KOELYSEO-TYLYHELSINGIN KOELYSEO - TÖÖLÖN YHTEISKOULU - ETU-TÖÖLÖN YLÄASTE - LAAJASALON LUKIO ETUTÖÖLÖN LUKION:o 2/2012 (40) Painos 2000 kpl

TOIMITUS: VASTAAVAT TOIMITTAJAT: MIKAEL SOKERO, VERNERI RUOHORANTA. PAINOPAIKKA: WHYPRINT

Arvoisa seniori, olen tänä syksynä ilolla ja arvostuksella perinyt yhdistyksemme puheenjohta-jan manttelin pitkäaikaiselta puheen-johtajaltamme Esko Kalimolta. Yhdis-tyksemme hallitus on täynnä uutta ja nuorta energiaa, joten puheenjohta-jana olen ennen kaikkea innostunut tulevasta. Yhdistyksen tulevaisuuteen liittyy paljon haasteitta, mutta niitäkin enemmän mahdollisuuksia.

Ensi kädessä on selvää, että yhdis-tyksemme toimintaa on laajennettava ja uusia aktiiveja on saatava mukaan toimintaan. Tarkoituksenamme on tulevaisuudessa toimia entistäkin lähempänä tämänhetkisiä tylyläisiä ja heidän opettajiaan. Seniorijärjestön olemassaolon ehto on uusien, tuo-reiden senioreiden kiinnostuminen yhdistyksen toiminnasta. Siksipä haluamme toimia näkyvästi nyky-isten oppilaiden rinnalla. Heille me seniorit olemme ennen kaikkea väylä aikaan lukion jälkeen. Nuoris-tunutta hallitustamme tulee käyt-tää aktii-visesti väylänä välittömään lukion jälkeiseen tulevaisuuteen, siinä eritoten me uusimmat hallitus-laiset olemme asiantuntijoita. Armei-ja, siviilipalvelus, korkeakouluhaku, ensi askeleet kohti työelämää ja laa-jemmin itsenäistyminen ovat asioi-

UUDELTA PUHEENJOHTAJALTA

ta, jotka askarruttavat lukiolaista. Uuden rinnalla kulkevat yhdistyk-semme perinteiden ylläpitäminen ja yhdessäolo. Kuusijuhlia ja kevätmat-koja tullaan ehdottomasti järjestämään jatkossakin! Puheenjohtajana tavoit-teenani on luoda siteitä eri-ikäisten senioreiden välille. Nostalgiaa lukio-ajoista ei koskaan uuvu, vaikka it-selläni ei lukion jälkeisiä vuosia ole kovinkaan monta ehtinyt kertyä mit-tariin. Kuitenkin tiedän, että henki ja tunnelma koulussamme on alati muuttuva. Yhteisten, mutta kullekin ai-kakaudelle omaperäisten perinteiden luominen on senioritoiminnan suola! Surukseni joudun kuitenkin tote-amaan, että yhdistyksemme toimin-nalla on runsaasti haasteita. Kunnio-itettavan pitkään julkaistu lehtemme on vaakalaudalla, sillä yhdistyksemme talous on haastavassa tilassa. Tällä tarkoitan, että käsissäsi on mahdol-lisesti viimeinen yhdistyksemme lehti. Toivon koko sydämestäni, että kan-natusmaksuja tehtäisiin yhäkin aktii-visemmin, ilman niitä ei toimintamme ole mahdollista.

Haluan lopuksi esittää vielä mitä nöyrimmän kunnianosoitukseni pu-

heenjohtaja Esko Kalimolle, jonka työ yhdistyksemme hyväksi on ollut kor-vaamatonta. Toivottavasti tapaamme pian! Odot-an innolla kuusijuhlaa, jossa toivon tapaavani mahdollisimman monen se-niorin. Omasta puolestani lämpimästi tervetuloa viihtymään yhdessä joulu-isiin tunnelmiin!

Mikael SokeroPuheenjohtajaTYLYn oppilas 2003-2006

Kädessämme on koulumme senioriyhdistyksen lehden 40. numero. Ensimmäinen numero julkaistiin keväällä 1993. Tä-män jälkeen lehti on muodosta-nut tiedonvälityksen keskeisen kanavan seniorien ja yhdistyk-sen välille. Itse asiassa tällaisen lehden julkaiseminen on ollut harvinaista koulujen senioriyh-distysten toiminnassa. Kysees-sä on mittava kulttuuriteko.

Julkaistujen lehtien sivuille on seniorien aloitteellisuuden avul-la dokumentoitu suuri määrä muisteloita elämästä koulum-me piirissä. Eniten kirjoituksia on saatu Koelyseon oppilailta, jonkin verran Töölön yhteisly-seon ajalta mutta tuskin lain-kaan Etu-Töölön yläasteen ja lukion ajalta.

Muistot oppilaista ja opettajista ja koulun erilaisista tapahtumis-ta muodostivat lehden pääasi-allisen sisällön lähes viime vuo-

siin saakka. Tarjottujen juttujen määrän vähentyessä lehdessä ryhdyttiin seuraamaan lisäksi koulun nykymenoa, jonka ole-tettiin myös kiinnostavan se-nioreja. Etusijalle lehdessä on kuitenkin aina asetettu koulun aikaisempia toimintoja koske-vat muistelut. Voimmehan täs-sä koulussa nyt seurata histori-aa yli 90 vuoden ajalta.

Painetun lehden luonteeseen kuuluu väistämättä lyhyt kes-toikä. Niitä ei tallenneta harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Senioriyhdistys lienee kuitenkin tallettanut julkaistuista lehdistä arkistokappaleen, jotka ovat nyt arvokkaita. Julkaistujen muiste-lusten sisältö on nimittäin syytä kerätä talteen ja harkita niiden julkaisemista kirjana. Tämä voi jopa olla yksi sopiva keino juhlistaa vähitellen lähestyvää koulun 100-vuotispäivää.

Ensin on tietysti sovittava, mi-

ten laaja-alaisesti muisteluksia otetaan mukaan, koska niiden kirjo on huomattavan suuri. Valitut kirjoitukset kuvataan tai digitalisoidaan siitä riippuen, halutaanko kirjoitukset julkaista alkuperäisessä lehteen taitetus-sa muodossa vai säilytetäänkö vain niiden teksti ja kuvat ja ne taitetaan sitten kirjan muotoon. Jälkimmäinen tapa tuottaa var-maan helpommin luettavan tu-loksen. Lehden viimeisimpien numeroiden tekstit ja kuvat on jo tallennettu digitaalisessa muodossa.

Teos voitaneen pääosin val-mistella seniorien vapaaehtois-työnä. Rahaa tarvitaan ainakin teoksen painamiseen. Tässä seniorien kannatusmaksuilla on ratkaiseva sija.

Esko KalimoTöölön yhteislyseon oppilas 1952–55

SENIORIEN LEHDEN ARVOKAS SISÄLTÖ TALTEEN!

Henkilökohtaisesti haluan kiit-tää Sinua siitä, että vanhoilla päivilläsi jaksat hoitaa näitä se-niorilehden asioita.

Jos sallitaan, muutama muistel-ma:

Oltuani sotalapsena Ruot-sissa, jouduin ummikkona ruotsalaisen kansakoulun jäl-keen Koelyseon 3. luokalle.

Rehtorina oli Karin Jalas, joka opetti meille päässälaskua. Luokanvalvojana meillä oli Tellervo Tapionlinna, joka oli samalla suomenkielen opet-taja. Venäjänkielen opettaja oli Helvi Hämäläinen, historian opettaja oli Yrjö Ora, voimiste-lun opettajana oli Yrjö Nora, luonnontieteessä Reinikainen, josta myöhemmin tuli rehtori.

Kun vuodet olivat 1950-1956 niin muistoissa ovat nousu-kauden ”kultaiset” vuodet suur-lakkoineen, olympialaisineen ja niin edelleen.

Kaiken kaikkiaan voinemme olla ylpeitä koulustamme!

Helsingissä 5.5.2012

Keijo Luukkonen, 75 vuotta

HyVÄ VÄISTyVÄ PUHEENJOHTAJA ESKO KALImO,

Vietämme perinteistä senioreiden kuusijuhlaa 30.11. klo 18 alkaen! Paikaksi valikoitui viime vuoden tapaan entisen koulumme vieressä sijaitseva Ravintola Perho. Omalla autolla tu-levat voivat pysäköidä autonsa koulun pihalle, jonne voi ajaa Arkadiankadun puolelta. Tarjolla on perinteiseen tapaan jouluinen noutopöytä, jonka hinta on 34€. Noutopöytä on alkoholiton. Illan ohjelma on monipuolinen! Tervetulo-sanojen lisäksi illan aikana kuullaan Töölön kaupunginosan historiasta sekä musiikin puolesta ohjelmassa on mm. kaikkien rakasta-

TERVETULOA SENIOREIDEN PERINTEISEEN KUUSIJUHLAAN!

Ravintola Perho, Mechelininkatu 7, 00100 HelsinkiPerjantaina 30.11 klo 18.00

mia joululauluja. Tietysti myös runsasta suosiota saaneet arpajaiset järjestetään tänä vuonna! Kuusijuhlaan ilmoittaudutaan maksamalla etukäteen illallismaksu 34€ Koelyseo-TYLY:n senioreiden tilille Nordea 240018-41709 (IBAN FI47 2400 1800 0417 09 & BIC NDEAFIHH). Käytäthän maksaessasi viitenumeroa, joka on 35790. Ennakkomaksut tulee suorittaa vii-meistään perjantaina 23.11. Niin entiset kuin nykyisetkin oppilaat ovat opet-tajien ohella lämpimästi tervetulleita! Lisätietoja voi tiedustella seuran puheenjohtajalta, jonka yhteystiedot löytyvät lehden takasivulta!

Kaipaamme jatkuvasti kirjoituk-sianne!

Lehtemme historia-aineiston sisältö riippuu ratkaisevasti senioreiden aktiivisuudesta. Uudet muistelukset Koelyseon ja TYLYn ajoilta 1950-luvulta al-kaen ovat erittäin tervetulleita. Vanhojen opettajien, kouluka-vereiden ja tunnelmien muistelut ovat tärkeitä eri toten koulumme perinteiden ja perimätiedon ylläpitämisessä. Myös kaikki kuvat, piirrokset, koululehdet

ja yleisesti kaikenlainen do-kumenttiaineisto kunkin en-tisen oppilaan kouluajoilta on erittäin tervetullutta! Aineisto palautetaan pyydettäessä. Yhdistyksen viestintää tul-laan jatkossa siirtämään yhä enenevissä määrin verkkoon. Lehden toteutumiseen on yh-distyksessä kova tahto, mutta tarkoituksena on viestinnän te-hostaminen entistäkin laajem-pien yleisöjen tavoittelun joh-dosta. Senioreita voit nykyään

seurata myös facebookissa www.facebook.com/tylynse-niorit.

TOImITUKSEN KUULUmISIA

Perinteinen kevätmatka suun- tautui keväiseen Kööpenhami-naan, jossa aluksi teimme kiertoajelun tutustuen pää-nähtävyyksiin, joita ovat muun muassa kuuluisa Tivoli, Ströget, joka on eräs maailman pisim-mistä kävelykaduista, Nyhavnin kanavakortteli, Carlsbergin glyptoteekki ja Cristiansborgin linna, joka toimii Tanskan par-lamentin istuntopaikkana, Kansallismuseo sekä Rosen-borgin linna. Myös kuninkaan-linna ja Pieni Merenneito olivat matkan varrella. Majoituimme First Hotel Vesterbrohon, josta oli kävelymatka keskustaan.

Toisen päivän kokopäiväretki suuntautui Pohjois-Sjellantiin upeiden maalaismaisemien halki. Hillerodissa tutustuimme Fredriksborgin linnaan ja ohit-imme kuningattaren kesäasun-non Fredensborgin palatsin

TyLy-KOELySEON SENIORIT KÖÖPENHAmINASSA 22.-25.5.2012

Esrum-järven rannalla. Helsing-orissa tutustuimme Kronborgin linnaan, jonne sijoittuu William Shakespearen kuuluisa trage-dia Tanskan prinssi HamletistaKolmantena päivänä teimme puolipäiväretken Roskildeen,

joka on entinen Tanskan pääkaupunki. Vierailimme vii-kinkimuseossa, jossa näimme vanhoja restauroituja viikinkive-neitä. Museo toimii nykyisin myös tutkimuskeskuksena. Ha-lukkailla oli myös mahdollisuus

tutustua Roskilden katedraaliin, josta löytyy 38 kuninkaallista hautaa.

Matkan aikana havaitsimme, että Tanskan historiaan liittyy todella merkittäviä aikoja ja ta-pahtumia, joihin perusteellinen tutustuminen vaatisi lisäaikaa.

Kööpenhaminassa oli mah-dollisuus vapaa-aikana tutustua myös Tivoliin (paikallinen Lin-nanmäki) ja tietysti Kristianian vapaakaupunkiin, joka päiväs-aikaan on varmasti kaupungin suosituimpia turistikohteita.

Matkan aikana totesimme jälleen kerran, että Euroopan historiaan liittyy niin paljon eri-laisia kohteita ja tapahtumia, että niiden kaikkien kokeminen on täysin mahdotonta.

Matkalla oli 18 osallistujaa, jotka päättivät ensi vuoden kohteeksi Vilnan, josta löytyy lisätietoja tästä lehdestä.

Kirjoitti Matti Marjosalo

Aika ajoin keskustelun aihee-na on kiista kansallislaulusta: Maamme-laulu vai Finlandia-hymni?

Keskustelut ovat sekä puoles-ta että vastaan, mutta miksi kansallishymni pitäisi vaihtaa. Yleensä kansallishymni vaih-detaan vain vallankumouksen yhteydessä. Venäläisetkin yrit-tivät Neuvostoliiton hajotessa ottaa käyttöön vanhan Keisari-hymnin, tosin uusilla sanoilla, mutta kansallislauluksi sopi pa-remmin Neuvostoliiton hymni uusilla sanoilla. Virossa yritet-tiin uudeksi kansallislauluksi Gustav Ernesaksin “Mu isamaa on minu arm”, mutta yritys kaa-tui sävelmän vaikeuteen. Se oli suurelle joukolle yhteislau-luksi vaikea. Maamme-laulusta on tullut isänmaallisten juhlien yhteislaulu ja kansaa yhdistävä kansallislaulu. Maamme-laulun sanat ovat syntyneet kansal-lisen heräämisen aikaan, kun taas Finlandian sanoitusta pide-tään talvisodan hengen kuvaa-jana - siis voittona idän uhkaa vastaan.

Finlandia-hymni on sanoittami-sestaan lähtien ollut kielenhuol-tajien hampaissa. Ensimmäiset sanat Finlandiaan kirjoitti Jal-mari Finne jo vuonna 1907, ja vuonna 1919 amerikansuom-alainen Yrjö Sjöblom. Vuonna 1937 sanat Finlandiaan kirjoitti Wäinö Sola. Sibelius vastusti

hymnin sanoittamispyrkimyksiä aina 1930-luvun loppupuolelle asti. Heikki Klemetille tarjottiin v.1939 Finlandia-kuoron Ameri-kan matkalle Finlandia-hymnin sanoja, mutta Klemetti kieltäy-tyi ottamasta “noita mielestään huonosti istuvia sanoja”. V.A. Koskenniemen vuonna 1940 tekemä sanoitus on aikaa myöten vakiintunut, vaikkakin sen räikeästi kielenvastainen iskutus aika ajoin saa arvoste-lua.

Sanoitus kompastuu suomen kielessä tyypillisiin pitkiin ja monitavuisiin sanoihin, jotka tuottavat ongelmia tahteihin si-joittamisessa. Sibelius on teh-nyt paljon sävellyksiä Kaleva-lan, Kantelettaren sekä monien kirjailijoitten runoihin. Sibeliuk-sella oli periaatteena sijoittaa painolliset tavut oikein.

Sanakoron säilyttääkseen hän pyrki aloittamaan suomenkielis-en sanan vahvalta tahdinosalta ja välttämään sanan keskellä tai lopussa olevien tavujen si-joittamista tahdin ykköselle. Finlandia-hymnin sanoilla va-rustettu nuottikuva suorastaan vilisee poikkeuksia tästä sään-nöstä. Sibelius sävelsi runoihin, V.A. Koskenniemi teki runonsa sävellykseen. Tunnettu kuoro-mies Ensti Pohjola sanoi aikoi-naan: “Ensin pitää olla runo”. Professori Erik Tawaststjerna sanoi, että Finlandiaa ei pitäisi

laulaa, koska hymniin tehdyt sanat tekevät vääryyttä Sibeli-uksen musiikille. Tawaststjer-na oli Sibeliuksen viisiosaisen elämäkerran kirjoittaja. Häntä on sanottu myös Sibeliuksen musiikin “vartijaksi”.

Ei suomen kieltä ja Finlandi-aan tehtyä runoa lausuta kuten laulamme: “ Oi Suomi kaaatso, sinun päiväs koittaaaa, yön uhka kaaarkoitettu on jo pooo-is”. Laulun sanat puhuttelevat eikä kukaan ajattele laulettaes-sa sitä, kuinka suomen kieltä “rääkätään”. Parhaimman esi-tyksen Finlandia-hymnistä olen kuullut kun mieskuoro “brumma-si” hiljaa ja lausuja esitti runon samanaikaisesti. “Maamme-laulu - hattu pois! Finlandia-hymni - nenäliinat esiin!”: sanoi historiantutkija professori Laura Kolbe.

Kansallishymni on yhteislaulu, joka on laulettava joskus ilman johtajaa. Finlandia yhteislau-luna ei onnistu rytmisesti ilman johtajaa, joten siitä ei voi tehdä uutta kansallishymniä.

Maamme-laulu on meidän kansallishymnimme.

Tapani Mäkinen

TYLYN oppilas 1950-57Etu-Töölön yläasteen rehtori 1984-91

maamme-laulu vai Finlandia-hymni ?

Joitakin päiviä sitten näin Helsingin Sanomissa vanhan luokkatoverini Erkki Poroilan kuolinilmoituksen, mikä Koely-seo-Tyly-lehden toimituksen esittämän toiveen ohella sai minut muistelemaan menneitä. Jäljempänä esittämäni luvut pe-rustuvat koulun matriikkeliin ja hallussani oleviin kyseisinä ajan-kohtina otettuihin luokkakuviin.

Koelyseohan oli 30-luvulla kuusiluokkainen, keskikoulu kolme ja lukio kolme luokkaa. Kun innokkaina oppikoululai-sina aloitimme vuonna 1934, oli I-luokan luokkakuvassa 39 op-pilasta. Sen jälkeen oli luokalle jääneitä ja keskikouluun lopet-taneita sen verran paljon, että vuonna 1937 IV-luokan (siis lukion ensimmäisen luokan) luokkakuvassa alkuperäisestä joukosta oli jäljellä enää 11. Tästäkin joukko harveni vielä sen verran, että syksyllä 1939 ennen talvisotaa meitä ”alku-peräisiä”, siis vuosi ja luokka, oli enää kuusi. Kuten lukijani varmaan muistavat koulun historiasta, niin opiskelu kes-keytettiin jo ennen talvisodan syttymistä. Minäkin olin jo loka-marraskuusta lähtien suoje-luskunnassa vartiotehtävissä. Sitten tuli kevät ja ylioppilas-kirjoitukset. APRILLIA! Eipäs tullutkaan; nimittäin kevät kyllä tuli, mutta ei ylioppilaskirjoituk-sia. Korkealla taholla päätet-tiin, että käydyn sodan johdosta abiturientit saavat valkolakkin-sa viimeistä edellisen luokan

Kovaa karsintaa 30-luvullapäättötodistuksen perusteella. Minäkin sain ehdot suoritetuk-si kiitettävästi, joten päättö-todistuksestani tuli suorastaan komea. Siinä oli peräti neljä kymppiä: käytös, ahkeruus ja tarkkaavaisuus, urheilu sekä vasemmassa alakulmassa ”lu-nastus 10 mk”.

Ylioppilaskuvassa valkolakit päässä meitä alkuperäisiä on viisi: Olavi Kivelä: Lauri Sil-vennoinen, Aarne Lehtonen, Erkki Poroila, minä ja kaksi ”muukalaista”, Jaakko Anttinen ja Päiviö Pelkonen. Sen ajan hengen mukaan suuri osa ikäi-sistämme anoi jo syksyllä 1939 vapaaehtoista asepalvelusta suorittamaan. Sen johdosta kuvan seitsemästä ylioppi-laasta viisi on sotilaspuvussa! Myöhemmistä vaiheistamme voin kertoa seuraavaa: Aarne Lehtosen ja Päiviö Pelko-sen kohtaloksi tuli, niin kuin niin monen monen muunkin ikäisemme kohdalla, sankari-kuolema jatkosodassa syksyllä 1941. Aarne Lehtonen oli kuol-lessaan 19-vuotias! Lehtosen ja Pelkosen nimet ovat muiden sankarivainajien tapaan kaiv-errettu koulumme sankaritau-luun muistoksi jälkipolville. Lauri Silvennoinen joutui kesällä 1944 Karjalankan-naksella hyppäämään lasku-varjolla, kun hänen Messer-schmitt-hävittäjänsä moottori ammuttiin tuleen ilmataistelus-sa. Maahan tullessaan hänen selkänikamansa murtui, mutta

sisulla ja sydämellä hän valmis-tui myöhemmin arkkitehdiksi ja teki mittavaa uraa ensin Alvar Aallon toimistossa ja myöhem-min omassaan.

Erkki Poroila kävi kadettikoulun ja osallistui jatkosodassa so-tatoimiin Laatokan Karjalassa, Syvärillä ja Karjalankannak-sella. Sodan jälkeen hän jäi puolustuslaitoksen palveluk-seen toimien muun muassa so-tilasasiamiehenä Lontoossa ja Varsovassa. Eläkkeelle hän jäi everstinä vuonna 1967, minkä jälkeen hän toimi Suomen Palloliiton pääsihteerinä vuo-teen 1980. Minä kävin myös Kadettikoulun ja osallistuin jatkosodassa ilmasotatoimiin Aunuksessa, Syvärillä ja Itä-Karjalassa sekä Lapin sodassa pohjoisrintamalla. Sodan jäl-keen vuodesta 1948 toimin lii-kennelentäjänä Aero Oy:ssä (myöhemmin Finnair) ja Spear-Airissa vuoteen 1974 ja sen jäl-keen lentotoiminnan johtajana Oy Kone-Air LTD:ssä vuoteen 1988. Viimeisen lentoni lensin 24.3.1983 Learjet-suihku-koneella 61-vuotiaana.

Muitten ylioppilastovereitteni myöhemmistä elämänvaiheista ja kohtaloista minulla ei ole ti-etoa, valitettavasti. Taidan olla ennen vuotta 1935 Koelyseo-ssa opintonsa aloittaneista ”Vi-imeinen mohikaani”! Vai olen-ko?

Mauri Maunula

Hyvä seniori, olet lämpimästi tervetullut pe-rinteiselle kevätmatkallemme, jonka kohteena vuonna 2013 on Liettuan pääkaupunki Vilna! Matkan järjestelyt ovat vielä työn alla, mutta ilmoit-tautumiset ja tiedustelut matkan suhteen voi ohja-ta matkaa järjestävälle varapuheenjohtaja Matti Marjosalolle joko sähköpostitse osoitteeseen matti@marjosalo.com tai puhelimitse numerosta 0405853120. Ilmoittautumiset on hyvä hoitaa mah-dollisimman pian!

Tervetuloa Koelyseo-TyLy:nsenioreiden kevätmatkalle Vilnaan!

PALAUTUS: Döbelninkatu 4b 37, 00260 Hki

Senioriyhdistyksellä ei ole pakollista jäsenmaksua. Lehtemme ilmestyminen ja yhdistyksemme koko toi-minta on ratkaisevasti senioreiden vapaaehtoisten kannatusmaksujen varassa. Perustana on seniorei-den oma talkoohenkinen vapaaehtoistyö, mutta myös rahaa tarvitaan lehden paino- ja postituskuluihin sekä lukion parhaiten päättäville uusille ylioppilaille vuosit-tain jaettaviin stipendeihin.

Kannatusmaksut muodostavat erittäin suuren osan järjestömme menoista n. kolme neljäsosaa.

Mikäli haluat tukea toimintaamme niin voit siirtää vapaaehtoisen kannatusmaksun yhdistyksen tilille Nordea 240018-41709 (IBAN FI47 2400 1800 0417 09 & BIC NDEAFIHH) käyttäen viitenumeroa 24688. Saajaksi maksuun tulee merkitä KOELYSEO-TYLYN SENIORIT RY.

Kannatusmaksujen tärkeyttä ei voi riittävästi ko-rostaa. Nykyisellään kannatusmaksujen määrä ei kohta enää riitä kattamaan yhdistyksen ydintoimint-ojen ylläpitämistä. Yhdistyksen tulevaisuus on vaaka-laudalla!

Kannatusmaksunvarassa

Puheenjohtaja Mikael Sokero mikael.sokero@helsinki.fi0401646453

Varapuheenjohtaja Matti Marjosalomatti@marjosalo.com

Sihteeri Markku Korhonenmarkku.a.korhonen@helsinki.fi

Rahastonhoitaja Henrik Pathiranehenrik.pathirane@helsinki.fi

Viesintävastaava Verneri Ruohorantaverneri.ruohoranta@helsinki.fi

Jeremias RuohorantaJeremias.ruohoranta@helsinki.fi

Kaisa Vuorisalokaisa.vuorisalo@pp.inet.fi

Rehtori Ella SimiläApulaisrehtori Saila LinkopuuKoulusihteeri Taina RepoKouluisäntä Harry Wikström

Postiosoite: PL 310100099 Helsingin Kaupunki

Käyntiosoite:Arkadiankatu 2600100 Helsinki09 32108 6511

Koelyseo-TyLy:nSeniorit r.y. hallitus