kokemuksesta oppia vertaisuudesta voimaa seminaari · • f32.9 määrittämätön masennustila....
TRANSCRIPT
-
Kokemuksesta oppia – vertaisuudesta voimaa ‐ seminaari
Petri Karoskoski
TAKK
-
Kokemustieto voi olla…
• Terapeuttista kuntoutujalle,• Lohduttavaa samanlaisia vaikeuksia kohdanneelle,• Itsetutkiskeluun pakottavaa alan ammattilaiselle,• Avartavaa ja valistavaa opiskelijoille ja
kanssaihmisille,• Elämyksellistä
kaikille osapuolille.
• (lähde: Hyväri, Salo toim. Elämäntarinoista kokemustutkimukseen)
-
Kokemustieto ja mielenterveyslaki 1§• Mielenterveystyö• Mielenterveystyöllä
tarkoitetaan yksilön psyykkisen
hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä
sekä
mielisairauksien ja muiden
mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä.
• Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä
poteville henkilöille heidän
lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä
vuoksi annettavat sosiaali‐
ja terveydenhuollon
palvelut (mielenterveyspalvelut).• Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden
kehittäminen siten, että
elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveydenhäiriöiden syntyä,
edistävät
mielenterveystyötä
ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä.
-
Kokemustiedon esiinnousu
Katsaus historiaan, ihmisen pitkä
matka luolasta elämyspuistoon (tulevaisuustutkija Jensen):
Aikakausi Metsästys ja
keräilyMaanviljely Teollisuus Tiedon
tuotanto
Elämässä
tärkeääHeimo Suku ja
perheYksilö Verkostot
Mihin
uskotaanHenget Jumala Tavara Asiantuntija
Tulevaisuus
Elämyksel‐
lisyys
Kokemus‐
asiantuntija
Kokemusasiantuntija Silja Korhonen: ”Kokemustieto on
väkevää
tietoa”
-
Virstanpylväitä Pirkanmaalla
1900 1950 1970 1990 2000
Pitkäniemensairaala
(klooripromatsiini)
Sopimusvuori
Muotialan asuin- ja toimintakeskus
kokemus- toiminta
Kokemusasiantuntija, taiteilija Miina Äkkijyrkkä
hoitojaksostaan:
”Mitään hoitoa ei tullut, sen sijaan Largactilia tuli. Se olikin tuima
nuija,
tuskin leukaperät liikkuivat.”
-
Psykososiaalisen kuntoutumisen malli (vrt. Sopimusvuoren portaat)
KUNTOUTUSYKSIKKÖ PSYKIATRINEN
SAIRAALA
oma asunto
vuokra‐asunto
tuettu asuminen
asuntola
pienkoti
vapaat
työmarkkinat
työkokeilu
ammatillinen
koulutus
suojatyö
päivätoiminta
Asuminen Toiminta
”köydellä työntämistä?”
-
Kokemustiedon esiinnousu
Hoitojärjestelmän muutokset ja sen yhteiskunnalliset seuraukset
• 1990‐luvun alun laman vaikutukset• Psykiatrinen hoito suurin resurssien menettäjä• Laitoshoito => avohoito ja 3. sektori• Sekava järjestelmä, paljon toimijoita• Koulutusjärjestelmä• Kuntoutujat näkyviin• Yleiset asenteet
-
Kokemustiedon esiinnousu
• Kaikkiko ovat kokemusasiantuntijoita?• Sairaustarinoita tutkineen sosiologin Arthur
Frankin mukaan ihmisistä
yhä
suurempi osa ei ole varsinaisesti sairaita mutta ei aivan
terveitäkään
Super-normaalit
Kroonisesti normaalit Lieviä psyykkisiä häiriöitäVakavia psyykkisiä häiriöitä
Claes Andersson
-
Kokemustiedon esiinnousu
Psykiatrinen diagnostiikka
• Sairauksien yhteisiä
piirteitä: oireiden yhdenmukaisuus, haittaavuus,
tahattomuus, fyysiset muutokset• Diagnoosien merkitys:
sairauden syyn selvitys, oireiden kuvaus, oikean hoidon ennakointi, ammatillinen viestintä, hallinnollinen merkitys
-
Mielialahäiriöt, ICD‐10F30 Mania• F30.0 Hypomania• F30.1 Mania ilman psykoottisia oireita• F30.2 Mania, johon sisältyy psykoottisia oireitaF31 Kaksisuuntainen mielialahäiriö• F31.0 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hypomaaninen
jakso
• F31.1 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön maaninen jakso
ilman psykoottisia oireita
• F31.2 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykoottinen
maaninen jakso
• F31.3 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lievä
tai
kohtalainen masennusjakso
• F31.4 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikea
masennusjakso ilman psykoottisia oireita
• F31.5 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikea
psykoottinen masennusjakso
• F31.6 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekamuotoinen
jakso
• F31.7 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön elpymävaihe• F31.8 Muu määritetty kaksisuuntainen mielialahäiriö• F31.9 Määrittämätön kaksisuuntainen mielialahäiriöF32 Masennustila• F32.0 Lievä
masennustila• F32.1 Keskivaikea masennustila• F32.2 Vaikea‐asteinen masennustila ilman psykoottisia
oireita
• F32.3 Vaikea‐asteinen psykoottinen masennustila• F32.8 Muu määritetty masennustila• F32.9 Määrittämätön masennustila
F33 Toistuva masennus• F33.0 Toistuvan masennuksen lievä
masennusjakso• F33.1 Toistuvan masennuksen keskivaikea
masennusjakso
• F33.2 Toistuvan masennuksen vaikea masennusjakso
ilman psykoottisia oireita
• F33.3 Toistuvan masennuksen vaikea, psykoottinen
masennusjakso
• F33.4 Toistuvan masennuksen elpymävaihe• F33.8 Muu määritetty toistuva masennus• F33.9 Määrittämätön toistuva masennusF34 Pitkäaikaiset mielialahäiriöt• F34.0 Mielialan aaltoiluhäiriö• F34.1 Pitkäaikainen masennus• F34.8 Muu määritetty pitkäaikainen mielialahäiriö• F34.9 Määrittämätön pitkäaikainen mielialahäiriöF38 Muut mielialahäiriöt• F38.0 Muut yksittäiset mielialahäiriöt• F38.8 Muu määritetty mielialahäiriöF39 Määrittämätön mielialahäiriö
-
Inhimillisten ongelmien toiminnallinen luokittelu (prof. Markku Ojanen)
• 1. Käyttäytymis‐
tai toimintaongelmina (käyttäytymishäiriöinä), jolloin kysymys on tilanteeseen
sopimattomista tai puutteellisesti hallituista toiminnoista. 2. Emotionaalisina ongelmina (tunnehäiriöinä), jolloin
kyseessä
on normaalien tunteiden korostuminen tai vähentyminen tai tilanteeseen sopimattomien tunteiden
ilmaiseminen. 3. Minään eli itsensä
tiedostamiseen liittyvinä
tietoisuuden
tason ongelmina
(minähäiriöinä), joilla tarkoitetaan ihmisen kielteisiä
tai poikkeavia tulkintoja omasta minästään.
4. Tarkoituksen kokemisen ongelmina, jotka tarkoittavat ihmisen epätietoisuutta siitä, mikä
on hänen oman elämänsä
ja/tai koko elämän tarkoitus tai mielekkyys.
-
Kokemustiedon esiinnousu
Psykoterapia• Tutkitusti tehokas auttamiskeino• Hankala saatavuus• Irti erikoissairaanhoidosta• Irti tutkintojärjestelmästä• Tekniikoista riippumattomat yleiset
psykoterapeuttiset vaikutukset• Inhimillinen vuorovaikutus
Kokemusasiantuntija Kauko Lindfors: ”Se
logiikka, jolla psykoterapiaan haetaan
on täysin sumea”
-
Kokemustiedon esiinnousu
Kysymyksiä
(filosofinen näkökulma)
• Mikä
on sairas, kun mieli on sairas?
• Oireet sinänsä
vai niiden seuraukset, vaiko syyt?
• Psykiatria ja lääketiede?• Lääkehoidon ylikorostuminen?• Ihmisen elämä
ja arjessa selviytyminen?
• Laaja yhteistyö?
-
Kokemustiedon esiinnousu
Yhteenveto:
• Hoitojärjestelmä
on hajanainen
• Diagnoosit epätarkkoja (Kela ja byrokratia)• Lääketieteen merkityksen ylikorostuminen• Arkielämä
ratkaisee, ei oireet itsessään
• Psykoterapiaan pääsy vaikeaa• Oma‐apu nousee esiin
-
Kokemustiedon esiinnousu
• Sairaalahoidon väheneminen pakottaa etsimään selviytymisen keinoja ”tavallisten”
ihmisten yhteiskunnassa elämiseen• Tarvitaan tarinoita ja esimerkkejä
sairauden
kanssa elämisestä
kuntoutumisen tueksi
• Tarinatyyppejä
(Frank): ‐ennalleen
palautumisen tarina
‐kaaostarina ‐etsinnän tarina
-
Kouluttaja ja kokemustieto
• Kokemuksia Kaveri‐projektista• Vertaisryhmän ohjauksen sosiaalipsykologinen
malli• ”Virallisen”
teorian puute
• Vallankäytön ongelmallisuus• Ihmissuhteiden ongelmallisuus• Moniäänisyys, positiivisuus • Terapeuttiset vaikutukset• Psykoedukatiivisuus
-
Kouluttaja ja kokemustieto
Kokemuskouluttajia mukaan tutkintotavoitteisiin ryhmiin (Psyk.eat)
• (Opiskelijoita kuntoutujien tukihenkilöiksi)• Antoisaa kaikille osapuolille• Huomioitava myös tutkintotavoitteisesti
opiskelevien tarpeet ryhmänä• Parhaimmillaan kouluttajan huippuhetkiä!
-
Kouluttaja ja kokemustieto
Eri teemojen opiskelua kokemuskouluttajuuden tueksi:
• Psyykkiset häiriöt ja sairaudet• Ihmisen psyykkinen kehitys ja elämänkaari• Pedagogiset perusvalmiudet, aineistojen muokkaus• Psykoterapioiden perusteet• Keskusteluryhmät, tunteet, kirjallisuus• Kirjoittaminen, esiintymistaidot, mediataidot
-
Kokemustiedon luonne ‐erilaiset ”tiedonintressit”KOKEMUSTIETO OHJAUS TERAPIA
Subjektiivisuus Yhteistyö Asiantuntija‐
painotteisuus
Arkiset käsitteet,
”karheus”Kulttuuriset keinot Tieteellisyys
Ymmärrys, uudelleen
tulkitseminenOppiminen Parantaminen
Toimintakyky,
voimavaratNormaali
käyttäytyminenHäiriökäyttäytymine
n
-
Kokemustiedon merkitys kuntoutujalle
• Voimavarakeskeinen ote omaan elämään• Kokijasta toimijaksi• Vahva yhteisöllisyys• Kärsijästä
oman elämänsä
sankariksi
• Palaute yleensä
kannustavaa• Itseymmärryksen lisääntyminen• Näkökulmaa ja etäisyyttä
omiin oireisiin
• Psykokonstruktiivisuus: oman tarinan uudelleen kirjoittaminen ja kokeminen
-
Omakohtaisia kokemuksia
• Rohkeus kohdata ihmisiä
epämuodollisesti
• Harjaannusta tasavertaiseen vuorovaikutukseen
• Sisällöllisen asiantuntijuuden laajeneminen ja syveneminen
• Esimerkkien päivittyminen• Muistelusta eturintamaan• Uusia kontakteja ja mahdollisuuksia
-
Seuraava askel
• Tarvitaanko sitä?• Kokemustiedon ammatillistuminen?• Alan tutkinto, vrt päihdetyön at?• Roolin vangiksi jääminen?• Kehittyneet ammattilaisen ja
kokemusasiantuntijan yhteistyön muodot?
Kokemuksesta oppia�– vertaisuudesta voimaa -seminaari�Kokemustieto voi olla…Kokemustieto ja mielenterveyslaki�1§Kokemustiedon esiinnousuVirstanpylväitä PirkanmaallaPsykososiaalisen kuntoutumisen malli�(vrt. Sopimusvuoren portaat)Kokemustiedon esiinnousuKokemustiedon esiinnousuKokemustiedon esiinnousuMielialahäiriöt, ICD-10Inhimillisten ongelmien toiminnallinen luokittelu (prof. Markku Ojanen)Kokemustiedon esiinnousu Kokemustiedon esiinnousuKokemustiedon esiinnousuKokemustiedon esiinnousuKouluttaja ja kokemustietoKouluttaja ja kokemustietoKouluttaja ja kokemustietoKokemustiedon luonne�-erilaiset ”tiedonintressit”Kokemustiedon merkitys kuntoutujalle�Omakohtaisia kokemuksiaSeuraava askel