keuda-lehti 1/2012

KeudaKeski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti • 1 /2012

Keuda 50 vuotta

Ympäristötaidetta Tuusulassa:

Pasi Järvisen Laskeutuvat joutsenet

SAKUstars näkyy ja kuuluu Järvenpäässä

JUHLANUMERO

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti2

16

5

12

6

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialai-nen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen varmistaja sekä työllistymisen edistäjä kansain-välistyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kuntayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Ke-ravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu yli 190 000 asukasta. Ammattitaitoisen hen-kilökuntamme määrä on 600 ja liikevaihtomme vuonna 2011 oli 54 miljoonaa euroa.

Keski-Uudenmaan koulutus-kuntayhtymän sidosryhmälehtiNro 1/2012 Kevät 2012, 6. vuosikertaJulkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 [email protected], www.keuda.fiPäätoimittaja Kuntayhtymän johtaja Hannu HeikkiläToimitus Viestintäpäällikkö Heli VastamäkiTaitto Zeeland / Tiina ValveValokuvat Maarit Tiala, Heli Vastamäki, Keudan arkistoKansikuvassa Tuusulalainen oppilas Antti Hakala Järvenpään ammattikoulussa 1964Painopaikka Savion Kirjapaino OyPainosmäärä 3 000

3 Juhlitaan yhdessä Pääkirjoitus

4 Juhlaa ja kulttuuria, rauhaa ja rakkautta SAKUstars Järvenpäässä 17.–19.4.2012

6 Aikamatka viidelle vuosikymmenelle Keuda täyttää 50 vuotta vuonna 2012

8 Keuda 2000-luvun ammatillisen koulutuksen nosteessa Keudan historiaa

9 Ottopojasta lempilapseksi Keudan historiikki on ilmestynyt

10 Uutisia

12 Tuusulanjärven lintujen isä Keudalaisen Pasi Järvisen ympäristötaideteos

14 Kevään kiireitä ja iloja Kuoman palsta

15 Tapaa keudalainen Reijo Rikkonen

Tässä numerossa

eudan 50. toimintavuosi 2012 on alkanut monine muutoksineen ja juhlavuoteen liittyviä tapahtumia valmistellessa. Keudan uu-

si strategia on tuonut mukanaan uuden organisaation, uudistuneen ilmeen ja jo-pa uuden sloganin ”Keuda – Työelämän taitaja”.

Erityistä painoarvoa juhlavuodel-le halusimme tuoda järjestämällä SA-KUstars 2012 -tapahtuman, ammatillisen koulutuksen kulttuurikilpailut, olennai-sena osana juhlatapahtumaa. SAKUstars on vuosittain järjestettävä kulttuurikil-pailu, jonka tarkoitus on kannustaa am-mattiin opiskelevia kulttuuriharrastuk-sessa ja antaa opiskelijoille mahdolli-suus tuoda esiin sellaista osaamista, jo-ka ei oppilaitoksen arjessa välttämättä ilmene. Yhteensä kilpailuihin ja ennak-kotyösarjoihin osallistuu yli 1 000 opis-kelijaa. Itse tapahtumaan saapuu yli 700 kilpailevaa opiskelijaa kisahuoltajineen. Mukana on monipuolinen kirjo kulttuu-rin eri osa-alueita.

Tämän vuoden SAKUstars teema on ”Rauhaa ja rakkautta”. SAKUstars 2012 -tapahtuman suuret yhteiset tilaisuu-det pidetään Järvenpään Rantapuistoon pystytettävällä Keuda Areenalla. Kaik-ki kisatapahtumat ovat Järvenpäässä ja

kaupunki on yksi tärkeistä yhteistyö-kumppaneistamme. Keudan SAKUstars-tiimi on valmistellut kisat innolla ja pe-rusteellisesti, olemme saaneet mukaan hyvät yhteistyökumppanit, ja koko Keu-da on täydellä sydämellä mukana am-matillisen koulutuksen kulttuurikisoissa. 50-vuotisjuhlien kohokohta on SAKUs-tarsin avajaisiin osallistuminen ja huikei-den esitysten seuraaminen

Juhlavuoden valmisteluihin on kuu-lunut myös Keudan historiikin kokoa-minen. Se on ollut mittava työ, ja kirja julkistetaan 50-vuotisjuhlissa. Historiik-kityöryhmän ensimmäinen kokous pi-dettiin jo syksyllä 2009 ja viimeinen hel-mikuussa 2012. Kirjassa on monia eri kirjoittajia, joten joukkoon mahtuu eri tyylejäkin. Toivottavasti sieltä sitten löy-tyy luettavaa erilaisista asioista kiinnos-tuneille.

Juhlia on hyvä viettää ammatillisen koulutuksen suosion ja vetovoiman jat-kuessa vahvana myös juuri tulleiden ke-vään 2012 yhteisvalinnan tulosten valos-sa. Ammatillinen koulutus on kasvanut juuri sellaiseksi olennaiseksi yhteiskun-nan tukijalaksi, joksi se aikanaan ajatel-tiinkin.

hannu heiKKiläKuntayhtymän johtaja

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti 3

Juhlitaan yhdessä

K

4

SAKUstars 2012 Järvenpäässä 17.–19.4.2012

JUHLAA JA KULTTUURiA

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti

ervetuloa Keski-Uudelle-maalle Keudaan, tällä ker-taa seitsemästä jäsenkun-nastamme Järvenpään kaupunkiin. Keuda viettää

SAKUstars-tapahtuman merkeissä 50-vuo tis juhlaansa ja ammattiin opiskelevi-en kulttuurikilpailut järjestetään nyt 60. kerran. On siis syytä juhlaan!

SAKUstars-tapahtuma näkyy ja kuu-luu Järvenpään kaupungin kaduilla, sil-lä tapahtuma- ja majoituspaikkoja on eri puolilla kaupunkia, tosin kohtuullisen matkan päässä toisistaan. Kisa- ja ma-japaikkojen välillä kulkee tapahtuman aikana nonstop-bussi. Kauniilla säällä päätapahtumapaikkana toimivalta Jär-venpää-talolta kipaisee kevyesti jalan-kin Keudan Wärtsilänkadun toimipistee-seen, Rantapuiston Keuda Areenalle tai

ravintola Swengiin. Muistathan käydä tutustumassa en-

nakkotyönäyttelyyn, joka levittäytyy Jär-venpää-talon ja Rantapuiston välille kä-velykatu Jannen liikkeisiin. Osa näytte-lystä sijoittuu Järvenpää-talolle yläläm-piöön. Seremoniat Keuda AreenallaKun SAKUstarsin järjestämistä alettiin muutama vuosi sitten Keudassa suun-nitella, oli hyvänä ajatuksena järjestää kaikki suuren yleisömäärän tilaisuudet Järvenpää Areenassa, joka sijaitsi käte-västi lähes vastapäätä Wärtsilänkadun koulutusyksikköämme. Helmikuussa 2010 kohtalo kuitenkin puuttui peliin ja hallin katto romahti niin pahoin, että koko rakennus jouduttiin purkamaan.

Kun alkoi näyttää siltä, ettei uutta

hallia ihan lähivuosina nouse tilalle, oli keksittävä luova ratkaisu. Onneksi Keu-da oli mukana järjestämässä Ammatilli-sen koulutuksen suurtapahtumaa vuon-na 2008, ja meillä oli kokemusta väliai-kaisten hallien käytöstä suuressa yleisö-tapahtumassa. Näin päätettiin rakentaa kisojen ajaksi 1 200 neliön Keuda Aree-na. Areenalla järjestetään paitsi avajai-set, kavalkadi ja päättäjäiset (näihin si-säänpääsy vain kisapassilla), myös usei-den lajien finaaleja. Opiskelijat innolla mukana järjestelyissäKeudassa on haluttu ottaa järjestelyi-hin mukaan mahdollisimman laajas-ti henkilöstöä ja opiskelijoita. Karkean laskelman mukaan porukan koko on-kin yhteensä 950 päätä. Tapahtuman järjestäminen on sisällytetty eri opiske-lijaryhmien opintoihin. SAKUstars on opiskelijoille mainio tilaisuus paitsi to-teuttaa itseään taiteellisesti, myös hank-kia järjestäjänä työkokemusta sekä ver-kostoitua.

Virittäydy Rauhan ja rakkauden tun-nelmaa niin juhla voi alkaa!

t• teksti ja kuvat heli VastamäKi

Maaliskuun järjestämisseminaarissa pistettiin tapahtuman yksityiskohtia kuntoon porukalla.

rauhaa ja rakkautta

Kun tapahtuma alkaa, on graafisen suunnittelun porukan työ jo suurimmaksi osaksi ohi. Tässä Christina Lindqvist ja Jenni Valo taittavat tapahtumaopasta.

5Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti

rauhaa ja rakkautta

Aikamatka viidelle vuosi-kymmenelle


Keuda täyttää 50 vuonna 2012. Bongaa aikajanasta neljän ensimmäisen vuosikymmenen tärkeimmät etapit ja lue

seuraavalta sivulta 2000-luvun kehityksestä!

1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967

1968 1969

19

70

1971

19

72

1973

19

74

1975

19

76

19

77

1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1 991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2

000 2001

2002

Järvenpään kauppalanhallitus kutsui 15.6. lähi-alueen kunnat neuvotteluun keskustelemaan Keski-Uudenmaan ammattikoulutus-asioista.

Valtioneuvosto hyväksyi kun-tainliiton perus-tamissäännön 21.1. Järvenpään ammattikoulun toiminta alkoi 1.9. väliaikaistiloissa.

Järvenpään ammattikoulun harjannostajaiset 12.7.

Uudet koulutilat otettiin vastaan 28.4. ja rakennus-toimikunta lausui: ”raken-nus kokonaisuudessaan on erinomaisella huolella tehty ja työ on kauttaal-taan korkeatasoista.”

Perustettiin toi-mikunta valmis-telemaan laajen-nushanketta.

• teksti heli VastamäKi • kuvat Keudan arKisto

15.11. valtioneuvos-ton virallinen päätös 176 aloituspaikan oppilaitoksen raken-tamisesta Keravalle.


1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967

1968 1969

19

70

1971

19

72

1973

19

74

1975

19

76

19

77

1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1 991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2

000 2001

2002

Koulutus alkoi Keravalla, vaikka rakennus kokonaisuudessaan val-mistui vasta seuraavana keväänä. Myös Mäntsälän ammattikoulu aloitti toimintansa Lukkarinpolulla.

Kuntainliitto teki valtioneu-vostolle tuusulan sosiaa-lialan oppilaitoksen perus-tamislupahakemuksen.

nurmijärven ammattioppilaitos tuli mukaan kuntainliittoon. Kuntayh-tymään perustettiin kauppaoppilai-tos, joka toimi aluksi vuokratiloissa Saviolla, Klondyke-talossa.

Järvenpään kotitalousopettaja-opisto ja mäntsälän maatalous- ja puutarhaoppilaitos siirtyivät osaksi silloista ammattikoulutusyhtymää.

osa kuntayh-tymän opiske-lijoista ja hen-kilökunnasta siirtyi ammatti-korkeakouluun.

tuusulan sosiaalialan oppilaitoksen vihkiäi-sissä kunniavieraana oli rouva tellervo Koivisto.

Kuntayhtymän sii-henastisen historian suurin rakennushanke Keuda-talo valmistui.

Pekka halosen akatemia kunta-yhtymään.


untayhtymän viimeisimmän vuosikymmenen aikana am-matillisen koulutuksen suo-sio on noussut huimasti. Vii-me vuosina Keuda on alkanut

kehittää aikaisempaa voimakkaammin myös aikuiskoulutusta omana kokonai-suutenaan.

Vuoden 1999 alussa voimaan tullut ammatillisen koulutuksen uusi lainsää-däntö ja sen mukanaan tuomat uudis-tukset mahdollistivat osaltaan opiskeli-jamäärien vahvan kasvun. Uudet ope-tussuunnitelmat sisälsivät vähintään 20 opintoviikon mittaiset työssäoppimis-jaksot. Ne lisäsivät yhteistyötä elinkei-noelämän kanssa ja motivoivat opiske-lijoita uudella tavalla.

Keudan historiaa, osa 5/5. Vuodet 2003–2012

Keuda 2000-luvun ammatillisen koulutuksen nosteessa

KAmmattikorkeakouluista tuli tärkeä

jatkokoulutuspaikka ammatillisen pe-rustutkinnon suorittaneille ja jatko-opis-kelut myös yliopistossa tulivat mahdolli-siksi. Ammatillisen koulutuksen ja luki-oiden yhteistyö tiivistyi.

Osaltaan ammatillisen koulutuksen suosiota ovat olleet nostamassa ammat-titaitokilpailut, joista on tullut merkittä-viä ammatillisen osaamisen ja koulutuk-sen näyteikkunoita. Kansallisten Taitaja-kilpailuiden läpilyönti tapahtui Lahdessa vuonna 2001, jolloin ensimmäistä kertaa kilpailulajit toteutettiin suuressa messu-tapahtumassa saman katon alla. Vuon-na 2008 Keuda, Luksia ja Omnia järjes-tivät yhdessä Ammatillisen koulutuksen suurtapahtuman, johon sisältyivät sekä

Taitaja-kilpailut että ammattiin opiskele-vien kulttuurikilpailut, SAKUstarsit. Sipoon Enter valmistui2000-luvun alussa lähes kaikissa jäsen-kunnissa oli kuntayhtymän koulutusta. Sipoo sai oman ammatillisen koulutus-yksikkönsä vuonna 2002, kun datano-miopinnot alkoivat väliaikaisissa tiloissa.

Samaan aikaan tehtiin päätös omien tilojen rakentamisesta yhteiseen raken-nukseen Sipoon suomenkielisen lukion kanssa. Suunnittelukilpailun jälkeen ra-kennuksen suunnittelijaksi valittiin Ark-kitehtitoimisto K2S. Sipoon Enter valmis-tui vuonna 2007, ja nykyisin Keuda kou-luttaa siellä paitsi datanomeja, myös mer-konomeja ja automaatioasentajia.

Ammatillisen koulutuksen

suurtapahtuma Espoossa

vuonna 2008 oli kolmen kunta-

yhtymän yhteisponnistus, jolla

oli vaikutusta ammatillisen

koulutuksen suosioon.


eudassa päätettiin koo-ta ensimmäisten viiden vuosikymmenen historia yksiin kansiin ja yli kah-den vuoden työn tulok-

sena syntyi teos ”Ottopojasta lempi-lapseksi. Keuda 50 vuotta”. Teoksen nimi viittaa ammatillisen koulutuksen aseman muuttumiseen viiden vuosi-kymmenen aikana, niin Keski-Uu-dellamaalla kuin valtakunnallisesti.

Parin sadan sivun paksuinen kir-ja on tullut painosta parahiksi ennen SAKUstars-viikolla järjestettävää Keu-dan juhlavastaanottoa, jonka yhtey-dessä historiikki julkistetaan. Kirjan perustekstit on kirjoittanut tietokir-

ottopojasta lempilapseksiKeudan 50-vuotishistoriikki on ilmestynyt.

jailija Marja Huovila, mutta teokseen sisältyy monen muunkin kirjoittajan tekstejä. Kokonaisuuden on toimitta-nut viestintäpäällikkö Heli Vastamä-ki ja Keudan historiikkityöryhmä, jo-hon kuuluivat Huovilan ja Vastamä-en lisäksi kuntayhtymän johtaja Han-nu Heikkilä, aikuisopiston rehtori Riitta Narko sekä Keudan jo eläköi-tyneet johtohahmot Rauno Hoikka-la, Martti Laukkanen, Tapani Ranki ja Pentti Rauhala.

Historiikkiteos jaetaan Keudan koko

henkilöstölle. Muut kiinnostuneet

voivat tilata historiikkia osoitteesta

[email protected] 10 euron hintaan.

Ottopojasta lempilapseksi Keuda 50 vuotta 2012

Ottopojasta lem

pilapseksi K

euda 50 vuotta 2012

KYhtenäinen Keuda2000-luvulla Keudan toimintaa ja samal-la Keuda-brändiä on yhtenäistetty. Keu-da-nimi on vakiintunut käyttöön.

Vuosina 2006–2007 tehtiin laaja stra-tegiakierros, jonka seurauksena organi-saatiota tarkistettiin ja siirryttiin koulu-tusalakohtaiseen johtamisjärjestelmään. 1.8.2007 alkaen oppilaitosten uusiksi ni-miksi tulivat Keski-Uudenmaan ammatti-opisto Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nur-mijärvi ja Tuusula. Käytännössä puhuttiin esimerkiksi Keuda Järvenpäästä.

Samana vuonna Keuda sai pysyvän luvan järjestää työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa. Muun muassa tästä syy-tä kuntayhtymän aikuiskoulutusstrategia uusittiin täydellisesti ja perustettiin Ai-kuiskoulutuksen koulutusala.

Adulta Oy:n vuoden 2010 helmikuus-sa tapahtuneen konkurssin jälkeen sen toiminta jaettiin Keudan, Amiedun ja Om-nian kesken. Keudaan siirtyi Adultan tek-niikan ja kulttuurialan koulutus. Kokonai-suus siirrettiin Keuda Aikuiskoulutus -tu-losalueen alle.

Näiden muutosten jälkeen tuli ajan-kohtaiseksi selvittää, miten kuntayhtymän nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen väli-set järjestelyt jatkossa toteutetaan. Amma-tillisen koulutuksen tuloksellisuus, vai-kuttavuus ja optimaalinen toteuttaminen Keski-Uudellamaalla olivat myös haas-teita, joihin pyrittiin vastaamaan vuonna 2010 alkaneessa uusimassa strategiapro-sessissa.

Yhtymävaltuusto hyväksyi uuden stra-tegian toukokuussa 2011. Sen välittömästi näkyvänä tuloksena uusittiin Keudan or-ganisaatio perusteellisesti. Juhlavuoteen 2012 siirryttiin uudella organisaatiolla, jonka muodostavat Keudan ammattiopis-to, Keudan aikuisopisto, Keudan oppiso-pimuskeskus, Keudan yhtymäpalvelut ja Keudan konsernipalvelut.

• tekstin koosti Keudan historiikin pohjalta heli VastamäKi


eudan ammattiopistossa Järven-päässä leipuri-kondiittoreiksi opiskelevat Niko Etula ja Susan-

na Laitala voittivat valmentajansa Sigrid Müllerin kanssa alan nuorisoasteen SM-kilpailun helmikuussa.

Vuoden 2012 Rinkeli Grand Prix -kilpailu järjestettiin Torniossa, Ammat-tiopisto Lappian elintarvikealan leipo-mossa. Kilpailu järjestettiin jo 23. ker-ran. Kilpailuun osallistui 14 kilpailupa-ria eri puolilta Suomea, Helsingistä Ro-vaniemelle.

Kilpailu käytiin kolmihenkisin jouk-kuein. Yksi jäsen on valmentajana toi-miva opettaja. Kilpailussa tarkastellaan leipurin ja kondiittorin taitoja. Joukkue valmistaa sekä pakollisia että vapaava-lintaisia leivonnaisia.

Keudalaiset leipuri-kondiittoriopiskelijat rinkeli Grand Prix -kisan voittoon

Vapaavalintaiset tuotteet joukkueet olivat saaneet suunnitella ja harjoitella etukäteen. Keudan tiimillä olivat vapaa-valintaisina konditoriatuotteina kilpaili-joiden itse suunnittelema Kruunuleivos ja kahvileipänä raparperi-puolukka-mu-rowiener.

Kahden pakollisen tuotteen reseptit joukkueet saivat vasta kilpailua edeltä-vänä päivänä. Kilpailijoilla oli viisi tun-tia aikaa valmistaa tuotteet ja laittaa ne esille. Arviointi oli asteikolla 1–10, arvi-ointikohteena maku, ulkonäkö ja työs-kentelytaidot.

Keudan joukkue vei voiton kahdek-san pisteen erolla seuraavaksi tullee-seen kilpailijapariin. Tuomarit kehuivat erityisesti tuotteiden ulkonäköä ja ma-kua, mutta antoivat myös rakentavaa pa-

lautetta.Niko ja Susanna nähdään viimevuo-

tiseen tapaan myös Taitaja-finaalissa Jy-väskylässä huhtikuun lopussa.

euda on liittynyt Portaat luomuun -ohjelmaan, jonka tarkoituksena on auttaa ammattikeittiöitä lisää-

mään luomutuotteiden käyttöä osana kes-tävän kehityksen mukaista toimintaa.

Portaat luomuun -ohjelma käyn-nistyi vuonna 2002. Ohjelmaa on alusta lähtien rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö ja sen to-teuttamisesta on vastannut Eko-Centria (entinen Luomukeittiö-keskus).

Luomun portaita on yhteensä viisi, ja Keuda on nyt portaalla kak-

si, mikä tarkoittaa, että keittiössä käyte-tään vähintään kahta merkittävää raaka-ainetta pysyvästi luomutuotteina. Lisäksi käytetään muita luomutuotteita mahdol-lisuuksien mukaan.

Lue lisää: www.portaatluomuun.fi

Keudan keittiöt luomun portailleeuda oli syksyllä 2011

SAKU ry:n liikuntakam-panjan ylivoimaisesti eni-

ten askelia kerännyt koulutuk-senjärjestäjä. Viesti Keudan hen-kilöstölle: pitäkää askelmitta-rit tallessa, sillä ensi syksynä lähdemme puolustamaan mes-taruuttamme! Henkilöstön lii-kuntakampanja alkaa 3. syys-kuuta ja päättyy 29. lokakuuta 2012.

K

K K

SAKU ry:n liikunta-kampanja syksyllä 2012

Ruokapalvelupäällikkö

Iiris Kauneela esitte-

lee Keudan Portaat

luomuun -diplomia.

Opettaja-valmentaja Sigrid Müller seuraa tyytyväisenä voittoisan leipuri-kondiittoriparin ilakointia.


hteishaku toisen asteen ammatilliseen koulutuk-seen päättyi 16.3.2012.

Keudan ammattiopistoon tuli 2 048 ensisijaista hakemusta, mikä on 23 vähemmän kuin vuonna 2011. Hakijamäärän hienoinen lasku johtuu ikäluo-kan pienenemisestä.

Yhteishaussa täytettäviä paik-koja on Keudan ammattiopis-tossa yhteensä noin 1 300. Tie-dot opiskelemaan päässeistä julkaistaan aikaisintaan 14. ke-säkuuta.

Ainakin Keudan Järvenpään Sibe-liuksenväylän ja Wärtsilänkadun ja Keravan Sarviniitynkadun koulu-

tusyksiköissä järjestettiin alkuvuodesta presidentin varjovaalit, joissa saivat äänes-tää alaikäiset opiskelijat. Varjovaalit olivat valtakunnalliset, ja ne organisoi Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi.

Nuorisovaalit ovat osa koulujen demo-kratiakasvatusta, ja niissä opetellaan, mi-ten vaalit ja demokratia toimivat sekä mi-ten äänestäminen tapahtuu. Allianssi kan-nustaa kouluja käsittelemään vaaleja, vaa-liteemoja ja seuraamaan ehdokkaita sekä innostaa aktiivisuuteen myös niitä nuoria, joilla ei vielä ole äänioikeutta. Presidentin-vaalien yhteydessä nuorisovaaleja kokeil-tiin nyt ensimmäistä kertaa. Presidentin var-jovaalit voitti oikeiden vaalien tapaan Sau-li Niinistö, mutta toiselle kierrokselle pää-si Pekka Haaviston sijaan Timo Soini.

Alaikäiset pääsivät äänestämään presidenttiä varjovaaleissa

yli 2 000 halusi ensisijaisesti Keudan ammatti-opistoon yhteishaussa

Alle 18-vuotiaat opiskelijat pääsivät harjoit-telemaan presidentinvaaleissa äänestämistä mm. Järvenpään Sibeliuksenväylällä.

uorten ammattitaidon SM-kil-pailu Taitaja on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuo-

sittainen tapahtuma, joka järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 24.–26.4.2012. Tapahtumaan odotetaan 30 000 kävijää. Taitaja-tapahtuman kilpailuissa taitojaan mittelee 500 opiskelijaa.

Keudan ammattiopistosta Jyväsky-lään matkaa yhteensä 20 kilpailijaa (su-luissa opiskelijan koulutusyksikkö):•Patrick Nordström (Kerava, Keski- katu) Asiakaspalvelu ja myynti•Paul Kylliäinen (Kerava, Sarviniitynkatu) Elektroniikka•Mika Hämäläinen (Kerava, Sarviniitynkatu) Ilmastointiasennus

Keudalta iso joukkue taitaja 2012 -finaaliin

•Niko Etula ( Järvenpää, Sibeliuksenväylä) Kondiittori•Susanna Laitala ( Järvenpää, Sibeliuksenväylä) Kondiittori•Heli Haapatalo (Mäntsälä, Saaren kartano) Kukkasidonta•Antti Udd (Kerava, Sarvi- niitynkatu) Kuljetuslogistiikka•Viljo Lehtoväre (Kerava, Sarviniitynkatu) Levy ja hitsaus•Pinja Mähönen ( Järvenpää, Sibeli- uksenväylä) Matkailu – näytöslaji•Sannamari Ahola ( Järvenpää, Sibe- liuksenväylä) Matkailu –- näytöslaji•Roosamari Larkiala ( Järvenpää, Wärtsilänkatu) Pukuompelu•Miranda Vainikka ( Järvenpää,

Sibeliuksenväylä) Ravintolakokki•Juuso Hynninen ( Järvenpää, Wärtsi- länkatu) Talonrakennus, kirvestyöt•Topi Kokkoniemi (Mäntsälä, Lukkarinpolku) Talonrakennus, muuraus ja laatoitus•Santeri Vartia (Nurmijärvi) Talon- rakennus, muuraus ja laatoitus•Johanna Janhunen (Kerava, Keskikatu) Tietojenkäsittely•Iivo Raitahila (Sipoo) Tietokoneet ja verkot•Ari Lindström (Sipoo) Yrittäjyys•Nico Nurminen (Sipoo) Yrittäjyys•Matias Kuortti (Sipoo) Yrittäjyys

Lisätietoja osoitteesta www.taitaja2012.fi

n

A

y

mpäristötaideprojektiin Pa-si ”joutui” opiskellessaan Taideteollisessa korkea-koulussa, josta hän valmis-tui taiteen maisteriksi 2002.

Opiskelun loppuvaiheessa opiskelijat tutustuivat Rantatien ja sen ympäristön alueeseen ja tekivät erilaisia ehdotel-mia kunnan alueelle sijoitettavasta ym-päristötaiteesta. Projekti liittyi Tuusulan kunnan Taideteolliseen Korkeakouluun kustantamaan ympäristötaiteen profes-suuriin. Professorina toimi Markku Ha-kuri. Opiskelijoiden loppunäyttely oli Hyrylässä, tyhjässä liikehuoneistossa, josta Tuusulan kunnan kulttuuri- ja mu-seotoimenjohtaja Marke Naski-Muta-nen löysi Tuusulanjärven linnut -ympä-ristötaideteoksen.

Pasin alkuperäisessä suunnitelmas-sa oli Rantatien tyhjiin sähköpylväiden päihin suunniteltu 40 lintufiguurituuli-viiriä. Linnut valikoituivat sen mukaan, mitä lintuja Rantatien alueella pesii. Lin-nut osoittivat julkisen alueen, toisin kuin viirit yleensä, esimerkiksi tilaviirit. Näh-tävyyksien opastetaulut ja niissä olevat lintufiguurit kuuluivat Pasin ympäristö-taiteen kokonaisuuteen. Tällä hetkellä opastetauluja on vain Halosenniemes-sä ja Aleksis Kiven kuolinmökillä, jossa mustarastasfiguuri nivoutuu Kiven hen-kilöhistoriaan. Halosenniemessä on kä-ki, joka oli tärkeä lintu Pekka Haloselle.– Halosenniemen edustalla olevaan teokseen sain idean linnuista perehdyt-tyäni materiaaliin, jossa kerrottiin Pek-ka Halosesta ja viitattiin hänen uneensa.

y

tuusulanjärven lintujen isä

tiesittekö, että tuusulanjärven linnut, laskeutuvat joutsenet, on keudalaisen Pasi Järvisen tekemä ympäristötaideteos?

Unessa joutsenet laskeutuivat talviselle järvelle. Linnut pystytettiin Halosennie-men vieressä olevalle pienelle heinäsaa-relle kymmenen vuotta sitten. Saari le-pää kallion päällä, joten omat kommel-luksensa oli ennen kuin lintujen me-tallipidikkeet saatiin porattua tukevasti 30 sentin syvyyteen kallioon. Poraus ja kiinnitys onnistuivat hyvin, sillä prons-siset joutsenet ovat edelleen laskeutu-massa järvelle. Ympäristötaideteoksen luonnon monimuotoisuutta tukeva vies-ti konkretisoituu mainiosti Tuusulanjär-ven rantamaille rakennettujen kosteik-kojen myötä, kertoo Pasi. Harrastuksena VespaPasi muutti Pohjois-Helsingin Pik-ku Huopalahdesta Tuusulaan vuonna 2009, sillä hän tarvitsi lisätilaa perheen kasvaessa. Hänen perheeseensä kuu-luvat avovaimo ja tyttäret, kolmevuoti-as ja neljän kuukauden ikäinen. Ennen Keudaan tuloa Pasi oli töissä kuvataide-opettajana Pohjois-Helsingin kuvataide-koulussa. Muutto Tuusulaan on tuonut elämään paljon hyvää, sillä lapsilla on siellä hyvä ympäristö kasvaa. Pasilla on aikaa myös omille harrastuksilleen: hän on entisöinyt vuoden 1973 mallia ole-van Vespa Sprintin ajokuntoon kotinsa autotallissa.– Koska museoajoneuvoksi rekisteröity kulkupeli voi olla käytössä vain 30 päi-vää vuodessa, käytän Vespaa vain hyväl-lä säällä ja silloinkin ajan kiireettömäs-ti ja maisemia ihaillen. Ostin sen lähes

• teksti ja kuvat maarit tiala

”Alkuperäisessä suunnitelmassa oli rantatien tyhjiin sähkö-pylväiden päihin suunniteltu 40 lintufiguuri-tuuliviiriä.”


kaksikymmentäviisi vuotta sitten, rahat siihen keräsin raviradan videokuvaajana ja liikkuminen hoitui Vespalla koko opis-keluaikani. Ajopeli on kulkenut siitä lähti-en mukanani, se onkin melkein perheen jäsen, Pasi naurahtaa.

Keudan Pekka Halosen akatemia on hyvä työpaikka, opettajien pätevyyt-tä mitataan säännöllisesti ja vertailu val-takunnallisiin lukemiin kestää mainiosti päivänvalon. Pekka Halosen akatemian opettajien pätevyyslukema on 86 %, jota on pidettävä erinomaisena lukemana val-takunnallisessa vertailussa.– Toteutimme Valoa pimeyteen -valo-taideteoskurssin osana muu taide -opin-tokokonaisuutta viime syksynä, halusim-me sen myötä piristää ihmisten arkipäi-vää pitkän pimeyden aikana. Opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta saivat toi-vottavasti valoisan lohdun keskellä pime-yttä ja ehkä rahtusen pontta päivän teh-täviin. Mielestäni onnistuimme mainiosti, palaute ainakin oli rohkaisevaa ja uskon, että vastaavia toteutuksia on luvassa jat-kossakin, lupaa Pasi.

SAKUstars 2012 -tapahtuman ajak-si koottava näyttely Järvenpää-talossa on yksi kevään tärkeimmistä työrupeamis-ta. Tiistaina 17.4. on aikuisopiskelijoiden kuvanveiston näyttelyn avajaiset. Vuoden lopulla on ylioppilas- ja peruskoulupoh-jaisten opiskelijoiden vuoro tuoda esille osaamisensa Kaapelitehtaalle rakennetta-vassa näyttelyssä. Toivottavasti ennen sitä saamme nauttia Pasin omasta näyttelystä Helsingissä galleria Jangvassa.



evät on opiskelijalle kiireistä aikaa. Lopputyöt pitää kirjoittaa, kurssitehtävät suorittaa sekä

rästit palauttaa. Päässä pyörii kysymyk-siä: Valmistunko minä varmasti? Onko hommia rästissä? Pitää myös muistaa kysyä itseltään: muistinhan nauttia ke-vään auringosta?

Kevät on ollut kiireistä aikaa myös oppilaskunnallamme. Alkuvuodesta Kuoma valitsi itselleen uuden hallituk-sen kaudelle 2012 sekä sai tunnustusta voittamalla Suomen ammattiin opiske-levien liiton SAKKI ry:n Vuoden Amis-oppilaitos 2012 -palkinnon. Perustelui-

na mainittiin esimerkillinen yhteistyö koulumme johdon ja opiskelijoiden vä-lillä.

Diplomissa mainitaan myös työm-me opiskelijoiden hyvinvoinnin hyväk-si. Oppilaskunnan yksi tehtävä on ajaa opiskelijoiden etua ja edistää hyvin-vointia. Opiskelijoiden hyvinvointi ja kuuleminen ovat tärkeitä asioita oppi-laskunnallemme. Samalla myös yhteis-työ muiden kanssa on valttia. Loppu-keväästä järjestämme leffaillan valmis-tuville opiskelijoille yhdessä Järven-pään Studio 123:n kanssa. Tämä on hieno tapa onnitella kaikkia valmistu-

Keuda sai Vuoden Amisoppilaitos 2012

-arvonimen Turun Next Step –messuilla

tammikuussa. Diplomia ja 1000 euron raha-

palkintoa olivat ottamassa vastaan Keudan

opiskelija-asioiden päällikkö Erja Kärnä

(vas.) sekä Kuoman edustajat Henri Kreen,

Mikki Myller, puheenjohtaja Anni Suvisuo,

Pyry Tirronen ja Miikka Lankinen.

K

Kuoman palsta

Kevään kiireitä ja ilojavia opiskelijoita heidän ahkerasta työs-tään ja samalla toivottaa onnea tulevai-suuteen.

Vaikka kiire ja tekemisen määrä painavat, on hyvä muistaa rentoutua. Ehkä jopa nauttia ihanasta kevätaurin-gosta sekä lintujen laulusta. Samalla on ihana odottaa ovella kolkuttelevaa ke-sälomaa. Vaikka monille opiskelijoille kesä on työntekoa, on hyvä muistaa ot-taa myös hetki aikaa itselleen. Maailma näyttää aina hieman valoisammalta yh-den levätyn päivän jälkeen.

anni suVisuooppilaskunta Kuoman puheenjohtaja


Millainen Keuda oli silloin, kun tulit tänne töihin?– Aloitin työt Keudassa, silloisessa Jär-venpään ammattikoulussa, vuonna 1974, kun olin 25-vuotias. Rehtori Vaito Kova-siiven minulle ohjeistama opetussuun-nitelma oli ”saat vapaat kädet”. Raken-nusala ei silloin ollut kovin suosittu ja ensimmäisessä luokassani oli muistaak-seni vain seitsemän opiskelijaa. He oli-vat kuitenkin opinhaluista porukkaa. Mitkä ovat olleet suurimpia ilon aiheita työssäsi?– Rakennusalan suosion suuri kasvu on ollut hieno asia. Osastoa on tietoisesti kasvatettu ja nyt täällä on jo 220 opiske-lijaa. Olen saanut olla Keudassa mones-sa mukana: olin vararehtorina lähes 10 vuotta ja pitkään osastonjohtajana. Meil-lä on ollut hyvä tiimi ja opettajan hom-ma on antanut paljon. Olemme opiskeli-joiden kanssa toteuttaneet monta hyvää rakennuskohdetta. Olen myös saanut olla mukana kehittämässä Keudaa, esi-

merkiksi tekemässä meille ensimmäistä laatujärjestelmää. Missä asioissa Keuda ja ammatillinen koulutus ovat kehittyneet parempaan suuntaan?– Opetussuunnitelmien tarkka noudat-taminen on tuonut toimintaan ryhtiä. Tekniikka on kehittynyt ja tullut avuk-si monessa asiassa. Nykyisiä opiskelijoi-ta täytyy kehua siitä, että kurinpidolli-sia ongelmia meillä ei ole enää kuten ennen. Opiskelijoiden täsmällisyyteen ja vastuunottoon joutuu kylläkin puuttu-maan entistä useammin. Nuoret uskalta-vat nykyisin vaatia opettajilta paljon. Jos opettaja esittää tietävänsä tai osaavan-sa todellista enemmän, opiskelijat kyl-lä huomaavat sen. Myös Keudan talous on kehittynyt parempaan suuntaan, kii-tos visionääristen johtajien.

Myös huonoja kehityssuuntia on ol-lut. Henkilöstön mukanaolo kehittämis-työssä pitäisi esimerkiksi palauttaa jol-lain tavalla entiselle aktiivisuustasolle.

Mitä aiot tehdä eläkkeellä?– Jään keväällä eläkkeelle opettajan työstä, mutta aion silti jatkaa suunnit-telutöitä omassa insinööritoimistossa-ni sopivassa määrin. Ehkä matkuste-len jonkin verran: Kreikka on melkein kuin toinen kotimaani, sillä olen käynyt siellä 40 kertaa. Enemmän aion kuiten-kin asua maalla, Sysmän mökillä. Luon-to ja kalastaminen ovat lähellä sydäntä-ni. Hommasin myös karaokelaitteet, sil-lä aina täytyy kokeilla jotain uutta!Haluan kiittää Wärtsilänkadun yksikön henkilökuntaa tuesta, jota sain osakseni viime syksynä henkilökohtaisen mene-tyksen hetkellä. Meillä on yhteenkuulu-vuutta, jota hyvä työyhteisö tarvitsee! Kenet haastat seuraavaksi Tapaa keudalainen -haastatteluun?– Haastan koulutuspäällikkö Raimo Tuonosen Keravan Sarviniitynkadulta. Olemme vuosien varrella tehneet mo-nenlaista yhteistyötä esimerkiksi kehit-tämishankkeissa.

• tekstit ja kuva: heli VastamäKi

Reijo Rikkonen

Rakennusalan opettaja,

Keudan ammattiopisto,

Järvenpää, Wärtsilänkatu

Tapaa keudalainen

”ihanan makea paahtokiisseli esimerkiksi oli uusi tuttavuus, samoin kuin piparjuuriliha, joka maistui aluksi

minusta ihan hirveältä.”

ottopojasta lempilapseksi – Keudan 50-vuotishistoriikki

keuda-lehti 1/2012

Documents