SUUMENN (EOLUULNENN KAKTTA 1 : 100 UUUGEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000

KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET

LEHTI 1134EXPLANATION TO THE MAPS OFPRE-QUATERNARY ROCKS

SHEET 1134

Arja Verajamaki

Kokemaen kartta-alueen kalliopera

Summary : Pre-Quaternary rocks of the Kokemaki map-sheet area

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUSGEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

ESPOO 1998

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND1 : 100 000

Kallioperakarttojen selitykset, lehti 1134Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, sheet 1134

Arj a Veraj amaki

KOKEMAEN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA

Summary: Pre-Quaternary rocks of the Kokemaki map-sheet area

Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland

Espoo 1998

Verajamaki, Arja 1998 . Kokemaen kartta-alueen kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Kokemaki map-sheet area . Geological map of Finland1 : 100 000 . Explanations of maps of Pre-Quaternary rocks, sheet 1134Kokemaki, 51 pages, 17 figures, 9 tables and one appendix .

The map-sheet area is located east of Ramna, in western Finland . It containspalaeoproterozoic and mesoproterozoic rocks, the former being Svecofenniansupracrustals and plutonites, and the latter rapakivi granites, Jotnian sandstonesand post-Jotnian diabases .

The Svecofennian supracrustals and plutonites occur in the east and at thewesternmost margin of the map sheet area . During Svecofennian folding thesedimentary rocks were metamorphosed into various gneisses . These containinterlayers of volcanic rocks, that is, tuffs, lapilli tuffs and agglomerates withlocally preserved primary structures . In places the volcanites are metamor-phosed into amphibolites and hornblende gneisses .

Orogenic plutonic rocks occur as intrusions conformable with the struc-tures of the supracrustals . In composition they vary from peridotites to kaligran-ites, with tonalites and granodiorites as dominant lithologies . Tonalite andgranodiorite also occur as veins in the supracrustals . Granites, too, are inter-mixed with older rocks, forming migmatites with them over large areas .

Rapakivi granites cover more than one-third of the map-sheet area . Theybelong to the Laitila rapakivi batholith and are composed of several rapakivitypes . The margins of the batholith consist mainly of even-grained variants butthe central parts of pyterlite . The contacts between the variants may be gradualor fairly sharp . The Kokemaki rapakivi granite satellite is of a porphyritic type .

Jotnian sandstone, which has been preserved in a northwest-southeast-trending rift valley near Pori, deposited in an ancient river delta . The sedimen-tary material of the sandstone derives from Svecofennian plutonic and su-pracrustal rocks .

Post-Jotnian olivine diabase intrudes the rapakivi granite and the sand-stone, in the latter often parallel to the bedding . The north-south trendingdiabase dykes are the youngist than and cut the other diabase dykes .

In addition to Precambrian rocks, there are Cambrian mudstones and siltstonesin the area. As floats these are most common in the west of the map-sheet area .

The text is in Finnish, with figure and table captions and a summary in English .

Key words (Georef Thesaurus . AGI) : areal geology, explanatory text, bedrock .metamorphic rocks, plutonic rocks, granites, rapakivi . sandstone, diabase, Proter-ozoic, Mesoproterozoic . Paleoproterozoic, Kokemaki, Satakunta, Finland

Arja Verajl nil kiGeological Surtev of Finland. FIN-02150 ESPOO, FINLAND

E-mail : arja . ccrajamak/@ g . f fi

ISBN 951-690-700-8

Verajamaki, Arja 1998 . Kokemaen kartta-alueen kalliopera. Summary : Pre-

Quaternary rocks of the Kokemaki map-sheet area . Suomen geologinen kartta

1 : 100000. Kallioperakarttojen selitvkset, 11 .34 Kokemaki . 51 sivua, 17 kuvaa,9 taulukkoa ja liite .

Kartta-alue sijaitsee Lansi-Suomessa, Rauman itapuolella . Alueeseen kuu-

luu paleoproterotsooisiaja mesoproterotsooisia kivilajeja . Paleoproterotsooisiinkivilajeihin kuuluvat svekofenniset pinta- seka syvakivilajit ja mesoproterot-sooisia kivilajejaovatrapakivigraniitit, jotunihiekkakivetjapostjotunidiabaasit .

Svekofennisia pinta- ja syvakivilajeja on karttalehden itaosassa seka ha-

rimmaisessa lansireunassa . Svekofennialaisen poimutuksen yhteydessa sedi-menttikivet ovat metamorfoituneet erilaisiksi gneisseiksi . Niissa on valiker-

roksina vulkaanisia kivilajeja, jotka ovat viela paikoin primaarirakenteensasailyttaneita tuffeja, lapillituffeja ja agglomeraatteja . Paikoin vulkaniitit ovat

metamorfoituneet amfiboliiteiksi ja sarvivalkegneisseiksi .Orogeeniset syvakivet muodostavat pintakivien rakenteita myotailevia

plutoneja . Niiden koostumus vaihtelee peridotiiteista kaligraniitteihin valta-osan ollessa tonaliitteja ja granodioriitteja . Tonaliittia ja granodioriittia on

myos suonina ja juonina pintakivissa . Myos graniitit ovat laajoilla alueillasekoittuneet vanhempiin kivilajeihin ja muodostavat niiden kanssa migmatiit-

teja .Rapakivigraniitit kattavat yli kolmanneksen kartta-alasta . Ne kuuluvat

Laitilan rapakivibatoliittiin ja koostuvat useista erilaisista rapakivityypeista .

Tasarakeisen tyypin muunnoksia tavataan lahinna batoliitin reuna-alueilla, kuntaas batoliitin keskiosa on pyterliittia . Kontaktit eri tyyppien valilla voivat olla

joko vaihettuvia tai lahes teravia . Kokemaen rapakivisatelliitti on porfyyrista

rapakivityyppia .Porin luona sijaitsevassa luode-kaakkosuuntaisessa hautavajoamassa sai-

lynytjotunihiekkakivi on syntynyt muinaiseenjokisuistoon . Hiekkakiven sedi-

menttiaines on lahtoisin svekofennisista syvakivista ja pintakivista .Postjotuninen oliviinidiabaasi lavistaa rapakivea ja hiekkakivea . Hiekkaki-

veen oliviinidiabaasi on tunkeutunut usein kerrosmyotaisesti . Pohjois-etela-

suuntaiset diabaasijuonet ovat nuorimpia ja leikkaavat muita diabaasijuonia .

Prekambristen kivien lisaksi alueella tavataan kambrisia savi- ja silttikivia .

Niita on irtokivina erityisesti karttalehden lansiosassa .Teksti on suomen kielella . Tiivistelmien, kuvien, taulukoiden ja yhteenve-

don teksti on myos englanniksi .

Asiasanat (Fingeo-sanasto, GTK) : aluegeologia, karttaselitykset, kalliopera,

metamorfiset kivet, syvakivet, graniitit, rapakivi, hiekkakivi, diabaasi, prote-rotsooinen, paleoproterotsooinen, Kokemaki, Satakunta, Suomi

Arjo VerajamakiGeologian tutkimuskeskus, 02150 ESPOO

E-mail : arja.verajamaki@gsffi

SISALLYSLUETTELO-CONTENTSTutkimusvaiheet 7Kallioperan yleispiirteet 10Paleoproterotsooisia kivilajeja 1 1

Pintasyntyiset kivilajit 1 1Sedimenttisyntyiset kivilajit 1 1

Kiillegneissitja suonigneissit 11Vulkaanisperaiset kivilajit 14

Tuffit ja lapillituffit 15Agglomeraatit 16Sarvivalkegneissitja amfiboliitit 17Kvartsimaasalpagneissit 17

Syvakivet 18Ultramafiset kivet 18Gabrot ja dioriitit 19Kvartsidioriitit 21Granodioriititja tonaliitit 22Graniitit ja pegmatiittiset graniitit 24

Mesoproterotsooisia kivilajeja 25Rapakivigraniitit 25

Pyterliittiset rapakivigraniitit 26Porfyyriset rapakivigraniitit 27Tasarakeiset rapakivigraniitit 28Rapakivigraniittiporfyyrit 30

Hiekkakivet 31Oliviinidiabaasit 34

Metamorfoosi 36Siirrokset ja murrokset seka rapautuminen 36Kallioperan geologinen kehitys 39Taloudellisia aiheita 41Retkeilykohteita 42Summary : Pre-Quaternary rocks of the Kokemaki map-sheet area43

Introduction 43Supracrustals 44

Mica gneisses and veined gneisses 44Volcanites 44Orogenic plutonic rocks 45

Rapakivi granites 46Sandstones 47

Olivine diabases 47Stratigraphy and tectonics 48Economic occurrences 49Excursion sites 49

Kirjallisuuutta - Literature 50Liite 1 . Kokemaen kartta-alueen kivilajien kemiallisia analyyseja -Appendix 1 . Chemical analysis of of bedrock of the Kokemaki map-sheet

Suomen geoIoginen kartta . Kallioperakarttojen se Iitykset I : 100 000, Iehti 1 134

Kokemaen kartta-alueen kalliopcra

TUTKIMUSVAIHEET

Kokemaen kallioperakartta (Hamalainen 1994) kasittaa Suomen kan-takartaston lehden 1134 alueen, johon kuuluvat huomattavat osat Euran,Eurajoen, Kiukaisten, Kokemaen, K6yli6n ja Lapin kunnista seka osiaSakylasta ja Harjavallasta .

Alueella on suoritettu systemaattista geologista kartoitusta jo viime vuosi-sadan lopulla, jolloin ilmestyi Kokemaen kartta-alueen etelaosiin ulottuvamaa- ja kallioperaa kasitteleva I 200 000 -mittakaavainen Uudenkaupunginkarttalehti nro 12 (Gylling 1887h) . Karttalehden selityskirja ilmestyi v . 1891(Gylling 1891 ) .

Kokemaen kartta-alueen pohjoisosa sisdltyy I : 400 000 -mittakaavaiseenSuomen geologisen yleiskarttasarjan Iehteen B2 (Tampere) ja etelaosa lehteenB I (Turku) . Tampereen karttalehden siihen liittyvine selityksineen on laatinutSederholrn ( 1903, 1913) ja Turun karttalehden ja sen selityksen Harme (1958,1960) .Kartta-alueelta on tehty myos joitakin erillistutkimuksia . Esimerkiksi Gyl-

ling (1887a) on tutkinut kallioperaa Pyhajarven tuntumassa ja Laitakari (1925)seka Hamalainen (1985) jotunialuetta Satakunnassa . Hiekkakiven petrografi-aan ja hiekkakiviaineksen alkuperaiin ja sedimentoitumisolosuhteisiin ovat pe-rehtyneet Simonen ja Kouvo (1955) . Marttila (1969) seka Kohonen ja muut(1993) .

Rapakived ja hiekkakivea lavistdvid oliviinidiabaasijuonia ovat tutkineetmm . Eskola (1925), Puranen (1963) ja Neuvonen (1965) . Kahma (1951) onselvittanyt kuurnan diabaasimagrnan aiheuttamia sulamisilmioitd rapakivessa .Laitilan rapakivea kasittelevassa julkaisussa Vorma ( 1976) on tutkinutrapakiven eri tyyppien petrokemiaa . Viime vuosikymmenien ainoa laajempialueellinen tyo Kokemaen karttalehden alueelta on Tikkasen georeliefitutkimus(1981) .

Rapakiven, hiekkakiven ja oliviinidiabaasien syvyysulottuvuuksia ovatgeofysikaalisin keinoin tutkineet mm . Lauren ( 1970) ja Elo (1976, 1982, 1993) .Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemat aeromagneettiset matalalentokartatalueelta ilmestyivat vuonna 1989 .

Kokemaen karttalehden maastotyot tehtiin kesina 1984 - 1994 . Tyohon ovatosallistuneet kirjoittajan lisaksi Merja Antikainen, Pia Fagerstrom, PeterFinnas . Side Harle, Riitta Heinonen . Ari Linna, Marjatta Merilainen, ArjaRannikko, Antti Salla, Markus Torssonen ja Marit Wennerstrdm .

Kartta-alueen kartoituksen yhteydessii GTK teki iskuporakairausta vuosina1985 ja 1987 . Outokumpu Oy :n, Geotek Oy :n ja Maa ja Vesi Oy :n

7

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134Arja Veraja'maki

Kuva 1 . 1 : 20 000 karttojen lehtijaot, joita on kaytettypaikanmaarityksiin tekstissa .Fig.] Subdivision of the 1 : 20 000 map-sheets used forlocation in the text .

X D Y 0Kuva 2a. Kokemaen (1134) kartta-alue . x = Valokuvan numero, Y = Kemiallisen analyysinnumero .Fig. 2a . Kokemaki map-sheet (1134) area . X = Photo No ., Y = Chemical analysis No .

8

D B . D B

D B

D12

C A

C A ' C A

D

C

B

D

A

C

B

D

A

C

B

D

A

C

D B

D B

D B

D1

C A

C A

C A

C

Suomen geologinen kartta, Kalfioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134Kokemaen kartta-alueen kalliopera

kairaustuloksia on kaytetty hyvaksi karttaa piirrettaessa .Kivilajeista tehdyt kemialliset analyysit esitetaan liitteessa . V . Hoffren, M-

L. Hagel-Brunnstrom ja R . Juvonen ovat tehneet analyysit Geologian tutkimus-keskuksen kemian laboratoriossa XRF-menetelmalla (paketti 175x) . Tekstissaon paikanmaaritykseen kaytetty 1 : 20 000 karttojen lehtijakoa (kuva 1) .Analyysinayte- ja valokuvauspaikat on merkitty kallioperakartalle kuvassa 2aja pistelaskuanalyysit ja retkeilykohteet kuvassa 2b .

Liisa Siren on piirtanyt puhtaaksi karttalehtiselityksen kartakkeet . Kivilajienmikroskooppisissa tutkimuksissa ovat avustaneet Ritva Karhunen, ArtoKataikko, Paivi Toikkanen ja Jyrki Tossavainen, ja selityksen englanninkieli-set osat on kaantanyt Gillian Hakli . Kasikirjoituksen ennakkotarkastuksen ontehnyt Matti Lehtonen . Lisaksi kallioperakartoituksen koordinaattori TapioKoistinen on antanut arvokkaita parannusehdotuksia . Edella mainittuja ja lu-kuisia muita, jotka ovat auttaneet tyoni edistymisessa, haluan kiittaa lampimas-ti .

ZO I I

Kuva 2b . Kokemaen (1134) kartta-alue . Z = Retkeilykohde, O = PistelaskuanalyysitFig. 2b. Kokemaki map-sheet (1134) area. Z = Excursion site, O = Point counting analysis No .

9

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000 , lehti 1 134Arya VeIg1amaki

KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET

Kokemaen kartta-alue sijaitsee Lansi-Suomessa, Ala-Satakunnassa . Alueenkalliopera on hyvin paijastunutta lukuun ottamatta laajoja tasaisia peltoaukeita .jotka alkavat Sakylasta ja jatkuvat Kiukaisten ja Koylion kautta Harjavaltaanja Eurajoelle. Niinpa kivilajien rajat voitiin kallioperahavaintojen avulla piir-taa varsin tarkasti . Tasamaalle sijoittuvan hiekkakiven levinneisyys jouduttiinkuitenkin selvittamaan kairaarnalla .

Kartta-alueen vanhimmat kivilajit ovat merenpohjaan ja maanpinnalle n .1900 miljoonaa vuotta sitten kerrostumalla syntyneita hiekka- ja savikivia(sedimenttikivia) seka tulivuoritoiminnan tuloksena syntyneita vulkaanisiakivia . Nykyisen asunsa ne saivat pian tamldn jalkeen jouduttuaan syvalle maan-kuoreen, missy vallitsi korkea paine ja lampotila . Eniten muuntuneita kivilajejaedustavat kiillegneissit, suonigneissit, amfiboliitit ja sarvivdlkegneissit sekakvartsimaasalpagneissit . Tuffit . lapillituffit ja agglomeraatit edustavat parem-min alkuperdiset rakenteensa sdilyttaneita kivilajeja .

Alueen useimmat syvakivet tunkeutuivat paikoilleen Svekofennialaisenorogenian aikana lahes 1900 miljoonaa vuotta sitten . Nama syvalld maan-kuoressa magmasta kiteytyneet kivet myotdilevat usein pintakivien rakenteitaseka muodostavat niihin laajempia yhtenaisid alueita . Koosturnukseltaan Ko-kemaen kartta-alueen syvakivet ovat yleensd graniitteja, granodioriitteja jatonaliitteja, harvemmin dioriitteja, gabroja tai peridotiitteja . Usein graniittia jatonaliittia on tunkeutunut pintakivien rakenteisiin muodostaen niihin seos-kivilajeja (migmatiitteja) . Migmatiitit voivat olla ulkonaoltaan hyvinkin kirja-via, ja niiden koostumus vaihtelee runsaasti .Laaja-alainen rapakivimagma tunkeutui nykyiselle paikalleen, kun maan-

kuorta puristava voima oli jo lakannut tai Bike oli kaantynyt uutta tilaaluovaksi venytykseksi . Laitilan rapakivibatoliitin kiteytyminen tapahtui noin1570 miljoonaa vuotta sitten (Vaasjoki 1977) . Se kdsittdd Kokemaen kartta-lehden lansiosassa laajan yhtenaisen alueen ja erillisen, pienemman muodos-tuman Kokemaen etelapuolella karttalehden itdosassa .Satakunnan hiekkakivi kerrostui noin 1400-1300 miljoonaa vuotta sitten

(Kouvo 1976 . Vaasjoki ja Huhma 1989) . Hiekka-aineksen rapautumisen, kul-jetuksen ja kerrostumisen edellytyksend oli . ettd maankuoressa esiintyikorkeuseroja . Tdllaisia topografiaeroja saattoi syntyd esimerkiksi, kunrapakivimagma kohosi ylos maankuoressa ja aiheutti siind ldhes pystysuoria .maanpintaakin muovaavia liikuntoja .

Oliviinidiabaasi on karttalehden nuorin kivilaji . Se tyontyi pitkindjuonimaisina muodostumina rapakiveen ja jo kovettuneeseen hiekkakiveenleikaten niita terdvasti . Nditd oliviinidiabaasimagman purkauskanavia tavataanlaajoilla alueilla Satakunnassa .

lrtokivind tavataan kartta-alueella myos kambrikautisia savi- ja silttikivia .Ne lienevdt peraisin Selkdmeren pohjaa ja rannikkoa peittdneesta yhtendisestase dim enttikerrostumasta .

1 0

Suomen geologinen kartta . KalIioperakarttojen se Iitykset I : 100 0 00 , Iehti 1134Kokemaen kartta-alueen kalliopera

PALEOPROTEROTSOOISIA KIVILAJEJA

Pintasyntyiset kivilajit

Pintasyntyiset kivilajit (suprakrustiset kivet) oval maan pinnalle tai merenpohjalle kerrostuneita ja saostuneita kivia . Kokemaen kartta-alueella ne ovalpaaasiassa vanhemman kallioperan rapaurna-aineksista kerrostuneitasavisedimenttej i ja tulivuoren toiminnan tuloksena syntyneita laavoja, tuhkiaja karkeampia heitteleita .

Kokemaen kartta-alueen svekofenniset pintakivilajit joutuivat vuorijono-Iiikunnoissa syvalle maankuoreen korkeisiin paine- ja lampotilaolosuhteisiin .missy ne joko kokonaan tai osittain sulivat ja myohemmin kiteytyivat uudel-leen . Tassa metamorfoosiksi kutsutussa tapahtumassa pintasyntyiset kivetkokivat muodonmuutoksen . Sedimenttikivista syntyi kiillegneissejd ja tuli-vuoren tuotteista erilaisia emdksisia liuskeita, sarvivdlkegneissejd jaamfiboliitteja . Kerrostumat poimuttuivat ja sekoittuivat keskenaan . Pintakivi-lajien kerrostumisalustaa ei ole todettu Kokemaen karttalehden alueella .

Sedimenttisyntyiset kivilajit

Kiillegneissit ja suonigneissit

Kiillegneissit ja suonigneissit on merkitty kallioperakartalle sinisella varilla .Laajempana yhtenaisena alueena niitd tavataan Rausenkulma-Manskdnmaki -jaksolla Kokemdella (09 . 12) . Pienid erillisid kiille- ja suonigneissialueita onsielld tddlld karttalehden itdosassa sekd kapealla kaistaleella lehden lansi-reunassa . Lisdksi kiillegneissia on muissa kivilajeissa vdlikerroksina jasulkeumina .

Alueen kiillegneisseissd ei ole ndkyvissd sedimenttikiven alkuperaan viittaa-via primaarirakenteita . Kivessd paikoin tavattava raitaisuus merkinnee kuiten-kin alkuperaista kerroksellisuutta . Suonigneissit ovat kiillegneissejd, joihin ontunkeutunut graniittista tai granodioriittista suoniainesta ulkoapdin, taikiillegneissi on paikallisesti eriasteisesti graniittiutunut (kuva 3) . Suoni-aineksen mddrd vaihtelee, ja kivi voi olla rakenteeltaan suoraviivaista taihyvinkin poimuttunutta . Voimakkaimmillaan migmatiittiutuminen on havit-tanyt kiillegneissin alkuperaiset kerrospiirteet, ja syntyneissd seoskivissdgraniittiset ja gneissimdiset osuudet vaihtelevat epamdaraisesti . Ympdristodanmigmatisoivia kivilajeja oval sekd karkearakeinen graniitti ettdpienempirakeinen leukotonaliitti . Kartalla on kaytetty sinista vdria, jossuonigneissin vanhemman komponentin osuus on arvioitu y1i 50% :ksi . Paikoinkuitenkin mdardsuhteiden arviointi osoittautui vaikeaksi, ja tallaisia alueita onsiksi kartalla kuvattu kdyttamdlld runsaasti pdallemerkintojd .

Kiillegneissien paamineraalit oval plagioklaasi, kvartsi ja biotiitti sekd pai-koin kalimaasdlpd ja granaatti . Granaatti esiintyy kiillegneisseissd joko yksit-tdisind tummanpunaisina kiteind (01-6 mm) tai suurempina kidekasaumina,

1 1

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134Arja Verajamaki

joiden lapimitta voi olla useita senttimetreja . Kiillegneissin hivenmineraalejaovat apatiitti, epidootti, kloriitti, sarvivalke, zirkoni ja opaakit mineraalit sekajoskus kordieriitti, sillimaniitti ja muskoviitti . Kordieriittia tavataan paikoitel-len yksittaisina vaaleansinisina kiteina (0 5-10 mm) tai pienempina, tavalli-sesti vain mikroskoopilla havaittavina rakeina . Sillimaniitti on yleensafibroliittia . Sita tavataan usein sulkeumina kordieriitissa . Kiillegneissinmikrorakenne on granoblastinen tai granolepidoblastinen .Koylion Kirveskallionmaassa kiillegneississa on valikerroksena

sillimaniittigneissia, jonka rapautumispinnalla on nahtavissa vaaleita haja-rakeen omaisia nystyja . Ne koostuvat sillimaniitista, biotiitista ja kvartsista .Kiillegneissin alkuperaisessa sedimenttiaineksessa on ollut koos-

tumusvaihtelua. Esimerkiksi Rausenkulman - Manskanmaen jaksolla Ko-kemaella (09D) sedimenttiaines on ollut hieman hiekkaisempaa kuin muualla

Kuva 3 . Granaatti-kordieriittigneissia, jossa graniittisuonia ja juonia . Laatta 12 cm .Fig 3. Garnet-cordierite gneiss with granite veins and dykes . Tag 12 cm .Orjapaasi, Kokemaki, 1134 12B, x = 6797 .24, y = 1571 .50 .

1 2

Suomen geologinen kartta. Kallioperiikarttojen se Iitykset l : 100 00 0 , Ichti 1 134Kokemden kartta-alueen kalliopera

karttalehden alueella . Tamil nykyasussaan pienirakeinen vaaleanharmaakvartsimaasdlpdliuske esiintyy kiillegneississd vdlikerroksina ja koostuu pad-asiassa kvartsista, biotiitista ja plagioklaasista . Hi veninineraaleina ovat klo-riitti . zirkoni . apatiitti ja opaakit mineraalit . Kapeita hiekkaisia vdlikerroksiaon yleisesti muuallakin kiillegneisseissd .

Rausenkulma -Manskdnmaki -jaksolla kiillegneissiin Iiittyy yleisesti kal-kkikonkreetioita. Ne ovat 10-60 cm :n mittaisia . pitkulaisia ja usein myos poi-muttuneita. Ndmd runsaasti kalsiumsilikaatteja sisdltdvdt konkreetiot oval ra-kenteeltaan usein kehdllisid . Varsinaisia kalkkikivikerroksia ei Kokemdenkartta-alueelta ole loydetty, mutta sen sijaan vdhdisid diopsidipitoisia kerroksia(taulukko l . analyysi I) tavataan satunnaisesti .

Kiillegneisseissd on yleisesti vdilikerroksina ainesta . joka alkuaan on olluttulivuoren tuhkaa (ks . s . 15), ja paikoin kapeita, alle metrin levyisiakiisupitoisia liuskeita, joille on tunnusornaista ruosteinen asu . Ne sisdltavatvahdisia mdarid rikkikiisua, magneettikiisua ja magnetiittia .

Paikoin kiillegneisseissd on ultrarnafisia ja mafisia syvakivimurskaleita . Neovat kooltaan vaihtelevia . Pienimmat mat vain muutaman kymmenen sentti-metrin Iapimittaisia, mutta kymmenenkin metrin Iapimittaisia kappaleita ontavattu (ks . s . 18, 20) .

Taulukko I . Pintakivien mineraalikoostumuksiaTable 1 . Mineral compositions of supra(rustal rocks

I . Diopsidigneissi - diopside gneiss . Levonmaki . Kokemaki, 1134 12C, x=6790 .36 . y=1577 .72 .2 . KvartsimaasSlpagneissi - quart- feldspar gneiss. Sonniluoto, Koylio, 1134 1IC,

x=6783 .02 . y=1577 .90 .3 . Hapan tuffi - acid tuff. Karhia, Koylio, 1134 IOD, x=6777 .84 . y=1576 .13 .4 . Hapan tuffi - acid tuff. Merkkikivi, Koylio, 1134 lID, x=6785 .45 . y=1579 .45 .5 . Hapan tuffi - acid tuff. Kivisilta, Kokemaki, 1134 12B, 6797 .84, y=1574 .146 . Intermediaarinen tuffi - intermediate tuff : Karhia,Koylio, 1134 IOD, X=6777 .73, y=1576 .22 .7 . Intermediaarinen lapillituffi - intermediate lapilb [lift' Karhia, Koylio . 1134 IOD, x=6779 .86,

y=1576 .68 .8 . Intermediaarinen tuffi - intermediate ru// . Maalevonsuo . Koylio . 1134 II B, x=6786,92 .

y=1574 .06 .9 . Emaksinen lapillituffi - ma/tc lapilli tnj/. Kahilistonmaki, KoyI P, 1134 11C . x=6782 .24,

s=1577 .90 .10 . SarviviIkegncissi

hornblende gneiss . Pukkala, Kokemaki, 1134 12C. x=6792 .79 . y=1579 .32 .

1 3

1 3 6 7 8 9

10

Plagioklaasi - Plagioclase38 .I 25 .4 46 .3 45 .0 33 .7 46 .7 45 .8 51 .3 43 .9 43 .8Sarvivalke - Hornblende 8 .0 8 .7 13 .0 16 .7 17 .5 19 .4 43 .3 45 .7Kvartsi - Quartz 7 .4 30 .9 20 .2 22 .0 33 .5 18 .6 19 .8 17 .3 11 .9

1 .0Biotiitti - Biotite 27 .4 I

I .1 18 .0 19 .5 9 .3 15 .9 11 .2Kloriitti - Chlorite 0 .3 3 .6 5 .3Kalimaasalpa - K-feldspar - 15 .4 5 .6 12 .3Serisiitti - Sericite 1 .0 2 .3Titaniitti - Titanite 2 .2 2 .4 3 .0Diopsidi - Diopside 43 .2 6 .3Aksessorit - Accessories 1 .1 0 .6 1.1 2 .0 1 .0 1 .1 1 .0 0 .8 0 .9

0 .2

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134Arja Verajamakt

Vulkaanisperaiset kivilajit

Kokemaen karttalehden itaosassa on pitkia ja kapeita, kartalle vihreallapohjavarilla merkittyja muodostumia, jotka ovat alkuaan syntyneet tulivuorentoiminnan tuloksina . Kartalla keltaisella varitetyt kvartsimaasalpagneissit onsijoitettu vulkaanisperaisiin kivilajeihin, vaikkakaan niiden alkuperaa ei olevoitu varmuudella maarittaa (ks . s . 17). Vulkaaniset kivilajit liittyvat laheisestimuihin pintakivimuodostumiin .

Kartta-alueella on erilaisia vulkaanisia kivilajityyppeja . Hyvin sailyneidenrakennepiirteiden perusteella osa on voitu tulkita tulivuorenpurkaustenheitteleaineksiksi (tuffit, lapillituffit ja agglomeraatit) . Primaariset rakenteetovat myos voineet tuhoutua vaikeaselkoisiksi . Silloin on kaytetty yleisni-mitysta metavulkaaninen kivi (kuva 4) .Edellisten lisaksi kartta-alueella tavataan sarvivalkegneisseja ja amfibo-

liitteja, jotka myos lienevat suurimmaksi osaksi alkuaan vulkaanisia kivilajeja .

Kuva 4. Raitaista metavulkaniittia, jossa graniittisuonia ja juonia . Laatta 12 cm .Fig . 4. Banded metavolcanic rock with granitic veins and dukes. Tag 12 cm .Ronkankangas, Kokemaki, 1134 12C, x = 6791 .72, y = 1577 .10 .

1 4

Suomen geologinen kartta . Kallioperakarttojen scIitykset I : 100 000 . lehti 1134Kokcmaen kartta-alueen kallioperd

Tuffit ja lapillituffit

Tuffeja ja lapillituffeja esiintyy karttalehden itareunalla Koylionjarven jaKiettaren valisella alueella (IOD, 1 1CD, l2CD) . Vulkaniitit esiintyvat kapeina .alle 500 metrin levyisina ja alle kymmenen kilometrin pituisina jaksoina .Tuffeja ja lapillituffeja esiintyy myos valikerroksina kiillegneisseissa .

Valikerrosten paksuus vaihtelee muutamasta senttimetrista kymmeniin met-reihin . Mind tuffiiteiksi kutsutut kivilajit, jotka sisaltavat seka vulkaanista ettasedimenttista ainesta, on kartalle merkitty jommankumman pohjavarilla, senmukaan kumpaa kivilajia on arvioitu olevan enemman . ja paallemerkinnoin onilmoitettu muut poikkeavat kivilajikerrokset .

Tuffit ovat variltaan vihertavan harmaita, tumman vihertavia tai harmaanpunertavia kivia . Niiden perusmassa on yleensa hienorakeinen ja rakennekerroksellinen . Kerrospaksuus vaihtelee 1-5 cm :iin, ja kerroksellisuus ilmeneetummien ja vaaleiden mineraalien maaran seka koon vaihteluina .

Lapillituffit esiintyvat lukuisina alle metrin paksuisina kerroksina tuffienjoukossa . Ne ovat variltaan vihertavan harmaita tai harmaan punertavia . Hieno-rakeisessa perusmassassa esiintyvat lapillit ovat yleensa 2-3 mm :n kokoisia .deformaatiossa usein venyneita plagioklaasi- ja sarvivalkekiteytymia .

Seka tuffeissa etta lapillituffeissa esiintyy kapeita, alle 20 cm :n paksuisiavaaleanvihreita diopsidipitoisia kerroksia . Ne ovat usein katkeilleita ja palasetmuodostavat makkaramaisia kerrosmyotaisia jonoja. Kerrosten muut paa-mineraalit ovat sarvivalke, plagioklaasi ja kvartsi .Tuffien ja lapillituffien koostumus vaihtelee emaksisesta happamaan .

Emaksiset vulkaniitit koostuvat paaasiassa sarvivalkkeesta, plagioklaasista(An,, z ) ja kvartsista . Joskus paamineraaleina voi olla myos biotiitti ja titaniit-ti . Hivenmineraaleja ovat serisiitti, kloriitti, rutiili, apatiitti, karbonaatti,kvartsi, zirkoni, epidootti, granaatti ja opaakit mineraalit . lntermediaaristen jahappamien vulkaniittien paamineraalit ovat plagioklaasi (An,,_(()), kvartsi,biotiitti, sarvivalke, joskus myos kalimaasalpa, titaniitti ja kloriitti . Paa-mineraalien runsaussuhteissa on vaihtelua (taulukko 1, analyysit 3-9) .Hivenmineraaleina on apatiittia, serisiittia, karbonaattia, rutiilia, epidoottia .muskoviittia, granaattia ja opaakkeja mineraaleja . Tuffien ja lapillituffienmikroskooppinen rakenne on granoblastinen, ja niiden perusmassan raekoko onkorkeintaan 2 mm .

Happamat vulkaniittivalikerrokset on kartalla merkitty vihreaan varikenttaankeltaisin paallemerkinnoin ja emaksiset valikerrokset tummanvihrein paal-lemerkinnoin .

Kemialliselta koostumukseltaan tuffit ja lapillituffit luokittuvat yleensaandesiiteiksi harvemmin basalteiksi seka dasiiteiksi .

1 5

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134Arja Verajamaki

Agglomeraatit

Agglomeraatit ovat tulivuoren purkauksessa ilmaan lentaneista osaksisulista magmaroiskeista ja osaksi kiinteista kivenkappaleista syntyneita kivi-lajeja . Kokemaen kartta-alueella ne liittyvat hyvin laheisesti tuffien jalapillituffien seurueeseen . Kartta-alueella parhaiten sailyneet agglomeraatitsijaitsevat Sikasuon alueella (11D) . Kartalla agglomeraatit on merkitty vih-realla pohjavarilla mustin soikein paallemerkinnoin .

Agglomeraattikerrokset ovat kapeita, yleensa alle kolmen metrin vahvuisia .Niiden vulkaaniset pommit ja heitteleet muistuttavat kivilajeiltaan ymparoivi-en alueiden vulkaanisia kivilajeja . Heitteleet ovat deformoituneet jopa vai-keasti tunnistettaviksi (kuva 5) . Nykyasussaan ne ovat 8-100 cm :n pituisia jayleensa vain muutaman senttimetrin levyisia .Agglomeraattien sisaltamat heitteleet ovat koostumukseltaan yleensa

intermediaarisia, mutta lisaksi on joitakin mafisia ja felsisia heitteleita . Paikoinheitteleet ovat epidoottiutuneita . Tekstuuriltaan ne ovat joko tasarakeisia taihajarakeisia . Hajarakeina on sarvivalketta ja joissakin heitteleissa lisaksi pla-gioklaasia . Heitteleiden valinen perusmassa on alueelle tyypillista hieno-rakeista tuffia, jossa paamineraaleina ovat plagioklaasi, sarvivalke ja kvartsi .Mineraalien maarasuhteet vaihtelevat kuitenkin runsaasti .

Kuva 5 . Deformoitunutta agglomeraattia . Laatta 12 cm .Fig. 5. Deformed agglomerate . Tag 12 cm .Sikasuo, Koylio, 1134 11C, x = 6782 .24, y = 1577 .90 .

1 6

Suonien gcologinen kartta. Kallioperakarttojen selitykset I 100 00 0 . lehti I I3 -l

Koken ten kartta-alueen kallioper .!

Sarrirulkeg,ieissit ja cnnfiboliitil

Sarviv iIkegneisseja ja amfiboliitteja on kartta-alueen itaosissa kapeina jak-soina ja valikerroksina muissa pintakivilajeissa seka pienempina sulkeuminasyvakivien seassa . Kartalla sarvivalkegneissit ja amfiboliitit on merkitty mus-tin aaltoviivoin vihrealla pohjalla .

Amfiboliitit ja sarvivalkegneissit edustavat yleensa hyvin epahomogeenistamuodostumaa . Varsinkin yksikoiden reunaosat ovat monesti gneissimaisi

Suomen geologinen kartta . KaIIioperakarttojen se Iitykset 1 : 100 000, lehti 1134Aiya Verajamaki

Syvakivet

Syvakivet kattavat huomattavan osan Kokemaen kartta-alueen itaosan sekakapean lansireunan svekofennisesta kallioperasta . Ne ovat paaasiassasvekofennisia synorogeenisia granodioriitteja ja tonaliitteja, ja niihin liittyyvahaisia peridotiitti-, gabro-ja kvartsidioriitti-intruusioita . Osa syvakivista onmyohaisorogeenisia graniitteja .

Ultramafiset kivet

Kokemaen kartta-alueelta on loydetty ainoastaan yksi ultramafinenintruusio, joka sijaitsee Rausenkulman (1134 09D) kiillegneissialueella .Ultramafisia kivid (hornblendiitteja) esiintyy kuitenkin kooltaan vaatimattomi-na murskaleina alueen muissa kivilajeissa . ja Ronkankankaalla (12C) onbreksioitunutta hornblendiittia noin metrin levyisena juonimaisenaesiintymana (taulukko 2, analyysi 16) .

Taulukko 2 . Ultramaftittien, gabrojen ja kvartsigabrojen mineraalikoostumuksia .Table 2 . Mineral rampositions of ultranunfic rocks, gabbros and quart, gabbros .

1 1 . Kvartsigabro - quart- gabbro . Kivisilta . Kokemaki, 1134 12B . x=6797 .34. y=1573 .8412 . Sarvivalkcgabro - hornblende gabbro . Kakkuri . Koylio, 1134 IOD, x=6779 .51, y=1579 .3413 . Sarvivalkegahro - hornblende gabbro . Kakkuri . Koylio, 1134 IOD . x=6778 .89. y=1578 .9614. Sarvivalkegabromurskale - hornblende gabbro fragment . Kansakoulunmaet, Koylio, 1 134

1IC, x=6784.12, y=1559 .7415 . Sarvivalkegahromurskale - hornblende gabbro fragment . Palosuo, Koylio, 1 134 I IA,

x=6783 .81, y=1574 .7316 . Breksioitunut hornblendiittijuoni - brecciated hornblendite duke . Ronkankangas . Kokemaki .

1134 12C. 6792 .40, y=1577 .5017 . Plagioklaasipitoinen pyrokseenihornblendiitti - plagioclase-bearing pvro .tene hornblendite .

Rausenkulma, Kokemaki, 1134 09D, x=6795 .12, y=1566 .90 .

IS

11 12 13 14 15 16 17

Sarvivalke - Hornblende 31.7 41 .2 32 .3 68 .1 75 .9 77 .2 61 .6Plagioklaasi - Plagioclase 43 .2 48 .0 55 .7 2 .4 7 .9 8 .1Hypersteni - Hvperstene 22 .9Diopsidi - Diopside 5.4Biotiitti - Biotite 4 .4 5 .2 0 .4 1 1 .6 4 .1Kvartsi - Quart„ 8 .0 4 .5 4 .2Serisiitti - Sericite 8 .5 0 .5 22 .0 4 .3 2 .2Opaakit - Opaques 2 .9 0 .5 5 .7 0 .8 1 .1 2 .4 0 .3Apatiitti - Apatite 0 .6 0 .3 0 .4 0 .1 0 .2Titaniitti - Titonite 6.4Zoisiitti - Zoisite 3 .6Muskoviitti - Muscnrite 8 .7Aksessorit - Accessories 2 .1 1 .4 0 .4 0 .6

Rausenkulman ultramafinen intruusio on vajaan kilometrin pituinen ja noin300 m:n levyinen . Intruusion keski- ja pohjoisosa on varsin homogeenista,suuntautumatonta, keski- ja lahes tasarakeista tummaa kivea, kun taas etela-puolella kivi on hajarakeista, heikosti raitaista ja variltaan vihertavaa . Paa-mineraaleina ovat sarvivalke, orto- ja klinopyrokseeni, oliviini ja biotiitti .Myos oliviinin muuttumistulos serpentiini seka plagioklaasi (An 40) voi ollapaamineraalina (taulukko 2, analyysi 17) . Hivenmineraaleina ovat kloriitti,apatiitti, zirkoni ja opaakit mineraalit . Plagioklaasi on paikoin muuttunutsaussuriitiksi . Kivessa on runsaasti 4-10 mm :n hajarakeita, jotka ovat oliviiniaja sarvivalkketta, joka on orto- ja klinopyrokseenin muuttumistuloksena syn-tynytta . Kiven mikrorakenne on joko blastohypidiomorfinen tai blasto-porfyyrinen .

Mineraalikoostumuksen mukaan ultramafiitit luokittuvat peridotiiteiksi,sarvivalkepyrokseniiteiksi ja hornblendiiteiksi .

Gabrot ja dioriitit

Kokemaen karttalehden itareunalla (1134 10, 11, 12) seka kapealla kais-taleella aivan kartta-lehden lansireunalla on vahaisia gabro- ja dioriitti-alueita .

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, Iehti 1134Kokemaen kartta-alueen kalliopera

Kuva 6. Magmaattista raitaisuutta gabrossa . Laatta 12 cm .Fig . 6. Magmatic layering in gabbro . Tag 12 cm .Kakkuri, Koylio, 1134 IOD, x = 6779 .04, y = 1578 .69 .

19

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000 , lehti 1 134Arja Veraja'ma'ki

Paljastumattomalla alueella Peipohjan lansipuolella on kallioperakartalle,mer-kitty kaksi gabroa geofysikaalisella matalalentokartalla olevien magneettistenhairioiden perusteella .

Gabrot ja dioriitit muodostavat yleensa pienia kallioperan rakenteita noudat-televia intruusioita tai lukuisia erikokoisia liuskeisuuden suuntaisia sulkeumiaja kulmikkaita breksiamurskaleita . Kartalla dioriitit erotetaan tummanruskeallamerkityista gabroista valkoisin palloin . Eri koostumuksen omaavia sulkeumiaja murskaleita ei ole kartalla eroteltu toisistaan .

Laaja-alaisin gabron ja dioriitin muodostama intruusio sijaitsee KoylionKakkurissa (IOD). Siina on havaittu yleisesti magmaattista raitaisuutta (kuva6) ja sen keskiosassa myos kumulaattirakennetta (kuva 7) . Kakkurin intruusionkeskus on sarvivalkegabroa . Se on keskirakeista, suuntautumatonta jataplikasta kivea . Taplikkyys johtuu sarvivalke- ja plagioklaasikiteiden kasaan-tumisesta ryppaiksi . Gabro vaihettuu vahittain massiivin reunaosia kohdenkvartsigabron kautta liuskeiseksi dioriitiksi ja edelleen kvartsidioriitiksi . Kon-takti ymparoivaan tonaliittiin on terava. Intruusion lansireunassa on kapeauloke, joka saattaa edustaa pintaan asti tyontynytta Iaavaa .

Koylion varavankilan etelapuolella (IOD) olevan pienen dioriittipahkun ra-kenne on subofiittinen . Muut gabrot ja dioriitit ovat rakenteeltaan liuskeisia,pilsteisia tai suuntautumattomia .

Kuva 7. Kumulusrakennetta gabrossa . Laatta 12 cm .Fig . 7. Cumulate structure in gabbro . Tag 12 cm .Kakkuri, Koylio, 1134 IOD, x = 6779 .70, y = 1579 .53 .

20

Suomen gcologinen kartta. Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000. lehti 1 134Kokemaen kartta-alucen kalliopera

Taulukko 3 . Dioriittien ja kvartsidioriittien mineraalikoostumuksiaTable 3. Mineral compositions of diorites and quart, diorites

18 . Kvartsidioriitti - quart- diorite . Huovinrinne . Sakyla, 1134 1 OC . x=6770.76, y=1578 .9519 . Granaattipitoinen kvartsidioriitti - garnet-hearing quartz diorite . Kakkuri, Koylio, 1134 IOD,

x=6779 .98. y=1578 .96 .

23 . Dioriitti - diorite . Kakkuri, Koyliii, 1134 101), x=6778 .54, y=1578 .8624 . Dioriitti - diorite . Kakkurinsuo, Koylio, 1134 IOD . x=6776 .16. y=1579 .2525 . Dioriitti - diorite . Kakkuri . KovIi6. 1134 1 IC . x=6780 .10, y=1579 .15

Gabrot ja dioriitit ovat yleensa keskirakcisia, harvemmin pieni- tai karkea-rakeisia kivia . Paamineraaleina niissa on sarvivalke, plagioklaasi (An 4 5) jabiotiitti . Myos granaatti, apatiitti, augiitti ja kummingtoniitti voi paikoin ollapaamineraalina . Lisaksi mukana on hiukan kvartsia (taulukko 2, analyysit 1I-15 ; taulukko 3, analyysit 23-25) . Hivenrnineraalcina on zirkonia. epidoottia,opaakkeja mineraaleja, serisiittia ja biotiitin muuttumistuloksena kloriittia jajoskus titaniittia . Kivien mikrorakenne on blastohypidiomorfilien taigranoblastinen .

KvartsidioriititKvartsidioriittia on kartalle merkittyna Kokemaen Sonnilassa ( 12A) ja aivan

karttalehden koillisnurkkassa Kyttalassa (12D) seka Kakkurin mafisenintruusion etelapuolella Koyliossa (1OD) .

Kvartsidioriittista koostumusta tavataan myos granodioriittien ja tonaliittienyhteydessa niin sanotulla Kynsikankaan jaksolla (l 1D, 12BC), mutta satunnai-sen esiintymisen vuoksi kivea ei ole voitu erikseen ilmoittaa kartalla .

Sonnilassa sijaitseva kvartsidioriitti on pieni- ja tasarakeista, tummaa sekakoostumukseltaan homogeenista kivea, joka on punaisen karkearakeisen gra-niitin migmatisoima . Kivess i on selva vaihteleva suuntaus . Paamineraaleinaovat plagioklaasi, sarvivalke . epidootti, titaniitti, kvartsi ja kloriitti . KenttO-

2 1

18 19 20 21 2 2 3 24 25

Sarvivalke - Hornblende 24 .1 63 .8 50 .9 16 .1 1 1 .0 60 .8 48 .2 51 .0Plagioktaasi - Plagioclase 37 .4 18 .8 36 .0 43 .0 46 .4 34 .0 38 .7 20 .1Biotiitti - Biotite 21 .1 1 .1 1 .5 18 .4 16 .1 0 .2 5 .5 4 .3Kvartsi - Quart,- 16 .2 7 .3 7 .6 15 .1 16 .0 1 .8 0 .3 0 .6Augiitti - Augite 3.0Hypersteni - Hrpersthene 3 .8Kumminatoniitti - Cunuttingtonite 11 .0Granaatti - Garnet 3 .0 1 .4Apatiitti - Apatite 0 .7 1 .3 0 .6 1 .1 1 .3 0 .7 1 .1 4 .8Opaakit - Opaque .s 0 .4 3 .9 3 .3 1.2 0 .8 2 .~ 0 .4 6 .2Serisiitti - Sericite 0 .1 0 .1 7 .5 2 .5Aksessorit - Accessories 0 .8 1 .3 0 .9 0 .3 0 .6

20. Kvartsidioriitti - quart,, diorite . Kakkuri . Koylio . 1134 IOD. x=6779 .24 . y=1578 .2521 . Kvartsidioriitti - quart„ diorite . Kuturinkulma . Kokemaki . 1134 12D .. x=6797.70 . y=1580 .3722. Kvartsidioriitti - quart„ diorite . Kuturinkulma . Kokemaki . 1 134 12D, x=6799.72 . y=1579 .62

Suomen geologinen kartta . KaIIiopetakarttoien se Iitykset I : 100 000 , 1ehti 1134Aija Vera Gmiiki

havaintojen perusteella kvartsin maarassa on jonkin verran vaihtelua . Hiven-mineraaleina on opaakkia, apatiittia, karbonaattia, serisiittia ja biotiittia .

Kyttalassa sijaitseva kvartsidioriitti on melko vaaleata, vihertaviin taplikastaja pienirakeista kivea, jossa pienet plagioklaasi- ja sarvivalkekiteet ovat pai-koin kasaantuneet pieniksi kideaggregaateiksi, jolloin kivi nayttaakarkearakeiscmmalta . Asultaan kvartsidioriitti on massamaista, pilsteista taiheikosti suuntautunutta, ja siina on runsaasti varhaiserkaumiksi tulkittaviaemaksisempia sulkeumia .

Siinzi on tavattu myos vulkaanisuuteen Iiittyvaa raitaisuutta . Kvartsidioriittimuodostuu paaasiassa plagioklaasista sarvivalkkeesta . biotiitista, jakvartsista (taulukko 3 . analyysit 18-22) . Paikoin kivessa on hypersteenia .Hivenmineraaleja ovat apatiitti, zirkoni . saussuriitti, serisiitti, epidootti,titaniitti, granaatti, opaakit mineraalit ja kloriitti .

Kakkuria ymparoiva felsisempi kivilajialue on paaasiassa tonaliittia tai sitahappamampaa ainesta, mutta mikroskooppitutkimusten perusteella on loytynytmyos joitakin kvartsidioriittisia osia lahinni intruusion etelapuolelta .Paamineraaleina oval sarvivdIke, plagioklaasi ja kvartsi ja hivenmineraaleinahiotiitti, zirkoni, granaatti, apatiitti, serisiitti ja opaakit . Kiven mikrorakenneon granoblastinen .

Granodioriitit ja tonaliitit

Granodioriitit ja tonaliitit muodostavat Kokemaen kartta-lehden laaja-alaisimman svekofennidisen kivilajiryhman . Ne esiintyvat yhtenaisenamuodostumana kartta-lehden itaosassa . Paljain silmin granodioriitteja jatonaliitteja ei voi erottaa toisistaan ja niiden vahittaiset vaihetturnisetviittaavatkin yhteiseen alkuperaan .

Granodioriitit ja tonaliitit oval tunkeutuneet kivisulana vanhempaan kallio-peraan, ja esiintyviit slink laaja-alaisina massiiveina ja pienempina, kallio-peran rakenteisiin tyontyneina intruusioina . Granodioriiteissa ja tonaliiteissaon paljon ympariston kivilajeja eri kokoisina sulkeumina . Lisaksi grano-dioriittia ja tonaliittia on runsaasti liuskeisiin tunkeutuneina suonina jajuonina . Yhdessa liuskeiden kanssa ne muodostavat migmatiitteja . Ruotanan-jarven ymparistossa Koy1iossa kiviaines on jo pitkalle homogenisoitunutta jakiillegneissista on jaljella vain jaanteita .

Granodioriitit ja tonaliitit ovat asultaan yleensa suuntautuneita ja paikoinhiertyneita ja myloniittiutuneita . Ns . Kynsikankaan myloniittivyohyke kulkeeSapilanniemen Iansipuolitse (12B) vajaan kahden kilometrin levyisena vyohyk-keena SSE-suunnassa Koylion Sikasuolle (1IC) . Vyohykkeeseen kuuluviengranodioriittien ja tonaliittien raekoko vaihtelee keskirakeisesta karkeaan . Nevoivat olla myos porfyyrisia tai silmakkeisia, ja ne on merkitty kartalle mus-talla aaltoviivapaallemerkinnalla .

Granodioriittien ja tonaliittien paamineraalit oval plagioklaasi (All,,, . ;),kvartsi, kalimaasalpa, biotiitti ja sarvivalke (taulukko 4, analyysit 26-34 : tau-

2 2

Suomcn geologinen kartta, Kallioperiikarttojen selitvkset I : 100 000 . lehti 1134Kokemaen kartta-alueen kalliopera

Taulukko 4 . Tonaliittien mineraalikoostumuksia .Table 4. Mineral compositions o/ tonalite .t .

'7. Tonaliitti - tonalite . Konsilo. Koylio, 1134 IOC, x=6773 .96 . N,- 1577 .652 8 . Tonaliitti - tonalite . Kakkurinsuo. Koylio, 1134 IOD . x=6776 .28 . Y-1580 .06'9. Tonaliitti - tonalite . Jouhikeonmaa . Koyhd_ 1134 11C, x=6780 .90 . y=1577 .7030. Tonaliitti - tonalite . Naalinkallio . Koylio . 1134 1 ID, x=6787 .80 . y=1578 .0031 . Tonaliitti - tnnalitc . Kakkuri . Koylio, 1 134 I I D . x=6780 .20 . y=1579 .6332 . Tonal iitti - tonalite . Ruotana . Kay lid . 1134 I IA . x=6784 .64. y=1574 .6 2_33 . Tonaliitti - tonalite . Kuturinkulma, Kokemaki. 1 134 12D, x=6799 .40 .. V=1578 .3534 . Tonaliitti - tong/ite . Kakkulaistcnmiiki . Kokemaki, 1134 12B, x=6798 .1 I . y=1572 .39

Taulukko 5 . Granodioriittien ja graniittien mincraalikoostumuksia .Table : . Mineral compositions o. / granoclior- iter and granite .s .

35. Graniitti - granite . Kauvastennotko . Koylio, 1134 1 ID, x=6785 .36, y=1579 .2636. Graniitti - granite . Ruotana, Koylio, 1134 I IC, x=6784 .70. V=1575 .2037. Gran odion itti - granodiorite . Kakkurt, Koylio, 1134 IOD, x=6778 .90, y=1576 .7938. Granodioriitti - granodiorite . Kirkkokallio, Koylifi, 1 134 11 D . x=6788 .70. y=1578 .9039. Granodioriitti - granodiorite . Kakkuri, KbvIii/ . 1134 1 IC . x=6780.93, y=1579 .3640 . Granodioriitti - granodiorite . Kuumasuo, Koylio . 1134 1 IC . x=6783 .95 . y=1578 .8841 . Granodiotiitti - gronodiorite . Ronkankangas . Kokemaki, 1134 12C . x=6793 .20 . y=1577 .6442 . Granodioriitti - granodiorite . Orjapaasi . Kokemaki, 1134 1213, x=6798 . 16 . v=1571 .3843 . Granodioriitti - granndiorite . Harola. Kokemaki . 1134 12B. x=6796 .83 . y=1574 .75

2 3

35 36 37 38 39 40 41 42 43

Plagioklaasi - Plagioclase 33 .1 33 .0 46 .9 33 .8 45 .3 27 .0 46 .3 35 .9 33 .2Kvartsi - Quart,. 36 .8 2 6 .0 23 .8 24 .9 19 .7 33 .0 22 .8 20 .5 34 .5Kalimaas5lpa - K-/eldspar 16 .2 34 .0 10 .5 8 .1 13 .0 16 .0 10 .7 4 .6 9 .7Biotiitti - Bintite 9 .2 1 .3 17 .7 I 1 . 1 15 .0 17 .7 20 .6Sarvivalke - Hornblende 10 .4 13 .5 7 .7 6 .0 9 .9Kloriitti - Chlorite 0 .2 5 .0 6 .1 0 .3 4 .3Scrisiitti - Semite 0 .5 1 .5 1 .6 21 .1 1 .2Muskoviitti - Mttscotite 4 .4Aksessorit - Accessories 0 .1 2 .0 1 .0 1 .5 1 .4 3 .0 0 .9 3 .6 0 .8

2 6 1 7 2 8 30 31

32 33 34

Plagioklaasi - PlagioclaseKvartsi - Quart-Biotiitti - BiotiteSarviviilkc - HornblendeKalimaasalpii - K-/'olds parScrisiitti - Seri(iteApatiitti - ApatiteKloriitti - C/tlnriteRutiili - RutileAksessorit - Accessories

56.928 .88 .0

4 .80 .70 .1

0 .7

67 .425 .2

7 .0

0 .4

50 .820 .114 .19 .04 .9

0 .7

0 .4

38 .919 .116 .120 .8

1 .70 .40 . 2_

(l 2

49 .627 .215 .24 .30 .92 .30 .3

0 .2

34 .2

59.520 .1

27.324.9

10.2

5 .6

' .54.7

1 .33 .44 .1

1 .7

0.5

47 .820 .416 .613 .3

1 .9

41 .123 .920 .113 .01.1

0 .8

'6 . Tonaliitti - tnnalire . Rausenkultna . Kokemaki . 1134 09C, x=6794.52 . y=1568 .26

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134Arja Verajamaki

lukko 5, analyysit 37-43) . Vaikuttaa silta, etta kvartsin lisaantyessa lisaantyykivessa myos kalimaasalvan maara . Yleensa kalimaasalpa on sekundaarista, jasen maara nayttaa riippuvan graniitin laheisyydesta . Aksessorisinamineraaleina on apatiittia, zirkonia, kloriittia, epidoottia, titaniittia jaserisiittia . Granaattia ja kordieriittia esiintyy granodioriiteissa ja tonaliiteissaesiintyvien kiillegneissien haamumaisissa jaanteissa .

Graniitit ja pegmatiittiset graniitit

Kallioperakartalla on runsaasti punaisella merkittya graniittia Kakkurinmafisen intruusion pohjoispuolella (1IC) . Sita on myos pienempina alueinaKokemaen rapakiven itapuolella (11B) ja Koylionjarven itapuolisilla alueilla(1OD). Lisaksi graniittia on lukuisina suonina ja juonina ja epamaaraisen muo-toisina pahkuina liuskeissa ja muissa syvakivissa (kuva 8) . Vanhempien sy-vakivien ja liuskeiden kanssa graniitti muodostaa nuorempia migmatiitteja .

Graniitit ovat variltaan joko punaisia tai valkoisia . Ne ovat keski-jakarkearakeisia, suuntautuneita tai massamaisia kivia, joissa on usein muitakivilajeja erikokoisina sulkeumina ja murskaleina . Kokemaen kartta-alueelle

Kuva 8. Graniittisuonia tonaliitissa . Laatta 12 cm .Fig . 8 . Granite veins in tonalite . Tag 12 cm .Rajaoja, Kokemaki, 1134 12A, x = 6790 .46, y = 1574 .23 .

24

Suomen `eolo`inen kartta . Kallioperakarttojcn sclitykset I : 100 0 0 0 , lehti 1134Kokemaen kartta-alueen kalliopera

on tyypillistd, ett

Suomen geologinen kartta, Kaliioperakartto_jen selitykset I : 100 000, Ichti 1 134Ai7a VerCl(Zwn ki

Pyterliittiset rapakivigraniitit

Pyterliitti on Kokemaen karttalehdella, kuten koko Laitilan ra-pakivibatoliitissa, yleisin rapakivityyppi . Sen kontaktit muihin rapaki-vityyppeihin ovat vahittaiset tai lahes teravat .

Pyterliitit ovat keskirakeisia tai karkearakeisia kivia . Niiden varj on yleensapunaruskea . mutta se voi olla myos vaalea, punertavan harmaa tai satunnaisestihyvinkin tumma. Vari vaihettuu laiskittiin tai vahitellen . Pyterliitille ovalluonteenomaisia runsaat kalimaasalpaovoidit, joiden koko vaihtelee suuresti .Niiden Iapimitta on I-10 ctn, mutta tyypillisimmillaan ne ovat 2-4 cm :n kokoi-sia . Yleensa kivessa on samanaikaisesti erikokoisia ovoideja . Ovoidit voivatolla myos hyvin epamaaraisen muotoisia ja vaikeasti hahmotettavia .

Pyterliittien kalimaasalpaovoidien ymparilta puuttuu yleensa plagio-klaasikeha . Tata mantteliksi kutsuttua kehaa tavataan kuitenkin paikointummemmissa pyterliittityypeissa (kuva 9) . jolloin pyterliitti muuttuu astcit-tain viborgiittiseksi tyypiksi . Viborgiittia on kartta-alueella kuitenkin niinvahaisina alucina, ettei niita kartalla ole eroteltu .

Pyterliitin paamineraalit ovat kalimaasalpa, kvartsi, plagioklaasi (An„ 45 ),biotiitti ja tummissa tyypeissa sarvivalke (taulukko 6, analyysit 44-49) .Hivcnmineraaleina on fluoriittia . apatiittia. zirkonia, anataasia . kloriittia ja

Kuva 9 . Pytcrhrttista rapakivigraniittia . Laatta 12 cm .Fig . 9 . Pvterlitic rupukiri granite . Tag 12 cm .Ylinen-Juva, Eurajoki, 1134 02A . x = 6784.78 . y = 1544 .66 .

2 6

Taulukko 6 . Pytcrliittisen rapakivigraniitin mincraalikoostumuksiaTable 6 . Mineral compositions of pyterlitic rapakivi granites

1134 02D . x=6785 .86. y=1545 .1545 . Pyterliittinen rapakivigraniitti - pyterlitic rapakivi granite . Mannisto, Eurajoki. 113402A . x=6784 .31 . y=1542 .5546 . Pyterliittinen rapakivigraniitti - pyterlitic rapakivi granite . Levokallio, Eurajoki . 113402C. x=6784.74, y=1549 .1247 . Pyterliittinen rapakivigrail iitti - pyterlitic rapakivi granite . Kolinkorpi . Eura, 1134 04D .x=6779 .72. v=1555 .1148 . Pyterliittinen rapakivigraniitti - pyterlitic ropokivi granite . Omasuo, Eura, 1134 04D .x=6775 .98, y=1559 .37

opaakkeja mineraaleja. Likaisen vihrean ruskeassa muunnoksessa on liscksifayaliittia ja sen muuttumistuloksena iddingsiittia seka gruneriittia (Vorma1976) . Kiven mikrorakenne on hypidiomorfinen .

Porfyyriset rapakivigraniitit

Porfyyrinen rapakivigraniitti muodostaa Kokemden keskustan jaKoylionjdrven vdlissc noin kymmenen kilometric pitkan ja neljc kilometriclevedn massiivin . Massiivi rajoittuu teravin kontaktein ympcroivddnsvekofenniseen kallioperddn . Rajaojalla (12A), massiivin reunaosassa, on ra-pakivessd lukuisia granodioriittisia tai dioriittisia breksiamurskaleita .

Porfyyrinen rapakivi on asultaan massarnaista ja vdriltcdn punaista kivea .Plagioklaasin paikoin vihertdvdn kellertcva vari antaa kivelle joskus 'likaisen'savyn . Hajarakeet ovat yleensc omamuotoista tai Iches omamuotoista ja useinkaksostunutta kalimaasclpdd, jonka koko vaihtelee 2-6 cm :iin . Ovoidimuodos-tus on heikkoa . Myoskcan plagioklaasimantteleita ei ole havaittu . Kiven perus-massa on yleensc keskirakeista, paikoin pieni- tai karkearakeista . Raekokovaikuttaa hieman pienenevdn massiivin reunoja kohti .

Porfyyrisen rapakivityypin perusmassassa pcdmineraalit ovat kalimaasdlpa,kvartsi, hiotiitti ja plagioklaasi sekii sarvivdlke . Kvartsi on vdritontd tai har-maata . Pisarakvartsia ei ole havaittu . Plagioklaasia on sekd perusmassassa ettausein myos sulkeumina kalimaasdlvdssd . Hivenmineraalit ovat samat kuinpyterliitissa : fluoriitti, apatiitti, zirkoni . kloriitti, anataasi ja opaakit mineraa-lit .

Porfyyrista rapakived on tavattu myos kartta-alueen lcnsiosissa, missy se

Suomen geologinen kartta, KaiIioperakarttojen selitykset I : 100 0 0 0 , lehti 1 134Kokernaen kartta-alueen kallioperii

2 7

44 45 46 47 48 49

Kalimaasalpa - K-feldsparKvartsi - Quart,Plagioklaasi - PlagioclaseBiotiitti - BiotiteSarvivalke - HornblenrleAksessorit - Acce .s .sorie,s

39 .730 .912 .18 .27 .41 .7

25 .220 .047 .64 .51 .90 .8

53 .334 .89 .9

1 .20 .50 .3

39 .133 .722 .23 .01 .20 .8

56 .425 .610 .46 .4

1 .2

29 .133 .827 .66 .61 .91 .0

44 . Pyterliittinen rapakivigraniitti - pyterlitic rapakivi granite . Mayriinkallio, Eurajoki,

Suomen gco Ioginen kartta . Kallioperlikarttojen se Iitvkset I : 100 000. Iehti 1 134Ar7rr t'eiu/dnulki

muodostaa kuitenkin niin vahaisia alueita, ettei niita ole esitetty kallioperi-kartalla . Sitn on esirnerkiksi Eurajoen Kaukomden ymparistossa (03AC), missykiven seka perusmassa ettn kalimaasalpahajarakeet ( 1-2 cm) ovatpienirakeisempaa kuin Kokemaell i . Hajarakeet mat heikosti suuntautuneita .Eurajoen muunnoksessa on vaaleaa pisarakvartsia .

Laitilan rapakivibatoliittia kasittelevassa tyossaan Vorma (1976) rinnastaaKokemaen rapakiven Laitilan pyterliittiseen rapakivityyppiin .

Tasarakeiset rapakivigraniitit

Tasarakeinen rapakivigraniitti on hyvin epahomogeeninen kivilajityyppi .Siihen kuuluu pieniovoidisia . keski- ja karkearakeisia graniitteja sekapienirakeisia tyyppeja, joissa on niukasti tai ci lainkaan kali-maasalpahajarakeita .Tasarakeista rapakiven on epdmdaraisen muotoisina esiintyminn Idhinna

Laitilan hatoliitin reuna-alueilla . Batoliitin keskella on pienempiamuodostumia tasarakeista rapakiven Turajarvella. Naarjoella seka Lapin ettaEuran keskusten tuntumassa .

Tasarakeinen rapakivi vaihettuu yleensd vahittdin pyterliitiksi, mutta kontak-ti voi olla myos terava .

Kuva 10 . Ta arakeista rapakisigraniittia . Laatta 12 cm .Fig . l0 . Eren-grained rupukiri ,gmmite . Tu,g 12 rm .Lutta . Eurajoki, 1134 02A, x = 6784 .70. y = 1541 .58 .

2 8

Suomen geologinen kartta, KalIioperakarttojen scIit\ kset I : 100 000 . Iehti 1134Kokemaen kartta-alueen kalliopera

Kontakti graniittiporfyyrin kanssa on Kaukomdel ldd (3D) ja Syddnmaalla (2D)niin ikdan sekd vdhittdinen ettd ldhes teriiv i . joskaan se yleensd ei ole paljastunut .

Laaja-alaisin tasarakeinen rapakivigraniittityyppi on pieniovoidista japerusmassaltaan keski- tai karkearakeista kivea . Se on vdriltddn punaruskeaatai ruskeaa. satunnaisesti myos vihertdvdd . KalimaasdlpOovoideja on yleensdkohtalaisesti . Ne ovat I-2 cm :n pituisia ja kehdttomid . Kvartsi voi olla jokomaitomaisen vaaleata . harmaata tai sinertdvdd . Tummissa tyypeissdperusmassan plagioklaasi on usein omamuotoista .

Hajarakeeton tasarakeinen rapakivi on punertavaa tai ruskehtavaa, homo-geenista kived, jonka raekoko voi olla joko pienirakeista tai keskirakeista (kuva10) . Paikoin tdllaisessa rapakivityypissd on biotiitin muodostama tdplikds asu .Miiiirdalaltaan ndmd ns . 'tdpldgraniitit' (spotted granite, Vorma 1976) ovalkuitenkin vdhdisiii .

Tasarakeinen rapakivigraniitti koostuu pddasiassa kalimaasii.lvdstd,kvartsista, plagioklaasista (An,,_ 45 ) ja biotiitista (taulukko 7, analyysit 50-56) .Hivenmineraaleina on fluoriittia, apatiittia, zirkonia ja opaakkeja . Karkeara-keisemmissa tyypeissd on lisdksi sarvivdlkettd ja satunnaisesti allaniittia jaanataasia (Vorma 1976) .

Taulukko 7 . Tasarakeisten rapakisigraniitticn ja rapakisigraniittiporfyyrien mineraalikoostumuksia['able 7. Mineral compositions of eren-grainecl rapakiri granites and rapakiri granite parplnries

50. Tasarakeincit rapakivigraniitti - eren-grained rcrpakivi granite . Peurassuonmaki . Lappi . 1 134OIA, x=6771 .80 . v=1542 .2251 . Tasarakeinen rapakivigraniitti - eren-grained rupakiri granite . Trakmaki . Lappi . 1134 01 A .x=6774.29, y=1543 .8252 . Tasarakeinen rapakivigraniitti - eren-grained rupakiri grcrnite . Teilinummi . Lappi . 1 134 OID .x=6776.26, y=1546 .9853 . Tasarakeinen rapakivigraniitti - even-grained rupakiri granite . Vierukallio . Lappi . 1 134 01 D,x=6775.79, v=154 .5 .6654. Tasarakeinen rapakivigraniitti - even-grained rapakiri granite . Kaunumrnenvuori, Eurajoki .1134 02A, x=6782 .44. v=1541 .3655 . Tasarakeincn rapakivigraniitti - erect-grained rapakiri granite . Marjakallio . Eura, 1 134 04D .x=6776.58, y=1556 .5556. Tasarakeinen rapakivigraniitti - eren-grained rapakiri granite . Omasuo, Eura, 1 134 04D .x=6776.98, y=1559 .3757 . Rapakivigraniittiporfyyri - rcrpakiri granite porp/t rv . Mayriikallio . Eurajoki . 1134 02D,x=6786.08 .1=1545 .8658 . Rapakivigraniittipork vri - rapakiri granite porphyry . Turajarvi, Lappi, 1 134 02C, x=6781 .18,v=1547.02

29

50 51 52 53 54 55 56 57 58

Kalimaasiilpa - K-feldspar 42 .4 43 .1 54 .3 47 .4 38 .6 39 .8 47 .0 45 .2 42 .9Kvartsi - Quart,. 37 .3 36 .3 34 .4 32 .8 38 .4 36 .3 47 .9 35 .4 35 .6Biotiitti - Biotite 9 .9 5 .1 0 .6 6 .3 5 .9 3 .1 2 .7 5 .1 5 .0Plagioklaasi - Plagioclase 9 .8 13 .8 10 .3 13 .3 15 .9 20 .3 2 .2 13 .1 15 .2Sarvivalke - Hornblende 1.0 0 .1Aksessorit - Accessories 0 .6 0 .7 0 .4 0 .1 1 .2 0 .5 0 .2 1 .2 1 .3

Suomen geologincn kartta, Kalliopcrakarttojen selitykset I : 100 000. lehti 1 134Aijcr I'eidaonwki

Rapakivigraniittiporfyyrit

Laaja-alaisimmat rapakivigraniittiporfyyrien esiintymat ovat EurajoenSydanmaalla ja Kaukomaella .

Vahaisempia esiintymia on Lutanjarven itarannalla, Luittilanjarven pohjois-puolella seka Turajarven lounaispuolella Lapissa .

Rapakivigraniittiporfyyri on variltaan kauniin vaaleanharmaata tai pu-nertavaa . Sen perusmassa on pienirakeista, ja siina on kohtalaisestikalimaasalpahajarakeita seU varitdnta pisarakvartsia (kuva 11) . Paikoinrapakivigraniittiporfyyri vaihettuu karkearakeiseksi ja tasarakeiseksi tyypiksi,jossa saattaa olla omamuotoisia, soikeita tai epamaaraisen muotoisia kali-maasalpahajarakeita (esim . Kaukomaki 1134 03AC) .

Kalimaasalpahajarakeet ovat omamuotoisia kiteita tai soikeita ovoideja . Nii-den maarassaja koossa on vaihtelua, mutta keskimaardinen raekoko on 1-4 cm .Ovoideissa kalimaasalpaydinta ymparoi paikoin plagioklaasikeha, jokarapautuneella pinnalla on usein syopynyt pois . Myos perusmassassa voi ollapienia rapaumakuoppia .

Rapakivigraniittiporfyyrin kontakti tasarakeisen rapakivigraniitin kanssa onjoko asteittainen tai lakes terava, mutta havaintoja kontaktista pyterliitin kans-

Kuva 1 I . RapakivigraniittipoFKA,, i i . Laatta 12 cm .Fig . 11 . Rapakivi 4ranilc porphv.v . Tu . , 12 cm .Svdanmaa, Eurajoki . 1134 021), x = 6787 .68, y = 1545 .80 .

3 0

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134Kokemaen kartta-alueen kalliopera

sa ei ole . Sydanmaalla (02D) on noin 30 cm :n kokoinen pyterliittisulkeumarap akivigraniittiporfyyrissa .

Rapakivigraniittiporfyyrien paamineraalit ovat kalimaasalpa, kvartsi,plagioklaasi (An 28-12) ja biotiitti (taulukko 7, analyysit 57-58) . Rapakivilletyypillisten hivenmineraalien lisaksi tavataan monatziittia, anataasia jaallaniittia (Vorma 1976) .Vorma (1976) tulkitsee graniittiporfyyrisen rapakivityypin syntyneen lahella

rapakivimassiivin kattokontaktia .

Hiekkakivet

Satakunnan hiekkakivi kuuluu Fennoskandian kilven vanhimpiin tunnet-tuihin metamorfoitumattomiin sedimenttikiviin (Simonen 1980) . Se on sailynyteroosiolta laajassa luode - kaakko -suuntaisessa hautavajoamassa, joka sijait-see Porin, Luvian ja Satakunnan Pyhajarven valilla Kokemaenjoen etelapuo-lella. Radiometriset ianmaaritykset antavat hiekkakiven iaksi 1300 - 1400miljoonaa vuotta (Kouvo 1976, Vaasjoki & Huhma 1989). Se materiaali, jostahiekkakivi on syntynyt, on Euran Kiperjarven tieleikkauksesta otetun naytteen

Kuva 12. SavikMklasti ja savikivivalikerroksia hiekkakivessa .Fig. 12. Mudsto,i intraclast, and interbeds in sandstone .Murronmaki, Koylio, 1134 07D, x = 6776 .94, y = 1569 .67 .

31

59. Hiekkakivi - sandstone . Murronmaki, Koylio, 1134 07D, x=6776 .94, y=1569 .67 (Marttila 1969)60. Hiekkakivi - sandstone . Kiperjarvi, Eura, 1 134 07A, x=6774 .60, y=1562 .15 (Marttila 1969)61 . Hiekkakivi - sandstone . Rataleikkaus, Kiukainen, 1134 05D, x=6788 .98, y=1555 .80 (Marttila

1969)62. Hiekkakivi - sandstone . Panelia, Kiukainen . 1 134 06A, x=6793 .04, y=1553 .14 (Marttila 1969)

Kuva 13 . Konglomeraattilohkare . Laatta 12 cm .Fig. 13. Conglomerate boulder. Tag 12 cm .Kiviharju, Koylio, 1134 IOC, x = 6772 .84, y = 1578 .94 .

32

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 :Arja Verajamiiki

Taulukko 8 . Hiekkakivien mineraalikoostumuksiaTable 8. Mineral compositions of sandstones

100 000, lehti 1134

59 60 61 62

Kvartsi - Quartz 45.3 56 .7 60 .6 49 .9Kalimaasalpa - K-feldspar 26.2 16 .4 21 .5 18 .8Plagioklaasi - Plagioclase 3 .3 0 .6Kivipallot - Rockfragments 1 .9 0 .5 1 .5Aksessorit - Accessories 1 .8 0 .8 0 .7 0 .6Iskos - Matrix 21 .5 25 .6 15 .7 30 .1

perusteella ialtaan 1817 - 1930 miljoonaa vuotta vanhaa (Vaasjoki ja Sakko1987 ) .

Suomen geologinen kartta. Kallioperiikarttojen Se Iitvkset I : 100000. IC hti 1134Kokemaen kartta-aluecn kalIioperii

Hiekkakivi kattaa yli kolmanneksen kartta-alasta . Pyhajarvi ja Iaajatpeltoaukeat Sakylassa . Koy1ioss i . Kiukaisissa, Euran koillisosassa seka Har-javallan lounaisosassa ja kaakkoisnurkassa ovat hiekkakived . Lisaksi hiekka-kivea on erillisena alueena Kbylionjdrvcn itapuolella . Kartalle hiekkakivi onmerkitty harmaan sinipunaisella vanilla . Hiekkakivessa olevat savikivi-kerrokset seka savikiviklastit on merkitty kirkkaan sinisella paallemerkinnalla .

Hiekkakivialue on heikosti paljastunutta . Ainuttakaan kontaktia rapakiveentai paleoproterotsooisiin kiviin ei tunneta, ainoastaan oliviinidiabaasin jahiekkakiven kontakti on paljastuneena muutamasta kohdassa (ks .oliviinidiabaasit) .

Hiekkakivi on vaaleanpunertavaa, harmahtavaa, vaaleata tai sinipunaistakerroksellista kiveii, jonka raekoko vaihtelee pienirakeisesta karkearakeiseen .Kerrospaksuus vaihtelee muutamasta senttimetristO lahes metriin . Hienora-keiset savi- ja silttiliuskeet ovat variltaan tumman sinipunaisia (kuva 12) .

Hiekkakivessa on runsaasti tallella sedimenttiaineksen kerrostumiseen Iiit-tyvia alkuperaisia rakenteita. Kerroksellisuuden lisaksi yleisia ovat virta-kerrosrakenteet . aallonmerkit, kuivumisraot ja savikiven kappalcet .Virtakerrosrakenteet viittaavat veden kuljettaneen ja kerrostaneensedimenttiainesta ja aallonmerkit osoittavat virtaavan veden vaikutustaloyhaan hiekkaan . Raekokovaihtclu seka kerrospaksuusvaihtelu taasen kerto-vat veden virtausnopeuden muutoksista : esimerkiksi ohuet savikerrokset ovalkerrostuneet hyvin hiljaiscssa vedessa . Kerrospinnoilla nakyvat kuivumisraotosoittavat. etta veden virtaus on ajoittain tauonnut ja sedimentit mat jaaneetkuivalle maalle . Uuden virran myota kuivalta phinalta irronneet savikivenkappalcet kerrostuivat uudelleen (ks . savikiviklastit kartalla) .Todetuista alkuperaisrakentcista yhdessa mineralogisin havainnoin on pab-

telty, ettii Satakunnan hickkakivi lienee muinaiseen jokisuistoon syntynytdeltamuodostuma (Marttila 1969 . Kohonen ja muut 1993) .

Hiekkakivi koostuu paaasiassa kvartsi-, kalimaasiilp i- ja plagio-klaasiklasteista (An- ,) seka pienista kivipalloista (taulukko 8 . analyysit 59-62) . Klastien valitiloja tayttiv i iskos on paaasiassa kvartsia ja kiille-mineraaleja . Lisaksi hiekkakivessa tavataan vahaisessa maarin erilaisia sveko-fennisten liuskeiden tyypillisiLi hivenmineraaleja kuten granaattia . ilmeniittia,zirkonia, monatsiittia ja sillimaniittia (Laitakari 1932) . Kartta-alueen ulkopuo-lella . Porin Makholmassa on tavattu myos glaukoniittia (Kohonen ja muut1993) . Hiekkakivessa ei ole todettu erityisesti rapakivelle ominaisia mincraa-leja, mika viittaa siihen, etta hiekkakiven sedimentaation aikana rapakivi civie 10 ollut paljastuneena .

Luvian Sassilanjuovalla on syvakairauksessa tavoitettu konglomeraattiahiekkakivialtaan pohjalta (konglomeraatti on erilaisista vanhemman kal-lioperLin lakes pyoreaksi hioutuneista palloista ja niiden valitiloja tayttav5stahienommasta aineksesta kovettunut soramainen kivilaji) . Konglomeraatin pal-lot ovat kooltaan muutamasta senttimetrista jopa 30x50 cm :iin ja ne ovat

31

Suomcn geologinen kartta, Kit] lioperakarttojen selitykset I : 100 OW lehti 1134

paaasiassa graniittia . kvartsia, gneisseja ja liuskeita (kuva 13) . Konglomeraat-tia ei ole tavattu kiinteasta kallioperasta Kokemaen karttalehden alueella,mutta SakyIan kalasataman aallonmurtajalla on lukuisia konglomeraattilohka-reita. jotka on tuotu sinne Sikylanharjusta . Ainuttakaan rapakivipalloa eikonglomeraatista ole tavattu .

Hiekkakivimuodostuman paksuudesta ei ole tarkkaa tietoa . Vuonna 1961kairatussa kohteessa Porin Lattomerelln hiekkakivea lavistettiin 617 ill, muttalapi ei paasty . Geofysikaalisin tutkimusmenetelmin on paatelty, ettahiekkakivimuodostuman paksuus olisi maksimissaan noin 1800 m (Elo 1976) .Koylionjarven ja Pyhajarven valiselln alueella hiekkakiven paksuus on gravi-metristen tutkimusten perusteella noin 180-195 metric (Elo ja muut 1993) .

Oliviinidiabaasit

Satakunnan postjotuninen oliviinidiabaasi, Etela-Suomen prekambrisenkallioperan nuorin kivilaji, on ialtaan 1250 - 1270 miljoonaa vuotta (Suominen1991). Kokemaen kartta-alueella oliviinidiabaasia esiintyy erityisen runsaastirapakivi- ja hiekkakivialueilla, ja vahemman peruskallioalueella . Tasaisellahiekkakivialueella diabaasi erottuu kallioselanteina, mutta peruskallio- jarapakivialueilla ci aina havaita eroa morfologiassa .

Kokemaen kartta-alueen rapakivi- ja hiekkakivialueilla oliviinidiabaasia onpitkina kapeina juonina ja laajoina, lnhes vaaka-asentoisina kerrosjuonina .Kerrosjuonilla on arvioitu olevan paksuutta esim . Pitkajarven itapuolella 40- 60 metric ja SakyIan Karhusuon pohjoispuolella 60 - 80 m (Kurimo ja muut1992) . Geofysikaalisten tutkimusten perusteella (S . Elo, suull . tiedonanto)diabaasijuonet muodostavat karttalehden keskiosassa Harjavallan, Koylion .Kodiksamin, Turajdrven ja Panelian rajaamalla alueella laajan maljamaisenrakenteen, jonka keskiosa on hiekkakiven ja rapakiven pcittama . Peruskalliotadiabaasin on todettu leikkaavan ainoastaan Eurajoen Ylistenkankaalla (03B) .

Diabaasin kontakti sivukiven kanssa on yleensa teravii . Paikoindiabaasimagma on kuitenkin assimiloinut itseensn sivukiven ja osittain sulat-tanut sita, jolloin kontakti on muodostunut epamaiiraiseksi . Diahaasinrapakiveen aiheuttainia lampovaikutuksia on nakyvissa mm . Mestil in Perkkii-maella (07A) ja Lapin Raikonrahkalla (04C) .

Satakunnan oliviinidiabaasi on rakenteeltaan subofiittista . Sell v iri on tutn-ma tai vihcrtaviin tumma .

Raekoko vaihtelee crittnin karkeasta afaniittiseen . Herkasti rapautuvassakarkearakeisessa diabaasissa on usein 0 .1 - 5 m :n Iapimittaisia zirkonirikkaitadiabaasipegmatiittiosueita (kuva 14), joita on kaytetty ianmaaritykseen . Kemi-alliselta koostumukseltaan diabaasi on tholeiittinen .

Oliviinidiabaasin paamincraalit ovat plagioklaasi (An t,,augiitti, oliviini,opaakit ja joskus biotiitti (taulukko 9, analyysit 63 ja 64) . Hivenmineraaleinavoi olla apatiittia, serpentiinia, kloriittia ja muskoviittia . Usein mukana onmyos hiukan kvartsia ja kalimaasalpad, jotka muodostavat keskenaanmikrograafista rakennetta (Kahma 1951) .

34

Suomen geolouinen kartta, KaIIioperakarttojen se Iitykset I : 100 OW lehti 1134Kokcmacn kaitta-alueen kalliopera

Kuva 14. Diabaasipegmatiittia oliviinidiabaa~' sa . Laatta 12 cm .Fig . /4 . Diubase pegmatite in olivine cliabase . Tug 12 em .Mestilfi . Eura . 1134 07A, X = 6770 .75_ v = 1562 .1-1

Taulukko 9 . 01kiinidiabaasicn mineraalikoosttnnuksia .Table 9 . Mineral compositions oJ' olivine cliabuscs .

63. Oliviinidiabaasi - olivine cliabose . Kiperj8rvenoja . Eura, 1134 07A . x=6774 .18. y=1562 .00(Makipaa 1979)

64 . Oliviinidiahaasi - olivine cliabase . Ammanpelto, Eura . 1134 07B. X=6776 .72 . y=1562 .19(Suotninen 1987)

35

63 64

Plagioklaasi - Plagioclase 58.7 55 .2Oliviini - Olivine 15 .6 3 .6Pyrokseeni - Pnroiene I1 .1 35 .1Biotiitti - Biome 2 .7Opaakit - Opucues 6 .9 4 .6Scrisiitti - Sericite 1 .5Aksessorit - Accessories 5 .0

Suomen geologinen kartta. Kallioperakarttojen se Iityksct I : 100000, 1ehti 11344 ijo 6 rzi/thou X i

Aeromagneettisella matalalentokartalla esiintyy kapeita pohjois-etela-suuntaisia, diabaasciksi tulkittuja anomaliavyohykkeita, jotka leikkaavat edel-Ia mainittuja oliviinidiabaasijuonia . Anomalioiden aihe uttaja ei olepaijastuneena Kokemaen karttalehtialueella, mutta vastaavat anomaliat Yla-neen karttalehdcll"i aiheutuvat diabaasista (Vorma ja Nicmela 1994) . LapinKaukolassa (01C) sijaitseva pieni diabaasialue liittyy mahdolliscsti tallaiseennuorempaan juonisysteemiin .

METAMORFOOSI

Huomattava osa Kokemaen kartta-alueen kivilajeista on metamorfoitunutalueellismetamorfoosin amfiboliittifasieksessa . Kynsikankaan hierto-vyohykkeessa metamorfoosiaste on alhaisempi kuin kartta-alueella yleensa .Metamorfoituneissa kiille- ja suonigneisseissa esiintyy yleensa mineraa-

liseurue kvartsi-plagioklaasi-biotiitti-granaatti . Karttalehden II itareunallaKirveskallionmaassa kiillegneissin tyypillinen mineraaliseurue on pla-gioklaasi-biotiitti-kvartsi-kalimaasalpa-sillimaniitti-muskoviitti +/- granaatti .Sillimaniittia yhdessa kordieriitin kanssa esiintyy Kiettareen alueella (12C) jaRausenkulman- Manskanmaen jaksossa Kokemaen pohjoispuolella (09D) . Likianatektiset olosuhteet on saavutettu Ruotananjarven poimurakenteen keskiosis-sa (I I A, D), missy tonaliitin aiemmin migmatoima kiillegneissi on homogeni-soitunut nebuliittiseksi granodioriitiksi ja graniitiksi . Kvartsi, plagioklaasi,kalimaasalpa, biotiitti, sillimaniitti, kordieriitti ja granaatti o v a tRuotananjarven granodioriitin tyypilliset mineraalit .

Edella esitetyt mineraaliparageneesit seka migmatisoivan graniitin runsausviittaavat siihen . etta Kokemden kartta-alueen kalliopera on saanut nykyasunsanoin 15 km :n syvyydella suhteellisen alhaisessa paineessa ja noin 500 - 700°Clampotilassa . Eroosio on siten kuluttanut tally alueella kallioperaa noin 15kilo metria .

SIIRROKSET,JA MURROKSET SEKA RAPAUTUMINEN

Kokemaen kartta-alueen kallioperan siirros- ja murrosvyohykkeet nakyvatmaastossa joking, pitkanomaisina jdrvina, lahtina ja salmina seka kapeina pit-kina peltojonoina tai rotkolaaksoina . Kartta-alueen siirrokset ja murrokset onesitetty kuvassa 15 .

Kartta-alueen voimakkain ja mittavin ruhje on ns . Kynsikankaan vyohyke .joka on osa laajempaa Perin hiertovyohyketta . Se esiintyy Kokemaenkarttalehtialueella 5-6 knm leveana NNW-suuntaisena vyohykkeend . joka kul-kee Sikasuon itapuolelta (I IC, D) Risteen ohi kohti pohjoisluodetta . Kartta-Iehden ulkopuolella ruhje jatkuu Kynsikankaan ja Harjakankaan kautta (kartta-Iehti 1 143) luoteeseen . Varsinainen Kynsikankaan myloniittivyohyke on kart-

36

ta-alueella vajaan kahden kilometrin levyinen (kuva 16) . Se on liki pystyasen-toinen ja nakyy morfologiassa siten, etta huonommin kulutusta kestavat kivila-jit ovat rapautuneet laaksoiksi, kun tags rapautumista paremmin kestavatkivilajit esiintyvat laaksojen valisina kallioharjanteina . Kynsikankaan hierto-vyohykkeen ik i ei ole varmuudella tiedossa, mutta se lienee nuorempi kuinalueellinen poimutus .

Jotunihiekkakivi rajautuu ainakin osittain luode-kaakko -suuntaisiin, to-dennakoisesti vertikaalisiin siirroksiin . Kokemiien Pitkajarvella, hiek-kakivimuodostuman itareunan tuntumassa, on kairauksissa todettu irtomaa-peitteiden paksuudeksi 96 m (Johansson ja Taanila 1975) . mika viittaa kontak-tialueen liittyvan merkittavaan ruhjevyohykkeeseen .

Rapakivialueilla tavattavat rakenteelliset lineamentit oval loivan kaarevia .Ne liittynevat rapakivimagman sisaiseen kehitykseen . Naiden suurienrengasrakenteiden lisdksi rapakivigraniiteissa esiintyy toisiaan vastaan lakeskohtisuorassa olevaa pystyrakoilua scka vaakarakoilua . Kohtisuora ja suh-teellisen harva rakoilu helpottaa rapakiven taloudellista louhintaa . Erityisesti

Suomen geoIoginen kartta . KalIiopcrikarttojen scIit ykset I : 100 000, lehti 1] 34Kokemiien kartta-alueen kalliopera

PaamurroevyohykeSignificant fracture zone

Kynsikankaan ruhjevyohykeThe Kynsikangas shear zone

Kuva 15 . Kokemiien kartta-alueen tarkcimmat tcktoniset suunnat . Karttakuva perustuuperuskarttapienennosten, aeromagneettisten matalalentokarttojen sckii A . Kuavamaen laatimanKoylio - [Jlvila -harjualueen ympairiston ruhjetulkintakartan (Pa1mu ja muut 1993) tulkintaan .hi;. 15 . I'rill, ipal Shear :anes ill the Kokemaki map-sheet urea . The prop is based on /,(IS( , maps(1:50 000), ueromcrgnetic maps and oil ilre interpretation map a/ shears bt Kuivalmiki (l'ahnu eial. /993 .

3 7

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset 1 : 100 000, lehti 1134Arja Verajamaki

Kuva 16. Myloniitti (Kynsikankaan hiertovyohyke) . Laatta 12 cm .Fig. 16. Mylonite (Kynsikangas shear zone) . Tag 12 cm.Harola, Kokemaki, 1134 12B, x = 6796 .91, y = 1574 .66 .

Kuva 17. Rapautumatta jaaneita pyoreita osueita moroutuneessa oliviinidiabaasissa. Laatta 12 cm .Fig. 17. Large rounded corestones in weathered olivine diabases . Tag 12 cm .Neittamojarvi, Lappi, 1134 04B, x = 6775 .33, y = 1554 .8 .

38

Suomen geologinen kartta. Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000 . Iehti 1 134Kokemacn kartta-alueen kalliopera

rapakivi- ja hiekkakivialueella on luode-kaakko- ja lounais-koillissuuntaistarakoilua, johon oliviinidiabaasi on tunkeutunut . Em . rakoilua leikkaa lakespohjois-etelainen rakoilu . Oliviinidiabaasissa on paikallisesti tihearakoiluverkosto . joka vaikeuttaa kiven hyodyntamista ; siita ei yleensa olemahdollista saada suuria ja ehjia kivipaaseja rakennusteollisuuden kayttoon .

Rapautuminen on kartta-alueen kivilajeissa eriasteista . Erityisen alttiitarapautumiselle ovat karkearakeiset diabaasit (kuva 17), mutta myos rapakivi -etenkin sen tummat muunnokset- rapautuu helposti . Moroksi muuttunuttarapakivea tavataan esimerkiksi laajoilla alueilla Eurassa, Lapissa ja Eurajoella .

Kallioperan rakoilulla on ollut huomattava vaikutus mannerjaatikon kulutus-toimintaan . Rakoja pitkin on irronnut suuria lohkareita, joita jaatikko on kul-jettanut mukanaan . Esimerkkina hyvin lohkareisesta maastosta on Kiettareensaari (I 2CD) .

KALLIOPERAN GEOLOGINEN KEHITYS

Paleoproterotsooiset suprakrustiset kivet, kiillegneissit ja metavulkaniitit,edustavat Kokemaen kartta-alueen vanhinta kivilajiseuruetta . Niidenkerrostuminen tapahtui noin 1900 miljoonaa vuotta sitten (Simonen 1980) .Suprakrustisten kivien kerrostumisalustaa ei tunneta .

Valtaosa kartta-alueen vanhemmista pintakivista on syntynyt merellisinakerrostumina . Savisedimentit muodostivat paaosan sedimentoituneesta ainek-sesta (kartalla kiillegneissit ja suonigneissit) . Ajoittain vulkaaninen toimintaon katkaissut rapautumissedimenttien kerrostumisen . Mittavintaintermediaaristen ja happamien vulkaniittien purkautumisen vaihetta edustaaSikasuon - Pukkalan jakso (IIC, D ja 12C), jossa tuffit, lapillituffit jaagglomeraatit viittaavat tulivuorten purkauksien tapahtuneen ilmanalaisina .Vahaisempia, toistuvia vulkaanisia purkauksia osoittavat kartta-alueen kiilleg-neisseissa esiintyvat kapeat amfiboliitti- ja sarvivalkegneissivalikerrokset .

Karbonaatin vahaista saostumista savi- ja hiekkasedimenttien joukkoonosoittavat kiillegneisseissa tavattavat verraten harvat kalsiumsilikaattirikkaatkerrokset ja kalkkikonkreetiot . Kalkkikivea kartta-alueelta ei kuitenkaan oletavattu . Myos vulkaniiteissa on kapeita, kalsiumin saostumiseen viittaavia kar-simaisia diopsidirikkaita kerroksia .

Kerrostumisen jalkeen liuskettunut aines deformoitui useassa vaiheessa .Orogenian paavaihe tapahtui 1900-1870 miljoonaa vuotta sitten, jollointonaliittia ja granodioriittia tunkeutui liuskeiden joukkoon . Voimakkaassapuristuksessa, paineessa ja lampotilassa liuskeet poimuttuivat plastisesti . Osaniista muuttui raitaisiksi ja gneissimaisiksi, osasta tuli suonigneissia, jossa onmm . boudinage- ja schollenmigmatiittirakennetta . Alueellisen deformationloppuvaiheessa tunkeutuivat punaiset ja valkoiset pegmatiittisen karkeatmikrokliinigraniitit kallioperaan . Ne syntyivat vanhemman kallioperan osittai-sen uudelleensulamisen seurauksena ja migmatisoivat tonaliittien jo aiemmin

39

Suomen geologinen kartta, Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000, lehti 1134Arja Ver/ijdnuki

migmatisoimaa vanhempaa kallioperaa .Kynsikankaan hiertovyohykkeen (ks . s . 40) kehittyminen on muuttanut eten-

kin jotunihiekkakiven itapuolella kivien kulkusuuntia niin, etta ne selvastipoikkeavat Etela-Suomen kallioperaa hallitsevasta ita-lantisesta suuntaukses-ta . Koylionjarven itapuolisten kivilajien (1 IABC) NE-suuntaiset liuskeisuus-suunnat, Kiettaren poimurakenne (I2CD) seka Rausenkulma-Manskanmaenjaksossa Kokemaen lansipuolella (09CD) lounaasta luoteeseen kiertyvat kul-kusuunnat kuulunevat Kynsikankaan hiertovyohykkeen vasenkatisen liike-suunnan vaikutuspiiriin . Pohjoisluoteiset kulkusuunnat Kokemaen itapuolella(I I D, 12D) liittyvdt itse Kynsikankaan hiertovyohykkeeseen . Kakkurin ym-paristossa (I OD, IIC) kulkusuunnat noudattavat vyohykkeellisen dioriitti-massiivin muotoja .

Kartta-alueelta mitatut poiniuakselit kaatuvat yleensd melko jyrkasti koilli-seen tai pohjoiseen . Karttakuvassa n ikyvimmat poimurakenteet ovat Kiettarenpohjoiseen kaatuva antikliini (I2C) ja Koylion Ruotananjarven laaja-alainen,koilliseen kaatuva antiformirakenne (11 A, D), jonka keskella on pienianatektinen graniittipahku . Kankaanpaan itapuolella on pohjoissuuntaisiapoimuakseleita ( IOC, D), joiden poimurakenteet tulevat hyvin esille myosaeromagneettisilla matalalentokartoilla . Kynsikankaan hiertovyohykkeessaesiintyy tiukkaa, lahes vaaka-asentoista NNW-suuntaista poirnutusta .

Kartta-alueen rapakivet kiteytyivat kivisulasta noin 1570 miljoonaa vuottasitten (Vaasjoki 1977) . Rapakivet luokitellaan postorogeenisiksi, koska nesyntyivat vasta, kun orogeniavaihe oli paattynyt .Ne ovat suuntautumattomia, massamaisia ja vailla deformaation ja

metamorfoosin jdlkia . Arvellaan, etta rapakivien synty liittyy maankuorenrepeytymisvaiheeseen . jolloin mantteliperainen magma tunkeutui kuoren ala-osiin ja sulatti siella ymparistoaan (Nurmi ja Haapala 1986) . Rapakivimagmasyntyi tassa sulamisprosessissa . Rapakivimagma lienee paikoin saavuttanutmaanpinnan tason ja synnyttdnyt tulivuorenpurkauksia . Mahdollisia purkaus-tuotteita edustavat irtokivina tavattavat Pohjanlahden porfyyrit .

On mahdollista, ettd rapakivigraniittien paikoilleen tunkeutumisen yhteydcs-sd syntyi pystysuuntaisia Iiikuntoja, jotka aiheuttivat silloiseen maanpintaansiirroslaaksoja, joihin hiekkakivi kerrostui . Nykyisessd maanpinnassa nakyvathiekkakivet kerrostuivat noin 1400 - 1300 Ma sitten (Kouvo 1976, Vaasjoki &Huhma 1989) . Varhaisempia kerrostumia edustavat syvemm5t leikkauksetantaisivat todennakoisesti vanhempia ikid .

Hiekkakivi oli jo iskostunut, kun oliviinidiabaasit tunkeutuivat siihen noin1270 miljoonaa vuotta sitten luodesuuntaisia ja naiden koillissuuntaisiapoikittaisrakoja pitkin . Magmatoimintaa oh noin 20 miljoonan vuoden aikana .Nuorimmat (kartalle mustalla viivalla ja D-kirjaimella merkityt) juonet lei-kkaavat teravdsti pddmagmapulssin tuloksena syntyneita juonia ja kerros-juonia . Magmasdilion tyhjeneminen on saattanut aiheuttaa hiekkakivialueellavajoamista, mika kuvastuu mm . hiekkakivikerrosten taipumisena Harjavallanvoimalaitosalueella . Hautavajoamassa hiekkakivi on sdilynyt kulutukselta suo-jassa .

40

Suomen geologincn kartta, KaIIioperakarttojen se Iitykset I : 100 000. 1 ehti 1134Kokem'ien kartta-aluecn kalliopera

Jotunihiekkakiven kerrostumista ja oliviinidiabaasin purkautumista seurasipitkc rauhallinen kausi . Jo tasaiseksi kuluneelle peneplaanipinnalle kerrostuikambrikaudella (noin 570-500 miljoonaa vuotta) siltti- ja savikivea(Hagenfeldt 1989), 'iota tavataan picnina lohkareina lahinnc karttalehden Iansi-reunalla .

Viimeinen Kokemcen kartta-alueen kallioperaan vaikuttanut tekijii - jaakausipaattyi noin 10 000 vuotta Bitten . On arvioitu, etta tahan mennessa kaikkiaan

noin 2.5 miljoonaa vuotta kestanyt useiden jcctikoitymisten sarja (Eronen1991) on kuluttanut kallioperaa keskimaarin noin 10 metric .

TALOUDELLISIA AIHEITA

Rapakivcii kaytetaan yleisesti rakennus- ja monumenttikivend . Sen k~iyttdperustuu tasaiseen Iaatuun, kauniiseen vcriin ja kuviointiin seka louhintaahelpottavaan rakoiluun . Rakennuskivitarkoitukseen Kokemaen kartta-alueellaei rapakivea kuitenkaan ole hyodynnetty . Sen sijaan Laitilan rapakiven Iounais-puolclla sijaitsevassa Vehmaan rapakivimassiivissa on useita toimivia ra-kennuskivilouhoksia . Eurajoen Lutanjarvella ja Euran Me stilankyIassa onrapakivea louhittu kuitenkin murskekiveksi, ja erityisesti rapakivigraniittipor-Fyyria on aiemmin jonkun verran kaytetty navettojen kivijaloissa ja katukivina .My6s oliviinidiabaasi sopii murskekiveksi . Tassd tarkoituksessa sita

louhitaan Klopinmaella, noin viisi kilometric Lapin keskustasta itiicn .Diabaasin pienirakeista muunnosta voi kayttaa kiuaskivena .Hiekkakivea on aiemmin kaytetty jonkin verran rakcnnuskiven"i . Mm .

Luvian kirkko seka suurimmaksi osaksi myds Ulvilan keskiaikainen kirkko ontehty paikallisesta hiekkakivesta . Hiekkakived on aikoinaan kaytetty mydsmyllynkivina . Satakunnan hiekkakiven kayttaa rajoittaa kuitenkin usein senkulutusta kestamatdn iskosaines .Tahanastisten tutkimusten perusteella Kokemaen kartta-alueella ei ole ldy-

detty taloudellisesti hyddynnettavia malmiesiintymia . Outokunipu Finnminestutki 1990-luvun alussa Kokemaelld sijaitsevaa Rausenkulman nikkelipitoistaultramafista intruusiota (09D) . mutta aihe osoittautui taloudellisesti kannatta-mattomaksi . Titaanirautaoksideja on todettu pienia maaria Kakkurin gabrossa(10D). Vastaavanlainen mineralisaatio . ilmeniittimagnetiittiesiintyma . tun-

netaan Kdylidn Riuttamaalta (21 12 01) jo I700-luvulta (Matisto 1978) . Satun-naisesti kartta-alueen paleoproterotsooisissa liuskeissa on kapeita kiisupitoisiavalikerroksia, mutta niilla ci ole todettu taloudellista arvoa .

4 1

Suomen geologinen kartta . KalIioperakarttojen se Iitykset l : 100 0 0 0 , lehti 1134Arjn l er4,inr~ki

RETKEILYKOHTEITA

I . Rapautumatta jaaneita pyorelta osueita moroutuneessaoliviinidiabaasissa . Lappi TI, Neittamojarvi, Loytyniittu ; kl 1134 04,x=6775,33, y=1554,83 .

2 . Hiekkakiven ja oliviinidiabaasin kontakti . Eura, Myllyojanlahti ; kl 1 13407, x=6774,63, y=1562,25 .

3 . Pyterliitti, rapakiviapliittijuonia . Lappi TI, Kivikyla, Kirkonlattia ; kl1134 01, x=6779,32, y=1541,94 .4 . Rapakivigraniittiporfyyri . Eurajoki, Sydanmaa ; kl 1134 02, x=6787,92,

y=1545,515 . Tasarakeinen rapakivigraniitti . Lappi TI, Kauklainen, Pallaksuonkallio ;

kl 1134 01, x=6772,12, y=1542,31 .6 . Kynsikankaan myloniitti . Kokemaki, Harola, joen ranta ; kl 1134 12,

x=6796,91, y=1574,66 .7 . Tonaliitin (ylhaalla maella) ja suonigneissin (ajoluiska) kontakti . Koke-

maki, Orjapaaden kalliot ; kl 1134 12, x=6797,26, y=1571 .60 .8 . Raitainen tuffi, jossa Iapillituffivalikerroksia . Kokemaki, Kankaan-

tausta, tieleikkaus ; kl 1134 11, x=6788,65, y=1579,60 .

42

Suomen geologinen kartta . Kallioperakarttojen selitykset I : 100 000 , lehti 1 134Kokemaen kartta-alueen kalliopera

Summary

PRE-QUATERNARY ROCKS OF THE KOKEMAKI MAP-SHEETAREA

Introduction

The Kokemaki map-sheet area (1134) is located east of Rauma, in westernFinland. The first geological map of the area was published in the late 18thcentury at a scale of 1 :200 000 (Gylling 1887) . The northern part of the map-sheet area is covered by Tampere geological map B2 at 1 :400 000 scale(Sederholm 1903) and the southern part by Turku geological map B 1 (Harme1960) . In addition to general mapping, some special studies have been under-taken in the area, mainly dealing with Jotnian sandstone (Gylling 1887,Laitakari 1925, Simonen and Kouvo 1955, Marttila 1969, Korhonen et al .1993), the olivine diabase dykes that intrude both sandstone and rapakivi(Eskola 1925, Kahma 1951, Puranen 1963, Neuvonen 1965) and rapakivi(Vorma 1976) .The crust of the map-sheet area was formed during the Proterozoic era . The

oldest known rocks are Svecofennian supracrustals (about 1900 Ma), amongwhich mica gneisses and volcanites predominate . During the Svecofennianorogeny (1900-1800 Ma), plutonites of varying composition intruded thesupracrustals in conformity with their structures .

Rapakivi granites (the Laitila rapakivi batholith) were emplaced about 1570Ma ago (Vaasjoki 1977) . They consist mainly of pyterlitic and even-grainedtypes ; the separate Kokemaki pluton is of porphyritic rapakivi granite .Jotnian sandstone, 1400-1300 Ma old (Kouvo 1976, Vaasjoki and Huhma

1989), has been preserved in a northwest-southeast trending rift valley . Itsprimary structures show that the sandstone deposited in a river delta (Marttila1969, Korhonen et al . 1993) . The material of the sandstone derived fromSvecofennian schists and plutonic rocks (Vaasjoki and Sakko 1987) .

43

Suomen geoIogincn kartta . Kal I ioperakarttojen se Iity ksct t : 100 000 . 1 ehti t 134A17a t'7,-a7nulki

The olivine diabase in the map-sheet area is 1270-1250 Ma old (Suominen1991) . It intrudes rapakivi and sandstone as numerous big dykes, and alsooccurs in the sandstone as extensive sills . Outside the map-sheet area, the longand narrow north-south trending magnetic anomaly zones that cut the olivinediabase have been shown to be diabases (Vorma & Niemela 1994) . and thusrepresent the youngest rocks in the Kokemdki sheet .

Supracrustals

Mica gneisses and veined gneisses

Mica gneisses and veined gneisses, which constitute the most extensivegroup of Svecofennian supracrustals in the Kokernliki sheet, were originallyclay sediments with sandy interbeds . Calcite concretions are common in themica gneisses, especially in the areas of sheets 1134 09 and 1 134 12 . Asso-ciated with them here and there are narrow diopside-bearing hands that wereprobably originally calcium-hearing layers . The mica gneisses and veinedgneisses are in close association with volcanic formations .

The mica gneisses and veined gneisses have lost their primary features,although the banding visible in places may refer to the primary layered struc-ture. In gneisses, which have undergone migmatizations varying in type andintensity, the neosome is usually of medium-grained tonalite and coarse-grained granite (Fig . 3) . The texture of the mica gneisses is granoblastic orgranolepidoclastic . Their main minerals are plagioclase, quartz and hiotite andoften also potassium feldspar and garnet . Accessories are apatite, zircon .epidote, chlorite, hornblende, muscovite, opaque minerals and cordierite . thelatter often with sillimanite inclusions .

Volcanites

Volcanites form long, narrow belts at the eastern margin of the map sheet .In other rocks they occur as thin interbeds and enclaves of various size . On thebasis of their moderately well-preserved primary structures, the volcaniteshave been classified as tuffs . lapilli tuffs and agglomerates . Hornblendegneisses and amphibolites are included among them . In chemical composition .the volcanites are basalts, basaltic andesites and andesites .

The volcanites are grey, dark green or greyish pink, often banded, rocks . Thetuffs are fine-grained and even-grained, whereas the lapilli tuffs have frag-ments, 2-3 mm in size, embedded in a fine-grained matrix . Agglomerate layerscontaining volcanic bombs and ejecta arc association with tuffs and lapilli tuffsin the area of sheet 1 134 1 1 . The ejecta in the agglomerates (Fig . 5) resemblethe volcanic rocks in the surrounding areas . The matrix between the ejecta isthe fine-grained tuff typical of the area .

44

The main minerals of the volcanites are hornblende, plagioclase (An,,,,),quartz and biotite although titanite is also abundant in places . The more acidvolcanites contain plagioclase (An,,_,,,), quartz, biotite and hornblende as mainminerals but also occasionally potassium feldspar and titanite . Secondarychlorite is abundant in places . The variation in mineral proportions is shownin Table I (analyses 2-10) .

Orogenic plutonic rocks

The orogenic plutonic rocks in the Kokemaki map-sheet area are mainlygranodiorites, tonalites and granites . More mafic plutonites - diorites, gabbros,peridotites and hornblendites - occur as small, separate intrusions and as frag-ments in other rocks .Granodiorites and tonalites cover large continuous areas in the east of the

map sheet. However, they also form migmatites with older rocks . Thegranodiorites and tonalites are pale and medium-grained, often porphyritic oraugen-structured, foliated rocks . Sheared and mylonitic variants occur in theKynsikangas shear zone. The granodiorites and tonalites are mainly composedof plagioclase (An,(,_,,), quartz, potassium feldspar. hornblende and biotite .Their mineralogical composition is given in Tables 5 and 6 (analyses 26-34,37-43) . The granodiorites grade into tonalites, implying a common origin .Granite occupies large areas, in sheet 1134 11 in particular . The rock is

inhomogeneous and often grades irregularly into pegmatite . The granites arepinkish or whitish, medium- to coarse-grained rocks . They are usuallygneissose and contain abundant enclaves of the surrounding rocks . Graniteveins and wider dykes often intrude older rocks to form migmatites (Fig . 8) .The granite has quartz, potassium feldspar, plagioclase (An -) and biotite asthe main minerals (Table 5, analyses 35-36) .

The Kakkuri differentiated gabbro intrusion (I OAD) is the largest maficintrusion . Towards its margins the rock grades into quartz gabbro and then intoschistose diorite and further into quartz diorite . The intrusion has sharp con-tacts with the surrounding tonalite . In places the gabbro shows a cumulatestructure (Fig . 7) . The main minerals in gabbro and diorite are plagioclase(An4'-80 ), hornblende, biotite and quartz (in diorite) . Ilmenite shows elevatedvalues in the central parts of the Kakkuri intrusion, and garnet and apatite areabundant at the margins (Table 2, analyses 12-16 ; note high Fe,O,T, TiO, andP,O,, appendix, analyses 47, 52 and 55) . Single, smaller gabbro and dioritebodies are encountered elsewhere in the map-shee