N:o9-10- 120 KARJALAN HEIMO 1997

Kiestingin seudun hallinnollinenrakenne ja asutus w. 1590-1920

Tana kesana Kiestingissaon juhlittu kylan 450-vuotis-paivaa. Kylan varhaisimnianmaininnan asiakirjalahteissauskotaan palautuvan vuoteen1552 ja Use Kiestingin asu-tuksen olevan sitakin van-hempi. Asia on sikali tarkea,etta seuraavassa on syyta tar-kastella sita yksityiskohtaises-ti.

Laajan yleison tietoon tullutkasitys kylan iasta perustuupetroskoilaisten tutkijoidenValeri GuljajevinjaT. Netsaje-van tulkintaan, joka sisaltyyheidan vuonna 1993 julkaise-maansa Kiestinki -aiheiseenkirjaan. Kirjurin vuodella 1591pai vaama Vienan Kemin Lapinvalvontakirja on julkaistu ko-konaisuudessaanjo 1940-luvul-la. Siita lahtien asiakirjaa onsiteerattu lukuisissa tutkimuk-sissa eika sen ajoitus ole herat-tanyt tutkijoiden keskuudessaerimielisyyksia. Guljajevin jaNetsajevan mukaan valvonta-kirja olisi kuitenkin laadittuvuonna 1552. Alkuperaisenpaivayksen lisaksi on kaksiseikkaa, jotka puoltavat asia-kirjan ajoittamista 1590-luvul-le. Valvontakirjamainitaan laa-ditun tsaari Feodor I:n kaskys-ta. Valtaistuimella livana Jul-maa seurannut Feodor hallitsiVenajaa vuosina 1584 - 1598.Valvontakirjakertoo, ettaTuop-pajarven seudun asutus tuhou-tui vahan ennen sen laatimisai-kaa "nemtsien", ts. suomalais-ten kanssa kaydyssa sodassa.Vuosien 1555 -1557 rajasodanaikana suomalaiset joukot ei-vat kuitenkaan kayneet Vienas-sa. Sita vastoin vuonna 1589pohjalaisten sissipartiottekivatVienaan kaksi ha'vitysretkea,joiden seurauksia vuoden 1591valvontakirja kuvaa.

Kirjoitukseni tarkoituksenaon luoda kuva Kiestingin asu-tuksen kehityksesta ja seudunhallinnollisesta rakenteestanoin 330 vuoden aikana. Seu-raavassa nimitetaan Kiestinginseuduksi 1800-luvullaperustet-tua samannimista kuntaa ja sitaaiemmin vastannutta aluetta.Tarkasteltava alue kattaa suu-ren Tuoppajarven rannat lu-kuunottamatta sen kaakkois-paan kylia seka jarvesta poh-joiseen sijaitsevan, aina Nuot-tajarvelle ulottuvan alueen.1800-luvun jalkipuolella Kies-tingin kuntaan kuului myo's

Kierettijarven pohjoispaassasijainnutPinkankyla. Senasuk-kaat olivat seka maantieteelli-sesti etta kulttuurisesti lahem-pana Vitsataipaleen kunnankylia ja niiden vaestoa kuinmuuta Kiestingin kuntaa. Nainollen Pinka ei kuulunut muutenvarsin yhtenaiseen Kiestinginseutuun. Tuoppajarven kaak-koispohjukassasijainneetKuo-rilahti ja Suolapohja erosivatKiestingin seudusta seka kie-lensa etta kansankulttuurinsapuolesta. Myos hallinnollisestinama kaksi kylaa kuuluivatvanhastaan Paanajarven kun-taan, minka perusteella ne onjatetty seuraavan esityksen ul-kopuolelle.

Tassa yhteydessa pyydanlupaa kiittaa Kuusamon kult-tuuritoimenjohtajaaEeroLind-vallia ja maisteri Timo Lainet-ta, jotka toimittivat kayttoonikappaleen tasta monisteena il-mestyneesta teoksesta.

Vanhin asutusja eranautinta

Varhaisimmat tiedot myo-hemmin Vienana tunnetun alu-een omistussuhteista palautu-vat 1400-luvulle. Tuolloin seu-dullaasuneiden lappalaisten ve-rotusoikeus kuului Laatokanluoteisrannikolta kotoisin ole-ville karjalaissuvuille. Vuonna1504 laaditussa suuriruhtinaslivana III:n testamentissa Met-sa-Lapin todetaan kuuluneenvanhastaan Kakisalmen laaniin.Vahan ennen vuotta 1562 Vie-nan etelaosien kiintea karjalais-asutus itsenaistyi Paanajarven,Suikujarven ja Vienan Keminpitajiksi. Vuonna 1591 jalkim-mainen siirtyi Solovetskin luos-tarin omistukseen, minka yhte-ydessa kirjuri laati pitajan val-vontakirjan. Asiakirjasta selvi-aa, etta suurin osa Tuoppajar-vesta ja sita ymparoivasta alu-eesta kuului tuolloin VienanKemin Lappiin. Tahan hallin-toyksikkb'on kuului lisaksimyohempien Ponkamanja Vit-sataipaleen kuntien alue. Me-renrannikolla sijainneen Kie-retin kylan eramaat ulottuivatTuoppajarvelle vain yhdessakohtaa, Kiestinkijoen suun ita-puolella. Tuoppajarven luoteis-ranta Kiestinkijoesta Sohjanan-joelle kuului Paajarven ympa-rilla asuvien metsalappalaisten

nautinta-alueeseen.Valvontakirjan mukaan Vie-

nan Kemin Lapissa asui "kas-tettuja ja kastamattomia lappa-laisia", joiden asumukset tuhou-tuivat vuoden 1589 havitysret-ken aikana. Ennen sotaa seu-dulla oli kolme kylaa, Kiestin-ki, Kiisjoki jaTopozero, joistajalkimmainen ei ole tarkemminpaikannettavissa. Varhaisim-mista asiakirjamaininnoistapaatellen Paajarven rantojen jaKuolan niemimaan saamelais-asutus oli jarjestaytynyt muu-tamaksi talviicylaksi, joita ym-paroivat laajat eraalueet. Ver-rattain tiheasti asutusta VienanKemin Lapista ei mainita vas-taavanlaista hallinnollista kes-kusta, vaan sen vaestb asui 17pienessa kylassa.

Ennen vuoden 1589 havi-tysta osa Vienan Kemin Lapinasukkaista kaytti asumukse-naan kodan asemesta pirttia.Nama asukkaat rinnastettiinkuitenkin lappalaisiin. Tamanperusteella heidan voidaan olet-taa elaneen pelkastaan pyynti-elinkeinojen varassa ja olleensaamelaisvaeston keskuuteenasettuneita karjalaisia turkis-elaintenmetsastajia. Mikaliole-tus pitaapaikkansa, Tuoppajar-ven seudun vanhimman, vihol-lisuuksissa tuhoutuneen kiin-tean asutuksen synty on vieta-va vuotta 1589 edeltavaan ai-kaan.

T\ioppajarven seudunasuttaminen-1600-luvulla

Vuonna 1611 laaditussaKuolan laanin verokirjassaMetsS-Lapistamainitaan uudis-kylana Jelettijarvi. Vienan Ke-min Lapin vuonna 1624 laadi-tun asukasluettelon mukaanseudullaoli tuolloin kaksi muu-ta kylaa, Kiisjoki ja Vaarakyla,sekajossain Tuoppajarven ran-nalla sijainnut lappalaiskota.Eraassa tsaari Mihail Roman-ovin kaskykirjeessa vuodelta1628 mainitaan myohemminKieretin pitajaan kuulunut,Kiestingin kohdalle paikannet-tavaTopozeron kyla. Yhtakaannaista kolmesta kylasta ei ni-miteta uudisasutukseksi, min-ka perusteella niiden synty voi-daan vieda aivan 1600-luvunalkuun. Asutuksen painopistenayttaajo tuolloin vakiintuneen

Tuoppajarven lansi-japohjois-rannoille. Myohemmin autioi-tuneen Kiestingin kylan asu-kasluvusta ei ole sailynyt tie-toa. Jelettijarvella, KiisjoellajaVaarakylassa oli yhteensa 12taloa, joissa asui 29 verovel-vollistajoiksi 1600-luvun alus-sa laskettiin avioliitossa olevataikuiset miehet. Lisaksi Tuop-pajarven rannalla asui kodas-saan kolme lappalaista. Ydin-perheen koostuessa keskimaa-rin viidesta hengesta Kiestin-gin seudun vakiluvuksi vuoden1620 paikkeilla saadaan vahin-taan 160asukasta. Kylissaasu-neen vaeston mainitaan harjoit-taneen maanviljelya ja kalas-tusta.

Vuosina 1676 -1679 laadit-tujen verokirjojen mukaanKiestingin seudun kahdeksas-sa kylassa oli 27 taloa. Niissaasui yhteensa 95 verovelvollis-ta eli miespuolista henkiloa,minka perusteella alueen ko-konaisvakiluvuksi saadaan 190asukasta. Jelettijarvea lukuun-ottamatta alueen kylat sijaitsi-vatjoko Tuoppajarven rannoil- Ela tai siita lanteen avautuvassaeramaassa. Runsaassa 50 vuo-dessa tapahtunut vaestonkasvuoli sikali vahaista, ettei voidapuhua seudulle muualta suun-tautuneesta vilkkaasta tulomuu-tosta. Myos luonnollinen vaes-tonlisays pysyi varsin hitaana.Siita huolimattaetteijatkuvuut-ta 1620-luvulta 1670-luvullevoida todeta yhdenkaan per-heen kohdalla, Jelettijarven,Kiisjoen ja Vaarakylan talolu-vun vahainen lisays jahuomat-tava asukasluvun kasvu ovatosoituksenavaestonjatkuuvuu-desta lapi 1600-luvun. Toden-nakoisesti valtaosa seudulla1670-luvulla asuneista suvuis-ta on 1600-luvun alun asukkai-den jalkelaisia. Toisaalta Ka-nanaisen, Kokkosalmen, Suvi-Suurenjarven ja Valasjoen uu-diskylien 1670-luvun asukkaateivat olleet sukua seudun van-himpien kylien asukkaille.Nama pienet uudiskylat sel vas-tikin sai vat asutuksensa seudunulkopuolelta.

Kiestinki autioitui joskusvuoden 1679 jalkeisena aika-na, luultavasti 1690-luvun ras-kaina katovuosina. Tuoppajar-ven seudun viimeinen metsas-tyksen ja kalastuksen varassaelanyt lappalaisperhe koyhtyija muutti vahan ennen vuotta

1997 KARJALAN HEIMO N:o9-10- 121

1710 Paajarven luoteisrannallasijaitsevaan samannimiseen la-pinkylaan. Vuodelta 1710 loy-tyy varhaisin maininta Tiiksi-jarvella sijaitsevasta kodasta.Vuosien 1719 ja 1722 valisenaaikana sen asukkaat rakensivatpirtin ja ryhtyivat talonpojiksi,ts. maanviljelijoiksi.

Vuoteen 1723 mennessaTuoppajarven koillisrannallesyntyi kaksi uutta kylaa, Lam-pahainen ja Lohilahti. Vuosina1723 - 1725 suoritetun vaes-tonlaskennan mukaan Kiestin-gin seudulla asui 106 verovel-vollista, joten kokonaisvakilu-ku kasitti vahintaan 212 asu-kasta. Heista valtaosa asuiTuoppajarven rantakylissa tai10- 15km:npaassajarvenlan-sirannasta.

Kiintean asutuksenalkupera

Vuoden 1624 asukasluette-lossa Tuoppajarven kylista eimainita sukunimia, joten vaes-ton tarkkaa lahtoseutua ei voi-da selvittaa aikaisempia vasti-neita muualta etsimalla. Kiis-joenkylan lOverovelvollisestayhden mainitaan olleen taloonkotivavyksi tullut lappalainen.Hanen appensa oli "kemilai-nen", ts. kotoisin Vienan Ke-mista. Nelja verovelvollista onmerkitty "nemtseiksi", mikaviittaa naiden henkilojen lute-rilaisuuteen. Taustaltaan lappa-laiset suvut kattoivat 1620-lu-vulla 12,5 prosenttia Kiestin-gin seudun asukasluvusta.Myos Suomen puolelta tulleetsiirtolaiset muodostivat 12,5prosenttia seudun vaestosta.Juuriltaan karjalaiset asukkaatkattoivat kolme neljannestaseudun vaestosta. Enemmistokarjalaisista uudisasukkaistalienee saapunut Vienan Keminpitajan rintamailta, sen keskuk-sena toimineesta samannimi-sesta kylasta, Usmanalta, Voi-jarvelta ja Piepajarvelta.

Vuosien 1676 ja 1677 asia-kirjoissa esiintyy asukkkaidensukunimia. Kun lisaksi moniseudulla 1670-luvulla asunutperheonidentifioitavissa 1720-luvun lahteista, todennakoisinlahtoalue voidaan osoittaamyoseraille alunperin sukunimetto-mina esiintyneille suvuille.Kiisjoen suvuista Loskaset(Loskinit) saapuivatpohjoiseenKakisalmen laanista, joskin henayttavat asuneen ennen kylaanasettumistaan jonkin aikaa Vie-nan Kemissa. Savostalahtoisinoleva Jukaraisen (Jugarovin)suku lienee asunut kylassa jovuonna 1624. Kakaraiset (Ga-garinit) muuttivat Kiisjoelle

Leipaniemi 1800

Heinaiarvi 1755

1861

Tiiksijarvi 1722

Jelettijarvi 161

Kokkosalmi 1676\n 1676

Kapali 180o"«

V. I \i 1676

Vaarakyla 1624Valasjoki 1676"

^Kiisjoki 1624

Ennen vuotta 1800 syntyneet Kiestingin kylat ja eri hallintoalueiden rajat 1591 ja 1861.Kylannimen jalkeen esitetty vuosiluku tarkoittaa sen vanhinta mainintaa lahteissa. Vanhintunnettu Vienan Kemin Lapin luoteisraja on merkitty katkoviivalla. Kiestingin kunnan rajavuosina 1861-1917 on merkitty yhtenaisella viivalla.

Vitsataipaleesta, mihin tamaka-kisalmelaislahtoinen suku saa-pui 1500-luvulla. Valasjoellaasuneet Pattoset (Pjatujevit)olivat muuttaneet pohjoiseenKakisalmen Karjalasta 1600-luvun alkupuolella. Jelettijar-ven suvuista Potaskinin nimel-le loytyy 1610-luvun vastineKakisalmen laanista. Vuonna1611 Kuolan linnakkeessaesiintyva Mokrousevin sukusaapui kylaan asuttuaan jonkinaikaa Vitsataipaleen seudulla.Suvi-Suurijarven kantasuku,Karvoseteli Karvarindinit, saa-pui Vienaan Pohjois-Pohjan-maan rannikkoseudulta. Kuu-samolaislahtoinen Kananaisensuku antoi nimensa Tuoppajar-ven lansipuolelle perustamal-leen kylalle. Kakisalmen laa-nista ja Kuolan niemimaaltasaapuneiden karjalaissukujenlOjalkelaistapuolisoineen kat-toivat 1670-luvulla vahintaan10,5 prosenttia Kiestingin seu-

dun koko vaestosta. Suomalais-lahtoinen vaesto, 12 verovel-vollista perheineen, asuivatTuoppajarven rantakylissa jajarven lansipuolella. Juuriltaansuomalaiset asukkaat muodos-tivat ainakin 15,6 prosenttiaTuoppajarven ymparilla olevi-en kylien ja 12,5 prosenttiaKiestingin seudun koko vaes-tosta.

Vahan ennen vuotta 1720Komosen eli Kemovin lappa-laissukuperusti Kiestingin kan-tatalon. Mita todennakoisim-min Kemovit ovat Tuoppajar-ven rannoilla 1600-luvulla jasitakin aikaisemmin asuneenkantavaestonjalkelaisia. Uudis-asutuksen tiheytyessa ja pyyn-timahdollisuuksien huonontu-essa Kemovit siirtyivat kiinte-aan elamantapaan ja omaksui-vat maanviljelyn.

Myos Tiiksjarven kanta-asukkaat, Langujevit, olivat ta-lonpojiksi ryhtyneita lappalai-

sia. Todennakoisesti 1600-lu-vulla saapuneisiin uudisasuk-kaisiin sulautui myos muita,sukunimeltaan tuntemattomak-sijaaneitapaikallisialappalais-sukuja. Tallaista oletusta tukeelukuisten saamelaisperaistenelementtienesiintyminen Kies-tingin seudun 1800 - 1900 -luvun kansankulttuurissa.

Repolan ja VienanKemin pitajientakamaata

Esihistoriallisen ajan loppu-jaksoillakoko Kiestingin seutukuului Metsa-Lappiin. Viimeis-taan 1580-luvullaTuoppajarviymparistoineen liitetiin osaksiVienan Kemin pitajan nautin-tamaita. Vienan Kemin Lapinja Metsa-Lapin valinen rajakulki tuolloin Tuoppajarvenluoteisrantaa pitkin. Tiiksjarvikuului Kieretin pitajan eraalu-

N:o9-10- 122 KARJALAN HEIMO 1997

eeseen. Vuonna 1597 Repolanpitajaja Metsa'-Lappi siirtyivatKakisalmen maaherran alaisuu-desta hiljattain muodostettuunKuolan laaniin. Kiestingin seu-dun nuori kiintea asutus luet-tiin vielii 1620-luvulla osaksiniita ymparoivaa Lappia. Vuo-teen 1676 mennessa' seuduneteaosan kylat jarjestaytyivatVienan Kemin pitajan Tuoppa-jiirven veronkantopiiriksi. Je-lettijarvi ja Kiestinki muodos-tivat 1670-luvulla Repolan pi-tajan pohjoisimman verokun-nan. Vuosien 1707- 1710 vali-sena aikana Repolan pita'ja siir-tyi Kuolan laanista osaksi Au-nuksen laania. Vuonna 1708Pietari Suuren toimesta toteu-tetun hallinnollisen uudistuk-sen mukaan Solovetskin luos-tari sille kuuluvine Vienan Ke-min ja Kieretin pitajineen sekilKuolan laani tuli vat osaksi vas-taperustettua Arkangelin kuver-nementtia. Aunuksen laani lii-tettiin osaksi Pietarin kuverne-menttia. Vuonna 1725 la'htienRepolan pitajajakautui kolman-neksiin. Pohjoisimpaan eli Je-lettijarvenkolmannekseenkuu-luivat samannimisen pa'akyla'nohella Kiestinki ja viihan ennenvuotta syntynyt Heinajarvenkyla.

Vuonna 1764 Katariina Suu-ren toimesta suoritetun kirkol-listen maiden ja omaisuudenmaallistamisen myota Solo-vetskin luostari menetti VienanKemin ja Kieretin pitajien hal-lintaoikeuden valtiolle. Vuon-na 1780 Vienan Kemin pitajalakkautettiin ja siihen kuuluvaalue liitettiin osaksi Vologdankuvernementin alaisuuteenkuuluvaa Onegan kihlakuntaa.Kieretin pitaja siirtyi osaksisamaan kuvernementtiin kuu-luvaa Kuolan kihlakuntaa.Vuonna 1784 Repolan pitajasiirtyi osaksi Aunuksen laaniinkuuluvaa Poventsan kihlakun-taa. Namamuutokseteivatkui-tenkaan vaikuttaneet Kiestin-gin seutua 1500-luvun lopultalahtien kahtiajakaneen, laa'nin-rajasta kihlakuntien valiseksirajaksi muuttuneen rajan kul-kuun. Vuonna 1785 Poventsanja Onegan kihlakuntien poh-joisosista muodostettiin VienanKemin kihlakunta. Entista Vie-nan Kemin pitajaa vastannuthallintoyksikko kuului nyt Au-nuksen laaniin. Heinajarven, Je-lettija'rven, Kiestingin ja Tiik-sija'rven liityttya ta'ma'n alueja-on myota Vienan Kemiin van-hastaan kuuluvien kylien jouk-koon koko Kiestingin seutu saa-vutti yhtenaisyyden osana sa-maa hallintoyksikkoa.

Vuonna 1795 Vienan Keminkihlakunta jakautui pitajiin.

Kiestingin seutu muodosti Ke-sajoen pitajan lantisimmanosan. Vuonna 1797 kihlakuntasiirtyi Aunuksen laanista Ar-kangelin kuvernementin alai-suuteen. Vuonna 1803 Kesajo-en pitajan lansiosan asutus jar-jesta'ytyi Jelettijarven kolman-nekseksi, joka kuitenkin lak-kautettiin vuonna1838.

Vaestonkasvu javaestoongelma

Oheisesta taulukosta na'kee,etta Kiestingin seudun va'kilu-ku kasvoi melko tasaisesti1670-luvulta aina 1800-luvunjalkipuolelle. Vaestonkasvuntarkeimpa'na syyna voidaan kai-keti pita'a korkeana pysynyttaluonnolista vaestonlisaysta.Taloluvun supistuminen vuosi-en 1676 -1723 valisena aikanajohtui kokonaisten perheidenpitkaaikaisestapoissaolostako-tiseudultaan. Vuonna 1707 Vie-nan Kemin pitajan asukkaatma'ara'ttiin juuri perustetun Au-nuksen vuorikunnan komen-toon. Talonpojat oli vel voitettutekemaantyotajoskusjopa 12-15 vuotta Uikujarven ammus-tehtaalla, joka palveli VenajanarmeijantarpeitasuuressaPoh-jansodassa. Sen paatyttya Kies-tingin seudun talonpojat saivatluvan palata koteihinsa. Vuo-den 1723 asukasluettelosta sel-viaa kuitenkin, etta sotavuosi-na tehtailla tyoskennelleet ta-lonpojat ja heida'n perheensamuodostivat 70 prosenttia kir-jureiden tavoittamasta seudunvaestosta.

Vakilu vun kolminkertaistu-minen vuosien 1745 - 1788 va-lisena aikana johtuu ainakinosittain siita, etta 1720-ja 1740-luvuilla seudulla liikkuneetvenalaiset kirjurit eivat tavoit-taneet laheskaan kaikkia seu-dun asukkaita. Vaestonlasken-nan aikana asukasluettelon ul-kopuolelle jaaneet henkilb't jakokonaiset perheet valttyivatverotukseltaja sotavakeenotoil-ta.

Aikavalilla 1800 - 1859Kiestingin seudun vakilukukasvoi yli kolminkertaisesti.Nopean vaestonkasvun taustal-la on vaeston elintason kasvu,joka ainakin seudun lantisim-missa ja pohjoisimmissa kylis-sa oletettavasti saavutettiinomaksumalla 1800-luvun alku-puolella Oulangan kunnanasukkailta uusi elinkeino, po-ronhoito.

1700-luvullaja 1800-luvunalkupuolella Tuoppajarvestapohjoiseen sijaitsevaan eramaa-han syntyneet uudet kylat oli-vat paaasiallisesti seudun sisai-

Vuosi

1676

1723

1745

1788

1800

1859

1885

1905

Lukumaara

Kylia

8

11

13

14

14

22

24

31

Taloja

27

18»

"

100

262

312

478

Asukkaita

95

106

119

315

713

2229

2111

3415

Kiestingin seudun kyla-, talo ja asukasluku 1617-1905 (vuoteen1800 vain miespuoliset asukkaat).

sen vaestonliikkuvuuden tulos.Vaha'n ennen vuotta 1755 syn-tyneen Heinajarven perustiKuusamosta saapunut Jokilai-sen suku. Vuonna 1800 ensim-ma'ista kertaa rippikirjoissaesiintyvan Kapalin samannimi-nen kantasuku oli niin ikaa'nlahtoisin Kuusamosta. Jonkinverran uudisasukkaita saapuimyos Vienan etelaosista. NainAhvenlahteen, Kananaiseen,Kokkosalmeen ja Kapaliin siir-tyi vakea Kuittijarvien seudul-ta.

Kiestinkilaisten vanhastaanharjoittamatkaskiviljelyjaera-talous seka uutuutena omak-suttu poronhoito tarjosivat toi-meentulon vain suhteellisenharvaan asutulla seudulla. Kas-keamisen kielto metsavarojatuhoavana elinkeinona vuonna1858, sen salliminen valiaikai-sena toimeentulolahteena ka-tovuosien 1867 - 1868 ja'lkeenja 1873 seurannut uusi kieltokarjisti 1800-luvun puolivaliinmennessa muutenkin mittavak-si ongelmaksi muodostunuttaliiallista vaestb'ntiheytta. Pel-toviljelyyn soveltuvien maidenvahyydestajakarustailmastos-ta johtuen maanviljely ei tar-jonnut vaestolle toimeentuloakuin muutamaksi kuukaudek-si. Vaestopaine paasi purkau-tumaan vasta 1860-luvun ja'l-keen, jolloin Pohjois-Vienantalonpojat saivat luvan asettuaArkangelin kuvernementinmuihin kuntiin, raivata niissaitselleen uusia peltojaja siirtyakokonaan muihin elinkeinoihin.Vuosien 1865 - 1885 valisenaaikana tapahtuneen vaestoka-don aiheutti Kiestingin eri ky-lista Vienanmeren rannikko-kuntiin, Kantalahteen, Kieret-tiin, Koutaan ja Ponkamaansuuntautunut joukkomuutto.Maattoman vaeston pysyvamuutto Kiestingista merenran-nikolle jatkui vahaisena koko1800-luvun jalkipuolen. Muur-mannin radan valmistuttua

vuonna 1916 kiestinkilaisiaal-koimuuttaamyosradanvarteenperusttuihin taajaamiin, ennenmuuta Louheen.

Vienan itsenaisyyspyrki-mysten osoittauduttua vuosina1917 - 1922 tuloksettomiksiKiestingin seudultamuutti Suo-meen poliittisina pakolaisinaainakin 209 henkea. Vuonna1910 Kiestingin vakiluku ka-sitti 3 586 asukasta. Suomeenpaenneet kiestinkilaiset muo-dostivat nain ollen 5,8 prosent-tiakunnansilloisestavaestosta.

Hallintouudistusantoi kasvuvauhtia

Aleksanteri II:n toimestatoimeenpantu paikallishallin-non uudistus mahdollisti Kies-tingin seudun itsenaistymisenVienan pinta-alaltaan suurim-maksi ja asukasluvultaan toi-seksi suurimmaksi (Vuokkinie-men ja'lkeen) hallintoyksikok-si. Vuonna 1861 perustettuKiestingin kunta kasitti Tuop-pajarvea ymparoivan alueenjarven kaakkoispohjukkaa lu-kuunottamatta ja ulottui poh-joisessa Nuottaja'rvelle. Kuntaluettiin Vienan Kemin kihla-kunnanUsmananpoliisipiiriin.Usmanassa toimi myos sotava-keen kutsunnoista vastaava vi-ranomainen. Vuonna 1866Kiestinki siirtyi saman kihla-kunnan Kieretin poliisipiiriin,silla kunnan kaikista kylista oliverrattomasti paremmatliiken-neyhteydet Kierettiin kuin Us-manaan.

Vuonna 1885 Kiestinginkun-nan paikallishallintoa tehostet-tiinjakamallasenkylat Kiestin-gin, Vaarakylan ja Heinajarvenkylakuntiin. 1800-luvun jalki-puolelta asti Kiestingin seudunhallinnollinen kuuluvuus pysyimuuttumattomanaaina vuoteen1919, jolloin Kiestinki liittyiUhtuan va'liaikaisen toimikun-nan valvomaan alueeseen.

1997 KARJALAN HEIMO N:o9-10- 123

Lahteet ja kirjallisuusAdministrativno-territorialnojedelenije Arhangelskoi guberniiv XVIII - natsale XX vv. Arhan-|elsk!994,s. 38-41.Bogoslovski, M. Zemskoje sa-moupravlenije na Russkom Se-vere v XVII v. Moskva 1909,like l ,s. 10.Guljajev, V.F. - Netsajeva, T.A.Istoriko-arhitekturnoje issledo-vanije p. Kestenga Louhskogorajona Karelii. Petrozavodsk1993,s.3, 12.Kirkinen, H. Karjala taistelu-kenttana. Joensuu 1976, s. 98,180.Korablev, N. Vienan talonpoi-kien taloudellinen toiminta1800-luvun jalkipuoliskolla. -Kainuussaja Vienassa. Joensuu1997, s. 93 - 95.Kortesalmi, J.J. Pohjois-Vienaporonhoito. Vammala 1996, s.95 -99.Nygard, T. Ita-Karjalasta Suo-meen 1917-1922 tulleet pako-laiset. - Genos 1/1996, s. 4.Polnoje sobranije zakonov Ros-sijskoi imperii. Tom IV. Sankt-Peterburg 1830, s. 437.Polla, M. Vienan Karjalan etni-sen koostumuksen muutokset1600 - 1800 -luvulla. Tampere1995,s. 183- 196jasiinamaini-tut lahteet.Polla, M. Vienan Kemin suurpi-taja'n rajat 1590-luvulla. - Fara-vid 18 - 19. Jyvaskyla 1996, s.136, 149.

VenajanVanhojenAsiakirjo-jen Keskusarkisto (RGADA),Moskova, fond 1201, opis 1 ,delo438 (Vienan Kemin Lapin asu-kasluettelovuodelta 1624);fond1201,opis l,delo700(VienanKeminpitajanverokirjavuodel-ta!676). ' MATTIPOLLA

fil.tohtoriArtikkelinkirjoittajaMattiPollavait-telitohtoriksivuonnal995HelsinginYliopistossa. Vditiiskirjan aiheenaolivatVienan-Karjalanetnisenkiios-tumuksen muutokset 1600-1800 -lu-vulla sekii alueen asutuksen ikaja al-kuperii, toisinsanoen Vienaanmuo-dostuneenyhteisiinsyntypmsessi.

Kiestingin kirkonvaiheita

Kiestingin Pyhan Tapaninkirkko rakennettiin v. 1872 pie-tarilaisen kauppiaan Krun-dishevin lahjavaroin. Pian val-lankumouksen jalkeen, paasi-aisena v. 1924, kirkko muutet-tiin valistustaloksi. Tassa teh-tavassa se oli kuutisen vuotta.

Paatos uuden valistustalonrakentamisesta tehtiin v. 1930ja sen piti valmistua seuraava-na vuonna Lokakuun juhlille.Entisessa kirkossa toimi mm.Kiestingin postitoimisto (vielavuonna 1936). Lopullisestikirkkorakennus lienee tuhou-tunut sotavuosina. -Nykyaansen paikalla on kyla'n hallinto-rakennus.

Pikku-uutisia Kiestinginkylista 1930-luvultaPoliittinen kiertokoulu

Kiestingin rajoonin poliittinen kiertokoulu on kevatkauden 1929tyoskennellyt Kiisjoen kylassa. Koulussa on ollut 45 oppilasta.Opetusmenetelmina on kaytetty luentoja, alustuksia, ainekirjoitus-ta ja keskusteluja. Samalla on kiinnitetty huomiota lukutaidotto-muuden likvidoimiseen.

Hy valla menestyksella'kokeiltiinuuttaopetusmenetelma'asiten,etta oppilaat saivat itse valita keskustelun aiheen. Ta'ten on esilleotettu mm. kylan yhteisten paikkojen, kuten pihojen puhdistami-nen seka taistelu juoppoutta vastaan. (PK 22.5.1929)

Huonoa postinkulkuaMissa vika, kun Kiestingin ja Jelettijarven valinen postinkulku

on erittain hidasta. Kunesim. piirin tpk:ssaoli kirje paivatty 14.2,niin Jelettijarvellese saapui vasta25.2.Toisessa tapauksessatpkolipaivannyt 13.2 kirjelman, jossa pyydettiin kylaneuvostoja anta-maan tilastot poliitisestakamppailusta20.2 mennessa. Kirje saapuiesim. Jelettijarvelle vasta 22.2 eika tilastoja nain ollen voitu aika-naan lahettaa. (PK 15.3.1931)

Kiestingin mallikouluKiestingin vajaakeskikoulu on saavuttanut tuloksia. Tana oppi-

kautena (1934-35) oppilaiden edistys saavuttaa 96,34 prosenttiaollen edellisena oppivuonna 92,10 prosenttia.

Kaikkien, erityisesti ensimmaisenjanelja'nnen luokan, oppilai-den vihkot ovat huomattavasti puhtaampia. Koululla tyoskenteleedramaattinen piiri ja kuoro. Myos pioneerityo on voimistunut.Oppilaat osallistuvataktiivisesti kylan yhteiskunnalliseenelamaan.(PK 6.4.1935).

ILOA VUOSIKSIETEENPAIN

Postimerkkivuosi on upea kirja. Se ontaynna kiehtovaa luettavaa ja vdrikcistcikatseltavaa. Kirja valaisee suomalaistenpostimerkkien taustoja, antaa tietoja,avaa uusia nakokulmia, sanalla sanoen- siitd on iloa pifkacm.

On hienoa omistaa Postimerkkivuosi itsetai antaa se tarkealle ihmiselle ja hyvdlleystavalle. Tekstit suomeksi, ruotsiksi,englanniksi ja saksaksi.Ja muistathan,etta kirjalla on kerailyarvoa: se sisdltaakaikki vuoden aikana ilmestyneef suoma-laiset postimerkit.

Postimerkkivuosi 1997 kannattaa ostaa

heti. Kirja maksaa 249 markkaa.

POSTIMERKKIKESKUSPL 2, 0001 1 POSTIP. 020451 5522FAX. 020451 5580www.posti.fi/postimerkki