kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos

Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos

24/05/2016, Helsinki

LUONNOSMATERIAALI: TILANNEKATSAUS TOIMINTAOHJELMATYÖHÖN

Sisällysluettelo

Johdanto1

4 Liitteet

Toimintaohjelman luonnos2

3 Taustaselvitys

ALUSTAVA LUONNOSMATERIAALI

3

• Kiertotalous kasvun ja investointien moottorina

• Millä konkreettisilla toimilla vauhditetaan Suomen siirtymää kohti kilpailukykyistä kiertotaloutta

• Toimintaohjelma laaditaan Sitran johdolla yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän sekä muiden merkittävien sidosryhmien kanssa

• Parhaiden esimerkkien monistettavuus ja lisäarvo kansallisesti

• Haastetaan suomalaiset toimijat laajentamaan parhaiden esimerkkien listaa

• Toimintaohjelma laaditaan avoimuuden periaatteiden mukaisesti: työryhmätyöskentelyn rinnalla laajempi sidosryhmien osallistaminen

• Viestitään yhteistyössä työryhmän organisaatioiden kanssa tiekarttatyön etenemisestä prosessin aikana

• 2.6. toimintaohjelmaluonnoksen esittely ja kommentointi sidosryhmille

• Valmis toimintaohjelma julkistetaan syyskuussa (21.9.) 2016

Kiertotalouden toimintaohjelmatyön lähtökohdat

Aikataulu

I roundtable 13.4. klo 9-11

II roundtable 13.5. klo 9-11

Tavoite: polku nykytilasta tavoitetilaan: keskeiset toimenpiteet

2.6. sidosryhmätilaisuus toimintaohjelmaluonnoksen esittely

III roundtable 14.6. klo 9-11

Tavoite: toimenpiteiden priorisointi ja omistajuus, toimeenpanon seuranta

Kesä-elokuussa toimintaohjelman työstöä

31.8. mennessä toimintaohjelman sisältö valmis

Syyskuussa toimintaohjelman julkistaminen (alustava 21.9. aamu)

4

Sisällysluettelo

Johdanto1

4 Liitteet


3 Taustaselvitys


6Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •

Kiertotalouden kansallisen

toimintaohjelman luonnos

• Prosessin esittely

• Suomen kiertotalous-tahtotilan

esittely

• Ohjaavat periaatteet

• (Strategiset tavoitteet - TBD)

• Toimintaohjelman rakenteen

esittely

• Toimintaohjelma: tunnistetut

pilotti- ja toimenpideideat

7

Toimintaohjelman iteratiivisessa lähestymistavassa tavoitellaan systeemistä muu-tosta kohti kiertotalouden kärkimaata mutta painotetaan myös heti alkavia toimia

Visio & tahtotila - tavoitteena systeeminen muutos kiertotalouden

kärkimaaksi Ohjelman ohjaavat periaatteet

Strategiset tavoitteet johdetaan tahtotilasta ja ohjaavista periaatteista

Ohjelman rakenteen osa-alueet

(läpileikkaavat teemat sekä painopistealueet)

Toimenpiteet ja pilotit –

Systeemisen muutoksen seuranta ja

ohjelman jatkuva iterointi

• Toimintaohjelman rakenteella tavoitellaan systeemistä muutosta pitkällä aikavälillä – visiona on olla kiertotalouden kärkimaa 2025• Ohjelman periaatteet ohjaavat muutoksen suuntaa ja toimivat kriteeristönä valittaville toimenpiteille

• Strategiset tavoitteet johdetaan tahtotilasta ja ohjaavista periaatteista ja niissä pyritään mitattavuuteen

• Ohjelman rakenne rakentuu neljän läpileikkaavaan teeman ja neljän painopistealueen ympärille; näiden osa-alueiden sisällöillä

päästään strategisiin tavoitteisiin pitkällä tähtäimellä sekä tuodaan esiin heti aloitettavia, konkreettisia toimenpiteitä ja kokeiluita, joilla

päästään heti vauhtiin kohti tavoitteita

• Strategisesta horisontista huolimatta ohjelma on suunniteltu ketteräksi ja iteratiiviseksi; ohjelmassa painottuvat käytännön toimet sekä

jatkuva muutoksen seuranta ja tilanteen & keinojen heijastaminen alkuperäiseen tavoitteeseen (ns. backcasting), mikä mahdollistaa

ohjelman mukauttamisen matkan varrella

keskiössä skaalattavat

ratkaisut

• Suomesta halutaan kiertotalouden kärkimaa 2025; vaikka kärkimaa-tavoitteen määritelmä on epätarkka, on havaittu, että kunnianhimo voidaan asettaa korkealle: globaali kärkipaikka on edelleen auki

• Ensimmäisen roundtablen ja haastattelujen perusteella Suomen kiertotalouden tahtotilaa kuvaa etenkin visioiden #03 ja #01 yhdistelmä, lisäksi elementtejä ja keinoja tunnistettiin muista visioista:

8

Tahtotilan esittely

Kiertotalouden skaalautuvista kokonaisratkaisuista yrityksille vientiä ja kasvua – suomalaiset toimijat kiertotalouden mahdollistajia ja toteuttajia globaalisti; ongelmien ja perustarpeiden suuret markkinat ovat ulkomailla

Kotimarkkina kuntoon: luodaan kunnianhimoinen ja mahdollistava toimintaympäristö, joka kannustaa kiertotalouden toteuttamiseen sekä materiaalitehokkaisiin ja vähähiilisiin ratkaisuihin

Toimenpiteiden ja konkreettisten kokeilujen avulla vauhtiin ja kiertotalous valtavirtaan: tahtotilaa lähdetään edistämään Suomen vahvuusalueilla ja konkreettisten pilottien synnyttämisen kautta sekä systeemitason strategisella muutospolitiikalla

“Ohjauksella ympäristö-ykköseksi”

“IoT ja kierto-talousratkaisut vientivalttina”

Ohjaavat periaatteet

Kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman ohjaavat periaatteet (sivu 1/2)

1. Kokonaisratkaisuilla kohti systeemistä muutosta

• Kiertotalouden toimintaohjelma pyrkii tukemaan asetettuun kärkimaatavoitteeseen vaadittavaa systeemistä muutosta kohti

kiertotaloutta

• Kiertotalous edellyttää kokonaisratkaisuja. Toimintaohjelman kokeilut ja pilotit pyrkivät tuomaan mahdollisimman laajasti toimijoita

yhteen uusien, kiertävien ratkaisujen luomiseksi osaoptimoinnin sijaan

2. Kiertotaloudella aikaansaadaan positiivisia ympäristö-, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia

• Ekologisen jalanjäljen (mm. GHG-päästöt ja biodiversiteetti) pienentäminen ja kädenjäljen kasvattaminen ovat keskeisiä

kiertotalouden tavoitteita

• Kiertotalous tukee laajemmin sekä kansallisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemistä että taloudellista suorituskykyä, sillä

kiertotalous parantaa yhteiskunnan resilienssiä niin ympäristö, talouden kuin sosiaalisen hyvinvoinnin osalta – kiertotalouden eri

taktiikoissa ja kokeiluissa näiden kolmen osa-alueen painotukset vaihtelevat

• Kiertotalouden potentiaali Suomen kansantaloudelle on arvioitu olevan 1,5-2,5 miljardin euron luokkaa 2030 mennessä

pelkästään tietyillä toimialoilla, positiivisia vaikutuksia tavoitellaan myös mm. työllisyyden, huoltovarmuuden, investointien ja

kilpailukyvyn osalta

• Kiertotalous ratkaisee ihmisten perustarpeita ja parantaa hyvinvointia sekä paikallistalouden edellytyksiä Suomessa ja muualla,

lisäksi hyötyjä voidaan tavoitella esimerkiksi Suomi-brändille ja turismille

3. Arvoa kiertotalouden eri taktiikoista – korkeimman arvon periaate ja palvelullistaminen keskiössä

• Kiertotaloudella haetaan arvon lisäämistä ja mahdollisimman korkean arvon säilyttämistä mahdollisimman pitkään kiertotalouden

eri taktiikoita laajasti hyödyntäen

• Materiaalien ja tuotteiden arvo säilyy tehokkaiden, innovatiivisten kiertojen avulla mahdollisimman pitkään; materiaalit

hyödynnetään korkeimman lisäarvon periaatteella ja palvelullistamisen kautta tuotteiden arvoa ja elinkaarta kasvatetaan

4. Kiertotaloudessa suositaan uusiutuvia raaka-aineita ja energiaa – uusiutumattomien arvo ylläpidetään ja hyödynnetään mahdollisimman hyvin

• Kiertotalouden periaatteisiin kuuluu siirtyminen uusiutumattomien raaka-aineiden hyödyntämisestä uusiutuviin. Samoin

kiertotaloutta tukee kestävä, uusiutuviin lähteisiin perustuva energiajärjestelmä

• Uusiutuvien painottaminen tukee kiertotalouden ohella myös tuontiriippuvuuden vähentämistä Suomessa

Ohjaavat periaatteet

Kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman ohjaavat periaatteet (sivu 2/2)

5. Kiertotalous tukee kilpailukykyä – tuontiriippuvuuden vähentäminen ja uudet vientivaltit

• Edistyksellinen kotimarkkina ja kiertotalousratkaisut vientivalttina eivät ole ristiriidassa, vaan kotimarkkina toimii testiympäristönä

ja tuo uskottavuutta kiertotalouden kansainväliseen kaupallistamiseen. Kiertotaloutta ei luoda vain kotimarkkina edellä –

laajemmat mahdollisuudet ovat globaaleilla markkinoilla, lisäksi kansainvälinen yhteistyö on onnistumisen edellytys sekä

yksityiselle että julkiselle sektorille

• Toimintaohjelmalla tavoitellaan edistyksellistä kotimarkkinaa ja kiertotalouden valtavirtaistumista kuluttajarajapinnassa;

paikallistasolla kiertotaloudella on mm. positiivisia työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksia

6. Kiertotalous saadaan vauhtiin Suomen valmiilla vahvuuksilla, nopeilla kokeiluilla ja markkinavoimilla

• Toimintaohjelma rakentuu tunnistetuille, olemassa oleville vahvuuksille, kuten korkealle koulutustasolle, vahvalle osaamiselle

esimerkiksi biopohjaisissa kierroissa, suomalaisten yhä tunnistamalla ”terveelle niukkuuden ymmärrykselle” sekä pienen maan

mahdollistamalle ketteryydelle

• Olemassa olevia kiertotalousratkaisuja tulee tuoda esille entistä laajemmalla viestinnällä ja kaupallistamisella – jo tehdyn työn

paremmalla hyödyntämisellä luodaan Suomelle kiertotalousbrändiä ja innoitetaan uusia ratkaisuja

• Toimintaohjelma rakentuu vahvuuksien ohella nopeille kokeiluille, joita voidaan jo olemassa olevassa toimintaympäristössä

lähteä edistämään

• Hallinto luo puitteet kiertotalousmarkkinoille; kiertotalous saadaan vauhtiin markkinavoimilla

7. Kiertotalous on laaja käsite, joka yhdistelee uusia ja vanhoja konsepteja – näitä ei nähdä ristiriitaisina vaan keskeistä on löytää keinoja hyödyntää osin hajautunutta ”hankeviidakkoa” ja kirkastaa yhteistä suuntaa

• Toimintaohjelma pohjautuu ajatteluun, jossa esimerkiksi kiertotalous, cleantech, biotalous ja vihreä talous eivät ole ristiriidassa;

työssä tavoitellaan systeemistä muutosta jota nämä käsitteet edesauttavat

• Toimintaohjelman sisältö rakentuu ja sitä tullaan seuraamaan ylläolevien periaatteiden valossa ja niiden pohjalta määritettävillä

määrällisillä ja laadullisilla mittareilla

• TBD

11

Placeholder: toimintaohjelman strategiset tavoitteet

Toimintaohjelman rakenne perustuu läpileikkaaviin teemoihin sekä alustavasi määritettyihin painopistealueisiin

1. Politiikka &

hallinto

2. Rahoitus

3. Innovaatiot & uudet liiketoiminta-mallit

4. Tietoisuuden lisääminen

Alustavat painopistealueet

Metsäperäinen kiertoRuokajärjestelmä

Liikkuminen

Tekninen kierto (esim.

rakentaminen & asuminen)

13

Läpileikkaavien teemojen kuvaukset ja alustavat ylätason tavoitteet

Teema Kuvaus Teeman ylätason tavoite

1Politiikka &

hallinto

• Lainsäädäntö ja sääntely (myös EU-taso)• Verouudistukset• Julkiset hankinnat• Kansalliset kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet• Yhtymäkohtia tutkimus-, opetus- ja kehittämispolitiikkaan

• Tavoitteena on, että politiikka ja hallinto mahdollistaa kannattavan, kestävän kiertotalouden sekä lyhyellä tähtäimellä nopeat ja joustavat kokeilut

2 Rahoitus

• Mahdollistava rahoitus ja uudet rahoitusmallit (esim. liisausmallit, green bonds, impact bonds, impact investing)

• Julkinen rahoitus ja yksityinen rahoitus (esim. pienempien vientikauppojen rahoittaminen, pk-firmat tarvitsevat takauksen)

• Tavoitteena on luoda Suomeen maailman paras ymmärrys ja tuottoisin keinovalikoima kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja –malleista

3

Innovaatiot & uudet liiketoimintamallit

• Palvelutalous ja muut kiertotalouden liiketoimintamallit; jakamistalous• Digitaalisuus ja teknologiat; alustatalous• Verkostot, yhteistyö (start-upit, kv. yritykset, kiertotalouspuistot;

materiaalipörssit, jne.) ja erilaisten osaamisten yhdistäminen• Mahdollisuuksien tunnistaminen: arvoketjujen & alueiden synergiat• Kaupallistaminen

• Tavoitteena on, että kiertotalouden kokonaisratkaisut ovat Suomen johtava vientivaltti ja kasvun lähde – yhteistyön, palvelullistamisen ja digitalisaation mahdollistamana

4Tietoisuuden lisääminen

• Viestintä ja markkinointi; kiertotalouden valtavirtaistaminen ja tietoisuuden kasvattaminen

• Vaikuttavuustyö ja konseptointi, esim. synergioiden löytäminen aiheeseen liittyvien eri hankkeiden ja ohjelmien parista

• Viestinnällinen kaupallistamisen ja brändäyksen tuki• Opetuspolitiikka

• Tavoitteena on, että jokainen suomalainen ymmärtää kiertotalouden logiikan ja omalla toiminnallaan tukee Suomen kansainvälistä kiertotalousbrändiä

• Kansainvälisesti Suomi nähdään kiertotalouden edelläkävijänä

14

Painopistealueiden kuvaukset ja alustavat ylätason tavoitteet

Painopistealue KuvausPainopistealueen ylätason

tavoite

5Ruoka-

järjestelmä

• Kestävä, kiertävä ruokajärjestelmä on tunnistettu kierroksi, jossa Suomesta löytyy osaamista ja halua olla kehittämässä yhä kestävämpää kokonaissysteemiä

• Ravinteiden kierron osaaminen ja kokeilut• Digitalisaation mahdollisuudet kansainvälisesti kilpailukykyisen

ruokakierto-osaamisen skaalaamiseksi vientituotteeksi

• Tavoitteena on, että Suomi on kestävän ruokajärjestelmän mallimaa ja ratkaisujen globaali viejä – puhtaus, turvallisuus ja kannattavuus kärjessä

6Metsäperäiset kierrot

• Suomen kirkkaimmaksi kiertotalouden osaamisalueeksi on tunnistettu biopohjaiset kierrot ja niihin liittyvät innovaatiot

• Muodostunut "luonnostaan" tehokkuuden ja niukkuuden ajamia kiertoja mm. sivuvirtoja hyödyntämällä

• Biokemiallisten innovaatioiden kautta johtavaa osaamista myös mm. uuden sukupolven biopolttoaineissa

• Tavoitteena on, että Suomi on metsäperäisten kiertojen johtava maa alan perinteiselle kiertotalousosaamiselle rakentuen, digitalisaatiota ja uudenlaista yhteistyötä hyödyntäen sekä rohkeaa kaupallistamista pelkäämättä

7Tekniset kierrot

• Kiertotalouden mahdollistava teknologiaosaaminen• Kaivannaisteollisuuden kestävyyden kehittäminen aktiivisesti• Rakentamissektorin kiertotalousratkaisut• Teknisten kiertojen pohjana on uusiutumattomien luonnonvarojen

käyttö, jolloin kiertotalouden periaatteiden mukaan olennaista materiaalien tehokas kierto

• Tavoitteena on, että Suomi rakentaa kilpailukykyään kestävien teknisten kiertojen avulla: neitseellisen materiaalin tarpeen minimointi ja kierron pituuden maksimointi sekä uudelleenkäytön mahdollisuuksien hyödyntäminen

8 Liikkuminen

• Liikkuminen on kaiken kiertotalouden edellytys ja mahdollistaja• Kyse on mm. takaisinoton mahdollistamisesta (takeback) osana

tuotteiden elinkaaren pidentämistä• Keskiössä on olemassa olevan logistiikan hyödyntämisasteen

nostaminen: käänteinen logistiikka• Digitalisaatio mahdollistaa älykkään liikkumisen, joka on modernin

kiertotalouden kulmakivi

• Tavoitteena on, että Suomi tunnetaan maailman kekseliäimpänä kiertotalouden virtojen hallitsijana ja liikuttajana


Kiertotalouden kansallisen

toimintaohjelman luonnos

• Prosessin esittely

• Suomen kiertotalous-tahtotilan

esittely

• Ohjaavat periaatteet

• (Strategiset tavoitteet - TBD)

• Toimintaohjelman rakenteen

esittely

• Toimintaohjelma: tunnistetut

pilotti- ja toimenpideideat

Huomiot:• Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat kuvaavat

prosessissa tähän mennessä tunnistettuja konkreettisia toimia. Näin ollen systeemisen muutoksen edellyttämät keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin toimet puuttuvat / ovat aliedustettuna tässä ohjelman luonnosversiossa.

• Punainen teksti toimintaohjelmaluonnoksen sisältösivuilla (sivut 16-30) tarkoittaa ehdotusta mahdollisesta toteuttajatahosta; mustalla fontilla nimetyt toteuttajat ovat itse ilmoittautuneet mahdollisiksi toteuttajiksi

16

1. Politiikka & hallinto

Teeman ylätason tavoite

Tavoitteena on, että politiikka ja hallinto mahdollistavat kannattavan, kestävän kiertotalouden sekä lyhyellä tähtäimellä nopeat ja joustavat kokeilut

Tunnistetut parhaat käytännötja opit meiltä ja maailmalta

Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat

# Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat

• Yleisesti: hävikin minimointi julkisissa hankinnoissa

• Ranska: Parlamentti velvoitti lailla kaupat luovuttamaan poistettavat elintarvikkeet jaettavaksi eteenpäin

• Suomi: Polttoaineen sekoitevelvoite• Havaiji, Yhdysvallat: ensimmäinen osavaltio,

joka 2015 kielsi kertakäyttöiset muovipussit• Japani: kulkuneuvon kierrätysmaksu

sisällytetty ostohintaan• Kanada: hinnoitellaan saasteita ja jätteitä• Japani: lähes sulkenut metallien kierron

kierrätyslakiensa avulla – kierrätysaste 98% (vrt. Eurooppa 30-40%)

• Japani: kierrätysinfrastruktuuri lain velvoittamana valmistajien yhteisomistuksessa -> valmistajat hyötyvät suoraan materiaalien ja osien kierrätyksestä

1.1Muutoimenpide (prosessi)

Kiertotalouden mahdollistava sääntely. Kerätään (ohjelman sidosryhmät) lakimuutosehdotuksia ja normien purkamiseen liittyvät ideat, ja toimitetaan VNK:lle/ Kososelle. He tunnistavat ja velvoittavat toimivaltaisen tahon selvittämään pullonkaulan purkamista. Työ kytketään kärkihankkeiden norminpurkutalkoisiin. Muutosehdotuksia tunnistettu jo useita.

VNK,Eduskunta

1.2Muutoimenpide (synergiat)

Linjaukset ja synergiat muihin hallinolla käynnissä oleviin aloitteisiin. Tuodaan kiertotalousnäkökulma ja haetaan synergioita käynnissä olevissa keskeisistä aloitteista, kuten: Energia- ja ilmastostrategia, kärkihankkeet, hankintalaki, jne. 1. Tunnistetaan keskeiset aloitteet ja 2. Nimetään vastuutaho per aloite. Lisäksi painopistealueissa hyödynnetään kyseiseen alueeseen läheisesti liittyviä aloitteita, esim. ruokahävikkilakialoite ruokajärjestelmä-alueessa.

Sitra/ toimintaohjelma;ministeriöt?

1.3Pilotti tai pilotti-idea

Nollajätealue. Edistetään politiikka & hallinto –alueen toimien käytäntöön viemistä alueellisilla piloteilla. Suunnitellaan nollajätealue-pilotti ja viedään käytäntöön. Turun kaupunki noussut esille ehdokkaana, Turulla myös hiilineutraali kaupunki 2040 mennessä –tavoite. Alueellisia pilotteja tulisi suunnitella myös muista aiheista, ja hyödyntää esim. FISU ja HINKU –verkostoja.

Turun kaupunki?


”Kiertotalousministeriö”. Perustetaan julkisen sektorin toimijoita läpileikkaava/koordinoiva taho, joka edistää kiertotaloutta, esim. kestävän kehityksen ministeri ja hänelle kiertotaloustyöryhmä, tai jopa Kiertotalousministeriö (esim. = VM, TEM, YM mainittu).


Ekologinen verouudistus. Selvitetään kiertotaloutta edistävää verouudistusta –haastatteluissakin esiin nostettu ajatus siitä, voitaisiinko siirtyä vahvemmin hinnoittelemaan luonnon resursseja ja haittoja, vrt. ”verottaa enemmän sitä mitä halutaan vähemmän: luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä; ja verottaa vähemmän sitä mitä halutaan enemmän: työn tekemistä ja työn teettämistä (vrt. palvelutalous)."

1.6Muutoimenpide

Kiertotalouden taloudellisen ohjauksen työkalupakki. Selvitetään (ekologista verouudistusta laajemmin) taloudelliset ohjauskeinot kiertotalouden uusien ratkaisu-jen ja kierrätysmarkkinoiden vauhdittamiseen. Määritellään kiertotaloutta tukeva taloudellisen ohjauksen työkalupakki ja laaditaan suunnitelma sen käyttöönotosta.

Määrittely: Sitra/ toimintaohj.;ministeriöt?

Politiikka & hallinto -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 1/2)

Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi

17

1. Politiikka & hallinto


Tavoitteena on, että politiikka ja hallinto mahdollistavat kannattavan, kestävän kiertotalouden sekä lyhyellä tähtäimellä nopeat ja joustavat kokeilut




• Yleisesti: arvonlisäverohelpotukset ja -vapautukset kirjallisuudessa ja keskusteluissa keskeiseksi nostettu kiertotalouden ohjauskeino

• Japani: kansallisella tasolla kolme indikaattoria kiertotalouden mittaukseen:o resurssituottavuusindikaattori

(mittaa materiaalinkäyttöä suhteessa BKT:hen);

o talouden syklisen materiaalinkäyttöasteen indikaattori (mitattuna uusiokäytetyn materiaalin osuutena kaikesta taloudessa käytetystä materiaalista);

o ja tuotantoindikaattorin (mittaa kuinka paljon roskaa loppujen lopuksi päätyy kaatopaikalle)

1.7 Muu toimenpideMateriaalitehokkuussopimukset. Kiertotalousnäkökulman selkeä linkittäminen jo Motivan valmistelussa olevaan työhön ja tuleviin pilotteihin.

Motiva


Julkiset hankinnat: Kiertotalouskriteeristö. Kiertotaloutta edistävän kriteeristön luominen, joka ohjaa ostamaan mm. palveluita tuotteen sijasta, kierrätettyjä materiaaleja sekä ohjaa tarkastelemaan hankinnan elinkaarivaikutuksia

YM; Hansel; Syke; VTT, Motiva; Sitra? Kunta-liitto; Kunnat?


Julkiset hankinnat: Hinku-kuntien yhteishankinnat. Hyödynnetään Hinku-kuntien hyviä kokemuksia yhteishankinnoista ja sovelletaan mallia kiertotaloushankintoihin (esim. yhteishankinnat aurinkoenergian hankinnoista ja rahoitusjärjestelmästä – yhteinen avaimet käteen -hankinta leasing-rahoituksella)

Hinku-kunnat


Julkiset hankinnat: Kiertotalouden Pitch & Match -hankinnat. Hyödynnetään kiertotaloushankinnoissa pitch & match-tyyppisiä tilaisuuksia, joissa julkinen sektori haastaa erilaiset tarjoajat ja osaajat ratkaisemaan jotakin spesifiä ongelmaa. Malli ohjaa hankkimaan ratkaisuja ja ”tuloksia”, eikä tuotetta tai työmäärää. Tämän tyyppisiä hankintoja on jo jossain määrin kokeiltu muissa yhteyksissä – hyvin kokemuksin.


Julkiset hankinnat: hankintoja helpottava agentti. ”Ratkaisukonsultti” joka tukee toimeenpanevia virkamiehiä uudenlaisessa hankinnassa. Ratkaisukonsultti/ -konsultit voivat olla alkuvaiheessa valtion kustantamia ja jatkossa esimerkiksi kuntien ”championeita” – tekijöitä, jotka ovat omaksuneet uuden mallin ja auttavat muita (Tähän liittyy Englanninn catapult-hanke valtio kustansi henkilön, ratkaisukonsultin, joka toimii eri tahojen välillä)

Motiva?jatkorahoituksella

1.12Muu toimenpide (prosessi)

Julkiset hankinnat: toimeenpano. Kerätään keskitetysti parhaat keinot (pilottien ohella) ja luodaan kuvaus siitä, miten kiertotaloutta edistävät julkiset hankinnat saadaan parhaiten käytäntöön ja osaksi virkamiesten jatkuvaa toimintaa.

Sitra/ toimintaohjelma;ministeriöt? Hansel? Kuntaliitto?

Politiikka & hallinto -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 2/2)


18

Rahoitus -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 1/2)

2. Rahoitus


Tavoitteena on luoda Suomeen maailman paras ymmärrys ja tuottoisin keinovalikoima kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja –malleista




• Yleisesti: eri rahoitus eri kiertotalouden liiketoimintamalleille:o Pankkirahoitus - perinteinen yrityslaina

kiertotalousyrityksille; leasaus voi toimia pay-per-use -ansaintamallille yrityksille, jotka ovat luottokelpoisia ja jotka myyvät tuotetta, jolla on ennustettavissa oleva second-hand -arvo

o Pääomamarkkinat - suurille ja kypsemmille kiertotalousyrityksille, joilla skaalaetuja ja täyttävät rahoitusmarkkinoiden vaatimukset

o Säätiöt ja vaikutussijoittajat - voi muodostaa sillan pilottivaiheesta kasvuvaiheeseen

o Riskikapitalistit, yksityinen pääoma, perhetoimistot - start-upeille sopiva rahoituslähde

o Lähellä pankkeja olevat rahoittajat; Google, Apple, Amazon jne. - tarjoavat uusia maksumahdollisuuksia ja mahdollisesti käyttöpääomaratkaisuja

o Joukkorahoitus -kiertotalousyrityksille, jotka osallistavat paikallisen yhteisön tai jonkin joukon, joka sympatisoi rahoituskohdetta


Kiertotalouden Pan-European Venture Capital Fund. Rahoitus esimerkiksi EU 50% ja yksityinen sektori 50%. Rahoitusta voitaisiin täydentää esim. maailmanlaajuisella joukkorahoituksella. Lisäksi Suomessa voitaisiin tehdä oma rahasto PPP-yhteistyönä.

2.2 Muu toimenpide

”Valaanpyynti”. Konsortiohakemus kiertotalouskehitysrahalle suuren toimijajoukon kesken (myös tarpeen mukaan kv. kumppaneita mukaan). Sekä EU-tasolla että kansallisesti on hyvin rahoitusta tarjolla (mm. Horisontti-ohjelma 700m€, ESIRI sekä aluekehitys- ja koheesiorahojen yhdistäminen) ja näkemyson, että paras keino päästä onnistua rahoituksen saannissa on yhteinen, laajempi ”jättihaku”. Hakemuksen konseptointi, konsortion rakentaminen ja haun koordinointi.

Koordiointi/ next steps: ?


Vienti 2.0 & kiertotalouden vientiohjelma. Kohdennettu, johonkin kiertotalousteemaan perustuva viennin iskuryhmä tiettyyn maahan tai alueeseen. Esimerkki: Hollannin vientiponnistukset Etelä-Afrikassa – Hollannin valtio sponsoroi aiheen tiekartan Etelä-Afrikalle, jonka jälkeen Hollannin yritykset tarjoavat ratkaisuja. Haastatteluissa tunnistettiin lähestymistavaltaan hyvänä ja uudenlaisena esimerkkinä myös Finpron ”Waste to energy and bioenergy –kasvuohjelma (yhteyshenkilö Helena Saren), joista voitaisiin ottaa oppia ja hyödyntää kiertotalousvientiohjelman rakentamisessa.

Finpro?


Käänteinen vienninedistämismatka. Kutsutaan ”kysyntäpuolen” tahoja tutustumaan Suomen kiertotaloustoimintaan ja malleihin. Hyödynnetään mm. ”tietoisuuden lisääminen” –teeman materiaaleja sekä toimintaohjelman sidosryhmiä.

Finpro?


Riskirahasto kiertotalouden julkisiin hankintoihin. Rahasto, joka mitigoiinnovatiivisen hankinnan riskiä alun transitiovaiheessa. Hyödynnetään myös olemassa olevia rahoitusmalleja, esimerkiksi katselmus- ja investointituet, EU-rahoituslähteet ja Tekesin Huippuostaja-ohjelma. Lisäksi Esco-rahoitusmallissa kunnat ja kaupungit voivat ilman alkuinvestointeja tehdä sekä päästö- että kustannussäästöjä.


19

Rahoitus -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 2/2)

2. Rahoitus


Tavoitteena on luoda Suomeen maailman paras ymmärrys ja tuottoisin keinovalikoima kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja –malleista




• Alankomaat: kolme suurinta pankkia mukana kiertotalouden edistämisessämaassa. Myöntää helpommin lainoja yrityksille, jotka kasvattavat kiertotaloutta Alankomaissa

• Alankomaat: käänteinen vienninedistäminen: Hollantilaiset kutsuivat tahoja tutustumaan heidän omaan kiertotaloustoimintaan Hollannissa

• Tanska: Roskilden kunta perusti rahaston, jolla kunnan yksiköt voivat uusia koneitaan energiatehokkaiksi

• Japani: kuluttajat maksavat elektroniikan kuljetuksen ja kierrätyksen kustannukset oston yhteydessä -> kuluttajalla ei mitäänkannustinta olla osallistumatta, kun tuote saavuttaa elinkaarensa lopun

• Japani: the Japanese Ministry of Economy, Trade and Industry (METI) julistanutmäärärahaohjelman harvinaisten maametallien kierrätysteknologioiden kaupallistamiseksi

• Eurooppa: Euroopan investointipankki (EIB) edistää kiertotaloutta mm. myöntämällä suoria lainoja ja takauksia sekä tarjoamalla informaatio-ohjausta


Leasing-rahoitusmallit. Rahoitusinstrumentit ja tahot liisausratkaisujen tukemiseksi (esim. CAPEX-intensiivinen liiketoiminta ja ”tasehaaste” – tarve yhteistyömalleille ja –kumppaneille). Rahoitusmallien selvittäminen ja testaaminen esim. ING-pankin raporttiin perustuen yhteistyössä pilottiyritysten ja –pankkien kanssa.

(Yritystenagendalla)

2.7 Pilotti tai pilotti-idea

Monimuotoisuus-rahoitushaku. Hankeidea suomalaisen biodiversiteetin ja lajien monipuolisuuden säilyttämiseksi – Suomesta pohjoisen pallonpuoliskon mallimaa. Muodostetaan konsortio, määritetään tarkempi hankeidea ja haetaan EU-rahaa. Hyödynnetään suunnittelussa Biodiversity now -hanketta (Markku Ollikainen, Helsingin Yliopisto)



20

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 1/2)

Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys

3. Innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit


Tavoitteena on, että kiertotalouden kokonaisratkaisut ovat Suomen johtava vientivaltti ja kasvun lähde – yhteistyön, palvelullistamisen ja digitalisaation mahdollistamana




• Yleisesti: kirjallisuudessa korostetaan, että integraattorin rooleja tarvitaan, jotta kiertotalous saadaan vauhtiin

• Alankomaat: Bundles tarjoaapyykinpesukoneen käyttöpalvelua, jossa pesukoneen käytöstä maksetaan käyttökertojen mukaan. Asiakas voi tilata Bundlesin sivuilta tarvitsemansa palvelupaketin, jossa ilmoittaa käyttötiheyden ja vaatimukset laitteistolle. Bundles tarjoaa kuukausihintaa ja asiakkaan hyväksyttyä sen asentaa koneen ja poistaa tarvittaessa vanhan.

• Suomi: Porvoossa energiatehokkuus ratkaisevaksi kriteeriksi Länsirannan tontin ostotarjouskilpailussa. Tarjouskilpailussa tontin rakentamisoikeudelle on määritetty kiinteä hinta, ja tontin saa ostaa energiatehokkaimman ratkaisun esittänyt rakentaja.

• Tanska: Partnership for Green Public Procurement tanskalaisten alueiden, kuntien ja Tanskan ympäristöministeriön hanke vihreiden julkisten hankintojen toteuttamiseksi. Nykyiset 14 jäsentäsitoutuneet integroimaan vihreät tavoitteet julkisiin hankintoihinsa. Ryhmän jäsenet jakavat myös keskenään tietoa ja kokemuksia, miten saada integroitua vihreät tavoitteet julkisiin hankintoihinsa.


Alusta kiertotalousinnovaatiolle. Alusta tai portaali, josta tulevat tai nykyiset kiertotaloustoimijat (kuten start-upit, PK-yritykset tai suuryritykset) saavat tukea eri osa-alueisiin, kuten: verkosto ja toimijoiden löytäminen, tuotteistaminen, projektinhallintaosaaminen esim. kokeilujen läpivientiin. Esimerkkeinä mainittiin jotain elementtejä HINKU-mapista, tai Solved.fi-cleantech-palvelusta, mutta korostettiin myös dialogin ja törmäyttämisen merkitystä.

Alusta voisi toimia myös kiertotalousideoiden kohtaamispaikkana, joka voisi olla eräänlainen kiertotalouteen liittyvien ideoiden ja mahdollisuuksien (mm. sivuvirtojen tunnistaminen) digitaalinen "kori", jonne yksityishenkilöt ja yritykset voivat kuvata ideoitaan, tai heittää haasteita ratkaistavaksi, kierrätykseen, uudelleenkäyttöön, palvelullistamiseen ja muihin kiertotalouden osa-alueisiin liittyen ja josta yritykset voivat yhdessä tai yksin poimia ideoita kehitykseen.

Tekes/ VTT/ SYKE/ Sitra ?


”Kiertotalous-scout”. Tahoja ja mahdollisuuksia yhdistävä arvoketju-agentti, jonka tehtävänä on ”fasilitoida, törmäyttää, tunnistaa, potkia eteenpäin, yhdistää…” – eli ideana nopeuttaa ja mahdollistaa kiertotalousinnovaatioiden syntyä proaktiivisella otteella ja alakohtaisella asiantuntemuksella.

Mainittuja toimijoita: SYKE, VTT; LuKe(ruokajärjestelmä), Metsä Group (metsäpohj.)


Kiertotalous-Hackathon: jäte & kierrätys. Jäte- ja kierrätysalan hackathontai pitchaus-kilpailu. Hackathon on alustavasti suunnitteilla toteutettavaksi 2017. Konseptia voidaan skaalata ja hyödyntää muissa kiertotalouden osa-alueissa, esimerkiksi painopistealueissa.

Sitra & YTP; TEM


Kiertotalouskauppakeskus. Kysymyksen asetteluna on ”miten yksittäinen kauppakeskus voidaan mallintaa kiertotalouden lähtökohdista”? Esimerkiksi eri vähittäiskauppojen logistiikkatoimintojen yhdistämisten synergiat ja materiaalivirtojen hallinta digitaalisten sovellusten avulla; hankinta myös kiinnostava osa-alue; palvelutalouden pilotit; lisäarvon tuottaminen kiinteistökehittäjille.

Tekes, VTT,Sitra, L&T, S-ryhmä, Kiinteistö-yhtiöt?

21

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 2/2)

3. Innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit


Tavoitteena on, että kiertotalouden kokonaisratkaisut ovat Suomen johtava vientivaltti ja kasvun lähde – yhteistyön, palvelullistamisen ja digitalisaation mahdollistamana




• Egypti: AkzoNobel Power Coating ja Chemetall Italy leasaavat jauhemaalaukseen tarvittavia kemikaaleja egyptiläiselle pesukoneiden valmistajalle. Tässä mallissa hinta perustuu valmiiden pesukoneiden määrään. Valmistajan on täten mielekästä toimia siten, että kemikaaleja käytetään mahdollisimman vähän jokaisen pesukoneen tuotannossa. Esikäsittelyyn tarvittavien kemikaalien määrä väheni 15-20% ja itse jauhemaalaukseen käytettävien kemikaalien määrä 50%

• RePack liisaa uudelleenkäytettäviä nettikaupasta tehtyjen ostosten toimitus- ja palautuspusseja. Palautetaan postilaatikkoon missä tahansa päin maailmaa maksutta. Palautettuaan pussin asiakas saa alennuskupongin sähköpostiinsa. Asiakas saa lunastaa alennuskupongin tehdessään seuraavan kerran ostoksia RePack-rekisteröityneessä nettikaupassa

• Nike:n ”Bring back” –toimintamalli: ”tuot lenkkarit takaisin niin saat uudet tilalle”

• H&M kerää liikkeissään kierrätykseen/uudelleenkäyttöön mistä tahansa liikkeestä ostettuja vaatteita. Asiakas saa H&M-liikkeissä käytettävän alennuskupongin ”pantattuaan” vaatteensa


Haastekilpailu. Haastetaan toimintaohjelmatyössä mukana olevat toimijat 1) antamaan yksi kiertotalouslupaus (toimenpide, aikataulu, omistajat, mittarit) jonka toteuttaa tai on mukana toteuttamassa ja 2) haastaa jonkun muun (työryhmän ulkopuolisen) toimijan antamaan lupauksen (esim. toimija kenen kanssa voisi tehdä yhteistyötä arvoketjussa.

Esim. Sitra konseptoi?Toteutus: toiminta-ohjelmatyön sidosryhmät


3D-tulostuksen materiaalivirtojen kehittäminen. 3D-tulostuksen materiaalien ja materiaalivirtojen kehittäminen: ideologiana materiaalien tuottaminen lähellä, siellä missä niitä tarvitaan – millainen on optimoitu 3D-printterien ketju (vs. että ne ovat ”missä sattuu”). Lisäksi mietittävänä 3D tulostuksen vaikutukset varaosiin, niiden logistiikkaan jne., mutta myös tuotteiden suunnitteluun esim. modulaarisuus?

3.7 Pilotti tai pilotti-idea

Kiertotalous & Jäte -seminaari. Toimijoiden (etenkin yksityiset) / ”jäte-ekosysteemin” seminaari, jossa voitaisiin hakea synergioita, törmäyttää toimijoita, luoda uusia liiketoimintaideoita ja hakea yhteistä tavoitetilaa jätteiden hyötykäytölle. Myös suuria teollisia toimijoita mukaan - yhtenä tavoitteena päästä lähemmäs kokonaisratkaisutoimitusta jätteisiin ja materiaalivirtoihin liittyvissä ratkaisuissa. Hyödynnetään suunnittelussa esimerkiksi Jätelaitosyhdistyksen (JLY) kiertotalousviikon kampanjoita ja vastaavia.

Jätelaitos-yhdistys Ry?



Tietoisuuden lisääminen -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 1/2)



Tavoitteena on, että jokainen suomalainen ymmärtää kiertotalouden logiikan ja omalla toiminnallaan tukee Suomen kansainvälistä kiertotalousbrändiä; Kansainvälisesti Suomi nähdään kiertotalouden edelläkävijänä




• Alankomaat: internet- ja Facebook -kampanjasivut Circular Hotspot –kampanjalle. Sivuilla kerrotaan kampanjalle ajankohtaisista asioista, sekä laajemmin maan kiertotalousnäkymistä; sen luomista mahdollisuuksista, käytännön esimerkeistä ja käynnissä olevista hankkeista

• Alankomaat: ministeriöiden lanseeraamassa ”Green Deal” -ohjelmassa ei jaeta julkista rahaa, vaan valittuja yrityksiä autetaan neuvomalla esimerkiksi sääntelyyn, liiketoimintamalliin ja rahoitukseen liittyen

• Japani: kuluttajaystävällinen vanhojen laitteiden keräysjärjestelmä: laitteet kerätään jälleenmyyjien toimesta joko liikkeissä tai uuden laitteen toimituksen yhteydessä. Järjestelmä niin tehokas ja helppo käyttää, että se tekee kierrättämättä jättämisestä vaikeampaa kuin kierrätyksestä -> nudging ( esim. käyttäytymistieteiden hyödyntäminen ihmisten kannustamisessa ”parempiin” ratkaisuihin ja päätöksiin)

• Pantamera on ruotsalaisen Returpack AB:n omistama tavaramerkki ja sen tarkoituksena on tölkkien ja pullojen kierrätyksen lisäys ruotsalaisessa kierrätysjärjestelmässä mm. mainoskampanjoiden ja muiden aktiviteettien avulla


Kiertotalouden nudge-yksikkö. Taho, joka "ehdollistaa" kuluttajia ja yrityksiä ja virkamiehiä tietoisesti kiertotaloudelle hyödyntäen käyttäytymistieteitä – pieniä käytännöllisiä toimia, joilla ihmiset saadaan toimimaan erilaisten politiikka-tavoitteiden mukaisesti. Nudge-yksikön vastuulla voisi olla myös yhdistää/ koordinoida/ luoda synergioita ja vaikuttavuutta kaiken kiertotalouden ympärillä tapahtuvan viestinnän, tapahtumien jne. kautta. Nudge-osaamista paljon ulkomailla, Suomesta tunnistettu: Sami Torstila (Aalto), Maija-Riitta Ollilla, Marja-Liisa Halko, Ari Haukkala (Hel. Yliopisto), Nelli Harkonen (Hel. Yliopisto)

Sitra koordinoijana?


Kiertotalousportaali. Kiertotalousportaali (internet-sivu), johon voisi koota infografiikan käytössä olevista kiertotalousratkaisusta esim. Suomen karttaa hyödyntäen; lisäksi tähän sivustoon voisi yhdistää mm. raaka-aine pörssin, idea-pörssin, suomalaisten toimijoiden kiertotalousratkaisutarjoaman kuvauksen, jne. Keskitetty tiedon- ja ratkaisujenhakulähde Suomeen linkittyvistä kiertotalousaiheista. Portaaliin luodaan myös viestinnällinen Suomen kiertotaloustarina, joka suunnattaan erityisesti ulkomaalaisille kävijöille. Viestinnässä voidaan hyödyntää Suomi 100 vuotta –juhlaohjelmaa.

Ministeriö? Suomi 100v. -ohjelma (VNK)?


Kiertotalous-roadshow. Kaksi eri striimiä: 1. Kiertotalous-roadshow/ tietoisuuden lisäämiskiertue pohjoismaisille poliitikoille, ministeriöille ja virkamiehille. 2. Kotimainen roadshow, laajalle kohdeyleisölle (alueet, kansalaiset, yritykset) – tietoisuuden lisäämisen lisäksi roadshowssa tunnistetaan ”piiloon” jääneitä kiertotalousratkaisuja.

Roadshown sisällöissä hyödynnetään innostavia puhujia ja olemassa olevia esimerkkejä sekä mahdollisen kiertotalousportaalin sisältöjä.

Toimintaohjelman sidosryhmät; koordinoijina Sitra; CLC?Suomi 100v. -ohjelma (VNK)?


Kiertotalouden help-desk yrityksille. Taho, joihin yritykset voivat olla yhteydessä kiertotalouteen liittyen, esimerkiksi rahoitus, lainsäädäntöasiat, patentit ja tuotekehitys, kumppanien etsintä, laskenta ja mallinnus yms. Yhteydenottomahdollisuus sekä nettisivut, jossa esim. FAQ, parhaat käytännöt, verkostosta tietoa, jne. Vrt. esimerkiksi Motivan hankintapalvelu.

Motiva? SYKE? VTT? Tekes?

23

Tietoisuuden lisääminen -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 2/2)




Tavoitteena on, että jokainen suomalainen ymmärtää kiertotalouden logiikan ja omalla toiminnallaan tukee Suomen kansainvälistä kiertotalousbrändiä; Kansainvälisesti Suomi nähdään kiertotalouden edelläkävijänä




• Skotlanti: Zero Waste Scotland on valtion elin, jonka tehtävänä on tukea Skotlantia kiertotalouteen siirtymisessä. Sen tehtävänä on auttaa Skotlantia pärjäämään maailmassa, jossa resurssit ovat enenevässä määrin rajoittuneita. Elimen tarkoitus on mahdollistaa ja inspiroida kiertotalouteen siirtymisessä, esimerkiksi ihmisten asenteita muuttamalla. ZWS tekee myös konkreettisia tekoja: he antavat rahoitusta, teknistä neuvontaa, koulutusta ja muuta apua. ZWS:n rahoitus tulee Skotlannin valtiolta ja European Regional Development Fundilta.


Kiertotalouden nopean toiminnan joukot. Edelläkävijäyritykset (esim. ohjelman sidosryhmästä), joita voi käyttää asiantuntijoina/pioneereina, esim. kaupallistamisen ja inspiroinnin tukena. Voisi liittyä/yhdistää myös esimerkiksi Kiertotalous-scout-toimintaan.


Kiertotalous bootcamp. Kaksi eri striimiä: 1. Bootcamp kouluissa ja oppilaitoksissa, esim. yliopistot. Opetetaan oppilaille tietyt kiertotalouden perusteet, kerrottaisiin inspiroivia esimerkkejä ja luotaisiin linkki oppilaiden arkeen. Vrt. esimerkiksi Asennetta-Kampanja Oy; joka keskittyy ehkäisevän päihdetyön edistämiseen kouluissa, kampanjabussi, joka kiertää koulusta toiseen. 2. Bootcamp kansalaisille. Tavoitteena, että kiertotalouden perusperiaatteet ovat kansalaistaito. Esimerkiksi parempaa tilastotietoa ja avainlukuja kierrätyksestä kuluttajille näkyville: mitä positiivisia vaikutuksia minun kierrättämiseni saa aikaan? Kuinka paljon esim. energiankäyttötarve vähenee? Bootcampeilla yhteys esim. mahdolliseen nudge-yksikköön.

?

Suomi 100v. -ohjelma (VNK)? ”Niukkuus taas muotia”

4.7Muu toimenpide (synergiat)

Linjaukset ja synergiat esim. järjestöjen kiertotaloustyöhön. Tunnistetaanmuut kiertotalouden aktiivista viestintää harjoittavat tahot ja otetaan tahot mukaan toimintaohjelman toteuttamiseen.


Kiertotalous katutapahtuma. Värikäs katutapahtuma, jossa mm. palvelutalous ja jakamistalous tuodaan kuluttajille erilaisten minipilottien kautta. Painotus esim. taiteessa, musiikissa ja lähiruuassa; lapsille myös leikeissä ja kierrättämisessä. Hyödynnetään: esim. kansalaisten kiertotalouspäivä/ OSCEday (11.6.).

Kallio-liike;Suomi 100v. -ohjelma (VNK)?


Ekosuunnittelun tietoisuuden lisääminen. ”Ekosuunnittelun business case”. Koulutus, seminaari tai aamiaistapahtuma ekosuunnittelusta (valitussa kontekstissa); Suomessa alan huippuja esim. UPM, Stora Enso, Ekokem.

4.10Muu toimenpide

EllenMcArthur CE100 platform. Selvittäminen voisiko CE100:aa hyödyntää Suomessa ja missä muodossa (esim. Suomen liittyminen alustaan). CE100 on yhteistyö- ja innovaatioalusta, joka kokoaa yhteen eri sektorin toimijoita edistämään kiertotalouden tavoitteita.

Teknologia-teollisuus

4.11Muu toimenpide

Kiertotalous osaksi opetusta. Kiertotalous osaksi opetuspolitiikkaa. Pitkäntähtäimen asennekasvatus, ”seuraavan sukupolven valistaminen”.

OKM

24

5. Ruokajärjestelmä

Painopistealueen ylätason tavoite

Tavoitteena on, että Suomi on kestävän ruokajärjestelmän mallimaa ja ratkaisujen globaali viejä – puhtaus, turvallisuus ja kannattavuus kärjessä

Läpileikkaa-vat teemat

Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta



1Politiikka ja hallinto

• Suomi: Motiva Oy, Palmu Inc. ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen toteuttama kokeilu Herkkupesä: taloyhtiön tai muun pienyhteisön yhteinen ruokavarasto, jossa ylijääviä ruoka-aineita jaettiin taloyhtiössä ja siten vähennettiin ruokahävikkiä. Osoittautui onnistuneeksi ja taloyhtiö päätti jatkaa sitä itsenäisesti

• Suomi: Eviran sääntelyyn tehdyn muutoksen ansiosta nyt mahdollista lahjoittaa hyväntekeväisyyteen ruokahävikkiä, jossa "parasta ennen"-päiväys. Mm. S-ryhmä lahjoittaa valtakunnallisesti n. 10% myynnistä poistetusta leivästä hyväntekeväisyyteen. Pääkaupunkiseudulla osa hävikkileivästä viedään ST1:n bioetanolilaitokselle.

• Myös: Ranska: Parlamentti velvoitti lailla kaupat luovuttamaan poistettavat elintarvikkeet jaettavaksi eteenpäin

5.1.1 Muu toimenpideLannoitteen sekoitevelvoite. Lakiehdotuksen suunnittelu ja valmistelu

SYKE, Eduskunta, Sitra

5.1.2Pilotti tai pilotti-idea

Alueellisen kestävän ruokajärjestelmän kokeilu. Tuottajat tuottavat sitä, mitä kuluttajat haluavat - julkiset hankinnat keskiössä (maakuntataso). Konseptointi ja toteutus.

Gasum


Kestävät julkiset ruokahankinnat. Konseptointi keskitetysti, toteutus alueellisesti. Teemoja esimerkiksi vain kotimainen ruoka, ”nollahävikkimalli”, ruoka palveluna, jne.

MMM vetämässä alueellisia kokeiluja

Huomio

Lisäksi ruokajärjestelmään liittyviä lakimuutoksia sisällytetään ja on jo osin tunnistettu pilottiin 1.1 Kiertotaloudenmahdollistava sääntely

2 Rahoitus

• …

5.2.1 Muu toimenpide

Linjaukset ja synergiat ruokajärjestelmään ja ravinteisiinliittyviin tutkimushankkeisiin. Esimerkiksi Ravinteiden kierrätys käytäntöön –kokeiluohjelma, Maaseudun kehittämisohjelma. Hyödynnetään yhteiset synergiat toiminta-ohjelmatyön ja tutkimushankkeiden välillä.

Ruokajärjestelmä: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 1/2)


25

5. Ruokajärjestelmä


Tavoitteena on, että Suomi on kestävän ruokajärjestelmän mallimaa ja ratkaisujen globaali viejä – puhtaus, turvallisuus ja kannattavuus kärjessä





3

Innovaatiot ja uudet liiketoimin-tamallit

• Sveitsi: laki velvoittaa fosforin talteenottoon puhdistamolietteen polton tuhkasta

• Lontoolainen Winnows kehittänyt ravintoloiden ruokasäiliöihin sijoitettava röntgenlaitteen, joka auttaa ravintoloitsijoita tunnistamaan mitä roskasäiliöön päätyy, kuinka usein ja miksi. Ravintolat saavuttaneet ruokahävikissä 30-70%:n säästöjä

• Analytiikan hyödyntäminen ruokajärjestelmän kehittämisessä ja ruokahävikin minimoinnissa. Tarkempia oppeja kuvattu mm. Yhdysvalloissa tehdyssä tiekartasta ”A roadmap to reduce U.S. food waste by 20 percent” (2016).


Elintarviketeollisuuden materiaalitehokkuusketjun hallinta.

Motiva


Ruuan ja ravinteiden avoimen data kilpailu. Start-up yhteisöt, developerit ja opiskelijat mukaan ideoimaan kestävän ruokajärjestelmän ja maatalouden ratkaisuja. Myös avoimen tiedon rajapintojen kehittäminen, esim. ENVI-base. Vrt. esim. Apps4Finland-kilpailu.


Ilmastolounas. MMM:n tiedekunnan opiskelijat suunnittelevatilmastolounaskonseptit/ menut (esim. tähdelounaskonsepti) kaupallisten toimijoiden käyttöön.


Yhteinen pöytä- hankkeen laajentaminen muille alueille. Yhteinen pöytä luo verkostoa ja mallia vantaalaiselle, yhteisölliselle ruoka-aputoiminnalle ja hävikkiruoan keskitetymmälle jakelulle.

4Tietoisuu-denlisääminen

• …


Hävikkiruuan ravintolapäivä. Samassayhteydessä laajemminkin esille esimerkiksi suomalainen ruoka, lähiruoka, ruokaosuuskunnat, ruokapiirit, jne. Hyödynnetään jo tapahtuvia aloitteita, kuten: kotimaisen särjen käyttö (Palmia & muita), From Waste to Taste, ResQ.

Ruokajärjestelmä: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 2/2)


26

6. Metsäperäiset kierrot


Tavoitteena on, että Suomi on metsäperäisten kiertojen johtava maa alan perinteiselle kiertotalousosaamiselle rakentuen, digitalisaatiota ja uudenlaista yhteistyötä hyödyntäen sekä rohkeaa kaupallistamista pelkäämättä







Lisäpisteitä uusiomateriaaleille julkisissa hankinnoissa. (Huomioiden hankinnan kohteen ekologisen kestävyyden kokonaisuudessaan).

2 Rahoitus

• Itävalta: ulkomaisia toimijoita tuetaan tasavertaisesti kotimaisiin verrattuna, jos näin saadaan varmistettua tutkimuksen toteutus Itävallassa. Tekesin rahoitusmallien muokkaus joustavammiksi kansainvälisten partnerien osalta?

• Saksa: Bavarian Research Alliance on paikallisen aluehallinnon rahoittama tukipalvelu, jonka tavoitteena on maksimoida Baijerin osavaltiolle kohdistuva tutkimusrahoitus. Suomen harkittava kattavampia tukipalveluita EU-rahoituksen hakukierroksiin, koordinointiin ja raportointiin?


Metsäteollisuuden toimijoidenprofiloituminen sijoittajien siirtyessä pois ”fossiilisista sijoituskohteista”?

Metsäperäiset kierrot: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 1/2)


27

6. Metsäperäiset kierrot


Tavoitteena on, että Suomi on metsäperäisten kiertojen johtava maa alan perinteiselle kiertotalousosaamiselle rakentuen, digitalisaatiota ja uudenlaista yhteistyötä hyödyntäen sekä rohkeaa kaupallistamista pelkäämättä





3


• Suomi: Metsä Group hyödyntää puutuotannon sivuvirrat 100%:sti: o Kuori - uusia polttoaineita, ja tuotekaasua kuoresta ja lietteestä

tehtaan polttoaineeksio Tärpätti ja mäntyöljyo Hajukaasut - rikkihappoa ja metanolia tehtaan omaan käyttööno Ligniini - uusia biotuotteitao Lietteet - biokaasua liikenteen polttoaineeksio Puhdistettu vesio Sakat ja tuhkat - lannoitteita ja maanrakennusmateriaaliao Bioenergia: sähkö, höyry ja kaukolämpöo Glaubersuolao Sellun jatkojalostus - uusia tekstiilikuituja ja biokomposiitteja

• Suomi: St1 tuottaa bioetanolia jätteistä. Myös sivutuotteet (eläinten ruoka, lannoitteet, kemikaalit, sähkö ja/tai lämpö ja biokaasu) otetaan talteen

• Suomi: North European BioTech Oy (NEB) investoi uuteen tehtaaseen, joka alkaa tuottamaan bioetanolia puuhakkeesta ja hävikkiruoasta Suomessa 2016 aikana. Myös sivutuotteet (eläinten ruoka, lannoitteet, kemikaalit, sähkö ja/tai lämpö ja biokaasu) otetaan talteen

• Yleisesti: entistä tehokkaammat pesuaineiden entsyymit mahdollistavat pyykin puhtaaksi pesemisen jopa 20Ć lämpötilassa -> merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa. Esim. 60Ć kirjopesuohjelma käyttää noin kaksinkertaisesti energiaa 40Ć ohjelmaan verrattuna

• Yleisesti: biopohjaiset muovit yksi nopeimmin kasvavista teollisen bioteknologian sovellusalueista, sillä suurin osa biomuoveista tuotetaan fermentointiprosesseilla

• …


• Opit Suomen paperinkierrätysjärjestelmästä: miten on luotu järjestelmä ja sen vaatima tietoisuus sille tasolle, että paperinkierrätysaste Suomessa on n. 90 %?


• Metsäteollisuus & ekosuunnittelu -tapahtuma. Parhaiden käytäntöjen jakaminen esim. aamiaisseminaarissa.

Mm. UPM:n kokemukset

Metsäperäiset kierrot: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 2/2)


28

7. Tekniset kierrot


Tavoitteena on, että Suomi rakentaa kilpailukykyään kestävien teknisten kiertojen avulla: neitseellisen materiaalin tarpeen minimointi ja maksimoida kierron pituuden maksimointi ja uudelleenkäytön mahdollisuuksien hyödyntäminen






• Singapore: ekokaupunki "test bedinä". Punggol on valittu Singaporen Housing & Development Boardin toimesta Singaporen ensimmäiseksi ekokaupungiksi. Projekti tähtää useiden hankkeiden kautta asuinalueella kestävään energian- ja vedenkäyttöön ja jätteidenhallintaan. Alueella hyväksi todetut ratkaisut pyritään ottamaan käyttöön tulevaisuudessa ympäri Singaporea. Jopa leikkipaikat alueella rakennetaan kierrätysmateriaalista

• Suomi: Kaivettu maa lasketaan Suomessa jätteeksi -muualla ei, mikä estää rakentamisen yhteydessäsyntyviä mahdollisuuksia hyödyntää alueella syntyviä sivukiviä, maamassoja ja sivuvirtoja


Olemassa olevan rakennuskannan arvon maksimointi. Tällä hetkellä yksin Helsingin alueella on 1,25 miljoonaa m2 tyhjää toimistotilaa, jota ei voida muuttaa asumiskäyttöön sääntelyn takia. Olettaen, että noin kolmasosa tästä potentiaalista olisi mahdollista muuttaa vuoteen 2030 mennessä, olisi sen rahallinen arvo vuokratuloissa mitattuna noin 255 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kansantalous säästäisi rakennuskustannuksissa arviolta vajaat 700 miljoonaa euroa, jos muutoskustannuksia vertaa uudisrakentamiseen. (Lähde: Sitra: Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle (2014))

2 Rahoitus • …

Tekniset kierrot: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 1/2)


29

7. Tekniset kierrot


Tavoitteena on, että Suomi rakentaa kilpailukykyään kestävien teknisten kiertojen avulla: neitseellisen materiaalin tarpeen minimointi ja maksimoida kierron pituuden maksimointi ja uudelleenkäytön mahdollisuuksien hyödyntäminen





3


• Suomi: Fortum alkanut ottaa lämmön talteen jätevesipumpusta. Lämpö meni pitkään mereen eikä sitä huomattu ottaa talteen. Nyt siitä voidaan tuottaa 15% kaukolämmöstä (40 megan tehoinen)

• Espanja: Ibelium kehittänyt älykkään parkkijärjestelmän. Järjestelmä kertoo sensoreiden avulla missä kaupungista löytyy parkkipaikkoja -> tyytyväiset kuskit, vähemmän päästöjä, kulutusta ja ruuhkia


Maa-ainespörssi. Esimerkiksi kaivosteollisuuden sivuvirroille tai rakentamiseen liittyen.


”Talvivaarasta Kesävaara”. Malliesimerkki maailmalle miten tehdään kestäväkaivos 2.0 sekä siihen liittyvä, mahdollisimman skaalattavat ratkaisut. Suomessa korkean tason osaamista (mm. murskaaminen, mineraalit, kierrätys) jota voitaisiin profiloida ja pyrkiä kohti kokonaisratkaisuja.


Teknologiateollisuuden elektroniikkaromun demolaitos. Elektroniikkaromuun liittyvien mahdollisuuksien tunnistaminen ja demonstrointi. Lisäksi demolaitoksen yhteydessä voitaisiin tutkia mahdollisia uusia markkinapaikkoja käytetylle (kuluttaja- ja teollisuus)elektroniikalle.

Huomio

Alustavasti tunnistettu myös muita teknisen kierron pilottien esimuotoja, liittyen esimerkiksi: tuhkat, kemikaalit, lannoitteet, ICT-romu, Betoni ja sementti..


• … • …

Tekniset kierrot: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 2/2)


30

8. Liikkuminen


Tavoitteena on, että Suomi tunnetaan maailman kekseliäimpänä kiertotalouden virtojen hallitsijana ja liikuttajana






• Suomi: Pullopanttijärjestelmä• …

2 Rahoitus

• …

3


• Uber, Lyft, Hailo ja Kabbe: Autonjakoa tai -vuokraa tarjotaan juuri sinä hetkenä kuin asiakas sitä tarvitsee yhdistämällä juuri sillä hetkellä palveluitaan tarjoavan palveluntarjoajan ja asiakkaan. Autonjakoliiketoiminta kukoistaa älypuhelimien, Big datan ja jakotalouden kasvavan suosion ansiosta. Euroopassa autonjako on kasvanut 40% ajalla 2010-2013

• Saksa: kiertotalouden merkitys logistiikalle DHL:nmallin mukaan:o eko-tehokas paketointi - ekodesigno paketiton logistiikka - online-asiakkaat voivat valita

paketittoman/pakkausmateriaalittoman toimitukseno monikäyttöisiä hub:eja ja kuorma-autojao 4PL-ratkaisut - alustan tarjonta yritysten

materiaalivirtojen tehokkaamman hallinnan, koordinoinnin ja kierrätyksen yhdistämiseksi

o P2P-dropoff-verkostot - kuluttajatuotteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen logistiikan helpottamiseksi

o käänteisen logistiikan uudelleenajattelu - käytöstä poistettujen tuotteiden ja materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö


• …

Liikkuminen: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit


Pilotti- ja toimenpideideoiden kartoittaminen käynnissä

– toistaiseksi ei tunnistettuja pilotteja tai toimenpiteitä

• Toimintaohjelmaan kerätään lisäideoita kaikille osa-alueille

• Etenkin metsäperäisiin kiertoihin, teknisiin kiertoihin ja liikkumiseen liittyen toivotaan lisäehdotuksia

• Huonoja ehdotuksia ei ole – myös esimerkiksi vaillinaiset pilottiaihiot, kiertotalouskonseptin ulkopuoliset huomiot ja villit kokeiluideat voivat inspiroida eri tahoja kokeiluihin tai olla muulla tavalla relevantteja

• Ehdotusten jättäjiä kehotetaan tunnistamaan mahdollisia toteuttajatahoja ja omistajia, mutta myös avoimet ehdotukset kelpaavat

• Toimenpide-ehdotuksia ja kokeiluideoita voi antaa 10.6.2016 asti Sitran www-sivuilla olevan Viima online-työkalun kautta

• Lisätietoja Sitrassa antavat:

johtava asiantuntija Kari Herlevi, kari.herlevi(at)sitra.fi tai +358 294 618 287

asiantuntija Laura Järvinen, laura.jarvinen(at)sitra.fi tai +358 294 618 407

31

Täydennyksiä, lisäehdotuksia ja uusia pilotti- ja toimenpide ideoita toivotaan kaikille osa-alueille, mutta etenkin painopistealueisiin liittyen

http://www.sitra.fi/artikkelit/kiertotalous/tule-tekemaan-yhdessa-suomesta-kiertotalouden-edellakavija

Sisällysluettelo

Johdanto1

4 Liitteet


3 Taustaselvitys



Taustaselvitys

• Suomen lähtökohdat

kiertotaloudelle

• Katsaus Suomen talouden

nykytilaan ja valmiuksiin

• Yhteenveto sidosryhmä-

haastatteluista

• Kiertotalouden tyypillisiä

pullonkauloja

• Kiertotalous maailmalla:

esimerkkejä

Kiertotalouden lähtökohdat Suomessa: nykytilan toimintaympäristö puoltaa kiertotalouteen siirtymistä

Poliittinen muutosvoima

(P)

• Poliittinen toimintaympäristö suhtautuu pääosin positiivisesti kiertotalouteen ja sen mahdollisuuksiin• Valtioneuvosto suhtautuu positiivisesti EU:n toimintasuunnitelmaan kiertotaloudesta; kiertotalouden tavoitteita on kirjattu

hallitusohjelmaan ja kiertotalous näkyy hallituksen kärkihankkeissa; rahoitusta saatavilla sekä EU-tasolla että kansallisesti• Suomessa kiertotalous nähdään laajana mahdollisuutena; jätepolitiikan ohella kiertotalous koskettaa mm. jakamistaloutta,

biotaloutta, cleantechia ja ylipäätään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja resurssitehokasta taloutta; toisaalta haasteena on, että Suomessa ei ole saatu aikaan laaja-alaisia ja kunnianhimoisia päätöksiä ja ratkaisuja kiertotalouteen siirtymisestä

+/-

Taloudellinen muutosvoima

(E)

• Kiertotalouden potentiaali ja Suomen vahvuudet puoltavat kiertotaloutta kansantalouden haasteista huolimatta• Taloudellinen tilanne tullee pysymään haastavana EU-tasolla ja erityisesti Suomessa; Suomen kilpailukyky on jäänyt

jälkeen (10-15%) huippumaista eikä vienti vedä; Suomi elää murroksessa, mutta uusi suunta on auki• Kiertotalouden potentiaali Suomen kansantaloudelle on arvioitu olevan 1,5-2,5 miljardin euron luokkaa 2030 mennessä• Suomella on selkeitä kiertotalouteen liittyviä vahvuuksia ja huipputason esimerkkitoimijoita eri kokoluokkien yrityksissä;

toisaalta haasteita ovat mm. lyhyen aikavälin taloudelliset paineet sekä osin heikko riskinottokyky ja kuluttajaymmärrys

+/-

Sosiaalinen muutosvoima

(S)

• Sosiaalinen muutosvoima puoltaa kiertotalouteen siirtymistä• Kasvanut työttömyys, väestön ikääntyminen ja heikentynyt huoltosuhde tuovat painetta suomalaiselle yhteiskunnalle• Huipputason koulutusjärjestelmä, turvallisuus, edistynyt kierrätyskulttuuri sekä historian myötä suomalaisuuteen pesiytynyt

resurssitehokkuus ja laatutietoisuus ovat esimerkkejä vahvuuksista kiertotalousnäkökulmasta; lisäksi pieni asukasluku, ”lainkuuliaisuus” ja toimiva, luottamukseen perustuva keskusteluyhteys yhteiskunnan eri osapuolten välillä mahdollistavat transformaation monia verrokkimaita paremmin

+

Teknologinen muutosvoima

(T)

• Teknologinen muutosvoima puoltaa kiertotalouteen siirtymistä• Teknologia on suuri mahdollistava voima kiertotaloudelle ja Suomi on vahva tällä alueella: Suomi on yksi johtavista maista

energiatehokkuuteen liittyvissä teknologioissa; Suomessa on vahvaa insinööriosaamista ja insinöörien määrässä Suomi on Etelä-Korean ja Saksan kanssa huippumaiden joukossa; Suomessa on korkean tason osaamista myös digitalisaatioon, IoT:en ja designiin liittyen ja kasvava määrä teknologiayrityksiä, jotka luovat mahdollistavia ratkaisuja yli toimialarajojen

• Tiedon nopea ja laaja leviäminen, esim. sosiaalisen median välityksellä voimistaa nousevia ilmiöitä kuten kiertotaloutta

+

Lainsäädännöl-linen muutos-

voima (L)

• Lainsäädännöllisen toimintaympäristön tulee muuttua kiertotalouden mahdollistamiseksi; suunta on hyvä• Suomen jäykät rakenteet, byrokratia, ylisääntely, normitus ja työmarkkinoiden jäykkyydet vaikeuttavat uudistumista• Tutkimukset osoittavat, että lainsäädäntö (esim. verotus, tuote- ja jätesäädökset) on yksi keskeinen tekijä kiertotaloudessa• EU-komission kiertotalouspaketti edistää mm. jätteenkäsittelyn ja biotalouden lainsäädäntöä, mutta se on puutteellinen

laajemman resurssitehokkuuden ja tavoitteellisuuden suhteen; toisaalta tarpeet on tiedostettu ja valmistelutyö jatkuu• Suomi on kärkihankkeissaan sitoutunut edistämään turhien säännöksien purkua ja toisaalta edistämään ilmastotavoitteita

+/-

Ympäristöl-linen

muutosvoima (E)

• Ympäristöllinen muutosvoima puoltaa kiertotalouteen siirtymistä• Luonnonvarojen niukkuus ja kysynnän edelleen jatkuva kasvu sekä resurssien epätasainen ja epäoikeudenmukainen

jakautuminen on ihmiskunnan yksi suurimmista haasteista ja tulevaisuudessa muutos on välttämätöntä; kiertotalouden avulla on mahdollista vähentää resurssien käyttöä (vesi, maa, materiaalit), kasvihuonepäästöjä ja energiantarvetta

• Kiertotalous nostaa luonnonvarojen arvoa; Suomella on väestöön suhteutettuna runsaasti luonnonvaroja ja esimerkiksi mittava kotimainen ruoantuotanto ja -kulutus mahdollistaa koko arvoketjua koskevien kiertotalousmallien luomisen

+Lähteet: Sitra, Valtioneuvosto, Tilastokeskus, Hallitusohjelma, Tiekarttaprojektin alkuhaastattelut, Tiekarttaprojektin taustaselvitys

Vienti2015 2014 2013

-4,0 % -1,0 % -2,0 %Tuonti

2015 2014 2013

-6,0 % -1,0 % -2,0 %

Suomi on nauttinut vahvasta taloudellisesta kasvusta viimeisten vuosikymmenien kuluessa, mikä heijastuu maan kansantalouteen korkeana elintasona sekä hyvinvointina. Vaikka Suomi edelleen sijoittuu OECD:n tutkimuksissa keskivertomaita korkeammalle tulo- ja työllisyysasteissa mitattuna, viimeaikainen ja pitkään jatkunut taloudellisen suorituskyvyn heikkeneminen verrattuna muihin maihin on syönyt tätä etua.

Suomen talous nyt

- Elinkeinorakenne on muuttunut Suomessa nopeasti metsä- ja elektroniikkateollisuuden osuuden laskiessa ja palvelujen merkityksen kasvaessa. Vienti on silti tärkeässä roolissa Suomen taloudelle. Suomen kilpailukyvyn perusteet ovat pitkällä aikavälillä kunnossa toimivan infrastruktuurin ja hyvän koulutusjärjestelmän ansiosta. Lyhyen aikavälin kilpailukyky on sen sijaan heikentynyt kustannusten nousun ja talouden rakennemuutoksen takia. 1

- Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan nettoviennin vaikutus talouskasvuun säilyy ensi vuonna negatiivisena. Huolimatta viennin asteisesta paranemisesta tuonti lisääntyy nopeammin johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta.

- Talouskasvu on jäänyt viime vuosina vähäiseksi, eivätkä investoinnit ole yltäneet toivotulle tasolle. Satsaukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat korvanneet osin kiinteitä investointeja. 2

- Innovation Union Scoreboard, joka tuottaa arvioita EU-maiden tutkimus- ja innovointisuorituskyvystä, on listannut Suomen innovaatiojohtajien joukkoon yhdessä Tanskan, Saksan ja Ruotsin kanssa. Kuitenkin OECD:n raportin mukaan Suomen T&K-investoinnit ovat laskeneet merkittävästi vuodesta 2011 lähtien ja tehtyjen julkisten leikkausten vuoksi kehitys pysyy vaatimattomana. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu merkittävät leikkaukset koulutus- ja tutkimusrahoitukseen liittyen, minkä epäillään laskevan osaamistasoa sekä hidastavan talouskasvua. 2

- Suomi on totuttu näkemään kansainvälisesti tehdyissä hyvinvointi- ja onnellisuustutkimuksissa kymmenen parhaan maan joukossa.3 Suomen vahvuuksia korkean hyvinvoinnin lisäksi ovat koulutus ja osaaminen, ympäristön laatu sekä turvallisuus.

Katsaus Suomen talouden nykytilaan ja valmiuksiin (1/2)

BKT-kehitys4

2015 2014 2013

0,5 % -0,7 % -0,8 %

Suomen vienti ja tuonti6

Vienti tuoteluokittain 2015 (Tulli)

Tuonti tavaroiden käyttötarkoituksen mukaan 2015 (Tulli)

Metsäteollisuuden tuotteet (21,5%)

Kone- ja kulkuneuvoteollisuus (21%)

Kemianteollisuuden tuotteet 18,8%

Metallit ja metallituotteet (14,7%)

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden

tuotteet (12,1%)

Muut tuotteet (12%)

Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet

(35,7%)

Investointitavarat (21,9%)

Muut kulutustavarat (20,6%)

Energiatuotteet (13,9%)

Kestokulutustavarat (8%)

T&K-menot Suomessa5

(osuus BKT:sta)

2015 2014 2013

3,14% 3,17% 3,3%

Investoinnit7

Lähteet: 1Elinkeinoelämän keskusliitto, internet-sivut; 2 OECD Economic Surveys: Finland 2016;3 World Happiness Report 2015; 4Tilastokeskus 2016; 5Tilastokeskus 2016; 6 Tulli 2016; 7 Euro & Talous: Suomen talouden tilanne edelleen hankala; Valtiovarainministeriö, internet-sivut

Kehitysmahdollisuudet ja vahvuudet:

- Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,2%. Kasvun taustalla on pitkälti yksityisten investointien suotuisa kehitys. Kehitystä investointiasteen kohentumisessa on nähtävissä etenkin tehdasteollisuuden rakennusinvestoinneissa sekä kone- ja laiteinvestoinneissa, mikä vauhdittaa myös yksityisten investointien kasvua. 1

- Sitran vuonna 2014 teettämän kiertotalousselvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle 1,5-2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus. Suomella on hyvät lähtökohdat pärjätä kansainvälisessä kilpailussa: korkea koulutus, vahva teknologiaosaamisen ja hyvä maine cleantech-toimijana ovat vahva perusta menestykselle. Suomi on jo pitkällä kiertotalouden toteuttamisessa monella talouden sektorilla: paperiteollisuuden energiatehokkuus, pullokierrätys, kirpputorit tai panostukset tuotteiden modulaarisuuteen ovat muutamia esimerkkejä kiertotalouden olemassa olevista käytännöistä. 2

- Lisäksi OECD:n mukaan Suomen kasvu näyttää entistä vihreämmältä. Uusiutuvan sekä ydinvoimaenergian osuus energian tarjonnasta on OECD:n korkeimpia ja hallitus tukee lisäkasvua etenkin biomassan, tuulivoiman, biopolttoaineiden ja ydinvoiman osalta. Vuonna 2014 energiateknologiaan käytetyt T&K-kustannukset (julkiset ja yksityiset kustannukset) olivat lähes 0,12% BKT:sta, mikä on korkein OECD-maista.3

- Suomessa suurten yritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyö korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa liittyen innovointiin on voimakkainta OECD:n sisällä. Tämä mahdollistaa tiedon laaja-alaisen leviämisen, kasvattaa innovointia ja edistää yrittäjyyttä. Yhteistyötä tulisi tukea laajemmin esimerkiksi painottamalla korkeakoulutuksen rahoitusta tai kasvattamalla panostusta T&K:hon. Hallituksen ainutlaatuinen 1,6 miljardin panostus kärkihankkeisiin vuosina 2016-2018 edistää innovoinnin kasvua etenkin investointien kohteena olevien uusiutuvan energian, digitalisaation ja hyvinvoinnin osa-alueilla. 3

Katsaus Suomen talouden nykytilaan ja valmiuksiin (2/2)

Lähteet: 1 Valtiovarainministeriö, internet-sivut 2 Sitra: Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle (2014) 3 OECD Economic Surveys: Finland 2016

YHTEENVETO

Sidosryhmähaastattelujen yhteenveto: mahdollisuuksista käytäntöön

MINNE HALUTAAN?

Suomesta halutaan niukkuuden

haastetta hallitseva mallimaa, joka vie

ratkaisuja maailmalle; isot ongelmat ja

markkinat ovat muualla

Edelläkävijyyttä haetaan etenkin

Suomen vahvuusalueilla

Edistyksellinen kotimarkkina toimii

kasvualustana ja tuo uskottavuutta

Kiertotalouden on tuotettava

myönteisiä ympäristö-, sosiaalisia ja

taloudellisia vaikutuksia

MISSÄ OLLAAN NYT?

Samaa mieltä oltiin erinomaisista

lähtökohdista – usealla osa-alueella

ollaan jo nyt johtava kiertotalousmaa,

mutta menestystä ei osata viestiä

VAHVUUKSIA:

Osaaminen (mm. tuotekehitys, ICT,

materiaalitehokkuus, tietyt toimialat)

Toimintakulttuuri (mm. ’niukkuus

DNA:ssa’, luottamus, turvallisuus)

Kohtalaiset raaka-aine resurssit

HEIKKOUKSIA:

Päätöksenteko, johtaminen, riskinotto

Kuluttajaymmärrys, kaupallistaminen,

brändäys

Syvä yhteistyö sektorien sisällä ja

niiden välillä

MITEN SINNE PÄÄSTÄÄN?

Tavoitetila vaatii kauas katsovia

muutoksia hallinnolta sekä muilta

sektoreilta ja toisaalta kokeiluja,

valistusta ja ruohonjuuritason

toimintaa

Valtion rooli tärkeä, korostettiin mm.

mahdollistavan toimintaympäristön

luomista, esteiden purkamista sekä

rohkeaa päätöksentekoa

Systeemitason muutospolitiikka sekä

ennakkoluuloton kokeiluote ja valistus

Synergioiden haku ’hankeviidakosta’

Huomiot: alustava yhteenveto, haastattelut ovat kesken. Ennen RT II haastateltu ~50 henkilöä. Lähteet: alkuhaastattelut

Suomella on ilmiselvät edellytykset kiertotalouden kärkimaaksi; kotimarkkinassa on jo paljon toimivia

kiertotalouskonsepteja ja johtavaa osaamista, mutta globaaleilla markkinoilla on vielä tehtävää – perustarpeisiin

vastaamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa on valtava vienti- ja vaikuttavuuspotentiaali

Suurimpana haasteena pidetään päätöksentekokykyä ja riskinottokykyä – vaikka evidenssi ympäristöhaasteista on selvä,

tietoisuus lisääntynyt huomattavasti ja osa ratkaisusta käden ulottuvilla, vanhoista rakenteista ja malleista ei osata luopua ja

ennakkoluulottomien päätösten sijaan päädytään kompromisseihin, pöytälaatikkoselvityksiin ja seuraajan rooliin

Haastateltavat korostivat lähes poikkeuksetta kiertotalouden mahdollisuuksia ja positiivisia vaikutuksia, ristiriitoja

näkemyksissä oli kaikkiaan vähän

Ellen MacArthur Foundationin tutkimuksessa Delivering the Circular Economy: A toolkit for Policymakers on tutkittu ylätason pullonkauloja ja esteitä kiertotaloudelle. Heidän raportissaan pullonkaulat on jaettu neljän eri teeman alle: taloudelliset pullonkaulat, markkinoiden ja sääntelyn epätäydellisyydestä johtuvat pullonkaulat ja sosiaaliset vaikuttimet.

Taloudelliset pullonkaulat:

1. Kiertotalous ei välttämättä heti kannattavaa taloudellisesti, vaikka muita pullonkauloja ei olisi.

2. Kiertotalous vaatii paljon pääomaa ja on epävarmaa, milloin liiketoiminta rupeaa tuottamaan.

3. Kiertotalouden mahdollistavaa teknologiaa ei ole tarjolla niin, että liiketoiminta olisi kustannustehokasta.

Markkinoiden epätäydellisyys:

1. Yhteiskuntaan kohdistuvat todelliset kustannukset eivät täysin heijastu markkinoiden hintoihin (esim. luonnonvarapääoma).

2. Markkinoilla ei ole tarpeeksi kiertotalouden mahdollistavia tuotteita tai infrastruktuuria.

3. Markkinoilla ei ole tarpeeksi kilpailua, joka johtaa liian korkeisiin hintoihin.

4. Markkinoilla ei ole riittävästi tietoa kiertotaloudesta.

5. Eriävät kannustimet markkinoilla.

6. Asiakkaiden ja toimittajien löytäminen on kallista.

Sääntelyn epätäydellisyys:

1. Riittämätön lainsäädäntö.

2. Huonosti määritellyt päämäärät ja tavoitteet, jotka ohjaisivat teollisuutta kiertotalouteen.

3. Sääntelyn huono implementointi ja toimeenpano.

4. Jo olemassa olevan sääntelyn negatiivinen vaikutus kiertotalouteen.

Sosiaaliset tekijät:

1. Markkinoilla olevat ja henkilökunnan riittämättömät tiedot ja taidot kiertotalouden mahdollistamiseksi.

2. Asiakkaiden ja liiketoiminnan käytännöt ja tavat

Sitran ja McKinseyn raportissa Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle mainitaan Suomen kiertotaloudelle potentiaalisiksi aloiksi konepajateollisuus, paperiteollisuus, elintarviketeollisuus, yksityinen kulutus ja rakennusteollisuus. Raportin mukaan konepajateollisuudessa kiertotalouden esteenä nähdään esimerkiksi kiertotalouteen pohjautuvien liiketoimintamallien esimerkkien puute markkinoilta, paperiteollisuudessa riittämätön lainsäädäntö, elintarviketeollisuudessa ruokahävikkiin vaikuttava kuluttajien tietoisuus ja tottumukset, yksityisessä kulutuksessa pullonkaulana vaikuttaa kuluttajien tietämättömyys kiertotaloudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista ja rakennusteollisuudessa pullonkaulana nähdään käyttämättömien kiinteistöjen tiukka sääntely.

38

Kiertotalouden tyypillisiä pullonkauloja (1/2)

Lähteet: Ellen MacArthur Foundation: Delivering the Circular Economy: A toolkit for Policymakers (2015); Sitra: Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle (2014)

EU:n tutkimuksessa Scoping study to identify potential circular economy actions, priority sectors, material flows and value chains vuodelta 2014 tutkittiin kiertotalouden pullonkauloja ja esteitä. Tutkimuksen aluksi tutkimusryhmä tunnisti ja löysi sata raporttia ja tutkimusta kiertotalouteen liittyen. Näistä raporteista valittiin mukaan lopulliseen tutkimukseen 14 raporttia ja tutkimusta sen mukaan, mikä niiden relevanssi ja merkitys kiertotaloudelle on. Valittujen raporttien ja tutkimusten pohjalta tutkimusryhmä koosti listan yleisimmistä kiertotalouden pullonkauloista ja esteistä, lista alla.

1. Riittämättömät taidot ja investointi kiertotalouden mahdollistavaan muotoiluun ja tuotantoon, jotka helpottaisivat uusiokäyttöä, uudelleenvalmistusta, korjaamista ja kierrätystä.

2. Resurssien hintojen nykyinen taso antaa signaaleja, jotka eivät rohkaise tehokkaaseen resurssien käyttöön, saasteiden vähentämiseen tai innovaatioihin.

3. Riittävien kannustimien puuttuminen.

4. Vallan ja kannustimien epätasainen jako eri tekijöiden kesken arvoketjussa. Vertaa esimerkiksi valmistajat ja loppukäyttäjät.

5. Kuluttajien ja liiketalouden rajallinen hyväksyntä potentiaalisesti tehokkaammille palvelupainoteisille talousmalleille. Esimerkkinä voidaan mainita liisaaminen tavaran omistamisen sijaan.

6. Rajoittunut informaation, tietämyksen ja taloudellisten kannusteiden puute avainelementeille hankinta- ja kunnossapitoketjussa. Esimerkiksi tietämättömyys miten korjata ja uudelleenkäyttää tuotteita.

7. Kuluttajien riittämätön tietoisuus kiertotaloudesta.

8. Riittämätön lajittelu.

9. Rajalliset kannustimet kestäviin hankintoihin useissa julkisissa laitoksissa.

10. Riittämätön investointi kierrätyksen ja materiaalin palautumisen mahdollistavaan infrastruktuuriin, innovaatioon ja teknologiaan.

11. Sopivan rahoituksen saaminen.

12. Yhtenäisten menettelytapojen puuttuminen eri osa-alueilla.

13. Tuotteiden suunniteltu vanheneminen.

Monet näistä esteistä ja pullonkauloista ovat hidaste jollekin tietylle materiaalille, tuotteelle tai sektorille ja niiden ratkaiseminen vaatii erilaisia ratkaisuja niin EU-, valtio-, alue- ja paikallistasolla riippuen siitä, mikä este on vastassa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että pullonkaulat ja esteet kuitenkaan harvemmin kumpuavat yhdestä ja samasta lähteestä. Pullonkaulojen taustalla on usein erilaisia kombinaatioita riittämättömästä sääntelystä, infrastruktuurin puutteesta tai sosiaalisista, taloudellisista, teknologisista ja kulttuurisista tekijöistä.

39

Kiertotalouden tyypillisiä pullonkauloja (2/2)

Lähteet: EU: Scoping study to identify potential circular economy actions, priority sectors, material flows and value chains (2014)

Kiertotalous maailmalla: eri maiden kiertotalousvisiot (1/2)

# Maa Visio Fokus & Tavoitteet

1 Tanska “Becoming the State of Green”

• Ympäristöfokus, visio ei keskittynyt nimenomaan kiertotalouteen vaan laajemmin resurssiviisauteen

• Ylätason tavoite: ensimmäisenä maana maailmassa Tanska on päättänyt siirtyä kohti kansantaloutta, joka on 2050 mennessä kokonaan riippumaton fossiilisista polttoaineista

2 Hollanti“A global hotspot for circulareconomy in 2016”

• Visio on kampanjaluontoinen, ja se liittyy EU-puheenjohtajuuskauteen 2016

• Kampanjan ja lähestymistavan fokus on etenkin menestystarinoissa ja tapahtumissa; lisäksi Hollannissa on perustettu ohjelma kiertotalouden edistämiseksi, keskittyen mm. kiertotalouden teknisten valmiuksien parantamiseen, esteiden poistamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen

• Regulaation fokuksena jätteet ja ekosuunnittelu

3 Skotlanti “Making things last”

• Skotlanti keskittyy kiertotalousstrategiassaan neljään eri osa-alueeseen: 1) ruoka ja juoma 2) uudelleenvalmistus 3) rakennussektori ja 4) energiainfrastruktuuri

• Jätteenkäsittely on yksi keskeinen, osa-alueita yhdistävä fokus; Skotlannin tavoite on, että vuoteen 2025 70 % kaikesta jätteestä Skotlannissa kierrätetään

4 Kanada“A stronger, cleaner economythat builds a better future for all Canadians”

• Kanadalla kiertotalouden tiekartta: ”Smart Prosperity” (2016)• Holistinen ja laaja fokus; ”älykkäällä hyvinvoinnilla” tarkoitetaan

menestyvää taloutta, tervettä ympäristöä ja korkeatasoista elämänlaatua, ja näihin osa-alueisiin on sidottu ylätason tavoitteita ja menetelmiä; esim. ”2020 Kanada nähdään globaalisti mallimaana, joka yhdistää ympäristömyönteisen taloudenhoidon taloudelliseen menestykseen”

5 Luxembourg“A knowledge capital and testing ground for the circulareconomy”

• Luxembourgilla talousministeriön vuonna 2014 teettämä tiekartta kiertotaloudelle; pääfokuksena talouden kilpailukyky, työllisyys ja ympäristön tilan parantaminen

• Tiekartta kuvaa etenkin kiertotalouden potentiaalia, melko kattavasti eri osa-alueilla ja näkökulmista; varsinaiset tavoitteet ovat kuitenkin enimmäkseen ylätasolla; tiekartassa tunnistetaan tarve tarkemmille tiekartoille ja tavoitteille

Lähteet: maiden kansalliset kiertotaloussivustot

Kiertotalous maailmalla: eri maiden kiertotalousvisiot (2/2)

1Sweden should be a world leading country in innovative and sustainable industrialproduction of products and services.


6 Ruotsi

”Sverige ska vara världsledande inom innovativoch hållbar industriellproduktion av varor ochtjänster”1

• Varsinaista kiertotalouden tiekarttaa tai visiota ei Ruotsilta tällä hetkellä ole. Ruotsi aikoo päästä ”Smart Industry” -vision tavoitteeseensa neljän pääalueen kautta: 1. Teollisuus 4.0 (Digitalisaation hyödyntäminen) 2. Kestävä tuotanto 3. Osaava teollisuus (Teollisuuden pätevyyden varmistaminen) 4.Testialusta Ruotsi (Houkuttelevien innovaatioiden luominen)

7 JapaniEi varsinaista visiota, mutta Japani asemoituu kierrätyksen edelläkävijänä maailmassa.

• Japanilla ei tällä hetkellä ole varsinaista kiertotalouden tiekarttaa tai visiota. Japani on edelläkävijä kierrätyksessä, sillä Japanissa on vähän tilaa ja niukasti raaka-aineita

• Japani on kohdistanut pyrkimyksensä erityisesti jätteenkäsittelyn sääntelyyn ja maassa on säädetty mullistavia jätelakeja, joissa on usein huomioitu tuotteiden koko elinkaari. Esimerkiksi: jokainen joka Japanissa ostaa kulkuneuvon, joutuu jo ostovaiheessa maksamaan sen kierrätyksestä

Lähteet: maiden kansalliset kiertotaloussivustot

Eri maiden kiertotalousvisiot: Case Tanska

Esimerkkejä / nostoja Muuta huomioitavaa

”Öljykriisi 1970-luvulla vaikutti erittäin voimakkaasti Tanskan kansantalouteen. Silloin päätettiin, että uuden tien löytäminen kasvavan energiantarpeen kattamiseksi olisi välttämätöntä. Vuodesta 1980 lähtien Tanskasta on kasvanut johtava maa maailmassa kestävien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämisessä. Samaan aikaan Tanskan talous on kasvanut melkein 80 % ilman, että Tanskan kokonaisenergiankulutus olisi kasvanut. Tämä on osoittanut sen, että ympäristö- ja talouspolitiikka voivat kulkea käsi kädessä.”

• State of Green –internet sivut kokoavat yhteen mm. osaajia, ratkaisuja, toimialoja ja tarinoita

Tunnistetut toteuttamiskeinot Tunnistetut hyödyt

• Tanska pääsee kunnianhimoiseen tavoitteeseensa nostamalla energiatehokkuuttaan ja optimoimalla resurssejaan. Tanska panostaa uusiutuvien energialähteiden osuuksien kasvattamiseen, kuten tuulivoimaan ja biomassaan, ja luo älykkään energiajärjestelmän, joka pystyy vastaamaan uusiutuvan energian heilahtelevuuteen.

• Tanska ohjaa vihreää siirtymää keskittymällä 10:een vihreään sektoriin: Energiatehokkuus, Lämmitys ja jäähdyttäminen, Älykäs energia, Tuulivoima, Aurinko- ja muut uusiutuvat, Bioenergia, Vesi, Ilmaston sopeutuminen, Resurssit ja ympäristö sekä Kestävä kuljetus

• Kestävä talouskasvu ja energia- ja ruokatarjonnan takaaminen on yksi suurimmista globaaleista haasteista. Tanska pyrkii olemaan ensimmäisenä maana maailmassa vihreä ja resurssitehokas maa, joka on kokonaan riippumaton fossiilisista polttoaineista, joka johtaa laaja-alaisiin hyötyihin

• Ellen MacArthur Foundation “Policymakers toolkit” -tutkimuksen

mukaan kiertotalouteen panostaminen voisi vuoteen 2035 mennessä

nostaa Tanskan bruttokansantuotetta 0,8-1,4 %, luoda 7 000-13 000

uutta työpaikkaa, vähentää hiilijalanjälkeä 3-7 %, vähentää Tanskan

riippuvuutta neitseellisistä luonnonvaroista 5-50 % ja kasvattaa

nettovientiä 3-6 %; tutkimuksessa myös sektorikohtaisia hyötyarvioita


1 Tanska “Becoming the State of Green”

• Tanskalla on ympäristöfokus, visio ei keskittynyt nimenomaan kiertotalouteen vaan laajemmin resurssiviisauteen

• Ylätason tavoite: Tanska on ensimmäisenä maana maailmassa päättänyt siirtyä kohti kansantaloutta, joka on 2050 mennessä kokonaan riippumaton fossiilisista polttoaineista

Lähteet: Stateofgreen.com; Ellen MacArthur Foundation: Delivering the circular economy (2015)

Eri maiden kiertotalousvisiot: Case Hollanti


2 Hollanti“A global hotspot for circular economy in 2016”

• Visio on kampanjaluontoinen, ja se liittyy EU-puheenjohtajuuskauteen 2016

• Kampanjan fokus on etenkin menestystarinoissa ja tapahtumissa; lisäksi Hollannissa on perustettu ohjelma kiertotalouden edistämiseksi, keskittyen mm. kiertotalouden teknisten valmiuksien parantamiseen, esteiden poistamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen

• Regulaation fokuksena jätteet ja ekosuunnittelu

Esimerkkejä / nostoja Muuta huomioitavaa

• Hollannin kolme suurinta pankkia edistävät kiertotaloutta Hollannissa. Ne ovat alkaneet myöntämään helpommin lainoja yrityksille, jotka kasvattavat kiertotaloutta Hollannissa.

• Amsterdamin kaupunki teetti laajan raportin siirtymisestä kiertotalouteen; Raportissa analysoitiin mm. ruuan ja rakennusmateriaalien kierrättämistä nykyisessä järjestelmässä; esim. kiertävien prosessien hyödyntäminen 70 000:n uuden asunnon rakentamisessa 2040 mennessä toisi vuosittain 85m€ arvon-lisäyksen, 700 työpaikkaa ja 500 000 tonnin hiilidioksidipäästön vähennyksen.

• The Netherlands Circular Hotspot –kampanjalle on luotu omat internet- ja facebooksivut, joissa kerrotaan kampanjalle ajankohtaisista asioista, sekä laajemmin Hollannin kiertotalousnäkymistä; sen luomista mahdollisuuksista, käytännön esimerkeistä ja käynnissä olevista hankkeista

Tunnistetut toteuttamiskeinot Tunnistetut hyödyt

• Hollannin kiertotalousohjelmassa ja Opportunities for a circular economy in theNetherlands - raportissa korostuu mm. ekosuunnittelun lähestymistapa ja tiukentuva regulaatio esim. jätteiden (tavoite mm. 50% vähemmän jätteiden polttoa) ja tuotteiden osalta (laajennettu tuottajavastuu)

• Hollanti järjestää lukuisia tapahtumia ja ”expoja” aiheesta, sekä painottaa viestintää, brändäystä ja esimerkkien voimaa

• Muita määritettyjä edistämistoimenpiteitä: määritellä ja stimuloida kiertotalouden mahdollistavaa muotoilua; Stimuloida tuotteiden korkealaatuista uudelleenkäyttöä; Analysoida kiertotalouden pullonkauloja; Luoda portfolio kiertotalousprojekteista esimerkiksi muille yrityksille; Nostattaa yleistä tietoutta kiertotaloudesta; Osallistaa nuoria kiertotalouteen siirtymisessä

• Opportunities for a circular economy in the Netherlands-raportin mukaan Hollannissa siirtyminen kiertotalouteen voisi tuoda taloudellisia mahdollisuuksia 7,3 miljardin euron edestä vuositasolla ja luku vastaa n. 54 000 työpaikkaa. Hiilidioksidipäästöt voisivat laskea 8 %:lla. Kiertotalouteen siirtyminen vähentäisi myös maankäyttöä ja raaka-aineiden ja makean veden tarvetta.

Lähteet: Netherlandscircularhotspot.nl; Opportunities for a circular economy in Netherlands (2013)

Eri maiden kiertotalousvisiot: Case Kanada


3 Kanada“A stronger, cleaner economy that builds a better future for all Canadians”

• Kanadalla kiertotalouden tiekartta: ”Smart Prosperity”• Holistinen ja laaja fokus; ”älykkäällä hyvinvoinnilla”

tarkoitetaan menestyvää taloutta, tervettä ympäristöä ja korkeatasoista elämänlaatua, ja näihin osa-alueisiinon sidottu ylätason tavoitteita ja menetelmiä; esim. ”2020 Kanada nähdään globaalisti mallimaana, joka yhdistää ympäristömyönteisen taloudenhoidon taloudelliseen menestykseen”

Tunnistetut toteuttamiskeinot Tunnistetut hyödytTunnistetut keinot ovat pääosin ylätasolla; tavoitteidensa saavuttamiseksi Kanada on tunnistanut 5 ylätason toimenpidettä:• Nopeuttaa puhdasta innovointia elinkeinoelämän jokaisella osa-

alueella (mm. ecopreneurshipin tukeminen)• Edistää resurssi- ja energiatehokkuutta (mm. hyödyntämällä

tutkimusinvestointeja ja pilottiprojekteja sekä teknologisten innovaatioiden tehostamaa energiatehokkuutta. Lisäksi vähennetään jätteiden määrää sekä panostetaan hankintastrategioihin)

• Saasteiden ja jätteiden hinnoittelu • Kehittyneeseen infrastruktuuriin ja osaamiseen investoiminen

(esimerkki: infrastruktuurin rahoituksessa Ontariossa on käytetty niin kutsuttuja ”vihreitä” joukkovelkakirjalainoja, jotka on tarkoitettu houkuttelemaan investointeja puhtaaseen kehitykseen)

• Suojella ja arvostaa luontoa

• NEP:n 2013 tekemän tutkimuksen mukaan globaali clean tech –markkina ylittää 2 biljoonan dollarin rajan vuoteen 2020 mennessä ja GCEC:n 2014 tekemän tutkimuksen mukaan siirtyminen matalahiiliseen aikaan vaatisi globaalisti 90 biljoonan investoinnit.

• Kanadan tiekartassa painottuvat laadulliset hyödyt: maailman asuttavimmat yhteisöt (kestävän kehityksen näkökulmasta), parempi kilpailukyky ja uudet työpaikat kaikkien liiketoimintasektoreiden ympäristötehokkuuden ansiosta, parempi elämänlaatu ja valintamahdollisuudet: entistä edullisempaa vähentää veden- ja energiankulutusta sekä jätteiden syntymistä

• ”Kanada edistää kilpailukykyään, innovointiaan ja ympäristön suorituskykyään johtavien maiden tahdissa seuraavan vuosikymmenen ajan ja saavuttaa globaalin johtajan aseman sukupolven kuluessa

Esimerkkejä/ nostoja Muuta huomioitavaa• “I´m a big believer in government not playing the leadership role.

But government is critical to developing the right policy, the righttriggers, the right environment. What´s really more important is thatprivate capitals gets attracted to this industry – spurred on bypolicies that make sense for our country” Anette Verschuren, co-chair at Smart Prosperity

• Kanadan lähtökohdat ja ylätason tavoitteet kiertotaloudelle ovat monessa mielessä samankaltaisia Suomen kanssa, mutta Kanadan kiertotaloustiekarttaa leimaa konkretian puute

Lähteet: Smartprosperity.ca

Kiertotalous maailmalla: esimerkkejä

Japani on kierrätyksen edelläkävijämaa; Japanissa esimerkiksi kierrätetään 98% maan metalleista.

Pavegen ja yhteistyökumppanit rakentavat

”energiaa liikkeestä” – teknologiaan perustuvan

jalkapallokentän Lagosiin: kenttään asennetut

”tiilet” tuottavat energiaa, kun kentällä pelataan;

energia käytetään mm. kentän valaistukseen

Nike satsaa ”bringback” –businekseen: ”tuot lenkkarit takaisin niin saat uudet tilalle”; lisäksi Nike kokeilee mm. RFID-tagien käyttöä kengissä, joka edelleen parantaa materiaalin hallintaa ja käyttökokemusta.

Kanadan hallitus tukee ekoyrittäjyyttä ja kiertotalouden ruohon-juuritason ratkaisuja. Esimerkiksi Toronto ToolLibrary: sosiaalinen start-up, joka edistää jakamistaloutta lainaamalla työkaluja ja tarjoamalla mm. 3D-printterien käyttöä lähiyhteisölle

Ibelium (Espanja) on luonut älykkään parkkijärjestelmän, joka sensoreiden avulla kertoo, missä kaupungista löytyy parkkipaikkoja. Tyytyväiset kuskit, vähemmän päästöjä, kulutusta ja ruuhkia.

Hollannin ministeriöiden lanseeraamassa ”Green Deal” -ohjelmassa ei jaeta julkista rahaa, vaan valittuja yrityksiä autetaan neuvomalla esimerkiksi sääntelyyn, liiketoimintamalliin ja rahoitukseen liittyen.

Kalundborg Symbiosis on kenties maailman ensimmäinen esimerkki hyvin toimivasta teollisesta symbioosista. ”Symbioosi” syntyi ”puolivahingossa”, ilman valtion tukea; synergiahyödyt 15m$ vuositasolla.

COP21-kokous pyrittiin järjestämään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Jätteitä saatiin vähennettyä 400 tonnia, 93 % tuotteista käytetiin uudelleen ja 70 % jätteistä kierrätettiin.

Kiertotalous maailmalla: Caterpillar

• Caterpillar on mullistanut liiketoimintalogiikkansa kiertotaloutta palvelevaksi ja ”kouluttanut” myös asiakkaansa ymmärtämään, että he saavat uudelleenvalmistetusta laitteesta saman suorituskyvyn 50-60% hinnalla uuteen laitteeseen tai osaan verrattuna

• Caterpillar on myös alkanut hyödyntää digitaalisia keinoja tuotteiden käytön seurannassa• Uudelleenvalmistus- ja materiaalitehokkuusstrategiat ovat johtaneet konkreettisiin liiketoiminta- ja

ympäristöhyötyihin

Lähteet: Caterpillar internet-sivut; Caterpillar Sustainability Report (2014)

47

Kiertotalous maailmalla: Philips

• Philips on siirtymässä perinteistä tuotteiden myymisestä ”pay-per-lux” -malliin, jossa Philips säilyttää omistuksen tuotteeseen

• Asiakkaat saavat räätälöityjä kokonaisratkaisuja eikä huollosta, muutoksista tai esim. vanhoista lampuista tarvitse huolehtia, ja lisäksi sähkölasku on aiempaa pienempi

Lähteet: Philips internet-sivut

Kiertotalous maailmalla: Case Tanska & julkiset hankinnat

• Tanskassa vihreät arvot ovat jo osin mukana julkisissa hankinnoissa, ja kehitystä tapahtuu etenkin kuntatasolla

• Partnership for Green Public Procurement on tanskalaisten alueiden, kuntien ja Tanskan

ympäristöministeriön hanke vihreiden julkisten hankintojen toteuttamiseksi. Ryhmän osuus Tanskan

julkisten hankintojen kokonaismäärästä on noin 13 %, joka on arvoltaan noin 5 miljardia euroa

• Esimerkki 1: Roskilden kunta perusti rahaston, jolla kunnan yksiköt voivat uusia koneitaan energiatehokkaiksi. Rahasto on yksinkertainen ratkaisu innovatiivisiin hankintoihin liittyvän riskin hallitsemiseksi

• Esimerkki 2: hankintaluokkakohtaiset kriteeristöt: esimerkiksi elintarvikkeiden hankinnassa ryhmän jäsenet ovat sitoutuneet julkaisemaan hankintapolitiikan internetsivuillaan ja ottamaan ympäristön huomioon hankintapolitiikassaan. Yhtenä elintarvikkeiden hankinnan tavoitteena on, että elintarvikkeiden pakkaukset ovat PVC- ja ftalaattivapaita. IT-hankinnoissa ryhmän kriteerinä taas on se, että hankittavat tietokoneet ovat tarpeeksi energiatehokkaita.

• Lisäksi tiedon, kokemuksien ja hyvien käytäntöjen jakaminen on tärkeä osa yhteenliittymän toimintaa

Lähteet: www.gronneindkob.dk/ ja www.stateofgreen.com

Sisällysluettelo

Johdanto1

4 Liitteet


3 Taustaselvitys



Liitteet

• Aänestystulos ensimmäisestä

Roundtablesta (visiot)

• Visiovaihtoehtojen kuvaukset

Äänestystulokset: visiot #03 ja #01 kärjessä[Äänestyksen %-osuudet ja muutos %-yksiköissä toisella äänestyskierroksella]

+8-4

-9

+7

-8

13%

02. CLEANTECH 2.0

12%

17%

06. Resurssioma-varaisuuden Suomi

04. Asennemuutos

8%

03. IoT ja kiertotalousratkaisut

vientivalttina

32%

12%

05. Ruohonjuurivetoinen

kiertotalous

5%

+6

5%

20%

01. Ohjauksella ympäristöykköseksi

23%

12%

Äänestys 2

Äänestys 1

=muutos

prosenttiyksiköissä

02• Keskittyy valittuihin (toimi)aloihin esim. osa seuraavista:

metsät., biotalous, kaivost., konepajat., elintarviket., jäte• Insinöörilähtöinen ja nykyisiin vahvuuksiin perustuva:

fokuksessa energia & materiaalit, tekniset kierrot; takaisin

”niukkuuden aikaan”; ”tavaroiden tulee kestää”

• Uudet rahoitusmallit mahdollistavat perinteisten toimijoiden

siirtymisen tuotteista palveluihin (mm. vuokrausoik. myyntiin)

• Kilpailukykykeskeinen: ”kehitetään paras tuote ja/tai palvelu sekä osaaminen tietyillä aloilla ja viedään sitä ulkomaille”

• Yritysvetoinen, valtio tukee• Fokus ulkomaan markkinoissa, kohdistettua ja suunniteltua

vientiä, esim. teemoittain eri maihin/ markkinoihin, vrt. esim. Hollannin panostukset Etelä-Afrikassa

• Ekotehokkuus, laatu, turvallisuus ja teolliset symbioosit

“CLEANTECH 2.0”

52

Kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman visiovaihtoehtojen aihiot

05• Tekoja ja konkretiaa korostava lähestymistapa; keskiössä

ruohonjuuritason työ, start-upit, PK-yritykset, kokeilut,

törmäyttäminen, paikalliset toimijat; myös visio #4 näkökulma

• Tavoitteet liittyvät esim. kasvuyritysten toiminnan edistämi-

seen, T&K&I:hin (esim. patentit) ja hyvinvointiin

• Valtion rooli pienehkö: valistus, kevyet rahoitusmallit & tulos-

perusteisuus, neuvonta ja tuki esim. IPR-asioissa, yhteistyön

fasilitointi sekä kevyt & mahdollistava sääntely

• Paikallisdemokratia, lähituotanto, jakamistalous, ”lean-start up

-filosofia” → suunnittelu , teot ja toimenpiteet , ”trial &

error”; kunnat, kaupungit (myös HINKU, FISU) yms. tärkeitä;

TE-toimisto 2.0, työelämän murros jne.; ekosuunnittelu,

alustat, digitaalisuus, suuryritysten ja start-upien synergiat

“Ruohonjuuri-

vetoinen

kiertotalous”

06• Keskittyy kiertotalouden elementtien ja kansantaloudellisten

hyötyjen radikaaliinkin maksimointiin

• Tavoitteet liittyvät vaihtotaseeseen, omavaraisuuteen, materiaalien kierron optimointiin ja resurssitehokkuuteen, sekä näihin liittyvän toimintaympäristön ja innovaatioiden luomiseen

• Ruoantuotanto & ravinteet esimerkkejä ensifokuksesta• Vero- ja lainsäädäntöohjaus tärkeässä roolissa; tarve

määrittää mm. ”kiertoon tulevien materiaalien” tavoitetaso • Hyötyjä mm. vaihtotaseen ja huoltovarmuuden parantuminen;

lisäarvoa teknologia- ja palveluratkaisusta tehokkaan ravinnekierron arvoketjussa; hyvinvointi- ja ympäristöhyödyt

• Suomesta todellinen ”teknisen” kiertotalouden edelläkävijä• ”Reaalitalouden raamit vs rohkea trendsetter globaalisti?

“Resurssioma

-varaisuuden

Suomi”

01• Keskittyy koviin mitattaviin muutoksiin ilmasto- ja

kiertotalousteemoissa ja niiden luomiin mahdollisuuksiin

• COP21 & kovat kansalliset ilmastotavoitteet toimivat

kiertotalousmarkkinan avaajina; GHG-fokus, jätteetön

yhteiskunta ja materiaalitehokkuusstandardit

• Hallinto ja sidosryhmät visionäärin roolissa; rohkeaa päätök-

sentekoa, innovatiivinen regulaatio, ”keppiä ja porkkanaa”

• Osin ”pakotettu” adaptaatio johtaa innovaatioihin ja alan

toimijoiden syntymiseen, tästä uusi vientituote ja talouden

vahvuus pitkällä tähtäimellä; vrt. esim. Viron ”pakotettua”

digikehitystä; Tanskan ilmastofokus myös hyvä esimerkki

• Kotimarkkinoiden kysynnän vahvistaminen mahdollistaa

kilpailuedun ”rakentumisen” globaalisti kasvavalle markkinalle

• Turismi, Suomi-brändi, luonto, toimiva kierrätys, kokeilut

“Ohjauk-sellaympäristö-ykköseksi”

03• Keskittyy ratkaisuihin, jotka mahdollistavat ekosuunnittelun ja

syklisen materiaalien kierron toimialasta riippumatta;

yritysvetoisilla konsortioilla älykkäitä kokonaisratkaisuja

teknologiaosaamista, digitaalisuutta ja IoT:tä hyödyntäen

• Tavoitteena ”synnyttää 10 miljardin € edestä yrityksiä 2025 mennessä”, joiden ydin on kiertotaloudessa ja jotka hyötyvät COP21-tavoitteista ja materiaalitehokkuuden tiukentamisesta

• Kotimaa toimii testbedinä ja alustana, mutta vaikuttavuus syntyy globaaleilta markkinoilta ja viennistä

• Kehitetään parhaat, skaalautuva ratkaisut ja alustat, IPR pysyy Suomessa; T&K&I fokus vahva myös valtiolta; moderni, high-tech, IoT, robotiikka, softat, automaatio

“IoT ja kiertotalous-ratkaisut vientivalttina”

04• Keskittyy pitkän tähtäimen muutokseen kuluttajakäyttäyty-

misessä ja sen kautta muutokseen markkinassa & kysynnässä• Pitkällä aikavälillä edistynyt kotimarkkina muodostaa

kilpailuedun yrityksille ja kuluttajavetoisen kiertotalouden• Keskeisiä tavoitteita: tietoisuuden nostaminen &

kiertotalouden ”popularisointi”, kierrätys- ja materiaalitehokkuus tavoitteet, yritysten kilpailuetu

• Keskeisiä keinoja: opetus- ja koulutuspolitiikka, markkinointi-viestintä (vrt., kokeilut, tapahtumat, foorumit, esimerkkien

voima), media, yritysyhteistyö- ja verkostot, kasvuyritykset

• ”Seuraavan sukupolven evästäminen”• Muita avainsanoja: ”digitaalisuus, brändi, hype, kulttuuri”

”Asenne-muutos”

Selite visiosta, sen fokuksesta ja pääkeinoista

• Keskittyy kunnianhimoisiin, mitattaviin muutoksiin ilmasto- ja kiertotalousteemoissa ja muutosten luomiin mahdollisuuksiin, etenkin pitkällä

aikavälillä

• COP21 & kansalliset ilmastotavoitteet kiertotalousmarkkinan avaajina; GHG-fokus, ”jätteetön yhteiskunta” ja materiaalitehokkuusstandardit;

kotimarkkinoiden kysynnän vahvistaminen mahdollistaa kilpailuedun rakentumisen globaalisti kasvavalle markkinalle

• Hallinto ja sidosryhmät visionäärin roolissa: rohkeaa päätöksentekoa, innovatiivinen regulaatio, ”keppiä ja porkkanaa”; muutos työn

verottamisesta resurssien käytön verottamiseen

• Osin pakotettu adaptaatio johtaa innovaatioihin ja alan toimijoiden syntymiseen, tästä uusi vientituote ja talouden vahvuus pitkällä

tähtäimellä; vrt. esim. Viron ”pakotettua” digikehitystä ja Tanskan ilmastofokus – tavoitteena myös investointien houkutteleminen

01 Ohjauksella ympäristöykköseksi

”Ohjattu kiertotaloussiirtymä luo Suomesta ilmasto- ja

ympäristösuorituskyvyn ja -ratkaisujen ykkösen sekä pitkällä

aikavälillä maailman johtavan ratkaisutalouden”

AVahvuudet joihin

visio pohjautuu

• Ekotehokkuus, innovaatiot, tuote- ja

insinööriosaaminen, laatu

• ”Pohjoinen sijainti”, ”resurssiviisaus

DNA:ssa”

• Pieni asukasmäärä, toimiva

keskusteluyhteys yhteiskunnan eri

osapuolten välillä, mahdollisuus

transformaatioon

• Lainkuuliaisuus, luottamus

• Hyvät raaka-aineresurssit,

kotimainen tuotanto, paikallistalous

• Mittaamisosaaminen

• Etenkin nuorten keskuudessa

vahvistuva ympäristötietoisuus

• Tutkimus, kehitys ja innovaatiot

• Korkea koulutustaso

B Vision painotus & keinot CMittarit ja

vaikutusalueet

Mahdollisia mittareita:

• GHG-päästöt; kaatopaikkajätteen

määrä & kierrätysindikaattorit

• Energian ja materiaalien kulutus per

capita

• Ulkomaiset (kiertotalous)investoinnit

• ”Kiertotalousyritysten” määrä ja eurot

Muita vaikutusalueita:

• Fokus pitkän aikavälin hyödyissä

• Kotimainen ilmasto- ja

kiertotalousratkaisujen kysyntä ja

alueen yritysten kilpailukyky

• Vienti; tuotteet & palvelut liittyen

ilmastonmuutokseen yms.

• Suomi-brändi, turismi

• Luonto ja positiiviset ympäristö- ja

hyvinvointivaikutukset

Talous

Sosiaalinen

Ympäristö

Pieni Keskisuuri Suuri



Osaamisfokus Toimialafokus

Valtiovetoinen Yritysvetoinen

Inkrementaalinen Disruptiivinen

1

2

3

02 CLEANTECH 2.0


• Keskittyy valittuihin (toimi)aloihin ja niiden keskeisiin arvoketjuihin, esim. osa seuraavista: biotalous, jäte & kierrätys, metsä-, kaivos-,

konepaja- ja elintarviketeollisuus

• Keskittyy alojen sisällä mm. energiankäyttöön ja ekotehokkuuteen, materiaalien tekniseen kiertoon ja korkean tason teknologioihin

• Uudet rahoitusmallit mahdollistavat perinteisten toimijoiden siirtymisen tuotteista palveluihin (mm. vuokrausoikeus myyntiin)

• Kilpailukykykeskeinen: ”kehitetään paras tuote ja/tai palvelu sekä osaaminen valituilla aloilla ja viedään sitä ulkomaille”

• Fokus ulkomaan markkinoissa, kohdistettua ja suunniteltua vientiä, esim. teemoittain eri maihin/ markkinoihin, vrt. esim. Hollannin

panostukset Etelä-Afrikassa; eri kokoisten yritysten kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö tärkeää, kotimaassa teolliset symbioosit

AVahvuudet joihin

visio pohjautuu

• Suomen toimialavahvuudet

• Cleantech, Team Finland ja muut

olemassa olevat viennin-

edistämisverkostot

• Tuote- ja insinööriosaaminen


• Laatu ja turvallisuus


DNA:ssa”

• Yrityspäättäjäverkoston koon

rajallisuus joustavan yhteistyön

mahdollistajana


vaikutusalueet


• Kauppatase

• Valittujen (toimi)alojen kasvu

• Uusien kiertotalousratkaisujen luoma

liikevaihto

• Patentit ja ”kiertotalous-IPR”


• Hyötyjä haetaan jo lyhyellä aikavälillä

(< 5v).

• Suomalaisten yritysten kilpailukyky

• Vienti

• Ratkaisujen ympäristövaikutukset

(Suomi ja maailma)

• Suomi profiloituu puhtaiden

ratkaisujen kehittäjänä ja houkuttelee

esimerkiksi fossiilisista polttoaineista

poissiirtyviä sijoittajia

Talous

Sosiaalinen

Ympäristö




”Suomesta kiertotalouden kärkimaa nykyisillä vahvuuksillaan”




1

2

3


• Keskittyy ratkaisuihin, jotka mahdollistavat ekosuunnittelun ja syklisen materiaalien kierron valituissa arvoketjuissa; yritysvetoiset konsortiot

tuovat markkinoille älykkäitä kokonaisratkaisuja hyödyntäen teknologiaosaamista, digitaalisuutta ja IoT:tä sekä kv. verkostoja ja yhteistyötä

• Tavoitteena esimerkiksi ”synnyttää 10 miljardin € edestä yrityksiä 2025 mennessä”, joiden ydin on kiertotaloudessa ja jotka hyötyvät COP21-

tavoitteista ja materiaalitehokkuuden tiukentamisesta; fokus viennissä, patenteissa ja skaalautuvissa ratkaisuissa

• Kotimaa toimii testialustana ja alustana, mutta vaikuttavuus syntyy globaaleilta markkinoilta ja viennistä; ideana kehittää parhaat,

skaalautuvat kokonaisratkaisut ja alustat, ja pitää IPR Suomessa / suomalaisilla yrityksillä ja heidän yhteistyökumppaneillaan

• Valtion fokus esimerkiksi T&K&I-toiminnassa ja sen edistämisessä sekä viennin tukemisessa

03 IoT ja kiertotalousratkaisut vientivalttina

“Suomesta kiertotalouden kokonaisratkaisujen mahdollistaja ja

toteuttaja globaalisti”

AVahvuudet joihin

visio pohjautuu

• Korkean tason osaaminen: ICT,

teknologiateollisuus ja hightech,

koodaus, robotiikka, IoT

• Mittaamisosaaminen, sensorit


• Suuryritysten (esim. biotalous,

prosessiteollisuus) kv. verkostot

yhdistettyinä digialan start-upeihin



• Cleantech, Team Finland ja muut

olemassa olevat viennin-

edistämisverkostot


vaikutusalueet


• Suomalaisten (kiertotalous-

ekosysteemin) yritysten vienti

• Kiertotalousyritysten määrä ja eurot

• Patentit ja ”kiertotalous-IPR”


• Laajemmat hyödyt pitkällä

aikavälillä, mutta hyötyjä myös

lyhyellä aikavälillä

• Suomen profiloituminen

kiertotalouden digiosaajana ja

testialustana; myös

investointihoukuttelevuus (FDI)

• Ratkaisujen kautta vaikuttavuus

globaalisti esim.

ympäristövaikutuksiin

Talous

Sosiaalinen

Ympäristö







1

2

3


• Keskittyy pitkän tähtäimen muutokseen suomalaisten valinnoissa ja sen kautta muutokseen myös markkinassa ja kysynnässä

• Pitkällä aikavälillä edistynyt kotimarkkina muodostaa kilpailuetua yrityksille ja kuluttajavetoisen kiertotalouden

• Keskeisiä tavoitteita: tietoisuuden nostaminen & kiertotalouden ”popularisointi”, kierrätys- ja materiaalitehokkuustavoitteet, yritysten

kilpailuetu, maineen ja brändin rakentaminen

• Siirtymää tukevat globaalit megatrendit; ja niissä on mahdollisuuksia myös B2B-näkökulmasta: esimerkiksi palvelutalouteen siirtyminen ja

kuluttajaliiketoiminnan ja -ymmärryksen merkityksen kasvu (”consumerization of B2B”)

• Keskeisiä keinoja: opetus- ja koulutuspolitiikka, sääntely, markkinointiviestintä (mm. kokeilut, tapahtumat, foorumit, esimerkkien voima,

”nudging”), media & digitaalisuus, yritysyhteistyö- ja verkostot (myös kv. näkökulma), kasvuyritykset, ”kuluttajien jaloillaan äänestäminen”

04 Asennemuutos

“Suomesta kansalaisten teoilla ja (kuluttaja)valinnoilla kiertotalouden

kärkimaa”

AVahvuudet joihin

visio pohjautuu




• Pohjoinen sijainti”, ”resurssiviisaus

DNA:ssa”




transformaatioon


• Tahtotila parantaa

kuluttajaymmärrystä (tiedostettu

heikkous)


vaikutusalueet


• Kuluttajatutkimukset, ympäristö-

tietoisuus; opetuksen ja koulutuksen

tutkimukset

• Ympäristö- ja kiertotalousmittarit

(esim. kierrätys- ja jäteindikaattorit,

päästöt, yksityisen kulutuksen

tehokkuus)


• Fokus pitkän aikavälin hyödyissä ja

”seuraavassa sukupolvessa”

• Kotimainen ilmasto- ja

kiertotalousratkaisujen kysyntä ja

alueen yritysten kilpailukyky

• Kuluttajamarkkinaymmärrys

• Suomi-brändi

• Hyvinvointivaikutukset

Talous

Sosiaalinen

Ympäristö







1

2

3


• Tekoja ja konkretiaa korostava lähestymistapa; keskiössä ruohonjuuritason työ, start-upit, PK-yritykset, yhteistyö suuryritysten kanssa ja eri

tahojen törmäyttäminen; myös visio #4:n asennemuutos ja kuluttajafokus ovat tärkeitä

• Tavoitteita esimerkiksi kasvuyritysten toiminnan edistäminen, T&K&I-näkökulmat (esim. patentit) ja positiiviset hyvinvointivaikutukset

• Valtion rooli pienehkö: valistus, kevyet rahoitusmallit ja tulosperusteisuus, neuvonta ja tuki esim. IPR-asioissa, yhteistyön fasilitointi sekä

kevyt ja mahdollistava sääntely; toisaalta kunnat & kaupungit (vrt. esim. myös HINKU, FISU) tärkeässä roolissa toteutuksessa

• ”Lean-start up -filosofia” → teot ja toimenpiteet edellä, unohdetaan liika suunnittelu, yritys ja erehdys -kokeilujen kautta oppia ja tuloksia

• Visiossa korostuu myös paikallisdemokratia, lähituotanto, jakamistalous ja työelämän murros; digitaalisuus, alustat ja sovellukset sekä

suuryritysten ja start-upien synergiat ja yhteistyö

05 Ruohonjuurivetoinen kiertotalous

“Suomesta kiertotalousesimerkkien ykkösmaa ja

ratkaisuliiketoiminnan start-upien koti ja pelikenttä”

AVahvuudet joihin

visio pohjautuu

• Digiosaaminen, designosaaminen,

voimistuva start-up-kulttuuri,

kiinnostus jakamistalouteen ja pop-

up-ilmiöihin (vrt. Ravintolapäivä)





osapuolten välillä

• ”Pieni maa ja pienet piirit” –

helpottaa synergioiden löytämistä

eri alojen ja toimijoiden välillä


vaikutusalueet


• Start-upien ja kasvuyritysten määrä

ja eurot

• Suomessa syntyneiden, globaalisti

leviävien kiertotalousinnovaatioiden

määrä


• Hyötyjä jo lyhyellä tähtäimellä

• Esimerkkien kerryttäminen ja niiden

tuomat vaikutukset

• Läpimurtoja start-up-kentästä tai

suurten ja pienten yhteenliittymistä?

• Toteuttamiskustannukset verrattain

kevyet, markkinaehtoinen

• Viihtyisyys ja paikallisratkaisujen

positiivinen vaikutus elinympäristöön

• Suomi-brändi, turismi

Talous

Sosiaalinen

Ympäristö







1

2

3


• Keskittyy kiertotalouden ja kansantaloudellisten hyötyjen osin radikaaliin maksimointiin – suljettujen kiertojen mahdollistaminen ja niistä

hyötyminen tarkoittaa tuonnin voimakasta vähentämistä, omavaraisuuden kasvattamista ja pitkän tähtäimen kilpailukyvyn parantamista

tuontiriippuvuuteen liittyvän riskin hallinalla

• Tavoitteet liittyvät vaihtotaseeseen, omavaraisuuteen, materiaalien kierron optimointiin ja resurssitehokkuuteen (”raaka-aineesta otetaan

kaikki arvo irti mikä mahdollista”) sekä näihin liittyvän toimintaympäristön ja innovaatioiden luomiseen ja mahdollistamiseen

• Vero- ja lainsäädäntöohjaus tärkeässä roolissa; tarve määrittää mm. kiertoon tulevien materiaalien tavoitetaso; lisäksi korostuu

kuluttajafokus; käytännössä pitkän aikavälin fokus, ruoantuotanto & ravinteet ovat esimerkki ensimmäisistä fokusalueista

06 Resurssiomavaraisuuden Suomi

“Suomesta tuonnin minimoimisella suljettujen kiertojen mekka

ja rohkea kiertotalouden trendsetter globaalisti”

AVahvuudet joihin

visio pohjautuu

• Hyvät raaka-aineresurssit,

kotimainen tuotanto (ja

korkeatasoiset elintarvikkeiden

tuotantomenetelmät), paikallistalous




DNA:ssa”; ”talvisodan henki”




transformaatioon

• Mittaamisosaaminen





vaikutusalueet


• Vaihtotase

• Omavaraisuusaste, huoltosuhde

• Materiaalienkäytön mittarit (energia-

ja materiaalikulutus per capita, jne.)

• Kaatopaikkajätteen määrä &

kierrätysindikaattorit


• Fokus pitkän aikavälin hyödyissä

• Luonto ja positiiviset ympäristö- ja

hyvinvointivaikutukset

• Kilpailukyvyn lisääminen tuontia

pienentämällä

• Lisäarvoa teknologia- ja

palveluratkaisusta esim. tehokkaan

ravinnekierron arvoketjussa

• Raaka-aineiden arvo nousee




1

2

3

Talous

Sosiaalinen

Ympäristö




sitra.fi

Facebook.com/SitraFund

@SitraFund

Rakennamme huomisen menestyvää Suomea

kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos

Environment

Miten kiertotalouden kehitystä mitataan? · Miten kiertotalouden kehitystä mitataan? Esiselvitys kiertotalouden kansallisen barometrin kehittämisestä 4.9.2015 Päivi Luoma, Lauri

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Kari Herlevi: Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma

TOIMINTAOHJELMA · Web viewYHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA 2016–2020 (LUONNOS) neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kainuussa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

SoMen merkitys (luonnos)

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016

Kiertotalouden kärjessä II – Ratkaisuja tekstiilien kiertoon

Kontekstinhallinnan määrittely versio 2 luonnos

Toimintaohjelma Suomen kahden elinvoimaisen kansalliskielen puolesta

LUONNOS - Hel

Luonnos! 16.3.2015/ar - Sotekk...Luonnos! 16.3.2015/ar Ammatillisen perustutkinnon perusteet koulutuskokeilua varten Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Määräys xx

ELINVOIMAA KANSAINVÄLISYYDESTÄ ETELÄ-POHJANMAAN … toimintaohjelma luonnos... · 2019-06-20 · Globalisaatio, glo-baalin työnjaon muuttuminen, ... 3 Tavaroiden ulkomaankauppa

Kiertotalouden kiinnostavimmat

Luonnos hallituksen esitykseksi rahankeräyslain muuttamiseksi

Kouluväkivalta, väkivaltakasvatus ja koulupuukotukset (luonnos)

Luonnos Keskustan kuntavaaliohjelmaksi 2012

Vantaan yleiskaavan 2020 luonnos

Maanparannuksen ja kiertotalouden avulla satotasot nousuun

Resurssiviisas kaupunki - Sinkka · Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia. Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan esimerkkejä

Sörnniemi liikohj luonnos 160413 - Kapsi

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelma - … · 2018. 2. 5. · Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma 2007-2013 Tapio Peltomäki Ky Tieteellinen seurantaraportti

Kiertotalouden mahdollisuudet · 2017-10-05 · Kiertotalouden kiinnostavimmat on Sitran kokoama lista, jolla esitellään Suomen inspiroivimmat kiertotalouden yritysesimerkit. Vuoden

Kiertotalouden liiketoimintamallit ja Playbook

SUOMEN KIERTOTALOUSTIEKARTAN TOIMEENPANO · Kiertotalouden kiinnostavimmat Yrityslista, jonka inspiroimana talouden peli muuttuu. Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia Tuote-elinkaaren

LIIKENNESUUNNITELMA LUONNOS RAIDEJOKERI 2:N … ·

Palokuntien toimintaohjelma - SPEKtiedostot.spek.fi/toimintaohjelma/Palokuntien... · Päätöksenteko ja vaikuttaminen Mitä tavoitellaan: •VPK on osaava, osallistava ja innovatiivinen

LUONNOS: KIERTOTALOUDEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET › attachments › f › 7 › 6 › 2cb6d… · Kiertotalous tarjoaa työkaluja päästöjen vähentämiseen ja hiilen sitomiseen

Taloudelliset ohjauskeinot kiertotalouden arvoketjuissajulkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160994... · 2019. 9. 26. · Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot (KIMAT)

Maarakentamisen kiertotalousty paja · kiertotalouden edistämiseen liittyvissä haasteissa. Kiertotalouden edistämisen suunnittelu on vaikeaa, koska ei ole olemassa toimialan yhteistä,

Matti Aistrich: Kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet

Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma¤28062016.pdf · Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma Kiertotalouden mahdollisuudet kansalliselta paikalliselle tasolle - seminaari

KOHTI KESTÄVÄÄ ELÄMÄNTAPAA - toimintaohjelma

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020

Suomen rooli - storage.googleapis.com...Kiertotalouden kiinnostavimmat on Sitran kokoama lista, jolla esitellään Suomen inspiroivimmat kiertotalouden yritysesimerkit. Listalla tällä

Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleilla, … · 2019. 6. 18. · Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleilla, digitalisaatiolla ja asiakaskeskisyydellä