klasaribasari - tapiola sinfonietta · mikÄ ihmeen wienilÄisklassismi? wieniläisklassismi on...
TRANSCRIPT
KLASARIBASARIO P E T TA J A N O PA S
TEKIJÄT Heikki Vilpponen, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen aineryhmä
Henrietta Grünn, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen aineryhmä
Riitta Tikkanen, lehtori, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen aineryhmä
Tapiola Sinfoniettan työryhmä
KANNEN KUVA Heli Hirvelä
TAITTO G-Works
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
2
KLASARIBASARI
TERVETULOA KLASARIBASARIIN | 4
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS | 6
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, HISTORIA JA MUSIIKKI | 8
KUVATAIDE | 10
BIOLOGIA JA MUSIIKKI | 14
MAANTIETO | 16
MUSIIKKI | 18
VIERAAT KIELET | 30
KOTITALOUS | 34
FYSIIKKA | 36
MATEMATIIKKA | 38
LÄHDE- JA LINKKILISTA | 40
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
3
TERVETULOAKLASARIBASARIIN!
KONSERTIN ORKESTERI – TAPIOLA SINFONIETTA
Tapiola Sinfonietta on 42 muusikon muodostama Espoon kaupunginor-kesteri. Ohjelmistossa on runsaasti wieniläisklassisen kauden teoksia, ja muusikot tarttuvat innolla myös nyky-säveltäjien teoksiin, lastenmusiikkiin ja taiteidenvälisiin tuotantoihin. Tapiola Sinfoniettan kotisali on Espoon kulttuuri-keskuksessa, ja orkesteri tekee säännöl-lisesti vierailuja kotimaassa ja ulkomail-la. Orkesteri on tehnyt yli 60 levytystä, jotka tunnetaan maailmanlaajuisesti.
KONSERTIN SISÄLTÖ
Konsertissa tutkitaan sitä, mistä musiikki koostuu. Mitä rytmi on? Entä melodia ja harmonia?
Konsertin suuri säveltäjä on Ludwig van Beethoven (1770–1823), joka on tunnetuimpia wieniläisklassisen ajan säveltäjiä. Hänen rytmiset ratkaisunsa vievät musiikkia eteenpäin myrskyn ja
kiihkon voimalla. Sävellykset ovat täyn-nä hienoja arkkitehtonisia ja harmonisia rakennelmia, jotka ovat vaikuttaneet suuresti seuraavien sukupolvien sä-veltäjiin. Osaatko kuvitella minkälaista musiikkia Beethoven säveltäisi, jos hän eläisi nyt? Minkälaisia rakennuksia hän olisi suunnitellut jos olisi ollut arkkitehti?
Beethoven asui tärkeän osan elämästään Wienissä, jossa hänen aikanaan ihailtiin antiikin Kreikkaa, kauneutta ja sopusuhtaisuutta. Minkä-laista elämä oli Suomessa Beethovenin aikana? Minkälaista musiikkia täällä sävellettiin, entä ihannoitiinko Suomessa samoja asioita kuin Wienissä?
Konsertin toinen tärkeä säveltäjä on Felix Zenger, yksi maailman parhaista beatboxaajista. Hän käyttää rytmiä pohjana kaikessa musiikissaan. Miten beatboxauksessa tehdään rytmejä, oletko koskaan kokeillut? Entä jos Felix olisi asunut 250 vuotta sitten Wienissä, minkälaista musiikkia hän olisi säveltänyt?
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
4
MIKÄ IHMEEN WIENILÄISKLASSISMI?
Wieniläisklassismi on musiikin ajanjakso (noin 1770-1830), joka on saanut nimensä Itävallan pääkaupungin Wienin mukaan. Klassismi-sanalla viitataan antiikin Kreikkaan, jonka kulttuurissa wieniläissäveltäjät ihailivat erityisesti ajatusta sopusuhtaisuudesta, kauneudesta ja tasapainoisuudesta. Säveltäjät siirsivät nämä ihanteet kirjoittamaansa musiikkiin, ja samalla he tulivat vakiinnuttaneeksi muun muassa sinfonian, konserton, sonaatin ja kvarteton muotorakenteet.
OPETTAJAN MATERIAALIVIHKO
Tähän vihkoon on koottu tehtäviä, joiden avulla voi syventää Taidetestaajien kon-serttikokemusta ja taustoittaa konsertin teoksia. Tehtävät kannustavat kokeile-miseen ja tutkimiseen, ja opettaja voi itse määritellä, kuinka kauan kuhunkin tehtävään käytetään aikaa.
Vihkossa on tehtäviä matematiikan, fysiikan, äidinkielen, historian, kuva- taiteen, musiikin, biologian, maantiedon, kotitalouden, liikunnan, tietotekniikan ja vieraiden kielten tunneille. Tehtävissä käsitellään muun muassa sitä, miten rytmi näkyy kuvataiteessa, kuinka
luonnosta löydetyillä materiaaleilla voi tehdä omaa musiikkia ja minkälaisessa maailmassa eri säveltäjät ovat eläneet ja elävät.
Tee tehtävistä video. Lataa se esimerkiksi Youtubeen ja lähetä linkki Tapiola Sinfoniettalle osoitteeseen [email protected]. Sinfonietta julkaisee saamiaan videoita omissa kanavissaan, jotta mahdollisimman moni pääsee näkemään Taidetestaajien hienoja tuotoksia.
Nähdään Taidetestaajien konsertissa!
OHJEELLINEN RYHMÄKOKO:
YKSIN ◦ PAREITTAIN ◦◦ RYHMÄTYÖ ◦◦◦◦
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
5
KATSO MYÖS VIERAAT KIELET -OSION TEHTÄVÄ 3
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Tavoitteena on tutustua runon kirjoittamiseen sekä rap-genreen ja musiikin osa-alueista rytmiikkaan ja sanoihin. Tehtävät voi tehdä yksin, pareittain tai pienessä ryhmässä. Oppiaineelle asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät T3, T10–12, T15 ja T17.
RYTMINEN RUNO, ELI MEIDÄN POSSEN RAP!1–2 OPPITUNTIA ◦ ◦◦ ◦◦◦◦
Kuunnelkaa erilaisia rap-kappaleita ja tutustukaa niiden avulla rap-lyriikoihin ja kappaleiden perustana toimivaan rytmiseen ”beatiin”.
1. Valitkaa pienryhmissä, parin kanssa tai jokainen yksin aihe, josta haluatte tehdä rap-kappaleen. Aihe voi olla esimerkiksi Beethovenin elämä tai sävellykset, Suomi100, demokratia, terveet elämäntavat, jokin yhteiskunnallinen epäkohta, keskeinen asia nuorten elämästä tai jokin muu työryhmää kiinnostava asia.
2. Miettikää aiheeseen sopivia lauseita ja yksittäisiä sanoja ja keksikää riimipareja.
3. Kirjoittakaa pohtimienne sanojen, lauseiden ja riimiparien pohjalta sanat omaan rap-kappaleeseen, eli tehkää rap-runo. Mitä haluatte sanoa? Miten ja millä tyylillä haluatte sen sanoa? Kenelle haluatte osoittaa sanomanne ?
4. Kokeilkaa miten saisitte lausuttua rap-runonne rytmikkäästi (esimerkiksi beat-kompin tahtiin). Liittäkää mukaan katu-uskottava asenne ja liike ja räpätkää runonne luokallenne.
1
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
6
RAP-RUNON TALLENTAMINEN 1 < OPPITUNTIA ◦ ◦◦ ◦◦◦◦
SISÄLTÄÄ MYÖS MUSIIKIN TAVOITEALUEET T1, T3, T6, T7 JA T12
Lausukaa valmiit rap-lyriikkanne videolle tai nauhoittakaa ne. Voitte laajentaa tehtävää edelleen tekemällä ja harjoittelemalla kappaleisiin taustat beatboxaamalla, tietotekniikan (esim garageband, musescore) ja/tai bändisoitinten avulla.
Lähettäkää tallenteenne linkki osoitteeseen [email protected]
2
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
7
KATSO MYÖS VIERAAT KIELET -OSION TEHTÄVÄ 3
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, HISTORIA JA MUSIIKKI
Lue Beethovenin rakkauskirjeet (lähde 10) sekä seuraava Arttu Takalon kuvaus hänen sävellyksensä synnystä:
“Where Will I Lay My Heart? syntyi erään eron jälkeen, kun tuntui siltä, etten enää tiennyt, mihin “sydämeni laittaisin”, eli kenen haltuun sen voisin nyt, tyhjyyden keskellä, antaa. Aiheesta huolimatta tunnelma on kuitenkin lohdullinen, jopa toiveikas. Ja olin siis jo ehtinyt tehdä ensimmäisen soololevyni, ja seuraava ikäänkuin “roikkui ilmassa”. Tämä kappale antoi syntyessään kyllä vahvan sysäyksen tehdä toisen soololevyni. Kappale syntyi heti alussa jousille, ja teema pyöri päässä alituiseen, lohduttaen hieman silloista minua.”
Mitä yhteistä näillä kahdella säveltäjällä on kirjeiden perusteella?
TUTKIMUSPROJEKTI: KUKA OLI LUDWIG VAN BEETHOVEN?1 < OPPITUNTIA ◦ ◦◦◦◦
Tavoitteena on tutustua konsertissa esitettäviin teoksiin ja niiden säveltäjiin. Oppiaineille asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät musiikissa T8 ja T9, historiassa T1, T2, T4, T5, T8, T9 ja T11 sekä äidinkielessä T2,T6–8, T10, T11 ja T13–16.
Projektit voi toteuttaa halutun kokoisissa ryhmissä tai yksin siten, että jokainen ryhmä valitsee yhden seuraavista aiheista:
1
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
8
Konsertissa kuullaan osia Beethovenin seitsemännestä sinfoniasta. Kerro milloin ja missä temperamenttinen säveltäjä eli. Etsi tietoa hänen elämänvai-heistaan, perheestään ja erityisistä tapahtumista hänen elämässään. (Käytä apunasi lähteitä 4–7 ja 11)
Etsi tietoa siitä, milloin Beethovenin seitsemäs sinfonia on sävelletty. Selvitä, miten tuon ajan maailman tapahtumat, esimerkiksi Napoleonin hyökkäykset Venäjälle, vaikuttivat tai olisivat mielestäsi voineet vaikuttaa säveltäjään sekä sävellykseen ja sen valmistumiseen tai käyttämiseen. Voit myös kuun-nella teoksen ja pohtia, kuuluvatko sävellykseen vaikuttaneet tapahtumat musiikissa. (Kuuntelulinkki: lähde 1. Avuksi tiedonhakuun linkit 13 ja 14).
Kokoa hankkimasi tiedon pohjalta suullinen tai kirjallinen esitys tai esi-merkiksi seinätaulu, jonka esität luokalle. Videoi tai valokuvaa esityksesi ja lähetä niistä linkki osoitteeseen [email protected]
2
3
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
9
+TVT / MUSIIKKILIIKUNTA
KUVATAIDE
MINIMALISMI TUTUKSI2–4 OPPITUNTIA ◦◦◦◦
Tavoitteena on tutustua minimalismiin kuvataiteessa käytännön keinoin. Oppiaineelle (kuvataide) asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät T1, T3-5, T7 ja T9
Käykää ensin yhdessä läpi minimalismin pääajatuksia ja työskentelyteknii-koita. Vaihtoehtoisesti opiskelijoille voidaan antaa aikaa selvittää niitä itse ennen varsinaisen työn tekemistä.
Mitä minimalismi on ja mitä se tarkoittaa?Mistä minimalismin tunnistaa?Keitä tunnettuja minimalistisen kuvataiteen edustajia tiedät tai löydät? Etsi mieluisa minimalistista tyylisuuntaa edustava teos. Poimi teoksesta joku yksityiskohta, ja jäljennä se joko vapaasti tai tarkasti paperille. Maalaa, piirrä tai tee haluamallasi tyylillä sen jälkeen muu osa teoksesta oman mielesi mukaan. Työn siis ei tule olla kopio esikuvastaan, vaan tuotoksen tulisi olla jotakin ihan uutta. Ota valmiista työstä kuva ja lähetä se osoitteeseen [email protected]. Kerro saateviestissä kuka taiteilija ja / tai mikä teos oli työsi esikuvana.
1
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
10
MINIMALISTINEN TAIDEJÄLJENNÖS 2–3 OPPITUNTIA ◦
Tavoitteena on tutustua minimalistiseen taidesuuntaukseen käytännön avulla. Oppiaineelle (kuvataide) asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät ainakin T3, T5 ja T9.
Valitse yksi minimalismia edustava taideteos. Tee siitä mahdollisimman tarkka jäljennös, kuitenkin niin, ettet piirrä läpi, vaan luot teoksen itse. Ota valmiista työstä kuva ja lähetä se osoitteeseen [email protected]
2
MINIMALISTINEN TAIDEVÄÄRENNÖS 2–3 OPPITUNTIA ◦
Tavoitteena on tutustua minimalistiseen taidesuuntaukseen käytännön avulla. Oppiaineelle (kuvataide) asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät ainakin T1-7 sekä T9-10.
Valitse yksi minimalismia edustava taideteos. Tee teoksesta mahdollisimman tarkka jäljennös, mutta lisää joukkoon jotakin, mikä paljastaa teoksen väärennetyksi.
Paljastuuko teoksesi katsojalle helposti, vai vaatiiko se tarkempaa tutkimista? Onko väärennös kuvan osassa vai esimerkiksi tekniikassa, jolla kuva on tehty? Keksivätkö luokkakaverisi, mikä työsi paljastaa väärennökseksi?
Ota valmiista työstä kuva ja lähetä se osoitteeseen [email protected]
3
LISÄÄ TEHTÄVIÄ SEURAAVALLA SIVULLA
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
11
MAALAA, MITÄ KUULET 1–2 OPPITUNTIA ◦
Tavoitteena on tutustua konsertin ohjelmistoon ja opetella kertomaan siitä kuvataiteen avulla. Tämän tehtävän tuotoksen ei tarvitse edustaa minimalismia! Oppiaineille (kuvataide, musiikki) asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät kuvataiteessa T1, T3-7 ja T10 sekä musiikissa T5, T6 ja T9-10.
Valitse yksi konsertissa esitettävistä teoksista. Kuuntele teosta, ja maalaa mitä kuulet. Ota maalauksestasi kuva ja lähetä se osoitteeseen [email protected]. Kerro saateviestissä mikä sävellys oli työsi esikuvana.
Opettaja voi teettää koko ryhmälle työn samasta teoksesta, tai vaihtoeh-toisesti jokainen oppilas voi valita haluamansa teoksen, jolloin kuuntelua varten tarvitaan kuulokkeet.
Miksi valitsit juuri kuuntelemasi teoksen? Osaisitko selittää, mitkä kuulemasi asiat toivat mieleesi niitä asioita, joita maalasit? Kun katsot luokkakaverisi maalausta, osaisitko arvata, mitä teosta hän on kuunnellut tai mitä hänen maalauksessaan näkyy?
Jos kuuntelitte samaa teosta, löytyikö eri oppilaiden maalauksista yhtäläisyyksiä? Entä suuria ristiriitoja?
4
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
12
MUSIIKKIVIDEO 2–6 OPPITUNTIA ◦ ◦◦ ◦◦◦◦
SOPII MAHDOLLISESTI MYÖS LIIKUNTATUNNIN/MUSIIKKILIIKUNNAN TEHTÄVÄKSI
Tavoitteena on tutustua rytmin keinoin konsertin ohjelmistoon. Oppiaineille (kuvataide, musiikki, liikunta) asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät kuvataiteessa T1, T3, T4 ja T6-9, musiikissa T1 ja T5-8 sekä liikunnas-sa T1 ja T8-10.
Valitse yksi konsertissa esitettävistä teoksista. Suunnittele siihen musiikkivi-deo, kuvaa se ja lähetä linkki Klasaribasarin Facebook-sivulle. Video voi olla animaatio, elokuvatyyppinen, tai mitä tahansa muuta.
Mitä säveltäjä on ehkä halunnut viestittää musiikillaan? Voiko viestin välittää videon avulla?
Voisiko musiikin välittämän viestin muuttaa videon avulla?
Voiko katsojien mielikuviin musiikista tai sen viestistä vaikuttaa?
5
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
13
BIOLOGIA JA MUSIIKKI
MUSIIKKIA LUONNOSTA1–2 OPPITUNTIA ◦ ◦◦ ◦◦◦◦
Tavoitteena on tutustua konsertin ohjelmistoon sekä lähiluontoon. Oppiaineille (biologia, musiikki) asetetuista tavoitteista tehtävään liittyy biologiassa T11–13 ja musiikissa T1 ja T5–7.
Kuunnelkaa näytteitä Felix Zengerin musiikista (lähteet 2 ja 3). Etsikää luon-nosta materiaalit ja esittäkää teos löytämienne materiaalien avulla: kuvallisesti, äänien avulla, muotojen tai materiaalien ominaisuuksilla tms. Kuvaa, äänitä tai videoi tuotos, ja lähetä se tai linkki osoitteeseen [email protected]
Koko ryhmä voi tehdä oman tuotoksensa tai tehtävä voidaan tehdä pienryh-mässä, parin kanssa tai jokaisen oppilaan omana projektina.
Kuka on Felix Zenger?Millaisia asioita kuulet, kun kuuntelet hänen musiikkiaan?Millaisilla välineillä voisit itse tuottaa samanlaisia efektejä?Kuulevatko kaikki tehtävän tekijät samanlaisia asioita? Millaisia eroja ja yhtä-läisyyksiä löydätte toistenne havainnoista?
1
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
14
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
15
MAANTIETO
SINFONIA KARTALLA1–3 OPPITUNTIA ◦
Tavoitteena on tutustua Saksaan tai siihen alueeseen, jossa Beethoven asui sävellystyönsä aikana. Oppiaineelle (maantieto) asetetuista tavoitteista teh-tävään liittyvät T1, T3, T5, T8 ja T10.
Selvitä ensin, missä Beethoven sävelsi seitsemännen sinfoniansa, ja etsi tietoa kyseisestä alueesta. Kokoa tieto suullisen tai kirjallisen esitelmän muotoon tai keksi itse esitelmäsi esitystapa. Esitä työ luokalle. Videoi, kuvaa tai nauhoita esitelmä ja lähetä se tai linkki Klasaribasarin Facebook-sivulle.
Miten alue sijoittuu kartalle?Millaisia erilaisia asioita ja ominaisuuksia kuvaavia karttoja alueesta voisi tehdä?Mitä kertoisit alueen maantieteellisistä erityis- tai ominaispiirteistä?Oletko käynyt alueella? Miten kuvailisit kokemuksiasi ympäristöstä?
1
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
16
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
17
KATSO MYÖS VIERAAT KIELET -OSION TEHTÄVÄ 3
MUSIIKKI
TUTUSTUMINEN TEOKSIIN SOITTAMALLA 2 < OPPITUNTIA ◦◦◦◦
Oppilaista muodostetaan pienyhtyeitä tai yksi iso yhtye. Yhtye valitsee jonkin seuraavista konserttikappaleiden sovituksista ja harjoittelee sen esityskun-toon. Videoikaa esitykset ja lähettäkää linkki osoitteeseen [email protected]
FELIX ZENGERIN RYTMIIKKAA
Oheinen rytmikuvio on ote Zengerin teoksesta beatboxaajalle ja orkesterille, joka kuullaan Taidetestaajien konsertissa. Soittakaa sovitusta rytmisoitti-mien lisäksi vaikkapa kehorytmeillä tai beatboxaamalla.
1
© H
EID
I S
TR
EN
GE
LL
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
18
Claves/Agogo
Bongo
Djembe/Conga
Surdo/Bass drum
Felix Zengerin rytmiikkaa
2 2 2 2
LISÄÄ TEHTÄVIÄ SEURAAVALLA SIVULLA
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
19
ARTTU TAKALO: WHERE WILL I LAY MY HEART
Pohjustuksena Arttu Takalon kertomus hänen kappaleensa synnystä:
“Where Will I Lay My Heart? syntyi erään eron jälkeen, kun tuntui siltä, etten enää tiennyt, mihin “sydämeni laittaisin”, eli kenen haltuun sen voisin nyt, tyhjyyden keskellä, antaa. Aiheesta huolimatta tunnelma on kuitenkin lohdullinen, jopa toiveikas. Ja olin siis jo ehtinyt tehdä ensimmäisen soololevyni, ja seuraava ikäänkuin “roikkui ilmassa”. Tämä kappale antoi syntyessään kyllä vahvan sysäyksen tehdä toisen soololevyni. Kappale syntyi heti alussa jousille, ja teema pyöri päässä alituiseen, lohduttaen hieman silloista minua.”
LISÄTEHTÄVÄ
Oppilaat voivat kirjoittaa kappaleeseen omat lyriikat Artun tekstiä apuna käyttäen.
Piano
Acoustic Guitar
Ukulele
Bass Guitar
D B‹ G A B‹
D B‹ G A B‹
Pno.
A. Gtr.
Uke.
Bass
E G B¨ D G D B‹ E E/G©
6
4fr
E G B¨ D G D B‹4fr
E
Where Will I Lay My Heart
Arttu Takalo
2 24 4 2 2 0 2 4 2 0 0
2 0
2 2
4 4 0
0 02 2 0 0
20 2 0
2 24 2
0 02 2
2
02
30 2
2 0 2 4 2 0 0 2 0
0
2
0
24 0 2 0 2 4
02
0 2 02 2
02
2
4
2 02
20
20 2
0 31
0
3
02
0 4
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
20
LISÄÄ TEHTÄVIÄ SEURAAVALLA SIVULLA
Pno.
A. Gtr.
Uke.
Bass
A G F©‹ B‹ A/C© D D/C©
12
A G F©‹ B‹ D
Pno.
A. Gtr.
Uke.
Bass
G D D/F© A D1. 2.
16
1. 2.
G D A D
2
0
2 3 02
4 0
2 4 0 2 4
0
2
4 5 2 02
20 2
20 2
03 2
2 40
4
2 0
20 0 0
2
00
24
2 2 2 0
2
3
0
20
0
2
Pno.
A. Gtr.
Uke.
Bass
A G F©‹ B‹ A/C© D D/C©
12
A G F©‹ B‹ D
Pno.
A. Gtr.
Uke.
Bass
G D D/F© A D1. 2.
16
1. 2.
G D A D
2
0
2 3 02
4 0
2 4 0 2 4
0
2
4 5 2 02
20 2
20 2
03 2
2 40
4
2 0
20 0 0
2
00
24
2 2 2 0
2
3
0
20
0
2
Piano
Acoustic Guitar
Ukulele
Bass Guitar
D B‹ G A B‹
D B‹ G A B‹
Pno.
A. Gtr.
Uke.
Bass
E G B¨ D G D B‹ E E/G©
6
4fr
E G B¨ D G D B‹4fr
E
Where Will I Lay My Heart
Arttu Takalo
2 24 4 2 2 0 2 4 2 0 0
2 0
2 2
4 4 0
0 02 2 0 0
20 2 0
2 24 2
0 02 2
2
02
30 2
2 0 2 4 2 0 0 2 0
0
2
0
24 0 2 0 2 4
02
0 2 02 2
02
2
4
2 02
20
20 2
0 31
0
3
02
0 4
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
21
BEETHOVEN: SINFONIA NRO 7, TOINEN OSA
Tähän pohjustuksena oppilaat voivat lukea otteita Beethovenin rakkauskirjeistä (lähde 10).
LISÄTEHTÄVÄ
Tähänkin teemaan voi tehdä omat lyriikat
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
22
Piano
Acoustic Guitar
Ukulele
Bass Guitar
A‹ E/G© E A‹ C/G G C
A‹4fr
E4fr
E A‹ C G C
Pno.
A. Gtr.
Uke.
Bass
C B B‹ A A‹ E/G© A‹ E A‹
9
C B B‹ A A‹4fr
E A‹4fr
E A‹
7. Sinfonia: Teema osasta 2
Ludwig van Beethoven
2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 40 0 0 0 0 0
0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3 3 3 3 3 3
0 0 04 4 0 0 0
0 0 0 0 03 3 3 3 3
3
0 0 20 0
4 41 2 2
2 2 2 2 2 2 41 2
3 30 2 2
2 2 40 0
0 0 0 0 0 0 2 40
3 3 3 2 2 2 2 2 0 0 0 0 04
00 0 0
0
LISÄÄ TEHTÄVIÄ SEURAAVALLA SIVULLA
Sinfonia nro 7: Teema osasta 2
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
23
OMA SOVITUS2 < OPPITUNTIA ◦ ◦◦◦◦
Tavoitteena on tutustua konsertissa esitettäviin teoksiin oman soittamisen ja / tai laulamisen avulla sekä opetella improvisoinnin ja oman sovittamisen taitoja. Oppiaineelle (musiikki) asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät T1, T3, T5-7 ja T12.
Valitkaa katkelma jostakin konsertissa esitettävästä teoksesta, ja sovittakaa se itse kokoamallenne orkesterille. Sovituksessa voi käyttää omaa kehoa, erilaisia rytmisoittimia, melodia- tai säestyssoittimia, boomwhackerseja, omaa ääntä tai mitä tahansa mieleen tulee. Apuna voi käyttää myös alkupe-räistä teosta soimassa taustalla.
Videoikaa esitys ja lähettäkää linkki osoitteeseen [email protected]
2
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
24
SÄVELLYS RYTMIN POHJALTA1 < OPPITUNTIA ◦ ◦◦ ◦◦◦◦
Tavoitteena on tutustua musiikin eri osa-alueisiin siten, että lähtökohtana on rytmi. Samalla tutustutaan konsertissa esitettävien teosten musiikillisiin aiheisiin. Oppiaineelle (musiikki) asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät T1, T3, T6, T7 ja T12.
Oppilaille annetaan jokin seuraavista Beethovenin 7. sinfonian rytmikatkel-mista. Tehtävänä on tehdä rytmiin melodia. Tunnin lopussa voidaan yhdessä kuunnella teoksesta se kohta, josta rytmikatkelma on poimittu. Yhden oppi-tunnin pituisena projekti päättyy tähän.
LAAJEMPI PROJEKTI
Jatketaan rytmikatkelman työstämistä siten, että kirjoitetaan melodialle toinen (tai useampi) ääni ja mahdollisesti soinnut. Kappaleeseen voi tehdä myös sanat ja suunnitella siihen säestävän yhtyeen. Lopuksi kappale har-joitellaan ja esitetään luokalle. Tunnin lopussa voidaan yhdessä kuunnella alkuperäisen teoksen katkelma, josta rytmi on poimittu.
Videoikaa (tai kuvatkaa) valmiit kappaleet ja lähettäkää linkit osoitteeseen [email protected]
3
Sävellys rytmin pohjalta
Rytmi 1 (Beethoven 7.Sinfonia, osa 2)
Rytmi 2 (Beethoven 7.Sinfonia, osa 4)
LISÄÄ TEHTÄVIÄ SEURAAVALLA SIVULLA
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
25
SÄVELLYS MELODIAN POHJALTA 1 < OPPITUNTIA ◦ ◦◦ ◦◦◦◦
Tavoitteena on tutustua musiikin eri osa-alueisiin siten, että lähtökohtana on melodia (sävelkulku). Samalla tutustutaan konsertissa esitettävien teosten musiikillisiin aiheisiin (rytmi ja melodia). Oppiaineelle (musiikki) asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät T1, T3, T6, T7 ja T12.
Oppilaille annetaan seuraava Beethovenin 7. sinfonian melodiakatkelma. Oppilaat voivat soittaa melodiaa ukulelella tai kitaralla. Tehtävänä on tehdä melodiaan rytmi. Tunnin lopussa voidaan yhdessä kuunnella teoksesta se kohta, josta melodiakatkelma on poimittu. Yhden oppitunnin pituisena pro-jekti päättyy tähän.
LAAJEMPI PROJEKTI
Jatketaan melodiakatkelman työstämistä siten, että kirjoitetaan siihen toinen (tai useampi) ääni ja mahdollisesti soinnut. Kappaleeseen voi tehdä myös sanat ja suunnitella siihen säestävän yhtyeen. Lopuksi kappale har-joitellaan ja esitetään luokalle. Tunnin lopussa voidaan yhdessä kuunnella alkuperäisen teoksen katkelma, josta melodia on poimittu.
Videoikaa valmiit kappaleet ja lähettäkää linkit osoitteeseen [email protected]
4
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
26
LISÄÄ TEHTÄVIÄ SEURAAVALLA SIVULLA
Melodia 1 (Beethoven 7.Sinfonia, osa 2)
Sävellys melodian pohjalta
1 0 0 1 3 1 0 0 1 1 1 1 3 40 0 0
30 1 0
3 30
3 2 2 3 5 3 2 2 3 3 3 3 5 6 7 7 7 5 7 8 7 5 5 7
0 04 3 0 2 3
03 3 2 1 1 0 1 0 1 3 1 0
2 7 7 6 5 2 4 5 7 5 5 4 3 3 2 3 2 3 5 3 2 0
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
27
ORKESTERISOITTIMET TUTUIKSI 1 < OPPITUNTIA ◦◦◦◦
Tähän aiheeseen voi tutustua joko pikaisesti tai perusteellisesti, ryhmän ennakkotietojen mukaan. Tavoitteena on tutustua soittimiin, joita konsertissa kuullaan. Oppiaineelle (musiikki) asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät T4, T5, T8, T9 ja T12.
Soittimet voi käydä ensin läpi esimerkiksi soitinryhmittäin: jousisoittimet (viulu, alttoviulu, sello, kontrabasso), puhaltimet (puupuhaltimet: huilu, oboe, klarinetti, fagotti sekä vaskisoittimet: trumpetti, käyrätorvi, pasuuna, muut torvet ja saksofoni) ja lyömäsoittimet (ainakin patarummut ja lautaset, ehkä myös rumpusetti ja kellopeli tms.).
Soittimia voi kuunnella ja harjoitella niiden tunnistamista konsertissa esitet-tävistä teoksista, esimerkiksi Beethovenin seitsemännestä sinfoniasta.
Tämän jälkeen oppilaat voivat valita jokaisesta ryhmästä esimerkiksi yhden soittimen, josta he keräävät tietoja. Soittimesta voi tehdä vaikka esitelmän.
Soittimien lisäksi voidaan tutustua eri orkesterityyppeihin (jousiorkesteri, puhallinorkesteri, sinfoniaorkesteri), ja siihen, mitä soittimia eri orkestereihin yleensä kuuluu.
Tietoa sinfoniaorkesterin soittimista ja kokoonpanosta saa lähteistä 6 ja 12.
5
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
28
SINFONIA TUTUKSI 1–2 OPPITUNTIA ◦◦◦◦
Tavoitteena on tutustua sinfoniaan ja sen rakenteeseen, erityisesti konser-tissa esitettävään Beethovenin Sinfoniaan nro 7. Oppiaineelle (musiikki) asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät T1, T5 ja T8-10.
Ensin tutkitaan, mitä sinfonialla tarkoitetaan ja millainen on sinfonioiden rakenne. Kuunnellaan katkelmia Beethovenin sinfoniasta ja opetellaan tun-nistamaan musiikista aiemmin opiskeltuja rakenteita ja niiden osia. Kuunte-lun tueksi taululle voi kirjoittaa sonaattimuotoon kuuluvat musiikilliset jaksot: ESITTELYJAKSO - KEHITTELYJAKSO - KERTAUSJAKSO
Samalla konsertissa olevan teoksen melodia- ja rytmiaiheet tulevat tutuiksi ja ovat ehkä tunnistettavissa konsertissa.
ESIMERKKIKYSYMYKSIÄ OPPILAIDEN POHDITTAVAKSI:
Milloin joku rytmi- tai melodia-aihe toistuu teoksessa? Nosta peukalo pystyyn, kun kuulet tutun melodian tai rytmin uudelleen.
Mikä soitin tai mitkä soittimet soittavat eri kohdissa toistuvaa melodiaa tai rytmiä? Vaihtuuko soitinryhmä vai tuleeko toisto aina samoilla soittimilla?
Tunnistatko sinfonian rakennetta kuulemastasi? Milloin jakso vaihtuu? Nosta käsi ylös, kun huomaat muutoksen.
6
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
29
VIERAAT KIELET
ESITELMÄ SÄVELTÄJÄSTÄ TAI MIELIMUSIIKISTA 1–2 OPPITUNTIA ◦ ◦◦
Tavoitteena on harjoitella esitelmän valmistamista ja pitämistä vieraalla kielellä (vieraan kielen suullista ilmaisua) ja tutustua konsertissa esitettävien teosten säveltäjiin. Oppilaat voivat myös esitellä konsertin omaa suosikki- teostaan tai teosten säveltäjien musiikkia yleisesti.
Oppiaineelle asetettujen tavoitteiden liittyminen tehtävään riippuu siitä, mistä kielestä ja millaisesta oppimäärästä on kyse. Kaikissa tapauksissa tavoitteena on kuitenkin kielen rohkea soveltaminen ja käyttäminen sekä suullisesti että kirjallisesti (viestintätaidot), sekä tiedon hakeminen (teksti- taidot) ja löydetyn tiedon kääntäminen tarvittaessa kieleltä toiselle.
Tehkää esitelmät yksittäin tai pareittain käyttäen apuna erilaisia lähteitä. Esittäkää esitelmät muulle ryhmälle suullisesti. Videoikaa esitykset ja lähet-täkää linkit Klasaribasarin Facebook-sivuille.
Esityksen voi opettajan valinnan mukaan tehdä myös kirjallisena (esim. seinätyö tai vihkotyö). Kirjallisetkin työt voi opettajan niin halutessa esitellä luokalle.
Miksi valitsit juuri kyseisen säveltäjän tai teoksen? Mikä hänessä tai hänen musiikissaan puhuttelee?
Oletko ennen kuunnellut valitsemasi säveltäjän tai muusikon musiikkia tai tutustunut siihen muuten (soittamalla, lukemalla tms.)? Miksi? Miksi et?
1
ERITYISESTI TEHTÄVÄ 3 ON MYÖS ÄIDINKIELEEN JA MUSIIKKIIN SOPIVA
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
30
KIELENKÄÄNTÄJÄ 1–2 OPPITUNTIA ◦ ◦◦ ◦◦◦◦
Tavoitteena on harjoitella kääntämistä vieraasta kielestä suomeen tai toisin-päin, sekä tutustua konsertissa esitettäviin teoksiin ja niiden säveltäjiin.
Oppiaineelle asetettujen tavoitteiden liittyminen tehtävään riippuu siitä, mistä kielestä ja millaisesta oppimäärästä on kyse. Kaikissa tapauksissa ta-voitteena on kielen rohkea soveltaminen ja käyttäminen sekä suullisesti että kirjallisesti (viestintätaidot), sekä tiedon hakeminen (tekstitaidot) ja löydetyn tiedon kääntäminen tarvittaessa kieleltä toiselle.
Oppilas, oppilaspari tai oppilasryhmä valitsee jonkin konsertissa esitettävistä teoksista tai teosten säveltäjistä. Seuraavaksi etsitään esimerkiksi internetis-tä teokseen tai säveltäjään liittyvä teksti, joka käännetään suomeksi tai halu-tulle vieraalle kielelle. Käännöksen voi tehdä myös pienestä osasta tekstiä.
Beethovenista löytyy englanniksi tietoa lähteistä 6 ja 7.
2
LISÄÄ TEHTÄVIÄ SEURAAVALLA SIVULLA
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
31
KIRJE SÄVELTÄJÄLLE TAI SÄVELTÄJÄN KIRJE KUULIJALLE 1–2 OPPITUNTIA ◦
Tavoitteena on tutustua konsertissa esitettäviin teoksiin sekä niiden säveltä-jiin ja harjoitella vieraan kielen kirjallista ilmaisua. Oppiaineelle asetettujen tavoitteiden liittyminen tehtävään riippuu siitä, mistä kielestä ja millaisesta oppimäärästä on kyse. Kaikissa tapauksissa tavoitteena on kielen rohkea soveltaminen ja käyttäminen sekä suullisesti että kirjallisesti (viestintätai-dot), sekä tiedon hakeminen (tekstitaidot) ja löydetyn tiedon kääntäminen tarvittaessa kieleltä toiselle.
Oppilas valitsee yhden konsertissa esitettävistä teoksista ja kuuntelee sen tai osan siitä. Halutessaan hän voi kuunnella myös muita saman säveltäjän teoksia. Tämän jälkeen oppilas kirjoittaa halutulla kielellä kirjeen teok-sen säveltäjälle. Kirjeessä voi esimerkiksi kysyä säveltäjältä teokseen tai sävellystyöhön vaikuttaneisiin asioihin liittyviä kysymyksiä tai analysoida kuulemaansa ja kertoa siitä oman arvionsa.
Tehtävän voi tehdä myös niin, että oppilas kirjoittaa kirjeen säveltäjän omi-naisuudessa ja kertoo kuulijoille omia näkemyksiä teoksestaan. Kirjeeseen voi hakea inspiraatiota esimerkiksi fanikirjeestä Beethovenille (lähde 8).
Tämä sopii myös analysointitehtäväksi äidinkielen tai musiikin tunneille. Tällöin oppiaineelle asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät äidinkielessä T3, T6, T10-14 ja T16 ja musiikissa T5, T6 sekä T8-10.
Ota kuva kirjeestä ja lähetä ne Klasaribasarin Facebook-sivuille.
3
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
32
MITÄ KONSERTISSA KUULLAAN?1–2 OPPITUNTIA ◦
Tavoitteena on tutustua musiikkisanastoon sekä oivaltaa musiikin kansain-välinen kieli ja sen merkitys. Oppiaineelle (musiikki) asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät T5, T6, T8-10 ja T12.
Konsertissa esitetään muun muassa osia Beethovenin seitsemännestä sinfo-niasta. Osilla on italiankielisiä nimiä:
1. Poco sostenuto – Vivace 2. Allegretto 3. Presto 4. Allegro con brio
Selvitä mitä osien nimet tarkoittavat, ja anna osille suomenkieliset nimet. Kerro miten esitystermit ja niille antamasi suomenkieliset vastineet mieles-täsi kuuluvat ja toteutuvat Beethovenin sävellyksessä.
Miksi Beethoven on kirjoittanut osien nimet italiaksi?
4
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
33
KOTITALOUS
BEETHOVENIN HYVÄN MIELEN MÄTTÖ2 OPPITUNTIA ◦◦ ◦◦◦◦
Tavoitteena on tutustua saksalaiseen tai itävaltalaiseen keittiöön joko nyky-aikana tai Beethovenin aikana (1700-1800 -luvuilla). Oppiaineelle (kotitalous) asetetuista tavoitteista tehtävään liittyvät T1-13.
Beethoven piti helposti syötävästä, yksinkertaisesta ruoasta, joka toi hyvän mielen. Jos ruoka ei miellyttänyt impulsiivista taiteilijaa, kyytiä saivat paitsi itse annos myös sen tekijä.
Tutkikaa, millaisia tyypilliset saksalaiset ja itävaltalaiset ruokailutottumukset ovat tai ovat olleet. Valmistakaa tietojen pohjalta tyypillinen saksalais- itävaltalainen aamiainen, lounas tai päivällinen tai aikanaan Beethovenillekin kelvannut mättöateria.
Kertokaa, miltä Beethoven-ateria maistui? Entä vaikuttiko musiikki jollain tavalla aterian ainesten valintaan tai valmistamiseen?
Ottakaa annoksista kuvia ja lähettäkää kuvailujen kera ne Klasaribasarin Facebook-sivuille.
Apua Beethovenin mättöruokatutkimukseen löytyy lähteestä 9.
1
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
34
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
35
FYSIIKKA
MUSIIKKI TAAJUUKSINA1–2 OPPITUNTIA ◦◦◦◦
Tavoitteena on lähestyä musiikkia tieteellisestä näkökulmasta ja tutustua samalla ohjelmistoon.
TARVITTAVAT VÄLINEET: Oppilaille älypuhelimet joihin tarvitaan sovellus Tone generator tai Signal generator (tai mikä tahansa vastaava sovellus, josta voidaan soittaa ääntä säädettävällä taajuudella).
Työ kannattaa tehdä 6–8 oppilaan ryhmissä. Ryhmät voi ohjeistuksen jälkeen erottaa eri työskentelytiloihin, jos mahdollista.
Taajuusnuottia luetaan vasemmalta oikealle rivi kerrallaan. Aikajanalla nä-kyy, minkä taajuuden tulisi soida milläkin ajanhetkellä. Huomaa, että joskus sekunnin aikana kuuluu kaksi lyhyempää ääntä peräkkäin tai sama ääni soi useamman sekunnin ajan.
Ryhmä valitsee itselleen johtajan, joka jakaa kaikille ryhmän jäsenille yhden taa-juuden aikajanalta. Ryhmän tehtävänä on opetella ”soittamaan” kappale läpi siten, että jokainen soittaa oman taajuutensa älypuhelimen sovelluksella omalla vuorol-laan. Johtajan tehtävänä on lyödä sekuntien mukaan tahtia esimerkiksi pöytään. Vinkki harjoitteluun: aluksi kannattaa katsoa äänien järjestys hitaasti. Sen jälkeen aloitetaan hyvin hitailla ”sekunneilla”ja edetään kohti oikeita sekunteja.
Ryhmillä on työskentelyaikaa vähintään 20 minuuttia. Tarvittaessa tehtävän voi antaa kotitehtäväksi.
Jokainen ryhmä esittää kappaleen vuorollaan. Esitysten jälkeen voidaan kuunnella alkuperäiset kappaleet, ja oppilaat voivat jopa yrittää soittaa oman esityksensä kuuntelunäytteen päälle. Beethovenin kuuntelulinkki löytyy läh-deluettelosta (lähde 1). Takalon kappale on kuunneltavissa vain Spotifyssa.
Videoikaa esityksenne ja lähettäkää linkit osoitteeseen [email protected]
1
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
36
Beethoven: 7.Sinfonia, osa 2
Takalo: Where Will I Lay My Heart
0 s 1 s 2 s 3 s 4 s 5 s 6 s 7 s
330 Hz 330 Hz
330 Hz 330 Hz 330 Hz 330 Hz 330
Hz 330 Hz 330 Hz 330 Hz
8 s 9 s 10 s 11 s 12 s 13 s 14 s 15 s
330 Hz 330 Hz
370 Hz 392 Hz 392 Hz 392 Hz 392
Hz 392 Hz 392 Hz
16 s 17 s 18 s 19 s 20 s 21 s 22 s 23 s
392 Hz 392 Hz
440 Hz 493 Hz 493 Hz 370 Hz 370
Hz 415 Hz 440 Hz 440 Hz
24 s 25 s 26 s 27 s 28 s 29 s 30 s 32 s
330 Hz 330 Hz
330 Hz 330 Hz 330 Hz 330 Hz 370
Hz 415 Hz 440 Hz
0 s 1 s 2 s 3 s 4 s 5 s 6 s 7 s
440 Hz 370 Hz 370 Hz 330 Hz 330 Hz 294 Hz 330 Hz 370 Hz
8 s 9 s 10 s 11 s 12 s 13 s 14 s 15 s
330 Hz 294 Hz 294 Hz 247 Hz 220 Hz 440 Hz
16 s 17 s 18 s 19 s 20 s 21 s 22 s 23 s
440 Hz 370 Hz 370 Hz 294 Hz 330 Hz 294 Hz 330 Hz 370 Hz
24 s 25 s 26 s 27 s 28 s 29 s 30 s 31 s
330 Hz 294 Hz 294 Hz 330 Hz 294 Hz
Beethoven: 7.Sinfonia, osa 2
Takalo: Where Will I Lay My Heart
0 s 1 s 2 s 3 s 4 s 5 s 6 s 7 s
330 Hz 330 Hz
330 Hz 330 Hz 330 Hz 330 Hz 330
Hz 330 Hz 330 Hz 330 Hz
8 s 9 s 10 s 11 s 12 s 13 s 14 s 15 s
330 Hz 330 Hz
370 Hz 392 Hz 392 Hz 392 Hz 392
Hz 392 Hz 392 Hz
16 s 17 s 18 s 19 s 20 s 21 s 22 s 23 s
392 Hz 392 Hz
440 Hz 493 Hz 493 Hz 370 Hz 370
Hz 415 Hz 440 Hz 440 Hz
24 s 25 s 26 s 27 s 28 s 29 s 30 s 32 s
330 Hz 330 Hz
330 Hz 330 Hz 330 Hz 330 Hz 370
Hz 415 Hz 440 Hz
0 s 1 s 2 s 3 s 4 s 5 s 6 s 7 s
440 Hz 370 Hz 370 Hz 330 Hz 330 Hz 294 Hz 330 Hz 370 Hz
8 s 9 s 10 s 11 s 12 s 13 s 14 s 15 s
330 Hz 294 Hz 294 Hz 247 Hz 220 Hz 440 Hz
16 s 17 s 18 s 19 s 20 s 21 s 22 s 23 s
440 Hz 370 Hz 370 Hz 294 Hz 330 Hz 294 Hz 330 Hz 370 Hz
24 s 25 s 26 s 27 s 28 s 29 s 30 s 31 s
330 Hz 294 Hz 294 Hz 330 Hz 294 Hz
Beethoven: Sinfonia nro 7, osa 2
Takalo: Where Will I Lay My Heart
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
37
MATEMATIIKKA
TEMPOLASKUJA0,5–1 OPPITUNTIA ◦
Tavoitteena on ymmärtää tempomerkinnän periaate ja oppia tarkkailemaan tempoa musiikissa.
TAUSTAA
Muusikot käyttävät yleisesti tempomerkintöjä, joiden yksikkö on BPM (Beats Per Minute, iskua minuutissa). Esimerkiksi tempomerkintä 60 tarkoittaa 60 iskua minuutissa, siis yksi isku sekunnissa.
Niin kutsuttu tempomuisti on tärkeä taito ainakin kapellimestareille sekä rumpaleille. Eri tempojen opetteluun voi käyttää ns. muistikappaleita. Pori-laisten marssi on yksi tällainen. Se soitetaan lähes aina tempossa 60 BPM. Robinin Hula Hula –kappaleen tempo on puolestaan noin 100 BPM.
LASKUESIMERKKEJÄ
1. Kappale kestää neljä minuuttia, ja koko kappaleen aikana iskuja saadaan laskettua 460 kpl. Mikä on kappaleen tempomerkintä?
Ratkaisu: 460:4 = 115 eli kappaleen tempo on 115 BPM.
2. Kappaleen Tempomerkintä on 210 BPM. Montaako iskua sekunnissa se vastaa?
Ratkaisu: 210:60 = 3,5 eli 3,5 iskua sekunnissa.
1
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
38
KUUNTELUTEHTÄVÄ
Oppilaat kuuntelevat Beethovenin 7. sinfonian osia 2 ja 4, ja yrittävät selvittää sen tempomerkinnän esimerkiksi sekuntikellon avulla (kuuntelulinkki: lähde 1).
Oikeat tempot laskujen tarkistusta varten: toinen osa noin 55 BPM ja neljäs osa noin 150 BPM.
LISÄTEHTÄVÄ
Oppilaat valitsevat itse kappaleen ja selvittävät sen tempon.
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
39
LÄHTEET JA LINKIT
1. Youtube-kuuntelulinkki: Beethoven, Sinfonia nro 7 Konsertissa kuultavat osat: II - Allegretto 14:44–24:09 IV - Allegro con Brio 34:07–40:50 https://www.youtube.com/watch?v=-4788Tmz9Zo&t=1060s
2. Youtube-kuuntelulinkki: Felix Zenger, Beatbox https://www.youtube.com/watch?v=tQc30kqq1y8
3. Youtube-kuuntelulinkki: Sanni feat. Felix Zenger, Jos mä oon oikee https://www.youtube.com/watch?v=XbXelB2YirI
4. Veijo Murtomäen artikkeli “Beethovenin elämä ja tuotanto” http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=klas_beethoven1
5. Jari Sinkkosen “Nerouden lähteillä” alkusivut: http://media.bonnierbooks.fi/sample-pages/9789510409701_lukun.pdf
6. Englanninkielistä oppimateriaalia Beethovenista, Sinfoniasta nro 7 sekä orkesterisoittimista (sivut 21–26) https://www.orsymphony.org/edu/yp_teachersguide0708.pdf (sivu 21)
7. Englanninkielinen tarinamuotoon tehty teksti Beethovenin elämästä (sivut 24–25) https://www.philorch.org/sites/default/files/12-13-School-Concert-Curriculum-Guide.pdf
8. Englanninkielinen Beethovenin vastauskirje 12-vuotiaalle fanille http://www.wqxr.org/story/beethovens-amazing-response-12-year-olds-fan-mail/
9. Ruoka-artikkeli: Beethovenin perusmättö http://syotavatsavelet.blogspot.fi/2016/01/beethovenin-perusmatto-kasespatzle.html
10. Beethovenin rakkauskirjeet http://lvbeethoven.co.uk/page40.html
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
40
11. Aikajana säveltäjistä v. 1800-1806 http://vintti.yle.fi/yle.fi/verket/1800-1806.htm
12. Ylen orkesterikone https://yle.fi/aihe/orkesterikone
13. Napoleonin hyökkäykset Venäjälle http://historianet.fi/sota/napoleonin-sodat
14. Beethovenin ajatuksia Napoleonista http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/napol_on_bonaparte_kehui_itsensa_keisariksi
KL
AS
AR
IBA
SA
RI
— T
AP
IOL
A S
INFO
NIE
TTA
41
# K L A S A R I B A S A R I
# TA I D E T E S TA A J AT
# TA P I O L A S I N F O N I E T TA
# K U LT T U U R I E S P O O