Kestävä Tampere 2030 -tiekarttaMiten hiilineutraali kaupunki tehdään?

Valtuustoseminaari 22.2.2018

Miksi tiekartta?

Pariisin ilmastosopimus: Maapallon keskilämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

Globaali kehys: Ilmasto

Valtioiden nykyiset ilmastotavoitteet eivät riitä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi (IEA),

paikallinen toiminta tärkeää. Kaupunkien toimet ovat ratkaisevassa asemassa.

EU:n päästötavoite -40 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Tampereen strateginen kehysTampere on pyrkinyt ilmastotyön edelläkävijäksi jo vuodesta 2010. Kaupungin ilmastopäästöt ovat kääntyneet laskuun 2010-luvulla ja uudet toimintatavat ovat tuoneet kaupungille positiivista näkyvyyttä.

Kaupunkistrategia 2018-2021:”Tampere on hiilineutraali vuonna 2030

Tavoite saavutetaan yhteistyössä tytäryhtiöiden, sidosryhmien, yritysten ja asukkaiden kanssa. Tavoite otetaan huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa. Kestävästi kasvava kaupunki arvostaa luontoa,

säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä.”

Hiilineutraalius = -80 % kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 1990 verrattuna, lopuille 20 % kompensointi.

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys Tampereella

1 3241 406 1 206 1 123

1 119 1 073951

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

9,0

0,0

500,0

1000,0

1500,0

1990 2010 2011 2012 2013 2014 2015

t CO

2-ek

v/as

ukas

Tam

pere

enko

kona

ispää

stöt

(ktC

O2-

ekv)

-28 %

-45,5 %

Kokonaispäästöt

Asukasta kohden

Lähde: CO2-raportti, Benviroc Oy, 2017

Muutos 1990 - 2015

Kestävä Tampere 2030 –tiekartta on ennen kaikkea työkalu, joka kokoaa yhteen kaiken hiilineutraaliustyön Tampereella sisältäen resurssiviisaustoimet sekä luontopääoman roolin.

Tiekarttaa jatkuvasti kehittämällä ja päivittämällä varmistetaan, että ollaan oikealla kehityspolulla hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi ja tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi.

Tiekartta kokoaa yhteen eri toiminnot, jotka vaikuttavat kaupungin ilmastopäästöihin ja poikkileikkaavat lähes kaiken toiminnan.

Mikä tiekartta?

Hiilineutraaliustyön hyödyt

• Ilmastonmuutosta torjumalla vähennetään myös sen ihmisten terveyttä uhkaavia vaikutuksia

• Määrätietoinen ja kunnianhimoinen ilmastotyö on vetovoimatekijä, joka edistää myös elinkeinoelämän kasvua

• Kestävä energia luo työtä ja energiaan kuluva raha jää lähialueelle

• Kestävät suunnitteluratkaisut edistävät mm. sujuvaa liikkumista, hyvää viherrakennetta ja mahdollisuuksia hyödyntää paikallista uusiutuvaa energiaa = hyvää arkea ja valinnan mahdollisuuksia kaupunkilaisille

Vertailu muihin kaupunkeihin

Muiden kaupunkien hiilineutraaliustavoitteitaSuomiTurku 2029/2040Espoo 2030Vantaa 2030Lappeenranta 2030Vaasa 2035Helsinki 2035

Näistä muut paitsi Lappeenranta ja Vaasa ovat vielä vuonna 2016 tuot-taneet valtaosan kaukolämmöstään kivihiilellä ja maakaasulla. (Turku 66 %, Espoo 70 %, Vantaa 60 %, Helsinki lähes 90 %)

PohjoismaatKööpenhamina 2025Oslo 2030Växjö 2030, 100 % uusiutuva energiaTukholma 2040, 100% uusiutuva energia

Kööpenhamina aikoo vähentää 50 % päästöistä ja kompensoida loput. Tukholma pitää liikennettä tärkeimpänä haasteena.

Pohjoismaisten kaupunkien CO2-vähennystoimenpiteitä

Tukholman joukkoliikenne käyttää 100 % uusiutuvaa energiaa kaupunkialueella

mm. suomalaista biodieseliä

Kööpenhaminaan suunniteltu jätevoimala toimii laskettelurinteenä

Oslo kehittää jätevoimalaansa hiilidioksidin talteenottoteknologiaa

myös vientiä ajatellen

Oslolaisten sähkölaskuista laitetaan siivu rahastoon, jolla tuetaan öljylämmityksen

vaihtamista uusiutuvaan energiaan.

Kuva: Bjarke ingels Group

Ilmastopäästöjen nykytila ja tulevaisuus Tampereella

Kasvihuonekaasupäästöjen lähteet Tampereella vuonna 2015

0% 10% 20% 30% 40%

Rakennusten lämmitys

Liikenteen päästöt

Sähkönkulutus

Teollisuus ja työkoneet

Jätehuollon päästöt

Maatalouden päästöt

Muutosta on tapahduttava kaikissa päästölähteissä

Päästölähde Muutos 2015–2030

Kaukolämpö -89 %

Erillislämmitys -84 %

Lämmityssähkö -72 %

Muu sähkön käyttö -68 %

Teollisuus ja työkoneet -66 %

Maatalous -65 %

Liikenne -55 %

Jätteet ja jätevedet -80 %

Yhteensä -72 %0 50 100 150 200 250 300 350 400

Kaukolämpö

Erillislämmitys

Lämmitys-sähkö

Muu sähkönkulutus

Teollisuus jatyökoneet

Maatalous-tuotanto

Liikenne

Jätteet jajätevedet

1000 tonnia CO2-ekv vuodessa

1990

2015

2020

2025

2030

Kaukolämmön muutostarveKaukolämmön tuotannossa siirrytään fossiilisista polttoaineista päästöttömiin energianlähteisiin. Tampereen Sähkölaitoksen suunnitelmien mukaan: puun ja hukkalämmön käyttö lisääntyy, käyttöön tulee mm. aurinkolämpöä ja ensimmäinen geoterminen energiakaivo.

Kaukolämmön kysyntä tulee laskemaan 2020-luvulla energiakorjausten ja hajautetun energiantuotannon lisääntymisen myötä.

Kaukolämmön osuus vuoden 2015 kokonaispäästöistä, 26,1 %

Kaukolämmön päästökerroin kertoo siitä paljonko päästöjä syntyy yhtä rakennuksissa kulutettua kWh lämpöä kohden. Sen pitää laskea vuodesta 2016 vuoteen 2030 noin 90 %. Mikä vastaa Tampereen Sähkölaitoksen strategiaa.

Liikenteen muutostarveTampereella liikenteen ilmastopäästöt aiheutuvat käytännössä tieliikenteestä

Päästöjä laskee jatkossa ajoneuvokannan uusiutuminen ja biopolttoaineiden käytön lisääntyminen. Sähköiset ajoneuvot ja polttokennot korvaavat polttomoottoreita. Biopolttoaineiden käyttö lisääntyy ja fossiilisten vähentyy.

Tieliikenteen suorite kulkuneuvoittainHuom! päästölaskennan taustatieto, ei liikenne-ennuste

Kaupunkikehityksessä on kiinnitettävä huomiota liikennesuoritteiden määrään ja kulkutapaosuuksiin. Asukaskohtainen liikkumisen tarve ei saa lisääntyä ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuksia on kasvatettava määrätietoisesti.

Liikenteen osuus vuoden 2015 kokonaispäästöistä, 27,7 %

0100200300400500600700800900

1 0001 1001 2001 3001 400

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030M

iljoo

naa

kilo

met

riä vu

odes

sa

Henkilöautot Pakettiautot Joukkoliikenne Kuorma-autot

Tiekartan osa-alueet

Hiilineutraaliuden kriittiset tekijät

Merkittävä toimintakulttuurin muutos: Elinkaaren päästö-, kustannus- ja materiaalivaikutukset otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja hankinnoissa, katse myös tulevaisuuteen(mm. kaavoitus, infra, rakentaminen ja korjaaminen, liikenne ja liikkuminen, investoinnit, päivittäistavarat)

Kuntalaisten vähäpäästöisten elämäntavan mahdollistaminen, tukeminen ja neuvonta: energiatehokkuus, resurssiviisaus, kestävä liikkuminen, ruoka, viherrakenne

Energiantuotannon ja –verkkojen täysmuutos• Energiantuotanto Tampereella siirtyy uusiutuviin energialähteisiin• Hajautetun uusiutuvan energiantuotannon edistäminen ja öljylämmityksen lopettaminen• Älykkäiden energiajärjestelmien kokeilut ja älykäs hyödyntäminen

Uuden sukupolven liikennejärjestelmän kehittäminen (tarkempi suunnitelma tehdään Sustainable Urban Mobility Plan –prosessissa)

Tiekartan osa-alueiden vaikuttavuus

Energia60%

Liikenne ja kaupunki-rakenne

20 %

Asuminen ja rakenta-minen

10%

Kulutus ja materiaalit

10%

Osa-alueiden osuudet vuosien 2015-2030 päästövähenemästä visiossa

Kaukolämmön tuotantomuutokset ovat 45 % energia-osion ja 25 % koko tiekartan päästövähennyksistä

Esimerkiksi liikenteen ja kaupunkirakenteen päästökehitys on monen tekijän vuoro-vaikutuksen summa

Maankäyttö35 %

Logistiikka15 %

Raitiotie10 %

Bussit ja muu joukko-

liikenne10 %

Kävely ja pyöräily

5 %Äly- ja

sähköinen liikenne

20 %

Biopoltto-aineet

5 %

Kohti hiilineutraaliutta

Valtuustokausi 2017-2021

-25 %Kokonaispäästöt

-40 %Kokonaispäästöt

Ennakkotieto vuodelta 2016

Strategian tavoite 2021

Lähtökohdat valtuustokaudelle • Valtuustokauden aikana ei ole tulossa muutoksia energian-

tuotantorakenteeseen• Raitiotien ensimmäinen vaihe valmistuu • Tavoitteena 15 %-yksikön lisäpäästövähennys• Luodaan pohjaa vähennyksille 2021 jälkeen

Valtuustokausi 2017-2021Mihin hiilineutraaliustyötä fokusoidaan?

Raitiotie 2021 mennessä: ~0,2 %

Eroon Öljylämmityksestä0 - 8 %

Korjausrakentaminen: ~1 %

Kysyntäjoustot ja energiapalvelut: 0 - 1 %

Joukkoliikenteen käyttövoima:

0 - 1,5 %

Tulevaisuuden energia-järjestelmien kehittäminen

Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP)

Kaupunki Tytäryhtiöt ja liikelaitokset Laajempi kumppanuus

Ilmastopäästöt ja viherrakenne kaupunki-

suunnittelussa, yleiskaava

Biokaasua liikennekäyttöön: ~0,4 %

Energiatehokkuuden ja älykkyyden edistäminen

rakennuskannassa: 0 - 2 %

Hajautetun energian-tuotannon edistäminen:

0 - 1 %

Puisto- ja katurakentamisen hiilijalanjäljen tunnistaminen ja

pienentäminen

Välit

töm

ät

pääs

tövä

henn

ykse

tPo

hjat

yö ja

vä

lillis

et p

ääst

öt

Kaupungin toiminnan vaikutusKaupungin ja tytäryhtiöiden keskeinen rooli

Kaupunki10%

Tytäryhtiöt35%Yhteistyö

10%

Muut tekijät45%

Kaupunki, tytäryhtiöt ja yhteistyö yhteensä

55 %

Eri tahojen osuus vuosien 2015-2030 päästövähenemästä

Huom! Muut tekijät sisältävät mm. tekniikan kehityksen, sähköntuotannon päästöjen laskun ja muut ympäristötekijät

Case: Biokaasusta bisnestä

• Pirkanmaan jätehuolto aikoo investoida laitokseen, joka tuottaa kerätystä biojätteestä biokaasua.

• Biokaasun käyttöön pitää valita toimintamalli, johon sitoudutaan lisäinvestoinneilla. Sillä voi tuottaa sähköä ja lämpöä tai sen voi tankata autoihin

• Sähkön ja lämmön tuotantoon on muitakin biopolttoaineita, biokaasu on arvokkaimmillaan liikennepolttoaineena.

• Kumpikin ratkaisu tuottaa rahaa, mutta vertailu on vaikeaa energiamurroksessa

Miten kaupunki ohjaa tytäryhtiöitään tekemään tehokkaimmin päästöjä vähentäviä ratkaisuja?

KustannusvaikuttavuustarkastelutTiekartassa on toistaiseksi suuntaa-antavaa kustannustietoa ja esimerkkejä toimenpiteiden kustannuksista sekä välillisistä vaikutuksista talouteen muualla.

• Sidosryhmätyössä syntyneet toimenpiteet ovat eri tasoisia. Niiden kustannusten rinnastaminen toisiinsa on mahdotonta.

• Toimenpiteiden maksajana ei läheskään aina ole kaupunkiorganisaatio. Osa toimenpiteistä aiheuttaa säästöjä tai tuottaa rahaa. Pitää oppia tekemään yhteistyötä ja löytämään uusia rahoitusmalleja.

• Suuri osa toimenpiteistä on myös liian laajoja tai niiden sisältö on määrittämättä, jotta kustannuksia voidaan esittää.

Vuoden 2018 aikana on tarkoitus käydä läpi kaupungin omat toimenpidevaihtoehdot päästöjen vähentämisessä ja kerätä tietoa tarkempaa kustannusvaikuttavuustarkastelua varten.

Mitä seuraavaksi

Kaupungin toimenpiteitä yksilöidään tarkemmin yhteistyössä palvelualueiden ja yksiköiden kanssa. Tavoitteena tunnistaa tärkeimmät ja kustannustehokkaimmat toimet, joihin resurssit kannattaa ohjata.

Kumppanuustyön käynnistäminen loppuvuonna 2018. Teemoina alustavasti:älykkäät energiaverkot ja rakennukset, uusiutuva erillislämmitys ja biotalous

Kiitos!Lisätietoja: elina.seppanen@tampere.fi ja

janne.laurila@tampere.fi