N:o9-10- 140 KARJALAN HEMO 1997

Kiestingilla pitka historiaKiestingin kylalla on pitka

historia. Sekuuluuluoteis-Kar-jalan vanhimpiin asutuksiin.Sen alkuhistoriasta on kuiten-kin sailynyt vain vahan asiakir-jatietoa. 1500 -1600 -luvunvaihteessaPohjois-Vienassaoliseitseman lapinkylaa, joistayksi oli Kiestinki. Osa naistaky lista tuhoutui vuoden 1589ruotsalaishyb'kkayksessa. Tsaa-ri Mihail Romanovin kaskykir-jeessa" vuodelta 1628 Kieretinpitajaan kuulunut Topozeron(Tuoppajarven rannalla sijait-seva) kyla. Tamannimista ky-laa ei kuitenkaan enaa myo-hemmin esiinny asiakirjoissa.Vuonna 1679 Kiestinki maini-taan uudiskylana, mikamerkin-nee sita, etta v. 1628 mainittuTopozero, joka ehka tarkoittijuuri Kiestinkia, oli puolensa-taa vuotta autioina.

Lappalaiset, joita ennen eliTuoppajarvenkin seudulla,vaistyivat uudisasukkaiden tiel-ta pohjoiseen. Heista kertovatnykya'an vain paikannimet ku-ten esim. Kiestingin kyla'n edus-talla oleva Kotisaari, joka onalkuaan ollut saamenkielisessamuodossa Kotasaari, samoinsaamelaiseksi on tulkittava Ve-saniemi ja jarven etelaosassaLoparinsuaret.

1700-luku oli vaikeaa aikaasotien ja rajakahakoiden takia.

"Ruotsalaiset" tekivat tuontuostakin hyokkayksia rajantakaa. Monia kylia, mm. Kies-tinki tuhoutui jajai useiksi vuo-sikymmeniksi autioksi. VastaSuuren Pohjan sodan jalkeenolot valia'n vakiintuivat ja loi-vat pohjaa suotuisalle taloudel-liselle icehitykselle.

Lappalaisasutus oli 1700-luvun puolivalissa havinnyt joniin vahiin, ettajaljellaoli enaakaksi Lapinkylaa, toinen Paa-jarvella ja toinen Tuntsajoella.

1900-luvulle tultaessa Kies-tingin kunta (volosti) oli yksiKemin Karjalan suurimpia. Ta-loja oli 500 ja asukkaita 3 685.

Talojen lukumaarassa Vuokki-niemi oli tosin suurempi, muttaasukaita siella oli vahemma'nkuin Kiestingissa. Peltoa Kies-tingissa oli asukasta kohti sel-vasti vahemman kuin kihlakun-nan muissa kunnissa, vain 7,3pros, pinta-alasta. Vastaavakes-kimaarainen luku oli muualla14,6 pros.

Satomaaria ja kotielaintenpa'alukua tarkasteltaessa huo-mio kiinnittyy siihen, etta Uh-tualla heinaa korjattiin melkein3,5 tonnia, mutta karjaa oli ylipuolta vahemman kuin Kies-tingissa.

• Maatalous, vaikka sen tuot-

to alueen pohjoinen sijainti huo-mioon ottaen oli hyva, ei riitta-nyt elattamaan kiestinkilaisia.Lisaansioita oli etsittava koti-piirin ulkopuolelta. Naista mai-nittakoon seuraavat:

- kaupankaynti Suomessa(laukkukauppa). Sita harjoitti200 miestaja sen tuotto v. 1908oli 16 000 rpl. Kiestinki olikinjohtavia laukunkantokuntia.

- rahdinajoa hevosilla ja po-roilla mm. Kierettiin harjoitti50 ihmista; tuotto oli 175 rpl.

- kalastus tuotti yht. 5520rpl, metsastys 1037 rpl jametsa-jauittotyot4210rpl.

Satomaarat Kiestingissa v. 1904 (vertailukuntana Uhtua):(hehtilitroissa a 100 litraa, heina kiloissa)

Vakiluku Kylvoala Ruis OhraKIESTINKI 3586 524 ha 1680 5250UHTUA 3005 695 ha 622 3142

Kaura Peruna Heina10650 294 840

25 1487 3423420

Leipaa tuotettiin 6,1 puutaa (a 16 kg) henkea kohti, eniten koko kihlakunnassa, vaikka peltoa oli vahan.

Kotielainten lukumaara Kiestingissa v. 1905 (vertailukuntana Uhtua):

Sarvikarja Hevoset Lampaat PorotKIESTINKI 1031 413 2273 3567UHTUA 815 197 1011 18

1997 KARJALAN HEIMO N:o9-lG- 141

" • •.Kiestingin kyla I. K. Inhan Tuoppajarvelta valokuvaavuonna 1894. Asutus oli tuohon aikaan keskittynyt jarven!rantaan. Vasemmalla nakyy Pyhan Tapanin kirkko. (kuva: fSKS kuva-arkisto).

.:' - . ' - • ' . -

Kiestingin kunnassaoli tuo-hon aikaan 11 myllyaja 8 pa-jaa.

• Vuosisadan alkupuolellaajankohtaisin kysymys Kiestin-gissa ja ja naapurikunnissa olitieverkoston kehittaminen.Ympari vuoden ajokelpoisiateita ei ollut laisinkaan. Tar-keimmaksi katsottiin maantienrakentaminen KiestingistaKie-rettiinjaSuomen puolelle Kuu-samoon. Suunnitelmia oli usei-ta, mutta varojen puutteessa nejaivat suunnitelmiksi. Taustal-la oli my 6s pelko siita, etta Suo-men vaikutus kasvaa liian suu-reksi; tata pelkasi erityisesti oi-keauskoinen kirkko.

Kiestingin talonpojat halu-sivat osoittaa, ettei tie Kieretis-ta Kiestingin kautta Kuusa-moon ole mikaan utopistinenhaave. He rakensivat omin va-roin viertotien LohivaarastaPinkasalmeen, 20 virstaa.

Millainen Kiestingin kyla olivuosisadan alkupuolella. Nainsita kuvaa esim. Juri Vanin v.1917: "Kiestinki on tavallinenkarjalainen kyla, missa 50-60vanhaa taloa on kolmessa rivis-sa suuren Tuoppajarven rannal-la. Asukkaita on noin 300. Ky-lan johtajana on lahes lukutai-doton starssina. Lisaksi on stu-arosta, piissikka eli kirjuri,uradniekka eli maalaispoliisi,pappi, diakka ja 3-luokkainenkoulu, valskarin vastaanotto-paikka, kauppa seka kirkko".

• Venajan vallankumouksenjalkeen alkoivat Karjalassa le-vottomat, myrskyisat ajat: pu-naiset, valkoiset, legioonalai-set, englantilaiset ja bolshevi-kit taistelivat karjalaisten sie-luista. Viimeisen vaiheen - lop-puvuodesta 1921 alkaneen Kar-jalan kansannousun - viimei-set, ankarat taistelut kaytiinhelmikuussa 1922 KiestinginKokkosalmessa ja Sohjanan-joella. Moninkertaisen ylivoi-man edessa metsasissien olikyla kylalta peraannyttava Suo-men puolelle, ja neuvostovaltaalkoi vakiinnuttaa asemaansa.

Vanhakihlakuntajarjestelmapurettiin v. 1927 ja korvattiinpiirijaolla. Toukokuussajarjes-tettiin vaeston keskuudessaky-sely niissa kylissa, joita rajan-muutokset koskivat. Karjalantoimeenpanevan keskuskomi-tean istunnossa Gylling selostiuuttapiirijakoa. Sen mukaises-ti Karjalajaettiin 26 piiriin, joi-hin tuli yhteensa 192 kylaneu-vostoaluetta. Vanhasta Uhtuankihlakunnasta muodostettiinkaksi piiria: Kiestinki ja Uhtua.

Kiestingin piiriin tuli kaksikuntaa, Kiestinki ja Oulanka,pinta-alaltaan yhteensa 15 300neliokilometria. Kylaneuvosto-alueita oli alkuvaiheessa kah-deksan eli seuraavat: Kiestinki,Jelettijarvi, Lohivaara, Vaara-kyla, Laitasalmi, Niska, Ruvaja Oulanka. Kylia naissa oliyhteensa 43, vakiluku 5 116 jatalouksien lukumaara 885.

Vuonna 1930 hallinnollista ja-koa jalleen muutettiin nahta-vasti saatujen kokemusten poh-jalta. MuutoksetkoskivatmyosKiestingin piiria.

Kiestingin piirin luoteisosa(mm. Koutajarvenpaa) yhdis-tettiin Kantalahden piiriin, Kuo-rilahden kyla Louhen piiristaliitettiin Kiestinkiin (alunperinse oli kuulunut Paanajarveen)ja Suvannon kylaneuvostoaluesiirrettiin Uhtuan piirista Kies-tingin piiriin (Uhtua sai osanlakkautettua Kemijoen piiria,m. Paanajarvi, Sompa, Kurjen-kyla).

Kiestingin piiriin tuli muu-tosten jalkeen 11 kylaneuvos-toaluetta ja piirin vakiluvuksi5 642 henkea, joista karjalaisia5545.

Kiestingin piirin jarjestely-komitean puheenjohtajaksi va-littiinNikitinjajaseniksiPuon-ti ja Kemov. Tpk:n taloa ryh-dyttiin remontoimaan ja suun-nittelemaan budjettia. Sen lop-pusummaksi tuli 120 000 rpl.

• Maantie Kiestingista Lou-heen saatiin 1920-luvun puoli-valissa. Sen rakensivat vangittyokaluinaan lapiot jakottikar-rit. Vesiliikenteen kohentami-seksi hankittiin kaksi moottori-venetta, Kommunardi Tuoppa-jarvea varten ja Kivakka lii-kennoimaan Paajarvella. Rau-tatie Louhesta Kiestinkiin val-mistui 1930-luvun viimeisinavuosina. Kun suomalaisjoukot

tulivat Kiestinkiin elokuussa1941, mm. asemalaitteet olivatpuolivalmiit ja radan sorastuskesken 30 kilometrin matkalta.Rautatie peruskorjattiin sodanjaljilta vv. 1956-57. Paajarvel-le saakkarataajatkettiin 1970-luvullametsatyokeskuksen val-mistuttua. Henkiloliikennettaradalla ei ole ollut eraita tila-paisjarjestelyja lukuunottamat-ta.

Kiestingin osuuskauppaaloitti toimintansa marraskuus-sa 1924. Maatalouden tehosta-miseksi ja viljellyn pinta-alanlisaamiseksi perustettiin suovil-jelyosuuskuntia miltei jokai-seen kylaan. Mittavin hanketalla sektorilla oli Kokkosal-men sovhoosin perustaminenv. 1929. Alueen suuret suot,pinta-alaltaan yli 5 000 hehtaa-ria, oli maara icuivata pelloksi.Ennen merkittava elinkeino, po-ronhoito alkoi sensijaan taan-tua.

1920-luvulla - sen jalkeenkun olot vakiintuivat - Kiestin-gissa alkoi vilkas rakennustoi-minta. Tuolloin rakennettiinsairaala, koulu, kulttuuritalo,perustettiin metsatyokeskus(1929), joka toimii vielakin.Kylan keskus hallintoraken-nuksineen kasvoi sinne, missaaikaisemmin kylakuvaa hallit-si Pyhan Tapanin kirkko. Kirk-ko likvidoitiin paasiaisena1924. Siita tuli valistustalo jamyohemmin siina toimi kylanpostitoimisto.

N:o9-10- 142 KARJALAN HEIMO 1997

KIESTINKI

1. KIESTINKI2. UUDISKYLA (Piervii posolok)3. GORKA4. KIINANKYLA (Kitaisk gorod)5. KYLA 63 (Posolok 63)6. KOILLISPIA (Kolhosnaja)

• Ensimmainen radiovas-taanotin tuli Kiestinkiin "loka-kuun lahjana" 8.11.1926. Senkuntoonlaittaminen vie muuta-miapaivia, kertoi Punaisen Kar-jalan kirjeenvaihtaja. Kylanvaki odottaajannittyneena, mil-loin "se piessa alkaa puhua".

Piirilehti Punainen Kiestin-ki alkoi ilmestya 1.1.1934. Sepainettiin omassa kirjapainos-sa Kiestingissa. Sittemmin senseuraajaksi tuli Kommunist-ni-minen venajankielinen lehti,joka sekin aikanaan havisi nayt-tamblta, kun piirijakoamuutet-tiin. NykyinenLouhessailmes-tyva piirilehti Pripoljarje onviime tietojen mukaan melkoi-nen rasitus piirin paikallishal-linnolle. Kylan sahkolaitos olivalmistunut syksylla 1930 ja"Iljitshin lamput" syttyivat so-pivasti vallankumouksen juh-Iapaivana8.ll.

Televisio tuli Kiestinkiin1960-luvun puolivalissa. Alus-sa siita nakyi "lumisateessahailyvia hahmoja" samaan ta-paan kuin Suomessakin. Sitamukaakun asema-jalinkkiver-kosto taydentyi, kuvan laatuparani.

Kulttuuri -ja valistus ^pro-paganda) palveluihin ja perus-koulutukseen kiinnitettiin myb's

paljon huomiota. Seuraava ti-lasto vuodelta 1931 koskeekoko piiria:19 koulua, 21 opettajaa ja 726koululaista, 16 punanurkkaa,6 lukutupaa hoitajineen, 6 kir-jastonhoitajaa, 2kinoteknikkoa,2 radioteknikko, 1 lukutaidonopettaja ja 878 lukutaidotonta(naista koulutuksessa 534), 1lukutaitokampanjan ohjaaja ja1 valistustyon tarkastaja.Kulttuuriarmeijalaisia oli 257,joista 5 Nkp (b):n jasenia, 70nuorisoliittolaisia, 31 ammatti-liittolaisia, 42 pioneeriaja 109puolueetonta.

Piirin asukasluku oli v. 1933yhteensa 6 437 henkea, joistakarjalaisia 5 743, venalaisia435, suomalaisia 234, vepsa-laisia 6 ja muita 38. Vertailujanyky tilanteeseen on vaikea ten-da, koska Kiestingin piiri yh-distettiin Louheen piiriin v.1956. Luvut nayttaisivat jokatapauksessa aivan toisenlaisil-ta, jos kohta Kiestingin keskus-kylassa karjalaisten osuus onvielakin yli 40 prosenttia.

• Kiestingin kylassa oli1920-luvun jalkipuolella kol-me osaa, varsinainen kyla, Nie-mela ja Ranta. Naista Niemelasijaitsi saarella, jonka kapeakannas yhdisti mantereeseen.

Rantaoli Niemelanjapaakylanvalissa Tuoppajarven rannalla.Paakyla'ssaoli 29 talonpoikais-taloutta ja 14 muuta taloutta.Asukkaista 139 oli karjalaisia,17 suomalaisia, 11 venalaisiaseka yksi, jonka kansallisuuttaei ollut merkitty. Rannan kylas-sa oli 8 talonpoikaistaloutta ja4 muuta taloutta ja siella asuiyhteensa41 karjalaistajaSsuo-malaista. Niemelassa oli 2 ta-lonpoikaistaloutta ja niissa 15karjalaista. - Sedan aikana Nie-mela ja Ranta tuhoutuivat eikaniihin enaa rakennettu taloja.

1930-luvun jalkipuoliskollavirearakennustoimintajatkui;rakennettiin paljon uutta j a van-haa rakennuskantaa sailyi la-hinna Tuoppajarven rannallaNaberezhnajan varrella. Kylas-sa toimi teollisuuskombinaatti,jolla oli saha, puusepanverstasja tiilitehdas Sohjankoskella.

• Jatkosodan aikana Kies-tingin piiri joutui taistelutante-reeksi. Kun Sohjananjoen puo-lustuslinja murtui, venalaisetjoukot peraantyivat Louhensuunnallejapolttivat melkeinkoko Kiestingin. Suomalaisetja saksalaiset joukot saapuivatillalla 7. elokuuta kylaan, jokaoli savuavina raunioina. Suu-ren varuskunnan kaksikerrok-

siset kasarmit oli poltettu, sa-moin enin osakeskustan talois-ta, koulu ja kulttuuritalo sekaRantakadun taloja. Kylan ita-osan vanhat rakennukset olivatkoskematta, samoin esim. pyo-reista hirsista rakennettu puo-lensataa metria pitka kolhoosintalli Kotisuon takana ennen nel-jantien risteysta. Samoin pys-tyssa olivat entinen papin taloja ns. Antikaisen talo.

Suomalaiset kunnostivatsuuren osan taloista omiin tar-peisiinsa ja rakensivat moniaky mmeni a parakkej a varastoik-si, asunnoiksi jne. Kenttasirk-keli ja parehoyla tekivat toitamelkein yota paivaa.

Miten sitten on selitettavis-sa, etta paikallisen vaestbn pa-latessa aikanaan evakosta ky-lassa oli pystyssa vain pari ta-loa? Kiestingin toiseen tuhoa-miseen ovat syyllisia saksalai-set, joille Kiestingin lohkon rin-tamavastuu siirrettiin 1.7.1942.Alueen evakuointi alkoi 4.9. japaattyi 8.9.1944.

Paaosa Kiestingin piirinmuistakin kylista tuhoutui so-dan aikana; puna-armeija to-teutti tehokkaasti "poltetunmaan taktiikkaa", Stalinin kas-kya, ettei viholliselle saajattaamitaan suojaa. Kokkosalmen

1997 KARJALAN HEIMO N:o9-10- 143

SOD AN TUHOT. Kun suomalaiset ja saksalaiset joukot saapuivat elokuun 7. pna 1941 Kiestinkiin, peraantyvat venalaiset olivatpolttaneet paaosan kylan keskustasta. Eniten ehjia rakennuksia oli itapaassa (kuva ylla), mutta nakymii Rantakadun yliTuoppajarvelle oli kovin masentava. (SA-kuvat).

kyla poltettiin jo 2.8.1941, Lo-hivaara ja Lohilahti pian elo-kuun puolivalin jalkeen. Paa-osan Oulangan kylasta vena-laiset polttivat 8.7.1941 vetay-tyessaan Paajarven itapuolelle.4.11 olivat vuorossa Niskan jaKuntijarven kylat ja seuraava-na yona Soukelo ja Miikkulan-lahti. Kiestingistapohjoiseensi-jaitsevat Heinajarven ja Lakki-jarven kylat venalaispartiotpolttivat alkutalvesta 1942.Tiiksjarven kylasta paloi 12 ta-loa 15.1.1942 jaloput, samoinJelettijarvi, mybhemmin tais-telujen yhteydessa.

• Sotaa seuranneina vuosinaKiestinki elpyi verrattain no-peasti. Aluksi elettiin maakuo-pissajakorsuissa, mutta samaanaikaan jo rakennettiin uusia ta-loja. Kylaan laadittiin katuver-kosto, jonka nimisto noudattaatotuttua kaavaa silla poikkeuk-sella, etta Kiestingissa ole Le-nininkatua eika liioin Lenininpatsasta.

a a a1950-luvulla Kiestinki sai

ensimmaisen yleiskaavansa(nykyinen on vuodelta 1975).Keskustaan kohosi uusia yh-teiskunnallisia rakennuksia ku-ten keskikoulu, internaatti, kult-tuuritalo, kylaneuvosto ja kau-pat. Rakentamisen painopisteoli kylan luoteisosassa, teolli-suusalue varattiin rautatien la-heisyyteen. Kaavoituksen on-gelmana on ollut se, etteivatsuuret laitokset ole suostuneetsita noudattamaan.

Vaestomaara kasvoi sodan-jalkeisina vuosina sivukylistasiirtyneiden seka etenkin Val-ko-Venajaltamuuttaneiden an-siosta. Kiestingin asukaslukuoli suurimmillaan v. 1967, run-saat 3 000 henkea. Silloin kau-punkimaisessakeskustaajamas-sa oli lahes 400 taloa, 3 kouluaja 8 kauppaa.

Kyla jakaantuu kuuteenosaan. Ensimmaisenaon vanhakeskusta hallintorakennuksi-neen ja kouluineen, siita itaan

on Koillispia tai Kolhoosinpia(siella olivat kolhoosin niityt),suon takana on Uudiskyla (siel-ta aloitettiin aikanaan Kiestin-gin jalleenrakentaminen), va-semmalle vie tie Gorkaan, oi-kealle kaannytaan Kiinanky-laan (saanut nimensa kaiketisyrjaisesta sijainnistaan) jakuu-dentena on Louheen menevantien varressa Kyla 63 (saanutmielikuvituksellisen nimensaLouheen matkaa osoittavan ki-lometripylvaan mukaan).

Vuonna 1955 Kiestingin pii-ri likvidoitiin. Se liitettiin ensinKemin piiriin, sitten Louhenpiiriin, johon se tanakin paiva-na kuuluu.

Viime vuosina Kiestinginelinkeinoelama on kokenut ko-via; kalanjalostus Sohjanankos-kellaloppuijo toistakymmentavuotta sitten ja turkistarhaus1990-luvun puolivalissa. Met-sa antaa viela tybta kiestinki-laisille ainakin toistaiseksi. -SV.