KONNEVEDEN KUNNAN

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012 § 34

Voimaantulo 1.1.2013

2

Kannen kuva:

Konnevesi 2011

3

Sisällysluettelo

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET .................................................................................................. 4

1 § Soveltamisala ja tavoite ............................................................................................................. 4

2 § Ympäristönsuojelumääräysten antaminen, valvonta ja soveltaminen ....................................... 4

3 § Määritelmiä ................................................................................................................................ 4

2 LUKU JÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON

LIITTYMÄTTÖMILLÄ KIINETEISTÖILLÄ ................................................................................... 6

4 § Jätevesiä koskevien määräysten soveltamisala .......................................................................... 6

5 § Talousjätevesien puhdistustaso .................................................................................................. 6

5.1 § Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistukselle .............................................................. 6

5.2 § Puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla ................................................................... 7

6 § Jätevesien käsittely ..................................................................................................................... 7

6.1 § Yleiset käsittelyvaatimukset ............................................................................................... 7

6.2 § Erityiset käsittelyvaatimukset pohjavesialueilla ................................................................. 7

6.3 § Rantavyöhyke 50 metrin etäisyydelle saakka ja saaret ....................................................... 8

6.4 § Vähäisten vesien käsittely ................................................................................................... 8

7 § Jätevesien käsittelylaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittaminen ........... 8

8 § Kiinteistön haltijan huolehtimisvelvollisuudet jäteveden puhdistusjärjestelmien suhteen ........ 9

9 § Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ................................................ 9

10 § Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu ...................................................................... 9

11 § Hyötyeläinten lannan, virtsan ja puristinnesteiden levitys ....................................................... 9

3 LUKU JÄTTEET ............................................................................................................................ 10

12 § Kuivakäymäläjäte................................................................................................................... 10

13 § Maatalousjäte ......................................................................................................................... 10

4 LUKU KEMIKAALIT JA VAARALLISET JÄTTEET ................................................................ 10

14 § Yleiset määräykset kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden varastoinnista. .......................... 10

15 § Kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden säiliövarastointi pohjavesialueilla ...... 11

16 § Kemikaalisäiliötarkastukset ................................................................................................... 11

17 § Käytöstä poistetun säiliön käsittely........................................................................................ 11

5 LUKU ILMANSUOJELU .............................................................................................................. 12

18 § Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy ............................................................ 12

6 LUKU MELUNTORJUNTA .......................................................................................................... 12

19 § Äänenvahvistimen käyttö ulkotiloissa ................................................................................... 12

20 § Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen

........................................................................................................................................................ 13

21 § Ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen.............. 13

22 § Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen ..................................................................... 13

7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET .................................................................................................... 14

23 § Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja ............................................ 14

24 § Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä ..................................................................... 14

25 § Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä ..................... 14

8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET ................................................................................... 14

26 § Voimaantulo ........................................................................................................................... 14

4

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala ja tavoite

Ympäristönsuojelulain (86/2000) säännösten ja määräysten täytäntöön panemiseksi on Konneveden

kunnassa noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset ovat voimassa koko kunnan

alueella, jollei määräyksiä ole erikseen rajattu koskemaan vain osaa kunnan alueista. Määräykset

koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista tai ilmoitusvelvollista toimintaa

taikka puolustusvoimien toimintaa.

Ympäristösuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympä-

ristön pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

2 § Ympäristönsuojelumääräysten antaminen, valvonta ja soveltaminen

Konneveden kunnanvaltuusto on antanut määräykset ympäristösuojelulain (86/2000) 19 §:n nojalla.

Määräyksissä on myös huomioitu ympäristönsuojelulain 3 a luku (169/2011). Määräysten noudat-

tamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Konneveden kunnassa toimii ympäris-

tölautakunnan lupajaosto.

Ympäristölautakunnan lupajaosto voi siirtää sille tässä järjestyksessä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alai-

selleen viranhaltijalle siten, kuin laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986) säädetään.

Haja-asutusalueiden talousvesien käsittelyjärjestelmien rakentamista valvoo rakennusvalvontavi-

ranomainen, jona Konneveden kunnassa toimii ympäristölautakunnan lupajaosto.

Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa

niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset, rakennusjärjes-

tys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Mikäli asiasta on määrätty muussa kunnallisessa säännöstös-

sä, tulee ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan pa-

rempaan ympäristönsuojelulliseen tasoon.

3 § Määritelmiä

Harmaalla vedellä tarkoitetaan peseytymisessä, ruuanlaitossa, astian- ja pyykinpesussa syntyviä

jätevesiä.

Jätevesien käsittelyjärjestelmällä tarkoitetaan talousjätevesien puhdistusta tai muuta käsittelyä var-

ten tarvittavien laitteiden ja rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta, joka voi koostua saostussäili-

östä, maahanimeyttämöstä, maasuodattamosta, umpisäiliöstä, pienpuhdistamosta tai muista laitteista

taikka näiden laitteiden ja menetelmien yhdistelmästä.

Jäteveden maahanimeyttämöllä tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousveden

käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puh-

distumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen.

5

Jäteveden maaperäkäsittelyllä tarkoitetaan jätevesien käsittelymenetelmiä, joissa hyödynnetään-

luonnollisen maaperän ominaisuuksia tai käytetään muuten maa-aineksia hyväksi jätevesien käsitte-

lyssä. Maapuhdistamon perusratkaisut ovat maasuodattamo ja maahanimeyttämö.

Jäteveden maasuodattamolla tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteve-

den käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistautuu kulkeutu-

essaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se

kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn.

Jäteveden umpisäiliöllä (umpikaivo) tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen

varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön.

Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai

on velvollinen poistamaan käytöstä.

Lietteellä tarkoitetaan jätevesistä saostussäiliössä, pienpuhdistamossa tai muussa käsittelyssä muo-

dostuvaa laskeutuvaa tai kelluvaa ainesta, joka voidaan erottaa jätevedestä omana jakeenaan.

Pienpuhdistamolla tarkoitetaan talousjäteveden käsittelylaitetta, jonka toimintaperiaate voi olla fy-

sikaalinen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä. Ei kuitenkaan saostus- tai umpikaivo eikä

maahanimeyttämö eikä maasuodattamo.

Pilaantumiselle herkillä alueella tarkoitetaan taajaan rakennettuja alueita, jätevesikuormitukselle

herkkiä luontokohteita sekä vesistöjen ranta-alueita.

Pohjavesialueella tarkoitetaan Keski-Suomen ympäristökeskuksen määrittämiä Konneveden pohja-

vesialueita, jotka esitetään liitekartalla 1 (Kaivopuisto 0927501 I-luokka, Tankolampi 0927504 II-

luokka, Soukkioniemi 0927502 I-luokka, lisäksi Äijälän pohjavesialue 0941052 III-luokka rajoittuu

pohjoisosaltaan Konneveden kunnan puolelle). Pohjavesiluokat ovat: luokka I vedenhankintaa var-

ten tärkeä pohjavesialue, luokka II vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue ja luokka III muu poh-

javesialue.

Ranta-alueella tarkoitetaan vesistöön rajoittuvaa maa-aluetta, joka ulottuu enintään 200 metrin etäi-

syydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ranta-alueen määrittelyssä otetaan huomi-

oon pinnanmuodot ja maaperä.

Rantavyöhykkeellä tarkoitetaan ranta-alueen osaa, joka sijaitsee 0 - 50 metrin etäisyydellä keskive-

denkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rantavyöhykkeen määrittelyssä otetaan huomioon pinnan-

muodot ja maaperä.

Saostussäiliöllä (saostuskaivo) tarkoitetaan jäteveden yksi- tai useampiosaista, vesitiivistä mekaa-

nista esikäsittelylaitetta, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää

jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät ainesosat.

Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan asemakaavoitettua Keskustaajama-aluetta ja asemakaa-

voittamattomia taajaan rakennettuja Pyhälahden, Istunmäen, Tankolammen, Hytölän ja Sirkkamäen

kyläkeskittymiä ja keskeisiä kyläalueita.

Talousjätevedellä tarkoitetaan asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä,

keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista peräisin olevaa jätevettä sekä ominai-

6

suuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoimin-

nasta peräisin olevaa jätevettä.

Tankkauspaikalla tarkoitetaan muita kuin kauppa- ja teollisuusministeriön vaarallisten kemikaalien

käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla antaman päätöksen (415/1998) mukaisia jakeluasemia.

Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen,

muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominai-

suus)

Vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojär-

veä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa,

ojaa ja lähdettä.

Vähäisellä vesien käytöllä tarkoitetaan, että jätevesien määrä on vähäinen, kun vesikäymälättömissä

asunnoissa veden käyttö on vähäistä asukasvuorokausina ja talousvesi kannetaan tai johdetaan tila-

päisellä vesijohdolla tai kiinteistö on muutoin veden käytön kannalta varustelultaan vaatimaton.

Yleisellä alueella tarkoitetaan asemakaavassa katualueeksi, toriksi, liikennealueeksi, virkistysalu-

eeksi tai näihin verrattaviksi alueeksi osoitettua kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutetta-

vaksi tarkoitettua aluetta.

2 LUKU JÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOS-

TOON LIITTYMÄTTÖMILLÄ KIINETEISTÖILLÄ

4 § Jätevesiä koskevien määräysten soveltamisala

Jätevesiin liittyvät ympäristönsuojelumääräykset koskevat vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ul-

kopuolella olevia viemäriverkostoon liittymättömiä kiinteistöjä, joilla ei ole ympäristölupaa sekä

kiinteistöjä, joille on vesihuoltolain (119/2001) 11 § perusteella myönnetty vapautus viemäriverk-

koon liittymisvelvollisuudesta toiminta-alueella.

Vesihuoltolain (119/2001) 10 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistö tulee liit-

tää vesihuoltolaitoksen verkostoon, ellei kiinteistö ole hakenut vapautusta vesihuoltolain 11 §:n

perusteella.

5 § Talousjätevesien puhdistustaso

5.1 § Vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistukselle

Vähimmäisvaatimuksia sovelletaan muilla kuin pilaantumiselle herkillä alueilla.

Alueilla, joilla sovelletaan vähimmäisvaatimuksia, jätevesien puhdistusjärjestelmä tulee suunnitella,

mitoittaa ja toteuttaa siten, että järjestelmän puhdistusteho täyttää vähintään seuraavat vaatimukset

(VNA 209/2011 3§) verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen:

7

Kuormitustekijä Puhdistusteho

Orgaaninen aines (BHK7) 80%

Kokonaisfosfori (P) 70 %

Kokonaistyppi (N) 30 %

Ohje: Vähimmäisvaatimuksia sovellettavalla alueella myös WC-vesien imeyttäminen on mahdollis-

ta, mikäli maaperä on imeyttämiseen soveltuva.

5.2 § Puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla

Pilaantumiselle herkillä alueilla jätevesien puhdistusjärjestelmä tulee suunnitella, mitoittaa ja toteut-

taa siten, että järjestelmän puhdistusteho täyttää vähintään seuraavat vaatimukset (VNA 209/2011 4

§):

Kuormitustekijä Puhdistusteho

Orgaaninen aines (BHK7) 90%

Kokonaisfosfori (P) 85 %

Kokonaistyppi (N) 40 %

Puhdistustehon täyttymistä arvioidaan vertaamalla jätevesijärjestelmästä lähtevää kuormitusta käsit-

telemättömän jäteveden kuormitukseen. WC-vesien käsittelystä rantavyöhykkeellä on lisäohje koh-

dassa 6.3 §.

Ohje: Pilaantumiselle herkillä alueilla jätevedet käsitellään joko maasuodattomossa tai pienpuhdis-

tamossa. Myös muu puhdistusvaatimukset täyttävä käsittelyjärjestelmä on mahdollinen. Mikäli kiin-

teistöllä on pesu- ja WC-vesien erillisviemäröinti voidaan pesuvedet imeyttää jos WC-vedet johde-

taan umpisäiliöön. Imeytyksen edellytyksenä on, että maaperä on siihen sopivaa.

6 § Jätevesien käsittely

6.1 § Yleiset käsittelyvaatimukset

Jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriverkkoon, eikä toimintaan tarvita ympäristölupaa, ovat jätevedet

johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Kiinteistön vesikäymälävesiä ei saa johtaa käsittelemättömänä maahan.

6.2 § Erityiset käsittelyvaatimukset pohjavesialueilla

Pohjavesialueilla tulee liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon, jos se vain on mahdollista.

Pohjavesialueilla talousjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Poikkeuksen muodostavat

vähäiset vedet, jotka eivät sisällä wc-vesiä. Ne voidaan imeyttää maaperään, mikäli maaperä sovel-

tuu imeytykseen.

Pohjavesialueilla vesikäymälä- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on jätevesien käsittely-

järjestelmän tiivis pohjarakenne. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle.

Vaihtoehto vesikäymäläjätevesien käsittelylle on erillisviemäröinti, jolloin vesikäymälä-jätevedet

8

johdetaan umpisäiliöön. Harmaiden vesien käsittelyjärjestelmän on oltava pohjarakenteeltaan tiivis

ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittelussa käytetään tapauskohtaista harkintaa.

6.3 § Rantavyöhyke 50 metrin etäisyydelle saakka ja saaret

WC vesien maaperäkäsittely on rantavyöhykkeellä kielletty. Mikäli WC-jätevesiä ei voida johtaa

yleiseen viemäriverkkoon, tulee ne johtaa umpisäiliöön ja toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittely-

paikkaan. Harmaat vedet tulee käsitellä niin, että puhdistusteho täyttää pilaantumiselle herkille alu-

eille asetetut puhdistusvaatimukset.

Vakituisesti asutuilla kiinteistöillä WC-vedet voidaan käsitellä myös pienpuhdistamossa, mikäli se

täyttää pilaantumiselle herkille alueille asetetut puhdistusvaatimukset. Saareen vesikäymälän raken-

taminen on kielletty.

6.4 § Vähäisten vesien käsittely

Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vä-

häinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Imeytyksen edellytyksenä on, että

maaperä on imeytykseen sopiva. Vähäiset rantasaunan pesuvedet voidaan imeyttää vähimmäis-

suojaetäisyyttä (20 m, 7§) lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi rantaa kuin saunara-

kennus.

7 § Jätevesien käsittelylaitteistojen ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittaminen

Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen (imeytys- ja maasuodatuskenttä) sekä puhdistettujen jäteve-

sien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäisetäisyyksiä:

Kohde Vähimmäis-

suojaetäisyys

Talousvesikaivo*, maalämpökaivo 30 – 50 m maastosta ja maaperästä riippuen

Vesistö

pesuvedet 20 m maastosta ja maaperästä riippuen

puhdistetun jäteveden purkupaik-

kaa

30– 40 m

WC -jätevedet - ei maaperäkäsittelyä rantavyöhyk-

keellä

Tie, tontin raja 5 m

Suojakerros pohjavesitason yläpuolelle

maasuodatus 0,5 m

imeytys 1 m *myös lähteet, joista otetaan talousvettä

Puhdistettujen jätevesien purkupaikka tulee sijoittaa siten, että vedet eivät päädy suoraan vesistöön.

Lisäksi rantavyöhykkeellä jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, etteivät

puhdistamattomat jätevedet pääse suoraan vesistöön kerran 50 vuodessa esiintyvän ylimmän tulva-

vedenkorkeuden (HW50) aikana.

9

Kiinteistöjen jätevedet on johdettava umpisäiliöön, mikäli jätevesien käsittelyssä ei voida noudattaa

vähimmäissuojaetäisyyksiä tai jätevesien puhdistusvaatimukset täyttävä käsittely ei ole mahdolli-

nen.

8 § Kiinteistön haltijan huolehtimisvelvollisuudet jäteveden puhdistusjärjestelmien suhteen

Kiinteistön haltijan tulee vastata siitä, että jätevesien puhdistuslaitteet ovat kaikissa olosuhteissa

toimintakunnossa ja laitteiden puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Kiinteistön haltijan

tulee pitää kirjaa järjestelmän kunnossapidosta. Kirjanpito sekä tositteet on pyydettäessä esitettävä

kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Ohje: Jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain

(132/1999) 126 §:n mukaisen toimenpideluvan.

9 § Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu

Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden ammattimainen tai muu laajamittainen

pesu on pesuaineiden laadusta riippumatta sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pe-

supaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan-, rasvan- ja öljynerotuskaivon kautta viemäriverkos-

toon. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla pesuvedet on hiekan-, rasvan- ja öljynerotuskaivojen

kautta johdettava rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymään jätevesien käsittelyjärjestelmään.

Työkoneiden ja autojen pesu pelkällä vedellä on sallittu yksityisillä kiinteistöillä. Pesuvedet tulee

imeyttää imeyttää maahan siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa

naapureille eikä muutakaan terveyshaittaa.

Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden satunnainen pesu muilla kuin liuottimia

sisältävillä pesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asuinkäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesu-

vedet voidaan johtaa yleiseen jätevesi- tai sadevesiviemäriverkostoon tai imeyttää maahan siten,

ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille eikä muutakaan terveys-

haittaa.

Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu yleisillä alueilla kuten puisto-, virkis-

tys-, katu- ja tiealueilla sekä muilla yleisillä alueilla on kielletty.

10 § Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu

Mattojen ja muiden tekstiilien pesu kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät puhdistamattomat pe-

suvedet missään olosuhteissa joudu suoraan vesistöön tai ettei niistä aiheudu pohjavesien pilaantu-

misen vaaraa.

11 § Hyötyeläinten lannan, virtsan ja puristinnesteiden levitys

Lietelantaa, kuivalantaa, virtsaa tai puristenesteitä ei saa levittää pohjavesialueilla sijaitseville pel-

loille. Kuivalantaa voi levittää pohjavesialueiden reunavyöhykkeelle, mikäli kasvien ravinnetarvetta

ei ylitetä.

10

Ohje: Lannan ja virtsan kuljetuksessa on huomioitava se, että lanta tai virtsa ei saa vuotaa tai pu-

dota tiestölle.

3 LUKU JÄTTEET

12 § Kuivakäymäläjäte

Kuivakäymälän alustan tulee olla tiivis. Käymäläjätteet tulee kompostoida asianmukaisesti ja riittä-

vän kauan tai toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittelypaikkaan. Myös suotonesteet ja erottelevien

käymälöiden virtsa tulee kerätä astiaan ja käsitellä asianmukaisesti. Kompostoitu käymäläjäte tulee

hyödyntää maanparannusaineena.

Ohje: Suotonesteet voidaan kompostoida ja virtsa käyttää laimennettuna kasvien kastelussa. Käy-

mälää tulee hoitaa siten, että siitä ei aiheudu haju- eikä muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle.

13 § Maatalousjäte

Ylijäämäjuurekset ja muu maatuva maatalousjäte, esim. olki, heinä, säilörehu ja naatit on joko

asianmukaisesti poltettava, mädätettävä, kompostoitava tai toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsit-

tely- tai hyödyntämispaikkaan. Ylijäämäjuureksia lukuun ottamatta muu maatuva maatalousjäte

voidaan kyntää peltoon. Ylijäämäjuureksia ja -viljaa voidaan hyödyntää riistan ruokinnassa.

4 LUKU KEMIKAALIT JA VAARALLISET JÄTTEET

14 § Yleiset määräykset kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden varastoinnista.

Kemikaalien kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, liuottimien, torjunta-aineiden ja vaarallisten jättei-

den varastointi ja säilytys kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät kemikaalit pääse maaperään,

viemäriin, pohjaveteen tai ympäristöön. Myös haihtuvien yhdisteiden pääsy ilmaan tulee estää.

Polttonesteiden varastointiin vesistön läheisyydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Polttonesteet

tulee säilyttää vain tähän tarkoitukseen hyväksytyissä astioissa.

Säiliöiden ja astioiden päällysmerkinnästä on käytävä ilmi, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää.

Kemikaalit on säilytettävä aidatussa, lukitussa tilassa tai ulkopuolisten pääsy varastoon on estettävä

muulla tavoin. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä tavanomaisesti käytet-

täviä kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita.

Nestemäisten kemikaalien käsittely- ja varastointipaikoilla sekä polttonesteiden tankkaus ja täyttö-

paikoilla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä var-

ten.

11

Vaarallisten jätteiden ja vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja/tai varastoinnissa tapahtuneesta

onnettomuudesta on ilmoitettava välittömästi hätäkeskukseen (112), Keski-Suomen pelastuslaitok-

selle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle.

Vaarallisten jätteiden keräyksestä ja merkitsemisestä on määrätty myös Konneveden kunnan jäte-

huoltomääräyksissä.

15 § Kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden säiliövarastointi pohjavesialueilla

Pohjavesialuilla käyttöön otettavien maan päälle sijoitettavien öljy-, polttoaine ja muiden neste-

mäisten kemikaalien säiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Uusia säiliöitä ei saa sijoittaa maan alle.

Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteella sekä vuotojen ilmaisujärjestelmällä.

Olemassa olevat maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt on sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaa-

vaan suoja-altaaseen. Säiliön suoja-allas on katettava ja säiliö on varustettava vuodonilmaisujärjes-

telmällä.

16 § Kemikaalisäiliötarkastukset

Kiinteistön haltijan, omistajan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan tai -järjestäjän on pyydettä-

essä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedot kiinteistöllä sijaitsevista öljysäiliöis-

tä, niiden kunnosta ja tarkastuksista sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja vanhojen säiliöiden

poistosta.

Kemikaalisäiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava maanalainen öljy-, polttoaine- tai muu

käytössä oleva kemikaalisäiliö sekä muu kuin 4 momentissa tarkoitettu öljy-, polttoaine tai muu

kemikaalisäiliö ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin 10

vuoden välein, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin. Tar-

kastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja jonka jäljennös on toimitettava

kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle 14 päivän kuluessa

tarkastuksesta. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tar-

kastaja.

Maanalaiset säiliöt, jotka on otettu käyttöön vähintään 15 vuotta ennen näiden määräysten voimaan-

tuloa, sekä säiliöt joiden käyttöönottoaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 2

vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta.

Tärkeällä pohjavesialueella oleva maanalainen öljysäiliö on säiliön omistajan tai haltijan toimesta

tarkastutettava siten, kuin kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikais-

tarkastuksia koskevissa päätöksissä (344/1983 ja 1199/1995) edellytetään.

17 § Käytöstä poistetun säiliön käsittely

Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava maasta käytöstä poistettu öljy-, polttoaine-, tai muu ke-

mikaalisäiliö putkistoineen. Ennen poistamista säiliö on puhdistettava. Puhdistuksen suorittajalla

tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys. Todistus puhdistuksesta ja säiliön pois toimittamisesta on

toimitettava Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12

Säiliön noston yhteydessä tulee luotettavalla tavalla varmentaa maaperän puhtaus, esim. kenttäana-

lytiikalla. Mikäli maaperässä todetaan pilaantuneisuutta, tulee siitä ilmoittaa Keski-Suomen ELY-

keskukseen, Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa kirjallisesta hakemuksesta myön-

tää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa maaperästä öljy-, polttoaine tai muu kemikaalisäiliö, mikä-

li säiliön poistaminen maasta on teknisesti hyvin vaikeata tai kallista tai siitä aiheutuu vahinkoa

muulle omaisuudelle. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää, että Turvatekniikan keskuksen päte-

väksi arvioima tarkastaja ei ole suorittamassaan tarkastuksessa todennut säiliövuotoja eikä siitä ai-

heudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Säiliön täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava ja

säiliö on täytettävä hiekalla tai muulla hyväksyttävällä maa-aineksella.

Ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa käytöstä poistettua säiliötä ei tarvitse poistaa,

mikäli se on todistettavasti asianmukaisesti puhdistettu ja tarkastettu sekä täytetty hiekalla tai muul-

la hyväksyttävällä aineksella. Säiliön täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava. Kiinteistön hal-

tijan vaihtuessa on nykyisen haltijan annettava tarkka tieto maaperään jätetystä säiliöstä uudelle

haltijalle.

5 LUKU ILMANSUOJELU

18 § Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy

Kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien polttolaitteita tulee säätää, käyttää ja huoltaa siten, ettei

poltosta aiheudu haittaa terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle.

Taajaan rakennetulla alueella rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus

ja ilmanpoistolaitteiston sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympä-

ristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa lähi-

kiinteistöille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista.

Omatoimisesta jätteiden poltosta on määräykset Konneveden kunnan jätehuoltomääräyksissä.

6 LUKU MELUNTORJUNTA

19 § Äänenvahvistimen käyttö ulkotiloissa

Äänenvahvistimien ja äänentoistolaitteiden häiritsevä käyttö ulkotiloissa on kielletty yöaikaan klo

22 – 07 sekä päiväaikaan klo 07 – 22 sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai vastaavan hoitolaitok-

sen ja muun erityisen häiriintyvän kohteen läheisyydessä. Kielto ei koske toimintaa, jota koskevassa

ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisen meluilmoituksen johdosta tehdyssä päätöksessä on määrätty

toisin.

Ohje: Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien tulee olla selvillä toimin-

tansa aiheuttaman melun ympäristövaikutuksista ja riskeistä. Järjestäjien tulee huolehtia siitä, että

äänentoistolaitteet on suunnattu ja äänentoistovahvistimet säädetty koko tilaisuuden ajan siten, että

niiden käyttö häiritsee naapuristoa mahdollisimman vähän.

13

20 § Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden ja työvaiheiden rajoitta-

minen

Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttäminen sekä muut erityisen häi-

ritsevää melua aiheuttavat toiminnat on kielletty yöaikaan klo 22 – 07, ellei se ole tarpeen välttä-

mättömien tilapäisten töiden suorittamiseksi.

Määräyksen aikarajoitus ei koske liikenneväylien eikä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapito-

työtä, mikäli työn suorittamisesta on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muusta pe-

rustellusta syystä pidettävän välttämättömänä. Määräys ei myöskään koske maa-, metsätalous- ja

kalatalouselinkeinojen harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää

melua aiheuttavaa toimintaa.

Mikäli välttämätön yöaikaan tehtävä työ tai toimenpide on etukäteen tiedossa, on siitä ilmoitettava

seitsemän vuorokautta ennen toimenpidettä melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoitolaitok-

sille sekä muille sellaisille kohteille, joille toimenpiteestä saattaa aiheutua häiriötä.

21 § Ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen

Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tu-

lee tehdä ympäristönsuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle

vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. Ilmoitusta ei

kuitenkaan tarvitse tehdä seuraavista toimista:

arkisin maanantaista perjantaihin kello 07 – 18 tehtävästä rakennuslupaan liittyvästä louhin-

nasta, murskauksesta, räjäytystyöstä, lyöntipaalutuksesta tai vastaavasta erityisen häiritsevää

melua aiheuttavasta työstä, kun työn kokonaiskesto on enintään 10 työpäivää,

tavanomaisesta rakennus- ja purkutyöstä, korjauksesta tai kunnossapidosta, jota tehdään ar-

kisin maanantaista perjantaihin klo 07 – 22,

ilotulituksesta,

äänentoistolaitteiden ja äänenvahvistimien tilapäisestä käytöstä yleisötilaisuuksissa ja muis-

sa tilapäisissä tapahtumissa toreilla, urheilukentillä tai muulla yleisön käyttöön tarkoitetuilla

tai soveltuvilla paikoilla klo 09 – 22 välisenä aikana, lukuun ottamatta ulkoilmakonsertteja,

yksityistilaisuuksista kuten häistä tai muista vastaavista tilaisuuksista

22 § Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen

Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestävien on tiedotettava melun vaikutus-

piirissä oleville asukkaille ja naapurikiinteistöjen haltijoille sekä kunnan ympäristönsuojelun toimi-

pisteeseen melua aiheuttavan tapahtuman laadusta, ajankohdasta ja kestosta seitsemän vuorokautta

ennen tapahtuman järjestämistä.

Melua aiheuttavan työn suorittajan on tiedotettava työmaan vaikutuspiirissä oleville asukkaille ja

naapurikiinteistöjen haltijoille sekä kunnan ympäristönsuojelun toimipisteeseen melua aiheuttavien

töiden aloittamisesta, toteutustavasta ja töiden kestosta seitsemän vuorokautta ennen toiminnan

aloittamista.

14

7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET

23 § Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja

Kiinteistön omistajan tai haltijan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan taikka tilaisuuden tai ta-

pahtuman järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa

varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpi-

teistä, rakennelmista, laitteista ja suunnitelmista, joiden tarkoituksena on ehkäistä päästöjä ja torjua

ympäristön pilaantumisen vaaraa.

24 § Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä ympäristönsuojelumääräyksiä täydentäviä

ohjeita ja määräyksiä ja voi erityisestä syystä kirjallisesta hakemuksesta myöntää yksittäistapauksis-

sa luvan poiketa näistä määräyksistä.

25 § Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä

Valvonnasta ja hallintopakosta ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin oikai-

semiseksi säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja rangaistussäädöksistä ympäristönsuojelu-

lain 116 §:ssä

8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET

26 § Voimaantulo

Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 1.1.2013

Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012 § 34

Konneveden kunnanhallitus 8.10.2012 § 99

Konneveden kunnan ympäristölautakunnan lupajaosto 27.9.2012 § 64

Konneveden kunnan ympäristölautakunnan lupajaosto 28.6.2012 § 41

15

Liitekartta 1

Konneveden pohjavesialueet

Kaivopuisto 0927501

I luokka

Soukkioniemi 0927502

I luokka

Tankolampi 0927504

II luokka