kestävän kasvun suomi · 2019-01-31 · kestävän kasvun suomi taloudellisen kasvun kautta suomi...
TRANSCRIPT
Kestävän kasvun SuomiEK:n eduskuntavaaliviestit
ilmastoon, energiaan, kiertotalouteen,
luvitukseen ja kaavoitukseen sekä liikenteeseen
Sisällysluettelo
Saatteeksi 4
Kestävän kasvu Suomi 5
Megatrendit 8
Ilmasto ja energia 9
Kiertotalous 13
Luvitus ja kaavoitus 18
Liikenne ja infra 23
Yhteenveto 27
EK:n yhteyshenkilöt 28
Lue lisää EK:n vaaliviesteistä 29
Saatteeksi
Keväällä 2019 valittava eduskunta ja tuleva hallitus on suurten valintojen
edessä. Elinkeinoelämä haluaa osallistua keskusteluun ja tarjota päättäjille
parhaan asiantuntemuksensa ja Suomelle eturivin ratkaisut.
Tähän julkaisuun on koottu kestävän kasvun aineksia, joilla Suomi
menestyy jatkossakin luoden hyvinvointia kansalaisille. Ilmastonmuutos,
globalisaatio, teknologian kehitys, kaupungistuminen ja väestönkasvu
vaikuttavat maailmanlaajuisesti ihmisten elämään. Suomalaisilla yrityksillä
on tarjottavana ratkaisuja näihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Esityksillämme haluamme vauhdittaa ympäristöystävällisten investointien
toteuttamista – tähän liittyy merkittävää kasvupotentiaalia. Ne ovat myös
keino turvata jälkipolville hyvä ympäristö.
Näillä sivuilla tuomme kestävän kasvun näkökulmaa ilmastoon ja energiaan,
kiertotalouteen, kaavoitukseen ja luvitukseen sekä liikenteeseen. Tehdään
tästä totta seuraavalla vaalikaudella!
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Jyri Häkämies
4
Esimerkkejä kestävän
kasvun nykytilasta Suomessa:
Kasvihuonekaasupäästöt ovat
pienentyneet 30 % kymmenessä
vuodessa. Sähkön tuotannosta
80 % on jo hiilineutraalia.
Luonnonvaroja ja materiaaleja
käytetään tehokkaasti ja kierrätetään
fiksusti. Yhdyskuntajätteestä
saadaan hyötykäyttöön jo noin 99 %. *)
Suomessa on maailman puhtain
ilma. Ilmapäästöjä on vähennetty
merkittävästi ja niitä ehkäistään
tehokkaasti. **)
Suomen vientiteollisuus on
ympäristövaikutuksiltaan OECD- ja EU-
maiden ykkönen seuraavilla alueilla:
pienhiukkaspäästöt energiankäytössä,
metsäpinta-alan osuus, pintaveden
ekologinen tila ja cleantech-
innovaatioympäristö. Olimme parhaassa
kolmanneksessa lähes kaikissa
muissakin ympäristö- ja
luonnonvarakriteereissä. ***)
Kestävän kasvun Suomi
Taloudellisen kasvun kautta
Suomi voi kehittyä eturivin
yhteiskuntana ja tarjota sellaista
hyvinvointia, jota suomalaiset
arvostavat ja haluavat: terveyttä,
koulutusta, kulttuuria, elämän-
laatua, senioripalveluja.
Kun kasvu on ympäristön
kannalta kestävää, mahdollistaa
se hyvän elämän myös tuleville
sukupolville. Vastuullinen liike-
toiminta on EK:n lähtökohta
Suomen taloudelliselle kasvulle.
Suomi on osannut kautta
aikojen käyttää luonnonvaroja,
energiaa ja muita resursseja
taloudellisesti ja viisaasti.
Ympäristölainsäädännön taso
on korkea. Kansainvälisten
vastuullisuusvertailujen kärjestä
löytyy monia suomalaisia
yrityksiä. Myös pienet ja
keskisuuret yritykset etenevät
myönteisesti: kolme neljästä
pk-sektorin yrityksestä arvioi,
että kestävällä kehityksellä on
niille suuri tai kasvava merkitys.
5
Lähteet: *) Tilastokeskus, **) WHO, ***) Gaia Consulting
Suomalainen elinkeinoelämä
on sitoutunut ilmastohaasteeseen
Elinkeinoelämä on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen
ja sen toimeenpanoon. Ilmastohaaste tulee ratkaista niin,
että ilmakehän lämpeneminen pysähtyy 1,5 asteeseen.
Ilmastoteot ovat yritysten päivittäistä toimintaa: vähennämme
päästöjä omassa toiminnassa ja kehitämme ilmastoratkaisuja
asiakkaiden käyttöön niin Suomessa kuin maailmalla.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt EU:lle pitkän
aikajänteen ilmastotavoitteen tiukentamista siten, että päästöt
ja hiilinielut saadaan tasapainoon vuonna 2050 (ns. nettonolla).
EK on tehnyt EU:n nettonollatavoitetta koskevan vetoomuksen
myös yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä kanssa. Toimimme
tämän saman päämäärän hyväksi eurooppalaisessa kattojärjestös-
sämme (BusinessEurope). Lisäksi allekirjoitimme Climate Leadership
Coalition -ilmastovetoomuksen marraskuussa 2018.
Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat suomalainen
menestystarina. Jäsenyrityksemme ovat liittyneet niihin kattavasti
saavuttaen huomattavia päästövähennyksiä ja energian käytön
tehostumista.
66
Tavoitteena nettonolla EU:ssa vuonna 2050
Nettonollalla tarkoitetaan tilannetta, jossa
a) päästöt vähentyvät merkittävästi
b) jäljelle jäävien päästöjen vaikutus
kompensoidaan
− hiilidioksidia sitovilla metsillä
ym. hiilinielulla
− uusilla teknologioilla kuten hiilen talteenotto,
varastointi ja/tai käyttö
Suomella kirin paikka
investoinneissa
Suomalaisen yrityssektorin investoinnit olivat vuonna
2017 noin 25 mrd euroa eli 21 % jalostusarvosta.
Tuolloinkin oltiin investointien määrällä mitattuna
yhä noin 15 % alemmalla tasolla kuin huippuvuonna
2008. Ennakkotietojen mukaan vuodesta 2018
muodostui investointiasteella mitattuna edellisvuotta
vaatimattomampi. Siitä eteenpäin tulevaisuuden
kehitystä varjostavat monet epävarmuudet.
Mitä Suomi voi tehdä, jotta kestävään talouteen
saataisiin lisää investointeja? Avainasemassa on
kilpailukykyinen toimintaympäristö. Sen olennaisia
edellytyksiä ovat johdonmukainen ja ennustettava
sääntely, sujuvat viranomaisprosessit ja jatkuvasti
kehittyvä infrastruktuuri. Tärkeää on myös huomioida
kansainväliset megatrendit ja tarttua mahdollisuuksiin!
Suomen talouskehitys on ollut viimeisen
vuosikymmenen aikana selvästi keskeisiä
kilpailijamaita vaimeampaa. Yritysten investoinnit
ovat jääneet jälkeen muista Pohjoismaista ja EU:n
keskiarvosta sekä määrällisesti että suhteutettuna
jalostusarvoon. Nyt on hyödynnettävä kaikki keinot
vahvistaa Suomen vetovoimaa maana, jossa
kannattaa tehdä kestävän kasvun investointeja.
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17
Saksa Tanska EU
Suomi Norja Ruotsi
Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa
jalostusarvoon (ei rahoituslaitoksia), %
7
Lähde: Eurostat
Kaupungistuminen
ja väestön kasvu
Talouskasvun moottori
ja resurssiniukkuuden
aiheuttaja
• Kysyntää kestävälle infralle
• Rakentaminen, liikenne,
jätehuolto, energia
• Datan merkitys kasvaa
Ilmastonmuutos
Tarve nopeille päästö-
vähennyksille globaalisti
• Markkinoita suomalaisille
ilmastoratkaisuille
• Kiertotalous etenee
yli toimialarajojen
Globalisaatio
Maailmankaupan peli-
säännöt murroksessa
• Lisääntyvä kilpailu
luonnonvarojen käytöstä
vs. kestävyys
• Vastuulliset toimitusketjut
Teknologian kehitys
Läpikäyvä vaikutus
koko yhteiskuntaan
• Tekoäly etenee
• Digitalisuus lisääntyy
kaikkialla
• Liikenteen automaatio
• Älykäs energiajärjestelmä
Megatrendit ja kestävän kasvun ratkaisut
8
Ratkaistaan ilmastohaaste ja luodaan
hyvinvointia monipuolisella energialla
9
EK:n ehdotukset:
• Suomen on oltava aloitteellinen ja aktiivinen EU:n tulevissa energia- ja ilmasto- sekä bio- ja kiertotalouspäätöksissä niin, että hyviä suomalaisia
käytäntöjä saadaan levitettyä myös muiden hyödyksi.
• Ilmastopäästöille on saatava maailmanlaajuisesti hintalappu. Siksi Suomen on edistettävä globaalia hiilenhinnoittelua, jolloin päästöt vähenevät,
kilpailutilanne tasapuolistuu ja cleantech-markkinat kasvavat. On myös tärkeää edistää EU:n kauppapolitiikan ja WTO-sääntöjen kehittämistä ja
vahvistamista, jotta ilmastopolitiikan vaikuttavuus paranisi.
• Hyödynnetään kestäviä julkisia hankintoja ja cleantech-viennin edistämishankkeita sekä tuetaan kansainvälistymispalveluita erityisesti pk-yritysten
osalta (BusinessFinland). Kotimaista ja kansainvälistä ilmasto- ja kehitysyhteistyörahoitusta on tärkeää hyödyntää yritysten vientihankkeissa.
• Vähennetään liikenteen päästöjä esimerkiksi kannustamalla vähäpäästöisten
autojen hankintaa auto- ja ajoneuvoverotuksella nykyistä voimakkaammin.
Ratkaistaan ilmastohaaste
innovaatioilla, kiertotaloudella
ja maailmanlaajuisilla toimilla
Ilmastonmuutos on aikamme yli-
voimaisesti vakavin haaste. Sen
ratkaiseminen edellyttää kansain-
välistä yhteistyötä. Suomalainen
elinkeinoelämä on sitoutunut Pariisin
ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja
niiden edellyttämiin toimenpiteisiin.
Suomalaisilla yrityksillä on tarjota
kehittyneitä ilmastoratkaisuja – niin
teknologiaa kuin palvelukonsepteja.
Mitä laajemmin ne saadaan käyttöön
kansainvälisillä markkinoilla, sitä
parempi ilmastolle ja myös Suomelle.
Kasvihuonekaasupäästöt2017
EU
9%
Muu
maailma
91%
Lähde: UNEP, EEA
Potentiaalia
suomalaisille
ilmastoratkaisuille!
10
EK:n ehdotukset:
• Toteutetaan EU:n energia- ja ilmastolainsäädäntö sekä kansalliset suunnitelmat kunnianhimoisesti ja samalla
mahdollisimman kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti. Sallitut joustot kannattaa hyödyntää täysimääräisesti.
• Huolehditaan yritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä energiaverotuksen ja päästökaupan osalta.
Ei nosteta teollisuuden sähköveroa ja alennetaan palveluyritysten sähköveroa.
• Monipuolinen energiantuotanto on tärkeä säilyttää. Pidetään mukana kaikki vähäpäästöiset tuotantomuodot
sekä huolehditaan sähkön ja lämmityksen toimitusvarmuudesta.
• Hyödynnetään digitalisaation mahdollisuudet energiajärjestelmissä. On tärkeää, että lainsäädäntö ei estä
uusien energiapalvelujen tarjoamista kuluttajille.
Kohtuuhintaisen energian hyvä saatavuus on ollut Suomen taloudellisen
menestyksen edellytyksenä läpi vuosikymmenten. Lisäksi energian tuotanto
on ollut Suomessa jo pitkään pääosin vähähiilistä, ja osuus kasvaa koko ajan.
Energiajärjestelmät ovat murroksessa: tuotantotavat uudistuvat vähähiilisiksi
ja sähköistyminen etenee yhteiskunnassa. Vaikutukset ulottuvat meihin kaikkiin -
niin yrityksiin kuin kuluttajiin.
Hyvinvointia vähähiilisestä, kilpailu-
kykyisestä ja monipuolisesta energiasta
11
Pitkän aikajänteen visiona on kehittää
autonominen tehdas, joka ei tuota minkäänlaisia
päästöjä. Etappeja sitä kohti on jo saavutettu.
Toive päättäjille: toimikaa johdonmukaisesti
ja ennustettavasti.
Resurssitehokkuuden parantamisessa
digitaalisuus on tärkeä väline. Se tarkoittaa
vaikkapa mittaus- ja säätöjärjestelmiä,
joiden avulla voidaan vähentää esimerkiksi
energiankulutusta.
Ari Saario
Tutkimus- ja kehitysjohtaja
Valmet
Valmet toimittaa ja kehittää teknologiaa, automaatiota ja palveluja
sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle. Sen asiakkaat muuntavat
uusiutuvia raaka-aineita selluksi, paperiksi, kartongiksi, energiaksi
ja biomateriaaleiksi.
12
Kiertotalous kestävän
kasvun veturiksi
13
EK:n ehdotukset:
• Jatketaan lainsäädännön pullonkaulojen purkamista Suomessa ja EU:ssa (esim. sivuvirtojen
ja jätteiden hyötykäyttö).
• Hyödynnetään julkisten hankintojen ja rahoituksen vetoapu kiertotalouden vauhdittamisessa.
• Tarjotaan yrityksille vahvat kannusteet kiertotalouden ja biotalouden t&k-toimintaan, pilotointiin ja vientiin.
• Ympäristövaikutuksia tulee laskea ja vertailla materiaalineutraalisti hyödyntäen parasta käytettävissä
olevaa tietoa elinkaarivaikutuksista.
Kiertotalous kestävän kasvun veturiksi
Tehokkaasti toimivat markkinat ovat avainasemassa, jotta yritykset saadaan mukaan
kehittämään kierto-talouden edellyttämiä innovaatioita. Kun kiertotalous toimii hyvin,
raaka-aineet, tuotteet ja palvelut liikkuvat arvoketjuissa sujuvasti yli toimialarajojen.
Parhaiten kiertotaloutta edistetään luomalla yrityksille edellytykset edistää
kiertotaloutta markkinaehtoisesti.
14
Kiertotalouden kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille
Materiaalit hyötykäyttöön
yli toimialarajojen
Kun materiaaleja käytetään moneen kertaan,
yritykset voivat vähentää raaka-ainekustan-
nuksia ja löytää uusia ansaintamalleja.
Uutta bisnestä laajentumalla
palveluihin
Edelläkävijäyritykset tarjoavat asiakkailleen
kestäviä ratkaisuja, joiden ansaintalogiikka
perustuu enenevästi palveluihin.
Rohkea brändäys ja design
avuksi tuotteistukseen
Kovimmat kiertotalouden yritykset satsaavat
ennakkoluulottomasti tuotesuunnitteluun ja
muotoiluun huomioiden koko elinkaaren.
Digialustoilla kiinni
uuteen kasvuun
Digitaaliset palvelualustat ja markkinapaikat
luovat uusia mahdollisuuksia niin yrityksille
kuin asiakkaille. Samalla alustatalous haastaa
nykyrakenteet.
15
Jos Suomi hakee kiertotalouden edelläkävijän
manttelia, kierrätyksen infra on ratkaistava. Se ei
tapahdu itsestään. Jonkun on oltava aloitteellinen.
Kestävä kehitys tarvitsee puheiden sijaan tekoja.
Outi Luukko
Toimitusjohtaja
TouchPoint
TouchPoint valmistaa tuotteensa ekologisista materiaaleista
ja kehittää kaupallisia ratkaisuja tekstiilien kierrättämiseksi
yhteistyökumppaniensa kanssa. TouchPointin työvaatteita
käyttävät mm. Hesburger, Viking Line, SOL ja Scandic.
16
Olemme päässeet pitkälle kiertotalouden teknologian
kehittämisessä. Paljon riippuu lainsäätäjän määrittämistä
pelisäännöistä, kuten esimerkiksi siitä, määritelläänkö
kuluttajilta kerätty tekstiili jätteeksi.
Toivottavasti sääntely avaa mahdollisuuksia ja kannustaa
kiertoon, eikä aseta tarpeettomia rajoja tai pullonkauloja.
Petri Alava
Toimitusjohtaja
Infinited Fiber Company
Infinited Fiber Company pystyy tekemään teknologiansa avulla
uutta vastaavaa kuitua mm. tekstiili- ja kartonkijätteestä. Kuidusta
voidaan valmista erilaista lankaa ja siitä edelleen kankaita.
Yrityksen pilottitehdas aloitti toimintansa Espoossa talvella 2018.
17
Sujuvampaa luvitusta
ja kaavoitusta
18
EK:n lupajärjestelmäkyselyn tulokset 2018
Lupaviranomaisten
käsittelyssä 2,7 miljardin
investoinnit –
lupakäsittely nopeutunut
EK:n arvion mukaan investointeja on pysähdyksissä
lupajonojen takia noin 2,7 miljardin euron arvosta.
Määrä vastaa noin 9 000 uutta työpaikkaa. *)
Lupajonot ovat lyhentyneet, vaikka investointi-aktiivisuus
on noussut: vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 2,9
miljardia euroa ja 14 000 työpaikkaa. SYKE:n tilastojen
mukaan ympäristölupien keskimääräinen käsittelyaika
oli lyhentynyt 15,5 kuukauteen (19,0 kk vuonna 2016 ja
17,2 kk vuonna 2015).
Yleisarvio on edelleen kriittinen, erityisesti pienissä
yrityksissä. Yritykset haluavat viranomaisille sitovat
käsittelyajat. Myös muutoksenhakua pitäisi kehittää ja
nopeuttaa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA)
on sen sijaan tapahtunut positiivista kehitystä.
Kyselyssä olivat mukana kaavoitus, ympäristö-
vaikutusten arviointi sekä luvitus (rakentamis-, ympä-
ristö-, jäte-, vesitalous-, kemikaali- ja kaivos- ym. luvat ja
ilmoitukset).
Lupajärjestelmän kehitystoimenpiteet suosituimmuusjärjestyksessä
Erittäin tai melko merkittävä toimenpide, % vastaajista
51
79
82
82
83
87
88
90
93
0 20 40 60 80 100
Muutoksenhaun ja valitus-
menettelyjen yksinkertais-
taminen ja nopeuttaminen
Enimmäiskäsittelyaikojen
määrittäminen lainsäädännössä
Valitusoikeuden rajoittaminen
Viranomaisten yhteistyön
parantaminen
Toimivaltaisten viranomaisten
määrän vähentäminen
Kaavamenettelyjen yksinkertais-
taminen ja nopeuttaminen
Useamman luvan, ilmoituksen
tai YVA:n yhdistäminen
Kaavatasojen vähentäminen
Lupajärjestelmien
digitalisoiminen
*) Lue tarkemmin EK:n lupajärjestelmäkyselyn tulosaineistosta.
19
Sujuvat lupamenettelyt luovat Suomelle kestävää talouden perustaa ja hyvinvointia.
Ne turvaavat kestävää kaupunkikehitystä ja palveluita sekä vauhdittavat investointeja
ympäristöystävälliseen teknologiaan, kiertotalouteen ja hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseen. Lisäksi nopeutetaan uusien työpaikkojen ja verotulojen syntymistä.
Viranomaisprosessien kehittäminen on konkreettinen tapa parantaa yritystemme
toimintaedellytyksiä. Samalla vahvistamme Suomen kykyä houkutella myös kansainvälisiä
investointeja.
Lupamenettelyjä sujuvoittamalla
lisää investointeja
EK:n ehdotukset:
Online-palvelua yrityslupiin
• Sähköisen lupajärjestelmän tulisi palvella yrityksiä online ja sen tulisi hyödyntää tietoa tehokkaasti
(samaa tietoa kysytään yritykseltä vain kerran)
• Luvituksen digitalisoinnissa on syytä hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet esimerkiksi lupahakemusten
ja -päätösten sekä valvonnan automatisoinnissa.
Valtion lupa- ja valvontavirastosta (Luova) nopea ja ennakoitava päätöksentekijä
• Panostetaan asiakaslähtöiseen toimintakulttuuriin ja johtamiseen. Hyödynnetään digitalisaatiota täysimääräisesti.
• Tehdään yhteistyötä yli hallintorajojen ja edetään kohti kattavia yhden luukun palvelua.
• Määräajat lupakäsittelyyn: ympäristölupapäätökset tehtävä 6–8 kuukaudessa. Ympäristölupien muutokset
käsiteltäviksi ilmoitusmenettelyllä 2 - 4 kuukaudessa. Lupapäätöksiä korvataan entistä enemmän ilmoituksilla.
20
Kaavoitus tukemaan
kestävää kaupungistumista
Tiivistyvät kaupunkialueet lisäävät talouskasvua, mutta
kestävällä kaupunkipolitiikalla on mahdollista hillitä myös
ilmastonmuutosta ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia.
Kaavoitus on avain kestäviin liikenneratkaisuihin,
onnistuneeseen asuntopolitiikkaan sekä eri alueiden
elinvoimaan eli yritystoiminnan edellytyksiin.
EK:n ehdotukset:
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus (MRL)
Otetaan käyttöön hankekaava
Vähennetään kaavatasoja
Kehitetään osallistumista,
vähennetään valituksia
Nopeutetaan kaavaprosessia
1
2
3
4
21
Kaavoitus ja liikennesuunnittelu ovat kestävien
kaupunkien kehittämisessä aivan keskeisiä.
Kaavoissa pitäisi olla riittävästi joustavuutta,
koska kaupungit elävät ja muuntuvat ajassa.
Käyttötarkoituksia pitäisi voida muuttaa
helpommin, kun tarpeet muuttuvat.
Juha Kostiainen
Johtaja
YIT
YIT on Suomen suurin rakennusyhtiö ja merkittävä rakentaja koko
Pohjois-Euroopassa. Se kehittää ja rakentaa asuntoja, toimitiloja ja
alueita. Se rakentaa myös infraa ja on yksi Suomen ja Pohjoismaiden
isoimmista asfaltointiyrityksistä.
Kuva: YIT
22
Liikenneyhteydet
pohjoismaiselle tasolle
23
EK:n ehdotukset:
• Sitoudutaan parlamentaarisen
työryhmän esityksiin
liikenneinfran pitkäjänteisestä
kehittämisestä.
• Priorisoidaan kehittämisessä
runkoväyliä.
• Kasvatetaan perusväylänpidon
rahoitusta 1 300 miljoonan
euron vuositasolle.
• Nostetaan liikenneväylien
investoinnit vähintään 600
miljoonan euron vuositasolle.
• Hyödynnetään liikenteen
uusia rahoitusmuotoja
mahdollisuuksien mukaan.
Uudenlainen näkymä infrainvestoinneille
Liikenteen merkitys korostuu
Suomessa johtuen maan-
tieteestä, ilmastosta ja elin-
keinorakenteesta. Laadukas
liikenneinfra on edellytys
kestävälle ja sujuvalle
liikenteelle, joka toimii
tehokkaasti niin päästöjen,
kustannusten kuin ajan-
käytön näkökulmasta.
Liikenneinfran kehittämiseen
laaditaan yli vaalikausien
ulottuva pitkäjänteinen
12-vuotinen suunnitelma,
joka luo edellytykset kilpailu-
kykyisille, automatisoituville
ja älykkäille liikennepalve-
luille. Pidempi investointi-
näkymä ja yritystarpeisiin
vastaava suunnitelma
kannustavat yrityksiä
investoimaan ja sijoittumaan
Suomeen.
Liikenneväylien rahoitukseen
tarvitaan tasokorotus, jolla
voidaan kuroa kiinni pohjois-
maiden tasoa sekä jatkaa
väylien kehittämistä ja
korjausvelan pienentämistä.
Parlamentaarisen työryhmän rahoitusskenaariot infrainvestoinneille 2020-2031 Milj. euroa
0
200
400
600
800
1000
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
Jo päätetyt investoinnit
Skenaario 1
Skenaario 2
Skenaario 3
24
EK:n ehdotukset:
• Kehitetään Helsingin, Turun ja Tampereen välisiä raideyhteyksiä niin, että junaliikenne
voi kasvaa ja nopeutua.
• Lisätään liikennedatan hyödyntämistä. Reittejä, matka-aikoja, päästöjä ja kustannuksia
koskevan tiedon tulisi olla tarjolla kaikissa päätelaitteissa ja kattaa kaikki kulkuvälineet.
Sujuvaa liikkumista kaupunkiseuduille
Kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan lisää joukkoliikennetarjontaa. Työssäkäynnin
ja asumisen alueet voivat laajentua, kun kaupunkiseutujen sisäistä ja niiden välistä
nopeaa raideliikennettä kehitetään. Tavaraliikennekin kasvaa, kun verkkokauppa
ja kiertotalouden materiaalivirrat lisäävät pienkeräystä ja -jakelua.
Kaupunkiseutujen pääväylien sujuvalla liikenteellä on laajempaa merkitystä työssä-
käynnille ja yritystoiminnalle. Älykkäät ja automatisoituvat liikennepalvelut edellyttävät
kaupunkien ja valtion infralta uudenlaisia ominaisuuksia. Siksi valtion ja kaupunkien
liikenneyhteistyötä on tiivistettävä ja yhtenäistettävä.
Liikennedatan merkitys kasvaa. Sitä pitää hyödyntää enemmän mm. kaupunki-
liikenteen tehostamiseksi, palveluiden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.
25
Suomessa on tehokas ja kilpailtu logistiikka-
markkina, joka mahdollistaa yritystoiminnan
Suomessa sijainnista riippumatta. Sitä
palvelemme ajamalla yötä päivää 24/7!
Politiikalta toivoisin selvää ja pitkäjänteistä
satsausta liikenneinfraan. Tiestö on logistiikan
verisuonisto, jonka pitää olla ensiluokkaisessa
kunnossa.
Ammattiliikenne on iso osa ilmastoratkaisua.
Toteuttamiskeinojen pitää olla konkreettisia ja
kansantaloudenkin kannalta kustannustehokkaita.
Jari Immonen
Toimitusjohtaja
Kaukokiito
Kaukokiito tuottaa maan kattavia, tasalaatuisia asiakkaan
kilpailukykyä tukevia logistiikkaratkaisuja. Kaukokiidon omistavat
suomalaiset perheyritykset. Yrittäjyys on vahvasti läsnä
Kaukokiidon toiminnassa.
26
EK:n ehdotukset kestävän kasvun Suomelle
Suomalaisia ilmastoratkaisuja maailmalle
Hyvinvointia vähähiilisestä, kilpailukykyisestä
ja monipuolisesta energiasta
Kiertotalous kestävän kasvun veturiksi
Sujuvampaa luvitusta ja kaavoitusta
Liikenneyhteydet pohjoismaiselle tasolle
27
Yhteenveto
Lisätietoa EK:n asiantuntijoilta
Kati Ruohomäki
Johtava asiantuntija
Energia ja ilmasto
040 767 5684
@KatiRuohomaki
Matti Kahra
Johtava asiantuntija
Energia, ilmasto ja kiertotalous
040 521 0320
@MattiKahra
Satu Räsänen
Johtava asiantuntija
Infra- ja ympäristölainsäädäntö
040 192 0273
@SatuRsnen
Tiina Haapasalo
Johtava asiantuntija, ryhmänvetäjä
Logistiikka ja infra
040 763 1482
@TiinaHaapasalo
28
29
Jatketaan keskustelua
Suomen tulevaisuuden
polttavista kysymyksistä
Millaisia osaajia Suomi tarvitsee?
Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan. Tekoäly ja robotisaatio
ovat tulleet jäädäkseen, vaikka niistä ei ollut moni kuullutkaan vielä
parikymmentä vuotta sitten. Suomen kohtalonkysymys on se, miten
vastaamme jatkuvaan muutokseen ja uusiin osaamistarpeisiin.
Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä.
Miten huolehditaan, että työ kannattaa aina?
Yritysten kasvavat ongelmat löytää työvoimaa vaarantavat talouden
kasvun. Yksi syy pahentuviin rekrytointiongelmiin ovat kannustinloukut.
Tuloverotuksen, tulosidonnaisten palvelumaksujen ja sosiaaliturvan
seurauksena työ ei aina ole yksilön talouden kannalta houkuttelevin
vaihtoehto. Syy löytyy rakenteista, jotka luovat vääränlaisia kannustimia.
Miten rakennamme sekä menestyvää Suomea
että parempaa maailmaa?
Mistä kilpailukyvyssä on kyse? Siitä, että globaalissa maailmassa
kilpailemme jatkuvasti muiden maiden kanssa. Yritysten on kyettävä
reagoimaan nopeasti markkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Ketterä valtio,
joka toimii ennustettavasti, reilusti ja läpinäkyvästi edistää kasvua ja
mahdollistaa uudistumista. Globaalissa maailmassa on myös globaaleja
haasteita – suurimpana näistä ilmastonmuutos.
Lue lisää EK:n eduskuntavaaliviesteistä:
www.ekvaaliviestit.fi
Julkaisija:
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
PL 30 (Eteläranta 10)
00131 Helsinki
Puh. 09 420 20
www.ek.fi
@Elinkeinoelama
Graafinen suunnittelu:
Grow
Julkaisu verkossa:
www.ek.fi/kestavakasvu
Tammikuu 2019