kirjastojärjestelmien tilanne, versio 3

©Tampereen kaupunki

Kirjastojärjestelmien tilanne, versio 3

Opetusministeriön neuvonpito 30.1.2009

Tuula Haavisto kirjastotoimenjohtaja, Tampere

©Tampereen kaupunki 2

Perusasiat ennallaan

• Kirjastojärjestelmä on kirjaston ydinasia kokoelman, osaamisen ja tilojen lisäksi oltava hyvä ja suorituskykyinen

• Järjestelmän kylkeen voidaan rakentaa myös muita palveluita, joissa sen tietovarantoja hyödynnetään

• Suomen yleisissä kirjastoissa vuosittain yli 100 milj. lainaa, rekisteröityjä lainaajia oli v. 2006 2 266 000

• Olennainen kirjastojen työkalu: esim. Tampereella ylivoimainen osa kaikista tiedonhauista tehdään PIKI-tietokannasta


Millä paloilla pelataan?

• Aineistoluettelon ja lainauksenhallinnan mahdollistava kirjastojärjestelmä, ent. luettelo, tunnetaan myös verkkokirjastona ja virtuaalikirjastona

• Kirjaston kotisivut, usein osa kunnan sivuja– Nämä halutaan nykyään yhdistää verkkokirjaston

kanssa ja lisätä soppaan vuorovaikutuksellisia elementtejä

• Yhteydet muihin järjestelmiin (BTJ:n, Kirjavälityksen etc.)• Paikalliset/alueelliset vuorovaikutukselliset sivustot ja

yhteisöt (HämeWiki)• Valtakunnalliset palvelut kuten Kirjastot.fi ja sen liitännäiset

kuten Sivupiiri– näiden painoarvo kasvamassa, näitäkin halutaan ja

pystytään yhdistämään kahden ensin mainitun kokonaisuuteen


Kokonaan toinen lähestymistapa

• Nykyjärjestelmissä mahdollisimman paljon toimintoja yritetään sisällyttää samaan järjestelmään – Parantaa osien yhteentoimivuutta

• ‘Integroidut kirjastojärjestelmät’ olivat 90-luvulla merkittävä uutuus

• Uusi ajatus on ottaa käyttöön vain lainauksenhallintaohjelma, joka noutaisi sekä asiakastiedot että aineistotiedot valtakunnallisista rekistereistä– ehtona SOA –ajattelu eli avoimet rajapinnat sekä

kunnollinen valtakunnallinen aineistorekisteri paikkatietoineen

– En osaa arvioida idean toimivuutta käytännössä, paperillahan se näyttää hyvältä


Suuria muutoksia

• siirrytään kansainväliseen tiedontallennusformaatti MARC21:en, iso ja pakollinen muutos, vetäjänä Suomessa Kansalliskirjasto, laskettu aika yleisissä kirjastoissa 2011

• kirjastojärjestelmiin tulossa vuorovaikutuksellisia palveluita (web 2.0, library 2.0); edellyttävät järjestelmiltä nykyistä avoimempia rajapintoja eli yhteistyökykyä muiden verkkopalvelujen kanssa

• suunta kohti yleisten kirjastojen yhteistä, kansallista aineistohakujärjestelmää (Suomi on tässä jälkijunassa)– Muualta löytyy sekä kaikille kirjastoille yhteisiä että

erikseen tieteellisten ja yleisten kansallisia yhteistietokantoja

• Ruotsissa suunnitellaan parhaillaan kaikkien tietokantojen yhdistämistä


Järjestelmätoimittajat Suomessa

Kolmella järjestelmätoimittajalla yht. seitsemän järjestelmää • Axiell AB:lla vankka markkina-asema Suomessa;

– PallasPro-ohjelma toimiva mutta elinkaarensa loppupäässä

– Origo modernimpi mutta ’pieni’ – LIBRA21 moderni mutta vaatii paljon kehitystyötä

sopiakseen Suomen oloihin• Pääkaupunkiseutu / Helmet, amer. Innovativen Millennium

– hyvä peruspalvelu, korjaukset tehdään nopeasti – ei intoa kehitystyöhön pohjoismaiden ehdoilla

• tieteellisten kirjastojen Ex Libris (Voyager ja Aleph) – tieteellisissä kirjastoissa edelleen eri vaateet


Axiellista vielä

• Axiell tähtää yhteispohjoismaisiin järjestelmäratkaisuihin• maailman kuudenneksi isoin kirjastojärjestelmätoimittaja,

hakee laajentumista Pohjoismaiden ulkopuolelle• yhtiöllä eri maissa yht. 5 järjestelmää, Suomessa nyt

PallasPro, Origo ja Libra (lisäksi DDE Libra, BookIT)• Sulautuminen sujunut Suomessa positiivisesti, nyt

kotimainen osaaminen on yhdessä korissa• Axiellin ainoa tuotekehitysosasto on Suomessa• Axiellin markkinaosuudet yleisissä kirjastoissa, arvio:

Suomessa laskutavasta riippuen 80%-95% Tanskassa väh. 70 % Ruotsissa arviolta 70-80 %


Markkinoista ja kilpailusta• Markkinat kansainväliset, kattavat kaikki kirjastotyypit (esim.

kilpailuasiamiehen näkökulmasta)• Suomella toiveita, jotka eivät ole kv. toimijoille mielenkiintoista

bisnestä: kieli, isot volyymit, kehittyneet vaatimukset (esim. verkkomaksaminen)

• Laadukkaan järjestelmän laatiminen ja ylläpito nykyaikana todella vaativaa

• Vuorovaikutuksellisia verkkosivuja ei ole pakko tehdä saman järjestelmätoimittajan ohjelmalla, muitakin vaihtoehtoja löytyy– Haastavaa, eri ohjelmat saatava pelaamaan yhteen – Sama toimittaja on helpoin ratkaisu, vaarana ylirahastus

• Axiellin Arena vielä kovin keskeneräinen (ja kommentti Tanskasta: ylihinnoiteltu)

• Millenniumin ao. toimintoja ei ole toistaiseksi otettu käyttöön, osin kalleuden takia, osin ajan puutteessa


Isoja trendejä• Valtio ajaa kohti yhteisratkaisuja (SADE-raportti)

– kuntien itsehallinto kantona kaskessa esitetty lainmuutoksia• Suosiota avoimien rajapintojen ratkaisuille (SOA)

– esim. muutaman kaupungin tietohallintopäälliköiden kannanotto 05/08; Tampereella niiden suosiminen kirjattu kaupungin tietohallintostrategiaan

• Kaupungit ulkoistamassa ns. konesalipalveluja – Näissä liikkuu paljon rahaa, sitovat resursseja– Esim. Axiellin Arena tarjoaa tällaista ratkaisua: eri kirjastojen kautta

kertyvä aineiston kommentointi ohjataan samalle palvelimelle• Tässä on järkeä, ilman yhteistä pyttyä emme saa kasaan

kriittistä massaa aineistokommentteja• Sopimuksilla varmistettava että sisällön omistus säilyy kirjastoilla

ja kommentteja tuottavilla asiakkailla – Kaupunkien tietopalvelukeskukset eivät tästä pidä, mutta

tietohallinnot ajavat tällaista politiikkaa

©Tampereen kaupunki

kirjastojärjestelmä muuttuu monin tavoin joka tapauksessa,

…mutta miten ja milloin?

…ja mitä kaikkea voisimme siinä samalla saavuttaa?


Vaihtoehtoja ei juuri nyt ole liiaksi asti…

• Axiellilta menee aikaa ennen kuin tarjolla on ’uusi’ kokonaispaketti– pyrkiikin myymään sen pala palalta, se on

järjestelmätuottajan intressissä– suomalaisilla MERKITTÄVÄT mahdollisuudet vaikuttaa

siihen, mitä Axiell tarjoaa Suomeen• Innovativen Millennium (Helmet) on toimiva, ’valmis’

järjestelmä– sisältää web 2.0 –sovelluksia, ei vielä otettu

Helmetissä käyttöön• israelilainen Aleph on mainittu, suuntautunut

yliopistokirjastoihin (saman toimittajan kuin Voyager)– tammikuussa 2009 käyttöönotto nikottelee


Ratkaisuja hidastavia tekijöitä

• tällä hetkellä ei siis ole mitä kilpailuttaa (Axiellin sortimentti sekalainen, kansainvälisissä ei tarpeeksi valikoimaa)

• puuttuvat kirjastokentän strategiset päätökset ja kuntien tuki sille, mihin valtakunnallisesti tähdätään (esim. yhteisluettelo)

• Axiell edelleen työllistetty kuntaliitosten aiheuttamien konvertointien ja toimintojen yhdistämisen kanssa

• Helmet-järjestelmä toimivassa tuotantovaiheessa, pääkaupunkiseudulla alkaa silti olla tarve miettiä uusia ratkaisuja– Vaikuttaa mahdollisiin valtakunnallisiin hankkeisiin kuten

yhteisluetteloon 1,5-2 vuotta selvittää, mitä ITSE haluamme ja pohjustaa sen

hankinta Yleisten kirjastojen neuvoston tulevan strategian

ydinasioita, esillä myös yleisten kirjastojen verkkostrategiassa


Yksittäisen kunnan tai kimpan kannalta

• nykysysteemit toimivat toistaiseksi • uutta kehitetään: Axiellilla vuorovaikutt. palveluita tarjoava

Arena, järjestelmissä keskipisteenä Libra 21• pääkaupunkiseudulla rauha maassa, mutta uusi tilanne

alkanut virittää mietintää sielläkin • ratkaisua ei voi tehdä kukaan toimija yksin• Yleisten kirjastojen neuvoston ja isojen &

maakuntakirjastojen johtajien ääneen lausuttu mutta konkretisoimaton tavoite on yhteisluettelo– auki: kattavuus: nykyiset Axiell-kirjastot? kaikki

yleiset kirjastot? liittyminen Kansalliskirjaston KDK-hankkeeseen?


Kohti yhden luukun palvelua eli yhteisluettelosta

• Useita tapoja toteuttaa (ks. Maija Kanerva/ Kansalliskirjasto 4/2007* sekä Ari Rouvarin esitykset keväällä 2008**):

1) eri kirjastojen omista tietokannoista eräajoilla tms. koottava tietokanta/nimekerekisteri

• hiukan Mandan tyyppinen kanta, vain saatavuustietojen tarkistuksiin

• mahdollisesti tietueiden poimintaa omaan kirjaston tietokantaan

2) tieteellisten ja/tai yleisten kirjastojen yhteinen tosiaikainen aineistotietokanta

*www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/42007/minullaonunelma.html**www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/esityksia/Files/

liitetiedosto2/Rouvari_Kirjastoverkkopaiva_2008.pdf


Ostajaosaamisen lisäämisestä ja monopoliaseman välttämisestä

– Monopolit pakkaavat rahastamaan, se on talouselämän peruslainalaisuuksia

– Hankala tapaus, mitä oikeasti voi tehdä?– Jos meillä olisi yksi yhteinen luettelo yhdellä

kirjastojärjestelmällä toteutettuna, vain ajoittainen kilpailutus pitäisi monopoliaseman kurissa• Oltava mitä kilpailuttaa, mutta vaihtoehdot

ovat ehkä pysyväisesti vähissä


Ostajaosaamisen lisäämisestä

• kirjastoilla tapana kysyä järjestelmäasioissa liian herkästi neuvoa järjestelmätoimittajilta, joilla – med all respekt – on markkinointiketunhäntä kainalossa; sekin on markkinatalouden lainalaisuus

• oma järjestelmäosaaminen puutteellista politiikkatasolla – mitä oikein haluamme, miten aiomme sen saada

• jatkossa tarvittaneen kuntien suostumus isoihin yhteishankkeisiin, siinäkin politiikkaosaaminen tarpeen: osattava perustella

• uusin PIKI-yhteistyöesimerkki kyllä rohkaisee


Muuta huomattavaa

• joissain kirjastoissa vielä järjestelmiä, jotka eivät noudata standardeja

• pienet, yksin toimivat kirjastot pahimmassa pulassa?


Keillä on asiassa intressejä

• kirjastoilla, jotka haluavat tarjota hyvät palvelut• Helsingin kaupunginkirjastolla yleisten kirjastojen

keskuskirjastona• yleisten kirjastojen neuvostolla, jolla on verkkostrategia ja jonka

yleisstrategia on työn alla• Kansalliskirjastolla, joka on tehnyt tilannetta sivuavia esityksiä,

ennen kaikkea kansallisesta yhteisluettelosta ja vie tavanomaiseen tapaansa strategioitaan määrätietoisesti eteenpäin

• kunnilla, jotka joutuvat maksamaan koko lystin Kuntaliitolla• BTJ:llä (luettelointitiedot), aineistontoimittajilla yms.• OPM:lla, joka suosii ajatusta yhdestä hakujärjestelmästä ja jonka

toivotaan maksavan suuren osan MARC21-siirtymästä ja mahdollisesti muistakin muutoksista

• järjestelmätoimittajilla, jotka haluavat myydä tuotteitaan


Kunnon järjestelmä

Kirjastot tarvitsevat kirjastojärjestelmän, joka • hoitaa perustoiminnot asiallisesti• osaa vuorovaikutuksellisuuden (library 2.0)• toteuttaa uskottavasti siirtymän MARC21-

formaattiin• hoitaa hankinnan edellyttämät liittymät kuntien

omiin järjestelmiin (esim. reskontra) • on rajapinnoiltaan avoin eli yhdistettävissä

muihin verkon palveluihin ja tietysti muiden kirjastojen/kirjastoryhmien tuottamiin palveluihin


Ne pari vuotta eli mitä seuraavaksi?

• keskitytään selvittämään, mitä itse haluamme ja tarvitsemme– Yhteisluettelo – kuinka laajasti? Tämä vaikuttaa

järjestelmäpäätöksiin olennaisesti; yleissuunta ja linja (yhteisjärjestelmän ulottuvuudet) voidaan kirjata YKN:n strategiaan

• Jos haetaan maanlaajuista ratkaisua, on toimittava maanlaajuisesti suhteessa kuntiin ja järjestelmätoimittajiin

• Jos toimitaan pienemmissä kimpoissa, millainen jako? • Miten silloin rakennetaan yhteinen hakujärjestelmä?

– Järjestelmäominaisuudet – pohjustusta on niin PallasPro kuin myös Origo –käyttäjäryhmistä, nyt Axiellin kehittämisryhmistä ja Helmet-kokemuksista

• sitten selvitetään esim. kilpailuttamalla, mikä järjestelmä vastaa vaatimuksiin äksöniä!

kirjastojärjestelmien tilanne, versio 3

Documents