kirjoituksia metsäpirtistä vuonna metsäpirtin osasto 1916 ... · rattavia näyttelijöitä...

Vuosi 1916 1

Kirjoituksia Metsäpirtistä vuonna1916Tähän julkaisuun on koottu Metsäpirttiä koskevia sanoma-ja aikakauslehdissä olleita kirjoituksia vuodelta sekä Met-säpirtin kunnallishallinnon pöytäkirjoja kyseiseltä vuodelta.Kirjoituksia on täydennetty käytettävissä olleilla valoku-vaotteilla.

Martti Peltonen on vastannut lehdistökatsauksen koost-amisesta. Kalevi Hyytiä on puolestaan vastannutkuntakokous- ja suojeluskunta-aineiston kokoamisesta.Valokuva-aineisto on Martti Peltosen kokoelmista, ellei ku-van yhteydessä ole toisin mainittu.

Metsäpirtti oli Suomen kaakkoisin pitäjä Laatokan ran-nalla rajoittuen etelässä Inkeriin ja Suomen itsenäistymisenjälkeen Neuvostoliittoon, lännessä Rautuun ja pohjoisessaSakkolaan. Metsäpirtistä tuli oma itsenäinen kunta vuonna1903. Sitä ennen Metsäpirtti oli kuulunut Sakkolanemäpitäjään.

Martti PeltonenKalevi Hyytiä

AvaussanatMaailmalla oli ollut jo yli kymmenen rauhatonta vuotta.Suomen suurruhtinaskunta oli osa Venäjän valtakuntaa.Raja Inkeriin ja sitä kautta Pietariin oli auki. Tulliraja olitosin Tapparissa. Ihmisten liikkumista seurattiin. Passi-toimiston kautta saatiin tarvittavat kulkuluvat. Mitä kaikkeametsäpirttiläisille kuului tuohon aikaan?

Käkisalmen sanomat kertoi heti vuoden ensimmäisenäpäivänä seuraavaa:

Väestö vuoden 1915 lopussaMetsäpirtin seurakunnassa viime vuona oli syntyneitä 63poikaa ja 65 tyttöä, yht. 128. Kuolleita 49 m. ja 42 n.,yht. 91. Wanhin kuolleista 85 v. Syntyneitä enemmänkuin kuolleita 14 miestä ja 23 naista, yht. 37. Seurakuntaanmuuttanut 11 miestä ja 17 naista, yht. 28. Pois muuttanut6 miestä ja 19 n., yht. 25. Seurakuntaan muuttaneita enem-män kuin poismuuttaneita 1 m ja 2 n, yht. 3. Avioliittoonwihitty 31 paria. Avioliittoja purkautunut miehen kuolemankautta 11 ja waimon kuoleman kautta 8. Seurakunnan wäk-iluku lisääntynyt 19 m. ja 21 n. yht. 40 ja oli wuodenlopulla 2468 m. ja 2338 n., yht. 4806 henkeä.

Käkisalmen Sanomat 1.1.1916

Laatokka jäätynytSuurien pakkasten takia on Laatokka jäätynyt tänä talwenatawattoman aikaseen. Siihen sijaan, että muina talwinaLaatokka on mennyt jäihin wasta tammikuun lopulla jahelmikuulla, on se nyt jo jäässä silmänkantamattomaan.Toissa päiwänä ajettiin ensi kerran jäätä myöten hevosellaSortanlahdesta Konevitsaan. Samoin Terwun ja Heinisen-maan wäliä on ajettu hevosella jo ennen joulua.


Metsäpirtin osastoMaanmiesseuran kokouksessa jouluk. 27 pnä käsiteltiinseuraawat asiat:

Johtokuntaan walittiin Simo Myöhäsen sijalle J. Koski-waara ja warajäsenen Santeri Myöhänen warajäsenenäuudelleen.

Tilintarkastajiksi walittiin opettajat Eero Toiwio ja Tuo-mas Toiwiainen, waralle poliisi Salomon Kuoppa ja taloll.Kaapro Wiskari.

Pääseuran kokouksiin edustajiksi walittiin Martti Paavonp.Ahtiainen ja maksetaan hänelle korwausta 20 mk. matkalta.

Jaettiin palkinnot seuran toimeenpanemista turwepehkunwalmistamiskilpailuista. Palkintoja saiwat: 2 palk.Jooseppi Saarinen ja Weljekset Ukkonen 15 mk. Toisenpalkinnon arwoisiksi arwioitiin myöskn Simo Myöhänenja Heikki Peltonen, mutta kun he jo ennemmin oliwat saa-neet saman palkinnon, ei heille nyt palkintoa annettu. 3palk. 8 mk Martti Aleksanterinp Ahtiainen Wiisjoelta jaPaawo Jeremejeff Wakkilasta, Tuomas Eewa Koselasta, El-jas Eewa Koselasta, Juho Parwiainen Koselasta, Aleksan-teri Juhonp. Myöhänen Koukunniemestä. Pekka PaakkinenKoukunniemestä sai kehoituspalkinnon.

Seura päätti liittyä Tapion jäseneksi. Tapio-lehteä lewit-tämään walittiin Heikki Peltonen ja Jooseppi Eewa.

Maanwiljelysseuran kirjelmän johdosta nostettiin kysymyswiljan ostamisesta kuntaan ja päätettiin asia alistaa kun-takokouksen ratkaistawaksi.

Seuraawa kokous pidetään tammikuussa Koselassa Wiskar-illa.


Metsäpirtin nuorisoseurallaoli onnistunut iltama omalla talollaan wiime sunnuntaina.Ohjelmassa oli mies- ja sekakuoron laulua, kirjailija MikkoUotisen lämminhenkinen ja innostava puhe, runonlausun-toa, jota ansiokkaalla tawalla esittivät ylioppilaat Wiskari jaKoskiwaara, kertomus, murrejuttu ja näytelmä ’Palveluk-seen halutaan’. Yleisöä oli runsaasti.


MetsäpirttiKuolleita: Läks. l. Mikko Mikonp. Kesseli Martinkorho-lasta 1 v 18 p. Läks. Heikki Antinp. Ahtiainen Wiisjoelta75 v. 10 kk. 3 p. Läks Salomon Paavonp. Haapsaari Haap-saaresta 34 v 7 kk 17 p.

Kiertokoulu alkaa Tapparissa 10 p tammikuuka EinoSudella.

Kirkkoherralle tulevat vilja-, voi- ja rahasaatavat ylöskan-netaan pappilassa seuraavasti: Torstaina tammik. 13 p.alkaen klo 10 ap. Arkuntanhuasta ja lopetetaan Metsäpirtinkylään. Perjantaina tammik. 14 p. alkaen Neusaarenkylästä pitäjän loppuun. Samalla huomautetaan maksu-

© Kalevi Hyytiä Vedos February 25, 2018

Vuosi 1916 2

velvollisia että viljojen tulee olla hyviä ja muuten hyvinpuhdistettuja.


Kalastuksen turvaaminen LaatokallaHuomattavimpiä kalastusseutuja Suomen puoleisellaLaalokalla on aukea lounaisrannikko, käsittäen Käk-isalmen, Pyhäjärwen, Sakkolan ja Metsäpirtin pitäjienalueet. Tässä lehdessä on jo aikaisemmin selostettutäkäläisä kalastusoloja. Lisäyksenä mainittakoon vielämuutamia wientiä koskevia numeroita. Keräämänitilaston mukaan on Tapparin, Sirkiänsaaren ja Raasulintulliasemien kautta w:na 1913 wiety Wenäjälle sanotunalueen kalastustuotteita: lohta 73736 kg, siikaa 38295 kg jamuuta kalaa 66692 kg. Tämän lisäksi wiedään joka wuosihuomattavia määriä laivoilla ja sumpuilla, sekä kevät-ja kesäaikana ajetaan hevosella usein toistakymmentäkuormaa päivässä kannaksen huvilaseutuihin.

Kalastuselinkeinon kehitystä täällä waikeuttaa kuitenkinhuomattawasti aukea, myrskyille altis rannikko. Eiole saaria suojana, ja yksinkertaista wenewalkamataon useinkin mahdoton saada wähänkään suotuisempaanpaikkaan. Warsinaisia satamia on ainoastaan, ellemmeKäkisalmea ota lukuun, Sortanlahdessa ja Taipaleessa. Näi-hin taas on tärkeimmiltä kalastuspaikoilta liian pitkä matka.Kalastajat ovat kyllä sinne tänne, lähemmäksi kotiran-taansa, rakentaneet jonkinlaisia wenesatamia, mutta luon-non esteden tähden ne ovat jääneet wähemmän tarkoitus-taan wastaaviksi. Kauniilla ilmalla woidaan niistä kalas-tusta harjoittaa, mutta kovemmalla tuulella on useim-miten ulospääsy mahdotonta. Ulompana merellä saattaisiwielä hyvinkin toimia, mutta awarammalta ei woi päästärantakuohujen ohitse. Pääsy selälle olisi useinkin wält-tämätöntä jo senkin tähden, että werkot ja niissä oleva ar-vokaskin saalis jäävät täten kokematta wuorokausmääriksipilaantumaan. Kaikkien lisäksi saattaa wielä myöhäisensyysmyrskyn jälkeen tulla äkkiä tywen ja pakkas-yö. Merijäätyy ja aamun tullen huomaa kalastaja jään peittäneenmyöskin hänen kalliit pyydyksensä. Sanottaneen, ettäkalastus olisi ehkä aikaisemmin lopetettava, siten ainakinwoitaisiin wahinko wälttää. Se on kyllä totta, mutta ontoiselta puolen huomattava, että saalis aivan wiimeisessäawovedessä on tawallisesti runsain, arwokasta lohikalaa,jonka hinta tällöin on myöskin tavallista korkeampi.

Monasti yllättää myrsky myöskin kalastajan ulkonamerellä. Kotiranta olisi lähellä, mutta maalle ei woi laskea,waan on mentävä peninkulmien päässä Sortanlahdesta tahiTaipaleesta turvaa etsimään. Myrsky saattaa tällä wälin yhäkiihtyä, matka on pitkä - ja surullisista onnettomuuksistakerrotaan aivan wiime wuosilta.

Laatokan kalastusoloja tuntevat henkilöt tietävät myöskin,että kalastuksessa sekä kalakaupassa pitkien matkojen täh-den olisivat moottoriveneet täällä erinomaisena apuna.Kalan hinta useimmiten nimittäin riippuu juuri siitä, mitennopeasti se on voitu kuljettaa markkinapaikoille. Tois-taiseksi on moottoriveneiden käyttö kuitenkin rajoitettu,sillä avorannoilla ei voi moottorialusta säilyttää.

Kalastuksen turvaamiseksi Suomenlahdella on viime vu-

osina valtion avustuksella saatu tärkeitä parannuksia aikaan.Niinkuin tiedämme on täällä rakennettu erikoisia pelas-tusasemia pitkin rannikkoa. Laatokan kalastus onkin siksihuomattava, että sen turvaamiseksi olisi tehtävä mitä tehdävoidaan. Pelastusasemat joissakin seuduin Laatokan po-hjoisrannikolla, missä huomattavampaa talvikalastusta har-joitetaan, olisivat kyllä paikallaan. Lounais-Laatokan kalas-tuksen turvaamiseksi olisi sen sijaan rakennettava muu-tamia tarkoitustaan vastaavia kalastussatamia, tahi avustet-tava kalastajia tällaisten rakentamisessa. Tärkeitä kalas-tuskeskuksia ja satamapaikkoja olisi täällä m. m. Wuo-hensalon ranta Käkisalmen pitäjässä, Ylläppään ranta Py-häjärvellä ja Saaroisten ranta Metsäpirtissä. Kuhunkin näi-hin woitaisiin werrattain pienillä kustannuksilla rakentaatarpeelliset kalastussatamat.

Asiasta on kalastuspiireissä jo pitemmän akaa ollut puhettaja ryhdyttäneen piakkoin ajatusta toteuttamaan. Toivoasopii, että tämä kalastuselinkeinon kehitystä täkäläisissäoloissa niin läheisesti koskettava kysymys saatetaan onnel-liseen ratkaisuun.

Toinenkin paikallista laatua oleva kysymys sietänee tämänyhteydessä tulla mainituksi. Kalastajat lähempänä rajaa,Taipaleesta ja Saaroisista, walittavat että höyrylaivat jokakesä repivät ja vievät mennessään suuren jouko pyydyk-siä. Kun sanottu wesialue, ulottuen Konevitsan saareneteläpuolelta Wenäjän rajaan saakka, on paraimpia kalas-tuspaikkoja, sekä samalla läpikulkureitti melkein kaikilleSuomesta Wenäjälle ja päinvastoin kulkeville aluksille, ovatvahingot kalastusaikana melkoien jokapäiväisiä. Tämänlisäksi kerrotaan, etteivät merenkulkijat selvistä merkeistähuolimatta lainkaan välitä kalastajien pyyntineuvoista, vaanpitävät itseään oikeutettuina kulkemaan mistä kulloinkinsattuu.

Kalastusasetus (Kalast. sään. 18 $) edellyttää, ettei kalan-pyydyksiä saa laskea kulkuväylään, mutta kysymyksessäolevassa tapauksessa, jolloin aavaa merta on toisella puolenloppumattomiin ei mainittuun pykälään vetoamalla voitanepuolustautua.

On myöskin toiselta puolen huomautettu, että pyydyksiäsanotulla alueella on paraana kalastusaikana siksi paljon, jaettä ne ovat lasketut ilman minkäänlaista järjestystä, jotenvahinkoja on mahdoton välttää.

Kalastajien mielestä olisi asia järjestettävissä siten, ettähöyrylaivat mainitulla alueella kulkiessaan velvoitettaisiinmikäli mahdollista noudattamaan samaa sovittua suuntaa,tahi muuten tarkemmin määrättäisiin, mitä luetaan kuulu-vaksi varsinaiseen laivareittiin. Kalastajat voisivat silloinjättää laivareitin vapaaksi pyydyksistä ja säästyisivät näinollen huomattavista vahingoista.

Kalastajat puolestaan olisivat kiitollisisa, jos Merenkuluntahi Kalastustentarkastajan taholta voitaisiin asiassa saadaparannuksia aikaan.

Huugo Korppa



Vuosi 1916 3

Metsäpirtin nuorisoseuraMetsäpirtin nuorisoseuran vuosikokous pidettiin t. k. 6pnä Seuran omalla talolla. Seuran esimiehen ja varaes-imiehen ollessa estettynä johti kokouksessa puhetta yliop-pilas A. Koskivaara. Myönnettiin seuran rahastonhoita-jalle tilivapaus. Seuran esimieheksi täksi vuodeksi valit-tiin edelleen opettaja Eero Toivio. Seuran johtokuntaanvalittiin Matti Lamppu, A. Tuokko, Aleks. Hatakka, SimoSusi, Liisa Susi, Riikka Tuohioja, Emilia Nalli, Elsa Penna-nen ja Aune Toivio. Kuluvan vuoden tilejä tarkastamaanvalittiin kauppiaat x. Myöhänen ja A Hatakka. Edusta-jaksi pääseuran vuosikokoukseen valittiin opettaja AlbertTuokko, jolle matkakuluiksi myönnettiin 20 mk. Wuok-sen n. s. piirin vuosikokoukseen ei lähetetä edustajaa.Seuran johtokunta oikeutettiin valitsemaan huvitoimikun-nan kutakin eri iltamaa varten ja valtuutettiin hankkimaanharkintansa mukaan uutta näyttämökalustoa. Kirjojen ostoavarten seuran kirjastoon myönnettiin 100 mk. Järjestystävalvomaan iltamien ajaksi valittiin Jaakko Silen, E. Penna-nen, Aatami Hämäläinen, Antti Koppanen, Aatami Wiskarija Juho Eeva. Järjestysmiehille hankitaan näkyvät merkit.Päätettiin pitää arpajaiset rakennusrahaston hyväksi tämänvuoden aikana. Arpajaisissa myydään 10000 arpaa, hinta50 p., joista vähintään joka 10:s voittaa. Arpaaislupaaanomaan valtuutettiin seuran esimies Eero Toivio.


Raudun nuorisoseuravietti viime sunnuntaina iltaman Metsäpirtin nuorisoseu-ran talolla. Ohjelmaa oli runsaasti, mm. ponteva puhe,jonka piti kirjailija M. Uotinen ja kaksi näytelmäkappaletta.Yleisöä oli runsaasti.


Metsäpirtin kuntakokouksessalauantaina käsiteltiin, paitsi erikseen mainittuajauhokysymystä, m. m. seuraavat asiat: Luettiin Wi-ipurin läänin kuwernöörin päätös, jossa ilmoitettiin, ettäRaudun kunta on welvotettu tekemään ja kunnossapitämäänmaantie Joentaan kylästä Korleelle. Samoin esitettiin ku-vernöörin päätös majatalojen pidosta ja kyydityksestäwiisivuotiskautena 1916-20. Esiteltiin kuvernöörin päätös,jolla ilmotettiin ewätyksi wahvistus kuntakokoukksenpäätökseltä, jolla päätettiin werottaa sirkusj. m. niihin wer-rattavia näyttelijöitä kunnan kassaan 100 mkalla. Päätettiinnyt tämä werotuspäätös muuttaa siten, että werotetaan 25mkalla ja päätökselle wahvistusta anomaan waltuutettiinkunnan esimies E. Toivio.

Työ 18.1.1916

Elintarwekysymys MetsäpirtissäJauhojen ostokomitea asetettu.

Metsäpirtin kuntakokouksessa lauantaina päätettiin m. m.asettaa elintarwekomitea, jolle annettiin waltuus ottaa kun-nan nimiin 3500 mkan laina jauhojen ostoa warten. Osta-jain, jotka aikovat toimikunnan välityksellä saada jauhoja,tulee siitä ilmottaa toimik. helmik. 6 p:n. Näiden tilauk-

sien perusteella toimikunta tekee ostot ja huolehtii jauhojenjakamisesta tilaajilleen.

Komiteaan walittiin jäseniksi: kirkkoherra I. K. Sakkinen,talolliset Jooseppi ja Matti Eeva ja Heikki Hotakka.

Työ 18.1.1916

Kuntain wiljanhankintaWiime lauantaina pidetyssä Metsäpirtin kuntakokouk-sessa walittiin toimikunta ottamaan selwää, kuinka paljonsyömäwiljaa kunnan alueella tarwitaan. Toimikunta, jonkakäytettäwäksi myönnettiin 35000 markkaa, tulee ottamaanwastaan jauhotilauksia ja on jokaisen tilaajan maksettawakäsirahaa 5 mk säkiltä.

Käkisalmen suomalainen 18.1.1916

Kuntain wiljanostotMetsäpirtin kuntakokouksessa lauantaina päätettiin walitatoimikunta ottamaan selwää, kuinka paljon syömäwiljaakunnan alueella on. Tämä toimikunta ottaa samalla wastaanwiljantilauksia ja on kunkin tilaajan tilausta tehdessäänsuoretettawa käsirahaa 5 m. säkiltä. Tämä käsiraha jää kun-nalle, jos tilaaja ei jauhoja lunsasta.

Toimikunnalle myönnettiin jauhojen ostoa warten enintään35000 mk. Jos jauhojen tilaajia ilmaantuu niin wähän,ettei toimikunta katso tarpeen jauhojen ostoon ryhtyä, ontoimikunta oikeutettu jättämään asian silleen.

Työmies 19.01.1916

MetsäpirttiKunnan taksoitusluettelo on asiallisten nähtävänä kunnantuvalla 14 päivän ajan tästä päivästä lukien.

Kunnan tutkijalautakunta kokoontuu kunnantuvallemaanantaina t. k. 31 päivänä klo 10 ap. ratkaisemaan sillesilloin tehtäviä tai allekirjoittaneelle kirjeellisesti ehkä sitäennen jätettyjä valituksia tämän vuoden kunnallistaksoituk-sesta. Tutkijalautakunnan jäsenet ovat Heikki Myöhänen,Simo Aleksanterinp. Hämäläinen, Jaakko Koskivaara,Tuomas Toiviainen, J. K. Sakkinen, Albert Hatakka, JuhoSamulinp. Paukku, Heikki Albertinp. Peltonen, JuhoLamppu, Pekka Paakkinen ja Juho Manunp. Hämäläinen.

Metsäpirtissä tammikuun 16. päivänä 1916. Eero Toivio

Käkisalmen sanomat 20.01.1916

Salakuljetuksen estäminen WenäjälleSakkorangaistusta erinäisistä tavaroista ehdotetaan korotet-tavaksi

’Kjetsh’ kertoo, että rahaministeri on laatinut lakiehdo-tuksen rangaistusten suurentamisesta wihollismaiden tuot-teiden salakuljetuksesta Wenäjälle. Selittävässä kir-jelmässä mainitaan m m, että tätä salakuljetusta on har-jotettu Suomen kautta. Tarkotus on 87 pykälän nojallasaada aikaan rangaistusmääräys, jonka mukaan tavarantakavarikoimisen ohella tultaisiin kantamaan sakkoa, joka


Vuosi 1916 4

olisi 6 kertaa korkeampi kuin tavaran hinta, kuitenkin niin,että vähin maksu olisi 2 ruplaa naulalta.

Karjalan Aamulehti 22.01.1916

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1206422?page=2

Wanhan palvelijan surullinen kohtaloTawattoman raakaa eläinrääkkäystä harjoitti tk. 14 päiwänäeräs Metsäpirtin mies, tullessaan rahdinteosta Wenäjältä.Kun hevonen ei enää jaksanut kävellä, jätti hän sen Miikku-laisten ja Tapparin välille metsään, sitoen ohjasperistä pu-uhun kiinni, sekä kulki itse jalkasin kotiin. Eräs toinen met-säpirttiläinen päästi elänparan waljaista ja aikoi tuoda koti-insa, mutta oli hevonen silloin jo niin heikko, että hetkisenkuluttua kaatui hangelle ja heitti henkensä. Myöhemminsattui samaa tietä kulkemaan eräs komas mies, joka nostihevosen ruumiin tieltä syrjään ja nylki nahkan, jättäen elä-men muut jäännökset metsänpetojen saaliiksi. Selvää on,että mies joutuu teostaan vastaamaan oikeudessa.


Ololippujen antaminen oleskeluavarten WenäjälläKenraalikuvernöörin huomautus

Kun on sattunut tapauksia, jolloin poliisiviranomaisetovat antaneet Suomen kansalaisille oleskelua varten Keis-arikunnassa uusia ololippuja ennenkuin viimeksi maini-tut ovat palauttaneet heille aikaisemmin annetut ololiput(passit) vieläpä ennenkuin niiden määräaika on umpeenkulunut, on kenraalikuvernöörin kanslia kääntynyt kir-jelmällä läänien kuvernöörien puoleen pyytäen heitä huo-mauttamaan alaisilleen poliisiviranomaisille, että antaes-saan kysymyksessä olevia ololippuja niiden tulee ehdot-tomasti valvoa, ettei kukaan paikkakunnan asukkaista tulisisaamaan enempää kuin yhden ololipun (passin) oleskeluavarten keisarikunnassa.

Wiipurin läänin kuvernööri on puolestaan antanut kir-jelmästä tiedon lääninsä kruununvoudeille ja poliisilaitok-sille.


WoikauppammeJoulukuulla määräsi senaatti, että waltion wointarkastus-laitoksen on niille toiminimille, jotka marrask 23 p:n jajouluk 21 p:n välisenä aikana owat suorittaneet wointarkas-tusaseman niille määräämät kotimaiset tilaukset, annettavalupatodistuksia woin lähettämiseksi keisarikuntaan. Wien-tilupia oli myönnetty woimäärälle, joka vastaa 4 prosenttiasiitä määrästä, minkä liikkeet yllämainittujen tilausten pe-rusteella ovat myyneet Suomessa. Myöhemmin on senaattiantanut määräyksiä vientilupien myöntämisestä 40 pros:llevoinmääristä, joita on kotimaan markkinoille toimitettujouluk 21 p:n jälkeenkin.

Tähän mennessä on valtion vointarkastusasema myntänytvientilupia Wenäjälle yhteensä noin 7000 astiaa vastaavallevoimäärälle. Asianomaiset voinviejät ovat tiettävästi käyt-

täneet hyväkseen myönnetyt luvat sikäli kuin ovat niitä saa-neet.

Tilauksia kotimaista kysyntää varten on vointarkas-tusasema, sitten kun se marrask 21 p:nä alotti toim-intansa Helsingissä, välittänyt noin 20000 astiaa eli noin 1miljoonaa kiloa vastaavan määrän.

jatkuu .

Meille on ilmoitettu, että voin salakuljetus Pietariin onvaikuttavimpia syitä voin niukkuuteen Viipurin läänissä.Tämän salakuljetuksen sanotaan paisuneen niin laajaksi,että se tuntuvasti loukkaa luvallisella tavalla liikettään har-jottavien voinviejien etuja.

Maakansa 27.01.1916

Metsäpirtin metsätilastoahttps://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/922543?page=29

Otteita julkaisusta:

Metsäpirtin pitäjä on Karjalan kannaksen kaakkoiskul-massa Laatokan rannalla. Runollisen kauniista nimestäpäättäen luulisi tämän pitäjän asukkaiden elävän ’honkainkeskellä’, mutta todellisuudessa siellä jo eletään ’metsät-tömässä pirtissä’, vähä metsäisessä pitäjässä.

Keväällä 1915 kierteli allekirjoittanut edellä mainitunpitäjän eri kylissä ottamassa selkoa, mitenkä paljon löytyisisellaisia taloja, joilla ei ole riittävästi kotitarvemetsää.

Kyläkokouksissa sain tilastoihini 582 taloa. Niistä 237talolla ei ollut omaa metsää edes sen verran, että olisi-vat saaneet poltto- ja aidaspuut omasta metsästä. (Met-säkomitean mietinnön mukaan vuodelta 1900 oli sellaisiataloja ainoastaan 39 Sakkolan ja Metsäpirtin pitäjissä yh-teensä.) Siis noin 16-20 vuoden kuluessa olisi Metsäpirtinpitäjässä liki 200 taloa joutunut riittävää kotitarvemtsäävaille.

Siitä huolimatta, että pitäjässä on vähän metsää, käytetäänuseassa talossa polttopuut tuoreina. Kuivia polttopuitakäytti 95 taloa ja ainoastaan 53 talossa oli halkokatoseli vaja, vaikka kuivia puita polttamalla saadaan samalämpömäärä melkein puolta vähemmillä puilla ja puutparhaiten kuivina säilyvät katoksessa.

Lehmille vesi ’varistettiin’ (tehtiin hauteita) 554 talossa jaainoastaan 26 taloa juotti lehmänsä raikkaalla vedellä. Useaisäntä valitti, että karjakeittiössä kuluu kolmasosa talonpolttopuuvarastosta. Pikku talot kuumensivat veden kar-jalle tuvan liedellä uunin lämmitessä. Eipä luulisi kannat-tavan karrjakeittiössä puita tuhlata, kun halot MetsäpirtissäTaipalen lastauspaikalla maksavat 7-8 mk kuutiolta.

Metsää oli myyty 331 tilalla. Sellaisia taloja, joilta ei met-sää ole myyty, oli 251. Monella talolla on niin pienetmetsäpinta-alat, että metsää ei riitä edes kotitarpeiksi.Tilastooni sain alkaenvuodesta 1900 yli 400 metsänmyyn-tikauppaa. Tukkipuita oli myyty 110 kauppasopimuksellamäärämittaan. Hinta oli maksettu joko summassa tai run-goittain. Halkoja oli myyty 110 kauppasopimuksella sylit-


Vuosi 1916 5

täin ja propsia 113 kauppasopimuksella sylittäin määrät-tyyn hintaan.

Metsää oli myyty alueittain 66 sopimuksella ’kaikki, jotkaostajalle kelpaa’. Ainoastaan 5-6 metsäkauppaa oli tehtysellaista, joissa puut oli hoidollisesti leimattu ennen myyn-tiä.

Tilaston mukaan olisi enää 42 taloa, joilla olisi tukkipuitamyydä yli oman tarpeen, ja pienempää metsää olisi myydä64 talolla yli talon tarpeen.

Sanomattakin on selvä, että propsikaupat 30-40 -vuotisissamäntymetsissä määrättyyn mittaan ja maa-aloittainmyymällä kaikki puut, jotka ostajalle kelpaavat 2-3 tu-umaan rinnankorkeudelta, ovat saattaneet monen tilanmetsät aivan turmioon miespolviksi.

Tietooni sain, että ainakin 36 taloa oli myynyt metsänsä niintarkoin, että nyt ei saada riittävästi edes polttopuita omastametsästä.

Aatu Karvinen

Suomen metsänhoidon ystävien seuran aikakauskirja no 3,maaliskuu 1916

Metsäpirtin Nuorsuomalainen Yhdis-tyspanee toimeen Yleisen Iltaman ensi sunnuntaina tk. 7 p.Viisjoella Peltosen talossa, alkaen klo 5 ip.

Ohjelma vaihteleva.


TiekatselmusMetsäpirtin pitäjän Töröojan sillalta alkaa katselmus tk. 9.pnä klo 7 ap. Raajun kylään ja Raudun rajalle sekä Ri-iskaan, Lapinlahdelle Petäjärwen howin ja Wehmaisten ra-jalle sekä Petäjärwen howista Petäjärven kylään. ... Mainit-tuina katselmuspäivinä tulee teiden olla yleensä hiekote-tut, wesat raivatut, tarpeen mukaan ojat awatut. Jokaisentientekowelwollisen on asetettawa paalu tieosansa päähänkaikki sillä uhalla kuin laissa säädetään, jota paitsi ojaamat-tomat tieosat heti palkkauksella saatetaan kuntoon.


Karjakon toimiMetsäpirtin kunnan Karjakon toimi julistetaan hakukelpois-ten haettavaksi Kunnallislautakunnalta tämän Toukokuunaikana ja virkaan on tultava heti kutsun saatua ja asuttaavaMetsäpirtin kirkon läheisyydessä josta toimesta on palkkakunnalta viisisataa (500) markkaa vuodessa ja asiallisiltaavustuksista vapaa kyyti edestakaisin, ylöspito ja rahaa 1mk 25 p. matkalta. Metsäpirtti toukok. 3 p. 1916

Kunnallislautakunta


Pikku juttuja MetsäpirtissäMinkä mitäkin pieniä saakkunoita on täällä sattunut, joista

tässä lyhyesti mainitsen.

Joentaan kylässä sairastui joku aika sitten tal. MarttiTorikan hevonen vesikauhuun. surullista oli nähdä eläin-parkaa, joka hampaillaan kalusi etujalkansa aivan palasiksi.Hevonen täytyi ampua. Se oli noin 600 mk:n arvoinen.

Koselan vaivaispiirin toimihenkilöille huomauttaisin si-itä, että valvoisivat paremmin, että ne, joille hoidokkaitaon annettu tekisivät tunnollisemmin kun se, joka hoitaaerästä heikkomielistä Tuokkoa. Mainittu Tuokko oli näetpääsiäisen pyhinä laskettu omin valloin kylän kululle, jol-loin hän tuli Saaroisiin asti ja putosi Paksuojaan, josta tois-ten avulla pelastui. Muistakaa heikkomielisen H. Hiltusenkohtaloa, joka löydettiin kuolleena metsästä.

Venepuu varastettiin kauppias Hyytiältä Saaroisista jokuaika sitten. Puu oli valmiiksi kaadettu ja oli se erittäin iso jakallisarvoinen. Asian johdosta on pidetty poliisitutkinto.

’Neljän kuninkaan raamattua’ tutkittiin Arkuntanhuassaeräässä autiossa tuvassa pääsiäispyhinä hyvin ahkerasti.Tutkimuksiin otti osaa sekä vanhempia että nuorempiakansalaisia. Jaloa harrastusta todellakin kristikunnan su-urimpana juhlana!

Hauska sattuma sattui muutamille kalastajille Laatokanjäällä joku aika takaperin. Ruskea paperikeko oli päässyttuulen mukana kulkemaan jäätä pitkin. Kalamiehet luuli-vat paperia ketuksi ja lähtivät sitä jälestä ajamaan kankienkanssa. Kilometrittäin siinä sitten juostiin paperipalanperässä ja ihmeteltiin ketun hyvää juoksukykyä. Vasta sit-ten kun paperi tarttui kiinni erääseen avantoon, havaittiinettei se kettu olekaan ja huokaisten palattiin tältä uljaaltametsäreissulta.


Kalan saaliitMetsäpirtin rannikolla on ollut viime päivänä erittäin hyviä.Warsinkin siikaa ja norssia on saanut runsaasti. Eräskinkalamies sai pitkälläsiimalla siikoja yhtenä päivänä 180markan arvosta. Siian hinnat ovat tavattoman korkeat, aina1 rupla 50 kop. kilolta. Norssit, jotka muulloin tähän vuo-den aikaan maksoivat 12 kop. kg, maksavat nyt 35 - 40 kop.kg. Kuten tästä näkyy, on kalastus kannattava elinkeino.

Tulipalon yrityksiäsattui Metsäpirtissä wiim wiikon lopulla kaksikin. Kose-lassa yritti maanvilj. T. Oravan asuinrakennus palaa, muttasaatiin sammumaan. Tuli oli päässyt sawupiipusta pudon-neesta kipinästä pärekatttoon, josta toinen puoli tuhou-tui. Samoin pääsi tuli kipinästä kattoon maanvilj. A.Ahtiaisen asuinrakennuksessa Wiisjoen kylässä, polttaentoisen puolen kattoa pilalle. Suurilla ponnistuksilla saatiintämäkin palo tukahutetuksi siksi ajoissa, että suurempaavahinkoa ei tullut. Jos paloja ei olisi saatu näin alkuunsatukahutetuiksi, olisi niistä ollut warsin wakavat seuraukset,sillä molemmat talot sijaitsevat tiheään asutuissa kyläryh-missä.


Vuosi 1916 6

Nuorsuomalaisten toimintaaMetsäpirtin nuorsuomalainen yhdistys toimi iltaman viimesunnuntaina Metsäpirtin nuorisoseuran talolla. Yleisöä ilta-maan oli tullut erittäin runsaasti. Opettaja Eero Toivio pitiansiokkaan puheen ja opettaja T. Toiviainen esitelmän J. W.Snellmannista. Ylioppilas A. Wiskari kertoi hauskan saden,sekakuoro esitti laulua ansiokkaasti ja hauska näytelmä’Rabies Canina’ esitettiin onnistuneesti. Lopuksi olitanssia.


Surullinen onnettomuus LaatokallaKalastajanvene kaatunut myrskyssä. Yksi kalastajahukkunut, toiset pelastuneet vähissä hengin.

Viime keskiviikkona lähtivät Metsäpirtin Taipaleesta kalas-tajat Eljas Eeva ja Maunu Eeva Neusaaren kylästä sekäMatti Pulakka Taipaleen kylästä kalastajaveneellä Laa-tokalle verkkoja laskemaan. Matkalla kohtasi heidät ankaramyrsky ja lumipyry särkien veneestä peräsimen ja rikkoenairot, joten vene joutui tuuliajolle ja tuli vettä täyteen.Kokonaisen vuorokauden vesillä ajelehdittuaan joutui veneVenäjän puolelle Miikkulaisten kylän rannikolle, jossa tart-tui karille ja kaatui. Tällöin Eljas Eeva katosi aallokkoon,mutta toiset pysyttelivät veneen pohjalla siksi kunnes hei-dät huomattiin läheisestä kylästä ja riennettiin apuun. MattiPulakka oli pelastettaesa vielä jokseenkin hyvissä voimissa,mutta Manu Eeva oli tiedottomassa tilassa. Suurilla ponnis-tuksilla saatiin hänet kuitenkin jälleen henkiin ja on hän nyttoipumaan päin. Hukkunut Eljas Eeva oli n. 35 vuotiaspoikamies.


Iltamia ja kokouksiaIltaman toimeenpanevat Metsäpirtin KutomakoululaisetMetsäpirtin nuorisoseuran talossa ensi sunnuntaina. Iltamaalkaa klo 5:ltä ip.

Metsäpirtin Maamiesseuran Kokous on KoukunniemessäJooseppi Vilponpoika Myöhäsen talossa sunnuntaina tk:n21 pnä klo 3 ip.


Lohenkalastus LaatokallaMetsäpirtistä ilmoitetaan, että lohenkalastus Laatokalla onalkanut, vaikka saalis onkin vielä vähänpuoleinen. Kaloillaon nykyään huimaava hinta. Niinpä on Metsäpirtissä mak-settu lohista aina 8 markkaa kilolta. Tällainen hinta korvaasaaliin vähäisyyden.

Norssin kalastus Taipaleen joessa on loppunut. Kylmät il-mat vaikuttavat, että kaloja saatiin vähän ja loppui sekinvähä saalis aivan kesken.


Wenekunta kalastajia joutunutmyrskyn käsiin LaatokallaYksi kalastaja hukkunut.

Joku päivä sitten läksi Metsäpirtin Taipalesta wenekuntakalastamjia weljekset Elias ja Manu Eeva sekä Matti Pu-lakka werkkoja laskemaan Laatokalle. Ulapalla joutui-vat he lumimyrskyn käsiin, jolloin weneen peräsin ja airottuhoutuivat. Sen jälkeen joutuivat he kokonaan tuuliajolle.Myrsky kuljetti kalastajaveneen Miikkulaisten edustalle,missä se joutui karille ja kaatui. Elias Eeva joutui aal-lokkoon ja hukkui, mutta toiset kalastajat pysyttelivät we-neen pohjalla. Kun apua saapui oli Manu Eeva jo mil-tei tiedottomana kylmästä ja wäsymyksestä, mutta MattiPulakka oli wielä hyvissä voimissa. Molemmat miehetpelastettiin ja kuuluu Manu Eevakin tointuneen.

Hukkunut Elias Eeva oli noin 35 vuoden ikäinen ja naima-ton. eilen ilmoitettiin, että hukkuneen Eevan ruumis löy-dettiin sunnuntaina. Laineet olivat ruumiin kulettaneet Mi-ikkulaisten suuhuh rannalle.

Työ 16.5.1916

Wenekunta kalastajia joutunutmyrskyn käsiin LaatokallaYksi kalastaja hukkunut

Wiime Wiikolla läksi Metsäpirtin Taipaleesta venekuntakalastajia veljekset Elias ja Manu Eeva sekä Martti Pulakkaverkkoja laskemaan Laatokalle. Ulapalla joutuivat he lu-mimyrskyn käsiin, jolloin veneen peräsin ja airot tuhoutui-vat. Sen jälkeen joutuivat he kokonaan tuuliajolle. Myrskykuljetti kalastajaveneen Miikkulaisten edustalle, missä sejoutui karille ja kaatui. Elias Eeva joutui aallkkoon jahukkui, mutta toiset kalastajat pysyttelivät veneen pohjalla.Kun apua saapui, oli Manu Eeva jo miltei tiedottmanakylmästä ja väsymyksestä, mutta Matti Pulakka oli vielähyvissä voimissa. Molemmat miehet pelastettiin ja kuuluuManu Eevakin tointuneen.

Hukkunut Elias Eeva oli noin 35 vuoden ikäinen ja naima-ton. Sortavalan Sanomat

Wiipurin Sanomat 17.5.1916

Laillisen edesvastuun uhallakiellän luvattomien teitten pitämisen ja kuleksimisenkaikkien viljelysmaiteni ylitse missä ei ole luvallista kart-tatietä jätetty isonjaon aikana. Ja myös kalastuksen jakalanpyydysten asettamisen niittyjeni rannoille ja päälle.

Metsäpirtin Koselassa 12 p:nä toukokuuta 1916

Emmy Jundson


Olycklig fiskefärdI förra onsdags var fiskarna Eljas och Maunu Eeva samtMatti Puhakka från Metsäpirtti i båt ut på Ladoga för attlägga ut nät. Under färden overraskades de av en stark snös-torm och båten vattenfylldes. I denna tillstånd drevs denöver till ryska sidan, där den stötte på grund och kantrade.Eljas Eva försvann i vågorna, varemot de båda andra ly-ckades hålla sig kvar på den kullstjälpta båten, till de blevräddade.


Vuosi 1916 7

Arbetet 19.5.1916

IlmoitusLounais-Laatokan Kalastus-vakuutusyhdistyksen varsi-nainen yhtiökokous pidetään Metsäpirtin TaipaleessaVeljekset Ukkosen talossa lauantaina tulevan kesäkuun 17päivänä klo 4 j. pp., ja päätetään siinä sääntöjen 44 §:ssämainituista sekä muista ehkä esille tulevista asioista.

Käkisalmessa 15 pnä toukokuuta 1916

Hallinto

Hevosmiehen toimijulistetaan toimeen kykeneväin haettavaksi Saaroisten Os-uuskaupassa, Metsäpirtissä. Osuuskunnan puolesta vapaaasunto. Ilmoittauduttava joko suullissti tai kirjeellissti en-nen t. k:n 27 päivää.

Saaroisten Osuuskaupan Hallinnolle

Osoite: Metsäpirtti


Haaksirikkoja LaatokallaKolme halkoja propsilastissa olevaa lotjaa pirstoutunutMetsäpirtin rannikolla ja samalle rannikolle ajautunutkolme tyhjää lotjaa.

Kun hinaajahöyry ’Kiviniemi’ oli eilen aamupäivällä Laa-tokalla matkalla Pietariin, hinaten kahta halkolastissa jayhtä propsilastissa olevaa lotjaa yllätti myrsky alukset Met-säpirtin rannikolla Saaroisten kylän kohdalla. Hinaaja kään-tyi silloin takaisin ja koetti hinattavine lotjineen pyrkiäTaipaleen satamaan. Myrsky oli kuitenkin niin ankara, ettähinaajan oli katkaistava hinausköytensä ja jätettävä lotjat tu-uliajolle, jotta itse pelastuisi. Omiin hoteisiinsa jätetyt lotjatajautuivat Saaroisten rantaan, hinaaja pelastui Taipaleen sa-tamaan.

Lotjista särkyi kohta kaksi pirstaleiksi, ja lasti ajautui ran-nikolle. Lotjien miehistöt pelastuivat kolmanteen alukseen,josta Saaroisten kalastajat pelastivat heidät. Miehille tulikuitenkin niin kiireinen lähtö hajoavista aluksista, että hei-dän täytyi jättää kaikki tavaransa, rahansa ja vaatteensaaluksiin.

Myöhemmin illalla ilmoitettiin meille Metsäpirtistä, ettäkolmas päivällä ehjäksi jäänyt lotja alkaa jo myöskin ha-jota.

Toinenkin onnetttomuus Metsäpirtin rannikolla

Samaan aikaan kun edelläkerrottu merionnettomuus tapah-tui, olivat hinaajahöyryt ’Aleksander’ ja Petter’ matkallaPietarista Suomeen, edellisen höyryn hinatessa kahta jajälkimmäisen hinatessa kolmea tyhjää lotjaa. Nämäkinalukset yllätti myrsky Metsäpirtin rannikolla. ’alek-sanderin’ oli silloin jätettävä tuuliajolle molemmat hinaa-mansa lotjat. ’Petter’ sen sijaan katkaisi hinausköytensäainoastaan yhdestä lotjasta. Nämä kolme ajelehtimaan

jätettyä lotjaa ajautuivat Metsäpirtin rannikolle, saaden tun-tuvia vaurioita.

Karjala 21.05.1916

Myrskyn tuhoja LaatokallaViime lauantaina vallitsi Laatokalla ankara myrsky, jokateki suurta tuhoa laivaliikenteelle. Niinpä yllätti myrskyMetsäpirtin Saaroisten kylän kohdalla Pietariin matkalla ol-evan hinaajahöyry Kiviniemen, sekä sen hinaamat kolmelotjaa, joista kaksi oli lastattu haloilla ja kolmas propsilla.Kun myrsky uhkasi tuhota sekä hinaajan että lotjat, täytyihinaajan katkaista hinausköytensä pelastuakseen Taipaleensatamaan. Kiviniemi pääsikin satamaan, mutta tuuliajollejääneet lotjat ajautuivat Saaroisten rantaan, jossa kaksi ni-istä kohta pirstoutui. Miehistö pääsi kolmanteen lotjaan,josta heidät pelastivat Saaroisten kalastajat. Tämäkin lotjahajosi. Miehistölle tuli niin kiire lähtö hajoavista aluksista,että heidän täytyi jättää kaikki tavaransa, rahansa ja vaat-teensa aluksiin.

Yhden lotjista omisti Kiviniemen saha Oy, toisen Viipurinpuutavara Oy ja kolmannen pietarilainen liikemies Ko-maroff. Hinaajahöyryn omisti Kiviniemen Saha Oy.

Myöskin hinaajahöyry Aleksanderin ja Petterin, joistaedellinen hinasi kahta, jälkimmäinen kolmea tyhjää lot-jaa, yllätti myrsky. Aleksanderin oli silloin jätettävä tu-uliajolle molemmat hinamansa lotjat. Petter sen sijaankatkasi hinausköytensä ainoastaan yhdestä lotjasta. Nämäkolme ajelehtimaan jätettyä lotjaa ajautuivat Metsäpirtinrannikolle saaden tuntuvia vaurioita.

Lotjissa olleet puutavarat ovat nyttemmin ajautuneet ran-nikolla ja ne voidaan pelastaa.

Maakansa 23.5.1916

Kunnallisia ja kirkollisia ilmoituksiaKuulutus: Lasten rokottamista toimitetaan Metsäpirtinkunnassa kesäkuun 6 ja 7 päivinä alempana mainituissapaikoissa ja seuraavassa järjestyksessä:

Kesäkuun 6 päivänä klo 9 e. pp. tal. Taavetti OravallaKoselassa; klo 11 e. pp. tal. Juho Nuijalla Lapanaisissa;klo 12 päivällä tal. Paavo Termajeffillä Waskelassa; klo 2 j.pp. tal. Antti Simonp. Paksulla Raajussa; klo 4 j. pp. tal.Pekka Paakkisella Koukunniemessä; klo 6 j. pp. tal. MattiJortikalla Taipaleenlautalla.

Kesäkuun 7 päivänä klo 8 e.pp. Metsäpirtin kunnantuvalla;klo 9 e.pp. kauppiaat Weljekset Ahtiaisella Saaroisissa; klo11 e. pp. herastuomari A. Hämäläisellä Saaroisissa; klo 1j. pp. tal. Wilppo Hämäläisen perill. Wanhassajaamassa;klo 4 j. pp. tal. Samuli Puikkosella Joentakaa; klo 6 j.pp. Pekko Wehviläisen perill Paukunmäki; klo 7 j. pp. tal.Paavo Tuokolla Martinkorhola.

Huomauttamalla, että rokottamattomat lapset on tuotavarokotettaviksi ja tarkastus on seuraavalla viikolla samoinapäivinä ja samassa järjestyksessäs.

Metsäpirtissä touk. 19 p. 1916


Vuosi 1916 8

Heikki Myöhänen, kunnallisl. esimies


Kalastajain vaarat LaatokallaMetsäpirtistä ilmoitetaan, että viime viikon loppupäivinäolisi siellä kaksi kalastajaa Laatokalla pahassa hengen-vaarassa. Laulajaisen veljekset Taipaleesta olivat lähteneetsiikaverkkoja laskemaan nk. Puikkoin harjulle, kun hei-dät yllätti ankara myrsky. Kiireen kaupalla lähtivät miehetpaluumatkalle, mutta noin kahden kilometrin päässä ran-nikolta täyttyi vene vedellä ja kaikki siinä olleet tavaratjoutuivat tuuliajolle. Aivan kuin ihmeen kaupalla miehetkuitenkin pelastuivat rannikolle.

Wiipuri 24.05.1916


Törkeää taikuutta MetsäpirtissäJoku aika sitten meni Metsäpirtissä muuan nuori nainenvähän sekaisin. Lääkärin apuun ei hänen suhteensakuitenkaan turvauduttu, vaan koetettiin häntä ensin paran-taa ruusuntipoilla, öljyllä ja muilla tipoilla. Kun se ei aut-tanut, haettiin naista parantamaan muuan noita-akka, jokakäytti omituista parannuskeinoa. Hän otti vanhan virsikir-jan ja alkoi sillä kiertää sairaan päätä ensin kolme kertaamyötäpäivään ja saman verran vastapäivään. Arvata voi,minkälaisia tuloksia tämä parannustapa antoi.

Kirjeenvaihtajamme, joka tämän uutisen on kertonut, il-moittaa, että Metsäpirtissä on ainakin kolme miestä ja neljänaista, jotka harjoittavat parantamista taikuuden avulla.


Ilkitöitä Metsäpirtin hautausmaallaJo useampana vuonna ei Metsäpirtin hautausmaan ole an-nettu olla rauhassa, vaan on siellä harjoitettu jos mitäkinilkitöitä. Niinpä ilmoitetaan meille nyt Metsäpirtistä, ettähautausmaalla on säretty kivillä ainakin kaksi hautatauluaja yksi valettu hautaristi. Lasten töitä tämä tuskin lienee,vaan on luultavaa, että aikaihmiset joko kostosta tai muustasyystä ovat antautuneet tällaista katalaa menettelyä harjoit-tamaan, sillä tokkopa lapset saisivat nostetuksi vahvoja ris-tejä maasta ja kaadetuiksi niitä kumoon.

On sitä jos jotakin työtä!


Metsäpirtin maamiesseuran kokousviime sunnuntaina Koukunniemessä J. Myöhäsen talossa.Kokouksessa keskusteltiin ja päätettiin seuraavista asioista:

Päätettiin toimeenpanna ohran ja leipäviljan viljelyskil-pailu tämän kesän aikana. Kilpailuun osanottajaksi on il-moittauduttava seuran johtokunnalle ennen heinäkuun 15päivää. Palkintolautakuntaan päätettiin pyytää yksi edustajaViipurin läänin maanviljelysseurasta. Paikalliseksi palk-intotuomariksi valittiin A. Viskari Koselasta, varalle M.Myöhänen Koukunniemestä.

Jaettiin palkinnot viime vuonna toimeenpannuista maat-alouskilpailuista. Palkintoja saivat Jooseppi Eeva 2. palk.200 mk ja kunniakirjan, veljekset Ukkonen Koukun-niemeltä 3. palk. 100 mk. Kehoituspalkinnoita saivat J.Koskivaara 60 mk ja H. Laulajainen 25 mk.

Palkinnoita 3-vuotisista metsähoitokilpailuista saivat P. Ah-tiainen Viisjoelta ja S. Kuoppa Metsäpirtistä.

Luettiin pääseuran kirjelmä agronomi A. Gyldenin muis-toksi perustettavasta stipendirahastosta. Asian järjestämi-nen jätettiin johtokunnan huoleksi.

Päätettiin toimia maamiesretkeilyt, jos vähintään viisi osan-ottajaa ilmaantuu. Retkellä osanotosta on ilmoitettava seu-ran johtokunnalle ennen kesäkuun 15 p.

Seuraava kokous päätettiin pitää nuorisoseuran iltamanyhteydessä.


Hyvin itävää Kultasade-Kauraamyy 22 markasta hl talollinen Jooseppi Eeva, MetsäpirtinKoselassa.


Pyörremyrskyn tuhot LaatokallaMuutamia päiviä sitten kerrottiin sanomalehdissä Laa-tokalla sattuneesta onnettomuudesta, jolloin useita puu-lastissa olleita proomuja joutui tuhotuksi. Sittemmin il-moitetaan, että onnettomuus oli seurauksiltaan paljon su-urempi kuin aluksi luultiinkaan. Mm. on selvinnyt, ettämyrsky oli tuhonnut kaikkiaan 11 isoa lotjaa, kaikki täynnäpuutavaraa. Onnettomuuspaikoilla ollaan täydessä toimin-nassa meressä olevien tavaroiden pelastamiseksi. Vahin-gon suuruudesta ei vieläkään ole täyttä selvyyttä, muttapäättäen siitä, että yksistään yksi proomu on lastin mene-tyksellä tehnyt omistajalleen noin 40000 markan vahingon,ovat vahingot hyvin tuntuvat. Lisäksi ilmoitetaan, että on-nettomuuden oli aiheuttanut pyörremyrsky, joka oli niinvoimakas, ettei Laatokalla pitkään aikaan sellaista ole sat-tunut.

Maakansa 27.5.1916

Sakkolan sk:n anomus maksujärjeste-lyistä Metsäpirtin sk:n osalta(Kesäkuun 27 p) Esiteltiin Sakkolan sk:n anomus, ettämainitusta sk:sta erotettu Metsäpirtin sk velvoitettaisiinsk:lle suorittamaan sen mitä viime mainittu sk on saanutkustantaa Metsäpirtin sk:n virkatalon maiden ostoon jarakennuksiin ja siinä suhteessa Sakkolan sk:lle maksamaan34252 mk 28 p. Keis. Sen:n 23.3.1911 antaman päät:n no-jalla on Sakkolan sk luovuttanut siitä erilleen murretulleMetsäpirtin sk:lle mantt:n mukaan tulevan osan. Aikaisem-min on kuitenkin Sakkolan sk Keis. Sen:n 12.7 p:nä 1894annetun päät:n nojalla ottanut osaa Metsäpirtin sk:n pa-piston nyk virkatalon maiden ostamiseen ja rakennustenpystyttämiseen, mikä osanotto on Sakkolan sk:lle merkin-nyt 34252 mk:n 28 p:n suuruista rasitusta. Kun näin


Vuosi 1916 9

ollen Sakkolan sk on saanut kahdesti kustantaa Metsäpirtinsk:lle papiston virkatalon, katsoo sk oikeaksi ja kohtu-ulliseksi että, kun nyt Sakkolan sk on velvoitettu luovut-tamaan osan virkatalojensa maista Metsäpirtin sk:lle, tämäpuolestaan velvoitetaan luovuttamaan Sakkola sk:lle yhteis-esti hankitusta virkatalosta Sakkolan sk:n osuutena kor-vausta mantt:n mukaan edellä mainittu summa. Metsäpirtinsk vastustaa anomusta, koska sk:lle ei ole annettu mitäänosaa Sakkolan papiston virkatalojen rakennuksista. SekäSavonlinnan hpk:n Tkptli että Viipurin läänin Kuv puolta-vat anomust aivan kohtuudenmukaisena ja ehdottavat sitähyväksyttäväksi. Keis Sen päätti suostua Sakkolan sk:n yl-lämainittuun anomukseen.

Suomen kirkon julkisia sanomia no 6 01.06.1916

KuulutusSakkolan ja Metsäpirtin kuntien Paloapuyhdistyksen os-akkailta kannetaan v 1916 palomaksuja seuraavasti:

Metsäpirtin kunnantuvalla tulevan kesäkuun 9 päivänä klo10:ltä e. pp. kaikilta Metsäpirtin kuntaan kuuluvilta kyliltä,alkaen Arkuntanhuan kylästä.

Sakkolassa 20 pnä toukokuuta 1916

Yhdistyksen hallitus


MoottoriweneenkauppaKauppias J. A. Stenfelt on myynyt omistamansa moot-toriveneen kauppias Tahvo Peltoselle Metsäpirtistä 6400markan kauppahinnasta.


Huomattavia taidetilaisuuksiamaaseudullaOsa Suomen Kansallisteatterin Maaseututeatterin y mtaidelaitosten henkilökunnista antaa operettinäytäntöjäValkjärvellä, Raudussa ja Metsäpirtissä esittäen operetit’Laululintunen’ ja ’Susikauppiaat’. Näytännöt ovatValkjärvellä kesäkuun 10, Raudussa kesäk 11 ja Met-säpirtissä kesäkuun 12 päivinä. Tämä on ensimäinenkerta kun maamme parhaimpien teatterien jäsenet tekevätturneematkan näille seuduille.

Lähemmin vastedes ilmoitusosastossa.


TulipalonalkuMetsäpirtin Taipaleella kaupp H Pärssisen leipuriliikkeessäleipurien asunnon puolella sai tuli alkunsa v. k. 31 pnä noinpuolenpäivän vaiheilla. Tuli ehti turmella osaksi asunnonseiniä ja polttaa leipurien vaatetavaroja. Palon alku huo-mattiin ajoissa, joten sen valta saatiin rajoitetuksi suurenihmisjoukon avulla, ettei ehtinyt tehdä suurempaa tuhoa.Olisi voinut olla ikävämmätkin seuraukset, sillä tuli saialkunsa tuulen puolelta ja useamman talon rakennukset oli-vat vaarassa joutua tulen kosketeltaviksi.

Työ 06.06.1916

Kirkonkylän kansakouluMetsäpirtin kunnan Kirkonkylän kansakoulun opetta-jattareksi koevuosille on valittu ja lopullisesti hyväksyttykansakoulunopettajatar rouva Viivi Teljo.

Suomalainen Wirallinen Lehti 07.06.1916

Hevonen otettu kiinniOlen kiinniottanut Suvannon yli uineen, pohjoiseenmielivän ruskean tammahevosen. Omistaja saa sen mak-samalla kustannukset

Pekka PaakkinenMetsäpirtti, Koukunniemi


Kadonnut 2 hevostajoista toinen isokokoinen ruskea laukkipää ruunahevonenja toinen keskikokoinen tammahevonen, oikean takajalankavio valkea, pieni rautakello kummallakin kaulassa. Josken tapaa sanotut hevoset tai saa niistä tiedon, pyydän häntäpalkkiota vastaan saattamaan ne allekirjoittaneelle omista-jalleen osoitteella: Vuoleen Miikkulaisten Alakylä, tai il-moittamaan Saaroisten Osuuskaupalle Metsäpirttiin.

Matti Wirolainen


Karkotetut SuomestaAikoinaan on sanomalehdissä kerrottu ilmiannosta, jonkaeräät henkilöt olivat tehneet Sakkolan ja Metsäpirtin nimis-miestä H P Helanderia vastaan. ’Birsh Wiedomoisi’kertoo asian johdosta toimitetussa tutkimuksessa käyneenselville, että ilmianto oli perätön. Ilmiantajat on karkotettuSuomesta ja siirretty Pietarin viranomaisten huostaan.


Metsäpirtin kunnan tiedotuksiaEnsi sunnuntaina saarnaa pastori Wikman.

Kuolleita: Tal leski anna Simontr Hyytiä Saaroisista 40 v 4kk 17 p, Tal Juho Matinp Hyytiä Saaroisista 66 v 8 kk 21 p,Tal Antti Tuomaanp Susi Metsäpirtistä 63 v 2 kk 1 p

Herran P ehtoollista vietetään kahden viikon kuluttua tämänkuun 25 p:nä. Rippikirjoitus toimitetaan kirkossa Juhannus-päivänä jumalanpalveluksen päätyttyä.

Kauppiaan poika Emanuel Tahvonp Hyytiä Saaroisistapyytää naimakirjaa Kurkijoelle.

Heinäkuun 2 p:nä jumalanpalveluksen päätyttyä pidetäänkirkossa kirkonkokous, jossa 1:si luetaan kuluneen kirkol-lisvuoden kirkolliset tilit ynnä tilintarkastajain lausunto ni-istä, sekä päätetään tilivapauden myöntämiestä tilinteki-jälle. 2:si valitaan kuluvan nuoden tilintarkastajat. 3:sipäätetään kuvan vuoden ylöskannosta kirkollisiin rahastoi-hin.



Vuosi 1916 10

Tyttöjen käsitöiden opettajatarsaa paikan Saaroisten kansakoululla, johtokunnalta hake-malla kesäk 25 päivästä lähtien 80 päivän kuluessa. Hakijantulee olla varustettuna asianmukaisilla suosituspapereilla,palkkaehdot ovat 150 markkaa lukuvuodelta. Metsäpir-tisssä 20 p kesäk 1916.

Johtokunnan puolestaSimo HämäläinenEsimies


Pienenpuoleinen Soutuvene

Pienpuoleinen soutuveneon löydetty Saaroisten ja Tapparin väliltä. Omistajakäyköön sen perimässä 14 vuorokauden kuluessa ja mak-samassa korjaus kustannukset, muuten pidän sen omanani.

Mikko AhtiainenMetsäpirtti, Saarois


Mitä yhden emakonpossuista nykyisin saadaan.

Joku wiikko sitten synnytti talollisen Simo Myöhäsen sikaKoukunniemen Metsäpirtissä 17 possua. Myöhänen myipossut 4 viikon ikäisinä Säiniölle saaden 45 markkaa kap-paleelta, eli yhteensä 765 markkaa. Kannattaa se sian-hoitokin nykyisin.

Etelä-Suomen sanomat 27.06.1916

Kauppa-apulainen ja hevosmiesReippaat ja raittiit:

Nuorempi Kauppa-apulainen ja hevosmies saavat paikanliikkeessämme. Osuusk. puolesta vapaa asunto, valo jalämpö (perheettömille). Toimeen on tultava heti kutsunsaatua. Hakemukset suosituksineen ja palkkavaatimuksi-neen lähetettävä viim. heinäkuun 5 p:vään mennessä os-oitteella:

Saaroisten Osuuskauppa p. l. hallitusMetsäpirtti

Työ 30.06.1916

Vapaaehtoisella huutokaupallamyydään enimmän maksavalle ensi maanantainaTaipaleessa kauppias Ukkosella klo 10 a. p. LäskeläBruks Aktiebolagille kuuluvat kaksi haaksirikkoistaproomua erikseen. Toinen niistä on Tapparin ja toinenSaunasaaren rannalla.

Huudot maksettavat heti.

Toimeksi saanut:Y A Grönberg


Metsäpirtissäkävi Koselan äänestysalueella 852 äänioikeutetusta vaal-iuurnalla 194 miestä ja 150 naista, eli yhteensä 344henkeä. Otteilla äänesti 3. Hatakkalan äänestysalueen722 äänioikeutetusta kävi äänestämässä 81 miestä ja 69naista eli yhteensä 150. Saaroisten äänestysalueella oli 633äänioikeutettua ja äänesti heistä 121 miestä ja 88 naista eliyhteensä 209 henkeä.


Haidermaan Nuorisoseuran IltamatMetsäpirtin nuorisoseuran talolla ensi sunnuntaina tk:n 9p:nä alkaen klo 7 :lta iltap, vaihtelevalla ohjelmalla.

Johtokunta


Sakkolan osasto - Maamiesseuranretkeilytehdään ensi sunnuntaina Metsäpirttiin veljekset Ukkosenja Jooseppi Eevan maatiloille. Veljekset Ukkosen maatilaKoukunniemessä ja Jooseppi Eevan tila Koselassa an-saitsevat molemmat maamiesten huomiota säännöllisenviljelysjärjestyksensä, rakennuksiensa, varsinkin navet-tarakennuksien, kasvukuntonsa, karjansa y. m. seikkojensuhteen. Molemmat tilat ovat saaneet palkinnon maanvil-jelysseuran maatalouskilpailuissa.

Retkeilylle lähdetään Suvanto-laivalla klo 9 sunnuntai-aamuna. Pääsy retkeilylle on vapaa ja toivotaan, ettämaamiesseuran jäsenet käyttäisivät joukolla tätä tilaisuuttahyväkseen.


Heinänurmien vapaaehtoinen huu-tokauppapidetään tiluksillani maanantaina 17 päivänä heinäkuuta klo10:ltä aamupäivällä Metsäpirtin pitäjän Koselan kylässä.Luotetuille ostajille annetaan maksuaikaa sopimuk-sen mukaan, josta huutokauppatilaisuudessa lähemminmääritellään.

Metsäpirtin Koselassa, 5 p:nä heinäk 1916Emmy Juntson


Noin 100 kuorman ala hyvääHeinänurmeaparhaastaan kylvyheinää, myydään vapaaehtoisella huu-tokaupalla 14 päivänä heinkuuta klo 10 aamup tiluksillaniMetsäpirtin pitäjn Koselan lietteellä. Luotetuille ostajilleannetaan kuuden kuukauden maksuaika, josta lähemminhuutokauppatilaisuudessa sovitaan.

Metsäpirtin Hatakkalassa, 5 p heinäk 1916


Vuosi 1916 11

Aapro Hatakkamaanviljelijä


Metsäpirtin kuntakokousKuntakokous pidetään kunnantuvalla lauvantaina tk. 29p:nä klo 12 päivällä ja siinä: 1:ksi. Päätetään kalliin ajankorvauksen myöntämisestä kunnan kansakoulujen opetta-jille.2:ksi. Päätetään Pekka Nuoran toimittamisesta parantolaan.3:ksi. Luetaan kuvernöörin päätös sirkusten y. m. verot-tamisesta.4:ksi. Päätetään palkkion myöntämisestä kunnan kätilällepakollisesta rokottamisesta.5:ksi. Päätetään n. s. ’Marttinan’ tien teettämisestä kunnanvaroilla.Metsäpirtissä 15.7.1916Eero Toivio


Sakkolan maamiesretkeilylläoli noin 40 maamiesseuran jäsentä viime sunnuntaina. En-sin mentiin Koukunniemeen veljekset Ukkosen maatilalle,missä katseltiin talon puutarhaa, niittyjä, suoviljelyksiä,navettarakennuksia ja muita laitoksia, jotka kaikki näyttivätolevan mallikelpoisesa kunnossa.

Sen jälkeen suunnattiin kulku Jooseppi Eevan taloonKoselassa, mikä talo vaikka onkin viljelyksiltäänpienempi kuin veljekset Ukkosen tila, on niinikäänsangen mallikelpoisessa kunnossa.

Retkeilijät saivat tällä matkallaan tehdä joukon mieleenpan-tavia huomioita maataloutensa järjestelyssä.


VihkiäisjuhlaMetsäpirtin Nuorisoseurantalon Vihkiäisjuhla on elok. 6pnä runsaalla ja arvokkaalla ohjelmalla.Toimikunta


Salakuljetus Sakkolasta ja Met-säpirtistäSuuri määrä tavaroita on näinä aikoina kuljetettu Sakkolastaja Metsäpirtistä keisarikuntaan. Joukottain on maantiellävaeltanut Venäjän puoleisia salakuljettajia, miehiä ja naisia,vanhoja ja nuoria, tavarasäkit selässä. Toiset kuljetta-vat tavaroita hevosilla ja viedäänpä niitä veneelläkin Laa-tokkaa myöten. Paikkakunnan kaupoista ostavat salakul-jettajat satojen ruplien edestä kerrallaan nahkaa, kenkiä,kankaita, paperossia, tulitikkuja, hevosvaljaita ym. Tavaranmenekki on niin suuri, etteivät kauppiaat sikäli tahdosaada tavaraa hankituksi Viipurista. Vähän aikaisemmin jaehkäpä vieläkin kuljetetaan Venäjälle suuri määrä lehmiä.Pyhäjärvellä kuuluu liikkuvan voin ostajia, jotka tarjoavathintaa yli rajahinnan ja vievät voin keisarikuntaan.


Helsingin Sanomat 31.07.1916

Jaakko Koskivaara 50-vuotiasElokuun 1 pnä täyttää 50 vuotta eräs Metsäpirtin yhteiskun-nallisen elämän merkkimiehistä, nimittäin opettaja JaakkoKoskivaara.

Opettaja Koskivaara on syntyisin metsäpirttiläisiä. Käy-tyään kansakoulun toimi hän aluksi 15-18 ikävuosi-naan kotikylässään Vaskelassa kreikkalaiskatolisena kier-tokoulunopettajana, kävi 20 vanhana Sortavalan kiertok-ouluseminaarin ja on sen jälkeen toiminut yhtä mittaa kier-tokoulun opettajana kotikylässään ja Raudun Palkealassayhteensä 32 vuotta saaden ansaittua tunnustusta työstäänsekä koulujen tarkastajilta että muiltakin kansalaisilta.Opettajantoimensa ohella on hän ollut 10 vuotta Met-säpirtin kunnan kunnallislautakunnan jäsenenä, toistakym-mentä vuotta Metsäpirtin kirkonkylän kansakoulun jo-htokunnan jäsenenä, samalla hoitaen mainitun koulun jamuidenkin paikkakunnan kansakoulujen kr-katolisten op-pilaiden uskonnon opetusta, toistakymmentä vuotta Met-säpirtin maamiesseuran johtokunnassa ym. lukemattomissakuntaa koskevissa julkisissa toimissa. Paitsi että on op.Koskivaara tunnettu etevänä maanviljelijänä, joka on rappi-otilasta kohottanut kotitilansa paikkakunnan parhaiden vil-jeltyjen tilojen tasalle.

Olen usein kuullut op. K:n kotikyläläisten kertovan, kuinkamainittu kylä, ennenkuin op. K aloitti toimintansa, oliMetsäpirtin kunnan pimeimpiä kyliä sekä aineellisessa ettähenkisessä suhteessa, sillä harvat mainitun kylän asukkaistaosasivat edes sisältä lukea ja köyhyys oli niin ankara, ettätalo toisensa jälkeen oli mennä vasarahuutokaupalla kaikenmaailman teitä. Op. K:n ansiota kokonaan on kotikylänsäedistyminen, sillä jakamalla nousevalle polvelle tiedonaarteitaan ja ollessaan maanviljelijänä esikuvana muille,aina toisia neuvoen ja opastaen on Vaskelan kylä kohonnutMetsäpirtin melkeinpä varakkaimmaksi kyläksi.

Jatkuvaa tarmoa nuorisieluiselle, vankalle nuorsuoma-laiselle 50-vuotiaalle toivottavat kaikki juhlijan ystävät.


Metsäpirtin kuntaon hylännyt kansakoulunopettajain palkankorotusanomuk-sen. Metsäpirtin kuntakokouksessa viime lauvantainakäsiteltiin kansakouluopettajain palkankorotusanomusta.Pitemmän keskustelun jälkeen päätti kuntakokous, ettäopettajille ei myönnetä kalliin ajan palkankorotusta.


Haaksirikkoja LaatokallaTaas haaksirikkoja Laatokalla. Tk. 27 päivän iltana ajele-hti Laatokalta Saunasaaren rantaa Metsäpirtissä kaksi ha-joamistilassa olevaa proomua.. Siinä särkyivät lopullisesti.Proomut olivat nähtävästi olleet täydessä puutavaralastissa,koska koko ranta on niin täynnä metrisiä honkahalkoja, että


Vuosi 1916 12

Figure 1: Tyttöjä aidalla

kalastajilla on ollut suuri työ vesille pääsemisessä. Lois-tolaiva ’Taipaleenluodon’ perämies kertoo nähneensä use-ammpiakin proomuja selällä ajelehtimassa. Lähempiä ti-etoja puuttuu.


Metsäpirtin nuorisoseurantalon vihk-iäisjuhlaon ensi sunnuntaina t.k. 6 p:nä

Juhla alkaa urheilukilpailuilla klo 1 päiv. Kilpaillaan 3-ottelussa (100 m, kuula ja korkeushyppy), 3000 m juok-sussa ja 10 km pyöräilyssä.

Iltama alkaa klo 4:ltä ip. Ohjelma runsas. Useita puhujia.

Juhlijoita tuo Sakkolasta höyrylaiva Suvanto, joka lähteeylimääräiselle matkalleen Virkin rannasta klo 9:ltä sunnun-tain aamuna.

Toimikunta


Kevytmielisyys lisääntyyMetsäpirtin uunin salaperäiset seikkailut

O t t i a t u o t a !

Pitäisi kirjoittaa nyt lakia, sillä tämä maailma käy yhä petol-lisemmaksi... Evankeliumi ei auta.

Lukijat!

Onko sinulla talo? (Sivumennen voin sanoa, että neliker-roksisen kivitalon omistajaksi pääsi Helsingissä muutamavuosi sitten 4 markalla 80 pennillä. Se on, kun kauppakir-joja tehdessä tarjosi ”litkut” puolikkaan punssia ja kaksikahvia. Sitte siirrettiin lainat, joilla talo oli rakennettu os-tajan nimelle). Jos sinulla lukijani on talo ja siinä uuni,niin annan sinulle tämän viisaan neuvon: Mene sen luokse,katso sitä tuimasti, tutki sitä visusti, sillä sinun uunillasi voiolla paha mielessä.

Niinkuin sillä Metsäpirtin uunilla. Minä en ole enää pitkäänaikaan luottanut naiseen, almanakkaan, oikotiehen ja -

jos ette sano mitään lehden päätoimittajalle, niin sanon -mätäkuussa toimitettuun sanomalehteen.

Mutta uuniin minä olen luottanut...

Se on suonut sen ainoan lämmön minkä minun van-hapoikasydämeni on viime vuosina saanut osakseen.

Mutta nyt minä näen maailmallisen huikentelevaisuudentarttuneen siihenkin. Sekään ei seiso enää vakavana lujallakalliolla.

Metsäpirtti on pitäjä ja Saaroinen on kylä. Siellä asuu JuhoHyytiä perheensä kanssa omassa tuvassaan. Ja tuvan läm-möstä on vakavannäköinen ja tähänastisilta elämäntavoil-taan perin siivoksi tunnettu uuni pitänyt huolen. Eikä per-heen väkikään siinä mitään vikuroimisen merkkejä ole huo-mannut. Sen suosiollisella myötävaikutuksella valmistettiinruuat, kahvit, tsaijut ym ja mirri sen pankolla hyräili tyy-tyväisenä iltavirsiään. ”Mutta niin muuttuu maailma”, sanoiNummisuutarin Esko. Niin sanon minäkin.

Eräänä päivänä sattui sitte yksi tämän vuoden merkillisim-mistä tapahtumista tässä maassa. Kun talonväki palasiulkoa tupaan, huomasivat he ihmeen, suuren ja ankaran:Vanha ja vakava uuni oli kadonnut, toisin sanoen poisju-ossut, hullaantui vanhoilla päivillään. Mutta miksi? Olikotuo rakastunut ja läksi rakastettunsa kanssa salaperäisellematkalle. Tuumittiin ja tuumittiin. Oli vähällä ettei tähänlehteen ilmestynyt näin kuuluva ilmoitus:

’Pois juossut!

Viime viikolla pois juoksi tuvastaan vanhanpuoleinen uuni.Jos hän vuoden ja vuorokauden perästä ei palaa takaisinpidän häntä itsestäni eronneena. Samalla kiellän ketäänedesvastuun uhalla ottamasta sitä luoksensa tai muuten suo-jelemasta.’

Jälkeen oli jäänyt vaan musta aukko ja siitä tuprusi heikostisavua. Jos lie pyyhkäissyt uuni maapallon lävitse ja maanuumenien kun savu tupsrusi aukoista.

Meni emäntä kaivolle. Ja se kaivo olikin ihmeellinen.Oli 19 metriä syvä ja ettei emännän tarvitsisi tehdä pitkiäkaivomatkoja, oli kaivo kaivettu aivan tuvan seinän viereen.Emäntä kyyristyi vettä ottamaan. Savua tulee kaivosta, nonyt ihmeUuni katoaa, vesi palaa ja ties mitä ihmeitä tapah-tuu.

Tutkittiin asiaa. Siellä kaivossa oli se talon kadonnut uuni.Kadonneen vaimon kun useasti koki löytyvän toisen miehensylistä, mutta kuka olisi uskonut että kadonneen uuninlöytää kaivosta.

Niin se vain oli. Selittävät, että kun kaivo on kaivettu niinlähelle tuvan seinää, oli maa vierinyt uunin alta kaivoon jauunikin sinne lopulta putosi. Niin sanovat, mutta miten lie-nee?


Metsäpirtin kuntakokouksen päätök-


Vuosi 1916 13

set viime lauantainaKaatumatautinen Pekka Nuora päätettiin lähettääsairashuoneelle kunnan kustannuksellaLuettiin kuvernöörin päätös Metsäpirtin kunnan päätök-sestä sirkusten ja ampumaratojen, elävien kuvien y. m.kiertävien komenjanttarien veroittamisesta. Kuntakok-ouksen päätöksestä oli kihlakunnan kruununvouti antanutepäävän lausunnon. Myöskin kuvernööri oli harkinnutoikeaksi jättää päätöksen vahvistamatta.Kunnan kätilölle luvattiin lisäpalkkiota ylimääräisestärokotuksesta.Marttinan tie päätettiin teettää kunnan kustannuksellavuoden kuluessa siitä, kuin sota loppuu.


Metsäpirtin Saunasaarenrantaan on w.k. 27 pnä ajautunut kaksi hajoamistilassa ole-waa proomua ja siinä lopullisesti särkyneet. Proomujenlasti, honkaset halot owat ajautuneet pitkin rannikkoa.

Toisen proomun kipparin kertomuksen mukaan on myrskyLaatokalla ruhjonnut useita proomuja.

Haminan lehti 03.08.1916

Harvinainen tapausTuvan uuni sortunut kaivoon.

Tämmöinen harvinainen tapaus sattui joku päivä sitten Met-säpirtin Saaroisissa. Maanviljelijä Juho Hyytiän äskenrakennetusta tuvasta katosi uuni yht’äkkiä niin, ettei siitäjäänyt jälkeäkään. Tarkemmin tapausta tutkittaessa löy-dettiin uuni - kaivosta. Asianlaita oli näet sellainen, ettätalon 18 metriä syvä kaivo on vain 2 metrin päässä tuvanseinästä. Kun kaivoa kaivettiin, oli se niin kuiva, ettäsyttyipalamaan mestarin 17 metrin syvyydessä piippuaan sytyt-täessä. Mutta kun metrin verran vielä oli kaivettu, puhkesimaan kuiva hiekkakerros ja löytyi sellainen pohjaton lieju,että kaivon kaivajat olivat siihen hukkua. Ja vettä tuli niinettä koskena kohisi ja liejua nousi veden mukana niin paljonettä kaivoa täytyi melkein joka viikko siivota. Näin ollen onluultavaa, että pehmeä hiekkamaa juoksi pois uunin alta jalopulta sortui kokonaan, jolloin uunikin putosi kaivoon.

Tapaus on tosi, vaikka se kerrotaankin mätäkuulla, lausuuKäkis. Sanomat.

Aamulehti 03.08.1916

De tre okända manspersoneraf hvilka tullvaktmästarene K. Kalvesmäki och J.A. Hopiainom Saarois bys område i Metsäpirtti socken den 1 augusti1916 i beslag tagit 3 säckar, som vid männens flykt tappatsaf dem och innehöllo finskt bit- och toppsocker, tobaksvarorsamt bomullstyg.

Metsäpirtin nuorisoseurantalon vihk-iäisjuhlavietettiin viime sunnuntaina. Yleisöä juhlaan oli tullut

kaikkiaan noin tuhatkunta henkeä. Juhla alkoi urheilukil-pailuilla, joissa jaettiin seuraavat palkinnot:

3-ottelussa 1.p. Toivo Mikkonen Käkisalmesta 211 pistettä,2. p. Artturi Peltonen Metsäpirtistä 205 pist. ja 3.p. J.Patrakka Pyhäjärveltä 202 pist.

5000 m juoksussa 1.p. Tuomas Paukku Raudusta 16’58”,2.p. Ville Junni Raudusta 17’13”, 3. p. Aatto Repo Sakko-lasta 19’04” ja 4.p. Juho Paukku Raudusta 10’20”.

10000 metrin pyöräilyssä sai 1.p. Matti Naskali Sakkolasta18’52”, 3.p. Mikko Boduskij Raudusta 19’06” ja 4.p. ToivoViskari Sakkolasta 19’47”.

Juhla alkoi torvisoitolla, jota sangen ansiokkaasti esittiSakkolan torvisoittokunta. Avauspuheessaan seuran es-imies opettaja Eero Toivio teki selkoa talon rakennusvai-heista ja lausui toivomuksen, että seuran toiminta olisisellaista, että sen vastustajatkin huomaisivat seuran merk-ityksen ja liittyisivät seuraa tukemaan ja kannattamaan.Sekakuoro lauloi torvisoiton säestyksellä Nuorten laulun jaVaasan marssin, runoja lausuivat ylioppilas Santeri Viskarija seminaarilainen Darja Koskivaara. Ylioppilas San-teri Viskari esitti Linnankosken lastun ja voimakkaan juh-lapuheen nuorisoseuraliikkeen merkityksestä piti opettajaAapo Nuora. Väliajoilla esitettiin laulua ja soittoa. Lopuksinäyteltiin Iivo Härkösen kirjoittama pirteä kansannäytelmäKyläjuhlayö hyvällä menestyksellä.

Juhla oli kaikinpuolin erittäin onnistunut ja jätti kaikkiin os-anottajiinsa kauniin muiston.


Höyrylaiva satimessaKun lauvantaita vasten yöllä höyrylaiva Suvanto olimatkalla Metsäpirtistä Kiviniemee, sattui sille Sakkolanpappilan rannassa sellainen vahinko, että rannallaankkurissa olevan moottoriveneen sinkkinen köysi takertuilaivan propelliin seisauttaen koneen. Wallinnut myrskyottai laivan huostaansa ja kuljetteli sitä. Vasta lauvantai-iltana pääsi laiva irti satimestaan ja alkoi sunnuntaiaamunasäällölliset kulkuvuoronsa.


Sortavan seminaariinon hyväksytty ensimmäiselle luokalle: Nikolai Myöhänen,Metsäpirtti [s. 09.09.1893 Koukunniemi]

Wiipuri 24.08.1916

KalansaalisMetsäpirtin rannikolla on nykyään ollut erittäin hyvä. Kalatovat edelleenkin korkeissa hinnoissa, sillä kysyntä on suuri.Niinpä maksetaan rannassa siiasta 1 rupla 20 kop., lohesta2 ruplaa 50 kop. ja rääppösistä 65 kop. kilolta.

Karjalan Lehti 26.08.1916

Laatokalla ajelehtivat laivahylytLuotsihallitus kehoittaa kuulutuksessaan merenkulkijoita


Vuosi 1916 14

noudattamaan varovaisuutta etenkin pimeän tultua, silläSaunaniemen luotsipaikan läheisyydessä on irtaantunutuseita lotjia, jotka ovat ajautuneet laivaväylille. Laa-tokalla on kuluvan purjehduskauden aikana sattunut useitamerivahinkoja. Niinpä on Taipalejoen ja Tapparinseuduille ajautunut kymmenkunta lotjaa. Nämä joutuivatSaunasaaren rannoille, josta osa ajautui jälleen avovedelle.Nämä hylyt ovat varsin vaarallisia laivaliikenteelle.


Salakuljetus rajapitäjissärehoittaa sangen suuressa määrässä

Salakuljetus on saanut yhä enemmän jalansijaa ra-japitäjissä. On suuri joukko rajantakaisia kauppiaita,jotka käyvät Suomen puolelta kaupoista ostamassa sokeria,kahvia, ryyniä ym. elintarpeita sekä nahkaa ja vievät niitäsalaa Venäjälle.

On tapahtunut sellaistakin Metsäpirtissä, että kauppiaateivät myy eräitä tavaroita oman paikkakunnan väestöllekuin ainoastaan pienissä erissä, väittäen, ettei heillä mukaniitä tavaroita ole runsaammassa määrässä, vaikka samaanaikaan myyvät salakuljettajille aivan samoja tavaroitahevoskuormittain. Että tällainen menettely on paikkakun-nan väestössä synnyttänyt oikeutettua suuttumusta, onselvää sanomattakin. Kruunun viranomaiset ovat kylläkinkoettaneet tehdä voitavansa salakuljetuksen estämiseksi,mutta näistä toimista ei tähän asti ole ollut vastaavaa hyö-tyä.

Karjala 30.08.1916


Poisjuossut musta tammahevonen140 cm korkea, harja vasemmalle kaatuva, 7-vuotias,valkoisia pilkkuja setolkan kohdalla. Kiinniottajaa pyyde-tään palkkiota vastaan ilmoittamaan Saaroisten Osuuskaup-paan, Metsäpirtissä.

A. HedlundMetsäpirtti


Salakuljetus VenäjälleTapahtunut suuressa määrin Laatokan pohjois- ja itäran-nikkoseuduista

Äskettäin kerroimme, että rajapitäjistä, m. m. Sakko-lasta ja Metsäpirtistä olisi salateitse viety nahkaa ja voitaym. kiellettyjä tavaroita suuremmassa määrässä rajan ylikeisarikuntaan. Näiden kertomuksien yhteydessä mainittiinmyöskin, että pitkin Vuoksea olisi kuljetettu nahkatavaroitaerittäin huomattavat määrät ja että nämä nahkat sitten olisi-vat joutuneet samaa tietä yli rajan.

Näiden julkisuudessa olleiden kertomusten johdostaovat nyt asianomaiset viranomaiset toimittaneet tarkantutkimuksen ja on siinä selvinnyt, että salakuljetuksestajää kovin pieni osa Metsäpirtin ja Sakkolan asujanten

syyksi. Sensijaan on selvinnyt, että kuljetus on järjestettymeriteitse pitkin Laatokkaa ja on varsinaisena salaakuljetettavan tavaran lähetyspaikkoina olleet Laatokanpohjois- ja itärannikkoseudut, kun sensijaan Laatokanlänsirannikkolaisten ei juuri nimeksikään ole huomattusalakuljetusta harjoittaneen.

Edelleen on tutkimuksessa selvinnyt, että Laatokan itäran-taseutujen salakuljettajilla on ollut moninverroin helpompijärjestää salakuljetuksensa. Niinkuin tunnetaan harjotta-vat Laatokan pohjois- ja itärannikkojen merenkulkijat suo-ranaista meriliikettä Pietariin, useissa tapauksessa kokon-aan poikkeamatta Laatokan länsirannikolle, jotavastoin län-sirannikon merenkulkijat poikkeilevat hyvin monissa sa-tamapaikoissa ennen Nevaan joutumistaan ja täten salakul-jettaminen viimeksimainituilla seuduilla on moninverroinvaarallisempi tehtävä kuin ensiksi mainittujen seutujenmerenkulkijoille.

Niinikään ovat viranomaiset havainneet, että tullilai-vatarkastus ja tullivalvonta Laatokan pohjois- ja itäpuo-lilta tulevilla reiteillä on aivan tehoton. Tätä liiken-nettä valvoo nimittäin ainoastaan yksi pieni tullivarti-jalaiva, joka myrskyn tai epäsuotuisamman sään aikana eilainkaan uskalla liikkua Laatokan myrskyissä täyttämässätehtäväänsä. On sattunut usein, että juuri tällaisina aikoinatarjoutuu salakuljettajille otollinen tilaisuus toimiinsa.

Tutkijaviranomaiset ovat tutkinnossa tulleet siihen lopputu-lokseen, tietää I. S. U. T., että voidakseen estää salakulje-tuksen tapahtumista niillä seuduin, olisi laivarartiostoa huo-mattavasti vahvennettava.

Karjala 14.09.1916

Metsäpirtin syyskuun kuntakokouspidettiin viime lauvantaina ja käsiteltiin siinä seuraavatasiat:

Kuntakokouksen esimieheksi valittiin äänestyksen jälkeenuudelleen opettaja Eero Toivio 543 äänellä 522 vastaan,jotka sai kanttori E. I. Korhonen. Varaesimieheksi valittiinkanttori E. I. Korhonen.

Kunnallislautakunnan esimieheksi valittiin äänestyksen jäl-keen maanvilj. Albert Hatakka 886 äänellä 495 vas-taan, jotka sai entinen esimies kauppias Heikki Myöhänen.Varaesimieheksi valittiin kauppias Aabram Hatakka.

Kunnallislautakunnasta olivat erovuorossa Aapro Hatakkaja Matti Myöhänen, jotka kieltäytyivät tulemasta uudelleenvalituiksi ja heidän sijaansa valittiin talolliset MarttiPaavonp. Ahtiainen ja Simo Heikinp. Ukkonen.

Kunnallisten tilien tarkastajan toimesta oli erovuorossaopettaja Tuomas Toiviainen ja valittiin hänet uudelleen.

Kirkonkylän kansakoulun johtokunnasta olivat erovuorossaSalamon Kuoppa ja Simo Susi. Edellinen valittiinuudelleen ja jälkimäisen sijalle kirkkoherra J. K. Sakkinen.

Saaroisten kansakoulun johtokunnasta olivat erovuorossataloll. Simo Aleksanterinp. Hämäläinen ja Tahvo Mikonp.Haapsaari. Molemmat valittiin uudelleen.


Vuosi 1916 15

Terenttilän kansakolun johtokuntaan valittiin Pekka Paakki-nen ja Kaapro Wiskari molemmat uudelleen.

Säästöpankin isännistöön valittiin uudelleen SalamonKuoppa, August Susi, Heikki Hämäläinen ja Salomon Su-den sijalle kirkkoherra J. K. Sakkinen.

Maanviljelysrahaston johtokuntaan valittiin uudelleenAatami Wiskari ja Jaakko Koskivaara.

Kulovalkean sammutustyön johtajiksi valittiin Heikki Mat-inp. Hatakka ja Heikki Aleksanterinp. Laulajainen(Toivola) sekä varalle Jooseppi Eeva ja Heikki Tuomaanp.Ahtiainen.

Taksoituslautakuntaan valittiin kunnallislautakunnanlisäksi Juho Lätti, Aatami Suokas, Heikki SalomoninpoikaLaulajainen, Simo Paavonp Eeva, Konstantin Koskinen,Kosti Tuokko, Simo Tahvonp. Susi, Heiki Maununp.Hatakka, Juho Korkka, Juho Martinp. Kuoppa, TahvoSuikkanen, Juho Tuomaanp. Ahtiainen, Juho Rapo, JaakkoKiiski, Salomon Tahvonp. Ahtiainen, Juuso Kouvo, JuhoKaarlonp. Hämäläinen, Taavetti Antinp. Ahtiainen jaMartti Montonen.

Tutkijalautakuntaan valittiin Albert Hatakka, Juho Kaar-lonp. Hämäläinen, Heikki Salomoninp. Laulajainen, JuhoSamulinp. Paukku, Aapro Hatakka, Eero Toivio, PaavoJeremejeff, Aleksei Tuokko, Pekka Paakkinen, AleksanteriMaununp. Hämäläinen, Nikolai Timofejeff ja Simo Antinp.Tuokko. Heistä määrättiin esimieheksi Eero Toivio.

Luettiin valtion asutustarkastajan kirjelmä asutuslautakun-nan valitsemisesta, mutta ei kirjelmä tällä kertaa aiheuttanutmitään toimenpidettä.

Työmies Matti Pulliselle päätettiin myöntää vaatetusapunapalaneista vaatteista 100 mk.

Kunnan varakassaan päätettiin ottaa kunnan lauttakassanvaroja 12000 markkaa 6 prosentin korolla kunnan myön-tämäksi korvaukseksi yleisiin tarkoituksiin otetuista taivielä otettavista lehmistä. Tämän summan saa kunnallislau-takunta ottaa lainaksi sieltä, mistä parhaaksi näkee. Rahatmaksetaan takaisin 6 vuoden aikana.


Vientikieltoulotettanee myöskin Karjalan rataan.

Mikäli olemme kuulleet ulotettanee nahkatavarain kul-jetusta koskeva kielto myös Karjalan rataan. Olemmeaikoinaan kertoneet, kuinka esim. Antrean kautta on Vuok-sea myöten kuletettu nahkaa maasta pois. Tätä tietä ovatjotkut m. m. metsäpirttiläiset ja rautulaiset yrittäneet käyt-tää, vaikka ainakin joskus epäonnistuneesti. Onpa joutunuttakavarikkoon sellaisiakin lähetyksiä, jotka lienevät olleetaiotus paikkakuntalaisia varten, kun taa suuria määriä onmennyt menojaan.

Viipurin Sanomat 22.09.1916

Kuinka Laatokalla voita salaa kuljete-

taanMeille on kerrottu, että Laatokan rannikolla ovat jotkutsalakuljettajat keksineet keino kuljetta voita Venäjänpuolelle veneen alla, jonne on kiinnitetty vedenpitävätlaatikot sitä varten. Verkot tai muut kalastusvehkeetveneissä purjehditaan sitten viattomina niin kuin ainakinkalastusmatkalla ollen rajan yli, jossa vene kaade-taan ylösalaisin ja tavarat ovat päässeet onnellisestipäämääräänsä. Kerrotaan tämän uuden konstin saaneen jovarsin laajan käytön, joten se toivottavasti saa asianomais-ten viranomaisten suosiollisen huomion osakseen.

Wiipuri 24.09.1916

Aimo saalis lohiverkossaViime maanantaina olivat Metsäpirtin miehet Laatokalla lo-henpyynnissä. Verkkoja nostaessa nousi sekä kaloja sekäkokonainen vene merestä. Meri antoi siis jolloinkin anasta-mansa veneen takaisin.

Wiipuri 24.09.1916

Myrskyn tuhot LaatokallaViime perjantaina ajautui Metsäpirtin Saaroisten rantaan jokahdeksas proomu tämän kesän aikana. Kaikki proomutovat ajautuneet melkein samaan paikkaan.

Lehmä kuolitalolliselta Antti Kiiskiltä Metsäpirtissä joku päivä sitten.Lehmä oli n. k. Saarvaojasta syönyt myrkyllisiä ruohoja jaheitti niiden takia henkensä Lehmä oli kallishintainen.

Muuten mainittakoon, että sanottuun Saarvaojaan joka kesäkuolee aina joku lehmä, joten olisi tarpeellista jos ei muutaniin ainakin tehdä aita sanotun ojan ympärille.

Silmänsä puhkaisiäskettäin eräänä iltana talollisen Salomon Hyytiä Met-säpirtistä. Pimeällä liikkuessaan pihalla satutti hän silmänsärimankappaleeseen niin pahoin, että lääkäri on epätietoinen,tuleeko siihen enää koskaan näkövoimaa.

Wiipuri 28.09.1916

KieltoTäten kiellän kenenkään ryhtymästä mihinkään kauppoihinappeni Heikki Karjan kanssa, Metsäpirtin Taipaleessa, silläniistä en vastaa. Hänen hallussaan oleva omaisuus kuuluuminulle.

Matti Esaianpoika LaamanenPyhäjärvi

Ottakaa hevonen kiinni!Tuntemattomalla tavalla katosi ruskea ruunahevonen;valkea pilkku otsassa, harja vasemmalle kaatuva, setolkankohdalla valkeita pilkkuja, häntäruston kahden puolenvalkeita karvoja, vasemman takajalan kavio halki, 10-vuotias, 151 cm korkea. - Pyydetään palkintoa vastaan


Vuosi 1916 16

ilmoittamaan Matti Hämäläiselle Metsäpirtin Tappariin taipuhelimella Saaroisten osuuskauppaan.

Juhana Kemppi


Sianhoidon edistäminenSuomen sianjalostusyhdistyksen esittämiä keinoja:

Suomen sianjalostusyhdistyksen johtokunnan kokouksessaoli tuonnottain keskustelun alaisena m. m. kysymys por-saita tuottavien pienviljelijäseutujen sianhoidollisten olo-jen parantamiseksi ja päätti johtokunta tällöin kääntyä Wi-ipurin läänin maanviljelysseuran puoleen esityksellä, ettäseura jonka piirissä sijaitsevat varsin huomattavat por-saita tuottavat seudut: Sakkola, Metsäpirtti ja Rautu, ry-htyisi sopiviksi katsomiinsa toimenpiteisiin näiden seu-tujen sianhoito-olojen kehittämiseksi ja järjestämiseksi.Sopivina keinoina mainittiin johtokunnankokouksessa m.m. karjujen puutteen poistaminen karjanhoitoyhdistyk-sen avulla sekä porsaskaupan järjestäminen mahdollis-esti karjanmyyntiosuuskunnan välityksellä ynnä hoidonja ruokinnan parantaminen kirjallisen ja suullisen agitat-sioonin avulla.


Metsäpirtin osastoKirkokokouksessa v. k. 24 päivänä tarkastettiinja hyväksyttiin kirkkoherran palkankantoluettelo, palkanrästiluettelo ja kirkollismaksujen rästiluettelo. Valittiin er-ityinen toimikunta tekemään ehdotusta seurakunnan kier-tokoulujen uudestaan järjestämisestä ja laatimaan ohjesään-töä kiertokouluja varten. Tähän toimikuntaan valittiin opet-tajatar Mimmi Laulajainen, opettaja Tuomain Toiviainen,maanv. D. Tuokko ja kirkkoherra J. K. Sakkinen.

Metsäpirtin maamiesseuran toimeenpanemassa ohran jakevätvehnän viljelyskilpailussa jakaantuivat palkinnot seu-raavasti: 1 p. Aapro Eeva Koselasta, Kalle KalvesmäkiTapparista ja Jaakko Koskivaara Vaskelasta; 2 p. SimoUkkonen, Jooseppi Wilponp. Myöhänen ja Eljas Juhonp.Myöhänen Koukunniemestä, Martti Tuokko Koselasta jaMartti Ahtiainen Viisjoelta; 3 p. Aapro Nuija Lapanaisista,Juho Jäske ja Paavo Jeremejeff Vaskelasta, Pekka Paakki-nen Koukunniemestä ja Heikki Laulajainen Taipaleesta; 4p. Juho Tuomaanp. Ahtiainen Viisjoelta ja Heikki Albert-inp. Peltonen Viisjoelta.

Hevoskauppa. Maanviljelijä Abram Hatakka Metsäpirtistäon maanv. Matti Lampulta Sakkolasta ostanut juoksijakan-takirjaoriin Iso-Eino hinta 3200.


Metsäpirtin voimistelu- jaurheiluseura ’Sarastuksen’jäsentenväliset Urheilukilpailut pidetään sunnuntain lokak.8 p:nä nuorisoseuran talon lähellä olevalla kentällä. Kil-paillaan heittosarjassa (kuula, kiekko ja keihos), hyppysar-jassa (pituus- ja korkeushyppy sekä kolmiloikkaus), pika-

juoksusarjassa (100 ja 400m) sekä 3000 mt. kestävyysjuok-sussa.

Kilpailut alotetaan klo 2 päivällä. Kilpailujen jälkeen onIltamaMetsäpirtin nuorisoseuran talolla. Ohjelmassa tervehdys-puhe opettaja Kouvolta, lausuntoa ja näytelmäkappale sekälopussa tanssai. Iltama alkaa klo 6 illalla.

Urheilutoimikunta


PalkealaSeurakunnan kokous pidetään Palkealan pitäjäntuvassa sun-nuntaina tk. 15 p:nä heti jumalanpalveluksen jälkeen, jossa,

1) päätetään ensi vuoden ylöskannosta seurakunnan kas-saan;2) valitaan seurakunnan tilien tarkastajat;3) valitaan jäsenet kirkkoneuvostoon vuorossa eroavien si-jaan; ja4) keskustellaan ja päätetään vaivaishoidolle lahjoitettujenvarojen antamisesta Sakkolan ja Metsäpirtin kreikkalais-katoliselle väestölle.


Hevosvarkaan kaamea tekoYksityisetsivä J. Pitkästä Viipurista haavotettu

Kuuleman mukaan on varatuomari V. Helmeen rikosasiain-toimistossa palvelevaa yksityisetsivä J. Pitkästä ammuttu,kun hän oli takaa-ajamassa erästä salakuljettajaa ja hevos-varasta Pyhäjärvellä ja Metsäpirtissä.

Tapahtuman johdosta tiedustelimme asiaa sekä Metsäpirtinettä Pyhäjärven nimismiehiltä, jotka ilmoittivat, ettei heilläole asiasta tarkempia tietoja, sillä ampuminen on tapahtunutVenäjän puolella. Mikäli viimemainittu oli saanut tietää, ontapahtuman kulku seuraava: Hevosvarkaus on tapahtunutVenäjän puolella, minkä jälkeen varas, jonka kotipaikasta eivielä liene tarkempia tietoja, oli myynyt hevosen Viipurinmarkkinoille tullessaan Säiniöllä eräälle pyhäjärveläiselle.Tältä sai hevosen omistaja hevosensa takaisin, minkä jäl-keen ryhdyttiin varasta takaa-ajamaan ja avustajaksi kutsut-tiin myöskin etsivä Pitkänen Viipurista. Etsijät olivatkinpäässeet varkaan jäljille, jotka johtivat Venäjän puolelleerääseen taloon, missä varas oleskeli.

Nähtyään takaa-ajajansa, joita kertoman mukaan on ollutkaksi - etsivä Pitkänen ja eräs venäläinen - on varas am-punut heitä kumpaakin haavoittaen venäläistä pahemminja Pitkästä lievemmin. Mitenkä haavotettujen laita on,ei ole vielä tarkemmin tiedossa, mutta kuuleman mukaanei ainakaan Pirkänen liene haavottunut hengenvaarallis-esti. Niinkuin jo sanottu, ei asiasta, se kun on tapahtunutkaukana Venäjän puolella, ole vielä tarkempia tietoja.

Kertoman mukaan on hevosvaras harjottanut myöskinsalakuljetusta rajan yli. Toistaiseksi on hän päässyt pak-enemaan, mutta toiveita hänen kiinnisaamisekseen on.

Karjala 15.10.1916


Vuosi 1916 17

Salaperäinen verityöWaratuomari Helmeen yksityisetsivää ammuttu hengen-vaarallisesti

Muutama aika takaperin varastettiin Metsäpirtin Miikku-laisisten kylästä hevonen eräältä sikäläiseltä talolliselta.Hevosen omistaja ryhtyi seuraamaan varkaan jälkiä ensinPyhäjärvelle ja edelleen Viipuriin asti. Täällä selvisi, ettämuuan Pyhäjärven isäntä oli ostanut hevosen varkaalta jakuljettanut sen Viipuriin, jossa hevonen oli myyty. Hevosenalkuperäinen omistaja löysi hevosensa täällä, jo silloin kol-mannessa kädessä, ja vei sen kotiinsa.

Ryhdyttiin sitten tutkimaan asiaa että olisi päästy alku-peräisen syyllisen perille, ja tässä tarkotuksessa an-nettiin tehtävä tuomari Helmeen rikosasiain toimistolle.Toimiston puolesta lähti asiaa tutkimaan etsivä poliisiJ. Pitkänen. Jälkiä seuraten joutui Pitkänen Venäjänpuolelle parisenkymmentä virstaa rajasta. Täällä kohtasihäntä kuitenkin onnettomuus. Toistaiseksi tuntumattomanhenkilön salahyökkäyksestä ammuttiin Pitkästä hänen li-ikkuessaan rikoksen tutkimismatkalla. Mihin ruumiin os-aan sala-ampujan kuula on saattunut, ei ole saatu tietää,mutta ilmoitetaan vaan, että haava on ollut hengenvaaralli-nen.

Tapahtuman johdosta pyydettiin paikalle apua Viipurinpoliisilta, josta toissa yönä sinne lähtetettiin autolla paripoliisimiestä poliisikoira mukanaan.

Muuten ilmotetaan, että on olemassa sangen vähän toiveitarikollisen kiinnisaamisesta.

Karjalan aamu-lehti 15.10.1916

Kaamea verityö rajallaYksityisetsivä Pitkänen kuollut saamastaan haavasta

Niinkuin jo on lyhyesti kerrottu tapahtui wiime perjantainaWenäjän puolella lähellä Metsäpirtin rajaa eräässä mökissäraaka werityö, jonka uhriksi joutui yksityisetsiwä JuhoPitkänen Wiipurista ollessaan erästä hewoswarasta takaaajamassa. Sikäli kuin olemme saaneet tietää, on tapahtu-man kulku seuraava:

Hevosvarkaus oli tapahtunut Venäjän puolella, minkä jäl-keen varas, jonka kotipaikasta ei vielä ole tarkempia tietoja,oli myynyt hevosen Viipurin markkinoille tullessaan eräällepyhäjärveläiselle. Tältä sai hevosen omistaja hevosensatakaisin, minkä jälkeen ryhdyttiin varasta takaa-ajamaanja avustajaksi kutsuttiin myöskin etsivä Pitkänen ViljoHelmeen rikosasiaintoimistosta Viipurista. Pitkänen alottitutkimukseensa Metsäpirtissä ja lähti sitten perjantaina seu-raamaan varkaiden jälkiä Venäjän puolelle mukanaan eräsvenäläinen. Varkaita, jotka lienevät mysö salakujettajia,huomattiin olevan kaksi. Takaa-ajajat tekivät matkaa rat-sastaen. Klo 4 aikaan saapuivat he n 30 km. päässä ra-jalta olevaan mökkiin, jossa arvelivat varkaiden mahdollis-esti majailevan. Mökistä tuli ulos joku naishenkilö, joltaPitkänen kysyi, oliko mökissä ketään vieraita. Nainen vas-tasi kieltävästi, mutta siitä huolimatta kehoitti Pitkänen seu-ralaistaan tarkastamaan mökin. tämän mentyä sisään ku-ultiin sieltä kohta laukaus. Pitkänen luullen seuralaisensa

ehkä ampuneen varkaita, lähti itsekin huoneeseen. Muttajo eteisessä kohtasi hänet onnettomuus. Eteisen pimen-nosta lähetti katala rosvo kuolettavan brovninpistoolin kuu-lan takaa-ajajaansa. Luoti sattui Pitkästä oikeaan kylkeentunkeutuen sisäelimiin. P. kaatui maahan, mutta kykeniampumaan brovningillaan varkaita. Kuulijoiden kerto-musten mukaan olisi hän ampunut neljä laukausta, muttakun brovningissa oli jälellä vain yksi kuula, on hänen täy-tynyt ampua kuusi kertaa. Onnistuiko hän haavoittamaantakaa-ajettaviaan ei ole tiedossa. Roistomaisen tekonsatehtyään lähtivät varkaat pakenemaan venäläisen hevosella,mutta vähän matkaa kuljettuaan olivat he ampuneet hevosentien viereen kuoliaaksi.

Pitkäsen saama haava oli hengenvaarallinen. Hänelleapua antamaan haettiin eräs venäläinen välskäri, muttakuitenkin, kun Pitkästä seuraavana yönä lähdettiin tuomaanSuomen rajalla päin olevaan inkeriläiseen kirkonkylään,hän matkalla n. 5 km. päässä kylästä kuoli.

Pitkäsen mukana ollut venäläinen, jota varkaat ensin ampui-vat, sai haavan vasempaan olkapäähänsä. Se ei kuitenkaanole hengenvaarallinen.

Kuten jo myöskin olemme naininneet, lähti Viipurin poli-isilaitoksesta automobiilillä tapahtumapaikalle kolme et-sivää konstaapelia. Rva Pitkänen matkusti myös hei-dän mukanaan. He joutuisivat perille lauantain klo 2aikaan, jolloin etsivät kohta alkoivat murhamiesten takaa-ajon. Miehet on myöhemmin kuulemma nähty matkallaSuomeen päin. Toivoa heidän kiinnisaamisestaan on, silläm. m. paikalliset viranomaiset ovat luvanneet kaikenapunsa. Toinen miehistä pitäisi olla virolainen karkuri,toinen lienee tuntematon.

Rva Pitkänen ja etsivä konstaapeli Korhonen ovat jo palan-neet takaisin, mutta täytyi rva Pitkäsen jättää miehensä ru-umis vielä Venäjälle tutkinnon toimittamista varten.

Etsiväkonstaapeli Juho Pitkänen, joka pelkäämättä kaatuitehtväänsä täyttäessään, oli ijältään 32-vuotias. Hän olitunnettu taitavaksi ja tarmokkaaksi ammatissaan. Lähes3 vuotta sitten ryhtyi hän tuomari V. Helmeen yksityisenrikosasiaintoimiston palvelukseen, ehtien tällä ajalla suorit-taa monta mainittavaa tekoa. Lähinnä jäi häntä kaipaamaanpuoliso ja pikku poika.

Wiipuri 17.10.1916

Etsivä Pitkänen kuollut saamistaanhawoistaI. S. U. T ilmoittaa seuraavaa:

Eilen palasi takaisin Wiipurin täkäläisen poliisilaitoksen et-sivä konstaapeli Korhonen, joka poliisikoiran kanssa oli ol-lut Metsäpirtissä tutkimassa yksityisetsivä J Pitkästä ko-hdannutta vertyötä. Hän kertoi tutkimustensa tuloksistaseuraavaa:

Niinkuin tunnettua oli etsivä Pitkänen lähtenyt ajamaantakaa hevosvarkaita ja näitä seuratessaan tullut Inkerinmaalle, 30 virstaa Suomen rajalta Nikulaisen kappeliinNoskuan kylässä. Täällä hän oli saanut tietää, ettähevosvarkaiksi epäillyt miehet piileskelivät eräässä leski-


Vuosi 1916 18

vaimo Elisabet Dumakuksen torpassa. Mentyään torp-paan olivat mainitut miehet pitäneet häntä silmällä tor-pan maantiellepäin antavasta ikkunasta ja ampuneet häneenikkunan läpi kaksi laukausta, joista toinen osui vatsaan jatoinen rintaan. Samoin haavoitettiin rintaan toista hänenmukanaan ollutta miestä. Ampujat pääsivät pakenemaan.Torpan leski oli kuitenkin nähnyt heidät. Kohta sen jäl-keen lähdettiin etsivä Pitkästä tuomaan hevosella Suomeenpäin. Tällä matkalla hän kuitenkin jonkun tunnin kuluttuakuoli. Toinen haavoitetuista sai sensijaan lievemmän vam-man joka ei liene hengenvaarallinen.

Murhaajien takaa-ajoa jatketaan.

Maakansa 17.10.1916

Tammojen kantakirjanäyttelyKiviniemessäEtelä-Karjalan hevosjalostusliiton toimesta pitettiin tammo-jen kantakirjnäyttely Sakkolan Kiviniemessä viime perjan-taina ja lauvantaina. Tammoja oli näyttelyyn tuotu Liitonkantakirjaan merkittäväksi kaikkiaan 87 ja hyväksyttiin ni-istä kantakijraan 44.

Metsäpirtistä Albert Hatakan Helmin Tyttö kk 1323, ManuLoposen Lumpi kk 1333, Eljas Yrjönp. Eevan LallinLahja kk 1348, Aapro Peltosen Wilppi kk 1349, AleksHämäläisen Nemesti kk 1350, Simo Eevan Ruusu kk 1351,Matti Korpelaisen Humma kk 1352 ja Martti PeltosenYölintu kk 1357.

Palkintotuomareina olivat eläinlääkäri Backman, kon-sulentti Helenius, tilanomistaja Thesleff, Matti Lamppu jaEljas Käppi.


Ne kolme tuntematonta mieshenkilöäjoilta tullivartijat K. Kalvesmäki ja J. A. Hopia Met-säpirtin pitäjän Saaroisten kylän alueella 1 päivänä eloku-uta 1916 takavarikoivat, heidän paetessaan pudottamat 3säkkiä, joissa oli suomalaista pala- ja kekosokeria, tu-pakkatavaroita sekä pumpulikangasta kutsutaan ja man-ataan, säännösten mukaan 30 päivänä joulukuuta 1887annetun tullisäännön 165 §:ssä, saapumaan Käkisalmenkaupungin Raastuvanoikeuden maanantaina 11 päivänäjoulukuuta 1916 pidettävään, kello X:ltä aamupäivällä alka-vaan istuntoon kuultavaksi Käkisalmen tullivartion tul-liviskaalin näiden takavarikkotoimenpiteiden johdosta san-otussa Oikeudessa vireille panemassa syytösjutussa; jamuistuteaan sen ohessa, ettei puheenalaisten tavarain omis-tajien esteetön poissa olo tule estämään Raastuvanoikeuttaantamasta lausuntoa takavarikkotavaroista.

Käkisalmen raatihuoneella, 13 päivän lokakuuta 1916.

Raastuvanoikeuden puolesta:Axel Grönlund


Woinkuljetus rajaseudulleOsuusmeijereitä pelissä mukana

Näinä päivinä on Wiipurissa saatettu julkisuuteen eräänmielekiintoisen, meidän kauppamoraaliamme warsinwähän mairittelevan tutkimuksen tulokset.Tutkimuksenesineenä on ollut viimeaikainen voinkuljetus Vwnäjänrajaseutua lähellä oleville rautatieasemille ja tutkimuksentarkoituksena luoda osaltaan lisävalaistusta pulmalliseksikäyneeseen voikysymykseen.

Voinvientikiellon voimaan astumisen jälkeen ilmaantuiuseille maamme kaakkoista rajaa lhellä oleville paikkakun-nille eri tahoilta Suomea tulleita voinvälittäjiä. Kun näillesaapui joka päivä voilähetyksiä ja kun samalla tiedet-tiin, että nämä henkilöt eivät harjoittaneen seutukunnallaminkäänlaista voikauppaa, niin ryhtyivät asianomaiset poli-isiviranomaiset ottamaan selkoa siitåä, myydäänkö voimaan rajojen sisllä kuluttajille vai viedäänkö sitä rajan-takaisille markkinoille. Havaittiin, että välittäjät vain aniharvoin myyvät muille kuin ammattisalakuljettajille, jotkasitä vähissä erin kuljettavat Venäjälle.

jatkuu


Don-Juan ja Nikolai pelastuneetHöyrylaiva ’Don-Juan’, jonka kerrottiin jättäneen hi-naamansa proomut miehistöineen keskelle selkää japääsikin proomuideen vahingoittumattoman pelastumaanTaipaleeseen.

Insinööri Lindholmin, Viipurista, höyrylaiva ’Nikolai’, onsamoin pelastunut. Laivan miehistö tuotiin Sortanlahteen.

Metsäpirtin Saaroisista ilmotetaan, että siellä on rannikolleajautunut yksi tyhjä proomu, jonka omistajasta ei ole tietoa.

Useassa paikassa on ajautunut rannikolle proomun kap-paleita, halkoja, köysiä y.m. jätteitä haaksirikkoutuneistaproomuista.

Tuuli on tyyntynyt ja aallokko asettunut, joten pelastustöi-hin on voitu ryhtyä.


TukkihuutokaupatÄskettäin pidetyssä tukkihuutokaupassa tarjottiin Met-säpirtin seurakunnalle Sakkolan kirkkoherran virkatalojenmetsistä eroitetuista lohkoista 9000 tukkipuuta myytäväksi.Korkeimman tarjouksen 9 mk 62 p kannolta teki toimin-imi F.A. Juselius. Virkatalolautakunta ei tätä tarjoustavoinut hyväksyä pitäen sitä liian alhaisena, joten samat puuttarjotaan uudella huutokaupalla myytäväksi t.k. 29 p:näKiviniemen majatalossa Sakkolassa.

Maakansa 26.10.1916

Merihädästä pelastuneet’Georgin’ tuuliajolle jättämän proomun henkilökunnan ko-htalo

Kuten aikaisemmin olemme kertoneet, jätti hinaajalaivaGeorg, tullessaan toissa torstaina Pähkinälinnasta Sortan-lahteen, yhden proomun tuuliajolle lähellä Venäjän rajaa.


Vuosi 1916 19

Proomuun jäi silloin kokonainen perhekunta, im. eräsvenäläinen työmies, hänen vaimonsa ja täyskasvuinen tyt-tärensä, jotka olivat paluumatkalla lossaustöistä Pähkinälin-nasta.

Sittemmin ovat he pelastuneet Metsäpirtin rannikolle, kel-luttuaan pienehköllä, proomusta irtautuneella kölinkap-paleella aallokon ajeltavana seitsemäntoista tuntia. Heidänmerkillisistä seikkailuistaan on saatu seuraavat tiedot:

Klo 6 tienoissa torstain iltana huomasivat muutamat met-säpirttiläiset kalastajat aallokossa lähellä rantaa jonkin mus-tan esineen, josta he lähtivät lähemmin ottamaan selkoa.Ankaran merenkäynnin vuoksi oli pienellä kalastajave-neellä pääsy ulos rannasta vaikeata, mutta siitä huolimattahe ponnistelivat tuon esineen luo ja huomasivat silloin, ettäesine oli isonpuoleinen proomun kölikappale, johon kolmehenkilöä oli kytkenyt itsensä kiinni. Mies ja vaimo olivattällöin täydessä tolkussaan ja pyysivät, että heidät pelastet-taisiin vaikeasta asemastaan, mutta heidän tyttärensä olikokonaan tiedottomassa tilassa.

Onnettomat pelastettiin ja vietiin lämpöiseen saunaan, jossatytärkin tuli jälleen tajuntaansa. Siellä he antoivat lähempiätietoja seikkailuistaan. Kun laiva oli jättänyt proomunoman onnensa nojaan, oli se melkein kohta mennyt pieniksipirstoiksi aallokossa ja ihmiset joutuivat veden valtaan.Tällöin heidän onnistui epätoivoisilla ponnistuksilla päästäeräälle isommalle proomun kappaleelle, joka sittemminvähitellen oli pirstoutunut yhä pienemmäksi ja pienem-mäksi. Nuoran pätkillä ja vaatekappaleilla koettivat he sitoaitseään kölitukkiin kiinni ja siten pysyttelivät sillä kokon-aista seitsemäntoista tuntia. Ankara aallokko oli repinytpieniksi riekaleiksi ja pieksänyt ihon kokonaan mustelmille.Mitään vaikeampaa ulkonaista vammaa eivät he onneksisaaneet.

Sittemmin ovat merihädässä olleet täydellisestitoipuneen saamistaan vammoista ja matkustavat piakkoinkotipuoleensa.

Wiipurin Sanomat 27.10.1916

Metsäpirtin seurakunnan metsän-myyntiTorstaina myytiin metsähuutokaupalla Metsäpirtin seu-rakunnan maalta leimattuja tukki- ja polttopuuta 9011runkoa, joista korkeimman tarjouksen 11 mk rungolta tekiOy A.Ahlström.

Maakansa 28.10.1916

Metsäpirtin rannikolle ajautunut 13proomuhylkyäYöllä t.k. 19 päivää vasten ajaantui Saaroisten kylänrantaan Metsäpirtissä neljä myrskyn rikkomaa proomua.Kaikkiaan on tämän kesän aikana mainitun kylän rantaanajautunut 13 proomuhylkyä ja paljon halkoja, propseja ym.meren saaliiksi joutunutta tavaraa. Höyrylaiva Georgin jät-tämän proomun henkilökunnan pelastivat kalastajat Simo jaJuho Peltonen, Simo Hyytiä ja Juho Pasuri. Pelastustyössäolivat he vähällä menettää oman henkensä, sillä myrskylöi heidän veneensä vesilastiin ennenkuin he ennättivät on-

nettomien luoksekaan. Kuitenkin he miehuullisesti tekivättehtävänsä ja saivat pelastetuksi kolme ihmishenkeä var-masta surman suusta.

Proomussa on ollut kaikkiaan neljä henkilöä, mutta neljäs,noin 16 vuoden ikäinen nuorukainen sai surmansa aalloissa.


Laatokan haaksirikotMetsäpirtin rannikolle ajautunut 13 proomuhylkyä.

Saaroisten kylän rantaan Metsäpirtissä ajautui viime vi-ikolla neljä myrskyn rikkomaa proomua. Kaikkiaan ontämän kesän aikana mainitun kylän rantaan ajautununut 13proomuhylkyä ja paljon halkoja, propseja y. m. meransaaliiksi joutunutta tavaraa.

Päivän Tiedot 31.10.1916

Metsäpirtin kirkonkokouksessaviime sunnuntaina käsiteltiin seuraavat asiat:

Hyväksyttiin tk. 26 päivänä toimitetussa tukkipuiden hu-utokaupassa tehdyt tarjoukset. Woloskan palstan puutjoutuivat toiminimi A. Ahlströmille 22 mk hinnalla run-golta. Kurikkalan palstan puut joutuivat Suomen valtionrautateiden puutavaraosastolle 9 mk 51 p hinnasta run-golta. (Tarjouksista lehdessämme ennen ollut uutinen oliväärä). Kauppavälikirjoja allekirjoittamaan valittiin virkat-alon lautakunnan esimies Heikki Hatakka ja kirkkoherra J.K. Sakkinen.

Sen johdosta, että Sakkolan seurakunnan virkatalojenlautakunta on myynyt puita Metsäpirtin seurakunnallelohkaistun Kurikkalan tilan metsästä, päätettiin valittaasenaattiin. Sakkolan seurakunnalla on kylläkin oikeus ot-taa mainitulta tilalta vuosilohkoilta polttopuita niin kauvankuin Sakkolan nykyiset papit elävät, mutta ei heillä oleoikeutta myydä niitä puita, jotka jäävät vuosipalstoille täh-teeksi. Valitusta tekemään valittiin kirkkoherra J. K. Sakki-nen.


Lasten pyhäkouluun liittyvä näkemysVastauksia toukokuun lehdessä siv 79 oleviin kysymyksiin

14. Käsikirjan käyttämisestä katson olevan paljon hyö-tyä. Opittuaan kirjassa olevat rukoukset opettaja voi ni-itä käyttää ilman kirjaa. Jumalan Hengen koulussa oppiivähitellen tekstiin soveltuvan rukouksen. Kaavamaisuudenvälttämiseksi sopii jättää toisinaan käsikirjaa käyttämättä.

15. Minusta ainakin on sopivin nykyinen pyhäkouluteksti,kun siinä on vielä vanhan testamentin tekstikin. Näihin tek-steihin olisi saatava selityskirja.

16. Noin 4-5 kertaa vuodessa olisi pidettävä lastenjumalan-palveluksia kirkossa. Ne virkistävät lasten pyhäkoulussakäyntiä; sen olen 18 vuotisen pyhäkouluntoimeni aikanatullut huomaamaan. Vielä yksi asia. Olisi tärkeää saadalapsille pyhäkoulun lukuseteli, kuten kinkereillä; tätä olisisitten kysyttävä lapsen tullessa rippikouluun.


Vuosi 1916 20

Aatami Hyytiäpyhäkoulunopettaja Metsäpirtin Arkuntanhualla

Pyhäkoululehti no 11 01.11.1916

KeittokurssiMarttayhdistyksen toimesta pidettiin MetsäpirtinTaipaleessa Simo Laulajaisen talossa kaksi viikkoakestävä keittokurssi. Kurssi onnistui verrattain hyvinnykyisestä tiukasta ja kalliista ajasta huolimatta, silläMartoilla kävi siellä hyvin paljon vieraita heidän ruokiaanmaistelemassa, jopa naapurikylistä saakka. Ainoana epäko-htana oli se, että eivät paikkakunnan emännät ja tyttäretoikein oivaltaneet asian tärkeyttä ja saapuneet kursseillekeittotaitoansa kehittämään suuremmalla joukolla, vaanheittivät neljän talon huostaan koko homman. Mentiinpäjoltain taholta niinkin pitkälle, että naurettiin niitä, jotkaasiaan innostuneempana sinne saapuivat ja herjailtiin heitämitä rumimmilla puheilla. Ei olisi niinkään ihme, jos tätätällaista saisi osakseen miesväen puolelta, mutta kun emän-nät ja heidän tyttärensä vielä nykyaikana ovat valistuksessaniin paljon jälessä, että sellaisen tilaisuuden halveksiensivuuttavat ja vieläpä kieltävät muitakin sellaisen asianhyväksi mitään uhraamasta.

Figure 2: Koskivaaran naiset tekemässä perunakakkaroita

Suurta sivistyksen puutetta todistaa sekin seikka, kun kylännuoriso uskollisesti puuhasi naapuritaloon nurkkatanssiasamaksi illaksi kun Martoilla kurssitalossa oli kurssienlopettajaisiltama. Siinä hommassaan kuitenkin epäonnis-tuivat, kun eivät saaneet pelimannia taipumaan monistahoukutuksista huolimatta. Sitten vietti tuo nuoriso hauskanja kaiketi mieltä jalostavan illan Marttojen iltamatalonseinänvierillä ja aidanpäällä istuen sieltä huudellen mitäehtivät pihalla kulkijoille. Mikä kuulostaa vieläkin ihmeel-lisemmältä, oli tuossa joukossa etupäässä ja johtajana -tytöt.

Iltamasta kuitenkin noista vastusteluista ja huonosta ilmastahuolimatta oli yleisöä runsaanpuoleisesti ja käytös erittäinsiivoa.

Nyt alottaa tämä sama keittokurssi toimintansa MetsäpirtinVaskelan kylässä t.k. 1. p:nä toivossa, että siellä emännät jatyttäret yksimielisesti suurella joukolla ottaisivat osaa niilleymmärtäen asian hyvän tarkoituksen.

Martta


Metsäpirtin osastoMetsäpirtin kunnan kuntakokouksessa torstaina käsiteltiinseuraavat asiat:

Vaadituksi selitykseksi maanvilj. Albert Hatakan valituk-seen hänen vaalistaan Metsäpirtin kunnallislautakunnan es-imieheksi päätettiin huomauttaa, ettei kunta luovu entis-estä päätöksestään, vaan esittää että Albert Hatakka pysytet-täisiin toimessa sekä hänen palkkansa samana kuin kunnal-lislautakunnan esimehen palkka tähänkin asti on ollut.

Kunta päätti ottaa sille tarjotut kaksi osaketta Käk-isalmen ympäristökuntain keskisessä mielisairasosakey-htiössä. Kunnan puolesta toisten kuntain edustajainkanssa toimimaan valtuutettiin kuntakokouksen puheenjo-htaja Eero Toivio.

460 äänellä 163 ääntä vastaan päätettiin myöntää Wiipurinläänin maanviljelysseuralle 150 mk. vuodessa kolmen vuo-den aikana maatalousneuvojain luvun lisäämiseksi seuranalueella.

Päätettiin vapaaehtoisesti luovuttaa yleiseen tarpeeseenkunnasta vastedes otettava karja. Karjaa otetaan nyt ni-istä kylistä, joista sitä vielä ei ole otettu, niin paljon, ettälukumäärä vastaa sitä prosenttia lehmäluvussa kuin jo toi-sista kylistä on otettu. Karjan oton toimittavat sitä vartenvalitut henkilöt harkintansa mukaan, ottamalla huomioonlehmien lukumäärän. Näiksi henkilöiksi valittiin kirkko-herra J. K. Sakkinen, talolliset Pakka Paakkinen ja JaakkoHyytiä. Valituille maksetaan palkkaa laskun mukaan.

Kunnan osalle tulevat viinaverorahat 616 mk 09 p päätet-tiin liittää kansakoulukassaan, josta m. m. maksetaanoppilaille annettavat vapaat koulutarpeet. Rahoja nosta-maan valkuutettiin pöytäkirjan otteella lautakunnan esimiesHeikki Myöhänen.

Kunnallisia ja kirkollisia ilmoituksiaMetsäpirtti

Kiertokoulu alkaa 6 p. marraskuuta Juho Peltosella Saaroi-sissa n:o 1.

Kunnanlääkäri O. Lång vastaanottaa sairaita perjantaina 10p. marraskuuta ja samoin perjantaina 24 p. marraskuuta.


Runonlaulaja Larin ParaskeMikko Uotinen

’Suru virret suuhun tuopi,Ikäväinen itkettääpi,Huolet lasta laulattaate.

Jos sinä lukija joskus joudut matkoillasi Raudun pitäjään,niin käy silloin Palkealan kreikkalaiskatolilaisella hau-tausmaalla. Siellä uinuu ikuista untaan Karjalan ehkälaulurikkain sydän, runolaulajatar Larin Paraske. Viileä


Vuosi 1916 21

hongikon rauha hänen hautakumpuaan vartioi, ikuisia itku-virsiään hänelle hongat iltaisin kuiskailevat.

Kerron lyhyesti mummon elämänvaiheet. Surun langat ainahänen sydämessään värisivät, huolen ja puutteen halla ainamummon poskia palelti.

Inkerinmaan ilottomissa oloissa hän syntyi, 27 p:näjoulukuuta 1833. Hän on itse laulanut lapsuuden aikaistaelämästään:

Mie kun mietin mielelleni,ajattelen aivoilleni,ennistä elämätäni;viereet vie’et silmihinikalkkeammat karpaloja,tippuut tilkat silmistäni,helkkeämmät hernehiä,paksummat pavun jyviä.

Paraske jäi orvoksi. Äiti kuoli 1848 ja isä 1851. Hä-nen äitinsä oli ollut kotoisin Metsäpirtin Vakkilan kylästä.Täällä Paraske tyttönä kävi usein. Täällä hän tutustui talon-poika Kauril Stepanofiin ja hoviherran luvalla vietettiin hei-dän häänsä heinäkuun 16 p:nä 1853.

Nyt siirtyi Paraske Suomeen. Miehensä oli köyhä, jotenheillä oli ankara työ edessään pyrkiessään eteenpäin. Kauriloli lisäksi sairaloinen, joten tavallista ankarampi työtaakkapainoi Paraskea. Muutaman vuoden perästä tuli miehensäniin sairaaksi, että ei päässyt ulos tuvasta. Paraske saihoitaa koko talon. Avioliitostaan hänelle syntyi 9 lasta,joista 6 kuoli nuorena ja 3 elää vieläkin. Ankaraa olielämä, mutta tarmokas ja eteenpäin pyrkivä oli Paraske.Hän otti Pietarista ottolapsien huoneesta lapsia kasvatet-tavakseen, ansaitsi niistä hiukan. Käydessään Pietarissaniitä hakemassa, ei hän, kuten itse sanoi ’raatsinut syödämuuta kuin kuivia leivänkannikoita, joita sai ilmaiseksi’.Hän kävi myöskin vetämässä jaaloja ja soimia Taipaleenjokea ylöspäin - siis teki työtä, joka on miehillekin raskasta.Miehensä Kauril kuoli 1887. Hänen haudallaaan Paraskeitki itkuvirren:

Kehes mie nyt turvaelenvaimo kuluineniltasilla iki-myöhäsin, aamusilla anivarahaisin?Kovakorvaiset, kylmäkylkiset on ne vikivierahaisetkyllinkyntäjäiset.

Mutta Paraskella oli elämänhuolissaan yksi lohduttaja. Seoli laulu. Mistä hän oppi laulunsa? Itse hän sanoo:

Omat on virret oppimani,omat samain on sanani,nenästäni neuvot keksin,suustain on sanat suloiset.

Pastori A Neovius vainaja oli siihen aikaan apulaisenaSakkolassa. Hän on pelastanut Parasken laulut jälkimaail-malle. Itse hän kertoi minulle miten hän löysi Parasken.’Oli kesäinen ilta, 1887 - kuten muistelen - jolloin Parasketuli saattamaan erästä sokeata naista papinkansliaan. Mi-nusta oli kaunista että Paraske tuli saattamaan sokeata naistaniin pitkän matkan ja kiitin häntä. Hän vastasi muutamilla

sattuvilla sananlaskuilla. Hänen puheestaan ja myös hä-nen ulkomuodostaan nimä päätin, että hän ei ollut mikääntavallinen maalaismummo ja kysyin osasiko hän runoja?

Hän vastasi runopätkällä:

Mie kun lauluille lassein,Virrentyölle työnteleini,Laulan mie yheksän yötä,Päivän laulan päästä päähän.

Pastori Neoviukselle hän lauloi 1152 runoa, 1750 sanan-laskua ja 336 arvoitusta, joiden säeluku yhteensä tekee32670. Kuinka suuriarvoisia nämä Parasken laulamat runotolivat, todistaa parhaimmin meidän kansanrunoutemmetuntijain lausunnot. Tohtori A V Forsman ja profes-sori Kaarle Krohn sanovat: Loistavana todistuksena siitärunotaidosta, joka Suomen kansalla vielä on, ilmestyvätParasken runot. Hänen tiedossaan on miltei kaikki, mitämolemmin puolin Rajajokea tunnetaan. Parasken runoillaon arvonsa ei ainoastaan Kalevalan toisintona, vaan it-senäisinä runollisina tuotteina.

Parasken runoja on yksi vihko ilmestynyt. Kannatuk-sen puutteessa täytyi julkaiseminen lakata. Sitäpaitsi onhänen runojaan julkaistu albumeissa: ’Kirjailija albumi’ja ’Itärajalta’. Ulkolaisista julkaisuista mainittakoon sak-salainen ’Globus’, toimitti K Rham, n:ro 8 (1893); englan-tilaisen J Abercrobryn ja A Clive-Boyleyn toimittama ’TheAcademy’ n:rot 7 ja 14 (1893); pragilaisen Jos Holcekintoimittama ’Narodny Listy’, Larin Paraskea on englan-tilainen kirjailijatar Anni Clive-Boyley kuvaillut laajastiteoksessaan ’The Strombergland’.

Kun pastori Neovius muutti Porvooseen, kävi Paraske siellälaulamassa. Siellä hän vnhoilla päivillään 60-vuotiaan oppilukemaankin. Hänen opettajanaan oli Charlotta Molin.Tästä oli Paraske iloinen ja siunaili opettajataan. Kun muu-tama vuosi sitten kävin tervehtimässä Charlotta Molinia,vieden hänelle Parasken viimeiset terveiset, puhui hän hel-tyneenä Paraskesta. Myöskin Helsingissä ja Viipurissakävi Paraske. Näillä matkoillaan hän joutui kosketuk-siin tunnetuimpien kansalaistemme kanssa. Mainittakoonesim senaattorin rouva Donner, Albert Edelfelt, Eero Järne-felt, Jean sibelius, Jac Ahrenberg, Th Schwindt, A Läh-teenkorva, Berndt Lagestam, Elin Nordlund ym. Näistäovat Edelfelt, Järnefelt, Lagestam ja Nordlund maalan-neet hänen kuvansa, Sibelius ja Lähteenkorva kirjoittaneetmuistiin runosäveleitä ja Schwindt saanut selostuksia van-hoista puvuista. Paraskea kävi hänen kotonaan Vaskelassa1904 englantilainen kirjailijatar Annie Clive-Boyley rvaNeoviuksen kanssa tapaamassa.

Etenkin vanhoilla päivillään oli elämä Paraskella vaikeaa.Hän sai tosin Suomalaisen Kirjallisuuden seuralta pieneneläkkeen ja pastori Neovius häntä tuontuostakin auttoi ra-halahjoilla. Mutta sairaus häntä painaa, veloista uhataanmyydä tila ja Paraske kulkee pitkiä matkoja saadakseenapua. Maksamattomista veroista - 200 markkaa - hänentilansa myytiin. Paraske joutui asumaan naapurin saunaan.Parin vuoden perästä poika osti takaisin kotituvan. SiinäParaske sairaana, taistellen kylmyyttä ja puutetta vastaanvietti viimeiset hetkensä. Tammikuun 5 p:nä 1904 klo 10


Vuosi 1916 22

aamulla nukkui Larin Paraske ikiuneensa.

Nyt sie oot peitetty niillä iku-peittehoisilla,nyt sie oot katettu niillä iku-kattehoisilla.

Elokuun 6 p:nä 1911 pystyttivät Etelä-KarjalanNuorisoseura ja Suomalainen Kirjallisuuden seuramuistokiven Larin Parasken haudalle. Kivessä ovat sanat:

Tuulet toivat runovirret,ahavaiset antelivat,meren tyrskyt työntelivät,meren aaltoset ajoivat.

Elämän huolista rikas oli Larin Parasken elämä. Iki-iloksikansallemme jäivät hänen ihanat virtensä. Kansammerakkaus hänen hautakummullaan ikuisena variana val-vokoon!

Naisten ääni no 35 11.11.1916

Metsäpirtin kuntakokousMetsäpirtin kuntakokouksessa t.k. 13 päivänä päätet-tiin kunnan osalle asukasluvun perusteella tulevan soker-imäärän ostaminen jättää kunnallislautakunnan tehtäväksi.Kunnallislautakunta jakaa ostetun sokerin kunnan rajojensisällä olevien kauppiaiden kesken sikäli mikäli kukin onilmoittanut paikan mistä sokeria tahtoo ostaa. Sokeri jae-taan perheiden korttijärjestelmän mukaan. Ruokakunnanpäämiehen, joka haluaa saada sokerikortin, on ilmoitet-tava perheensä jäsenten lukumäärä sille kauppiaalle, joltahän haluaa sokerinsa ostaa, ennen tk. 21 päivää. Kaup-piaiden on sitten jätettävä saamansa ilmoitukset kunnallis-lautakunnan esimiehelle viimeistään tk. 23 pnä. Kunnal-lislautakunta sitten jakaa kauppojen kautta sokerikortit per-hekunnille niin pian kuin suinkin mahdollista. Korttien saa-jan on maksettava kortin hinta. Kauppiaan on maksettavasokerin saadessaan kunnallislautakunnalle sokerin hinta jarahtikustannukset. Kaikki päätökset pannaan toimeen en-nen valitusajan loppua.


Figure 3: Suuren Jerlan väkeä

KoselastaSivistys ottaa täälläkin kulmakunnalla ripeitä askelia. Muttasen sijaan, että se muualla menee eteenpäin, ottaa se täällä

taka-askelia. Nurkkatanssia pidetään useampana viikonpäivänä. Siellä ovat mukana suuret ja pienet, kuka vainkynnelle kykenee, sellaiset pikkuiset pojat ja tytöt, jotkavain kotikynnyksen yli pääsevät. Nämä tällaiset lapsetovat saamassa kaikkea sitä pahuutta, mitä siellä harraste-taan. Isät ja äidit, varokaa ettei ainakaan kansakouluakäyvät poikanne ja tyttärenne pääse tuommoiseen pahuu-den paikkaan. Ajatelkaa nuorukaiset ja neitoset, millaisellakäytöksellä palaatte kotiinne näistä tansseista. Sydänyönaikana te kuljette talojen ohi, joissa nukkuu vanhoja, rauhal-lisia ihmisiä. Te menette talon seinänvierelle, pojat muo-dostavat oikein juhlakuoron, jota neitoset akkunaruuduillasäestävät, että liisteet tippuu. Kuulkaapa nuorukaiset janeitoset, hävetkää toki omia vanhempianne, jättäkää tuol-laiset käytöstavat jo muinaismuistojen joukkoon. Ruvetkaaelämään ja käyttäytymään kuten kunnon kansalaisen sopii.Siis pois huono huvi ja vanhat pahat tavat, uusi ja parempitilalle.


Warkaus LaatokallaViime viikolla varastettiin kalastaja Tahvo HaapsaareltaMetsäpirtin Saaroisista, kokonainen lohiverkkoräätyKonevitsan lähellä Laatokalla. Räädyssä oli kaikkiaan 16verkkoa, joiden yhteinen rahallinen arvo on noin 1000markkaa. Varkaan jäljille ei ole onnistuttu pääsemään.


ViransijaistaHaluan Viransijaistamiestä toimeeni Metsäpirtin kirkonkylän 3-opettajaisessakansakoulussa täksi lukukaudeksi. Hakemukset todistuksi-neen ja palkkavaatimuksineen lähetettävä heti os. Met-säpirtti.Metsäpirtissä 8.11.1916.Eero ToivioKansak. opettaja


Maatalousnouvontatyön avustaminenWiipurin l. maanvilejelysseura lähetti tuonnottain alueel-laan oleville kunnille kirjelmän, jossa kuntia kehoitettiinantamaan seuralle avustusta maataloudellisen neuvontatyönjärjestämisksi. Mikäli nyttemmin on saapunut maanvil-jelysseuran toimistoon ilmoituksia, ovat asiasta tehneetmyönteisen päätöksen seuraavat kunnat: ...Metsäpirtti 150 mk vuodessa 3 v . aikana.

Metsäpirtin säästöpankinisännistön ja säästöönpanijain kokous pidettiin lauvan-taina. Isännistöstä olivat erovuorossa Heikki Hämäläinenja Simo Hämäläinen, joista Heikki Hämäläinen valittiinuudelleen ja Simo Hämäläisen kieltäydyttyä tal. JaakkoHyytiä. Erovuorossa ollut varajäsen Albert Hatakka valit-tiin uudelleen. Tilintarkastajiksi valittiin E. Toivio ja H.Myöhänen ja E. J. Korhonen, varalle Tuomas Toiviainenja Jaakko Koskivaara. Pankin korkokanta pysyy ennallaan.Pankin hoitoa vastaan ei kenelläkään ollut mitään muistut-tamista.


Vuosi 1916 23

Metsäpirtin kuntakokouksessamaanantain käsiteltiin seuraavat asiat:Selityksen antajiksi M. Pietisen y. m. tekemään vali-tukseen kunnan päätöksestä, joka koski korvauksen mak-samista yleisiin tarkoituksiin otetuista hevosista valittiinkuntakokouksen puheenjohtaja Eero Toivio ja kirkkoherraJ. K. Sakkinen.Paavo Matinp. Paukun anomus, että hänelle myönnettäisiinkorvausta tapaturmaisesti kuolleesta lehmästä, hylättiin.Päätettiin anoa asianomaisesta paikasta väliaikaisen liiken-teen järjestämistä Kiviniemeen asti. Anomuksen tekijäksivalittiin Eero Toivio.


Metsäpirtin nuorisoseuratoimeenpanee Iltaman omalla talollaan ensi sunnuntaina,alkaen klo 5 ip. Ohjelma runsas.

Metsäpirtin maamiesseuran kokouson ensi sunnuntaina klo 4 i. p. Metsäpirtin nuorisoseurantalolla. Johtokunnan kokous on ennen seuran kokouksenalkua.Esimies


KansakoulutMetsäpirtin Kirkonkylän kansakoulun opettajattareksi luku-vuodeksi 1916-1917 on valittu ja lopullisesti hyväksyttykansakoulunopettajatar Lyyli Pura.


Metsäpirtin kuntakokouksessaviime lauvantaina käsiteltiin seuraavat asiat:Kunnallislautakunnan tekemä tulo- ja menoarvio hyväksyt-tiin sellaisenaan. Sen mukaan tulee kannettavaksi veroäirinperusteella kaikkiaan 34240 mk. 50 p. Näistä kansakoulu-menot tekevät 18220 mk ja manttaaliverot noin 4000 mk.Kunnan kantakirjaston johtokuntaan ei tällä kertaa valittujäseniä sen vuoksi, että kunnallislautakunta ei vielä olluttehnyt asiasta ehdotustansa.

Metsäpirtin kunnan edustajiksi yhteiseen kuntakokoukseen,päättämään Sakkolan kunnan edustajain kanssa lautamiese-hdokkaiden valitsemisesta, valittiin maanviljelijät AaproHatakka, Aapro Laulajainen, Simo Ukkonen, herastuo-mari Aleks. Hämäläinen ja opettaja Eero Toivio, sekävaraalle maanviljelijät Pekka Paakkinen ja Jaakko Hyytiä.Yhteinen kuntakokous pidetään Vilakkalan majatalossa tk.18 päivänä klo 11 päivällä.

Uskotuiksi miehiksi maanmittaustoimituksiin Metsäpirtinkunnassa valittiin maanviljelijät Simo Salomoninp. Laula-jainen, Mikko Heinonen, Aapro Hämäläinen, HeikkiTaavetinp. Ahtiainen, Simo Aleksanterinp. Hämäläinen jaAatami Viskari.

Jäseniksi maanjako oikeuteen valittiin maanviljelijätAapram Hatakka, Pekka Paakkinen, Jooseppi Eeva jaherastuomai Aleksanteri Hämäläinen.

648 äänellä 11 vastaan päätettiin, ettei kunnan varoista mak-seta korvausta yleisiin töihin otettaville työmiehille.


Kalansaalis LaatokallaSiiansaalis Laatokalla oli niin hyvin Käkisalmessa kuinMetsäpirtissä verraten hyvä. Parhaat venekunnat ehtivätsaada niitä neljänkin tuhannen markan arvosta. Hinnat oli-vat myöskin korkeat, Käkisalmessa noin 3 -3:50 kilolta jaMetsäpirtissä 1 rupla 60 kopekkaa kilolta, Nyt on saalis jolopussa.

Lohensaalis näyttää Käkisalmen tienoilla muodostuvahuonoksi. Valamon saaristossa kuuluu saalis olevanjonkunverran parempi, mutta ei kuitenkaan niin kuin hyv-inä vuosina. Hinnat vaihtelevat 7 markan tienoilla kilolta.

Pietarista kuuluvat lohnhinnat mykyään laskeutuneen.


Hevonen ruhjonut miehenJoku päivä sitten sattui Metsäpirtissä Juho Hatakalle ikäväonnettomuus. Hänen hevosensa jollain tavoin pillastui jasyöksyi miehen kujan seinukseen sillä seurauksella, ettäHatakalta katkesi kolme kylkiluuta ja päähän tuli pienempiäruhjevammoja. Hatakkaa hoitaa Sakkolan kunnanlääkäri.


Maakansa 23.12.1916

Käkisalmen SanomatMetsäpirtissä huolehtivat edelleenkin kunnallisten uutistenantamisesta opettaja Eero Toivio, kaupp. H. Myöhänen jakirkkoherra J. K. Sakkinen. Myöskin useita muita kirjeen-vaihtajia on pitäjän eri kylissä.


IlmoituksiaN. Timofejeffin Sekatavarakauppa Metsäpirtin Saaroisissatarjoaa runsaasta varastostaan kaikenlaista tavaraa - kohtu-ullisilla hinnoilla.Jouluostokset on edullsin tehdä meiltä!

Veljekset Hatakan Sekatavarakauppa MetsäpirtinHatakkalassa tarjoaa edullisimmin kaikkea alaan kuu-luvaa tavaraaMetsäpirttiläiset, tervetuloa jouluostoksille!

Veljekset Ukkosen Sekatavarakauppa ja PuutavaraliikeSakkolan TaipaleessaSuljetaan arv. yleisön suosiolliseen huomioon.

Heikki Myöhäsen SekatavarakauppaMetsäpirttiEdullinen ostopaikka kaikille

Käkisalmen Sanomien tilaajia oli Metsäpirtissä vuoden1916 lopussa kaikkiaan 346.



Vuosi 1916 24

Henkilöluettelo

Ahtiainen, P, 8

Boduskij, Mikko, 13

Eeva, Eljas, 6Eeva, Jooseppi, 8, 11Eeva, Maunu, 6

Gylden, A, 8

Härkönen, Iivo, 13Hatakka, Juho, 23Hyytiä, kauppias, 5Hyytiä, Simo, 19

Junni, Ville, 13

Koskivaara, 20Koskivaara, Darja, 13Koskivaara, J, 8Koskivaara, Jaakko, 11Kuoppa, S, 8

Laulajainen, H, 8Laulajainen, Simo, 20

Mikkonen, Toivo, 13Myöhänen, M, 8

Naskali, Matti, 13Nuora, Aapo, 13

Pasuri, Juho, 19Patrakka, J., 13Paukku, Juho, 13Paukku, Tuomas, 13Peltonen, Artturi, 13Peltonen, Juho, 19Peltonen, Simo, 19Pulakka, Matti, 6

Repo, Aatto, 13

Toivio, Eero, 13Torikka, Martti, 5

Ukkonen, veljekset, 11Uotinen, M, 3

Viskari, A, 8Viskari, Santeri, 13Viskari, Toivo, 13


kirjoituksia metsäpirtistä vuonna metsäpirtin osasto 1916 ... · rattavia näyttelijöitä...

Documents