kiisuesiintgman - tupa.gtk.fitupa.gtk.fi/raportti/arkisto/001_2012_05_aw_smoy_36_37.pdf · bm gg-zg...

K i i s u e s i i n t g m a n p a i k k a

Ensin s u o r i t e t t i i n a l u e e l l a y l e i s i a tutkimuksia, joiden avul la o l i t a r k o i t u s saada s e l v i l l e , missa k i i s u p i t o i s i a k a l l i o i t a e- s i i n t y y , seka ni iden laa juus ja l a a t u suu r inp i i r t e in . Kiisupi- to inen k a l l i o o l i p innal taan a ina r u o s t e i s t a , ja k a l l i o t a o l i seudulla runsaas t i pa l jaana . Nama ruoste i s e t k a l l i o t merk i t t i i n ka r t t s an , joka o l i t i l u s k a r t t o j e n avul la l a a d i t t u mittakaavaan 1 :20000. Irtomaiden p e i t t a m i l l a a l u e i l l a k a y t e t t i i n apuna kai- voskompassia ja magnetometria, s i l l a r i kk ik i i sun joukossa t a i sen val i t tomassa laheisyydessa e s i i n t y i a ina n i i n pal jon magneet- t i k i i s u a , e t t a sen aiheuttama magneettinen veto v o i t i i n yllamai- n i t u i l l a ko j e i l l a he lpos t i havai ta .

Tutkimusten lahtokohtana o l i Nivelaksin kylassa (Vestanf jardissa)

oleva Alexander Johanssonin loytama malmiutuma. Paikka s i j a i t see

n. 650 m Ves te rghdin t a l o s t a etelalounaaseen eraan matalan kal- l i o n reunassa. Loytaja o l i s i i t a i r r o i t t a n u t ra jayttam5lla muutamia pa las ia . - Tasta paikas ta huomattiin jatkuvan k i i s u p i t o i s i a k a l l i o i t a seka lanteen e t t a i t aan . Naita seuraamalla ja irtomaan

pei t tamia a l u e i t a kaivoskornpassilla ja magnetometrilla tu tkimal la s a a t i i n kiisuesiintyman yle inen s i joittuminen s e l v i l l e . Esiintyma nay t t ay ty i olevan p i t k a , kapeahko ja vyohykemiiinen muutamine sivu- haaroineen.

Lannessa u l o t t u i kiisuvyohyke aina Bjorkboda-jarven e t e l a p a a a n saakka. S i i t a poikkesi kapea sivuhaara jarven i t apuo le l l e . Itiian- pain vyohyke ja tku i Nivelaksin ja OstanAn l a p i Vest laks i in . Ostan- &ssa s i i t a l a h t i j a l l een sivuhaara, joka yh ty i kapeaan s i v u l l a kulkevaan malmiutuma jonoon. Tama ja tku i s i t t e n lounaaseen Ports- nas in l ah tea koht i paat tyen n. 600 m Portsnasin t a l o s t a e te laan.

Vest laksissa o l i paamalrniutumajonossa katkeutuma. Jono ja tku i vasta n. 2 km:n paasta Brantenia koh t i , jossa se p a a t t y i mereen. Kob- bo le s t a alkaen ku lk i e d e l l i s e n suuntaisena n. 600 m pohjoisempana to inen kapeampi malmiutuma jono Vesterrnark- jarven e t e l apuo l i t se Vest laksin kaut ta Branteniin, jossa se yh ty i paamalmiutumajonoon. Kar t tap i i r roksessa El 1 on merkittyna kiisuvyohyke punaise l la v a r i l - l a . P i i r roksessa on merkittyna myos ne a l u s e t , jotka joutuivat tarkempien tutkimusten kohte i k s i .

E s i i n t y m a n t u t k i m i n e n

0stan5ssa olevan Vatthagan t a l o n luona o l i alkututkimusten perus- t e e l l a vyohykkeen r ikka in (FeS2-pitoisin) kohta. S i ina o l i myos vanha kaivoskuoppa. Se t u l i k i n olemaan tarkempien tutkimusten lahtokohtana. Tutkimusten suor i t t amis ta var ten l i n j o i t e t t i i n t a l l a seudulla kesa l la 1936 s e i t s e e n 1 x 0 ,5 km:n suuru i s ta kenttaa (ka r t t ap i i r rokses sa I$: 1 1-7). Z in ja t kulkivat 40 m:n paassa

t o i s i s t a a n ja o l i v a t ne t i k u t e t u t 20 m:n e ta isyyksin . Samana kesana t u t k i t t i i n v i e l a Brantenissa o levat ne l ja samalla t a v a l l a l i n - j o i t e t t u a kenttaa.

Kesalla 1937 t u t k i t t i i n Nivelaksissa ja Galtarbyssa kenta t 8-12 seka ostan$ss&, Kobbolessa ja Labbolessa kenta t 13-19. - Uagneet- t i s e t ja sahkomagneettiset havainnot s u o r i t e t t i i n paaasiassa l i n - j o i l l a o levien mlt ta t ikkujen kohdi l l a . L in jo i tus ten avul la v o i t i i n a luee t myos he lpos t i k a r t o i t t a a t opogra f i s e s t i ja geo log ises t i . Kartoi tukset s u o r i t e t t i i n paikan paa l l a mittakaavaan 1:2000. Sa- maan mittakaavaan l a a d i t t i i n myos magneettiset ja siihkomagneetti- s e t k a r t a t . Tahan kertomukseen l i i t e t y t y l e i s k a r t a t a l u e i s t a ovat mittakaavassa 1 : 10000.

1. Magnetometriset mit taukset

Magneettiset vetoalueet ovat melko katkonais ia , ja usein on pienia n e g a t i i v i s i a ja p o s i t i i v i s i a ve toa lue i ta vierekkain. Tama vi i tannee s i i h e n , e t t a vyohyke on kokoonpantu usearnrnista malmiutumista. Yhte- naisemmat, p o s i t i i v i s e t vetoalueet esim. k e n t i l l a 1-7 v i i t t a a v a t t a a s s i i h e n , e t t a malmiutumien va l i l l akzan e i o l i s i aivan ki isuton- t a kivea . Yleensa nayt tavat magneett iset mittaukset kayvan yhteen alkututkimuksil la saatu jen t u lo s t en kanssa, vaikkakin pienet yksi- tyiskohdat e s i i n t y v a t vertikaali-intensiteettikartoissa tarkempina. E r i kesina saatu jen havainto jen pe rus t ee l l a l a a d i t t u ja k a r t t o j a e i voida yhdis taa kay te t ty jen magnetometrien e r i l a i s t e n vakioiden t a - k ia .

2. Sahkomagneettiset mit taukset

Sahkol l i s ia m i t t a ~ k s i a su o r i t t i Oy Rainto ( i n s . Ja lander) kesa l la 1936 k e n t i l l a 1-7 ja Brantenin k e n t i l l a B 1 - B 4. Nai l l a e i kuitenkaan saatu e s i i n mitaan o l e e l l i s e s t i muista mi t tauks i s ta eroavaa, joten seuraavana kesana e i n i i t a enaa s u o r i t e t t u . Ne antoivat vyohykkeen rakentees ta samanlaisen kuvan kuin magnetometrisetkin m i t -

t aukset . T a h h kertomukseen l i i t t y v a t naiden mit taus ten perus tee l la

bm gg-zg essesorsugl uaanp rlo apeeq uas -3 55 N - 3 05 N ureA uaeq -1munns uaTTapqrsa mes uryurnyeqoC eTTaanTe oyoy uo rlasyv *(s 08 0

-55 ) ugglaqa uo as esso C ' essyuaque~g ysqyed (~~58-59) uaasro Cqod

BTlennnr uo apaEy eC (3 58 N - 3 oz N ==ruaqua~g) enrTeA 3 58 N I?! g 09 N uacota~ aalaqqren e1Taan-p qTnqryqnq oyoy w~ny uauraTl;

*EqSnUIOOyOyrl -aaJauTm qqrrqdal ugmaua aal aquaye-[: snurooyoq e1rn-y seeq erredma -ney beqraysn~~~qq~rsr~as~~q~s~y uo e-pl-eu gTlaqzT *I?AaTaqqrm ueeq -1asynrrrooyoqTTeeJaup gqqa ueeqlaaquayeJ gas uo pry uauroqrdnsrra

'uo as uroyred urmeqnnyy *zqqGLsr auk)saC~gC nar lse~aurm EqsreTuggyurm eemonq ra essoC ' aqsrayeJouayq uraLq TqsasrTTeAeq uo rqqyrloqrpg

*(ess~uaque~g *mrsa) set -QJ SgAlas EeqqroJa urasn eayraa ugly uo rsyasroq essanqqnnm urCe1

-TAra *gqs-~oygu uasyaqsou glX'y uyyurolTrs uo equrd uorTTq *ensryy

glTgsTs mre ra as ueqeyyrm '.eqqnunqqnnm aee~~ene3 uaurlgh uTqrrToqrJme ef urqrrqdal uo urygsuaalL rsyasroq ess anqqnnnr urCel

uasyoxayggh uynyugeyr eeqsoponnr as uro~~oC 'essrqyequoy urq

-rrloqrpe I?p qqrrqda~ sob urasn eqqnm 'gssrqrrqda~ ~sserseggd uo ayQoXln uau~oqrdns~g *~ruonCrqqrrqemSad ac -rqqryue~S uo essrsogqT SOLID uenah unyuoCf eC .essrsorsug-[: uaanlv *i3rmro~gdmX' urqrrqdal qeno

-eyqoC '~uraywqsrr-[: zuroyqauard LQurrsa rqqrr-CoqrJmv *r~rr~oqrj~.e eC rqqrrqda~ qeao qrCe~rnryegd uaanlv *rsyKqaqr~Tas er2oloa8 uoq

-sr~eduLrqe~ uaayyLqoLnsrry urrqees e~~n~e uasynqroqJey uas~ZIo~oa3

b. Malmi

J o tutkimuksen alkuvaiheessa s a a t t o i he l p o s t i tode ta e r i l a i s t e n kiisutyyppien esi intymisen mikroskooppisestikin. Kiisu on t a v a l l i - s e s t i r i kk ik i i sua . Se on m i l l oin karkea- mi l lo in hienorake isempaa. Usein on r i kk ik i i sun ohel la myos magneett iki isua, joskin yleensa vahemrnan. Yksinaan e s i i n tyy magneettikiisua vars inkin Brantenissa. Naita e r i kiisutyyppe ja on t u t k i t t u mikroskooppisesti. E r i tyypeis- t E on myos t eh ty u s e i t a r ikkianalyyse ja .

Rikkiki isurakeiden suuruus on harvoin y l i 1 mm ( h a l k a i s i j a ) , joskin ne nk. karkearake i s e s s a tyypissa s a a t t a v a t muodostaa suurempia ko- koumia. Ta l lo in s i s a l t a a naiden kokoumien val inen osa k i i sua hyvin hienorakeisena, Vain t a l l a i s e n tyypin S % on tode t tu olevan y l i 25.

Tasa i se s t i hienorakeisen (n. 1 mm) tyypin S % e i nouse y l i 23. Ylei- s i n tyyppi a l u e e l l a nayttaakin olevan viimemainittu, jossa v i e l a r i kk ik i i sun ohel la on a ina j onkunverran magneettikiisua. Sen S % va ih te lee huomattavasti (keskimaarin 15-18 %).

Y l i 20 % S s i s a l t avaa malmia tavataan a l u e e l l a hyvin harvoissa paikoissa , en i ten Vatthagan luona olevassa malmiutumassa. J o t t a kuiten- k in v o i t a i s i i n puhua u s e a m i s t a malmiutumista, on t a s s a kertomukses- s a a a i n i t t u nalmiksi y l i 15 % r i k k i a s i s a l t a v s k i v i .

Joskus vars inkin pegma t i i t t i juonien lahe isyyde s t a on loyde t t y hiukan s inkkivs lke t ta . Par i s sa analyysissa onkin maaratty Zn-pitoisuus. (Syvaporausreika E 8: 13,W-20,03 m:n v a l i s i s a l s i l 3 , 7 % S ja 0,24 % Zn, v a l i 28,85-30,76 m s i s a l s i 15,6 % S ja 0,26 % Zn).

4. Malmiutumista

a . O s t a n h malmiutumat

Vatthaga: (ken ta l l a 1. ) Edella s e l o s t e t t u jen tutkimusten pe rus t ee l l a n a y t t i Vatthagan t a lon luona oleva malniutuma lupaavimmalta . Niinpa ryhdyt t i ink in ottamaan tarkenmin selvaa sen l a a juude s t a j a es i in tymis tavas ta seka pi toisuu- des ta . Aluksi s u o r i t e t t i i n kaivuu- ja r a j a y t y s t o i t a , joiden avul la paas t i i nk in s e l v i l l e malmiutuman maanpinnalla nakyvan osan (puhkeaman) jatkuvaisuudesta vanhasta kuopasta l a h t i e n i taanpain . Oheisesta kaivuu- ja r a j ay tyska r t a s t a nakyy s e l v a s t i miten k i i sup i to i suus a le- nee nopeast i sinnepain. Samoin havaitaan ki isupitoisuuden a l i t u i n e n vaihte leninen a luee l l a . Lahinna ku oppaa on malmi r ikka in ta . Koska ka ivauks i l l a ja r a j g y t y k s i l l a e i voitu syvan maakerroksen t ak i a paas- t a s e l v i l l e puhkeamaa ulottuvaisuude s t a lanteen ja poh j oiseen seka

e t e l aan , eikii myoskaan malmiutuman ki isupi to isuudea v a i h t e l u i s t a sy-

vemmala, s u o r i t e t t i i n p a i k a l l a syvaporauksia, P o r a t t i i n kaikkiaan 7 k e s k i m a a i n sadan metr in s y v y i s t a r e i k a a , Niiiden antamien t u l o s - t e n a v u l l a s a a k y l l a melko s e l v k kuvan malmiutuman l u o n t e e s t a ja l a a juudesta. Oheiseen geologis-magneettiseen k a r t t a a n on rnerkitty- n a myos syvaporausre ik ien p a i k a t seka n i i d e n antamat geologise t tu- l o k s e t maanpinnalle p ro j i s i o i t u i n a . Er ikseen seuraavat s e l o s t u k s e t p o r a s y d h t u t k i m u k s i s t a seka n i i d e n a v u l l a l a a d i t u t pys ty le ikkaukse t kus tak in s y v a p o r a u s r e i b t a k i i sup i to i suuks ineen . Malmiutuman laa- juuden a r v i o i n t i on melko va ikea ta , s i l l a malmin jatkuminen kulun ja kaa teen mukaan on use in hyvin epavarmaa. Varsinkin tala alu- e e l l a on m a l m i a j a t e l t a v a syntyneeks i y l e i s e e n kulkuun niihden poi- k i t t a i n tapahtuneeseen murrosvy6hykkeeseen, joka on syntynyt paa- l iuskeutumisen j a k e e n ,

(Vestanf jSrd, Ostan5)

Paikka: K e n t t a N : o l , ( 1 0 4 E ; 2 2 4 s )

0 , O - 4,63 Maaputki

4,63 -11,80 Muuttunutta vaalean harmaata l e p t i i t t i a . Joku k v a r t s i - juoni , 9,38-9,58 p e g m a t i i t t i j u o n i . K i i s u r a k e i t a s i e l l a taala. K i i s u impregnat iomaisest i . Kaade noin 5,45 m 66'

l t " 10,oo " 7 5 O 11 " 11,20 " 64'

11,80 -24,60 Magnee t t ik i i su r ikas ta s y d k t a , Magneet t ik i i su karkeaa, e p a t a s a i s e s t i jakautunut ta , v a i l l a ja ympiiri l la s e r i - s i i t t i r i k a s t a t ava raa . Magneet t ik i i su ymparoi karkeam- p i a r i k k i k i i s u k i t e i t a, Viilimassassa on myos hienoa k i i - s u a ( l u u l t a v a s t i magneet t iki isu-) impregnations. E i o l e koko matkaa t a s a i s e s t i samanla is ta . (S 'j& t u s k i n y l i 5) .

24,60 -27,64 S e r i s i i t t i r i k a s t a k ivea , jossa pa iko in r ikkiki isuimp- regna t io . Magneet t iki isua t u s k i n huomattavissa.

27,64 -33,40 E d e l l i s e n k a l t a i s t a muuten, mutta l i s a s i s e s i s a l t a a j a l l e e n jonkunverran magnee t t ik i i su la i sk ia .

Kaade noin 30,40 m. 60'

33,40 - 44,50 Muuttunutta l e p t i i t t i a . S e r i s i i t t i a ja kerros ten

suunta i s ia r i k k i k i i s u l a i s k i a hyvin harvassa. E i juu- ri magneettikiisua. Useita kva r t s i - ja pegmat i i t t i - juonia, joiden yhteydessa hiukan magneettikiisua ja jokin r ae s inkkiva lke t ta . S e r i s i i t t i juonien reunoil- l a karkeampaa , Kaade noin 36,30 m 74'

r1 tt 42,60 " 65'

44,50 - 46,50 S e r i s i i t t i p i t o i s t a kivea, jossa magneet t ik i isula iskia ,

46,50 - 69,24 S e r i s i i t t i p i t o i s t a l i u s k e t t a . Kiisua e i juur i ol len-

kaan, S i e l l a t a a l l a joku ohut kvar t s i - ja pegmatiit- t i j a o n i . Lopussa noin 20 cm pegmat i i t t i a . Kaade noin 51,20 m 65'

ti tt 62,JO " 65'

69,24 Reika loppui.

Syvaporausreika N: o 2.

Paikka: Kentta N:o 1, ( 94 E; 225 S )

0,O - 2,05 Maaputki

2,05 - 18,OO Muuttunutta l e p t i i t t i a , joka s i s a t a a t a s a i s e s t i ja- kautuneena hienorakeis ta k i i sua . Poikkeuksel l i ses t i j o i t ak in karkeampia rake i ta . Ki isu r ikk ik i i sua .

S % 15 - 18 $. (12,38 - 13,38 m. analyysin mukaan 19,5 % S) Kaade noin 10,lO m. 5'7'

tt n 16,OO " 4 6 O

18,W - 20,60 Heikost i kiisun impregnoimaa muuttunutta l e p t i i t t i a . Kaade noin 18,80 m 68'

20,60 - 36,50 Hienorakeista k i i sua s isKl tavaa muuttunutta l e p t i i t - t i a . S i e l l a t a K l l a muutamia karke i ta k i i su rake i t a ( r i k k i k i i s u a ) . Kaade noin 22,60 m 68'

1t t t 27,4O " no

36,50 - 38,70 Karkearakeinen k i i su tyyppi ( r i kk ik i i sua ) . -

37,13 - 38,13 a analyysin mukaan 17,5 % S .

38,70 - 40,25 Hieno kiisuimpregnatio. Jo i t ak in karkeampia r ake i t a s i e l l a t aa l l i i . Kaade noin 38,80 m 73'

40,25 - 92, l2 Hienorakeista k i i sua . Yleensa epa t a sa i s t a kokoomuk-

se l taan . Lyhyita p a t k i a karkeampaa ki isutyyppia joukossa. S-pitoisuus keskimaarin noin 15 %. 69,10 - 70,lO m analyysin mukaan S-pitoisuus 17,6 %. Noin 60 m:n v a i h e i l t a l a h t i e n on k i i sua hyvin epata- s a i s e s t i . KeskimSKrainen S-pitoisuus huomattavasti a l l e 15 %, 83,00 - 84,OO m:n v a i h e i l l a runsaas t i kvar t s i juon ia ,

joiden yhteydessa karkeampaa k i i sua . Kaade noin 54,00 m 4-65'

t t tt 6 3 , 5 0 n 63'

- 92,12 Reika loppui.

Syvaporausreika N:o 3.

(Vestanf jard , &tan&)

Paikka: KenttaN:o 1. ( 9 6 E ; 3 2 7 s ) .

Suunta: N 19 W; p = 55' S.

0,OO - 7,22 Maaput k i \ 7,22 - 16,00 Vaalean harmaata l e p t i i t t i a , Kiisua vain hyvin har-

vassa joko ohuina juonina t a i hyvin pienina l s s k i - na ( l u u l t a v a s t i magneett iki isua) . Kaade noin 15,20 m. 88 ' s .

16,OO - 25,10 Kiisua alkaa ilmaantua enemmk, samalla kuin k i v i muuttuu kiillerikkaammaksi. Kiisu hienorakeisena (paaasiassa r i kk ik i i sua ) . S i e l l a t a a l l a muutama sent- t i m e t r i karkeampirakeisena. 16,90 m:n pa ikke i l l a muutama noin 1 cm:n vahvuinen k v a r t s i juoni . S^/10-12 74.

25,10 - 26,20 Kiisukoyhaa, harmaata ja r ikkona is ta l e p t i i t t i a (mahdol l i ses t i muuttunutta). Kiisua paaasiassa vain hyvin ohuina juonina. Kaade noin 25.25 m. 71'

Hienorakeista k i i s u a sis a l t a v a harmaa, k i i l l e r i k a s l e p t i i t t i . (33,70 - 33,85 m karkearakeisempaa k i i -

sua) . Sd 12 - 13 %.

Karkearakeista r i k k i k i i s u a ,

S r ~ 1 6 - 17 %.

Hienorakeista k i i sua . (37,70 - 37,80 m hiukan karkearakeisempaa) . S 4 1 2 %.

E d e l l i s t a hiukan karkeampirakeista k i i sua . Kaade noin 38.80 m. 60' S 4 13 - 15 %.

Tavall inen karkearakeinen r ikk ik i i su tyyppi .

Kaade noin 48,25 m. 68' S 4 1 7 - 19 $.

Hienorakeista k i i s u a ( v i i l i l l a j o i t a k i n melko k i i su - koyhi*in paikko ja) .

S a l l e 10 %.

blelko karkearake i s ta k i i s u a , mutta S kui tenkin va in

13 - 14 %. Pari noin 3 cm:n k v a r t s i juonta.

Hienorakeista ( p a a s i a s s a r ikk i - ) k i i s u a s i s i i l t a v ~ a

l e p t i i t t i a (muuttunutta). S i e l l a t a a l l a niikyvissa muutamia p i e n i a magnee t t ik i i su la i sk ia . Seuraav i l l a p a i k o i l l a ka rkearake i s ta r i k k i k i i s u a : (56,80 -56,95

m),(57,40 - 57,70 m), (59,OO - 59925 m)* Kaade noin 57,00 m. 67' S d 8 - 10

Keski rakeis ta r i kk ik i i sua . (62,60 - 62,68 m k v a r t s i juoni , jossa r i kk ik i i su r a -

k e i t a ) . S 4 . 4 - 15 %.

Melko t a sa inen hienorakeinen k i i su tyyppi ; muutamin paikoin kiisukoyhempaa. 79,95 - 81,15 m karkearakeisempaa k i i s u a , samaten 91,60 - 91,90 m, 93,80 - 94,70 m, 95,50 - 96,90 m. S i e l l a taa l l2 i muutenkin kiisukasaumia. 63,60 - 63,75 m kva r t s i j uon i , jossa r i k k i k i i s u r a k e i t a . Samaten noin 65,50 m p a r i noin 5 cm:n k v a r t s i juonta, seka s i e l l a t a a l l a muuallakin

ohuempia.

Kaade noin 74,70 m. 85' tt tt 85,20 m. 71° I? tt 93.25 m. 7 9 O

(95,50 - 96,OO rn analyysin mukaan S = 22,2 %). (96950 - 99900 11

tt S = 18,8 s). Yleensa S cJ 15 - 17 %.

107,80 -128,06 Melko v a 5 n hienorakeista kiisua. (118,60 - 120,50 m

karkeampirakeinen osa, jo l lo in S * 18 - 19 %). Aivan kiisukoyhaa paikotellen.

S J a l l e 10 %.

128,06 Reika loppui.

Syvaporausreika N:o 4.

(Vestanf j ard, Ostang)

Paikka: Kentta N:o 1, ( 3 t; 331 s ) :

Suunta: N 11 W ; 6 = 52' S.

0,O - 12,34 Maaputki. 12,34 - 105,15 Vaalean harmaata, hienorakeista, tuskin muuttunutta

l e p t i i t t i a . K iv i l a j i hyvin rikkonaista. S ie l l i i t gal- l a muutama hyvin ohut ( a l l e 1 am) kiisujuoni,(mah- d o l l i s e s t i magneettikiisua). Blyos joi takin ohuita

kva r t s i juonia. Kaade yleensli vaihtelee 38' - 78' Kaade noin 18,60 m. 7 3 O

I* ** 3 1 , 1 0 n r1

76O " 50,00 " 76O

Tam& jalkeen kaade enimm5kseen noin 38'- 40'.


(Vestanf j&d, Ostang)

Paikka: Kentta N:o 1. (180 E; 270 S).

Suunta: ICj = 90'.

0,O - 0,76 Maaputki

0,76 - 107,93 Koko matkan vaalean harmaata l e p t i i t t i a , joka

yleensa k i i l l e r i k a s t a . J-oskus s e on vaemman k i i l -

l e t t a s i s a l t avaa, h ienorakeis ta . Ki isus ta e i alus- s a nay jSlkeiika5n. Tama l e p t i i t t i on tusk in muuttunut ta . Noin 44 m:sta alkaen on s e r ikkonais ta , jol- l o i n myos ilmaantuu jo i t ak in korkeintaan 1 mm:n vahvuisia k i i s u juonia ( todenniko ises t i magneetti- k i i s u a ) . Muutaman kapean k v a r t s i juonen t a i -1ais- kan yhteydessa j o i t ak in magneett iki isurakeita . Kaade noin 3 , l O m. 64'

I* I t 11,w *l I t

56 O *I 17,90 " 62 O

I I I t 26,lO "

11

67O et 31,15 " 60 O

11 11 39,50 " 54O 11 *I 53 , 80 " 54O 1 I ?t 73,50 " I1

5 5 O rt 79,40 " 51 O

t t n 90,20 tT 52 O

It i t 98,75 " 51 O


Syvaporausreika N: o 6. -

(Vestanf jard , Ostan;)

Paikka: Kentta N:o 1. (156 E; 328 S) .

Suunta: = 90°

0,O - 0,86 Maaputki.

0,86 - 5,10 Heikost i k i i sun impregnoimaa muuttunutta l e p t i i t t i a , jossa s i e l l a t a a l l a karkeampiakin magneettikiisuka- saumia seka r i k k i k i i s u k i t e i t a .

5,10 - 9,40 Hieman runsaammin hienorakeis ta ( r ikk i - ) k i i s u a , jonka joukossa muutama noin 10 cm:n p i tu inen osa karkearakeisempaakin, j o l l o i n k i v i myos enemmk se- r i s i i t t i p i t o i s t a . Kaade noin 5,80 m. 41' S a l l e 10 %.

9,40 - 15,10 Muuttuneessa l e p t i i t i s s a k i i sua on vain v a h b hienorakeisena t a i muutamin paikoin paremminkin vain

iapregnationa. 14,20 m:n j a k e e n on k i i sua paaasiassa vain muutamassa harvassa kasauturnassa. S mahdol l i ses t i jo issakin paikoissa v5Mn y l i 5 %.

15,10 - 15,90 Hieman enemman hienorakeis ta r ikk ik i i sua . S e i y l i 15 %.

15,90 - 19,70 Suur inp i i r t e in t a s a i s e s t i h ienorakeis ta r i kk ik i i sua , jonka S-pitoisuus on kui tenkin e d e l l i s t a pienempi, (noin 10 $). V a l i l l a muutamia sen t t imet re ja karkeampaa.

19,70 - 33,35 Kiisua vain v & k joko hienorakeisena t a i pikemmin- k i n iapregnationa, Vain matkalla 21,55 - 25,90 m n a y v i s s a s i e l l a t a a l l a va r s ina i s t a hienorakeista k i i sua . Muuten vaa lea ta , hyvin s e r i s i i t t i p i t o i s t a l e p t i i t t i a . Kaade noin 26,80m. 57'

33,35 - 43,57 Hyvin vaaleata s e r i s i i t t i r i k a s t a l e p t i i t t i a , jossa melkoisest i magneet t ik i isula iskia (porasydamien p inna l la n&yvlt ne r ikkonais ina , noin 1 cm2 laa- ju i s ina a lueina) .

Kivi on hyvin r ikkonais ta , Magneettikiisun joukossa hieman r i k k i k i i s u k i t e i t a. S e i y l i 5 %.

43,57 -158,46 Aluksi noin parikymmenta metria vaa lea ta s e r i s i i t - t i r i k a s t a l e p t i i t t i a , joka vi ih i te l len muuttuu viihemmiin k i i l l e p i t o i s e k s i ja tumrnemmaksi, hienorakeiseksi , harmaaksi l e p t i i t i k s i . Se on m i l t e i koko matkan r ikkonais ta , s i e l l a t a a l a kva r t s i l i i i sk i a s i s a t a v a a . Viimeisten 3:n metrin matkalla n&yy myos muutamia p i e n i a magneett iki isul ikskia. Kaade noin 55.50 m. 64'

r1 n 79,lO " 50 O t* n 106,45 " 66' tl ?t 130,20 " 50° w t t 139,OO " 50°

-158,46 Reika loppui.

Syvaporausreika N: o 7. - - - -

(Vestanf j a rd , Ostang)

Paikka: Kent ta N:o 1. (112 E; 278 S) .

0 , O - l , 1 7 Maaputki.

l , l 7 - 8,10 Ki i sup i to i suude l t aan hyvin nopeas t i va ih te levaa (hik- no- ja k e s k i r a k e i s t a r i k k i k i i s u a s i s a l t a v a a ) muuttu- n u t t a l e p t i i t t i a . S 1 7 - 18 %.

8,10 - 21,80 Hienorakeinen tyyppi koko matkan. Ki i sup i to i suus edel- l i s t a a lhaisempi. 19 ,5 m:n p a i k k e i l l a ohut k v a r t s i - juoni , jossa hieman karkeampia r i k k i k i i s u r a k e i t a . Sen jalkeen on k i v i hyvin r ikkona i s t a . Kaade noin 8.30 m. 60'

I I n 14,45 " 75O S 4 1 6 %.

21,80 - 42,08 Seka karkea- e t t a h i e n o r a k e i s t a r i k k i k i i s u a s i s a l t a - vaa. Va l l i t sevana on Vatthagan luona t a v a t t u r i k k a i n k i i s u t y y p p i , jossa k i i s u on keraytynyt e t u p a i k s a epasa i inno l l i s iks i ryhmiksi, jotka ovat s i l t i melko o h u i t a , valimassan s i s a l t a e s s a k i i s u a va in hyvin hienorakeisena. N a i l l a p a i k o i n on myos h a v a i t t a v i s - s a s e l v a pienoispoimuttuminen seka k i v i l a j i n muuttu- minen vaaleammaksi, joka johtuu suuremmasta k v a r t s i - ja serisiittipitoisuudesta. Ta& tyyp in v a l i s s a on s i l l o i n t a l l o i n muutamia s e n t t i m e t r e ja hienorakeis- t a k i i s u a (kuten 32,60 - 33,20m; 33,30 - 38,20 m; 38,35 - 39,10 m, (hyvin viih5-n k i i s u a ) 39,30 - 42,08 m ). Kaade noin 38,4O m 63 O

S cJ 1 8 - 20

42,08 - 49,50 Seka hieno- e t t a kesk i rake inen k i i s u t y y p p i s e k a i s i n , Keskirakeinen tyypp i on t a a l l a samanla is ta ku in V a t t - hagan kuopan e t e l a r e u n a l l a oleva . Kesk i rake i s t a on matko i l l a : 42,25 - 42,45 m; 42,80 - 43,35 m i 43,80 - 49,00 m. Hienorakeisen tyyp in S-pi to isuus on paiko- t e l l e n hyvin a lha inen , j o s t a johtuu, e t t a t a m h osan S-pi toisuus on 413 - 1 4 %.

49,50 - 60,lO Vain s i e l l a t a a l l a muutamia r i kk i - ja magneet t iki i - su r ake i t a .

E r i t t a i n s e r i s i i t t i r i k a s l e p t i i t t i , jossa s i e l l a t a a l l a p i e n i a r i k k i k i i s u r a k e i t a . Kaade noin 61,50 me 70'

Jonkunverran h ienorakeis ta k i i s u a s i s a l t avaa l e p t i i t - t i a , jossa ( p a i k o i t e l l e n melko r u n s a a s t i ) r i kk i - ja magneettikiisukasautumia.

Kaade noin 75,00 me 56' S ( J 8 - l o % ,

E d e l l i s t a runsaammin hienorakeis ta r i k k i k i i s u a s i s a l - tavaa; r i k k i k i i s u a myos l a i s k i n a . S 13 - 15 %.

Muuttuqutta l e p t i i t t i a , jossa s i e l l a t a i i l l a muutamia rnagneet t iki isurakei ta .

Hienorakeista r i k k i k i i s u a seka kiisukasautumia,

S .\/ 14 - 15 %.

S e r i s i i t t i p i t o i s t a l e p t i i t t i a , jossa j o i t ak in mag- n e e t t i k i i s u l a i s k i a , Kaade noin 90.90 m e 69'

Hieman muuttunutta l e p t i i t t i a , Kiisua t u s k i n havait- tavissakaan,

Reika loppui,

Nybondaksen kukkula: ( k e n t a l l a 3 ) .

Tata k e s k e l l a t a s a i s t a peltoaukeamaa olevaa noin 3-4 m korkea- t a k a l l i o t a voidaan p i t a a yhtena malmiutumana s i i n a malmiutumajonos- s a , jonka magneet t iset j a s i ihko l l i se t tutkimukset ovat n a y t t h e e t kulkevan k e n t t i e n 14, 13, 3, ja 4 kau t t a , Tama k a l l i o on mi l t e i kaut- t a a l t a a n k i i s u p i t o i s t a , joskaan e i t a s a i s e s t i . Kaivaukset o s o i t t i v a t , e t t a pohjoiseen ja e t e l a a n mennessa t u l i l e p t i i t t i h e t i vastaan, jo t e n malmiutuman maanpinnalla n3kyviin osan (puhkeaman) leveys r a j o i t - t u i jo p a l jastuneena olevaan osaan, Rajayt tamalla o t e t t i i n k a l l i o n p innas ta u s e i t a n a y t t e i t a .

Tulokset :

Nelioidyn osan Rikki-pitoisuus Liihtoainemaara kg paino kg analyys in mukaan

Nayte 7 o l i o t e t t u va l ikoimal la pa rha i s t a r a j a y t t a m s l a i r r o i t e t u i s - t a l ohka re i s t a koko k a l l i o l l a , - Analyysin p e r u s t e e l l a voimme huoma- t a , e t t a kas in val ikoimal la e i saada kuitenkaan r ikki-% erikoisem-

.-- min kohoamaan, Tamk tyypin r i kk i -p rosen t t i a on hyvin vaikeata a rv i -

oida, joten va in p a l j a s raakku voidaan kas in e r o t t a a va l ikoidessa .

Tam& malmiutuman jatkuvaisuuden s e lv i t t ami seks i p o r a t t i i n sen mo- lemmille p u o l i l l e syvaporausreika. N i i s t a voidaan yleensa sanoa, e t t a

nos t e tu t porasydamet s i s a l s i v a t k y l l a melkein kau t t aa l t a an k i i s u a , mutta n i i n v5h&, e t t a S-pi toisuus harvoin nousi y l i 10 %.

Seuraavassa porasydihten tarkempi tutkimus.

Syvaporausreika N: o 8.

(Vestanf ja rd , &tan&)

Paikka: Kentta N:o 3 . (400 i lr; 380 N).

Suunta: N 20' W; = 50' S.

0,00 - 10,06 Maaputki.

10,06 - 10,42 Hienorakeinen, tumman siniharmaa l e p t i i t t i , jossa hiukan j a l k i a k i i s u s t a (paaas iassa magneet t iki isua) . Kaade noin 10,20m. 88'.

10,42 - 11,20 K i v i l a j i s e r i s i i t t i p i t o i s e m p a a , vaalean siniharmaata, k v a r t s i r i k a s t a . S i s a l t a a hiukan r i hk i - ja magneetti-

k i i s u a , t a v a l l i s e s t i a l l e 1 mm:n vahvuisina kerroksina. S i e l l a t a a l a p i e n i a korkeintaan 2 cm:n paksuja kvar ts ipahkuja , jo i s sa hiukan FeS2. Kaade noin 10,90m. 88'.

11,20 - 11,60 Hiukan enemman r ikk ik i i sua .

s 4 5 % .

11,60 - l 2 ,25 S e r i s i i t t i p i t o i n e n , vaalean siniharmaa, hiukan (paaas iassa) magneettikiisua s i s a l t a v a l e p t i i t t i . Kaade noin 11.80 m. 67'

l2 ,25 - 13,45 Ede l l i sen k a l t a i s t a , mutta runsaas t i kvar t s i juon ia s i s a l t avaa. Kvartsin seassa aina FeS2. Kaade noin 12,50m. 82'.

13,45 - 20,lO Ki i sup i to i s t a . Paaasiassa r i kk ik i i sua . Suurimmaksi osaksi k e r r o k s i t t a i n j a r jes tynyt k i i s u , Pa iko i te l - l e n pahkumai s ina . S = 13,7 % ( t eh tava 45) Zn= 0,24

20,lO - 21,OO S e r i s i i t t i p i t o i n e n , vaalean siniharmaa l e p t i i t t i , joka s i s a t a a hiukan r ikk i - ja magneettikiisua, Kaade noin 20.50 m. 82'

21,OO - 23,15 Paaasiassa r i k k i k i i s u a s i s a l t a v a a vaaleata s e r i s i i t - t i k v a r t s i i t t i l i u s k e t t a . Runsaasti kvar t s i juon ia , j o l l o i n r i k k i k i i s u pahkuina.

S 4 8 - 1 0 % .

23.15 - 27,25 Suurimmaksi osaksi hieman molempia k i i s u j a s i s a l t a - vaa vaa lea ta s e r i s i i t t i p i t o i s t a l e p t i i t t i a , joukossa s i e l l a t a a l l a m i l t e i k i i su ton ta hienorakeista t u m a n harmaata l e p t i i t t i a . Kaade noin 25,90 m. 90'

27,25 - 29,85 Melko t a s a i s e s t i paaasiassa r i kk ik i i sua s i s a t a v a a kvartsiserisiittiliusketta.

S 10 - 12 %.

29,85 - 31,76 Ede l l i sen k a l t a i s t a , mutta s i s i i l t a a enemma r i k k i k i i - sua. S = 15,6 % ( t eh tava 46)

31,76 - 34,50 Vaaleata kvartsiserisiittiliusketta, joukossa s i n i -

harmaata h ienorakeis ta l e p t i i t t i a . S i s a l t a a hieman magneettikiisua e p a s a i i n n ~ l l i s i n 5 kasaumina, joiden seassa j o i t ak in FeS2-rakeita.

34,50 - 51,94 Siniharmaa hienorakeinen l e p t i i t t i , jossa molempia

k i i s u j a hiukan impregnoituneena. S i e l l g t a a l l a o- hui ta kiisukerroksia (magneettikiisua), joiden vahvuus a l l e 1 mm. Samaten muutamia (korkeintaan

2 - 3 cm vahvuisia) k v a r t s i juonia, joissa muutamia rake i ta r ikkiki isua. Kaade noin 36,30 m. 82'.

51,94 Reika loppui.

Syvaporausreikii n: o 9.

(Vestanfjard, OstanB)

Paikka: Kentta n:o 3. (450 W; 390 M ) .

Suunta: N 20 W; 4 = 50' S.

0,O - 8,07 Maaputki,

8,07 - 8,50 Hienorakeinen harmaa l e p t i i t t i ,

8,50 - 11,50 Hyvin rikkonaista, runsaast i kva r t s i juonia s i s a l t a - vaa l e p t i i t t i a . Kiisua (paaasiassa r ikkik i i sua)

s i e l l a t a a l l a l x s k i n a t a i hyvin ohuina ( a l l e 1 mm vahvuisia) juonina.

11,50 - 20,20 Edell isen k a l t a i s t a , mutta viihemmk kvartsijuonia.

20,20 - 24,10 Kiisua es i in tyy hiukan enemmAn, (magneettikiisu l i i i s k i t t a i s e s t i ) . K i v i l a j i vaaleata s e r i s i i t t i - ja kva r t s i r ikas ta l e p t i i t t i a . Kaade noin 21,50 m. 83'.

24,10 - 28,OO Harmaa, hienorakeinen l e p t i i t t i , jossa use i ta k v a r t s i juonia. K i i s u ja p a a s i a s s a impregnationa t a i jo i takin l i t i sk ia kva r t s i juonien yhteydessa.

28,OO - 41,73 Muuten ede l l i sen k a l t a i s t a harmaata l e p t i i t t i a , mutta viihemmiin kvar t s i juonia ja ki isua tuskin muu- t e n kuin impregnationa, joi takin ham0 ja w i n ohuita juonia lukuunottamatta.

Kaadenoin 35,OOm. 72'.

41,73 - 44,60 Kivi on muuttunut s e r i s i i t t i - ja kvartsirikkaam-

maksi, s is i i l taen enemmiin k i i s u j a (pienina liiiskina).

Kaade noin 42,OO m e N 80'.

44,60 - 45,50 Vaalea serisiittikvartsiittiliuske, jossa melkoi-

s e s t i paaasiassa m a g n e e t t i k i i s u l ~ s k i a .

S a l l e 5 %.

45,50 - 47,00 Ede l l i sen k a l t a i s t a s e r i s i i t t i - ja k v a r t s i r i k a s t a

l e p t i i t t i a , rnutta k i i sua vain v&iin impregnationa,

47,00 - 47,50 Melko t i h e a s t i paaasiassa r i k k i k i i s u l a s k i a (pie- n i a ) s is i i l tavaa kvartsiserisiittiliusketta.

47,50 - 48,80 Paikote l len hiukan p i e n i a k i i s u l a i s k i a s i s a l t a v a a (molempia k i i s u j a ) harmaata l e p t i i t t i a .

48,80 - 53,10 Vaalea serisiittikvartsiittiliuske, jossa pa&- s i a s s a r ikk ik i i sua .

k- S ../ hiukan y l i 10 $.

53,lO - 55,75 Suurimmalta osal taan hiukan k i i sua (etupaiissZi r i kk ik i i sua ) s i s a l t a v a a harmaata l e p t i i t t i a , joka kiisurikkaammilta p a i k o i l t a on s e r i s i i t t i p i t o i s t a , ja vaaleata v e i l t a k .

55,75 - 56,75 Rikkikiisua s i s a l t a v a a vaaleata s e r i s i i t t i - k v a r t - s i i t t i - l i u s k e t t a . S a a l l e 10 %. Kaade noin 56,50 m a 78".

56,75 - 59,50 S i n e r t a v k harmaata t a i vaalean harmaata ( s e r i -

. s i i t t i p i t o i s t a ) hiukan k i i sua s i s u t a v a a rikko- n a i s t a l e p t i i t t i a . Kiisu pienina l a i s k i n a (etu- p a h s a r ikk ik i i sua ) seka impregnationa. 58,17 - 58,20 m p a r i 1 cm:n vahvuista kalkkikivijuonta .

59,50 - 62,05 Rikkonainen k i v i . Suurimmaksi osaksi siniharmaa, vaalea l e p t i i t t i . Pa iko te l len hiukan s e r i s i i t t i r i - kas ta , j o l l o i n on myos hava i t t av i ssa k i i s u a impregnationa t a i p ienina l i i i skina ( r ikk ik i i sua ) .


Malmiut uma jono Nybondaksen kukkulasta l h t e e n .

T h a kent t ien 3, 13 ja 14 kau t t a kulkeva malmiutumajono v o i t i i n

todeta magneett isi l la ja geologis i l la tutkimuksil la melko yhte- n a s e k s i , mutta kapeahkoksi. Sen leveys o l i harvoin 2-3 m suurempi. Se on i k a W u i n kokoonpantu p i e n i s t a mykilimaisista malmiutumista, jotka jonon suuntaan asettuneina vaihtelevin e t E - syyksin ja usein myos pienin s i v u t t a i s s i i r r o k s i n muodostavat koyhemmk ki i supi to isen kiven v ~ i t y k s e l l a yh tenzsen vyohykkeen. K i i s u on niiissa malaiutumissa asettunut hgvin ohuihin kerroksiin, jotem kohtisuoraan kerroksia vastaan tehtya leikkausta tark- kaamalla voi saada aivan vaiiriin kasityksen kiisupitoisuudesta. Rikkiprosentti on n i i s s a melko alhainen. Analyysien mukaan se vain harvoin nousi 16-17 % korkeammaksi. Vyohykkeella suor i te t - t i i n pa l jon kaivauksia ja r a j w t y k s i a seka o t e t t i i n yleisnayt- t e i t a . N h a ovat merkittyina kaivuukarttoihin. Yleensa o t e t t i i n yleisni iyt te i ta vain leveammilta ja kiisurikkaimmilta n w t a v i l t a pa ikoi l ta . (Niiistiikak o t e t u t nayt teet e iva t antaneet odotettu ja tuloksia/ analysoitaessa/) ,

Tulokset :

Liihtoainemaara Nelioidyn osan Rikkipitoisuus

ka paino kg analyys, muk,

NiEden e d e l l ~ u v a t t u j e n tutkimusten lis&si s u o r i t e t t i i n Osta- ngssa v i e l a muutamilla pa iko i l l a l a e l l a Vatthagaa er i i i ta kaivuu- ja ra j5ytystoi ta . N k a e iva t kuitenkaan pa l jastaneet m i t a k ar- vokkaampaa, vaan ainoastaan twdens iva t omalta osaltaan geolo- g i s i a ja magneettisia tutkimuksia. K e n t a l a 7 on melko l a a j a muuttuneeksi merkitty a lue, jo l l a s u o r i t e t t i i n vain muutamia ra- j w y k s i a . On kuitenkin hyvin v 5 h k todenniikoista, e t t a s i e l t a - kaih v o i t a i s i i n kaivauksil la ja l i s a ra j t iy tyks i l l a loy-taa m i t a k malmiutumaa, jota v o i t a i s i i n edes ver ra ta Vatthagaan.

b. Nivelaks ja Galtarby

Nivelaksissa s u o r i t e t t i i n k e n t a l a 8 ( j o aikaisemmin mainitulla pa ika l la ) jonkunverran kaivuu- ja r a j ay tys to i t a n.k. Johanssonin ka l l ion kiisupitoisuuden selvi t tWseksi .Tama malmiutuma osoit- t a u t u i kuitenkin kiisupitoisuudeltaan alhaiseksi j a hyvin ha ja- naiseksi . Siihen ver ra t tav ia malmiutumia o l i k y l l a par issa v i e l g k e n t a l a 9 , mutta nekin o l iva t jo valmiiksi paljastuneina maanpinna l l a , joten niiden pi toisuus v o i t i i n helpost i todeta. - Nivelak- s i n ja Galtarbyn kiisuvyohykkeet o l iva t huomattavasti kapeampia ja kiisukoyhempia kuin i)stan&n.

Magneettisten ja siihkomagneettisten samoinkuin nii i l le taydemyk- sena geologisten tutkimusten perus tee l la s a a t t o i Brantenissa ken- t a l a n: o 2 he lpos t i o l e t t aa jonkinlaisen poimuttuneen malmile,- vyn esiintymisen. Senvuoksi kohdis te t t i ink in s i e l l a a luksi sy- vaporaukset tkb selvittamiseen. Syvaporausreiat B1, B2, B3, B7 ja B8 e iva t kuitenkaan antaneet vahvistusta yllaolevaan o le t ta - mukseen, vaan sensi jaan o s o i t t i v a t t a a l i i k i n esiintyviin era&- l a i s i a malmiutuma jono ja, jotka n a t a v a s t i ovat v i e l a i n rikkonai- sempia ja ep&aiinniillisenrpia kuin h tangssa . Porasydaet oso i t t i - vat poraputkien kulkeneen useiden e r i l l i s t e n malmiutumien l a p i , malmiutumien, joiden ki isupi toisuus samoinkuin kiisutyyppikin v a i h t e l i monasti. Magneettikiisua e s i i n t y i s i e l l a runsaamrnin myos kuin ostan&ssa, Kenttien B 1 ja B2 r a j a l l a olevan aukean poh joisreunassa on pieni kallionnyppyla, joka si s a t a a (korkeintaan 1 mm:n suuruisina rakeina) r ikkik i i sua hyvin vaaleassa se r i - s i i t t i k v a r t s i i t i s s a . Tama samoinkuin e raa t muutkin tamiinkaltaiset esiintymat t o d e t t i i n syvaporauksilla melko pieniksi ulottuvai- suuksiltaan.

Syvaporausreii l la B4, B5 ja B6 k o e t e t t i i n saada s e l v i l l e edella- kuvatun malmiutumajonopoimun jatkuvaisuus e t e l a k . Saadut tulok- s e t panevat kuitenkin epG.lema% koko poimuolettamusta, vielapa on vAikeata edes havaita s y i t a , jotka ovat aiheuttaneet saa tu ja s ~ o l l i s i a ja magneettisia vetoja. Syvaporauksilla v o i t i i n vain todeta alueen rikkonaisuus ja kiisupitoisuuden alhaisuus.

Geologis-magneettiseen kar t taan ovat merkityt myijs kaikki 8

syvaporausreikaa. Seuraavassa e s i t e t a k kunkin r e i k porasydiimis- t a tutkimustulokset.

(Kemio , Branten)

Pai kka : KenttSB2; (466E; 8N). 0 . Suunta: N 2 7 W ; F = 5 5 N o


6,43 - 9,09 Vaaleata kvartsiserisiittiliusketta, jossa kiisu- na paaasiassa r ikkiki isua. Magneettikiisua vain ha jarakeina s i e l l a t a i l l a .

S 4 15 %. Analyysin mukaan S= 15,5 % ( tehtava n:o 18).

9,09 - 11990 Hienorakeista l e p t i i t t i a , jossa k i i sua vain ha- jarakeina ja impregnations.

L

11,9O - 12,35 Amfibol i i t t ia (kiisuimpregnatio) . 12,35 - 13,60 Vaalea, siniharmaa, hienorakeinen l e p t i i t t i .

13,90 - 25,oo Siniharmaa l e p t i i t t i . Kaade noin 17,70 me 7g0.

25900 - 27900 Harmaa l e p t i i t t i , jossa melkoisesti magneetti- k i isua. (25,04 - 26,28 m analysoitu).

S = 14,9 %.

27,OO - 38,80 Hienorakeinen harmaa l e p t i i t t i , jonka seassa s i e l l a t a a l a hiukan amf ibo l i i t t i a . Paikotellen k i i sun impregnoimaa.

38,80 -104,99 Kiisun impregnoimaa vaaleata, v i h e r t a v k harmaa- t a amf ibo l i i t t i a . Kaade noin 64,90 m. 82".

65920 - 65,20 - 65,30 m kvartsi juoni. 74,64 m sav i lus ta (noin 5 cm). 65,00 m:n jiilkeen muuttuu a m f i b o l i i t t i hyvin karkearakeiseksi. Kaade noin 82,40 m. 90'. 84,70 - 84,80 rn kvarts i juoni .

9 7 2 0 - 97,30 I1

Par i viimeista metria j a l e e n hienorakeisempaa am-

f i b o l i i t t i a .


Sysaaporausreika B2. --

(Kemi 0, Branten)

Paikka : Kentta B1; (474 E; 37 S).

Suunta : N 30 ;N;P = 55' N.

0,O - 6 4 Maaputki.

6,44 - 30,65 S i n e r t a v k harmaata, hienorakeista l e p t i i t t i a , jonka seassa on seka hienorakeista amfibol i i t t ia e t t a kalkkikivea ( t a v a l l i s e s t i 15iiskina t a i juonina). S i e l l a t a U l a runsaasti b i o t i i t t i a . K i i -

sua e i n5.y. Parikymmenta cm lopussa t a v a l l i s t a enemman b i o t i i t t i a ; selva kerroksellisuus havait- tavissa. Kaade noin 24,60 m. 59'.

30965 - 53950 Aluksi noin 3 m kvartsiserisiittiliusketta, j o s - sa vain hyvin v & h kiisua (paas i a s sa magneet- t i k i i sua ) , mutta muussa osassa hienorakeista r ikki- ja m a g u e e t t i k i i ~ u a ~ Pitoisuus t o s in vaihtelee melkoisesti. Rikkaimmasta osasta (43,56 - W,46 m) tehdyn analyysin (tehtava 20) rnukaan S = 18,3 %. Kokonais-S-pitoisuus 15 - 16 %. Kaade noin 52,20rn. 71'.

53,50 - 57,60 Muuttunutta k i i l l e r i k a s t a , vaalean harmaata lep- t i i t t i a . Kiisua e i niiy kuin jokunen hyvin pieni rae .

57,60 - 58,60 Kvartsiserisiittiliuskeessa keskirakeista r ikki- ja magneettikiisua ( e tupaksa r ikkiki isua) . S A/ 15 - 16 %.

58,60 - 65,30 Ki i l le r ikas vaalea muuttunut l e p t i i t t i .

65,30 - 66,35 Keskirakeista (pakiasiassa rikki-) ki isua kvart- s i s e r i s i i t t i l i u skees sa . S rJ 15 %.

66935 - 67,80 Kiisua e t u p a a s a vain impregnations. Magneetti- k i i s u l a s k i a harvassa.

67,80 - 70,lO Keskirakeista rikki- ja magneettikiisua. S d 13 - 15 %.

70910 - 71930 Kiisua impregnations seka magneettikiisuliiiskia.

71,30 - 79,50 Suurempia magneettikiisukasautumia, joiaen

keskel la r ikkik i i surake i ta . 3 vi imeis ta metria

rnelko kiisukoyhaa.

S a l l e 10 %. Kaade noin 71,45 m e 7q0.

79,50 - 102,81 Hienorakeista harmaata l e p t i i t t i a , jossa s i e l l a t a a l a amf ibo l i i t t i a seka rnuutamia kvartsi juonia, B i o t i i t t i r i k a s t a . Joi takin yksinais ia pienia k i i - surakeita harvassa. 86,OO - 86,07 m sav i lus t a , jonka j a k e e n alkaa ilmestya yha enemmk amfi- b o l i i t t i a . Viimeiset 1 ,5 metria karkearakeista amf ibo l i i t t i a . '

Kaade noin 88,70m. 85". rr n 96,20 " 72'.

- 102,81 Reika loppui,

Syvaporausreika B3.

(Kemio , Branten)

Paikka: Ken t t aBl ; (509E; 19 S).

Suunta: N 30 1; = 55' N.

0,o - 6 1 2 Maaputki

6,12 - 68,80 Amfiboliitin ja l e p t i i t i n muodostama seoskivi- l a j i , jossa n z t a kahta k i v i l a j i a on vaikea

\- e ro t t aa to i s i s t aan . Paikotellen on k i v i l a j i a i -

van gneissimiiista. S i e l l a t a a l a pienia kvartsi- pahko ja, Joskus joi takin metre ja puhdasta harmaa- t a l e p t i i t t i i i k i n , Kiisua paikotel len impregna- t iona , Loppupuolella ilmaantuu yha enemmiin lep- t i i t t i a , joka hienorakeista ja harmaata,

Kaade noin 9,2O m. 83' N. tl tt 20,10 90'. n m 27,OO " 63'. t ? 11 36970 " 5g0, It tr 57,60 tr 82'. tt tl 63,80 " 83'.

68,80 - 85,60 Mahdollisesti hiukan muuttunutta, harmaata lep- t i i t t i a , joka lopul la muuttuu k i i l l e r ikkaaks i (noin 5 vi imeis ta metria).

Kaade noin 72,gOm. 75ON. t? W 77 ,GO tt go0. 11 I I 78,20 " 71° N. tl tt 84,40 I' 78' N.

85,60 - 106,40 Rikkonaista k i i l l e r i k a s t a l e p t i i t t i a , jossa myos p ien ia 15 i sk ia amf ibo l i i t t i a . Jonkun verran magneettikiisukasautumia. 91,50 m:n jiilkeen paikotel- l en ehjempaa s i s a t a e n enearnib magneettikiisua, jonka seassa r ikkik i i surake i ta . Viimeiset n e l j a metria mi l t e i k i i su tonta k i i l l e r i k a s t a l e p t i i t - t i a , joka rikkonaista. Kaade noin 89,20m. 85'.

tt tt 92,20 " 85' N. - 106,40 - l l O , 3 O Harmaata, muuttunutta, k i i l l e r i k a s t a l e p t i i t t i a .

Kaade noin 108,50 m. 75' N.

- 110,30 Reikaloppui.

Syvaporausreika B4. - -

(Kemio, rante en)

Paikka: Kentta B l ; (482 E; 86 S). Suunta: N 8 0 W; = 45OW.


0,68 - 95,20 Ki i l l e r ikas ta harmaata l e p t i i t t i a , joka p i t k i n matkaa useiden 1-3 c m sahvuisten kvartsi juonien l a v i s t d a a . Naden yhteydessa hiukan ki isurakei ta . N Z i t a ja joi takin harvoja a l l e 1 mm:n sahvuisia kiisujuonia lukuunottamatta on k iv i jotenkin kiisupuhdasta. Kivi on useiden 0 , l - 2 cm:n vah- vuisten kalkkikivi juonien l a v i s t d a a . Kaade on p i tk in matkaa l h t i n e n , joten re ika on porat tu mi l t e i kaateen suunnassa. Kaade alkuosas- sa 60-65' W. Kaade noin 2l,5O m. 69'. W

?t II 27,50 tt 74O. w n ?I 41,70 " 75O. w n t t 54,20 " 71'. W tt tt 74,40 " 71'. B

95,20 - 110,41 K i v i l a j i muuttunut hyvin sekaiseksi. B i o t i i t t i -

r ikkaat kohdat vuorottelevat kvartsir ikkaiden vaaleiden l e p t i i t t i e n kanssa. Joukossa joi takin p ien ia magneettikiisurakeita seka ohuita kalkki- k i v i j uonia . Kaade noin 96950 a. 61' iV.

n H 1O0,OO " 7 5 O W.


Syvaporausreika B5.

(Kemio, Branten)

Paikka : Kentta B1; (450 E; 128 S).

Suunta: N 86 W; / = 55' W.


2,99 - 3,24 Harmaa k i i l l e r i k a s l e p t i i t t i .

3,24 - 3,96 Faria ohutta l e p t i i t t i k e r r o s t a lukuunottamatta kokonaisuudessaan kvar t s ia , jossa muutama rikki- k i i surae .

3,96 - 12,86 Harmaa b i o t i i t t i r i k a s l e p t i i t t i . Useita kvar ts i - juonia (2-3 em), joissa ki isurakei ta . Kaade noin 9,2Om. 69'W.

12,86 - 19,40 Enimm2ikseen kvar t s ia , jonka seassa harmaata lep- t i i t t i a . Muutamia k i i surake i ta . Kaade noin 14,20 m. 75' iT.

19,40 - 66,45 B i o t i i t t i r i k a s harmaa l e p t i i t t i , jossa muutamia ohuita kva r t s i juonia. Kaade noin 30,90 m. 64' W.

*t ?? 4 3 3 0 " 65' W. 1t n 60,20 " 7 5 O w.

66945 - 78,90 Kivila j i bioti i t t i r ikkaampaa, s e l v a s t i l iuskeis- t a , vihertavaa. Kvartsi juonia. Kaade noin 72,2O m. 75' 'N.

78,90 - 95,40 Harmaata l e p t i i t t i a . Kvartsijuonia. Kaade noin 85,lOm. 85OW.

n H 94,60 81' W.

95,40 - 101,20 Vaalean harmaan kvartsirikkaan leptiitin joukossa runsaasti tummaa biotiittirikasta ainetta. Kvartsi- juonia. Kaade noin 95,80 rn. 87' W.

101,20 - 104,04 Harmaa leptiitti. 104,04 - 108,30 Paikotellen hieman vihertava, turnma biotiittirikas

leptiitti.

108,30 - 109,60 Harmaa leptiitti. 109,60 - 110,39 Vaalea kvartsiserisiittiliuske, jossa hiukan

(pgaasiassa magneetti-) kiisua. Kaade noin 109,70 m. 83' W.


Syvaporausreika B6.

(Kemi 0, Branten)

Paikka: KenttaBl; (480E; 338s).

Suunta: N 35 Y; j= 55' N.

0,O - 0982 Maaputki . 0,82 - 7,50 Etupaksa hrmaata leptiittia, jossa siella ta5lla

ohuita amfiboliittikerroksia seka kkvartsia ja gra- niittia. Jokunen ohut kalkkikivijuoni. Muutamia pienia kiisurakeita . Xaade noin 4,50 m. 72'.

7950 - 17980 Serisiittikvartsiitti, jossa seka rikki- etta magneettikiisua. (S ei yli 5 %) Kaade noin ll,3O m. 67'.

17980 - 20975 Kvartsiserisiittiliuske , jossa (etupaassa rikki- kkisua) kiisua enemmh kuin edella. s 4 10 - 12 %.

20,75 - 2325 Kvartsiserisiittiliuske, jossa jonkun verran rikki- ja magneettikiisua.

23,25 - 59,39 Harmaata leptiittia, jossa useita kvartsi- ja peg- matiittijuonia. 32 m:n vaiheilla erikoisen kiille- rikasta, jonka jakeen hyvin hienorakeista, kvart- sirikasta. Pari ohutta kalkkikivijuonta. Muutamia

kiisurakeita.

- 59939 Reika loppui.

Syvaporausreika B7.

(Kemio , Branten)

Paikka : Kentt a B2; (408 E; 80 N) . Suunta: N 1 8 W; &' = 'jOO N .


12,95 - 40950 Vaalea kvartsiserisiittiliuske, jossa hieman epa- t a s a i s e s t i hienorakeista r ikk ik i i sua . Paikotel len vain muutamia magneett iki isul a iskia . S r / a l l e 10 %. Kaade noin 2 2 , 2 5 1 ~ . 85ON.

11 N 31,W " 85' N.

M,50 - 43,50 Kivi muuttuu v5.hitellen hienorakeiseksi vaalean harmaaksi l e p t i i t i k s i , jossa s i e l l a t a 5 l l a pie- n i a magneettikiisuliiiskia. Kaade noin 41,30 m. 80'.

43,50 - W,80 Vaaleassa l e p t i i t i s s a r ikk ik i i su l a i sk ia .

44,80 - 71,40 Kvartsiserisiittiliuske, jossa hienorakeista r ikk ik i i sua pa ikote l len muutamia kymmenia s e n t t i - metre ja. Muutamia magneettikiisuliiiskia, Joskus v5ihemrnii.n s e r i s i i t t i p i t o i s t a , mutta a ina kuiten- k i n s is i i l taen k i i sua (mi l t e i impregnations). Kaade noin 62,30 m. 80' N. II 11 65,50 " 88'.

71,M - 78,35 Harmaata l e p t i i t t i a , jossa r ikk ik i i sua impregna- t iona seka magneett iki isuli i iskia, paikotel len runsaast ikin , Kaade noin 73,90 me 8 3 O .

78,35 -100,08 K i v i l a j i muuttuu jy rkas t i l e p t i i t i s t a amfibolii- t i k s i , joka a luks i s e l v a s t i ke r rokse l l i s t a . K i i -

sua e i ole. Kaade noin 82,OOm. 78".


Syvaporausreika 8B.

(Kemio , Branten)

Paikka : KenttS B l ; (408 E; 4-0 S).

Suunta : N 28 W; = 50' N .


4,38 - 6,05 Vaalean harmaa, k i i l l e r i k a s l e p t i i t t i , jossa vain muutamia p ienia ki isurakei ta .

6,05 - 9,45 Hienorakeista r ikkiki isua. S d l 0 - 12 %*

9,45 - l0,OO Kiisuton harmaa l e p t i i t t i .

10,OO - 15,05 Epiitasaisesti k i i sup i to i s t a , k i i l l e r i ka s t a harmaa- t a l e p t i i t t i a . (Paikotellen S 10 %).

15,05 - 17940 Jotakuinkin ki isutonta k i i l l e p i t o i s t a harmaata l e p t i i t t i a . Kaade noin 16,lOm. 78".

17,40 - l9,OO Hienorakeinen, vaalean harmaa, kvarts i r ikas leptiitti, jossa muutamia kvartsijuonia.

l9,OO - 51,40 Etupaassa k i i l l e r i k a s vaalean harmaa l e p t i i t t i . Muutamin paikoin kvarts i r ikas , vZhernm5n k i i l l e - pitoinen l e p t i i t t i , jossa muutamia kvartsijuonia. Heikko mpeet t ik i i su- impregnat io seka muutamia pienia k i i s u l ~ s k i a . Kaade noin 20,20m. W O N .

t t tt 41,50 " 78'. II )I 49,80 " 67'.

51,M - 60,50 'Epatasaisesti hienorakeista r ikkikiisua.

S C\I a l l e 10 %. Kaade noin 56,70 m. 82".

60,50 - 62,75 Melkoisesti mgneet t ik i i su la isk ia .

62,75 - 83,lq L e p t i i t t i etupaassa tummaa, b i o t i i t t i r i k a s t a . Siel- l a ta i i l la mgueet t iki isun impregnoimia aluei ta . Muutamia ohuita kvartsijuonia.

Kaade noin 67,60 m. 90'. tt 18 80,lO 75O N.


Selonteko s W o p r o s p e k t a u s t o i s t a - - -

Suomen Malmi Osakeyhtion laskuun Kemiossa

1/7 - 29/90 1936.

Tutkimuksessa k w e t t i i n suorakulmaisia juoksevia kord inaa t te ja . Tu tk i t t u a lue o l i kaksiosainen, k a s i t t a e n alueen des tanf ja rd i s - s a , seka alueen Vestlahdessa. Vastaavat X ja Y koord inaa t i t ovat l a s k e t u t a lunper in samasta p a a l i n j a s t a l a h t i e n . Paiil inja on vede t ty y h t a j a k s o i s e s t i l a p i Kemion flestanf j a rd in a l u e e l t a a ina ges t l ah teen saakka, mutta on pysyvast i vahv i s t e t t u vain t u t k i t u i l l a a l u e i l l a . Koska Suomen Malmi O/Y on k a r t o i t t a n u t t u t k i t u t a luee t seka t o p o g r a a f i s e s t i , geo log ises t i e t t a magneet- t i s e s t i e i t % s a yhteydessa sen lahemmin s e l o s t e t a koordinaat t i - jiir jestelmaa, vaan kay s e t a y d e l l i s e s t i s e l v i l l e yht ion omis- t a k a r t o i s t a .

Yestanf j a rd i s s a on p a a l i n ja vahv i s t e t t u pysyvast i s i t e n , e t t a joka 200 m. pa** on p y s t y t e t t y kivipyykkeja va rus t e t t u ina p u i s i l l a p a a l u i l l a , jo ih in kaiver tamal la ja po l t t amal la on mer- k i t t y vastaavat koord inaa t i t . Joka 40 m. paassa p a a l i n j a l l a on pienempia paa lu ja . P o i k k i l i n j a 480 E on myoskin vahv i s t e t t u ki- v ipyyke i l l a ja p a a l u i l l a joka 100 m. paassa. Kentt ien e t e l a i s e t p i t k a t s i v u t ovat y leensa merkityt pienemmilla p a a l u i l l a 40 m. paassa t o i s i s t a a n .

Westlahdessa on olemassa p a i t s i v a r s i n a i s t a paa l i n j aa , apupiia- l i n ja joka s i j a i t s e e 280 m. pohjoiseen ensinmaini tusta . Apupaa- l i n j a a n l i i t t y y omat koord inaa t i t kent t ineen n:o B 1 ja B2. Paa- l i n j o j e n vahvis tus on samanlainen kuin Westanfjardissa.

Luonnoll isest ikaan kivipyykkeja e i o le p y s t y t e t t y p e l t o i h i n vaan on t5.l.laisissa tapauksissa vahv i s t e t t u liihinna oleva sopiva p i s -

t e .

Tutkimusmenetelma.

Paatutkimusmenetelmha k a y t e t t i i n sWomagneett; t 'sta i n d u k t i i v i s t a

johtokyvyn v a l i l l a , K Q t b t o ja t e o r e e t t i s e t t a r k a s t e l u t ovat kui tenkin o so i t t anee t , e t t e i nain ole a s i a n l a i t a . On o te t t ava huomioon seuraavat s e ika t :

a ) Johtavien mineraalien oma abso luu t t i - nen johtokyky,

b) Johtavien mineraalien es i in tymis tapa k.o, k i v i l a j i s s a ,

c ) Johtavien mineraalien prosentuaal i- nen maarg,

d ) Kivi la j i n kosteus.

Esi intymistavassa voidaan e r o i t t a a kaks i prototyyppia:

1 ) Johtavat mineraal i t e s i i n tyva t pie- nempina t a i suurempina rakeina (s ivu)kivessa , raetyyppi . Tal la i - sen tyy-pin johtokyky voi vaihdel la a rvos ta joka l a e n t e l e e ( s ivu) kiven johtokykya, arvoon joka lahen te lee johtavan mineraalin omaa johtokykya, Ideal i tapauksessa on raetyypin johtokyky homogeeninen joka suuntaan, seka verrannoll inen johtavien mine- r a a l i e n prosen t tuaa l i seen maaraan,

2 ) Johtavat mineraal i t ovat jakautuneet k i v i l a j i n l iuskeisuuden suunnassa, muodostaen yh tena i s ia kerroksia , l iuskeinen tyyppi. Tassa johtokyky on suunnattu l i u s - keisuuden suuntaan, ja sen suuruus on verrannol l inen johtavien rnineraalien makaiin.

N Z s t a t yype i s t a loytyy l u o n n o l l i s e s t i l uku i s i a poikkeuksia ja muunnoksia, mika s u u r e s t i va ikeut taa n i iden t e o r e e t t i s t e n mahdol- l i suuks ien hyv&sik6yttoa, jotka avautuvat kunkin tyy-pin e r a d e n f y s i k a a l i s t e n ominaisuuksien kaut ta . Ylen t a r k e a t a on kuitenkin muistaa, e t t a l iuske inen tyyppi a iheu t t aa voimakkaita s a o joh- t e i t a jo pa l jon pienemmalla johtavien mineraalien m a e a l l a kuin raetyyppi. Varsinkin kun on kysymys r i k k i k i i s u s t a on tama seikka usein t u l l u t kaytihnossa todetuksi . S a o j o h t e e n voimakkuus a rvos t e l l aan sop ivas t i r esu l to ivan kent tavektor in kaateen

(kulma ,& ) pe rus t ee l l a , s i l l a horisontaalikomponentin suuruus r i ippuu p a l jon sWo johteen e ta i syydes ta v i r t a a v i evas t a kaape- l i s t a ,

Westan f j *din tutkimusalue . (Alue n: o 1 )

Taalla o l i ka l l iopera melko pal jastunutta, joten geologisten havainto jen kautta on melko helppoa todeta syyt saatuihin sahko johteis i in . Nama seurasivat yleensa saatu ja magneettisia ve- t o j a , mutta e iva t aina o l l ee t s u h t e e l l i s i a naihin. Kaikkiaan m i t a t t i i n 7 normaalista kent taa joiden sivujen s u u r u u s o l i 1000 x 500 m, sek5 kaksi pienempaa erikoiskenttaa. Ne kentat jotka kaipaavat tarkempaa e r i t t e l y a ovat n:ot 1, 3, 3 E , seka 7. Naissa es i intyvat suurimmat paksu jen maakerrosten peittamat a lueet .

Alueella tava tu t r ikk ik i i su tyypi t ovat osoit tautuneet huonoiksi sahkon johta j i k s i , mika esim. Watthagan esiintymassa riippuu rae-

tyypis ta ja a lha ises ta kiisupitoisuudesta. Nennerin menetelmal- l a m i t a t t i i n t a a l l a vanhan koekuopan l i ihel la pellon sy r jassa k i i -

3 sutyypin absoluuttinen ominaisvastus. T u l o s o l i 1300 ohmia/cm , s i i s melko s u u r i arvo, mika vastus on samaa suuruutta kuin Ke- miossa tavatun saven. Eraassa paikassa m i t a t t i i n qennerin mene- telmaa sopivas t i soveltamalla 1 ,2 m maanpinna alapuolel la saven

3 johtokyvyksi 2000 ohmia/cm . Eraissa muissa paikoissa missa o l i paksummat kerrostumat s a a t i i n syvemrnalla vastusarvo ja jotka

3 a l i t t a v a t 1100 ohmia/cm . Tam5 osoi t taa e t t a paksummat savikerrostumat voivat antaa a i h e t t a s e l l a i s i i n siihkomagneettisiin hai-

r io ih in , jotka ovat samaa suuruusluokkaa kuin k i i su jen heikost i impregnoimat k i v i l a j i t . Tama seikka on otet tava huomioon kent i l - l a 3, 3 E ja 7. Savikerrostumat a iheut tavat t o s i n homogeenisem- m a virtauksen kuin joku kiisuvyohyke , mutta yhteis tulos molem- mista voi o l l a harhaanjohtava.

Seuraavassa k5ydaih l a p i mitatut kent a t s i k a l i kun n i i s s a on jotakin e r iko i s t a huomautettavaa.

Kentta n:o 1.

Tama k a s i t t a a Yatthagan k i i sues i in tymh ymparistoineen. Sahkoi- s e s t a kar tas ta on l a a d i t t u erikoinen j a l jennos 1apinGkyvalle pa- p e r i l l e ( p e i t e p i i r r o s ) , ja on tihiin merkitty p a i t s i sahko johteet kulman arvot kentiin e r i p i s t e i s sa . Kartta voidaan ase t t aa magnee t t i sen ja geologisen kartan (1:2000) p a a l e ver ta i lu jen suo- r i t tamiseksi . Pyorrevirrat muodostavat hevosenkengiin muotoisen kuvion tasossa. Vanhan koekuppan l a e l l a kulkevat ne kohtisuo- r a m geologisten havaintojen kautta tunnettua vuor i l a j in kulkua

vastaan.

Tama seikka on s e l i t e t t a v i s s a s i t e n , e t t a ne t a a l a o so i t t ava t mohkalemiiisen kiisumuodostuman i t a r a jaa. Hiukan etelampiina ne yhtyvat magneettiseen alueeseen joka kulkee v i n o s t i poikki ken- th. Toisaa l ta p y r k i i v i r t a sulkeutumaan poikki saman magneettisen alueen l i i t t y e n kentiin e te l i i la idassa e s i i n t y v a k sihkojoh- teeseen. Kallioperan johtokyky on i l m e i s e s t i hyvin p i e n i , paat- t a e n heikosta virranmuodostumasta. Lahel la olevien voimakkaam- pien siihkojohteiden asema on kui tenkin s e l l a inen , e t t a v i r t a t ava l l aan pakosta joutuu kulkernaan mainittuun suuntaan. Watt- hagan k i i s u e s i i n t y m k muut r a j a t e iva t anna i t s e h s a s e l v a s t i i l m i . T a m 5 johtuu l u o n n o l l i s i s t a s y i s t a s i l l a kuten ennen mai- n i t t i i n on johtokyky parhaimmissakin paikoissa p i e n i , ja pienenee k i i sup i to i suus ja tkuvast i reunoihin pain. Kent& pohjoisosassa ilmenee t o s i n sahkojohte i ta , mutta ovat nama i l m e i s e s t i aiheutuneet kapeammista johtavis ta vyohykkeista, jotka kylliikin voivat l i i t t y a Watthagan k i i sues i in tymak .

Kuva n: o 1 n e t t a a potentiaal imenetelmalla mitatun grad ien t t i - p r o f i i l i n l i n j a l t a 40 'd. Nahdah e t t a on kysymys kapeasta joh- t avas t a vyohykkeesta. Tassa paikassa on maapeite hyvin ohut, n. 1 m joten o l i s i syy ta kaivamalla p a l j a s t a a ka l l i ope ra pis- t e e s s a 175 S , n i i n l e v e a l t i e t t a sahkojohteen syy tavataan.

On i l m e i s t a e t t a sahkomagneettisella menetelmalla on vaikeata saada t a y s i selvyys k i i s u jen jakautumisesta iiatthagan a l u e e l l a , johtuen esiintymiin epgse lv i s t a r a j o i s t a ja huonosta johtokyvyst a, seka e r i k o i s e s t i massamaisesta luontees ta . Magneetti- nen k a r t t a antaa mielestamme paremman, joskaan e i t ayde l l i s en kuvan a s i a s t a , mutta epaselviiksi j aa kuitenkin magneettikiisun ja r i kk ik i i sun jakautuminen a luee l l a . Sahkois i s ta tutkimusmene- t e l m i s t a on ekvipotentiaalimenetelma sop ivas t i sove l lu te t tuna se , j o l l a on suurimmat mahdollisuudet onnistua k i i s u jen jakautumi- sen s e l v i t t amisessa, joten ehdottaisimme sen soveltamista k. o. tapaukseen, s ik i i l i kuin geofys ikaa l i s ta t i e t a s aa tu j a l i s a t i e - t o j a halutaan.

Taa l l a on ka l l i ope ra suureksi osaksi he lpos t i e s i l l e s a a t a v i s s a ,

joten geologiset havainnot t a l l a k e n t a l l a yleensa he lpos t i

s e l v i t t a v a t s W o johteiden a iheu t t a jan. Magneettinen k a r t t a

kgy hyvin yhteen s W o i s e n kar tan j o h t e i s i i n , p a i t s i p i s t e e s s a 360 E 500 S , missa e s i i n t y y katkeama magneettisessa kar tassa , kun sens i jaan sahkojohteet katkeamatta jatkuvat. Kerkillepantava

on l i n j o i l l a 240 E - 280 E l a a j a l l a a l u e e l l a e s i i n tyva t , melko

huomattavat ho r i son taa l iko~ponen t in a rvo t .

T k a k g s i t t a a Bosla t tenin , ja on monessa suhteessa e r i t t i i i n

mielenkiintoinen, s i l l a s i i n a e s i i n t y y kaikkein suurimmat e r o t

magneettisten ja skhkoisten mit taus ten v 5 l i l l a . Vinost i y l i ken- tk kulkee siihkojohde j o l l a e i o le v a s t i n e t t a magneett isel la

k a r t a l l a . Korkeintaan e s i i n t y y s i e l l a t a a l a hyvin heikkoja,

ha jana i s ia ve to ja sen l ah i seudu i l l a . Kent& pohjoisreunassa kulkee l e v e u o , he ikos t i magneettinen vyohyke, j o l l a t o s i n on

vas t ine s W o i s e l l a k a r t a l l a .

Ne t a s a i s e t magneettiset vedot jotka e s i i n tyva t l i n j o j e n 120 W

ja 400 E v a i l l a ovat i l rne i ses t i va in naennaises t i heikkoja,

johtuen paksuis ta maakerroksista, s i l l a kentiin E ja Q paassa

ni iden voimakkuus h e t i kasvaa kun ka l l i onp in t a i lmestyy nikyviin,

Koska kentiin pohjoisreunassa e s i i n tyva t s U o i s e t johteet o l i -

va t luon tee l taan s e l l a i s i a e t t a ne an to iva t a i h e t t a luuloon

e t t a kaapel i o l i l i i a n l g h e l l a k.0. j oh t e i t a , a s e t e t t i i n kaape-

li uuteen asemaan, k e n t t a 3 E.

Kentta 3 B.

Mit taustulokset t a l l a k e n t a l l a o s o i t t i v a t e t t a o l i olemassa s e l -

l a i s i a pyorrevirtamuodostumia jotka o s o i t t i v a t melko laa jan ,

l sh inna ho r i son t t aa l i s en johtavan kerroksen olemassaolon. Tas-

s a melko homogeenisessa v i r t ausken tassa e s i i n t y i e r a i t a poik-

keuksia, jotka taasen t aytyy katsoa alunperin johtuneeksi johta-

v i s t a vyohykkeista i t s e ka l l ioperassa . Resultoiva v i r t a u s ja

vastaava sekundaarinen k e n t t a on naiden molempien syiden yhteis-

t u lo s . Mainittu kerros o l i s i t a s s 5 tapauksessa Bosla t tenia

p e i t t a v a savikerrostuma. Huomataan miten Bosla t tenin reuna-alu-

e i l l a homogeeninen v i r t a u s pienenee, ja j t i l j e l l e j a a vain kal- l i o p e r a s t a johtunut v i r t a u s . Tama on s e l v a s t i huomattavissa ken-

t a n l k t i s e s s a osassa. Muunlainen s e l i t y s kyseessaolevan kentan

s5hkomagneettisten ha i r io iden s y i s t a on va ikeas t i a j a t e l t a v i s s a .

Savikerrostuma o l i s i myos se syy, miksika Bosla t tenin ha lk i

kuJkeva magneettinen vyohyke e i s W o i s e e t i sen selvemmin ilmai-

s e itse5.nsa kentan keskiosassa, missa savikerrostuma i l m e i s e s t i

on paksuin. Voidaan s i is puhua siihkodynaamisesta var jos tukses ta .

(Elektrodynamische Schirmwirkung)

Asian todis tamiseksi s u o r i t e t t i i n s a r j a mit tauksia flennerin me-

nete lmal la l i n j a l l a 240 E, v a i l l a 280 N - 380 N. Tamk mittauk-

sen avu l la h a l u t t i i n tode ta n i iden vas tus ten suuruusluokka, jot-

ka o l i v a t olemassa maanpinnan a lapuole l la . Tulos n5hda5n kuvassa

n:o 2, missa e s i t e t a k naennainen maavastus w,funktiona Y-kor- d i n a a t i s t a v a l i l l a 280 N - 380 N. P i s t e 280 N s i j a i t s e e Boslat- t e n i n reunassa, ja kuvasta huomataan e t t a naennainen vastus t a a - l a on melko pal jon suurempi kuin p i s t e e s s a 380 N , missii saavu- t e t a a n n. 1100 ohmis/cm3. Tams on arvo, joka a l i t t a a Natthagassa mitatun vastaavan ki isutyypin ominaisvastuksen arvoa, Tal la inen ominaisvastus on rii t t ava aiheuttamaan huomattavia swijmagneet- t i s i a h a i r i 6 i t a . L i n j a l l a 240 E t o s i n e s i i n tyy kaksi aelko yhteen- su lanu t ta sahk6johdetta, mutta maavastuksen yleinen lasku on kuitenkin s e l l a i n e n e t t a katsomme sen aiheutuvan maakerroksista. K. o. sahko johteet o l i s i v a t t a v a l l i s e n se l i t y s t avan mukaan aiheutuneet kahdesta r innakkaises ta johtavasta vyohykkeesta, mika seikka selvimmin ilmaantuu kulmasta P kuin horisonttaalikomponen- t i s t a , Johteiden a i h e u t t a j a t s e l v i t e t a k parha i ten t imant t ikai - raukse l la , joka sop ivas t i voidaan s u o r i t t a a l i n j a l l a 280 E , si- t e n e t t a r e i k a tunkee 310 N ja 400 N va l i s en alueen liipi. Toinen r e i k a voidaan s i j o i t t a a esim. l i n j a l l e 40 E , c i s t e e s s a 400 S

esiintyv5.n johteen selvi t t i imiseksi .

Ulkopuolella ken t taa 3 E l i n j o i l l a 440 /d 200 V noin 200 N s a a t i i n o s i t t a i n hyvin te rava , mutta heikko siihkojohde. Kall iopera on melkein p a l j a s a inak in p i s t e i s s a 440 180 N , seka 400 :V 180 N ,

joten ni iden a i h e u t t a j a t a a l l a on tode t t av i s sa p i e n e l l a va iva l la . Joh tee l la e i o le v a s t i n e t t a magneett isel la k a r t a l l a . Uskornme e t t a johde on aiheutunut hyvin kapeasta joh ta jas ta , johtokyvyn o l l e s s a hyvin pienen, ja e s i l l e t u l l e e n vain syys ta , e t t a p r i ~ a a - r inen kaapel i s a t t u i olemaan e r i t t a i n edu l l i s e s sa asemassa. Kaa- p e l i n a s e t t e l u l l a joka vas taa ken t taa n:o 3 e i saa tu m i t a k huo- mattavaa h a i r i o t a esim. l i n j a l l a 240 3.

Kentta n:o 4.

T a l l a l i i t t y v a t magneettiset vedot hyvin ~ U o j o h t e i s i i n . K e n t k

l a p i kulkeva levea magneettinen vyohyke on sahko johteiden perus- t e e l l a aiheutunut useasta r innakkaises ta k i i su j en impregnoimasta vyohykkeesta, j o i s t a s u o k a r t a s t a enemmkh t a i vahemmiin selvZ.sti voidaan e r o i t t a a kolme. Kent5.u SE kulmassa e ro i t e t aan kolme r in- nakkaista siihkojohdetta jotka l i i t t y v a t k e n t t i i n n:ot 5 ja 7. Aiheut ta ja on he lpos t i t ode t t av i s sa esim. l i n j a l l a 320 E. Kentas-

s a n:o 4 on ~ U o j o h t e i d e n voimakkuus kohtalainen, vas ta ten myos k o h t a l a i s i a magneettisia veto j a , ja yleensa on ni iden a iheut ta- j a t he lpos t i t ode t t av i s sa . Mahdollisesti s u o r i t e t t a v a t imant t i - ka i raus voidaan sop ivas t i s i j o i t t a a esim. l i n j a l l e 1000 E , missa

vyohykkeen leveys on suh tee l l i s en p ien i .

Kentta n:o 5.

Levea magaeettinen vyohyke vas taa vain l i n j a l t a 880 E l a h t i e n s e l v i a sa-hko joh t e i t a ( i t i ian pain) , kun taasen l k t e e n pain maini- t u l t a l i n j a l t a on hava i t t av i ssa vain hyvin heikko ja s2hkomagneet- t i s i a h a i r i o i t a , huolimatta s i i t 5, e t t 5 pa iko te l len magneettiset h a i r i o t ovat voimakkaampia kuin kent Zn it apaassa. Tama v i i t t a s i s i i hen , e t t z k i i su j en esiintymiaen k e n t k l i h s io sas sa on hajanais- t a .

Kentta n:o 6.

S W o i s e s t i m i t a t t i i n ainoastaan osa a lkupera i ses ta ken tas ta n:o 6 johtuen era iden maanomistajien kanssa s a t t u n e i s t a erimielisuuk- sist a.Alunperin suunni te l tu ken t t a on kokoonpanokartassa p i i r r e t - t y k a k s i n k e r t a i s i l l a v i i v o i l l a . Vinost i y l i kentan kulkee kapea magneettinen vyohyke, joka a ina l i n j a l l e 680 E saakka ilmaisee i t s e n s a s e l v i l l a s&ko j o h t e i l l a . Sanotusta l i n j a s t a i t a k huomataan e t t a s i e l l a olevat heikot pyorrevirtamuodostumat kuitenkin s a i l y t t a v a t vinon suuntansa. Biagneettisen kar tan l h s i p a a s s a oleva levea vetoalue ilmaisee i t sens i i u sea l l a r innakka ise l la sahko- joh tee l la jotka v5h i t e l l en haviavat. K. o. a lue l i enee a inakin j ossain maarin k i i s u p i t oinen, vaikkakin johtavaa yh tey t t a on vain

paikote l len .

P i en i a poikkeuksia lukuunottamatta seuraavat magneettiset vedot hyvin saa tu ja s2hko joh t e i t a . Pyijrrevirtamuodostus on t a y s i n l uonno l l i s t a t i e t a s u l j e t t u . On s i i s kysymyksessa ho r i son t t aa l i -

t a sossa s i j a i t s e v a sekundaarinen v i r t a p i i r i , jonka siihkomagneet- t i n e n kytkenta p r i m a a i k e n t t a a on m i t a e d u l l i s i n . Vaikkakin saa-

dut sWo johteet t Gila kent a l l c yleensa ovat voimakkaita, ka tsoi - simme sen johtuvan enemm5.n e d u l l i s e s t a sahkomagneettisesta kyt- kennasta kuin ka l l i ope ra s sa p i i l e v i s t a hyvis t Z johtokyvyista. Er iko isken t taa 7 E , joka on o s i t t a i n ky tke t ty k e n t a s a 7 es i in - t y v h V-muotoisen kuvion to i s een haaraan, antaa vas taavissa pai-

koissa pa l jon heikompia ~ Z b k o j o h t e i t a . Tama tukee y l l k a i n i t t u a

kytkent a-olettamusta, joka s i i s koskee ken t taa 7 vain suur in p i i r t e i n . Jo i ssak in y k s i t y i s i s s a paikoissa s a a t t a a t ie tenk in 01-

l a olemassa parempiakin johtokyky j a b

P i s t e 1520 E 200 M paikka johon yhtyy useammalta t a h o l t a saa- puvia sahko joh t e i t a , s i t e n e t t a se muodostaa pienen V-muotoisen

kuvion. T a m a haaro jen s i s a p u o l e l l a ja 1 5 h i s t o l l a ilmaantuu melko t a s a i s i a s ahko i s i a ja magneet t i s ia h t i i r i o i t a . Kysymykses- sa s a a t t a a o l l a Uatthagan tapainen kiisumuodostuma. TSma seikka tode taan pa rha i t en t iman t t i ka i r aukse l l a . S W o i s t a t i e t a a s i a pa rha i t en r a t k a i s t a i s i i n s o p i v a s t i s o v e l l u t e t u l l a ekv ipo ten t t i - a a l i v i i v o j e n mi t t aukse l l a .

L i n j o i l l a 1560 E - 1800 E , 400 N - 460 N v a l i l l a e s i i n t y y hor i - sont taal ikomponentin maksimi u lkopuole l la magneettisen vyohykkeen, mutta epa i l emat ta on ku i t enk in kysymys k a l l i o p e r a s s a o levas ta epiinormaalisesta johtokyvyst a. Sens i jaan l oy tyy kent a l l a 7 sen e t e l a r euno i s s a , va r s i nk in kentiin i t i i p a k s a e l l i p t i s t a po la r i sa - t i o t a jo ta seuraa t a s a i s e t ho r i son t t aa l ikomponen t in a rvo t , p a i t s i l i n j a l l a 2160 E 45 N , jossa on epase lva maksimi. Hair ion syy on t&sa tapauksessa kyseenalainen. Saa t t a a kyl l i ikin o l l a kysymyk- s e s s a s av ike r ro s t en aiheut tamat h a i r i o t , s i l la kentan e te la reuna seuraa s av ike r ro s t en pe i t t amaa laaksoa.

dest lahden tutkimusalue.

(Branten. )

Brantenin r i kk i - ja magnee t t i k i i sup i t o i s e t malmityypit oso i t t au - t u v a t nay- t te i l la s u o r i t e t u i s s a kokeissa hyv iks i sahkonjohta j i k s i . Ainoastaan l i n j a l l a 440 E 35 N t a v a t t i i n r i kk ik i i su tyypp i joka s ~ o i s e s t i liihinna v a s t a s i Watthagan tyy-ppia, o l l e n ku i t enk in l iuske-raetyyppia. Vertaamalla y k s i t y i s k o h t a i s e s t i magneet t is ia ja sShkois ia k a r t t o j a huomataan e t t a ne s u u r e s t i e roavat t o i s i s - taan . Voimakkaita magneet t is ia v e t o ja seuraa y leensa heikko ja s ahko i s i a j o h t e i t a , kun taas voimakkaat sahkoise t vedot ovat va in h e i k o s t i magneet t i s ia . Magne t i i t t i a e i t i e t aSssemme Brante- n i s s a o l e t a v a t t u , jo ten magneet t i se t vedot on k a t s o t t a v a magneet- t i k i i s u n a iheu t t amiks i . Sen es i in tymis tapa voimakkaammin magneet- t i s i l l a a l u e i l l a , missa e i e s i i nny er ikoisempia szhko j o h t e i t a on i l m e i s e s t i hyvin ha j ana i s t a . Miksika r ikki -magneet t ik i i su sekatyyppi e i o l e sen voimakkaamrnin magneet t i s ta e i o l e ilman muuta se lvaa . T i e t t a v a s t i on olemassa myos h e i k o s t i magneet t is ta magneet t ik i i sua , jo ten on mahdol l i s ta e t t a r i k k i k i i s u n yhteydessa e s i i n t y y j u u r i tama tyyppi .

Koska Brantenissa k a l l i o p e r a y leensa on hyvin p a l j a s t u n u t voidaan geologis ten havaint o jen a v u l l a s u o r i t t a a tutkimuksia mai- n i t t u j e n se ikko jen s e l v i t t a m i s e k s i , perustana magneet t iset ja

siihkoiset k a r t a t .

Kentta B 1.

Tama k a s i t t a a Brantenin vanhat kaivokset merenrannalla, Kent& l ans ipaas sa e s i i n t y y vain heikko ja ja epase lv ia SWO j o h t e i t a , o so i t t a en heikkoa, s e k a l a i s t a k i i s u j e n jakautumista. I t a p a G s a kulkee kaivosten kau t ta voimakkaita s w o j o h t e i t a , jotka l i n j a l - l a 360 E j y r k a s t i kaar tuvat poh jo i s ta k o h t i , l i i t t y e n kentiin n:o B 2 j o h t e i s i i n . E r i t t a i n epatasa inen maasto a i h e u t t a a mones- s a paikassa va rs ink in l g h e l l a kaapel ia huomattavia ho r i son t t aa l i - komponentin arvo j a , mutta t a rkas tamal la e l l i p t i s t a p o l a r i s a t i o t a voidaan t i i l l a i s e t h a i r i o t e l iminoida. E s i m . l i n j a l l a 960 E nah- d a k s e l v a s t i miten sahkomagneettinen k e n t t a on e l l i p t i s e s t i po- l a r i s o i t u n u t va in kiisuvyohykkeen kohdalla. L i n j a l l a 760 E e s i i n - t y y seka magneettisessa e t t a s W o i s e s s a ka r t a s sa 20 m hyppays, joka epa i l emat ta on aiheutunut mi t t ausv i rhees ta l i n j an t eos sa .

Kentta B 2.

Tassa e s i i n t y y jyrkka poimu, joka on i lma i s tu melko r i k k i n a i s t e n , mutta y leensa v o i ~ a k k a i d e n sue johteiden kau t ta . Ta l l a k e n t a l l a on ~ W o m a g n e e t t i n e n kytkenta kiisuvyohykkeiden ja primaarisilmu- kan v a l i l l a e r i t t a i n edu l l inen , mika s e l i t t a a ne epanormaalisen voimakkaat r esu l to ivan ken t tavek tor in kaa tee t ( 4 = 90') mi tk l mit tauksessa h a v a i t t i i n . KentZLlg t a v a t t i i n kahta k i i su tyyppia , t o inen h y v a l a johtokyvylla i lma i s tu , to inen s u h t e e l l i s e n huonol- l a . Missa namz e s i i n t y v a t l a e k k a i n on se lvaa , e t t a jalkimmiiisen tyypin aiheuttamat sahkojohteet p e i t t y v a t ensimmaisen tyypin a i - heut tamiin voimakkaisiin h a i r i o k e n t t i i n . T&ta syys ta on k i inn i - t e t t a v a t a r p e e l l i s t a huomiota kent i i l l a e s i i n t y v i i n p i en i i nk in e p ~ a ~ n o l l i s y y k s i i n .

Ennen maini t tu s W o i s e s t i heikomman k i i su tyyp in puhkeama l i n j a l - l a 440 E , 35 N e s i i n t y y n. 10 m vahvana ja on n&yvissa va in pie- n e l l a matkalla. On syy ta e p g i l l a e t t a 1S.hellaoleva suo mahdolli- s e s t i p e i t t a a samantyyppisen ki isuesi intyman. Ifli5hemin s u o r i t e t - t a v i s s a t iman t t i ka i r auks i s s a on syy t a t u t k i a maini t tu suo seka sen e t e l a p u o l e l l a e s i i n tyvaa sahko johdet ta . Magneett iset vedot ovat y leensa heikko ja p a i t s i muutamassa r a joi- t e t u s s a kohdassa. Tyypi l l inen on p i t k a , v e r r a t t a i n s e l v a magneet- t i n e n a l u e l i n j a l l a 640 E - 800 E , s i l l a s e on i lmais tu melko hei- k o i l l a s i ihkojohte i l la , kun t aasen voimakas johde l i n j a l l a 320 E 154 N s i j a i t s e e hyvin h e i k o s t i magneet t i se l la a l u e e l l a .

Poimutuksen selventamiseksi a s e t e t t i i n t a r k o i t u s t a va r ten e r i - ko i sken t t a B 2 E , ja m i t a t t i i n t a l a kohtisuoraan a lkupe ra i s i a

l i n j o j a vas taan poimun kohdalla. Kentta s e l v i t t i my6s kentassa

3 sen e t e l a l a i d a s s a e s i i n tynee t h a i r i o t . Ken t i s t a B 2 ja B 2 E

on l a a d i t t u p e i t e p i i r r o s l i ip in ikyval le p a p e r i l l e , ja t a l l e p i i r - r e t t y sWi5 johtee t seka merki t ty kulmanp a rvo t .

Kentta B 3.

Kentt a on magneett i s e s t i kaikkein sekavin Brantenin k e n t i s t a. S U o m a g n e e t t i s i a h a i r i o i t a on t o s i n hava i t t av i s s a y l i koko kentiin, mutta ovat ne y leensa v a r s i n sekavia ja mitattijmia. Kent& pohjoisosassa e s i i n t y y huomattavaapia s-5 j o h t e i t a , yhtyen l i n - j o i l l a 640 N - 520 'fi melko voimakkaasti magneettiseen alueeseen. Geologiset ahvainnot antanevat k. o. kent - 9 l a parhaan vastauksen magneet t is ten ja s-oisten hai r i i j iden a i h e u t t a j i s t a .

Kentta B 4.

Myiis tama k e n t t a on magnee t t i ses t i sekava. Huomattava on k e n t b pohjoisreunassa es i in tyv i i s W o j o h d e . L i n j a l l a 680 R s i i r t y y pohjoisempi johde kent* ulkopuolel le . Vastaavat magneet t iset vedot ovat melko heikot . Sens i jaan on l i n j o i l l a 560 R - 800 ,V si- j a i t s eva voimakkaampi magneettinen a lue antanut a i h e t t a melkoi- s i i n ~ W o j o h t e i s i i n . Kentiin 4 pohjoisosassa s i j a i t s e e vanha kai- vos jos ta saadaan t i e t o pohjoisimman s U o j o h t e e n a i h e u t t a j a s t a ,

Kuten tu tk imusa ine i s tos ta s e l v i a a on Xemion a lue o l l u t melko tyo- l a a s t i t u t k i t t a v i s s a . Tunnustelumittauksien t u l o k s e t ovat va in w i n harvassa tapauksessa o l l e e t r i i t t a v a t , vaan o l l u t pakko tehda e r iko i smi t t auks ia runsain maarin ja yksinomaan johteiden aseman maaraamisessa.

kiisuesiintgman - tupa.gtk.fitupa.gtk.fi/raportti/arkisto/001_2012_05_aw_smoy_36_37.pdf · bm gg-zg...

Documents