Toimintakertomus 2014

Kasvatus ja perheasiat

1. Kasvatus ja perheasiat -yksikön tehtävä

a) Perustehtävä

Kirkon kasvatuksen ja perheasioiden asiantuntija- ja yhteistyöyksikkö, joka on oman alansa aktiivinen toimija suhteessa yhteiskunnan eri tahoihin. Yksikkö tukee ja kehittää

lasten, nuorten, perheiden ja parisuhteiden parissa tehtävää työtä yhdessä seurakuntien, hiippakuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

b) Yksikön työalat Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö, partio, nuorisotyö, erityisnuorisotyö/nuoret ja syrjäy-tyminen, kirkon liikunta- ja urheiluyhteistyö, rippikoulu, kouluyhteistyö, parisuhde- ja perhetyö sekä perheneuvonta

c) Yksikön organisaatio Yksikössä toimii yksikön perustehtävästä johdetut lapsi ja perhe-tiimi (LP) sekä nuoriso-tiimi (N). Kirkkohallituksen strategisia tavoitteita (Vaikuttamisen strategia) toteuttavat si-säisen vaikuttamisen tiimi sekä ulkoisen vaikuttamisen tiimi.

2. Tärkeimmät tapahtumat yksikön toimin-

taympäristössä ja toiminnassa Valtion, kuntien ja seurakuntien taloudellisen tilanteen kiristyminen sekä suuret rakennemuutok-set (kuntarakenne, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus, seurakuntarakenne) hallitsivat julkista keskustelua. Rakennemuutoskeskusteluja on sävyttänyt mm. huoli lähipalvelujen säilymi-sestä. Kiristyvä talous on johtanut kirkossa voimistuvaan keskusteluun jäsenyyden merkityksestä. Samanaikaisesti kiristyvän taloudellisen tilanteen kanssa lisääntyi myös ihmisten ja perheiden tuen ja avun tarve. Perheiden sekä lasten ja nuorten toimintaedellytyksissä näytti ta-pahtuvan edelleen polarisoitumista.

Yksikön vaikuttamistoiminnassa on yhtäältä keskitytty tuomaan esille yhteisvas-tuullisuutta ja velvollisuutta huolehtia heikoimmassa asemassa olevista, erityisesti lapsista ja nuo-rista perheineen. Tähän liittyen on myös viestitty kirkon ja seurakuntien tekemästä merkittävästä työstä lasten, nuorten ja perheiden (perheen ihmissuhteiden) hyvinvoinnin vahvistamiseksi sekä ulkopuolisuuden (syrjäyttämisen) ja yksinäisyyden torjumiseksi. Perheneuvontatyön juhlavuonna (70 vuotta) tuotiin esille kirkon perheneuvonnan merkitystä perheen ihmissuhteiden, erityisesti parisuhteen, tukijana ja auttajana. Toisaalta vaikuttamistoiminnassa on korostettu uskonnonvapauden ja kokonaisval-taisen ihmiskäsityksen merkitystä. Toimintavuonna erityisesti uskontoon ja kouluun liittyvät tee-mat olivat laajasti ja toistuvasti esillä mediassa. Toimittajien yhteydenotot ja sosiaalisen median keskustelut vaativat yksikön työntekijöiltä nopeaa reagointia. Vaikuttamistyötä tehtiin aktiivisesti myös koulutuspolitiikan alueella, missä toimintavuosi oli niin ikään erittäin vireä. Yksikön taholta valmisteltiin lukuisia koulutuspolitiikkaan liittyviä lausuntoja. Valtion hallinnossa jatkettiin uuden varhaiskasvatuslain valmistelua virkamiestyönä. Vaikuttamistyötä, jossa mm. korostetiin kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemisen mer-kitystä, tehtiin aktiivisesti. Varhaiskasvatuslakia koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle syysistuntokauden viimeisinä päivinä. Hallituskauden päättyessä useat hallitusohjelmaan sisälty-neet lapsiin ja perheisiin liittyvät uudistushankkeet ovat kuitenkin kesken. YK:n lasten oikeuksien sopimus ”täytti” 25 vuotta. Lasten oikeuksista ja lapsen edusta huolehtiminen sekä lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen ovat tärkeitä tehtäviä myös kirkolle. Kirkolliskokous hyväksyi toukokuussa 2014 lapsivaikutusten arviointiin (lava) liittyvä säädöksen lisäämisen kirkkojärjestykseen v. 2015 alusta. Lavan käyttöönottoa valmisteltiin yksikössä syk-syllä tiiviisti eri yhteistyötahojen kanssa. Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilai-sessa kirkossa – Ohjeistus julkaistiin Kirkkohallituksen Kirkko ja toiminta-julkaisusarjassa. Lisäksi tehtiin teemaan liittyvä esite. Sakastissa olevaan LAVA-sivustoon päivitetään ajankohtainen tieto lava-prosessin etenemisestä (mm. yhteistyötahojen kanssa annettavat koulutukset). Lisäksi perus-tettiin lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönoton seurantaryhmä, jonka päätavoitteena on tukea ja seurata LAVAn käyttöönottoa kirkon ja seurakuntien hallinnossa sekä sen soveltamista seurakun-tien toiminnassa.

Nuorten osallisuuden vahvistamiseksi järjestettiin Kirkko 2020 seminaari yhteis-työssä Nuorten Keskus ry ja NAVI:n kanssa. Isostoiminnan kehittämistyöhön liittyvissä seminaari-työskentelyissä on mukana seurakuntien vapaaehtoistoiminnassa mukana olevia nuoria. Loppu-vuodesta otettiin käyttöön ask.fm/kysykirkolta -palvelu, jossa seurakuntien nuorisotyöntekijät vastaavat nuorten kysymyksiin. Yksikkö koordinoi palvelua ja siellä päivystäviä nuorisotyönteki-jöitä. Avattiin myös valtakunnallinen ripari.fi -palvelu, joka kerää nuorten itsensä tuottaman ripa-riaiheisen sisällön sosiaalisessa mediassa reaaliaikaisesti yhteen, innostaen nuoria käymään rippi-koulun.

Syrjäytymisen ehkäisyyn ja ulkopuolisuuden torjuntaan liittyvää kehittämistyötä jat-kettiin usean eri hankkeen kautta ja monien yhteistyötahojen kanssa. Toimintavuonna vahvistet-tiin myös toimintamalleja joissa liikuntaa voidaan käyttää ulkopuolisuuden ehkäisyssä.

Yksikön tärkeä tehtävä on tukea seurakuntien työtä. Kasvatuksen kehittämisasia-kirjoihin (Lapset seurakuntalaisina, Tytöt ja pojat seurakuntalaisina sekä Nuoret seurakuntalaisina) liittyvää koulutus- ja kehittämispäivätoimintaa jatkettiin yhteistyössä kirkon kasvatus- ja nuoriso-työjärjestöjen kanssa. Toiminnassa huomioitiin seurakuntien erityistarpeet ja lähtökohdat. Koulu-tusaineistoja ja seurakuntien kokemuksia kehittämistyöstä koottiin Sakastin verkkosivuille myös muiden seurakuntien käyttöön. Kehittämistyötä tukeva seurakuntien työntekijöiden asiantuntija-ryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa ja kehittämiskouluttajien kanssa pidettiin arviointi- ja jatkosuunnittelupäivä. Vuosien 2013–2014 aikana asiakirjoja on toimitettu seurakuntiin n. 9000 kappaletta/asiakirja. Prosessi jatkuu edelleen. Kaikessa kehittämistyössä on linjausten mukaisesti korostettu lasten ja nuorten osallisuuden, kuulluksi tulemisen sekä päätöksentekoon vaikuttami-sen tärkeyttä.

Kirkolliskokouksen tehtäväksi antoa (edustaja-aloite 3/2012) ”Kasteopetuksen laajen-taminen ja rippikoulun varhentaminen” edistettiin kahden laaja-alaisen hankkeen muodossa: 10–14-vuotiaiden kristillisen kasvatuksen kehittämiseksi valmisteltiin useita toimenpiteitä eri yhteis-työtahojen kanssa. Rippikoulun kehittäminen eteni rippikoulusuunnitelman päivitystyönä ja isos-toiminnan kehittämisenä.

Verkkoympäristöjen nopea kehittyminen ja niiden vetovoimaisuus asettavat suuren haasteen kirkon työlle. Yksikössä vastattiin haasteeseen päivittämällä ja kehittämällä jo olemassa olevia verkkotoimintoja (Sakastin kasvatus- ja perheosiot, Parisuhteenpalikat.fi, kouluja-kirkko.evl.fi, aikuisrippikoulu.fi, Lastenkirkko, JiiPeenetti, Suhdeklinikka) yhdessä muiden toimi-joiden kanssa. Vuoden aikana myös luotiin uusia verkkopalveluja ja -toimintoja (ripari.fi, Kirkon Kasvatuksen Twitter-tili, Kirkon Kasvatuksen Päivien fb-sivut, ask.fm/kysykirkolta) vastaamaan yhä paremmin verkossa tapahtuvan työn haasteisiin. Verkkokulttuurin siirtyessä yhä enemmän sosiaaliseen mediaan, luotiin lukuisia uusia some-palveluita eri hankkeille ja projekteille sekä kas-vatus ja perheasiat -yksikölle yleisesti. Verkkotyötä on kehitetty myös vastaamaan sisäisen vies-tinnän tarpeisiin. Loppuvuodesta lähetettiin yksikön ensimmäinen sähköinen uutiskirje yli 4500 kirkon kasvatuksen ja perheneuvonnan parissa työskentelevälle. Kirkkohallitus muutti uusiin toimitiloihin loppukesällä. Muuton vaikutukset yksikön toimintaan ovat olleet positiiviset. Se on lisännyt tiimimäistä työotetta (tiimityötä tukevat, onnis-tuneet työhuonejärjestelyt) ja tiivistänyt yhteistyötä toiminnallisen osaston eri yksiköiden välillä, osittain myös kirkkohallituksen eri osastojen välillä. Syksyyn sijoittui myös useita uusien toimiti-lojen esittelytilaisuuksia, joissa tavattiin tärkeitä sidosryhmiä. Uuden toimitalon sijainti on erin-omainen – myös muualta Suomesta tulevien yhteistyötahojen näkökulmasta.

3. Tiimi- ja työalakohtaisia kuvauksia

Lapsi ja perhe -tiimi (=kirkon varhaiskasvatus, yhteydet yhteiskunnan varhaiskasva-

tukseen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, perhe- ja parisuhdetyö, perheneuvonta)

Lapsi ja perhe -tiimin yhtenä keskeisenä tavoitteena oli tiimin toiminnan ja tiimimäisen työotteen kehittäminen ja vahvistaminen. Tavoitteessa onnistuttiin varsin hyvin. Osaltaan tähän vaikutti ke-sän lopulla tapahtunut muutto Etelärantaan – yhteinen työhuone vahvisti tiimimäistä työotetta. Myös sovittuihin kokouskäytäntöihin sitoutuminen jäntevöitti tiimityötä ja lisäsi yhteistä pohdin-taa ja ideointia. Monia lausuntoja ja kannanottoja työstettiin koko tiimin yhteistyönä. Tavoitteeksi asetettu tiimikohtainen koulutus ei tosin vielä toimintavuonna toteutunut.

Tavoitteena oli

Teemme tiimin palvelutarjonnasta esitteen sekä päivitämme Sakastin sivut tiimin toimin-nan osalta

Toteutamme perhetyön ja perheneuvonnan ja kasvatuksen erityis-, erikoistumis- ja täyden-nyskoulutuksia sekä lyhyitä ajankohtaiskoulutuksia

Tutkimme mahdollisuutta toteuttaa eri työalojen yhteinen perhetyön koulutusmoduuli osana kasvatuksen erityiskoulutuksen tarjontaa

Huomioimme perheneuvonnan juhlavuosi toiminnassa sekä toteuttaa teemaan liittyvä juh-laseminaari

Osallistumme asiantuntija-alueidemme koulutusten toteuttamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

Tuemme seurakunnissa tapahtuvaa strategista kehittämistyötä kehittämis- ja linjausasiakir-jojen avulla

Toteutamme työssämme dialogista työotetta

Rohkaisemme kirkon työntekijöitä kohtaavaan työotteeseen (Kohtaamisen kirkko-strate-gian mukaisesti)

Vahvistamme verkostoissa tapahtuvaa työtä (verkostoyhteistyötä) ja rohkaista seurakun-tien työntekijöitä verkostoitumiseen yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa

Edistämme kirkolliskokousaloitteista syntyneitä hankkeita (Lapsivaikutusten arviointi, Pa-risuhteen Palikat)

Tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Tiimin palveluesitettä ei tehty, mutta lapsi ja perhe – tiimin asiat olivat ja ovat jatkossakin keskeisesti esillä toimintavuonna luodussa yksikön yhteisessä säh-köisessä uutiskirjeessä.

Perhetyön erityiskoulutus ei toteutunut suunnitellusti, vaan koulutuksen rakenne muutettiin moduulipohjaiseksi muiden erityiskoulutusten tapaan. Perhetyön moduulin (”Nyky-ajanperheet ja seurakunnan perhetyö”) suunnittelu aloitettiin ja se toteutetaan vuonna 2015 yh-teistyössä HSRKY:n perheneuvonnan kanssa.

Muut koulutukset ovat toteutuneet suunnitelmien mukaan – perheneuvojan erikois-tumiskoulutuksen kurssi 2011 b jatkui ja syksyllä aloitettiin uusi kurssi (2014). Sukupuolisuus ja seksuaalisuus kirkon kasvatustyössä-koulutus toteutettiin ensimmäistä kertaa ja sen osalta tehtiin yksikön tiimien välistä yhteistyötä (Minna Tuominen ja Jarmo Kokkonen). Perhetyön linjausten ja Virtaa välillämme -toiminnan sisältöjä, työtapoja ja materiaaleja oli mukana Palikat -koulutuksissa, joita järjestettiin eri puolilla Suomena (mm. Vihdissä, Jyväskylässä, Nurmijärvellä, Helsingissä, Po-rissa ja Järvenpäässä). Toimintavuonna järjestettiin myös Parisuhteen palikat-syventävä koulutus-päivä, sekä vanhemmuuden että parisuhteen palikat kouluttajakoulutukset. Isovanhemmuuden palikat koulutuspäivä järjestettiin yhteistyössä Kataja ry:n kanssa. Värikäs tunnekartta -koulutus on siirtynyt Kataja ry:n vastuulle.

Tiimin toimesta osallistuttiin myös kasvatuksen erityiskoulutuksen yhteisten moduu-lien, kasvatuksen sekä sielunhoidon pastoraalikoulutusten toteuttamiseen sekä yhteiskunnan var-haiskasvatuksen uskontokasvatuksen mentorointi-koulutukseen ja varhaiskasvatuksen uskonto-kasvatuksen kouluttajakoulutukseen. Toimintavuonna jatkettiin neuvotteluja (Turun yliopisto) perheneuvojan erikoistu-miskoulutuksen yliopistoyhteistyöstä psykoterapeutti-nimikkeen säilyttämiseksi. Suuren selvitte-lytyön jälkeen päätettiin yliopistoyhteistyöstä kuitenkin luopua, koska psykoterapeutti-nimik-keen säilyttämisestä aiheutuvat haitat näyttivät muodostuvan suuremmiksi kuin siitä saatava hyöty. Kirkon perheneuvojan erikoistumiskoulutuksen sisältöä ei muuteta, joten koulutuksen suo-rittaneilla on edelleen työssä vaadittava sielunhoidollinen ja psykoterapeuttinen osaaminen, vaik-kakaan koulutus ei enää oikeutakaan psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöön..

Perheneuvonnan 70-vuotisjuhlaseminaarin sijaan turvattiin taloudellisesti Suhdekli-nikan toiminnan jatkuvuus. Perheneuvonnan juhlavuoden tiimoilta Suhdeklinikan lisäksi City-lehdessä ilmestyi vuoden aikana 12 teemakohtaista artikkelia, joissa oli haastateltu kentän per-heneuvonnan työntekijöitä. Perheneuvonnan neuvottelupäivillä huhtikuussa palattiin perheneu-vonta-työn ”juurille” – teemana olivat sotatraumat ja niiden vaikutukset ihmisten elämään suku-polvien ketjussa.

Lokakuussa järjestettiin Kirkon tiedotuskeskuksen kanssa yhteistyössä mediatapaaminen, jossa toimittajat tapasivat kirkon perheneuvonnan työntekijöitä. Teemoina olivat ”perheneuvonta ver-kossa”, ”tunteiden merkitys parisuhteessa ja perheneuvontatyössä”, ”lapset ja perheneuvonta” sekä ”perheväkivalta”.

Lisäksi koordinoitiin valtakunnallinen perheasiain neuvottelukeskusten avointen ovien päivä (19.11.2014). Päivä huomioitiin lukuisissa tiedotusvälineissä eri puolilla Suomea ja perhe-neuvontatyö sai näin merkkivuonnaan varsin paljon myönteistä julkisuutta. Avointen ovien päivää sekä koko kirkon perheneuvontatyön monivuotista historiaa ajatellen julkaistiin ”Perheiden parissa vuodesta 1944” –juliste. Julisteen on suunnitellut Teemu Junkkaala.

Viron kirkossa aloitettua perheneuvontatyötä tuettiin siten, että perheneuvonnan

koulutussihteeri piti Tallinnassa kaksi kahden päivän seminaaria Viron uusille perheneuvojille. Seurakuntien strategisen kehittämistyön tukemista tiimin keskeisillä toiminta-alu-

eilla on jatkettu kasvatuksen kaaren ja perhelähtöisen työn näkökulmista. Työssä on pidetty esillä erityisesti Lapset seurakuntalaisina -kehittämisasiakirjaa sekä perhetyön linjauksia (”Minäkö per-hetyön tekijä?” -asiakirja). Perheneuvonnan valtakunnallisen strategian (”Meidän kirkko mukana perheiden arjessa”) seurantaa on jatkettu ja strategian päivittämistyö on aloitettu. Perheneuvonta-työn kehittämistä on jatkettu tiiviissä yhteistyössä kentän kanssa.

Kohtaavan työotteen valmiuksia on hankittu osallistumalla Dialoginen kouluttaja-koulutukseen (Ojell & Petäjä).

Seurakunnan ja yhteiskunnan varhaiskasvatuksen (päivähoito, esiopetus) yhteistyötä on tuettu uskontokasvatuksen mentoriverkoston sekä tuotetun materiaalin avulla. Tiimissä jatke-taan yhteiskunnan varhaiskasvattajille Vasun uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon liitty-vää täydennyskoulutusta ja tuetaan alueellisen kouluttajaverkoston toimintaa yhteistyössä SLK:n, SLI:n ja SO:n kanssa.

Lisäksi kehitettiin uusi toimintamalli, jossa SLK ja tiimin varhaiskasvatuksen asian-tuntijat yhdessä seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijöiden kanssa kohtaavat paikallisia kun-nan varhaiskasvatuksen johtajia ja päälliköitä. Kaksi ikkunaa – uskonto varhaiskasvatuksessa -kou-lutusmateriaali on päivitetty prezi-pohjaiseksi esitykseksi, jonka nimeksi tuli Kaksi virtaa- uskonto varhaiskasvatuksessa.

Verkostoyhteistyössä on keskitytty edistämään kirkon varhaiskasvatuksen asemaa lasten ja lapsiperheiden palvelujärjestelmässä avointen varhaiskasvatuspalveluiden osalta. Yhtenä konkreettisena osoituksena vahvasta verkostoyhteistyöstä oli osallistuminen Uskontokasvatus-symposiumin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi osallistuttiin valtakunnallisen perhekeskus-toiminnan kehittämiseen, minkä yhteydessä korostettiin seurakuntien mahdollisuuksia ja resurs-seja aktiivisena perhekeskustoimijana. Perhekeskustoiminnan kehittäminen jatkuu. Kirkolliskokous hyväksyi toukokuussa lapsivaikutusten arviointiin (lava) liittyvän säädöksen lisäämisen kirkkojärjestykseen v. 2015 alusta. Lavan käyttöönottoa valmisteltiin syk-syllä tiiviisti eri yhteistyötahojen kanssa. Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilai-sessa kirkossa – Ohjeistus julkaistiin Kirkkohallituksen Kirkko ja toiminta-julkaisusarjassa. Lisäksi tehtiin teemaan liittyvä esite. Sakastissa olevaan LAVA-sivustoon päivitetään ajankohtainen tieto lava-prosessin etenemisestä (mm. yhteistyötahojen kanssa annettavat koulutukset). Perustettiin lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönoton seurantaryhmä, jonka päätavoitteena on tukea ja seurata LAVAn käyttöönottoa kirkon ja seurakuntien hallinnossa sekä sen soveltamista seurakuntien toi-minnassa. Toisessa kirkolliskokousaloitteen tiimoilta käynnistetyssä hankkeessa, Parisuhteen palikat (2006–2015), jatkettiin arvovaikuttamisvuoden (2015) kampanjan suunnittelua ja etsittiin yhteistyökumppaneita. Kesällä kuvattiin ja toteutettiin toimittaja Joonas Lehtipuun kanssa kaksi uutta parisuhteen palikat -videoklippiä. Eri toimijoiden arvioiden mukaan saman tyyppisiä vide-oita ei kuitenkaan päätetty tehdä lisää. Loppuvuodesta päätettiin aloittaa yhteistyö a-lehtien kanssa. Mediakampanja Kotivinkki-lehden ja erityisesti lehden nettisivujen kanssa toteutetaan ke-väällä 2015.

Toimintavuoden aikana suunniteltiin myös uusia Parisuhteen Palikat-nettisivuja yh-teistyössä KT:n asiantuntijoiden ja yksikön verkkotyöntekijä Juho Niemelän kanssa. Viikoittaiseen Radio Dein Parisuhteen palikat -ohjelmaan tehtiin runsaasti uusia ohjelmia, jotka painottuivat toi-mintavuonna asiantuntijahaastatteluihin sekä ns. tavallisiin kuulijoihin. Kansan Raamattuseura to-teutti yhdessä Alfa tv:n kanssa yhdeksänosaisen Parisuhteen Palikat tv-ohjelman ja tiimin parisuh-deasiantuntijat esiintyivät ohjelmassa asiantuntijavieraina. Perhe- ja parisuhdetyön asiantuntija kir-joitti lisäksi a-lehtien ylläpitämälle Lily-blogipohjalle viikoittaista blogia osana kirkon Oisko tulta-blogia. Kirjoituksissa käsiteltiin perhe- ja parisuhdeasioista sekä kristillisyyttä.

Nuoriso-tiimin työalakohtaiset kuvaukset

Varhaisnuorisotyö

Tavoitteena oli

Jatkamme lasten, nuorten sekä tyttöjen ja poikien seurakuntalaisuuden kehittämisen tu-kemista kehittämisasiakirjojen, niihin liittyvien kehittämistyökalujen ja kehittämispäivien avulla.

Järjestämme kehittämisasiakirjoihin liittyviä koulutuspäiviä seurakunnille. Tuemme seurakuntien 11–14-vuotiaille sopivien toimintamallien kehittämistä mm. junior

Avartti -ohjelman ja Jiipeenetin mediakerhotoiminnan kehittämisen muodossa yhdessä mm. Poikien ja Tyttöjen keskuksen kanssa.

Vahvistamme seurakuntien perhelähtöistä työotetta Jiipenettiä hyödyntävän jumalanpal-veluselämään liittyvän kehittämishankkeen myötä.

Yhteistyössä Kirnu järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa annamme kirkon työnteki-jöille valmiuksia oman työnsä kehittämiseen suunnittelemalla ja toteuttamalla kasvatuk-sen erityiskoulutuksen koulutusmoduuleja.

Kirkon kasvatuksen ikäkausikohtaisia kehittämisasiakirjoja on pidetty edelleen esillä kirkon työn-tekijöiden seminaareissa mm. Lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivien kokonaisteema nousi kehit-tämisasiakirjojen pohjata kysymyksenä ”Entä jos…?” Asiakirjoihin liittyviä kehittämispäiviä on jär-jestetty KKP:n toimesta vuonna 2014 neljätoista päivää yhdessätoista eri seurakunnassa, rovasti-kunnassa tai hiippakunnassa. Koulutusaineistoja ja seurakuntien kokemuksia kehittämistyöstä on

koottu sakastin verkkosivuille myös muiden seurakuntien käyttöön. Kehittämistyötä tukeva seu-rakuntien työntekijöiden asiantuntijaryhmä on kokoontunut vuoden aikana kaksi kertaa ja kehit-tämiskouluttajien kanssa on pidetty arviointi ja jatkosuunnittelupäivä. Vuosien 2013–2014 aikana asiakirjaa on toimitettu seurakuntiin n. 8500 kappaletta/asiakirja. Seurakuntien tueksi laadittiin myös esite Tytöt ja pojat seurakuntalaisina.

Kirkolliskokouksen tehtäväksianto nostaa 10–14-vuotiaat seurakunnan erityisen ke-hittämisen kohteeksi seurakunnassa (rippikoulun varhentaminen ja kasteopetuksen tehostami-nen) on vuoden aikana edennyt usean erillisen hankkeen muodossa. Yhteistyössä Avartti-säätiön ja PTK:n kanssa on kehitetty avartti-ohjelmasta oma muotonsa 11–14 -vuotiaiden käyttöön. Pilo-tiksi nimettyä hanketta kehittivät ja testasivat yhdeksän seurakuntaa eri puolella Suomea.

Mikä ikä? 10–14-vuotiaat seurakuntalaisina kirjan aineistoja on kerätty ja kirjoitettu useista seurakunnista vuoden aikana. Kirjan tavoitteena on tehdä tunnetuksi yksittäisissä seura-kunnissa jo hyvänä koettuja toimintamalleja. Kirja julkistetaan kesällä 2015 Partaharjun suurleirin yhteydessä järjestettävän kirkon päättäjille suunnatun seminaarin yhteydessä. Seminaaria on val-misteltu yhdessä PTK:n kanssa ja Kuopion Tuomiokapitulin kanssa. KKP on myös osallistunut nel-jän vuoden välein järjestettävän PTK:n koordinoiman 10–14 -vuotiaiden suurleirin Kipinä 2015 suunnitteluprosessiin.

Vuoden aikana on myös suunniteltu yhteistyössä KT:n, PTK:n ja seurakuntien kanssa 10–14 -vuotiaille suunnattua ”oma paikkani” teemalla työstettyä ohjelmasarjaa televisioon. Tuo-tantopuolen yhteistyökumppanin suhteen käydään vielä neuvotteluja. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa lapsen itsetuntoa auttamalla tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Ohjel-man myötä tehdään tunnetuksi seurakuntien leiri- ja kerhotoimintaa sekä Pilotti-toimintamenetel-mää.

Tyttöjen ja poikien omaa verkkosivustoa Jiipeenettiä on kehitetty edelleen yhteis-työssä PTK:n ja SLK:n kanssa mm. kerhotelevisio hankkeen myötä. Kävijämäärät ovat vuoden ai-kana pysyneet vakiintuneella noin 5-6000 kuukausittaisen kävijän tasolla.

Partio Tavoitteena oli

Vahvistamme yhteistyötä ja vuorovaikutusta partion ja kirkon välillä käymällä säännöllisiä neuvotteluja.

Tuemme sekä partiolaisten että partiojohtajien henkistä ja hengellistä kasvua tuottamalla heille uskontokasvatusmateriaalia sekä tukemalla suurleirien leiriseurakunnan toimintaa.

Vahvistamme tietoisuutta partiosta seurakunnan omana työmuotona kehittyvän tiedotuk-sen, koulutuksen ja uuden seurakunnan partiotyön käsikirjan avulla.

Yhteistyötä partioliikkeen kanssa on pidetty yllä sekä valtakunnallisella keskusjärjestötasolla että piirien ja lippukuntien tasolla. Toimintavuoden aikana on osallistuttu erityisesti partion hengelli-syyteen liittyvän Hehku -projektin etenemisen seuraamiseen sekä aloitettu keskustelua tulevan Finnjamboreen Roihu 2016 hengellisestä ohjelmasta. Partion ryhmänohjaajille suunnattua hengel-listä kasvua tukevaa toimintamateriaalia on vuoden aikana ilmestynyt mm. sudenpentujen hartaus-aineistoja esittelevänä opinnäytetyönä.

Toimintavuoden aikana on aloitettu keskusteluja hiippakuntien partiotyön tukira-kenteista erityisesti etelä-Suomen hiippakuntien työotteen ja resurssien ollessa muutoksessa. Par-tiotyön käsikirjaa eli Sepon kirjaa on vuosien 2013–2014 aikana tilattu seurakuntiin ja hiippakun-tiin noin 500 kappaletta eli lähes koko painoksensa verran.

Valtakunnallinen partiotyön sepporyhmä ja hiippakuntien seppomestarit ovat aktii-visesti jatkaneet toimintaansa. Partiotyön seppokoulutukseen (10 op) osallistui 7 henkeä ja sen kanssa yhtä aikaa pidettävään seppomestarikoulutukseen (10 op) 4 henkeä. Seppokoulutuksen sisältöjen uudistamista ja validointia on tehty yhdessä SP:n kanssa. Partiotyön neuvottelupäivät pidettiin marraskuussa Oulussa ja Rokualla ja sinne osallistui yhteensä 32 henkeä.

Kouluyhteistyö

Tavoitteena oli

Painotamme yhteiskunnallista keskustelua perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta ja seura-kuntien kouluyhteistyöstä

Koordinoimme kirkon ständillä tapahtuvan toiminnan EDUCA-messuilla 24.–25.1.2014. Järjestämme Kirkon päivän opettajankoulutuslaitosten didaktikoille keväällä

Kiirehdimme Opetushallituksen kanssa laadittavaa kouluyhteistyön suositusta, jotta syn-tyisi synergiaa kasvatuksen linjausten ja kehittämisasiakirjojen kanssa.

Kehitämme koulu ja kirkko -sivustoa kentän toiveiden mukaisesti ja vuorovaikutteisem-paan suuntaan, jotta kouluyhteistyön hyvät paikalliset käytänteet saataisiin valtakunnalli-sesti jakoon sivustojen kautta.

Tuemme tarvittavin keinoin Agricolaa organisaatiomuutoksessa, jotta sen tulevaisuus opettajien täydennyskouluttajana turvattaisiin.

Osallistumme toiminnallisen osaston vuosiaiheen ’Vieraanvaraisuuden kirkko’ 2014–2015 toteuttamiseen.

Uskonnonopetuksen tukeminen

Tavoitteena oli:

Mahdollistamme Kirkkohallitukseen suuntautuvat uskonnonopetukseen liittyvät vierailut sekä pidämme yhteyttä Suomen uskonnonopettajien liittoon järjestämällä yhteisiä tapah-tumia.

Keskitymme lukiokoulutuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin ja tuntijakoon tavoit-teenamme yleissivistävyys ja uskonnon pakollisten kurssien määrän säilyminen.

Perusopetuksen puolella pyrimme vaikuttamaan opetussuunnitelman valtakunnallisiin perusteisiin, jotta arvo- ja uskontokasvatus saisi riittävästi huomiota ja oman uskonnon opetus ajanmukaiset sisällöt.

Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä pidettiin kouluyhteistyön workshop, joka keräsi runsaan joukon väkeä ja esitetyt kouluyhteistyömallit herättivät vilkkaan keskustelun seurakun-tien työntekijöissä.

Educa 2014 -messuilla kirkon osasto toteutti Vieraanvaraisuuden kirkko -vuosiai-hetta kutsumalla muiden uskontojen opettajat pitämään pedagogisia vinkkivartteja. Osastomme teemana oli siis Uskontojen Suomi. Suositun onnenpyörän ansiosta skannattiin yli 1200 kävijää. Raamattuvisa 2014 pidettiin 5.–6. luokkalaisille Rauhaa rakentamassa -teemalla. Visaan osallistui 3285 oppilasta 167 koulusta. Visan taloudellis-hallinnollisen vastuun kantoi Kirkkopalvelut ja jat-kajasta neuvotellaan.

Kevätkaudella ryöpsähti tavallista voimakkaampi ns. suvivirsikeskustelu apulaisoi-keusasiamiehelle tehdyistä kanteluista. Asia sai runsaasti tilaa kaikessa mediassa ja suvivirren puo-lustamiseen syntyi kansanliike. Pohjimmiltaan kyse oli uskonnon asemasta julkisessa tilassa, tässä tapauksessa koulussa. Merkittävä oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotto nykykäy-täntöjen puolesta, mikäli myös negatiivisesta uskonnonvapaudesta huolehditaan laadukkaasti. Va-litettavasti Opetushallituksen päivitettyjä ohjeita jouduttiin odottamaan pitkälle syksyyn, mikä ai-heutti suurta epätietoisuutta kouluissa sekä seurakunnissa ja poiki paljon yhteydenottoja koulu-yhteistyön asiantuntijalle.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksia kommentoimme verkossa keväällä ja syksyllä annettiin pyydetty lausunto Opetushallitukselle. Pääosin oltiin tyytyväisiä teh-tyihin ratkaisuihin. Koulun ulkopuoliset yhteistyökumppanit nostetaan keskeiseen rooliin, minkä tulisi tarkoittaa myös seurakuntia. Uskonnon eri oppimäärillä on yhteiset tavoitteet ja sisältöalu-eet.

Tammikuun ensimmäinen lausunto annettiin lukiokoulutuksen valtakunnallisia ta-voitteita ja tuntijakoa selvittäneen työryhmän muistiosta ”Tulevaisuuden lukio – valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako”, josta pyrimme vähentämään valinnaisuutta ja säilyttämään uskonnon kolme pakollista kurssia.

Suurta lukiouudistusta ei tapahtunut. Yleissivistävyys säilyi, mutta uskonnon yhden pakollisen kurssin menetys oli pettymys, vaikkakin tilalle tuli kaksi syventävää kurssia. Juuri us-kontoaineen vuoksi käytiin pitkittynyt poliittinen vääntö. Tilannetta analysoitiin yhteisissä kes-

kusteluissa, joissa oli teologisten tiedekuntien, opettajankoulutuslaitosten, Suomen uskonnon-opettajien liiton, Opetushallituksen ja Agricolan edustus. Opetus- ja kulttuuriministeriön säästöpaketissa aiottiin nostaa pienryhmäisen uskon-nonopetuksen vähimmäisraja 10 oppilaaseen, mistä olisi kertynyt vuositasolla vain 0,3 promillen säästö. Annoimme asiasta pyydetyn lausunnon eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Ehdotus saatiin toistaiseksi raukeamaan. Opettajankoulutuslaitosten ainedidaktikoille pidettiin Kirkon ilta poikkeuksellisesti vasta uskontokasvatussymposiumin yhteydessä lokakuussa. Siellä käytiin ope-tussuunnitelmakeskustelua rakentavassa hengessä. Sata luokanopettajaopiskelijaa kävi Kirkon ta-lossa luennolla innostumassa seurakunnan ja koulun yhteistyöstä. Muutto uusiin tiloihin on ollut hyvä syy kutsua myös avainhenkilöitä vierailulle.

Agricolan kanssa on ollut tiivistä koulutusyhteistyötä. Yhdessä ideoitu UPEAT-kier-tue (uskonnonpedagogiset erityisasiantuntijat) lähti hyvin liikkeelle eri puolelle maata tavoittaen 20–30 opettajaa kerrallaan. Erilaista ussaa -hanke on saanut jatkorahoituksen ja uuden projekti-työntekijän entisen tilalle. Erilaisten oppijoiden näkökulmasta luodaan uusia opetusmenetelmiä perusopetukseen.

Opetushallituksesta ei löytynyt resursseja eikä riittävää tahtotilaa laatia yhteistä kou-luyhteistyön suositusta, mutta kouluyhteistyösopimuksia on kuitenkin vireillä useilla paikkakun-nilla (mm. Turku, Lahti, Oulu) ja neljän korin-mallia on lanseerattu monessa eri yhteydessä. Koulu ja kirkko -sivustoa on päivitetty yhdessä verkkotyöntekijän kanssa. Sen oma Facebook-ryhmä on osoittautunut hyväksi tiedotus- ja vaikuttamisfoorumiksi, vaikka isompia keskusteluja siellä ei ole-kaan käyty. Nettisivuston suurempaan uudistukseen ei ollut budjetoitu varoja. Vastuuviikon mark-kinointi koulurintamalla jäi tällä kertaa vaisuksi, sillä koulumateriaali valmistui turhan myöhään. Syksyllä päätettiin resurssipulan vuoksi lakkauttaa Jumis.fi -jumalanpalvelusportaali, jota on yllä-pidetty yhdessä Kirnu-järjestöjen kanssa. Kertynyttä materiaalia hyödynnetään, mutta uutta ei enää tuoteta.

Nuorisotyö

Tavoitteena oli

Nuorisotyön osalta toteutamme viestintää neuvottelupäivien yhteydessä, verkkoyhteistyötä kehittämällä sekä Villi-lehden ja Nuorisotyö -lehtien kautta. Yhteistyö nuorisomedia Fleimin kanssa päättyi lehden lakkauttamisen myötä.

Osallistumme mahdollisuuksien mukaan hiippakuntaseminaareihin sekä hiippakunnal-lisiin työntekijätapaamisiin

Järjestämme 60. kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät yhteistyössä Oulun ja Kuopion hiippakuntien sekä järjestöjen kanssa. Suunnittelemme ja valmistelemme Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäiviä 2015 yhteistyössä Lapuan ja Tampereen hiippakuntien kanssa

Päivitämme seurakuntien retki- ja leiritoiminnan sekä seurakuntatoiminnan turvalli-suusohjeet ja asiakirjamallit.

Toimitamme yhdessä Nuorten Keskus ry:n kanssa Nuoren seurakunnan veisukirjan 2015 (NSV 10. laitos). Kehitämme veisuihin liittyen Musopia Oy:n kanssa aloitteleville kitaristeille suunnattua iPhone -sovellusta.

Jatkamme lasten, nuorten sekä tyttöjen ja poikien seurakuntalaisuuden kehittämisen tukemista kehittämisasiakirjojen, niihin liittyvien kehittämistyökalujen ja kehittämis-päivien avulla.

Jatkamme yhteistyössä hiippakuntien ja järjestöjen kanssa nuorten osallisuuden vah-vistamista kirkolliskokouksen aloitteen mukaan kehittämällä erilaisia toimintamalleja, jotka tukevat nuoren osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia

Kehittämme kirkon rippikoulu- ja nuorisotyön facebook -pohjaisen verkkosivuston ylläpitoon liittyvää yhteistyörakennetta Nuorten Keskuksen, Kotimaan ja Isoset ry:n kanssa sekä kouluikäisten verkkopalveluja (Jiipeenetti ja NettiTupu) yhdessä Poikine ja Tyttöjen keskuksen ja Suomen lähetysseuran kanssa.

Osallistumme ohjelmayhteistyöhön valtakunnallisella nuorisotyöalan seminaariristei-lyllä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kanssa.

Aloitamme yhteistyössä eri tahojen kanssa nuorisotyön perinteen keräämisen ja tallen-tamisen. (NT)

Järjestyksessään 60. Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät toteutettiin Jyväskylän Pavil-jongissa 14.–16.1.2014 yhteistyössä Oulun ja Kuopion hiippakuntien sekä järjestöjen kanssa. Uu-della nimellä ja logolla, Kirkon kasvatuksen päivät, toteutettavan tapahtuma valmistelua tehtiin yhteistyössä Lapuan ja Tampereen hiippakuntien, Kirkon ulkomaanavun sekä Nuorten keskus ry:n kanssa. Tapahtuman teema on ”Olipa kerran”.

Kirkon Kasvatuksen Päivillä 2015 julkaistavan nuortenveisukirja NSV 2015 tuotet-tiin toimintavuoden aikana yhteistyössä Nuorten Keskus ry:n kanssa. Veisuihin liittyvän aloittele-ville kitaristeille suunnatun iPhone -sovelluksen kehittäminen siirtyy seuraavalle toimintavuo-delle.

Kuluvan vuoden syyskaudella aloitettiin Nuori2017 -tapahtuman suunnittelu yhteis-työssä Allianssi ry:n, Nuorten työpaja ry:n ja nuorisotutkimusseuran kanssa. Yksikön työntekijöitä osallistui valtakunnallisen nuorisoalan seminaariristeilylle omalla ohjelmakanavalla ja materiaali-näyttelyosastolla. Vastaavasti Allianssi ry. tuottaa ohjelmakanavan Kirkon Kasvatuksen Päiville 2015. Kehittämisasiakirjoihin liittyviä koulutus- ja kehittämispäiviä toteutettiin yhteis-työssä kirkon kasvatus- ja nuorisotyöjärjestöjen kanssa. Koulutuksissa ja kehittämispäivissä on huomioitu erityisesti seurakuntien erityistarpeet ja lähtökohdat. Toimintavuoden aikana peruste-tun kehittämisasiakirjatyöryhmän tavoitteena on kartoittaa toteutuneiden koulutusten ja kehittä-mispäivien vaikutusta ja mahdollisia jatkotyöskentelyjä seurakunnissa.

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 järjestettiin 3.5.2014 Tampereella yh-teistyössä Nuorten Keskus ry ja NAVI:n kanssa. Seminaarin tavoitteena on vahvistaa nuoren osal-lisuutta kirkossa ja seurakunnassa. Seminaarissa pohdittiin erityisesti kirkon arvoja, imagoa, toi-mintaa verkossa, hengellisyyttä sekä ihmisläheisyyttä. Työskentelyn teemat ja työskentelytavat nousivat nuorilta itseltään. Nuoret pitivät erityisen tärkeänä sitä, että seurakuntien päätöksenteko olisi avointa ja sitä, että seurakunnassa olisi runsaasti toimintaa nuorilta nuorille. Seminaarissa oli-vat läsnä kirkolliskokousedustajat Katri Korolainen ja Janne Kaisanlahti sekä Tampereen hiippa-kunnan piispa Matti Repo. Vierailijoiden välityksellä seminaarissa nousseet ajatukset kulkevat myös suorinta tietä kirkon päätöksentekijöille. Toimintavuonna aloitettiin vuoden 2015 seminaa-ripäivän suunnittelu ja valmistelu.

Seurakuntavaalit käytiin isänpäivänä 9.11.2014. Valtakunnallinen äänestysprosentti oli 15,6. Nuorten äänestysaktiivisuus laski edellisistä vaaleista. Syksyn vaaleissa 16–17 -vuotiaiden tyttöjen äänestysprosentti koko maassa oli 10,1 %, vuonna 2010 se oli 17,2 %. Vastaavasti 16–17 -vuotiaiden poikien äänestysprosentti koko maassa 7,9 %, vuonna 2010 äänestysprosentti oli 13,4. Nuorten äänestysprosentit vaihtelivat suuresti eri paikkakunnilla. Nuorten ehdokkaiden määrä ja äänestysaktiivisuus olivat laskeneet suurissa kaupungeissa ja isommilla paikkakunnilla. Vastaavasti taas monilla pienillä paikkakunnilla kuten esimerkiksi Kontiolahdella, jossa nuorten äänestyspro-sentti on 41,9 %, tapahtui huomattavaa nousua verrattuna vuoden 2010 tuloksiin. Vaalitulokset ovat yksi merkittävä näkökulma, mikä tulee huomioida nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen vah-vistamiseen liittyvässä kehittämistyössä.

Nuorisotyöstä viestittiin kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivien yhteydessä, verkkoviestinnässä Kirkko Suomessa ja Kirkon ohjukset facebook-sivustojen sekä Villi-lehdessä ja Nuorisotyö-lehdessä. Yhteistyötä nuorisomedia Fleimin kanssa jatkettiin. Nuorille suunnattu verk-kopalvelu ask.fm/kysykirkolta otettiin käyttöön toimintavuoden lopulla.

Yhteistyössä Kirnu järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa on toteutettu kasvatuk-sen erityiskoulutuksen koulutusmoduuleja, joilla on pyritty tukemaan kirkon työntekijöiden val-miuksia oman työnsä kehittämiseen.

Rippikoulusuunnitelman (RKS 2017) kokonaissuunnitelman päivitystyön yhtey-dessä perustettiin isostoiminnan kehittämistyöryhmä. Kehittämistyöryhmän tavoitteena on tuot-taa vuonna 2015 Isonen seurakuntalaisena kehittämisasiakirja. Työryhmän asiantuntijuuden lisäksi kehittämistyötä on toteutettu seminaarityöskentelynä, jossa on kuultu seurakuntien rippikoulu- ja nuorisotyöntekijöitä sekä seurakuntien vapaaehtoistoiminnassa mukana olevia nuoria.

Kirkon nuorisotyön historian ja perinteen keräämistä varten on perustettu työryhmä. Työryhmän tehtävänä on haastattelujen avulla kerätä tietoa kristillisen nuorisotyön eri perinteestä eri aikakausilta. Työryhmä tuottaa Kirkon Kasvatuksen Päiville 2015 ohjelmakanavan tarinoiden merkityksestä kirkon kasvatustyössä.

Rippikoulutyö

Tavoitteena oli

Rippikoulusuunnitelman päivitys (RKS 2017) eli työstämme uutta rippikoulusuunnitelmaa erillisen kokonaissuunnitelman pohjalta

Osallistumme kansainvälisen rippikoulututkimuksen yhteistyöverkoston työskentelyyn ja ke-räämme aineistoa seuraavaa kansainvälistä rippikoulun seurantatutkimusta varten

Osallistumme kahteen kansainväliseen rippikoulun tutkimusseminaariin Tuotamme kirjan ”Rippikoulun lyhyt pedagogiikka” koulutusten ja kehittämistyön tueksi sekä

toteuttaa paikallisia tilauskoulutuksia Tuotamme Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäiville Vihreät riparit -kanavatyöskente-

lyn sekä seurakunnille teemaan liittyvää aineistoa, kehittää verkkosivustoja sekä tuottaa hankkeen loppuraportti.

Järjestää riittävä määrä aikuisrippikoulukoulutuksia eri puolilla Suomea ja kehittää edelleen verkkopalvelua vastaamaan kentän tarpeita.

Tarjota seurakuntien henkilöstölle koulutus (5 op) sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymyk-sistä kasvatustyössä sekä jatketaan yhteistyötä SETA:n kanssa kokemuskouluttajamallin vah-vistamiseksi (rippikouluvierailut) sekä Väestöliiton kanssa (nuorten seksuaaliterveysverkosto)

Tuottaa yhteistyökumppaneiden kanssa videoelokuvia verkkoon, jotka vahvistavat nuorten ja heidän vanhempiensa positiivista näkemystä rippikoulusta ja sen merkityksestä.

Rippikoulutyöryhmä on kokoontunut vuoden aikana kuusi kertaa. Kokoukset ovat olleet tiiviitä päivän mittaisia istuntoja. Vuoden aikana on syntynyt kokonaiskuva uudistuksen tarpeista ja pää-linjoista. Isostoimintaa luotaava alatyöryhmä on jatkanut omaa toimintaansa. Sakastin osioon Uu-distukset ja hankkeet on luotu oma Rippikoulu-uudistus-sivusto.

Yhteistyössä DIAK:n, Helsingin Yliopiston ja KTK:n kanssa järjestettiin Järvenpäässä kesäkuussa kansainvälinen rippikoulututkimusseminaari. Mukana oli noin 80 osallistujaa kahdek-sasta maasta, ensi kertaa myös USA:sta. Suomalaisia osallistujia oli lähes 40, mikä oli erinomaisen hyvä tulos parhaaseen leiriaikaan nähden. Vuoden aikana on saatu jo alustavia tuloksia kansainvä-lisen tutkimuksen toiselta kierrokselta. Erityisesti isostoiminnan osalta tulokset ovat sekä mielen-kiintoisia että huolestuttavia. Tulokset auttavat luomaan vuoden 2015 Isonen seurakuntalaisena-kehittämisasiakirjaa.

Kirjaa rippikoulupedagogiikasta ei ole tehty, johtuen tiivistä työrytmistä ja toisen kir-joittajan (Marja Pesonen) aikatauluista. Ajatusta ei kuitenkaan ole unohdettu. Paikallisia koulutuk-sia seurakunnissa on toteutettu vuoden aikana neljä. Pedagoginen työn kehittäminen suuntautuu jatkossa keskeisimmin rippikoulu-uudistuksen pedagogiikan pohdintaan.

Tammikuun neuvottelupäivillä toteutettiin Vihreät riparit workshop-työskentely, jo-hon osallistui noin 40 työntekijää. Keväällä 2014 hankkeelle päätettiin ottaa yksi lisävuosi. Näin hankkeen kannalta keskeisiä tavoitteita voidaan viedä loppuun asti.

Syksyn aikana Panu Pihkala ja Jarmo Kokkonen toimittivat Vihreät riparit-kirjan (Las-ten Keskus/Kirjapaja). Kirja kiteyttää hankkeen ideaa ja tavoitteita sekä tarjoaa seurakunnille run-saasti työskentely- ja toteutusvaihtoehtoja. Vuoden aikana hankkeeseen ilmoittautui mukaan 110 rippikouluryhmää, eli vihreille ripareille osallistui vuoden aikana yli 3000 nuorta. Vihreät riparit-hanke on saanut runsaasti myönteistä julkisuutta vuoden aikana.

Aikuisrippikoulun koulutuspäiviä ei järjestetty, vaan luotettiin wiki-pohjaiseen oh-jeistukseen papeille. Noin 30 pappia on liittynyt uusiksi palvelun käyttäjiksi vuoden aikana. Pal-velun linkityksiä on uusittu ja parannettu. Loppuvuodesta käynnistettiin neuvottelu Cloudriven oy:n kanssa palvelun työkaluominaisuuksien kehittämiseksi. On ilmeistä, että osa papeista kokee palvelun jäykkänä ja ei-intuitiivisena. Palvelu mahdollistaa oppimistehtävien luomisen henkilö-kohtaisiin oppijan tarpeisiin sekä suoran yhteydenpidon aikuisen oppijan ja papin välillä; näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan kaikissa rippikouluissa hyödynnetä.

Aikuisrippikoulun verkkopalvelu www.aikuisrippikoulu.fi avattiin vuonna 2012. Pal-velua ylläpidetään ja kehitetään KT:n, KJY:n ja KKP:n yhteistyönä.

Loka-marraskuussa toteutettiin ensimmäisen kerran Sukupuoli ja seksuaalisuus kas-vatustyössä-koulutus (5 op) yhteistyössä Turun kristillisen opiston kanssa (Jarmo Kokkonen ja Minna Tuominen). Kirkon omaa koulutusta kasvatuksen kentän työntekijöille näistä teemoista ei ole aikaisemmin ollut tarjolla. Sakastin kasvatuksen sivuille luotiin uusi sivu Sukupuoli ja seksuaa-lisuus kasvatuksessa. Väestöliiton järjestämiin Nuorten seksuaaliterveysverkoston kokouksiin on osallistuttu entiseen tapaan.

Syyskuussa avattiin uusi Ripari.fi-sivusto. Sivusto on näkyvin ja tärkein tuotos hank-keesta, jossa on pyritty vahvistamaan rippikoulun brändiä, eli vetovoimaisuutta ja yhtenäistä visu-aalista ilmettä. Sivusto nostaa nuorten itsensä tuottamat riparikuvat, -tweetit, -videot, -blogit ja

paljon muuta reaaliaikaisesti yhteen ja samaan näkymään. Sivusto on sähköinen käyntikortti ja elävä esite myös ripareita esittelevälle työntekijälle esim. kouluilla. Ripari.fi taipuu myös älypuhe-limille ja tableteille. Sivuston mahdollisuuksista on informoitu kasvatuksen työntekijöitä. Jatkossa palveluun on tarkoitus rakentaa työntekijöille suuntautuvaa materiaalia.

Erityisnuorisotyö/Nuoret ja syrjäytyminen

Tavoitteena oli

Kehittämme, tuemme ja koordinoimme seurakunnissa toteuttavaa kristillistä kasva-tustehtävää erityisnuorisotyön menetelmin niiden lasten, nuorten ja perheiden pa-rissa, jotka omassa arjessaan tarvitsevat erityistä tukea ja läsnäolon nuorisotyötä

Haastamme kaikkia kirkon työntekijöitä ja seurakuntalaisia aktiivisiin toimiin syrjäyt-tämisen ja ulkopuolisuuden estämiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi

Toteutamme kirkkohallituksen strategiaa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja vah-vistamme suhdetoimintaa oman alamme kannalta merkittäviin toimijoihin osana ul-koisenvaikuttamisen tiimiä

Hyödynnämme ja jalkautamme ”Nyt on Henki päällä” -kiertueella syntyneitä konk-reettisia käytänteitä mm. viestinnän, koulutuksen ja vaikuttamisen keinoin.

Vahvistamme kirkkohallituksen osastojen ja yksiköiden välistä, työalarajat ylittävää, yhteistyötä

Kehitämme erityisnuorisotyötä (tilastotyöryhmä ja strategian päivittämisen työryhmä) Toiminnassa selkiytettiin ulkopuolisuuden käsitettä ja korostettiin, että erityisvirkojen lisäksi ul-kopuolisuuden (syrjäyttämisen) ehkäisy on kaikkien työntekijöiden ja seurakuntalaisten oikeus ja velvollisuus. Erityisnuorisotyöntekijöiden toimenkuvaa tämän työn mahdollistajina tuettiin. Nyt on Henki päällä -kiertuetta syrjäytymistä vastaan jatkettiin muutosagentti-toiminnalla, jossa yh-teiskunta- ja kirkkosuhteiden kannalta vaikutusvaltaisten henkilöiden kanssa järjestettiin vuoro-vaikutustilanteita.

Yllätetään Yhteiskunta -verkostossa ideoitiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa konkreettisia keinoja ehkäistä nuorisotyöttömyyttä ja ulkopuolisuutta. Kartoitettiin mahdollisuuk-sia ”Kympin nuoret” -pilottihankkeelle. Hankkeessa 16 -17-vuotiaat, isostoiminnassa olevat nuo-ret, työllistyisivät seurakuntalaisten ostaessa palveluita (esim. haravointi tai tietokoneapu), kym-menen euron tuntihintaan. Vielä hanke ei edistynyt, mutta toiminnan mahdollisuuksia kartoite-taan edelleen yhteistyössä Kirkon työmarkkinalaitoksen kanssa. Toiminta olisi perusteltua, sillä kaikista Euroopan maista Suomessa on todettu nuorten olevan kaikkein vaikeinta saada ensim-mäistä työpaikkaa.

Valtakunnalliset Kirkon erityisnuorisotyön neuvottelupäivät 25.–27.3.2014 järjestettiin Ina-rissa nuorisokeskus Vasatokassa yhteistyössä Oulun hiippakunnan, seurakuntien erityisnuoriso-työnohjaajien ja Nuorten Keskus ry:n kanssa. Neuvottelupäivillä on suuri merkitys ohjaajien työssä jaksamisessa ja uusien, ajankohtaisten asioiden esillä pitämisessä. Osallistujia päivillä oli 60. Seu-raavia erityisnuorisotyön neuvottelupäivien suunnittelu aloitettiin. Päivät järjestetään Vaajakos-kella, Jyväskylässä 2015. Myös Lahdessa vuonna 2016 ja Helsingissä 2017 järjestettävien päivien suunnittelu käynnistettiin.

Koulutuksessa toteutettiin kaksi KEK-modulia sekä oltiin ohjelmantuottajina hiippakunnal-lisissa kasvatuksen neuvottelupäivissä (Turku ja Lapua).

Kirkon lapsi- ja nuorisotyön päivillä (tammikuu 2014) ulkopuolisuus-teema oli vah-vasti esillä. Ujot ja hiljaiset- teemasta oli oma workshop, Hilton! -elokuva sekä keskustelutilaisuus johon osallistuivat mm. elokuvanohjaaja Virpi Suutari, ministeri Susanna Huovinen, Allianssin pu-heenjohtaja Hanna-Mari Manninen ja Tuomas Kurttila.

KKP vastaa yhteistyössä Nuorten Keskuksen kanssa palveluoperaatio Saappaan - Katutyön, Festivaalityön ja NettiSaappaan toiminnan kehittämisestä ja linjauksista. Palveluoperaatio Saap-paan ohjaajafoorumin ja työkokouksen, toiminnan koordinoinnin, toiminta-avustusten jakaminen ja vapaaehtoisten kokoontumiset toteutettiin Järkisopimuksessa sovittujen linjausten mukaisesti yhteistyössä Nuorten Keskus ry:n kanssa. Lisäksi KKP:n erityisnuorisotyön asiantuntija toimi Nuorten Keskus ry:n Palveluoperaatio Saappaan neuvottelukunnan puheenjohtajana.

Tuettiin aktiivisesti Nuorten Keskuksen RAY-rahoituksella aloitetuttua Moottoripaja – han-ketta. Sen tavoitteena on vahvan sosiaalisen tuen antaminen nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä työ- ja koulutuspalvelujen ulkopuolelle. Moottoripajatoiminnan ydin on nuorten miesten ja nais-ten tukeminen toiminnallisin keinoin, ”bensanhajuisten” välineiden avulla. Myös muiden ulkopuo-lisuuden ehkäisyyn tarkoitettujen hankkeiden (Kiusaamisen ehkäisy, yhteistyössä SLK:n; Ujot ja hiljaiset -hanke, yhteistyössä PTK:n kanssa) hakemuksissa oltiin mukana, vaikka näiden osalta ra-hoitus jäi vielä toteutumatta.

Toimintavuonna vahvistettiin myös toimintamalleja joissa liikuntaa voidaan käyttää ulko-puolisuuden ehkäisyssä. Toimittiin Invalidiliiton Asennetta ja elämänhallintaa-hankkeen kanssa painopisteenä vammaiset lapset, suvaitsevaisuus ja ylisukupolvisuus. Oltiin aktiivisia sen suhteen että ulkopuolisuuden ehkäisy näkyi Kirkon uudessa strategiassa sekä tulevaisuustyöskentelyssä. Diakin kanssa jatkettiin vuoropuhelua siitä miten ulkopuolisuuden ehkäisy näkyy opetuksessa.

Tilastojen kehittämistä jatkettiin ja luotiin versio 01, jota kokeillaan vuoden 2014 tilastoin-nissa webropol-versiona ennen kun siirrytään kokonaiskirkon uusittuihin tilastoihin.

Erityisnuorisotyön tekijöiden perehdyttämispäivä, uusille ja työhön palanneille erityisnuori-sotyöntekijöille/nuorisodiakoneille ja aiheesta kiinnostuneille, järjestettiin ensimmäistä kertaa 10.12.2014. Palaute oli kiitettävää ja toiminnasta päätettiin tehdä vuosittainen.

Aloitettiin uusi viestintämuoto, erityisnuorisotyön sähköinen uutiskirje. ErkkaExpress on Kirkon erityisnuorisotyön, nuorisodiakonian ja ulkopuolisuutta ehkäisevän työn avoin informaa-tiokirje. Kirje ilmestyi kaksi kertaa ja vastaanottajia oli yhteensä 134.

Osallistettiin työntekijöitä erityisnuorisotyön strategiaa 2015 – Läsnäolon nuorisotyö päivi-tykseen, niin että uusi päivitetty versio julkaistaan 2015.

Yhteistyötä tehtiin mm. seuraavien tahojen kanssa Rikosuhripäivystys, Invalidiliitto, DIAK, Suomen Icehearts, Vamos, Aseman Lapset, Preventiimi, sekä Ehyt ja SLK, PTK ja Nuorten Keskus.

Liikunta- ja urheiluyhteistyö

Tavoitteena oli

Tuemme Läsnäolon kirkko-strategian ajatusten toteutumista urheilu- ja liikuntayhteis-työn keinoin

Toteutamme Liikkuva seurakunta -toimintamallia pilottiseurakuntien ja valituksi tul-leen yhteistyökumppanin kanssa yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa

Vahvistamme liikunnan ja urheilun hyödyntämistä syrjäytymisen ehkäisytyössä

Kehittämme kolmen pilottiurheiluakatemian ja seurakuntien kanssa yhteistyömalleja, joiden tuloksena jokaisessa Suomen 19 urheiluakatemiassa on seurakunnan yhteys-henkilö vuonna 2014

Pidämme esillä kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunnan julkaisemaa ”Kirkon kym-menen teesiä liikunnasta ja urheilusta” verkostoyhteistyössä, sosiaalisessa mediassa, urheilutapahtumissa, seurakuntien ja urheiluseurojen yhteistyössä, liikuntakirkoissa ja koulutuksissa

Käynnistettiin Liikkuva seurakunta -hanke joka sai opetus- ja kulttuuriministeriön tukea Suomen NMKY:n urheiluliiton hakemana 60.000 euroa. Muut yhteistyökumppanit ovat Kirkkohallitus, Valo, Suomen latu ja Suomen Icehearts. Projektipäälliköksi valittiin Mikko Mäntylä, joka toimi 40 % vuosityöpanoksella.

Kirkon kymmenen teesiä liikunnasta ja urheilusta -teesejä pidettiin laajasti esillä ver-kostoyhteistyössä, sosiaalisessa mediassa, urheilutapahtumissa, seurakuntien ja urheiluseurojen yhteistyössä, liikuntakirkoissa ja koulutuksissa. Teesimateriaalia uudistettiin kahdella uudella mai-nosjulkaisulla. Yhteistyötä tehtiin myös Invalidiliiton Asennetta ja elämänhallintaa -hankkeen kanssa tuottamalla mm. esteetön ja suvaitsevaisuutta tukevat rastirata liikuntateeseistä.

Liikkuva seurakunta-hanketta (Församling i rörelse) on päätetty jatkaa pysyvänä toi-mintamallina. Hankkeen ideana on lisätä liikettä kristillisten ihmiskäsityksen pohjalta, vähentää istumista ja luoda yhteisöllisiä ulkopuolisuutta ehkäiseviä liikuntamuotoja. Oleellista on myös tehdä näkyväksi olemassa olevaa seurakunnissa tapahtuvaa hyvää liikuntakasvatustyötä sekä akti-voida seurakunnat konkretisoimaan omista lähtökohdistaan käsin sitä, miten liikettä voidaan li-sätä. Ajatusmalli toimi avoimella lähdekoodilla; kaikki seurakunnat ovat jo hankevaiheessa terve-tulleita mukaan toimimaan. Pilotointi tapahtuu valikoiduissa seurakunnissa 2014–2016.

Hankehakemusvaiheen kahden pilottiseurakunnan lisäksi (Lapuan Tuomiokirkko seurakunta ja Lahden seurakuntayhtymä) järjestettiin keväällä hakuprosessi, jossa kilpailutettiin halukkaat seurakunnat. Hakemusten perusteella mukaan otettiin kahdeksan pilottiseurakuntaa (Liperi, Parkano, Ii, Sipoo, Jyväskylä, Borgå, Nurmijärvi, Turun Henrikin seurakunta). Yhtä paikka-kuntaa lukuun ottamatta kaikissa pilottiseurakunnissa vierailtiin joko projektipäällikön, liikunta-pappi Eeva-Liisa Helle-Lahden tai kirkkohallituksen vastaavan asiantuntijan toimesta. Hanke tar-josi seurakunnille alustan miettiä, miten liikuntaa voi ja kannattaa hyödyntää.

Toimintavuonna ei vielä toteutunut tavoite siitä, että jokaisessa Suomen urheiluaka-temiassa toimisi seurakunnan yhteyshenkilö. Tosin hankkeesta opittiin paljon ja mallit ovat hyö-dynnettävissä kaikissa Suomen 19 urheiluakatemiassa.

Kertomusvuonna erityisenä kohteena olivat työntekijät, joiden toimesta tapahtuu seurakuntalaisten aktivoiminen. Tavoitteena on liikkumisen lisääminen ja esim. istumisen vähen-täminen mm. apostolisen kävelyn, seisomakokousten, selkäpallojen ja seisomatyöpisteiden kautta. KKP:ssa seisomatyöntekemisen mahdollistaminen vähensi yksittäisen työntekijän viikoit-taista istumista jopa 25 tuntia. Hanke oli esillä myös sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter)

vahvasti. Isoimpia tapahtumaesittäytymisiä oli syksyn kirkolliskokous, jossa messuosaston lisäksi kaikille edustajille jaettiin Liikkuva seurakunta tietoutta sekä selkäpallot.

Toiminnan esittelyä oli myös hiippakunnallisilla kasvatuksen neuvottelupäivillä, Kir-kon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä, työkokouksissa ja Lapsityön ohjaajien neuvottelupäi-villä sekä piispavetoisissa Mikkelin hiippakunnan Apostolinkyydillä -liikuntatapahtumassa ja Ou-lun piispansauvakävelyssä. Lapuan Tuomiokirkkoseurakunnan liikuntaviikko oli eniten liikuttava tapahtumakokonaisuus. Raamatullinen lähiliikuntapaikka -idean kanssa aloitettiin yritysyhteistyö Lappsetin kanssa. Saksan evankelisen kirkon liikuntayhteistyö-tapaaminen Frankfurtissa (Kirche und sport) avasi uuden mahdollisuuden.

Urheilu- ja liikuntayhteistyöllä tuettiin paikallisella tasolla läsnäolon-strategian aja-tusten toteutumista. Erityisesti tätä valmisteltiin Kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunnan kautta, joka kokoontui liikuntapiispa Jari Jolkkosen johdolla kolme kertaa kertomusvuonna. Laa-jat yhteiskunnalliset verkostot omaava neuvottelukunnanjäsenistö vaikutti merkittävästi tavoittei-den toteuttamisessa. Tavoitteena oli kirkon liikunta– ja urheiluneuvottelukunnan kautta olla mu-kana urheilueettisessä keskustelussa ja tuoda esiin kirkon näkemyksiä liikunnan ja urheilun kas-vattavista vaikutuksista.

Viestinnällisesti Kirkon liikunta- ja urheilutyö näkyi sosiaalisessa mediassa, paikallis-lehdissä, radiossa (hartaussarja YLE:ssä toukokuusta elokuuhun). Kisapapit osallistuivat omien toimintasuunnitelmiensa puitteissa suunnitelmavuoden ar-vokisoihin ja pitivät yhteyttä järjestäviin organisaatioihin. Erityisesti Sotshin olympialaiset olivat merkittävä ja onnistunut voimainponnistus. Lisäksi oltiin aktiivisesti mukana toimijaperheliikun-taverkostossa ja osallistuttiin vaikuttamistyöhön tavoitteena kaventaa suhteellisia terveyseroja eri-tyisesti Liikkuva seurakunta -hankkeen myötä. Kirkon John Vikström -liikuttajapalkinto jaettiin Varalan urheiluopiston tapahtumassa Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alajalle. Vuoden 2014 palkinto myönnettiin kirkkohallituksen täysistunnon päätöksellä Staffetkarnevalen ruotsinkielisten koulujen liikuntatapahtumalle. Yhteisvastuukeräyksen 2016 kotimaan kohteeksi pääsemiseksi, teemalla ”ennaltaehkäisevä lasten suojelutyö liikunnan avulla”, tehtiin paljon ”lobbustyötä” yhteistyössä mm. LSKL:n, NMKY:n, SLK:n, PTK:n, Valo ry:n ja lajiliittojen kanssa.

Kasvatus ja perheasiat – yksikön verkkotyö

Vuoden 2014 alussa Kirkon kasvatus ja perheasiat -yksikössä aloitti uutena työntekijänä verkko-työntekijä. Verkkotyöntekijän rooli on ensimmäisen vuoden aikana ollut konsultoiva, taustavai-kuttava ja kouluttava. Lisäksi työtehtäviin on kuulunut käytännön verkkotyötä ja verkkoviestintää. Verkkotyöntekijä on vuoden aikana perehtynyt yksikön eri työaloihin ollen mukana yksikön kaik-kien työalojen hankkeissa ja projekteissa. Verkkotyöntekijän toimenkuva tarkentuu vuoden 2015 alussa. Seuraavassa on kuvattu yksityiskohtaisemmin yksikön verkkotoimintoja.

Twitter Kirkon kasvatus -twitter-tili avattiin huhtikuussa 2014. Tili on kahdeksassa kuukaudessa kerännyt miltei 750 seuraajaa, mitä voidaan pitää hyvin positiivisena tuloksena. Tviittejä on lapsi-, nuoriso- ja perhetyöhön sekä perheneuvontaan liittyen lähetetty tilin nimissä noin 500 kpl. Tilin kautta on nostettu ajankohtaisia teemoja, näkökulmia ja tapahtumia yleiseen keskusteluun. Seuraajat ovat tviitanneet nostoja kiitettävästi eteenpäin, mistä johtuen postaukset ovat usein tavoittaneet seu-raajajoukkoon nähden eksponentiaalisen määrän vastaanottajia. Suoraa vaikuttamistoimintaa ja reagointia on näin voitu nopeasti tehdä siellä, missä reaaliaikainen kansalaiskeskustelu niin kirkon sisällä kuin suhteessa yhteiskuntaan jatkuvasti velloo. Kevään pitkässä työkokouksessa verkko-työntekijä koulutti yksikön kaikki työntekijät käyttämään Twitteriä myös omien tiliensä kautta. Kirkon kasvatuksen Twitter-tili löytyy osoitteella twitter.com/kirkonkasvatus

Ask.fm

Nuorten suosimaan ask.fm -kysymys-vastauspalveluun menemistä ryhdyttiin suunnittelemaan ke-väällä 2014. Tarvittava pohjatyö ja selvitykset sekä päivystäjien rekrytointi saatiin valmiiksi syk-syllä ja kirkon valtakunnallinen Kysy kirkolta -tili avattiin 1.12.2014. Ensimmäisen viikon aikana nuorten kysymyksiä tulvi tilille enemmän kuin päivystäjät ehtivät vastata ja palaute oli sekä nuo-rilta että medialta kiittävää. Päivittäinen vastauspäivystys jatkuu kahdentoista eri puolilta maata tulevan nuorisotyönohjaajan voimin myös vuonna 2015. Ensimmäisen kuukauden eli joulukuun aikana oli kysymyksiä ja vastauksia kertynyt useita satoja. Kirkon tili löytyy osoitteella ask.fm/ky-sykirkolta

Ripari.fi

Ripari.fi-verkkopalvelun suunnittelutyö verkkotyöntekijän, rippikoulusta vastaavan asiantuntijan ja Kirkon tiedotuskeskuksen verkkotiimin alkoi kevättalvella 2014. Nuorten itsensä tuottaman reaaliaikaisen some-sisällön yhteen kokoava ripari.fi-palvelu avattiin 1.9.2014. Palvelu rakennet-tiin uuden, riparibrändihankkeen synnyttämän ripari-ilmeen päälle. Sähköisenä ripariesitteenä rip-pikouluun menemistä suunnitteleville nuorille toimivaa ripari.fi-palvelua markkinoitiin pitkin syk-syä myös nuorisotyönohjaajille, jotka puolestaan voivat käyttää sitä apuna esitellessään rippikou-lua, sekä kirkon viestijöille ympäri maan, jotta koko kirkon yhteistä ripariverkkopalvelua saatiin ja saadaan jatkossa pidettyä esillä seurakuntien omissa viestintäkanavissa. Palvelu otettiin hyvin vastaan niin käyttäjäkohderyhmän kuin työntekijöiden taholta.

Kirkon kasvatuksen päivien verkkonäkyvyys Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivien uudistuessa Kirkon kasvatuksen päiviksi, päivitet-tiin tapahtuman verkkonäkyvyys luomalla uudet sivut Sakastiin ja Facebookiin (Facebook-sivu keräsi elo-joulukuun aikana vajaa 450 tykkääjää) sekä nostattamalla osallistujien interaktiivisuutta tapahtumaan liittyen jo etukäteen sosiaalisessa mediassa #kkp2015 -hashtagia levittämällä. Kir-kon kasvatuksen Twitter-tili valjastettiin tapahtuman Twitter-kanavaksi. Verkkotyöntekijä oli mu-kana päivien suunnittelutyöryhmässä koko vuoden ajan.

Aikuisrippikoulu.fi Aikuisrippikoulu.fi-alustaa päivitettiin elävän linkkisisällön osalta ja käyttäjien kohtaamia ongel-mia ratkottiin. Kokemus osoitti vuoden aikana, että nykyinen aikuisrippikoulu.fi -järjestelmä on sekä käyttäjilleen että pääkäyttäjille vaikeaselkoinen, hankala, virheille altis sekä filosofialtaan van-hanaikainen, eikä käyttäjää luontaisesti eteenpäin ohjaava, kuten nykyaikaisten sähköisten oppi-misalustojen tulee olla. Neuvottelut aloitettiin Cloudriven Oy:n kanssa uuden, yksinkertaisemman, kevyemmän ja käyttäjäystävällisemmän järjestelmän käyttöönottamisesta. Asia jatkaa etenemis-tään alkuvuonna 2015, riippumatta siitä minkä palveluntarjoajan kanssa uusi sopimus mahdolli-sesti tullaan tekemään.

Postiviidakko Kasvatus ja perheasiat -yksikkö otti keväällä käyttöönsä Postiviidakko-sähköpostiuutiskirjetyöka-lun, joka on aiemmin ollut muun muassa Kirkon tiedotuskeskuksen käytössä. Osoitelistat raken-nettiin tuntityöntekijän avulla kesän ja alkusyksyn aikana ja ensimmäinen uutiskirje lähti marras-kuun alussa yli 4500 kirkon kasvatuksen ja perheneuvonnan parissa työskentelevälle. Uutiskirjeen vastaanottajista tavoitettiin yli 95 %, joista 62 % luki kirjeen.

Sakasti Sakastin kasvatus ja perhe -osiot käytiin järjestelmällisesti läpi muokkaamalla osioiden sisältöä verkkoluettavampaan muotoon, panostamalla kuvaviestintään ja päivittämällä alaosioiden sisäl-töjä ajan tasalle. Kirkon kasvatuksen Twitter-virta upotettiin kasvatuksen Sakasti-sivulle ja ajan-kohtaisia teemoja ja hankkeita kuten perheneuvonnan 70-vuotisjuhlia, LAVA:a, ripari.fi:ä jne. nos-tettiin esiin visualisoiduin bannerein. Kasvatuksen kansainvälisen työn Sakastikokonaisuuden si-sällöt uudistettiin yhteistyössä ulkoasiain osaston ja kirkon kv-järjestöjen kanssa.

Parisuhteenpalikat.fi

Parisuhteen palikoiden verkkosivu-uudistuksen suunnittelu ja toteutus aloitettiin yhteistyössä Kir-kon tiedotuskeskuksen kanssa. Työ viimeistellään alkuvuoden 2015 aikana. Nykyisille parisuh-teenpalikat.fi-sivuille tehtiin tilanteiden ja tarpeiden mukaisia päivityksiä, keskittyen kuitenkin pääasiassa uuden palvelun rakentamiseen.

Liikkuva seurakunta Liikkuva seurakunta -hankkeelle tehtiin verkkosivut Sakastin alle. Hankkeen työntekijöitä autet-tiin Liikkuvan seurakunnan some-kanavien kehittämisessä, näkyvyydessä ja päivittämisessä. Liik-kuva seurakunta -Facebook-sivut ylittivät 1000 tykkääjän rajan. Myös Twitter-tili luotiin ja sen tviitti- ja tagboard-virtaa upotettiin otollisiin kohteisiin.

Koulu ja kirkko Koulujakirkko.evl.fi -sivuston visuaalista aloitussivua kehitettiin dynaamisempaan ja näyttäväm-pään suuntaan visuaalisin nostoin ja ajankohtaisin bannerein. Sisältöpäivityksiä tehtiin ja sivuston rakennetta kehitettiin kouluyhteistyön asiantuntijan kanssa.

Kirkko Suomessa -Instagram Kirkon virallinen Instagram-kuvablogi siirtyi KKP:n verkkotyöntekijän koordinoitavaksi marras-kuusta 2014 lähtien, Kirkon tiedotuskeskuksen resurssien vähetessä. Instagramiin pystyttiin nos-tamaan kasvatuksen ja perheasioiden teemoja muiden tärkeiden kokonaiskirkollisten teemojen ohella luontevalla tavalla muun muassa päivittäjärekrytointivalintojen avulla.

Kirkko Suomessa -Facebook-sivu Verkkotyöntekijän panoksella pystyttiin nostamaan lapsi-, nuoriso- ja perhetyön teemoja teke-mällä kuvapäivityksiä Kirkko Suomessa -facebook-sivulle, jolla vuoden lopussa oli yli 32.000 tyk-kääjää.

Lastenkirkko Verkkotyöntekijä toimi osana Lastenkirkon ohjausryhmää sekä joissakin epävirallisissa Lastenkir-kon tulevaisuuden kehittämistyöryhmissä kuten Lastenkirkon Minecraft-työryhmässä.

Yhteistyöhankkeet ja tiimit Omien verkkopalveluiden suunnittelun, hallinnoinnin, koulutuksen ja päivittämisen ohella verk-kotyöntekijä osallistui ulkoisiin yhteishankkeisiin ja työryhmiin kuten Somecamp-leirin suunnit-teluun yhdessä Verken, PTK:n, NK:n jne. kanssa sekä Lapsen oikeuksien viestinnän kansainvälisen jaoston työryhmään, Nuorille suunnatun verkkotyön foorumiin eli NuSuVeFo:on. Oman yksikön sisällä verkkotyöntekijä toimi osana sisäisen- ja ulkoisen vaikuttamisen tiimejä sekä varhaiskasva-tuksen uskontokasvatusta tukevassa työryhmässä eli P-ryhmässä. Ajankohtaisten hankkeiden ku-ten Perheneuvonnan 70-vuotisnäkyvyyden ja LAVA:n verkkonäkyvyyden sekä Varhaiskasvatus 70 vuotta -työryhmän verkkoviestintäsuunnittelun osalta

Graafinen suunnittelu

Verkkotyön käytännön työnkuvaan kuului vuoden aikana myös pienimuotoista graafista suunnit-telua, mikä lisääntyi vuoden loppua kohti.

Kouluttaminen Verkkotyöntekijä kiersi vuoden aikana muutamilla neuvottelupäivillä ja seminaareissa (esim. per-heneuvonnan neuvottelupäivät, varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät, PTK:n teemaseminaari ja arkkihiippakunnan kasvatuksen teemapäivä) kouluttamassa ja luennoimassa sosiaalisesta medi-asta, visuaalisuuden hyödyntämisestä verkkoviestinnässä ja kasvatuksen näkökulmista sosiaali-sessa mediassa ja kirkon kasvatuksen yhteisten verkkopalvelujen hyödyntämisestä seurakunnissa.

Vaikuttamistiimit

Yksikössä toimii kaksi vaikuttamistiimiä: sisäisen vaikuttamisen tiimi ja ulkoisen vaikuttamisen tiimi. Sisäisen vaikuttamisen tiimin tehtävänä on vaikuttaa kirkon sisäisessä kentässä ja verkos-toissa turvaten kirkon kasvatuksen ja perhetyön sekä perheneuvonnan toimintaedellytykset. Ul-koisen vaikuttamisen tiimi suuntaa vaikuttamistoimintaansa muuhun yhteiskuntaan, yhteiskun-nallisiin toimijoihin, julkiseen keskusteluun ja ”suureen yleisöön”. Tiimin tärkeänä tehtävänä on osallistua kirkon toimintaedellytysten turvaaminen (edunvalvonta).

Yksikön vaikuttamistoiminnan kärjet ja niiden perustelut:

1. Kirkon monimuotoinen ja laaja toiminta perheiden, lasten ja nuorten hyvin-

voinnin turvaamiseksi toimintaympäristön muutosten keskellä

perustelut: a) kirkon kasvatuksen toimintaedellytysten säilyttäminen edellyttää tiedotta-

mista kasvatuksen ja perheasioiden toiminnan monimuotoisuudesta ja laa-

juudesta (kirkon toiminta kattaa kasvun ja kehityksen koko kaaren, moninai-

set toimintamuodot ja niiden tavoitteet, tilastotiedot -> osallistuja- ja kävijä-

määrät, tyytyväisyys toimintaan ja palveluihin)

b) perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä ja siitä kertovia faktoja

tarvitaan muistuttamaan päätöksentekijöitä ja ihmisiä näiden asioiden tär-

keydestä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin perustana

c) erityistä huomiota kiinnitetään heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuor-

ten ja perheiden hyvinvoinnin ja osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen

2. Uskonnon merkityksen ja positiivisen uskonnonvapauden säilyttäminen ja

vahvistaminen

perustelut: a) uskonnonvapaus kuuluu ihmisoikeuksiin

b) uskonto ja hengellisyys ovat osa ihmisen kokonaisvaltaista kasvua ja hyvin-

vointia

c) oman uskonnon ja oman hengellisen perinteen tunteminen on edellytys ai-

dolle uskontodialogille

d) uskontojen merkitys tunnustettava globaalissa toimintaympäristössä

e) yhteiskunnan uskontokasvatus (varhaiskasvatus, koulu) kehittää oman us-

konnon tuntemusta ja uskontojen lukutaitoa osana yleissivistystä tätä ta-

voitetta voi seurakunta omalla yhteistyöllään tukea

Sisäisen vaikuttamisen tiimin jäsenet ovat tehneet vaikuttamistyötä mm. erilaisissa kirkon tilai-

suuksissa (mm. kirkolliskokous, neuvottelupäivät) kirkon sisäisissä yhteistyöverkostoissa sekä seu-

rakuntavierailuin.

Ulkoisen vaikuttamisen tiimin jäsenet ovat tehneet vaikuttamistyötä yhteiskunnalli-

sissa verkostoissa ja työryhmissä sekä antamalla lausuntoja ja asiantuntijahaastatteluita sekä kir-

joittamalla kannanottoja ajankohtaisiin teemoihin liittyen (ks. kohta 5 Kannanotot, lausunnot ja

selvitykset).

4. Tapahtumia yksikön toiminnassa

Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät 14.–16.1.2014 (Jyväskylä). Kirkon erityisnuorisotyöntekijöiden valtakunnalliset neuvottelupäivät 25–27.3.2014 (Inari). Perheneuvonnan johtajien ja vastaanottosihteerien neuvottelupäivät 1.–2.4.2014 (Hämeenlinna) Perheneuvonnan valtakunnalliset neuvottelupäivät toteutettiin 2.–4.4.2014 (Hämeenlinna). Lapsityönohjaajien ja lapsityön teologien neuvottelupäivät 2.–4.4.2014 (Kuopio). OMEP maailmankonferenssi 2.–5.7.2014 (Cork, Irlanti) Perheneuvonnan johtajien kokous 17.–19.9.2014 (Viking Line, Tukholma). Uskontokasvatussymposium 23.10.2014 (Helsinki) AIP-neuvottelupäivät 29.–31.10.2014 (Viking Line, Tukholma). Pohjoismainen pyhäkoulutyön konferenssi 3.–6.11.2014 (Islanti) Lapsiasiahenkilöiden valtakunnallinen koulutuspäivä 8.11.2014 (Tampere) Seppomestareiden neuvottelupäivä 10.11.2014 (Oulu) Partiotyön neuvottelupäivät eli seppopäivät 11.–13.11.2014 (Oulu ja Rokua). Parisuhdepäivät 18.–19.11.2014 (Kuntatalo, Hki).

5. Kannanotot, lausunnot ja selvitykset

Kasvatus ja perheasiat -yksikön työntekijät ovat toimintavuoden aikana antaneet omiin työ-aloihinsa liittyen haastatteluja lehdistölle ja radioon sekä kirjoittaneet artikkeleita alan lehtiin. Yk-sikkö on myös julkaissut tiedotteita ajankohtaisista tapahtumista ja asioista yhteistyössä Kirkon tiedotuskeskuksen kanssa.

Kannanottoja ja mielipiteitä:

Häkkinen, S., Kokkonen, J., Niemelä, K. & Porkka, J. Rippikoulu tarvitsee viikon leirijak-son. Kotimaa/Mielipiteet X/2014. Kähkönen, P. & Kokkonen, J. Kirkolle yksikin seksuaalinen hyväksikäyttötapaus on lii-kaa. Henki & elämä. Jyväskylän seurakunnan lehti 2/2014. Kirkon perheneuvonta on purkanut sotatraumoja ja nykymiehen roolia. Haastattelu (Käh-könen) HS/Ihmiset 28.3.2014 Kähkönen, P. & Kuusimäki, K. Leikkaukset uhkaavat lapsiperheiden hyvinvointia. HS/Mielipide 31.3.2014 Kähkönen, P. & Petäjä, H. Seurakuntien aamu- ja iltapäivätoiminta turvaa lapsen arkea. Kotimaa/Mielipiteet X/2014 Kähkönen, P. Eroperheiden auttamisen resurssit turvattava. HS/Mielipide 17.9.2014 Kähkönen, P. Kirkko torjuu lasten ja nuorten yksinäisyyttä.

Lukijoilta/Turun Sanomat 5.10.2014 Puheenaihe/Aamulehti 8.10.2014 Mielipide/Keskisuomalainen 11.10.2014

Kähkönen, P. Perheiden tarpeisiin pitää vastata. Kotimaa/Mielipiteet 6.11.2014 Kähkönen, P. Rajalla-blogikirjoitukset Perheneuvontaa jäsenkortilla? 8.1.2014 Who cares? 19.2.2014 Sotien jäljet näkyvät perheneuvonnassa 8.4.2014 Lapset ja nuoret lavalle! 28.5.2014 Kiusaaminen voi tappaa 2.9.2014 Epäonnistumisen oppi 24.10.2014

Lausuntoja:

Lausunto esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta Lausunto perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelmasta Lausunto esiopetuksen velvoittavuutta koskevasta hallituksen esityksestä

Lausunto hallituksen esityksestä muiden uskontojen kuin evankelis-luterilaisen ja ortotodoksisen uskonnon opetusperusteiden tiukennuksesta perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muuttamisesta ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta Lausunto lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa selvittäneen työryhmän muistiosta

Lausunto isyyslain uudistamista koskevan työryhmän mietinnöstä

Lausunto luonnoksesta seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimenpideohjelmaksi

Lausunto Turvallisuus- ja kemikaaliviraston laatimista ohjeista kuluttajapalveluiden turvallisuu-den edistämiseksi.

6. Julkaisut

Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa - ohjeistus. Suomenev.-lut. kir-kon julkaisuja 21. Kirkko ja toiminta. Kirkkohallitus. Helsinki LAVA – lapsivaikutusten arviointi. Esite.

MOTION, IDROTT OCH KYRKA – En översikt av arbetet med motion och idrott i den Evangelisk-lut-

herska kyrkan i Finland

7. Messutoiminta

Educa - opetusalan messut 24.–25.1.2014, Helsinki

8. Yhteydet

Varhaiskasvatuksen yhteydet

Raija Ojell

Lava-lakivalmistelutyöryhmä, pj Lava-ohjeistusryhmä TPOK-ryhmä, jäsen Lapsi- ja perhetyön tutkintotoimikunta (OPH), puheenjohtaja Päiväkerhotyön 70-vuotisjuhlavuoden suunnitteluryhmä, pj Varhaiskasvatuksen koulutuksen seurantaryhmä, jäsen Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta, OKM, varajäsen Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin jaosto, jäsen (STM) Lapsityönohjaajien ja Lapsityön teologien neuvottelupäivien 2014 suunnittelutyöryhmä Kirkon kasvatuksen päivien 2015 suunnitteluryhmä ECCE-Steering Group (varapj)

Heljä Petäjä

Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta, OKM Järki-neuvottelukunta Saamelaistyön neuvottelukunta, lisäksi osa työpanoksesta saamelaistyössä Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivien 2014 suunnitteluryhmä Lapsityönohjaajien ja Lapsityön teologien neuvottelupäivien 2015 suunnittelutyöryhmä Kirkon aamu- ja iltapäivätoiminnan työryhmä, pj Varhaiskasvatuksen uskontokasvatusta tukeva työryhmä, pj Varhaiskasvatuksen koulutuksen seurantaryhmä, varajäsen

Varhaiskasvatuksen yhteiset kansainväliset yhteydet Child Theology Movement Nordiskt pedagogiskt nätverk Pohjoismainen pyhäkoulukokous European Conference on Christian Education OMEP

Perheneuvonnan yhteydet

Päivi Kähkönen

Lapsiasianeuvottelukunta (STM) Kasvatus- ja perheneuvontaliiton (Kasper) hallitus Lastensuojelujaosto, (Lapsiasianeuvottelukunta, STM) Perhekeskus-työryhmä (THL) Kirkon sisäiset: Agricolan toimikunta Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtoryhmä Kirkkohallituksen sisäisen koulutuksen suunnittelutyöryhmä Perheneuvonnan kehittämistyöryhmä Perheasiain neuvottelukeskusten johtajien kokousten suunnittelutyöryhmä Perheneuvonnan valtakunnallisen strategian päivitystyöryhmä Kirkon painopistehanketta 2014–2015 suunnitteleva työryhmä, TO

Tero Pulkkinen Perheterapia-lehden toimitusneuvosto Kirkon sisäiset: Perheneuvonnan kehittämistyöryhmä Perheneuvonnan johtajien kokousten suunnittelutyöryhmä Perheneuvonnan valtakunnallisen strategian päivitystyöryhmä

Perhe- ja parisuhdetyön yhteydet Minna Tuominen

Parisuhdepäivien suunnittelutyöryhmä

Perhejärjestöjen yhteistyöryhmä Kirkon sisäiset: Parisuhteen palikat -valtakunnallinen työryhmä PP Linjausryhmä

Seurustelun palikat -työryhmä, Isovanhemmuuden palikat -työryhmä

Varhaisnuorisotyön ja partion yhteydet

Katri Vappula Henkisten ja hengellisten asioiden projektiryhmä, Suomen partiolaiset ry Ruuhka-suomen partioverkosto (Päpa ja Uudenmaan partiopiiri sekä Helsingin ja Espoon hiippa-kunnat) Pilotti -hankkeen ohjausryhmä, Avartti-säätiö ja PTK Perheliikuntaverkosto, STM Kasvatusasiainjaosto, SEN (vaihtunut elokuussa Tuula Vinko) Kirkon sisäiset: Yhdessä maailmassa ja Global Friends -hankkeiden koordinaatioryhmä, Kirnu -järjestöt JiiPee -netin neuvottelukunta, PTK, SL, KKP JiiPee -netin toimituskunta, PTK, SL, KKP

Kipinä 2015 suurleirin ohjelmatoimikunta, PTK Nuorisotyön koulutuksen seurantaryhmä, KK (varajäsen) Seurakuntien partiotyön sepporyhmä, KKP Kouluikäisten lasten ja nuorten seurakuntalaisuuden kehittämistyöryhmä Vieraanvaraisuuden kirkko 2014–15 vuosiaiheen työryhmä, TO Reformaation merkkivuosi kasvatuksen koordinaatioryhmä, KH

Koulutyön yhteydet Tuula Vinko

Kirkon sisäiset Koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan työryhmä Yhteistyöryhmät Raamattuvisan ohjausryhmä Erilaista ussaa -hankkeen ohjausryhmä Vastuuviikon ohjausryhmä Jumis.fi- ohjausryhmä SEN:n kasvatusasiain jaosto (elokuusta alkaen)

Kansainväliset yhteydet European Forum for Teachers of Religious Education The InterEuropean Comission on church and school (Suomen kirjeenvaihtajana)

Nuoret ja syrjäytyminen, kirkon liikunta- ja urheiluyhteistyö Mikko Mäkelä

Suomen Iceheartsin hallitus, varapuheenjohtaja Kalliolan setlementin hallitus Taloudenhallinnan neuvottelukunta, TEM Yllätetään yhteiskunta verkosto, koordinaattori Saappaan neuvottelukunta, puheenjohtaja Liikkuva seurakunta -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Moottoripaja -hankkeen ohjausryhmä, Nuorten Keskus Asennetta ja elämänhallintaa hankkeen ohjausryhmä, Invalidiliitto Tekstaritupun neuvottelukunta, PTK Sosiaalisen kannatusyhdistyksen hallitus Kansallisen perheliikuntaverkosto, STM Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen Yhteistyöprojekti, HNMKY Mun talous – Monialaisen nuorten talousosaamisen verkosto (Nuorisosäätiö) Opetushallituksen lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta, varapuheenjohtaja Preventiimi ehkäisevän päihdetyön tulevaisuustyöryhmä Nuorisotakuun taustaryhmä, Allianssi

Kirkon sisäiset: Kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunnan sihteeri Keravan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen ja neuvoston varajäsen Reformaation merkkivuoden teesityöryhmä Koulutuspoliittinen vaikuttamisfoorumi, TO

Kirkkohallituksen selektiivityöryhmä, TO Kirkontyö ammattioppilaitoksissa työryhmä, puheenjohtaja Erityisnuorisotyön tilastotyöryhmä Erityisnuorisotyön neuvottelupäivien suunnittelutyöryhmä, puheenjohtaja

Rippikoulutyön yhteydet Jarmo Kokkonen

Oikeus oppimisen neuvottelukunta (OKM, THL) Savuton Suomi 2040 -verkosto Kansainvälinen rippikoulututkimuksen verkosto Nuorten seksuaaliterveysverkosto (Väestöliitto) Kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen valtakunnallinen tohtoriohjelma KASVA (Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto) Suunnitelma 15 (Ehyt ry.) Nuorisotyön kehittämisverkosto (varajäsen) Kirkon sisäiset: Rippikoulutyöryhmä (2013–2017) Kirkon henkilöstön kansainvälisen koulutuksen seurantaryhmä Kirkon sisäisen viestinnän ohjausryhmä Kirkonkellon ohjausryhmä Varhaiskasvatuksen uskontokasvatusta tukeva työryhmä (P-ryhmä) Suurten seurakuntien ja seurakuntayhtymien rippikouluvastaavien työryhmä

Nuorisotyön kotimaiset ja kansainväliset yhteydet Nuorten Akatemian hallitus Haave verkoston jäsen (Kunnallinen nuorisotyö) Nuorisotyö rakennemuutoksessa ohjausryhmä (Humak/Okm) Nuorisotyö-lehden toimitus (Allianssi) Sosiaalialan koulutustoimikunta (OPH) Kuluttajaturvallisuusasiain neuvottelukunta (Tem) Nuorisotyön kehittämisverkosto (Allianssi) Lasten ja nuorten valtuutetun vaikuttamisryhmä (Lapsiasiavaltuutettu / Allianssi) Yhteisvastuu nuoresta ohjausryhmä (Mielenterveysseura, Yhteisvastuu) Mun talous-verkosto (Setlementti) Nuorisotyön valmiustyöryhmä (Allianssi) Kirkon sisäiset: Jukon pääluottamusmies kkh (2013–2015) Kirkkohallituksen yhteistyötoimikunta (2013–2015) Kirkon painopistehanketta 2014–2015 suunnitteleva työryhmä, TO Kirnu (Kirkon lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestöt ja KKP) Fleim toimitusneuvosto Kirkon nuorisopäivät päätoimikunta Diakonian viran uudistaminen (kirkolliskokous) Nuorisotyön perinteen tallennus (KKP, Diak, Knt) Nuoren seurakunnan veisukirjan toimituskunta Villi-lehden toimituskunta (päätoimittaja)

Kirkon nuorisotyönohjaajan koulutuksen seurantaryhmä Kirkon nuorisopäivät 2.0 työryhmä Vapaaehtoistyön koordinaatiotyöryhmä (to) Virotyöryhmä

9. Toimikunnat, neuvottelukunnat ja työryhmät

Kirkon kasvatuksen ja perheasiain toimikunta

Jäsenet: Seppo Häkkinen, pj. Raisa Cacciatore Irmeli Halinen Esa Iivonen Ville Kämäräinen Hanna-Mari Manninen Juha Muilu Stefan Myrskog Heli Pruuki Anna Saurama Seppo Sauro Kaija Tiirola Hans Tuominen

Lava-lakivalmistelutyöryhmä Hanna Pulkkinen, SO Eero Jokela, PTK Hans Tuominen, Vantaa Raija Ojell, KKP, pj

TPOK-ryhmä

Jäsenet: Tiina Haapsalo, SLK Hanna Pulkkinen, SO Elise Kyttä, NK Laura Kajala, PTK / Eero Jokela, PTK, pj Pirjo Lehtonen-Inkinen, SLS Anne Holländer, KCSA Marja-Leena Toivanen, OJT Raija Ojell, KKP

Päiväkerhon 70-vuotisjuhlavuoden suunnittelutyöryhmä Työryhmän tehtävänä on suunnitella päiväkerhon 70-vuotisjuhlavuoden tapahtumia ja pitää sen aikana ak-tiivisesti yllä kirkon varhaiskasvatuksen näkyvyyttä.

Jäsenet: Mirkka Torppa, Turun ja Kaarina srk-yhtymä Paula Enckell, Espoon srk-yhtymä Arto Helle, Hgin srk-yhtymä Birgitta Tasavuori, KiLa Merja Forsman, Kirkon Lastenohjaajat ry Anne Holländer, KCSA Juho Niemelä, KKP Raija Ojell, KKP, pj

Kirkon aamu- ja iltapäivätoiminnan työryhmä 2014–2015 Työryhmän tehtävänä on koordinoida ja tukea seurakunnissa tapahtuvaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoi-mintaa sekä yhteydenpitoa kunnan aip-toimijoihin. Työryhmä on ollut mukana järjestämässä aip-toiminnan neuvottelupäiviä ja pitänyt aip-toimintaa esillä mediassa.

Jäsenet: Päivi Hyystinmäki-Suomi, Lahden seurakuntayhtymä Simo Ikola, Lapuan kristillinen opisto Lotta Leppänen, Turun ja Kaarinan srk-yhtymä Liisa Luukkonen, Seurakuntien Lapsityön Keskus Maara Kosonen Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus-PTK ry, Helena Sandberg / Maria Björkgren-Vikström, KSCA Tuula Vinko, KKP Heljä Petäjä, puheenjohtaja, KKP Maarit Ala-Mononen, sihteeri, KKP (31.8.asti)

Varhaiskasvatuksen uskontokasvatusta tukeva työryhmä 2014–2015. Tehtävänä koordinoida ja kehittää seurakuntien päivähoitoyhteistyötä sekä tukea uskontokasvatuksen ase-maa yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa. Työryhmä on seurannut aktiivisesti varhaiskasvatuslakiuudistusta sekä muita varhaiskasvatuksen kentällä tapahtuneita muutoksia.

Jäsenet: Päivi Aumala, Tampere Tiina Haapsalo, SLK Sirkka Mattila, Oulunsalo Riikka Reina, Seurakuntaopisto Helena Sandberg / Ann-Mari Holländer KCSA Päivi Vuorelma, Helsingin seurakuntayhtymä Jarmo Kokkonen, KKP Juho Niemelä, KKP Heljä Petäjä, puheenjohtaja, KKP Minna Oksanen, sihteeri, KKP

Perheneuvonnan kehittämistyöryhmä Perheneuvonnan kehittämistyöryhmän perustehtävä on tukea ja kehittää valtakunnallista perheneuvonta-työtä yhteistyössä paikallisten perheasiain neuvottelukeskusten kanssa.

Jäsenet: Timo Korpinen, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja, Hämeenlinna, pj Päivi Ihander, vastaanottosihteeri, Järvenpää, sihteeri Seppo Kuosmanen, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja, Joensuu Sirpa Salo, perheneuvonnan johtaja, Jyväskylä Vuokko Laurila, perheneuvoja, Oulu

Leena Varha, perheneuvoja, Kouvola Päivi Laakio, vastaanottosihteeri, Turku Tero Pulkkinen, KKP Päivi Kähkönen, KKP Varajäsenet: Yvonne Terlinden, Kirkkonummi Päivi Stelin-Valkama, Tampere Jaana Viitanen, Hyvinkää-Riihimäki

Perheneuvonnan strategian päivitystyöryhmä 1.9.2014–31.12.2015 Perheneuvonnan strategian päivitystyöryhmän tehtävänä on perheneuvonnan valtakunnallisen strategian päivitystyö.

Jäsenet: Heikki Syrjämäki, johtava perheneuvoja, Tampere, pj Päivi Ihander, vastaanottosihteeri, Järvenpää, sihteeri Timo Korpinen, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja, perheneuvonnan kehittämistyöryhmän pj, Hämeenlinna Seppo Viljamaa, perheneuvoja, Ylivieska Pia Harmokivi, perheneuvoja, Kouvola Yvonne Terlinden, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja, Kirkkonummi Tero Pulkkinen, KKP Päivi Kähkönen, KKP

Parisuhteen palikat valtakunnallinen työryhmä

Jäsenet: Elise Saarinen, Adventtikirkko Jyrki Tiitinen, Helluntaikirkko Markku Kulmala, HNMKY Juha Savela, HNMKY Anu Mattson, Kansan Raamattuseura Maija Nyman, Kansan Raamattuseura Liisa Välilä, Kataja ry Riitta Luhtasela, Mennään eteenpäin ry Antti Yli-Opas, Porvoon suom. seurakunta Saara Karppinen, Vapaakirkko Tero Koskinen, Vapaakirkko Minna Tuominen, KKP

Seurustelun palikat työryhmä

Jäsenet: Sanna Jattu, Nuorten keskus Kenneth Koskinen, Hgin srk-yhtymä Aila Mäkinen, opiskelijatyö Helsinki Hanna Ranssi–Matikainen, Parempi avioliitto ry Nina Saaristo, adventtikirkko Tellervo Tulisalo, nuorisotyöntekijä, Seinäjoen srk Minna Tuominen, KKP

Parisuhteen palikat linjaustyöryhmä

Jäsenet: Tero Koskinen, Vapaakirkko Marita Kulmala, HNMKY Anu Mattsson, Krs Maija Nyman, KRS Hanna Ranssi-Matikainen, HNMKY Jyrki Tiitinen, Helluntaikirkko Liisa Välilä, Kataja parisuhdekeskus ry Antti Yli-Opas, Porvoon suom. srk

Seppotyöryhmä (Seurakuntien partiotyön ryhmä) Seppotyöryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää seurakuntien partiotyötä

Jäsenet: Pasi Bom, Jyväskylän seurakunta (Lapuan hiippakunta) Niklas Grönholm, Kuopion Puijon seurakunta (Kuopion hiippakunta) Nana Honkasalo, Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta (Helsingin hiippakunta) Markku Korhonen, Limingan seurakunta (Oulun Hiippakunta) Timo Lampi, Lappeenrannan seurakunta (Mikkelin hiippakunta) Heikki Marjanen, Lohjan seurakunta (Espoon hiippakunta) Sirpa-Liisa Saaristo, Lahden Joutjärven seurakunta (Tampereen hiippakunta) Laura Kajala/Markku Autio, PTK (Kirnu järjestöt) Timo Sinivuori, Suomen Partiolaiset Simon Lampenius, KCSA

Katri Vappula, sihteeri, KKP

Kouluikäisten lasten ja nuorten seurakuntalaisuuden kehittämistyöryhmä

Jäsenet: James Cox, nuorisopastori, Järvenpää Maritta Järveläinen, johtava nuorisotyönohjaaja Salo Atte Kääriäinen, nuorisotyönohjaaja, Karjasilta, Oulu Saija Kronqvist, Oulun hiippakunnan tuomiokapituli Jonna Peitso, nuorisotyönohjaaja, Vuosaari, Helsinki Tarja Liljendahl, Nuorten Keskus Stefan Myrskog, johtava työalasihteeri, KCSA Katri Vappula, työalasihteeri, Kirkkohallitus Pekka Tukeva, työalasihteeri, Kirkkohallitus

Kirkon liikunta- ja urheiluneuvottelukunta 2012–2016

Jäsenet: Jari Jolkkonen, pj., piispa Mika Aaltonen, Aalto-yliopisto Timo Bäckman, Jääkiekkoliitto Päivi Aalto-Nevalainen, OKM liikuntayksikkö Leena Paavolainen, Valo Jukka Pakarinen, Vartiokylän srk, 5-otteluliitto Timo Sahi, kirkolliskokous Timo Sinervo, Suomen NMKY:n urheiluliitto Kirsti Partanen, Voimisteluliitto Hanna Paavilainen, toimittaja Teemu Japisson, Valo ry johtaja

Asiantuntijat: Olli-Pekka Silfverhuth, parakisapappi Leena Huovinen, kisapappi Eeva-Liisa Helle-Lahti, Kuortaneen Urheiluopisto Mikko Mäkelä, sihteeri, KKP

Rippikoulutyöryhmä 2013–2017

Jäsenet: Hans Tuominen, pj., kirkkoherra, Vantaa Tarja Liljendahl, nuorisosihteeri, Nuorten Keskus Jouko Porkka, lehtori, tutkija, DIAK Mika Nurmi, hiippakuntasihteeri, Espoo, hiippakuntataso Stefan Myrskog, johtava työalasihteeri, KCSA Jari Pulkkinen, rippikoulupastori, Tampereen seurakuntayhtymä Delila Myyry, nuorisotyönohjaaja, Joensuu Saara Kinnunen, opiskelija, Kotka Ruusu Tervaskanto, kanttori, Rovaniemi Pekka Tukeva, KKP Jarmo Kokkonen, sihteeri, KKP

10. Yksikön henkilökunta

Päivi Kähkönen, johtaja Pekka Asikainen, apulaisjohtaja Maarit Ala-Mononen, toimistosihteeri Jarmo Kokkonen, seurakuntakasvatus, rippikoulutyö Mikko Mäkelä, nuoret ja syrjäytyminen, kirkon liikunta- ja urheiluyhteistyö Juho Niemelä, verkkotyöntekijä Raija Ojell, varhaiskasvatus Minna Oksanen, toimistosihteeri Heljä Petäjä, varhaiskasvatus Tero Pulkkinen, perheneuvonnan koulutus Sirpa Syrjä, nuorisotyö (vs. 1.9.2014 alkaen) Pekka Tukeva, nuorisotyö (vv. 1.8.2014 alkaen) Minna Tuominen, perhe- ja parisuhdetyö Katri Vappula, varhaisnuorisotyö Tuula Vinko, kouluyhteistyö ja uskonnon opetuksen kysymykset Leena Huovinen, osa-aikainen kisapappi Olli-Pekka Silfverhuth, osa-aikainen vammaisurheilun kisapappi