kokojyväsäilörehun tuotosseurannan syksyn uutuuksia ... · julkaisija ja kustantaja proagria...

vuottatiedotuslehteä

Teemana: Lypsykarjan ruokinta

tuotosseurannan syksyn uutuuksia

➽ 14

tiedotuslehti asiakkaille ja sidosryhmille

2015ProAgriaKeski-Pohjanmaa 3

www.proagria.fi/kp

investointiedellytykset kuntoon ➽ 21

Juhla-aterialypsy-

lehmilles. 13

kokojyväsäilörehun korjuu ja käyttö ➽ 7

2 ProAgria Keski-Pohjanmaa

ProAgria Keski-Pohjanmaatiedotuslehti asiakkaille, ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 31. vuosikertajulkaisija ja kustantaja proagria keski-pohjanmaa r.y. päätoimittaja jyrki Halonen, toimituspäällikkö ritva-Liisa nisulaLevikki 6 000 kpl kala-, Lesti- ja perhonjokilaaksoissataitto: Elina korpiaho. paino: Botnia print, 2015Mediakortti www.proagria.fi/kptilaushinta 20 euroa issn 1795-7516ilmoitusmyynti: Mainosseppo/seppo Laitila, p. 0400 954 747, [email protected] kuva: Elisa karhula

ProAgria – Onnistumme yhdessäproagrian strategiassa olemme linjanneet proagrialaisen toiminnan kantavaksi ajatukseksi yhdessä onnistumisen. olemme olemassa pa-rantaaksemme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistääksemme maaseudun kestävää kehitystä ja hyvinvointia. siihen pääsemme vain yhdessä tekemällä.

Moni asia paranee strategian myötä. proagrialaisia palveluja on ke-hitetty siihen malliin, että pystymme näyttämään euromääräisiä hyöty-jä palvelujen käytöstä. Hyvänä esimerkkinä on ruokinnanohjaustilojen parempi keskituotos verrattuna palvelua käyttämättömiin tiloihin. Hyö-tyä on ollut myös talousasiantuntijoiden palveluista, sillä keskipohjalais-ten verotilastojen kärkipaikoilla proagrian palveluja käyttävät maatalous-yrittäjät ovat hyvin edustettuina. Hyötyjä pystymme jatkossa esittämään tarkemmin ja tilakohtaisemmin. se onnistuu uuden toiminnanhallintajär-jestelmän käyttöönoton myötä.

yhteydenpitomahdollisuutemme tilojen kanssa lisääntyvät, kun saamme uusia viestintäkanavia ja -tapoja käyttöömme. sähköiset uutiskirjeet, muistu-tustekstiviestit, Qr-koodit suoraan opasvideoihin, palvelujen tilausmahdol-lisuus netissä ja palauteviestit mahdollistavat nopeamman ja kohdennetum-man yhteydenpidon. kun viestintä meidän ja teidän välillä toimii, pystymme parantamaan palveluamme ja reagoimaan nopeammin tarpeisiinne. samalla saamme arvokasta tietoa siitä, miten yhteistyön tavoite eli yhteinen työmme maatalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parissa onnistuu.

kovasti töitä teemme, että pystymme olemaan keskipohjalaistilojen apuna kaikissa tilanpidon ja yritystoiminnan vaiheissa. Väkemme kouluttautuu ja hank-kii uutta osaamista sekä päivittää jo olemassa olevaa tietämystä teidän tarpeit-tenne ohjaamana. Meillä ei ole tarjota lavoja, säiliöitä eikä rullia, ei tarvikkeita, vermeitä eikä työkoneita. Meillä on asiantuntemusta ja osaamista, johon pää-töksenteon pelien ja pensseleiden hankinnasta voi perustaa ja jonka pohjalta yri-tystoimintaa voi kannattavasti kehittää.

Monta strategiaa ja uudistusta on neuvontaorganisaation yli satavuotisen olemassa olon aikana ehditty keski-pohjanmaallakin tehdä. ne kaikki on tar-vittu ja niiden mukaan on eletty. Maatalouden ja maaseudun parhaaksi. se on paljon se!

Ritva-Liisa nisula

Pääkirjoitus

SYYSKUU 2015

Puheenjohtaja

JyrkiHalonen

[email protected]

ajankohtaista

Vanha sananlasku sanoo, että kaikki mitä sataa ennen juhannusta, sen se sataa laariin. tänä vuonna se satoi sit-ten laarit täyteen. Vai miten siinä mah-toi käydä, taisivat laarit täyttyä vedellä eikä viljalla.

suuri osa maakunnan viljapelloista on kärsinyt liiasta sateesta ja varsinkin ohrapelloilla on kasvusto monin pai-koin tukehtunut. Hyvin laajalti tilanne on niin heikko, ettei puimuria kanna-ta edes viedä pellolle nyt kun korjuu-velvoite on poistunut. Ensimmäisessä säilörehun korjuussa oli myös suuria vaikeuksia saada sato korjattua pois märiltä pelloilta. ikävät jäljethän sinne jäivät muistoksi syvine raiteineen. on-neksi elokuussa tuli jo vähän poutaa-kin, joka kyllä helpotti toisen rehusa-don korjuuta. Lämmintä poutasäätä vielä tarvitaan, että ne viljapellot, joissa on satoa korjattavaksi, saataisiin myös korjattua.

jos kelit ovat pitäneet viljelijöitä ahtaalla, niin ei tässä ole muutenkaan aurinko viljelijöille paistanut. Varsinkin

maidon ja lihan tuottajahintojen jatku-va aleneminen vie viljelijöitä aina vain tukalampaan tilanteeseen. Venäjä pa-kotteiden maksumiehenä on ollut hyvin suurelta osin vain viljelijäväestö. Vaikka viljelijät ovat tottuneet ennenkin huo-noihin aikoihin, niin alkaa jo pelottaa, että niinköhän tässä vielä kurki kuolee ennen kuin suo sulaa.

yksi hyvä uutinen otti silmään, kun aBC-ketju ilmoitti siirtyvänsä lihan käy-tössä yksinomaan kotimaiseen lihaan. tämän tyyppisiä ulostuloja nyt kaiva-taan, jos meinataan saada suomi jäl-leen nousuun.

Sadekesän mietteitä

vuottatiedotuslehteä

Tiedotuslehdessä 30 vuotta sittenmaatalouskeskusten Liiton tervehdys Keski-Pohjanmaan maatalouskeskuksen avajais-juhlassa 18.5.1985, toimitus-johtaja Jouko J. Salminen

”keski-pohjanmaan Maatalous-keskus joutuu aloittamaan toi-mintansa tilanteessa, jossa mai-don tuotantokiintiöt otetaan käyttöön. nämä tuotannonra-joitustoimet kohdistuvat nimen-omaan täällä keski-pohjan-maalla valtakunnan hallanarim-paan alueeseen, alueeseen, jolla maatalouden täysin yksiselittei-sesti tulee perustua vihreän lin-jan tuotantoon ja sitä kautta maidon tuottamiseen. Maata-louden vihreän linjan toteutt-minen alkoi aikanaan, pari-kymmentä vuotta sitten juuri täältä, keski-pohjanmaalta.

---

kun maatalouskeskus aloit-taa oman, itsenäisen toimin-tansa, joutuu se neuvonnas-saan suoraapäätä vuosikym-menten vaikeimman asian eteen. se joutuu kär-jistetysti vetämään linjaa alueellisen ja valtakunnallisen edun välillä. Vain rea-listinen suhtautuminen olemassa oleviin tosiasioihin johtaa kestäviin tuloksiin. siinä on neuvonnan tärkein tavoite keski-pohjanmaallakin.

tilanne on haastava. neuvonnan pitää rajoitustoimienkin aikana kantaa huolta alueen maatalouden elinvoiman säilymisestä. sen tulee voida tehokkaas-ti toimia sukupolvenvaihdosten edistäjänä. sen tulee pystyä löytämään viljeli-jäväestölle uusia toimeentulomahdollisuuksia ja sen tulee ennen kaikkea pitää yllä uskoa viljelijän työn arvoon ja oman maatalouden merkitykseen koko kan-sakuntamme elintarvikehuollon turvaajana.”

Vanhojen tiedotuslehtien katsaus

• juhla- ja kokouspalvelut

• Kahvila Voudintupa esim. ruokakurssit, pikkujoulut, elämysillalliset, tyky-päivät

• tilaisuudet ja tapahtumat

• perinnepäivät

avoinna kesäaikaan ja sovittaessa

ProAgria Keski-Pohjanmaa 3

meidät tavoitatTapahtumakalenteri

Proagria Keski-Pohjanmaa ry puhelin 040 521 1735 • [email protected] www.proagria.fi/kp • toimisto avoinna 9.00-15.00

HAllinto johtaja ritva-Liisa nisula 040 5849 550kehityspäällikkö juha Hämäläinen 0400 126 335pohjoisen alueen palvelupäällikkö juha nivala 040 8610 641Eteläisen alueen palvelupäällikkö anna-riitta Leinonen 0400 168 647talouspäällikkö irene raivio 040 1846 502Viestijä ritva karri (laskutus, viestintä, järjestö) 040 5234 113taloussihteeri saila sulonen (laskutus, ostoreskontra) 040 5443 460

MAAseutuneuvonnAn AsiAntuntijAPAlveluttuotosseuranta Elina järvenoja 0400 260 575 salme asiala 040 5234 124 armi Hotakainen (perhevapaalla) 040 523 4116 katja kellokoski 040 829 2870 jonna-Minna Lassila 0400 644 261 kirsi Leppikorpi (mittalaitteiden testaus, robotti- näyttenotto) 0400 367 656 Leena Hanni (tuotosseurantatietojen tallennus) 040 3533 295 aulikki yli-jylhä (tuotosseurantatietojen tallennus) 050 5968 502Energianeuvonta jari tikkanen 0400 162 147kannattavuuskirjanpito taina kulla 0400 723 288kasvinsuojeluruiskujen testaus jouni Huhtala ja 040 5123 703jarmo karhula 044 5212 210kasvinviljelyneuvonta, kasvinsuojelukoulutukset, myös peruna ja muut erikoiskasvit sirkku koskela 0400 137 124kasvinviljelyn talous Elina Finnilä 043 8254 283kotieläinneuvonta, myös luomu anna-riitta Leinonen 0400 168 647koneneuvonta jouni Huhtala 040 5123 703Lammas- ja vuohitilojen neuvonta Milla alanco 040 706 0558 sini Hakomäki 043 825 0526Luonnonmukainen tuotanto, Eu-tukineuvonta jari tikkanen 0400 162 147 seija roimela 040 847 9740Maatilojen kehityskeskustelut sari Hihnala 0400 974 165 Liisa koskela 050 5120 615Maatilojen talousneuvonta teemu kinnunen 043 8254 279 juha nivala 040 8610 641 jouni Huhtala 040 5123 703 Heikki ojala 040 5342 166 Ville karhula 040 523 4117nurmikasvituotanto jari Vierimaa 040 7433 290puutarhatuotanto kirsi Voho 0400 387 406seosrehuruokinta sinikka kreus 044 5263 059sikatilojen neuvonta, proagria Lihaosaamiskeskus ari nopanen 0400 432 582 Maija yliaho 040 529 0832Viljakaupan tarkkailu jouni Huhtala 040 5123 703Viljelijöiden työterveyshuolto sari Harju 040 5234 114 jouni Huhtala 040 5123 703 Liisa koskela 050 5120 615 taina kulla 0400 723 288yritys- ja talousneuvonta Erkki Laide 0400 137 169yritysjohtaminen ja laatuasiat Liisa koskela 050 5120 615ympäristöneuvonta, ympäristötukiasiat sirkku koskela 0400 137 124 jari tikkanen 0400 162 147

KAlAtAlousKesKuskalatalousneuvonta Eero Hakala 0400 162 445

MAA- jA KotitAlousnAiset [email protected] johanna Hylkilä 040 1964 434kotitalousneuvonta ja -koulutus, hygieniatestaukset jaMalo-luokitukset, järjestötyö seija Varila 0400 137 899kruunuvoudintalo, tapahtumien ruokapalvelut, auli saukko 043 8254 281ympäristöpalvelut jaana Höglund 043 8254 284

RAKennussuunnittelupalvelupäällikkö timo korpela 040 596 4032

tilitoiMistoPAlvelutsievin tilitoimisto Maija-Leena Eerikkilä 040 5216 416 seija roimela 040 847 9740kaustisen tilitoimisto Helena Hohenthal 040 847 9908 Mika jouppila 044 5234 430 kirsi-Maria saarikettu 043 8254 280reisjärven tilipalvelut teemu kinnunen 043 8254 279

RuoKinnAn oHjAus- jA tuotAnnon oHjAusPAlvelut KotieläintiloilleHalsua, Perho, Veteli sari Harju 040 5234 114Perho, Halsua pekka polso 040 5234 112Veteli, Kaustinen Helena keto 040 5234 115Kaustinen, Kälviä sirpa kaskela 0500 862 695Himanka, Kannus, Lohtaja, Kälviä taina kulla 0400 723 288Kalajoki, Sievi aulikki yli-jylhä 050 5968 502Kannus, Lohtaja, Sievi, Reisjärvi sinikka kreus 044 5263 059Lohtaja, Kälviä jarmo karhula 044 5212 210Toholampi, Reisjärvi, Lestijärvi armi Hotakainen (perhevapaalla) 040 5234 116Toholampi, Ullava, Reisjärvi salme asiala 040 5234 124Kälviä, Kannus, Lohtaja, Reisjärvi sari Hihnala 0400 974 165Lestijärvi, Reisjärvi, Toholampi, Kaustinen, Veteli katja kellokoski 040 8492 870Kalajoki, Sievi Leena Hanni 040 3533 295Toholampi, Lestijärvi, Reisjärvi Elina järvenoja 0400 260 575Toholampi, Reisjärvi, Lestijärvi sonja kuronen 043 825 4282

Toimihenkilöuutisia

Koneagria, Tampere, 8.-10.10.

Superruokaa Pohjolasta -aluetapahtuma12.9. kalajoki, tyngän mylly, klo 9, mukana kalajoen maa- ja kotitalousnaiset

RUoKaKURSSiTSuperruokaa Pohjolasta, kalajoki, ti 15.9. klo 18, kalajoen kristillinen opistoVälipalat ja smoothiet, Lestijärvi, ke 16.9. klo 18, yläkoulun opetuskeittiö Suolaisia ja makeita piirakoita sekä smoothiet, reisjärvi, ti 6.10. klo alk.18, opetuskeittiö Superruokaa Pohjolasta, Lohtaja, ma 12.10. klo 18, seurakuntakotiKasvisruokaa, kalajoki, la 17.10. klo 10, Mehtäkylän koulu

Kurssit yhteistyössä Kokkolan seudun opiston kanssaRuisleivästä patonkiin, kokkola, la 14.11. klo 10-15, Länsipuiston koulu

Kurssit yhteistyössä Perhonjokilaakson kansalaisopiston kanssaSuperruokaa Pohjolasta, Veteli, la 10.10. klo 10, keskuskoulun kotitalousluokkaerityisruokavaliot, kaustinen, la 24.10. klo 10, keskuskoulun kotitalousluokkaerityisruokavaliot, perho, la 7.11. klo 10, keskuskoulun kotitalousluokkaHerkutellaan kotimakkaroilla, Halsua, la 21.11. klo 10, yläkoulun kotitalousluokka

Kurssit yhteistyössä suomenselän kansalaisopiston kanssaSuperruokaa Pohjolasta, kinnula, ti 29.9. klo 18 keskuskoulun kotitalousluokkaSuperruokaa Pohjolasta, Lestijärvi, ke 30.9. klo 18 ja jatkuu 14.10. keskuskoulun kotitalousluokka

KRUUnUnVoUdinTaLon TaPaHTUmaTRakkauden ilta – elämysillalliset, pe 9.10. klo 19 ja la 10.10. klo 19 Perinnepäivä, la 19.9.2015 klo 10-15

olen Tero Åvist Haa-pajärvel-tä. toimin proagrian kesätyönte-kijänä kolmen kuukauden ajan. päätehtävänäni oli irtomaitomittareiden ja lypsyasemi-en maitomittareiden testaus. opis-kelen Helsingin yliopistossa maata-lous-metsätieteellisessä tiedekun-nassa. aloitin kolmannen vuoden agroteknologian ja kotieläintieteen parissa. Hyvää ja sateetonta syksyä proagrian asiakkaille ja henkilökun-nalle!

suomessa on yli 2000 eri aikakausina raken-nettua työväen- ja seurantaloa. ne ovat täyn-nä tarinoita, ja niitä suomen kotiseutuliitto haluaa kuulla! Millaisia hetkiä sinä olet viet-tänyt seurantalolla? tapasitko iskelmätäh-den tai tasavallan presidentin? kokoontuu-ko talolla sirkuskoulu tai jokin muu erikoinen harrastusryhmä? Vai sattuiko talolla jotain aivan kummallista? Ehkä olet kuullut tari-noita sotavuosilta tai haluat kertoa jostakin talolla järjestettävästä tapahtumasta. kerro lyhyesti tai pitkästi, me kiitämme kaikista ta-rinoista ja vinkeistä! tarinat voivat liittyä toi-mintaan, henkilöihin, itse rakennukseen tai mihin vain mielestäsi kertomisen arvoiseen. jaa tarinasi kanssamme!

keräämme tarinoita seurantalojen his-toriasta ja nykypäivästä suomen itsenäisyy-den satavuotisjuhlavuoden kunniaksi tehtä-vää valokuvakirjaa ja nettisivustoa varten.

kirjaan kuvat ottaa valokuvaaja ja arkkiteh-ti Tuomas Uusheimo. tuomas on arkkiteh-tuurin ja rakennetun ympäristön kuvaami-seen erikoistunut valokuvaaja, joka on valo-kuvannut suomalaisia seurantaloja vuodes-ta 2010.

oHJeeTkerro tarina tai jätä juttuvinkki: www.koti-seutuliitto.fi/seurantaloavustukset/seuran-talojen-tarinat. tarinat ja vinkit voi lähettää myös sähköpostilla ([email protected]) tai kirjeitse (suomen kotiseutuliitto, kalevankatu 13 a, 00100 Helsinki). kerro ni-mesi ja yhteystietosi, mitä taloa tarina kos-kee ja missä talo sijaitsee. Lisätietoja tarinakeräyksestä: Hankesihtee-ri-tiedottaja sanna käyhkö, suomen koti-seutuliitto, [email protected], 09 612 63223.

Kerro tarina seurantalolta

MATTI AARNIO p. 0500 876 842Salaojien huuhtelut, kaivinkonetyötja energiapuun kaato kaivinkoneella.

PUIMUREIDEN UUDET JA KÄYTETYTOSAT LÄHES JOKA MERKKIIN

Keskisen vieressä Tuurissa • jari.latvala.com • 63610 Tuuri• Jussi p. 0400 368 332 • Mika p. 0500 407 444

Esim. silp. roottorit nyt alk. 690 € sis.alv


kasvi

Jan Drugge, Aluemyyntipäällikkö, Nordkalk

OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ: Timo Kanerva 040 569 4801 Mikko Jylhä 0400 864 995 Jan Drugge 040 727 5424

LASKE OIKEA KALKKIMÄÄRÄ: www.nordkalk.fi/kalkkilaattori

KYLVÄTKÖ VAI VILJELETKÖ?

SINUNKIN PELTOSI KAIPAA KALKKIA

KALKITUS ON YMPÄRISTÖTEKO

Member of Rettig Group

Maatalouden pankki- ja vakuutuspalveluiden asiantuntija

Osuuspankki on maamme paras maatalouden pankki- ja vakuutuspalveluiden osaaja. Meiltä saat asiantuntija-apua kaikissa maatalouden rahoitusasioissa, pankkipalveluissa sekä vakuutuksissa. Astu siis tuttuun lähikonttoriisi ja totea itse: saat laajan tarjonnan kaikista finanssipalveluista sekä parhaan asiantuntemuksen - aina paikallisesti. Tarjontaamme kuuluvat mm. maksuliike, rahoitus, varainhoito, vahinkovakuutukset, lainopilliset palvelut sekä henkilövakuutukset. Me Keski-Pohjanmaan Osuuspankkien asiantuntijat toivotamme sinut tervetulleeksi käymään ja keskustelemaan. Lisää tietoa löydät myös osoitteesta op.fi/maatalous.

Yhdessä hyvä tulee.

Vilja- ja siemenanalyysit Suomen ViljavastaSuomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuu-luvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammatti-taitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun.

Analyysipalvelumme selvittää sinulle myös kotoisen viljasi DON-hometoksiinipitoi-suudet.

Lisätietoja palveluistamme ja hinnastot löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi

Kokemäki Puh. 010 3464 540 ✔ ✔ ✔

Koria Puh. 010 3464 550 ✔ ✔

Loimaa Puh. 010 3464 590 ✔ ✔ ✔ ✔

Mustio Puh. 010 3464 610 ✔ ✔ ✔

Naantali Puh. 010 3464 620 ✔

Perniö Puh. 010 3464 640 ✔ ✔ ✔ ✔ ✔

Seinäjoki Puh. 010 3464 690 ✔

Ylivieska Puh. 010 3464 720 ✔ ✔ ✔

Leipä- ja rehuvilja- analyysit

Mallas- ohra-analyysit

Viljojen siemen-analyysit

Nurmikasvien siemenanalyysit

Herne- analyysit

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001

lmaista 2015!

Maanäytteiden keräilypisteet ja aikataulu Keski-Pohjanmaalla osoitteesta www.hortilab.fiJoka viides hivenravinnepaketti (Cu, Mn, Zn) kaupan päälle syys-lokakuussa!DON-hometoksiinianalyysi riippu-mattomasta laboratoriosta!

Huom!

Järjestetty maanäytteiden kuljetus useasta maatalousliikkeestä

syys-joulukuussa!

Katso pätevyysalue www.finas.fi

Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ& 06-347 4250 • [email protected] • www.hortilab.fi

Viljavuus- tutkimukset

Kotimainen asiantunteva palvelu!

Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi

YKSI OSOITE KAIKILLE NÄYTTEILLE!

• varmista maaperän multavuus tilaamalla hehkutushäviö

• lanta-analyysi sisältää fosforimäärityksen

• rehuista enemmän tietoa laajalla NIR-rehuanalyysillä

• hevosten rehuille oma rehuanalyysivalikoima

Parhailla analyyseilla paras sato

Uudet hinnat, parempi palvelu,nopeat tulosten toimitusajat ja

sähköiset palvelut: Tilaus- ja Tuloslaari

Seuraa meitä


kasvi

sademäärä oli korkein omas-sa mittaushistoriassani eli 216 millillä (204 mm, v. 2008) hei-näkuun loppuun mennessä. kylvöt tehtiin matalaan, kos-ka kosteuden puutetta ei tänä vuonna kylvöaikaan nähty.

Vaikka sadanta oli kovaa ennen elokuuta, ei se olisi hai-tannut niin paljon, jos lämpöä olisi ollut enemmän. Esimer-kiksi lohkolla, jossa metsä reu-nustaa sen eteläpuolta, ohra-kasvusto on vain 10 cm korkea ensimmäiset kuusi metriä, kun taas siitä 20 m päässä kanavan reunassa kasvusto on hyvä. jos lämpöä olisi ollut enemmän, metsän reuna olisi kuivunut pa-remmin ja kasvusto olisi ollut siellä hyvää. kuinka hyvää kana-van reuna olisi silloin ollutkaan!

Viljelykierto sekä tihennet-ty salaojitus (joita 13 ha:lla) paransivat vesitaloutta selväs-ti. niihin sijoitetut eurot toivat parhaan tuoton tänä vuonna.

Kylvötohra kylvettiin hyvin myöhään eli 18.6. Maa muokattiin lau-tasäkeellä kahteen kertaan ja kylvö tehtiin nelimetrisellä ra-pidilla. syyn myöhäiseen kyl-vöön varmaan arvaattekin. tä-

nä vuonna urakoitsijat hoitivat kylvöni kokonaan, itse keräsin vain 6 m3 kiviä.

kylvätin ohran tosi mata-laan (1-2 cm) ja oraat lähtivät kohtuullisen nopeasti kasvuun (alle 7 vrk), ja märkyyteen näh-den yllättävän tasaisesti. itä-mättömiä siemeniä ei jäänyt kuin moneen kertaan kylvöko-neella tallattuihin paikkoihin, joita oli onneksi vain muutama aari.

jätin jyräyksen tekemättä, se oli kasvukauden paras vilje-lytekninen ratkaisu. jyräyksen jäljet näkyvät tänä vuonna, ei-kä suinkaan positiivisessa mie-lessä. katsotaan sitten puintien ja puimurin sisältä löytyvien ki-vien jälkeen, pitääkö mielipidet-tä muuttaa.

keskimäärin kylvin Einar-oh-raa 218 kg/ha, eli 550 orasta/m2, tähkiä oli noin 600 kpl/m2. timotein olin perustanut vuon-na 2013 määrällä 4,4 kg/ha. typpeä annoin ohrille 93 kg/ha, josta tuli naudan lietelannassa 36 kg/ha (20 m3/ha syksyllä), jonka urakoitsija levitti. Loput yara Hiven salpietarista tai ya-ra Hiven nk2:sta, joita käytin keskimäärin 200 kg/ha. timo-teille typpimäärä oli 71 kg/ha, joka tuli Hiven pE4:stä tai Hiven

nk 2:sta määrällä 320 kg/ha ai-kaisimmalla nurmen lannoitus-ajankohdalla ikinä, eli 25.4.

annoin fosforin ohralle nau-dan lietelannassa. käytin siten hyödyksi fosforin karjanlanta-poikkeusta. Fosforimääränä oli siten ohrilla kokonaisuudessaan 15 kg/ha ja nurmille keskimää-rin 3 kg/ha. Myös peltojeni ka-liumin puute tulee naudan lie-telantaa käyttämällä hoidettua paremmin, ja sen levitysmää-räksi tuli ohrilla 63 kg/ha ja ti-moteilla 33 kg/ha. karjanlantaa hyödyntämällä kasvustot ovat-kin olleet satopotentiaaliltaan paljon paremmat.

Kasvinsuojelurikkakasvit torjuin ohralta 6.7. seoksella tooler Heavy 50 g/ha + Moddus 0,2 l/ha. Lisäksi an-noin Multiplea 1 l/ha tai Zoo-mia 1,5 l/ha. kasvustot olivat korrenkasvuvaiheen alussa kyl-myyden ja märkyyden takia

vaaleita ja tautia oli jo toisek-si ylimmässä lehdessä. sen ta-kia levitin tautiainetta 22.7., ai-neina prosaro 0,4 l/ha + Comet pro 0,2 l/ha, minkä lisäksi osal-le tuli Entire 1,8 l/ha ja toiselle osalle Gramitrel 1,9 l/ha. Vaikka kylvö oli myöhäinen, en voinut jättää tautia torjumatta, mut-ta jätin kuitenkin korrenvahvis-tajan pois, koska en halunnut myöhentää puintiaikaa yhtään enempää.

ruiskututin siementimotein lakoa vastaan 22.5. Moddus M:llä 0,6 l/ha ja samalla me-ni Zoomia 0,9 l/ha. timotein ruiskutti urakoitsija leveämmän työleveyden sekä Gps-ohjauk-sen takia, se takasi tasaisem-man ruiskutusjäljen. kasvin-suojelun vaikutukset olivat erin-omaiset, etenkin ohralla lehti-lannoitteiden osalta. Varsinkin mangaanin vaikutus näkyi paris-sa päivässä, koska peltojen pH on 7,0.

Kasvustotkasvustot pysyivät hyvin pystys-sä. tuplalannoitukset päisteissä eivät olleet laossa, mutta mul-taisimmilla paikoilla ohrilla on pieniä aarin lakoja ja nurmil-la pyörteisyyttä neljänneksellä alasta. Lannoitustaso ja korren-vahvistus olivat siten aika koh-

dillaan. kasvuston pituuskin on hyvä (90 cm). kasvukauden hy-vän sadekertymän ansiosta oh-rat pystyivät kasvamaan pituut-ta, joka on hyvä asia sadon-muodostuksen kannalta. jyvät täyttyvät koko kasvin yhteyttä-mistuotteilla, ja jos kasvi on ly-hyt, jää yhteyttämistuotteiden määrä vähäiseksi, ja siten täh-kän jyvät jäävät pieniksi ja luku-määrältään vähäisiksi.

kasvitauteja näkyi ennen tautiruiskutusta paljon, mutta tällä hetkellä niitä ei vielä ole lii-kaa, torjunta tehoaa edelleen. tähkäkoko on pienempi kuin normaalisti, sillä tähkissä on pääsääntöisesti 42-48 jyvää ja yli 50 jyvän tähkät uupuvat. jy-väkoko vaikuttaa tyydyttävältä tämänvuotiseksi. Viljelykierto, hivenravinteet ja oikea-aikainen tautitorjunta varmistavat laa-dukkaan sadon haasteellisissa olosuhteissa.

timoteilla tähkät olivat kaikkien aikojen pisimpiä, pää-sääntöisesti yli 10 cm ja kasvus-tot ovat yli 130 cm, koska käy-tin väkilannoitetta reilusti, n 71 kg oli kolmanneksi korkein taso viljelyhistorian aikana.

satomäärät sitten seuraa-vassa lehdessä, jos päästään puimaan tänä vuonna.

Heikki ojala

Pellon käyttö p-a n sato-vaste n P K Sato yht. kg

ohra 18,83 93 15 63

timotei 11,33 71 3 33

YHTeenVeTo KoKo TiLan ViLJeLYTiedoiSTa

Aina ei voi olla hyvä vuosi

Heikki pellon pientareella

Tänä vuonna Alavieskan Esperissä viljelyssä oli siemenohraa 19 hehtaaria,

siementimoteita 11 hehtaaria ja kesantoa 2 ha. Kasvukausi oli lämpö-

summaltaan pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella, arviolta pari viikkoa

keskiarvoa jäljessä. Siinä muistutus siitä, että keskiarvoa ei voi aina vain ylittää.

kuva: Heikki ojala


➽ Lannan luovutus ja vastaanotto ilmoitettava kuntaan

kasvi

ympäristökorvauksen talviai-kaiseen kasvipeitteisyyteen voi-daan hyväksyä seuraavat loh-kot:

1. Monivuotiset viljellyt nurmet, talven yli säilytettävät yksivuoti-set nurmet ja ruokohelpi.

2. Monivuotiset puutarhakasvit ja kumina.

3. Viljan, öljykasvien, tattarin, siemenmausteiden ja kuitupel-lavan sekä härkäpavun, herneen ja lupiinin sänki ja suorakylvö sänkeen.

4. kerääjäkasvien viljely, jos kas-vusto säilytetään seuraavaan ke-vääseen asti.

5. syysruis, ruisvehnä, syysveh-nä, spelttivehnä ja muut syyskyl-

vöiset viljat, syysrypsi, syysrapsi ja muut syyskylvöiset öljykasvit sekä muut syyskylvöiset kasvit ja keväällä korjattava pellava ja hamppu.

kasvipeitteisyyden 20 pro-sentin vaatimusta saa täyttää myös kevennetyllä syyssänki-muokkauksella vilja-, öljykasvi-, tattari-, siemenmauste-, kuitu-pellava- ja härkäpapulohkoil-la, jos muokkaus tehdään kulti-

vaattorilla, lautasäkeellä, jous-topiikkiäkeellä, lapiorullaäkeel-lä tai rullailmastimella yhteen kertaan ajaen. kasvipeitteisyys-vaatimusta voi täyttää kesan-nolla, johon on kylvetty syysvilja tai syysöljykasvi.

HuoM! sänkeä lukuun otta-matta kasvusto, joka tuhotaan kemiallisesti, ei voi täyttää kas-vipeitteisyysvaatimusta.

Glyfosaatilla syksyllä käsitelty nurmi EI kelpaa talviaikaiseksi kasvipeitteeksi ympäristökorvauksessa. kuva: sirkku koskela

Huomioitavaa talviaikaisen kasvipeitteisyyden lohkoista

SirkkuKoskela

Kasvintuotannon erityisasiantuntija

➽ Ympäristö-korvauksen syys-ilmoitukset Vipuun

OnkO ruOhO aidan takana vihreämpää?

Sari Harju

Maidontuotannon asiantuntija 040 523 4114 [email protected]

Siinä tapauksessa ota yhteys ProAgrian kasvin-viljelyn asian-tuntijoihin!

Sirkku Koskela

kasvintuotannon ja ympäristö-asioiden erityisasiantuntija 0400 137 [email protected]

Pekka Polso

Maidontuotannon asiantuntija040 523 [email protected]

Taina Kulla

Maidontuotannon asiantuntija

0400 723 288 [email protected]

elina Finnilä

kasvituotannon ja talouden asiantuntija

043 825 [email protected]

Jari Vierimaa

nurmiasiantuntija 040 743 3290

[email protected]


kokoviljasäilörehun raakavalku-aispitoisuus on alhainen, noin 100 g/kg ka, joten se kannat-taa syöttää seoksena nurmen kanssa. ruokinnan valkuais-täydennyksessä on kiinnitettä-vä huomiota valkuaisen saan-nin riittävyyteen. kun kokovil-jasäilörehua syötetään yhdessä nurmisäilörehun kanssa, seok-sen valkuaispitoisuus laimenee. kauran sulavuus on heikoin, joten lypsylehmien ruokintaan soveltuu rehuarvon perusteella parhaiten ohra ja vehnä.

Käyttö eri eläinryhmillekokoviljasäilörehua suositel-laan käytettäväksi korkeintaan 40–50 prosenttia karkearehun kuiva-aineesta. ruokinnan tu-lee sisältää sekä nurmisäilöre-hua että kokoviljasäilörehua. rehujen kuiva-ainepitoisuuksi-en tunteminen on välttämätön-tä, jotta suhde pysyy oikeana.

Emolehmien ja lihanautojen ruokinnassa kokojyväsäilöre-hu on erinomainen nurmirehun korvaaja talvikauden rehuksi.kokoviljasäilörehun ohella kan-nattaa eläimille antaa hyvälaa-tuista olkea vapaasti. poikimi-sen jälkeen ennen laidunkauden alkua kokoviljasäilörehu ainoa-na rehuna vapaasti tarjottuna on myös hyvä vaihtoehto täysi-kasvuiselle emolehmälle.

Rehunäytteet näytteenotossa on oleellista, et-tä se sisältää kortta ja jyviä sa-massa suhteessa kuin mitä eläin syö. Lehmät syövät nurmi- ja ko-

koviljasäilörehun seosta enem-män kuin pelkkää nurmisäilö-rehua. koska syönti kompensoi huonohkoa sulavuutta, analyy-sistä saatava energia-arvo ali-arvioi jonkin verran kokovilja-säilörehun yleistä ruokinnallis-ta arvoa. kokoviljasäilörehussa on keskimäärin pienemmät kali-um- ja kalsiumpitoisuudet kuin nurmisäilörehussa. pitoisuudet onkin hyvä analysoida omista rehuista, koska vaihtelua aihe-uttavat erilaiset olosuhteet ja lannoitus.

Korjuu taikinatuleentuneenakorjuun ajankohtaa voidaan ennakoida käytettävillä kasvi-lajeilla sekä lajikkeiden kasvu-ajalla. kylvöaika, viljalaji, vil-jalajike, lannoitus ja kasvuolo-suhteet vaikuttavat viljan kehi-tysrytmiin. useimmiten ohra on taikinatuleentumisvaiheessa 4–5 viikkoa ja kevätvehnä 6–7 viikkoa tähkälle tulon jälkeen. kokoviljasäilörehun viljelyssä voidaan käyttää huomattavas-ti myöhäisempiä lajikkeita, kun puitavan viljan viljelyssä.

kokoviljasäilörehu on täysin erilainen rehu kuin vihantavilja, joka korjataan hyvin aikaisessa vaiheessa ennen jyvän muodos-tumista. kokoviljasäilörehua tehdään ohrasta, vehnästä ja kaurasta taikinatuleentumisvai-heessa, kun jyvä on täyttynyt ja muuttunut vetisestä taikinamai-seksi. kasvuston väri on tällöin selvästi muuttumassa keltai-seksi. taikinatuleentuneen kas-vuston kuiva-ainepitoisuus on

yleensä 30–45 prosenttia ja vas-taavasti tähkäosan 45–55 pro-senttia. rehussa on tällöin riit-tävästi kosteutta ja helppoliu-koisia ravintoaineita käymispro-sessin ylläpitoon, mutta puris-tenestettä ei kuitenkaan muo-dostu. riittävä kosteus edistää myös rehun tiivistymistä ja säi-löntäaineen tasaista leviämistä rehussa.

Liian aikaisessa vaiheessa eli maitotuleentuneena rehu on pääasiassa viljan kortta ei-kä tärkkelystä ole ehtinyt muo-dostua riittävästi jyvään. sula-vuus on sen vuoksi huonompi kuin taikinatuleentuneena. Lii-an myöhään korjattaessa on re-hun tiivistäminen ja ilman pois-saanti vaikeaa, jyvät varisevat helpommin maahan ja myös jy-vien sulavuus voi heikentyä.

Korjuu pystykasvustosta

kokoviljarehun tekoon sovel-tuvat parhaiten kaksoissilppuri sekä suoraniittopäällä varuste-tut tarkkuussilppuri ja ajosilp-puri. Mitä enemmän kasvustoa käsitellään korjuun yhteydessä (niittomurskaus, noukinta) si-tä enemmän syntyy jyvätappioi-ta. tappiot ovat sitä suuremmat mitä myöhäisemmässä vaihees-sa rehu tehdään. Myös silpun pituus vaikuttaa säilyvyyteen.

kasvuston korjuu puhtaa-na on perusasia rehun voihap-pokäymisen estämisessä, myös rehumassan pH:n laskeminen mahdollisimman pian korjuun jälkeen on tärkeää. raeheinän tai nurmensiemenen lisäämi-nen seokseen kasvattaa korjat-

tavaa satoa ja valkuaista sekä vähentää maan kulkeutumista rehuun.

niittokorkeuden on syytä olla vähintään 10 senttimet-riä, koska maa-ainesta joutuu rehuun helpommin kuin nur-misäilörehua tehtäessä. Erityi-nen riski mullan pääsystä re-huun on silloin, kun käytetään noukkimella varustettua korjuu-konetta. paalaus ei sovellu eri-tyisen hyvin kokoviljasäilörehun tekoon. niiton lisäksi jyvätappi-oita aiheuttaa noukintavaihe. pitkän korsimaisen silpun vuok-si myös muovin rikkoutuminen on todennäköisempää kuin nur-mirehupaaleissa. jos paalausta käytetään, on muovikerroksia syytä käyttää enemmän kuin nurmirehussa.

Säilöntäaine ja tiivistäminensäilöntään sopivat samat hap-popohjaiset ja biologiset säilön-täaineet ja samat annostussuo-situkset kuin nurmirehun säi-lönnässä. kun säilöntätyö on-nistuu, ei kokoviljasäilörehun ja nurmisäilörehun käymislaadus-sa ole suurta eroa.

kokoviljasäilörehu voi olla alttiimpi jälkipilaantumiselle ja rehun lämpenemiselle syöttö-vaiheessa kuin nurmirehu. jäl-kipilaantumista voidaan hillitä tiivistämällä ja peittämällä re-hu huolellisesti. Laakasiilon tu-lee myös olla syöttönopeuteen nähden riittävän kapea, jotta rehurintamus etenee nopeasti eikä ilma pääse pilaamaan re-hua.

kasvi

onnistuneesti säilötty kokoviljasäilörehu

soveltuu hyvin nautakarjan ruokintaan.

Lypsylehmille sitä ei suositella ainoaksi

karkearehuksi, mutta sitä voidaan lisätä

rehuseoksessa korvaamaan osan nurmisäi-

lörehusta. kokoviljasäilörehua voi käyttää

kaikille eläimille nuorkarjasta lypsylehmiin.

säilörehuksi korjattavan vihantaherneen,

härkäpavun sekä kokojyväsäilörehun pin-

ta-alat ovat kasvaneet tasaisesti. kokojy-

väsäilörehu on hyvä vaihtoehto nurmen

uusintaan, jos tilalla ei enää viljellä viljaa,

vaan kaikki sato korjataan säilörehuksi.

JariVierimaa

Nurmituotannon asiantuntija

Kokojyväsäilörehun korjuu ja käyttö

Tietoa vaihto-ehtoisista korjuu-menetelmistä

Viljasadon käsittely ja käyttö

Kokoviljasäilö-rehun tuotanto ja käyttö

tilaa oppaat www.proagria-verkkokauppa.fi. Hinta 5 €/kpl.

kasvi


Luomuviljan ja -valkuaiskasvi-en pinta-ala on kasvanut 2010–2014 noin kolmanneksen ja on yli 60 000 hehtaaria. Hallituk-

sen luomualan kehittämisoh-jelman tavoitteena on nostaa luonnonmukaisesti viljellyn pel-toalan määrä kahteenkymme-

Hyvillä tuotantotavoilla luomu-valkuisrehun omavaraisuuteen

Ota yhteyttä:seija roimela p. 040 847 9740jari tikkanen p. 0400 162 147

Oppaat voi ladata osoitteesta: www.proagria.fi/luomu

Luomumaitoa tuotetaan noin 50 milj. litraa vuodessa ja sen osuus kaikesta tuotetusta mai-dosta oli 2 % vuonna 2014. kaikkea tuotettua luomumai-toa ei vielä hyödynnetä luo-muelintarvikkeisiin. Luomu-maidon käyttöaste on ollut pitkään 50–70 %:n vuositasol-la. Luomumaidon jalostukses-sa panostetaankin uusien tuot-teiden kehittämiseen, jotta ko-ko nykyinen luomumaitovara voitaisiin hyödyntää täysimää-räisesti.

Luomumaidontuotanto kiinnostaaLuomumaidontuotantoon siir-tymiseen on tiloilla kiinnostus-ta, mutta meijerit tekevät uusia luomumaidontuotannon sopi-muksia vain sen mukaan, mi-ten luomumaidon markkinat kehittyvät. tulevaisuuden kan-

nalta on siis ensiarvoisen tär-keää, että meijerit onnistuvat paitsi tuotekehityksessä, myös tuotteiden mainonnassa ja luo-mun vahvuuksien esille tuonnis-sa kuluttajien suuntaan. Luo-mumaitotuotteiden kulutus on ollut suomessa koko ajan hie-noisessa kasvussa ja tämä kehi-tys toivottavasti jatkuu. Muissa Euroopan maissa luomutuot-teiden kysynnän kasvu on mei-tä suurempaa ja luomumaidos-ta alkaa olla jo paikoitellen puu-tettakin.

Mahdollisuus erikoistua

Maitotilalle luomu tarjoaa mah-dollisuuden erikoistua. Luomu-maidosta maksetaan jonkin ver-ran tavanomaista korkeampaa hintaa, minkä lisäksi tulopuo-lelle lisänsä tuo peltohehtaari-en mukaan maksettava luomu-korvaus. Hallitusti toteutettuna

luomumaidontuotanto onkin kannattava vaihtoehto.

Opas luomumaidontuotannon hyviin toimintatapoihinMaitotilan siirtyminen luomu-tuotantoon edellyttää huolellis-ta suunnittelua kokonaisuuden hallinnassa ja tuotannon kan-nattavana pitämisessä. Luon-nonmukaisen maidontuotan-non hyvät toimintatavat -opas helpottaa luomumaidontuo-tantoon siirtymistä. oppaassa kuvataan tärkeimpiä huomioon otettavia tekijöitä ja se sisältää myös ohjeita karikoiden vält-tämiseksi. Lisäksi opas sisältää eläinsuojelumääräyksiä ja täy-dentävien ehtojen huomioon otettavia kohtia.

oppaan rahoituksesta on vastannut maa- ja metsätalous-ministeriö.

Luomumaidon kulutus kasvaa

neen prosenttiin suomen vilje-lysalasta vuoteen 2020 mennes-sä. tämä merkitsee viljelyalan kasvattamista vähintään 10 % joka vuosi. Luomutuotannon kasvun lisäksi on oleellista saa-da olemassa olevat luomupel-lot tuottamaan mahdollisim-man hyvää ja laadukasta satoa eri puolilla suomea. Luomutuo-tantokin toimii yhä enemmän suurilla ja muuttuvilla markki-noilla.

Luomuvalkuaisrehun omavaraisuus 10 %Luomuviljan ja valkuaiskasvi-en kotimaista rehuntuotantoa on lisättävä, jotta kotieläintilo-jen rehustus järjestyisi mahdol-lisimman omavaraisesti. koti-eläintilan näkökulmasta sadon määrän lisäämisellä voidaan hillitä rehukustannusten nou-sua. Luomuvalkuaisrehun oma-varaisuutta nostetaan kasvavan kotieläintuotannon tarpeiden mukaisesti tutkimuksen, neu-vonnan, kasvinjalostuksen ja Eu:n yhteisen maatalouspolitii-kan mahdollistamien keinojen avulla. Luomutilat ovat kuiten-kin vahvasti riippuvaisia ulko-maisesta rehuviljasta ja valku-aisrehusta, vaikka kotimaisen luomurehun saanti luomukoti-eläintilalla on jonkin verran hel-

pottunut. Luomuketjun alku-tuotannon kehittäminen tukee myös luomuviljan ja -valkuais-kasvien ostajien ja jatkojalosta-jien hyvälaatuisen raaka-aineen saatavuutta.

Eri tuotantosuuntien hyvät toimintatavat hyödynnettävissä

Luonnonmukaisen rehuviljan ja valkuaiskasvien tuotannon hy-vät toimintatavat -oppaaseen on koottu luonnonmukaisen viljan, seoskasvustojen ja val-kuaiskasvituotannon hyviä vil-jelyvinkkejä ja toimintatapoja. Lisäksi opas sisältää ohjeita re-hukasvien myyntiin ja markki-nointiin, sadon käsittelyyn, va-rastointiin ja kuljetukseen sekä siihen, kuinka luomutuotanto-

ehdot ja niiden asettamat vaa-timukset otetaan huomioon ja pidetään luomusitoumuksen mukaiset suunnitelmat ja kirja-pito järjestyksessä.

Luomutuotannon hyvät toi-mintatavat -opassarjan tavoit-teena on hyvien tuotanto- ja toimintatapojen kokoaminen, jotta tiloilla on helpompi siirtyä luomutuotantoon, tehostaa jo olemassa olevaa luomutuotan-toa sekä karsia turhia kustan-nuksia. sarjassa ovat aikaisem-min ilmestyneet Luonnonmu-kaisen naudanlihantuotannon hyvät toimintatavat, Luomusi-katuotannon hyvät toimintata-vat ja Luonnonmukaisen mai-dontuotannon hyvät toiminta-tavat -oppaat.

oppaiden rahoituksesta on vastannut maa- ja metsätalous-ministeriö.

Tervetuloa ProAgrian verkkokauppaanLähetykset ilman toimitus- ja postimaksua!

www.proagriaverkkokauppa.fi

Valikoima on laajentunut kirjoista myös vaatteisiin ja järjestötuotteisiin.

LUomUaSianTUnTiJoiLLa on aSiaa


Laadukkaan sadon tuottami-nen ja ympäristön hoito perus-tuvat maan rakenteen hyvään kuntoon. Maan rakenteen hoi-to -oppaassa käsitellään maan rakenteen muodostumiseen ja ylläpitoon vaikuttavat perus-asiat sekä eri viljelymenetelmien hyvät ja huonot puolet pellon kasvukunnolle. oppaassa ker-rotaan myös maan rakenteen merkityksestä eri maalajien ve-sitaloudelle. kirja antaa valmi-udet pellon kunnon arviointiin

sekä rakennetta yläpitävien ja korjaavien viljelytoimenpiteiden suunnitteluun.

tilaa opas osoitteesta www.proagriaverkkokauppa.fi, hinta 5 €.

kasvi

Käytössäsi on

3500 €! Hyödynnä rahan-

arvoiset Neuvo 2020 -palvelut

maatilasi kehittämisessä.

www.proagria.fi/

neuvo2020

Neuvo 2020 –palvelut peltoviljelyn apuna• Peltomaanrakenteenjavesitaloudenparantaminen• Ravinnetaselaskelma• Uudennitraattiasetuksenvaatimuksetkäytännössä• Pellonkäytönvaihtoehdot• Täyttyvätköympäristöehdot?

NEUVOja maanrakenteeseensateisen kesän jälkeen peltolohkojen vesitalouden tila ja maan rakenteen kunto ovat tulleet selkeästi esille. nyt voit hyödyntää neuvo 2020 -palvelua ja teettää tilasi on-gelmalohkoille toimenpidesuunnitelman. tilaa proagrian asiantuntija arvioimaan maan rakenne ja laatimaan pel-lon kuivatustarvekartoitus. Maan rakenteen tarkastelua voidaan tehdä luontevasti ympäristökorvauksen ehtona olevan peltomaan laatutestin itsearvioinnin jatkona.

Maanrakenteen hoito-opasLisätietoa ja videoita maanrakenteestawww.proagria.fi/peltomaanlaatutestihttp://maatila2020.savonia.fikuoppatesti ja lapiodiagnoosi -video

tänä syksynä viljelijät voivat ilmoittaa Vipu-palvelussa lohkot, joilla toteutetaan liete-lannan sijoittaminen peltoon, ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen tai pel-lon talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpi-teitä. ilmoitusajankohta on lokakuun kaksi viimeistä viikkoa, 30.10. asti.

ympäristökorvauksen syysilmoitukset voi ja kannattaa tehdä sähköisesti vaikka oli-si jättänyt kevään tukihakemuksen paperilla. Lohkotiedot ovat valmiina Vipu-palvelussa ja Vipu laskee automaattisesti kasvipeittei-syysprosentin sitoumusalalla.

Lietelannan sijoittaminen peltoon ja ra-vinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättä-minen -toimenpiteissä ilmoitetaan perus-lohkoittain

•levitetynlannanja/taiorgaanisenlan-noitevalmisteen levityspinta-ala (ha)

•lanta-tailannoitelajit•määrä(m3/ha)•levityspäivämäärät.Lietelannan sijoittaminen peltoon -toi-

menpiteessä ilmoitetaan lisäksi selvitys käy-tetystä lannanlevityskalustosta ja ravintei-den ja orgaanisten aineiden kierrättäminen -toimenpiteessä lannoitteen kuiva-ainepitoi-suusprosentti.

jos lantaa tai lannoitetta vastaanote-taan, tulee lisäksi toimittaa erillisenä liittee-nä maaseutuelinkeinoviranomaiselle luovu-tussopimus, maksukuitti, rahti- tai kuorma-kirja, josta selviää materiaalin hankinta ja määrä. ravinteiden ja orgaanisten aineiden

kierrättäminen -toimenpiteessä tulee lisäksi ilmoittaa lannan tai lannoitteen tai muun toimenpiteessä hyväksyttävän materiaalin luovuttajan nimi ja tilatunnus.

peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys toimenpiteessä ilmoitetaan peruslohkoit-tain kasvipeiteala ja -muoto kohdentamis-alueella ja kohdentamisalueen ulkopuolella. kasvipeitteisyyden muotoja ovat aito kasvi-peitteisyys (kasvava kasvi, kasvin sänki) tai kevennetysti muokattu ala.

Valumavesien hallintaan ja monivuoti-siin ympäristönhoitonurmiin liittyvät maa-analyysitulokset on palautettava 30.9. men-nessä kunnan maaseutuelinkeinoviranomai-selle.

Lähde: Mavi

Ympäristökorvauksen syysilmoitukset Vipu-palveluun lokakuun loppuun mennessä

Nurmi-kasvustossa tapahtuu ruohonjuurella-blogissa nurmiasiantuntijat ympäri suomen kertovat ideoita ja käytännönläheisiä näkökul-mia nurmista.

➽ www.proagria.fi > Blogit

Ympäristö

Tuotantoeläimet

Luomu

Kasvinsuojelu

Energia


kotieläin

Faban kumppani

FabaRobottiVG-sonnit periyttävät juuri niitä ominaisuuksia, joita robottilypsyssä tarvitaan. Utareen yksityiskohdat ovat kohdallaan ja hyvät jalat takaavat lehmien aktiivisuuden. FabaRobottiVG

-sonneilla saat toimivia ja aktiivisia itsepalvelulehmiä.

FabaRobottiVG-sonnien tyttäret ovat:• aktiivisia ja liikkuvia• hyväutareisia• nopealypsyisiä• runsastuottoisia

Toimii kuin unelma!

Robottilypsyn mestarit

Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat. Me autamme sinua saavuttamaan sen. Lisää sonneistamme www.faba.fi.

Kuv

a: E

lisab

eth

Kuv

a: E

lisab

eth

Murrontie 291600 Utajärvip. 08 514 4700www.kinnusenmylly.fi

Myynti:maatalouskaupat

KIVENNÄIS-

JA ERIKOISREHU-

KAMPANJA

Lisätiedot kampanjasta:www.kinnusenmylly.fi

Kun tilaatrakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja

ja Premi-Tähti-kivennäisiä

Ultrapoint Maasto

-karttaohjelmiston 3 kk:n lisenssi

kännykkään tai tablettiin

UltrapointPro

-karttaohjelmistokännykkään tai

tablettiin

Kaupan päälle Kaupan päälle

500 kgtai 1 000 kg

muita jauheisia kivennäisiä kerralla

2 000 kgtai 4 000 kg

muita jauheisia kivennäisiä kerralla

Tarjo

ukse

t eiv

ät si

sällä

puh

elin

ta.

Voimassa: 31.10. asti

Kaksi hyvää syytä ottaa LähiTapiolan Kantri maatilan vakuutus

1. Saat käyttöösi parhaat maa- ja metsätalouden vakuutus-asiantuntijoiden palvelut sekä uuden johtavan maatilanvakuutuksen, Kantrin.

2. Parhaat ja laajimmat henkilövakuutusratkaisut ovat käytössäsi.

Lue lisää osoitteessa: lahitapiola.fi/maatilavakuutus

KANTRIMAATILAN VAKUUTUS– Turvallisuutta ja mielenrauhaa maaseudulle

KATTO- JA SEINÄPELLIToheistuotteineen

uudesta tehtaasta suoraan asiakkaille edullisesti ja nopeasti.

Taipaleen Teräs OyLinjalantie 4, 43700 Kyyjärvi. P. 040 823 5938, 0400 661 379.

kotieläin


kotieläintalous on erikoistunut sekä alueellisesti että tilakohtai-sesti. alueellinen erikoistuminen ilmenee pohjoisen, keskisen ja itäisen suomen maito-suome-na sekä eteläisen suomen vil-ja-suomena. alueellisen keskit-tymisen ohella myös yksittäiset maatilat ovat lisänneet karja-määräänsä ostorehujen avulla suuremmaksi kuin mitä omien peltojen rehulla pystyisivät kar-jaa pitämään. noin kolmannes karjan rehusta on nykyisin osto-rehua.

Ei karjanlantaa kasvavalle nurmellekarjanlannan suuresta ravinne-määrästä huolimatta karjatilat ostavat merkittävän määrän (lähes 100 kg/ha) typpiväki-lannoitteita. Lannoitefosforin osto sen sijaan on viime vuo-sina selvästi vähentynyt. ko-tieläintuotannon erikoistumi-nen on johtanut paitsi suureen eläinmäärään hehtaaria koh-ti myös siihen, että kotieläinti-loilla entistä suurempi osa pel-loista on pelkästään monivuo-tisilla nurmilla, ääritapauksissa koko peltoala. tällöin joudu-taan väistämättä tilanteeseen, jossa lantaa joudutaan levit-tämään myös kasvavalle nur-melle. tilanne on äärimmäi-sen huono lannan ravinteiden hyväksikäyttöä ajatellen. pää-sääntöisesti kasvavalle nurmel-le levitetty karjanlannan typpi tulee aina huonommin hyödyn-netyksi kuin kevätmuokkauksen yhteydessä viljoille annettu kar-janlanta.

tiloilla, joilla lypsykarjan korkean maitotuotoksen vuok-si ei ole edellytyksiä ottaa ris-kiä nurmirehun korkean sula-vuuden sekä korkean valkuais-pitoisuuden suhteen, ei käytän-nössä ole mahdollista tuottaa nurmirehua ilman väkilannoi-

tetyppeä, vaikka lannan muo-dossa typpeä määrällisesti olisi miten runsaasti hyvänsä. usein on vielä niin, että korkea tuotos yhdistyy runsaaseen ostorehun käyttöön, mikä merkitsee entis-tä suurempaa syntyvän lannan määrää hehtaaria kohti. tällai-silla tiloilla lannan typen hyö-dyntämisaste saattaa jäädä al-le kymmenenkin prosentin, kun sitä joudutaan levittämään nur-melle.

Voidaan arvioida, että väki-lannoitetypen hyötysuhde (kor-jatun sadon ottama osuus ravin-

teista) on maataloudessamme n. 70 %. Hitaasti kasveille liuke-nevan karjanlannan typestä vain n. 20 % kyetään korjaamaan sa-tona talteen. Lannan ravintei-den heikko hyödyntäminen ai-heuttaa myös välillistä ympä-ristökuormitusta. Hukkaan jou-tunut typpi joudutaan korvaa-maan väkilannoitetypellä.

Vastaava kehitys myös Keski-Pohjanmaallakeskipohjalaisilla karjatiloil-la on peltopinta-alaan nähden

paljon eläimiä. Varsinkin ympä-ristökorvausehtojen vuoksi mo-net karjatilat ovat joutumassa vaikeuksiin, kun pelloille ei voi enää lisätä lannansijoittamista. nurmelle sijoitettavan lannan käyttö karjatiloilla on lisäänty-nyt uuden teknologian myötä viimevuosina, vaikka viljakasvit olisivat hitaasti liukenevan or-gaanisen typen hyväksikäytössä paljon parempi vaihtoehto kun nurmi.

Eteläisessä suomessa väki-lannoitteilla kasvatetun rehuvil-jan sisältämä typpi kuljetetaan

pohjois-suomen karjatiloille re-hun muodossa. käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kar-jatiloille kertyvä ravinnemää-rä lisääntyy jatkuvasti. Maata-louden ongelmana ei valtakun-nallisesti ole ravinteiden määrä vaan se, että ravinteiden jakau-tuminen ja käyttö on keskitty-nyt pelkästään karjatilojen vas-tuulle. Esimerkiksi monet keski-pohjalaiset maitotilat ovat vai-keuksissa pienten lietteenlevi-tyspinta-alojen vuoksi. karjati-lat joutuvat käyttämään kallista teknologiaa lietteen sijoittami-sessa nurmikasvustoon, vaikka se on huono orgaanisen typen käyttäjä.

Ympäristökorvaus- järjestelmä tukemaan järkevää lannankäyttöäkarjatilojen vastuuta ja kus-tannuksia ravinteiden kierrät-tämisessä tulisi jatkossa jakaa enemmän myös muun maata-loustuotannon harteille. Lan-nanluovutusta viljanviljelyti-loille ei ole ympäristökorvaus-järjestelmässä tehty riittävän houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. ravinteiden paremmalla kier-rättämisellä kasvinviljely- se-kä karjatilojen välillä vaikutet-taisiin suotuisasti moneen asi-aan. nopeasti liukenevan ra-vinteen korvaaminen orgaani-silla lannoitteilla viljanviljelyssä olisi ympäristöllisesti parempi vaihtoehto. se myös alentai-si tehokkaasti viljatilojen lan-noituskustannuksia. Lannan-luovuttaminen karjatilalta toi-si parempia mahdollisuuksia käyttää nopeasti liukenevia ra-vinteita korkeavalkuaisen nur-men kasvattamiseen. ravin-teiden tehokas kierrättäminen jakaisi myös kalliin lietteenle-vitysteknologian tuomia kus-tannuksia kotieläin- sekä kas-vinviljelytilojen kesken. Maa-talouden ympäristökorvausta olisikin järkevää kehittää myös tässä suhteessa.

Kirjoitus perustuu Mikkelin MTT:n (Luke) tutkija Pentti Seurin tut-kimuksen karjatilojen ravinteiden käytöstä sekä kierrätyksestä.

kuva: jouni Huhtala JariVierimaa

Nurmituotannon asiantuntija

Ajatuksia karjanlannan käytöstä

Karjatilat joutuvat käyttämään kallista teknologiaa lietteen sijoittamisessa nurmikasvustoon, vaikka se on huono orgaanisen typen käyttäjä. Nopeasti liukenevan ravinteen korvaaminen orgaanisella lannoitteilla viljanviljelyssä olisi ympäristöllisesti parempi vaihtoehto. Ravinteiden paremmalla kierrättämisellä kasvinviljely- sekä karjatilojen välillä päästäisiin myös ympäristön kannalta myönteisempään lopputulokseen.

suomen koko peltovil-

jelyn kaikesta sadosta

n. 80 % käytetään kar-

jan rehuna. nykyisin

kotieläimiä on vain

kolmanneksella maa-

tiloja, mutta pelloista

kotieläintilat hallitsevat

noin 50 %.


kotieläin

Rehujen analysointi tärkeää

Korjuukelit vaikuttivat säilörehun määrän ja laatuun

Kotieläintilan tärkeimmät työt ovat säilörehujen määrän arviointi ja laadun analysointi. Jokaisesta säilörehuerästä otetaan oma rehuanalyysi. Ruokintasuunnitelmaa päivitetään sen mukaan, kuin-ka kauan analysoitua rehua riittää. Meijerien maksamaa perusanalyysiä tilojen kannattaa hyödyntää aktiivisesti.

korjuukeleiltään vaihteleva kesä on takana. Maakunnasta saatu-jen alustavien korjuu- ja raaka-aine-analyysien perusteella voi todeta, että ensimmäinen säi-lörehusato näyttäisi olevan hy-vällä tasolla sulavuudessa, D-arvoltaan 700 molemmin puo-lin, jos sen ehti korjata ennen ju-hannusta. raakavalkuaiset ovat selkeästi alhaisemmat normaa-linvuoden kevätsatoon verrattu-na. toisen säilörehusadun D-ar-vot ja valkuainen ovat yleisesti alhaisella tasolla. tilojen välil-lä on suuria vaihteluita rehujen määrässä ja laadussa.

nyt on aika tehdä kotieläin-tilan tärkeimmät työt eli säilö-rehujen määrän arviointi ja laa-dun analysointi. jokaisesta säi-lörehuerästä kannattaa ottaa oma rehuanalyysi ja päivittää ruokintasuunnitelmaa sen mu-kaan, kuinka kauan analysoi-tua erää riittää. Meijerit maa-kunnassa maksavat pääsään-töisesti perusanalyysin, joten viljelijän kannattaa hyödyntää tämä täysmääräisesti. kiven-näiset kannattaa myös analy-soida, koska kelit olivat varsin-kin keväällä vaihtelevat. Myös viljojen analysointeja ei saa unohtaa, koska puinnit me-nevät pääsääntöisesti pitkälle syksyyn ja varsinkin murskevil-jojen kuiva-ainepitoisuudet tu-

lee tietää ruokintaa suunnitel-taessa.

Analyysit tavaksianalysoitujen rehujen perus-teella on helppo suunnitella tu-levan talven ruokintaa ja suun-nata parhaat rehut niille, joilta saa parhaan tuoton eli lypsyleh-mille. proagrian karjakompas-si-ohjelmalla voidaan laskea eri-laisten rehujen tuotosvasteet ja kannattavimmat vaihtoehdot, kunhan rehujen hinnat ovat selvillä. syksy on myös rehu-firmojen kilpailutuksen aikaa. kannattava ruokinta perustuu oman säilörehun analyysitietoi-hin ja kotoisten rehujen hyödyn-tämiseen täysmääräisenä.

Omat rehut parhaiten hyödyksi

parhaan sulavuuden ja syön-ti-indeksin säilörehu syötetään maitotiloilla lypsäville lehmille ja lihatiloilla kasvaville lihanau-doille. Maaningalla Mtt:n kar-pe-hankkeen ruokintakokeessa saatiin suuria säästöjä väkirehu-jen määrässä eri säilörehun su-lavuudessa. Maitomäärä 35 kg/le/pv saatiin 10 kilolla väkire-hua säilörehun D-arvon ollessa 700, ja vastaavasti alhainen D-

arvo 660 vaati 17 kiloa väkire-hua, jotta päästiin samaan tuo-

tokseen. kun väkirehujen hinta pyörii halvimmillaan noin 25

sentissä kiloa kohti, voi nope-asti laskea paljonko tämä tekisi omalla tilalla vuositasolla. toi-saalta väkirehujen määrän ylit-täessä 10 kiloa päivässä/le, saa-daan lisäkilolla väkirehua noin puoli kiloa maitoa. nykyisellä maidon tuottajahinnoilla lisä-väkirehujen anto korkeimmissa maitomäärissä ei välttämättä kata ruokintakustannuksia. pa-ras kate saadaan optimoimalla hyvä säilörehu ja alhainen väki-rehumäärä.

syksy on kotoisten rehujen analysoinnin aikaa. samalla pi-tää suunnitella ensikesän pel-lonkäyttöä. Mitä enemmän hy-välaatuista rehua tila saa omilta pelloilta, sitä parempaa tulosta se tekee talouspuolella. proagri-an asiantuntijoilla on hyvät oh-jelmat ruokinnan ja pellonkäy-tön suunnitteluun sekä työkalut säilörehuanalyysien ottamiseen. niitä kannattaa hyödyntää!

Jarmo Karhula

Maidon- ja kasvintuotannon asiantuntija

kuva: anna-riitta Leinonen

kuva: ritva-Liisa nisula

ProAgrian asiantuntijoilla on hyvät ohjelmat ruokinnan ja pellonkäytön suunnitteluun sekä työkalut säilörehuanalyysien ottamiseen. Niitä kannat-taa hyödyntää!


ihanneolosuhteet ovat sellaiset, joissa lehmillä on vapaus liik-kua rehujen äärelle, juomapis-teille sekä makuulle muiden leh-mien kanssa yhtä aikaa. Lisäksi parsiolosuhteet tulee olla peh-meät ja tilavat. raikas navet-tailma yhdistettynä hyvään va-laistukseen varmistaa olosuh-teiden puolesta runsaan rehujen syönnin, eli juhla-aterian. Mei-dän tehtävä on huolehtia lypsy-lehmille huippuateria jokaisel-la (10–14) syöntikerralla. kaik-ki toimenpiteet, joilla saamme lehmät syömään jopa 14 ateri-aa päivässä, palkitsevat meidät runsaalla tuotoksella ja hyvällä terveydellä.

Säädä rehunjako-laitteet rehun mukaan

säilörehut ovat nyt analyysien mukaan märempiä kuin kulu-neena ruokintajaksona. karke-arehumäärä voi loppua ruokin-tapöydältä kesken päivän, mi-käli rehua jaetaan entisen kaa-van mukaan. rehujen jakolait-

teet tulisi kalibroida uusille re-huerille säännöllisesti. rehujen märkyys vaikuttaa syöntimää-riin, vaikka säilöntälaatu olisi-kin erinomaista. Lehmät syö-vät vähemmän märkiä rehuja, sillä ne täyttävät pötsin ennen kuin nälkä on saatu selätettyä. Lehmät eivät ehdi syödä riittä-västi kuiva-ainekiloja vuorokau-den aikana, minkä seurauksena tuotos kärsii hedelmällisyyden ohella.

Mitä tehdä maksimisyönnin edistämiseksi? Voimme huolehtia lehmälle ihanneolosuhteet. sen lisäksi tarvitaan karjakohtaista ruokin-nan optimointia parhaimman maitotuotto-rehukustannus €/lehmä ja snt/litratuloksen saa-vuttamiseksi. pelkkä maitotuo-tos ei ratkaise sitä, paljonko vii-van alle jää rahaa. aina ei kan-nata tavoitella korkeita tuotok-sia, sillä käytettävissä olevat rehut sekä maidosta saatava

hinta ratkaisevat optimaalisen ruokinnan. ilman karjakohtais-ta tuotospotentiaalia (vakio-tuotos) sekä toteutunutta syön-tiä, ruokinnan taloudellisuus on pelkkä arvio.

Hyvinvointia riittävällä kuidun saannillaLehmä voi hyvin, kun pötsi voi hyvin. pötsi voi hyvin, kun leh-män jokainen suupala on aina koostumukseltaan samanlainen ja sisältää oikeat ravintoaineet sopivassa suhteessa. kun lehmä voi hyvin, ihmiset voivat hyvin.

Lehmän ruokkiminen on pää-sääntöisesti yksinkertaista. pöt-si voi hyvin, kun rehustus sisäl-tää riittävästi karkearehun kui-tua. riittävän kuidun saamisek-si väkirehun osuus pidetään ko-konaisruokinnasta märehtijälle sopivana, 45-53 %:n tienoilla.

karkea nyrkkisääntö maksi-miväkirehuosuudelle on säilö-rehun nDF=kuitu. Esimerkiksi säilörehun nDF on 51 % (510 g/kg ka), väkirehua annetaan maksimissaan 50-51 % koko-naisrehustuksesta. Liian vähäi-sen kuidun saannin huomaa konkreettisesti maidon alhaises-

ta rasvapitoisuudesta sekä löy-sästä lannan koostumuksesta. pidemmän päälle hedelmälli-syys heikkenee kuidun vähäisyy-destä, sillä pötsin happamuus lisää sorkkasairauksia. kipeillä sorkilla lehmä vähentää syönti-määriä. Havainto näkyy etenkin pihattonavetoissa, joissa leh-män on mentävä itse juhla-ate-rialle. kun ateriakertoja on liian vähän, lehmille tulee energiava-je. Energiavaje heikentää hedel-mällisyyttä, vähentää tuotosta sekä alentaa maidon valkuais-pitoisuutta. kova energiavaje li-sää riskiä sairastua utaretuleh-duksiin.

rehuvertailujen ja optimaa-lisen ruokinnan suunnittelun ai-ka on juuri nyt. jos haluat, et-tä tilallesi jää mahdollisimman paljon euroja nykyisillä hinta-suhteilla, ole yhteydessä proag-rian ruokinnan asiantuntijaan ennen rehuvalintoja. silloin var-mistat, että olet menestyjien kärkijoukossa.

kotieläin

MinnaNorismaa

Valtakunnallinen huippuosaajaruokinta ja eläinten hyvinvointi

Juhla-ateria lypsylehmille

”Lypsylehmän jokainen ateria tulee olla kuin juhla-ateria, runsas, maittava ja laadukas”, näin totesi Gordie Jones, eläinlääkäri ja 4500 lehmän omistaja ison rapakon takaa. Hän kehotti karjan-omistajia miettimään, miten saamme lehmän syömään aina yhden aterian lisää. Lisäksi hän mainitsi, että ”jos lehmällä on ongelma, sillä on etunimi ja sukunimi”. Tällä hän viittasi siihen, että ihminen on ongelmien taustalla.

korkean maitotuotoksen sekä maidon pitoisuuk-

sien perusedellytyksiä ovat runsas syönti ja erin-

omaiset rehut ihanneolosuhteissa. Lypsylehmälle

täytyy antaa parasta pöytään, ilman rajoituksia.

kuva: Minna norismaa

➽ Jos lehmällä on ongelma, sillä on etunimi ja sukunimi.

kotieläin

eläinryhmäkohtaisesti jokaisen koelypsyn jälkeen (2). uudella kausiraportilla tuotokset on ja-oteltu nähtäväksi myös roduit-tain (3). tuotettu energiakorjat-tumaitomäärä elinpäivää koh-den (EkM kg/elinpäivä) (4) ker-too karjan tuotoksesta ja kestä-vyydestä. Erityisesti ruokinnan toteutuksen onnistumista voi seurata rasva-valkuaissuhteen avulla. normaalisti se vaihte-lee 1,1 ja 1,4 välillä. pääsään-töisesti liian pieni suhde kertoo kuidun puutteesta ja liian suu-resta väkirehun määrästä, suu-ri suhde taas energian puutok-sesta. rasva-valkuaissuhdeluvut löytyvät uudelta kausiraportilta ryhmittäin eri lypsykausille se-kä neljälle lypsykauden vaiheel-le (5).

uuden kausiraportin oikeas-

sa alakulmassa on kooste tilan tuotosseurannan laatupisteistä (6). Laatupisteet kertovat tilan tuotosseurantatiedon luotet-tavuudesta ja ne määräävät ti-lan tuotostietojen virallisuuden. Mikäli pisteiden vuoden keskiar-vo on positiivinen, karjan vuo-den tuotostiedot ovat virallisia. Laatupisteiden tulkinnassa aut-tavat tuotosseurannan asian-tuntijamme.tuotosseurannan raporttien

avulla saat helposti ja nopeas-ti tietoon karjasi ajantasaiset tuotannon tunnusluvut. kaikki tuotosseurannan raportit löy-dät proagrian Verkkopalvelui-den ”raportit”-osiosta. Verk-kopalveluiden raporttitilaukses-ta pystyt valitsemaan, mitkä ra-portit lähetetään sinulle postit-se aina uusien koelypsytietojen savuttua tietokantaan.

Uutta raporteissakausiraportin yhteenveto on uudistunut kesän aikana ha-vainnollisemmaksi ja uutta tuo-tosseurannan ohjesääntöä tu-kevaksi. Elokuussa verkkopalve-luihin tuli uusi koelypsyraport-ti, josta löytyvät viimeisen koe-lypsyn lehmäkohtaiset maito-määrät, rasva-, valkuais- ja so-lupitoisuudet, EkM-tuotokset,

rasva-valkuaissuhteet sekä leh-mäkohtaiset maidonvirtaukset, mikäli tilalla on lypsyrobotti tai elektroniset maitomittarit. Lop-puvuoden aikana kausi-, koe-lypsy- sekä muista raporteista pystyy tulostaman eri versioita, joista tuloksia voi tarkastella ro-duittain, lypsykausittain, lypsy-kauden vaiheen ja tuotosluokan mukaan.

Uudistunut kausi-raportti esittelyssäuudistuneesta kausiraportista näet nopeasti ja helposti karja-si tuotosseurannan tunnusluku-jen kehityksen viimeisen vuoden ajalta (1). asettaessasi proag-rian verkkopalveluissa karjallesi vuosituotostavoitteen, voit seu-rata sen kehittymistä helposti


Vuoden 2015 aikana tuotosseurantaa on uudis-

tettu vastaamaan nykyaikaisen lypsykarjatilan

tarpeita. uudistuksen myötä mm. tuotosseuran-

nan ohjesääntö on muuttunut. tämän syksyn

uutuuksia ovat tuotosseurantanäytteestä saa-

tava tiineystesti sekä uudistuneet tuotosseuran-

nan raportit. Loppuvuoden aikana käynnistynee

ketoaineiden määritys kaikista tuotosseurannan

näytteistä. Ensi vuoden uutuuksiin lukeutuu uu-

si Webammu. uudella internet-pohjaisella am-

mulla pystyt kokoamaan itsellesi entistä havain-

nollisemmat raportit ja työlistat päivittäisen

tuotannon hallintaan. Voit tehdä eläinkohtaisia

päätöksiä mm. siemennysajankohdasta, pois-

toista ja hoidoista.

Tuotosseurannan syksyn uutuuksia!

Kausiraportin yhteenveto on uudistunut kesän aikana havainnollisemmaksi ja uutta tuotosseurannan ohjesääntöä tukevaksi. Elokuussa verkkopalveluihin tuli uusi koelypsyraportti, josta löytyvät viimeisen koelypsyn lehmäkohtaiset maitomäärät, rasva-, valkuais- ja solupitoisuudet, EKM-tuotokset, rasva-valkuaissuhteet sekä lehmäkohtaiset maidonvirtaukset, mikäli tilalla on lypsyrobotti tai elektroniset maitomittarit.

kuva: Elisa karhula

ElinaJärvenoja



Valion seinäjoen laboratorios-sa on kesän aikana automati-soitu maitonäytteiden analy-sointilinjasto, mikä on tuonut mukanaan tuotosseurantaan uudet saranakorkilliset näyte-pikarit. Vanhanmallisissa pul-loissa tulleita näytteitä ei enää analysoida seinäjoen laborato-riossa. uusia pikareita käytet-täessä on kiinnitettävä erityis-tä huomiota tarrojen liimauk-seen. Lehmäkohtaisen tarran on oltava pitkittäin ja se on lii-mattava kannen lipan alle (Ku-vat 1 ja 2).

Mikäli tarrat on liimattu väärään kohtaan, näytettä ei voida analysoida. Esikooda-tuissa pikareissa tarrat ovat valmiina, joten ne ovat valmii-ta käyttöön sellaisenaan. Esi-koodatuilla pulloilla näyte yh-distetään lehmään viivakoodi-lukijan avulla.

uusien näytepikarien myö-tä myös näytelaatikot uudis-tuivat. näytepullot asetetaan uuteen laatikkoon näytepul-lotelineissä. yhteen näytepul-lotelineeseen mahtuu kymme-nen näytepikaria ja laatikkoon seitsemän näytepullotelinettä. tyhjät paikat telineissä eivät haittaa analysointia, eikä laa-tikkoa tarvitse täyttää loppuun tyhjillä telineillä. jokaisen näy-tepullon pohjassa on lovi, jon-ka avulla näytepullo kohdiste-taan oikein päin näytepullote-

lineeseen. näin kaikki pullot ja tarrat ovat telineessä samaan suuntaan.

sopiva määrä näytettä on hieman yli 24 ml eli vähän ylem-män merkkiviivan yläpuolelle.

uusia tuotosseurannan tarvik-keita voit tilata Valma-kaupas-ta tai noutaa lähimmästä Vali-on tuote- ja tarvikemyynnistä.

eLina JäRVenoJa

kotieläin

ruokinnansuunnittelu on kuin patikointia. Voi valita hel-pon tai vaikeamman polun. tarkasti polkua tutkien voi välttää kaatumiset, mutta unohtaa minne oli menossa. pitää muistaa välillä tähyillä myös horisonttia - ja nauttia matkasta. kivinä poluilla voivat olla esimerkiksi virheet ruokinnassa, jotka aiheuttavat lypsyrobotilla käymättö-myyttä tai halvauksia. proagrian asiantuntijoilla on on-neksi taskulamppu matkassaan, jolla polkua voidaan tar-kastella yhdessä tilanväen kanssa rehuja navettahavain-tojen ja vaikkapa viljelysuunnittelun valossa. polulla voi pärjätä yksinkin, mutta useampi silmäpari näkee yleensä paremmin kuin yksi.

TaSKULamPPU VaLaiSeeMaitotilojen tilanne muistuttaa välillä vuoren rinteellä matkaamista. kaikki kallistuu, maidon tuottajahinta on pienentynyt ja jaksaminen voi olla koetuksella. negatiivi-set sadepilvet uhkaavat matkan tekoa. onnistuneella ta-loudella on väliä, ja onnistuneella ruokinnansuunnittelulla tehdään rahaa. rahaa täytyy jäädä käteen. Ei pidä tyytyä pelkästään illuusioon, että tankissa on enemmän maitoa, jos rehuihin kuluikin enemmän rahaa. proagrialla ruo-kinta suunnitellaan siten, että huomioidaan juuri käteen jäävä osuus. tätä kutsutaan maitotuotto – rehukustan-nus -laskelmaksi.

naVigaaTToRi näYTTääMutta eipä unohdeta missä oltiin menossa, siis takaisin patikointipolulle. polulla voi eksyä helposti, jos sumu yl-lättää erilaisten kaupallisten houkuttumien muodossa. tällöin olisi apua navigaattorista. proagrialla on käytös-sään laaja valtakunnallinen rehurekisteri ravintoarvoineen ja hintoineen – kuin navigaattori, jonka avulla saa puolu-eetonta opastusta. kun on mennyt hukkaan polulta, kuu-luu proagrian asiantuntijan suusta: ”tee u-käännös.” se tarkoittaa säilörehunäytteen ottamista. ilman sitä ei po-lulla pysy.

ReiTTiPiiRTURi KeRToonavigaattori piirtää myös kuljettua reittiä, ja välillä voi taukojen lomassa pysähtyä kertaamaan kulkemistaan. tämä kuljettu reitti on kuin tuotosseuranta. täynnä hy-viä muistoja onnistuneesta menneestä, ja myös niistä juu-rakoihin kompasteluista ja kivillä liukasteluista. Virheistä kuitenkin oppii. kun virheet on taltioitu ja opiksi otettu, osaa polulla seuraavalla kerralla varoa tiettyjä kiviä. joskus voi olla niin ajatuksissaan silmät taivaan pilvissä, ettei pie-niä kiviä enää huomaa. ne kuitenkin syövät ajan saatos-sa kengänpohjia. proagrian asiantuntijan kanssa voidaan pohtia ovatko tehdyt valinnat oikeita. siten matkanteosta tulee leppoisampaa ja huolettomampaa. kun on ammat-timainen tuki ja turva lähellä, voi yltää huipulle saakka.

Patikkapolulla SonJa KURonen

Ruokinnansuunnittelun patikointivinkit

Valion seinäjoen laboratorion analysointilinjaston uudistuksen myötä esikoodattujen näytepika-rien käyttäjillä on mahdollisuus tilata tiineystestejä tuotosseuran-tanäytteistä. testillä tutkitaan is-tukan tuottamien glukoproteiini-en (paG, pregnancy accociated glykoproteins) määrää maidos-sa. kun istukka muodostuu al-kion kiinnittyessä kohdun seinä-mään, paG:ta erittyy verenkier-toon ja myös maitoon. testi voi-daan tehdä, kun lehmän siemen-nyksestä on kulunut vähintään 28 vrk ja poikimisesta vähintään 60 vrk. kun testi tehdään annettujen rajojen sisällä, testin luotettavuus on 98 %.

tiineystestit tilataan viivakoo-ditietojen lähetyksen yhteydessä näyte-linkiltä. tiineystestin tulok-sen voi käydä tarkistamassa am-musta, Valmasta tai proagrian Verkkopalveluiden koelypsyrapor-tilta. yhden tiineystestin hinta on 2,5 € (alv 0 %). Mikäli perintei-siä tarrapulloja käyttävä tila ha-luaa tilata tiineystestin maidosta, sen voi tilata myös lisäanalyysinä. tällöin yksittäinen näyte otetaan tarrattomaan pikariin ja toimite-taan lähetteen kanssa laboratori-oon. tiineystestejä on voinut tila-ta tuotosseurantanäytteestä syys-kuun alusta alkaen.

elina Järvenoja

Tiineystestejä saa jo

proagrian tuotosseurannan asiantuntijoiden tehtävänä on osallistua tilojen tuotosseu-rantatiedon laadun kehittämiseen sekä vas-tata tuotosseurannan tallennuspalvelusta. uusimpana työkaluna tuotosseurantatiedon laadun kehittämisessä ovat tuotosseuranta-tiedon laatupisteet. reaaliaikaisen pisteenlas-

kun ansiosta olet jatkuvasti perillä siitä, millä tasolla tilasi tuotosseurantatiedon luotetta-vuus on. tuotosseurannan asiantuntijamme ovat apunasi pisteiden tulkinnassa ja muissa tuotosseurantaan liittyvissä asioissa.

Ota yhteyttä, autamme mielellämme!

Tarrat oikein Valion saranakannellisiin näytepulloihin

Kuva 1. Tarrat on liimattu oikein. Automaattinen analysointi onnistuu, kun kaikki tarrat on luettavissa.

Kuva 2. Tarrat on liimattu vääriin paikkoihin pikareissa, viivakoodit eivät ole samaan suuntaan. Automaattilukija ei pysty lukemaan "piilossa" olevia tarroja ja näytteestä ei saada analyysitietoja.

Tuotosseurannan asiantuntijat palveluksessasi

Tuotosseurannasta eväitä

tuotannon tehostamiseen ja hyvän

tuloksen tekemiseen, taloudelliseen

ruokintaan, tuottavaan, helppohoitoiseen

ja terveeseen karjaan sekä hyvään maidon

laatuun ja sitä kautta maidon

hyvään hintaan.

Salme asiala, p. 040 5234 124

elina Järvenoja, 0400 260 575

Katja Kellokoski, 040 829 2870

Jonna-minna Lassila, 0400 644 261

Kirsi Leppikorpi, 0400 367 656


kotieläin

Lähde Semexinsopimusasiakkaaksi!

Saat monia hienoja etuja:alennuksia siemenannoksista,ilmaiset typpitäytöt, edullisempitilasiemennyskurssi japaljon muuta. Kysy lisääomalta alue-edustajaltasi!

- Kauhat heftattuna

- Sorastuskasetti

- Telakengät

- Salaojitin

Tuurinkoski-yhtymä Oy on nytMONIX OY

Iivaalantie 15, 61400 Ylistaro Puh. 010 3221 462 , 0400661205

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISEThttp://anelma.snellman.fi

KUNNONT U O T T A J A

M E S S U TPERJANTAINA 2.10.2015, PIETARSAARI

OHJELMASSAmessuosastoja | konekenttä seminaareja | ruokailu | tutus-tumista Snellmanin toimintaan ym.

Tervetuloa!

Ensiapukoulutus maatalousyrittäjillE SPR:n vaatimusten mukainen ensiapukoulutus. Koulutus on voimassa 3 vuotta. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, 10 henkilöä / ryhmä. Koulutus kestää 2 päivää klo 8.30–15. Koulu-tuksen hyväksytty suoritus edellyttää ehdotonta läsnäoloa. Koulutus pidetään Kokkolassa (Mariankatu 28).• EA1 17.–18.11.2015 suomeksi • EA1 26.–27.1.2016 ruotsiksi Ilmoittautumiset: [email protected] Ilmoitathan nimesi, yhteystietosi, työpaikkasi ja laskutusosoitteen, niin otamme yhteyttä. Peruutukset 2 viikkoa en-nen kurssin alkua.Hinta: 190,00 € / yksittäinen osallistuja- - -

utbildning i FHj 1 För lantbruksFörEtagarEUtbildning i första hjälpen i enlighet med FRK:s krav. Utbildningen är giltig under tre år.Platserna fylls i den ordning anmälningar inkommit, 10 personer / grupp. Utbildningen pågår under 2 dagar kl. 8.30–15.45. För godkänd utbildning förutsätts ovillkorlig närvaro. Skolningen hålls i Karleby (Mariegatan 28).• 17–18.11.2015 på finska • 26–27.1.2016 på svenska Anmälningar: [email protected] Kom ihåg att meddela namn, kontaktuppgifter, arbetsplats och faktureringsadress så tar vi kontakt. Annullering-ar 2 veckor innan kursen startar.Pris: 190,00 € / person

Lisätiedot/Ytterligare information:suomeksi Carita Gustafsson-Tuhkunen ([email protected]) på svenska Susanne Witting-Vidjeskog ([email protected])

8.–10.10.2015


kotieläin

näinä aikoina ja tälle kesälle säilörehut alkavat olla tehtyinä ja paketissa. Määrällisesti satoa on tullut runsaasti, mutta laa-dullisesti säilörehussa ei pääs-täne edellisvuosien tasolle. Laa-dussa on suurta vaihtelua sula-vuuden ja valkuaispitoisuuden suhteen. rehun laatu on tärkeä tutkituttaa ottamalla jokaisesta rehuerästä näyte. Myös meije-rit tukevat rehujen analysointia. kotoisten rehujen kivennäispi-toisuudet on hyvä tietää, jot-ta kivennäisruokinta voidaan säätää kohdalleen. kivennäisa-nalyysin hinta, 20-40 €/näyte,

on edullinen verrattuna sairaan eläimen hoitokustannuksiin.

proagrian ruokinnan ohja-uspalvelun sisältämät ruokin-nan seurannan päivälaskelmat ovat rahanarvoista pohjatie-toa karjanomistajalle, koska ne kertovat karjan ruokinnasta ajantasaista tietoa. päivälas-kelma kertoo saavatko heruvat lehmät riittävästi energiaa, on-ko umpilehmien kivennäisruo-kinta kohdallaan tai tarvitsee-ko nuorkarjan ruokintaan lisä-tä valkuaisrehua. päivälaskel-mista on tukea myös seuran-taan, kun maidon pitoisuudet

ovat laskeneet ja korjausliikkei-tä tarvittaisiin.

KarjaKompassilla suunta kannattavaan ruokintaansyksyn alussa on hyvä suunni-tella ruokintaa koko vuodeksi, samalla kannattaa kilpailuttaa rehujen toimittajat. proagrial-la on käytössä maailman paras ruokinnan suunnitteluohjelma. karjakompassilla voidaan las-kea yksittäisen karjan tuotos-potentiaali, siis se, mihin saak-ka tilan karja-aines yltää. kun

säilörehun laatu on tiedossa, karjakompassilla voi suunnitel-la millaiseen tuotokseen omil-la säilörehuilla päästään. kar-jakompassi huomioi eri rehun toimittajien rehut ja sen avul-la voi optimoida sen, millaisel-la rehustuksella saadaan eniten euroja. ruokinnan suunnittelun optimointiperusteet voi valita tilakohtaisesti. käytetyin opti-mointiperuste on maitotuotto-rehukustannus, koska väkirehu-valinnoilla tavoitellaan mahdol-lisimman korkeaa tilakohtaista katetta. ruokinnan suunnitte-lun lähtötietoina tarvitaan to-

delliset ostorehujen hinnat ja maidon hinta. jotta optimoin-nin tulos on tarkka, tuotosseu-rannan tietojen on oltavat ajan tasalla ja maitonäytteet sään-nöllisesti otettuna.

Ruokinnan suunnittelu ei ole arvailua

SiniKKa KReUS: ”Ruokinnan optimi löytyy vain optimoimalla”säilörehun D-arvo on nurmirehun tärkein maitotuotok-seen vaikuttaja ominaisuus. Mitä sulavampaa säilörehua lehmillä on, sitä enemmän ne syövät säilörehua ja lypsä-vät maitoa. käytännössä kuluva kesä on tuottanut sula-vuudeltaan hyvin vaihtelevaa rehua. korjuuajan pitkit-tyminen on saattanut vähentää myös rehun valkuaisen määrää sekä lisätä sulamattoman kuidun määrää. ruo-kinnan suunnittelussa ja täydennysrehuja valinnassa jou-dumme ottamaan huomioon eri rehujen hintasuhteet ja maidon hinnan vaihtelut. karjakompassi laskee ruo-kintaa tuottojen ja kulujen perusteella. näin eri rehuval- mistajien rehut voidaan laittaa samalle viivalle.

Anna-RiittaLeinonen

Maidontuotannon erityisasiantuntija

eLina JäRVenoJa: ”Keskituotoksen kehitys nopeampaa Ruokinnan ohjausta käyttävillä tiloilla”ruokinnan ohjausta käyttävillä tiloilla mai-tokiloja lehmää kohti on kertynyt 100 kg enemmän vuosien 2012-2014 aikana ver-rattuna niihin tiloihin, jotka eivät käytä ruokinnan ohjausta. ruokinnan ohjauksen kasvu-paketin tiloilla ensimmäisenä vuon-na keskituotos nousi 210 kg/le ja toisena vuonna 183 kg/le. tilojen tulokset ovat ke-hittyneet nykyaikaisten palveluidemme an-siosta. Hyödynnä sinäkin täysimääräises-ti ruokinnan ohjauksen kasvu-, tuotto- ja toiminta-palveluita.

SonJa KURonen: ”Lehmien liikkuminen robotilla kiinni säilörehun käymislaadusta”tutkituta säilörehun laatu ja syötä vain paras rehu lypsäville lehmille. rehun kuiva-ainepitoisuus vaikuttaa väkirehun määrään appeessa. päivälaskelmien kautta voidaan nopeasti tarkistaa, onko robottikar-jasi ruokinta tasapainossa. päivälaskelmien maitotuotto-rehukustan-nus ja ruokinnan oikeellisuuden luvut kiinnostavat ruokinnanohjaus-palvelua käyttäviä tilojani.

ProAgrian

asiantuntijoiden avulla

voit säästää karjasi ruokinta-

kustannuksissa keskimäärin

5 000-20 000 €/vuosi.

Älä jätä mahdollisuutta

käyttämättä!

kuv

a: r

itva-

Liis

a n

isul

a


kotieläin

tärkeintä pohjatietoa onnistu-neelle ruokinnansuunnittelulle antaa säilörehusta otettu rehu-näyte. rehunäytteestä selviää re-hun ruokinnalliset arvot ja laa-tu. säilörehun korjuuaste, vilje-lytekniikka, säilöntätekniikka se-kä kasvu- ja korjuuajan sääolot vaikuttavat merkittävästi rehun laatuun. Maalajien sekä kasvila-jien ja -lajikkeiden erot yhdistet-tynä sadonkorjuukertaan lisää-vät vaihtelua. ilman rehuanalyy-siä ruokinnansuunnittelu on lä-hes arpapeliä. sopivan väkirehun löytäminen omalle säilörehulle sekä taloudellisesti kannattavin ruokintamalli selviää näppäräs-ti karja- kompassin ruokinnan-suunnitteluohjelmalla.

Ensimmäisessä sadossa vaihtelua korjuuajasta riippuen Hyvin sulava säilörehu ylläpi-tää tuotantoa kohtuullisella väkirehumäärällä. aikaisin kor-jatun säilörehun hehtaarisa-to jää kuitenkin myöhemmin korjattua nurmea pienemmäk-si. Ensimmäisen sadonkorjuun tuloksiin on jo vähän päästy-kin tutustumaan keski-poh-janmaan alueella. kesäkuun ensimmäisellä viikolla säilöre-hun tekoon päässeiden D-ar-vot ovat olleet yli 700 ja raaka-valkuaispitoisuuskin lähes 200. juhannuksen aikaan tai sen jäl-keen tehty säilörehu on ollut ar-voiltaan matalampaa. D-arvo on ollut 640-680 ja raakavalku-ainen vain 98-134. D-arvon ale-neminen yhdellä yksiköllä vas-taa maitotuotoksen pienene-mistä noin 0,5 kg päivässä.

Paljon valkuaista vai vähän valkuaistaValkuaispitoisuus on ollut toi-nen haasteellinen tekijä tämän kesän säilörehuissa. kun rehun valkuaispitoisuus on korkea, on uskallettava laskea väkire-huprosenttia riittävästi ja luot-taa siihen, että säilörehun val-kuainen lypsättää. silloin välty-tään mm. hapanpötsiä-ongel-mista tai juoksutusmahan kier-tymistä. Myös matala valkuais-pitoisuus rehussa aiheuttaa sa-mankaltaisia ongelmia, koska väkirehuprosentti voi silloinkin nousta liian korkeaksi. säilöre-hun kuiva-ainepitoisuudellakin on merkitystä optimaalisen vä-kirehumäärän määrittämises-sä. tämä jos mikä luo haastei-ta ensi talven ruokinnansuun-nittelulle.

Heräsikö kysymyksiä?jos karjan ruokinta tuntuu haasteelliselta, maidontuotan-non asiantuntijat auttavat mie-lellään ruokinnan optimoinnis-sa. jos rehunäytteet ovat otta-matta, proagrian näytteenotta-jat hoitavat asian kuntoon. yhteystiedot sivulla 3.

Tärkeintä pohjatietoa onnistuneelle ruokinnansuunnittelulle antaa säilöre-husta otettu rehunäyte. Rehunäytteestä selviää rehun ruokinnalliset arvot ja laatu. Säilörehun korjuuaste, viljelytekniikka, säilöntätekniikka sekä kasvu- ja korjuuajan sääolot vaikuttavat merkittävästi rehun laatuun.

Ruoho rahaksi– rehunäytteet ruokinnan perustatulevan talven ruokinnansuunnittelu on haasteellis-

ta. tarkkaan ja taloudelliseen ruokintaan päästään

vain analysoimalla rehut. ruokintasuunnitelmien

tulisi aina perustua tilakohtaisiin analyysituloksiin.

rehuanalyysi täydentää myös maa-analyysin tulok-

sia, koska sadon ravinnepitoisuudet kuvastavat

samalla maan ravinnepitoisuuksia.

työtehoseuran ja proagria Ete-lä-pohjanmaan automaattilyp-syn toiminnallisuutta tarkaste-levassa hankkeessa ilmeni, että hyvälaatuinen säilörehu on tär-keimpiä lehmien aktiivisuuteen vaikuttavia ruokinnallisia osa-tekijöitä. säilönnälliseltä laa-dultaan huono säilörehu voi sotkea lehmien omatoimista lypsyllä kulkemista. kun huo-nolaatuisen säilörehun syöttö aloitettiin, parin kolmen vuoro-kauden kuluttua lypsyllä käyn-nit vähenivät enimmillään 0,5 lypsykertaa lehmää kohti päi-vässä. Lypsyllä käynnit väheni-vät merkitsevästi, kun säilöre-hussa oli selvästi virhekäymis-tä, ja paljon käymislaatua ku-vaavia haihtuvia rasvahappoja ja ammoniakkityppeä.

Huono rehu lisää lypsylle ohjausta

Huonolla säilörehulla lypsyl-lä ohjattavien lehmien mää-rä kaksin- tai kolminkertaistui

hankkeen seurantatiloilla, ja se aiheutti päivässä lisätyötä ja -valvontaa kahdesta kolmeen tuntia. tutkija Lea Puumalan mukaan hyvin toimivassa au-tomaattilypsyssä lypsylle ohja-ukseen kuluu aikaa keskimäärin tunti vuorokaudessa yhtä lypsy-paikkaa kohden.

automaattilypsyssä hyvän maitotuotoksen edellytys on, että lehmien edessä ruokin-tapöydällä läpi vuorokauden seosrehua tai karkearehua. jos ruokintapöytä on tyhjillään, lehmien odotusalue robotin edessä täyttyy. rehun laatu vaikuttaa lehmien käyttäyty-miseen ruokintapöydällä. Mi-tä parempaa säilörehu käymis-laadultaan on, sitä vähemmän lehmä valikoi rehua ja lajittelee seosrehua.

Hyvä rehu vähentää työtä

Väkirehustus sovitetaan sopi-vaksi säilörehun laadun mu-

kaan. Hyvälaatuisella ja sula-valla säilörehulla väkirehumää-rät voidaan pitää kohtuullisina, heruvien lehmien ruuansulatus toimii ja ne saadaan pysymään myös terveempinä. käymislaa-dultaan hyvällä rehulla työtä säästyy muissakin työvaiheissa. kun säilörehu on hyvin säily-nyttä, rehun jako käy nopeam-min eikä huonolaatuisen rehun (esim. pintakerroksen) erotte-luun kulu ylimääräistä aikaa appeen teon yhteydessä. säilö-eristä käymislaadultaan ja su-lavuudeltaan paras rehu tulee syöttää lypsylehmille.

Lisää tietoa hankkeen tu-loksista TTS:n tiedottees-sa 7/2014 (658) Keino-ja lypsyrobotin käytön te-hostamiseen. Tutkija Sari Morri, Työtehoseura, [email protected] ja erityisasi-antuntija Johanna Mänty-harju ProAgria Etelä-Poh-janmaa.

Säilönnällinen laatu Tavoitearvot amS-tilan säilörehu

pH, (kuiva-ainepitoisuus) 4,1 (25 %), 4,3 (30 %), 4,5 (35 %), 4,7 (40 %)

ammoniakkityppi alle 70 g/kg n enintään 40 g/kg n

maito- ja muurahaishappo 50-100 g/kgka 35-60 g/kgka

Haihtuvat rasvahapot alle 20 g/kgka enintään 10 g/kgka

Liukoinen typpi alle 50-60 g/kg n

Sokeri 50-150 g/kgka

Säilörehu vaikuttaa lypsylehmien aktiivisuuteen

Mitä parempaa rehu on käymislaadultaan, sitä vähemmän lehmä valikoi rehua ja lajittelee seosrehua.

onnistuminen nurmirehun korjuussa ja säilönnässä vähentää

karjanomistajan työtunteja ja lisää tilan tuottavuutta.

Säilönnällisen laadun tavoitearvot ja Työtehoseuran asettamat automaattilypsyti- lan laatutavoitteet

KatjaKellokoski

Maidontuotannon asiantuntija kuva: anna-riitta Leinonen

kuva: anna-riitta Leinonen

säilörehun kustannuksista suu-ren osan vievä konekustannuk-set, kun taas kasvinsuojelun osuus lähentelee nollaa. rik-kakasvit heikentävät säilörehun maittavuutta, ja muun muassa saunakukan on tutkittu vaikut-tavan myös maidon makuun. kasvinsuojelun lisäksi pellon hy-vä kasvukunto ja riittävän tihe-ään tapahtuva nurmien uusinta vähentävät rikkakasvien määrää ja nostavat satotasoa.

Voikukan ruokinnallinen arvoVoikukan haitoista säilörehun säilymiseen ja maidon laatuun on vähän kotimaisia tutkimuk-sia. Voikukan korkeampi kos-teuspitoisuus heinäkasveihin verrattuna aiheuttaa säilöntään

ongelmia, jos sitä ei ole esikui-vattu riittävän kauan. Voikuk-kaa sisältävästä säilörehusta tu-lee märkää mössöä, joka han-kaloittaa rehun käsittelyä. koti-maisen tutkimuksen perusteella on todettu, että pieniä voikuk-kamääriä ei tarvitse pelästyä sa-don laadun kannalta.

ongelma on rikkakasvien vaikutus säilörehun maittavuu-teen. Lehmä syö huonommin sellaista rehua, jonka joukkoon on silputtu epämiellyttävän makuisia rikkakasveja. Voikuk-ka voi olla hyvinkin kitkerää. jos voikukkaa sisältävää säilörehua käytetään lypsylehmien ruokin-nassa, erityistä huomiota on kiinnitettävä kivennäisruokin-taan ja oikeaan kivennäista-sapainoon. Voikukka sisältää enemmän kalsiumia, kaliumia

ja magnesiumia kuin timotei. kun lypsylehmä saa ruokinnas-ta kaikkia pääkivennäisiä oi-keassa suhteessa, pienenee riski sairastua poikimahalvaukseen. Voikukan korkea kaliumpitoi-suus nostaa tätä riskiä. Lehmän täytyy saada kaliumia sopivassa suhteessa kalsiumin ja magne-siumin yhteismäärään nähden. Liika kalium heikentää magne-siumin imeytymistä pötsistä.

Ei voikukkarehua ummikoilleumpilehmien ruokinnassa pi-tää kiinnittää huomiota myös kalsiumiin. Voikukka sisältää paljon kaliumia suhteessa kal-siumin ja magnesiumin yhteis-määrään. ruokinnassa mag-nesiumin puute aiheuttaa kal-siumylimäärän, jonka takia leh-män elimistössä kalsiumin ir-rotus luustosta vähenee. Leh-män poikimisen jälkeen sen kalsiumtarve kasvaa nopeasti maidon tuotannon alkaessa ei-kä eläimen elimistö ehdi reagoi-da muutokseen tarpeeksi nope-asti. jos ummessaolokaudella lehmä saa kalsiumia suhteessa enemmän kuin magnesiumia, poikimahalvausriski kasvaa. Lii-

ka kalium estää pötsissä mag-nesiumin imeytymisen lehmän elimistöön.

KivennäisanalyysitLypsylehmien ruokinnassa on tärkeää, että eläimet saavat laadukasta säilörehua. oikeilla rehuilla, jotka ovat täyttäviä ja maittavia ja joiden kivennäista-sapaino on kunnossa, pysyvät eläimet terveinä ja tuottavat hy-vin. rehujen kivennäispitoisuu-det selviävät säilörehunäytteis-tä otetuista kivennäisanalyyseis-

tä, jotka huomioidaan ruokin-tasuunnittelussa. analyyseihin pohjaava ruokinta on sekä lyp-sättävää että kannattavaa.

kotieläin


Voihan voikukka!

neUVo 2020 -neUVonTaPaLVeLUn KaSVinSUoJeLUoSio mahdollistaa kas-vinsuojelusuunnitelman teon ennen kasvu-kauden alkua. kasvinsuojelusuunnitelmaa voidaan tarkentaa kasvukaudella asiantun-tijan tekemällä kasvustokäynnillä, jonka voi liittää neuvo-järjestelmään. neuvo 2020 -palvelu tarjoaa ratkaisuja akuutteihin ja pit-kävaikutteisiinkin ongelmiin helpommin ja edullisemmin.

➽ www.neuvo2020.fi

Voikukan kosteuspitoisuus aiheuttaa ongelmia säilörehun säilyvyyteen, jos paljon voikukkaa sisältävää luokoa ei ole esikuivattu riittävän kauan. Voikukkaa sisältävästä säilörehusta tulee märkää mössöä, joka hankaloittaa rehun käsittelyä. Myös rehun maittavuus heikkenee. Voikukan korkea kaliumpitoisuus nostaa poikimahalvauksen riskiä.

kuluneen kesän ilmiö on ollut valtoimenaan kel-

taisena kukkineet voikukkapellot. pitkä ja valoisa

päivä luo suomalaisille suhteellisen edun nurmen

tuotannossa, mutta olemmeko hyödyntäneet sitä

tarpeeksi tehokkaasti?

➽ Voikukkarehun maittavuus huono

➽ Kivennäisanalyysit tärkeitä, jos rehussa voikukkia

Sari Hihnala


kuva: sari Hihnala

talous


kesän 2015 kasvituotannollinen erityispiirre on kevätviljojen myöhäinen valmistuminen ja korjuu sekä väistämättä useim-milla alueilla korkeaksi jäävä puintikosteus ja luontaisesti heikkenevät kuivausolosuhteet. Viljasadon kuivauksen energian-kulutus (160 kWh/tn) on keski-määrin samaa luokkaa kuin vilje-lytoimien. Vaikeina vuosina se on helposti kaksinkertainen. Ener-giakustannus voi olla jopa puolet

viljan myyntihinnasta. rehun tuotannon energian kulutus maitotilalla on maitolitraa kohti samaa luokkaa kuin tuotanto-rakennuksen energian kulutus. sadon käsittelyn kustannus tuntuu siten myös maidontuo-tannon katteessa.

Energiaan liittyvät Neuvo 2020 -palvelutMaatiloilla käytetään paljon

energiaa pelto- ja kotieläintuo-tannossa sekä asuinrakennuk-sissa. Maatilan energiasuun-nitelma, joka tähtää energian käytön tehostamiseen, siirtyy osaksi neuvo 2020 -tilaneuvon-tajärjestelmää. Energiasuunni-telman avulla selvitetään maati-layrityksen energiankulutus, energiansäästöön ja -tuotantoon liittyvät mahdollisuudet sekä arvioidaan kannattavat ja tilalle sopivat energiaratkaisut.

Viitteitä euroalueen toipumi-selle talouskurimuksesta on havaittavissa, mutta talouskas-vun ja tätä myötä myös korko-jen nousun ennustetaan ole-van maltillista tulevina vuosi-na. tällä hetkellä maatilojen taloustilanne on tiukka lähes joka tuotantosektorilla ja mal-tillinen korkotasojen kehitys antaa hieman hengähdysvaraa maatiloille. näillä tuotto- ja kustannustasoilla alhaiset ko-rot eivät kuitenkaan riitä talou-den tasapainotukseen, vaan se ainoastaan estää tilanteen pa-henemisen.

uusia rahoituksia pohditta-essa tulee puntaroida lyhyiden ja pitkien korkosidonnaisuuksi-en välillä (1-3 kk vs. 12 kk euri-bor). Lyhyellä aikavälillä alhai-simmat rahoituskustannukset tulee saamaan lyhyemmillä kor-kosidonnaisuuksilla, mutta kor-kojen noustessa pitkällä aikavä-lillä pitkät korkosidonnaisuudet ovat edullisempia. rahoitusta pohdittaessa tulee oman inves-toinnin takaisinmaksuaika olla hyvin tiedossa, jotta voidaan va-lita optimaalinen rahoitustapa ja korkosidonnaisuus.

Maksuvalmiuden säilyttä-minen nykyisessä markkinati-lanteessa on haastavaa ja maa-

taloustukien maksatusten myö-hästyminen pahentaa tilannet-ta entisestään. oman tuotan-

non talouden tunteminen on tärkeässä roolissa. jotta pro-sessi saadaan toimimaan häiri-

öttä, voidaan maksuvalmiuden turvaamiseksi joutua turvautu-maan lainojen lyhennyslykkäyk-siin. korkotukilainoihin voidaan hakea lyhennyslykkäystä vuo-deksi kerrallaan ja se tapahtuu lomakkeella 307. tämän kesän jälkeen päteviä lyhennyksen pe-rusteluja voivat olla mm. kasvu-kauden märkyyden aiheuttamat satovahingot tai tuottajahinto-jen lasku.

Graafissa on talletuspank-kien viitekorkojen ja 12 kk:n euriborin kehittyminen vuodes-ta 2000 eteenpäin. yleinen kor-kotaso on liikkunut huomatta-vasti nykytasoa korkeammalla, jos huomioidaan myös pankki-en marginaalit. nykymuotoinen tilanne ei ole normaali ja toi-vottavasti vain väliaikaista ta-louskasvun näkökulmasta. täy-tyy muistaa sekin, että korkeat korot ovat merkki yleisestä po-sitiivisesta taloustilanteesta, jo-hon suomen toivoisi pääsevän kiinni.

Ville KarhulaHeikki ojala

Muutama sana koroista

Energian säästömahdollisuuksista ja kannatta-vimmista tilakohtaisista ratkaisuista saat hel-posti päätöksentekoa tukevaa tietoa maksutto-man neuvo 2020 -palvelun Maatilan energia-suunnitelmasta.

Lisätietoja: www.neuvo2020.fi ja Jari Tikkanen, p. 0400 162 147, [email protected].

Kannattavuutta energiatehokkuudesta ja –ratkaisuista

Maatilan energiasuunnitelma

Ympäristö

Tuotantoeläimet

Luomu

Kasvinsuojelu

Energia


talous

Mikäli investointi on liikevaih-don nousun suuruinen tai kak-sinkertainen siihen nähden, en näe investointia huonona vaih-toehtona alhaisenkaan tuotta-jahinnan aikaan. usein näin voi käydä, jos jo rakennettua tilaa hyödynnetään laajennettaessa kotieläintuotantoa.

Kustannukset tulevat todennäköisesti laskemaansekä rakennus-, kone- että tuo-tantopanoskustannukset tule-vat laskemaan, mikäli alhaisen tuottajahinnan ajat jatkuvat. rakennusten, koneiden ja lait-teiden kysyntä onkin hiipunut. kysynnän heikkeneminen alen-taa hintoja. Lypsykarjatalou-den investointien avustustaso on noussut 35 %:in hyväksyt-tävistä kustannuksista C-tuki-alueella. Lisäksi on mahdollista saada nuoren viljelijän korotus, 10 prosenttiyksikköä. korko-tuen määrä on sekä aloitustu-essa että investointituessa sen suuruinen, että korkotuki tulee käytettyä 3 %:n korkotasolla 4-6 vuodessa. tämä on merkittävä asia, koska aiemmin korkotukea on käytännössä saatu koko lai-na-ajalle. investointiavustuksen nouseminen ja yleisen kustan-nustason toivottava lasku anta-vat mahdollisuuksia investointi-en tekemiselle jatkossakin.

Investointiedellytysten selvittäminen

taloussuunnitelma on lähtö-kohta investointiedellytysten selvittämiselle. suunnitelman perusteella arvioidaan pitkän aikavälin maksuvalmiutta, kan-nattavuutta ja vakavaraisuutta. kaikki tunnusluvut kytkeytyvät toisiinsa, mutta tärkeimpänä yksittäisenä mittarina on mak-suvalmius. Lypsykarjanavettaa suunniteltaessa kannattavuus-kerroin voi olla hyvällä tasolla tuotannon merkittävän tehos-tumisen vuoksi (esim. kate kas-vaa, mutta palkkavaatimus py-syy samana). Maksuvalmius ja vakavaraisuus taas voivat olla paljon heikompia, koska inves-tointikustannus suhteessa liike-vaihtoon on usein liian suuri.

Lypsykarjatilalla tuotanto voi olla tehokasta ja kate eli tu-lojen ja menojen erotus suuri, mutta lainanhoitokulut (korot ja lyhennykset) voivat syödä sii-tä jopa kaksi kolmannesta (kate 150 000 € vs. korot + lyhennyk-set 100 000 €). tämän jälkeen veroihin, investointeihin ja yksi-tyistalouteen ei jää kuin 50 000 €. yksityistalouden suositukse-na on keskimäärin 25 000-35 000 €, jolloin loppuosa kattees-ta meneekin veroihin. tämä on ollut tilanne usein investoineel-la tilalla jopa hyvän maidonhin-nan aikaan. Mikä mahtaa olla

tilanne, kun maidonhinta on 35 snt/litra?

taloussuunnitelma tehdään proagrialla siten, että se perus-tuu tilalla aiemmin saavutettui-hin talouden ja tuotannon tu-loksiin. Maidontuotannossa keskituotosta ei voi perusteet-ta nostaa 2000 kg/lehmä vuo-dessa. toki usein robottitiloilla keskituotos on noussut mm. li-sääntyneiden lypsykertojen ja parantuneiden olosuhteiden vuoksi. Mikäli talouden ja tuo-tannon tulokset eivät nykyisellä rakentamiskustannusrakenteel-la kestä navettainvestointia, in-vestointi on järkevää unohtaa ja keskittyä nykytuotannon kehit-tämiseen. kun tuloksia on saa-tu parannettua, investointiedel-lytyksiä kannattaa arvioida uu-delleen.

Riskien huomiointi

oli kyse mistä tahansa yritys-toiminnasta tai maatalouden tuotantosuunnasta, riskiana-lyysi on tärkeä osa investointi-hankkeen suunnittelua. riskit voidaan jakaa tilan sisäisiin ja ulkoisiin riskeihin. kaikki reali-soituneet riskit vaikuttavat tilan menoihin tai tuloihin tai mo-lempiin. tuottajahinnan las-ku on tilan ulkoinen riski, jo-ka on realisoitunut lähes jokai-sessa maatalouden tuotanto-suunnassa viime vuosina. Lisäk-si maataloustukijärjestelmässä on olemassa poliittinen riski tu-kitason laskulle tai tukiehtojen muutoksille. tukiehtojen muu-tokset voivat lisätä menoja, ja sen ne yleensä tekevätkin. ulkoi-nen muutos on myös tuotanto-

panosten hintojen nousu, min-kä olemme nähneet mm. lan-noitteiden hinnannousuna.

tilan sisäiset riskit ovat pää-osin biologisesta tuotannosta johtuvia. kotieläimet voivat sai-rastua, jolloin menot kasvavat ja liikevaihto supistuu. sairastu-minen voi olla myös tilan ulko-puolinen tekijä (lomittaja, työn-tekijät, linnut, rehut jne.). koti-eläintilalla riskin aiheuttaa kaksi biologisen tuotannon muotoa, kotieläimet ja kasvit. kun ris-ki realisoituu tuotannossa, se vaikuttaa automaattisesti tilan talouteen. rehuntuotannossa säätilat vaikuttavat satotasoi-hin ja sitä kautta tuotantokus-tannuksiin tuotettua rehukiloa kohti. Menot ovat viljantuotan-nossa samat, vaikka koko sato menisi syksyn sateiden vuoksi pilalle. sisäinen riski maatiloil-la on myös yrittäjän jaksami-nen. jaksamisesta on tärkeää huolehtia, koska tutkimusten-kin mukaan hyvin voivilla mai-totilallisilla myös eläimet voivat hyvin ja tila tuottaa.

Maataloustuotantoon ja etenkin investointiin sisältyy siis monia riskejä. tämän vuoksi in-vestointilaskelmassa tilan täy-tyisi kestää investointeja 5-10 % liikevaihdosta siten, että kassa-varat kasvaisivat tai ainakin py-syisivät vakiona.

Investointiedellytykset kuntoonMeneillään oleva epävarma aika maatalous-

sektorilla ja alhaiset tuottajahinnat vaikuttavat

maatilojen investointihalukkuuteen ja -kykyyn.

Epävarmuudesta huolimatta tilan investointi-

edellytyksiä kannattaa selvittää.

TiLaKUnTo: 1 LYPSYRoboTin TiLaT TiLaKUnTo: 1 LYPSYRoboTin TiLaT 20 % kärki -10 snt/l 10 % kärki -10 snt/l

Liikevaihto 100 % 415 000 100 % 361 000 100 % 415 000 100 % 361 000menot 57 % 236 550 66 % 236 550 50 % 207 500 57 % 207 500Kate 1 43 % 178 450 34 % 124 450 50 % 207 500 43 % 153 500Korot 6 % 25 000 7 % 25 000 6 % 25 000 7 % 25 000Kate 2 37 % 153 450 28 % 99 450 44 % 182 500 36 % 128 500Yks.tal. (sis. verot) 12 % 50 000 14 % 50 000 12 % 50 000 14 % 50 000Rahoituskyky 25 % 103 450 14 % 49 450 32 % 132 500 22 % 78 500Korvausinvestoinnit 10 % 40 000 11 % 40 000 10 % 40 000 11 % 40 000Lyhennysvara 15 % 63 450 3 % 9 450 22 % 92 500 11 % 38 500Velka 31.12. 241 % 1 000 000 277 % 1 000 000 241 % 1 000 000 277 % 1 000 000Takaisinmaksuaika 16 106 11 26Velka/liikevaihto 241 % 277 % 241 % 277 %

TeemuKinnunen

Talousjohtamisen asiantuntija

inVeSToinTiedeLLYTYKSeT Vain PaRHaiLLa Maataloussektorin, erityisesti maidontuotannon haasteet ovat aiheuttaneet sen, että vain parhailla on mahdollisuus selviytyä lainoistaan ja myös investoida tulevaisuudessa. proagrian tilakunnon raportin mukaan vuonna 2013 yhden robotin lypsykarjatiloilla 20 %:lla kärkitiloista meno-% lii-kevaihdosta oli 57 % tai sen alle. oheinen laskuri näyttää, kuinka tällainen tila selviytyy velvoitteistaan. Laskurissa huomio kiinnittyy lainan takaisin-maksuajan kehitykseen liikevaihdon supistuttua, kun nykyistä investointitasoa ei alenneta. Vain paras 10 % voi jatkaa niin kuin ennenkin ja kaikki muut joutuvat muuttamaan toimintatapojaan.

kuv

a: s

cans

tock

phot

o


talous

uutta liiketoimintaa suunnitellessasi ja yrityksen toimintaa kehittäessäsi investoinnin ennakkoarviointi kannattavuuden näkökulmas-ta on ratkaisevaa päätöksen teon pohjaksi. samalla saat asiaan ulkopuolisen asiantuntijan näkökulman.

investoinnin vaikuttavuuksien arvioimiseksi teemme toteutettavuusselvityksen, joka voi koskea yrityksesi toimintaa, taloutta tai teknologiaa. yleensä investoitaessa toteutetaan myös monia muita kasvuun ja uudistumiseen kohdistuvia toimenpiteitä ja nämä saat selville tekemämme analyysin avulla. tutkimus palvelee myös rahoittajaa heidän arvioidessa investointisi rahoituskelpoisuutta.

Hyötyinä saat• arvioninvestoinninkannattavuudestajaeriinvestointivaihtoehdoista• analyysinyrityksesituotteidenjapalvelujenkysynnästäsekäkokonaistarjonnastasiosuvuudesta• suunnitelmanyrityksesitaloudenkehittymisestä• arvioinjaehdotuksenosaamisenkehittämisestä• selvityksenrahoitustarpeestajaehdotuksenerirahoitusvaihtoehdoista• näkemyksenliiketoimintasikasvunmahdollisuuksistajasuunnasta,vahvuuksistajaheikkouksista• voitkäyttääselvitystäyritysrahoituksenhaussaliiteasiakirjana.

ELy-KESKuS TAi LEAdEr-ryhMä vOi MyönTää TuKEA ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin 50 % kustannuksista (vähintään 3000 eu-ron kustannukset). Maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä koskeviin toteutettavuustutkimuksiin tuki on 40 %. Kustannukset säilyvät tu-kikelpoisina silloinkin, kun selvityksen kohteena olevaa investointia ei toteuteta. Ota yhteyttä heti! www.proagria.fi/kannattavainvestointi

Tilipalveluista terveisiä!nyt on sopiva hetki välintilinpää-töksen teolle. Maatilojen loppu-vuoden tuleva rahaliikenne poik-keaa edellisvuosista erityisesti tu-kimaksatusten osalta. Välitilin-päätöksen yhteydessä voidaan samalla arvioida loppuvuoden ja laajemminkin talven rahavir-tojen ajoittumista ja niihin va-rautumista. parhaiten se onnis-tuu kassabudjetin avulla, mutta kevyempikin tarkastelu helpot-taa rahaliikenteen suunnittelua. Välitilinpäätös helpottaa myös verotuksen pitkäjänteistä suun-nittelua. tilinpäätösvaiheessa tarvitsee tällöin tehdä vain hie-nosäätöä. Muista myös tosittei-den tuonnin hintaporras loka-kuun lopussa. tuo omat kuitti-si ennen muita niin saat nopean palvelun!

Proagrian Tilipalvelut

kiinnostuneisuus. ollaan aktiivisia ja verkostoitunei-ta. useimmiten ollaan myös aktiivisia neuvontapal-veluiden käyttäjiä. Halutaan laskemia ja vertailutie-toa, seurataan eri tuotannon vaiheissa olevaa tietoa. saatujen tulosten valossa muutetaan toimintaa tar-vittaessa. Hommat tehdään ajallaan ja useimmiten kerralla oikein, sillä todellisuudessa ne arkirutiinit ratkaisevat, tuleeko hyvää vai heikompaa tulosta. Ei kannata tehdä strategian vastaisia toimenpitei-tä arjessa, jos on asetettu toiminnalle tavoitteita.

KYSYVä ei TieLTä eKSYMeiltä asiantuntijoilta voivat kaikki maatilat kysyä apua. Meillä on laaja osaamisverkosto ulkomaita myöten. Meillä on ideoita ja vinkkejä tuotantoon, jossa halutaan toimia taloudellisesti ja tuottavas-ti. Me ehdotamme ja suosittelemme mielellämme, koska se on meidän asiantuntija-neuvojien tehtä-vä. uskaltakaa heittäytyä meidän kanssa juttusil-le ihan oikeasti. neuvon kysymistä ei pidä pelätä, koska tuskinpa kukaan oikeasti tietää omallakaan tilalla ihan kaikkea. Ei neuvojakaan aina tiedä vas-tausta, mutta hän tietää, kuka tietää. kannattaa kysyä omalle mielipiteelleen vahvistusta tai näkö-kantoja ja kokemuksia toisenlaisista toimintatavois-ta. kysykää vaikka, mitä toimintatapojen muutos käytännössä tarkoittaa, miten työ kannattaisi teh-dä, mihin aikaan, miksi, mihin vaikuttaa ja mitä sii-tä seuraa. kysykää esim. miksi nurmen lannoitus voi-daan tehdä jo äitienpäivän aikoihin, vaikka kasvukausi ei olekaan vielä alkanut tai miksi alle 6 kk ikäiselle va-sikalle ei välttämättä riitä juoma kahdesti päivässä ja lehmien nurmirehun jämät. on totta, että meiltä tulee lasku, mutta viljelijähaastattelujen pohjalta usea myös ilmineerasi, että on meidän palveluista hyötyäkin, jopa reilusti laskua enemmän.

LiiSa KoSKeLa

Kirjoitus perustuu Maaseutuyritys 2020 - hankkeen viljelijähaas-tatteluihin.

Neljän tuulen risteyksessä usealla tilalla mietitään tulevaisuuden ansaintalogiikkaa. osalla nykytiloista jatketaan toimintaa seuraavat 5-10 vuotta tai eläkeikään, sitten on ratkaisun paikka. jos an-saintalogiikka edellyttää kohtuuttomia ponnistuksia, lisää se maataloudesta luopumisen riskiä. työtä ei ole järkevä tehdä monimutkaisesti, vaan selkeää ja suoraviivaista on oltava. työn jouhevuutta haetaan koneellistamisella, joka lisää jaksamista ja aikaa esim. perheelle. osa taas arvostaa sitä, että voidaan olla pienestikin, perheen kesken, vanha väki vieressä apuna ja ammana tarvittaessa. ymmärretään, että kaikkea ei ole pakko saada heti ja maatilan toiminto-jen kehittyminen tapahtuu vaihe vaiheelta.

KaSViTiLaTnykyisin 30-50 ha kasvinviljelytila tuntuu olevan likipitäen elinkelvoton. jopa alle 100 hehtaarin kasvitilalla olisi hyvä perheen toisen aikuisen olla palkkatöissä, jotta perheelle tulisi riittävästi elantoa. Vanhalla kalustolla on mentävä ja yhteiskoneitakin oltava. toki monelle palkkatyössä olevalle perheelle 30 ha maatila tuo myös mielekästä harrastusta palkkatyön oheen, mutta pikkuruisesta lisätilistä hurraa-jia ei ole monta. Hyvänä esimerkkinä luomuohra, josta v. 2013 sai 330 € tonnilta, v. 2014 180 € tonnilta ja nyt v. 2015 avaustarjous oli n. 150 €/tn. nykyisillä viljanhin-noilla ei kasvitilaa pidetä toiminnassa ja kalustoa uusita. Bulkki ei kannata, ainakaan kauppaliikkeisiin myytynä. sa-dot voisikin olla parempi jalostaa naapurikarjan kautta tai ehkä paikoin sadolle voisi olla neutraalimpi välittäjätaho, vaikka osuuskunta.

eRiKoiSKaSViT Ja -eLäimeTErikoiskasvit, -eläimet tai -tuotanto voisivat olla hyvä vaih-toehto ja aika monia ne kiinnostavatkin. tarvitaan tietoa mm. viljelytekniikasta, jalostajasta ja kasvatusedellytyk-sistä. Energiantuotantokin kiinnostaa useita, ainakin ko-nepalvelujen tarjoamisessa. Energiamassan myynneissä on aika vaatimattomat hinnat vastaanotetulle tuotteel-le. kannattaako olkea toimittaa miinushintaan ja ostaa ravinne tilalle ja pääseekö risujenkaan keruulla palkoille? jollei sitten innostuta oikeasti esim. pajusta tai hampus-ta energian tai kuiduntuotantoon ja saada erikoiseläimis-tä oman jalostuksen kautta lisähintaa. ja miten olisi aro-maattiset öljyt? Ehkä täällä ei nähdä aivan pian lavente-lipeltoja, mutta öljyä voidaan puristaa tai uuttaa muista kasveista.

LaaJenTaa, TeHoSTaa Vai TeHdä ToiSinosalla tiloista on laajennettu tai suunnitellaan laajenta-mista. se on looginen tapa parantaa liikevaihtoa, tosin ei aina halvin. on helpompi tuottaa lisälehmillä litroja tai lisähehtaareilta kiloja, kuin tehostaa olemassa olevassa yksikössä saantoa. Esim. haasteellisemmat maidon pitoi-suuksien nostot, lihanaudan kasvunopeuden parantami-nen, pellolla esim. korkeampi hl-paino tai hehtaarisato koetaan vaikeammiksi toteuttaa.

aika monella tilalla nykyinen kustannustaso tai pie-nentyneet tuottajahinnat saavat laittamaan pillit pussiin viimeistään sitten, kun kalusto hyytyy tai navetan seinät ovat kaatumassa. osalla olisi järkevää jatkaa tuotantoa, mutta jaksamisen kanssa kipuillaan. Vaihtoehtoja mietit-täessä kannattaa pohtia myös sitä, olisiko tilan toiminta-tavoissa muutettavaa. usein pienillä muutoksilla saadaan parempia tuloksia aikaan.

TeKniiKKa aPUUnMaitopuolella automaattilypsy hidastaa maidontuotan-nosta luopumista, kun tekniikkaan orientunut nuori isäntä kelpuuttaa työläämmät lehmätkin. uuden toimintatavan myötä pitää olla tarkkana, ettei mopo keuli. Maitotilojen tilakunto-tulosteista näkee, kun tulokset laahaavat mer-kittävissä tunnusluvuissa. Vanhemmalle väelle nykytoimin-ta saattaa riittää, mutta varsinkin nuorempien pitää huo-lehtia, että esim. tekniikan kehittymisen myötä myös osaa-minen ja tulokset kehittyvät, eikä vain velkamäärä. jos tuo-tantotoiminta jää jälkeen tavoitteista, voi kyse olla myös jaksamisesta. kehitystoimia ei saada aina vietyä loppuun, eikä menetelmiä osata muuttaa. arki ei suju.

PaHan PäiVän VaRaLLetiloilla on kalustoa ja kiinteää omaisuuttakin kertynyt niin, että kaikkea ei käytetä, metsää ehditä hoitaa, eikä tunnu olevan valuuttaa hoidattaakaan. Lainoja voidaan maksaa takaisin hirveää kyytiä jopa siten, että maksuvalmius on olematon ja kassassa on mattikin pyörtynyt. Lautataape-lit saattavat lahota eikä metsää tai turhaa omaisuutta voi myydä, kun pitää olla pahan päivän varaa. jollei se paha päivä ole nyt, niin milloin sitten? toisaalta asenne pahaan päivään kertoo sen, että viljelijä on kuitenkin optimistinen: tästäkin selvitään.

STRaTegiaa SeURaTentulevaisuuteen voimakkaasti uskovia osaajia eivät tuotta-jahintojen heilahtelut hetkauta. Ei osteta koko traktoria, jos vain turbo köhii tai ulkoistetaan enemmän tekemistä vähemmän tarkkuutta vaativissa töissä. tiedetään mitä ja miten pitää tehdä ja mikä tärkeintä, myös tehdään niin. näille tiloille tuntuu olevan tyypillistä terve uteliaisuus ja

Suunnitteletko uutta liiketoimintaa?

Liisa KoskelaValtakunnallinen huippu-

asiantuntija, maidontuotannon strateginen johtaminen

p. 050 512 0615

Apua arkipulmiin ja ennakointia tulevaisuuden

haasteisiin!


talous

Venäjän markkinoiden sulkeu-duttua Valio on joutunut teke-mään vastaavan maitomäärän voiksi ja rasvattomaksi maito-jauheeksi. niiden hinta on las-kenut markkinoilla 30 % ja 40 % eli enemmän kuin tuottajahin-ta. aleneva maidonhinta lisää kilpailua myös suomen markki-noilla, kun ulkomailta on saata-vissa edullisia juustoja ja muita meijerituotteita. näin kotimark-kinoidenkin menekki/hintata-so on edelleen aleneva johtuen myös halpuuttamisesta. jolleivät kuluttajat lisää kotimaisten mai-totuotteiden kulutusta riittäväs-ti, mitä ei näytä tapahtuvan.

Vuonna 2014 maksettu jäl-kitili oli lähes 3,8 senttiä/mai-tolitra ja 2015 se oli alle 1 sen-tin litralta. Valiolaiset osuus-kunnat lopettivat maidon kau-sihinnoittelun ja alensivat hin-tatasonsa 35 snt/l helmikuun alusta. Valion ja sen osuuskun-tien kyky maksaa omasta ta-seestaan yli todellisen tilitysky-vyn on koetuksella kriisin pit-kittyessä. ja maidon tuottaja-hinnan laskut tuskin jäävät tä-hän. ruotsissa arla laski edel-leen elokuun alussa hinnan 27 senttiin litralta. Laskua vuoden alusta on noin 3 senttiä. pa-himmissa uhkakuvissa maidon-hinta voi suomessakin tipahtaa ensi vuonna alle 30 senttiä/lit-ra. toivottavasti näin ei kuiten-kaan käy.

Auttaako Venäjän viennin avautuminen?Hollantilainen rapobank enna-koi maidonhinnan kääntyvän nousuun tämän vuoden lopulla edellyttäen, että Venäjän vienti avautuu. Maidon hinnan nou-su tulee kuitenkin tapahtumaan hitaasti ollen suuresti riippuvai-nen kiinan kysynnän kasvuvauh-dista. Venäjän rupla on heiken-tynyt eli ulkomaiset tuotteet ovat nyt kalliimpia kuin 2014 keväällä. ostovoiman puuttu-essa ulkomaisten tuotteiden ku-lutus ei palaudu hetkessä van-halle tasolle vaikka raja auke-nisikin, jolleivät myyjät ole val-miita laskemaan hintojaan os-

tokykyä vastaavaksi. Euroopan komission maatalouspääosas-ton talousennusteyksikkö enna-koi maidon hinnan jäävän Eu-roopassa keskimäärin noin 35 sentin tasolle seuraavaksi kym-meneksi vuodeksi, joskin mark-kinoilla esiintyy jatkossakin suu-ria hintavaihteluita.

Hintakehitys Suomessasuomessa meijerit ovat kyenneet maksamaan viime vuosina jopa 12 senttiä muuta Eurooppaa korkeampaa hintaa maidosta. jatkossa näin ei enää ole. Venä-jän hitaan palautumisen lisäksi siihen vaikuttaa se, että arla sai

markkinaoikeuden päätöksellä tietynlaisen niskalenkin Valios-ta. Valion on vaikea puolustaa markkina-asemaansa suomes-sa tuottajahintaa alentamatta. Vientirasituksen kohdistustues-sa yksin Valioon arla ja useim-mat muut kilpailevat meijerit pystyvät maksamaan tuottajille hivenen enemmän kuin Valio ja siitä huolimatta myymään kau-palle hieman halvemmalla kuin Valio.

TuottajasiirtymätViennin huono kannattavuus uhkaa kasvattaa tuottajahinto-jen eroa. siihen Valion on pak-ko reagoida pidemmän pääl-le, jollei se halua näivettää toi-mintaansa. Muut meijerit ovat markkinoilla hintaseuraajia. tuottajasiirtymät Valiolta mui-hin meijereihin voimistavat tätä kehitystä. kannattaa muistaa, että tuottajahintatasolla suo-messa ei ole arlalle suurta mer-kitystä, kunhan vain arla suo-mi kykenee tuottamaan voittoa omistajilleen eli ruotsalaisille ja tanskalaiselle maidontuottajil-le. itse asiassa arlan johdolla on tällä hetkellä vaikeuksia selittää omistajilleen, miksi se maksaa suomalaisille maidontuottajil-le 45 % enemmän litralta kuin omistajilleen. siirtyvät tuotta-

jat lisäävät riskiä siitä, että hin-taero muuhun Eurooppaan jää pysyvästi pienemmäksi kuin mi-tä viime vuosina on toteutunut. tuottajan näkökulmasta suo siellä – vetelä täällä.

tällä hetkellä Hollannis-sa maidon spottihinnat ovat asettuneet tasolle 22 snt (18-24 snt/l) ja keskitilitys Eu:ssa on alentunut 30 senttiin. Lop-putuotemarkkinoille rasvaton maitojauheen hinta on alentu-nut varastoonostohintatasolle.

Maidon markkinatilanne ja tulevaisuuden näkymätMaidontuotannon kasvu Eu:ssa on ollut vuosina 2014 - 2015

ennätyksellistä, tällä hetkellä tuotetaan 1 mrd. litraa (8 %) enemmän

joka kuukausi kuin 2013. tuotannon kasvu ja kiinan kysynnän hiipuminen

käänsi maidon hinnan laskuun viime vuoden huhtikuussa. Venäjän

markkinoiden hyvä kysyntä ja ennätyksellisen hyvä hinta säilytti

suomessa hintatason hyvänä aina Venäjän asettamaan tuontikieltoon

asti. Maidon hinta on laskenut Euroopan markkinoilla 10 senttiä

(25 %) maitolitraa kohti vuoden 2014 alusta.

TodennäKöiSYYdeT maidon eRi KeSKiHinTaTaSoiLLe Ja niiden PeRUSTeeT:

vuosi\maidonhinta 38 snt/l 35 snt/l 32 snt/l

2015 95 % 5 % 0 %

Ennusteen vaatimukset kiina ja Venäjä eivät tuo, Eu:n ja suomen tuotanto nousee.

kiina ja Venäjä eivät tuo, Eu:n tuotanto nou-see nopeasti ja suomen tuotanto nousee.

2016 - 2019 10 % 30 % 60 %

Ennusteen vaatimukset kiina ja Venäjä tuovat, Eu:n ja suomen tuotanto laskussa.

kiina tuo ja Venäjä ei tuo, Eu:n ja suomen tuotanto nousee.

kiina ja Venäjä eivät tuo, Eu:n ja suomen tuotanto nousee.

2020> 40 % 50 % 10 %

Ennusteen vaatimukset kiina ja Venäjä tuovat, Eu:n ja suomen tuotanto laskussa, Va-lion sakot maksettu

kiina tuo, Venäjä ei tuo, Eu:n tuotanto las-kussa ja suomen tuotanto laskee.

kiina ja Venäjä eivät tuo, Eu:n ja suomen tuotanto nousee.

HeikkiOjala

Talousjohtamisen erityisasiantuntija

JuhaHämäläinen

Kehityspäällikkö

kuva: pixhill

Kalataloushallinnon muutosMuun julkishallinnon rakenteiden keven-tämisen yhteydessä myös kalataloushal-lintoa on muutettu. päällikkövirastojen määrä vähentyi yhdestätoista kolmeen ja kalatalousviranomaisten toimenkuvia muutettiin. kalaviranomaisen toiminta ryhmitellään kolmeen tehtäväalueeseen eli kalavaroihin (kalakantojen kestävä hoito ja hyödyntäminen), siniseen biota-louteen (vesi ja kalavarojen hyödyntämi-nen elinkeinotoiminnassa) sekä valvon-taan (Eu säädökset ja kalastusrajoituk-set). kansalaisen näkökulmasta uudellee-norganisoitumisen ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa juurikaan viranomaisten kans-sa käytävään asiointiin. Meidän alueel-lamme perhon- ja Lestijokilaaksojen ka-latalouden viranomaisasioista vastaavat pohjanmaan Ely-keskuksen kalatalous-palvelut ja kalajokilaakson alueella kai-nuun Ely-keskuksen kalatalouspalvelut.

Luvattoman kalastuksen rikesakko nousee 100 euroonkalastusmaksut jäävät luvattoman usein maksamatta satunnaisesti kalastavilta. syyskuun alusta luvatta kalastanut voi saada 100 euron rikesakon. ilman kalas-tuksenhoitomaksua kalastaneelle tai ra-vustaneelle voidaan määrätä 100 euron rikesakko. samoin 100 euron rikesakko voidaan määrätä ilman viehekalastus-maksua kalastaneelle. asetus on tullut voimaan 1. syyskuuta 2015.

***

Mikäli joltain jotain on jäänyt kalastuk-sen osalta selkiintymättömäksi, on ole-massa koko joukko ihmisiä joiden puo-leen kääntyä. tämän sorttisia ihmisiä löytyy mm. kalatalouden neuvontajärjes-töistä (kalatalouden keskusliitto: www.

ahven.net, suomen Vapaa-ajankalas-tajien keskusjärjestö: www.vapaa-ajan-kalastaja.fi), viranomaistahoilta (maa- ja metsätalousministeriö: www.mmm.fi, ELy-keskusten kalatalouspalvelut tai ympäristötoimialat: www.ely-keskus.fi, Luonnonvarakeskus: www.luke.fi) sekä oppilaitoksista (yliopistot, kalatalous-oppilaitokset).

Kalatalouskeskus


toiminnanjohtaja eeRo HaKaLapuh. 0400 162 445

[email protected]

Kalatalous-keskus

mistä olet kotoisin, ketä kuu-luu perheeseesi ja mitä teet ammatiksesi?olen kotoisin sievistä, jossa asun edelleen viljellen vanhaa sukutilaani. Lisäksi toimin maa-seutuasiamiehenä nivalan yh-teistoiminta-alueella toimipaik-kanani sievi. perheeseeni kuu-luu vaimo Leila ja tytär jenni.

olet Keski-Pohjanmaan Kala-talouskeskuksen uusi puheen-johtaja. miten kalatalouskes-kus on Keski-Pohjanmaalla or-ganisoitunut ja mitä se tekee?kalatalouskeskus on valtakun-nallisen kalatalouden keskus-liiton (www.ahven.net, kannat-taa tutustua) alueellinen jäsen-organisaatio. kaikenlaisen ka-laan ja veteen liittyvän elinkei-notoiminnan edistäminen sekä kalavesien osakaskuntien ja ka-lastusalueiden palveleminen on ykkösasiamme, mutta samal-la tuemme myös laajaa vesiin liittyvää vapaa-ajantoimintaa. rahoitusta saamme valtion ka-lastuskorttivarakertymästä se-kä omasta palvelutoiminnasta. toiminta-alueemme kattaa kol-me vierekkäistä jokilaaksoa eli perhon-, Lesti- ja kalajoen järvi-neen ja jokineen. näistä kaikista on myös tasainen edustus kala-talouskeskuksen johtokunnas-sa, joka on eräänlainen oman tonttinsa hoitava proagria kes-ki-pohjanmaan alajaosto. joh-tokunnan tukemana kenttätöi-tä hoitaa ainoa palkollisemme iktyonomi, toiminnanjohtaja Eero Hakala.

Kovasti puhutaan kalatalous-keskusten organisoitumisesta tulevaisuudessa. Keski-Poh-janmaalla Kalatalouskeskus toimii Proagria Keski-Pohjan-

maan yhteydessä. onko toi-mintamalli hyvä ja miten sitä kehittäisit?proagria keski-pohjanmaan yh-teydessä on ollut hyvä toimia ja etenkin talouden turva se on ol-lut monina vuosina. ongelma-na on yhden toimihenkilön työ-panoksen kohdentaminen ja töiden priorisointi. töitä olisi enemmän kuin ehtii tehdä, mut-ta mistä saada toimitusmaksu-ja? Myös sijaisjärjestelyt ovat ongelmallisia.

tällä hetkellä on alkamassa selvitys laajemman kalatalous-keskuksen perustamisesta poh-joisten naapuriemme kanssa ja olemme selvityksessä mukana. Mielestäni meidän tulee tarkas-tella tulevaisuutta avoimin mie-lin ja tarvittaessa olla valmiita muutoksiinkin.

Kalastus- ja vesistöasioissa yksityinen etu ja yleinen hy-vä saattavat joskus olla risti-riidassa. ovatko kalatalous-keskuksen tehtävät mielestäsi painottuneet edunvalvonnan ja neuvonnan näkökulmasta oikein?osakaskunnathan ovat niitä keskeisiä toimijoita, joiden toi-meksiantojen pohjalta suori-tetaan edunvalvontaa yleisen edunvalvonnan lisäksi. nämä toimeksiannot hoidetaan, mut-ta muutoin keskitytään kalavesi-en hoitoon ja neuvontatyöhön. tässä vaiheessa ei ole tarvetta muuttaa toimintalinjaa. kalas-tuslain muutos tuo varmasti uu-sia asioita tullessaan.

Vapaa-ajankalastuksen ylin päättävä taho Suomessa on maa- ja metsätalousministeri-ön Kala- ja riistaosasto. Kala-talouden Keskusliitto ja Vapaa-

ajan kalastajien Keskusjärjestö ovat valtakunnallisia kalatalo-uden kehittämis- ja edistämis-järjestöjä. miten yhteinen työ valtakunnallisesti ja keskipoh-jalaisittain sujuu?Mielestäni täällä meidän alueel-la yhteistyö sujuu hyvin. ollaan yhteisissä tapahtumissa muka-na ja etenkin nuorten tapahtu-missa on yhteistyötä. Valtakun-

nan tason ongelmat eivät näy kovin paljon täällä.

Kalastus on oiva harrastus myös nuorille. miten kalatalo-uskeskus asiaa edistää?nyt on jo oltu mukana valta-kunnallisen kalastuspäivän ta-pahtumissa ja muutamissa osa-kaskuntien ja koulujen järjestä-missä tapahtumissa. Varmasti

olisi tarpeen edelleen joka osa-kas/kalastuskunnalle painot-taa, että nuorissa on tulevai-suus ja jokainen järjestäisi nä-köisensä tapahtuman, joissa re-surssien puitteissa pyrkisimme olemaan mukana. jossakin on ollut nuorten eräkerhoja, jois-sa kalastuskunta on ollut mu-kana. tätäkin ideaa kannattaa viedä eteenpäin. koulutkin ovat järjestäneet tapahtumia. kaikki nämä edellyttävät, että innok-kaita vapaaehtoisia toimijoita saadaan mukaan.

Syötkö kalaa ja mikä on paras kalareseptisi?kalaa tulee syötyä varmasti moninkertainen määrä suosi-tuksiin nähden, sillä kalastus-päiviä on vuodessa 70-100. tammi-syyskuussa on itse pyy-dettyä kalaa on pöydässä joka päivä eri muodoissa. talvella syödään madekeittoa ja -mu-hennosta. Viimeistään maalis-kuulta lähtien savustetaan ah-venia savustuspöntöllinen tai useampi viikoittain ja siinä vä-lissä syödään hauet eri muo-doissa. Välillä tehdään särjis-tä purkkikalaa. joskus on savu-ahvenia sen verran paljon, että niistä tehdään keitto seuraaval-la reseptillä:

keitetään vesi, reilu kasa pe-rattua savuahventa, pippuria ja sipuli. Lisätään ruokakermaa tai paketti koskenlaskija-juus-toa. Lopuksi tilliä, voinokare ja tarvittaessa suolaa. jos jostakin syystä kaloja ei ole kovin pal-jon, voi tehdä keiton perunoi-den kanssa.

Mutta kyllä se lämmin savu-ahven on parasta syötynä mökin terassilla alkukesällä kun linnut laulavat eikä sääskistä ole vielä tietoakaan. se se on jotakin!

Mauno Korhonen - kalatalous-keskuksen uusi puheenjohtaja

Sieviläinen Mauno Korhonen on Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen uusi puheenjohtaja.

1.1. 2015: Kolme kalatalousELYä

31.1.2015: Kolme kalatalousELYä


Kalatalouskeskus

reisjärvellä sijaitsevan kiljanjär-ven ja sen yläpuolisen vesistön valuma-alueella on käynnisty-mässä kunnostustoimenpiteiden esiselvityshanke. Hankkeessa sel-vitetään soveltuvimmat kunnos-tuskohteet kuormituksen vähen-tämiseksi, niiden rahoitusmah-dollisuudet sekä kotijoen uo-man purkautumiskykyä heiken-tävät tekijät. Lisäksi laaditaan toimenpide-ehdotuksia veden laadun ja siihen liittyvän virkis-tysarvon parantamiseksi.

Esiselvitystyön aloitteen te-

kijä on kiljanjärven kyläyhdis-tys. Hanketta rahoittavat poh-jois-pohjanmaan Ely-keskus, reisjärven kunta ja Vattenfall. Hankkeen toteuttaa proagria keski-pohjanmaa, jonka ympä-ristöasiantuntijat kalatalouskes-kuksesta sekä Maa- ja kotita- lousnaisista laativat paikallisten sidosryhmien kanssa yhteistyössä toimenpidesuunnitelman ja sii-hen tarvittavat hakemukset var-sinaiselle kunnostushankkeelle.

Hankkeesta järjestetään tie-dotustilaisuus lokakuussa, tar-

kempi aika ja paikka löytyvät ai-kanaan paikallislehden ilmoituk-sesta.

LiSäTieToJa eSiSeLViTYS-HanKKeeSTa anTaVaT: Pekka Sorola, kiljanjärven kyläyhdistys p. 044 544 [email protected] Höglund, proagria keski-pohjanmaap. 043 825 [email protected]

Kunnostusaloitehanke käynnistyy Kiljanjärven yläpuolisen vesistön valuma-alueella

Kotijokihanke alkaa

Vähintä mitä ravustaja ja ra-puvesien hoitaja voivat puu-hastellessaan tehdä, on pitää huoli siitä, ettei rapuruttoa siirretä pyyntien tai ravunsiir-tojen yhteydessä. rapukamu-hanke on laatinut hyvän ohje-vihkosen siitä, miten rapupyy-dykset pitää käsitellä ennen uutta pyyntikautta tai pyydys-ten siirtoa uusiin vesiin.

ravustajilla on usein us-komus, ettei täpläraputyypin rutto ole vahingoksi täplära-pukannoille. se ei nykytietä-myksen mukaan pidä paik-

kaansa. kun tartunta on riit-tävän ärhäkkä, myös täplära-pu menehtyy ruttoon. kaik-kein ikävin tilanne on silloin, kun henkitoreissaan kituutte-levat (täplä)ravut sinnittele-vät ruttoitiöiden kasvualustoi-na jopa vuosikausia. se tietää rapukannan alennustilaa tai jopa turmiota, myös täplära-vulle.

täpläraputyypin rutto tappaa lähes järkiään jokira-vut eli rapujen siirroissa pitää olla tarkkana. jos rapuja siir-retään, pitää varmistua siitä

kumpaa lajia ravut ovat, ettei jokirapujen siirron yhteydessä vesiin siirretä täplärapuja.

Meidän keskipohjalaisissa vesissämme täplärapu ei tah-do menestyä eli sen kotiutta-minen jokiravun tilalle tietää vain ongelmia ravustukselle. Ei muodostu ravustettavia rapu-kantoja, eivätkä jokirapukan-nat kuunaan palaudu. Malttia ja huolellisuutta siis ravustuk-seen ja rapujen siirtoon! jos oma ymmärrys ei riitä, niin neuvojaltahan voi tarpeen vaatiessa asiasta kysäistä.

Täplärapu ja rapuruttotavalliselta kalastajalta saati kansalaiselta unohtuu

usein se, miten vahingollista voi olla omatoiminen

rapujen siirtely vesistöstä toiseen. pahimmillaan

ravustettava rapukanta menetetään lopullisesti ja

monesti rapukannat saatetaan vuosikausia kestävään

alennustilaan pelkästään huolimattomalla pyydysten

käsittelyllä.

onkimiseen ja pilkkimiseen ei tarvita pääsääntöisesti lupia. Muut kalastusmuodot vaativat 18–64-vuotiaalta kalastajalta ai-na luvan. Viehekalastusta harras-tavan 18–64-vuotiaan tulee mak-saa kalastuksenhoitomaksun li-säksi joko kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu tai paikalli-nen kalastuslupa. Verkkopyyntiin tai ravustukseen tarvitaan kalas-tuksenhoitomaksun lisäksi vesi-alueen omistajan lupa. Erityisve-sialueilla (eli virtaavissa lohipitoi-sissa vesissä ja erityiskalastuskoh-teissa) pitää myös alle 18-vuoti-aalla ja yli 64-vuotiaalla olla pai-kallinen lupa.

Valtion kalastusmaksut (ka-

lastuksenhoitomaksu ja kalas-tusläänikohtainen viehekalastus-maksu) voi hankkia Metsähal-lituksen verkkokaupasta (www. eraluvat.fi) tai vaikkapa r-kioskil-ta. Maksukuitti tai sen kopio on pidettävä aina kalastettaessa mu-kana. Kalastuksenhoitomaksu on 24 € kalenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden kalastus-jaksolta. Kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu on 31 € ka-lenterivuodelta tai 7 € seitsemän vuorokauden ajalta maksupäi-västä tai muusta maksukuittiin merkitystä päivästä alkaen.

Edullisinta on hoitaa kalas-tusluvat kuntoon ennen kalaan lähtemistä.

Kalastusluvat on helppo hankkia

Maa- ja kotitalousnaiset


Riitta Huhtala

Syysterveisetkesän jälkeen olemme taas palanneet arjen aherrukseen ja pimeät syysillat tekevät tuloaan. kulunut kesä oli ilmo-jen puolesta vaihteleva, mutta onneksi kaikille meille sa-ma. toivottavasti kesän aikana saitte levätä ja tehdä asioi-ta, joita kesässä arvostatte ja haluatte silloin tehdä. Minä sain käydä tutustumassa kälviän ruotsalon maa- ja koti-talousnaisten toimintaan illanvieton merkeissä pirskerissä. ilta oli oiva esimerkki siitä mitä maa- ja kotitalousnaisten paikallinen tekeminen ja yhteisöllisyys parhaimmillaan on. illan aikana näin ja koin paljon iloisia kasvoja, kohtaamisia, yhteistä tekemistä sekä hyvää ruokaa.

syksy tuo meille arjen lisäksi järjestön puolelta tapahtu-mia, matkoja ja osallistumisen mahdollisuuksia. kesän aika-na kruununvoudintalo on herännyt uuteen kukoistukseen. toivon, että paikallisyhdistykset käyttävät kruununvoudinta-lon puitteita omiin tapahtumiinsa ja retkikohteena. Meillä on ilo saada vieraaksi Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen halli-tus ja kaikkien piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat. He tulevat kokoustamaan ja viettämään strategiapäiviä kokkolaan syyskuussa. näin saamme mahdollisuuden esitellä upeaa toimin-taamme koko järjestölle.

toivotan kaikille hyvää syksyä, tavataan maakunnassa!

Maa- ja kotitalousnaiset elokuvassakeski-pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset ovat mukana Juho Kuos-masen olli mäestä kertovassa nyrkkeilijä-elokuvassa. Maa- ja koti-talousnaiset huolehtivat elokuvan muonituksesta hääkohtauksessa ja saattaapa jokunen naisista päästä elokuvaankin. nyrkkeilijä-elokuva saa ensi-iltansa keväällä 2016, ja sen tuottaa Elokuvayhtiö aamu. Elo-kuva nähdään myös Cannesin elokuvajuhlilla.

Hyödynnä ympäristö- sopimusta luonnon ja maiseman hoidossa Parasta

suunnitteluaikaa

ovat kesä ja syksy –

tilaamalla nyt

helpotat kevään

ruuhkaaTilallasi voi olla mahdollisuuksia ympäristösopimukseen, joka koskee perinnebiotooppien ja muiden luonnon monimuotoisuus-kohteiden hoitoa. Suunnittelukäynnillä yhdessä asiantuntijan kanssa selviävät sopimukseen haettavat kohteet ja oikeat hoitotoimenpiteet

”Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito” – ympäristösopimus voidaan tehdä mm. perinnebiotoopeista, luon-nonlaitumista, reunavyöhykkeistä, metsäsaarekkeista, muinais-muistokohteista ja maaseudun kulttuuriperinnön hoitamisesta.

Ympäristösopimus tehdään viideksi vuodeksi. Hoidettavan lohkon tulee olla vähintään 0,05 ha ja koko sopimusalueen yhteensä vähintään 0,3 ha. Sopimuksia haetaan päätukihaun yhteydessä 30.4. mennessä. Mavi ilmoittaa vuosittain haussa olevat sopimukset.

Sopimusalueiden hoidon tulee perustua etukäteen tehtyyn suunni-telmaan. Kun teetät hoitosuunnitelman asiantuntijalla, teet juuri oikeita hoitotoimia. Tämä helpottaa myös vaadittavan hoitopäi-väkirjan pitämistä.

Lisäpalvelut:Neuvo 2020: Maisema- ja luontokohteiden kartoitus ja neuvontaPienryhmäneuvontaNaapuritilojen yhteissuunnitelmat

Ota yhteyttä, niin keskustellaan tarkemmin!

SUUNNITTELUPALVELU

Maastokäynti• Alueiden laajuuden määrittely• Kohteen ja arvojen määrittely• Kohteen hoitotoimien määrittely

Hoitosuunnitelma• Kohteen kuvaus• Hoidon tavoitteet ja vaikutukset

ympäristöön• Vuosittaiset hoito-ohjeet lohko-

kohtaisesti ja aikataulu• Sijainti- ja suunnitelmakartat

Opastus hakemuksen täyttämiseen

www.maajakotitalousnaiset.fi, www.proagria.fi

Kuv

a A

uli T

eppi

nen

Maisema- ja ympäristöasiantuntija

Jaana Höglund p. 043 825 4284 / [email protected]

Tunnelmia Maa- ja kotitalousnaisten Navettabileistä

kuvat: Elisa karhula


Vuoden 2015 maa- ja kotitalousnainen

nyt etsitään vuoden 2015 keski-pohjalaista maa- ja kotitalous-naista. Ehdotuksia voivat tehdä yhdistykset sekä yksityiset henki-löt. Valinta tullaan jatkossa te-kemään vuosittain, ja valinnan julkistaminen tapahtuu proag-ria keski-pohjanmaan ja kes-ki-pohjanmaan Maa- ja kotita-lousnaisten vuosikokouksessa marraskuussa. Valinnan tekee keski-pohjanmaan maa- ja koti-talousnaisten johtokunta mää-räpäivään (16.10.2015) men-nessä tulleista ehdotuksista. Li-sätietoja kilpailusta Maa- ja ko-titalousnaisten nettisivuilla.

Vuoden maisemateko –kilpailu

Maa- ja kotitalousnaiset valitse-vat syksyllä 2015 Vuoden mai-semateon. Maisemateko voi ol-la pieni tai suuri teko, joka on muuttanut maisemaa parem-maksi. tunnustuksen saajana voi olla yksittäinen henkilö, pai-kallinen yhdistys, talkooporuk-ka tai muu taho. syyskuun 15. päivään mennessä ehtii vielä il-moittautua mukaan kilpailuun.

perustele ja kuvaa tekosi (en-nen ja jälkeen kuvat) ja toimita tiedot piirikeskukseen maisema-asiantuntija jaana Höglundille.

Kuka kerää eniten metsämarjoja!

Miljoona litraa metsämarjo-ja -kilpailu on käynnissä. Mar-jastuksesta kilpaillaan 1.7.–30.9.2015 välisenä aikana. kootkaa yhdistyksenne väestä porukka kisaan. ryhmän maksi-mikoko on 30 henkeä. joukkuei-siin kuuluvat voivat osallistua ki-saan myös yksilösarjassa. Myös ilman ryhmää voi osallistua. Merkitkää ylös kilpailuaikana keräämänne marjat. Marjat mi-tataan litroissa. Voitte käyttää merkitsemiseen kampanjakort-teja (saatavilla piirikeskuksesta) tai tulostaa taulukon Maa- ja kotitalousnaisten nettisivuilta. Metsämarjoiksi luetaan mus-tikka, villivadelma, ahomansik-ka, juolukka, puolukka, hilla, karpalo, variksenmarja, tyrni ja pihlaja. ilmoittakaa joukku-eenne jäsenet sekä keräämän-ne marjalitrat 15.10.2015 men-nessä nettilomakkeella (www.maajakotilaousnaiset.fi). ryh-män tuloksen yhteystietoineen voi myös postittaa Maa- ja ko-titalousnaisten keskukseen (pL 251, 01301 Vantaa).

Maa- ja kotitalousnaisten tunnustus-palkinto 2015 Maa- ja kotitalousnaisten tun-nustuspalkinto (entinen taito-viiri) on järjestöllinen huomion-osoitus, jonka Maa- ja kotita-lousnaisten keskus ry:n hallitus myöntää vuosittain. tänä vuon-na palkinto myönnetään yhdis-tykselle.

yhdistykset tekevät hake-muksensa tunnustuspalkin-nosta omalle piirikeskukselleen 1.10.2015 mennessä. Hake-mukseen selvitetään pääasias-sa kuluvan ja edellisen vuoden toimintaa. kukin piirikeskus va-litsee hakijoista yhden ehdok-kaan Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry:n hallituksen käsitel-täväksi, joka valitsee palkinnon saajan. palkinnon myöntämi-sessä painotetaan ammatillis-ten valmiuksien kehittämistä, järjestöllistä aktiivisuutta, osal-listumista oman alueen yhteis-kunnalliseen kehittämiseen se-kä yhteistyötä muiden järjestö-jen ja yhteisöjen kanssa.

Kruununvoudintalo kutsuu tutustumaan

keski-pohjanmaan Maa- ja ko-titalousnaisten juhla- ja kokous-palvelutoiminta käynnistyi huh-tikuun alussa kruununvoudin-talolla kokkolassa. Maa- ja ko-titalousnaiset vuokrasivat käyt-töönsä historiallisen rakennuk-sen kruununvoudintalon kan-natusyhdistykseltä.

kruununvoudintalolla Maa- ja kotitalousnaiset tuovat esille talon historiaa tarjoamalla ma-kuelämyksiä tarinoiden kera. Maa- ja kotitalousnaiset kehittä-vät kruununvoudintalon toimin-taa järjestön arvojen mukaisesti lähiruoka, paikallinen kulttuuri, ympäristö ja yhteisöllisyys huo-mioiden. tiloissa järjestetään monenlaisia tilaisuuksia ja ta-pahtumia perinteitä kunnioitta-en, esimerkkeinä perinnepäivät ja elämysillalliset. tila sopii se-kä kokouksiin että juhlapaikaksi.

tervetuloa kyläilemään kruununvoudintalolle! sopi-kaa kyläilyaikataulu kruunun-voudintalon emännän, au-li saukon, kanssa. aulin tavoi-tatte numerosta 043 825 4281 tai sähköpostitse [email protected].

www.maajakotitalousnaiset.fi

johanna muistuttaa

MKnKesKiPoHjAnMAA

TAPAHTUMAT JA KOULUTUKSET

kuv

a: M

kn

k, t

imo

Vilja

kain

en

Superruokaa Pohjolasta -aluetapahtuma12.9. kalajoki, tyngän myl-ly, klo 9, mukana kalajoen maa- ja kotitalousnaiset

KURSSiTSuperruokaa Pohjolasta, ka-lajoki, ti 15.9. klo 18, kalajo-en kristillinen opistoVälipala ja smoothiet, Lesti-järvi, ke 16.9. klo 18, yläkou-lun opetuskeittiö Suolaisia ja makeita piira-koita sekä smoothiet, reis-järvi, ti 6.10. klo alk.18, ylä-koulun opetuskeittiö Superruokaa Pohjolasta, Lohtaja, ma 12.10. klo 18, seurakuntakotiKasvisruokaa, kalajoki, la 17.10. klo 10, Mehtäkylän koulu

KURSSiT YHTeiSTYöS-Sä KoKKoLan SeUdUn oPiSTon KanSSa:Ruisleivästä patonkiin, kok-kola, la 14.11. klo 10-15, Länsipuiston koulu

KURSSiT YHTeiSTYöSSä PeRHonJoKiLaaKSon KanSaLaiSoPiSTo KanSSa:Superruokaa Pohjolasta, Ve-teli, la 10.10. klo 10, keskus-koulun kotitalousluokkaerityisruokavaliot, kausti-nen, la 24.10. klo 10, keskus-koulun kotitalousluokkaerityisruokavaliot, perho, la 7.11. klo 10, keskuskoulun kotitalousluokkaHerkutellaan kotimakkaroil-la, Halsua, la 21.11. klo 10, yläkoulun kotitalousluokka

KURSSiT YHTeiSTYöSSä SUomenSeLän KanSa-LaiSoPiSTon KanSSa:Superruokaa Pohjolasta, kinnula, ti 29.9. klo 18 kes-kuskoulun kotitalousluokkaSuperruokaa Pohjolasta, Lestijärvi, ke 30.9. klo 18 ja jatkuu 14.10. klo 18 keskus-koulun kotitalousluokka

Hygieniakurssi ja -tes-ti, kaustinen, ke 21.10. klo 17.30, Vintturi-tastulan kylä-talo. Lisätietoja ja ilmoittau-tumiset: Marja-Leena sauk-kosaari, p. 0400 260 265.

Hygieniakoulutuksia ja hy-gieniatestauksia voi tilata seija Varilalta, p. 0400 137 899. Hygieniakoulutuksen hinta on 62 €/ hlö (sis. alv.), sis. koulutuksen, testin ja passin. pelkkä testi ja passi 43,05 €/ hlö (sis. alv).

➽ www.proagria.fi/kp -> Maa- ja kotitalousnaiset

LiSäTieToJa maa- Ja KoTiTaLoUSnaiSTen TiLaiSUUKSiSTa Seija Varilalta, p. 0400 137 899 tai [email protected].

Maa- ja kotitalousnaiset

Tervetuloa!

PerinnepäiväKruununvoudintalolla Kokkolassa la 19.9.2015 klo 10-15

Esillä perinteisiä kädentaitoja ja työnäytöksiä esim. risuluudan, lelujen, pläkkiastioiden, olki-himmelin ja haarukkapitsin valmistuksesta sekä mattojen kutomisesta. Lisäksi esillä ja myyn-nissä paljon käsitöitä.

Perinteisiä herkkuja valmistuu monenlaiseen nälkään. Kahviossa myynnissä pannukakkuja, juustoleipäpaistia sekä muttia. Tervetuloa!

***

Lokakuun iltojen hämärtyessä Kruununvoudintalon juhlasalissa

Rakkauden ilta – elämysillallisetpe 9.10.2015 klo 19 • la 10.10.2015 klo 19

Illan ohjelmassa syksyn sesongin mukainen riistamenu, joka nautitaan yhdessä kruununvou-din ja hänen rakastettunsa kanssa. Ohjelman lomassa koskettavia teatteri- ja musiikkiesityksiä, joiden siivittäminä matkaamme Kruununvoudintalon historiassa 1600-luvun lopulle.

Tapahtuma tulee ennakkomyyntiin. Liput varattavissa Johannalta ja Aulilta.

***

Marras- ja joulukuussa Kruununvoudintalon pikkujoulutVaratkaa sopiva ajankohta pikkujouluruokailulle, taatusti maukasta ja tunnelmallista!

ProAgria Tapahtumat


koneagria-näyttely pidetään 8.–10.10. tampereella, tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa. näytteilleasettajia on tulossa hy-vin, joten ammattilaisille saadaan hyvä otos tarjolla olevista koneista, laitteista ja tarvikkeista. koneagri-alle uusi toimintaympäristö ja hy-vä paikkojen kysyntä takaavat sen, että näyttely tulee uudistumaan. – jonkin verran on tulossa uusia yrityksiä mukaan. Lisäksi näytteil-

leasettajilla on uusia tuotteita ja edustuksia, sanoo näyttelypäällik-kö marko Toivakka. näyttely pide-tään aiemmista vuosista poiketen kolmipäiväisenä.

Kasvintuotanto vahvasti esillätänä vuonna näytteilleasettajien tarjonta painottuu aikaisempia vuosia enemmän kasvintuotan-toon ja yksimahaisiin, koska näyt-tely on lähempänä vilja-suomea. Myös nauta- ja maitosektorille on hyvä tarjonta, sillä mukana on vah-voja nautakarjatalouden toimijoi-ta, kertoo toivakka. Myös semi-naariohjelmassa kasvintuotanto-painotus näkyy, sillä suunnitteilla on mm. viljanviljelyyn, viljamarkki-noihin sekä suorakylvöön keskitty-vät seminaarit sekä aiV:ta käsittele-vä seminaari säilöntämenetelmän saaman nobelin 70-vuotisjuhla-vuoden kunniaksi. Myös viljelijöi-den työhyvinvointi, sikatalous ja luomu ovat ohjelmassa.

Kokoa ryhmä ja tule KoneAgriaankoneagria näyttely on hyvä retki-kohde. kokoa ryhmä, isompi tai pienempi, ja tule näyttelyyn. jo yh-

deksän hengen ryhmä saa pääsy-liput edulliseen 12 euron hintaan (normaali 17 €). ryhmälippu-ja voi tilata Eeva-Liisa kivimäeltä, 040 576 8740, [email protected]. Ennakkoon tilatut liput ja kuljetus sisäänkäynnin eteen te-kee näyttelyyn saapumisen vaivat-tomaksi. ryhmälippuja voi ostaa myös sähköisestä lippukaupasta. ryhmäruokailun tai kahvit voi va-rata etukäteen: [email protected] tai 020 770 1273.

Näyttelyyn on helppo tullatampereen messu- ja urheilukes-kukseen on hyvät liikenneyhteydet. Messukeskus sijaitsee 3-tien varrel-la, joten messualueelle on helppo poiketa omallakin autolla. alueella on runsaasti paikoitustilaa. Messu-alue sijaitsee 15 minuutin matkan päässä linja-autoasemalta, rauta-tieasemalta ja tampere-pirkkala lentoasemalta.

näyttelyn järjestävät proag-ria keski-suomi ja proagria Län-si-suomi. näyttely on järjestykses-sään yhdestoista. näyttelyn pääyh-teistyökumppanit ovat agco suo-mi, k-Maatalous, nHk-keskus, to-mas kjellman ja turun konekeskus / konefarmi.

KoneAgria on tänä vuonna laajempi kuin koskaan. Nähtävää riittää useammallekin päivälle.

kuv

a: t

omi t

uulir

anta

KoneAgria tänä vuonna Tampereella

Koneagria Tampere8.–10.10.2015 tampereen Messu- ja urheilukeskusilmailunkatu 20, 33900 tampere avoinna: to-pe klo 9-17, la klo 9-16 Liput: 17 € / 12 €www.koneagria.fiwww.facebook.com/koneagria

KoneAgrian seminaarit ja tietoiskut

ToRSTai 8.10.• Viljamarkkinat,ProAgria• Automaattiohjauksenjapaikkatietoonperustuvan

tekniikan hyödyntäminen, koneviesti• MaatalousjatyöterveysSuomessa,Työterveyslaitos• Sikataloudennäkymät,ProAgria

PeRJanTai 9.10.• Viljanviljely,ProAgria• Suorakylvökokeet10v.-Tulostentarkastelua,Kone-

viesti• AIVNobel-juhlaseminaari,Eastman(TamincoFin-

land oy), ennakkoilmoittautuminen aiv.fi-sivuston kautta

• Reaaliaikainenlisälannoitus,peltojentasauksenjalanauksen hyötyjä, automaattiohjaus, ruiskutus ja lannoitus, Geotrim oy

LaUanTai 10.10.• Luomuseminaari,ProAgriajaLuomuliitto• Energiapuuntehokaskäsittelyjakuivuminen,Metsi-

en kaukokartoitus ja lentokeilaus, kalevi pietikäinen• Reaaliaikainenlisälannoitus,peltojentasauksenja

lanauksen hyötyjä, automaattiohjaus, ruiskutus ja lannoitus, Geotrim oy

Näyttelyvierailla on vapaa pääsy seminaareihin ja tietoiskuihin.

kokojyväsäilörehun tuotosseurannan syksyn uutuuksia ... · julkaisija ja kustantaja proagria...

Documents