Kolme Suomessa kasvanutta nuorta tuli uskoon ja lähti salaa pyhään sotaan. Syyriassa he liittyivät ääri-islamistiseen Isis-järjestöön.

Mitä heille kuuluu nyt?

A n u n o u s i A i n e n

Espoolainen Ali lähti Syyriaan joulu-

kuussa 2012. Hän latasi tämän kuvan profiilikuvakseen

Facebookiin.

K un Ali lähti kotoaan Espoon Leppävaarasta, hän pakkasi mukaan vain sen verran kuin pieneen urheilukassiin mahtui. Äidilleen hän oli sanonut matkustavansa kahdeksi viikoksi Turkkiin opiskelemaan. Äiti oli antanut matkarahat.Oli joulukuu 2012. Syyriassa oli käyty sisällissotaa toista vuotta ja kymmeniä­

tuhansia ihmisiä oli kuollut.Ali oli 21­vuotias. Hän oli asunut Suomessa kaksivuotiaasta. Hänen suomensomalialai­

nen perheensä ei ollut tavallista uskonnollisempi, moskeijassa käytiin harvoin. Lapsia oli kymmenen, ja kun he varttuivat, he tekivät hyvin erilaisia elämänvalintoja.

Yläkouluikäisenä Ali oli ollut kuin kuka tahansa samanikäinen somalitaustainen espoo­laispoika. Sitten uskonto oli alkanut kiinnostaa. Syksyllä 2011 hän oli alkanut yöpyä mos­keijassa, joka sijaitsi Leppävaarassa erään asuinkerrostalon kerhohuoneessa. Muutkin alueen muslimipojista yöpyivät joskus siellä. Kun Alin isä kuuli tästä, hän huolestui, että joku manipuloisi Alia ja saisi tämän kiinnostumaan terrorismista, mutta vanhemmat oli­vat eronneet ja isä asui muualla.

Ali oli alkanut muuttua. Hän oli opiskellut aikuislukiossa mutta lopetti sen eikä halun­nut enää käydä vanhojen kavereiden kanssa ulkona. Hän tahtoi keskittyä uskontoon.

Hän vietti yhä enemmän aikaa verkossa, varsinkin islamiin liittyvillä sivuilla. Ne eivät kuitenkaan olleet sellaisia sivuja, joita tavalliset muslimit seuraavat, vaan radikaalimpia.

Moskeijassa tuli riitaa. Ali syytti moskeijan opettajia siitä, että he opettivat väärin. Häneltä otettiin moskeijan avaimet vähäksi aikaa pois.

Lähipiirin mielestä Ali ei ymmärtänyt islamista mitään vaan uskoi kaiken, mitä ääri­islamistit verkossa opettivat:

Tule Syyriaan, ne sanoivat. Anna elämäsi Jumalalle.Juuri niin espoolainen nuori mies päätti tehdä. Lähtöaamuna, 12. joulukuuta 2012,

äiti herätti hänet, jotta hän ehtisi lentokentälle. Hän päivitti Facebook­sivuilleen englan­niksi Hyvästi, Suomi!

Kun hän soitti kotiin, hän ei ollutkaan Turkissa vaan Syyriassa.Eikä hän koskaan palannut.

hyvAsti,espoo

28 h S K u u K a u S I l I I t e 1 0 / 2 0 1 4

Yhtenä kesänä Hussein, 18­vuotias ammatti­koululainen, vieraili isänsä luona Hargeisassa, Somalimaan pääkaupungissa. Isä oli silloin ehdolla presidentinvaaleissa. Poika pääsi seu­raamaan värikästä kampanjaa.

Facebook­sivuilleen Hussein latasi valoku­van vauraasta omakotitalosta, jonka edustalle oli pysäköity uusi maastoauto. Toisessa kuvassa hän nojasi maasturiin: suomalainen teinipoika, jolla oli Dieselin t­paita, afrikkalais­kankaasta kietaistu alaosa ja kädessä rynnäk­kökivääri.

Liikeasioilla, hän kirjoitti kuvan alle.Suomessa kaverit kommentoivat:Normipäivä.Ei belleillä.Holy shit :D.Hussein vastasi: Hahaha ;D.Millo pyydät mut kylään!? eräs hänen suoma­

laisista kavereistaan kysyi.Iha milloi vaa hihihih, Hussein vastasi. Hän

kertoi viipyvänsä matkalla vielä kolme viikkoa.Isä sai presidentinvaaleissa kolmanneksi

eniten ääniä. Hussein palasi Espooseen.Tuon kesän jälkeen hän ei mennyt enää

ammattikouluun vaan jätti sen kesken. Hän juhli kavereidensa kanssa ja kirjoitti Faceboo­kiin: @ Scandic hotel president suit with my homiezzz<<<3333.

Joku kavereista pani Husseinin FB­sivuille kannabis­aiheisen linkin: Rastafari real stoned – hahaha. Rastafari smoking joint. Sinä tai Jani kym-menen vuoden pääst, kaveri kirjoitti.

Off fuck Its Monday! Hussein päivitti.20­vuotissyntymäpäivänä joulukuussa 2011

kaverit lähettivät onnitteluja. Joukossa oli paljon viestejä kantasuomalaisilta tytöiltä ja pojilta. Kiitos kaikille;), Hussein vastasi. Vähä jees mul on saman päivää synttärit ku Britney spearsil jee ;D.

Hän linkkasi sivulleen uutisen autojen peräänajosta ja kirjoitti: Jeep! Meitsin kuva 100 e tiedos, nimiki julkastii:D. Hussein oli ollut silmin­näkijänä kolaripaikalla, ottanut kännykkä­kuvan ja saanut sen julkaistuksi.

Husseinin avoimilla FB­sivuilla mikään ei vielä viitannut islamiin tai Syyrian. Mutta pari kuukautta myöhemmin hän julkaisi sivuillaan valokuvan muslimien pyhästä kaupungista Mekasta. Kuvassa kymmenettuhannet valkoi­siin pukeutuneet pyhiinvaeltajat ovat kerään­tyneet Suurmoskeijan ympärille.

Shiit, kommentoi suomalainen kaveri.Parhaimmillaa about 3 miljoonaa ihmist tuol ja

koko suomes asuu 5 miljoonaa:D, Hussein vastasi.No huhuhu! Kunno kemut tuol! kaveri kirjoitti.Hussein: Hahaha kaukana kemust.

Kaveri: I know, vertauskuva.Hussein: Siel on ihmisii jotka valmistautuu kuo-

lema jälkeisee elämää, ja ylistää maailman valtiaa.Vähän tämän jälkeen joku kavereista mer­

kitsi Husseinin olleen ”paikassa Masjid al­Taqwa” eli Kannelmäen moskeijassa.

Sitten, vain muutamia päiviä myöhemmin, Leppävaarassa sattui jotain poikkeuksellista:

17­vuotias espoolaispoika surmasi vuotta vanhemman abiturienttipojan raa’asti käsipai­non tangolla. Abi oli palannut juhlimasta penk­kareita, huomannut unohtaneensa kotiavai­mensa ja pyytänyt päästä yöksi itselleen tunte­mattoman 17­vuotiaan luo. (Käräjäoikeus totesi surmaajan juoneen ennen tekoa 16 tölkkiä kal­jaa ja ottaneen ison annoksen nukahtamislääk­keitä. Mielentilatutkimuksen mukaan hän oli alentuneesti syyntakeinen, ja hänet tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen.)

Surmattu abiturientti oli suomensomalia­lainen.

Surma järkytti suomensomalialaisia nuoria ja kuulemma sai jotkut jättämään alko holin ja kannabiksen ja hakeutumaan islamin pariin. Toisten mukaan tämä on kuitenkin liioittelua.

Surmayön jälkeisenä päivänä Hussein latasi Facebookiin valokuvan itsestään Kannelmäen moskeijassa. Hän istuu kuvassa moskeijan lattialla päässään muslimimiesten valkoinen lakki ja yllään valkoinen tunika.

Surman jälkeen poliisit tulivat paikalliselle nuorisotalolle puhumaan ja rauhoittelemaan maahanmuuttajataustaisia nuoria. Moskeijan opettajat puhuivat surmatun hautajaisissa:

Kun joku kuolee, Jumala antaa tälle tämän ansaitseman osuuden. Tappaja saa oman osuu­tensa, eikä ihmisten tarvitse olla siinä välissä.

Toisin sanoen: unohtakaa kostaminen.”Näin, että jäbä oli muuttumassa”, yksi

en tisistä kavereista sanoo Husseinista. Pukeu­tumistyyli muuttui, tupakointi loppui. ”Sitä ei näkynyt enää ulkona, vain moskeijassa.”

A li ei ollut koskaan ollut aktiivinen sosiaalisessa mediassa, mutta vähän ennen lähtöään Syyriaan joulukuussa 2012 hän vaihtoi Facebook­sivunsa

profiilikuvaksi terroristijärjestö al­Qaidan saar­namiehen kuvan. Tämä oli kuollut vuotta aikai­semmin Yhdysvaltain lennokki­iskussa.

Ali linkitti sivulleen myös mahtipontisen Youtube­videon, jossa katsojan eteen vyöryte­tään syyrialaisten ruumiita. Jo yhdeksäntuhatta tähän asti, videon kertoja huutaa värisevällä äänellä. Pikkulapsiakin! Neljävuotiaalta on revitty kynnet ja silmät! Oi, miksi!

h S

K aikki alkoi vähäisestä välikohtauk­sesta. Niinhän isot asiat maailman­historiassa tapaavat alkaa:Eräs tunisialainen virkanainen oli

takavarikoinut katukauppias Mohamed Boua -z izin myyntikärryt, paiskannut tämän hedel­mät maahan ja sylkenyt päin tämän kasvoja.

Tapaus sattui Sidi Bouzidin maaseutukau­pungissa Tunisiassa aamupäivällä 17. joulu­kuuta vuonna 2010. Raivostunut Mohamed Bouazizi ryntäsi kuvernöörin virastoon vaati­maan hedelmävaakaansa takaisin. Kun kuver­nööri kieltäytyi ottamasta häntä vastaan, Boua­zizi haki huoltoasemalta kannullisen bensaa ja sytytti itsensä keskellä katua tuleen.

Siitä käynnistyivät rajut mielenosoitukset, jotka levisivät Tunisian eri kaupunkeihin, sieltä Egyptiin ja Libyaan ja Jemeniin ja viimein Syy­riaan. Ne johtivat levottomuuksiin, tuhansien siviilien kuolemiin, vallankumouksiin ja lopulta ainakin kahteen sisällissotaan.

Syy riaa johti itsevaltainen presidentti Bashar al-Assad ja hänen Baath­puolueensa. Salainen poliisi vahti ihmisiä ja telkesi vanki­laan ilman oikeudenkäyntiä. Sen teki mahdolli­

seksi poikkeustilalaki, joka oli ollut voimassa 48 vuotta.

Kun syyrialaislapset alkoivat maalata sei­niin iskulauseita vapaudesta, Assadin poliisit pidättivät heidät. Kerrottiin, että lapsia kidu­tettiin.

Silloin kansa raivostui.”Jumala, Syyria, vapaus!” mielenosoittajat

huusivat.Viranomaiset vastasivat ampumalla.

E spoon Leppävaarassa kasvoi toinenkin suomensomalialainen poika. Hussein oli kaveripiirissä kaikille ”Huge”. Monilapsisen perheen pojalla

oli paljon kavereita, sekä maahanmuuttaja­taustaisia että kantasuomalaisia.

Hussein oli Alin serkku. Alin isä ja Hussei­nin äiti ovat sisaruksia, ja pojat tunsivat toi­sensa hyvin. Kumpikin oli maahanmuuttajien lapsi. He kasvoivat kahden kulttuurin välissä.

Yläasteen jälkeen Hussein alkoi opiskella kone­ ja metallialan perustutkintoa Omnian ammattiopistossa Espoossa. Kaveriporukka biletti ja poltteli kannabista. Harva taisi tietää, että kaukana Afrikan sarvessa Hugen isä oli tunnettu poliitikko. Hänen nimensä oli Faisal Ali Farah, ja hän oli ollut Suomessa mukana sosiaalidemokraattien toiminnassa, mutta muuttanut Somaliasta irrottautuneeseen Somalimaahan ja mennyt mukaan politiikkaan.

hussEin KErtoi fAcEbooK-sivuillAAn KAvEripiirin juhlistA: ”@ scAndic hotEl prEsidEnt suit with my homiEzzz <<<3333.”

Espoolainen Hussein silloin, kun hän asui

vielä Leppävaarassa. Kuva on hänen Face-

book-sivuiltaan.

30 h S K u u K a u S I l I I t e 1 0 / 2 0 1 4 h S K u u K a u S I l I I t e 1 0 / 2 0 1 4 31

Onneksi olkoon niille, joista tulee marttyyreja Jumalan puolesta!

Syyria kutsuu! Me vastaamme!Jokin oli muuttunut Alin elämässä lyhyessä

ajassa. Mutta edes hänen perheensä ei tiedä, koska ja miksi hän päätti lähteä. Sitä Ali ei ker­tonut kenellekään.

Tuolloin Syyriassa taisteli jo useita kapinal­lisryhmiä. Länsimaissa tunnettiin parhaiten ryhmä, joka käytti nimeä Vapaan Syyrian armeija. Se koostui armeijasta loikanneista sotilaista ja upseereista sekä vapaaehtoisista. Siihen oli liittynyt joitakin satoja ulkomaalaisia, pää­asiassa sunniarabeja, jotka halusivat taistella presidentti al­Assadin armeijaa vastaan.

Syyrian sisällissodasta oli muodostunut myös sota shiia­ ja sunnimuslimien kesken. Valtaosa syyrialaisista on sunnimuslimeja, kuten suurin osa maailman ja Suomenkin muslimeista. Al­Assadin perhe ja Syyrian koko hallintoeliitti on kuitenkin pääosin alaviitteja, jotka kuuluvat shiiamuslimeihin.

Vapaan Syyrian armeijan rinnalla hallitusta vastaan taistelivat muun muassa kapinallis­ryhmä Al-Nusran rintama ja erilaisista pienem­mistä islamistiryhmistä koostuva Islamilainen rintama. Ne edustivat sunni­islamisteja – tai salafisteja –, jotka kannattavat islamin jyrkkää, vanhoillista tulkintaa ja haluavat viedä musli­mit takaisin ”puhtaaseen” islamiin, jossa maal­lisen lain korvaa Jumalan säätämä sharia­laki. Sunni­islamistien päämääränä on islamilainen valtio, eivätkä ne kaihtaneet itsemurhaiskuja tai siviilien sieppauksia.

Varsinkin al­Nusran rintama menestyi. Sen sotilaita pidettiin koulutettuina ja kokeneina. Monet heistä olivat syyrialaisia, jotka olivat taistelleet amerikkalaisia vastaan Irakin sodassa ja kuuluneet Abu Musab al-Zarqawin islamisti­verkostoon. Al­Zarqawi taas oli johtanut terro­ristiverkosto al­Qaidaa Irakissa. Hän oli kuollut 39­vuotiaana Yhdysvaltain pommi­iskussa vuonna 2006.

Sen jälkeen Irakin al­Qaida sulautui osaksi laajempaa jihadistiverkostoa, joka alkoi kutsua itseään ISI:ksi, ”Irakin islamilaiseksi valtioksi”. Keväällä 2013 siitä tuli Isis eli ”Irakin ja Suur­Syyrian islamilainen valtio”.

Syksyllä 2012 al­Nusran rintamalla oli kovan ja kurinalaisen ryhmän maine. Se oli tehnyt Syyriassa useita itsemurhaiskuja, joissa oli kuollut kymmeniä syyrialaisia.

Juuri al­Nusran rintaman joukkoihin espoo­lainen Ali ilmeisesti päätyi, sitten kun hän oli saapunut Syyriaan joulukuussa 2012 mukanaan vain pieni urheilukassi.

tapahtui samoihin aikoihin kuin Husseinin serkku Ali matkusti Syyriaan.

Somalimaassa Aisha kärsi koko ajan aller­giasta. Hän ei viihtynyt Hargeisassa. Vajaan neljän kuukauden jälkeen he palasivat Suo­meen. Aishan vanha kaveri näki heidät Leppä­vaarassa kauppakeskus Sellossa. Husseinin parta oli kasvanut, Aishalla oli musta kaapunsa.

Pian tämän jälkeen Espoossa levisi huhu, jonka mukaan he olivat lähteneet Syyriaan. Oli toukokuun alku vuonna 2013. Hussein ja Aisha olivat kaksikymppisiä.

E lokuussa 2014 Aisha vastaa saamaansa Facebook­viestiin:”Hei. Joo olen syyriassa se ei ole enään salaisuus”, viesti alkaa.

Kiitos, että vastasit. Yritän kirjoittaa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen juttua, jossa pohdi-taan sitä, mikä saa nuoret suomalaiset lähtemään Syyriaan/Islamilaiseen valtioon.

”Mä haluan kertoa sen etten ole mikään

kylmäverinen murhaaja en ole koskaan tappa­nut ketään”, Aisha aloittaa vastauksensa saa­miinsa kysymyksiin.

Hän on näpytellyt viestinsä nopeasti puheli­mella, kun hän on päässyt hetkeksi verkkoon.

Aisha on todennäköisesti Pohjois­Syyriassa, mutta hän ei kerro sitä tarkasti. Hän ja Hussein asuvat nyt jihadistien perustamassa Islamilai­sessa valtiossa. Hän on kohtelias ja lupaa vas­tata kysymyksiin parhaansa mukaan. Kirjeen­vaihto jatkuu useita viikkoja.

Hän kertoo olleensa aikaisemmin tavallinen muslimi, joka ei erityisemmin harjoittanut uskontoa. Sitten hän kiinnostui islamista ja alkoi perehtyä siihen. Sen jälkeen hän ei enää pystynyt keskittymään kouluun eikä mihin­kään muuhunkaan. Hän vietti paljon aikaa yksin ja ryhtyi opiskelemaan omin päin Koraa­nia ja haditheja eli islamin perimätietoa.

Aishan mukaan hänellä oli ”identiteetti­kriisi”. Hän oli asunut lapsesta lähtien Suo­messa, mutta nyt hän halusi tietää enemmän juuristaan ja uskonnostaan.

”Ajattelin, että haluan olla joku, olla jossain hyvä. Halusin tehdä uuden [Aishan]. Kasvatin itseni alusta.”

Hän alkoi pitää mustaa kaapua, burkhaa – tai niqabia, kuten sitä Syyriassa kutsutaan.

Äiti ja isä vastustivat tätä. He sanoivat ymmärtävänsä, että Aisha haluaa olla hurskas mutta että burkhan pitäminen ei Suomessa vain onnistu.

Isä oli toivonut, että hänestä tulisi lääkäri, ja niin Aishakin oli ajatellut.

E spoolaisten suomensomalialaisten nuorten porukoissa oli myös tyttö, jonka nimi on Aisha. Kun Husseinin kaveripiiri juhli, Aisha aloitti kolman­

nen lukuvuoden Espoon yhteislyseon lukion muiden abiturienttien kanssa.

Aisha ei kuitenkaan saanut ylioppilaslakkia, vaikka hänen vanhempansa sitä kovasti toivoi­vat. He olisivat halunneet, että hän olisi jatka­nut yliopistoon.

Aisha oli muuttanut Suomeen Etiopiasta kahdeksanvuotiaana. Hän oli sopeutunut hyvin: hän puhui erinomaista suomea ja viihtyi koulussa. Hänestä pidettiin, sillä hän oli hauska ja kaikille ystävällinen.

Kaksi ensimmäistä lukiovuotta Aisha oli pukeutunut huiviin ja löysiin vaatteisiin, kuten useimmat suomensomalialaiset teinitytöt. Sitten hän kaikkien yllätykseksi alkoi käyttää pitkää mustaa kaapua ja peitti kasvonsakin mustalla kankaalla silmiä lukuun ottamatta. Sellainen on muslimien keskuudessa harvi­

naista jopa arabimaissa. Suomessa sanottai­siin, että Aisha tuli uskoon.

Hän lakkasi kirjoittamasta Facebook­sivuil­leen söpöjä päivityksiä eikä enää tehnyt testejä, joissa luvattiin selvittää, ”mihin sussa ihastu­taan ensimmäisenä”. Aikaisemmin hän oli ollut ahkera Facebookin käyttäjä. Vielä kesällä hänen sivuilleen oli putoillut kymmeniä synty­mäpäiväonnitteluja:

Onneeeeeeee baby <3Onneee rakas :)<3<3<3<3<3<3<3<3<3Onneksi olkoon babe<3Helmikuussa 2012, espoolaisen abipojan sur­

man jälkeisenä päivänä, Aisha linkitti sivuilleen videon. Amerikkalainen, Britanniassa asuva muslimisaarnaaja Khalid Yasin kysyy kuulijoil­taan, eikö edes kuoleman läheisyys saa heitä antamaan elämäänsä Jumalalle.

Aisha kirjoitti saatteeksi vain huutomerkin: !Kaksi päivää myöhemmin hän kertoi serk­

kunsa saaneen vauvan. Sen jälkeen, yli puo­leentoista vuoteen, hän ei kirjoittanut Face­book­sivuilleen mitään.

Sitten Aisha tapasi Husseinin yhteisten kaverien kautta. Hän huomasi, että Hussein suhtautui uskontoon yhtä vakavasti kuin hän.

Kolme päivää sen jälkeen, kun he olivat tutustuneet, Hussein tuli tapaamaan Aishan vanhempia ja pyysi heiltä lupaa mennä Aishan kanssa naimisiin. Molempien vanhemmat oli­vat avioliittoa vastaan, sillä Aisha ja Hussein kuuluvat eri klaaneihin.

He menivät naimisiin siitä huolimatta, ja sitten he karkasivat Somalimaahan. Tämä

hussEin jA AishA mEnivät nAimisiin, vAiKKA hEidän vAnhEmpAnsA vAstustivAt AvioliittoA. sittEn hE KArKAsivAt somAlimAAhAn.

Espoolainen Aisha latasi tämän kuvan profiilikuvakseen

Facebookiin. Isis vaatii, että naiset peittävät

kasvonsa niqabilla eli mustalla kaavulla.

32 h S K u u K a u S I l I I t e 1 0 / 2 0 1 4 h S K u u K a u S I l I I t e 1 0 / 2 0 1 4 33

Mutta nyt hänestä alkoi tuntua, että se veisi liikaa aikaa. Hän halusi tehdä jotain myös tuonpuoleisen elämänsä hyväksi. Hän halusi elää ”tässä maailmassa” ja ”seuraavassa”.

Hän päätti lähteä Suomesta. Hänestä tun­tui, ettei hän pystynyt harjoittamaan uskon­toaan oikein ei­islamilaisessa maassa. Mutta naimattomana naisena hän ei voisi matkustaa esimerkiksi Somaliaan yksin, eikä isä tai veli olisi suostunut viemään häntä sinne.

Silloin hän tapasi Husseinin.”Olin todella onnellinen, et meen nyt naimi­

siin ja heti sen jälkeen muutan pois Suomest.”He lähtivät aluksi Somalimaahan.Aishan vanhemmat järkyttyivät. Hän oli

ollut perheen pienin lapsi ja vanhempien lel­likki seitsemän vuotta ennen pikkuveljen syn­tymää, ja nyt hän jätti heidät.

”Tein sen mun Luojan takia”, Aisha kertoo. ”Toivon, että saan tästä jonkin palkkion tässä elämässä tai seuraavassa.”

Muutaman kuukauden kuluttua Aisha ja Hussein palasivat Somalimaasta takaisin Suo­meen – mutta lähtivät pian uudelleen.

He pyrkivät Syyriaan Turkin kautta. Miten se tapahtui, sitä Aisha ei halua kertoa tarkasti. Mutta Syyriaan he joka tapauksessa saapuivat.

K ahden viime vuoden aikana Suo­mesta on lähtenyt Syyrian yli 40 ihmistä. He edustavat kymmentä kansallisuutta, eikä ääri­islamilai­

suus yhdistä heitä kaikkia: mukana on myös seikkailijoita, kuten kaikissa sodissa. Naisia on ollut joka viides. Jotkut ovat palanneet Suomeen, jotkut matkustaneet Syyriaan uudestaan.

Todennäköisesti Ali, Hussein ja Aisha kuu­luivat ensimmäisten lähtijöiden joukkoon. Keväällä 2013 Syyriaan oli matkustanut Suo­mesta vasta viisi tai kuusi ihmistä.

Viranomaisten mukaan yli puolet lähtijöistä on mennyt alueelle siksi, että he ovat aikoneet osallistua taisteluihin. Ei tiedetä, kuinka moni on lopulta päätynyt rintamalle. Toisaalta Syy­riaan on mennyt myös sellaisia ihmisiä, joiden ei ole ollut tarkoitus osallistua sotaan, mutta he ovat tulleet temmatuiksi mukaan.

Suojelupoliisin mukaan suomalaisten vär­väämisestä Syyriaan ei ole löytynyt merkkejä. Näin arvioi myös suomalaisten jihadistien liikkeitä seurannut tutkija Juha Saarinen Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Syyrian sodassa arvioidaan olevan jo lähes kolmetuhatta länsimaista taistelijaa. Suurin osa heistä on eurooppalaisia. Näistä nuorista mie­histä tuntuu, että he ovat tekemässä historiaa.

”Islamilaiset ääriliikkeet näyttävät viehättä­vän erityisesti eurooppalaisia muslimeja”, sanoo Ghaffar Hussein, joka johtaa ääriliikkei­den vastaista brittiläistä ajatushautomoa.

Hänen mukaansa lähtijät ovat nuoria ihmi­siä, usein arrogantteja ja itsevarmoja mutta identiteetistään hämmentyneitä. ”Kun heille tarjotaan yksioikoista tarinaa jihadista, he tart­tuvat siihen”, Ghaffar Hussein sanoo.

”Heidän perhetaustansa ovat hyvin erilaiset, eikä tyypillistä radikalisoitumisprosessia ole.”

Useat arvostetut islaminoppineet Lähi­idässä ja Euroopassa ovat tuominneet Islami­laisen valtion. Britannian johtavat imaamit te kivät verkkoon jopa videon, jossa he kutsuvat Isisin ideologiaa barbaariseksi. He tuomitsevat vähemmistöjen vainon, murhat ja naisten sor­tamisen.

Näille parrakkaille uskonoppineille Syyriaan matkustaneet mujahidinit ovat autiomaassa rellestävä rikollisjoukko.

s yyriassa Husseinia ja Aishaa vastassa oli Husseinin espoolainen serkku Ali. Siinä vaiheessa Ali oli ollut maassa jo viisi kuukautta. Aishan mukaan Ali

kuului al­Nusran kapinallisrintamaan.Husseinia ja Aishaa ei otettu vastaan kovin

lämpimästi.Jo puolitoista miljoonaa syyrialaista oli

paennut taisteluja naapurimaihin. Kapinalliset ihmettelivät, mitä suomalaisnainen täällä teki. Husseinia kehotettiin viemään vaimonsa takai­sin, mutta Aishan mielestä muutto Syyriaan oli heidän kahden hijra.

Hijra on arabiaa ja tarkoittaa maastamuuttoa. Ensimmäisen hijran teki profeetta Muhammed, kun hän muutti seuraajiensa kanssa Mekasta Medinaan. Aishan mukaan hijra tarkoittaa muuttoa ei­islamilaisesta maasta islamilaiseen.

Ei Husseinistakaan kovin iloisia oltu. Häneltä kysyttiin, miten hän luulee voivansa auttaa ketään, kun ei osaa arabiaa.

Kumpikaan heistä ei tuntenut paikallista kulttuuria. He vastasivat kaikkeen okei okei.

Aisha sijoitettiin Azazin kaupungissa asu­vaan syyrialaisperheeseen.

Hän sanoo viettäneensä neljä ensimmäistä kuukautta sisällä. Ripuli kiusasi, wc oli reikä lattiassa, ruoka oli kehnoa, lihaa sai harvoin.

”Olin masentunut, nukuin varmaan 18 tun­tia päivässä. Suomessa me oltiin iso perhe, ja käytiin ärrällä ja Sellossa. Täällä oli arabialai­nen wc ja kyykkykakka, ja se oli ihan kamalaa.”

”Silloin mietin, että tätä vartenko mä jätin mun perheen, mun äidin. Mietin, että voi vitsi, mitä mä teen.”

Hän ajatteli, että täytyi olla kärsivällinen syy­rialaisten vuoksi. ”Heidän takiaan tulin tänne.”

Lopulta hän vaati päästä asunnosta ulos. Naapurin pikkupoika alkoi opettaa hänelle

arabiaa. Lähellä sijaitseva koulu oli vaurioitu­nut, mutta he saivat pienen luokan siivotuksi.

Aisha muisteli, miten Suomessa oli ope­tettu englantia, ja alkoi opettaa sitä lapsille.

Kun hän oli opettanut lapsia muutamia viikkoja, Assadin armeija pommitti kaupunkia jälleen. Aisha ei tiennyt, miltä ilmahyökkäys kuulostaa, mutta lapset tiesivät. Jotkut oksen­sivat. Kuului viheltävä ääni ja kova pamaus muutaman korttelin päässä. Aisha lähti lasten kanssa juoksemaan turvaan.

”Ulkona oli katkenneita käsiä, joltain oli pää irti. Koko paikka oli veressä. Muistan, kun katoin Suomessa kauhuleffoja. Mut tää ei ole elokuva, tää on reality.”

Lasten opettaminen loppui siihen.Sitten Aisha ja Hussein pääsivät muutta­

maan yhteen, mutta Syyrian talvi oli kylmä. Asunnossa veti. Aisha tunki koloihin sukkia ja kankaanpaloja.

Öisin kummallakin oli kuusi peittoa. Silti varpaat olivat siniset ja niistä kuoriutui iho.

Sota jatkui. Al­Assadin joukot tappoivat kansaa halvoilla itse tehdyillä tynnyripom­meilla, joita sotilaat vierittivät alas helikopte­reista ja jotka osuivat mihin sattuivat.

Koska Hussein oli pantu opiskelemaan isla­mia ja arabiaa, Aisha vietti paljon aikaa yksin kotona. Naisen tehtävä jihadissa on olla muja­hidinin vaimo tai äiti. Jihad­tutkijoiden mukaan ääri­islamistit lähettävät naisia rinta­malle tai käyttävät heitä itsemurhapommitta­jina vasta silloin, kun miehiä ei ole tarpeeksi.

Eräs Syyriassa oleva kantasuomalainen nai­nen on kertonut verkkokeskustelussa, että hän elää Syyriassa lapsensa kanssa ”ihan peruselä­mää”. Islamilainen valtio on lähettänyt hänelle ruokalähetyksiä ja antanut kuukausirahaa. Pojastaan hän kertoo kasvattavansa mujahidi­nin, taistelijan pyhään sotaan.

Aishan ja tämän suomalaisnaisen kerto­mukset vastaavat sitä, miten muutkin länsi­maiset naiset ovat kuvailleet elämäänsä Isisin valtaamilla alueilla. Heidän tärkein tehtävänsä on tukea miehiä ja kasvattaa jihadiin seuraava sukupolvi – ja houkutella muitakin naisia Syy­riaan taistelijoiden puolisoiksi.

Toisinaan Ali kävi Aishan ovella, toi ruokaa ja kysyi, tarvitsiko Aisha jotain.

Husseinilla oli nyt myös jihadistinimi: Abu Shuayb.

Aisha oli Umm Shuayb.

syyriAssA KApinAllisEt ihmEttElivät, mitä suomAlAinEn nAinEn siEllä tEKi. hE KEhottivAt hussEiniA viEmään vAimonsA Kotiin.

Hussein jossain Syyriassa 2014. Kuva on hänen Facebook-

sivuiltaan.

34 h S K u u K a u S I l I I t e 1 0 / 2 0 1 4

välillä Hussein kävi Facebookissa. Hän esimerkiksi huomautti muslimi­kavereilleen, ettei juutalaisten ja kris­tittyjen kanssa saisi olla tekemisissä.

No onko tää nyt ihan järkevää kuitenkin? suoma­laiskaveri kysyi.

Hussein vastasi: Se on iso osa meidän uskontoa. Miks se ei olisi jarkevää jos kerran jumala sanoo niin.

Kaveri ihmetteli: Nii mut siis tarkoittaaks toi ettei saa olla liittolainen kristittyjen kanssa. Sähän oot mun kaveri ja mä oon kristitty?

Hussein: en ole enään yhdenkää kristityn kaveri. Siitä asti kun olen alkanut harjoittaa islamia kun-nolla niinku pitäs niin kaikki välit epäuskosten kanssa meni poikki.

Kaveri: Okei man, harmittaa sun puolest. Poistan sut sit kaverilistalt.

Hussein pani Facebookiin myös valokuvan kuolleesta maastopukuisesta miehestä.

Huge, mitä vittua? eräs suomalaisista kave­reista kommentoi.

Niinpä mitäs helvettiä, toinenkin ihmetteli.Hussein vastasi: Veli taisteli etu rivillä. Tankki

ampui häntä.Myös Aisha päivitti Facebook­sivuaan

ensimmäisen kerran puoleentoista vuoteen. Hän ylisti Jumalaa ja jihadia, pyhää sotaa.

Aisha jakoi kavereilleen Husseinin Faceboo­kissa julkaiseman valokuvan, jossa vartalon ja kasvot peittävään mustaan niqab­kaapuun pukeutunut nainen pitelee rynnäkkökivääriä.

Suomen sohva perunat wake up call. Sisters doing jihad, Aisha kirjoitti.

Jouluun valmistautuvassa Suomessa kuva jihadia käyvistä sisarista näytti uhkaavalta.

Voitko otta pois toi kuva, eräs hänen suomen­somalialainen naiskaverinsa pyysi.

En, miks mun pitäis, Aisha vastasi.Kuvassa näkyivät vain silmät. On mahdo­

tonta sanoa, oliko nainen Aisha vai joku muu.Joulupäivänä Aisha latasi sivuilleen valo­

kuvia puoliksi sahatusta pikkupojasta.

J ossain vaiheessa talvea Ali ja Hussein liit­tyivät Isisin riveihin. Aisha kertoo, että Hussein tunsi olonsa siellä kotoisaksi, sillä Isisissä oli paljon eurooppalaisia.

Isis oli kaikessa hiljaisuudessa noussut Syy­rian sodan vahvimmaksi ryhmäksi. Muut kapi­nalliset olivat toivottaneet sen tervetulleeksi, kunnes ne huomasivat, ettei Isisin tavoite ollut Syyrian shiia­hallituksen kaataminen vaan islamilaisen valtion perustaminen. Sen keinot olivat julmempia kuin ne, joihin muut kapinal­lisryhmät olivat valmiita.

Muut kääntyivät Isisiä vastaan, mutta aina­kin tähän asti Isis on ollut niitä vahvempi.

Isisin sotilaat ovat teloittaneet paitsi Syy­

rian ja Irakin armeijan sotilaita myös muita sunnikapinallisia. Ryhmä on pannut valtaamil­laan alueilla toimeen sharia­lain rangaistuksia eli katkonut raajoja ja kivittänyt kuoliaaksi. Kuten Taleban­liike Afganistanissa 1990­luvulla, Isis on lietsonut pelkoa ja pakottanut asukkaat noudattamaan vanhoillisia sääntö­jään: ei musiikkia, ei tupakointia, ei alkoholia, naiset pois näkyvistä ja kaupat kiinni rukous­ten ajaksi. Toisaalta se on tuonut järjestystä sisällis sodan keskelle, kun se on huolehtinut sähkön ja veden jakelusta, maksanut palkkoja ja rakentanut uutta siviilihallintoa.

Kesäkuussa 2014 Isis eteni kaikkien yllätyk­seksi syvälle Irakiin. Se valtasi kaupunkeja, kuten kurdien hallinnoiman Mosulin, Irakin toiseksi suurimman kaupungin. Kun amerikka­laisten varustama Irakin armeija pakeni, Isis sai haltuunsa valtavasti nykyaikaisia aseita.

Irakissa Isisin menestys on perustunut sun­niheimojen ja Baath­puolueen entisen eliitin tukeen. Kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin vuonna 2003 ja kaatoi Saddam Husseinin, se lakkautti samalla Saddamin Baath­puolueen. Kun valta siirtyi amerikkalaisten järjestämissä vaaleissa enemmistölle eli shiioille, sunnieliitti menetti asemansa ja katkeroitui.

Kesään 2014 saakka Isis oli sekoitus terroris­tijärjestöä ja armeijaa. Kesäkuun 29. päivänä vuonna 2014 se ilmoitti olevansa myös valtio.

h uhtikuussa 2014 Ali ja Hussein keskustelivat Husseinin Facebook­sivuilla siitä, miten pitkälle Isisin sotilaat olivat edenneet Irakissa.

Ali pyysi Husseinilta lisää tietoja. Hän kertoi olevansa Hasakafin maakunnassa Syyrian koil­lisosassa, jossa Isis yritti saada haltuunsa Deir Ezzorin kaupunkiin johtavaa tietä.

Sen puolentoista vuoden aikana, jonka Ali vietti Syyriassa, hän puhui usein puhelimessa perheenjäsentensä kanssa. Varsinkin hänen äitinsä yritti saada häntä palaamaan kotiin.

Ali kieltäytyi. Joskus hän sanoi äidilleen, että älä minusta murehdi – olisi parempi, jos äiti unohtaisi hänet kokonaan. Äiti vastasi pojalleen, että älä tuolla tavalla puhu.

Ali vaikutti hyväntuuliselta ja tyytyväiseltä.

K esäkuussa kaikki muuttui. Hus ­ seinin puhelin soi.Soittaja oli Isisistä, ja hän kertoi, että Alia oli ammuttu päähän ja

että tämä oli koomassa.Hussein lähti heti. Hän oli sairaalassa

kahden tunnin päästä.Aishan mukaan Ali oli ollut vartiossa.

Hän ei tiedä tarkalleen, mitä oli tapahtunut.

Seuraavana päivänä Hussein tuli hakemaan Aishaa. He menivät sairaalaan yhdessä, samoin seuraavana aamuna.

Ali oli edelleen koomassa.Erään lääkärin mukaan luoti oli osunut kor­

van yläpuolelle ja tullut ulos toiselta puolelta.Aisha ja Hussein olisivat halunneet toimit­

taa Alin hoitoon Suomeen. He soittivat Alin äidille Espooseen ja pyysi­

vät, että joku perheestä tulisi Turkkiin. He suunnittelivat kuljettavansa Alin sinne. Sodan keskellä se oli tietysti kovin epärealistinen suunnitelma.

Neljäntenä päivänä Ali kuoli.

K esällä Aishan nimi tuli julkisuuteen Suomessa. Hän osallistui omalla nimellään erään shiiamusliminaisen aloittamaan Facebook­keskuste­

luun, joka alkoi näin:Mitä vitun jihadistei noi luulee olevansa, tommo-

set kusipäät on häpeäpilkku islamin uskoon, jos tom-mosii voi edes luokitella muslimeiksi, hiton terroristit.

Aisha vastasi: Oon syyriassa! Alhamdulillah ja tollaset likaset shiat saavat maistaa kuolemaa. Se on vaan ajasta kiinni.

Ja: I hate shia, ällöttävat likaiset.

Ja: Olen salafi jihadisti.Hän sai takaisin samalla mitalla. Nuoret

maahanmuuttajataustaiset suomalaisnaiset haukkuivat häntä Isisin huoraksi, aivopestyksi terroristiksi ja mielisairaaksi psykopaatiksi.

Muutamia päiviä myöhemmin Aisha jatkoi aiheesta omalla FB­sivullaan:

Suicide bomp and ak47 in my hands. U just keep calling supo. Mul on teidän sukunimet tiedossa ya shi3at bidnillaah niitten tuho on lähellä.

Valokuvassa seisoi niqabiin pukeutunut henkilö, kasvot peitossa. Kädessään hänellä oli ase ja jotain, josta ei saanut selvää. Oliko Aisha kuvassa itse?

Aishasta tehtiin rikosilmoitus, ja tapaus levisi uutisiin.

Suomalainen mahdollinen naisjihadisti uhkailee shiiamuslimeja Facebookissa, Yle uutisoi.

”Mulla oli pientä juttua shiiojen kanssa”, Aisha sanoo nyt, puhelimessa.

”Shiiat on olleet mun kavereita koko elämän! Me puhuttiin jotain uskonnosta, ja ne rupesi haukkumaan mua Isisin huoraksi. Loukkaan­nuin niin paljon.”

”En tiedä, mistä ne tiesi, että olen raskaana.”Hän kertoo olevansa kuudennella kuukau­

della. Lapsi on hänen ensimmäisensä.”Eniten suutuin siitä, että tunnen nää ihmi­

set! Ne oli mun ystäviä, käytiin samaa koulua. Äiti oli järkyttynyt: koko Suomi puhuu susta! Isä otti sen henkilökohtaisesti ja sanoi, et

lääKärin muKAAn luoti oli osunut Alin KorvAn yläpuolEllE.

36 h S K u u K a u S I l I I t e 1 0 / 2 0 1 4

mikä terroristi susta on tullut. Sanoin, ettei mulla ole salattavaa. En ole koskaan ollut rikol­linen, ja toivottavasti musta ei tule sellaista.”

Aiemmassa viestissään hän selitti: ”Basha­rin armeija pommittaa täällä koko ajan, mutta shiiat ovat turvassa. Täl puolel alkaa vihata shiioja. Se, mitä Basharin armeija tekee, saa vihaamaan heitä kaikkia.”

Aisha ei ole suunnitellut palaavansa Suo­meen. Synnytys lähestyy, mutta Suomen passi on mennyt vanhaksi. Lähin maa, josta voisi saada uuden, on Turkki. Aisha arvelee, että saadakseen uuden passin hänen pitäisi oles­kella jonkin aikaa Turkissa, eikä se tunnu juuri nyt mahdolliselta.

Syyskuussa kerrottiin, että poliisi on aloitta­nut Suomessa esitutkinnan Aishan puheista Facebookissa. Hänet on etsintäkuulutettu.

E lokuussa 2014 myös Hussein tuli kuu­luisaksi. Hän esiintyi Isisin värväysvi­deolla, jossa oli mukana ulkomaalaisia jihadisteja: Britan niasta, Tunisiasta,

Indonesiasta, Marokosta, Belgiasta, Yhdysval­loista, Etelä­Afrikasta ja Suomesta. Isis halusi

näyttää, että se pystyi houkuttelemaan rivei­hinsä länsimaalaisia.

Hussein esiintyi jihadistinimellään Abu Shuayb as Somali (from Finland). Hänellä oli ter­veet valkoiset hampaat, Leppävaaran terveys­keskuksessa hoidetut, ja nuoren miehen vähän ohut ja hapsottava parta.

”Täs on sun veli Abu Shuayb as­Somali”, hän aloitti videolla suomeksi.

”Nyt me eletään kalifaatin alla. Veli, mä yri­tän kertoa teille, et kannattaa tulla. Oli ennen Irak ja Sham [Syyria], me vaihettiin se khilafaks [kalifaatiksi], koska sen pitää tulla olemaan kai­kille maailmaan, joka ikises maailmas, Suo­meenkin tulee olemaan sharia, bismillah.”

Hän vaikutti videolla rennolta, vaikkakin vakavalta.

”Kutsun tällä hetkellä veljiä, muslimeja, jotka asuu Amerikassa, Suomes, Euroopassa, joka puolella, tulkaa tekeen hijra teiän perheen kaa. Älkää pelätkö, meillä on kalifaatti, joka auttaa meitä rahalla, kaikella. Sä meet taiste­leen, sä tuut takas sun perheen luo. Jos sä kuo­let Allahin tiellä, alhamdulillah [kunnia ja kiitos Jumalalle], sä meet jannah [paratiisiin], inshallah [jos Jumala suo]. Jumala huolehtii sua, mut täällä kalifaatti huolehtii sua.”

Husseinin vanhat kaverit näkivät hänet videolla ensimmäisen kerran yli vuoteen. Jotkut sanoivat hänen laihtuneen. Suomea hän puhui kehnommin kuin ennen.

Mutta arabiantunneilla opitut fraasit su juivat jo.

A’ äriliikkeiden tutkijat ovat seuran­neet Isisin propaganda­aineistoa kiinnostuneina. Jihad­media on ke hittynyt muun median mukana,

ja videot ovat teknisesti hyviä. Esiintyjiksi vali­tut nuoret miehet ovat vakuuttavia: on kan­sainvälisyyttä, merkki aurinkolaseja, maastopu­kuja, uusia aseita. Tyyli muistuttaa musiikkivi­deoita. Sille on keksitty nimikin, jihad cool.

”Tiedän, millaista on elää länsimaassa”, sanoo eräs taistelija englanninkielisellä vi deolla, jonka nimi on Ei ole elämää ilman jihadia. Hän jatkaa: ”Kaikki veljeni, liittykää jihadiin, niin saatte tuntea sen kunnian, joka me tunnetaan, ja sen onnen, jota me tunnetaan.”

Isis tekee myös marttyyrivideoita. Yhdellä niistä esiintyy 24­vuotias kanadalainen Andre Poulin, entinen talonmies. Hän kertoo videolla eläneensä aiemmin tavallisen nuoren elämää, kalastaneensa ja katsoneensa jääkiekkoa: ”En ollut syrjäytynyt vaan ihan tavallinen tyyppi. Sellaisia mujahidinitkin ovat.”

Poulin kertoo Islamilaisen valtion tarvitse­van muitakin kuin taistelijoita, kuten lääkä­

reitä ja insinöörejä. ”Tulkaa, ennen kuin ovet sulkeutuvat!” hän houkuttelee.

Tämän jälkeen videolla näytetään, miten Poulin kuolee taistelussa. Joku puhdistaa ruu­mista pölystä ja silittää vaaleaa tukkaa. ”Nyt hän on paratiisissa”, videon kertoja sanoo.

h usseinin isä Faisal Ali Farah vastaa puhelimeen Somalimaassa. On yli vuosi siitä, kun Hussein ja Aisha lähtivät Syyriaan. Farah ei ole näh­

nyt poikaansa puoleentoista vuoteen.Ei, hän ei usko, että hänen poikansa olisi

osallistunut sotimiseen. ”Hänhän ei ole saanut missään vaiheessa minkäänlaista sotilaallista koulutusta”, Farah sanoo. Hän ei tiedä tarkasti, missä Hussein ja Aisha asuvat, mutta arvelee heidän olevan jossain lähellä Turkin rajaa.

”He luulevat olevansa hyvinkin uskonnolli­sia, mutta toivon, että he tulevat sieltä pois”, Farah sanoo.

”Sitä, mikä sai Husseinin lähtemään, on vaikea selvittää”, Husseinin veli toteaa lyhyessä viestissä, jossa hän kieltäytyy haastattelusta. ”Yksi suuri tekijä oli hänen tietämättömyytensä islamista. Hän luulee tietävänsä, koska hän luki muutamaa englanninkielistä kirjaa.”

p uhelu katkeilee, ja välillä Aishan ääni häviää. On myöhäinen ilta, Aisha kävelee ulkona jossain Syyriassa. Taustalla kuuluu liikenteen ääniä.

On taas ollut kuuma päivä.

”Valitettavasti ne on totta, hirttämiset ja muut”, hän vastaa kysymykseen Isisin taisteli­joiden tekemistä sotarikoksista, kuten teloi­tuksista. ”Aina perjantaina liikenneympyrään pistetään joku tapettu tyyppi.”

”Ne naulaa sen katulamppuun.”Edellisenä perjantaina hän oli käynyt katso­

massa, mitä ruumiin viereen oli kirjoitettu: nimi, ikä ja syyte. ”Tää mies oli kiinnittänyt siruja sairaaloihin ja Isisin paikkoihin, jotta Basharin armeija osasi pommittaa niitä. Sen talosta oli löydetty todisteita, ja viisi ihmistä oli todistanut sitä vastaan”, hän kertoo.

”En ole itse nähnyt, kun ketään tapetaan. Ruumiit pistetään ulos varoitukseksi, että ihmiset eivät tekisi samaa. Mutta se on oikeesti kauheeta: täällä on hirveän kuuma, ja ruumis jää ulos kolmeksi päiväksi mädäntymään.”

Ovatko teloitukset hänestä väärin?”Sodassa kaikki osapuolet tekee virheitä.

Nää on ihmisii, ei enkeleitä. On asioita, joita ne voisi tehdä paremmin. Mä en ole nähnyt, että ne olisi tappaneet siviilejä tai raiskanneet. Mutta joo, joskus ne ottaa sotilailta päät ja virittää niitä [pylväisiin].”

Näitä kuvia länsimaissa on nähty: Syyrian ja Irakin armeijan teloitettuja sotilaita ja heidän häväistyjä ruumiitaan. Mutta YK:n erityisedusta­jan mukaan Isisin sotilaat olivat tappaneet syys­kuuhun mennessä myös seitsemänsataa lasta.

Aisha kertoo viettävänsä päivät kotona nyt, kun hän on raskaana. Hän saa tietonsa ver­kosta ja Husseinilta.

”Hussein tykkää ajella autolla ja käydä joka paikassa. Se ei tee mitään ihmeellistä, hengaa vaan tosi paljon kavereiden kanssa. Ne käy uimassa ja syömässä, ja ne kaverit on kaikki Euroopasta. Se viettää aikaansa ihan niin kuin nuori suomalainen jätkä.”

Enempää Aisha ei Husseinista kerro. Yhdessä Facebookissa julkaisemassaan

kuvassa Hussein esiintyy pukeutuneena siis­tiin tunikan tapaiseen pitkään paitaan. Pää­hänsä hän on kietaissut turbaaniin. Takana on Mersu. Hän on jakanut myös valokuvia, joissa ajellaan autolla Eufratjoen rantaa ja joissa hän istuu E­sarjan Mersun ratissa.

Eikö Hussein ole osallistunut aseellisiin taisteluihin?

Aisha kiertää kysymyksen: ”Taistelut on vapaaehtoinen juttu. Isis

sanoo, että me halutaan miehiä, ei pikkupoi ­kia, jotka pelkää joutua etulinjaan. Ne haluaa sellaisia tyyppejä, jotka haluaa kuolla mart­tyyreina.”

Aisha kertoo, että hänen perheensä on yrit­tänyt taivutella häntä palaamaan Suomeen. Varsinkin nyt, kun hän on raskaana.

”pErjAntAisin liiKEnnEympyrään pistEtään joKu tApEttu tyyppi.”

h S K u u K a u S I l I I t e 1 0 / 2 0 1 4 39

”Ne ei ymmärrä, miks mä olen täällä. Ne sanoo, et meit on aivopesty ja niin edelleen. Joskus haluan, et ne ymmärtäis, mut tää ei oo helppoa mulle tai heille. Ne on toisenlaisia muslimeja kuin mä. Ne esimerkiks uskoo, että ne voi elää muslimina ei­islamilaisessa maassa. Se ei käy. Mut on heidän valintansa jäädä Suomeen.”

”Noh”, hän sanoo sitten, ”tää oli mun oma valinta.”

s yyriasta tulee viesti. Se ei ole Aishalta vaan hänen mieheltään Husseinilta. Hussein kertoo, ettei halua puhua toi­mittajan kanssa. ”Mä oon jo joka puo­

lella uutisii, saa riittää hetkeks”, hän kirjoittaa.Mutta ehkä hän voisi kertoa edes sen, miksi

hän lähti Syyriaan.”Islam, koraani, profeetan opit. Ettekö tajua

jo?” hän vastaa.””Katso historiaa, islamin historiaa. Otto­

manit, abbasid, umayyid, profeetan seuralai­

set. Lue Koraania, surah, taubah ja anfal. Koraani antaa ohjeet.”

Kohta ruudulle ilmestyy uusi viesti:”Nykyään on tullut esille modernit musli­

mit, jotka kaunistelee lännelle islamia ja sanoo, että islam on rauhaa ja pälä pälä. Mutta jos luet Koraania, niin näät, mikä islam on oikeasti. Ja historia kertoo.”

Missä hän on nyt? Isisin videolla hän näytti olevan kaupungissa, jota Syyrian armeija ei ollut pommittanut maan tasalle.

”Joo, täällä on tosi hienoa ja kaunista”, hän vastaa mutta ei kerro kaupungin nimeä. ”Täällä on menossa sharian laki. Muslimit on elänyt 1 400 vuotta melkeen sharian lain alla, ja histo­ria kertoo, kuinka varakas islamin maat ovat. Mikä tekee nytten sharia­laista pelottavan ja köyhän? Islamilainen valtio kasvaa joka päivä. Se kertoo sen, että olemme jumalan tiellä.”

Viestit tulevat illalla Facebookin kautta yksi­tyisviesteinä Husseinin omalla nimellä ole­valta käyttäjätililtä.

Viimeiseen kysymykseen Hussein ei enää vastaa: Onko hän osallistunut taisteluihin?

Seuraavana aamuna tili on poistettu. Face­bookissa on jäljellä enää Husseinin jihad­minä: Abu Shuayb. Joitakin viikkoja myöhemmin verkosta katoaa myös Abu Shuayb.

Sen jälkeen Husseinista ei kuulu mitään yli kuukauteen. Jää auki, onko hän osallistu ­nut taisteluihin.

Yli kuusi viikkoa myöhemmin eräänä syys­kuisena lauantaina Husseinin omalta Face­book­tililtä tulee kysymykseen vastaus:

”Tottakai.”Sitten hän kertoo, että eräs Suomessa asu va

henkilö olisi pitänyt ”yksityistunteja erityisille jihad­faneille”. Husseinin mukaan tämä henkilö auttoi häntä ja Aishaa matkalipun hankkimi­sessa.

”Hän on auttanut paljon meitä ja lähettelee nuoria sotimaan Allahin vuoksi.”

Aishan nimi on muutettu.

Suomesta levitetään ääri-islamistista aineistoaSyyriaan lähteneitä suomalaisia ei ole ainakaan toistaiseksi järjestelmäl­lisesti värvätty jihadiin eli pyhään sotaan. Tällaisen kuvan saa, kun kes­kustelee lähteneiden lähipiirin kanssa. Tätä mieltä on myös suojelupoliisi.

Suojelupoliisin mukaan Suomessa asuu kuitenkin ihmisiä, joilla on yh ­teyksiä terroristijärjestöihin tai niiden johtohenkilöihin. ”Riskihenkilöitä” on parisataa. Jotkut heistä kannattavat terrorismia niin, että se näkyy heidän käytöksessään, mutta joukossa on myös perheenjäseniä, jotka ainoas­taan pitävät yhteyttä sukulaisiinsa.

Turussa asuva Awat Hamasalih (kuvassa) jakaa verkossa päivittäin aineistoa, joka tukee väkivaltaisten ääri­islamistien, kuten Isisin, toimin­taa. Se on enimmäkseen kurdinkielistä ja suunnattu eri maissa asuville kur­deille. Hamasalih on itse kurdi.

Vähän yli 30­vuotias Hamasalih käyttää myös nimeä Awat Karkuky eli ”Kirkukin toivo”. Hänellä on useita FB­profiileja. Välillä joku niistä sulje­taan, kun kirjoituksista vali­tetaan, mutta Hamasalih avaa uuden. Hänellä on myös Twitter­ ja Youtube­tili sekä useita muita kanavia sosiaalisessa mediassa. Päi­vityksiä, linkkejä ja vi deoita

tipahtelee verkkoon tasaiseen tahtiin:Tunnetteko tämän miehen? Hän on

se toimittaja, viaton toimittaja James Foley, jonka pään IS leikkasi, Hamasa­lih kirjoitti elokuussa sen jälkeen, kun Isis mestasi amerikkalaistoimittaja James Foleyn ja levitti murhasta kuva­tun videon verkkoon.

Hamasalih jatkoi ivalliseen sävyyn: Tämä kuva on otettu Afganistanissa, kun hän oli viemässä afgaanilapsille ”lahjoja”. Miten tällainen toimittaja-parka voi joutua kohdelluksi tällä tavalla? Miten on mahdollista, että hänen päänsä irrotetaan?

Valokuvassa oli amerikkalainen sotilas aseineen, ei Foley.

Ennen kuin Awat Hamasalih muutti Britanniasta Suomeen, hänen koti­paikkansa oli Birmingham. Hän johti radikaalia islamistijärjestöä nimeltä Ansar al­Islam. Se on 2000­luvun alussa perustettu salafi­kapinallisten väkivaltainen ryhmittymä, joka toimii Irakissa ja Syyriassa ja jota Yhdysvallat

pitää terroristijärjestönä.Ansar al­Islamin perusti

mullah Krekar, oikealta nimel­tään Najmuddin Faraj Ahmad. Hän istuu Norjassa

viiden vuoden vankeustuo­miota tappouhkauksista.

Turussa asuva Hamasalih

kuuluu 49­vuotiaan mullah Krekarin lähipiiriin. Vime vuosina hän on solmi­nut yhteyksiä muihinkin radikaaleihin. Krekarin oikeudenkäynnin aikana Oslossa hän tapasi radikaalin britti­saarnaajan Anjem Choudaryn. Chou­daryn puhetilaisuus Helsingissä ke ­väällä 2013 nousi uutisiin, koska ääri­islamistit ovat esiintyneet Suomessa harvoin. Hamasalih oli yksi puhujista.

Kun Lontoossa tänä kesänä jaettiin Isisiä tukevia lehtisiä, 46­vuotias Choudary sanoi, että jakajat olivat hänen oppilaitaan. Choudaryn johta­maa verkostoa pidetään Britannian suurimpana ja tärkeimpänä ääri­isla­mistien ryhmänä, ja sillä on satoja seu­raajia. Choudarya ei ole liitetty yh ­teenkään terrori­iskuun, mutta hänen katsotaan rohkaisevan kannattajiaan jihadiin ja väkivaltaan.

Hamasalih on puhunut Choudaryn järjestämissä mielenosoituksissa Lon­toossa.

Suojelupoliisi ei kommentoi Turussa asuvan Awat Hamasalihin toimintaa, kuten ei muidenkaan yksit­täisten ihmisten toimia.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Maahanmuuttovirasto on tehnyt Hamasalihista karkotuspäätök­sen, josta hän on valittanut. Valituksen käsittely on kesken.

Toisin kuin useimmat kurdit Hama­salih ei kannata itsenäistä kurdival­tiota. Hänen päämääränsä on jihad, islamilainen kalifaatti ja sharia.

Erään kurdilehden haastattelussa kaksi vuotta sitten hän kertoi, miten Britannian sisäinen turvallisuuspalvelu MI5 seurasi häntä. Häntä kuulusteltiin joka kerta, kun hän palasi Britanniaan, ja hänen luonaan tehtiin kotietsintöjä.

Hamasalih ja Choudary ovat esi­merkkejä ääri­islamisteista, joiden ver­kostoilla on tärkeä rooli nuorten mus­limien radikalisoimisessa. He levittä­vät väkivaltaista salafi­jihadisteja tukevaa ajatusmaailmaa, mutta jättä­vät päätöksen mukaan liittymisestä kuulijoilleen.

Elokuussa Hamasalih kirjoitti FB­sivuillaan: Vaikka joka suunnasta hyö-kätään meitä vastaan ja sekä musli-mit että vääräuskoiset taistelevat kukistaakseen Islamilaisen valtion, se vain kasvaa. Hänen mukaansa muslimien pitää jatkaa ”sotaa väärä­uskoisia vastaan kaikin keinoin”. Islam velvoittaa meitä vihaamaan kaikkia niitä, jotka vihaavat Jumalaa ja pro-feettaa, hän kirjoittaa.

Elokuussa Awat Hamasalih julkaisi ensimmäisten joukossa linkin Isisin uuteen värväysvi deoon, jolla esiintyi myös espoolainen Hussein.