1

– kohtaamispaikkatoiminnan käsikirja

Toimittaneet Antti Maunu, Jiri Sironen,

Liisa Äyräs & Riitta Sattilainen

ELOKOLO – KOHTAAMISPAIKKATOIMINNAN KÄSIKIRJA

Toimittaneet Antti Maunu, Jiri Sironen, Liisa Äyräs & Riitta SattilainenTyöryhmä: Timo Glad, Jukka Suomilammi, Markku Heino & Antti HyttiEhkäisevä päihdetyö EHYT ry

Taitto: Hanna Välitalo / PippuriinaKuvat: Veikko Somerpuro, Panu Ahjos ja työryhmä

ISBN 978-952-6661-17-9 (verkkojulkaisu)ISBN 978-952-6661-16-2

Painopaikka Fram OyHelsinki 2016

www.ehyt.fi

JohdantoElokolo-kohtaamispaikkatoimintaa on harjoitettu Suomessa jo 25 vuotta. Sen monipuolisen toiminnan eri ulottuvuuksia ja yksityiskohtia ei kuitenkaan ole laitettu aiemmin yksiin kansiin. Käsillä oleva käsikirja kuvaa Elokolojen ja ehkäisevän päihdetyön kohtaamispaikkatoiminnan keskeisimpiä elementtejä, jotta myös muut kohtaamispaikat ja yhdistykset voisivat hyödyntää ja ottaa niitä käyttöön omassa toiminnassaan. Kirjaan mahtuu laajasta toiminnasta toki vain ripaus, mutta olennainen välittyy.

Käsikirjan näkökulma on osin Elokolo-keskeinen, osin kohtaamispaikkatoimintaa laajemmin kuvaava. Kukin lukija voi hyödyntää lukemaansa omista lähtökohdistaan ja soveltaen. Kaikkea ei tarvitse tehdä juuri niin kuin Elokoloissa tehdään, mutta oppia saa vapaasti ottaa.

Käsikirjan ensimmäinen luku esittelee Elokolojen ja muun kohtaamispaikka-toiminnan taustaa ja edellytyksiä. Toisessa luvussa kuvataan kohtaamispaikka-toiminnan sisältöjä. Kolmannessa luvussa tarkastellaan Elokoloja työpaikkana ja neljännessä luvussa kohtaamispaikkojen vapaaehtoistoimintaa. Viides luku esittelee kohtaamispaikkoihin sopivia ehkäisevän päihdetyön muotoja, ja kuudennessa esitellään kansalaisaktivismin ja sosiaalisen asianajon näkökulmaa kohtaamispaikkatoiminnan kannalta. Luvut on kirjoitettu niin, että kunkin luvun alussa esitetään johdanto ja tiivistelmänomainen kuvaus luvun sisällöstä, minkä jälkeen seuraa konkreettisia toimintatapoja ja ehdotuksia. Siksi lukija, joka on kiinnostunut toiminnan yleiskuvasta, voi lukea koko kirjan lukujen aloituksia pitkin.

Käsikirja on tehty palvelemaan ja hyödyttämään niin Elokoloja, EHYT ry:n kohtaamispaikkaverkostoa kuin kaikkia muiltakin kohtaamispaikkoja. Kirja tarjoaa virikkeitä myös muille matalan kynnyksen toimintakeskuksille, asukastuville ja päiväkeskuksille. Yhteistä näille kaikille on, että ne toimivat Elokolojen tapaan erilaisia ihmisiä yhdistävinä sosiaalisina paikkoina ja tukevat toiminnallaan hyvinvointia.

Jiri Sironen

1. Sosiaalinen paikka. Mikä Elokolo on? . . . . . . . . . . . . 7

Historia ja yhteiskunnallinen konteksti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8Rahoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10Yhteistyökumppanit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11Haluatko Elokoloksi tai mukaan verkostoon? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

2. Kohtaamispaikassa tapahtuu. Miten Elokolo toimii? .14

Kävijöiden luottamuksellinen kohtaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14Kohtaamispaikka ja kahvilapalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Kassanhoito ja kirjanpito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Siivous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16Toimintaa ja tapahtumia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Tärkeät lehdet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Tietokoneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Ilmoitustaulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Kirjasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Vaihtopiste ja kirpputori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Näyttelytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Ruoan jako . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Ravintolapäivä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Korttelikeittiö: Case Kallio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Juhlat, teemapäivät ja -viikot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Viestintä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Kävijäseuranta, arviointi ja kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Kohtaamispaikat muiden ryhmien käytettävissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

3. Elokolo työpaikkana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Työllistymisen teitä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Palkkatukityöllistäminen ja työkokeilu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Elokolo harjoittelupaikkana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Yhdyskuntapalvelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Siviilipalvelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27Työntekijän tuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Työsuhteen alkaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Sisällysluettelo

Esimiehen tarjoama tuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Henkilöstötapahtumat ja yhteisöpalaverit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Työnohjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Palkanmaksu ja työaika . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Työnteon päättyessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30Turvallisuus ja pelisäännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Työsuojelun toimintaohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Riskikartoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Vaaran uhatessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Omavalvontasuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Työntekijän sairastuessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Työ- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Luvattomat poissaolot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Päihdehaittoihin puuttuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34Koulutusta työssä ja työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Hygieniapassi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Ensiapukoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Turvallinen kohtaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Ensihuoli-, Kannustaja- ja Taitolaji-koulutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Muut koulutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

4. Vapaaehtoistoiminta kohtaamispaikassa . . . . . . . . 37

Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus ja käytännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Vapaaehtoistoiminnan organisoiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Vapaaehtoisen rooli, oikeudet ja velvollisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Vapaaehtoisten tukeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Kuinka motivoida mukaan? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39Vapaaehtoistehtäviä kohtaamispaikassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Ruokajakelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Työnhaku-vertaisryhmän vetäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Tietokonetuki ja päivitysten tekeminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Rupatteluhetken vetäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Yhteislaulut ja laulattaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Retkitoiminnan järjestäjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Tapahtuma-avustaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Ystäväavun vapaaehtoinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Arjen pyörittäjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Entä jotakin muuta? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

5. Kohtaaminen ja tieto. Ehkäisevä päihdetyö kohtaamispaikassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

Kohtaaminen ja keskustelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 Virikkeitä keskusteluille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47Puheeksi ottaminen: kevyitä menetelmiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 Oma-aputestit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 Porinakortti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 Muutoksen vaaka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51Cafe Taitolaji . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51Tietoa päihteistä ja muustakin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52Kohtaamispaikan oma päihdeohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52Päihdeasiamiestoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52Päihdeneuvontapalvelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

6. Sosiaalinen asianajo ja kansalaisaktivismi . . . . . . . 54

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54Köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Asunnottomien yö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Kuka kuuntelee köyhää? -tilaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55Yksinäisyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56Työllisyys ja välityömarkkinat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57Kansalaistoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 Tilakävelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 Oman alueen kansalaisraati . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Ideaolohuone . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Vaalipaneeli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58

Lisälukemista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

7

1. Sosiaalinen paikka. Mikä Elokolo on?Elokolot ovat kansalaisten kohtaamispaikkoja, joihin kuka tahansa on tervetullut. Kohtaamispaikoissa jokainen voi tuntea tulevansa hyväksytyksi omana itsenään ja kokea yhteenkuuluvuutta. Kohtaamispaikka antaa jokaiselle kävijälle ihmisarvon ja tarjoaa sillan toisten ihmisten luo.

Ihmisen terveydelle, hyvinvoinnille ja yhteiskuntaan kiinnittymiselle ratkaisevaa on kokemus sosiaalisesta paikasta. Se tarkoittaa tunnetta, että on toivottu vieras maa-ilmassa. Luottamusta siihen, että minun kannattaa toimia ja osallistua ympäristön tapahtumiin, koska minulla on väliä toisille. Tätä kokemusta nimitetään myös osalli-suudeksi.

Sosiaalisen paikan saavuttaminen ei ole 2000-luvulla itsestään selvää. Vielä muuta-ma sukupolvi sitten, 1950-luvulla, suurin osa suomalaista asui suhteellisen pienissä, maaseutumaisissa yhteisöissä. Myös kaupungeissa oli tiiviitä ja usein pitkäaikaisia kortteli- ja kaupunginosayhteisöjä. Näissä puitteissa ihmiset saivat sosiaalisen pai-kan melkeinpä syntymässä ja yhteisöt olivat pitkäkestoisia ja tiiviitä. Kääntöpuolena saattoi toki olla yhteisön ahtaat rajat ja niiden määrittämät roolit. Mutta sosiaaliset suhteet, sosiaalinen paikka ja osallisuus yhteisöön tulivat ikään kuin kaupan päälle osana arkista työtä ja askareita.

1960-luvulla alkaneiden suurten yhteiskunnallisten muutosten jälkeen ihmisten pitää etsiä, valita ja ylläpitää sosiaaliset paikkansa yhä enemmän itse. Tämä on usein vai-keaa työtä eikä se ei aina onnistu. Työttömyys, sairaudet tai köyhyys voivat kaventaa kohtaamisen mahdollisuuksia. Suomessa ja muissa länsimaissa vakava ja yhä kas-vava ongelma onkin yksinäisyys ja osattomuus sekä niihin liittyvät ulkopuolisuuden tunteet. Ne liittyvät monin tavoin myös päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä sosi-aalisiin ongelmiin.

Elokolo on paikka, jossa toimitaan aktiivisesti osallisuuden ja sosiaalisen luottamuk-sen vahvistamiseksi. Elokolo tarjoaa kävijöilleen sosiaalisen paikan sekä tukea ja valmiuksia etsiä omaa sosiaalista paikkaansa myös muualta yhteiskunnasta. Lisäk-si Elokolo-toiminnassa vaikutetaan yhteiskunnallisiin ongelmiin ja epäkohtiin, joista syntyy yksinäisyyttä, osattomuutta ja ulkopuolisuutta. Toiminta tukee, täydentää ja haastaakin julkisia palveluja, mutta ei pyri missään nimessä korvaamaan niitä.

Kohtaamispaikka muodostuu ihmisistä: kävijöistä, vapaaehtoisista, yhdistysaktii-veista ja henkilökunnasta. Eri paikkakunnilla kävijäkunta voi olla erilainen riippuen kohtaamispaikan sijainnista, kokoontumispaikan tarpeesta ja paikalle löytäneistä va-kikävijöistä. Elokoloja ylläpitää Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry yhdessä paikallisten jäsenjärjestöjensä kanssa.

8

Historia ja yhteiskunnallinen kontekstiIhminen on sosiaalinen olento. Ihminen tarvitsee elämiseen lajitoveriensa tukea enemmän kuin mikään muu eläinlaji. Ihmisillä on aina ollut tapana myös kokoontua yhteen viettämään aikaa ja viihtymään keskenään. Kun Suomen kansalaisyhteiskun-ta syntyi 1800-luvun lopulla, keskeisiksi toimintapaikoiksi muodostuivat raittiustalot, nuorisoseuraintalot ja työväentalot. Jo niissä oli nykyisten kohtaamispaikkojen kal-taista toimintaa.

Hyvinvointiyhteiskunnassa ihmisten kohtaamispaikoiksi muodostuivat myös esimerkiksi kirjastot ja nuorisotalot. 1900-luvun lopulle tultaessa kohtaamispaikoiksi tuli yhä enem-män kaupallisia tiloja kuten kahviloita, ravintoloita ja kauppakeskuksia. Kun ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, aiemman yhteiskunnan työväen- ja seuraintalot jäivät taakse eikä niille löytynyt suoria vastineita kasvavista kaupungeista.

1980-luvun mittaan myös julkisella sektorilla alettiin keskustella yhä enemmän kan-salaisista aktiivisina ja omaehtoisina toimijoina eikä pelkästään palveluiden asiakkai-na tai kohteina. 1990-luvun lama sekä sen aiheuttama massatyöttömyys ja sosiaa-liset haasteet loivat suurta tarvetta kolmannen sektorin ei-kaupallisille ja kansalaisia lähellä oleville kohtaamispaikoille. Tässä ilmapiirissä käynnistyi Elokolo-kohtaamis-paikkatoiminta vuonna 1990 Helsingin Elokolon ja vuonna 1991 Turun Elokolon pe-rustamisella.

Elokolo-toiminnan aloitti Elämäntapaliitto ry. Taustalla oli kokemuksia Kansan Raittius-avun lähiökodeista muun muassa Helsingin Puistolassa sekä ruotsalaisesta sosiaali-työtä tekevästä Verdandi-järjestöstä. Verdandi ylläpitää muun muassa lähiötupia, joihin suomalaiset kävivät 1980-luvulla tutustumassa. Elokolojen tarkoitus on alusta asti ollut tarjota matalan kynnyksen kohtaamispaikka, huomioida ja kunnioittaa kaikenlaisia kävi-jöitä ja tarjota heille valmiuksia arjessa pärjäämiseen. Elokolo-toimintaan on aina kuulu-nut myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja aktiivisuus. Elokolo-nimi juontaa juurensa Elämäntapaliiton nimeen, joka lyhennettiin muotoon ELO. Elämäntapaliitolla oli myös Elohovi-kurssikeskus ja Eloleirejä.

1990-luvulla Elokoloja perustettiin Helsinkiin, Pirkkalaan, Järvenpäähän, Tampereel-le ja Turkuun. Alkuperäisenä tarkoituksena oli laajentaa Elokolo-toimintaa jokaiseen kaupunkiin. Käytännössä toiminta laajeni ympäri Suomea yhteistyöverkoston kautta. Elokoloja on tällä hetkellä Helsingissä, Hyvinkäällä, Lahdessa, Pirkkalassa, Tampe-reella ja Turussa. Yhteensä EHYT ry:n kohtaamispaikkaverkostoon kuuluu nykyään 30 erilaista kohtaamispaikkaa eri nimillä ja taustaorganisaatioilla. Suurin osa koh-taamispaikoista on yhden tai useamman paikallisen yhdistyksen ylläpitämiä, esimer-kiksi Oulun Lintulammen asukasyhdistyksen ylläpitämä Lintulammen asukastupa sekä Etelä-Karjalan työpaja- ja asukastupayhdistyksen ylläpitämät Lappeenrannan Lauritsalan ja Sampolan asukastuvat. Joukossa on myös muutamia kuntien yhdessä järjestöjen kanssa ylläpitämiä kohtaamispaikkoja kuten Porin Sampolan asukastupa.

9

2010-luvulla kohtaamispaikkojen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on vakiintunut. Samalla niiden tarve ja merkitys aletaan vähitellen tunnistaa julkisissa keskusteluissa. Sosiaalipolitiikassa korostuu nyt ratkaisukeskeisyys: ollaan siirrytty ongelmien pohti-misesta ratkaisujen etsimiseen ja puutteiden tarkastelusta voimavarojen tukemiseen. Iskulause ”syrjäytymisestä selviytymiseen” kuvaa muutosta hyvin. Yhä on kuitenkin tärkeää pitää keskusteluissa esillä myös huono-osaisuuden ja ulkopuolisuuden taus-tatekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa vain yhteiskunnallisella toiminnalla. Elokolo-toimin-nassa yhdistyvät molemmat puolet. Elokoloissa kohdataan ja tuetaan ihmisiä heidän tarpeidensa mukaan ja samalla toimitaan sosiaalisesti vahvemman ja oikeudenmukai-semman yhteiskunnan puolesta.

Kohtaamispaikkatoiminta houkuttelee kävijöitä. Elokoloissa oli 2010-luvun puolivälis-sä vuosittain noin 50 000 käyntikertaa ja koko EHYTin kohtaamispaikkaverkostossa vuosittaisia käyntikertoja yhteensä lähemmäs 400 000.

10

RahoitusRahoitusta kohtaamispaikkatoimintaan on mahdollista hankkia useammasta eri läh-teestä. Usein monimuotoinen toiminta vaatiikin useampia rahoituslähteitä. Tarvittavat tilat voidaan vuokrata tai saada käyttöön ilmaiseksi esimerkiksi kunnalta tai toiselta järjestöltä. Saattaapa joillain toimijoilla olla omatkin tilat, esimerkiksi aikoinaan talkoil-la rakennettu talo.

Raha-automaattiyhdistys (RAY) on valtakunnallisesti tärkein kohtaamispaikka- ja matalan kynnyksen toiminnan rahoittaja. Avustukset ovat yleensä pidempiaikaisia kohdennettuja avustuksia tai tietylle ajanjaksolle (esim. 3 vuotta) määriteltyjä projek-tiavustuksia. RAY:n avustuksia hakiessa kannattaa tutustua huolellisesti avustus- ja hakuohjeisiin, osallistua RAY:n koulutuksiin ja olla ennalta yhteydessä avustusval-mistelijoihin.

Kaupungit ja kunnat myöntävät avustuksia kohtaamispaikkatoimintaan järjestöavus-tuksia jakaessaan. Oikea paikka hakea avustusta on usein sosiaali- ja terveyslauta-kunta, mutta joissain kunnissa kaikki järjestöavustukset on keskitetty yhdelle luukulle tai suoraan kaupunginhallitukselle. Kannattaa siis selvittää oman kunnan vaihtoehdot ja olla myös yhteydessä avustusvalmistelijoihin. Kunnalta voi kysyä myös mahdollisia vapaita tai ilmaisia tiloja kohtaamispaikkatoimintaan.

Kohtaamispaikassa tapahtuvaan työllistämiseen voi yhdistys hakea palkkatukea työ- ja elinkeinotoimistosta. Palkkatukea voi saada työttömän tai osatyökykyisen työllis-tämiseksi 100 %, 50 % tai 40 % palkkakuluista työttömyyden kestosta riippuen. Monet kaupungit myöntävät myös työllistämisen kuntalisää, jota voi hakea tiettyjen kriteerien täyttyessä, jos valtion palkkatuki ei riitä työllistämiseen. Isompien työllistä-mishankkeiden kuluihin on mahdollista saada myös työvoimapoliittista avustusta alu-een ELY-keskukselta. TE-toimistojen käytännöt saattavat vaihdella ja muuttua, joten ne on aina syytä tarkastaa paikallisesti ennen hakemista.

Rahoitusta voi hakea myös EU:n rakennerahasto-ohjelmista, kuten Euroopan sosiaa-lirahastolta (ESR). Rakennerahastojen tuki vaatii paljon projektin valmistelulta, hallin-nolta sekä vähintään 20 % oman rahoitusosuuden. ESR-omavastuurahoitusosuutta on voinut hakea myös RAY:ltä syksystä 2015 alkaen.

EU:n avustusohjelmista yksinkertaisin on EU:n ruoka-apu yhteisön vähävaraisim-mille. Sitä hallinnoi Suomessa vuosina 2014−2020 Maaseutuvirasto. Ohjelmaan kumppaneiksi hyväksytyt yhdistykset saavat jaettavaksi elintarvikkeita.

Eri ministeriöillä, esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriöllä (OKM) ja Työ- ja elinkei-noministeriöllä (TEM) voi olla myös erillisiä rahoituksia esimerkiksi nuorten ja maa-hanmuuttajien parissa toimiville hankkeille.

11

Rahoitusta voi hakea myös useilta valtakunnallisilta ja paikallisilta säätiöiltä ja rahas-toilta. Valtakunnallisista säätiöistä löytyy tietoa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelu-kunnan (SRNK) verkkosivuilta (saatiopalvelu.fi). Säätiöiden ja rahastojen avoimet haut ilmoitetaan Aurora-tietokannassa (aurora-tietokanta.fi), jota ylläpitää Turun yli-opisto ja SRNK. Myös valtakunnalliset ja paikalliset yhdistykset sekä seurakunnat voivat tukea avustuksin ja lahjoituksin jäseniään sekä tärkeiksi katsomiaan toimintoja.

Elinkeinoelämääkään ei kannata unohtaa. Muun muassa yrityksiltä ja vakuutusyh-tiöiltä on mahdollista hakea pieniä lahjoituksia konkreettisiin tarkoituksiin, esimer-kiksi ensiaputarvikkeisiin. Paikalliset yrittäjät haluavat usein tukea lähiyhteisöjään ja muun muassa pian vanhaksi käyviä elintarvikkeita saa usein säännöllisesti jakoon sitä kauppiailta pyytäessään.

Rahoitusta voi kerätä myös yksittäisinä lahjoituksia, mutta silloin pitää muistaa rahan-keräyslupa. Pienimuotoista ”kolehtia” varten voi kysyä rahankeräyslupaa paikalliselta poliisiasemalta. Isomman keräyksen lupa pitää anoa Poliisihallitukselta.

Varojen keräämisessä voi käyttää myös luovuutta ja esimerkiksi valmistaa yhdessä tuotteita tai leivonnaisia myytäväksi erinäisissä tapahtumissa. Kohtaamispaikan kah-vilan tuottojen suhteen on muistettava, että yleishyödyllinenkin yhdistys joutuu mak-samaan veroja yli 10 000 euron vuotuisesta myynnistä. Ajantasainen verokäytäntö kannattaa aina tarkistaa verottajalta.

Rahoituksen hankkimisen rinnalla tulee aina muistaa myös hyvin hoidettu taloushal-linto ja kirjanpito. Kohtaamispaikan taustalla tulee olla toiminnasta vastuussa oleva taho (yhdistys, osuuskunta, säätiö, kunta), jonka talouden puitteissa toimitaan.

YhteistyökumppanitKohtaamispaikkatoiminta on yhteistyötä. Toiminta on juuri niin elävää kuin eri toi-mijoiden yhteistyö siitä tekee. Yhteistyön merkitys kohtaamispaikkatoiminnassa on keskeistä monestakin syystä. Toimintaa voi harvoin järjestää ilman useamman tahon yhteistyötä, jolloin yhteistyö on toiminnan resurssi ja edellytys. Yhteistyötä tarvitaan myös erilaisten aktiviteettien ja monipuolisten toiminnan järjestämiseksi. EHYT ry:llä on suuria valtakunnallisia yhteistyökumppaneita, mutta myös suppeammat paikalliset yhteistyöverkostot voivat olla oleellisia kohtaamispaikan toiminnalle.

Valtakunnallisella tasolla EHYT tekee yhteistyötä muiden järjestöjen ja verkostojen kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Setlementtiliitto, Kansa-laisareena, A-Kiltojen liitto, Sininauhaliitto, Vailla vakituista asuntoa VVA ry, Työttömi-en valtakunnallinen edunvalvontajärjestö TVY ry, Suomen sosiaali- ja terveys SOSTE sekä Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin. Yhteistyöllä

12

pyritään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, parantamaan toimintamahdollisuuksia, jär-jestetään erilaisia tapahtumia ja seminaareja sekä tuetaan paikallista kohtaamispaik-katoimintaa. Monilla valtakunnallisilla järjestöillä Marttaliitosta Takuu-Säätiöön ja Kulut-tajaliitosta Suomen Mielenterveysseuraan on erilaisia toimintasisältöjä ja materiaalia muun muassa elämänhallinnan tukemiseen, joita hyödynnetään kohtaamispaikoissa.

Alueellisella tasolla järjestöjen verkostot sekä erityisesti järjestö- ja kumppanuusta-lot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Viime vuosina eri puolille Suomea on nous-sut järjestöjen yhteistyölle pohjaavia kumppanuustaloja. Jo pitkään toimineita pio-neereja ovat esimerkiksi Seinäjoen järjestötalo, Joensuun Kansalaistalo ja Oulun Kumppanuuskeskus. Viime vuosina joukkoon ovat liittyneet muun muassa Kumppa-nuustalo Artteli (Tampere), Kansalaistoiminnankeskus Matara (Jyväskylä), Hämeen-linnan Kumppanuustalo, Rovaniemen Järjestötalo ja Kumppanuustalo Viikari (Kotka). Kumppanuustalojen toiminta-ajatuksena on vielä kohtaamispaikkojakin vahvemmin yhteistyö ja yhteistyöstä syntyvä lisäarvo niin yhdistyksille kuin kansalaisille. Kump-panuustalossa voi usein olla eri tahojen yhteistyössä pyörittämä kohtaamispaikka, tai useampiakin erilaisia kohtaamispaikkoja.

Seurakuntien kanssa yhteistyötä voi olla muun muassa diakoniatyön, vapaaehtois-toiminnan sekä yhteisen tapahtumista ja toiminnasta tiedottamisen osalta. Diakoni tai päihdetyön diakoni voi esimerkiksi vierailla kohtaamispaikassa sovittuina aikoina. Kuntien kanssa yhteistyötä tehdään muun muassa alueellisten verkostojen ja järjes-töverkostojen puitteissa sekä osallistumalla ehkäisevän päihdetyön ja päihdetyön verkostoihin. Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Itse kohtaamispaikoissa tehdään monenlaista yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa aina kohtaamispaikan yhteisestä ylläpitämisestä yhteisiin tapahtumiin. Kohtaamis-paikan sijaintialueen asukasyhdistysten kanssa on myös luontevaa tehdä yhteistyö-tä. Eikä pidä unohtaa kohtaamispaikan alueen asukkaita, joita voi esimerkiksi kutsua kohtaamispaikkaan tutustumaan. Lähitalojen isännöitsijöiden, taloyhtiöiden ja asuk-kaiden kanssa on hyvä olla yhteyksissä vähintään molemminpuolisen tiedonkulun varmistamiseksi.

Haluatko Elokoloksi tai mukaan verkostoon?Paikalliset yhdistykset ja toimijat voivat perustaa alueelleen Elokolon tai muun koh-taamispaikan ja liittyä halutessaan mukaan EHYT ry:n kohtaamispaikkaverkostoon.

Kohtaamispaikkaverkostoon liittymisen edellytyksinä ovat• Toiminta on kaikille avointa matalan kynnyksen toimintaa• Toiminta on poliittisesti, uskonnollisesti ja kaupallisesti sitoutumatonta• Toiminta on päihteetöntä

13

• Vuosittaisista käyntimääristä raportoidaan EHYTille• Kohtaamispaikassa pidetään esillä EHYTin materiaaleja ja ikkunassa verkostoon

kuulumisesta kertovaa tarraa

Osana EHYTin verkostoa kohtaamispaikka saa• EHYTin ja kumppanien materiaalia ja muita virikkeitä • Valtakunnallisen järjestön tuen toiminnan järjestämiseen, muun muassa rahoituk-

sen hakemiseen, toiminnan raportoimiseen ja työllistämisen kysymyksiin• Erityisosaamista ehkäisevän päihdetyön sekä muun terveyden ja hyvinvoinnin

edistämisen kysymyksiin ja käytäntöihin• Verkoston kautta yhteyden muihin kohtaamispaikkatoimintaa järjestäviin tahoihin

Nimeltään Elokoloksi haluavalta paikalta edellytetään lisäksi• Toiminnassa sitoudutaan noudattamaan Elokolon huoneentaulun periaatteita

(kts. seuraava sivu) ja huoneentaulua pidetään esillä kohtaamispaikassa• Toiminnasta ja sen vaikutuksista raportoidaan EHYTille• Toimintaa ylläpitävä yhdistys on EHYTin jäsen

Elokolo-nimi ja ilme ovat helposti lähestyttäviä ja saavutettavia eivätkä ne sulje ulos mitään ryhmiä tai yksilöitä. Elokoloksi ryhtyvä kohtaamispaikka saa käyttöönsä Elo-kolo-ilmeen, esite- ja julistepohjia, ikkunateippauspohjia sekä muuta lisätukea toimin-nan järjestämisessä.

Jos kohtaamispaikkasi on kiinnostunut liittymään kohtaamispaikkaverkostoon tai ot-tamaan Elokolo-nimen käyttöön, olkaa yhteydessä EHYTiin.

14

2. Kohtaamispaikassa tapahtuu. Miten Elokolo toimii?Kohtaamispaikka tarjoaa kävijöille yhteistä toimintaa sekä toisten kohtaamista, tukemista ja kannustamista. Toimintaa on laidasta laitaan, kahvittelusta luontoretkiin ja toritapah-tumiin. Yhteinen, hauska toiminta on usein helpoin keino osallistua kokoontumispaikan yhteisöön ja tutustua sen jä-seniin. Se myös sitoo porukan jäseniä tiiviimmin toisiinsa ja vahvistaa sosiaalista luottamusta kuin itsestään. Yhdessä tekeminen ja osallistuminen on hauskaa ja palkitsevaa jo sellaisenaan.

Elokoloissa tapahtuvan kohtaamisen periaatteet on kirjattu Elokolon huoneentauluun. Ne toimivat kaiken toiminnan perustana ja ohjaavat toimintaa käytännön tilanteissa.

• Elokolo on kaikkien kansalaisten kohtaamispaikka• Toimintamme on päihteetöntä• Puhukaa toistenne kanssa – älkää toisistanne• Jokainen meistä voi tukea vertaisena toista• Olemme kaikesta syrjinnästä vapaa tila• Kuunnelkaa toisianne

Kohtaamispaikoissa käy monenlaisia ihmisiä. Monilla heistä on päivittäin aikaa sekä usein monenlaista elämänkokemusta ja -kommellusta. He voivat olla työttömiä, työläisiä, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, maahanmuuttajia, opiskelijoita tai eri tavoin eläke-läisiä. He voivat tarvita apua ja antaa sitä toisille. Erilaisia kävijöitä kohtaan tarvitaan ym-märrystä ja suvaitsevuutta. Ja kun arvostaa toisia, voi odottaa arvostusta myös itselleen.

Kävijöiden luottamuksellinen kohtaaminenElokolossa ei kysytä kävijöiden taustoja eikä jäsenyyksiä. Osa kävijöistä tunnetaan vain lempinimeltä. Osa kävijöistä käy joka päivä, toiset harvemmin. Joillekin kohtaamispaik-ka on tärkeä hetken verran, toiset ovat käyneet vuosikausia. Toimintaan ei tarvitse sitou-tua, mutta taustajärjestön toimintaan ja tapahtumiin voi halutessaan innostua mukaan.

Jokainen kävijä on tärkeä ja arvokas. Kaikki kävijät kohdataan kunnioittavasti ja ys-tävällisesti. Kohtaamispaikan työntekijä saattaa olla ihmiselle ainoa hymyilevä ja ys-tävällinen ihmiskontakti koko päivänä. On ymmärrettävää, että työntekijän hymy ei ole kaikille yhtä leveä ja kaikkien ihmisten kanssa ei ole yhtä helppo tulla toimeen. Iloinen ja ymmärtävä asiakaspalveluasenne auttaa, vaikka emme muuten puhukaan asiakkaista, vaan kävijöistä tai ihmisistä. Kävijöiden auttamiseen riittää yleensä läs-näolo ja vertaistuen henki. Kävijöiden tarinoita ja tilanteita kuunnellaan, heihin suh-taudutaan myönteisesti ja heitä kannustetaan tarpeen mukaan. Kaikkiin kysymyksiin

•Elokoloonkaikkienkansalaistenkohtaamispaikka•Toimintammeonpäihteetöntä•Puhukaatoistennekanssa–älkäätoisistanne•Jokainenmeistävoitukeavertaisenatoista•Olemmekaikestasyrjinnästävapaatila•Kuunnelkaatoisianne

Huoneentaulu

Jätäpalautelaatikkoonehdotuksesitoiminnankehittämisestä!

15

ei aina voi löytää ratkaisua, mutta aina voi kuunnella ja ohjata eteenpäin. Usein jo pelkkä kuunteleva ja myötäelävä ihminen tuo helpotusta. Samalla kohtaamispaikan henkilökunta ja vapaaehtoiset toimivat esimerkkinä tavallisena ihmisenä olemiseen ja arjessa toimimiseen.

Kohtaamispaikan henkilöstö on vaitiolovelvollinen. Kävijöistä ja heidän henkilökoh-taisista asioistaan ei kerrota tai juoruta muille kävijöille tai ulkopuolisille. Tarpeen mukaan asioista voidaan keskustella luottamuksellisesti muiden työntekijöiden kes-ken ja aluetyöntekijän kanssa. Viranomaisten kanssa teemme kuitenkin yhteistyötä. Jos kävijät rikkovat lakia, vaitiolovelvollisuudesta voi olla syytä tinkiä. Ehkäisevä työ ja ohjaus on silti esimerkiksi laittomien päihteiden osalta ensisijainen toimintamuoto.

Elokolo on päihteetön paikka. Käytännössä kävijöiltä vaaditaan heidän tilanteeseen-sa nähden mahdollisimman päihteetön kunto. Elokolon henkilökunnalla on oikeus evätä kävijältä Elokoloon tuleminen, mikäli kunto ei ole päihteiden takia tarpeeksi hyvä tai käytös on aggressiivista. Paras tapa on neuvoa tulemaan huomenna uudes-taan. Porttikieltoja pyritään välttämään, mutta joskus porttikielto voi kuitenkin toimia varoitteena. Yleisesti kävijöiltä voi ja tulee vaatia siistiä käytöstä sekä toisten huomi-oonottamista. Elokolossa käyttäydytään kuten yhteisissä tiloissa yleensä. Tämäkin voi olla joillekin kävijöille hyvää harjoitusta.

Kohtaamispaikka ja kahvilapalvelutKohtaamispaikoissa on matala kynnys. Moni Elokolo tarjoaa pienimuotoisia kahvila-palveluita, mutta ne eivät ole toiminnan päätarkoitus. Tärkeintä on tukea, auttaa ja neuvoa kävijöitä. Kävijöillä ei myöskään ole minkäänlaista ostopakkoa, kohtaamispai-kassa saa myös vain viettää aikaa.

Kävijöillä on mahdollisuus lukea päivän sanomalehdet sekä aikakaus- ja erikoislehtiä. Kävijöiden käytössä on muutama tietokone verkkoyhteyksillä ja tulostimilla. Kohtaa-mispaikassa voi olla myös esimerkiksi televisio ja radio käytettävissä yhdessä sovit-tujen ohjelmien seuraamiseen.

Elokolosta on mahdollisuus soittaa viranomaispuheluita. Elokolon puhelinta voi val-votusti käyttää esimerkiksi sosiaalitoimistoon, terveysasemalle, työvoimatoimistoon, A-klinikalle yms. virastoihin soitettaessa. Yksityispuheluja ei Elokoloista soiteta, kos-ka se voi asettaa kävijöitä eriarvoiseen asemaan eikä esimerkiksi perheasioihin ha-luta sekaantua. Tästä on syytä pitää kiinni ja henkilökunnan ei myöskään kannata lainata omia puhelimiaan. Elokolossa on erilaisia kännykän latureita kävijöiden käy-tössä ja puhelimen voi jättää hetkeksi ladattavaksi. Elokolossa voi ottaa myös kopioi-ta asiakirjoista maksutta tai pientä korvausta vastaan.

Useimmissa Elokoloissa on tarjolla päivittäin puuroa, leipiä ja kahvileipiä omakus-

•Elokoloonkaikkienkansalaistenkohtaamispaikka•Toimintammeonpäihteetöntä•Puhukaatoistennekanssa–älkäätoisistanne•Jokainenmeistävoitukeavertaisenatoista•Olemmekaikestasyrjinnästävapaatila•Kuunnelkaatoisianne

Huoneentaulu

Jätäpalautelaatikkoonehdotuksesitoiminnankehittämisestä!

16

tannehintaan. Muutaman kerran viikossa saatetaan tarjota lämmintä kotiruokaa. Kahvilan toiminnassa otetaan huomioon ruuan edullisuus. Kahvilatoiminta ei tuota voittoa ja hinnat pidetään kävijöiden kukkarolle sopivina. Elokolossa voi myös pitää ”tippikassaa” josta voi antaa kävijälle puuttuvan pikkurahan kahvin ja leivän ostoon. Esimerkiksi Helsingin Elokolossa aamupuuro on maksuton vuoden jokaisena päi-vänä. Kahvilan hinnasto kannattaa kirjata ylös ja pitää esillä. Hinnan lisäksi ruokaa tarjottaessa on hyvä ajatella ruuan terveellisyyttä.

Aamupuuroa on yleensä saatavilla ainakin puoleen päivään. Kävijöiden toiveita esi-merkiksi leivänpäällisten ja ruokajuoman suhteen pyritään täyttämään mahdollisuuk-sien mukaan. Puurot, leivät ja ruuat annostellaan kävijöille hygieniasyistä. Kohtaamis-paikka voi toimia myös ruoka-avun jakopaikkana.

Kassanhoito ja kirjanpito

Työvuorossa oleva työntekijä vastaa kassan säilytyksestä ja sekä mahdollisesti puut-tuvista rahoista. Kassa on hyvä laskea päivän lopuksi. Viikon viimeisen työvuoron loputtua voi laskea kassavihkoon myynnit ja ostot. Tarkkuus ja huolellisuus ovat pai-kallaan. Parhaiten kassa on täsmännyt, kun tilitysväli ei ole liian pitkä eikä vastuuta ole jaettu monelle henkilölle samaan aikaan.

Velaksi myyntiä kannattaa harkita tarkkaan. Piikkiin myynti voi aiheuttaa riitaa kävijöi-den parissa. Joissain tapauksissa on sovittu esimerkiksi edunvalvonnan kanssa että ruokailut laskutetaan suoraan heiltä. Myös seurakunnat jakavat joskus ruokalappuja, joita voi sopia laskutettavaksi. Jotkut vakituisista kävijöistä ovat jättäneet joskus ra-haa kassaan sisään ja ostokset on sitten vähennetty siitä.

Siivous

Niin kävijät kuin työntekijät viihtyvät paremmin siistissä tilassa. Yleinen sekasotku rasittaa ja voi luoda kävijöille mielikuvaa epämukavasta paikasta tai jopa oikeudesta tehdä lisää sotkua. Kahvilatoimintaa säätelevät myös hygieniamääräykset.

Kohtaamispaikan siivouksen voi jakaa päivittäiseen siistimiseen, perussiivoukseen muutaman kerran viikossa sekä suursiivoukseen pari kertaa vuodessa. Siivouksen voi jaksottaa esimerkiksi seuraavasti:

Päivittäiseen siistimiseen osallistuvat kaikki kävijät vähintään viemällä astiat keräyspisteeseen ja roskat roskiin. Työvuorossa olevat huolehtivat lisäksi pinto-jen puhtaudesta sekä keittiön ja vessojen siisteydestä (tarvittaessa useamman kerran päivässä). Roskikset tyhjennetään kierrätysohjeiden mukaisesti. Jos koh-taamispaikassa on käytössä vartiointiliikkeen hälytysnappi, se kannattaa ladata osana päivittäisiä rutiineja.

17

Perussiivous tehdään vuodenajasta riippuen muutaman kerran viikossa ja siihen osallistuvat kaikki työvuorossa olevat. Perussiivoukseen sisältyy ainakin lattioiden imurointi ja moppaus, henkilökunnan sosiaalitilojen siivous, pöytien ja astiapisteen pesu, jääkaapin/pakastimen puhdistus ja lämpötilan mittaus sekä huonekasvien kastelu.

Suursiivous tehdään pari kertaa vuodessa ja siihen osallistuvat kaikki kohtaa-mispaikan työntekijät ja talkoohengessä vapaaehtoiset. Suursiivouksessa pes-tään lattia ja ikkunat sekä puhdistetaan seinät ja huonekalut. Lämpöpatterit ja il-mastointikanavat puhdistetaan ja tarvittaessa huollatetaan. Keittiössä sulatetaan jääkaappi ja pakastin sekä pestään uuni. Myös tarpeettomat tavarat kannattaa poistaa kaapeista ja hyllyiltä puolivuosittain. Jos tavaraa ei ole käytetty moneen kuukauteen, sitä ei ehkä tarvita jatkossakaan.

Toimintaa ja tapahtumiaKohtaamispaikan seinien sisälle mahtuu toimintaa laidasta laitaan. Kivijalka on kävi-jöitä kohtaava ja tukeva perustoiminta. Siihen voi kuulua kahvilatoiminnan ja jutuste-lun lisäksi esimerkiksi liikuntaryhmiä ja kuntosaliporukoita, peliporukoita (tietokilpai-lut, kortti- ja lautapelit tai mölkky) sekä käsitöitä ja askartelua (joulu- ja muut kortit, lasikorut tai kahvipussien punonta). Alkoholinkäytön hallintaan tähtäävä Cafe Taitolaji on ollut mutkaton osa Elokolon säännöllistä toimintaa.

Erilaiset tapahtumat tekevät kohtaamispaikasta kiinnostavan ja tarjoavat tekemistä ja virikkeitä kävijöille. Takavuosina suuri yleisömenestys on ollut flirttikurssi. Asiantuntija-luennot eri aiheista ovat olleet suosittuja. Myös keskustelutilaisuuksia järjestetään, ja vaalien aikaan vaalipaneeleita muistaen tasapuolisuus eri puolueiden välillä. Kohtaa-mispaikan porukalla saatetaan käydä myös teatterissa, kuntosalilla tai luontoretkellä.

Pirkkalan Elokolon viikko-ohjelma kuvaa toiminnan monipuolisuutta:

Maanantai: Kuntosaliporukka, K-Citymarketista saatujen elintarvikkeiden jakeluaTiistai: Lautapelien pelaamista, retkiä ja kerran kuussa asiantuntijaluento esimerkiksi elämän- ja taloudenhallinnasta tai terveydestäKeskiviikko: Verenpaineen mittausta, terveysneuvontaaTorstai: YhteislauluaPerjantai: Kävijöiden alustamat Perjantaipuheet, kerran kuussa Maan ja taivaan vä-liltä -alustus yhteistyössä seurakunnan työntekijän kanssa

Eri toimintojen järjestämiseen kannattaa usein pyytää mukaan paikallisia yhteistyö-kumppaneita.

18

Tärkeät lehdet

Kohtaamispaikasta on hyvä löytyä tärkeimmät sanomalehdet, vähintään maakunnal-liset ja paikalliset, mutta miksei myös valtakunnallisia. Lisäksi kohtaamispaikkaan voi tilata erilaisia aikakauslehtiä sekä harraste- ja muita erikoisjulkaisuja. Monet kävijät voivat tuoda kohtaamispaikkaan omia, jo lukemiaan lehtiä. Joitakin lehtiä saa myös julkaisijoilta ilmaiseksi. Niitä voivat julkaista voittoa tavoittelemattomat tahot tai jul-kaisija voi kysyttäessä tarjota lehden ilmaiseksi kohtaamispaikkaan. Kohtaamispaik-ka voi myös kysyä, pääsisikö jonkun paikallisen ilmaisjakelulehden tai esimerkiksi Voima-lehden jakelupisteeksi.

Tietokoneet

Toimivalla verkkoyhteydellä, ajantasaisella virussuojalla sekä tavanomaisilla toimisto-ohjelmilla varustetut tietokoneet sekä tulostin ovat tärkeitä kohtaamispaikoissa. Kä-vijöiden parissa voi olla tietokoneosaajia, joiden taitoja ja asiantuntemusta kannattaa hyödyntää. Tämä voi tarjota heille myös mielekästä tekemistä.

Ilmoitustaulu

Ilmoitustaululla voi pitää omia ja yhteistyökumppanien ilmoituksia sekä antaa kävijöi-den itsensä kiinnittää ilmoituksia. Ilmoitustauluja voi tehdä useampiakin eri tarkoituk-siin ja niitä voi olla monenlaisia, esimerkiksi liitutauluja. Tärkeimmät omat tiedotteet ja kahvilan hinnasto kannattaa pitää keskeisellä paikalla.

Kirjasto

Kirjastoon voi koota kohtaamispaikalle ja sen kävijöille tärkeitä kirjoja. Halutessaan voi perustaa myös tärkeimmille kirjoille käsikirjaston, jonka kirjoja ei viedä pois koh-taamispaikasta. Toimiva tapa on perustaa myös tuo/vie -hylly, josta kävijät voivat ot-taa kirjoja luettavaksi tai vaikka omaksi. Kirjoja saa nykyään monesta eri paikasta: kirjastojen poisto/kierrätyshyllyistä, taloyhtiöiden kierrätyshyllyistä, halvalla eri kus-tantajilta, kysymällä lahjoituksia ihmisiltä sekä ilmaiseksi joiltain viranomaistahoilta. Esimerkiksi EU-aiheista kirjallisuutta saa Eurooppatiedotukselta.

Vaihtopiste ja kirpputori

Kirjojen tuo/vie -pisteen lisäksi samaa toimintatapaa voi soveltaa myös muiden ta-varoiden vaihtamisessa. Myös perinteisempiä kirpputoreja voi järjestää. Jakoa ja vaihtoa voi järjestää tempausluonteisesti, esimerkiksi talven lähestyessä lämpimillä vaatteilla, ja jos tilaa on, niin kohtaamispaikkaan voi perustaa pysyvänkin pisteen.

Näyttelytila

Osa kohtaamispaikkaa voi toimia näyttelytilana tai nurkkagalleriana kausittain tai

19

pysyvämmin. Näyttelyitä voi saada paikallisilta taiteilijoilta, erilaisia teemanäyttelyi-tä järjestäviltä kansalaisjärjestöiltä sekä kohtaamispaikan omilta kävijöiltä tai lähellä asuvilta taiteilijoilta. Myös monet järjestöt tuottavat tyylikkäitä ja informatiivisia julistei-ta, joita voi tilata edullisesti tai kokonaan maksutta. Elokoloissa on ollut esillä muun muassa EHYT ry:n, Suomen Punaisen Ristin, Kuluttajaliiton, Ei vihapuheelle -liikkeen ja Amnestyn kampanjajulisteita. Eduskunnasta saa halutessaan tilattua eduskunnan jäsenten naamagallerian.

Ruoan jako

Ruoan jako toimii sekä kohtaamispaikan vanhojen kävijöiden palveluna että uusi-en, vähävaraisten kävijöiden houkuttelemiseksi kohtaamispaikkaan. Ylijäämäruokaa saa nykyään suhteellisen helposti kaupoista kysymällä. Vuonna 2015 annetun vi-ranomaisohjeistuksen mukaan kauppa voi antaa ruokaa jaettavaksi hyväntekeväi-syyteen, ja lahjoituksen jälkeen hygieniasta ja asianmukaisesta säilytyksestä vastaa lahjoituksen saaja.

EU:n ruoka-avusta saa lisätietoa esimerkiksi googlettamalla ’eu ruoka-apu’ ja mene-mällä hakutuloksista Maaseutuviraston (mavi.fi). Ruoan jakelusta lisää myös tämän kirjan vapaaehtoistoimintaa käsittelevässä luvussa.

Ravintolapäivä

Ravintolapäivä on vuonna 2011 alkanut yhteisöllinen tapahtuma, jonka aikana kuka tahansa voi perustaa väliaikaisen ravintolan. Suomesta lähtenyttä päivää vietetään neljästi vuodessa ja se on levinnyt ympäri maailmaa. Päivän tarkoituksena on kokoon-tua yhteen, pitää hauskaa ja jakaa porukalla uusia ruokakokemuksia. Kohtaamispai-kat ovat hyviä paikkoja ravintolapäivän ravintoloille. Esimerkiksi Lahden Elokolossa paikallinen Animalian ryhmä ja Turussa irakilaiset turvapaikanhakijat ovat järjestäneet omia ravintoloitaan.

Ravintolapäivä-tapahtumalla on oma verkkosivu, josta saa lisäinfoa ja johon voi il-moittaa oman ravintolan (restaurantday.org).

20

Korttelikeittiö: Case Kallio

Helsingin Elokolossa on järjestetty Kallio-liikkeen* Korttelikeittiön tapahtumia. Kortte-likeittiö on yhteisöllinen ruokailutapahtuma teemalla "Älä syö yksin!". Korttelikeittiöt ovat osallistujille ilmaisia ja ruuasta voi halutessaan maksaa vapaavalintaisen sum-man. Raaka-aineista suurin osa saadaan lahjoituksina Kallion ja lähiseutujen yrityk-siltä. Ruuat valmistetaan talkoovoimin ja tilaisuuksissa on myös muuta ohjelmaa, esi-merkiksi musiikkia. Kokkaus ja syöminen yhdessä tuovat yhteen kirjavan ihmisjoukon. Korttelikeittiö ei pyri pelkästään korvaamaan varattomuudesta johtuvaa akuuttia ruo-katarvetta, vaan se on myös tyylikäs ja mutkaton matalan kynnyksen iltatapahtuma, johon kaikki ovat tervetulleita.

Tipaton drinkkibaari

Tipaton tammikuu on vakiintunut suomalainen perinne. Vuodesta toiseen noin 20 pro-senttia alkoholia käyttävistä aikuisista viettää Tipatonta. Tipattoman aikana voi pohtia ja testata alkoholin roolia omassa ja lähiyhteisön elämässä. Moni kokee myös, että tammikuu on ainoa aika vuodesta, kun juomattomuutta ei tarvitse erikseen perustella.

Mukava tapa viettää Tipatonta on perustaa kohtaamispaikkaan Tipaton pop up -drinkki-baari. Tarvitaan vain alkoholittomia drinkkireseptejä sekä tarvikkeet niiden valmistamiseen ja tarjoiluun. Myös oheisohjelma kuten musiikki, tanssi tai stand up -komiikka sopivat tapahtumaan. Alkoholittomia drinkkireseptejä löytyy verkosta ja EHYT ry:stä saa Tipat-toman tammikuun julisteita sekä muuta rekvisiittaa, joista tulijoille selviää, mistä on kyse.

Tipattomassa drinkkibaarissa voidaan myös• Keksiä oman kohtaamispaikan tai yhdistyksen nimikkodrinkki • Kutsua tapahtumaan mukaan yhteistyöjärjestöjä ja paikallisia yrityksiä• Jakaa tapahtumakutsua ja drinkkireseptejä sosiaalisessa mediassa• Järjestää reseptikilpailu • Järjestää äänestys parhaasta drinkistä • Maistella varsinaisten drinkkien ohella myös erilaisia virvoitusjuomia, kivennäisvesiä

ja mehuja • Tehdä pop up -drinkkibaarista jokavuotinen perinne, jolloin yhteistyötahoja voidaan

kysyä pitkin vuotta

Pop up -toiminta on lainsäädännön mukaan mahdollista ilman elintarvikehuoneistoil-moituksen tekemistä. Toiminnan on kuitenkin oltava vähäriskistä ja hygieniakysymyk-sissä on oltava tarkka.

Juhlat, teemapäivät ja -viikot

Erilaiset juhlapäivät kuten ystävänpäivä, pääsiäinen, vappu, juhannus, itsenäisyyspäi-vä ja joulu huomioidaan kohtaamispaikan arjessa ja erillisissä tilaisuuksissa. Juhlan tuntua voi rakentaa käyttämällä ajankohtaisia koristeita tai askartelemalla niitä yhdes-

* Kallio-liike on Kallion liepeillä asuvien, työskentelevien ja oleilevien puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhteisö. Liike pyrkii vaikuttamaan kaupungin päätöksentekoon sekä järjestää korttelibileitä, puistokirppiksiä ja muita kaikille avoimia tapahtumia.

21

sä. Tavaksi on muodostunut yhteinen joululounas tai jouluillallinen ennen joulunpyhiä. Perinteisen jouluaterian voi tarjota maksutta tai mahdollisesti pientä osallistumismak-sua vastaan kulujen kattamiseksi. Joulun odotukseen voi kuulua myös ohjelmallinen puurojuhla joululauluineen.

Suomessa vietetään vuosittain kymmeniä erilaisia teemaviikkoja ja -päiviä. Näitä ovat muun muassa Ehkäisevän päihdetyön viikko (vko 45), Tipaton tammikuu, ra-sisminvastainen viikko (vko 12), sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä (20.2.) naistenpäivä (8.3.), maailman nuorison päivä (12.8.) ja kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä (10.9.). Näiden yhteyteen ja ympärille on luontevaa järjestää erilaisia keskustelu- ja toimintatapahtumia kohtaamispaikan sisällä ja ulkopuolella myös yh-teistyössä muiden toimijoiden kanssa. Elokolot ovat vahvasti mukana Asunnottomien yössä 17.10., joka on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä. Monet Eloko-lot ovat tuolloin avoinna myöhään iltaan.

ViestintäViestintä ja mainostaminen ovat olennainen osa kohtaamispaikan toimintaa jo sik-si, että ihmiset löytäisivät sinne. Ihmisiä saa tulemaan kohtaamispaikkaan myös vii-dakkorummulla, mutta ilmoitukset ilmaisjakelulehtien järjestö- ja tapahtumapalstoilla, kohtaamispaikan esitteet ja julisteet ovat myös tärkeitä. Esitteitä ja julisteita voi jakaa ajoittain alueen muihin vastaaviin paikkoihin, kirjastoihin, sosiaali- ja terveysasemille sekä yhteistyökumppaneille.

Medianäkyvyyttä voi houkutella lähettämällä toiminnasta ja tapahtumista lehdistötie-dotteita sekä kutsumalla median edustajia vierailemaan kohtaamispaikassa.

Verkossa näkyminen käy yhä tärkeämmäksi. Verkkosivut tai oma sivu Facebookissa on hyvä tapa jakaa tietoa sekä kuvia toiminnasta ja tapahtumista. Kohtaamispaikan Facebook-sivu voi toimia myös virtuaalisena kohtaamispaikkana. Halutessaan voi perustaa myös Twitter-tilin ja jos kohtaamispaikassa joku osaa tehdä pieniä verkko-videoita, niin niitä voi koota omalle Youtube-tilille.

Kävijäseuranta, arviointi ja kehittäminenKohtaamispaikkatoiminnan kävijöistä on syytä pitää kirjaa. Kävijäseuranta auttaa ar-vioimaan, tavoittaako toiminta ne ihmiset ja ryhmät, joita sen on tarkoitus tavoittaa. Samalla seuranta auttaa pohtimaan, kuinka toimintaa voitaisiin kehittää entistäkin paremmaksi. Seurannan yhteydessä on luontevaa kysyä myös kävijöiltä itseltään ko-kemuksia ja ehdotuksia toiminnan parantamiseksi.

22

Myös toiminnan rahoittajat ovat kiinnostuneita kohtaamispaikan kävijöistä. Esimerkiksi RAY edellyttää suhteellisen tarkkaa kävijäseurantaa tietääkseen, kohdistuuko sen an-tama avustus oikeille, avun tarpeessa oleville ryhmille. RAY edellyttää tietoa kävijöiden määrästä, heidän iästään ja sukupuolestaan. Myös tieto kävijöiden sosioekonomisesta asemasta (opiskelija, työtön, palkansaaja, yrittäjä, eläkeläinen) voi olla tarpeen.

Kevyt tapa pitää kävijäseurantaa on avoin vieraskirja, johon jokainen kävijä voi kirjoit-taa nimensä tai puumerkkinsä. Päivittäisestä vieraskirjasta voi laskea päivittäisten kä-vijöiden määrän ja arvioida sukupuolijakauman. Henkilöstöresurssien salliessa myös joku työntekijä voi pitää kirjaa kävijöistä esimerkiksi tukkimiehen kirjanpidolla.

Tarkempaa kävijäseurantaa voidaan tehdä kohtalaisen helposti esimerkiksi kahden viikon otoksen avulla. Silloin kerätään kahden viikon ajalta tarkempi kävijäseuranta-lomake kaikilta kohtaamispaikan kävijöiltä. Lomakkeessa voi kysyä kävijän ikää, so-sioekonomista asemaa sekä halutessaan myös muita tietoja. Lomakkeen voi myös täyttää anonyymisti. Kahden viikon seurannassa voidaan myös seurata, kuinka pal-jon uusia kävijöitä sinä aikana käy. Tarkan seurantajakson pohjalta voidaan arvioida, kuinka monta eri kävijää kohtaamispaikassa käy pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi 6 tai 12 kuukauden aikana. Myös työntekijöiden oma arvio kävijöiden määrästä ja jakaumasta on tärkeää arviointitietoa, jota kannattaa hyödyntää.

Tarkemman kävijäseurannan yhteydessä kävijöiltä voidaan kysyä henkilökohtaisesti heidän kokemuksiaan ja mahdollisia parannusehdotuksiaan kohtaamispaikan toimin-taan. Myös seurantajaksojen ulkopuolella, muun toiminnan tai kokoontumisten yh-teydessä, voidaan järjestää palaute- tai ideapajoja, joissa kävijät kertovat kokemuk-sistaan ja ideoivat tulevaa toimintaa. Kokemuksia ja kehittämisehdotuksia voidaan koota myös vapaamuotoisesti arkisen toiminnan ohessa esimerkiksi tätä tarkoitusta varten varattuun muistikirjaan.

Toiminnan arvioinnin ja kehittämisen ei tarvitse aina olla raskasta eikä numeromuo-toon puettua. Se voi olla myös kevyttä jutustelua ja kokemusten vaihtoa. Näin se voi olla jo sellaisenaan palkitsevaa ja tuottaa kävijöille kokemuksen, että heidän mielipi-teillään on merkitystä ja he voivat vaikuttaa oman elinympäristönsä asioihin.

23

Kohtaamispaikat muiden ryhmien käytettävissäKohtaamispaikkojen itse järjestämän toiminnan ohella ne tarjoavat hyvät puitteet ko-kouksiin ja tapahtumiin monenlaisille itsenäisille ryhmille, projekteille ja yhdistyksille. Esimeriksi Elokolon tiloja käyttävät monet päihdetyötä tekevät tahot sekä ihmisarvo-kysymysten parissa työskentelevät. Elokoloissa ovat kokoontuneet muun muassa eri EHYT ry:n jäsenjärjestöt, Al Anon, AA, NA, Pelirajat’on-vertaisryhmät, OA, A-kilta, Potilas- ja sosiaaliapu, eläkeläisjärjestöt sekä asukasliikkeet.

Vakituiset ryhmät ovat maksaneet tilojen käytöstä pientä vuokraa lähinnä siivousku-lujen kattamiseksi. Ryhmät hoitavat ja kustantavat itse kahvit ja tarjoilut. Useimmiten ryhmillä on hylly tai kaappi mihin he voivat jättää tarvitsemansa materiaalit. Ryhmät vastaavat itsenäisesti toiminnastaan ja ryhmän vetäjä kuittaa avaimen käyttöönsä ja vastaa tiloista kokoontumisen ajan. Tilojen käytöstä voidaan tehdä kirjallinen sopi-mus, jotta vastuut ja odotukset ovat selkeät.

Myös erilaisten yhdistyksien ja projektien kokouksiin sekä tapahtumiin kohtaamis-paikka on luonteva paikka. Tarjoilut, ovien avaus tai avaimien lainaus sovitaan tällöin tapauskohtaisesti.

24

3. Kohtaamispaikka työpaikkanaKohtaamispaikoissa työskentelee ja toimii monenlaisia työntekijöitä. Tässä luvussa tarkastellaan pääosin EHYT ry:n ylläpitämien Elokolojen työpaikkakäytäntöjä, mutta niitä voidaan soveltaa myös muissa kohtaamispaikoissa.

Elokolon henkilökunnan muodostavat EHYTin vakituiset työntekijät, palkkatuella työl-listetyt, työkokeilijat, harjoittelijat, siviili- ja yhdyskuntapalvelijat sekä vapaaehtoiset yhdessä. Elokolossa työnantajana toimii paikallinen EHYTin jäsenjärjestö. Esimiehe-nä toimii aluetyöntekijä tai muu yhdistyksen valtuuttama henkilö.

Elokoloissa työskentelee vuosittain noin sata työntekijää tai toimijaa eri nimikkeillä. Työntekijöiden panos on tärkeä kohtaamispaikkatoiminnan järjestämisessä. Vielä tär-keämpää on hyöty, jonka työntekijät itse työstä saavat. Monille työntekijöille työskente-ly Elokoloissa on tärkeä ja vahvistava kokemus. Se voi antaa uutta potkua hakea töitä vapailta työmarkkinoilta. Työkokemus myös lujittaa itsetuntoa ja voi auttaa eteenpäin elämässä. Esimerkiksi pitkän työttömyysjakson jälkeen pääsy työelämään tuo päivä-rytmin ja tunteen kuulumisesta työyhteisöön. Elokolon työntekijöiden arjen hallinta on usein parantunut, sosiaaliset taidot vahvistuneet ja muun muassa kielitaito kohentunut.

Elokolossa kaikki työntekijät ovat tasa-arvoisia riippumatta siitä, millä nimikkeellä ovat töissä. Työkavereina on erilaisia ihmisiä ja toisia kohtaan tarvitaan ymmärrystä ja suvaitsevuutta. Olemme kaikki omanlaisiamme ja meillä on omat vahvuutemme. Jo-kainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa hyvän työilmapiirin luomisesta. Hyvä työtoveri arvostaa toisten työpanosta eikä juoruile tai puhu pahaa selän takana. Po-sitiivista palautetta ei kannata säästellä.

Tärkeä osa työskentelyä Elokolossa on myös työnantajan ja esimiehen tuki. Sitä tar-jotaan niin työsuhteen alkaessa, työn aikana kuin työn päättyessä. Tuen tarkoitus on tehdä työskentelystä sujuvaa ja auttaa työntekijöitä saamaan siitä itselleen mahdolli-simman suuri hyöty. Kun työntekijät saavat tukea työnantajalta ja esimieheltä, heidän on helpompi tukea myös toisiaan ja kävijöitä.

Työllistymisen teitäElokoloon voi työllistyä montaa tietä. Yleisimpiä ovat olleet palkkatuettu työllistämi-nen sekä työkokeilu. Lisäksi Elokoloissa on työskennellyt harjoittelijoita, yhdyskunta-palvelijoita sekä siviilipalvelusmiehiä.

Palkkatukityöllistäminen ja työkokeilu

Työnantaja voi hakea ja saada tietyin edellytyksin palkkatukea työ- ja elinkeinotoimis-tolta, jos se palkkaa työttömän työnhakijan. Kun kohtaamispaikkaan löytyy sopiva ha-kija, haetaan palkkatukea lomakkeella TE-toimistosta. TE-toimisto päättää palkkatuen

25

keston ja määrän hakemus kerrallaan. Päätöksen tultua voidaan kirjoittaa työsopimus ja aloittaa työt.

Pitkäaikaistyöttömän tai osatyökykyisen työllistämiseen voi saada korkeaa palkkatu-kea yleensä vuoden ajaksi. Korkeaan palkkatukeen oikeutettuja ovat muun muassa henkilöt, jotka ovat saaneet työttömyysetuutta työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä ja henkilöt, joiden työllistymistä vaikeuttaa vamma tai sairaus. TE-toi-mistojen käytännöt saattavat vaihdella ja muuttua, joten ne on aina syytä tarkastaa paikallisesti ennen hakemista. Joillain paikkakunnilla työantajan on mahdollista saada palkkatuen lisäksi kuntalisää.

Työkokeilu lähtee aina kokeiluun pyrkijän omista tarpeista. Työkokeilu kestää yleensä korkeintaan kuusi kuukautta saman työnantajan palveluksessa. Lyhyempikin aika voi olla tarkoituksenmukainen. Työkokeilun tarkoitus on tukea työntekijää ammatinvalin-ta- ja uravaihtoehtojen selvittämisessä. Tämä voi auttaa esimerkiksi nuoria ja muita ammatillista koulutusta vailla olevia sekä ammattia tai alaa eri syistä vaihtavia. Työko-keilu voi myös tukea työmarkkinoille paluuta työttömyysjakson jälkeen. Työkokeilussa oleva ei voi olla työvuorossa yksin.

Pirkkalan Elokolossa on järjestetty kunnan kanssa yhteistyössä myös kuntouttavaa työtoimintaa. Se on luonteeltaan sosiaalipalvelua ja tarkoitettu ensi sijassa niille, jot-ka eivät kykene palkkatuettuun työhön tai työkokeiluun.

Erityisesti vuodesta 2015 alkaen yhdistysten palkkatuettua työllistämistä on vaikeut-tanut työllistämismäärärahojen puute ja loppuminen jo kesken vuotta.

Lisätietoja erilaisista työllistämismuodoista saa paikallisesta työ- ja elinkeinotoimis-tosta tai googlettamalla ’palkkatuki’, ’työkokeilu’ tai ’kuntouttava työtoiminta’.

Kohtaamispaikka harjoittelupaikkana

Kohtaamispaikat ovat hyviä harjoittelupaikkoja erityisesti ammattiopistojen ja ammat-tikorkeakoulujen opiskelijoille. Varsinkin sosiaali- ja terveysalan sekä yhteisöpedago-gian opiskelijoille kohtaamispaikoissa on monenlaisia ja tasoisia harjoittelupaikkoja. Kävijäseurannan ja -haastattelujen tekeminen sosionomiharjoittelijalle, terveystuoki-on ja matalan kynnyksen neuvonnan järjestäminen lähihoitajaopiskelijalle tai tapah-tuman järjestäminen yhteisöpedagogille on mitä parhainta käytännön harjoittelua. Myös yliopisto-opiskelijoille voi löytyä kohtaamispaikoista harjoittelupaikkoja esimer-kiksi tutkimus-, kehittämis- tai arviointihankkeiden merkeissä. Kaikissa tapauksissa on tärkeää panostaa kunnolla myös harjoittelun ja harjoittelijan ohjaamiseen.

Harjoittelupaikkojen tarjoamiseksi kannattaa olla yhteydessä oman alueen oppilai-toksiin. On mahdollista sopia myös säännöllisemmästä yhteistyöstä esimerkiksi vuo-

26

sisopimuksella, jolloin kohtaamispaikka tarjoaa tehtäviä useammalle harjoittelijalle vuodessa.

Yhdyskuntapalvelu

Elokolossa on mahdollisuus suorittaa yhdyskuntapalvelu, joka korvaa enintään kah-deksan kuukautta ehdotonta vankeusrangaistusta. Yhdyskuntapalvelussa tuomittu tekee palkatonta, yleishyödyllistä työtä 3-4 tuntia kerrallaan, yleensä kaksi kertaa viikossa. Yhteensä yhdyskuntapalvelun pituus on 20−200 tuntia. Yhdyskuntapalve-lun tarkoitus on lisätä tuomitun valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan ja vahvistaa tuomitun elämänhallintaa. Palvelun suorittajalle ei makseta palkkaa eikä palvelupai-kalle makseta korvausta, vaan palvelupaikka saa hyödykseen palvelun suorittajan työpanoksen.

Elokolo kannustavana työyhteisönä toimii erinomaisesti yhdyskuntapalvelun suorit-tamispaikkana. Elokolossa yleinen yhdyskuntapalvelun syy on rattijuopumustuomio. Työtehtävät ovat yleensä luonteeltaan avustavia.

Palvelupaikan määrää Rikosseuraamuslaitos, joka tekee sopimuksen palvelupaikan, yleensä Elokolon paikallisen taustajärjestön kanssa. Rikosseuraamuslaitos myös valvoo yhdyskuntapalvelua. Jokainen palvelukerta tarkistetaan joko soittamalla tai käymällä palvelupaikalla. Palvelusuunnitelmaa ja aikataulua on noudatettava täsmäl-lisesti. Rikosseuraamuslaitokselle tulee ilmoittaa palveluehtojen rikkomisesta tai pal-velutehtävissä tapahtuvissa muutoksissa.

Elokolon aluetyöntekijä toimii palvelijan yhdyshenkilönä ja tukijana. Palvelusuhteen alussa aluetyöntekijä perehdyttää Elokolon työtehtäviin, työolosuhteisiin, kävijöiden kohtaamiseen ja turvallisiin työtapoihin. Salassapitosäännösten takia palvelupaik-kaan annetaan vain rajatut tiedot, ei esimerkiksi palvelijan tekemiä rikoksia koskevia tietoja. Palveluun liittyvät suunnitelmat ja aikataulut pitää luovuttaa palvelun päätty-essä Rikosseuraamuslaitokselle tai hävittää.

Palvelua suorittavaa henkilöä kohdellaan samoin kuin muitakin työntekijöitä. Eloko-lossa jätetään palvelua suorittavan omaksi asiaksi kertoa muille työntekijöille tai kä-vijöille sen, mitä hän haluaa. Kävijöille voi myös halutessaan kertoa olevansa vapaa-ehtoistöissä. Palvelussa oleva saa osallistua Elokolon virkistyspäiviin ja yhdistyksen retkille kuten työsuhteessa olevatkin.

Lisätietoja saa Rikosseuraamuslaitoksen paikallisesta yhdyskuntaseuraamustoi-mistosta.

27

Siviilipalvelu

Siviilipalvelua suorittavasta alle 30-vuotiaasta henkilöstä voi saada osaavan ja mo-tivoituneen työntekijän noin vuodeksi. Kohtaamispaikkatoimintaa järjestävät yhdis-tystyönantajat voivat halutessaan hakeutua siviilipalveluspaikaksi ja tehdä sopimuk-sen Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen kanssa. Työnantaja maksaa siviilipalvelusta suorittavalle päivärahaa ja tarvittaessa asumiskustannuksia. Siviilipalveluksen kus-tannuksista ja muista kysymyksistä saa tietoa Lapinjärven siviilipalveluskeskuksesta (sivarikeskus.fi).

Työntekijän tukiElokolossa pyritään aktiivisesti tukemaan ja kannustamaan työntekijöitä. Positiivinen palaute pienistäkin töistä kuten tiskaamisesta tai lattian lakaisemisesta on tärkeää. Työntekijät myös perehdytetään hyvin, heitä rohkaistaan kouluttautumistaan työn ohessa ja heille tarjotaan säännöllistä työnohjausta. Työsuhteen päättyessä heitä autetaan eteenpäin.

Työsuhteen alkaessa

Kun työntekijä aloittaa Elokolossa, esimies perehdyttää häntä ensimmäisen päivän. Perehdytys käydään läpi kaikkien kanssa työnimikkeestä riippumatta. Pääsääntöi-sesti kaikki tekevät kaikkia työtehtäviä, mutta ennen työn aloitusta voidaan sopia työtehtävien jaosta, jos esimerkiksi fyysiset rajoitteet estävät jotkut työt. Perehdytyk-sen tukena on perehdytyskansio, jossa on perustietoja Elokolon toiminnasta sekä henkilöstöasioista.

Palkkatuella työllistetyt ovat yleensä määräaikaisessa työsuhteessa ja alussa nouda-tetaan kolmen kuukauden koeaikaa. Puolen vuoden tai vuoden mittainen työsuhde voi tuntua pitkältä ajalta, mutta aika kuluu nopeasti ja on muistettava, että työsuh-de on määräaikainen. Hyvissä ajoin ennen työsuhteen päättymistä on hyvä pohtia yhdessä mitä mahdollisuuksia henkilöllä olisi työmarkkinoilla tai opiskelun suhteen. Työntekijä voi itse päättää palkkatuetun työsuhteen koska vain, jos hän löytää muita töitä tai opiskelupaikan.

Esimiehen tarjoama tuki

Työllistetyillä on monenlaista taustaa, työkokemusta ja elämäntilanteita. He saattavat tarvita paljonkin ohjausta töissä. Myös pienistä asioista on tärkeää kiittää, kannustaa ja etsiä positiivinen puoli. Kohtaamispaikassa riittää, kun tekee työnsä parhaansa mukaan.

28

Työ ihmisten kanssa kohtaamispaikoissa on useimmille työntekijöille mielekästä ja sosiaalisesti palkitsevaa. Kävijöiden murheiden ja mahdollisesti aggressiivisen käy-töksen vastaanottaminen voi olla myös kuormittavaa. Jaksamisen kannalta on tär-keää purkaa näitä kokemuksia esimiehen kanssa. Tähän tarjotaan mahdollisuus ja kannustetaan aina, kun tarvetta on. Jos esimies ei ole paikalla, tämän voi tehdä esi-miehen kanssa myös puhelimitse.

Esimies pitää kuulumiskeskustelut työntekijöiden kanssa kuukausi työsuhteen al-kamisesta, kuusi kuukautta työsuhteen alkamisesta sekä noin kuukausi ennen työ-suhteen loppumista. Kuulumiskeskustelussa käydään läpi työntekijän kokemuksia työssä viihtymisestä ja jaksamisesta, työhön liittyviä parannus- ja muutosehdotuksia, uusia ideoita ja tulevaisuudennäkymiä ynnä muuta. Rauhallinen ja kannustava kah-denkeskinen keskustelu esimiehen kanssa on työntekijälle usein tärkeä ja rohkaiseva hetki, jossa on aikaa juuri hänen asioilleen.

Henkilöstötapahtumat ja yhteisöpalaverit

Esimiehen tuen lisäksi työntekijöille on tärkeää työkavereiden vertaistuki. Sitä voi-daan vahvistaa henkilöstön yhteisillä tapahtumilla ja kokoontumisilla.

Henkilöstöpalaverit ovat hyvä paikka pohtia yhdessä työnjakoa, yhteisiä sääntöjä tai esimerkiksi toiminnan kehittämistä. Palavereja voi järjestää säännöllisesti esimerkiksi kerran kuussa tai tarpeen mukaan. Palavereissa käsiteltävät aiheet on hyvä koota yhteisesti jo etukäteen. Kohtaamispaikassa voi olla esimerkiksi muistikirja tai aihelaa-tikko, johon palaverin aiheita ja ideoita voi kirjata arjen touhun keskellä. Palaverien ai-heesta ja asialistasta voivat vastata esimiehen lisäksi myös muut työntekijät esimer-kiksi työparina. Tilaa kannattaa jättää aina myös palaverissa esiin nouseville aiheille.

Esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa voi ottaa myös kävijät mukaan yhteisöpalave-riin, jossa käsitellään yhteistä toimintaa. Yhteisökokouksen vastuulle voidaan antaa esimerkiksi tapahtumien suunnittelua, toimintasuunnitelmien kommentointia tai tule-vaisuuden ideointia. Yhteisöpalavereita kannattaa hyödyntää myös kohtaamispaikka-toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä.**

Henkilöstön virkistäytymispäiviä tai vastaavia pidetään mahdollisuuksien mukaan. Virkistyspäivät voivat olla kesällä esimerkiksi ulkoilua ja yhdessä grillaamista tai jou-lukuussa yhteinen päihteetön pikkujoulu. Työntekijöillä on myös mahdollisuus osal-listua EHYT ry:n jäsenjärjestöjen retkille ja illanviettoihin. Yhdessä tekeminen myös työpaikan ulkopuolella lujittaa työyhteisöä ja sen henkeä.

**Yhteisöpalaverin ajatus esitellään Ensi- ja turvakotien liiton Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirjassa

29

Työnohjaus

Koko työyhteisöä koskevia työnohjauksia järjestetään tarpeen mukaan. Elokolojen työntekijöille on pidetty 1−4 kertaa vuodessa omaa työnohjausta. Työnohjaus auttaa työllistettyjä ja vapaaehtoisia jaksamaan usein vaativassa kohtaamistyössä. Osalla Elokolon kävijöistä on kovia elämänkohtaloita ja vaikeita ongelmia, ja on tärkeää, että heidän kanssaan työskentely ei jää kuormittamaan työntekijöitä. Samalla työn-ohjauksessa saa tukea omaan elämänhallintaan, mikä on ollut merkittävä osa monia työnohjaustapaamisia.

Palkanmaksu ja työaika

Palkkatuella työllistetyille palkka maksetaan yleensä kuukauden viimeisenä arkipäivä-nä. Työkokeilussa olevat eivät ole työsuhteessa, ja he saavat korvausta Kelan kautta.

Lomapäivistä ja työvuorojen vaihtamisista on syytä sopia hyvissä ajoin etukäteen esi-miehen kanssa. Työvuorolista on hyvä pitää esillä henkilökunnan tiloissa. Kertyneet ylimääräiset tunnit voi pitää vapaana silloin, kun Elokolossa on työntekijöitä tarpeek-si. Plussatunteja kertyy tavallisimmin siivouksesta, jota ei voi tehdä kävijöiden olles-sa paikalla, iltatapahtumista, koulutuksista ja kauppareissuista. Kohtaamispaikassa muuten vietetty aika ei kerrytä työtunteja.

Elokoloissa tavallisin työaika on 25 tai 30 tuntia viikossa, 5-6 tuntia päivässä. Työ-kokeilussa voidaan sopia poikkeavia työaikoja riippuen työkokeiluun tulevan omista voimista ja työkokeilun tavoitteista.

30

Työnteon päättyessä

Työssäolon päättyminen voi herättää monenlaisia tunteita. Työntekijä voi olla iloinen palkitsevasta työstä, kiitollinen saamastaan mahdollisuudesta ja samalla huolissaan tulevasta. Jotta työsuhteen päätyttyä työntekijä ei jää yksin, esimerkiksi Turussa muu-ta työtä löytämätön työntekijä ohjataan työn loppuessa Tsemppiä työttömille -rekry-tointipalveluun, jossa tukea saa henkilöstökonsulteilta. Kohtaamispaikan esimies voi auttaa esimerkiksi työhakemusten laadinnassa tai ajanmukaisen ansioluettelon teos-sa sekä kertoa vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Halutessaan esimies voi myös lupautua toimimaan suosittelijana tulevissa työnhauissa.

Työsuhteesta ja työkokeilusta annetaan työtodistus. Työtodistuksessa tulee lain mu-kaan olla minimissään työsuhteen kesto ja työtehtävät. Työtodistuksessa on hyvä olla myös positiivinen kuvaus työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työkokeilusta raportoidaan lisäksi työvoimaviranomaiselle työvoimatoimiston haluamalla tavalla.

Työsuhteen loppuessa kohtaamispaikka tai työnantajayhdistys voi muistaa työnteki-jää tarjoamalla esimerkiksi kakkukahvit ja antamalla vaikkapa pienen lahjan. Tämä on hyvä tilaisuus osoittaa arvostusta ja kiitosta työpanoksesta. Usein inhimillinen palau-te ja muistaminen ovat työntekijöille tärkeämpiä kuin viralliset asiakirjat.

Turvallisuus ja pelisäännötKuten kaikilla työpaikoilla, kohtaamispaikoissa on huomioitava työturvallisuusmäärä-ykset ja lakisääteiset vakuutukset. Kahvilatoimintaan on hyvä tehdä hygieniaa kos-keva omavalvontasuunnitelma. Myös työssä viihtymiseksi ja yhteispelin sujumiseksi keskeiset pelisäännöt on syytä olla kaikkien tiedossa.

Työsuojelun toimintaohjelma

Kaikilla työpaikoilla tulee lain mukaan olla toimintaohjelma työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. EHYT ry:n työsuojelun toimintaohjelmasta saa hyvän pohjan Elokolon työsuojelun toimin-taohjelmaan. Siihen on helppo muokata omaa kiinteistöä ja työympäristöä koskevat kohdat.

Lisätietoa saa esimerkiksi googlettamalla ’työsuojelun toimintaohjelma’.

Riskikartoitus

Käytännöllinen tapa lisätä työturvallisuutta kohtaamispaikan arjessa on toiminnan riskikartoitus. Yhteisesti voidaan esimerkiksi koota lomakkeelle keskeiset toiminta-muodot, niiden sisältämät riskit ja kiinnittää näin huomiota siihen, miten tilannetta voisi parantaa ja riskejä ehkäistä.

31

Vaaran uhatessa

Kohtaamispaikoissa voi sattua myös vaaratilanteita kuten sairastapauksia, väkivallan uhkaa tai tulipaloja.

Sairastapauksissa annetaan ensiapua mahdollisuuksien mukaan ja soitetaan hätä-numeroon 112. Hätänumerosta saa lisäohjeita ja tarvittaessa ambulanssin. Hätänu-meroon voi soittaa kohtaamispaikan puhelimesta, Elokolon kännykästä tai omasta puhelimesta.

Mahdollisissa väkivaltatilanteissa tai niiden uhatessa oma ja kävijöiden terveys on aina asetettava etusijalle. Joissain Elokoloissa on vartiointiyhtiöltä hankittu palvelu, jonka kautta voi kutsua vartijat paikalle. Seuraa tilannetta turvallisen etäisyyden pääs-tä. Huolehdi tarvittaessa, että sinä ja kävijät pääsette turvaan. Joissain kohtaamis-paikoissa on pääoven lisäksi mahdollista poistua takaovesta rappukäytävään. Kutsu tarvittaessa poliisi paikalle soittamalla hätänumeroon 112.

Tulipalon uhatessa poistutaan pääoven tai takaoven kautta. Keittiön tiloissa on hyvä pitää sammutusliinaa ja jauhesammutinta alkusammutusta varten. Palokunnan saa myös paikalle hätänumerosta 112.

Kohtaamispaikassa olevat tavarat, tietokoneet ja kahvion kassa ovat niin vähäar-voisia, että niitä ei ole tarpeen suojella mahdollisissa ryöstötilanteissa tai tulipalon sytyttyä.

Väkivallan uhkaa sisältävistä tilanteista, myös sanallisista uhkailuista, tehdään ilmoi-tus esimiehelle. Uhkaavissa tilanteissa pidetään purkukeskustelu mahdollisimman nopeasti. On hyvä päästä keskustelemaan miten tilanne sujui ja purkaa mielestä asia. Keskustelussa voi myös löytyä parempia työtapoja. Vaaran uhatessa on tärkein-tä, ettei kukaan jää tapahtuneen kanssa yksin.

Omavalvontasuunnitelma

Jos kohtaamispaikassa tarjoillaan ruokaa ja käsitellään elintarvikkeita, tulee elintarvi-kelain mukaan olla laadittuna omavalvontasuunnitelma. Paikalliset käytännöt vaihte-levat ja pienimuotoista kahvila-kanttiinia varten ei välttämättä tarvitse tehdä erillistä omavalvontasuunnitelmaa. Hygieniasta on silti hyvä pitää huolta.

Omavalvonta on omaehtoista toimintaa, jolla turvataan elintarvikkeiden hyvä laatu kä-vijöille saakka. Kirjallinen omavalvontasuunnitelma on oltava saatavilla. Paikkakunnan terveystarkastaja voi tehdä tarkastuksia, joissa arvioidaan omavalvontasuunnitelman riittävyys ja toimivuus.

32

Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kirjattuna seuraavat kohdat ja kuinka ne on järjestetty:• Toiminnan kuvaus• Vastuuhenkilöt• Elintarvikkeiden vastaanottotarkastukset ja kuljetus• Kylmä- ja varastotilat• Elintarvikkeiden valmistus ja tarjoilu• Henkilökunnan hygienia• Astianpesu• Talousvesi• Tuhoeläintorjunta• Jätehuolto• Näytteenottosuunnitelma• Kävijäpalautteet• Asiakirjat ja niiden säilytys ja jäljitettävyys• Omavalvontasuunnitelman päivittäminen

Lisätietoa löytää esimerkiksi googlettamalla ’elintarvike omavalvontasuunnitelma pohja’ tai ottamalla yhteyttä paikkakunnan terveystarkastajaan.

Työntekijän sairastuessa

Sairastumis- ja muissa poissaolotilanteissa tulee ilmoittaa välittömästi kohtaamispai-kan esimiehelle tai työn järjestämisestä vastaavalle henkilölle. Mitä aikaisemmin pois-saolo tiedetään, sitä helpommin pystytään järjestämään tarvittava sijainen.

Omasta tai alle 10-vuotiaan lapsen sairauspoissaoloista vaaditaan lääkärin tai ter-veydenhoitajan todistus. Sairauslomatodistus toimitetaan esimiehelle mahdollisim-man nopeasti, viimeistään töihin palatessa.

Palkkatuella työllistettyjen työsopimuksissa on Elokoloissa sovittu, että työnantaja maksaa vähintään palkkatuen suuruista palkkaa 10 arkipäivän omavastuuajalta (si-sältää sairastumispäivän). Sairausloman jatkuessa yli 10 päivää palkanmaksu kes-keytyy ja työntekijän tulee hakea sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa Kelalta. Sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden sisällä sairastumisesta.

Työkokeilussa olevien tulee ilmoittaa poissaolosta työnantajan lisäksi työvoimatoi-mistoon ja Kelaan työttömyysajan ilmoituksessa. Työmarkkinatuki tai peruspäiväraha maksetaan poissaolopäiviltä vain, jos poissaololle on hyväksyttävä syy. Näitä ovat esimerkiksi oma tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaus, työhaastattelu tai muu työllisty-mistä edistävä meno. Jos työkokeilijan sairaus kestää yli kolme peräkkäistä osallistu-mispäivää, Kelaan toimitetaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Poissaolopäi-viltä ei makseta kulukorvausta.

33

Oppilaitosten kautta työharjoittelussa olevilla on oppilaitoskohtaiset säännöt, kuinka poissaolosta ilmoitetaan omaan oppilaitokseen.

Palkkatuella, työkokeilussa tai oppilaitoksista harjoittelussa olevalle henkilöstölle ei ole työnantajan puolesta järjestetty erillistä työterveyshoitoa, vaan työntekijät voivat käyttää kunnallista sairaanhoitoa.

Työnantajan tulee vastata lakisääteisestä ehkäisevästä työterveydestä.

Työ- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus

Jos työntekijä joutuu tapaturmaan töissä, työmatkalla tai vapaa-ajalla, siitä on ilmoi-tettava heti esimiehelle. Esimerkiksi Elokolojen henkilökunta on EHYT ry:n ottaman vakuutuksen piirissä ja tapaturman aiheuttamilta sairauspäiviltä maksetaan normaa-listi palkkaa, jos tapaturmailmoitus ja lääkärintodistus on toimitettu vakuutusyhtiöön kolmen päivän sisällä tapaturmasta. Tapaturmien osalta vakuutus korvaa myös lää-kärikulut, mutta ei lääkekuluja.

Työkokeilussa olevat on vakuutettu ryhmävastuuvakuutuksella ja tapaturmavakuutuk-sella TE-toimiston kautta. Oppilaitosten kautta harjoittelussa olevat ovat oppilaitos-ten vakuutusten piirissä.

Luvattomat poissaolot

Sovitusta työvuorosta poissaolo ilman lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta kat-sotaan luvattomaksi poissaoloksi. Luvattomasta poissaolosta pidetään esimiehen kanssa keskustelu heti töihin palattua. Poissaolosta voidaan antaa kirjallinen varoi-tus. Tilanteen mukaan poissaolo voidaan pidättää palkasta tai sopia korvattavaksi työpäivinä tai lomapäivinä. Toistuvat luvattomat poissaolot voivat olla peruste työsuh-teen purkuun. Viikon yhtäjaksoinen luvaton poissaolo voi purkaa työsuhteen.

Toistuvat myöhästymiset voivat myös olla aihe antaa huomautus. Toistuvat poissaolot tai myöhästymiset kuormittavat työkavereita. Yhteiset säännöt ja niiden noudattami-nen ovat merkki reilusta työyhteisöstä

Häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen

EHYT ry:ssä ja Elokoloissa ei suvaita minkäänlaista syrjintää, epäasiallista käytöstä tai kiusaamista. Tämä mainitaan myös Elokolon huoneentaulussa. Kielteinen käytös otetaan puheeksi asianosaisen henkilön kanssa ja esimiehen velvollisuus on puuttua tilanteeseen. Tasapuoliseen työnjakoon ja reiluuteen on syytä kiinnittää huomiota jo ennalta, jotta ristiriitoja ei pääse syntymään tai kärjistymään.

34

Kiusaamisen muotoja ovat muun muassa mielipiteen rajoittaminen, jatkuva arvostelu, henkilökohtaisten seikkojen, maineen tai aseman loukkaaminen, työyhteisöstä eristä-minen, vähäarvoisiin ja merkityksettömiin työtehtäviin ohjaaminen, kohtuuttoman työ-määrän vaatiminen, uhkailu ja ahdistelu sekä mielenterveyden kyseenalaistaminen.

Työyhteisössä täytyy olla tilaa erilaisuudelle ja erilaisille tavoille toimia. Jokapäiväisten ristiriitojen ratkaiseminen ja kiusaamisen raja voi olla epäselvä. Ketään ei leimata työpaikkakiusaajaksi pelkkien syytösten perusteella. Työpaikkakiusaaminen on pitkä-aikaista, toistuvaa ja vakavaa kielteistä käyttäytymistä.

Halutessaan kohtaamispaikka voi julistautua myös Syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Oikeusministeriön ylläpitämällä yhdenvertaisuus.fi-verkkosivulla voi ilmoittautua ja tilata tästä kertovan pahvisen julisteen.

Päihdehaittoihin puuttuminen

Päihtyneenä ei saa tulla työpaikalle. Päihtynyt työntekijä lähetetään kotiin ja hänellä on oikeus käydä terveysasemalla testissä, jos hän kiistää päihtymystilansa. Tämän jälkeen käydään luottamuksellinen keskustelu jatkotoimista ja seurannasta. Keskus-telussa työntekijä voi pohtia itselleen sopivia tukitoimia, ja tarvittaessa tehdään yh-teinen sopimus jatkotoimista ja seurataan, korjautuuko tilanne. Tilanteessa voidaan antaa myös kirjallinen varoitus. Elokolo pyrkii kuitenkin olemaan sovitteleva työpaikka päihdeongelmista kärsiville ihmisille ja tarjoamaan mahdollisuuksia. Joissain tapauk-sissa työpaikan menettäminen voi koetella elämänhallintaa rajusti.

EHYT ry on savuton työyhteisö. Tämä koskee vain soveltuvin osin Elokolon työllis-tettyjä ja vapaaehtoisia. Tupakkatauoista ei ole sovittu erikseen, mutta joustavalla asenteella tästä ei ole tullut ongelmia. Jos työntekijä haluaa apua tupakoinnin lopet-tamiseen, EHYT tukee tätä mahdollisuuksien mukaan.

Uudet työntekijät perehdytetään päihdehaittoihin puuttumiseen ja siihen on ohjeet perehdytyskansiossa. Lisätietoja saa EHYTin omista päihdeohjelmamalleista (esim. huugo.fi)

35

Koulutuksia työssä ja työhönKohtaamispaikan työntekijöille on tarjolla monenlaista koulutusta työn tueksi. Usein työntekijät voivat kouluttautua myös työn ohessa.

Jos kohtaamispaikassa käsitellään elintarvikkeita, hygieniapassi on pakollinen. Muita hyviä ja tarpeellisia koulutuksia ovat ensiapu- ja turvallisuuskoulutus. Hyödyksi ovat myös erilaiset vuorovaikutusta ja ohjaamista tukevat koulutukset kuten EHYT ry:n Ensihuoli-, Kannustaja- ja Taitolaji-koulutus.

Hygieniapassi

Hygieniapassi vaaditaan kaikilta kohtaamispaikan keittiössä työskenteleviltä. Mikäli työntekijällä ei ole hygieniapassia, sen voi suorittaa työsuhteen alussa. Hygienia-passi suoritetaan testitilaisuudessa vastaamalla ’oikein’ tai ’väärin’ 40 elintarvikehy-gieniaa koskevaan väitteeseen. Hygieniapassin saa, jos vastaa oikein vähintään 34 kysymykseen.

Hygieniaosaamista käsittelevän oppikirjan voi lainata Elokolosta ja sellainen löytyy myös verkosta. Kohtaamispaikan on hyvä maksaa tenttimaksu. Hygieniapassi on toistaiseksi voimassa oleva, joten työntekijöillä on myös jatkossa hyötyä suoritetusta testistä.

Tietoa hygieniapassin vaatimuksista ja testien ajankohdista löytää esimerkiksi goog-lettamalla ’hygieniapassi’.

Ensiapukoulutus

Ensiavun antaminen on kansalaistaito ja on tärkeää osata toimia äkillisissä sairasta-pauksissa ja onnettomuuksissa. Ensiapukoulutus antaa toimintavarmuutta. Helpoim-min kurssin saa tilattua kohtaamispaikan henkilökunnalle SPR:n kautta. Hätäensi-apukoulutus kestää 8 tuntia ja Ensiapukurssi 1 (EA1) 16 tuntia. Molempien kurssien todistukset ovat voimassa kolme vuotta.

Turvallinen kohtaaminen

Kävijän kunnioittava ja kannustava kohtaaminen on kohtaamispaikkatoiminnan A ja O. Siihen perehdytetään työn alussa. Tukea saa myös työkavereilta ja esimieheltä koko työsuhteen ajan. Myös kohtaamispaikan turvallisuusohjeet käydään läpi työsuh-teen alkuperehdytyksessä ja niihin saa tarvittaessa tukea työsuhteen aikana.

Aggressiivisen kävijän kohtaamiseen on hyvä saada lisäkoulutusta ja tukea. Koulu-tuksista löytyy tietoa esimerkiksi googlettamalla ’koulutus aggressiivisen asiakkaan

36

kohtaaminen’. Netistä löytyy myös runsaasti aiheeseen liittyviä materiaaleja, joita kannattaa käydä läpi yhdessä työkavereiden ja esimiehen kanssa.

Ensihuoli-, Kannustaja- ja Taitolaji-koulutukset

EHYT ry järjestää Ensihuoli-koulutuksia päihteiden käytön puheeksi ottamiseksi. Koulutus antaa eväitä ottaa asia puheeksi läheisen kanssa ja sopii erinomaisesti kohtaamispaikkojen työntekijöille ja vapaaehtoisille.

EHYTin käytännönläheinen Kannustajakoulutus tarjoaa työkaluja elämäntapamuu-toksen ohjaukseen. Tarkoituksena on lisätä osallistujien valmiuksia tukea etenkin al-koholinkäytön hallintaa omassa lähiyhteisössään. Kannustajakoulutuksen aiheet ja käsittelytapa käyvät ilmi kirjan liitteenä olevasta Kannustajan muistilistasta.

EHYT järjestää myös Taitolaji-yhteisökoulutuksia. Kolmen tunnin koulutus on suun-nattu kohtaamispaikkojen, työpajojen ja muiden työllistävien työpaikkojen henkilös-tölle. Koulutuksessa käydään läpi päihteistä puhumisen peruskysymyksiä. Koulutus voidaan järjestää kertaluontoisesti koko työyhteisölle tai tehdä useammassa osassa henkilökohtaisempana neuvontana.

EHYT järjestää myös muita vapaaehtoistoiminnan koulutuksia tarpeen ja mahdolli-suuksien mukaan.Lisätietoja saa kysymällä EHYTin aluetyöntekijältä tai aikuistyön työntekijöiltä. Netissä esimerkiksi ehyt.fi ja taitolaji.fi.

Muut koulutukset

Työntekijöillä ja vapaaehtoisilla on mahdollisuus osallistua EHYTin, paikallisten järjes-töjen ja yhteistyökumppaneiden koulutuksiin aina kun sopivaa koulutusta on tarjolla.

Päihde- ja mielenterveysaloilta löytyy useita sopivia päiväkoulutuksia. Näitä ovat esi-merkiksi Mielenterveyden ensiapukurssi I ja II (Suomen Mielenterveysseura).

Kiinnostavia kursseja voi katsoa myös erilaisten opintokeskusten tarjonnasta.

37

4. Vapaaehtoistoiminta kohtaamispaikassaVapaaehtoistoiminta on toisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehtyä työtä, jota ei tehdä rahallista korvausta vastaan. Vapaaehtoistoiminta lähtee omista arvoista. Se on kaikkien kansalaisoikeus.

Vapaaehtoistoiminnan kautta kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja lähiyhtei-sön elämään. Vapaaehtoisena toimiminen tuo elämään sisältöä. Se antaa mahdolli-suuden auttaa, luoda sosiaalisia suhteita, kartuttaa sosiaalista pääomaa, vahvistaa elämänkokemusta ja luoda väylän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vapaaehtois-toiminnalla on myös laajempia yhteiskunnallisia merkityksiä tasa-arvon ja demokrati-an toteutumisessa. Vapaaehtoistoiminnalla rakennettiin myös Suomen kansalaisyh-teiskuntaa 1800−1900-luvulla muun muassa raittiusjärjestöissä, urheiluseuroissa, työväenyhdistyksissä ja kansanopistoissa.

Kohtaamispaikassa kaikki vapaaehtoistoimintaan osallistuvat toimivat omasta halus-taan ja täysivaltaisina toimijoina. Itsemääräämisen periaatteen on toteuduttava niin auttajan kuin autettavankin kohdalla. Vapaaehtoistoiminnassa ei makseta palkkaa eikä palkkioita. Toimitaan tavallisen ihmisen ehdoin ja taidoin. Jokaisella ihmisellä on kykyjä ja jokaiselle löytyy oma, sopiva tehtävä.

Elokolossa vapaaehtoiset tekevät samoja asioita kuin työntekijät, joskin enemmän oman motivaation ja jaksamisen kuin säännöllisen työajan mukaan. Raja työntekijän ja vapaaehtoisen välillä ei ole tiukka ja aktiiviset vapaaehtoiset lasketaan henkilökun-taan. Myös vapaaehtoiset kokevat osallistumisen Elokolon toimintaan palkitsevana. He saavat arkeen tekemistä, elämään rytmiä ja kokemuksia porukkaan kuulumisesta. Elämänhallinta, sosiaaliset taidot ja muun muassa kielitaito vahvistuvat.

Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus ja käytännötEHYT ry:n toiminta-ajatus vapaaehtoistoiminnassa on yhdistää vapaaehtoistoi-minnan voima ja asiantuntijoiden osaaminen. Vapaaehtoistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet.

EHYT tarjoaa vapaaehtoisille monipuolisia, mielekkäitä ja hyvin organisoituja tehtä-viä. Toiminta voi olla kertaluontoista tai vaatia pitkäkestoista sitoutumista. Vapaaeh-toinen määrittelee itse, kuinka paljon hän on valmis sitoutumaan ja antamaan aikaan-sa toimintaan.

EHYTin vapaaehtoistoiminta on avointa ja siihen pääsee mukaan iästä, sukupuolesta, poliittisesta tai uskonnollisesta katsantokannasta, kansallisuudesta ja työstatuksesta riippumatta. EHYT pitää tärkeänä jakaa myös muiden yhteisöjen ja toimijoiden kanssa hyviä käytäntöjä, ideoita ja kokemuksia vapaaehtoistoiminnan järjestämisestä.

38

Vapaaehtoistoiminnan organisoiminen

Elokolon vapaaehtoistoimintaa koordinoi aluetyöntekijä, joka pitää listaa oman alu-een vapaaehtoisista.

Noin kerran vuodessa vapaaehtoisille järjestetään koulutusta. Koulutus voi olla esi-merkiksi EHYTin Ensihuoli- ja Kannustajakoulutusta, tai erikseen kohtaamispaikan va-paaehtoisille räätälöityä koulutusta, jossa käydään läpi Elokolotoiminnan periaatteita ja käytäntöjä. Vapaaehtoistoiminnan perehdytysohjeet ovat saatavilla Elokolossa.

Vapaaehtoisen kanssa tehdään vähintään suullinen sopimus, johon kuuluu muun mu-assa vapaaehtoisen keskeiset oikeudet ja velvollisuudet.

Sosiaalisesti palkitsevan toiminnan lisäksi vapaaehtoinen saa osallistumisesta:• Peruskoulutuksen• Elokolon t-paidan• Retkiä sekä leirejä mahdollisuuksien mukaan• Yhteisen jouluaterian• Vakuutuksen toimiessaan vapaaehtoisena

Vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet

Vapaaehtoisen oikeuksia kohtaamispaikassa ovat:• Toimia vapaaehtoisena, ei palkattuna työntekijänä • Sitoutua itselleen sopivaksi ajaksi ja sopivaan tehtävään• Toimia omilla taidoilla ja omien voimavarojen mukaan • Kieltäytyä tarjotusta tehtävästä • Siirtyä muihin vapaaehtoistehtäviin • Lopettaa vapaaehtoistoiminta, kun haluaa • Perehdytys ja koulutus kohtaamispaikan vapaaehtoistoimintaan• Työn ohjaaminen ja jaksamisen tuki• Ryhmätapaturmavakuutus vapaaehtoisena toimiessa• Osallistuminen vapaaehtoisten tapaamisiin ja virkistystoimintaan• Toiminnan tarjoama ilo, yhteenkuuluvuus ja jaksaminen

Vapaaehtoisen velvollisuuksia kohtaamispaikassa ovat:• Toimia vapaaehtoisena, ei palkattuna työntekijänä • Toimia päihteettömänä• Kunnioittaa kohdattavien ihmisten omia rajoja• Kunnioittaa vaitiolovelvollisuutta • Pitää kiinni sovituista asioista ja sitoumuksista • Ilmoittaa ajoissa, jos tulee este hoitaa aiemmin sovittu tehtävä • Huolehtia omasta jaksamisesta vapaaehtoisena kohtaamispaikan muiden työn-

39

tekijöiden kanssa• Ilmoittaa ohjaajalle, jos lopettaa vapaaehtoisena toimimisen• Noudattaa vapaaehtoistoiminnan muita pelisääntöjä

Vapaaehtoisten tukeminen

Vapaaehtoiset antavat kohtaamispaikkatoimintaan paljon. Samalla myös heistä on huolehdittava. Tarvitaan koulutusta, ohjausta, konsultointia ja palkitsemista. Vapaa-ehtoisia on tuettava, ei komennettava. Vapaaehtoisille ja heitä ohjaaville on annettava lupa kokeilla erilaisia asioita.

Vapaaehtoistoiminnassa pitää kunnioittaa jokaisen poliittista kantaa ja maailmankat-somusta. Vapaaehtoistoiminnasta ei saa tulla näkemysten kilpakenttää. Tämä on tär-keää myös vapaaehtoisena jaksamisen kannalta.

On hyvä muistaa, että vapaaehtoistoiminnasta koituu kuluja. Vaikka toiminta muodol-lisesti onkin ilmaista, rahaa tarvitaan usein esimerkiksi tiedotukseen sekä puhelin-, posti- ja matkakuluihin.

Käytännön vinkkejä vapaaehtoisen tukemiseen:• Osoita kiinnostusta vapaaehtoista ja hänen työtään kohtaan. Anna hyvää palau-

tetta, etsi aina positiivinen puoli.• Pidä säännöllisesti yhteyttä vapaaehtoisiin. Kysy mitä kuuluu ja onko kaikki hyvin• Järjestä tapaamisia muiden vapaaehtoisten kanssa• Seuraile vapaaehtoista ja kysy, olisiko hänellä tarvetta työnohjaukselle tai työnoh-

jauksellisille tapaamisille ryhmässä tai kahden kesken• Arvioi vapaaehtoisen toimintakykyä ja jaksamista säännöllisesti sekä esimerkiksi

elämäntilanteen muutosten yhteydessä• Ole herkällä korvalla vapaaehtoisen suhteen, jotta huomaat mahdollisen uupu-

muksen tai motivaation puutteen• Ehdota tai tarjoa tarvittaessa vapaaehtoiselle taukoa tehtävästään. Voit samalla

ehdottaa tilannetta katsottavaksi uudestaan yhdessä sovitun ajan päästä. Näin vapaaehtoinen voi kokea, että hänestä pidetään kiinni silloinkin, jos hän ei jaksa tai ehdi osallistua.

Kuinka motivoida mukaan?

Kun ihmisiltä on kysytty, miksi he eivät ole mukana vapaaehtoistoiminnassa, monet vastaavat, että kukaan ei ole pyytänyt. Monet voisivat siis lähteä mukaan, jos vain joku pyytäisi. Kutsuminen ja motivointi on erittäin tärkeää tuli se sitten työntekijältä tai toiselta vapaaehtoiselta.

Tutkimusten mukaan suomalaisista lähes 40 % osallistuu vapaaehtoistoimintaan

40

jossain muodossa. Vapaaehtoistoimintaan lähtemiselle on monia eri syitä. Alla on ryhmitelty niistä yleisimpiä. Vapaaehtoistoiminnan motivoinnissa kannattaa tuoda esiin näitä seikkoja ja kuunnella niiden merkityksiä vapaaehtoisille. Niistä keskuste-leminen ja niiden jakaminen voi vahvistaa toiminnan motivaatiota ja auttaa saamaan siitä enemmän irti:

• Tekemisen kaipuu• Arkeen toimintaa ja ohjelmaa• Tyhjä elämäntilanne• Halu kokea merkityksellisyyttä• Ryhmän ja yhteenkuuluvuuden kaipuu• Kiinnostus uusiin ihmisiin ja tuttavuuksiin• Auttamisen halu • Arvoista nouseva halu auttaa tai tehdä oma osuutensa yhteiskunnassa• Vastapainoa muulle elämälle• Kokeilunhalu

Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta ja sen periaatteista saa muun muassa Kansalais-areenan verkkosivuilta (kansalaisareena.fi)

Vapaaehtoistehtäviä kohtaamispaikoissaElokoloissa ja muissa kohtaamispaikoissa on lukuisia vapaaehtoistehtäviä. Jokaiselle löytyy sopivia tehtäviä ja uusia tehtäviä voidaan keksiä koska vain. Tärkein edellytys vapaaehtoistehtäviin osallistuville on avoin ja aktiivinen asenne. Ohjaaja seuraa, kuin-ka vapaaehtoisella sujuu sekä auttaa ja tukee tarvittaessa.

Ruokajakelu

Ruokajakelussa hyödynnetään kauppojen, leipomoiden ja muiden elintarvikkeiden tuottajien ylijäämäruokaa jakamalla sitä eteenpäin vähävaraisille ihmisille.

Elintarvikeliikkeiltä jää myymättä paljon ruokaa, jonka viimeinen käyttöpäivä on tä-nään tai huomenna. Yleensä ruoka on silloin vielä käyttökelpoista, mutta kaupasta se päätyy kaatopaikalle ja yritys maksaa kaatopaikkakulut. Jos ylijäämäruoka lahjoite-taan esimerkiksi kohtaamispaikoille jaettavaksi, kertyy suurehkolle yritykselle kymme-nien tuhansien eurojen säästö vuositasolla. Tärkeää on myös tyytyväisyys siitä, että on toimittu eettisesti ja ympäristöystävällisesti.

Kohtaamispaikkaa ylläpitävä yhdistys tekee sopimuksen kaupan kanssa lahjoitetta-vasta ruoka-avusta ja elintarvikkeiden hakemisesta tiettyinä aikoina. Sopimuksella kauppa siirtää vastuun jaettavan elintarvikkeen laadusta ja asianmukaisesta käsitte-lystä avun jakajalle ja siinä sitoudutaan noudattamaan tiettyjä pelisääntöjä.

41

Ruoka-avun kuljetuksesta voivat vastata vapaaehtoiset, joilla on sopiva kuljetusväli-ne. Jos yhdistyksellä on oma auto, sitä voi käyttää. Kaupoilla on tietyt varastopaikat, joista apu haetaan sovittuina säännöllisinä aikoina. Kaupan on hyvä tietää, ketkä kuljetusta hoitavat. Luottamus on ruoka-avun saamisen ja jakelun kulmakivi.

Elokolon ruoka-avussa tarkistetaan ensin päivämäärät. Elintarvikkeiden turvallisuu-desta ei tule tinkiä. Tärkeitä asioita ovat kylmäketju, nopea luovutus ja varastokier-to myös hyväntekeväisyydessä. Hyväntekeväisyyteen lahjoitettuja elintarvikkeita voi pakastaa, mutta vain ennen viimeistä käyttöpäivää. Parasta ennen -päiväyksellä va-rustetut tuotteet kuten leivät ovat helpompi ja yleisempi jakotuoteryhmä. Tuotteiden laatu pitää silti varmistaa ja esimerkiksi homehtuneet tuotteet viedä biojätteeseen. Hedelmät, vihannekset ja juurekset lajitellaan ja kaikki pilaantuneet tai muuten käyt-tökelvottomat viedään biojätteeseen. Hedelmät ja kasvikset voidaan pakata muovi-pusseihin sopivina määrinä, jos ne ovat tulleet irtonaisina kaupasta. Lajittelussa käy-tetään aina kertakäyttöisiä kumikäsineitä ja lajittelijoilla on syytä olla hygieniapassi.

Jakelu käy helposti, kun tuotteet pakataan valmiiksi muovikasseihin ja kassit ovat sisällöltään suunnilleen samanlaisia. Lapsiperheille voidaan tarpeen mukaan tehdä suurempia kasseja kuin yksineläjille. Jakelutilanteessa vapaaehtoiset voivat pakata kasseja ja auttaa jakelussa niin, että järjestys ja tasapuolisuus säilyvät. Vuoronu-merot voi helpottaa ja rauhoittaa odottamista. Jakelutilanteet ovat myös hyvä keino saada keskustelukontakti tukea tarvitsevien kanssa ja kutsua heitä kohtaamispaik-kaan myös muulloin. Ruoanjakotilanteissa voi välillä myös tarjota esimerkiksi ilmaisia voileipiä ja kahvia vuoroaan odottaville. Se luo tilanteeseen kodikkuutta ja antaa ren-nomman mahdollisuuden keskustelutuokioille.

Työnhaku-vertaisryhmän vetäminen

Kohtaamispaikoissa käy paljon työnhakijoita. Toisia tukeva ja kannustava vertaisryh-mä on heille kullan arvoinen. Tärkeä ja palkitseva vapaaehtoistehtävä on työnhaku-vertaisryhmän vetäminen. Aktiivisia vetäjiä voi olla useampiakin, jotta ryhmä pystyy kokoontumaan myös esimerkiksi yhden ohjaajan sairastuessa. Jaettu vastuu ryhmäs-tä ei myöskään kuormita niin paljoa.

Ryhmänvetäjälle riittää oman kokemuksen lisäksi se, että uskaltaa avata suunsa ih-misten edessä. On hyvä, jos vetäjä on käynyt työnhakuun liittyviä TE-toimiston kurs-seja esimerkiksi työnhausta ja CV:n teosta, joiden kokemuksia voi jakaa ryhmässä. Vetäjä ei kuitenkaan ole kouluttaja, vaan innostaja eikä ryhmä ole koulutus, vaan vertaisryhmä.

Pirkkalan Elokolossa on kokoontunut työnhaku-vertaisryhmä. Sen kokemusten mu-kaan ryhmän kannattaa kokoontua kerran viikossa vähintään neljä kertaa, mutta par-haat kokemukset on saatu esimerkiksi koko kevät- tai syyskauden kokoontuneista

42

ryhmistä. Säännöllinen kokoontuminen on ryhmän toiminnan kannalta tärkeää ja esi-merkiksi kahden viikon väli on osoittautunut turhan harvaksi.

Ensimmäisissä kokoontumisissa voidaan esimerkiksi:• Esittäytyä ja kertoa ryhmälle omasta työhistoriasta ja koulutuksesta • Pohtia ryhmässä laajasti ja ennakkoluulottomasti, millaiset työt ryhmän jäsenille

voisivat sopia• Selvittää, mistä avoimia työpaikkoja löytyy. Esimerkiksi MOL, Monster.fi, vuokra-

työfirmat, julkisen sektorin rekrytointipalvelut (esim. Seuturekry)• Pohtia mitä piilotyöpaikat ovat

Ryhmän toiminnan edetessä voidaan lukea, kommentoida ja parantaa ryhmän jäsen-ten työhakemuksia ja ansioluetteloa. Tätä voidaan tehdä myös pienemmissä pienryh-missä. Samojen alojen ihmiset voivat pienryhmissä myös perehtyä lähemmin omien alojensa työpaikkamahdollisuuksiin. Ryhmässä voidaan ottaa tavoitteeksi esimerkik-si saada joka kokoontumisella yksi työhakemus valmiiksi.

Ryhmässä on tärkeää myös rohkaista ja tukea toisia ottamaan yhteyttä eri työnanta-jiin ja työpaikkoja välittäviin tahoihin. Kielteiset vastaukset voivat lannistaa ja syödä motivaatiota, mutta ryhmä tarjoaa tälle tärkeän vastavoiman.

Tietokonetuki ja päivitysten tekeminen

Kohtaamispaikoissa on usein käytettävissä tietokoneita ja tulostimia, joiden käyttö on kävijöille maksutonta tai edullista. Kaikilla kävijöillä ei kuitenkaan ole taitoa tie-tokoneiden ja ohjelmien käyttöön. Tietotekniikan taitaville vapaaehtoiselle oivallinen tehtävä on neuvoa ja ohjata kävijöitä tietotekniikan käytössä. Neuvonta-aika voi olla esimerkiksi sovittu viikonpäivä ja kellonaika, jolloin vapaaehtoinen on tavattavissa kohtaamispaikassa ja opastaa vaikka laskujen maksamisessa verkkopankissa tai Kelan lomakkeiden täyttämisessä. Tällöinkin on tärkeää muistaa vaitiolovelvollisuus. Vapaaehtoinen voi innostua myös pitämään pienimuotoisia opetustuokioita esimer-kiksi ikäihmisille tietokoneen käytön perusasioista. Vapaaehtoinen voi tarvittaessa auttaa myös valitsemaan kävijälle kotikäyttöön sopivaa laitetta tai neuvoa älypuheli-men käytössä. Kohtaamispaikkojen tietokoneet ja tietokoneiden käytössä avustami-nen tuovat yhdenvertaisuutta ihmisten elämään. Kaikilla ei ole mahdollisuutta hankkia omaa konetta ja nettiliittymää, mutta monet palvelut ovat saavutettavissa helpoimmin niiden kautta.

Elokoloilla on myös omia Facebook-sivuja, joita vapaaehtoiset voivat ylläpitää ja täy-dentää. Facebook-sivut ovat hyvä kanava tiedottaa erilaisista tapahtumista ja ret-kistä. Tapahtumista ja retkistä saa koottua helposti myös kuvamateriaalia, jota voi päivittää Facebook-sivuille osuvien kuvatekstien kanssa.

43

Rupatteluhetken vetäminen

EHYT ry tuottaa materiaalia ja uutisia erilaisiin hyvinvoinnin edistämisen teemaviik-koihin ja -kuukausiin. Näitä materiaaleja voivat vapaaehtoiset keskustelujen vetäjät käyttää keskustelutuokioiden alustuksina. Vapaaehtoisena rupattelutuokioita järjes-tävä voi ottaa aiheita myös omasta kokemus-, työ- ja harrastusmaailmastaan, tai vaik-kapa päivän lehden tai tuoreen tv-ohjelman pohjalta. Juttutuokio voi olla säännöllinen ja viikoittainen (esim. Perjantaipuheet) tai harvemmin tapahtuva. Vapaaehtoinen voi suunnitella, tiedottaa ja vetää tuokiot, sekä myös koota kohtaamispaikan kävijöiltä heidän haluamiaan aiheita.

Yhteislaulut ja laulattaminen

Jos vapaaehtoisjoukosta löytyy innostuneita laulu- tai soittotaitoisia henkilöitä, yh-teislaulujen säestäminen ja johtaminen on erinomainen vapaaehtoistehtävä. Kohtaa-mispaikka järjestää paikkaan lauluvihkoja, joiden kokoaminen ja tekeminen on myös hyvä vapaaehtoistehtävä. Kaikki soittajat eivät välitä soittaessaan johtaa laulua, jol-loin voidaan rekrytoida myös osaava ja innokas laulaja laulunjohtajaksi. Laulunjohtaja voi pitää huolta paitsi kulloinkin valittavasta laulusta, myös soittajalle ja laulajille tar-peellisista tauoista laulutuokion aikana.

Yhteislaulu sopii hyvin viikko-ohjelmaksi. Se rentouttaa ja virkistää. Säestämiseen voi käyttää omia soittimia, ja esimerkiksi kirpputoreilta voi löytää edullisia kitaroita tai kosketinsoittimia kohtaamispaikan pysyväksi varusteeksi. Silloin on hyvä sopia yhdessä, käytetäänkö kohtaamispaikan soittimia muulloin kuin yhteislaulutuokioissa. Kaikki kävijät eivät välttämättä jaksa kuunnella päivittäin innokkaita musikantteja.

Retkitoiminnan järjestäjä

Retkitoiminta tarjoaa mielenkiintoisia ja antoisia vapaaehtoistehtäviä. Retken kohde, esimerkiksi konsertti tai teatteriesitys, sovitaan yhdessä. Vapaaehtoinen voi hoitaa mahdollisen kuljetuksen järjestämisen, lippujen varauksen, kohtaamispaikan väelle tiedottamisen ja osallistujien keräämisen sekä matkan johtamisen. Vapaaehtoinen voi hoitaa myös tiedotuksen. Elokoloissa voi käyttää Elokolojen tiedotuspohjaa ja kertoa, että kyse on Elokolon retkestä. Ohjaaja neuvoo ja tukee tarvittaessa.

Tapahtuma-avustaja

Kohtaamispaikoissa järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten Asunnottomien yö, jou-lujuhlia, liikuntatapahtumia ja messutyyppisiä tapahtumia. Vapaaehtoisia tarvitaan avuksi järjestelyihin, esimerkiksi puuron keittoon tai leivonnaisten valmistamiseen, liikuntarajoitteisten auttamiseen sekä astioiden keräämiseen. Tilojen valmistelussa apua tarvitaan muun muassa pöytien ja tuolien järjestelyssä sekä tilojen koristelussa.

44

Ulkona järjestettävissä tilaisuuksissa tarvitaan telttojen kuljettajia ja kokoajia, tavaroi-den purkajia ja roudaajia, esittely- ja myyntipöytien järjestäjiä, toiminnan esittelijöitä ja yleisön kanssa keskustelijoita.

Ystäväavun vapaaehtoinen

Monet laitoksissa olevat yksinäiset vanhukset kaipaavat ulkoiluapua ja seuraa. Sa-moin vammautuneet henkilöt ja kotona asuvat yksinäiset ihmiset kaipaavat seuraa, mutta eivät saa yksin lähdetyksi ulos tai esimerkiksi kohtaamispaikkaan. Näissä tilan-teissa voivat auttaa kohtaamispaikan ystävävapaaehtoiset.

Muun muassa kuntien vapaaehtoistoimijoiden verkostoista saa tietoa sen hetkisistä avun tarvitsijoista ja paikoista, missä heitä voi kohdata. Laitosten henkilökunta antaa ohjausta siinä, mitä vapaaehtoisten ulkoiluttaja, kirjojen lukija tai juttuseuran tarjoaja voivat tehdä. Henkilökunta neuvoo myös muun muassa apuvälineiden käytössä.

Vierailukohteeseen kerrotaan etukäteen, ketä toimintaan osallistuu ja mistä heidät tunnistaa. Voidaan käyttää esimerkiksi rintamerkkejä tai nimikylttejä yhdistyksen lo-golla. Ystäväavun vapaaehtoisille järjestetään monilla paikkakunnilla myös lyhyitä koulutuksia, joihin voi osallistua. Mahdollisten vahinkojen varalta kannattaa tarkistaa etukäteen kunkin laitoksen vakuutuskäytännöt sekä EHYT ry:n tai yhdistyksen va-kuutuskäytännöt vapaaehtoisten kohdalla.

Arjen pyörittäjä

Kohtaamispaikoissa on paljon monenlaista ylläpitotoimintaa siivouksesta aamupuuron keittoon ja kaupassa käymiseen. Halukkaiden vapaaehtoisten on luontevaa ja helppoa osallistua tähän toimintaan. Perustoimintaan liittyvä vapaaehtoistoiminta on erityisen arvokasta ilta- ja viikonloppuaikaan, kun palkattuja työntekijöitä on usein vähemmän. Arkiseen ylläpitoon osallistuminen on myös matalan kynnyksen toimintaa aloittaa va-paaehtoistoiminta ja jatkaa myöhemmin kenties muihinkin vapaaehtoistehtäviin.

Entä jotakin muuta?

Yhdistyksillä ja kohtaamispaikoilla on aina täysi vapaus kehittää myös omia ratkaisu-jaan ja toimintamuotojaan vapaaehtoistoiminnassa. On tärkeää kysyä vapaaehtoisel-ta, mitä juuri hän haluaisi tehdä. Näin hän löytää itselleen motivoivia tehtäviä ja voi mahdollisesti keksiä uusiakin tehtäviä. Toimintaa ja toimintamuotoja voidaan miettiä myös porukalla vapaaehtoisten tai henkilökunnan yhteisissä kokouksissa.

45

5. Kohtaaminen ja tieto. Ehkäisevä päihdetyö kohtaamispaikassa

Ehkäisevän päihdetyön tehtävä on vähentää ja torjua päihteiden käytöstä ihmisille koituvia haittoja. Ehkäisevää työtä tehdään kolmella ulottuvuudella:

• Säätely ja lainsäädäntötyö, joilla vaikutetaan haitallisten aineiden saatavuuteen sekä päihteiden käytölle altistaviin tekijöihin (esim. köyhyys, yksinäisyys, mielen-terveysongelmat)

• Tieto ja valistus, joilla jaetaan informaatiota päihteistä, käytön syistä ja seurauk-sista, hoitomahdollisuuksista ja päihteiden käytölle vaihtoehtoisista aktiviteeteista

• Kohtaamiset, joilla tuetaan ihmisten elämänhallintaa ja itsekunnioitusta, motivoi-daan osallistumaan lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan toimintaan sekä tarvittaessa rohkaistaan hakemaan apua

Kohtaamispaikkojen arjessa korostuvat kaksi jälkimmäistä, ihmisten kohtaaminen ja tiedon tarjoaminen. Kohtaamispaikat antavat kansalaisille mahdollisuuden yhteiseen toimintaan, kuuntelemiseen ja kuulluksi tulemiseen. Kohtaamispaikkatoiminta palve-lee ihmisen tarvetta tulla kohdatuksi ihmisenä eikä esimerkiksi jonkin palvelun asi-akkaana tai maksavana kuluttajana. Hyvät kohtaamiset lisäävät itsearvostusta, joka on tärkeä päihdehaitoilta suojaava tekijä. Ihminen jaksaa pitää itsestään huolta ja ponnistella vaikeuksien läpi vain, jos hän kokee että hänellä on paikka maailmassa ja merkitystä toisille. Myös säännöllinen päivärytmi ja osallistuminen kohtaamispaikan toimintaan on tärkeä lanka, joka kytkee yhteisöihin ja yhteiskuntaan.

Kohtaamisten yhteydessä on luontevaa hyödyntää monenlaista tietoa. Kohtaamispai-koissa on esillä EHYT ry:n ja muiden toimijoiden materiaaleja, joita voi ja kannattaa käyttää keskusteluissa. Lehtijutut, julisteet ja esimerkiksi radio- tai tv-ohjelmat voivat virittää kevyempiä kahvipöytäkeskusteluita. Päihteiden käytön itsearviointimateriaalia taas voi käyttää herättelevien ja tavoitteellisempien keskusteluiden virikkeenä. Monet kävijät hyötyvät myös erilaisia palveluita koskevasta tiedosta ja ohjauksesta niin päih-dekysymyksissä kuin arjen asioiden hoitamisessa. Tietoa on myös omien havaintojen ja kokemusten jakaminen. Usein jo näiden esiintuonti voi avata tietä eteenpäin: ”näy-tät väsyneeltä, miten voit?” tai ”minua on auttanut vertaisryhmään osallistuminen”.

Tutkimusten mukaan varsinainen päihdeaiheinen informaatio ei kuitenkaan ole rat-kaiseva tekijä elämäntapojen muutoksessa. Vielä tärkeämpiä ovat sosiaaliset tekijät, tuki ja kannustus. Siksi jo pelkkä ihmisen kohtaaminen ja rupattelu on tärkeää ehkäi-sevää ja haittoja vähentävää päihdetyötä. Kohtaamispaikoissa toimii myös EHYTin Taitolaji-ryhmiä sekä muita ryhmiä, joissa toimitaan tavoitteellisesti ja vertaistukea hyödyntäen oman päihteidenkäytön muuttamiseksi.

46

Keskusteluihin, kohtaamiseen ja tiedon tarjoamiseen voivat osallistua kaikki työnte-kijät ja vapaaehtoiset omien valmiuksiensa ja jaksamisensa mukaan. Keskustelijan ja kuuntelijan rooli sopii jokseenkin kaikille. Siinä ei vaadita kuin ihmisenä olemista. Kohtaamispaikoissa on tarjolla myös systemaattisempia, mutta suhteellisen yksin-kertaisia välineitä päihteistä puhumiselle ja muutoksen tukemiselle. Niiden käytön oppii yleensä muutaman tunnin perehdytyksellä, jonka voi tehdä EHYTin työntekijä. Jos työntekijöissä tai vapaaehtoisissa on kokeneita ryhmien ohjaajia, heidän vastuul-leen voi tarjota esimerkiksi Taitolaji-ryhmän vetämistä. Myös tähän saa koulutuksen EHYTin työntekijöiltä.

Kohtaaminen ja keskusteluKäsitys siitä, mitä olemme ja mikä on meille mahdollista, syntyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Positiivinen palaute, arvostaminen ja hyväksytyksi tuleminen tuottavat myönteistä minäkäsitystä ja sosiaalista luottamusta, tunnetta siitä että minä voin onnistua ja minulla on merkitystä muille. Jos omiin kykyihin tai toisten tukeen ei luota, toiminnan muuttaminen on vaikeaa eikä siihen löydy helposti motivaatiota. Kävijän kokemus siitä, kuinka hänet on kohtaamispaikassa kohdattu ja otettu vastaan vaikuttaa ratkaisevasti myös siihen, tuleeko hän paikkaan uudelleen.

Keskusteleminen ja vuorovaikutus ovat ihmisille luontaisia taitoja, johon jokseenkin kaikki pystyvät. Samalla kaikki tietävät, että vuorovaikutus voi olla eri syistä vaikeaa. Toisen puolesta ei voi vuorovaikuttaa, mutta vuorovaikutuksen voi tehdä toiselle hel-pommaksi ja houkuttelevammaksi kiinnittämällä huomiota muutamiin seikkoihin.

Toisia arvostavassa ja huomioivassa keskustelussa on tärkeää antaa toisen sanoit-taa omia kokemuksiaan ja näkemyksiään itse. On kohteliasta ja arvostavaa käyttää myös itse ilmaisuja, jotka ovat keskustelukumppanille mielekkäitä. Avoimet kysymyk-set antavat keskustelukumppanille mahdollisuuden pohtia asiaa perusteellisesti.

Positiivinen ja kannustava palaute on kultaakin kalliimpaa. Lähes kaikista asioista voi etsiä positiivisia puolia. Vaikka puheena oleva toiminta ei olisi kehuttavaa, niin taus-talla voi olla hyviä aikomuksia. Jos elämäntilanne on sietämätön, voi miettiä millainen elämäntilanne olisi siedettävämpi. Usein jo se, että auttaa toista kertomaan vaikeista asioista ja kokemuksista, voi auttaa. Epäselvissä tilanteissa on hyvä tarkistaa: ym-märsinkö oikein, tarkoititko, oletko sitä mieltä?

Keskustelukumppanin kielteisiin ilmaisuihin (en osaa/ jaksa/ pysty...) voi vastata pyy-tämällä pohtimaan korvaavia mahdollisuuksia: mikä tilanteessa auttaisi tai onko jotain muuta mihin pystyt? Nämä suuntaavat huomiota ongelmista ratkaisuihin. Toisaalta on tärkeää myös antaa tilaa tunteiden läpikäynnille eikä kiirehtiä ratkaisuihin liian nopeasti. Kaikkiin ongelmiin ei myöskään aina voi tietää tai löytää ratkaisua, mutta aina voi kuun-nella ja ohjata eteenpäin. Usein jo pelkkä kuuntelu ja myötäeläminen tuovat helpotusta.

47

Pienilläkin sanoilla on suuri merkitys. ’Taas’ moninkertaistaa asian. ’Vain’ voi mitätöi-dä asian. ’Mutta’ pienentää aiemmin sanottua asiaa. Näiden sävyjen tunnistaminen omassa ja juttukaverin puheessa voi tarkentaa keskustelua ja antaa uutta näköalaa puheena oleviin asioihin. Myös toisen puheen aikana pienet eleet ja sanat (joo, ahaa, mm, voi sentään) ovat tärkeitä, sillä ne antavat tunteen kuuntelemisesta ja ymmärtä-misestä.

Vuorovaikutuksessa myös sanaton viestintä, kehonkieli ja puheen sävy kertovat pal-jon. Katsooko puhekumppani kohti vai ohi, tuleeko hän lähelle vai jääkö kauas, pu-huuko hän varovasti vai innostuneesti jne. Jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa, yleensä sanatonta viestintää pidetään luotettavampana.

Vuorovaikutus on kuin lihas, joka kehittyy harjoittelemalla. Vanhan sanonnan mukaan rakkaus on ainoa rikkaus, joka kasvaa korkoa, kun sitä tuhlaa. Tämä pätee kaikkeen vuorovaikutukseen.

Virikkeitä keskusteluille

Kohtaamispaikassa käytävien keskusteluiden pohjaksi voi käyttää lähes loputtomasti erilaisia virikkeitä. Kaikki keskustelijoiden kokemukset ja elämäntapahtumat voivat virittää keskustelua. Lehdet, radio, tv ja muut mediat tarjoavat jatkuvasti puheen-aiheita. Myös EHYT ry ja monet muut järjestöt tarjoavat monenlaisia materiaaleja keskusteluiden pohjaksi.

Jos kohtaamispaikassa halutaan viritellä kahdenkeskistä tai laajempaakin keskus-telua jostain tietystä aiheesta kuten päihteistä tai ajankohtaisesta poliittisesta tee-masta, sitä voi tehdä hienovaraisesti printtaamalla näkyville aihetta koskevia uutisia tai kannanottoja. Hauskoja ja lennokkaita, mutta samalla asiapitoisia keskusteluita saadaan aikaan keksimällä kuvitteellisia tarinoita eri aiheiden ääreltä. Millainen olisi kokonaan päihteetön yhteiskunta? Mitä tapahtuisi, jos kaikki kunnan asukkaat saisi-vat yhtäkkiä kymmenentuhatta euroa? Millainen olisi paras tai huonoin mahdollinen tupakointitila ja miksi juuri sellainen? Kevyen huumorin avulla päästään usein käsiksi myös vakavampiin ja vaikeammin hahmotettaviin aiheisiin.

Alla on konkreettisempia, alkoholiaiheisia virikkeitä keskustelulle ja pohdinnalle. Ne ovat peräisin Pieni päätös päivässä -nettisivulta (pienipaatospaivassa.fi). Sivusto on osa RAY:n vuosina 2012–2017 rahoittamaa Yksi elämä -hankekokonaisuutta ja al-koholiaiheisia virikkeitä sivustolle on tehnyt muun muassa EHYT ry. Sivustolla on myös muuta materiaalia elintapojen muutoksen tukemiseen.

48

Alkoholi on Suomessa tärkeä sosiaalisten suhteiden voiteluaine. Juominen vahvistaa tunteita yhteenkuuluvuudesta. Se myös antaa rohkeutta osoittaa toisille, mitä itse tuntee. Juomiseen liittyvät sosiaaliset tun-teet lienevät tärkein yksittäinen syy juoda.

Hyvät yhteenkuuluvuuden kokemukset ei-vät kuitenkaan ole alkoholin aiheuttamia. Pikemminkin alkoholi toimii katalyyttina asioille, joka hyviä porukoita muutenkin yhdistää: kaveruus, yhteiset harrastukset, työ jne. Siksi saattaa seurata ongelmia,

jos jonkun porukan yhdessäolo perustuu pelkästään juomiselle. Jos juominen on ainoa asia, jonka myötä tuntee olevansa tasaveroinen osa porukkaa tai ylipäänsä maailmaa, voi olla syytä hakea apua. Tämä on oire depressiosta, jota runsas juominen vain pahentaa.

Kokeile: Ole juodessasi hauska muiden-kin kuin omasta mielestäsi. Toisin sanoen pidä juominen sillä tasolla, että pysyt mu-kana porukkahengessä ja yhteisessä teke-misessä. Tuleeko ilo viinasta vai seurasta?

Alkoholi ja suhteet

Moni hakee alkoholin hyviä vaikutuksia myös juomalla yksin. Varsinkin yksin hu-maltuminen altistaa alkoholiriippuvuudelle. Syynä on, että juomisen tuottama mielihy-vä on enemmän sosiaalista kuin kemiallis-ta. Humalan hauskuus liittyy enimmäkseen niihin asioihin, joita hyvillä juomiskerroilla on yhdessä koettu, eikä itse alkoholiin. Siksi myös yksin humaltumisen ilot ovat enimmäkseen kaikuja siitä, mitä yhdessä juotaessa on joskus koettu.

Jos yksin juomista jatkaa ilman, että se tuottaa todellisia yhdessäolon kokemuk-sia, elimistö alkaa tottua alkoholiin myös yksin ollessa. Riippuvuuden riski kasvaa: alkoholi alkaa käyttää ihmistä eikä ihminen alkoholia.

Kokeile: Harrasta hyvissä porukoissa myös muuta kuin juomista. Kumpi on haus-kempaa: yksin juominen vai porukassa olo ilman alkoholia?

Juominen yksin

Stressi vaatii purkua. Alkoholi voi auttaa sen purkamisessa kahdella tavalla. Ensiksi oma mieli kevenee ja rentoutuu. Humalas-sa on helpompi tarttua hetkeen ja sivuuttaa stressaavat asiat. Toiseksi porukalla juomi-nen tuottaa sosiaalisia vaikutuksia, jotka myös auttavat stressiin.

Samalla runsas juominen voi myös aiheut-taa stressiä. Runsas juominen ja etenkin

krapula ajaa elimistöä poikkeustilaan, jos-sa stressihormonien eritys lisääntyy, veren-paine ja syke nousevat eivätkä aivot pääse syvään lepotilaan. Siksi monet alkoholin suurkuluttajien stressioireet voivat lievittyä pelkästään alkoholinkäyttöä vähentämällä.

Kokeile: Jos tunnet olosi stressaantu-neeksi, kireäksi tai väsyneeksi, ole kaksi viikkoa juomatta. Jatkuvatko oireet?

Alkoholi ja stressi

49

Puheeksi ottaminen: kevyitä menetelmiäEHYT ry ja muut järjestöt tarjoavat myös systemaattisempia, mutta samalla helposti omaksuttavia välineitä päihteistä puhumiseen ja muutoksen tukemiseen. Näitä voi-daan käyttää luontevasti kohtaamispaikoissa ja EHYTin aluetyöntekijä voi perehdyt-tää työntekijöitä ja vapaaehtoisia välineiden käyttöön. Ne sopivat yhtä lailla alkoholis-ta, tupakasta ja esimerkiksi pelaamisesta keskustelemiseen.

Päihteisiin tai muihin elämäntapoihin liittyvän puheeksioton tarkoitus on kiinnittää kävi-jän huomiota elämäntapojen vaikutuksiin omassa elämässä ja lähipiirissä. Puheeksiot-to saattaa havahduttaa näkemään asioita uudessa valossa tai uudesta näkökulmasta.

Useimmiten ihmiset suhtautuvat myönteisesti elämäntapa-aiheisiin kyselyihin ja kes-kustelunavauksiin, kun ne tehdään kunnioittavassa ja rakentavassa hengessä. Oma-aloitteisesti näitä asioita tuo esiin vain harva kävijä, joten vastuu puheeksi ottamises-ta on yleensä työntekijällä.

Kuten muussakin keskustelussa, kevyt ote ja ymmärtävä huumori voi auttaa suuresti alkuun pääsemisessä. Välittämisenkään ei tarvitse olla haudanvakavaa. Mahdollisia ongelmia ei silti pidä vähätellä tai kuitata edes hyväntahtoisella naureskelulla. Luotta-muksellisen suhteen rakentuminen voi vaatia aikaa ja useampia keskustelunavauksia tai muita tunnusteluita työntekijältä.

Oma-aputestit

Erilaiset oma-aputestit, joita löytää esimerkiksi internetistä, ovat tehokas väline elä-mäntapojen puheeksi ottamiselle ja mahdollisten riskien suuruuden selvittämiselle. On kuitenkin keskeistä muistaa, että testit eivät korvaa keskustelua, vaan toimivat sen tukena. Tärkein väline on rakentava ja kannustava keskustelu ja testit toimivat sen virikkeenä. Samalla testit auttavat konkretisoimaan puheena olevaa asiaa.

Audit-testi koostuu kymmenestä kysymyksestä. Ne kartoittavat vastaajan alkoho-linkäytön eri puolia ja vaikutuksia kuluneen vuoden aikana. Vastaukset pisteytetään

Alkoholi saattaa auttaa nukahtamista joko pienen yömyssyn tai tukevamman tuja-uksen muodossa. Pieninäkin annoksina alkoholi kuitenkin huonontaa unen laatua. Usein alkoholi myös lyhentää unta loppu-yöstä.

Humalan aiheuttamat muutokset aivotoi-minnassa heikentävät unen laatua jopa kol-men vuorokauden ajan. Tänä aikana aivot

eivät unessakaan pääse kunnolliseen lepo-tilaan. Tämä selittää, miksi humalajuomisen jälkeen olo saattaa olla pitkään alavireinen tai tokkurainen, vaikka varsinaiset krapula-oireet hellittäisivätkin.

Kokeile: Vertaa vireystilaasi juomista seu-raavina kahtena, kolmena päivänä niihin vii-konloppuihin, jolloin et juo lainkaan. Onko eroja?

Alkoholi ja uni

50

ja kokonaispisteiden perusteella arvioidaan vastaajan riskitasoa. Lomakkeen löytää esimerkiksi googlettamalla ’audit testi’.

EHYT ry:ssä on laadittu myös alkoholinkäytön sosiaalisten vaikutusten audit-testi. Siinä kysytään vastaajan toiminnasta erilaisissa juomistilanteissa kuluneen vuoden aikana. Vastausten perusteella arvioidaan, millainen vaikutus vastaajan alkoholinkäy-töllä on hänen lähiympäristöönsä. Testin löytää googlettamalla ’10 kysymystä sosi-aalisesta vastuusta ja alkoholista’.

Muita alkoholiaiheisia keskusteluvirikkeitä löytää esimerkiksi EHYTin Taitolaji-sivus-tolta (taitolaji.fi)

Myös tupakointia koskevien keskusteluiden tueksi voi käyttää erilaisia testejä. Tu-pakkariippuvuustesti auttaa selvittämään tupakkariippuvuuden tasoa. Testiä kutsu-taan myös Nikotiiniriippuvuustestiksi ja Millainen tupakoija olen -testiksi. Sen löytää googlettamalla esimerkiksi ’tupakkariippuvuustesti’.

Hieman toisentyyppinen testi on Miksi poltan -testi . Se kartoittaa tupakoinnin ko-ettuja syitä ja erilaisia tupakointitilanteita. Sen kysymykset toimivat hyvin myös tupa-kointiaiheisissa keskusteluissa. Testi löytyy esimerkiksi googlettamalla ’miksi poltan testi’.

Muita tupakka-aiheisia keskusteluvirikkeitä löytää esimerkiksi EHYTin sivuilta goog-lettamalla ’EHYT tupakka’ sekä Stumppi-sivustolta (stumppi.fi)

Nopea testi rahapeliongelman tunnistamiseen on BBGS-mittari. Se on lyhenne sa-noista Brief Biosocial Gambling Screen, jonka voi kääntää esimerkiksi Pelaamisen pikatestiksi. Vastaamalla kolmeen kysymykseen voi arvoida onko mahdollista raha-peliongelmaa. Testin löytää googlettamalla ’BBGS testi’. Jos henkilö vastaa edes yh-teen testin kysymyksistä kyllä, kannattaa ohjata hänet soittamaan Peluurin auttavaan puhelimeen, joka vastaa arkisin klo 12-18 numerossa 0800 100 101. Soittamista voi helpottaa, jos sen tekee yhdessä kohtaamispaikan työntekijän kanssa. Peluurin ammattitaidon voi ottaa mukaan keskusteluun silloinkin, kun pelaaja on vielä epävar-ma, mitä hän haluaa pelaamisensa suhteen tehdä.

Pelihaitoista, niiden puheeksiotosta, pelaamisen hallinnasta sekä tuesta ja avusta ra-hapeliongelmiin löytyy lisätietoa muun muassa EHYTin sivuilta googlettamalla ’ehyt pelaaminen’ ja Peluurin verkkosivuilta (peluuri.fi).

Porinakortti

EHYT ry:n Porinakortti on tarkoitettu virittelemään etenkin ikäihmisten kesken kes-kustelua terveydestä, elämän voimavaroista ja alkoholista. Porinakortti sisältää myös

51

ikäihmisille sovelletun alkoholiaiheisen Audit-testin ja sitä voi käyttää yleisenä tiedo-tusmateriaalina alkoholista ikääntyneille aikuisille. Porinakortin löydät googlettamalla ’ehyt porinakortti’.

Muutoksen vaaka

Muutoksen vaaka noudattaa motivoivan haastattelun periaatteita. Siinä kysytään nel-jää asiaa:

1. Nykyisen toiminnan (alkoholinkäyttö, tupakointi, pelaaminen tms.) hyödyt2. Nykyiset toiminnan haitat3. Muutoksesta koituvat haitat4. Muutoksesta koituvat hyödyt

Ongelmalliseltakin tuntuvassa käyttäytymisessä on jotain hyvää, tai ainakin on aiem-min ollut. Muuten sitä ei tapahtuisi. Toisaalta toiminta tuottaa myös haittoja, jos se koetaan ongelmallisena. Kun toiminnasta seuraavat ongelmat ovat suurempia kuin koetut hyödyt, valmius muutoksen tekemiseen kasvaa.

Muutoksen tekeminen tai uuden elämäntavan eläminen voi samalla herättää epävar-muutta. Siksi on tärkeää kartoittaa, mitä haittaa, epävarmuutta tai muuta negatiivista muutos voisi aiheuttaa. Niitä voi vastaavasti suhteuttaa muutoksesta koituviin hyötyi-hin. Jos muutoksen hyödyt tuntuvat haittoja suuremmilta, se vahvistaa motivaatiota tehdä muutos.

Cafe TaitolajiEHYT ry:n Cafe Taitolaji -ryhmätilaisuuksia järjestetään kohtaamispaikoissa. Ne on tarkoitettu aikuisille, jotka haluavat tavoitteellisesti muuttaa omaa alkoholinkäyttöään. Tilaisuuksissa tarjotaan valmiuksia muutokseen sekä ammattilaisten että vertaisten tuella. Osallistujia ryhmissä keskustelussa voi olla maksimissaan kymmenkunta.

Cafe Taitolaji -tilaisuuden ohjaaminen vaatii ammattilaista tai työmuotoon liittyvän eri-tyisen koulutuksen suorittanutta vapaaehtoista. Kohtaamispaikkojen tai järjestöjen, jotka ovat kiinnostuneita Cafe Taitolajin järjestämisestä alueelleen, kannattaa olla yhteydessä EHYTin aikuistyön työntekijöihin.

Aikuistyö tarjoaa myös Taitolaji-yhteisökoulutuksia. Kolmen tunnin koulutus on suun-nattu kohtaamispaikkojen, työpajojen ja muiden työllistävien työpaikkojen henkilös-tölle. Koulutus antaa työntekijöille valmiuksia keskustella päihteistä ja tukea muu-toksessa. Koulutus voidaan järjestää kertaluontoisesti koko työyhteisölle tai tehdä useammassa osassa henkilökohtaisempana neuvontana.

Lisätietoa Taitolajin nettisivuilta (taitolaji.fi)

52

Tietoa päihteistä ja muustakinKohtaamispaikoissa pidetään esillä monenlaista materiaalia päihteisiin, elämänhallin-taan ja yleisempiinkin yhteiskunnallisiin teemoihin liittyen. Luettavissa on EHYT ry:n lehtiä ja julkaisuja sekä yhteistyökumppanien materiaaleja.

Hyödyllisiä materiaaleja saa myös muun muassa Kelasta (esim. Opas Kelan tukiin ja palveluihin), Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisesta verkostosta EAPN-Finistä (esim. vuosittain laadittava Sosiaaliturvan tarkistuslista) sekä eri järjestöistä.

Kohtaamispaikan oma päihdeohjelmaKohtaamispaikoissa on hyvä olla oma päihdeohjelma henkilöstölle ja vapaaehtoisille. Työntekijöissä ja vapaaehtoisissa on monenlaisia ihmisiä ja joillakin voi olla päihde-taustaa tai -ongelmia. Kohtaamispaikoissa voidaan käyttää EHYT ry:n päihdeohjel-mapohjaa.

Kohtaamispaikkojen päihteettömyyden ei kuitenkaan pidä olla ulossulkevaa, vaan aina pitää tarjota mahdollisuus. Myös työntekijää voi pyytää tulemaan huomenna uu-destaan.

PäihdeasiamiestoimintaApua ja neuvoja päihdeongelmaan saa ensisijaisesti oman kunnan sosiaali- ja ter-veyspalveluista sekä potilas- ja sosiaaliasiamiehiltä. Mikäli palvelut eivät ole toimi-neet, voi ottaa yhteyttä päihdeasiamieheen. Päihdeasiamiehen tehtävä on auttaa ja neuvoa kävijöitä sekä heidän läheisiään päihdepalveluihin liittyvissä ongelmatilan-teissa. Usein esiintyvät kysymykset ovat hoitoon pääsy, toimivat hoitoketjut, kuntou-tuksen aikainen sosiaaliturva ja kohtelu. Näistä koulutetaan ja konsultoidaan erilai-sissa verkostoissa.

Kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori tekee yhteistyötä asiakkaiden, työntekijöi-den ja muiden päihdetoimijoiden kanssa edunvalvonnan kehittämiseksi ja asiakkaan aseman parantamiseksi. EHYT ry:n kohtaamispaikkaverkoston avulla kerätään niin sanottuja hiljaisia signaaleja päihdepalveluihin liittyvistä ongelmatilanteista eri alueilla ja paikkakunnilla.

Päihdeasiamiestoiminnasta lisätietoa verkossa paihdeasiamies.fi.

PäihdeneuvontapalveluEHYT ry:n ja Helsingin Diakonissalaitoksen yhdessä ylläpitämä Päihdeneuvontapu-helin tarjoaa numerossa 0800 900 45 päihteisiin liittyvää neuvontaa ja apua kellon

53

ympäri, vuoden jokaisen päivänä. Puhelimeen vastaavat sosiaali- ja terveysalan am-mattilaiset. Puhelimeen voi soittaa

• Päihteidenkäyttäjänä, jolloin palvelu auttaa oman tilanteen arvioimisessa ja opas-taa tarvittaessa eteenpäin asianmukaisiin päihdepalveluihin

• Läheisenä tai vertaisena, jolloin palvelu antaa tukea ratkaisujen löytämiseen. Päihdeneuvontapuhelimen numeron voi myös antaa vinkkinä ja ensimmäisenä tukimuotona läheiselle tai vertaiselle.

• Päihteidenkäyttäjiä kohtaavana työntekijänä, jolloin palvelu antaa apua ja tukea ohjaukseen.

Palvelu on soittajalle ilmainen. Soittaa voi halutessaan nimettömänä. Palvelulla on rahoitus ainakin vuoden 2017 loppuun.

54

6. Sosiaalinen asianajo ja kansalaisaktivismiIhmisten kohtaamisen ja tiedon jakamisen lisäksi tärkeä osa terveyden, hyvinvoin-nin ja osallisuuden edistämistä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Elokolot toimi-vat aktiivisesti myös tällä saralla. Elokolot ja EHYT ry toimivat useilla paikallisilla ja valtakunnallisilla foorumeilla ja verkostoissa sosiaalisesti vahvan ja tasavertaisen yhteiskunnan puolesta. Elokolojen tätä toimintalinjaa voidaan nimittää sosiaaliseksi asianajoksi. Se tarkoittaa eri tavoin huono-osaisten ryhmien äänen tuomista julki-seen keskusteluun, tarvittaessa heidän puolestaan puhumista sekä heidän elin- ja toimintamahdollisuuksiensa parantamista.

Kohtaamispaikkatoiminta vahvistaa myös ruohonjuuritasolla ihmisten osallisuutta ja aktiivisuutta, mikä on edellytys poliittiselle osallistumiselle ja aktiivisuudelle. Lisäksi kohtaamispaikoissa voidaan järjestää monenlaisia matalan kynnyksen kansalaista-pahtumia.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminenTerveyden ja hyvinvoinnin edistämistä voidaan tehdä niin valtakunnallisella rakentei-den tasolla kuin tukemalla ja kannustamalla ihmisiä heidän jokapäiväisessä arjessaan. Suomessa on esimerkiksi länsieurooppalaisittain suuret sosioekonomiset terveyserot. Nyky-Suomessa terveyttä eivät enää uhkaa niinkään bakteerit, virukset tai juomaveden laatu, vaan se mitä me itse teemme tai jätämme tekemättä. Viime vuosikymmeninä Suomi on käynyt läpi nopeaa yhteiskunnallista muutosta, joka on asettanut eri yhteis-kuntaluokkia erilaisiin asemiin elämäntapojen, arvostusten ja toimintamahdollisuuksien suhteen. Kärjistäen mitä korkeammassa asemassa ihminen nyky-Suomessa on, sitä enemmän hänelle tarjoutuu mahdollisuuksia ja arvostusta, ja sitä kautta myös tervey-den perusedellytyksiä. Nämä ovat jakautuneet Suomessa epätasaisesti.

Ruohonjuuritasolla kohtaamispaikoissa vahvistetaan etenkin heikoimmassa ase-massa elävien ihmisten sosiaalista luottamusta sekä luodaan sellaisia kontakteja ja toimintavalmiuksia, joita luottamuksen syntyminen edellyttää. Tätä voidaan nimittää myös osallisuudeksi, yhteisöllisyydeksi tai sosiaaliseksi pääomaksi. Keskeistä on ko-kemus, että minulla on väliä muillekin ja jotain, minkä vuoksi toimia maailmassa. Tämä tunne ei voi syntyä yksin.

Yhteiskunnallisella tasolla asioiden seuraamiseen ja vaikuttamistoimintaan saa tietoa monilta sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä. Esimerkiksi EHYT ry julkaisee tutkimus-tulosten popularisointeja, kannanottoja ja muuta tietoa päihteiden käytöstä sekä eh-käisevän työn tärkeydestä. Suomen sosiaali- ja terveys SOSTE ry (soste.fi) seuraa laajemmin yhteiskunnallista kehitystä, järjestöjen toimintaedellytyksiä ja hyvinvoinnis-sa tapahtuvia muutoksia. Näiden järjestöjen asiantuntijoiden puoleen voi kääntyä ja kysyä lisätietoja ja vinkkejä myös paikalliseen vaikuttamistoimintaan.

55

Köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen toimintaEAPN-Fin-verkosto on avoin verkosto köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja kansalaisille. Verkoston verkkosivuilta (eapn.fi) löytyy yleistä tietoa Suomen köyhyystilanteesta sekä ajankohtaisia tapahtumia ja keskustelunai-heita. EAPN-Fin julkaisee vuosittain myös Sosiaaliturvan tarkistuslista -lentolehtistä, josta on helppo tarkistaa yleisemmät sosiaaliturvan muodot Suomessa. Muutamat järjestöt laativat yhdessä vuosittain myös laajemman Järjestöjen sosiaaliturvaoppaan (sosiaaliturvaopas.fi)

Asunnottomien yö

Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vas-taisena päivänä. Asunnottomien yöhön liittyvä tapahtumia pidetään lukuisissa kau-pungeissa. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinai-seen asuntoon ja omaan kotiin.

Asunnottomien yö on saanut suurta valtakunnallista julkisuutta. Se on hyvä tilaisuus järjestää myös kohtaamispaikassa aiheeseen liittyvää toimintaa yhdessä muiden toi-mijoiden kanssa. Asunnottomien yönä monet EHYT ry:n kohtaamispaikat ovat olleet avoinna iltamyöhään.

Lisätietoa verkossa asunnottomienyo.fi.

Kuka kuuntelee köyhää? -tilaisuus

Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto on sitoutumaton liike, jonka tarkoituksena on synnyttää keskustelua köyhyydestä ja esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia köyhyyden vähentämiseksi. Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto järjestää keskusteluti-laisuuksia, joissa kohtaavat kokemusasiantuntijat, eri alojen asiantuntijat ja päättäjät. Keskustelusta kirjataan muistiin konkreettiset ehdotukset köyhyyden vähentämisek-si ja ne esitetään päätöksentekijöille suoraan tai esimerkiksi lausunnon muodossa. Keskustelua voi jatkaa myös Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston Facebook-ryhmäs-sä. Lisätietoa kukakuunteleekoyhaa.fi.

Verkosto on myös laatinut muistilistan keskustelu-tilaisuuksissa huomioon otettavista seikoista:

Tilaisuuden nimi: Kuka kuuntelee …… . köyhää? (valitaan alue, teema tai muu näkökulma)• Aika: Yleensä arkipäivä, esimerkiksi klo 17–20• Paikka: Helposti tavoitettava, keskeinen paikka. Kohtaamispaikat ovat tähän

luontevia.• Puheenjohtaja: Valitun näkökulman tunteva henkilö

56

Ohjelma:• Avaus• K-talk paneeli kokemusasiantuntijoiden kesken• Yhteinen keskustelu• Kahvi• K-talk-paneeli alan ammattilaisten tai tutkijoiden kesken• Yhteinen keskustelu• Tilaisuuden päätös

Tilaisuuksiin osallistuvien kokemusasiantuntijoiden/erityisasiantuntijoiden ei tarvitse olla koulutettuja kokemusasiantuntijoita, mutta heillä on hyvä olla rohkeutta kertoa asiansa. Useimmiten tilaisuudet valmistellaan etukäteen yhdessä panelistien kanssa. Tilaisuuksissa puhumista helpottaa yleensä käytännön asiantuntijuus, vaikka joskus kyse on kipeistäkin asioista. Tilaisuuksista tehdään yleensä lehdistötiedote, joka lä-hetetään lähialueen tai valtakunnalliselle medialle.

YksinäisyysYksinäisyydellä tarkoitetaan yksinoloa, joka ei ole vapaaehtoista tai miellyttävää. Yk-sinäisyyteen liittyy yleensä kaipuuta toisten seuraan ja hyväksyntään. Yksinäisyys voi olla lyhytaikaista, pitkäkestoista tai lähes koko elämän kestävä kokemus. Jokainen kokee ainakin joskus yksinäisyyden tunteita.

Yksinäisyyden kokeminen on aina henkilökohtaista. Toiset kaipaavat enemmän so-siaalista kanssakäymistä kuin toiset. Yksin oleminen ei aina merkitse yksinäisyyttä, ja jokainen tarvitsee joskus omaa rauhaa tai aikaa. Yksinäisyys ei myöskään aina tarkoita, etteikö ihminen tapaisi ketään, sillä yksinäinen voi olla myös esimerkiksi parisuhteessa, perheessä, harrastus- tai muussa ryhmässä.

Monet kohtaamispaikan kävijät kärsivät yksinäisyydestä. On tärkeää tarjota heille matalan kynnyksen mahdollisuus tavata toisia ihmisiä, ja kohtaamispaikan tavan-omainen toiminta onkin tärkeää yksinäisyyden torjuntaa. Yksinäisyydestä voidaan käydä kohtaamispaikassa myös yhteistä keskustelua. Se saattaa helpottaa omien yksinäisyyden kokemusten jakamista ja herkistää kävijöitä huomioimaan myös toisten mahdollinen yksinäisyys. Esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä voi virittää keskustelua:

• Miltä tuntuu jäädä porukan ulkopuolelle tai olla muuten yksinäinen?• Mitä haittoja yksinäisyydestä koituu? Onko yksinäisyydestä mitään hyötyä?• Mitä kynnyksiä toisten kohtaamiselle voi olla? Kuinka niitä voi madaltaa?• Tunnetko ketään, jonka arvelet olevan yksinäinen? Kuinka häntä ja hänen kaltai-

siaan voisi auttaa?

57

Yksinäisyyden kohtaamiseen ja lievittämiseen löytyy netistä runsaasti materiaalia esi-merkiksi eri järjestöjen tekemänä. Sitä löytää vaikkapa googlettamalla ’yksinäisyy-teen apua’. Nopein ensiapu yksinäisyyteen on silti aina toinen ihminen. Lyhytkin, hyvä kohtaaminen voi olla yksinäiselle tärkeä.

Työllisyys ja välityömarkkinat Monet kohtaamispaikan kävijät tuntevat työttömyyden arjen ja seuraukset. EHYT ry:n kohtaamispaikoilla on aktiivinen rooli myös työllistymisen edistämisessä niin valta-kunnallisella kuin ruohonjuuritasolla

EHYT pitää ensisijaisena tavoitteena ihmisten työllistymistä avoimille työmarkkinoil-le. Samalla on muistettava, että kaikilla ei ole tähän mahdollisuuksia. Osa ihmisistä voi olla osatyökykyisiä eivätkä avoimetkaan työmarkkinat tarjoa samanlaisia mahdol-lisuuksia kaikille. Siksi tarvitaan myös erityistä sosiaalitaloutta ja välityömarkkinoita, joille voivat osallistua myös ne, jotka ovat avoimilla markkinoilla heikoissa asemissa. Sosiaalitalouden ja välityömarkkinoiden pelisäännöt ovat usein epäselviä ja vaihte-levat paljon, mikä heikentää niillä toimivien ihmisten asemaa entisestään. Oikeus ja mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan työtä tekemällä pitää taata kaikille.

Elokolot myös työllistävät itse (ks. luku 3). Työllistämisen tarkoitus on aina palvella työllistettyjen ihmisten omaa parasta eikä lähtökohtana saa olla organisaation oma taloudellinen tai muu etu. Työllistämisen edellytykset voivat muuttua nopeastikin ja vaihdella paikkakunnittain. Siksi kohtaamispaikan on hyvä osallistua mahdollisuuk-sien mukaan erilaisiin verkostoihin ja tapahtumiin, joissa käsitellään oman alueen välityömahdollisuuksia, ja pyrkiä pysymään ajan tasalla esimerkiksi oman kunnan työllistämistilanteesta. Näin voidaan tukea myös kohtaamispaikan kävijöitä, jos he ovat etsimässä mahdollisuuksia työllistyä tai siirtyä kohti työelämää.

KansalaistoimintaKohtaamispaikat tarjoavat paljon mahdollisuuksia myös erilaiselle kansalaistoimin-nalle lähialueen asukastoiminnasta valtakunnalliseen vaikuttamistoimintaan, vaalipa-neeleihin tai vaikka kansalaisadressin keräämiseen.

Esimerkiksi Setlementtiliitolla on paljon lähialuetoimintaan liittyviä konkreettisia toi-mintatapoja (setlementti.fi).

Tilakävely (Setlementtiliitto)

Kohtaamispaikka voi järjestää itsenäisesti tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa kävelykierroksia oman alueen kiinnostavissa ja mukavissa paikoissa, jotka järjestävät

58

toimintaa ja tapahtumia. Pyytäkää tilojen ylläpitäjiä mukaan kertomaan omasta toi-minnastaan ja toimintamahdollisuuksistaan. Kutsukaa heitä myös omaan kohtaamis-paikkaanne. Kynnys käydä eri paikoissa ja tehdä yhteistyötä madaltuu.

Oman alueen kansalaisraati (Setlementtiliitto)

Harkitusti valittu, aluetta monipuolisesti edustava 10−20 ihmisen ryhmä kokoontuu kolmeksi tai neljäksi illaksi pohtimaan jotakin tiettyä alueen kysymystä tai ongelmaa. Raatilaisille järjestetään alan asiantuntijoiden kanssa tietoa käsiteltävänä olevista asi-oista. Raatilaiset keskustelevat pienryhmissä ammattitaitoisten keskustelunohjaajien johdolla ja lopuksi tekevät julkilausuman, joka yleensä sisältää konkreettisia toiminta-ehdotuksia. Tilaisuus on suhteellisen työläs ja edellyttää laajemman toimijaverkoston järjestämään ja ylläpitämään. Lisämateriaalia Setlementtiliitosta.

Ideaolohuone (Setlementtiliitto)

Ideaolohuoneessa pohditaan osallistujille tärkeitä asioita teen tai kahvin sekä mu-kavan tekemisen äärellä. Siellä voidaan myös kehitellä eteenpäin kansalaisraadissa liikkeelle lähtenyttä ideaa tai virikettä. Suunnitteilla voi olla myös tapahtuma, tempa-us tai talkooprojekti. Idea voi olla keksitty ennen tapaamista, jolloin tapaamisessa suunnitellaan mitä sille konkreettisesti tehdään. Toisaalta voidaan tulla pohtimaan hy-viä tempauksia alusta alkaen. Ideaolohuone on helppo, mukava, matalan kynnyksen tapa vaikuttaa lähiympäristöön. Tarkoitus on, että ihmiset tutustuvat toisiinsa rennos-sa ilmapiirissä. Ideointi ja toiminta saavat mahdollisuuden jutustelun ja tutustumisen myötä, mutta ideointi ja toiminta auttavat myös tutustumisessa. Siksi ideaolohuone-tapaamisia kannattaa järjestää säännöllisesti, vaikka kerran viikossa säännöllisenä ajankohtana.

Vaalipaneeli

Kohtaamispaikka on hyvä paikka myös vaalikeskusteluille. Elokoloissa on järjestetty niin kunta-, eduskunta- kuin eurovaalipaneeleitakin. Tyypillisin tapa on kutsua edus-taja paneeliin jokaisesta puolueesta. Toinen hyvä tapa on järjestää vaalikeskusteluita useana vaaleja edeltävänä viikkona peräkkäin esimerkiksi niin, että jokaisella kerralla on edustajat kahdesta puolueesta. Isommassa paneelissa tilaisuuden puheenjoh-tajalla on tärkeä rooli kysyä kysymyksiä, jakaa puheenvuoroja ja pitää huolta, että myös yleisö pääsee ääneen. Muutaman ehdokkaan keskustelussa taas saatetaan päästä syvemmälle eri teemoihin. Kohtaamispaikassa voidaan valmistella jo ennalta kysymyksiä ja niitä voi kerätä esimerkiksi palautelaatikkoon.

59

LisälukemistaKohtaamispaikoista sekä sen erilaisista tapahtumista ja toiminnoista on olemassa myös muuta kirjallisuutta ja hyödyllisiä oppaita. Niitä voi etsiä netistä ja kysyä eri järjestöistä, esimerkiksi EHYT ry:stä, Sininauhaliitolta ja Setlementtiliitolta. Perus-teellinen katsaus päiväkeskustoiminnan eri puoliin on Sininauhaliiton Yhteinen päi-väkeskus -raportti, joka on ladattavissa netistä. EHYTistä saa tietoa ja materiaaleja ehkäisevään päihdetyöhön sekä muuhun terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

60

Ihmisen terveydelle, hyvinvoinnille ja yhteiskuntaan kiinnittymiselle rat-kaisevaa on kokemus sosiaalisesta paikasta. Se tarkoittaa tunnetta, että on toivottu vieras maailmassa. Luottamusta siihen, että minun kannattaa toimia ja osallistua ympäristön tapahtumiin, koska minulla on väliä toisille.

Kohtaamispaikat antavat kansalaisille mahdollisuuden yhteiseen toimin-taan, kuuntelemiseen ja kuulluksi tulemiseen. Hyvät kohtaamiset lisäävät

itsearvostusta, joka on tärkeä päihdehaitoilta suojaava tekijä.

Elokolo-kohtaamispaikkatoimintaa on harjoitettu Suomessa jo 25 vuotta. Sen monipuolisen toiminnan eri ulottuvuuksia ja toimintoja ei kuitenkaan ole laitettu aiemmin yksiin kansiin. Käsillä oleva käsikirja kuvaa Elokolojen

ja ehkäisevän päihdetyön kohtaamispaikkatoiminnan keskeisimpiä ele-menttejä, jotta myös muut kohtaamispaikat ja yhdistykset voisivat hyödyn-tää ja ottaa niitä käyttöön omassa toiminnassaan. Kirja tarjoaa virikkeitä

myös muille matalan kynnyksen toimintakeskuksille, asukastuville ja päivä-keskuksille. Yhteistä näille kaikille on, että ne toimivat Elokolojen tapaan

erilaisia ihmisiä yhdistävinä sosiaalisina paikkoina.

EHYT ry

2016

www .ehyt .fi

ISBN 978-952-6661-17-9 (verkkojulkaisu)

ISBN 978-952-6661-16-2