Korkeakouluopiskelijayhteiskunnallisena toimijana

Kansallinen benchmarking�arviointi

KORKEAKOULUJEN

ARVIOINTINEUVOSTON

JULKAISUJA

�:��

Seppo Saari (toim�)

ISBN 978-952-206-063-1 (painettu)ISBN 978-952-206-064-8 (pdf)ISSN 1457-3121

Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto

Kansi: Juha IlonenLayout: Pikseri Julkaisupalvelut

Tammer-Paino OyTampere 2007

Esipuhe

Korkeakoulujen arviointineuvosto on pitänyt merkittävänä voimavarana opis-kelijoiden aktiivista osallistumista arviointitoimintaan. Arviointiorganisaatioi-den kansainvälisessä vertailussa suomalaisena erityispiirteenä on tullut esilleopiskelijoiden mukanaolo kaikissa arvioinneissa ja niiden eri tehtävissä.ENQA:n standardeissa ja ohjeissa korostetaan opiskelijoiden aktiivista vaiku-tusmahdollisuutta.

Ottaessaan korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana -arviointiteh-tävän vastaan Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti toteuttaa arvioinninniin, että opiskelijoilla on siinä näkyvä vastuu ja rooli. Arviointia suunnittele-maan ja johtamaan nimettiin arviointineuvoston opiskelijajäsenet: puheenjoh-tajaksi SYL:n edustajana koulutuspoliittinen sihteeri Anne Mikkola ja vara-puheenjohtajaksi SAMOKin koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen.Opiskelijat ohjasivat projektia, olivat mukana johtamassa korkeakoulujen se-minaareja ja toivat asiantuntemuksensa projektiin.

Koska arviointi päätettiin toteuttaa kaikissa 50 korkeakoulussa, oli valit-tava toteutustapa, joka teki mahdolliseksi kaikkien mukanaolon ja toisaaltakorkeakoulujen oman aktiivisuuden. Arviointimenetelmänä käytettiin bench-markingia, jonka lähtökohdat ovat toimijoiden omissa tiedontarpeissa. Bench-markingin luoteeseen kuuluu oman toiminnan vertaaminen toisten hyviinkäytäntöihin.

Relevantteja arvioinnin kohteita kartoitettiin arvioinnin käynnistämisse-minaarissa korkeakoulujen kanssa yhdessä. Samassa seminaarissa korkeakoulutmuodostivat keskinäiset benchmarking-ryhmät, jotka itse päättivät, mitä arvi-oinnin kohteet niissä tarkoittivat ja toisaalta, miten vertaileva arviointi toteu-tettaisiin. Seminaarissa tuotiin esille benchmarkingin perusmalli, jonka saattoitoteuttaa yksi-, kaksi- tai monisuuntaisena.

Arvioinnin toimeksianto ja lähtökohta olivat eittämättä varsin avoimia.Ensin oli muodostettava käsitys siitä, miten korkeakoulussa nähtiin arvioinninkohde – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Alun pitäen arvioin-nin kohdealue määräytyi arvioinnin tehtäväksiannosta, joka merkitsi sen ar-vioimista, miten kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma oli toteutunut kor-keakouluissa. Arvioinnin johtoryhmä tulkitsi toteutumisen sekä opintojen ta-voitteiksi ja sisällöiksi että myös korkeakoulun toimintakulttuuriksi. Korkea-koulut määrittelivät kuitenkin kukin arvioinnin tavoitteet ja benchmarking-sovellutukset.

Arviointiraportti antaa osoituksen korkeakoulujen luovasta otteesta nii-den toiminnan kehittämisessä. Raportin tulokset kertovat siitä, että benchmar-king-arviointi on tuottanut paljon uutta tietoa siitä, miten arvioinnin kohdeymmärretään, miten sitä on toteutettu ja miten korkeakoulut ovat oppineetsekä itse arviointiprosessista että toinen toistensa parhaista käytännöistä. Arvi-ointiraportti, jossa on koottuna kaikkien mukana olleiden korkeakoulujen nä-kökulmat, antaa erinomaisen mahdollisuuden laajaan arviointitulosten vertai-luun ja tuottaa todennäköisesti myös uusia kehittämisajatuksia.

Kiitämme korkeakouluja aktiivisesta mukanaolosta ja tuotetusta arvioin-tiaineistosta. Arviointihankkeen ovat rahoittaneet opetusministeriö ja oikeus-ministeriö yhdessä.

Ossi Tuomi Anne MikkolaPääsihteeri Arvioinnin johtoryhmän puheenjohtaja

Sisällys

JohdantoJohdantoJohdantoJohdantoJohdanto ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ����������

����� Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan ja TurunHelsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan ja TurunHelsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan ja TurunHelsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan ja TurunHelsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan ja Turunkauppakorkeakoulu – kauppakorkeakoulut ja opiskelijoiden kansalais�kauppakorkeakoulu – kauppakorkeakoulut ja opiskelijoiden kansalais�kauppakorkeakoulu – kauppakorkeakoulut ja opiskelijoiden kansalais�kauppakorkeakoulu – kauppakorkeakoulut ja opiskelijoiden kansalais�kauppakorkeakoulu – kauppakorkeakoulut ja opiskelijoiden kansalais�vaikuttaminen – handelshögskolorna och de studerandes medborgarinflytandevaikuttaminen – handelshögskolorna och de studerandes medborgarinflytandevaikuttaminen – handelshögskolorna och de studerandes medborgarinflytandevaikuttaminen – handelshögskolorna och de studerandes medborgarinflytandevaikuttaminen – handelshögskolorna och de studerandes medborgarinflytande ____________________ ����������

��� Prosessikuvaus _____________________________________________________________ ����� Yhteiskunnalliset näkökohdat opetussuunnitelmassa ___________________________ ����� Helsingin kauppakorkeakoulu _______________________________________________ ��

����� Yhteiskunta opetuksessa ________________________________________________ ������� Yliopistoyhteisö yhteiskuntana __________________________________________ ��

��� Hanken – Svenska handelshögskolan _________________________________________ ������� Samhälleliga aspekter i undervisningsplanen ______________________________ ������� Universitetssamfundet som ett samhälle _________________________________ ��

�� Turun kauppakorkeakoulu TSE _______________________________________________ ����� Yhteiskunta opetuksessa ________________________________________________ ����� Yliopistoyhteisö yhteiskuntana __________________________________________ �

��� Arvioinnin tuloksia ja kehittämiskohteita _____________________________________ ����� Parhaat käytännöt _________________________________________________________ ��

����� Joensuun yliopisto ja Åbo Akademi – osallistuuko yliopisto�opiskelijaJoensuun yliopisto ja Åbo Akademi – osallistuuko yliopisto�opiskelijaJoensuun yliopisto ja Åbo Akademi – osallistuuko yliopisto�opiskelijaJoensuun yliopisto ja Åbo Akademi – osallistuuko yliopisto�opiskelijaJoensuun yliopisto ja Åbo Akademi – osallistuuko yliopisto�opiskelijayhteiskunnalliseen toimintaan?yhteiskunnalliseen toimintaan?yhteiskunnalliseen toimintaan?yhteiskunnalliseen toimintaan?yhteiskunnalliseen toimintaan? ______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ����������

��� Joensuun ylipisto __________________________________________________________ ������� Arvioinnin taustaa ja prosessikuvausta ___________________________________ ������� Arvioinnin yhteenveto _________________________________________________ ������ Johtopäätökset ________________________________________________________ ������� Mitä opimme Åbo Akademilta ja mihin tutkimustulokset johtavatJoensuussa? _______________________________________________________________ ��

��� Åbo Akademi ______________________________________________________________ ������ Processbeskrivning _____________________________________________________ ������ Utvärderingen ________________________________________________________ ������� Resultat ______________________________________________________________ ��

��� God praxis ________________________________________________________________ ��

����� Jyväskylän yliopiston Kuopion yliopiston ja Oulun yliopistonJyväskylän yliopiston Kuopion yliopiston ja Oulun yliopistonJyväskylän yliopiston Kuopion yliopiston ja Oulun yliopistonJyväskylän yliopiston Kuopion yliopiston ja Oulun yliopistonJyväskylän yliopiston Kuopion yliopiston ja Oulun yliopistontoimivat käytännöt – opiskelijan rooli monialayliopistossatoimivat käytännöt – opiskelijan rooli monialayliopistossatoimivat käytännöt – opiskelijan rooli monialayliopistossatoimivat käytännöt – opiskelijan rooli monialayliopistossatoimivat käytännöt – opiskelijan rooli monialayliopistossa ______________________________________________________________________________________________________________ ����������

��� Prosessi: kolme kertaa koolla ________________________________________________ ����� Arvioinnin tulokset: neljä teemaa taululle _____________________________________ �

����� Opiskelija palautteen antajana __________________________________________ ������ Opiskelija hallinnollisena toimijana ______________________________________ ������� Opiskelija tutorina _____________________________________________________ ������� Opiskelija kaupungin/alueensa vaikuttajana _______________________________ ��

��� Lopuksi – viisi parasta palkittavaksi ___________________________________________ �

����� Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto –Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto –Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto –Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto –Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto –opiskelijoiden aktivointia yliopistossa ja opiskelupaikkakunnallaopiskelijoiden aktivointia yliopistossa ja opiskelupaikkakunnallaopiskelijoiden aktivointia yliopistossa ja opiskelupaikkakunnallaopiskelijoiden aktivointia yliopistossa ja opiskelupaikkakunnallaopiskelijoiden aktivointia yliopistossa ja opiskelupaikkakunnalla _____________________________________________________________________________________ �����

��� Prosessikuvaus _____________________________________________________________ ������ Sisäänajo yhteiseen hankkeeseen _______________________________________ ������ Kolme yliopistoa kolme toimijaryhmää __________________________________ ������ Aineisto ja menetelmät ________________________________________________ �

��� Arvioinnin tulokset _________________________________________________________ ������ Kyselyt opiskelijoille ja opettajille _______________________________________ ������ Opiskelija toimijana yliopistoyhteisössä __________________________________ ����� Opiskelija toimijana alueella ____________________________________________ �

��� Parhaat käytännöt ja kehitysideat ____________________________________________ ������ Alueeseen sitouttavat työryhmät _______________________________________ ������ Opiskelijat mediassa ___________________________________________________ ����� Opiskelijaedustajasta vaikuttajaksi ______________________________________ ����� Profiilia ainejärjestöille ja ylioppilaskunnille ______________________________ ������ Opintopisteitä opiskelija�aktiivisuudesta _________________________________ ��

Taideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu – raportti arvioinnistaTaideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu – raportti arvioinnistaTaideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu – raportti arvioinnistaTaideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu – raportti arvioinnistaTaideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu – raportti arvioinnistaKorkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanaKorkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanaKorkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanaKorkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanaKorkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana ____________________________________________________________________________________________________________________________________________ ����������

�� Liikkeelle! _________________________________________________________________ ���� Arviointiryhmän toiminta ___________________________________________________ ���� Prosessi Teatterikorkeakoulussa______________________________________________ ��

���� Tulokset TeaK:ssa ______________________________________________________ ���� Arviointi Taideteollisessa korkeakoulussa _____________________________________ ��

���� Aineiston kerääminen _________________________________________________ ������ Arvioinnin tuloksia ____________________________________________________ ������ TaiK:n arviointitulosten tarkastelua _____________________________________ �

� Lopuksi: mitä opimme toisiltamme ___________________________________________ ��

����� Teknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopistoTeknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopistoTeknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopistoTeknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopistoTeknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto ______________________________________________________________________________________________________________ ������������� Johdanto __________________________________________________________________ ��

����� Prosessista ____________________________________________________________ ������� Menettely ____________________________________________________________ ��

��� Opiskelijat kunnallisina ja alueellisina toimijoina _______________________________ ����� Opiskelijat yliopistoyhteisössä _______________________________________________ ����� Yhteiskunnallisen toiminnan tukeminen opetuksessa ___________________________ ���� Yhteenveto ________________________________________________________________ �

����� Helsingin Tampereen ja Turun yliopistojen benchmarking�hankeHelsingin Tampereen ja Turun yliopistojen benchmarking�hankeHelsingin Tampereen ja Turun yliopistojen benchmarking�hankeHelsingin Tampereen ja Turun yliopistojen benchmarking�hankeHelsingin Tampereen ja Turun yliopistojen benchmarking�hanke– ainejärjestöjen toiminta ja vaikutusmahdollisuudet laitostasolla– ainejärjestöjen toiminta ja vaikutusmahdollisuudet laitostasolla– ainejärjestöjen toiminta ja vaikutusmahdollisuudet laitostasolla– ainejärjestöjen toiminta ja vaikutusmahdollisuudet laitostasolla– ainejärjestöjen toiminta ja vaikutusmahdollisuudet laitostasolla ________________________________________________________________________________ ����������

��� Hankkeen tarkoitus ja kulku _________________________________________________ ����� Teemat ja näkökulmat ______________________________________________________ ����� Ainejärjestötoiminnan sisältö ________________________________________________ ��

����� Ainejärjestön tärkeimmät tehtävät ______________________________________ ������� Nykytila ja toiveet ____________________________________________________ ������� Tehtäviä joita mikään muu taho ei voi tehdä _____________________________ ������ Ainejärjestön keskeiset yhteistyökumppanit ______________________________ �

��� Ainejärjestö edunvalvojana __________________________________________________ ��

����� Linkki opiskelijan ja laitoksen välillä _____________________________________ ������� Viralliset ja epäviralliset vaikutuskanavat ________________________________ ������� Edunvalvonnan tulevaisuus ____________________________________________ ��

�� Ainejärjestötoiminnan edellytykset ja jatkuvuus _______________________________ ����� Lopuksi ___________________________________________________________________ �

����� Arcada ja Laurea�ammattikorkeakouluArcada ja Laurea�ammattikorkeakouluArcada ja Laurea�ammattikorkeakouluArcada ja Laurea�ammattikorkeakouluArcada ja Laurea�ammattikorkeakoulu ––––– opiskelija toimiiopiskelija toimiiopiskelija toimiiopiskelija toimiiopiskelija toimii –––––vaikuttaako opiskelija?vaikuttaako opiskelija?vaikuttaako opiskelija?vaikuttaako opiskelija?vaikuttaako opiskelija? _________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ����������

��� Taustaa ___________________________________________________________________ ����� Målsättning med benchmarkingen och avgränsningen av granskningsområden ____ ����� Arvioinnin tulokset _________________________________________________________ ��

����� Arcada _______________________________________________________________ ������� Laurea _______________________________________________________________ ������ Hyvät käytänteet _____________________________________________________ �

��� Tulosten arviointi __________________________________________________________ �

Diakonia�ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakouluDiakonia�ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakouluDiakonia�ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakouluDiakonia�ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakouluDiakonia�ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu ____________________________________________________________ ������� Prosessikuvaus _____________________________________________________________ ��� Tiedot arvioinnin kohteena olevista ammattikorkeakouluista ____________________ �� Arvioinnin tulokset ________________________________________________________ ����� Parhaat käytännöt ________________________________________________________ ���

���������� Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja EVTEK�ammattikorkeakoulunHelsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja EVTEK�ammattikorkeakoulunHelsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja EVTEK�ammattikorkeakoulunHelsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja EVTEK�ammattikorkeakoulunHelsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja EVTEK�ammattikorkeakoulunbenchmarking�hanke – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanabenchmarking�hanke – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanabenchmarking�hanke – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanabenchmarking�hanke – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanabenchmarking�hanke – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana– opiskelijakunta toiminnan mahdollistajana– opiskelijakunta toiminnan mahdollistajana– opiskelijakunta toiminnan mahdollistajana– opiskelijakunta toiminnan mahdollistajana– opiskelijakunta toiminnan mahdollistajana _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ���������������

���� Arviointikohteet __________________________________________________________ ������� Arvioinnin toteuttamissuunnitelma _________________________________________ ���

������ Oman toiminnan kuvaaminen _________________________________________ ��������� Arviointikriteerit ____________________________________________________ �������� Itsearviointi ________________________________________________________ ��������� Yhteinen benchmarking ______________________________________________ ���

���� Arvioinnin tulokset ________________________________________________________ ��������� Toimintaedellytykset ________________________________________________ ��������� Opiskelijat arkipäivän vaikuttajina _____________________________________ ��������� Voiko opiskelija vaikuttaa opiskelijakuntansa toimintaan? ________________ ���

���� Visiointia tulevaisuuteen ___________________________________________________ ��

���������� Etelä�Karjalan ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Kemi�TornionEtelä�Karjalan ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Kemi�TornionEtelä�Karjalan ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Kemi�TornionEtelä�Karjalan ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Kemi�TornionEtelä�Karjalan ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Kemi�Tornionammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu – passiivisestaammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu – passiivisestaammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu – passiivisestaammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu – passiivisestaammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu – passiivisestakohteesta kumppaniksi – opiskelijan osallisuuden ja vaikuttamisen käytännötkohteesta kumppaniksi – opiskelijan osallisuuden ja vaikuttamisen käytännötkohteesta kumppaniksi – opiskelijan osallisuuden ja vaikuttamisen käytännötkohteesta kumppaniksi – opiskelijan osallisuuden ja vaikuttamisen käytännötkohteesta kumppaniksi – opiskelijan osallisuuden ja vaikuttamisen käytännöt ____________________ ���������������

���� ”Prosessikuvaus” __________________________________________________________ ������� Etelä�Karjalan ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu –

opiskelijan osallisuuden ja vaikuttamisen käytännöt ____________________________ ��������� Palautejärjestelmät ja kv�toiminta arvioinnin kohteiksi: miten päädyttiin

arviointikohteiden valintaan? __________________________________________ ��������� Toimiva palautejärjestelmä kasvattaa vastuun ottamiseen ja avoimeen

dialogiin _____________________________________________________________ ��������� Kv�kansalaisuuteen kasvattaminen haasteellista: kotikansain välistymisellä

merkittävä rooli ______________________________________________________ ��

���� Kemi�Tornion ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu –opiskelijan osallisuuden ja vaikuttamisen käytännöt ____________________________ ��������� Arvioinnin toteutus ___________________________________________________ ��������� Arvioinnin tulokset __________________________________________________ ��������� Hyvät käytännöt Kemi�Tornion ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa __ ���

���������� HAAGA�HELIA ammattikorkeakouluHAAGA�HELIA ammattikorkeakouluHAAGA�HELIA ammattikorkeakouluHAAGA�HELIA ammattikorkeakouluHAAGA�HELIA ammattikorkeakoulu _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ������������������� Arviointiprojektin prosessikuvaus ____________________________________________ ���

������ Tuumasta toimeen ___________________________________________________ ��������� oHHoi – opiskelija HAAGAssa ja Heliassa osallistuu innokkaasti ____________ ���

���� Arvioinnin tulokset ________________________________________________________ ��������� Opiskelijan osallistaminen ____________________________________________ ��������� Opiskelijan osallistuminen ____________________________________________ ���

���� Lopuksi __________________________________________________________________ ��������� Osallistamisen kannalta ______________________________________________ ��������� Osallistumisen kannalta ______________________________________________ ���

���������� Hämeen ammattikorkeakoulu Keski�Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja MikkelinHämeen ammattikorkeakoulu Keski�Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja MikkelinHämeen ammattikorkeakoulu Keski�Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja MikkelinHämeen ammattikorkeakoulu Keski�Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja MikkelinHämeen ammattikorkeakoulu Keski�Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ja Mikkelinammattikorkeakoulu – opiskelijan monet roolit yhteiskunnallisena toimijanaammattikorkeakoulu – opiskelijan monet roolit yhteiskunnallisena toimijanaammattikorkeakoulu – opiskelijan monet roolit yhteiskunnallisena toimijanaammattikorkeakoulu – opiskelijan monet roolit yhteiskunnallisena toimijanaammattikorkeakoulu – opiskelijan monet roolit yhteiskunnallisena toimijana _________________________ ���������������

���� Arviontiprosessi ___________________________________________________________ ������� Arvioinnin tulokset ________________________________________________________ ��

������ Opiskelija korkeakouluyhteisön päätöksentekijänä ______________________ �������� Opiskelija ammattikorkeakoulunsa uudistajana __________________________ ��������� Opiskelija oman kulttuurinsa tuottajana ________________________________ ��������� Opiskelijan aktiivisuutta tukevat opinnot ammattikorkeakoulussa _________ �������� Ammattikorkeakouluopiskelija alueellisena kansallisena ja

globaalina toimijana _________________________________________________ ������� Sanoista tekoihin __________________________________________________________��

���������� Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun välinenJyväskylän ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun välinenJyväskylän ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun välinenJyväskylän ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun välinenJyväskylän ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun välinenbenchmarking – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana �hankebenchmarking – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana �hankebenchmarking – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana �hankebenchmarking – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana �hankebenchmarking – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana �hanke ___________________________________ ���������������

���� Hankkeen toteutus _________________________________________________________������� Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttama benchmarking –

opiskelijan vaikutuskanavia luotaamassa _____________________________________ ��������� JAMK:n valmistautuminen benchmarking�tapaamiseen __________________ ��������� JAMK:n hankkeen tulokset ___________________________________________ �������� Löydetyt hyvät käytännöt ____________________________________________ ���

���� Tampereen ammattikorkeakoulun toteuttama benchmarking – opiskelijalähitoimijana – opintojaksopalautteen käyttäminen opiskelijan valmiuksienkehittämiseksi ____________________________________________________________ ��������� TAMK:n valmistautuminen benchmarking�tapaamiseen __________________ ��������� Benchmarking�tapaaminen TAMK:n kannalta ___________________________ ��������� Benchmarking�tapaamisen tulokset TAMK:ssa __________________________ ���

����� Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu jaRovaniemen ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu jaRovaniemen ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu jaRovaniemen ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu jaRovaniemen ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu jaPohjois�Karjalan ammattikorkeakoulu – opiskelija ammattikorkeakouluyhteisönPohjois�Karjalan ammattikorkeakoulu – opiskelija ammattikorkeakouluyhteisönPohjois�Karjalan ammattikorkeakoulu – opiskelija ammattikorkeakouluyhteisönPohjois�Karjalan ammattikorkeakoulu – opiskelija ammattikorkeakouluyhteisönPohjois�Karjalan ammattikorkeakoulu – opiskelija ammattikorkeakouluyhteisönjäsenenä ja kehittäjänäjäsenenä ja kehittäjänäjäsenenä ja kehittäjänäjäsenenä ja kehittäjänäjäsenenä ja kehittäjänä ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ���������������

��� Yhdistäviä ajatuksia etsimässä ______________________________________________ ������ Kuinka sitten toimittiin? ___________________________________________________ ����� Kehittämiskohteita – onhan niitä? __________________________________________ ������ Hyviä käytänteitä – niitäkin on? ____________________________________________ ��

���������� Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Savonia�ammattikorkeakoulu –Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Savonia�ammattikorkeakoulu –Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Savonia�ammattikorkeakoulu –Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Savonia�ammattikorkeakoulu –Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Savonia�ammattikorkeakoulu –omatoimimatka yhteiskunnallisen vaikuttamisen maailmaanomatoimimatka yhteiskunnallisen vaikuttamisen maailmaanomatoimimatka yhteiskunnallisen vaikuttamisen maailmaanomatoimimatka yhteiskunnallisen vaikuttamisen maailmaanomatoimimatka yhteiskunnallisen vaikuttamisen maailmaan _______________________________________________________________________________________________ ����������

���� Äkkilähtö – lähtötilanneselvitys _____________________________________________ ������ Hyppy tuntemattomaan – teemojen sopiminen _______________________________ ������ Matkatoimistossa – teemojen valinta ja kysymysten tekeminen __________________ ������ Matka ja tutustuminen matkakohteeseen – aineiston kerääminen ________________ ����� Ahaa�elämysten saaminen – hyvien käytänteiden ja kehittämiskohteiden löytö ____ ������ Matkakertomus – raportointi _______________________________________________ ��

���������� Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu VaasanPirkanmaan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu VaasanPirkanmaan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu VaasanPirkanmaan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu VaasanPirkanmaan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Vaasanammattikorkeakoulu – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanaammattikorkeakoulu – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanaammattikorkeakoulu – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanaammattikorkeakoulu – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanaammattikorkeakoulu – korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana ___________________________________ ����������

���� Ryhmätyön prosessikuvaus _________________________________________________ �������� Pirkanmaan ammattikorkeakoulun arviointiraportti _____________________ ������� Vaasan ammattikorkeakoulun arviointiraportti _________________________ �������� Seinäjoen ammattikorkeakoulun arviointiraportti _______________________ ���

���� Lopuksi __________________________________________________________________ ���

���������� Svenska yrkeshögskolan och Yrkeshögskolan Sydväst – studerande somSvenska yrkeshögskolan och Yrkeshögskolan Sydväst – studerande somSvenska yrkeshögskolan och Yrkeshögskolan Sydväst – studerande somSvenska yrkeshögskolan och Yrkeshögskolan Sydväst – studerande somSvenska yrkeshögskolan och Yrkeshögskolan Sydväst – studerande somsamhällsaktörersamhällsaktörersamhällsaktörersamhällsaktörersamhällsaktörer _______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ���������������

���� Processbeskrivning ________________________________________________________ ������� Resultat av utvärderingen __________________________________________________ ���

������ Målsättningar och objekt för utvärderingen ____________________________ ��������� Bakgrund till val av partner och utvärderingsmetoder ____________________ �������� Utvärderingsresultat _________________________________________________ �������� Återkoppling av utvärderingsresultaten till skolornas verksamhet _________ �������� Samarbetsplaner efter avslutat projekt _________________________________ ���

���� God praxis _______________________________________________________________ ���

����� Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu –Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu –Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu –Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu –Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu –opiskelijatutorointiopiskelijatutorointiopiskelijatutorointiopiskelijatutorointiopiskelijatutorointi ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ���������������

��� Opiskelijatutortoiminta sillanrakentajana kansalaisvaikuttamiseen ______________ ������ Toteutus _________________________________________________________________ ������ Arvioinnin tulokset ________________________________________________________ ���

����� Satakunnan ammattikorkeakoulu _____________________________________ �������� Turun ammattikorkeakoulu ____________________________________________ �������� Hyvät käytänteet ___________________________________________________ ���

LiitteetLiitteetLiitteetLiitteetLiitteet�: Tiedotus arvioinnista _______________________________________________________����: Www�sivut ���� / �/���� __________________________________________________ ���: Rehtorineuvostojen tapaamisajat ___________________________________________ ����: Seminaarissa ������� kartoitettuja arvioinnin kohteita _______________________ ��: Korkeakoulujen valitsemat partnerit arviointia varten (��������) _____________ ����: Väliseminaarin tiedote _____________________________________________________ ����: Raportointiohjeet _________________________________________________________ ����: Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma ____________________________________ ���: Aloitusseminaarin PowerPoint�esityksen teksti _______________________________ �����: Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan

ja Turun kauppakorkeakoulu _______________________________________________ ����: Joensuun yliopisto ________________________________________________________ ����: Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto ja Oulun yliopisto

– yhteenvetomatriisi ______________________________________________________ ���: Teknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto �kysymyspatteri ______ ����: Hämeen ammattikorkeakoulu Keski�Pohjanmaan ammattikorkeakoulu

ja Mikkelin ammattikorkeakoulu ____________________________________________ ����: Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Savonia�ammattikorkeakoulu

– arviointiryhmän kokoonpano _____________________________________________ �����: Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Savonia�ammattikorkeakoulu

– teemat ja kysymykset ____________________________________________________ ���

��

Johdanto

Korkeakoulujen arviointineuvoston yhtenä keskeisenä kriteerinä arviointienkäynnistämisessä on ollut niihin liittyvien tiedontarpeiden ajankohtaisuus,koulutusten ongelmallisuus, nopea kehittyminen tai muu erityinen perusteltusyy. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toteutuminen korkeakouluissaon selvästi tematiikaltaan ajankohtainen ja samalla osin koulutuspoliittinen ar-viointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtävänä on avustaa arvioinneil-la opetusministeriötä ja korkeakouluja tiedon tuottamisessa. Varsinainen kou-lutuspoliittinen ohjaus ja päätöksenteko jäävät ministeriölle ja arviointitulos-ten soveltaminen korkeakouluille.

Korkeakoulujen arviointineuvosto korostaa arvioinneissa sekä omaansaettä korkeakoulujen itsenäistä asemaa. Se merkitsee sitä, että arviointien koh-teiden määrittely, arvioinnin toteutus ja arvioinnin raportointi tapahtuu arvi-ointineuvoston koordinoimana, mutta usein eri toimijoiden itsenäisenä toi-mintana. Arviointiryhmät toteuttavat arvioinnit ohjaus/johtoryhmästä itsenäi-senä. Näin arvioinnit tuottavat itsenäisen aineiston koulutuksen kehittämis-keskusteluun ja päätöksentekoon.

Arviointi nimettiin alun pitäen Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toi-mijana -arvioinniksi. Sen määrittely, mitä sen katsottiin tarkoittavan korkea-kouluissa, jätettiin korkeakoulujen omaksi tehtäväksi. Vasta sen jälkeen olimahdollista määritellä arvioinnin kohteet tarkemmin. Korkeakouluissa on to-teutettu Vanhasen hallituksen aikana kansalaisvaikuttamisen laajoja hankkeita– erityisesti opettajankoulutuksessa.

Korkeakouluopiskelijoiden yhteiskunnallinen aktiivisuus ja osallistuminenkorkeakoulun toimintaan vaihtelee korkeakoulusektoreittain ja korkeakouluit-tain. Arvioinnin toteuttaminen korkeakouluissa yhdessä opiskelijoiden kanssaon myös arviointiprosessina tuonut esille toimintatapoja ja näkökohtia, jotkaovat lisänneet keskustelua ja kokemusta yhteisestä osallisuudesta korkeakoulu-yhteisössä.

� Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman sisältö on hyväksytty valtioneuvos-ton yleisistunnossa 7.4.2004 osana hallituksen strategia-asiakirjaa koskevaa pe-riaatepäätöstä. Hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman keskei-sinä tavoitteina on ollut lisätä koulutuksen ja tutkimuksen avulla aktiivista jademokraattista kansalaisuutta sekä kehittää kansalaisvaikuttamisen kanavia jatoimintamahdollisuuksia ja parantaa hallinnon valmiuksia kansalaiskeskuste-

��

luun. Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston vastuulla on ol-lut koulujen ja oppilaitosten, niiden oppilaiden ja opiskelijoiden sekä vapaankansansivistysjärjestelmän kehittäminen kansalaisvaikuttamista tukevaksi toi-minnaksi. Kansalaisvaikuttamisen painotukset ilmenevät vahvana myös ope-tusministeriön voimassa olevassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa. (OPM:ntoiminta- ja taloussuunnitelma 2007–2011.)

� Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmantavoitteet koulutuksessa ja tutkimuksessa

Hallituksen politiikkaohjelmaa ovat toteuttaneet oikeusministeriö, opetusmi-nisteriö, sisäministeriö, valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston kanslia. Ny-kyisen hallituksen aikana käynnissä on ollut parikymmentä hanketta tai muutakehitys- ja tutkimusprosessia.

Ohjelman keskeiset tavoitteet tiivistyvät neljään kokonaisuuteen:(1) Koulut ja oppilaitokset tukevat kasvua aktiiviseen ja demokraattisen kan-

salaisuuteen elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Suomen kan-salaisuuden ohella kasvatuksessa tulee ottaa huomioon EU:n kansalaisuusja maailmankansalaisuus.

(2) Kansalaisyhteiskunnan juridiset ja hallinnolliset toimintaedellytykset ovatkansalaistoiminnan kannalta suotuisia ja ajanmukaisia. Kolmannella sek-torilla on riittävät tutkimus-, koulutus- ja kehittämispalvelut.

(3) Perinteisiä ja uusia kansalaisvaikuttamisen kanavia kehitetään niin, että netukevat kansalaisten täyttä osallistumista yhteisöjen ja yhteiskunnan toi-mintaan. Hallinnolla on tarpeelliset työkalut ja asenteellinen valmius kes-kusteluun kansalaisten kanssa.

(4) Edustuksellisen demokratian rakenteet ja käytännöt toimivat hyvin kai-killa päätöksenteon tasoilla ja niissä otetaan huomioon tapahtuvat muu-tokset tietoyhteiskunnasta globaalistumiseen.

Hallituksen strategia-asiakirjassa (2006) kansalaisvaikuttaminen nähdään kan-salaisoppimisena, kansalaistoimintana, kansalaisvaikuttamisena sekä demokra-tia-asioiden hallintona. (Hallituksen strategia-asiakirja 2006, 58–65). Strategia-asiakirjassa juuri kansalaisoppimiselle asetetaan tavoitteita, jotka koskevat kou-lutusta.

Strategian mukaan aktiivista ja demokraattista kansalaisuutta tukevaa elin-ikäistä oppimista tehostetaan koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä, kansalais-toiminnassa ja poliittisessa toiminnassa. Kansalaiseksi sosiaalistumiseen tarvi-taan riittävät tiedot ja taidot, mutta osallistumaan opitaan pääsääntöisesti osal-listumalla. Siksi avainasemassa ovat koulujen ja oppilaitosten sisäinen toimin-takulttuuri, oppilaskuntatoiminta, kerhotoiminta, erilaiset osallistuvat hankkeet

��

ja koulun yhteistyö järjestöjen kanssa. Haasteellista on saattaa linjaukset osaksikoulujen ja oppilaitosten vakiintunutta toimintakulttuuria. Järjestöjen koulu-tus- ja muu toiminta, aikuisopetuksen yhteisölliset menetelmät sekä virtuaali-sen yhteisöllisyyden kehittäminen ovat myös tärkeitä alueita. Aktiivinen kan-salaisuus on viime vuosina korostunut koulun ja aikuiskasvatuksen hallinnol-lisessa ohjauksessa. Strategia-asiakirjan mukaan oleellinen haaste on viedä lin-jaukset käytäntöön ja suunnata riittävä panostus vähän osallistuviin.■ Varmistetaan opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpano ja yhteis-

kunnallisten tietojen ja taitojen sekä osallistuvan toimintakulttuurin to-teutuminen opetuksessa kaikilla kouluasteilla (OPM, OPH).

■ Kehitetään oppilaskuntatoimintaa peruskouluissa ja lukioissa osaksi kun-nallista osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmää Osallistuva oppilas – yh-teisöllinen koulu -hankkeen myötä. Hankkeessa on mukana noin 80kuntaa ja kaikkien opettajankoulutusyksiköiden harjoittelukoulut. De-mokratiakasvatukseen liitetään oppilaiden mahdollisuus vaikuttaa koulu-yhteisön toimintaan ja kehittämiseen (OPM, OPH).

■ Luodaan valtakunnallinen kouluttajakoulutusverkosto tukemaan koulu-jen ja oppilaitosten toimintakulttuurin vuorovaikutuksellista rakennettaja opetussuunnitelmaprosessin käytännön toteutusta (OPM).

■ Jatketaan Kansalaisvaikuttaminen opettajankoulutuksessa -hanketta yh-teistyössä kuntien ja opettajaksi opiskelevien kanssa. Kansalaisvaikuttami-nen on opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen painopiste. Kehitetäänyhteistyössä kustantajien kanssa oppimateriaaleja kansalaisvaikuttamisensisällyttämiseksi opetukseen eri koulutustasoilla (OPM, OM).

■ Nuorten osallisuushanke kehittää pysyviä käytäntöjä nuorten syrjäytymi-sen ehkäisemiseksi ja osallisuuden edistämiseksi 38 hankkeen avulla 70kunnassa erityisesti nuorille, joilla on vaikeuksia sijoittua jatko-opintoi-hin tai työelämään. Hankkeiden osana käynnistetään nuorisovaltuustoja,nuorisoparlamentteja ja Nuorten ääni -kokouksia, joissa nuoret voivat ot-taa kantaa heitä koskeviin asioihin (OPH).

■ Lisätään vapaan sivistystyön kansalaisopintoja, koulutetaan alan henkilös-töä ja tarkistetaan toimintaa ohjaava säädöstö. Kehittämisavustuksia koh-dennetaan osallistumista tukeviin hankkeisiin. Käynnistetään opintoker-hojen kehittämishanke ja laajennetaan niiden ohjaajien koulutusta. Lisä-tään vapaan sivistystyön organisoimia kansalaisopintoja osin yhteistyössäyhteisöjen, yhdistysten, järjestöjen ja poliittisten kansalaisliikkeiden kans-sa ja kehitetään näiden pedagogiikkaa. Erityisesti otetaan huomioon maa-hanmuuttajien kieli-, kulttuuri- ja kansalaiskasvatus (OPM).

■ Käynnistetään kansallinen mediakasvatushanke medioiden luku- ja kir-joitustaidon sekä mediakriittisyyden lisäämiseksi yhdessä tietoyhteiskun-taohjelman kanssa ja tehostetaan alan tutkimusta (OPM).

��

Kansalaisvaikuttamisen tutkimuksen näkökulmasta Borg on todennut kansa-laisvaikuttamisen politiikkaohjelman virallisten tavoitteiden sisältävän ainakinseuraavia aihealueita: kansalaiset, kansalaisuus, vaikuttaminen ja osallistuminen,kansalaiskasvatus, kansalaisyhteiskunta järjestöineen sekä näiden juridiset jahallinnolliset toimintaedellytykset, hallinto kansalaisvaikuttamisen mahdollis-tajana ja väylänä, edustuksellinen demokratia keskeisine instituutioineen, pe-rinteiset ja uudet kansalaisvaikuttamisen kanavat, tietoyhteiskunta ja globaa-listuminen. (Borg 2004, 4.)

Kansalaisvaikuttaminen opettajankoulutuksessa -hanke on laaja ja siinä ontoiminut 25 henkilön ohjausryhmä, neljä aluekoordinaattoria sekä sihteeri jatutkimusavustaja. Hanke on tuottanut useita julkaisuja ja järjestänyt sem-inaareja.

� Arvioinnin käynnistäminen

Korkeakoulujen kansalaisaktiivisuutta on jo ohjelman valmisteluasiakirjoissaehdotettu arvioitavaksi:

Korkeakouluopiskelijat toimivat aktiivisesti erilaisissa järjestöissä korkeakoulujenpuitteissa ja osallistuvat korkeakoulutusta koskevaan päätöksentekoon enemmänkuin muiden koulutustasojen oppilaskunnat. Äänestäminen opiskelijakuntavaa-leissa on kuitenkin vähäistä. Kansalaisaktiivisuuskoulutus ei ole näkyvälläsijalla korkeakoulujen opetussuunnitelmissa.

Toimenpiteinä ehdotetaan, että aktiiviseen kansalaisuuteen tähtäävän koulutuk-sen osuus ja merkitys korkeakouluissa arvioidaan vuonna 2006. Arvioinnintoteuttaa Korkeakoulujen arviointineuvosto.

Korkeakoulujen arviointineuvosto teki opetusministeriön ja oikeusministe-riön aloitteesta 20.4.2006 päätöksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjel-man toteutumisen arvioinnista korkeakouluissa.

Arviointi nimettiin ’Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana’-arvioinniksi, joka kuvaa samalla arvioinnin kohdetta.

Koska kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman keskeisenä tavoitteena onopiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, myös arviointi suunnitel-tiin pääosin KKA:n opiskelijajäsenten kanssa. Näin projekti toteutettiin kevyel-lä organisaatiolla. Johtoryhmä ohjasi ja seurasi arvioinnin toteutumista (1.4.)2006–31.1.2007. Arvioinnin puheenjohtajaksi nimettiin Korkeakoulujen arvi-ointineuvoston opiskelijajäsen, koulutuspoliittinen sihteeri Anne Mikkola(SYL) ja toiseksi jäseneksi opiskelijaedustaja, koulutuspoliittinen sihteeri Min-na Nieminen (SAMOK ry). Projektisuunnittelija Seppo Saari toimi arvi-oinnin johtoryhmän jäsenenä ja sihteerinä sekä julkaisun toimittajana.

�

Arvioinnin suunnittelu� ja johtoryhmä

Anne Mikkola SYL ry:n koulutuspoliittinen sihteeri, arvioinnin johtoryhmän puheenjohtaja,KKA:n opiskelijajäsen

Minna Nieminen SAMOK ry:n koulutuspoliittinen sihteeri (ent.), arvioinnin johtoryhmänvarapuheenjohtaja, KKA:n opiskelijajäsen (ent.)

Seppo Saari FT, dos. arvioinnin projektisuunnittelija, KKA

� Arvioinnin toteuttaminen

Arviointi suunniteltiin ja koordinoitiin kaikkien korkeakoulujen kahtena val-takunnallisena seminaarina – aloitusseminaari ja yhteistyöseminaari – sekä nii-den välillä ja jälkeen tapahtuneina korkeakoulujen keskinäisinä benchmark-kauksina. Vertaisarvioinnin menetelmä on turvannut erityisesti sen, että kor-keakoulut ovat voineet pitää esillä omia lähtökohtiaan ja tavoitteitaan.

Arvioinnin alkuvaiheessa johtoryhmä tapasi Suomen yliopistojen rehto-rineuvoston pääsihteerin Liisa Savusen (8.5.2006) ja ARENE ry:n pääsihtee-rin Kaj Malmin (9.6.2006). Tapaamisissa esiteltiin arvioinnin tavoitteita ja alus-tavia kohteita sekä keskusteltiin korkeakoulujen näkemyksistä, jotka olisi hyväottaa huomioon arvioinnissa. Arvioinnin johtoryhmä haastatteli myös kansa-laisvaikuttamisen politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Seppo Niemelää. Puhe-limitse haastateltiin mm. opetusministeriön viranhaltijoita ja ohjelmassa mu-kana olleita toimijoita, jotka ovat osaltaan olleet vastuussa ohjelman toteutta-misesta.

Aloitusseminaari �������

Ennen aloitusseminaaria tehtiin verkkokysely, joka lähetettiin kaikille korkea-kouluille. Kyselyssä kartoitettiin korkeakoulujen näkemyksiä arvioinnin koh-teista ja yhteistyöpartnereista benchmarking-arvioinnissa.

Vastauksia saatiin n. 70 ja niitä käytettiin keskustelujen pohja-aineistona.Kysymykset käsittelivät muun muassa:1. Miten korkeakoulun toiminnassa ymmärretään ’opiskelija yhteiskunnal-

lisena toimijana’? Mitä valmiuksia se merkitsee teidän näkökannaltanne?2. Millä tavoin korkeakoulun toiminnassa tuetaan näiden valmiuksien ke-

hittymistä?3. Minkälaiset korkeakoulun toimintakäytännöt tukevat opiskelijoiden val-

miuksia ’yhteiskunnallisina toimijoina’?Benchmarking-arviointi perustuu hyvien käytäntöjen kartoittamiseen javalitsemiseen arvioinnin kohteiksi. Hyviä käytänteitä voidaan valita kor-keakoulun eri yksiköistä, tasoilta ja toiminta-alueilta.

��

4. Mainitkaa joitakin (3–5) hyviä käytäntöjä, joita mahdollisesti toisitte esil-le arvioinnissa.

5. Korkeakoulut valitsevat vastavuoroiset benchmarking-partnerit. Mitkäovat kannaltanne huomioon otettavia näkökohtia partnerin valinnassa?

6. Mitä erityisesti haluatte korostaa tässä arvioinnissa huomioon otettavaksi?

Aloitusseminaarin ohjelma �������Aloitusseminaarin ohjelma �������Aloitusseminaarin ohjelma �������Aloitusseminaarin ohjelma �������Aloitusseminaarin ohjelma �������

Aika: kello 13–16.30Paikka: Opetusministeriö, Helsinki, Meritullinkatu 1, auditorio, 4. kerrosPj: Seminaarin puheenjohtajana toimii arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtaja SYL:n

koulutuspoliittinen sihteeri Anne MikkolaOhjelma:Kello 13.00 – Arvioinnin lähtökohdat ja arviointimenetelmäKello 14.00 – KahvitaukoKello 14.30 – Verkossa tehdyn ennakkokyselyn kooste

– Keskustelua arvioinnin kohteista– Benchmarking-partnereista sopiminen– Aikataulu

Arvioinnin toimeksianto oli ennen seminaaria vielä varsin väljä. Siksi aloitus-seminaarissa kartoitettiin korkeakoulujen näkemystä siitä, mitä on relevanttiaarvioida. Aloitusseminaarissa käsiteltiin verkkokyselyn tuloksia, keskusteltiinarvioinnin kohteista ja arviointimenetelmästä sekä valittiin yhteistyöpartnerit.Yhden iltapäivän työskentelyn jälkeen korkeakoulut olivat muodostaneetpartneriliittymät, määritelleet pääosin arvioinnin kohteet ja sopineet arvioin-timenetelmän käytännön toteutuksesta.

� Väliseminaari ����������

Väliseminaarissa korkeakoulujen edustajat äänestivät projektin tavoitteidenymmärtämisestä, etenemisestä ja siitä, mitä on opittu. Vertaisarvioinnissa edis-tyneimmät korkeakoulut esittelivät tuloksia ja arvioinnin kriittisiä kohtia.

Väliseminaarin ohjelma �������Väliseminaarin ohjelma �������Väliseminaarin ohjelma �������Väliseminaarin ohjelma �������Väliseminaarin ohjelma �������

Aika: kello 13–16:30Paikka: Valkoinen Sali, Aleksanterinkatu 16–18, HelsinkiPj: Anne Mikkola ja Minna NieminenOhjelma: Seminaarissa tarkastellaan benchmarking-arvioinnin tilannetta

– miten projekti etenee– mitä on opittu– sopiminen raportoinnista ja päätösseminaarista

��

� Arvioinnin kohde

Arvioinnin kohteeksi määriteltiin toisaalta kansalaisvaikuttamisen politiikka-ohjelman mukaiset tavoitteet ja sisällöt koulutuksessa ja opinnoissa sekä toi-saalta opiskelijoiden osallistumismahdollisuudet korkeakoulun toimintaan javuorovaikutuksellisiin prosesseihin.

Korkeakoulujen edustajat toivat esille aloitusseminaarissa seuraavia aihe-alueita arvioinnin kohteiksi: hallinnon ja kolmikantamallin toimivuus, opis-kelijapalaute, informaatiolukutaito, työelämävalmiudet, opintojen ohjaus,tutorointi, dokumentaatiossa opiskelijan rooli, opiskelijoiden yhdenvertaisuus,opiskelija aluevaikuttajana, opiskelijat poliittisina toimijoina, opiskelijakunnantoimintaedellytykset, opiskelijan vaikutuskanavat, opiskelija-aktiivisuus erilai-sissa toimintaympäristöissä, rakenteet tukemassa ja estämässä aktiivisuutta, mi-ten yhteiskunnallinen aktiivisuus ilmenee korkeakoulun ulkopuolella esim.globaaleissa kysymyksissä.

� Benchmarking arviointimenetelmänä

Varsinainen arviointi määriteltiin vuorovaikutteiseksi hyvien käytäntöjen ver-taisarvioinniksi l. benchmarkingiksi. Benchmarking on muun muassa jatkuvaja järjestelmällinen prosessi parhaiden menetelmien ja toimintatapojen tun-nistamiseksi, ymmärtämiseksi ja soveltamiseksi tavoitteena oman organisaati-on suorituskyvyn kehittäminen (Tuominen 1997). Benchmarking-arviointi si-sältää vertaamista ja kiinnostusta siihen, miten toiset tekevät ja toimivat. Me-netelmän toteuttamisen osat ovat avoimia ja joustavia.

Karjalainen katsoo, että benchmarking-arviointi sisältää aina vertaamistaja kiinnostusta siihen, miten toiset tekevät ja toimivat. Muu on avointa ja jous-tavaa. Oman toiminnan vertaaminen toisten toimintaan edistää kehittämistämonella tavalla: oman toiminnan taso selkiytyy, muiden vertaisten innovaatiotnopeuttavat omaa kehitystä, ja tietoisuus toisten hyvistä puolista jouduttaa sekäyksilöiden että organisaation toimintaa. (Karjalainen 2002.) Vertailevassa arvi-oinnissa on todettu, että tärkeintä ei niinkään ole se, millaisia menetelmiä ar-vioinnissa käytetään kuin se, miten arvioija itse ymmärtää arviointitoiminnanluonteen ja arvioinnin tarkoituksen (Jakku-Sihvonen, R. & Heinonen, S.(2001).

Aloitusseminaarissa 25.9.2006 keskusteltiin kahden askeleen benchmar-kingista. Käytännössä korkeakouluissa saatettiin toteuttaa kaksi yhteistoimin-nallista benchmarkingia: ensin sisäinen ja sen jälkeen ulkoisten partnerienkanssa. Menetelmä saattoi olla kaksisuuntainen tai yksisuuntainen. Kaksisuun-tainen merkitsi sitä, että partneriosapuolet sopivat keskenään samat arvioin-

��

nin kohteet ja arvioivat niitä vastavuoroisesti. Yksisuuntaisessa partneriosapuo-let määrittelivät omista lähtökohdistaan itselle merkitykselliset arviointikoh-teet ja vertasivat omaa toimintaansa partnerien hyviin käytäntöihin. Vastaavas-ti partnerit saattoivat valita omista lähtökohdistaan benchmarkingin kohteet.Näin partneriliittymällä saattoi olla useita benchmarkingin kohteita. Kaksi-suuntainen benchmarking edellytti toisaalta konsensusta arvioinnin kohteista,mutta tarjosi mahdollisuuden kohteen syvempään analyysiin. Yksisuuntainenbenchmarking tarjosi puolestaan osapuolille useampia näkökohtia yhteiseenpohdintaan ja hyödynnettäväksi.

Benchmarking saatettiin toteuttaa koko korkeakoulun tasolla tai yksiköntasolla ja lisäksi jonkin toiminnon tai teeman mukaisesti (kuten opiskelija-tutorointi).

Korkeakoulun benchmarkingista vastasi korkeakoulun yhteyshenkilö yh-dessä opiskelijaedustajien kanssa. Benchmarkingin osapuolet tuottivat aineis-ton, jota ne kommentoivat keskenään. Sen lisäksi korkeakoulut pitivät yhtei-siä lähi- tai virtuaali-istuntoja ja antoivat eri tavoin arvioivaa palautetta toi-silleen.

Arvioinnin käynnistämisen yhteydessä arviointiprojektin osallistujille esi-teltiin benchmarking-mallia, joka saattoi koostua seuraavista vaiheista: 1. Ny-kytilan kuvaus, 2. Kokemusten vaihto hyvien esikuvien kanssa, 3. Erojen ana-lysointi, 4. Uuden tavoitteen asettaminen, 5. Soveltaminen ja arviointi (Laa-tukeskus 1998). Projektin aikana oli käytännössä mahdollista toteuttaa vaiheet1–4. Soveltaminen ja arviointi jäivät ajallisesti projektin ulkopuolelle. Arvioin-timenetelmä antoi myös liikkumavaraa erilaisille toteutuksille.

Projektin ajoitus

Korkeakoulujen johdolle ja opiskelijajärjestöille lähetettiin pyyntö arviointiinosallistumisesta toukokuussa 2006.

Arviointiin ilmoittautuneille järjestettiin 25.9.2006 työseminaari, jossakartoitettiin relevantit arviointikohteet ja arviointikysymykset sekä tuotettiinohjeet keskinäisarvioinnin metodiin ja aikataulutukseen sekä raportointiin.

Benchmarking toteutettiin pääosin syyskuun ja joulukuun välisenä aika-na v. 2006.

Väliseminaari järjestettiin 22.11.2006. Väliseminaarissa esiteltiin bench-markkauksen alustavia tuloksia.

Julkistamisseminaari järjestettiin 30.3.2007 KANSALAISJUHLANATeatterikorkeakoulun keskustorilla.

�

�� Raportoinnista ja kehittämisestä

Seuraavassa raportin osassa esitellään korkeakoulujen tuottama aineisto kor-keakoulupartnereittain. Korkeakoulut ovat raportoinnissa kuvanneet bench-marking-arviointiprosessin. Raportointi on saatettu kirjoittaa korkeakoulu-partnerien kanssa yhdessä tai erikseen. Lisäksi raportoinnin rakennetta ovatohjanneet benchmarking-kohteiden yksi- /kaksisuuntaisuus. Osa korkeakou-luista on kuvannut ennakkoon arviointisuunnitelman. Jotkut korkeakoulutovat antaneet myös suosituksia hyvien käytäntöjen edistämiseksi. Joissakin esi-tetään myös visioita tulevaisuuteen. Useiden raporttien otsikot kuvaavat to-teutetun arvioinnin luonnetta. Monella korkeakoululla on myös painettua ra-porttia laajempia kuvauksia korkeakoulujen www-sivuilla.

Benchmarking -arviointi voi julkaistuna raporttina jatkua luontevasti erikorkeakoulujen tulosten hyvien käytäntöjen vertailuna

Korkeakoulujen muodostamat ryhmittymätbenchmarking�arviointia varten

Hanken – Svenska handelshögskolanHelsingin kauppakorkeakouluTurun kauppakorkeakoulu

Joensuun yliopistoÅbo AkademiJyväskylän Yliopisto

Kuopion yliopistoOulun yliopisto

Lapin YliopistoLappeenrannan teknillinen yliopistoVaasan yliopisto

Taideteollinen korkeakouluTeatterikorkeakoulu

Tampereen teknillinen yliopistoTeknillinen Korkeakoulu

Helsingin yliopistoTurun yliopistoTampereen yliopisto

ArcadaLaurea ammattikorkeakoulu

Diakonia�ammattikorkeakouluHumanistinen ammattikorkeakoulu

EVTEK�ammattikorkeakouluHelsingin ammattikorkeakoulu Stadia

Etelä�Karjalan ammattikorkeakouluKemi�Tornion ammattikorkeakouluKymenlaakson ammattikorkeakouluLahden ammattikorkeakoulu

Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu

Helsingin liiketalouden amk Heliayhdistynyt HAAGA�HELIAammattikorkeakouluHämeen ammattikorkeakouluKeski�Pohjanmaan ammattikorkeakouluMikkelin ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakouluTampereen ammattikorkeakoulu

Kajaanin ammattikorkeakouluPohjois�Karjalan ammattikorkeakouluRovaniemen ammattikorkeakoulu

Oulun seudun ammattikorkeakouluSavonia�ammattikorkeakoulu

Pirkanmaan ammattikorkeakouluSeinäjoen ammattikorkeakouluVaasan ammattikorkeakoulu

Svenska YrkeshögskolanYrkeshögskolan Sydväst

Satakunnan ammattikorkeakouluTurun ammattikorkeakoulu

��

Lähteet

Borg, S. 2004. Mahdollisuuksien maa. Kartoitusta ja puheenvuoroja suomalaisten kansa-laisvaikuttamisen tutkimuksesta. OM julkaisuja 10/2004.

Hallituksen strategia-asiakirja 2006. Hallituksen poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat japolitiikat. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2006.

Hansen, P. (toim.) 2006. Katsaus kansalaisvaikuttamista käsitteleviin opinnäytetöihin.Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.) 2002. Benchmarking korkeakoulu-

jen kehittämisvälineenä. Helsinki: Edita.13:2002.IEA Civics – Nuori kansalainen: Yhteiskunnallisen opetuksen kansainvälinen.Jakku-Sihvonen, R. & Heinonen, S. 2001. Johdatus koulutuksen uudistuvaan arviointi-

kulttuuriin. Opetushallitus. Arviointi 2.Kansalaisena Suomessa. Kansalaisvaikuttamisen Pohjoismaissa ja European Social Survey

2002. Oikeusministeriön julkaisu 3/2005.Karjalainen, A.: Mitä benchmarking-arviointi on? 2002. http://www.oulu.fi/w5w/

benchmarking/bm.rtf.Kivistö, T. & Paakkinen, P. 2003. ”Älä kohota aatteen lippua, se kiedotaan arkkusi

ympärille.” Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksessa vuonna 2003 opintonsaaloittaneiden opiskelijoiden kansalaisvaikuttajaprofiili. 2006.

Kuinka toteuttaa strategiset suunnitelmat kilpailijoita nopeammin? 1998. Suomenlaatuyhdistys ry. Helsinki.

Niinikoski, S. (toim.). 2005. Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna. Korkea-koulujen arviointineuvosto 1:2005. Tampere: Tammer-Paino.

Ojanperä, T. (toim.). 2005. Näkökulmia aktiiviseen kansalaisuuteen. 2005. Viikin normaa-likoulun julkaisuja 2. Viikki TTS Publications, Vol. 2.Helsinki.

Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma 2007–2011,Opetusministeriönjulkaisuja 2006:1.

Rantala, J. & Salminen, J. (toim.) 2006. Kansalaisvaikuttamisen edistäminen koulussa jaopettajankoulutuksessa. Helsinki: Hakapaino.

Rantala, J. & Siikaniva, A. (toim.) 2005. Kansalaisvaikuttaminen opettajankoulutuksenhaasteena.

Regeringens skrivelse 2003/04:110. Demokratipolitik Skr.2003/04:110.Suutarinen, S. (toim.) Aktiiviseksi kansalaiseksi. Kansalaisvaikuttamisen haaste. Juva:

Bookwell.Suutarinen, S. 2006. Kansalaiskasvatuksen alasajo vasemmistoaallon jälkeen 1900-luvun

lopussa – Suomi kansalaiskasvatuksen autiomaana 2000-luvulle. 2006.Suutarinen, S. 2007. Yhteiskuntaopetuksen sisällöt opettajien kokemana – Suomessa

reformin aika?Syrjäläinen, E., Eronen, A. & Värri, V.-M. 2006. Opettajaksi opiskelevien kertomaa.

Helsinki: Hakapaino.Syrjäläinen, E., Värri, V.-M. & Eronen, A. 2005. Opettajaksi opiskelevat ja kansalaisvaikut-

taminen. Kansalaisvaikuttaminen haasteena opettajankoulutukselle -tutkimuksenalkuraportti. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämis-keskus Helsinki.

Tuominen, K. 1997. Muutoshallinnan mestari (The Master of Controlling Changes).

��

� Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska handelshögskolan ja Turunkauppakorkeakoulu – kauppakorkeakoulutja opiskelijoiden kansalaisvaikuttaminen –handelshögskolorna och de studerandesmedborgarinflytandeJuuso Leivonen (KY) Margareta Soismaa (HSE); Astrid Mangs(SHS) Helena Strandell (SHH); Tapio Aalto (TuKY) Leena Henderson (TuKKK) Pasi Jokinen (TuKY) Anu Mäkelä(TuKKK)

��� Prosessikuvaus

Projektiryhmä

Tähän Benchmarking-arviointiin osallistui kolme kauppakorkeakoulua: Hel-singin kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan ja Turun kauppakorkea-koulu. Yliopistoja yhdistävät varsinkin opetussuunnitelmien sisällöt, yliopisto-rakenne joka perustuu pääkampukseen ja yhteen filiaaliin sekä kauppatieteel-lisen alan suuri kiinnostus kauppatieteilijöiden sijoittumisesta työmarkkinoille.

Arvioinnin teemat

Arvioinnin teemoiksi valittiin neljä aluetta joiden avulla tarkastelemme kaup-pakorkeakoulujen toimintaa kansalaisvaikuttamisen näkökulmasta:– yhteiskunnalliset näkökohdat opetussuunnitelmassa,– yliopistohallinnon ja kolmikannan toimivuus & toteutuminen,– erilaiset opiskelijaryhmät sekä– pääkampuksen ja filiaalien väliset erot.

Tarkastelimme näitä teemoja toisaalta siitä näkökulmasta, miten kansalaistai-tojen kehittymistä tuetaan opetuksessa sekä toisaalta tarkastelemalla mitenopiskelijat ovat osa yliopistoyhteisön toimintaa. Opetuksen sisällöissä pitäy-dyimme rakenteissa ja yleisen tason tarkastelussa. Teemoihin liittyvät tarkem-mat kysymykset ovat liitteenä 10.

��

Toimintatapa

Ryhmä tapasi KKA:n seminaarien lisäksi neljä kertaa, joista kaksi kertaa vi-deoneuvottelun avulla. Ensimmäisessä tapaamisessa aloitusseminaarin yhtey-dessä sovimme alustavasti teemoista ja niihin liittyvistä kysymyksistä sekä toi-mintatavoista. Toisessa tapaamisessa tarkensimme teemoja ja niihin liittyviä ky-symyksiä. Kahdessa videoneuvottelussa kävimme läpi tuloksia ja sovimme lop-puraportin rakenteesta. Viimeinen tapaaminen järjestettiin juuri ennen rapor-tin lähettämistä. Tapaamisessa viimeisteltiin lopullinen raportti ja lähetettiin seKKA:oon. Tapaamisten lisäksi ryhmä oli yhteydessä sähköpostin avulla.

Jokainen yliopisto selvitti itsenäisesti omat vastauksensa kysymyksiin ana-lysoimalla pääkampuksen sisäiset toiminnot sekä lähettämällä kysymykset fili-aaliin. Niin pääkampuksilla kuin filiaaleissakin vastausten laadintaan osallistui-vat pääasiassa opintoasiaintoimistot sekä opiskelijajärjestöt. Laajempaan vasta-usten keruuseen ei nähty tarvetta.

Raportin rakenne

Alkusanat yhteiskunnallisista näkökohdista opetussuunnitelmissa on laadittuyhteisesti, kuten myös tulokset ja kehittämiskohteet sekä parhaat käytänteet.Tarkempi analyysi on tehty yliopistoittain.

Filiaalien osalta tulokset olivat yleisesti hyvin yhteneväisiä pääkampuk-sen kanssa. Tästä syystä emme raportoineet tuloksia erikseen filiaalien osalta,vaan alla olevan voi laskea koskevan niin pääkampusta kuin filiaaliakin. Mikä-li pääkampus ja filiaali poikkeavat olennaisesti toisistaan, tämä on mainittuerikseen.

��� Yhteiskunnalliset näkökohdatopetussuunnitelmassa

Kauppatieteellisellä alalla on luonnostaan aina yhteys yhteiskuntaan ja se pyr-kii usein selittämään yhteiskunnan eri ilmiöitä tai vaikuttamaan niihin. Tut-kintojen laajuus ja kattavuus takaavat sen, että kauppatieteiden opiskelijoillaon perustavaa laatua oleva tietämys yhteiskunnasta ja niistä keskeisistä meka-nismeista, jotka vaikuttavat kansantalouteen ja yhteiskunnalliseen päätöksen-tekoon.

Vaikka kauppatieteet ovat sinänsä yhteiskuntatieteellisesti suuntautuneita,ei tämä kaikesta huolimatta vielä itsessään takaa sitä, että jokaisella kauppatie-teiden opiskelijalla tai valmiilla ekonomilla olisi hallussaan kaikki ne välineet,joita aktiivinen yhteiskunnan jäsen tarvitsee. Opintojen ja yliopistoyhteisöntulee antaa opiskelijoille ne valmiudet, jotka tekevät heistä aktiivisia ja ana-

��

lyyttisia kansalaisia. Yliopistoyhteisön tulee lisäksi kannustaa siihen, että mah-dollisimman moni opiskelija osallistuu oman yliopistonsa päätöksentekoon.Askel sellaiseksi aktiiviseksi kansalaiseksi, joka valmistumisen jälkeen kantaamyös yhteiskunnallista vastuuta, on pienempi, jos on saanut harjoitella osallis-tumista demokraattisiin prosesseihin opiskeluaikana. Näin ollen on hyvä, ettäyliopistot pakotetaan analysoimaan toimintaansa ja vertaamaan sitä muutami-en yhteistyöyliopistojen vastaaviin toimintoihin. Tätä kautta voidaan parantaaniitä prosesseja, jotka liittyvät opiskelijoiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omanyliopistonsa demokraattisiin prosesseihin ja heidän mahdollisuuksiinsa saadanäkemystä niistä.

Valmiit ekonomit ovat perinteisesti työskennelleet valtaosaltaan liike-elä-män palveluksessa. Ekonomien vaikutusvalta on liike-elämässä suuri. Kannus-taakseen ekonomeja ja kauppatieteiden opiskelijoita entistä aktiivisemmiksikansalaisiksi ja yhteiskunnallisiksi toimijoiksi tulee avoimin mielin sekä ke-hittää nykyisiä menetelmiä että olla vastaanottavainen muiden organisaatioi-den tarjoamille uusille ajatuksille. Kehitettäviä alueita ovat esimerkiksi toimen-piteet, jotka kannustavat osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, teke-mään tietoisia valintoja kansalaisina ja kuluttajina, sekä hankkimaan informaa-tiolukutaito, jolla kykenee analysoimaan yhteiskunnan alati kasvavia informaa-tiovirtoja.

��� Helsingin kauppakorkeakoulu

����� Yhteiskunta opetuksessa

Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE) harjaannuttaa strategiansa mukaan opis-kelijoita omaehtoiseen, interaktiiviseen, ongelmalähtöiseen ja kokonaisvaltai-seen oppimiseen. Tämä tarkoittaa mm. monien sellaisten taitojen antamistaopiskelijoille, joita he tarvitsevat toimiessaan yhteiskunnan jäsenenä sekä opin-tojen aikana että tutkinnon suoritettuaan työelämässä. Tällaisia ovat esimer-kiksi informaatiolukutaito, vuorovaikutustaidot, ryhmätyötaidot, palautteenantamisen ja hyödyntämisen taito sekä kriittisen ajattelun ja uuden tiedon jä-sentämisen taito. Jo opintojen aikana opiskelijoiden edellytetään aktiivisestiseuraavan yhteiskuntaa ja osallistuvan yhteiskunnalliseen keskusteluun samallakun he oppivat ymmärtämään yhteiskunnallisia vuorovaikutussuhteita. Vas-tuullisuus (sosiaalinen, poliittinen, ympäristö, taloudellinen, jne) ei vielä oleosana kaikkea koulutusta ja opiskelijan tekemistä valinnoista riippuu kuinkatärkeän osan se opinnoissa saa. Ylioppilaskunta voi esimerkillään (jäsenmak-sun yhteydessä vapaaehtoinen tukimaksu sotaveteraanien Kuusikodille ja/taikehitysyhteistyömaksu Brasilian Salvadoriin) vaikuttaa kaikkien opiskelijoiden

��

näkemykseen vastuullisuudesta ja sitä kautta edistää opiskelijoiden ymmärrys-tä yhteiskunnallisista vuorovaikutussuhteista.

����� Yliopistoyhteisö yhteiskuntana

Yliopistohallinnon ja kolmikannan toimivuus & toteutuminen

Opiskelijoilla on edustus kaikissa HSE:n virallisissa päätöksentekoelimissä.Hallinnon opiskelijaedustajien (halloped) paikat julistetaan hakuun Helsinginkauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan (KY) hallituksen toimesta. Haku onkaikkien paikkojen osalta avoin ja julkinen. Jokaisella HSE:n opiskelijalla onoikeus hakea paikkoja. Hausta tiedotetaan KY:n ilmoitustaululla, lehdessä,verkkosivuilla sekä sähköpostitse. Hakijat ovat olleet suurelta osin jo jollaintasolla yhteydessä koulutuspoliittiseen sektoriin esimerkiksi ainekerhojen taivaliokunnan kautta. Nimitykset tekee KY:n hallitus. Kannustimia, kuten opin-topisteitä, hallopedina toimimisesta ei saa. Vuodesta 2007 alkaen hallopeditvoivat saada todistuksen tehtävässään toimimisesta.

Hallopedien koulutuksesta vastaa KY. HSE auttaa koulutuksessa tarvitta-essa. Koulutuksessa käydään läpi HSE:n hallintoa, hallopedin tehtäviä, kokous-käytänteitä sekä hallopedien ja KY:n suhdetta. Koulutuksen yhteydessä jae-taan kirjallinen hallopedopas, jossa kerrataan samat teemat ja jonka liitteenäon mm. HSE:n johto- ja tutkintosääntö, opetuksen suunnittelun ohjeisto jamuuta olennaista materiaalia. Mikkelin filiaalin osalta on ilmennyt tarvetta ke-hittää opiskelijaedustajien koulutusta.

Opiskelijoiden määrä vaalikollegiossa määräytyy HSE:n professoriedus-tajien mukaan. Opiskelijoiden edustus on 33 %.

Virallisen vaikuttamisen lisäksi erittäin olennainen osa vaikuttamista onepäviralliset keskustelut. KY:n ja HSE:n välit ovat erittäin hyvät tässä suhtees-sa ja asioida saadaan edistettyä yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä.

Ylioppilaskunnan päätöksenteko

Ylioppilaskunnan päätöksenteossa opiskelijoita edustaa vaaleilla valittu edus-tajisto. Edustajistovaalien äänestysprosentti vuonna 2005 oli 35,9. KY:n edus-tajistossa puoluepolitiikalla ei ole suurta roolia. 2005 vaaleissa oli ehdolla 2yksittäistä henkilöä ilman vaaliliittoa, 3 poliittisesti värittymätöntä liittoa (joistayksi oli Mikkelin filiaalin ehdokkaiden lista) sekä 2 poliittisesti värittynyttäliittoa (Vapaasti vasemmalla ja Kauppiksen porvarit). Puoluepoliittiset aatteeteivät juuri näy edustajiston toiminnassa. Vaaliliittojen keskinäinen politikointionkin lisääntynyt 2005 aloittaneen edustajiston myötä verrattuna pariin ai-kaisempaan edustajistoon.

�

Erilaiset opiskelijaryhmät

RiviopiskelijatNiin sanotut riviopiskelijat voivat vaikuttaa ajaa asiaansa parhaiten KY:ssa jaHSE:ssa olemalla itse aktiivisia ja viestimällä asiastaan suoraan HSE:hen taiKY:lle. Riviopiskelijat ovat vaikuttamisessaan valitettavan passiivisia. Suoriayhteydenottoja esim. KY:lle tulee hyvin satunnaisesti.

Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijatUlkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ovat yhdenvertaisia muiden opiskelijoidenkanssa siinä suhteessa valitut edustajat toimivat myös heidän edustajinaan.Myös vaikuttamiskanavien suhteen he ovat yhdenvertaisia muiden kanssa.Heikkoutena pitää mainita se, että heidän on vaikeampi saada tietoa ja osallis-tua suoraan päätöksentekoon, sillä suurin osa materiaalista on suomeksi (esim.hallintoelinten esityslistat ja pöytäkirjat).

Opintojensa alussa ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille on oma orien-taationsa, jossa heitä opastetaan HSE:n ja KY:n toimintaan. Tässä kerrotaanmyös Suomessa ja Helsingissä elämisestä ja yhteiskunnasta yleisesti. Heillä onmyös omat tutorit, jotka avustavat heitä opintojen alussa.

Suoraan maisteritasolle valitutSuoraan maisteritasolle valitut eivät eroa muista opiskelijoista millään tavalla,pois lukien se, että heillä on oma tutoriryhmänsä opintojen alussa, jonka avullaheidät orientoidaan opintoihinsa.

Mikkelissä opiskelevatMikkelissä opiskelevat kuuluvat KY:n alaisuudessa toimivaan opiskelijayhdis-tykseen, joka vastaa opiskelijoiden asian edistämisestä ja yhteyden pidostaKY:aan. Mikkelin opiskelijat huolehtivat edunvalvonnastaan pääsääntöisestioman yksikkönsä sisällä, kun taas KY ajaa kaikkien jäsentensä etua kokoHSE:n tasolla.

Tiedottaminen ja palautteen anto

Yleisen tason edunvalvonnallisista asioista KY tiedottaa satunnaisesti omia ka-naviaan käyttäen. Tiedottamisessa käsitellään HSE:n sisällä tapahtunutta toi-mintaan sekä myös valtakunnallisen tason opiskelijoita koskettavia teemoja.KY:n verkkosivuilla on osio, jossa esitellään perustiedot KY:n edunvalvonta-työstä sekä taustatietoa toiminnasta ja opiskelijaedustajien yhteystiedot.

KY ei pääsääntöisesti tiedota HSE:n päätöksistä elleivät ne ole erityisenmerkittäviä opiskelijan kannalta. KY kuitenkin tukee omalta osaltaan HSE:ntiedottamista opiskelijoita koskevista päätöksistä opiskelijaedustajien, aineker-hojen, valiokuntien jne. toiminnan kautta. HSE tiedottaa opiskelijoita koske-

��

vista asioista (yleensä muutoksista käytäntöihin) HSE:n verkkosivujen ja ko-tiin postitettavien kirjeiden avulla.

Riviopiskelijat antavat suoraa palautetta KY:lle valitettavan passiivisesti.KY:n keskustelufoorumit ovat kuitenkin kohtalaisen aktiivinen palautteen ke-ruu kanava.

HSE:n osalta palautetta annetaan mm. kursseista sähköisen järjestelmänavulla. Palauteprosentti on keskimäärin 30, mutta se vaihtelee suuresti kurs-seittain. Järjestelmä on otettu käyttöön vasta äskettäin.

��� Hanken – Svenska handelshögskolan

����� Samhälleliga aspekter i undervisningsplanen

Liksom vid de övriga handelshögskolorna inleds studierna vid Hanken meden introduktion till de mest centrala ämnesområdena inom ekonomi. Mansträvar efter en helhetssyn som ger färdigheter för att kritiskt och analytisktkunna granska olika fenomen i samhället ur en samhällsekonomisk synvinkel.Utgångspunkten är en forskningsbaserad undervisning med starka inslag avföretagsrelevans och ett internationellt perspektiv. Till de färdigheter som vär-deras högt hör därmed goda språkkunskaper samt goda färdigheter i kom-munikation.

En viktig del av studierna är en internationell studiemiljö. Hanken strä-var till att ha en så stor internationell studentpopulation bestående av bådeexamensstuderande och utbytesstuderande att utbildningen också vid Han-ken i Finland blir internationell.

Samtidigt som Hanken vill förse sina studenter med goda kunskaper i deekonomiska vetenskaperna värdesätts också akademiska färdigheter i kommu-nikation, informationskompetens och ansvar. Under de senaste åren har sär-skild tyngd lagts vid informationskompetens som levereras i olika block inomden ordinarie obligatoriska undervisningen. Fokus har lagts på analys av käl-lor, informationssökning, kritisk läsning, teknik i hur man gör korrekta citatoch i information om vad plagiat är. Plagiat är ett stort problem i informa-tionssamhället. Hanken utgår från att plagiatproblematiken långt kan åtgärdasgenom information om hur någon annans texter, rön och idéer på ett kor-rekt sätt får användas i nya akademiska arbeten. Ett framtida utvecklingsom-råde är att utveckla redskapen för att uppnå en allt bättre informationskom-petens och samtidigt fastställa en ram för graden av allvar vid fall av fusk ochplagiat (och dess eventuella disciplinära åtgärder).

Samhällelig påverkan och en medvetenhet om samhällets olika inbördesrelationer är en naturlig del av inlärningsmålen i utbildningen vid Hanken.

��

Direkt uttalad uppmuntran till politisk aktivitet finns inte i kursplanen menstuderande vid Hanken fostras till att bli aktivt tänkande, kritiska och delta-gande representanter för näringsliv och organisationer. Hanken ställer sig po-sitivt till studenternas inflytande inom universitetet. Hanken har en traditionav öppenhet och studentrepresentation i alla organ, både kollegiala och inof-ficiella arbetsgrupper som sammankallas för att bereda ärenden.

����� Universitetssamfundet som ett samhälle

Studentrepresentationen i universitetsförvaltningens trepartssystem

Den nuvarande studentrepresentationenStudentrepresentanterna i de kollegiala organen samt i arbetsgrupperna utsesav studentkåren. Det normala förfarandet är att studentkårens styrelse utserlämpliga representanter till de olika organen inom högskolan. Studentkårenutlyser platserna så att de kan sökas genom ansökningsförfarande. T.ex. i ja-nuari 2007 kunde examensstuderande vid Hanken ansöka om att bli student-kårens representant i Hankens styrelse. Ett system där ansökningsförfarande ärmöjligt men studentkårens styrelse har mandat att utse den som styrelsen an-ser mest lämplig är ett bra system och behöver inte revideras. Däremot kanman utveckla olika incitament som skulle uppmuntra flera att delta i besluts-fattandet. Studenternas inflytande i valkollegiet är stort då tio av 36 delegaterär studenter.

UtbildningUtbildningen av studentrepresentanterna i de kollegiala organen är av avgö-rande betydelse för att den demokratiska processen. Om studenternas repre-sentant inte har tillräckliga kunskaper om hur besluten fattas i de kollegialaorganen blir studenternas inflytande de facto mycket mindre än vad antaletrepresentanter skulle ge vid handen. Utbildningen bör ske i samråd mellanstudentkåren och Hanken. Utbildningen skall också erbjudas dem som ut-nämns mitt i en mandatperiod.

Olika studerandegrupper

De vanliga studenternaDen vanliga studentens möjligheter att påverka inom Hanken sker främst ge-nom representation via studentkåren som utser representanter till de kollegi-ala organen. Studentkårens representanter för också regelbundna samtal medrektor.

Det vanligaste sättet att personligen påverka inom Hanken sker via In-ternet. E-baserade sätt att påverka sitt universitet är att delta i studentkårenschat som studentkårens styrelse vid behov kan föra vidare till Hanken eller

��

genom att aktivt delta i utvärderingen av de kurser man deltagit i. Student-portalen SHSWEB www.shsweb.fi är den mest besökta ungdomsportalen påsvenska i Finland. Också utvärderingen av kurser görs flitigt.

Utländska examensstuderandeHanken har under början av 2000-talet varit det relativt sett mest internatio-nella universitetet i metropolregionen. Hankens inriktning på att vara ett in-ternationellt universitet kommer att bestå. Enligt Hankens verksamhets- ochekonomiplan för åren 2007–09 kommer antalet antagna år 2009 att vara 395personer av vilka 150 antas direkt till magisternivån. Av dessa 150 är 120 inommagisterutbildning som erbjuds på engelska.

Att få med studenterna från magisternivån att delta i beslutsfattandet ären verklig utmaning. De som antas direkt till magisternivån (studerande somantas på basen av YH- eller lägre högskoleexamen eller motsvarande utländskexamen) studerar endast fyra terminer vid Hanken. Under en så kort tid hin-ner studerande knappt väljas in i ett kollegialt organ innan studietiden är över.Det är av stor betydelse för både studerande och Hanken att de som studerarinom de tvååriga magisterutbildningarna upplever Hanken som sitt universi-tet och att deras universitet hör deras åsikter. Ett annat faktum som försvårarmöjligheterna att aktivera studerande inom de tvååriga programmen till attdelta i beslutsfattandet är förvaltningsspråket, som för Hankens del är svenska.Engelska har redan längre varit en naturlig del av kommunikationen vid Han-ken men det kan i framtiden bli allt viktigare att också information om dekollegiala organens beslut finns tillgängliga på engelska eftersom upp till 40% av studerandepopulationen studerar på engelska och kan ha bristande kun-skaper i de inhemska språken.

Hanken har redan en rätt lång erfarenhet av engelskspråkiga magister-program och då de engelskspråkiga introduktionsdagarna hålls varje höst harde mycket sådant på programmet som skall underlätta ett liv i Finland för enperson som inte vistats här tidigare. Alla studenter erbjuds kurserna Swedishas a Foreign Language och Elementary Finnish för att främja en integrationockså till arbetsmarknaden. Hanken försöker motarbeta den risk som finnsatt utländska examensstuderade i Finland blir en grupp som inte socialiserastill den nationella studentpopulationen. Det finns skäl att utveckla ett systemdär studenter kan föra sin talan och höras av universiteten utan behöva höratill något kollegialt organ. Detta kunde göras t.ex. inom studentföreningar förvissa program, huvudämnen eller examensgrupper.

Studerandes inflytande vid filialen i VasaVid Hanken består filialen i Vasa av en studentpopulation som är ca 25 % avde examensstuderande. Relationen mellan campusen i Helsingfors och Vasa

�

är god. En av professorerna vid campuset i Vasa är alltid en av prorektorernaför Hanken som helhet. Samtidigt är denna prorektor ordförande för enhets-rådet i Vasa. Arrangemanget garanterar inflytande och kommunikation. Av en-hetsrådets tio medlemmar är två studenter i Vasa. Eftersom enheten är litenmed intim atmosfär har studenterna också ett stort inofficiellt inflytande. Denspontana kontakten mellan studenter och personal är stor och därmed är stu-denternas upplevelse av inflytande större än vid campuset i Helsingfors.

Studenterna i Vasa har organiserats sig genom en förening som är en un-derförening till Svenska Handelshögskolans Studentkår SHS. Alla studerandeär alltså studentkårsmedlemmar i SHS men dessutom hör studenterna i Vasatill studentföreningen i Vasa. Studenterna i Vasa har av tradition varit aktiva.T.ex. i delegationsval för hela SHS har Vasa i många år varit överrepresenterateftersom valdeltagandet i Vasa är högre.

�� Turun kauppakorkeakoulu TSE

���� Yhteiskunta opetuksessa

Arvioinnissa käsitellyt yhteiskunnalliset näkökohdat ja siihen liittyvät teematsisältyvät opetussuunnitelmaan koko opiskeluajan etenevänä jatkumona.TuKKK:n strategian mukaan tavoitteena on opettajien ja opiskelijoiden vuo-rovaikutusta korostava oppimiskulttuuri. Opiskelun alkuvaiheeseen on laadit-tu laaja-alainen vuorovaikutustaitoja kehittävä, koko lukuvuoden kestävä YLYYritystoiminta ja tiimityöskentelytaidot -opintojakso. Informaatiolukutaidonopetus on integroitu osaksi tutkinto-opetusta ja on kaikille opiskelijoille pa-kollista. Se lähtee kirjaston käytön opastuksella ja syvenee opiskelun edetessä.Tutkimukseen pohjautuva opetus kehittää kansalaisvaikuttamisen peruslähtö-kohtia: kriittistä ajattelua ja uuden tiedon jäsentämiskykyä. Näihin kysymyk-siin perehdytään erikseen myös kaikille yhteisissä menetelmäopinnoissa. Vas-tuullinen liiketoiminta ja kestävä kehitys on yksi Turun kauppakorkeakoulunosaamisalueista ja se on sisällytetty myös opetussuunnitelmaan siten, että opis-kelija voi koota eri aineiden opintojaksoista koostuvan vastuullisen liiketoi-minnan opintokokonaisuuden.

���� Yliopistoyhteisö yhteiskuntana

Yliopistohallinnon ja kolmikannan toimivuus & toteutuminen

Ylioppilaskunta pyrkii vuosittain järjestämään koulutuksen yliopiston tuellahallinnon opiskelijaedustajille. Ylioppilaskunta toimii tilaisuuksien järjestäjänäja yliopisto tarjoaa kouluttajia resurssien mukaan. Opiskelijat eivät osallistukoulutukseen kovinkaan aktiivisesti. Opiskelijajäsenet vaihtuvat usein, jolloin

��

varsinkin uusia, kesken kauden mukaan tulevia opiskelijoita ei saada innostu-maan koulutukseen osallistumisesta. Ylioppilaskunta lähettää hallopedeillesäännöllisesti ajankohtaista tietoa ”Halloped-kirjeen” muodossa. Lisäksi heilleon tarjolla halloped-opas, jossa käsitellään tehtävän perusasioita.

Tiettyjen hallintoelinten kokouksiin osallistumisesta maksetaan 15 euronkokouspalkkio. Lisäksi valmisteilla on kokouskokemuksen hyväksiluku vies-tinnän kokoustaidon kurssilla. Muita kannustuskeinoja ei ole koettu tarpeel-liseksi, sillä opiskelijoiden osallistuminen hallintoelinten toimintaan on ollutaktiivista.

Vaalikollegion 38–42 jäsenestä 7 on opiskelijoita.

Erilaiset opiskelijaryhmät

RiviopiskelijatMerkittävä vaikutuskanava riviopiskelijoilla on osallistuminen Ylioppilaskun-nan edustajistovaaleihin, joissa äänestysprosentti TuKKK:ssa on kuitenkin vain27,0. Poliittisella sitoutumisella ei ole merkittävää roolia edustajistovaaleissa.Edellisissä vaaleissa oli kaksi löyhästi poliittisesti sitoutunutta ehdokaslistaa,vihreitten ryhmä sekä kokoomuslaisten Kauppakorkeakoulun Porvarit. Edus-tajiston toiminnassa puoluepoliittisia kantoja on esitetty vain harvoissa kysy-myksissä. Kaikkiin hallinnon elimiin sekä ylioppilaskunnan sisällä että yliopis-ton hallinnossa, on ylioppilaskunnan jäsenille avoin haku. Osallistuminen yli-oppilaskunnan jaostojen, ainekerhojen ja harrasteryhmien toimintaan on ak-tiivista. Porin erillislaitoksessa opiskelijat ovat perustaneet oman yhdistyksen,joka huolehtii edunvalvonnasta paikallisesti. Heillä on oma edustus Porin yk-sikön johtokunnassa.

Ylioppilaskunnan edunvalvonnallisten elinten kokouksista on nähtävilläpöytäkirjat, ja olennaisista asioista tiedotetaan ylioppilaskunnan nettisivuilla,sähköpostilistoilla sekä lehdissä. Tiedotus tapahtuu pääasiassa suomeksi, jonkalisäksi ESN:n (Erasmus Student Network) projektisihteeri ja ylioppilaskun-nan kv-vastaava tiedottavat tärkeistä asioista vaihto-oppilaille sekä ulkomaa-laisille tutkinto-opiskelijoille sähköpostilistalla.

Yliopiston hallintoelinten päätöksistä tiedotetaan suomeksi opiskelijoidensähköisellä ilmoitustaululla. Ylioppilaskunta pyrkii varmistamaan omien tiedo-tuskanaviensa kautta, että tieto tärkeistä hallinnon päätöksistä kulkeutuu opis-kelijoille.

Opiskelijat voivat vaikuttaa opetuksen järjestelyihin antamalla opintojak-sokohtaista palautetta, jota kerätään opiskelijoilta kaikilla opintojaksoilla. Pa-lautteenantoprosentti vaihtelee aineittain, mutta oli esim. laskentatoimessa syk-syn 2006 kursseilla keskimäärin 45 %. Olemme siirtyneet sähköiseen palaut-

��

teen keruuseen kevätlukukaudella 2007. Opintojaksokohtaisen palautteen li-säksi opettajat tai yksiköt järjestävät ajoittain palautekeskustelutilaisuuksia, jois-sa opiskelijat saavat palautetta palautteestaan tai keskustellaan laajemmin kou-lutukseen liittyvistä asioista. SEFE:n (Suomen Ekonomiliitto) kyselyt valmis-tuneille ja työelämässä oleville ovat tärkeä palautteen lähde korkeakoululle.

Ylioppilaskunta kerää palautetta joka toinen vuosi toteutettavilla kyse-lyillä sekä sähköisen keskusteluforumin kautta. Se on tällä hetkellä tärkein”avautumisen” kanava. Forumilla käydään keskustelua ongelmista sekä kou-lussa että ylioppilaskunnan sisällä. Lisäksi ylioppilaskunnan sihteeristölle tuleepalautetta niissä tapauksissa, kun yliopiston hallinnossa tai kursseilla nouseeesiin isompia ongelmia.

Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijatUlkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita Turun kauppakorkeakoulussa on toistai-seksi hyvin vähän, joten tarvetta erityistoimenpiteisiin ei ole ollut. Englan-ninkielisten maisteriohjelmien myötä tilanne on kuitenkin muuttumassa.Opiskeluun liittyvät asiakirjat ja lomakkeet ovat englanninkielisiä ja ulkomaa-laisia koskevista päätöksistä tiedotetaan englanninkielellä. Ulkomaalaisia tut-kinto-opiskelijoita ei ole hakeutunut yliopiston hallintoelimiin eikä heitä var-ten ole kiintiöpaikkoja kuten ei muillakaan erityisryhmillä. Osallistumista ra-joittaa kielimuuri, sillä päätöksentekoelinten kielenä on suomi ja pöytäkirjatkirjoitetaan suomen kielellä.

Opetustarjonnassa on suomen kielen opintoja ulkomaalaisille. Maisteri-ohjelmissa aloittaneilla ulkomaalaisilla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus saa-da oma opiskelijatutor halutessaan. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on ol-lut niin vähän, että varsinaisia ryhmiä ei ole syntynyt. Jatkossa maisteriohjel-mien opiskelijat tulevat toimimaan tutoreina.

Maisteritason opiskelijatSuoraan maisteritasolle valituilla opiskelijoilla ei ole erillisiä vaikutuskanaviapäätöksenteossa, vaan he voivat vaikuttaa omiin asioihinsa samoja väyliä käyt-täen kuin muutkin opiskelijat. (Edustajisto, halloped, ylioppilaskunnan halli-tus, kansalaistottelemattomuus). Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että suoraanmaisteritasolle valittu opiskelija olisi opiskelijaedustajana jossain koulun eli-messä. Maisteriohjelmiin valituille on omat tutorryhmänsä. Mitään erityisiäverkostoitumistapahtumia tai elimiä maisteriopiskelijoita varten ei ole luotu.

��

��� Arvioinnin tuloksia ja kehittämiskohteita

Arvioinnin tuloksena voidaan todeta, että Helsingin kauppakorkeakoulu,Hanken ja Turun kauppakorkeakoulu ovat hyvin samankaltaisia, yhden alanyliopistoja, joilla kaikilla on myös filiaali, ja joiden opetus itsessään perehdyt-tää opiskelijan yhteiskunnan aktiiviseksi, vaikuttavaksi jäseneksi. Ylioppilaskun-ta on perinteisesti aktiivinen vaikuttaja yliopiston sisällä. Tutkinnonuudistus jakansainvälistyminen tuovat uusia haasteita sekä ylioppilaskunnille että yliopis-toille opiskelijoiden aktivoimisessa, sillä opiskelijaryhmät ovat erittäin hetero-geenisiä verrattuna yhden tason tutkinnon järjestelmään.

Tutkinnonuudistuksen edetessä kaksiportaisen tutkinnon suorittaminenedistää opiskelijoiden liikkuvuutta yliopistosta toiseen maisteritason opintoi-hin siirryttäessä. Maisteritason opiskelijat ovat jo kandidaattitasolla perehty-neet edelliseen opinahjoonsa ja siirtyminen toiseen tiedeyhteisöön voi vai-keuttaa sopeutumista sen hallintoon ja kulttuuriin. He ovat ehkä vähemmänkiinnostuneitakin vaikuttamisesta yliopiston sisällä ja siksi heidän saamisensamukaan päätöksentekoon tulee olemaan haaste yliopistoille ja ylioppilas-kunnille.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden perehdyttäminen yliopiston toimintaan japäätöksentekoon tuovat omat haasteensa. Erityisesti englanninkieliset maiste-riohjelmat osaltaan lisäävät merkittävästi muiden kuin suomenkielisten opis-kelijoiden määrää. Ulkomaalaisten osalta oman lisäongelmansa tuottaa kieli-muuri, mikä vaikeuttaa heidän osallistumistaan päätöksentekoon sen eri ta-soilla. Tästä aiheutuviin haasteisiin on kuitenkin pystyttävä vastaamaan siten,että ulkomaalaiset opiskelijat pystyvät vaikuttamaan omiin asioihinsa samallatavalla kuin muutkin opiskelijat. Heille on jatkossa kehitettävä uusia perehdy-tysmenetelmiä ja tarjottava informaatiota heille relevantilla tavalla.

Oman erityisryhmänsä muodostavat pääkampuksesta erillään olevat fili-aalin opiskelijat. Heidän mahdollisuutensa vaikuttaa omaan yksikköönsä ovathyvät yksikköjen pienen koon vuoksi, mutta toisaalta mahdollisuudet vaikut-taa koko korkeakoulun päätöksentekoon ovat rajatummat fyysisen etäisyydenvuoksi.

Hallintoelinten opiskelijajäsenten kouluttaminen järjestelmällisesti tehtä-väänsä on haaste, johon kannattaisi paneutua kaikissa kolmessa yliopistossa.Koulutus onnistuu ylioppilaskunnan organisoimana yliopiston asiantuntemus-ta apuna käyttäen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kesken kauden tuleviinuusiin opiskelijaedustajiin.

��

��� Parhaat käytännöt

Seuraavien tekijöiden katsottiin edistävän opiskelijoiden kehittymistä aktiivi-siksi ja kykeneviksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi:

Yleisesti:

■ Erikoistuneen koulutuksen tarjoaminenAsiantuntijuus ja osaaminen ovat tärkeimmät korkeakoulutuksen tarjo-ama yhteiskunnallisen osallistumisen tuki.

Valitsemiemme tarkastelukohtien puitteissa:

■ Yhteiskunnallisen ajattelun edistämisen hajautettu vastuuYhteiskunnallisen vaikuttamisen opetusta ei ole sysätty minkään yksittäi-sen tahon vastuulle. Yliopisto tarjoaa opetuksellaan työkalut ja ylioppilas-kunnat tuovat vaikutuskanavan ja mahdollisuuden osallistua käytännönvaikuttamistyöhön.

■ Vuorovaikutus- ja informaatiolukutaito sekä etiikka osana opetustaNämä tiedot ja taidot nähdään keskeisenä osana yhteiskunnallista ja tie-teellistä osaamista. Näiden tietojen ja taitojen opetus on perusteiden osal-ta toteutettu omina opintojaksoinaan jotta voidaan varmistaa, että opis-kelijoilla on näistä perusteet hallussa. Toisaalta aiheita käsitellään ja ne onsisällytetty osaksi kaikkea toimintaa ja opetusta, jotta voidaan varmistaa,että ne juurtuvat selkäytimeen.

■ Opittujen taitojen ja niiden vajeiden kartoittaminenKertyneen osaamisen kartoittaminen vastavalmistuneilta, vanhemmaltaalumnikunnalta sekä työnantajilta mahdollistaa koulutuksen kehittämisenja takaa siten ekonomikoulutuksen ja yhteiskunnan vaatimusten koh-taannon.

■ Opiskelijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet yliopistoyhteisössäOpiskelijoiden edustus hallinnossa on järjestetty demokraattisen proses-sin kautta, jossa jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus oman aktiivisuu-tensa kautta vaikuttaa asioidensa edistämiseen. Ylioppilaskunnan edusta-jisto ja hallitus edustavat kaikkia yliopiston opiskelijoita, joten jokaisellaon mahdollisuus tulla kuulluksi.

Liite 10. Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan ja Turun kauppa-korkeakoulu – Benchmarking teemat ja niihin liittyvät kysymykset. 1 §

��

� Joensuun yliopisto ja Åbo Akademi– osallistuuko yliopisto�opiskelijayhteiskunnalliseen toimintaan?Joensuun yliopisto: Pirjo Jonsson�Fuchs Kaisa Laitinen Päivi Peltoperä Risto TurunenÅbo Akademi: Elin Fellman�Suominen Jonas Heikkilä Ole Karlsson

��� Joensuun ylipisto

����� Arvioinnin taustaa ja prosessikuvausta

Joensuun yliopisto suoritti arvioinnin (benchmarking) opiskelijoista yhteis-kunnallisina toimijoina yhdessä Åbo Akademin kanssa. Partneri valikoituikoon ja monitieteellisen suuntautumisen perusteella. Tarkoituksenamme oliselvittää, miten opiskelijat voivat vaikuttaa yliopiston toimintaan yliopiston si-sällä. Tarkastelimme erityisesti hallinnon- ja tutkinnonuudistuksen vaikutustaopiskelijoiden mahdollisuuksiin toimia ja vaikuttaa yliopistoyhteisössä. Joen-suun yliopiston kyselyssä oli mukana Savonlinnan kampuksen käännöstieteensiirto Joensuun kampukselle, mutta sen tuloksia ei hyödynnetty tässä arvioin-nissa.

Arvioinnin toteuttaneeseen työryhmään kutsuttiin edustaja jokaisesta tie-dekunnasta, yksi edustaja Savonlinnasta ja ylioppilaskunnasta sekä kaksi edus-tajaa opiskelijapalveluista. Arviointi toteutettiin yhdessä Åbo Akademin kans-sa samanlaisia kyselylomakkeita käyttäen. Samat kysymykset esitettiin opiske-lijoille ja henkilökunnalle, oppiaine-, tiedekunta- ja hallintotasolle hieman ky-symyksiä varioiden tasojen välillä. Kysymykset jaettiin neljään aihekokonai-suuteen: 1) Aktiivisen kansalaisuuden kehittäminen, 2) Opiskelijoiden demo-kraattiset vaikutusmahdollisuudet, 3) Opintojen kehittäminen ja 4) Kansain-välistyminen. Vastausten odotettiin antavan yliopistolle kuvan sen nykytilastaja siitä, ottaako yliopisto kansalaisvaikuttamista koskevia kysymyksiä huomi-oon riittävästi.

Työryhmän jäsenten tehtävänä oli välittää opiskelijoiden kyselylomake e-lomakkeena kunkin tiedekunnan ainejärjestön kautta. Lomakkeeseen oli myöslinkki WebOodin etusivulta. Henkilökunnalle sekä tiedekuntaneuvostojenopiskelijajäsenille lomakkeet lähetettiin joko sisäisessä postissa tai sähköpostinliitetiedostona.

�

Kyselyyn vastasi yhteensä 147 henkilöä. Tarkemmat luvut löytyvät taulu-koista 1 ja 2 liitteestä 11. On mahdollista, että joku vastaajista on saattanuttäyttää lomakkeen useamman kerran. Aktiivisimmin arviointiin vastasivat teo-logisen tiedekunnan opiskelijat, mutta vastausprosentti oli yli kolme myös hu-manistisessa ja metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Joensuun yliopiston työryhmän mielestä arviointia oli vaikea toteuttaa,ja yksityiskohtaisemman arvioinnin toteuttaminen olisi vaatinut enemmän ai-kaa ja resursseja. Myös lomakkeeseen jäi kiireisen aikataulun takia epäselviäkohtia, jotka vaikuttivat kyselyn onnistumiseen. Lisäksi vastausajankohta (4.–22.12.2006) oli ennen joulua. Sekä henkilökunta että opiskelijat osallistuivatyleensäkin heikosti arviointiin. Tehtyä arviointia ei voida pitää tilastollisesti pä-tevänä, vaan kyseessä on raportin koostaminen tietyn joukon vastausten poh-jalta.

����� Arvioinnin yhteenveto

Tässä luvussa esitellään keskeisimmät tulokset aihealueittain sekä määritelläänkäsitteet. Joensuun yliopisto ja Åbo Akademi määrittelivät korkeakouluopis-kelijan yhteiskunnallisena toimijana yliopiston hallinnon näkökulmasta. Opis-kelijoiden toiminta yliopistossa (vrt. Kansalaistoiminta) määriteltiin kansalais-vaikuttamisen politiikkaohjelmaa mukaillen: Tavoitteena on osallistuva, kes-kusteleva, monimuotoinen, opiskelijoiden tarpeet ja toiveet herkästi tunnista-va yliopistoyhteisö, jonka asema selkeytyy ja ajanmukaisia toimintamuotojaotetaan käyttöön. Yliopistoyhteisö vahvistaa demokratiaa kehittämällä demo-kratiassa tarvittavia kompetensseja, kanavoimalla ja vahvistamalla opiskelijoi-den vaikuttamista ja kehittämällä osaltaan sosiaalista pääomaa.

Opiskelijoiden vaikuttaminen yliopistossa (vrt. Kansalaisvaikuttaminen):Tavoitteena on kehittää osallistuvan demokratian menetelmiä niin, että opis-kelijoilla on mahdollisuus osallistua päätöksenteon prosesseihin hallinnon eritasoilla. Demokratian keskeinen edellytys on opiskelijoiden luottamus hallin-toon. Luottamus syntyy omakohtaisten kokemusten lisäksi osallistumisesta jasille rakentuvasta opiskelijoiden ja hallinnon vuorovaikutuksesta. Yksi edelly-tys on pääsy tietoon, tiedon riittävä saanti ja yhteiskunnallinen keskustelu.Suurimmat haasteet ovat uusien vaikuttamisen keinojen avaaminen ja yleisenosallistumisen lisääminen, mikä vaatii erityistä huomiota nyt vähän osallistu-viin ryhmiin.

��

Aktiivisen kansalaisuuden kehittäminen

Aktiivisen kansalaisen käsitteellä tässä arvioinnissa tarkoitetaan henkilöä, jokaomista tiedoista ja valmiuksistaan käsin aktiivisesti analysoi yhteiskuntaa jaosallistuu sen kehittämiseen. Tähän liittyviä ominaisuuksia ovat mm. kriitti-nen ajattelu (analysointikyky) sekä vastuunotto- ja yhteistyökyky. Kyselynmukaan aktiivinen kansalaisuus koetaan kaikissa ryhmissä tärkeäksi ja vasta-ukset ovat hyvin samansuuntaisia. Osalle opiskelijoista ja henkilökunnasta ak-tiivinen kansalaisuus jäi käsitteenä epäselväksi, koska Joensuun yliopiston lo-makkeissa käsitteitä ei ollut etukäteen määritelty.

Aktiivisen kansalaisuuden kehittäminen vaihtelee oppiaineittain ja tiede-kunnittain. Opiskelijoiden vastauksissa heijastuu vahvasti oman oppiaineen si-sältö. Tietyt oppiaineet (esimerkiksi sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka) ohjaa-vat opetuksessaan opiskelijoita kiinnostumaan yhteiskunnasta vahvemminkuin toiset. Vieraiden kielten oppiaineessa koetaan, että aktiiviseen kansalai-suuteen kuuluu toisen kulttuurin ymmärtäminen. Opettajuus nähdään erityi-sesti yhteiskunnallisesti vastuullisena tehtävänä. Ylipäätään ajan hermolla ole-minen ja ajankohtaisten asioiden seuraaminen koetaan tulevan ammatin kan-nalta tärkeäksi.

Useiden oppiaineiden ei katsota vahvistavan opiskelijoiden tietoa aktii-visesta kansalaisuudesta ja valmiuksia sen kehittämiseen opiskeluaikana. Myös-kään opiskelijat eivät näe, että oppiaineessa edistettäisiin heidän mahdollisuuk-siaan osallistua aktiivista kansalaisuutta edistävään toimintaan. Tutkinnonuu-distuksen vaikutus opiskelijoiden mahdollisuuteen kehittää aktiivista kansalai-suutta jakaa mielipiteitä. Suurin osa on kuitenkin sitä mieltä, että sillä ei oleollut vaikutusta. Jotkut näkevät tutkinnonuudistuksen johtavan putkitutkin-toon, jolloin opintojen ulkopuoliselle toiminnalle jää vähemmän aikaa ja re-sursseja. Opiskelijoiden keskuudessa myös järjestötoiminta on melko vähäistä,vaikka ainejärjestötoiminta nähdään mahdollisena tärkeänä vaikuttamistapana.

Opiskelijoiden demokraattiset vaikutusmahdollisuudet

Yleisin mainittu demokraattinen vaikutusväylä on palautteiden antaminenhenkilökunnalle joko suoraan tai sähköisesti esim. verkossa. Toiseksi yleisim-pänä vaikuttamisenväylänä sekä oppiaine- että tiedekuntatasolla pidetään eri-laisia virallisia hallintoelimiä, kuten tiedekunta- ja laitosneuvostot, ylioppilas-kunta ja ainejärjestöt. Laitosneuvostojen lakkauttamisen hallintouudistuksenyhteydessä nähdään heikentäneen näitä mahdollisuuksia.

Osalla vastaajista ei ole tietoa omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Osakokee, että heillä ei ole lainkaan mahdollisuuksia vaikuttaa tai mahdollisuudetovat marginaaliset. Vastaavasti joissakin vastauksissa korostetaan epävirallisia vai-kutusmahdollisuuksia ja niiden lisääntymistä: oppiainetasolla lakkautettuja hal-

��

lintoelimiä on korvattu erilaisilla työryhmillä, joissa on myös opiskelijajäseniä.Opiskelijoiden keskuudessa nähdään, että vaikuttamisen mahdollisuus on vainhyvin pienellä opiskelijajoukolla. Opiskelijoiden saaminen mukaan päätöksen-tekoon ja kehittämiseen nähdään tärkeänä.

Henkilökunnalla ja opiskelijoilla on erilainen käsitys opiskelijoiden tie-doista demokratiasta ja oikeuksistaan vaikuttaa. Henkilökunnan mielestä tie-dot eivät ole riittävät opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijoista noin puolet onsitä mieltä, että heillä on tarvittavat tiedot. Suurimmassa osassa vastauksia ko-rostetaan, että tiedon saaminen on kiinni opiskelijoiden omasta aktiivisuudes-ta. Ainejärjestöjen ja ylioppilaskunnan rooli tiedon jakajana korostuu. Yleisestitoivotaan tiedon levittämistä jäsentyneemmin ja pidemmällä aikavälillä.

Opintojen kehittäminen

Opiskelijat ovat yleisesti sitä mieltä, että he voivat palautetta antamalla ja ope-tussuunnitelmia kommentoimalla osallistua opintojaksojen suunnitteluun jakurssien arviointiin. Siitä huolimatta opiskelijat katsovat, että he voivat vai-kuttaa vain hyvin rajoitetusti opetussuunnitelman sisältöön. Henkilökohtais-ten opintosuunnitelmien (HOPS) käyttöönoton myötä monet kokevat, ettäheillä on parempi mahdollisuus ohjata omien opintojensa kulkua. Hopsin laa-timiseen ja muokkaamiseen opintojen aikana kaivataan vielä lisäopastusta.Opetuksen kehittämisen työryhmiin kuuluu opiskelijajäseniä, mutta heidänvaikutusmahdollisuutensa nähdään rajallisiksi.

Palautetta kursseista opiskelijat voivat antaa mm. verkon kautta tai pa-lautelomakkeella sekä suoraan opettajalle henkilökohtaisesti tai sähköpostinvälityksellä. Yhdessä tiedekunnassa on ollut koekäytössä sähköinen Palaute-Oodi-järjestelmä, joka yliopistossa aiotaan ottaa laajempaan käyttöön vuoden2007 aikana. Joissakin oppiaineissa järjestetään palautepäivä, jolloin kootaanpalautetta lukukauden kokemuksista sekä muista esille tulleista asioista. Myösoppimisalustoilla (esim. Moodle) annetaan suoraa palautetta opintojakson jär-jestäjälle.

Kansainvälistyminen

Opiskelijat ja henkilökunta suhtautuvat positiivisesti vaihto-opintoihin ja ko-kevat, että kansainvälistyminen ja ulkomaanvaihto kehittävät aktiivista kansa-laisuutta. Ulkomaanvaihto avartaa ja antaa uusia näkökumia sekä herättää mie-lenkiintoa kotimaan asioita kohtaan. Ulkomailla oleskelu vaatii enemmänoma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta asioiden hoidossa.

Oppiaineissa ja tiedekunnissa ei näytä olevan yhdenmukaista järjestelmääulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden tai vaihdosta palaavien opiskelijoidenkokemusten hyödyntämiseen. Menettelytavoista mainitaan raportointi oppi-

��

aineisiin ja tiedotustilaisuudet, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus kertoa ko-kemuksistaan, mutta lisää tietoja kaivataan. Usein kokemustenvaihto jää kah-vipöytäkeskustelujen varaan.

Kansainvälisten opiskelijapalveluiden rooli korostuu ja näkyy vastauksis-sa. Yksikkö järjestää vaihto-opiskelijoiden orientaation ja tutoroinnin. Opis-kelijat kertovat vaihtokokemuksistaan tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa. Kan-sainväliset opiskelijapalvelut on kerännyt vaihto-opiskeluraportteja verkkosi-vuille. Myös ylioppilaskunnan kanssa tehdään yhteistyötä.

Ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden kokemusten ja tietojen hyödyntä-minen on satunnaista ja vaihtelee oppiaineittain. Joidenkin luentojen yhtey-dessä ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat kertovat omasta maastaan ja kulttuuris-taan. Usein kohtaaminen ulkomailta tulleiden opiskelijoiden kanssa rajoittuuopintojen ulkopuolelle. Enemmän tietoa ja yhteisiä tapaamisia kaivattaisiin.

����� Johtopäätökset

Kansalaisaktiivisuuden näkökulmasta pitäisi kehittää vaikuttamismahdollisuuk-siin liittyvän tiedon tasaisempaa jakautumista opintojen ajalla. Opiskelijoidenvähäinen sitoutuminen yliopiston eri toimielimiin saattaa johtua siitä, että hal-linnon toiminta on jäänyt epäselväksi. Bolognan prosessi on lisännyt sekä opis-kelijoiden että henkilökunnan työmäärää, mikä osaltaan vaikuttaa sitoutumi-seen. Opinnoissa etenemistä pidetään vaikuttamista tärkeämpänä. Kaikkia vai-kuttamismahdollisuuksia ei ymmärretä omiksi mahdollisuuksiksi toimia yli-opistossa.

Joensuussa ollaan ottamassa käyttöön sähköinen WebOodi-palautejärjes-telmä, jonka uskotaan lisäävän opiskelijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa. Yleen-sä sähköisten järjestelmien käyttö lisää tiedonsiirtoa ja tiedonsaantimahdolli-suuksia. Nykyisin sähköpostin käyttö on runsasta, ja sitä kautta myös tieto kul-kee nopeasti opiskelijoille ja päinvastoin. Kynnys ottaa yhteyttä on madal-tunut.

Yliopiston tavoitteena on valmistaa vastuullisia ja kriittisesti ajatteleviakansalaisia. Aktiivista kansalaisuutta voidaan edistää parantamalla yliopiston si-säistä tiedottamista mm. kokoamalla keskitetysti materiaalia verkkoon.

����� Mitä opimme Åbo Akademilta ja mihin tutkimustuloksetjohtavat Joensuussa?

Molemmat yliopistot saivat samantyyppisiä vastauksia, mikä osoittaa, että part-neriksi valikoitui ehkä liian samanlainen yksikkö. Kyselyn mukaan aktiivinenkansalaisuus koetaan tärkeäksi, mutta sitoutuminen tehtävään on huonoa. Vä-häinen sitoutuminen osoittaa yleistä kiinnostuksen puutetta yhteisiä asioitakohtaan.

�

Åbo Akademi järjestää koulutusta opiskelijajäsenille, jotka osallistuvat hal-linnollisiin toimielimiin. Joensuun yliopistossa ylioppilaskunnan koulutuspo-liittinen jaosto järjestää hallinnon opiskelijaedustajien koulutusta (ns. halloped-koulutus), mutta koulutuksiin osallistuminen on ollut vähäistä. Joensuun yli-opisto voisi toteuttaa uuden opintojakson ’Opiskelija yhteiskunnallisena toi-mijana’, joka olisi pakollinen kaikille hallintoelimissä toimiville opiskelijoille,muille se voisi olla vapaasti valittava.

Laitosneuvostojen tilalle Joensuun yliopistossa voitaisiin kehittää ÅboAkademin käytännön mukainen suoran demokratian periaatteella toimiva op-piaineneuvosto. Tämä voisi lisätä opiskelijoiden halukkuutta osallistua yhtei-seen päätöksentekoon tiedekunnassa. Osallistumaan opitaan vain osallistumallayhteisten asioiden hoitoon.

Joensuussa arvioinnin tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää ammattikor-keakoulun ja Kuopion yliopiston välisissä yhteistyöneuvotteluissa sekä yliopis-ton opiskelun laatu- ja ohjausjärjestelmää kehitettäessä.

Liite 11. Joensuun yliopistoTaulukko 1. Opiskelijoiden ja henkilökunnan lukumäärä tiedekunnittainTaulukko 2. Arvioinnin kohteet lomakkeittain sekä vastaajien määrät

��� Åbo Akademi

����� Processbeskrivning

Projektet genomfördes som ett samarbete mellan två mångvetenskapliga uni-versitet, Åbo Akademi (ÅA) och Joensuu universitet (JoY). Utvärderingenkoncentrerades till hur studerandenas aktiva medborgarskap beaktas i univer-sitetsverksamheten. Uppdraget genomfördes genom att ett frågeformulärskickades ut till ett urval personer bland personalen och studerande. Fråge-formuläret genomfördes i tre olika versioner enligt en på förhand gjord in-delning av svarsgrupperna (förvaltnings-, fakultets- och ämnesnivå). Svarenfrån de olika nivåerna gav universitetet en bild av nuläget. Genom att jämfö-ra svaren mellan universiteten fick man fram likheter och skillnader i verk-samheten. Dock valde JoY en aningen avvikande modell för genomförandetav utvärderingen, vilket ledde till vissa svårigheter att jämföra slutresultaten.Frågorna i formuläret var likadana och delades in i 4 kapitel: utveckling avaktivt medborgarskap, studerandenas demokratiska påverkningsmöjligheter,utveckling av studierna och internationalisering.

Personerna som utfrågades fick frågorna på förhand och gavs möjlighe-ten att antingen svara på frågorna per e-post eller att bli intervjuade av enperson från kvalitetsenheten. På ämnesnivå riktades formuläret till professorer

��

och akademilektorer samt studerande via ämnesföreningarna. På fakultetsnivåriktades formuläret till studiecheferna och till studerande som är medlemmari fakultetsråd. På förvaltningsnivå riktades formuläret till första prorektor, by-råchefen och ledande koordinatorn för studieärenden, ledande koordinatornför internationella ärenden och studentkåren. I de fall intervjuer genomför-des var svaren av en klart högre kvalitet.

I undersökningen deltog endast 25 personer som representerade de oli-ka grupperna enligt följande: ämnesnivå – 7 professorer och akademilektorer,4 ämnesföreningar; fakultetsnivå – 5 studiechefer och 4 studentrepresentanteri fakultetsråd; förvaltningsnivå – 4 personer från universitetsförvaltningen samtstudentkåren. Undersökningen fyller inte de krav som ställs på en vetenskap-lig undersökning. Det är frågan om en sammanställning av erfarenheter frånett begränsat antal personer. En noggrannare genomgång hade förutsatt be-tydligt mer tid samt mer resurser för genomförande och analys.

Gällande planeringen utformades frågorna i samarbete mellan universi-teten. Parterna träffades två gånger i samband med samhällsaktör-projektetstvå seminariedagar i Helsingfors (25.9 2006 och 22.11 2006). Utöver dettafördes e-post-korrespondens. Frågeformulären skickades ut 28.11 och svars-tiden utföll till jul. Ett möte hölls via videokonferens 11.12 för att diskuterautvärderingens nuläge.

Behandlingen av resultaten gick ut på att sammanställa sex sammandragför de olika svarsgrupperna. Utgående från dessa gjordes korsanalys mellanpersonalsvar och studerandesvar för de olika nivåerna och ett sammandragöver resultaten utarbetades. Allt material skickades till JoY 15.1. Via en vi-deokonferens 31.1 jämfördes svaren med JoY:s motsvarande. Med diskussio-nen som bas utformades denna slutrapport.

����� Utvärderingen

Avsikten med utredningen var att undersöka huruvida universitetet beaktarfrågor kring medborgarinflytande i tillräckligt hög grad eller om områdetborde utvecklas. Särskilt eftersträvade utredningen att undersöka om det finnsskillnader i personalens och studerandenas syn på hur medborgarinflytandebeaktas i verksamheten. Utgångspunkten till intresset för detta ämnesområdevar erfarenheter av lågt intresse bland studerande att påverka sin studiemiljö.Via undersökningen och benchmarkingen med JoY hoppades universitet fin-na metoder och modeller för att förbättra deltagandet.

��

Definitioner

För att få fram hur studerandenas aktiva medborgarskap beaktas i universi-tetsverksamheten definierades vissa begrepp. I frågeformuläret användes föl-jande definition på aktivt medborgarskap:

”Med begreppet förstås i den här utredningen en person som utgåendefrån sina kunskaper och färdigheter aktivt analyserar samhället och deltar iutvecklingen av det.

I begreppet ingår följande egenskaper– kritiskt tänkande (analysförmåga)– kunskap om demokratisk ledning och samhällsutveckling– förmåga att ta ansvar– samarbetsförmåga (kompromissvilja och framställandet av realistiska för-

slag).”

Begreppet kan delas in i studerandeverksamhet vid universitetet och stude-randeinflytande vid universitetet. Det första syftar på ett universitetssamfundsom är samverkande, diskuterande, mångfacetterat och känner studerandenasbehov och önskemål, och där man stärker demokratin genom att utveckla dekompetenser som fordras för demokratisk verksamhet och på så sätt stärkerde studerandes sociala kapital. Det andra begreppet har som målsättning attutveckla de demokratiska metoderna så att studerandena har möjlighet attdelta i beslutsfattandet vid de olika förvaltningsnivåerna. Den centrala förut-sättningen är här studerandenas förtroende för förvaltningen som kan utveck-las genom lättillgänglig information, konstruktiv växelverkan mellan stude-randena och förvaltningen och en i allmänhet delgivande atmosfär.

Slutsatser

Resultatet av undersökningen motsvarade utvärderarnas uppfattningar menäven oväntade svar förekom. Uppfattningarna om ämnesföreningarnas roll vi-sar på en meningsskillnad mellan personalen och studerande. Under de föl-jande tre punkterna redogörs för de huvudsakliga rönen.

Ointresse för utvärdering

Kvalitetsenheten hade svårt att få personal och studerande att delta i under-sökningen. Det resulterade i en låg svarsprocent vilket kan bedömas som oin-tresse för ämnesområdet eller allmän utvärderingströtthet. Å andra sidan upp-visade de inkomna svaren att frågorna dryftas vid enheterna. Aktivt medbor-garskap beaktas men har inte en central roll i studieplaneringen. Studerand-ena riktade viss kritik mot det tekniska genomförandet av undersökningen

��

men det förklarar på inget sätt gruppens genomgående ointresse att ta del avden. Det här är oroande med tanke på att undersökningen riktades till äm-nesföreningar och fakultetsrådsmedlemmar, d.v.s. personer som torde ha stör-re intresse för utvecklingsfrågor.

Studentkårens starka roll

Undersökningen visar att universitetet överfört ett betydande ansvar för verk-samheten på studentkåren. Det här är förmodligen en utveckling som stu-dentkåren önskat för att stärka studerandenas roll. Undersökningen visar dockatt det kanske finns behov av att utreda samarbetet igen och att universitetettroligtvis borde ta en aktivare roll för informationsspridningen.

Ämnesföreningarnas roll

Undersökningen visar att personalen har stor tillit till ämnesföreningarnas be-tydelse i studentsamfundet. Ur studerandenas svar framgår att deras roll föratt sprida information och aktivera medlemmarna i utvecklingsarbetet varie-rar klart mellan föreningarna och förmodligen även från år till år. Studentkå-ren och universitetet borde tillsammans diskutera ämnesföreningarnas roll ef-tersom studerandena och personalen verkar ha olika uppfattning om derasuppgift.

����� Resultat

På basis av utvärderingen har vi funnit ett antal metoder som vi uppfattarsom fungerande. Utvärderingen har också gett universitetet idéer för den fort-satta utvecklingen av verksamheten.

��� God praxis

Metoder vid ÅA

■ För invalda studentrepresentanter i universitets styrelse och i fakultetsrå-det ordnas utbildning. Styrelsemedlemmarna får utbildning av universi-tetet. Studentkåren ansvarar för utbildningen av studentrepresentanternai fakultetsråden.

■ Internationella enhetens praxis att sammanföra personer som varit på ettvisst ställe/universitet med dem som skall fara på utbyte till detsamma.

■ Tutorverksamheten planeras i samråd mellan studieärenden, fakulteternaoch studentkåren. Resultatet är en genomtänkt utbildning av tutorerna,vilket gagnar både enheterna, de nya studerandena och tutorerna själva.

��

Metoder vid JoY

■ JoY har inför ett webbaserat responssystem, vilket möjliggör helhetsut-värderingar av t.ex. studieorienteringen. Systemet kan även användas förkursutvärderingar och andra undersökningar med kort tidsgräns, t.ex.samhällsaktörutredningen.

■ Vid JoY förekommer s.k. responsdagar där studerande och personal träf-fas. Studerandena kan under dessa ge respons på olika aspekter av utbild-ningen och direkt få svar på sina kommentarer.

Vad leder undersökningsresultaten till?

■ För att klargöra studerandenas rättigheter och skyldigheter utformas enbroschyr om påverkningsmöjligheter.

■ En projektansökan till UvM har lämnats in angående ett webbaserat re-sponssystem som skulle möjliggöra även heltäckande utvärderingar.

■ Systemen för kommunikation kartläggs. Avsikten är att minska risken förmissuppfattningar angående ansvarsfördelning.

Planer för fortsatt samarbete

I nuläget finns ingenting konkret planerat men universitetens likformighet tillbåde storlek, vetenskaplig bredd och administrativ struktur ger goda möjlig-heter för fortsatt samarbete.

Fullständig rapport

Rapporten finns att läsa i sin helhet på ÅA:s webbsida om kvalitetssäkringoch utvärdering under rubriken Utvärdering, http://www.abo.fi/fa/kvalitets-sakring.

��

� Jyväskylän yliopiston Kuopionyliopiston ja Oulun yliopistontoimivat käytännöt – opiskelijanrooli monialayliopistossaUlla Hyvönen (KYY) Jussi�Pekka Sakari (OY) Tuula Maijanen (JY) Anna�Kaisa Rinkinen (OYY) Marko Rissanen (KY) Perttu Soininen(JYY)

��� Prosessi: kolme kertaa koolla

Jyväskylän, Kuopion ja Oulun yliopiston edustajat istuivat saman työpöydänääreen aloitusseminaarissa 25.9.2006. Ennakkotehtäviin annetut vastaukset jatyöpöydässä käydyt keskustelut vahvistivat tuntumaa siitä, että näiden kolmenyliopiston yhteistyö hankkeessa nähtiin mielekkääksi.

Ensimmäisen kokoontumisen jälkeen kunkin yliopiston ylioppilaskunnanja opintohallinnon edustajat jäivät tahoillaan pohtimaan asian yksityiskohtai-sempaa käsittelytapaa. Työskentely organisoitiin yliopistojen sisäisissä, hanket-ta varten nimetyissä työryhmissä. Partneriyliopistot vaihtoivat tässä vaiheessanäkemyksiään myös vilkkaan sähköpostikirjeenvaihdon välityksellä. Jokainenyliopisto laati työskentelyn pohjaksi asialistan itseään eniten kiinnostavista jaopiskelijaa yhteiskunnalliseen toimintaan kannustavista arvioinnin kohteista.

Asialistat käsiteltiin seuraavassa yhteisessä benchmark-tapaamisessa, jokapidettiin 22.11.2006 järjestetyn KKA:n seminaarin yhteydessä. Tapaamisen tu-loksena oli yhteinen näkemys arviointiteemasta ja tarkastelukohteista. Tältäpohjalta kukin yliopisto ryhtyi laatimaan omaa itsearviointiaan ennen varsi-naista arviointitapaamista.

Varsinainen arviointitapaaminen järjestettiin 11.12.2006 Helsingissä, Uu-della Ylioppilastalolla. Koko päivä käytettiin yksityiskohtaiseen arviointikoh-teiden esittelyyn ja arviointiin. Arviointitapaamiseen osallistuivat Jyväskylänyliopistosta kaikki neljä nimettyä arviointiryhmän jäsentä, Oulun yliopistostaylioppilaskunnan ja opintohallinnon edustaja sekä Kuopion yliopistosta opin-tohallinnon edustaja. Arviointitapaamisessa kukin yliopisto vuorollaan esittelikertoen ja verkon kautta demonstroiden yliopistonsa toimintamallit tarkaste-lukohteisiin liittyen. Muut yliopistot esittivät tarkentavia kysymyksiä ja samallaannettiin välitöntä palautetta tai verrattiin käytäntöjä omiin. Kukin kirjasihuomionsa ylös.

�

Muistiinpanojen pohjalta laadittiin 12.1.2007 mennessä tarkennetut itse-arvioinnit, arviot kumppaniyliopistojen hyvistä käytänteistä sekä huomiotopiksi tai malliksi otettavista asioista. Kukin yliopisto laati ytimekkäät kirjalli-set palautteet ja näkemyksensä muiden yliopistojen järjestelmistä tai käytän-teistä. Lisäksi arviointikohteista laadittiin yhteenvetomatriisi.

Liite 12. Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto ja Oulun yliopisto – yhteenveto-matriisi

��� Arvioinnin tulokset: neljä teemaa taululle

Osapuolten yhteinen näkemys teemaan – opiskelija yhteiskunnallisen toimi-jana – rakentui ajatukselle, millä tavoin opiskelija opiskeluaikanaan osallistuuoman yliopistonsa kehittämiseen ja opiskelijatovereidensa opiskeluprosessientukemiseen. Lisäksi haluttiin tarkastella, miten opiskelijoiden ja ylioppilaskun-nan toiminta huomioidaan yliopistokaupungin ja maakunnan päätöksen-teossa.

Arviointi päätettiin toteuttaa seuraavista pääteemoista:1) Opiskelija palautteen antajana (opiskelijapalautejärjestelmät)2) Opiskelija hallinnollisena toimijana3) Opiskelija tutorina4) Opiskelija kaupungin / alueensa vaikuttajana.

����� Opiskelija palautteen antajana

Opiskelijapalautejärjestelmiä on kehitetty systemaattisesti kaikissa partneriyli-opistoissa. Oulun yliopistossa opiskelijapalaute on keskeisen osa opetuksen jat-kuvaa laadunarviointijärjestelmää, jota on kehitetty opetuksen kehittämisyk-sikön koordinoimana vuodesta 1993 alkaen. Järjestelmän kuvaus ja ohjeistuson koottu yliopiston opetuksen laatukäsikirjaan. Oulussa toimii yliopistokoh-tainen opetuksen kehittämistoimikunta sekä laitoskohtaiset opetuksen kehit-tämistyöryhmät, joissa kaikissa on laaja opiskelijaedustus.

Jyväskylässä ja Kuopiossa on kiinnitetty erityistä huomiota elektronisienpalautekanavien kehittämiseen ja näiden kautta kerätyn palautteen hyödyntä-miseen ja läpinäkyvyyden parantamiseen. Kuopiossa on kehitystyön tulokse-na syntynyt oppimiskeskuksen koordinoima, syksyllä 2006 käyttöön otettuuusi opiskelijapalautejärjestelmä. Järjestelmässä on kaksi tasoa: opintojaksopa-lautteet ja opintopolkupalautteet. Järjestelmän avulla palauteprosessi on raken-nettu avoimeksi ja selkeäksi. Kaikesta kerättävästä palautteesta annetaan opis-kelijalle vastine eli miten palautetta hyödynnetään opetuksen kehittämistyös-

��

sä. Jyväskylän yliopiston Korppi-palautejärjestelmä on rakentumassa samaansuuntaan.

Jyväskylän yliopisto: Jyväskylässä käytössä oleva Korppi-järjestelmä tarjoaamahdollisuuden samantyyppisiin kyselyihin ja palautteenkeruuseen kuin Kuo-pion yliopiston järjestelmä (vuosikurssitason etenemiset yms). Kokonaisuudenkannalta selkeä rakenne (Kuopion yliopisto) ja kattavat ohjeistukset (Oulunyliopisto) palautteen keräämiselle olisivat eduksi myös Jyväskylän yliopistossa.Ylioppilaskunnassa on kiinnostusta ryhtyä järjestämään Oulussa laajasti käy-tössä olevien palautepäivien tyyppisiä tilaisuuksia.

Kuopion yliopisto: Oulun yliopiston malli opetuksen kehittämistyöryhmis-tä osana opiskelijapalautejärjestelmää ja ennen kaikkea palautteen jatkotyöstä-mistä varten on toimiva. Kehitystyön tuloksena syntynyt toimintamalli akti-voi myös opiskelijat kehittämään opetusta saadun palautteen perusteella.

Oulun yliopisto: Niin Jyväskylässä kuin Kuopiossakin on käytössä kokoyliopiston kattavat sähköiset palautteenkeruujärjestelmät. Palautetta voi kerätähelposti kurssin vetäjän tai opetusta antavan yksikön toimesta. Kuopion yli-opiston Pasi-palautejärjestelmä ja opintopolkukyselyt mahdollistavat palaut-teen keruun lisäksi myös yksilöllisen opiskelijapolun seurannan ja tietoa esi-merkiksi opiskelijan mahdollisista valmistumiseen liittyvistä ongelmista. Yhte-näinen palautteenkeruujärjestelmä tuottaa nopeasti myös koulutusalakohtai-set yhteenvedot käsiteltäväksi laitosten palautepäivillä ja kehittämistyöryh-missä.

����� Opiskelija hallinnollisena toimijana

Opiskelijan rooli yliopiston hallinnollisissa prosesseissa on hyvin samankaltai-nen vertailluissa yliopistoissa. Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet yliopistohal-linnossa on määritelty eri säännöksissä ja ohjeissa. Opiskelijat ovat laajasti mu-kana päätöksenteossa eri hallinnon tasoilla, mutta valmistelutyöhön opiskeli-jat eivät juurikaan pääse osallistumaan. Partneriyliopistoissa oli tosin muodos-tunut muutamia hyviä epävirallisia käytäntöjä joissa yliopiston johto ja yliop-pilaskunnan edustajat tapaavat säännöllisesti.

Partneriyliopistot kokivat yhteisenä kehittämiskohteena osallistumis- javaikuttamismahdollisuuksiin liittyvän tiedotuksen parantamisen. Yliopistot jaylioppilaskunnat ovat laatineet hallinnon opiskelijaedustajille oppaita ja kou-lutusta, mutta erityisesti toivottiin riviopiskelijalle suunnatun viestinnän lisää-mistä. Hyvänä mallina koettiin Oulun yliopiston ohjauskartan tapaan laadittuopiskelijan vaikuttamiskartta.

Kuopion yliopisto: Jyväskylän yliopisto on ottanut opiskelijat huomioon ai-dosti vastaanottavalla tavalla epävirallisten työryhmien ja valmisteluelintenopiskelijajäsenten puuttuessa: yliopiston johto ja ylioppilaskunta tapaavat toi-

��

siaan säännöllisesti yliopiston hallituksen kokouksien jälkeen puhuakseen opis-kelijoita koskevista asioista epävirallisissa merkeissä. Erinomainen käytäntö,joka olisi paikallaan jokaisessa maamme yliopistossa johdon ja ylioppilaskun-nan suhteiden kitkattoman toimivuuden kannalta. Yliopiston opiskelijoidenmuistaminen näkyy myös ylioppilaskunnalle osoitetuissa lausuntopyynnöissä,joita tulee lähes kaikista yliopistolle lausunnolle lähetetyistä asioista. Myös yli-oppilaskunta antaa hyvin välineitä opiskelijalle vaikuttamiseen omassa yliopis-tossaan mm. oppaiden ja tiedottamisen kautta.

Oulun yliopistossa korostuu voimakkaasti rehtorin luoma ns. yliopisto-henki. Huolimatta opiskelijaedustuksen puutteesta johtoryhmässä yliopistohuolehtii opiskelijoiden mukana olosta päätöksenteossa. Ylioppilaskunta onpuolestaan tehnyt opiskelijoilleen hallinnon vaikuttamisen tueksi mm. koulu-tuspoliittisen käsikirjan sekä hallinnon opiskelijaedustajien oppaan.

Oulun yliopisto: Kuopion yliopistosta voi ottaa mallia siinä, että opiskeli-jat ovat hyvin mukana hallinnollisissa prosesseissa, myös virallisten elinten val-mistelevissa työryhmissä.

����� Opiskelija tutorina

Opiskelijatutoroinnin osalta arvioitiin erityisesti toimintaa, jossa vanhemmatopiskelijat toimivat uusien opiskelijoiden pienryhmäohjaajina ensimmäisenlukukauden aikana. Toiminnalla katsottiin olevan tärkeä rooli opiskelijan pe-rehdyttämisessä yliopistoyhteisöön, yliopiston toimintakulttuuriin ja myös yli-oppilaskunnan toimintaan. Samalla tutorit tarjoavat uusille opiskelijoille esi-merkin ja roolimallin aktiivisesti osallistuvasta opiskelijasta.

Partneriyliopistoissa on muodostunut omat käytännöt ja toimintamallitopiskelijatutoroinnin toteuttamiseen sekä tutoreiden valmentamiseen ja si-touttamiseen toimintaan. Oulussa pienryhmäohjaajat valmennetaan ohjaajanrooliinsa yliopiston opiskelijapalveluiden ja tiedekuntien toteuttaman koulu-tuskokonaisuuden sekä tarkoitusta varten laadittujen oppaiden avulla. Kuopi-ossa ja Jyväskylässä ylioppilaskunta organisoi koulutuksen, jossa keskeisessäroolissa on valmentava tutorleiri. Opiskelijatutorina toimiminen ja koulutuk-seen osallistuminen huomioidaan useimmissa tapauksissa opintosuorituksena(opintopisteet) Oulun yliopisto maksaa lisäksi kaikille pienryhmäohjaajilleentuntipalkkion.

Kaikissa partneriyliopistoissa opiskelijatutorointi ja sen kehittäminen näh-dään tärkeänä osana koko yliopiston ohjausjärjestelmän kehittämistä. Oulussaon kiinnitetty erityistä huomioita vertaistutorointiin perustuvan ohjauksenjatkuvuuteen pienryhmäohjauksen jälkeen mm. Study Group -toiminnan javeturitoiminnan käynnistämisen myötä.

��

Jyväskylän yliopisto: Kuopion yliopiston tutorkoulutuksen rakenteen yh-teneväisyys Jyväskylän yliopiston kanssa mahdollistaa tarkemman koulutussi-sältöjen vertailun ja kehittämisen, mutta myös Oulun yliopiston koulutuksensisällöstä voisi löytyä hyviä esimerkkejä. Jyväskylässä voitaisiin lisätä tutoreillejärjestettäviä yhteisiä vertaistukeen perustuvia tilaisuuksia ja kehittää tutoreil-le suunnattua verkkomateriaalia.

Kuopion yliopisto: Oulun yliopistosta on mainittava uudistus oppimiskult-tuurin alueella. Oulussa on kokeiltu ensimmäisenä Suomessa huippuyliopis-tojen mallin mukaista ns. Study group -opiskelijaryhmätoimintaa. Toiminnantarkoituksena on tiimiyttää opiskelijoita opiskelemaan ryhmissä syventäenomaa oppimistaan sekä ryhmätyöskentelytaitojaan. Samalla myös tiimin vetä-jänä toimiva opiskelija toimii viestinviejänä opettamisen kehitysyksikköönpäin. Toinen toimiva käytäntö tuli myös Oulun yliopistosta, vertaistuutotointiverkkoympäristössä Veturi-hankkeen muodossa.

Oulun yliopisto: Tutoreiden koulutuksen sisällöissä ja toteutustavoissa oneroavuuksia yliopistojen välillä ja käytäntöjen vertailu nähtiin hyödylliseksi.Jyväskylässä ja Kuopiossa tutorointi toteutetaan ylioppilaskuntajohtoisesti. Vii-konloppuleirikoulutus, jossa tutoreiden koulutukseen kuuluu myös ohjausti-lanteiden harjoittelemista, kuulostaa hyvältä käytännöltä. Samalla ryhmäyty-minen ja sitoutuminen toimintaan korostuu. Hyvä käytäntö on myös Kuopi-ossa järjestettäviä tutoreiden ”akkujen latausillat”, joissa tutoreilla on mahdol-lisuus käsitellä ja vertailla ohjauskokemuksiaan aktiivisen ohjauskauden aikana.

����� Opiskelija kaupungin/alueensa vaikuttajana

Ylioppilaskuntien omat toimintakulttuurit sekä toimijoiden henkilökohtaisetkontaktit näkyvät selvästi kaupunki- ja aluesuhteissa. Jyväskylässä ylioppilas-kunta on rakentanut säännöllisen keskusteluyhteyden kaupungin johtoon jaylioppilaskunnan hallituksessa on nimetty kaupunkiyhteistyövastaava. Oulus-sa ylioppilaskunnan vahvin linkki kaupungin suuntaan on nuoret opiskelija-valtuutetut (7), joita ylioppilaskunta tapaa säännöllisesti noin kaksi kertaa vuo-dessa.

Oulun yliopisto erottuu joukosta hieman laajemmilla maakuntasuhteil-laan. Ylioppilaskunnalla on edustus mm. Pohjois-Pohjanmaan liiton nuoriso-foorumissa. Myös Jyväskylässä maakuntayhteistyötä ollaan kehittämässä.

Kuopiolaiset kokivat, että kaupunki ei ole ainakaan vielä halunnut ym-märtää opiskelijoiden roolia ja merkitystä kaupungissa ja siten ylioppilaskun-nan vuorovaikutus kaupungin ja alueen päättäjien kanssa on jäänyt toistaisek-si hyvin ohueksi.

�

Jyväskylän yliopisto: JYYn alumnitoiminta (JYYn wanhain toimijain yh-distys ry) tarjoaa hyvän kanavan sekä alue- että maakuntayhteistyölle. Eten-kin Oulun seudulla tämä näyttää toimivan; entisillä ylioppilaskuntatoimijoillaon merkittävä rooli yhteistyössä.

Kuopion yliopisto: Sekä Jyväskylässä että Oulussa ylioppilaskunnalla onopiskelijavaltuutettuja kaupunginvaltuustossa sekä lautakunnissa. Nämä hen-kilöt ovat entisiä tai nykyisiä ylioppilaskunnan aktiivisia toimijoita, jotka toi-mivat linkkinä kaupungin ja ylioppilaskunnan välillä välittäen viestiä molem-piin suuntiin. Opiskelijavaltuutetut ovat erittäin tärkeitä toimijoita kun halu-taan viedä kaupungissa läpi opiskelijoille tärkeitä uudistuksia.

Oulussa ylioppilaskunnan oman aktiivisuuden ja näkyvyyden ansiostamyös kaupunki on tullut herkemmäksi opiskelijoiden kuulemisen suhteen japyytää useammin lausuntoja ylioppilaskunnalta. Lausuntojen ansiosta OYY:ntunnettuus maakunnan alueella on lisääntynyt merkittävästi ja OYY on saa-nut jalansijaa useammissa valmistelevissa työryhmissä ja konklaaveissa. Yksimerkittävä syy OYY aseman paranemiseen kaupungissa vaikuttajaryhmänä onvarmasti ylioppilaskunnan kollektiiviset suhteet (vs. jäsenten henkilökohtaisetsuhteet) vaikuttajiin, joihin on pyritty panostamaan.

Oulun yliopisto: Jyväskylässä ylioppilaskunnan luoma suora keskusteluyh-teys kaupungin johdon kanssa on ihailtavaa ja asiakohtaiset säännölliset tapaa-miset ilmeisen toimiva käytäntö.

��� Lopuksi – viisi parasta palkittavaksi

■ Opetuksen kehittämistyöryhmät, joissa mahdollisimman laaja opiskelija-edustus

■ Opiskelijoiden ja yliopiston johdon säännölliset tapaamiset■ Ylioppilaskunnan ja yliopiston yhteistyö tutorkoulutuksessa, tutorkoulu-

tusoppaat ja -verkkosivut■ Study group -toiminta■ Ylioppilaskunnan verkostoituminen kaupungin ja alueen vaikuttajien,

mm. kaupunginvaltuutettujen, kanssa.

Liite 12. Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto ja Oulun yliopisto – yhteenveto-matriisi

�

� Lapin yliopisto Lappeenrannanteknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto– opiskelijoiden aktivointia yliopistossaja opiskelupaikkakunnallaHarri Heikkilä (LY) Mikko Heinikoski (LY) Sami Ilomäki (VY) Kati Koponen (LTY) Sirkka�Liisa Laine (LY) Tiina Outila (LY) Satu Peteri (LY) Sirpa Riikkinen (LTY) Tiina Seppälä (LY) Tatu Tanski (VY) Helka Urponen (LY)

��� Prosessikuvaus

����� Sisäänajo yhteiseen hankkeeseen

Aktiivisen kansalaisuuden (active citizenship) käsite korostuu Euroopan uni-onin asettamissa elinikäiseen oppimiseen tähtäävissä kansalaistaito- ja osaamis-tavoitteissa. Myös Suomessa kansalaisvaikuttaminen on yksi hallituksen poli-tiikkaohjelmista (VN 7.4.2005). Korkeakoulujen arviointineuvoston aloittees-ta esitettiin haaste kaikille maamme korkeakouluille osallistua hankkeeseen,jonka tavoitteena oli tutkia opiskelijoiden kansalaisvaikuttamista. Miten kor-keakoulut omassa toiminnassaan voivat tukea ja kannustaa opiskelijoita aktii-viseen ja demokraattiseen kansalaisuuteen?

Syksyllä 2006 korkeakoulut nimesivät arviointiin yhteyshenkilönsä, toi-sen henkilökunnasta ja toisen opiskelijoista. Hankkeen yhteiseksi työmetodiksiesitettiin benchmarkingia. Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopis-to ja Vaasan yliopisto päättivät muodostaa yhteisen toimijaryhmän. Aloitusse-minaarissa 25.9.2006 toimijaryhmä haarukoi teema-aluetta. Korkeakouluopis-kelija yhteiskunnallisena toimijana -käsite todettiin hyvin laajaksi käsitteeksi,joten keskustelujen jälkeen päätettiin, että arvioinnissa keskitytään kahteen nä-kökulmaan:■ miten opiskelija aktivoituu tai aktivoidaan yliopiston toimijaksi■ miten opiskelija aktivoituu tai aktivoidaan alueelliseksi toimijaksi.

����� Kolme yliopistoa kolme toimijaryhmää

Lapin yliopistosta nimettiin yhteyshenkilöiksi laatujohtaja Helka Urponen jaylioppilaskunnan varapuheenjohtaja, koulutuspoliittinen vastaava, yhteiskun-tatieteiden ylioppilas Mikko Heinikoski, Lappeenrannan teknillisestä yliopis-tosta suunnittelupäällikkö (ma) Sirpa Riikkinen ja ylioppilaskunnan koulu-

�

tuspoliittinen sihteeri, tekniikan ylioppilas Kati Koponen sekä Vaasan yliopis-tosta suunnittelija Sami Ilomäki ja ylioppilaskunnan pääsihteeri, tekniikan yli-oppilas Tatu Tanski. Kukin yliopisto päätti oman toimintatapansa.

Lapin yliopistossa muodostettiin hankeryhmä, johon yhteyshenkilöt kut-suivat jäseniksi opiskelijoista kasvatustieteiden ylioppilas Harri Heikkilän jayhteiskuntatieteiden ylioppilas Tiina Outilan ja henkilökunnasta opintoasiain-päällikkö Sirkka-Liisa Laineen, työelämä- ja rekrytointipalveluiden kehittä-mispäällikkö Satu Peterin sekä opettajakuntaa edustamaan kansainvälisten suh-teiden oppiaineesta assistentti Tiina Seppälän. Ryhmä piti kaksi omaa kokous-ta. Yliopiston johtoryhmää informoitiin hankkeen kuluessa pariin otteeseen.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa pidettiin yksi arviointikokous, jo-hon osallistuivat hankkeen yhteyshenkilöiden lisäksi koulutuspoliittinen sih-teeri Tuomas Telkkä, vs. opintoasiainpäällikkö Päivi Viitakangas opintotoimis-tosta ja vastaava suunnittelija Anu Honkanen yliopiston kansainvälisistä ja ura-palveluista. Lisäksi yhteyshenkilöt kokoontuivat prosessin aikana kolme kertaa.

Vaasan yliopistossa hanketyötä ovat pääasiassa tehneet yhteyshenkilöt. Tie-dekuntien opintopäälliköille tehtiin kysely ja lyhyt alustus aiheesta sekä opin-toasioiden päällikkö Arja Hovilaa on pidetty ajan tasalla hankkeen edistymi-sestä. Henkilöstöpalveluiden kanssa on tehty selvityksiä opiskelijoiden työs-kentelystä yliopistossa. Kokouksia ja lyhyempiä palavereja aiheesta järjestettiinkuusi kertaa. Ylioppilaskunnassa hankkeen selvittämiseen osallistui koulutus-ja sosiaalipoliittinen sihteeri.

Kolmen yliopiston yhteisiä kokouksia oli neljä. Hankkeen aloitussemi-naarin jälkeisessä tiimikeskustelussa tehtiin karkea työsuunnitelma. Marras-kuun 16. päivänä kokoonnuttiin opetusministeriön tiloissa keskustelemaan sii-hen mennessä hankitusta aineistosta ja alustavista havainnoista. Korkeakoulu-jen arviointineuvoston järjestämän yhteisen marraskuun seminaarin jälkeentoimijat päättivät järjestää benchmarking-tilaisuuden videoneuvotteluna22.1.2007. Videoneuvottelu onnistui teknisesti erinomaisesti. Se täytti myöshyvin asetetut arviointitavoitteet.

Benchmarking suoritettiin soveltaen symmetristä arviointimenetelmää.Käytettävissä olevan aineiston perusteella etsittiin yhtäläisyyksiä ja eroavuuk-sia sekä hyviä käytäntöjä kehittämiskohteiksi. Videoneuvottelukokouksessapäätettiin myös raportin kirjoittamisprosessista.

����� Aineisto ja menetelmät

Arviointikohteena oleviin kysymyksiin päätettiin hankkia aineistoa erityisestiylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen kautta, mutta myös pienimuotoisin koh-dennetuin kyselyin. Opiskelijoiden toiminnan yliopiston sisällä hahmoteltiinkattavan seuraavat osa-alueet:

�

– osallistuminen yliopiston sisäisiin kokouksiin ja päätöksentekoon ja val-misteluryhmiin

– opiskelijat yliopiston harjoittelijoina ja työntekijöinä– osallistuminen yliopiston perinteiden vaalimiseen ja harrastustoimintaan

sekä ylioppilaskuntaan, ainejärjestöihin ja osakuntien toimintaan.

Yliopistot keräsivät aineistoa arkistoista, pöytäkirjoista ja kyselyin. Koottua val-mista aineistoa ei entuudestaan ollut yhdessäkään yliopistossa.

Edellistä vaikeampaa oli määritellä opiskelijoiden toimintaa opiskelupaik-kakunnallaan ja alueellaan. Yhteiseksi arviointikohteeksi valittiin:– poliittinen osallistuminen– vaikuttaminen eri tavoin opiskeluympäristöön ja opiskeluun liittyviin ky-

symyksiin opiskelukaupungissa– yhteisten foorumeiden ja neuvotteluyhteyksien käytännöt– opiskelijoiden työharjoittelu ja työllistyminen.

Opiskelijoiden toimintaa kuvaavat yhteenvetoraportit lähetettiin kullekin yli-opistolle ja kaikille hankkeeseen osallistuneille. Alustavat raportit olivat val-miina jo marraskuun kokouksessa. Yhteisen keskustelun kautta tietoja hankit-tiin eräiltä osin lisää.

Lapin yliopistossa suoritettiin kaksi opiskelijoille suunnattua kyselyä, joi-den tarkoituksena oli selvittää, miten opiskelijat kokevat vaikuttamisen aine-järjestössä, yliopistossa ja alueella. Ensimmäisen kyselyn tiedot kerättiin perin-teisesti paperilla. Siihen vastasi 27 opiskelijaa. Toinen kysely tehtiin kohden-netusti kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen ja mediakasvatuksen opiskelijoidenainejärjestön jäsenille (Rovaniemen Lastu ry) sähköisesti Webropolin avulla.Kyselyyn vastasi 22 opiskelijaa.

Lapin yliopisto suoritti myös yhden sähköpostikyselyn yhteiskuntatietei-den tiedekunnassa opetushenkilöstölle. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan ope-tus ja tutkimus liittyvät monin eri tavoin yhteiskunnallisen vaikuttamisenproblematiikkaan. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa tiedekunnan opettajiennäkemyksiä siitä, miten yliopiston opiskelija aktivoituu ja/tai häntä aktivoi-daan yhteiskunnalliseksi toimijaksi niin yliopistossa kuin yliopiston ulkopuo-lellakin. Yhdeksän opettajaa vastasi kyselyyn vapaamuotoisesti. Vaikka vastauk-sia oli vähän, niiden perusteella voidaan kuitenkin muodostaa jonkinlaisenyleiskuvan asiasta.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ei tehty arviointia varten erillisiäkyselyjä, vaan tarvittavia tietoja kerättiin ylioppilaskunnan ja yhteyshenkilöi-den toimesta yliopiston tilastoista ja ylioppilaskunnan arkistoista.

Vaasan yliopistossa selvitettiin tiedekuntien opintopäälliköille tehdyllä ky-selyllä, kuinka yhteiskunnallinen vaikuttaminen näkyy suoraan yliopiston lai-

�

tosten opintosuunnitelmissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että opintosuun-nitelmat eivät suoraan sisällä viittauksia opiskelijoiden aktivoimisesta yhteis-kunnalliseen toimintaan.

Erityisen hyvä mahdollisuus opiskelijoilla on vaikuttaa yliopiston toimin-taan, jos he ovat työsuhteessa yliopistoon. Henkilöstöpalveluiden kautta selvi-tettiin lukumäärä sekä työnimikkeet yliopistolla työskentelevistä opiskelijoistavuosina 2005 sekä 2006.

��� Arvioinnin tulokset

����� Kyselyt opiskelijoille ja opettajille

Lapin yliopistossa opiskelijoille tehdyn kyselyn perusteella voidaan päätellä,että vaikuttaminen yliopistoyhteisössä on opiskelijalle mahdollista, mutta seedellyttää opiskelijalta itseltään aktiivisuutta. Niin sanottujen riviopiskelijoi-den mielipiteet ja käsitykset eivät eronneet kovinkaan paljon aktiivien vasta-uksista. Suurin osa koki yliopistossa vaikuttamisen mahdolliseksi. Vain muuta-masta vastauksesta kävi ilmi, että vaikuttaminen on todella vaikeaa tai mah-dotonta. Osa vastaajista koki ainejärjestöt läheisimmäksi ja helpoimmaksi ta-vaksi vaikuttaa ja olla aktiivinen toimija. Vaikuttaminen koettiin sitä vaikeam-maksi, mitä ylemmälle tasolle mennään. Oman koulutusalan henkilökunta jatiedekunta koettiin vielä tukeviksi tahoiksi, mutta sitä ylempänä vaikuttami-nen koettiin vaikeaksi.

Suorat yhteydet yliopiston henkilökuntaan koettiin tärkeiksi. Myös po-liittiset opiskelijajärjestöt ja yliopiston piirissä toimivat yhdistykset mainittiinuseassa vastauksessa. Opiskelijapalautteen antaminen koettiin myös monessavastauksessa tavaksi vaikuttaa. Ilmeisesti tämän asian eteen tehty työ on alka-nut kantaa pikku hiljaa hedelmää. Ensimmäinen opiskeluvuosi koettiin kriit-tiseksi ajaksi opiskelijoiden aktivoimisessa.

Ainejärjestöjä pidettiin tärkeimpinä aktivoijina, mutta myös yliopistonhenkilökunnalla on tärkeä rooli opiskelijoiden aktivoimisessa. Yhteenvetonatuloksista voi sanoa, että suurin osa vastaajista tunsi ainejärjestöjen toimintaa,ja suurimmalla osalla oli positiivinen suhtautuminen toimintaan. Ne, jotkaopintojen alussa olivat jääneet pois tutustumisilloista tai ensimmäisenä vuon-na eivät olleet osallistuneet toimintaan, pysyivät poissa jatkossakin. Mukaanpääseminen tuntui toisista hankalalta. Toiminnassa nähtiin hyvänä puolena se,että tutustui jo opintojen alussa uusiin ihmisiin. Epäkohtina koettiin ainejär-jestön hallituksen sisäänpäin lämpiävyys ja hallituskeskeisyys. Hyvin suunni-teltuja mielekkäitä tapahtumia toivottiin edelleen. Ainejärjestön toimijoita ei

�

ollut aina helppo lähestyä, sillä puolet koki lähestymisen vaikeaksi. Kaikki vas-taajat pitivät ainejärjestön toimintaa tärkeänä.

Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opettajien vastauk-set kyselyyn eivät olleet kovin yhdenmukaisia. Osa opettajista ei pitänyt yli-opiston tehtävänä opiskelijoiden aktivoimista/kasvattamista yhteiskunnallisik-si toimijoiksi ja osa puolestaan näki, että opetussisällöillä, opiskelijoiden osal-listumisella yliopiston toimielimiin ja toimintoihin voidaan (ja pitääkin) opis-kelijoiden aktivoitumista yliopistoyhteisöön edistää.

Pienimmän ryhmän muodostivat skeptikot. Skeptikoiksi nimettiin opet-tajat, jotka eivät näe yliopiston tehtäväksi ohjata opiskelijaa yhteiskunnalliseentoimijuuteen. Eräs vastaaja muotoilikin mielipiteensä: ”Yliopisto ei ole kasva-tuslaitos”. Skeptikot pitävät opiskelijoita ”itseohjautuvina”. Kaikkien opiske-lijoiden ei tarvitse olla yhteiskunnallisesti aktiivisia toimijoita. Yliopisto ja senhenkilöstö voivat kyllä tukea kansalaistoiminnan mahdollistumista, mutta sii-hen ei ole välttämätöntä erikseen panostaa. Osa skeptikoista vierastaa suurestiajatusta kansalaisaktiivisuuden opettamisesta.

Nykytilanteeseen tyytyväisten opettajien mukaan yliopistossa tarjottu ope-tus sisältöineen ohjaa jo sinällään opiskelijaa yhteiskunnalliseen toimijuuteen.Opetuksessa valotetaan riittävästi yhteiskunnallisia lähtökohtia ja kansalaistoi-mintaa. Koska yliopistoissa opetetaan tieteellistä asennoitumista, myös opiske-lijat tuottavat yhteiskuntaa koskevaa kriittistä tietoa ja kyseenalaistavat totun-naisuuksia. Tässä näkemyksessä opiskelijan yhteiskunnallinen toimijuus perus-tuu kykyihin ja taitoihin kysyä, miksi on näin ja miten voisi olla toisin. Ny-kyiset käytännöt koetaan toimiviksi ja riittäviksi, koska opiskelijat ovat edus-tettuina erilaisissa elimissä sekä yliopiston sisällä että alueellisella tasolla. Alu-eelliset työharjoittelupaikat nähdään toimivana yhdyssiteenä yliopiston ja työ-elämän välillä.

Aktivaattoreiksi luokiteltavat opettajat korostavat, että yliopiston tulisi tar-jota selkeitä kannusteita ja porkkanoita opiskelijoiden yhteiskunnalliseen toi-mijuuteen. He tunnustavat opettajan tärkeän roolin aktivoinnissa. Kanaviksimainitaan muun muassa opetuksen sisällöt, opettajatutorointi, tiedottaminenyhteiskunnallisista asioista ja joustavuus opiskelijoiden erilaisten elämäntilan-teiden suhteen. Aktivaattorit ehdottavat, että yhteiskunnallista kokemusta voi-taisiin käyttää korvaamaan tiettyjä kohtia opiskelussa. Opiskelija-aktiivisuudes-ta voitaisiin myöntää myös opintopisteitä, esimerkiksi 2–5 opintopistettä sel-laisesta toiminnasta, joka on riittävän aktiivista, vapaaehtoista (ei rahapalkkaa),opiskelualaan tai yliopistoyhteisöön liittyvää (esim. ainejärjestöjen, tieteellis-ten seurojen, yliopiston tai ylioppilaskunnan hallintoelinten ja työryhmientoimintaan osallistuminen). Opiskelijoita voidaan ohjata myös tekemään sel-laisia opinnäytteitä, joissa tarkastellaan alueellista yhteiskuntapolitiikkaa. Akti-

vaattorit kannattavat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioi-den yhteistyön lisäämistä, jotta yliopistojen opetustarjontaan saadaan lisää sel-laista ainesta, jonka avulla opiskelijoiden yhteiskunnallista toimijuutta voidaanedistää. Myös tutkimuksellisesti voidaan lisätä sellaisia hankkeita, joissa kansa-laisaktiivisuus, tieteen alan asiantuntijuus sekä tavallinen arki kohtaavat.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että opettajille suunnattu kysely paljasti sup-peudestaan huolimatta selkeitä eroja opettajien asenteissa. Pyrittäessä paranta-maan opiskelijoiden yhteiskunnallisen toimijuuden lähtökohtia on ensiarvoi-sen tärkeää vaikuttaa myös yliopiston henkilöstön asenteisiin. ”Vanhahtavat”ja konservatiiviset näkemykset saattavat hidastaa tai suoranaisesti vähentääopiskelija-aktiivisuutta. Ensisijaisia keinoja opettajien näkemyksiin vaikuttami-sessa ovat yleisen keskustelun herättäminen asian merkityksestä sekä vuoro-vaikutus opiskelijoiden ja opettajien välillä.

Alueellisen vaikuttamisen ja aktivoitumisen opiskelijat kokevat vaikeaksi.Opiskelijoiden vastauksista sai kuvan, että opiskelijat eivät ole heränneet kun-nolla alueelliseen vaikuttamiseen. Kaupungin hallintoon kaivattiin opiskelija-myönteisempää ilmettä. Vastaajien joukkoon ei kuulunut ainuttakaan kaupun-ginvaltuutettua, joilla olisi ollut käytännön kokemusta kunnallispolitiikasta.Rovaniemen kaupunginvaltuustosta löytyy silti runsaasti nuoria opiskelijasta-tuksella olevia valtuutettuja. Tätä ryhmää pitäisi tulevaisuudessa hyödyntääenemmän ja heidän tuellaan aktivoida muita nuoria. Lisäksi kaupungin toi-minta opiskelijoiden hyväksi ei välttämättä avaudu riviopiskelijalle niin kuinylioppilaskunnassa aktiivisesti toimiville. Opettajien näkökulmasta esimerkik-si alueen yrityksiin ja organisaatioihin tehdyt lopputyöt sekä yhdessä ympä-röivän yhteiskunnan kanssa järjestetyt seminaarit toimivat opiskelijoiden väy-linä alueeseen.

����� Opiskelija toimijana yliopistoyhteisössä

Arvioinnissa löydettiin useita samanlaisuuksia opiskelijoiden toimimisesta yli-opistoyhteisössä. Kaikissa arvioinnin kohteena olleissa yliopistoissa on lakisää-teiset opiskelijaedustukset yliopiston eri elimissä ja toimikunnissa. Lisäksi kai-kissa yliopistoissa on myös yliopiston johtosääntöihin perustuvia opiskelija-edustuksia eri elimissä ja toimikunnissa. Opiskelijoille järjestetään ylioppilas-kuntien toimesta koulutusta yliopiston hallinnollisissa elimissä toimimista var-ten. Kaikissa kolmessa yliopistossa on opiskelijoille tarjolla runsaasti erilaistaharrastus- ja kerhotoimintaa. Lisäksi opiskelijoita on työllistynyt yliopistoonjo opiskeluvaiheessa runsaasti. Vaasan yliopiston ja Lappeenrannan teknillisenyliopiston osalta tehtiin selvitys siitä, millaisissa työtehtävissä opiskelijoita yli-opistossa toimii. Eniten opiskelijoita työskentelee yliopistoharjoittelijoina, as-

�

sistentteina, diplomityöntekijöinä, tutkimusapulaisina ja luonnollisesti myösopintoneuvojina.

Kaikissa kolmessa yliopistossa on vaalien aikaan virallinen ennakkoäänes-tyspaikka. Tällainen toiminta tukee suoraan opiskelijoiden aktivoitumista yh-teiskunnalliseen keskusteluun.

Arvioinnissa löydettiin myös eroavaisuuksia siinä, kuinka opiskelijat yli-opistoyhteisössä toimivat. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelijoi-den poliittinen toiminta on vähäisempää kuin vertailuyliopistoissa. Lapin yli-opiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa opiskelijat saavat opintopisteitä yh-teiskunnallisista luottamustehtävistä.

Kaikkien kolmen yliopiston kohdalla löydettiin useita kehittämiskohtei-ta siihen, kuinka opiskelijoita aktivoidaan yliopistoyhteisössä toimimiseen jamyös siihen, kuinka opiskelijat yliopistoyhteisössä toimivat. Yhteiskunnallinentoiminta ei juuri näy yliopistojen opetussuunnitelmissa. Arviointikeskustelus-sa pidettiin tärkeänä, että yhteiskunta/yhteiskunnallinen toiminta saataisiinopiskelijoita kannustavaksi myös opintosuunnitelmiin, josta hyvänä esimerk-kinä on edellä mainittu Lapin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan käy-täntö. Joka tapauksessa yhteiskuntaan liittyvät asiat ja yhteiskunnallinen vai-kuttaminen näkyvät jossakin muodossa kaikissa yliopistoissa opetussuunnitel-mien tasolla Vaasan yliopiston hallintotieteiden tiedekunnan hallintopäällikköIlpo Ojalan sanoin:

”Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kansalaisaktiivisuus näkyvät ensisijaisestiopetussuunnitelmien sisällöissä ja kirjallisuusvalinnoissa laajempana viitekehyk-senä, joissa tuodaan esiin mm. yhteiskunnan toimijoiden asemaa ja rooleja,yhteiskunnan ja hallinnon rakenteita, asiakkuuden ja asiakaslähtöisyyden sekäresponsiivisuuden korostamista julkisessa toiminnassa, demokraattista ja edus-tuksellista hallintaa (governance) hallinnon ohjauksessa sekä kansalaisyhteiskun-nan merkitystä palveluiden tuottamisen ja suoran osallistumisen kannalta.Empowerment-ajattelu esim. arvioinnissa liittyy kiinteästi toimijoiden aktivoimi-seen tutkimuksen keinoin.”

����� Opiskelija toimijana alueella

Opiskelijoita pyritään sitouttamaan opiskeluaikana yliopistokaupunkiin. Lap-peenrannassa ja Rovaniemellä on ollut jo joidenkin vuosien ajan opiskelijoi-den alueellista sitoutumisen edistämiseen pyrkivä työryhmä: LappeenrannassaLappeenrantalaiseksi-työryhmä ja Rovaniemellä Rovaniemi opiskelijakaupun-kina -hanke. Näiden työryhmien toiminta on kehittänyt ylioppilaskunnan jakaupungin välisiä suhteita.

�

Arvioinnissa yhtenä kriteerinä oli, kuinka paljon yliopistosta valmistu-neista sijoittuu töihin opiskelupaikkakunnalle. Valmistuneiden työllistyminenomalle alueelle on suuruudeltaan samanlaista kaikilla kolmella yliopistolla,etenkin työuran alkuvaiheessa.

Opiskelijoiden alueellisen toiminnan arvioinnissa löydettiin myös joita-kin eroavaisuuksia. Lapin yliopiston opiskelijat näyttäisivät arvioinnin perus-teella olevan poliittisesti aktiivisimpia, sillä Lapin yliopistossa on useita opis-kelijoita kaupunginvaltuustossa ja useita myös kansanedustajaehdokkaina. La-pin yliopiston opiskelijoilla on myös mielipidevaikuttamismahdollisuus UusiRovaniemi -lehdessä ja Lapin Kansan Treffi-liitteessä.

Lapin yliopistossa on vuodesta 1999 lähtien toiminut vuosittain työelä-mä- ja rekrytointipalvelujen organisoima mentorointiohjelma, jolla on vah-vistettu Lapin yliopiston opiskelijoiden uravalintoja ja luotu työelämäkontak-teja paikallisiin työnantajiin. Mentorointiohjelmiin on osallistunut vuosittainperusopiskelijoita kaikista yliopiston viidestä tiedekunnasta. Opiskelijoidenhenkilökohtaisina työelämän oppaina eli mentoreina ovat toimineet eri alo-jen asiantuntijat etupäässä Rovaniemen seudun yrityksistä ja organisaatioista.Lukuvuonna 2006–2007 käynnissä oleva mentorointiohjelma on järjestykses-sään jo kahdeksas. Yhteistyötä on tehty noin 100 työelämän asiantuntijankanssa.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa toteutettiin 1.6.2002–31.7.2005”Yritykset opiskelijoiden kummeina” -projekti, jolla pyrittiin edistämäänmaakunnan pk-yritystoimintaa siirtämällä yliopiston osaamista pk-yrityksiinyliopiston opiskelijoiden avulla. Tavoitteena oli myös pk-yritysten ja yliopis-ton välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääminen, yliopiston tunnetuksitekeminen yritysmaailmassa ja ”kynnyksien madaltaminen”. Opiskelijoidentavoitteena oli päästä projektin avulla tutustumaan opiskelupaikkakunnan yri-tysmaailmaan käytännössä ja saada kesätöitä tai valmistumisen jälkeen vaki-tuinen työsuhde Etelä-Karjalasta. Projektin avulla opiskelijat saivat mahdolli-suuden tutustua siihen, kuinka opittua teoriatietoa pk-yrityksissä käytännössäsovelletaan. Opiskelijoiden oli mahdollista sisällyttää kummitoimintaa vapaa-valintaisiin opintoihinsa (Käytännön liiketoiminnan osaaminen -kurssi). Pro-jektiin osallistui yhteensä 141 yliopiston opiskelijaa ja 118 yritystä. Opiskeli-jat raportoivat projektille yhteensä 5318 työtuntia ja yritykset 3121 työtuntia.Projektiin osallistui opiskelijoita kaikilta yliopiston osastoilta. Kummitoimin-nan seurauksena 29 opiskelijaa sai yrityksestä määräaikaista, palkallista työtä.

�

��� Parhaat käytännöt ja kehitysideat

����� Alueeseen sitouttavat työryhmät

Rovaniemi opiskelijakaupunkina �yhteistyöfoorumi

Rovaniemi opiskelijakaupunkina -yhteistyöfoorumi on epävirallinen, muttavaikutusvaltainen kollegio. Sen jäseninä ovat kaupunginjohtaja, apulaiskau-punginjohtajat, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun reh-torit, opiskelija-asuntosäätiön toimitusjohtaja, Lapin Kansan päätoimittaja sekäylioppilaskunnan ja ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (Camos) puheen-johtajat. Yhteistyöfoorumi kokoontuu noin kolme kertaa vuodessa. Tapaami-sissa käydään läpi ajankohtaisia opiskelijoita koskettavia aiheita. Yhteisenä ta-voitteena on saada Rovaniemestä opiskelijaläheisempi kaupunki. Tapaamistenepävirallinen ilmapiiri mahdollistaa avoimen keskustelun. Näin monen vai-kutusvaltaisen henkilön saaminen saman pöydän ääreen on haasteellista. Joh-tavissa asemissa olevat henkilöt voivat viedä helpommin opiskelijoille myön-teisiä asioita läpi omissa yhteisöissään ja luoda sinne myös opiskelijaystävälli-sempää henkeä. Hanke on toiminut aktiivisesti pari vuotta ja alustavat tulok-set ovat olleet hyviä. Tapaamisissa on läpikäyty muun muassa Opiskelijan Yli-opisto -tutkimuksen tuloksia ja tuotu ne myös kaupungin ja korkeakoulujenpäättäjien tietoisuuteen. Suoran keskusteluyhteyden avulla on edesautettumuun muassa vaihtolipun tuloa Rovaniemen joukkoliikenteeseen sekä opis-kelijoille edullisten kulttuuri- ja liikuntapalvelujen saatavuutta.

Lappeenrantalaiseksi�työryhmä

Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen asetti vuonna 2005 Lappeenrannan tek-nillisen yliopiston ylioppilaskunnan aloitteesta työryhmän, jonka tehtävänä olietsiä keinoja, miten yliopiston opiskelijoista saataisiin lappeenrantalaisia ja mi-ten kaupunkia voitaisiin kehittää entistä opiskelijaystävällisempään suuntaan.Työryhmän tuli selvittää myös, miten kaupungin ja yliopiston opiskelijoidenyhteistyötä ja työllistymistä voitaisiin edistää. Lisäksi tuli arvioida eri toimen-piteiden kustannusvaikutuksia. Työryhmän jäseninä toimivat kaupungin kehi-tysjohtaja, tekninen johtaja, toimialajohtaja ja liikuntatoimen johtaja, Lappeen-rannan opiskelija-asuntosäätiön projektipäällikkö, ylioppilaskunnan hallituk-sen puheenjohtaja 2005, ylioppilaskunnan uusi ja vanha pääsihteeri sekä yli-opiston suunnittelupäällikkö.

Työryhmän lähtökohtana oli vuoden 2005 tilanne, jossa 42 % ylioppilas-kunnan jäsenistä oli kirjoilla Lappeenrannassa ja se että Lappeenrannan asuk-kaista yli 10 % oli opiskelijoita. Työryhmä asetti tavoitteeksi kirjoilla Lappeen-rannassa olevien opiskelijoiden määrän nostamisen kymmenellä prosentilla

vuoden 2008 loppuun mennessä. Kaupunginjohtajalle on luovutettu toimen-pide-ehdotukset, joilla tavoitteisiin voitaisiin päästä. Ehdotukset liittyivät opis-kelijoiden bussialennukseen, kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden opis-kelija-alennuksiin, kirjaston aineistohankintoihin, kaupungin markkinointiinyliopistokaupunkina sekä opinnäytetyöpaikkoihin. Työryhmä esitti myös pi-demmän aikavälin tavoitteita liittyen kaupungin strategiaan ja läntisen kau-punginosan kehittämiseen.

Tällä hetkellä työryhmän tavoitteiden seurantaa hoitaa seurantaryhmä,jossa on mukana kaksi opiskelijaa. Lappeenrantalaisuusaste on noussut muu-taman prosentin. Opiskelijoille on saatu oma bussilippu, jolla 44 matkaa saa44 eurolla. Ylioppilaskunta on markkinoinut bussialennusta aktiivisesti opis-kelijoille. Myös Skinnarilassa olevalle kyykkäkentälle saatiin kaupungin toi-mesta valaistus. Ylioppilaskunnan ja kaupungin yhteistyö on tiivistynyt huo-mattavasti ja yhteydenpidosta on tullut säännöllistä.

����� Opiskelijat mediassa

Kaikissa kolmessa yliopistokaupungissa opiskelijat saavat sanansa kuuluviinpaikallisissa medioissa. Tärkeimpiä medioista ovat paikalliset sanomalehdet sekäilmaisjakelulehdet. Ainakin Rovaniemellä ylioppilaskunta ja muut opiskelija-järjestöt saavat näkyvyyttä säännöllisesti myös alueellisissa uutislähetyksissä te-levisiossa. Tämä on pienempien opiskelijapaikkakuntien vahvuus, jota voisihyödyntää entistä enemmän.

Rovaniemellä ilmestyy ilmaisjakelulehti, jossa nuoret kaupunginvaltuu-tetut kirjoittavat kolumnia vuoroviikoin. Suurin osa kirjoittajista on statuk-seltaan opiskelijoita ja samalla aktiivisia vaikuttajia opiskelijajärjestöissä. Henostavat esille nuoria ja opiskelijoita koskettavia ajankohtaisia asioita Rova-niemen päätöksenteossa, jotka muuten eivät saisi tarpeeksi julkisuutta. Palstaon sijoitettu lehden ensimmäiselle aukeamalle pääkirjoituksen viereen, missäse saavuttaa runsaasti lukijoita.

����� Opiskelijaedustajasta vaikuttajaksi

Yhtenä selvitettävänä kohteena ryhmällämme oli yliopiston hallinnossa toi-mivien opiskelijaedustajien koulutus ja osallistuminen päätöksentekoon. Jot-ta opiskelijan olisi mahdollista osallistua täysipainoisesti yliopiston päätöksen-tekoon, hänen tulee tuntea käsiteltävien asioiden taustat sekä päätöksenteko-prosessi. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijaedustajilla on mah-dollisuus saada riittävä määrä koulutusta ja tietoa yliopiston hallinnosta ja sii-nä toimimisesta. He eivät aina tiedosta omaa rooliaan päätöksenteossa. Opis-kelijoiden roolia osallistua asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon pitää saa-

��

da nykyistä läpinäkyvämmäksi. Avainasemassa tässä työssä ovat yliopisto ja yli-oppilaskunta.

Hallintoelimissä toimivia opiskelijoita kouluttaa usein ainoastaan yliop-pilaskunta, ja sekin epäsäännöllisesti. Yliopiston roolia hallinnon opiskelija-edustajien kouluttamisessa tulee kasvattaa, jotta päätöksenteko olisi tasapuo-lista ja tehokasta. Koulutuksen tulee sisältää tietoa esittelyjärjestyksestä sekäyliopiston rahoituksesta ja lainsäädännöstä. Jokaisesta yliopiston päätöksente-koelimestä tulee olla saatavilla selkeä kuvaus, josta käy ilmi toimielimen valta,vastuu ja toimenkuva.

Tehokkaaksi toiminnaksi listattiin hallinnon opiskelijaedustajan opas, jonkatulee sisältää perustiedot kokouskäyttäytymisestä, yliopiston organisaatiosta jahallinnossa toimimisesta. Tärkeää olisi saada yliopisto osallistumaan tällaistenoppaiden ja ohjeiden laatimiseen. Opiskelijalle tulee selvittää mihin tahoonongelmatilanteissa tulee ottaa yhteyttä, jotta myös opiskelijoiden näkemyksetsaadaan kuuluville jo valmisteluvaiheessa. Erittäin tärkeää on, että hallinnonopiskelijaedustajien yhteystiedot ovat helposti saatavilla. Lisäksi todettiin tärkeäk-si luoda puitteet hallinnon opiskelijaedustajien ajatusten vaihtoon. Tällaisenavoisi toimia esimerkiksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa käytössä ole-va hallinnon opiskelijaedustajien WebCT-ympäristö.

����� Profiilia ainejärjestöille ja ylioppilaskunnille

Ainejärjestöjen rooli ei ole selvä kaikille uusille opiskelijoille. Ne, jotka jäävättoiminnan ulkopuolelle, mieltävät ainejärjestöjen toiminnan lähinnä opiskeli-joiden kevyeksi vapaa-ajan riennoiksi. Edunvalvontapuolen tärkeyttä ei tie-dosteta. Ainejärjestöjen tulisikin kohottaa profiiliaan myös edunvalvojina.

Opiskelijoita pitää aktivoida mukaan toimintaan heti opintojen alustaasti. Parasta olisi, että opiskelijoilla olisi kokemusta järjestötoiminnasta taimuusta kansalaisvaikuttamisesta jo ennen yliopisto-opintoja.

���� Opintopisteitä opiskelija�aktiivisuudesta

Opettajien suhtautuminen opiskelijoiden yhteiskunnalliseen toimintaan vaih-telee suuresti. Opiskelija-aktiivisuuden osoittaminen voi tuottaa valinnaisiinopintoihin jopa opintopisteitä.

Yliopistoissa on kuitenkin myös opettajia, joiden mielestä yliopiston teh-tävä ei ulotu yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttamiseen. Voimassa ole-van yliopistolain hengessä yliopistoissa tulisikin herättää keskustelua yliopis-ton kolmannesta tehtävästä, akateemisen koulutuksen saaneiden kansalaistai-doista sekä nopeasti uudistuvien työelämävalmiuksien vaatimuksista.

��

Taideteollinen korkeakouluja Teatterikorkeakoulu – raporttiarvioinnista Korkeakouluopiskelijayhteiskunnallisena toimijanaRiitta Vira ja Jyri Äärilä (TaiK); Justiina Westerinenja Jussi Moilanen (TeaK)

Korkeakoulujen arviointineuvosto käynnisti keväällä 2006 kansalaisvaikutta-misen politiikkaohjelmaan liittyvän maan kaikkia yliopistoja ja korkeakoulujakoskevan arvioinnin ’Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana’. Ar-viointi oli suunniteltu toteutettavaksi kahden valtakunnallisen seminaarinvauhdittamana vertaisarviona, jossa korkeakoulut/yliopistot pareittain, toisil-taan oppien arvioivat toimintaansa ja parhaita käytäntöjään.

Taideteollinen korkeakoulu (TaiK) nimesi arviointityöryhmäänsä lehtoriRiitta Viran ja ylioppilaskuntansa puheenjohtajan Jyri Äärilän. Teatterikorkea-koulu (TeaK) nimesi edustajakseen suunnittelija Justiina Westerisen ja yliop-pilaskunnan puheenjohtajan Jussi Moilasen.

Raportti on laadittu TaiK:n ja TeaK:n yhteistyönä siten, että kohdat 5.1,5.2 ja 5.5 on kirjoitettu yhteistyössä TaiK:n ja TeaK:n edustajien kanssa. Kum-mankin korkeakoulun arviointityöryhmän jäsenet ovat laatineet omaa korkea-kouluaan koskevan osion.

Työryhmän sihteereinä toimivat Riitta Vira Taideteollisesta korkeakou-lusta ja Justiina Westerinen Teatterikorkeakoulusta.

�� Liikkeelle!

Projektin valtakunnallisessa aloitusseminaarissa 25.9. 2007 olivat taidekorkea-kouluista läsnä TeaK:n arviointiryhmän jäsen Justiina Westerinen ja TaiK:n ar-viointiryhmän jäsen Riitta Vira.

Seminaarissa TaiK ja TeaK päätyivät luontevasti toistensa arviointipart-nereiksi ja Westerinen ja Vira hahmottivat seminaarin pohjalta alustavasti ar-vioinnin kulkua. Koska arvioinnin henkilöresurssit

kummassakin korkeakoulussa olivat erittäin niukat, pyrittiin arviointi ra-jaamaan siten, että toisaalta työmäärä ei paisuisi kohtuuttomaksi, mutta toi-saalta arvioinnista saataisiin aidosti irti jotain konkreettista korkeakoulun toi-

��

mintaan liittyvää. Korkeakoulujen yhteisen arviointiryhmän kokoukseen laa-dittiin suunnitelma, jossa arviointi ehdotettiin rajattavaksi koskemaan seuraa-via aihealueita:■ Taiteen ja yhteiskunnallisen ajattelun yhteen liittävät opintokokonaisuu-

det korkeakoulussa■ Miten korkeakoulussa tuetaan ns. riviopiskelijan osallistumismahdolli-

suuksia yhteiskunnallisena toimijana.

�� Arviointiryhmän toiminta

TaiK–TeaK-arviointiryhmän kokouksessa Teatterikorkeakoulussa 6.10. 2006keskusteltiin arvioinnin toteuttamisesta ja todettiin, että ’opiskelija yhteiskun-nallisena toimijana’ ei ollut mitenkään itsestään selvä käsite. Käydyssä keskus-telussa työryhmän näkemykseksi muodostui ko. käsitteen kolmitasoisuus:■ Korkeakoulun sisäinen taso: koulun hallinto, ylioppilaskunta jne.■ Opintoihin liittyvät tasot: opintojen sisällöt ja niiden yhteiskunnalliset

liittymäkohdat (myös esim. ammattiyhdistystoiminta, alan muut järjestöt)sekä opetuksen suuntaaminen yhteiskunnalliseen ajatteluun

■ Opiskelijan henkilökohtaisen elämän tasot: sosiaaliset suhteet ja toimintakansalaisena.

Erityisen tärkeänä työryhmä piti yhteiskunnallista toimijuutta, jolla edistetäänkestävää kehitystä ja ekologisia elämäntapoja edistävää koulutusta ja vaikutta-mista. Näiden suuntaviivojen pohjalta kummankin korkeakoulun työryhmä-edustajat laativat oman korkeakoulunsa arviointisuunnitelman.

Työryhmän kokouksessa 3.11.2006 Taideteollisessa korkeakoulussa esitel-tiin alustavia tuloksia laitosten vastauksista sekä kerättyjä tietoja opetussuun-nitelmista.

22.11.2006 TaiK–TeaK-työryhmä osallistui Korkeakoulujen arviointi-neuvoston järjestämään toiseen valtakunnalliseen seminaariin, jossa kuultiinmeneillään olevien arviointien nykyvaiheesta ja saatiin ohjeet lyhyen loppu-raportin kirjoittamisesta.

�� Prosessi Teatterikorkeakoulussa

Yhteistyöryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta TeaK:n arviointiryhmäpäätti pyytää TeaK:n laitosten vastauksia seuraaviin kysymyksiin:■ Miten laitoksellanne käsitetään opiskelijan ’yhteiskunnallinen toimijuus’?■ Miten laitoksellanne käytännössä tuetaan opiskelijan osallistumisen ja vai-

kuttamisen mahdollisuuksia a) korkeakoulun hallintoon, b) opetussuun-

��

nitelmatyöhön, c) korkeakoulun ulkopuoliseen yhteiskunnalliseen toi-mintaan?

■ Mitä rakenteita voisi kehittää opiskelijan yhteiskunnallisen toimijuudenlisäämiseksi ?

Lisäksi päätettiin etsiä Teatterikorkeakoulun opetussuunnitelmista yhteiskun-nallista toimijuutta tukevat opintojaksot.

Raporttiluonnos vietiin opetuksen kehittämisyksikön käsiteltäväksi30.11.2006. Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkimusneuvosto hyväksyi lop-puraportin Teatterikorkeakoulun osalta 14.2.2007.

���� Tulokset TeaK:ssa

Yhteiskunnallista toimijuutta pidetään Teatterikorkeakoulussa nykytaiteilijallevälttämättömänä ulottuvuutena. Taideopetuksen tavoitteena pidetään yksilöl-lisen kehityksen lisäksi yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen tietoisuuden herättä-mistä. Pidetään tärkeänä, että esim. Teatterikorkeakoulusta valmistuneet taitei-lijat ja taideopettajat ottavat vastuuta oman alansa kehittämisestä sekä kyke-nevät perustelemaan taiteen oikeutuksen ja taideopetuksen merkityksen myöstahoille, jotka eivät vielä sitä tiedosta. Ns. kolmannen sektorin yhteisöissä tai-teilijan ja taideopettajan yhteiskunnallinen toimijuus on keskiössä. Yhteiskun-nallinen toimijuus käsitetään sekä taiteellisen identiteetin vuorovaikutukselli-sena rakentamisena että tiedollisina ja taidollisina valmiuksina.

Yhteiskunnallista toimijuutta tuetaan sekä opetussuunnitelmaan kuulu-villa kursseilla että rohkaisemalla opiskelijoita osallistumaan korkeakoulun si-säiseen ja ulkoiseen taidepoliittiseen keskusteluun sekä kotimaisiin ja kansain-välisiin tapahtumiin. Opiskelijat osallistuvat korkeakoulun hallintoon edustuk-sellisesti (esim. laitosten johtoryhmät, korkeakoulun hallitus, opetus- ja tutki-musneuvosto, opetuksen kehittämisyksikkö) sekä vaikuttavat suoraan (esim.laitoskokoukset, palautetilaisuudet, ryhmäkokoukset, ylioppilaskunta).

Teatterikorkeakoulun opetussuunnitelmissa yhteiskunnallista toimijuuttatukevina kursseina nähtiin yleisesti ammattikentällä tapahtuva harjoittelu, tai-teen yhteiskunnallista merkitystä korostavat opintojaksot (esim. taiteen sosio-logia, filosofia, kasvatuksen yhteiskunnalliset ja historialliset perusteet, yhteis-kunnallisia näkökulmia tanssiin) sekä työelämävalmiuksia lisäävät opintojak-sot (esim. työelämään, tuottamisen perusteet, ammattituntemus). Osassa vasta-uksia pidettiin myös opintoihin kuuluvaa esitystoimintaa yhteiskunnallisenatoimijuutena, osa vastaajista taas oli rajannut esitystoiminnan pois.

Opiskelijoiden yhteiskunnallista toimijuutta lisäävinä toimenpiteinä lai-tosten vastauksissa ehdotettiin harjoittelukäytäntöjen selkiyttämistä, taidekor-keakoulujen yhteistä nettikampusta, uusien kansainvälisten verkostojen luo-mista sekä uusia apurahajärjestelmiä.

��

�� Arviointi Taideteollisessa korkeakoulussa

���� Aineiston kerääminen

Arviointiaineisto päätettiin kerätä kyselyllä, jossa korkeakoulun osastot/laitok-set/pääaineet arvioisivat omaa tilannettaan seuraavan neljän kysymyksen poh-jalta:■ Miten osastollanne/pääaineessanne käsitetään yhteiskunnallinen toimijuus?■ Onko osastollanne pääaineessanne kursseja, joiden sisällöissä ja/tai toi-

mintatavoissa painotetaan yhteiskunnallista toimintaa?■ Miten osastollanne/pääaineessanne käytännössä tuetaan opiskelijan osal-

listumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia a) korkeakoulun hallintoon?b) opetussuunnitelmatyöhön? c) korkeakoulun ulkopuoliseen yhteiskun-nalliseen toimintaan?

■ Kuinka osastollanne/pääaineessanne edistetään ekologisia tuotanto- jaelämäntapoja esilläpitävää koulutusta ja vaikuttamista?

Arviointikysymykset lähetettiin arviointiprosessia selvittävän saatekirjeenkanssa TaiK:n osastoille/laitoksille/pääaineille (osastonjohtajat, amanuenssit)sähköpostitse. Vastauksia kyselyyn saatiin kaikilta osastoilta. Vastaukset oli laa-dittu useimmiten dekaanin, koulutusohjelmien johtajan ja/tai amanuenssinvoimin. Taidekasvatuksen osasto järjesti aiheesta osaston opetushenkilökunnal-le keskustelukokouksen, jossa keskustellen pohdittiin osaston toimintoja esi-tettyjen arviointikysymysten valossa.

Vastausten laajuus vaihteli yhden sivun tiiviistä ja kiteytyneistä vastauk-sista (valokuvaus) seitsemän konekirjoitusliuskan perusteelliseen selvitykseenja pohdintaan (elokuva ja lavastus).

���� Arvioinnin tuloksia

Arviointi on laadittu osastoilta saatujen kirjallisten vastausten pohjalta. Täy-dentävänä aineistona käytettiin TaiK:n eri osastojen koulutusohjelmakuvauk-sia, tutkintovaatimuksia ja lukuvuoden 2006–07 taiteen kandidaatin ja mais-terin opinto-ohjelmia eri osastoilta.

TaiK:ssa tehdään tutkimusta ja mm. väitöstöitä, joissa on yhteiskunnalli-sen vaikuttavuuden näkökulma (mm. Design for All ja World Design -tutki-musprojektit, kierrätykseen ja kestävään kehitykseen liittyvä tutkimus, esteet-tömyyden edistämiseen liittyvä tutkimus, ikääntyvän väestön problematiikka,yhteisötaide). Koska korkeakoulun opetus on läheisesti sidoksissa osastojentutkimustyöhön, vaikuttaa yhteiskunnalliseen ajatteluun orientoitunut tutki-mus myös suoraan TaiK:ssa annettavan opetuksen sisältöihin ja suuntaa sitenmyös opiskelijoiden ajattelua. Tutkimustyön vaikuttavuuden arviointi ei kui-tenkaan kuulu tämän arvioinnin piiriin.

�

Yhteiskunnallisen toimijuuden käsite ymmärrettiin TaiK:ssa useimmitenosaston/koulutusohjelman opetus- ja tutkimusalueen tuottaman substanssinomaksumisena ja sen kautta yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisena,oman alan asiantuntijuutena ja työelämässä yhteiskuntaan vaikuttamisena. Tä-mänkaltaista toimijuuttta nähdään syntyvän yhteistyöprojekteissa erilaistenyleishyödyllisten yhdistysten, yritysten ja muiden alan toimijoiden sekä kou-lulaitoksen kanssa. Ekologisesti kestävän kehityksen opiskelua opiskelijan yh-teiskunnallista toimintaa suuntaavana tekijänä korostettiin erityisesti muotoi-luosaston vastauksissa.

Seuraavassa on teemoitettu kuvailu arvioinnin kohteesta. Kuvailu ontyöstetty kyselyyn vastanneiden osastojen ja koulutusohjelmien osastojen vas-tausten ja muun käytössä olleen materiaalin pohjalta.

TaiK:n opiskelija yhteiskunnallisena vaikuttajana: oman opiskelualanammatillisen osaajuuden ja asiantuntijuuden kehittäminen yritys�ja yhteisöyhteistyössä

Otsikon tyyppinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen toteutuu mm. lukuisissakorkeakoulun ulkopuolisten tahojen kanssa tehdyissä yhteistyöprojekteissa(yritysyhteistyö, yhteistyö oman alan järjestöjen ja muiden toimijoiden kans-sa), joissa TaiK:n opiskelijat pääsevät hiomaan taitojaan oman alansa ammatti-laisten kanssa. Esimerkiksi Muotoiluosaston yhteistyöprojekteissa tarkoitukse-na on kehittää opiskelijan kykyä reagoida tarvittaessa nopeastikin yhteiskun-nassa tapahtuviin muutoksiin sekä kuluttajien tarpeisiin. Muotoilu-osastollayhteiskunnalliseen toimijuuteen kasvaminen nähdäänkin opiskeluna yhteis-työprojekteissa, työharjoitteluna yhteisöissä ja yrityksissä, ammatti- ja oikeus-käytäntöjen opiskeluna sekä projektinhallintaan, laatujärjestelmiin ja liiketoi-mintaosaamiseen ohjaamisena. Monet yhteistyöprojekteista ovat kansainväli-siä. Niiden yhteydessä opiskelijoilla on mahdollisuus monipuolisesti opiskellakansainväliseen toimintaan ja vaikuttamiseen liittyviä asioita sekä koetellaosaamistaan kansainvälisillä foorumeilla esimerkiksi muotoilukilpailuissa.

Visuaalisen kulttuurin osastolla Graafisen suunnittelun koulutusohjelmanopinnoissa opiskelijat toteuttavat projektiopintoinaan osaston yrityksiltä, jär-jestöiltä ja yhteisöiltä saamia graafisen suunnittelun toimeksiantoja. Viime vuo-sina osaston opiskeluprojekteihin on kuulunut runsaasti nimenomaan yhteis-kunnalliseen ajatteluun ohjaavia opintoprojekteja: BA-opinnoissa kurssienharjoitustehtäviin sisältyy usein yhteiskunnallisia aihealueita (esim. SuomenSyöpäyhdistyksen varhaisnuorille kohdistettu tupakan vastainen kampanja2006). MA-opinnoissa opiskelijat opintoprojektinaan suunnittelivat ja toteut-tivat Yhteisvastuu-kampanjan vuonna 2005. Teemana tuolloin oli ”Ihmisar-voinen vanhuus” ja avustuskohteena Angola. Vuoden 2007 Yhteisvastuukerä-yksen kampanja on osastolla juuri käynnistynyt. Teemana on ”Ehjä lapsen

��

mieli” ja keräyksen kohdemaana Peru, jossa osaston opiskelijat vierailivat huh-tikuussa 2006.

Myös muissa Visuaalisen kulttuurin osaston koulutusohjelmissa opiskeli-jat oppivat yhteiskunnallista toimijuuttta yhteistyöprojekteissa oman ammat-tialansa toimijoiden kanssa. Ympäristötaiteen koulutusohjelma on luonteeltaankokonaisuudessaan yhteiskunnallisesti orientoitunut. Valokuvataiteen koulu-tusohjelmassa opinnoissa on merkittävässä asemassa koulutusohjelman laaja-mittainen kansainvälinen yhteistyö suomalaista valokuvaa maailmalle vievientahojen kanssa ja tästä yhteistyöstä syntyvä toiminta ja vaikuttaminen.

Taidekasvatuksen osasto tekee jatkuvaa yhteistyötä maan yleissivistävänkoululaitoksen kanssa. Opiskelijoiden pakollisiin opintoihin kuuluvat mm.opetusharjoittelut eri puolilla maata olevissa harjoittelukouluissa, jolloin opis-kelijat toisaalta oppivat oman alansa ammatillisia käytäntöjä ja toimijuutta, toi-saalta vievät koulutuksensa tuottamia uusia tuulia kouluihin eri puolille Suo-mea. Kansainväliseen ammatilliseen yhteistyöhön osaston opiskelijat kehitty-vät osaston kehitysyhteistyöprojekteissa (mm. Uganda). Samalla kehittyy myösopiskelijoiden tietoisuus globaalista maailmasta ja sen yhteiskunnille ja yksi-löille asettamista vaatimuksista. Etenkin osaston pedagogisissa opinnoissa ko-rostetaan opettajan työn yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja painotetaan opet-tajan työn eettisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia. Osaston opetustarjonnassaon myös kansalaisaktiivisuuteen suoraan ohjaavia kursseja (yhteisötaiteellisetprojektit, (ympäristö ja muut) pedagogiset projektit.

Medialaboratorion opetusajattelu kiertyy yhteiskunnalliseen vaikuttami-seen opiskelijan ammatillisen ajattelun ja osaamisen kehittämisen avulla. Läh-tökohtana on ns. open source -ajattelu, jossa osaston tutkimusprojektit ja opis-kelijat tarjoavat tuotoksensa koko yhteisön käyttöön.

Elokuvataiteen ja lavastustaiteen opiskelu sekä tutkimus ovat osa yhteis-kunnan ns. luovia toimialoja, joilla on keskeinen merkitys yhteiskunnallisessakehityksessä sekä yhteisöjen että yksilöiden hyvinvoinnin kannalta. Osastonopiskelijoiden opintoihin kuuluvat harjoitustyöt (lyhytelokuvat) ja lopputyöt(dokumentit, pitkät elokuvat – monesti yhteistuotantoina alan toimijoidenkanssa) ovat osa suomalaisen elokuvataiteen kehitystä. Siten osaston opiskeli-jat ko. elokuvien tekijöinä ovat jo opiskeluaikanaan yhteiskunnallisia toimi-joita ja vaikuttajia.

��

Ekologisen tietoisuuden ja kestävää kehitystä edistävien ajattelu� jatoimintatapojen kehittäminen osana opiskelijan ammatillista substanssiaja yhteiskunnallista toimijuutta

Muotoiluosaston opinnoissa on kestävän kehityksen mukaiseen ajatteluun jayhteiskunnalliseen vaikuttajuuteen ohjaavaa opetusta sekä kandidaatti- ettämaisteritasoilla. Opinnoissa on myös mahdollista erikoistua kestävän kehityk-sen ajattelun mukaiseen suunnitteluun. Maisteriopinnoissa opiskelijalle on tar-jolla ekologisen liiketoiminnan kurssi. Osaston sitoutumista kestävän kehityk-sen mukaiseen ajatteluun osoittavat useat kierrätysidean tai kestävän kehityk-sen periaatteelle perustetut yritykset, joissa TaiK:n muotoiluosaston opiskeli-jat tai sieltä valmistuneet ovat tavalla tai toisella mukana (Secco, GlobeHope,HundPark, Iivana Helsinki, RinneNiinikoski). Syksyllä 2007 aloitetaan osas-tolla urbaanin ekologian 15 op:n opetuskokonaisuus yhteistyössä Teknillisenkorkeakoulun ja Helsingin yliopiston kanssa.

Muotoiluosastolla on myös tehty ja tehdään parhaillaan tutkimustyötä so-velletun materiaalitutkimuksen alueelta. Alalta on osastolla valmistunut väi-töstutkimuksia ja lopputöitä, jotka ovat merkittävä osa yhteiskuntaan vaikut-tavan toiminnan oppimista. Projektien valinnassa kriteerinä pidetään yhteis-kunnallista merkittävyyttä myös silloin, kun tarkoituksena on edistää opiske-lijoiden työllistymistä.

Valokuvauksen koulutusohjelmassa opintojen suunnittelussa ja opetusti-lanteissa huomioidaan korkeakoulun kestävän kehityksen periaatteet; ympä-ristötietoisuus, kemikaalien käyttö, paloturvallisuus, jätteet sekä veden ja ener-gian käyttö. Opiskelijoille jaetaan lisäksi Valokuvaajan ympäristöopas. Myöslaajamittaisen siirtymisen digitaaliseen valokuvaukseen ajatellaan vähentävänympäristökuormitusta.

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa opiskelijoita ohjataan ympä-ristöystävällisten paperilaatujen valintaan. Ekologiseen ajatteluun ohjaavia ovatmyös vuosittaiset teknologiapäivät, joissa luennoitsijoina on alan asiantun-tijoita.

Elokuva- ja lavastustaiteen osastolla erityistä painoa on pantu materiaali-pajan käytäntöihin: kierrätykseen ja jätehuoltoon. Ekologisen tietouden ke-hittäminen korostuu yksittäisissä harjoitus- ja lopputöissä. Esimerkiksi doku-menttielokuvan suuntautumisvaihtoehdon harjoitustyö ’Tomaattimatka” kä-sittelee afrikkalaisten siirtotyöläisten oloja Espanjan tomaattiviljelmillä ja pyr-kii sitä kautta muokkaamaan kansalaisten kulutustottumuksia ekologisesti kes-tävämmäksi.

��

Taidekasvatuksen osaston pakollisiin opintoihin kuuluva ympäristöpeda-gogiikan kurssi sisältää ekologisesti kestävän kehityksen näkökulmia luonnon-, esine- ja rakennettuun ympäristöön. Myös osaston tarjoamassa taideopetuk-sessa pyritään kiinnittämään huomiota käytettävien materiaalien ja työsken-telytapojen ympäristöystävällisyyteen.

Opiskelijan osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudetTaiK:n hallintoon opetussuunnitelmatyöhön ja korkeakoulunulkopuoliseen yhteiskunnalliseen toimintaan

Kaikki osastot ilmoittivat tukevansa opiskelijoiden osallistumista korkeakoulunja osastojen hallintoon, opetussuunnitelmatyöhön, ylioppilaskunnan ja aine-järjestöjen toimintaan. Osallistumismahdollisuuksia esitellään ja niitä kannus-tetaan käyttämään jo uusien opiskelijoiden perehdyttämiskursseilla.

Opiskelijapalautetta opinnoista kerätään kaikilla kyselyyn osallistuneillaosastoilla/koulutusohjelmissa. Konkreettiseen opetussuunnitelmatyöhön opis-kelijoita osallistetaan ainakin muotoilun ja taidekasvatuksen osastoilla.

Taidekasvatuksen osastolla tuetaan opiskelijoiden ainejärjestön toimintaa(mm. dekaanin ja ainejärjestön säännölliset tapaamiset). Osastolla myös kan-nustetaan opiskelijan osallistumista ja vaikuttamista pisteyttämällä (1–6 op)merkittävä osallistuminen korkeakoulun hallintoon, ylioppilaskunnan tai ai-nejärjestön toimintaan tai muuhun taidekasvatuksen alaan liittyvään yhteis-kunnalliseen toimintaan.

Oman opiskelualan ammatilliset ja aatteelliset yhdistykset tulevat tutuiksiuseimpien koulutusohjelmien opiskelijoille opiskeluaikana. Joillakin osastoillaopiskelijoita myös kannustetaan erityiseen vaikuttamiseen oman alan yhdis-tyksissä sekä kulttuuripoliittiseen vaikuttamiseen julkisilla foorumeilla, lehti-kirjoittelulla jne.

Vuosittain osa TaiK:sta valmistuvista taiteen maistereista osallistuu korkea-koulun organisoimaan mittavaan Masters of Arts –tapahtumaan, jossa valmis-tuvat saavat tilaisuuden lopputöittensä ja osaamisensa monipuoliseen esitte-lyyn. Tapahtumien järjestelyyn, tapahtuman visuaalisen ilmeen suunnitteluun,yleisöpalveluiden ja näyttelyopastuksen järjestelyyn osallistuvat muutkin kuinvalmistumassa olevat opiskelijat. Heille ja näyttelyihin osallistuville valmistu-ville taiteenmaistereille tapahtuma mahdollistaa monipuolisen kokemuksensaamisen erilaisista suuren tapahtuman järjestämiseen liittyvistä asioista.

�

���� TaiK:n arviointitulosten tarkastelua

Opiskelijoiden kouluttaminen yhteiskunnalliseen toimijuuteen saa TaiK:n eriosastoilla erilaisia painotuksia, jotka johtuvat opiskelualojen erilaisesta luon-teesta. Useimmilla osastoilla yhteiskunnallinen toimijuuden opiskelu nähdääntoimijuuteen tähtäävien ammatillisten kompetenssien opiskeluna. Yhteiskun-nassa vallitseviin toimintatapoihin sosiaalistavan koulutuksen ohella muutamanosaston vastauksessa korostetaan yhteiskunnallisen toimijuuden olevan myösyhteiskunnallisten käytäntöjen kriittistä tarkastelua ja epäkohtia muuttamaanpyrkivää toimintaa. Joissakin koulutusohjelmissa luotetaan taiteellisen toimin-nan mahdollisuuksiin tässä suhteessa. Taiteen ja yhteiskunnan suhde nähdääntässä ajattelussa luonnostaan kitkaisena ja uudenlaista ajattelua nostattavana jasiten yhteiskuntaan vaikuttavana toimintana. Yhteiskunnallisen toimijuudenproblematiikkaan tämä ajattelu ei kuitenkaan välttämättä ulotu.

Useat arviointikyselyyn vastanneet tahot korostavat tutkimukselliseenajatteluun liittyvää kriittisyyttä ja ylipäänsä tutkimuksen merkitystä yhteiskun-taan vaikuttamisessa. Ajankohtaiselta tässä suhteessa tuntuvat muotoiluosastontutkimustoiminnan ekologisesti kestävään kehitykseen liittyvät näkökulmat,joiden voi ajatella olevan merkittäviä myös ekologisen ajattelun tulevaisuus-visioiden luomisessa. Näiden visioiden arvoa korostaa viimeaikainen maail-manlaajuinen keskustelu ilmastonmuutoksesta.

TaiK:n kaikissa koulutusohjelmissa huomioidaan TaiK:n strategiaan kuu-luvat kestävän kehityksen periaatteet. Painotukset kuitenkin vaihtelevat osas-toittain. Tärkeää opiskelijan ekologisen ajattelun kehittymisen kannalta olisi-vat myös jokapäiväiset arjen toiminnot osastoilla: se, miten osastoilla ja kou-lutusohjelmissa ylipäänsä suhtaudutaan materiaaleihin, kierrätykseen ja jättei-den käsittelyyn, kertakäyttökulttuuriin, A4-saasteen tuottamiseen jne. Malli-oppimisen tehon muistaminen myös tässä suhteessa on tärkeää.

Varsinaiseen kansalaisaktiivisuuteen kannustus ei tämän kyselyn mukaanole TaiK:n opinnoissa kovin tärkeässä osassa. Opiskelijoita kyllä kannustetaanosallistumaan korkeakoulun toimintaan esim. hallintoelimissä ja opetussuun-nitelmatyössä sekä ylioppilaskunnassa. Tämän paljon työtä ja aikaa vaativan jatoisaalta monenlaista kompetenssia lisäävän toiminnan pisteyttäminen osaksiopintoja on mahdollista kuitenkin vain taidekasvatuksen osastolla.

Arviointimenettely oli pienimuotoinen eivätkä tulokset kerro koko to-tuutta arvioinnin kohteena olevista käytännöistä Taideteollisessa korkeakou-lussa. Vastausten saaminen esitettyihin arviointikysymyksiinkään ei ollut ainaihan helppoa. Se panee epäilemään kysymysten relevanttiutta. Tai ehkä kysy-mysten näkökulmat ja vastaukset olivat TaiK:ssa niin itsestäänselviä, että intoa

��

vastaamiseen ei heti löytynyt? Yksi vaihtoehto on, että korkeakoulussa yhteis-kunnallisen vaikuttavuuden näkökulmat ovat kyllä olleet tärkeitä, mutta ope-tusta ei ole totuttu tarkastelemaan tässä arvioinnissa esiinnostetusta ”korkea-kouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana” -näkökulmasta. Ehkä kysymyk-set siis yllättivät outoudellaan.

TaiK:n tarjoama koulutus on huomattavalta osaltaan muotoilija- ja suun-nittelijakoulutusta, ei taiteilijakoulutusta (jota sitäkin kuitenkin on). Taiteelli-sella toiminnalla on kuitenkin monessa TaiK:n koulutusohjelmassa koulutuk-sellista asemaa, joissakin enemmän toisissa vähemmän. TaiK:n kaikille opiske-lijoille yhteiseen taideopetukseen ei tämä arviointi ulottunut. Lieneekö sattu-maa vai huonosti organisoidun kyselyn tulosta? Vai kertooko se jostakinenemmästä taiteellisen toiminnan ja yhteiskunnallisen toimijuuden suhteessa?

� Lopuksi: mitä opimme toisiltamme

TeaK:n ja TaiK:n arviointiryhmät perehtyivät toistensa arvioinnin tuloksiin.Korkeakoulut ovat kooltaan ja luonteeltaankin monessa suhteessa erilaisia,vaikkakin myös samantapaista opiskelu- ja tutkimusintressiä löytyy.

TeaK:n arvioinnissa TaiK:n arvioijien huomiota kiinnitti erityisesti jäsen-tynyt käsitys taiteen ja taiteilijuuden yhteiskunnallisista ulottuvuuksista. Vaik-kakin TaiK:ssa oli osastoja, joiden vastauksissa nämä ulottuvuudet nousivatesiin, jäi kokonaiskuva asiasta kuitenkin TaiK:ssa laimeaksi.

TaiK:n oppi TeaK:lta onkin:■ Taiteellisella toiminnalla on kykyä pitää mieli liikkeessä, siksi se myös voi

generoida luovia ja innovatiivisia ratkaisuja. TaiK:ssa voisikin terävöittääymmärrystä taiteen vaikutuksista ja merkityksestä yhteiskunnassa, ihmis-ten välisissä sosiaalisissa suhteissa ja sitä kautta myös taideteollisten alojenkoulutuksessa. Tämä ymmärryksen lisääntyminen saattaisi tuottaa ns. hy-viä käytäntöjä annettavaan taideopetukseen ja siitä saattaisi syntyä myöskaivattua selkeyttä erityisesti TaiK:n erilaisten ammatillisten opintojen jataideopintojen suhteeseen.

TeaK:n arviointiryhmän mielestä TaiK:n taidekasvatuksen osastolla käytössäoleva tapa antaa opiskelijalle opintopisteitä osallistumisesta esimerkiksi korkea-koulun hallintoon on hyvä käytäntö ja omiaan edistämään opiskelijoiden yh-teiskunnallista aktiivisuutta.

TeaK:n oppi TaiK:lta on siis:■ Valinnaisiin opintoihin voitaisiin liittää opintopisteinä suoritus korkea-

koulun sisäiseen hallinnolliseen toimintaan osallistumisesta (laitosten joh-toryhmät, korkeakoulun hallitus, opetus- ja tutkimusneuvosto yms.).

��

� Teknillinen korkeakouluja Tampereen teknillinen yliopistoKirsi Eulenberger�Karvetti (TKK) Siina Jokinen (TTY) Ulla Rintala (TKY) Juha�Pekka Onnela (TTYY)

KKA:n koulutuspoliittinen teema-arviointi ”Korkeakouluopiskelija yhteis-kunnallisena toimijana” toteutettiin Teknillisen korkeakoulun (TKK) ja Tam-pereen teknillisen yliopiston (TTY) välisenä vertaisarviointina. Arvioinnissatarkasteltiin korkeakouluopiskelijaa erityisesti osana yliopistoyhteisöä, muttamyös laajemmalti yhteiskunnallisena toimijana.

��� Johdanto

����� Prosessista

Johdantoseminaari �������

KKA:n johdantoseminaaripäivän jälkeen sovimme kartoittavamme vertailu-kohteita kukin oman yliopiston sisällä. Alusta asti oli selvää, että valitsemmeyhteiset vertailukohteet. TKK ja TTY ovat yliopistoina hyvin samantyyppisiä,joten yhteisiä arviointikohteita oli helppo löytää.

Väliseminaari ����������

Väliseminaaria ennen olimme sähköpostitse kartoittaneet aihealueet, joidenpohjalta TKK teki alustavan kyselyrungon. TTY jatkojalosti kysymyksiä, joitakäytiin sitten väliseminaarissa läpi. Suunnitelmana oli, että kumpikin yliopis-to tekee kyselyn tai haastattelun eri viiteryhmille yliopiston sisällä sekä Es-poon ja Tampereen kaupungeissa. Arviointiin päätettiin ottaa seuraavat aihe-alueet:– Opiskelijat kunnallisina ja alueellisina toimijoina– Opiskelijat yliopistoyhteisössä– Yhteiskunnallisen toiminnan tukeminen opetuksessa.

Tapaaminen Helsingissä ����������

Tapaamisessa muotoilimme ja jatkotyöstimme vielä eri aihealueiden kysy-myksiä, minkä lisäksi kommentoimme niitä jälkikäteen myös sähköpostitse japuhelimitse. Helsingissä sovimme myös tarkemmasta aikataulusta sekä menet-telytavoista.

��

Neuvottelu Otaniemessä �������

Kävimme aihealueittain läpi TKK:n ja TTY:n vastaukset sekä vertasimme niitätoisiinsa. Lisäksi hahmottelimme alustavaa vertailuyhteenvetoa.

Puhelinneuvottelu ���������

Hioimme sähköpostitse työstämäämme raporttia lopulliseen muotoonsa.

����� Menettely

Tutkimus tehtiin osin sähköpostikyselyin ja osin ryhmähaastatteluin tammi-kuussa 2007. Kysymyspaketti vaihteli hieman sen mukaan mistä viiteryhmäs-tä oli kyse.

TKK:ssa kysely tehtiin hallinnon, osastojen, opiskelijoiden, ylioppilaskun-nan ja kaupungin edustajille. Sähköpostikysely lähetettiin viidellekymmenellehallinnon ja osastojen edustajalle sekä ylioppilaskunnalle ja kolmelle kaupun-gin päättäjälle. Tämän lisäksi viittä opiskelijaa haastateltiin. Vastauksia sähkö-postikyselyihin saimme viisitoista.

TTY:ssa kysely lähetettiin sähköpostitse ylimmälle johdolle sekä opiske-lijapalveluille. Kymmenelle kunnallistason poliittisille päättäjille ja Tampereenkaupungin edustajille kysely toimitettiin myös sähköpostitse. Haastatteluryh-mät olivat seuraavat: osastojen suunnittelijat, opettajat, ylioppilaskunta sekäopiskelijat. Yhteensä TTY:ssa haastateltiin kaksikymmentäkolme henkilöä jakyselyyn vastasi neljä yksittäistä henkilöä sekä kaksi yksikköä (TTY:n opiske-lijapalvelut ja Tampereen kaupunki).

Liite 13. Teknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto -kysymyspatteri

��� Opiskelijat kunnallisinaja alueellisina toimijoina

Kummankin kaupungin, sekä Espoon että Tampereen, edustajat pitivät tär-keänä kuulla opiskelijoita. Tätä varten ei ole kuitenkaan olemassa mitään sys-temaattista tapaa. Esimerkiksi lausuntoja pyydetään ylioppilaskunnilta, kutenmultakin ryhmiltä, varsin satunnaisesti. Kaupunginedustajat pitivät ennenkaikkea ylioppilaskuntien omaa aktiivisuutta tärkeänä.

Myös ylioppilaskunnat, sekä TKY että TTYY, ovat halukkaita osallistu-maan entistä aktiivisemmin kunnan päätöksen tekoon. TTYY vaikuttaa kun-nallistasolla osallistumalla toimintaan yhdessä Tampereen seudun korkeakou-luopiskelijoiden yhteisen kunnallispoliittisen ohjelman avulla. Viime vuosinaTampereen kaupungin viranhaltijat ovat tavanneet tamperelaisia korkeakoulu-

��

opiskelijoita muutaman kerran vuodessa. Yhteistyö on kaupungin mukaan ol-lut luontevaa.

Vaikka ylioppilaskunnilla on periaatteessa kiinnostusta kunnalliseen toi-mintaan, yksittäinen opiskelija ei koe vaikuttamista opiskelupaikkakunnallaankovinkaan kiinnostavaksi. Opiskelija, niin Tampereella kuin Espoossa, on kiin-nostuneempi vaikuttamaan kotipaikkakunnallaan tai valtakunnallisesti tai jopaglobaalisti. Tampereella ja Espoossa kunnallistason toimijoiden mukaan opis-kelijoilla on käytettävissä samat vaikuttamiskanavat kuin muillakin kaupun-gin asukkailla. Kyselyjemme perusteella kunnallispoliitikot ja kaupunginedus-tajat pitivät opiskelijoiden edellytyksiä osallistua kunnallistason päätöksente-koon verrattain hyvinä, etenkin opiskelijoita koskevissa asioissa.

TKY:n edunvalvontakyselyn (2005) mukaan opiskelijat haluavat lähinnä,että ylioppilaskunta ottaisi kantaa teekkareita ja ylipäänsä opiskelijoita kosket-taviin asioihin. Tämän näkemyksen mukaan ylioppilaskunnan tehtävä olisi siisedustaa teekkareita pikemminkin ”opiskelijoina” kuin ”kansalaisina”. Lisäksi32 % kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että ylioppilaskunnan ei tulisi ottaakantaa/vaikuttaa kaupungin asioihin, 44 %:lle asialla ei ollut merkitystä ja vas-taavasti 24 % oli sitä mieltä, että ylioppilaskunnan tulisi ottaa kantaa/vaikuttaakaupungin asioihin.

��� Opiskelijat yliopistoyhteisössä

TKY:ssa opiskelijaedustajien valinta yliopiston työryhmiin on systemaattisem-paa kuin TTYY:ssa. TKY hakee vapaaehtoisia hallinnon opiskelijaedustajia ju-listekampanjalla kerran vuodessa. Hallopedeilla on oma työryhmä (haloped-työryhmä), joka tapaa muutaman kerran lukukaudessa sekä järjestää vapaa-ajantoimintaa, kuten sitsejä ja saunailtoja. Osastotasolla killat järjestävät halope-deille vastaavaa toimintaa. TTYY valitsee hallopedinsa yliopiston virallisiin toi-mielimiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan, TKY vain vuodeksi.

TKY:llä on lisäksi aloittanut toimintansa koulutuspoliittinenjaosto (kopo-jaosto), johon kuuluvat keskushallinnon toimikunnissa toimivat halopedit.Kopo-jaoston jäsenet toimivat osana ylioppilaskunnan edunvalvontaa, ja hepääsevät vaikuttamaan TKK:n toimintaan. Ylioppilaskunta palkitsee aktiivises-ti ylioppilaskunta-, kilta- ja yhdistystoimintaan osallistuneita teekkaritoimin-tastipendeillä, ja haloped-toiminta huomioidaan yhtenä kriteerinä.

Sen sijaan TTYY:llä kopo-jaosto on avoin kaikille ylioppilaskunnan jä-senille, ei vain hallopedeille.

TKY:n edunvalvontakyselyn (2005) mukaan opiskelijoiden tietämys ha-lopedeista ja kiinnostus toimintaa kohtaan on melko vähäistä. 65 % kyselyynvastanneista ilmoitti, ettei tiedä kuka tai ketkä ovat halopedeja esim. omalla

��

osastolla. 54 % ei myöskään tiennyt, kuinka halopediksi pääsee. Toisaalta 64 %ei myöskään itse halunnut halopediksi (tai oli jo ollut). Lisäksi osa niistä, jotkaeivät suoraan vastanneet, etteivät tiedä asiasta, ilmoittivat, ettei asia kiinnosta.17 % vastaajista ilmoitti tietävänsä, ketkä ovat halopedeja, 9 % haluaisi itse olla(tai on jo) ja 22 % ilmoitti tietävänsä, miten halopediksi pääsee (https://www.tky.fi/micaj_storage/B2AD19C7159DA371B381873F10D6BEB7/96173/TKY-edunvalvontakysely-2006.pdf ).

Kummassakin yliopistossa arvostetaan opiskelijanäkökulmaa. Sekä henki-lökunta, että opiskelijat kokevat, että opiskelijoita kuunnellaan ja he pääsevätaidosti osallistumaan ja vaikuttamaan. TKY:llä tosin koetaan, että aito kolmi-kanta toteutuu joissain tapauksissa huonosti. Vaikka opiskelijoilla on edustusniin TKK:n hallituksessa, osasto- ja tieteellisissä neuvostoissa kuin kaikissaTKK:n toimikunnissa ja työryhmissä, on opiskelijoiden osuus usein kuiten-kin reilusti alle kolmannes. Professoreiden osuus lähentelee puolta.

TTY:llä on käytössä yhteinen kurssipalautejärjestelmä, Kaiku. Myös kai-kilta valmistuneilta kerätään valmistuvan palautetta yliopisto-opinnoista. Opis-kelijoiden opintojen edistymistä seurataan ja opiskelijoilta on kerätty palau-tetta liittyen mm. uuteen tutkintorakenteeseen ja periodi uudistukseen. Pa-lauteprosessi ei kuitenkaan ole läpinäkyvä, vaan esimerkiksi opiskelijat eivätsaa tietoa palautteesta aiheutuneesta kehittämisestä. TKK:ssa ei ole toistaiseksiyhteistä kurssipalautejärjestelmää, mutta erilaista palautetta kerätään, tosin aikaepäsystemaattisesti. Palautteen keräämisen lisäksi sen hyödyntäminen toimin-nan kehittämisessä on otettu tarkasteluun.

��� Yhteiskunnallisen toiminnan tukeminenopetuksessa

Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kummassakaan yliopistossa ei tut-kintoon ole sisällytetty suunnitelmallisesti laajempia yhteiskunnallisia tavoit-teita eikä opiskelijan yhteiskunnallista toimintaa tukevia elementtejä. Alakoh-taisesti, esimerkiksi arkkitehtuurin tai ympäristötekniikan aloilla, yhteiskun-nallisten aspektien huomioiminen opetuksessa on luontevaa ja merkittävä osakoulutusta. Tutkinto sisältää mm. talouden ja johtamisen opintoja ja lisäksi eri-laiset opiskelumuodot, kuten harjoittelu, excursiot, ryhmätyöt jne. tukevatopiskelijan yhteiskunnallista osallistumista ja antavat opiskelijalle hyvät valmi-udet toimia yhteiskunnassa. Myös yliopistossa vallitseva asenne ja arvomaail-ma välittyvät opiskelijoille. Erityisesti opiskelijat näkivät molemmissa yliopis-toissa opiskelija- ja ylioppilaskuntatoiminnan olevan merkittävä tekijä omienyhteiskunnallisten valmiuksien kehittymisessä sekä aktiivisuuden lisääntymi-sessä.

�

TKK:n ja TTY:n tutkintojen vaikuttavuus arvioitiin suureksi sekä yksi-lön että yhteiskunnan ja alueen kannalta. Molemmista yliopistoista valmistu-neet opiskelijat työllistyvät hyvin ja heidän koulutuksensa voidaan olettaa vas-taavan hyvin myös työmarkkinoiden tarpeisiin. Yliopistot ovat myös vaikutta-neet paljolti siihen, millaista teollisuutta alueelle on syntynyt ja keskittynyt.

Yleisesti voidaan sanoa tekniikan alan tutkinnon sisältävän yhteiskunnal-lista perspektiiviä, mutta opiskelijan täytyy kasvaa asiantuntijaksi, jotta hänymmärtää tekniikan suhteen yhteiskuntaan. Tätä asiaa ei voida käsitellä jaopettaa sellaisenaan, mutta tutkinto ja koulutus tukevat opiskelijan kasvupro-sessia ja antavat kaikkien ryhmien mukaan hyvät edellytykset toimia täysival-taisena ja aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä oman mielenkiinnon mukaan.Opetushenkilökuntaa huolestuttaa osin myös opiskeluaikojen lyheneminenmikä saattaa ilmetä ”keskeneräisten” diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lä-hettämisenä työelämään. Arvomaailma laajenee myös työelämässä, joten työs-kentely opintojen ohessa voi olla jopa suotavaa.

�� Yhteenveto

Yleisesti ottaen TKY vaikuttaa toimivan systemaattisemmin yliopistohallin-nossa kuin TTYY, kun taas TTY yliopistona on dynaamisempi ja muutoksiinsopeutuvaisempi kuin TKK. TKY:n haloped-toiminta on pidemmälle kehi-tetty kuin TTYY:n. TTY:ssä on yhteinen kurssipalautejärjestelmä, tosin pa-lauteprosessin läpinäkyvyys on ongelma kummassakin yliopistossa. Palautetie-don systemaattinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä on haaste niinTKK:lla kuin TTY:llä. Yliopistojen välillä ei ollut merkittäviä eroavaisuuksiakunnallistason eikä yhteiskunnallisen toiminnan tukemisen osalta. Yliopisto-koulutus nähtiin kuitenkin yleisesti yhteiskunnallista toimintaa tukevaksi.

Liite 13. Teknillinen korkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto -kysymyspatteri

��

� Helsingin Tampereen ja Turunyliopistojen benchmarking�hanke– ainejärjestöjen toimintaja vaikutusmahdollisuudet laitostasollaEric Carver (TY) Petteri Hansen (HY) Ville Kivimäki (TaY) Tia Loukkola (TY) Alina Mänttäri (HY) Riitta Savikko (TaY)

��� Hankkeen tarkoitus ja kulku

Hankkeen aiheeksi valittiin opiskelijoiden toiminta ainejärjestöissä ja ainejär-jestöjen vaikutusmahdollisuudet. Taustalla oli ajatus siitä, että suomalaisessa yli-opistossa opiskelija on periaatteessa yliopistoyhteisön täysivaltainen jäsen, jon-ka rooli kuitenkin on erilainen kuin opettajalla. Ajatus opiskelijasta osana tie-deyhteisöä on suomalaiselle yliopistolle ominainen piirre. Opiskelija ei siis ole”asiakas” eikä ”kuluttaja”. Sen lisäksi, että opiskelijoilla on edustus virallisissahallintoelimissä, heillä on monia muita tapoja vaikuttaa yliopistoyhteisön ke-hittämiseen. Yksi ruohonjuuritason vaikuttamis- ja osallistumiskeinoista on ai-nejärjestötoiminta.

Asiaa päätettiin vertailla Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistoissa. Tar-koituksena oli etsiä hyviä käytäntöjä parivertailuilla. Vertailupareina olivat sa-man alan laitokset ja ainejärjestöt: 1) sosiologian laitos ja ainejärjestö KontaktiHelsingin yliopistosta (HY) ja sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos ja ai-nejärjestö Interaktio Tampereen yliopistosta (TaY), 2) soveltavan kasvatustie-teen laitos ja ainejärjestöt Peduca, Phenomena ja Ebe HY:sta ja Rauman opet-tajankoulutuslaitos ja ainejärjestö Opekas Turun yliopistosta (TY) sekä 3) his-torian laitos ja ainejärjestö Kritiikki TY:sta ja historiatieteen laitos ja ainejär-jestö Patina TaY:sta. Menetelmänä käytettiin benchmarkingia, jota arviointi-tutkimuksessa pidetään hyvänä kehittävän arvioinnin muotona. Hankkeen ha-luttiin antavan laitoksille ja ainejärjestöille jäsentynyttä tietoa niiden omista javertailuun osallistuvien kumppaneiden käytännöistä sekä pohjustavan mahdol-lista yhteistyötä. Hankkeessa siis painottui myös benchlearning-ulottuvuus.(Hankkeessa hyödynnetty käsitys benchmarkingista ja benchlearningista löy-tyy verkko-osoitteesta http://www.uta.fi/hallintokeskus/otuke/materiaalit/benchmarking_ja_benchlearning.pdf).

Tietoa kerättiin haastattelemalla erikseen laitosten henkilökuntaa jaainejärjestötoimijoita. Kysymyksiä täsmennettiin tapaamisissa 25.9. ja

��

10.10.2006 Helsingissä. Kaikissa haastatteluissa käytiin läpi samat peruskysy-mykset, minkä lisäksi kukin yliopisto saattoi kysyä muitakin asioita omien int-ressiensä pohjalta. Ainejärjestöjen hallitusten nopean vaihtuvuuden vuoksihaastattelumateriaalin keskeisin sisältö rajoittuu muutaman vuoden aikaper-spektiiville. Haastatteluista ja niiden pohjalta tehdyistä koonneista vastasivatPetteri Hansen (HY), Eric Carver (TY) ja Ville Kivimäki (TaY).

Yhteyttä pidettiin enimmäkseen sähköpostitse muutamaa kokousta jahankkeen päättävää benchmarking-seminaaria lukuun ottamatta. Hankkeenväliseminaarin yhteydessä 22.11.2006 yliopistojen edustajat pitivät kokouk-sen, jossa arvioitiin hankkeen etenemistä ja vaihdettiin kokemuksia siihenmennessä pidetyistä haastatteluista sekä suunniteltiin jatkotoimia. Viimeisethaastattelut tehtiin tammikuussa 2007. Yliopistojen edustajat tapasivat19.1.2007 Turussa valmistellakseen benchmarking-seminaaria. Samalla sovit-tiin loppuraportin aikataulusta ja vastuista.

Benchmarking-seminaari pidettiin Tampereen yliopistossa 6.2.2007. Ti-laisuuteen osallistuivat sosiologian laitosten edustajat HY:sta ja TaY:sta sekähistorian laitosten ja ainejärjestöjen edustajat TY:sta ja TaY:sta. Lisäksi paikallaolivat Riitta Savikko ja Janne Santala Tampereen yliopiston ylioppilaskunnas-ta sekä Markku Ihonen TaY:n opetuksen ja tutkimuksen kehittämisyksiköstä.Seminaarissa vertailuparit tutustuivat syvällisemmin toistensa käytänteisiin.

Seminaari onnistui tavoitteiden mukaisesti: osallistujille esiteltiin bench-markingia arviointityökaluna, ja keskustelut synnyttivät aitoa kiinnostusta ver-tailuparin käytänteisiin. Historiatieteissä päädyttiin jopa konkreettisiin suun-nitelmiin yhteistapahtumasta, jossa kehitettäisiin laitosten ja ainejärjestöjen yh-teistyötä.

Tämä raportti nojaa pääosin haastatteluihin ja benchmarking-seminaarinkeskusteluihin. Kun tarkoituksena on kartoittaa ja ehdottaa hyviä käytänteitä,kirjoittajat ovat hyödyntäneet myös muuta relevanttia tietoa.

��� Teemat ja näkökulmat

Taustan ja nykytilanteen kartoittamiseksi tehtävissä haastatteluissa päätettiinkeskittyä seuraaviin teemoihin:– millaista ainejärjestötoimintaa laitoksilla on ja millaiset ihmiset toimin-

taan osallistuvat– mitä ainejärjestötoiminta sisältää ja mitä se voisi parhaimmillaan olla– ainejärjestötoimintaan käytetty aika ja siitä saatava hyöty– ainejärjestön rooli edunvalvojana– miten laitokset ottavat huomioon ainejärjestötoiminnan– ainejärjestötoiminnan jatkuvuuden varmistaminen.

��

Benchmarking-seminaaria valmisteltaessa todettiin, että vaikka kaikki tee-mat tuottavat mielenkiintoista ja mahdollisesti hyödynnettävää tietoa, hyvienkäytänteiden paikallistamisen ja levittämisen kannalta tietyt näkökulmat ovaterityisen hedelmällisiä. Tästä syystä sekä seminaarissa että tässä raportissa onkeskitytty ainejärjestötoiminnan sisältöön, ainejärjestöön edunvalvojana ja ai-nejärjestötoiminnan edellytyksiin ja jatkuvuuteen.

��� Ainejärjestötoiminnan sisältö

����� Ainejärjestön tärkeimmät tehtävät

Sekä ainejärjestöt että laitosten henkilökunta näkevät ainejärjestön keskeisek-si tehtäväksi edunvalvonnan. Henkilökunta ymmärtää sillä ennen kaikkeaosallistumista tiedekunnan ja laitoksen hallintoon ja korostaa ainejärjestön teh-tävää opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä tiedottamiskanavana. Ai-nejärjestöjen edustajien mukaan ainejärjestötoiminta myös luo opiskelijayh-teisöllisyyttä ja tarjoaa vastapainoa opiskelulle (esimerkiksi tutortoiminta, juh-lat ja harrastetoiminta). Kolmas tärkeä tehtävä on uusien opiskelijoiden in-tegroiminen opiskelijayhteisöön.

Haastatellut opiskelijat ja henkilökunta näkevät ainejärjestöjen palvelevanniissä toimivien kehittymistä vastuullisina toimijoina yhteiskunnassa ja työelä-mässä (esimerkiksi kokoukset, ekskursiot ja muu toiminnan suunnittelu ja to-teuttaminen). Sosiologian alan vastauksissa ainejärjestön tehtäväksi nostetaanmyös ammatti- ja opiskeluidentiteetin muotoutuminen: järjestöt ovat yhtäältäkohtaamisen ja identiteetin muodostuspaikkoja ja toisaalta edunvalvonnan, yh-teistyön ja tiedottamisen kanavia.

����� Nykytila ja toiveet

Ainejärjestöt toivovat opiskelijoilta suurempaa aktiivisuutta heitä itseään kos-kevissa asioissa. Lisäksi toiminnan halutaan tavoittavan nykyistä useampia opis-kelijoita. Keskeinen kehittämiskohde on ainejärjestöjen ja opiskelijoiden suh-de laitokseen ja sen henkilökuntaan. Erityisesti tiedonkulkuun ja keskustele-vuuteen toivotaan parannusta. Myös työelämäasiat ja oman tieteenalan laa-jemman kehityksen seuraaminen nousevat esiin ainejärjestöjen vastauksissa.Lisäksi järjestöt voisivat vaikuttaa laajemmin opiskelijoita koskeviin yhteiskun-nallisiin asioihin ja parantaa yhteistyötä kattojärjestöjä ja muiden alan opiske-lijajärjestöjen kanssa.

Useat haastatellut ainejärjestötoimijat korostavat sitä, että ainejärjestötoi-minta ei saisi muuttua pelkäksi juhlimiseksi. Vastaavasti laitosten edustajat toi-

�

vovat, että opiskelijoiden ääni kuuluisi entistäkin paremmin muun muassaopetuksen arviointi- ja kehittämistyössä ja että ainejärjestöt voisivat ottaa asi-oihin kantaa terävämmin. Henkilökunnan vastauksista esiin nousee myöshuoli siitä, että järjestötoiminta on hiipumassa ja nykyään on yhä vaikeampaasaada ihmisiä tekemään ilmaiseksi työtä yhteiseksi hyväksi.

����� Tehtäviä joita mikään muu taho ei voi tehdä

Haastateltavilta kysyttiin tehtäviä, ”joita mikään muun taho ei voi hoitaa yhtähyvin kuin ainejärjestö”. Yleisimmät vastaukset liittyvät tietyn tieteenalan japaikkakunnan opiskelijoiden edunvalvontaan sekä ainejärjestöjen yhteisölli-seen rooliin. Eroja on enemmän aineryhmien ja toimijaryhmien välillä kuinyliopistojen välillä. Henkilökunta korostaa edunvalvonnan yhteydessä usein ai-nejärjestöjen tehtävää sääntömääräisten edustajien nimeäjinä, kun taas aine-järjestöt näkevät missiokseen opiskelijayhteisön yhteisten asioiden edistämi-sen, mitä mikään muu taho ei ottaisi hoitaakseen. Myös laitosten näkökul-masta mikään muu taho ei ajaisi opiskelijoiden etuja yhtä asiantuntevasti kuinainejärjestö.

����� Ainejärjestön keskeiset yhteistyökumppanit

Ainejärjestöjen keskeisimmiksi yhteistyökumppaneiksi nimetään 1) ainelaitos,2) muut ainejärjestöt, 3) tiedekunnan, yliopiston ja opintoalan kattojärjestötsekä 4) erilaiset pienet yhteisöt kuten oman alan opiskelijoiden harrastusseu-rat. Henkilökunta näkee ainejärjestöedustajia useammin, että ainejärjestön tär-kein yhteistyökumppani on laitos. Sosiologian kaltaisella ei-selkeärajaisellaalalla ainejärjestöjen ekskursiotoiminta on yleisempää ja laajempaa kuin esi-merkiksi selkeään professioon valmistavassa opettajankoulutuksessa. Toisaaltasekä sosiologian että opettajankoulutuksen ainejärjestöt korostavat yhteistyötäoman alan valtakunnallisten etujärjestöjen kanssa. Mielenkiintoisin poikkeusniin tehtäväkentän kuin yhteistyökumppanienkin osalta on Rauman opetta-jankoulutuslaitoksen ainejärjestö Opekas. Ylioppilaskuntaroolin johdosta silleon muotoutunut perinteisten edunvalvonta- ja yhteisötehtävien lisäksi mer-kittävä palvelujen tuottajan rooli. Pienellä paikkakunnalla myös kynnys hen-kilökunnan ja ainejärjestöjen välillä näyttää olevan suuria kaupunkeja mata-lampi. Voisikin pohtia, onko muodollisen järjestäytyminen tarve alhaisempipienissä yhteisöissä.

��

��� Ainejärjestö edunvalvojana

����� Linkki opiskelijan ja laitoksen välillä

Vertailuarviointiin osallistuneet ainejärjestötoimijat ja henkilökunnan edusta-jat näkevät ainejärjestön keskeiseksi tehtäväksi toimia linkkinä opiskelijoidenja henkilökunnan välillä. Ainejärjestöt kokevat ylioppilaskunnat jossain mää-rin etäisiksi, eikä niiden uskota voivan ajaa tiettyä ainetta opiskelevien erityis-asioita yhtä tehokkaasti kuin alan opiskelijoiden. Mielenkiintoinen selvityk-sen kohde olisikin ainejärjestöjen ja ylioppilaskunnan roolitus ja ainejärjestö-jen asema suhteessa yliopistoon ja muihin järjestöihin.

Sana ”edunvalvonta” jakaa jossain määrin mielipiteitä. Jotkut kokevat, ettäsiitä puhuminen antaa ainejärjestötoiminnasta vääränlaisen kuvan ja rinnastaasen liiaksi etujärjestöihin kuten ammattiliittoihin. Toiset taas näkevät, että sanakuvaa ainejärjestön roolia melko hyvin: ainejärjestö on jäsenistönsä edunval-voja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä niin kuin ammattijärjestö on jäsenis-tönsä edunvalvoja työhön liittyvissä asioissa.

Ainejärjestötoimijat ja henkilökunnan edustajat näkevät opiskelijan edunajamisen tavoitteet hyvin pitkälti samalla tavoin. Ainejärjestön tehtävänä ontarjota kanava tietyn alan opiskelijoiden mielipiteenmuodostukselle, edustaajäsenistöään ja viedä heidän tavoitteitaan eteenpäin. Ainejärjestö voi tukea yk-sittäistä opiskelijaa vaikeassa tilanteessa ja tarjota tälle mahdollisuuden antaanimetöntä palautetta.

����� Viralliset ja epäviralliset vaikutuskanavat

Kolmikantaan perustuva opiskelijaedustus laitosneuvostoissa ja työryhmissäantaa opiskelijoille laajat osallistumismahdollisuudet oman laitoksensa asioi-hin. Ainejärjestöillä on keskeinen rooli opiskelijaedustajien rekrytoijina jaopiskelijaedustuksen koordinoijina. Linkki hallinnon opiskelijaedustajien ja ai-nejärjestötoimijoiden välillä ei kuitenkaan aina toimi. Haasteena on etenkintiedonkulku ja yhteydenpito varsinkin sellaisten opiskelijaedustajien kanssa,jotka eivät ole toimineet ainejärjestöissä tai jotka ovat jo etääntyneet ainejär-jestötoiminnasta.

Ainejärjestöt vaikuttavat laitoksilla myös puolivirallisten ja epävirallistenkanavien kautta. Sekä ainejärjestötoimijat että henkilökunta näkevät ne useintehokkaammiksi kuin virallinen kolmikanta. Epävirallinen asioiden hoitami-nen ei ole kuitenkaan ongelmatonta: jotkut pelkäävät, että pienet piirit ja kli-kit saavat liian suuren roolin, jos asiat hoidetaan liiaksi virallisten kanavien jakokousten ulkopuolella. Virallinen toiminta lisää demokraattisuutta ja toimin-nan läpinäkyvyyttä. Haastattelujen ja alla olevan taulukon terminologian poh-

��

jalta on selvää, että viralliset ja epäviralliset kanavat ymmärretään termeinähieman eri tavalla. Yhtäältä viralliseksi kanavaksi nähdään vain kolmikannanmukainen opiskelijaedustus, toisaalta sellaiseksi katsotaan kahdenkeskinen toi-miminen ainejärjestön hallitukseen valitun kanssa.

Taulukko �� Esimerkkejä toimivista ainejärjestöjen ja laitosten yhteistyönhyvistä käytänteistä

HyvätHyvätHyvätHyvätHyvät KuvausKuvausKuvausKuvausKuvaus MainittuMainittuMainittuMainittuMainittukäytänteetkäytänteetkäytänteetkäytänteetkäytänteet haastatteluissahaastatteluissahaastatteluissahaastatteluissahaastatteluissa

Laitosjohtajan ja laitosneuvoston Laitoksen johto ja laitosneuvoston esittelijät TY: ROKL,esittelijöiden tapaaminen tapaavat ainejärjestön edustajia säännöllisesti. Opekas

Ainejärjestön edustus henkilöstö- Ainejärjestön edustajat kutsutaan TaY: Sosiologia,kokouksessa henkilöstökokouksiin. Interaktio

TY: ROKL,Opekas

Ainejärjestön oppiainekierrokset Puheenjohtajisto ja kopo-vastaavat kiertävät TY: Historia,oppiaineissa esittäytymässä ja keskustelemassa Kritiikkiajankohtaisista asioista.

Laitoskahvit, oppiainekokoukset Laitos tai oppiaine kutsuu ainejärjestön ja TaY: Historia,opiskelijat antamaan palautetta opetuksesta Patinaja suunnittelemaan tulevaa opetussuunnitelmaa. TaY: Sosiologia,

InteraktioTY: Historia,Kritiikki

Ainejärjestölehti Henkilökunta kirjoittaa ainejärjestön lehteen TaY: Sosiologia,ja henkilökuntaa haastatellaan lehteen. Interaktio

TY: Historia,Kritiikki

Yhteinen työelämäohjaus Ainejärjestö ja laitos ovat suunnitelleet yhdessä TY: Historia,työelämään ohjaavan kokonaisuuden Kritiikki(opiskelijoiden vertaistuki, opettajatutorointi,työelämän infotilaisuudet).

Tieteellinen yhteistyö Ainejärjestö on ehdottanut historian TaY: Historia,ainekerhoa, jossa käsiteltäisiin maailmalla nyt Patinatapahtuvia asioita ja toisaalta historian opiskelijantyökenttää. Henkilökunnan mukaan foorumintoiminnassa voisi ottaa huomioon myösjatko-opiskelijat.

Yhteiset vapaa-ajan tapahtumat Laitoksilla ja ainejärjestöillä on vuosittain HY: Sosiologia,ja ekskursiot toistuvia yhteisiä tapahtumia tai omia Kontakti

tapahtumia, joihin osapuolet kutsuvat aina TaY: Sosiologia,toisensa (esimerkiksi pikkujoulut, vuosijuhlat Interaktioja petanque-turnaukset). Yhteisiä ekskursioita TaY: Historia,on järjestetty ja ainejärjestöjen ekskursiota Patinaon tuettu. TY: ROKL,

OpekasTY: Historia,Kritiikki

��

����� Edunvalvonnan tulevaisuus

Haastattelujen mukaan ainejärjestöjen edunvalvontatyön suurin haaste on saa-da mukaan aktiivisia ja motivoituneita toimijoita. Muutoin vastuu kasautuuliiaksi, edunvalvonta henkilöityy ja edustavuus heikkenee. Hankkeessa keskus-teltiin toistuvasti siitä, mitä ja miten hallintoelimiin ja työryhmiin valitut opis-kelijat edustavat: missä määrin ainejärjestötoimijat lopultakin edustavat järjes-tönsä mielipiteitä tai kaikkia alan opiskelijoita ja missä määrin vain itseään.

Merkittävä osa haastatelluista ainejärjestötoimijoista kokee, että toimin-taa arvostetaan ja heitä kuunnellaan. Opiskelijamielipidettä huomioiva laitospitää yllä ainejärjestötoimijoiden motivaatiota ja rohkaisee opiskelijoita anta-maan palautetta – kerättiin sitä sitten kirjallisesti tenttien yhteydessä, verkossatai suullisesti oppiainekokouksissa tai laitoskahveilla. Monet haluaisivat lisätäopetushenkilökunnan ja opiskelijoiden epävirallisia tapaamisia, jotta yhteistyöolisi helppoa ja säännöllistä.

Useissa haastatteluissa nousee esiin halu kehittää laitoksen ja ainejärjes-tön yhteistyötä tiiviimmäksi, etenkin palautteen keruussa ja analysoinnissa sekätyöelämään ja tieteenalan kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Jotkut toivovatainejärjestöiltä nykyistä aktiivisempaa osallistumista kansalliseen koulutuspo-liittiseen keskusteluun, esimerkiksi alakohtaisten kansallisten kattojärjestöjenkautta.

�� Ainejärjestötoiminnan edellytyksetja jatkuvuus

Ainejärjestöt saavat tavallisesti laitoksilta aineellista tukea, useimmiten ainejär-jestötilan ja rahallista avustusta. Ainejärjestön käytettävissä oleva kerhotila onTampereella (historia, sosiologia ja sosiaalipsykologia) järjestetty laitoksen vä-littömään läheisyyteen opiskelijoiden ja henkilökunnan vuorovaikutuksen li-säämiseksi. Ainejärjestötilan sijainti, rahoitus ja käyttö vaihtelevat suuresti lai-toksittain. Tila voi olla ainejärjestölle osittain tai kokonaan ilmaista, ja sitä saat-taa käyttää jokin toinenkin ainejärjestö tai sitä voidaan käyttää myös opetuk-seen.

Laitosten myöntämät rahalliset avustukset voidaan luokitella seuraavienotsakkeiden alle:

��

■ alumni-toiminta■ tutorointi■ matka-apurahat (ekskursiot)■ opintotapahtumien järjestäminen (sivuaineet, työelämä)■ yhteiset tapahtumat ja juhlat■ monisteet, käyttöesineet.

Tutorointikäytänteet vaihtelevat yliopistoittain. Tampereen mallissa korostuuainejärjestön ja laitoksen yhteistyö, kun Turussa tiedekunnalla on suurempirooli tutoroinnin koordinoinnissa. Yhteistä kaikille vertailuun osallistuneille onse, että ainejärjestön toimintaa tuetaan taloudellisten resurssien puitteissa. Ai-nejärjestöt ovat esimerkiksi saaneet osansa korkealaatuisen koulutuksen yksi-köksi valitun laitoksen kasvaneesta budjetista. Laitokset tukevat keskitetystiopiskelua tukevia toimia, kuten tutorointia, sivuaine- ja työelämätietoa lisää-viä tapahtumia. Mahdollisuuksien mukaan panostetaan myös laitoksen ja opis-kelijoiden yhteisiin hyvinvointitapahtumiin, kuten pikkujouluihin ja urheilu-tapahtumiin.

Osalla laitoksista ainejärjestötyöstä on mahdollista saada opintosuorituk-sia, yleensä kuitenkin vain vapaavalintaisiin opintoihin. Toisaalla opintosuori-tukset on voitu sitoa tutkielmaa edeltäviin opintoihin tai harjoitteluun, ja suo-ritusmerkinnän edellytyksenä on raportointi omasta aktiivisesta toiminnasta.

Henkinen tuki heijastaa samaa hyväntahtoisuutta kuin aineellinen. Aine-järjestön rooli ja asema on tunnustettu, niitä kuunnellaan ja ne kokevat tule-vansa kuulluiksi. Henkistä tukea ei osattu haastatteluryhmissä eritellä tarkem-min, mutta sitä koettiin kiistatta saatavan. Tuesta todistaa välillisesti se, ettäopiskelijat voivat vaikuttaa muun muassa opetuksen sisältöön. Tampereella his-toriatieteen laitoksella opiskelijoiden aloitteesta käynnistettiin museologianopetus, ja sosiologian seminaarikeskusteluissa kävi ilmi, että opiskelijoidenkurssipalautteella on yhä enemmän merkitystä kurssien vetäjien valintaan.

Ainejärjestötoiminnan jatkuvuutta ja aktiivisuutta edistäviä hyviä käytän-teitä kerättiin haastatteluryhmissä ja benchmarking-seminaarissa käydyissä kes-kusteluissa.

��

Taulukko �� Esimerkkejä ainejärjestötoiminnan jatkuvuuden takaamiseen ja opiskelijoidenaktivoimiseen tähtäävistä hyvistä käytänteistä

Kategoria/aiheKategoria/aiheKategoria/aiheKategoria/aiheKategoria/aihe Hyviä käytänteitäHyviä käytänteitäHyviä käytänteitäHyviä käytänteitäHyviä käytänteitä Huomioita ja selvennyksiäHuomioita ja selvennyksiäHuomioita ja selvennyksiäHuomioita ja selvennyksiäHuomioita ja selvennyksiä

Rekrytointi – kaikki hallituksen edustajat eivät vaihdu kerralla Rekrytoinnin pitää tapahtua opintojen– hyvä tutorointi (ryhmäytyminen, vanhoille alkuvaiheessa, sillä 3. ja 4. vuoden opiskelijoitajärjestettävät pikkujoulubileet) lähtee vain harvoin ainejärjestötyöhön mukaan.– avaintehtäviin kokeneempia

Perehdyttäminen – vain osa hallituksesta vaihtuu kerralla Hallituksen jäsenyyskausien limittyminen parantaa– perehdytys, vanha hallituslainen ohjaa uutta ainejärjestötoiminnan jatkuvuutta yhdessä hyvän– vastuualueille omat kansiot (selkeät toimenkuvat) dokumentoinnin kanssa. Hallituskansioihin on– hallituksen periaatepäätökset koottuina koottu periaatepäätöksiä, tehtäväkuvauksia ja– tasavertainen keskusteluyhteys materiaalia tilaisuuksien järjestämiseen.

Aktiivinen – tiedottaminen (aktiivisesti päivitettävät nettisivut, Tiedon kulku on toiminnan kannalta ensisijaista.toimiminen lehti, sähköposti) Osallistujamääriä on syytä seurata, ja jäsenille on

– erilaisten tapahtumien järjestäminen tarjottava monipuolisia tapahtumia, joihin voi liittää– jäsenmäärän ja osallistujamäärien seuraaminen erilaisia jäsenetuja. Monimuotoisten tapahtumien– kehitysideoiden toteuttaminen järjestämisessä jäsenistö tulee huomioiduksi– toimintasuunnitelmat demokraattisemmin.

Laitoksen ja – kannustava ja näkyvä palautejärjestelmä Laitokset kokevat ainejärjestön ja opiskelijat tärkeänäainejärjestön – yhteistyö tutoroinnissa ja työelämäohjauksessa palautteen antajana. Ainejärjestöjen virallisenvälinen yhteistyö – avoimet tutkimusryhmät, ainekerhot ja muu päätöksentekoroolin (kolmikanta) lisäksi laitokset ja

tieteellinen yhteistyö ainejärjestöt kokevat tärkeiksi monipuoliset– oppiainekokoukset, laitoskahvit, iltapäiväkahvit kommunikointikanavat: virallisemmat laitoskahvit ja– vapaamuotoiset tapaamiset (urheilu, keskustelu- epävirallisemmat esim. urheilupainotteisetkerho) tapahtumat. Myös tieteellisen pohjan omaaville– ainejärjestö otetaan huomioon päätöksenteossa tilaisuuksille ja tieteelliselle yhteistyölle löytyy joja opintojen suunnittelussa (kolmikanta) pohjaa, jota halutaan kehittää jatkossa.– henkinen tuki, osapuolten välinen keskustelu-yhteys

Yhteistyötahot – alumnitoiminta, yhteydet vanhoihin Ainejärjestötoiminta huomioi liian vähänopiskelijoihin toiminnassaan vanhoja opiskelijoita, jatko-– vanhempien opiskelijoiden ja jatko- opiskelijoita sekä ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita.opiskelijoiden huomioiminen toiminnassa Yhteydet muihin yhdistyksiin ja järjestöihin ovat– vaihto-opiskelijoiden kutsuminen mukaan tärkeitä mm. oman alan ammatti-identiteetintoimintaan rakentumisen kannalta.– hallinnon opiskelijaedustajien ja ainejärjestönvälinen kommunikointi– muut ainejärjestöt, tieteelliset alan seuratja etujärjestöt

Vastuullinen, – kokousten säännöllisyys, tehokkaat Ainejärjestön hallituksen tulisi toimia niin, ettäjatkuva toiminta kokouskäytännöt seuraava hallitus pääsee jatkamaan ainejärjestön

– talousasioiden suunnitteleminen, budjetointi keskeisintä työtä keskeytyksettä. Pohjimmiltaan tässä– palautteen kerääminen jäsenistöltä on kyse organisaation historian tunnustamisesta ja– esimerkillisyys, johdonmukaisuus, toiminnan organisaation jatkuvuuden kannalta elintärkeistäeettisyys toiminnoista.

�

��� Lopuksi

Koonti hyvistä käytänteistä:■ Ainejärjestön johdon ja laitoksen johdon säännölliset tapaamiset, ainejär-

jestön uuden hallituksen esittäytyminen laitoksen henkilökunnalle.■ Oppiainekokoukset/laitoskahvit ja muut, myös tieteelliset yhteiset akti-

viteetit. Keskusteluyhteys ja sen ylläpito on tärkeää uusien ideoiden syn-tymisen kannalta.

■ Laitoksen ja ainejärjestön yhteiset vapaamuotoiset tapaamiset. Myös van-hemmat opiskelijat, jatko-opiskelijat ja vaihto-opiskelijat tulisi huomioi-da tapahtumia järjestettäessä.

■ Ainejärjestötoiminnan jatkuvuus, hallituskausien limittyminen ja uusienhallitukseen valittujen henkilöiden perehdyttäminen tehtäviinsä.

Opiskelijoiden ja laitoksen henkilökunnan tulisi tunnistaa ja tunnustaa aine-järjestöjen asema ja merkitys. Ainejärjestöllä on yliopistoyhteisössä keskeinenrooli opiskelijoiden yhteisenä edunvalvojana, tiedotuskanavana sekä sosiaali-sena kohtauspaikkana. Aktiivinen osallistuminen ainejärjestötoimintaan luovalmiuksia laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja vastuunkantoon..

��

� Arcada ja Laurea�ammatti�korkeakoulu – opiskelija toimii –vaikuttaako opiskelija?Tore Ståhl (Arcada) Armi Murto ja Annette Wiksten (ASK) Hannele Karhunen (Laurea) Mikko Kulmala ja Ilkka Taivassalo(LAUREAMKO)

Arcadas projektgrupp – utvecklingschef Tore Ståhl samt studenterna Armi Murto ochAnnette Wiksten; Laurean projektiryhmä – lehtori Hannele Karhunen sekä opiskeli-jat Mikko Kulmala ja Ilkka Taivassalo

Arcadan ja Laurean kiinnostuksen kohteet olivat alusta asti yhteisiä. Ammatti-korkeakoulussa opiskelija hankkii itselleen valmiuksia, joilla hän pystyy laaja-alaisesti ja monitasoisesti toimimaan yhteiskunnallisena toimijana. Valmiuksi-en hankkimisen takana ovat ammattikorkeakoulujen näkemyksen mukaan tie-don saatavuus, organisaation avoimuus sekä opettajien ja ohjaajien tavoitetta-vuus.

Som ett uttryck för levande och fungerande tvåspråkighet har vi valt attskriva de organisationsspecifika avsnitten av den föreliggande rapporten varoch en på sitt eget arbetsspråk, medan de gemensamma avsnitten skrevs till-sammans på finska.

��� Taustaa

KKA:n toimeksiannossa oletettiin, että eri koulumuotojen välillä ei olisi suu-ria kansalaiskasvatuksen ja valmiuksien eroja ja että kansalaistoiminnan kom-petensseja kehittävää koulutusta on tarjolla kaikkina ikäkausina. Aloitussemi-naarissa Arcada ja Laurea päättivät keskittyä opiskelijoiden toimijoiksi kehit-tymisessä seuraaviin tarkastelualueisiin: tiedon saatavuus, organisaation avoi-muus sekä opettajien ja ohjaajien tavoitettavuus. ”Korkeakouluopiskelija yh-teiskunnallisena toimijana” -määrittely muodostui yhteisenä päätöksenä kä-sittämään tiedon saatavuuden näkökulmasta kykyä käyttää tiedonhankintaa jaorganisaatiossa olemassa olevia asiakirjoja, tiedon ymmärrettävyyttä, ohjaavi-en asiakirjojen saatavuutta ja yhteneväistä ymmärrettävyyttä. Organisaationavoimuuden osalta pääsy aineistoihin, valmistelu- ja päätösprosessin läpinäky-vyys, keskusteluilmapiirin ominaisuus ja lähestymisen helppous olivat kes-

��

kiössä. Opettajien ja ohjaajien tavoitettavuutta tarkasteltiin sosiaalisen, fyysi-sen ja virtuaalisen tilan näkökulmista.

Valmistelukokouksessa löydettiin benchmarking-prosessiin yhteiset kär-jet, vaikka kummankin ammattikorkeakoulun BM-kohde oli yksilöllinen. Ar-cada keskittyi tiedonkulun varmistamiseen ammattikorkeakoulun eri toimi-joiden kesken erityisesti ajatellen intranet-hankkeen näkökulmaa, ja Laureanäki BM-kohteeksi soveltuvaksi Active-hankkeen, jossa korkeakouluopiskeli-ja pystyy hankkimaan valmiuksia kehittyäkseen kansainvälisenä, korkeakoulu-jen välisenä, alueiden ja alojen välisenä toimijana.

��� Målsättning med benchmarkingenoch avgränsningen av granskningsområden

Arcada och Laurea fann varandra som BM-partners trots en del olikheter iorganisationerna vad gäller både storlek, struktur och språk. Arcada är ensvenskspråkig yrkeshögskola med cirka 2000 studenter, och verksamheten ärkoncentrerad till en verksamhetspunkt i Arabiastranden i Helsingfors. Laureaär en finskspråkig yrkeshögskola med cirka 8000 studenter, och verksamhe-ten är utspridd över 8 enheter belägna i hela Nyland.

Målet med utvärderingen var att lyfta fram sådan praxis där vi kan läraav varandra. För att kunna beskriva resultaten åskådligt har vi valt att begrän-sa oss och välja sådana teman som ger uttryck för organisationernas sätt attfungera, aktörernas påverkningsmöjligheter, innovativitet och lärande.

Tillgången till information och organisationens öppenhet sågs somgrundläggande faktorer för att såväl studenter som lärare skall kunna med-verka och påverka, och här såg man webben som den avgörande informa-tionskanalen. Denna faktor har en direkt parallell i samhället, där medborgar-na bör ha tillgång till information och förmåga att ta del av den för att kunnata ställning till och påverka samhällsutvecklingen.

För Arcadas del låg bakgrunden till avgränsningen i att man dels höll påmed att utveckla en ny webb, dels rätt nyligen flyttat in i de nya utrymmena iArabiastranden. Genom att granska dessa båda faktorer hoppades vi få nyttigvägkost till de pågående utvecklingsprocesserna i högskolan.

Vid Arcada koordinerades projektet av utvecklingschefen, som samladeen arbetsgrupp bestående av sådana aktörer som har en central roll med be-aktande av projektets fokus. I arbetsgruppen deltog i varierande grad de bäg-ge prorektorerna, en avdelningschef, chefen för avdelningen för studieären-den, en studiehandledare och webbmastern. Studerandekåren utsåg som sinarepresentanter sina socialpolitiska och utbildningspolitiska ombud.

��

Vid Arcada valde man att inte informera om projektet i större omfatt-ning, eftersom man ansåg att det är viktigare att engagera olika nyckelperso-ner, och att massinformation sannolikt bara skulle öka informationsöverflö-det utan att för den skull bidra med ytterligare aktörer.

Arbetsgruppen förberedde BM-tillfället vid ett arbetsmöte, där man kart-lade organisationens styrkor vad gäller de fokusområden man valt att granska.Samtidigt kartlade man motsvarande svagheter och formulerade dem som frå-gor att ställas till Laureas representanter vid BM-tillfället. I själva BM-tillfälletdeltog ovan nämnda medlemmar i Arcadas arbetsgrupp och därtill två stu-denter från utbildningsprogrammet i International business respektive utbild-ningsprogrammet turism.

��� Arvioinnin tulokset

����� Arcada

Vid Arcada kunde vi identifiera fem arbetsformer som vi upplevt lyckade.Samtliga tillämpas inte ännu till fullo, utan en del befinner sig ännu i en ut-vecklingsfas, men vi har en klar uppfattning om hur arbetsformerna skall ut-vecklas och delar gärna med oss av våra visioner redan nu.

Medverkan i organisationen

I högskolestyrelsen medverkar två studentrepresentanter. Vid samtliga avdel-ningar har studenterna två ordinarie representanter i avdelningsråden, somskapades år 2004 för att förbättra studerandes påverkningsmöjligheter och föratt förbättra kommunikationen mellan studerande och lärare. Avdelningsrå-den sammanträder ca en gång i månaden och diskuterar utbildningen ochdess kvalitet. Vid en del av våra utbildningsprogram har man positiva erfaren-heter av studentmedverkan även i s.k. programteam, som sammanträder var-annan vecka för att dryfta programspecifika ärenden. Studenterna har ävenmedverkat i olika tillfälliga arbetsgrupper t.ex. i samband med läroplansut-veckling.

Både studenter och lärare har upplevt medverkan viktig, och ur studen-ternas synvinkel har den största nyttan varit att lära sig medverka, att lära sigatt beakta olika perspektiv, och framförallt att lära sig att allt inte går att ge-nomföra utan att först beakta helheten. Dessa erfarenheter ger studenternaen beredskap att medverka även i andra sammanhang i arbetslivet och sam-hället i övrigt.

�

Statisk och dynamisk information

I dagens utbildnings- liksom även andra organisationer är det digra informa-tionsflödet ett växande problem. Vid Arcada är man på god väg att utvecklaen uppsättning av informationskanaler, som tillsammans skall ge en balanse-rad tillgång till informationen.

Grundidén är att utgå ifrån målgruppsorientering och karaktären hossjälva informationen, och att använda webbaserade verktyg som den primärakanalen. Målgruppsorienteringen betyder att webben kommer att delas upp ien extern och en intern del. Den externa, publika webben vänder sig till all-mänheten, Arcadas samarbetspartners och potentiella studenter. Informatio-nen här läggs upp på en tillräckligt generell nivå och med beaktande av mål-gruppens intressen. För denna målgrupp presenteras inte sådan informationsom är ovidkommande ur deras synvinkel, vilket bidrar till att begränsa mäng-den information och därmed öka överskådligheten. Däremot läggs denna in-formation upp på ett sätt som bidrar till att öka deras intresse att t.ex. ansökaom studieplats.

Den interna webben riktar sig till studenter och personal vid Arcada, ochinnehåller till stor del det som kan kallas för operativ information. Dessa mål-grupper har en förkunskap om organisationen som den externa publiken sak-nar, och har framförallt en speciell funktion inom organisationen, vilket inne-bär att användarna har behov av en mer fördjupad information och av sådaninformation som styr deras studie- eller arbetsinsatser.

Betecknande för båda den externa och den interna webben är att deninformation som presenteras består av dels statiska, dels dynamiska webbsidor.De statiska webbsidorna presenterar sådan information som är rätt statisk tillsin karaktär, såsom t.ex. vilka utbildningsprogram som finns, vilken typ av ut-bildning de erbjuder, vilka tjänster studiebyrån och internationella byrån er-bjuder, pressmeddelanden etc. Webbsidorna omarbetas dock i ökande grad tilldynamiska webbsidor, som hämtar sin information från olika databaser. Ex-empel på dessa är programstrukturerna, kursbeskrivningarna, kalendariet ochförteckningen över personalens kontaktuppgifter.

Ett steg vidare från dynamiska webbsidor är att både studenter och per-sonal via webbgränssnitt kan föra in och uppdatera data i olika databaser, vil-ket innebär att framförallt personalen i allt högre grad får den nya rollen sominformationsproducenter. Genom dessa gränssnitt kan studenterna uppdateraen del av sina egna personuppgifter, och lärarna kan uppdatera bl.a. kursbe-skrivningar, klassbokningar och studieprestationer, och studenterna kan ome-delbart ta del av den uppdaterade informationen.

En av de erfarenheter som utvecklingen av ovan beskrivna informations-kanaler gett är, att det lätt uppstår en förvirrande brokighet om man inte till-

�

räckligt tydligt uttalar att t.ex. en viss typ av information skall förmedlas justvia det verktyg som är avsett för ändamålet, och att alla har ett visst ansvar föratt informationen är korrekt. Detta gäller såväl studenternas ansvar för kurs-anmälningar och framförallt annulleringar, som även lärarnas ansvar för att allinformation om en kurs är korrekt och konsistent. Ansvaret bygger rätt långtpå tanken att information i första hand skall föras in i informationssystemetav den primära informationskällan utan onödiga mellanhänder.

För att de olika informationskanalerna skall förmedla information av högkvalitet, d.v.s. information som är korrekt, täckande, aktuell och konsistentkrävs en uttalad och klar kommunikationspolicy. Policyn är ett viktigt styr-dokument där man som ett övergripande mål uttalar att alla bör ha adekvattillgång till information, att informationen bör fylla givna kvalitetskriterieroch att alla har ett givet ansvar för att målet uppnås. Policyn bör förankras påalla nivåer i organisationen.

Lärarnas och handledarnas tillgänglighet

Arcadas nya utrymmen skiljer sig från de tre gamla fastigheterna bl.a. däri attlärarnas arbetsutrymmen är placerade i kontorslandskap, och en del studenterupplever att det numera är svårare att få tag på lärare. För att studenten skallkunna påverka sin egen situation är möjligheten till kontakt med lärarna enavgörande faktor. I det nya Arcadahuset har tillgängligheten varit en utma-ning. Dels är kontorslandskapen låsta, dels är det inte möjligt att föra hand-ledningsdiskussioner i kontorslandskapen som skall kunna bereda arbetsro föri medeltal 30 lärare.

Många av lärarna har löst problemet genom att ha fasta telefon- och/eller mottagningstider. Tiderna publiceras på den dynamiska kontaktlistan, ochgaranterar att studenterna lätt kan få tag på läraren för att avhandla ett kortärende alternativt komma överens om en handledningstid. Telefon- och mot-tagningstiderna bidrar till att göra tröskeln låg för att kontakta en lärare, ochger möjlighet till personlig kommunikation som motvikt till den allt vanliga-re elektroniska kommunikationen.

Feedback och systematisk återkoppling

I syfte att systematisera utvärderingen och stöda lärarna att utveckla sin un-dervisning utvecklar man vid Arcada ett webbaserat system för insamling ochåterkoppling av kursfeedback (Arcada 2007). En vidare utveckling av kursut-värderingen kommer att utgöra en del av en större helhet, som förutom kur-ser kommer att omfatta utvärdering av även terminer, studieår, utbildnings-program och de generella studieförutsättningarna. I utvärderingen av kurser-na struktureras frågorna i tre huvudsakliga grupper: frågor gällande själva kur-

�

sen och undervisningen, frågor gällande studentens egen insats och fritt for-mulerade frågor som läraren kan lägga till enligt eget val.

Den första gruppen av frågor skall i första hand betjäna läraren själv menäven ge sådan information som bidrar till att utveckla undervisningen gene-rellt samt överblicka trender och samband mellan feedback och studiefram-gång. Den andra gruppen av frågor skall stöda studentens självreflektion ochdärigenom bidra till att studenten lär känna sin egen inlärningsstil och ser sitteget ansvar för sitt lärande. Den tredje gruppen av frågor betjänar läraren somkan använda dessa till att kartlägga särdrag i kursen eller t.ex. resultatet av ettförändrat kursupplägg.

En av de stora utmaningarna är att motivera studenterna till att bidra medsin feedback. Nyckeln till detta kan vara att återkoppla feedback och initiativoch visa studenterna att kritik leder till förändring. I praktiken kan detta skepå olika sätt. En sammanställning av inlämnad feedback kan t.ex. publicerasför kursdeltagarna tillsammans med lärarens kommentarer, och denna åter-koppling kan ytterligare förstärkas genom att läraren anordnar ännu en träffmed gruppen, där man tillsammans diskuterar den sammanställda feedbackenmen inte fokuserar på den utan på framtiden, d.v.s. hur studenterna i framti-den skall arbeta i dylika kurser, och hur läraren kan förändra den aktuella kur-sen. Ett annat slag av återkoppling sker om läraren i början av en ny kurspublicerar den föregående gruppens feedback jämte kommentarer, och utgå-ende från detta diskuterar den nya gruppens förväntningar och målsättningar.Bägge förfaringssätten torde sporra studenterna till att bidra med feedback dåde ser att den feedback de ger verkligen leder till utveckling och ger demmöjlighet att påverka.

Årsutvärdering

Årsutvärderingarna tillämpas inom en del av utbildningsprogrammen inomArcada. Utvärderingarna sker halvårsvis, och till utvärderingstillfällena kallasförutom lärarna två studenter från varje årskurs. Under tillfället diskuteras dekurser som hållits under det gångna halvåret, vad som fungerat och varit lyck-at samt vad som kunde förbättras inför nästa år. I framtiden kan även de datasom samlas in i samband med kursutvärderingarna sammanställas programvisför att användas för underlag vid årsutvärderingarna.

����� Laurea

Laurea valitsi benchmarking-kohteeksi Active-hankkeen tuottaman yhteis-kunnallisen toiminnan kahdella eri toiminta-alueella, Espoossa ja Vantaalla. Es-poossa hanke liittyi liiketaloudellisen osaamisen hyödyntämiseen vanhuspal-veluissa ja Vantaalla Senioriosaaja-hankkeeseen. Active-hankkeen päätavoittee-

�

na on kehittää japanilaisten ja suomalaisten yhteistyönä uusi kansainvälistä-miskelpoinen vanhuspalveluiden toimintamalli, josta syntyy toiminnan kehit-tämiseen suosituksia ja innovaatioita (www.active-net.fi). Uudenlaisten mah-dollisuuksien luominen kannattavalle palveluyritystoiminnalle, suomalaistenpalveluntarjoajien markkinointimahdollisuuksien edistäminen ja uuden tiedontuottaminen sekä toimialalle että koko yhteiskunnalle ovat alatavoitteina. Ben-chmarkingiin osallistuneet liiketalouden opiskelijat vievät hankkeessa liiketoi-minnallisen ajattelutavan uuteen toimintaympäristöön – sosiaalialan hyödyn-nettäväksi ja palveluntarjoajien toiminnan kehittämiseksi.

Hankkeessa on mukana opiskelijoita useissa eri rooleissa ja siinä toteute-taan kehittämispohjaisen oppimisen (Learning by Developing) toimintatapaa.Hanke on kansainvälinen yhteistyöhanke, jossa Suomessa avaintoimijoita ovatLaurea ja Helsingin kauppakorkeakoulu sekä Espoon, Vantaan ja Helsinginkaupungit. Japanissa avaintoimijoita ovat Tohuku Fukushi University, Sendainkaupunki ja Sendaissa sijaitseva Finnish Wellbeing Center.

Peruskartoitustyön mukaan uudet toimintamallit ja -ideat löytyvät en-nemminkin uusia liiketoimintamalleja hyödyntämällä kuin perinteisten hoi-to- ja terveystieteiden kautta. Kilpailijoitaan paremmin ovat menestyneet yri-tykset, jotka soveltavat erityisesti kyvykkyysteorioiden piiriin kuuluvia uusiaverkosto-osaamisen sovelluksia. Verkosto-osaamisen soveltaminen voi merkitäjopa 30–40 % kustannustehokkuusetua perinteisiin toimintamalleihin verrat-tuna. Innovatiivisesti siirtämällä toimintamalleja uusiin yhteyksiin voidaan vai-kuttaa yhteiskunnallisena toimijana.

Integroimalla liiketalouden tietotaitoa ja uutta teknologiaa pystytään ke-hittämään vanhustenhoitopalveluja ja keksimään uusia keinoja yksityisten pal-veluntarjoajien kustannusrakenteen parantamiseksi. Systemaattisesti etsitäänratkaisuja nykyisen toimintamallin kehittämiseksi analysoimalla yhtä vanhus-palveluita tarjoavan yrityksen toimintaa sekä Suomessa että Japanissa. Yhteis-kunnallisen toimijan rooli näkyy opiskelijoiden innovatiivisten mallien selvit-tämisenä ja japanilaisen osaamisen välittämisenä Suomeen. (Kuisma & Vilppo2006)

Hankkeen alueellisena toimintamuotona on vapaaehtoistyön koordinaat-toreiden ja ryhmänvetäjien kouluttaminen kolmannen iän kansalaisille vaih-toehtoisiin toimintamahdollisuuksiin. Senioriosaaja-hankkeeseen sisältyy kou-lutusta, tutkimusta ja myöhemmässä vaiheessa ammattikorkeakoulun opiske-lijoiden ja senioriosaajien yhteisprojekteja. (Havukainen 2006.) Benchmarkin-giin osallistuneet sosiaalialan opiskelijat olivat mukana Senioriosaaja-koulu-tuksen suunnittelussa, koulutustilaisuuden järjestämisessä ja valmistelivat osa-na hankkeen tutkimusosuutta senioriosaaja-koulutuksen vaikutuksista opin-näytetyötä. Vantaan sosiaali- ja terveystoimen vapaaehtoistoiminnan tukiyksik-

�

kö on kouluttanut senioriosaajia vapaaehtoistoiminnan koordinointi- ja ryh-mänohjaustehtäviin. Iäkkäiden vapaaehtoistyöntekijöiden ohella vapaaehtois-toiminnan koordinointi vaatii toimijoiksi myös erityisosaajia, joiden opettaji-na ovat toimineet Laurean opettajat, suunnittelija Vantaan kaupungin sosiaali-ja terveystoimen vapaaehtoistoiminnan tukiyksiköstä, professori BurmeisterSaksasta ja joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. Opiskelijoiden työkokemus, am-matillinen osaaminen, elämänkokemus ja vapaaehtoistoiminnan kokemus jakoulutusmotivaatio ovat senioriosaajaksi kouluttautumisen lähtökohtina.Hankkeessa vapaaehtoistoimijat, ammattikorkeakoulun opiskelijat, opettajat jakuntasektorin työntekijät toimivat koko alueen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hankkeella vastataan yhteen aikamme kansantalouden polttavimmistaongelmista, joksi nähdään suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Henki-sen hyvinvoinnin tarpeiden täyttämisen lisäksi eläkeläisten ja vanhuusiän ter-veydenhoitoa tarvitsevien määrä kasvaa ylivoimaiseksi suhteessa työssäkäyviin.Monet muutkin maat ennakoivat ongelman vaikutuksia. Nopeasti ikääntyvi-en maiden kärjessä ovat Suomi ja Japani.

����� Hyvät käytänteet

Benchmarking-prosessissa nousi esille useita hyviä käytänteitä. Ohjaajien tukioli taustalla useimmissa syntyneissä käytänteissä merkittävä tekijä. Keskeisim-miksi hyviksi käytänteiksi opiskelijoiden toimijaksi kehittymisprosessissa erot-tuivat viisi käytännettä.1. Virtuaalisen tilan tuomien uusien teknisten ratkaisujen hyödyntäminen2. Pääsy aineistoihin avoimesti takaa itsenäisen, tasavertaisen toiminnan ja

vaikuttamisen mahdollisuudet nuoremman kollegan roolissa.3. Ohjaajan saatavuus ja kiinnostuneisuus kannustavalla otteella hankkeen

etenemiseen.4. Opinnäytetyöklinikan antama tuki ja monenlaiset palvelut opinnäytetyön

tekijälle matkalla itsenäiseksi toimijaksi5. Syvällinen perehtyminen kulttuurien väliseen osaamiseen ja tahto omak-

sua kunnioittavasti toisen kulttuurin edustajien käytänteitä.

Havaintoja ovat olleet, että onnistumisen edellytyksiä ammattispesifisten tai-tojen lisäksi ovat toimijoiden tasavertainen kohtaaminen, informoinnin hoi-taminen verkostoissa hyvin ja pitkäjänteisesti ja uskottavuuden rakentaminen.Opiskelijoiden innovatiivisuuden hyödyntäminen on merkittävää. Luomallailmapiiri, jossa uusilla ratkaisuilla on sovellettavuutta, opiskelijoita pystytäänmyös sitouttamaan aitoon työelämälähtöiseen toimintaan ja kehittämään tu-levaisuuden toimijan valmiuksia. Ongelmalähtöisyyden hyväksikäyttö ja ke-hittämispohjaisuus mahdollistavat toimijoiden kasvua. Polulla-projektin opin-

�

näytetyöklinikka mahdollistaa opiskelijoille systemaattisen tuen opinnäytetyöntekemisessä ja siinä esiintyvien ongelmakohtien ratkaisussa. Ohjaajat ovat so-vittuna aikana kerran kuukaudessa paikalla, käsittelevät opinnäytteisiin liitty-viä aiheita opiskelijoiden kanssa tai tarpeen mukaan pureutuvat niihin kysy-myksiin, jotka ovat opiskelijoiden näkökulmasta polttavia. Opinnäytetyökli-nikka madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä ohjaajaan. Tiedonhankinnan ohjaus jatuki ovat merkittäviä lähtökohtaedellytyksiä omaehtoiseen toimintaan siirryt-täessä.

Opittiin, että liika muutos kehittymisprosessin aikana tuhoaa luottamuk-sen rakentumista. Muutos aiheuttaa myös suuria haasteita tiedottamisen ke-hittämiselle. Kehittyminen toimijaksi tarvitsee luottavaa ilmapiiriä. Liian suu-ri tiedon tulva ja epätietoisuus voivat passivoida hyvin alkanutta toimijaksi ke-hittymistä.

��� Tulosten arviointi

Oppimisprosessi benchmarkingin aikana on ollut mielenkiintoinen. Arvioin-nin alueet tulivat selvästi näkyviksi BM-prosessin aikana. Arvioinnin alueiltanousseet hyvät käytänteet olivat selkeitä edellytyksiä sille, että opiskelijan ke-hittyminen yhteiskunnalliseksi toimijaksi sai tukea.

Virtuaalisen tilan tuomien uusien teknisten ratkaisujen hyödyntäminenhelpottaa ajan, paikan ja etäisyyksien rajoitusten voittamista. Verkko-oppimis-ympäristöt, keskustelufoorumit ja erilaiset mobiiliratkaisut näyttivät edistäneentavoitteiden saavuttamista siten, että itsenäinen toiminta ja päätöksentekomahdollistuvat tasavertaisena nuoremman kollegan roolissa toimittaessa. Pääsyaineistoihin avoimesti tukee myös itsenäisyyttä ja nuoreksi asiantuntijaksi ke-hittymistä. Ohjaajan saatavuus ja kiinnostuneisuus kannustavalla otteella hank-keen etenemiseen on tärkeä sekä tietoisuuden tasolla että käytännössä vaikeastiratkaistavien asioiden ilmaantuessa. Uusien asiantuntijoiden kehittyminen yh-teiskuntaa kehittäviksi toimijoiksi mahdollistuu, kun kehittämispohjaisen op-pimisen menetelmin opiskelijat ovat itsenäisiä ja aktiivisia toimijoita yhteis-työssä kokeneiden ohjaajien kanssa. Tutkimuksella tuotetaan tutkimustietoa,joka edistää uusien kannattavien palveluyritysten syntymistä sekä parantaa jotoimivien yritysten kannattavuutta ja laatutasoa. Yhteistyössä olevat tulpat jaohjauksen puuttuminen laskisivat motivaatiota ja estäisivät uudenlaiseen työs-kentelytapaan voimaantumista.

Opinnäytetyöklinikan joustavasti ja opiskelijalähtöisesti antama tuki jamonenlaiset palvelut opinnäytetyön tekijälle matkalla itsenäiseksi toimijaksiovat kehittämisprojektiin osallistuvalle merkittävä kannustin. Kansainvälisissäprojekteissa syvällinen perehtyminen kulttuurien väliseen osaamiseen ja tahto

omaksua kunnioittavasti toisen kulttuurin edustajien käytänteitä luovat edel-lytykset onnistumiselle ja hyvää henkeä toimijoiden yhteisten päämäärien saa-vuttamiselle.

Sekä Arcada että Laurea löysivät yhteisten hyvien käytänteiden lisäksikäytänteitä, joista he voivat oppia toisiltaan ja jatkaa yhteistyötä. Arcadan ke-hittämät tietotekniset sovellukset korkeakoulun tiedonvälityksen käyttöön oli-vat arjen toimintoja helpottavia ja tiedonsaatavuutta parantavia. Laurean ke-hittämispohjainen oppiminen vaikutti kiinnostavalta Arcadan näkökulmasta.Erilaisten hankkeiden sulauttaminen osaksi opintojaksojen toteuttamista näyt-täytyi kiinnostavalta tavalta toimia ja aluekehityksen toteutumista vahvistaval-ta, koska näin oppiminen, opetus, tutkimus ja kehittäminen onnistutaan yh-distämään.

Utvärderingsprocessen som helhet var en positiv och lärorik erfarenhet.Benchmarking som arbetssätt visade sig vara ett fungerande sätt att ta del avfungerande praxis hos motparten, men framförallt att ”låna motpartens ögon”till att se positiva och negativa faktorer som man själv är blind för i den egnaorganisationen.

En avgörande faktor för en lyckad BM-process är en klar och tillräckligavgränsning av föremålet för utvärdering. Temat för detta projekt – studentensom samhällsaktör – kändes i början svårt att greppa, vilket gjorde avgräns-ningen ännu viktigare. Bland det tjugotal fokusområden som fördes fram påstartseminariet avgränsade vi oss till tre, vilket visade sig vara mer än nog. An-talet deltagare i BM-träffarna är en faktor som bör vägas mot antalet fokus-områden, och med facit på hand kan vi konstatera att vi gärna kunde ha av-gränsat oss till ännu färre fokusområden men i stället tagit med fler infor-manter, vilket sannolikt gett en djupare bearbetning av frågorna.

Under processens gång vaknade vi även inför skillnaden mellan att ageraoch påverka – toiminta vs. vaikuttaminen. Studenten kan nog vara en aktivaktör – toimija – i olika sammanhang, men det innebär inte direkt att stu-denten påverkar eller ens kan påverka. Då man utvecklar högskolornas förut-sättningar för studentmedverkan bör man också vara medveten om att ”stu-denten som aktiv aktör” kan vara en illusion som man lyfter fram i situatio-ner då man inte förmår bereda studenten möjlighet att påverka. Samma riskföreligger sannolikt också i samhället i övrigt.

Benchmarking-processen har öppnat en ny kontaktyta mellan Arcada ochLaurea, och arbetssättet har visat hur organisationer kan dra nytta av att ”lånavarandras ögon”. Utmaningen nu ligger i att marknadsföra detta arbetssättinom organisationerna och skapa nya kontaktytor mellan medarbetare i debåda organisationerna med liknande arbets- och ansvarsområden.

�

Lähteet

Arcada 2007. Utvärdering av undervisningen. Helsingfors: Arcada – Nylands svenskayrkeshögskola. https://famnen.arcada.fi/kvalitet/feedback/.

Havukainen, P. 2006. Opettaja aluekehitystyössä: Senioriosaaja-hanke kolmannen iänkansalaisten aktivoijana. Kever 4/2006. [www-dokumentti] http://www.piramk.fi/kever/kever.nsf (Haettu 1.2.2007).

Kuisma, A. & Vilppo, T. 2006. Opinnäytetyön tutkimussuunnitelma. Espoo: Laurea-ammattikorkeakoulu.

�

Diakonia�ammattikorkeakouluja Humanistinen ammattikorkeakouluHanna Myllys Laura Lehtisaari (DIAK); Hannu Sirkkilä Jani Vikman (HUMAK)

�� Prosessikuvaus

Arviointihankkeelle valittiin ohjausryhmä, joka vastasi arvioinnin toteuttami-sesta. Ohjausryhmän jäseninä toimivat yliopettaja Hannu Sirkkilä Humanisti-sesta ammattikorkeakoulusta (Humak), hallituksen jäsen Jani Vikman Huma-kin opiskelijakunnasta HUMAKOsta, suunnittelija Hanna Myllys Diakonia-ammattikorkeakoulusta (Diak) ja hallituksen puheenjohtaja Laura LehtisaariDiakin opiskelijakunnasta O’Diakosta. Ohjausryhmän tukena toimivat Dia-kin Laaturyhmä ja Humakin johtoryhmä, joissa mm. täsmennettiin arvioin-nin teemat ja toteuttamistavat.

Arviointi toteutettiin kahden ammattikorkeakoulun välisenä vertaisarvi-ointina. Arviointiaineisto koottiin haastattelemalla kummankin ammattikor-keakoulun henkilöstöä ja opiskelijoita. Haastattelukysymysten valmistelussaDiakin ja Humakin edustajat laativat omat kysymyksensä, jotka yhteen sovi-tettiin verkkokeskustelussa. Kysymykset jaettiin haastatteluun kutsutuille etu-käteen sähköpostitse tutustuttavaksi. Humakissa haastattelutilaisuus pidettiinHaapaveden kampuksella 6.11.2006 ja Diakissa Yhteispalveluissa 21.11.2006Helsingissä. Haastattelutilaisuuksien käytännönjärjestelyistä vastasivat Huma-kissa Haapaveden kampuksen vastaavalehtori Pekka Kaunismaa ja opiskelijaJani Vikman. Diakissa henkilöstön rekrytoimisesta haastattelutilaisuuteen vas-tasi Hanna Myllys ja opiskelijoiden osallistumisesta Laura Lehtisaari.

Humakissa yhden kampuksen valintaan päädyttiin siksi, että haluttiin saa-da otoksella tarkempaa, kokonaisvaltaista tietoa yhden kampuksen toiminnas-ta. Haapaveden kampus toimii myös sisäisenä bencmarkkaus esimerkkinä, jo-hon muut kampuksen voivat myöhemmin arvioida omaa toimintaansa. Dia-kissa järjestettyyn haastatteluun osallistui opiskelijoiden lisäksi paljon hallin-non henkilöstöä. Näin voitiin Humakissa, yhdestä kampukselta kerättyä ai-neistoa, täydentää ammattikorkeakoulun johdon ja hallinnon näkemyksillä.

Humakissa haastatteluihin osallistui arvioinnin ohjausryhmän lisäksi kol-me henkilöstön edustajaa (vastaava lehtori Pekka Kaunismaa, lehtori-opetta-

�

jatutor Merja Junnila ja suunnittelija Tuula Aitto-oja) ja seitsemän opiskelijaa(Marjukka Aherto, Satu Järvenpää, Maisa Laakso, Lari Lyytikäinen, Miina Ra-tikainen, Eeva Savola ja Sini Sauriala).

Diakissa haastatteluihin osallistui seitsemän henkilöstön edustajaa (vara-rehtori Pirjo Hakala, tutkimuspäällikkö Sakari Kainulainen, yliopettaja / pro-jektipäällikkö Tuula Mikkola, t&k-suunnittelija Anne Määttä, lehtori / opin-to-ohjaaja Eija Nieminen, lehtori / opinto-ohjaaja ja opintojen ohjauksenkoordinaattori Saara Nurmi ja lehtori Heli Sipilä). Opiskelijoita osallistui kuu-si (Heidi Heikkinen, Annika Koivula, Outi Korppinen, Riina Pietikäinen,Laura Salo, Maria Soini).

Haastattelutilaisuudet onnistuivat hyvin. Molemmat kestivät viisi tuntiaja keskustelu oli runsasta. Haastateltavia oli riittävä määrä ja he edustivat am-mattikorkeakoulua monipuolisesti. Keskeisenä puutteena aineiston keräämi-sessä havaittiin se, että haastatteluihin ei osallistunut ammattikorkeakoulun ul-kopuolisia edustajia, esimerkiksi ammattikorkeakoulun työelämäkumppanei-ta. Haastattelujen tausta-aineistona käytettiin pääasiassa molempien ammatti-korkeakoulujen opinto-oppaita. Haastattelut rakentuivat kolmeen eri teemaan,joissa oli haastateltavina osin samoja ja osin eri henkilöinä. Haastattelujen ta-voitteena oli saada konkreettista tietoa valituista teemoista ja tavoite saavutet-tiin onnistuneesti. Haastattelujen jälkeen ohjausryhmä keskusteli haastatteluistaja saadusta aineistosta. Lisäksi kukin ohjausryhmän jäsen kirjasi haastatteluistaomat muistiinpanot yhteisten muistioiden lisäksi. Haastateltavilla oli mahdol-lisuus kommentoida ja täydentää muistioita haastattelujen jälkeen.

Ohjausryhmä kokoontui arvioinnin aikana viisi kertaa:– 25.9.2006 hankkeen avausseminaarin yhteydessä pidetyssä kokouksessa

päätettiin alustavasti arvioinnin teemat.– 6.11.2006 pidettiin haastattelutilaisuus ja palautekokous Humakin Haa-

paveden kampuksella.– 21.11.2006 pidettiin haastattelutilaisuus ja palautekokous Diakin hallin-

totoimistossa, Helsingissä.– 22.11.2006 pidettiin ohjausryhmän tapaaminen hankkeen väliseminaa-

rin yhteydessä.– 18.1.2007 ohjausryhmä kokoontui yhdeksi päiväksi kirjoittamaan ar-

vioinnin loppuraporttia.

�� Tiedot arvioinnin kohteena olevistaammattikorkeakouluista

Diakonia�ammattikorkeakouluDiakonia�ammattikorkeakouluDiakonia�ammattikorkeakouluDiakonia�ammattikorkeakouluDiakonia�ammattikorkeakoulu

Päätoiminta-alueet: 1) TutkintoDiak (nuorten ja aikuisten perus- ja ylempään amk-tutkintoonjohtava koulutus, erikoistumisopinnot, avoin amk, opintoasiat jakansainväliset asiat)2) PalveluDiak (työelämän kehittämispalvelut, tutkimusohjelmat (hyvinvointi,kirkko, kansalaisyhteiskunta), ura- ja rekrytointipalvelut, alumnitoiminta)3) TukiDiak (kirjasto- ja informaatiopalvelut, tietohallinto jaopetusteknologia, talous- ja henkilöstöhallinto)

Neljä yksikköä: Diak Etelä (Helsingin, Kauniaisten ja Järvenpään toimipaikat)Diak Pohjoinen (Oulun toimipaikka)Diak Itä (Pieksämäen toimipaikka)Diak Länsi (Turun ja Porin toimipaikat)

Opiskelijamäärä: noin 3000 opiskelijaa

Koulutusohjelmat Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma (sosionomi ja sairaanhoitaja),ja tutkinnot: Humanistisen alan koulutusohjelma (viittomakielentulkki) ja Kulttuurialan

koulutusohjelma (medianomi). Lisäksi Diakilla on valtakunnallisenerityistehtävä kouluttaa diakoneja ja kirkon nuorisotyön ohjaajia (sosionomiAMK) sekä diakonissoja (sairaanhoitaja AMK) evankelisluterilaisenkirkon palvelukseen.

Humanistinen ammattikorkeakouluHumanistinen ammattikorkeakouluHumanistinen ammattikorkeakouluHumanistinen ammattikorkeakouluHumanistinen ammattikorkeakoulu

Toiminnan kuvaus: Humak on valtakunnallisesti, verkostomaisesti toimiva humanistisen jakasvatusalan sekä kulttuurialan ammattikorkeakoulu. Humak tarjoaaammattikorkeakoulun perustutkinnon koulutusta kolmessakoulutusohjelmassa. Lisäksi Humak tarjoaa jatko- ja täydennyskoulutustaylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, tutkintoon johtavanaikuiskoulutuksen ja muuntokoulutuksen, erikoistumisopintojen, avoimenammattikorkeakoulun opetuksen ja muun täydennyskoulutuksen muodossa.

12 kampusta: Haapavesi, Helsinki, Joensuu, Joutseno, Kauniainen, Korpilahti, Kuopio,Lohja, Nurmijärvi, Suolahti, Tornio ja Turku

Opiskelijamäärä: 1050

Koulutusohjelmat Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma (yhteisöpedagogi),ja tutkinnot: Kulttuurituotannon koulutusohjelma (kulttuurituottaja),

Viittomakielentulkin koulutusohjelma (viittomakielentulkki)

���

�� Arvioinnin tulokset

Arvioinnin lähtökohtana oli Diakin ja Humakin toiminta sellaisilla koulutus-aloilla, joissa opiskelijoiden yhteiskunnallinen toiminta ja vaikuttaminen ovatoppimisen ydinkompetenssien näkökulmasta keskeisiä. Molemmat ammatti-korkeakoulut näkevät opiskelijoiden yhteiskunnallisen toiminnan ja vaikutta-misen laajassa merkityksessä. Se kattaa opiskelijoiden oppimisprosessin, hei-dän vapaa-aikana tapahtuvan aktiivisuuden ja toiminnan opiskelijapaikkakun-nalla ja sen yhteisöissä sekä heidän työllistymismahdollisuutensa opiskelupaik-kakunnan alueelle. Arvioinnin perustana on myös oppimisympäristöjen mo-nipuolisuus. Diakissa ja Humakissa keskeisiä ovat mm. harjoittelu, työ- ja pro-jektioppiminen oppimisympäristöinä ja näiden vaikuttavuus kansalaisaktiivi-suuden kehittymisessä. Molemmissa ammattikorkeakouluissa myös kansainvä-lisyydellä on tärkeä asema jonka tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden maa-ilmankansalaisuuden tietoisuutta ja toimintavalmiuksia.

Arvioinnin ohjausryhmä asetti tavoitteeksi kartoittaa sellaisia opiskelijoi-den yhteiskunnallisen toiminnan kohteita, jotka toisivat esille Diakin ja Hu-makin erityispiirteitä verkostoammattikorkeakouluina. Lisäksi kohteiden va-linnassa oli tavoitteena korostaa korkeakouluopiskelijoiden yhteiskunnallisentoiminnan konkreettisia elementtejä. Ohjausryhmä päätti valita arvioitaviksiteemoiksi molemmille ammattikorkeakouluille samat kohteet, jotta saataisiinvertailuaineistoa hyvistä käytännöistä toinen toisilleen myös sovellettavaksi.

Arvioinnin kohteet olivat:1) opiskelijat hanketoimijoina2) opiskelijat aluevaikuttajina3) opiskelijat tutoreina.

Arvioinnin kontekstina oli Diakin ja Humakin verkostorakenteesta johtuvatoimipaikka/kampusnäkökulma. Tavoitteena oli selvittää sitä, miten tarkastel-tavilla kohdealueilla toimipaikkojen/kampusten toimintaperiaatteet ja käytän-nöt tukevat opiskelijoiden yhteiskunnallista toimintaa ja vaikuttamista. Ole-tuksena oli, että toimipaikkojen/kampusten melko pienet koot ja niiden kiin-teä oppimis- ja ohjausprosessien lähiyhteisyys edesauttavat opiskelijoiden yh-teiskunnallisen toiminnan kompetenssien kehittymistä.

Arvioinnin tulokset vahvistivat alkuoletusta siitä, että Diakin ja Huma-kin lähiyhteisölliset piirteet, erityisesti ohjausprosessin tuloksellisuuden ja vies-tinnän vaikuttavuuden muodossa, rakentavat perustaa opiskelijoiden yhteis-kunnallisten toimintavalmiuksien kehittymiselle. Opiskelijat saavat monipuo-lista henkilökohtaista opetuksellista ja ohjauksellista tukea ja heidän yksilölli-set oppimisen ja urasuunnittelun tavoitteet voidaan ottaa huomioon. Toimi-

���

paikat/kampukset ovat verkottuneet alueen työelämän kanssa ja ne pystyvätreagoimaan nopeasti ja joustavasti työelämän tarpeisiin, mikä tukee myös opis-kelijoiden yksilöllisiä oppimisen polkuja ja konkreettisten kompetenssien ke-hittymistä. Toimipaikkojen/kampusten toiminnallinen sekä sosiaalisia käytän-töjä ja kulttuurisia merkityksiä rakentava asema tuottaa myös mahdollisuuksiaopiskelijoiden vapaa-ajan aktiivisuuteen ja vapaaseen kansalaistoimintaan si-jaintipaikkakunnalla ja sen lähialueella. Erityisesti tämä korostuu pienillä si-jaintipaikkakunnilla.

Arvioinnin tuloksia sovelletaan ja käytetään seuraavasti:1) ”Kansalaistoiminnan opetus, tutkimus ja kehittäminen ammattikorkea-

kouluissa” -hankkeessa2) Korkeakoulujen arviointineuvoston rahoittamassa ja Humakin koordi-

noimassa ”Verkostoammattikorkeakoulu yhteiskunnallisen toimijana” -hankkeessa

3) Aineistoa ja tuloksia hyödynnetään opiskelijakuntien, HUMAKOn jaO’Diakon toiminnan kehittämisessä

4) Toisen ammattikorkeakoulun kehittämisideoita ja hyviä käytäntöjä sovel-letaan ja otetaan omaan käyttöön.

Arvioinnin kohdealueilla Diakin ja Humakin yhteistyö jatkuu konkreettisestikahdessa ensin mainitussa hankkeessa. Arvioinnin tuloksia käytetään myöspääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen laatuvastaavien verkostotyösken-telyssä.

�� Parhaat käytännöt

Hanketoiminta

Molemmissa ammattikorkeakouluissa on kehitetty tiedotusta uusista hankkeis-ta opiskelijoille ja henkilökunnalle. Diakissa on käytössä sähköinen Opinnäy-tetyön aihevälitys -työkalu, jonka avulla työantaja voi esittää Diakin verkko-sivuilla aihe-ehdotuksen tai idean opinnäytetyöstä täyttämällä sähköisen lo-makkeen. Ehdotus siirtyy opiskelijoiden nähtäväksi opiskelijaintrassa olevaanopinnäytetöiden aihevälitykseen. Kun opinnäytetyölle löytyy tekijä, Diak ot-taa yhteyttä työnantajaan. Jo tehtyihin opinnäyteöihin voi työnantajat ja opis-kelijat tutustua Diakin opinnäytetietokannassa. Humakin sisäisessä verkossa,HumakProossa sekä lehtoreiden suorana informointina pienten kampusten jatoimipaikkojen vahvuutena on opiskelijoiden nopea, suora ja tehokas ohjaus,koska lehtorit ja opiskelijat tuntevat toisensa hyvin ja vuorovaikutus toimiihyvin.

���

Aluevaikuttaminen

Kampus-/toimipaikkarakenne mahdollistavat monia ja monipuolisia alue- jalähivaikuttamisen muotoja. Näitä muotoja ovat mm. harjoittelu ja työoppi-minen, hanketoiminta, opinnäytetyöt, opiskelijakuntatoiminta ja opiskelijoi-den vapaa kansalaistoiminta.

Tutortoiminta

Diakissa kuraattori-, pastori- ja diakonipalvelut sekä opiskelijahuoltoryhmientoiminta ovat pitkälle kehittyneitä ja palvelevat opiskelijoita koko opintojenajan edistäen osaltaan opintojen tehokasta etenemistä. Lisäksi Diakissa on si-sällytetty tutorointi opetussuunnitelman mukaisesti opintokokonaisuuksiinopintopisteinä. Pitkäkestoinen tutorointi tarkoittaa opiskelijoille sekä ryhmä-kokoontumisia noin kahden kuukauden välein että opettajatutorin kanssa lu-kuvuosittain käytäviä henkilökohtaisia keskusteluja opiskelusuunnitelman(hops) arvioimiseksi ja ajantasaistamiseksi. Pitkäkestoinen tutorryhmä muo-dostuu opettajatutorista ja 5–8 opiskelijasta. Ryhmä kokoontuu koko opin-tojen ajan 1,5 tuntia kerrallaan. Tapaamisissa syvennetään opintokokonaisuuk-sien tavoitteita ja sisältöjä pohtimalla erityisesti persoonallista ja ammatillistakasvua.

– Humakissa tutortoiminta on vastuutettu opiskelijakunta HUMAKOl-le. HUMAKO toteuttaa pari kertaa vuodessa keskitetyn, kaikille uusille tuto-reille yhteisen koulutuksen. Koulutus suunnitellaan yhteistyössä Humakinrehtorintoimiston kanssa. Tutoreiden toiminta on opinnollistettu ja opiskelijavoi saada siitä enimmillään kahdeksan opintopistettä. Tutoroinnista kirjoite-taan sopimus ja ja opiskelija raportoi oman toimintansa.

���

�� Helsingin ammattikorkeakoulu Stadianja EVTEK�ammattikorkeakoulunbenchmarking�hanke – korkeakoulu�opiskelija yhteiskunnallisena toimijana –opiskelijakunta toiminnan mahdollistajanaTuula Kivistö (EVTEK) Pia Koiso�Kanttila (Stadia) Mikko Majander (Stadia) Heikki Tarvainen (EVTEK)

Opiskelijan toimintaa ja aktiivisuutta yhteiskunnallisena toimijana voidaan tar-kastella monesta erilaisesta näkökulmasta. Valitessamme omaa näkökulmaam-me tässä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja EVTEK-ammattikorkea-koulun yhteisessä benchmarking vertailussa päädyimme pohtimaan opiskeli-jajärjestöjen toimintaa. Näissä tehtävissä opiskelijat toimivat todellisina yhteis-ten asioiden hoitajina, vastuun kantajina ja vaikuttajina. Aloittaessamme yh-teistä tehtävää olimme tilanteessa, jolloin kyseisten ammattikorkeakoulujenyhteenliittymä oli ajankohtainen ja sitä suunniteltiin. Vertailulle oli näin to-dellinen tilaus. Yhdistyminen aiheuttaa sen, että uudessa ammattikorkeakou-lussa on sovittava toimintaedellytyksistä ja löydettävä opiskelijakunnalle uusitapa toimia ja vaikuttaa.

Ammattikorkeakoululaki edellyttää, että korkeakoulussa toimii opiskeli-jakunta. Toiminnalle luodaan puitteet ja toimintamahdollisuudet kussakin am-mattikorkeakoulussa parhaaksi katsotulla tavalla. Tämä motivoi meitä aidostitutustumaan vastapuolen toimintatapoihin ja vertaamaan niitä toisiinsa. Tavoit-teeksi omassa benchmarking-selvityksessämme nousikin toisen toimintatapoi-hin tutustuminen pikemminkin kuin toisilta oppiminen. Tämän aika lieneetulevaisuudessa, kun yhteistoiminta käynnistyy ja ammattikorkeakoulut yh-distyvät.

���

���� Arviointikohteet

Heti alusta asti kävi selväksi, että opiskelijakuntien (HAMOK Stadiassa ja Kol-mirauta EVTEKissä) toimintaa on hoidettu hyvin eri tavoin ja erilaisin re-surssein kummassakin korkeakoulussa. Näin myös opiskelijoiden mahdollisuu-det vaikuttaa pohjautuvat erilaiseen toimintaympäristöön. Päädyimme tarkas-telemaan aihetta seuraavien kysymysten kautta:1. Opiskelijakunnan toimintaedellytykset

Miten ammattikorkeakoulu tukee opiskelijakuntatoimintaa ja luo silleedellytyksiä

2. Opiskelijat yhteiskunnallisina vaikuttajinaOpiskelijakunnan mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa niin ammattikor-keakoulussa kuin sen ulkopuolellakin yhteiskunnan eri tasoilla.

3. Opiskelijakunnan demokratian toteutuminenMillä tavoin opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa opiskelijakunnantoimintaan.

���� Arvioinnin toteuttamissuunnitelma

Sovimme, että kuvaamme nykytoiminnan kirjallisesti, luomme arviointikri-teerit, teemme tähän pohjautuen itsearvioinnin kumpikin omassa ammatti-korkeakoulussa ja lähetämme vastapuolelle tämän pohjalta nousseita kysymyk-siä. Lopuksi pidämme yhteisen benchmarking-istunnon, jossa saamme vasta-uksia kysymyksiimme ja vertailemme toimintaa.

������ Oman toiminnan kuvaaminen

Tavoitteemme oli saada konkreettinen ja selkeä kuva sekä omasta että partne-rin toiminnasta ja toimintaedellytyksistä. Toimintakuvauksen pohjaksi laadit-tiin alustava kysymyslista ja tietojen kokoamisessa hyödynnettiin olemassa ole-vaa materiaalia ja tehtyjä sopimuksia.

Arviointia varten toiminnan kuvaukset tehtiin Stadiassa kirjallisesti. EV-TEKissä tiedot kartoitettiin ilman kirjallista dokumentointia esittämällä kysy-mykset muutamalle opiskelijakunnassa aktiivisesti toimivalle opiskelijalle sekäitsearviointiin osallistuvalle henkilökuntaan kuuluvalle. Arviointimateriaalikoostui seuraavista kokonaisuuksista: Minkälaiset ovat toiminnan mahdollis-tavat puitteet kuten tilat, rahat, välineet. Mitkä ovat opiskelijoiden mahdolli-suudet vaikuttaa ammattikorkeakoulun työryhmissä eli missä sisäisissä työryh-missä on opiskelija pysyvänä jäsenenä, miten mukanaolo koetaan puolin jatoisin sekä selvitettiin opiskelijakuntien aktiivisuutta oman ammattikorkea-

��

koulun ulkopuolella. Lisäksi kartoitettiin organisaation toimivuus ja toimin-ta-aktiviteetit sisältäen ostopalvelut, joita opiskelijakunnat tuottavat.

Opiskelijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa työryhmissä tasa-arvoisesti jayhdenvertaisesti muun henkilökunnan kanssa selvitettiin kahdella kysymyk-sellä. Kysymykset esitettiin muutamalle sattumanvaraisesti valitulle jossakintyöryhmässä mukana olevalle opiskelijalle:1) kuinka hän kokee voivansa vaikuttaa työryhmässä ja2) minkälaisena hän näkee roolinsa.

Muutamalle henkilökuntaan kuuluvalle työryhmän jäsenelle esitettiin vastaa-vasti kysymykset1) miten he näkevät opiskelijan työryhmän jäsenenä ja minkälaisena he nä-

kevät hänen roolinsa ja2) mitä hyötyä opiskelijan mukanaolosta on. Tavoitteena oli muodostaa kä-

sitys, kuinka yhteistyö toimii, ei tehdä syvällisempää kartoitusta asiasta.

Lisäksi kartoitettiin opiskelijakunnassa mukana olevien opiskelijoiden osallis-tumista muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan selvittämällä, millä foorumeillaon oltu mukana, mihin eri tilaisuuksiin on osallistuttu.

������ Arviointikriteerit

Stadiassa tehtiin kriteeristö kysymyksille 1 ja 2 skaalalla erinomainen – hyvä– kehitettävä, joille määriteltiin myös sisältö.

Taulukko �� Kriteeristö kysymyksille � ja � sekä skaalaus

ErinomainenErinomainenErinomainenErinomainenErinomainen HyväHyväHyväHyväHyvä KehitettäväKehitettäväKehitettäväKehitettäväKehitettävä

Toimintaedellytykset mahdollistavat Mahdollistavat tehtävästä Edellytykset toiminnanluovan ja innovatiivisen toiminnan selviytymisen / tehtävän tavoitteiden hoitamiseksi ja monipuolisen yhteiskunnallisen hoitamisen ovat rajallisetvaikuttamisen

Toimintaedellytyksiä on käytetty Lakisääteiset tehtävät on hoidettu Toiminnassa puutteita suhteessaerinomaisesti hyväksi toiminnalle asetettuihin

tavoitteisiin – tai edellytyksiäei ole hyödynnetty

Opiskelijat mukana kaikissa Mukana suurimmassa osassa Mukana vain muutamassamahdollisissa ryhmissä mahdollisuuksista työryhmässä

Kaikilla positiiviset kommentit Suurin osa kommentoi Negatiivisia kommenttejamyönteisesti vaikutus- yhteistyöstämahdollisuuksia

���

������ Itsearviointi

Molemmat ammattikorkeakoulut tekivät itsenäisesti oman itsearvioinnin, jon-ka tavoitteena oli arvioida opiskelijakunnan toimintaa (toimintaedellytyksiä,roolia ja demokratian) ja löytää siinä esiintyvät vahvuudet ja kehittämiskoh-teet. Arviointiryhmissä oli kolme henkilökuntaan kuuluvaa ja kaksi tai kolmeopiskelijakunnassa toimivaa henkilöä. Stadiassa arvioinnin pohjamateriaalinatoimi tehty kirjallinen kuvaus, EVTEKissä arviointi tehtiin kysymyksiin saa-tujen vastausten pohjalta. Arviointi tapahtui keskustellen sekä selvittäen jakonkretisoiden samalla toimintatapoja, tavoitteita ja muita toimintaan liittyviäyksityiskohtia. Kysymyksittäin arvioitiin kokonaisuudet asteikolla erinomainen– hyvä – kehitettävä. EVTEKissä ei käytetty arvioinnissa Stadian esittämää as-teikkoa, koska oman opiskelijakunnan toiminnan kannalta nähtiin kehittä-vämmäksi kartoittaa nykyinen tilanne ja arvioida tulevia tavoitteita. Arvioin-nin pohjalta laadittiin muistio, johon kirjattiin vastapuolelle osoitettavat kysy-mykset.

������ Yhteinen benchmarking

Tilaisuudessa kumpikin osapuoli kertoi, kuinka opiskelijakunnan toiminta onorganisoitu, miten se toimii ja minkälaisilla henkilöresursseilla toimintaa hoi-detaan. Tämän jälkeen kävimme keskustellen kummankin toiminnan kysy-myksittäin läpi. Arviointitilaisuudessa keskityimme pitkälti ottamaan selvää sii-tä, kuinka toisessa ammattikorkeakoulussa toimitaan. Tässä korostui erityisestihalu selvittää, kuinka mahdollinen uusi opiskelijakunta toimisi tulevaisuudessa.

���� Arvioinnin tulokset

������ Toimintaedellytykset

HAMOKilla ja Stadialla on käytössä kattava ostopalvelusopimus erilaisten pal-veluiden tuottamisesta pääasiassa opiskelijoille sekä mahdollisuuksien mukaanmyös henkilökunnalle. Sopimuksen turvin opiskelijakunnan työhallituksentoiminnan tueksi opiskelijakuntaan on palkattu täysipäiväiseksi tutor-, liikun-ta-, sekä sosiaalipoliittinen sihteeri, joiden lähimpänä esimiehenä toimii pää-sihteeri. Ammattimaisen työympäristön muodostumiseksi opiskelijakunnanhallituksella ja sihteeristöllä on yhtenäiset toimistotilat keskistetysti yhdessäpaikassa. Opiskelijakunta tuottaa tutor- (vertais- ja kansainvälisyystutorointi),liikunta-, ja hyvinvointipalveluja ja on mukana opiskelijamarkkinoinnissa jatiedottamisessa. Palvelut toteutetaan ammattikorkeakoulun kannalta edullises-

���

ti ja laadukkaasti ja toiminta palvelee koko ammattikorkeakouluyhteisöä. Sta-dian mahdollistamat toimintaedellytykset ovat erinomaiset, kuten niiden hyö-dyntäminenkin.

EVTEKissä ammattikorkeakoululla on suuri vastuu toimintaa tukevienpalveluiden järjestämisessä. Opiskelijakunta keskittyy edunvalvontatyöhön sii-nä määrin kuin se on mahdollista ilman hallitukselle maksettavaa palkkiota.EVTEKin tuella opiskelijakunnan päivittäisistä rutiineista sekä opiskelijoidenpalvelemisesta vastaa pääsihteeri. Toimintamallin vuoksi EVTEKin opiskelijateivät saa yhtä kattavia palveluita hyvinvoinnin ja opintojen tueksi kuin Stadi-assa, koska opiskelijakunnalla ole resursseja näiden palvelujen tuottamiseen.

Työhallitus ja opiskelijakunnan ja ammattikorkeakoulun välillä solmitta-va ostopalvelusopimus opiskelijoita koskettavien palveluiden tuottamisestanähtiin hyvänä ja toimivana. Se tarjoaa opiskelijakunnalle edellytykset tarjotalaadukkaita ja tärkeiksi todettuja palvelija opiskelijoille. Tärkeänä nähtiin myös,että ammattikorkeakoulut tukisivat opintosuorituksin opiskelijatoimintaa, sil-lä opiskelijatoiminta parantaa yksilön edellytyksiä toimia erilaisissa rooleissatyöyhteisöissä sekä muulla tavoin yhteiskunnallisina toimijoina ja vaikuttajina.

������ Opiskelijat arkipäivän vaikuttajina

Stadian opiskelijoilla on jo vuosia ollut kattava edustus koulun eri toimieli-missä, työryhmissä ja projektityöryhmissä. EVTEKissä opiskelijoiden osallis-tuminen toimintaan on käynnistynyt ja henkilökunnan asenteet epäilevistäkommenteista ovat muutamassa vuodessa muuttuneet positiivisiksi ja osallis-tumista kannustaviksi. Merkittävin ero ammattikorkeakoulujen välillä lieneese, että EVTEKin johtoryhmässä ei ole opiskelijaedustusta.

Opiskelijakunnan rooli sisäisenä toimijana arvioitiin Stadiassa erinomai-seksi. Opiskelijat koetaan yhteistyökumppaneina, heidän mukanaolonsa työs-sä positiivisena ja useimmiten mielekkäänä. Stadian organisaatiouudistuksenmyötä opiskelijakunnan edustavuus ammattikorkeakoulun valmistelutyössä onkuitenkin heikentynyt. EVTEKissä alkaneen myönteisen kehityksen toivotaanjatkuvan. Opiskelijoiden mukanaolo lisää molemminpuolista ymmärrystä jatukee koko yhteisön kehittymistä.

Sekä HAMOK että Kolmirauta osallistuvat SAMOK ry:n liittokokouk-siin ja toimivat näin omaa amkia laajemmin yhteiskunnallisina vaikuttajina.Resurssiensa puitteissa toiminta on kummallakin hyvää tai erinomaista. HA-MOK pyrkii vaikuttamaan kaupungin virkamiehiin ja päättäviin elimiin myöskansallisella tasolla. V 2006 toimittiin aktiivisesti mm. opiskelijaterveydenhuol-lon sekä opintorahauudistuksen puolesta.

���

������ Voiko opiskelija vaikuttaa opiskelijakuntansa toimintaan?

Molemmissa opiskelijakunnissa opiskelijoiden osallistuminen on mahdollistet-tu sääntöjen puitteissa samalla tavoin. HAMOKissa opiskelijat voivat osallis-tua jaostoihin, joissa pyritään löytämään kehittämiskohteita ammattikorkea-koulun toiminnassa tai kehittämään opiskelijakunnan toimintaa. Erilaisen toi-minnan johdosta HAMOKissa kerätään systemaattisesti palautetta liikunta-sekä tutor-toiminnasta ja opiskelijakunnan toimintaa kehitetään niiden perus-teella. Opiskelijat, jotka eivät ole jäseniä, pääsevät HAMOKissa vaikuttamaanjaostojen kautta toiminnan kehittämiseen. EVTEKissä koulutusalajärjestötovat erilaisten ongelmien kourissa ja esimerkiksi yksi koulutusalajärjestö muu-tettiin toimikunnaksi. Kolmirauta kuitenkin tukee opiskelijoiden kerho- jayhdistystoimintaa ja näin aktivoi jäsenistöään toimintaan. Muutoin molem-missa opiskelijakunnissa on yhtäläiset käytänteet jäsenten vaikutusmahdolli-suuksista opiskelijakunnan toimintaan.

Molemmat ammattikorkeakoulut ovat opiskelijamääriltään ja toimipisteil-tään suhteellisen suuria, joten opiskelijoiden osallistumista opiskelijakuntienpäätöksentekoon voitaisiin kehittää. Esimerkiksi sähköisellä äänestysjärjestel-mällä voitaisiin taata kaikille jäsenille yhtäläinen mahdollisuus päästä äänestä-mään opiskelijakuntien edustajiston vaaleissa. Tulevan yhdistymisen yhteydes-sä tulee myös huolehtia palvelujen tarjonnasta eri yksiköissä, koska sitenmuutkin kuin jäsenet pääsevät käyttämään opiskelijakunnan palveluja.

Opiskelijoiden osallistumiselle on Stadiassa/HAMOKissa erinomaisetpuitteet. Opiskelijat pääsevät vaikuttamaan ammattikorkeakoulun toimintaansekä opiskelijakunnan kautta, että suoraan Stadiassa toimivien toimielinten jatyöryhmien kautta. Opiskelijakunta kehittää toimintaansa opiskelijoilta saata-van palautteen mukaan ja mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen toimin-taansa. Myös EVTEKissä/Kolmiraudassa opiskelijoiden osallistumiselle on hy-vät mahdollisuudet samoin perustein kuin HAMOKissa. Aktiivisia jäseniä onkuitenkin melko vähän opiskelijamäärään nähden. Kolmirauta pyrkii mm. pa-rantamaan viestintää ja markkinointia sekä edistämään julkisuuskuvaansa myösoppilaitoksen sisällä.

��

���� Visiointia tulevaisuuteen

Helsingin ammattikorkeakoulun ja EVTEK-ammattikorkeakoulun pohjalleperustettavassa ammattikorkeakoulussa toimii vuonna 2008 aktiivinen opis-kelijakunta. Opiskelijakunnalla on työhallitus, jonka toimintaa tukevat ammat-tikorkeakoulun kanssa laaditun ostopalvelusopimuksen avulla palkatut sihtee-rit. Opiskelijakunta toimii yhtenäisessä toimistotilassa, joka mahdollistaa osal-taan ammattimaisen työyhteisön syntymisen edellytykset.

Opiskelijakunta on aktiivinen edunvalvoja, yhteiskunnallinen vaikuttajasekä opiskelijoiden opinnoissaan jaksamista tukevien palvelujen tuottaja. Am-mattikorkeakoulussa opiskelijakunta nähdään yhteistyökumppanina ja asian-tuntijana. Ammattikorkeakoulu ja opiskelijakunta tukevat opiskelijoiden hy-vinvointi-, ja liikuntatoimintaa sekä vertaisohjausta ostopalvelusopimustenkautta opiskelijakunnan tuottaessa laadukkaat ja koko ammattikorkeakoulu-yhteisöä kehittäviä palveluita. Näin opiskelijakunnassa työskentelee tutorsih-teeri, liikuntasihteeri sekä sosiaalipoliittinen sihteeri.

Opiskelijakunta kykenee täyttämään lakisääteiset tehtävänsä erinomaisestija sillä on opiskelijaedustus kaikissa ammattikorkeakoulun valmistelevissa japäättävissä työryhmissä. Näin opiskelijakunta on vahvasti mukana kehittämässäammattikorkeakoulun toimintaa, koulutusta sekä sitä tukevia palveluita.

Toimintamalliin on päädytty Helsingin ammattikorkeakoulussa saatujenhyvien kokemusten perusteella. Opiskelijakunta kykenee tuottamaan opiske-lijalähtöisesti parhaiten opiskelijoita tukevia palveluita, kuten vertaisohjausta,liikuntapalveluja sekä kehittämään ammattikorkeakoulun sisällä sekä pääkau-punkiseudulla opiskelijoiden hyvinvointia tukevia palveluita ja opiskelijater-veydenhuoltoa. Toimintamalli on ammattikorkeakoululle taloudellisesti sekähenkilöresursseilla mitaten edullinen ja opiskelijakunnan toiminta kehittääopiskelijoiden toimintaedellytyksiä yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa jaedesauttaa näin koko ammattikorkeakouluyhteisön toimivuutta.

���

�� Etelä�Karjalan ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Kemi�Tornionammattikorkeakoulu ja Kymenlaaksonammattikorkeakoulu – passiivisestakohteesta kumppaniksi – opiskelijanosallisuuden ja vaikuttamisen käytännöt

���� ”Prosessikuvaus”

Arvioinnin partnerit muodostivat neljä erikokoista ja maantieteellisesti toisis-taan etäällä olevaa ammattikorkeakoulua. Vertailukehittämispartnerit valitsivatkäytäntöjen arvioinnin ja kehittämiskohteiksi seuraavat kohteet:

Etelä�Karjalan ja Lahden ammattikorkeakoulut■ opiskelija aktiivisena palautteen antajana ja kansainvälisenä toimijana

Kemi�Tornion ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulut■ opiskelija aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana korkeakoulun sisäisessä

toiminnassa ja päätöksenteossa.

Partneriryhmä keskusteli arvioinnista ja arvioinnin raportoinnista virtuaaliko-kouksissa, joita pidettiin neljä kertaa tammi–helmikuun 2007 aikana. Keskuste-lun työvälineenä käytettiin iLinc-ympäristöä (www.tokem.fi/LearnLinc). Vir-tuaalikokousten lisäksi partneriryhmä ja vertailukehittämispartnerit kävivätvuoropuhelua arvioinnista, hyvistä käytännöistä ja raportoinnista sähköpostiahyväksi käyttäen. Seuraava kuva ilmentää partneriryhmän työskentelyä.

Kuvio �� Arviointiryhmän työskentelymalli (EKAMK�LAMK � KTAMK�KYAMK)

Etel -Karjalan AMK Lahden AMK

Kemi-Tornion AMK Kymenlaakson AMK

Virtuaalikokoukset

iLinc -ymp rist ss

Partnerit

Partnerit

���

���� Etelä�Karjalan ammattikorkeakoulu jaLahden ammattikorkeakoulu – opiskelijanosallisuuden ja vaikuttamisen käytännötLeena Knuutinen�Kyckling Päivi Hömppi Marjo�Riitta Järvinen Petra Taipale

Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa (EKAMK) prosessi eteni ammattikor-keakoulun sisällä toteutettujen kyselyjen (lähtökysely, palautejärjestelmä- jakv-kysely), omien palaverien sekä yhteisten benchmarkkaus-palaverien kaut-ta. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tiimin jäseninä olivat lehtori LeenaKnuutinen-Kyckling ja sosionomi (AMK)-opiskelija Päivi Hömppi. Lahdenammattikorkeakoulussa (LAMK) prosessi rakentui ammattikorkeakoulun si-sällä toteuttavien kyselyjen (lähtökysely ja kv-kysely), omien palaverien sekäyhteisten benchmarkkauspalaverien varaan. Lahden ammattikorkeakoulun tii-miin kuului laatu- ja arviointipäällikkö Marjo-Riitta Järvinen ja opiskelija,LAMKOn koulutuspoliittinen vastaava Petra Taipale. Lahden ammattikorkea-koulussa syksyllä 2006 toteutettu laadunvarmistusjärjestelmän auditointi tukitämän prosessin toteuttamista ja nosti esille arviointikohteiden kannalta kes-keisiä asioita.

Face to face -benchmarkkauspalavereja Etelä-Karjalan ja Lahden ammat-tikorkeakoulujen välillä oli yhteensä kaksi (toinen Lappeenrannassa ja toinenLahdessa). Benchmarkkauspalavereihin osallistui useampia henkilöitä molem-mista ammattikorkeakouluista. Palaverien lisäksi yhteyttä pidettiin puhelimit-se ja sähköpostitse. Neljän ammattikorkeakoulun yhteisiä (EKAMK, KYAMK,LAMK ja Kemi-Tornio) palavereja iLinc-ympäristössä pidettiin yhteensä nel-jä. Palavereissa esiteltiin eri amkien arviointien tuloksia ja vertailtiin niitätoisiinsa.

Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa lähtökysely tehtiin sähköpostiky-selynä koulutuspäälliköille, opiskelijakunnan edustajille, opiskelijayhdistystenedustajille sekä tutoropiskelijoille. Vastanneiden opiskelijoiden määrä jäi mel-ko pieneksi, mutta vastauksia saatiin kaikilta kolmelta taholta. Henkilöstöltäsaatiin vastauksia lähes kaikilta koulutusaloilta (4/5) sekä täydennyskoulutuk-sesta. Koonti lähtökyselystä lähetettiin kommentoitavaksi koulutusaloille.Kommentteja saatiin kolmelta koulutusalalta (3/5) ja täydennyskoulutuksesta.Lahden ammattikorkeakoulussa kyselyyn vastanneiden määrä jäi vähäiseksi.Tulosten perusteella laadittuihin yhteenvetoihin pyydettiin kuitenkin kom-mentteja myös muilta tahoilta.

���

������ Palautejärjestelmät ja kv�toiminta arvioinnin kohteiksi:miten päädyttiin arviointikohteiden valintaan?

�) Yleiskyselyt EKAMK:n henkilökunnalle ja opiskelijoille loka–marras�kuussa ���� ja LAMK:n henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajillemarraskuussa ����

Tavoitteena oli eri ryhmien ”herättely” projektin teemaan, lamkilaisten jaekamkilaisten käytäntöjen alustava kartoittaminen (miten EKAMK:ssa jaLAMK:ssa nähdään korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana) sekäaiheen rajaaminen (etsitään ne arviointikohteet, joihin keskitytään).

�) Yhteinen palaveri Etelä�Karjalan ammattikorkeakoulussa ����������

Palaverissa pohdittiin, mistä projektissa on oikein kysymys (yhteisen ymmär-ryksen luominen) ja missä mennään tällä hetkellä (lähtötilannekyselyjen tu-losten vertailu). Tulosten pohjalta päädyttiin peräti seitsemään arvioinnin koh-teeseen, mikä osaltaan kertoo aihealueen laajuudesta ja siitä ymmärryksestä,joka kyselyyn vastanneilla oli. Arviointikohteet olivat palautejärjestelmä, opis-kelijan pääsy tietoon ja tiedonkulku, opetusmenetelmät ja opetuksen sisällöt,opiskelijan motivointi, kansainvälinen toiminta, opiskelijajärjestöt ja opiskeli-jakunta sekä työelämäyhteistyö.

�) Yhteinen benchmarkkauspalaveri Lahden ammattikorkeakoulussa���������

Palaverissa todettiin, että arviointikohteita oli liikaa ja valittiin kaksi kohdetta:palautejärjestelmät ja kv-toiminta. Palautejärjestelmät valittiin siksi, että sekäLAMK:n että EKAMK:n lähtötilannekyselyssä opettajat ja opiskelijat nostivatpalautejärjestelmän esille yhtenä keskeisenä vaikuttamiskeinona. Kansainväli-nen toiminta valittiin siitä syystä, että hallituksen kansalaisvaikuttamisen poli-tiikkaohjelman yhtenä teemana on korkeakouluopiskelijan kasvattaminenEU-kansalaisuuteen ja maailmankansalaisuuteen. Lisäksi kansainvälisen toi-minnan kehittäminen on painopisteenä molemmissa ammattikorkeakouluissa.Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kv-toimintaan tuo oman ulottuvuuten-sa Venäjän läheisyys. Kv-toimintaa tarkasteltaessa usein kuitenkin keskitytäänainoastaan opiskelija- ja opettajavaihtojen määrään, vaikka kansainvälisyyteenkasvamista voidaan tukea monilla muillakin tavoilla.

���

������ Toimiva palautejärjestelmä kasvattaa vastuun ottamiseenja avoimeen dialogiin

Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä auditoitiin syksyllä2006. Tuolloin palautejärjestelmä oli erityisen huomion kohteena. Palautejär-jestelmää on voimakkaasti kehitetty viimeisen vuoden aikana ja osin on myöspyritty levittämään hyviä käytänteitä ja yhtenäistämään toimintaa. Etelä-Kar-jalan ammattikorkeakoulussa opiskelijoille tehtiin täydentävä kysely palaute-järjestelmästä helmikuussa 2007. Kyselylomakkeet lähetettiin koulutuspäälli-köiden välityksellä täytettäväksi oppituntien aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä174 opiskelijaa. Vastauksia saatiin kaikilta koulutusaloilta.

Palautejärjestelmään liittyvät seuraavat keskeiset kysymykset: Miten pa-lautejärjestelmä tukee osallistumista ja vaikuttamista? Miten motivoidaan opis-kelijaa vastaamaan ja vaikuttamaan? Opiskelijan on saatava kokemus siitä, ettäpalautteella on merkitys. Tämä edellyttää, että palautteen johdosta tehtävät toi-menpiteet dokumentoidaan ja kerrotaan opiskelijalle (palautteen palaute) taiperustellaan, miksi palaute ei johda toimenpiteisiin. Opiskelijan on siten tun-nettava laitoksen/koulutusohjelman palautejärjestelmä (missä vaiheessa ja mi-ten palautetta kerätään tai palautetta voi antaa). Opiskelijalla on oltava ainamahdollisuus antaa palautetta ja palautejärjestelmän on oltava riittävän moni-puolinen. Vain ja ainoastaan sähköiseen kyselyyn vastaaminen alkaa helpostiväsyttää ja tuntua turhauttavalta.

Hyvä palautejärjestelmä (toimivat sisällöt, menetelmät ja vuorovaikuttei-suus) edistää opiskelijan itseohjautuvuutta ja vastuunottoa omasta oppimises-taan. Opiskelijalla on palautetta antaessaan tavallaan vastuu myös muista, tule-vista opiskelijoista. Hän voi palautteellaan auttaa muita opiskelijoita oppimaanparemmin, jos opettaja hyödyntää saamaansa palautetta seuraavan opintojak-sonsa suunnittelussa ja toteutuksessa.

Palautejärjestelmään liittyvät hyvät käytänteet

LAMK:■ LaatuLokero: opiskelijoiden tiedotus- ja verkko-opetusympäristöön on

liitetty LaatuLokero-osio, jossa on ajankohtaisia, laatuun liittyviä asioita.LaatuLokerossa on kuvattu mm. laitosten opiskelijapalautejärjestelmät jasivuille on tallennettu LAMK- ja laitostason kyselyjen yhteenvetoja. Li-säksi kyselyistä vastaavia tahoja on pyydetty listaamaan sivuille näkyviinne kehittämistoimenpiteet, joita palautteen perusteella ryhdytään toteut-tamaan (ns. palautteen palaute).

���

■ Opiskelijan oman vastuun korostaminen: LAMK:n hyvän oppimisen stra-tegiassa (=laatukäsikirja) korostetaan opiskelijan roolia opetuksen laadun-varmistuksessa. Erilaisia kyselyjä suunniteltaessa pyritään entistä enemmänarvioimaan opiskelijan tyytyväisyyden sijaan opiskelijan oppimista (Mi-ten opetus edisti oppimista?, Miten opetusjärjestelyt edistivät oppimista?,Minkä verran opiskelija on itse panostanut oppimiseen?). Opiskelijanoman vastuun korostamista voidaan pitää hyvänä käytänteenä, kun poh-ditaan aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamista.

■ Palautepäivät: hyvää palautetta on saatu niiltä laitoksilta, jotka järjestävätopiskelijoiden ja opettajien yhteisiä palautepäiviä. Palautepäivässä voi ollamukana kaikki opiskelijat (jos on kyse pienestä ryhmästä) tai vaihtoeh-toisesti tietyt vastuuopiskelijat keräävät palautteen koko ryhmältä ja tuo-vat kyseisen palautteen palautepäivään. Palautepäivät antavat mahdollisuu-den avoimeen dialogiin ja kehittämistoimenpiteiden yhteiseen suunnit-teluun. Palautteen kertominen ääneen, kasvokkain on paljon haasteelli-sempaa kuin nimettömänä vastaaminen. Toki molempia tapoja tarvitaan,mutta palautepäivät on yksi hyvä keino monipuolistaa palautejärjes-telmää.

EKAMK:■ Sähköinen opintojaksopalaute: opiskelijat voivat anonyymisti antaa pa-

lautteen opintojaksosta EKAMK:n opiskelijoiden web-sivustolla. Kyse-lyllä kerätään palautetta opintojaksosta, saadusta opetuksesta ja opiskeli-jan omasta oppimisesta. Opintojaksopalautetta tulisi kuitenkin antaa ak-tiivisemmin. Opiskelijakunnan viimeisessä jäsen- ja tiedotuslehdessä onotettu kantaa tähän ja ”patisteltu” opiskelijoita opintojaksopalautteen an-tamiseen, jotta sitä voidaan hyödyntää kehittämistyössä. Palautteen anta-misen taito nähdään osana asiantuntijaksi kasvamista, ja palautteen anta-misen ja arvioimisen taidon tulisi olla osa opiskelijan osaamista. Uusia pa-lautemuotoja ja suoran palautteen antamisen mahdollisuutta tulisi kehit-tää sekä sähköisesti että esim. kyselytuntien/palautetuntien muodossa,sekä anonyymisti että kasvokkain.

■ Kehityskeskustelut: opiskelijat käyvät vuosittain kehityskeskustelun tuto-ropettajansa kanssa. Ensimmäisenä opiskeluvuotena kehityskeskustelussatarkastellaan opiskelijan itselleen laatimaa HOPSia. Toisen ja kolmannenvuoden kehityskeskusteluissa tarkistetaan ja täydennetään HOPSia. Jokai-sessa kehityskeskustelussa opiskelija arvioi opiskeluaan, oppimista, viihty-vyyttä ryhmässä ja koulutusyksikössä, opettajien, tutorien ja henkilöstöntoimintaa, suunnittelee ja asettaa omia tavoitteitaan seuraavalle lukuvuo-delle. Myös ajankohtaisista haasteista ja mahdollisista ongelmista keskus-

��

tellaan, paneudutaan opiskelijan kehittämisehdotuksiin ja suunnitelmiin.Käyty keskustelu kirjataan.

■ Ryhmäpalautetilaisuudet: ryhmäpalautteet koetaan hyväksi ja toimivaksikäytänteeksi koulutusaloilla, joilla niitä järjestetään. Ryhmäpalautekeskus-teluja pidetään yksiköissä opiskelijoiden toiveiden mukaan esim. harjoit-telujakson päätyttyä tai harjoittelun aikana. Ryhmäpalautetilaisuuksia tu-toropettajat järjestävät lukuvuoden aikana omalle ryhmälleen. Niissä onoikeasti mahdollisuus avoimeen keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Use-at ryhmän opettajat osallistuvat tilaisuuksiin.

������ Kv�kansalaisuuteen kasvattaminen haasteellista:kotikansainvälistymisellä merkittävä rooli

Kansainvälistä toimintaa pohdittaessa lähdettiin liikkeelle siitä, miten opiske-lija nähdään kv-toimijana ja miten kasvatamme opiskelijaa/tuemme kasvamis-ta EU-kansalaisuuteen/maailmankansalaisuuteen. LAMK:ssa kv-tiimin jäsenil-le ja EKAMK:ssa opiskelijoille (174 vastausta) ja kv-ryhmälle lähetettiin ky-sely, jossa pyrittiin selvittämään, miten ammattikorkeakouluissa ymmärretääntai pitäisi ymmärtää opiskelijan kasvattaminen kv-kansalaisuuteen.

Kv-toiminnassa voidaan erottaa ainakin neljä erilaista välinettä: opettaja-ja opiskelijavaihto (lähtevät), vaihtoon lähtevien ohjeistaminen ja palautteenhyödyntäminen, yhteistyö vaihtoon tulevien opiskelijoiden ja opettajien kans-sa (tulevat) sekä kansainvälisyys opetuksessa ja menetelmissä. Kansainvälisyysvoi parhaimmillaan olla koko toiminnan lähtökohtainen orientaatio. Kaikissaoppiaineissa voi olla kansainvälisyyttä lisääviä aineksia, koska niiden perustanaolevat tieteet ja taiteet ovat kansainvälisiä. Kyse on tietoisista valinnoista esim.oppimateriaaleja valittaessa.

Opiskelijat vaikuttavat kv-toimintaan ja sen kehittämiseen samalla tavallakuin muuhunkin toimintaan laitoksella (jatkuva vuorovaikutus opettajien jamuun henkilökunnan kanssa, palaute järjestettävistä kv-palveluista sekä opis-kelijaedustus AMK-tason kv-tiimissä ja muissa työryhmissä, esim. ops-työryh-mässä). Opiskelijat ovat aktiivisesti mukana ulkomailta tulevien vaihto-opis-kelijoiden tutortoiminnassa, kehittämässä sitä ja järjestämässä ulkomaalaisilleopiskelijoille ohjelmaa ja muita kv-tapahtumia. Loppujen lopuksi opiskelijatohjaavat kv-toiminnan kehittämistä myös omilla valinnoillaan.

Kansainvälisyyttä olisi mahdollista nykyistä enemmän harjoittaa samassaluokkahuoneessa olevien vaihto-opiskelijoiden tai maahanmuuttajien kanssa.Yleensäkin pitäisi olla enemmän kursseja, joissa suomalaiset ja ulkomaalaisetopiskelijat opiskelevat yhdessä

���

Kv�toimintaan liittyvät hyvät käytänteet

LAMK:■ Kotikansainvälistymisen hyödyntäminen, esimerkkinä talviharjoittelu Le-

villä. Matkailun laitoksen opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa harjoit-telu keskitetysti talvella Levillä parhaaseen joulusesonkiaikaan, jolloinsuurin osa asiakkaista on joulupukkia tervehtimään tulevia ulkomaalaisia.Talvisella harjoitteluajankohdalla pyritään edistämään vuodenaikasidon-naisen, suomalaisen matkailun ja sen tuotetuntemuksen oppimismahdol-lisuuksia sekä vahvistamaan ymmärrystä siitä, millaisia osaamisvaatimuk-sia matkailun kansainvälisyys asettaa. Harjoittelu vahvistaa osaltaan opis-kelijoiden Suomi-tuntemusta.

■ Kv-opiskelijatutortoiminta ja yhteisten tapahtumien järjestäminen.

EKAMK:■ Kansainväliseen vaihtoon valmentaminen: opiskelija käy läpi kehittävän

oppimisprosessin jo vaihtoon valmistautuessaan. Opiskelijan kiinnostustavaihtoon herätellään jo ensimmäisenä lukuvuotena kv-infon avulla. En-nen vaihtoon lähtöä opiskelijan on suoritettava vaihtoon valmentavatverkkokurssit (VALTTERI ja MOONA), joista hän saa myös opintopis-teitä vapaasti valittaviin opintoihinsa. Opiskelija toimii suunnitelmallises-ti ja harkiten sekä kasvaa vastuunottamiseen, mikä on tärkeää kv-jaksoaajatellen. Yksiköiden kv-koordinaattorit tuntevat henkilökohtaisesti hy-vin ulkomaiset partnerit ja käytännön asioista, esim. asuminen, huolehdi-taan hyvin, jolloin opiskelija voi turvallisin mielin lähteä vaihtoon.

■ Kotikansainvälistyminen: vaihtoon tulevilla opiskelijoilla on henkilökoh-tainen suomalainen opiskelijatutor, joka näin pääsee perehtymään vieraa-seen kulttuuriin. Joillain koulutusaloilla suomalainen opiskelija on har-joittelussa kv-opiskelijan parina. Suomalaiset opiskelijat järjestävät erilai-sia tapahtumia ja orientointiohjelmaa kv-opiskelijoille ja tulevat opiske-lijat kertovat omasta kulttuuristaan. Englanninkielisten koulutusohjelmi-en ulkomaalaiset opiskelijat kansainvälistävät ilmapiiriä yksiköissä.

■ Venäjään liittyvät opinnot: EKAMK:n strategiassa Venäjä on yhtenä pai-nopistealueena ja ammattikorkeakoulu on laatinut ensimmäisen Venäjä-strategiansa vuonna 2007. Opiskelijat voivat suorittaa monenlaisia venä-jäopintoja, esim. kansainvälisen kaupan yksi suuntautumisvaihtoehto onvenäjänkauppa. Opintojaksoina on tarjolla lähialuerakentaminen ja lähi-aluematkailu. Työharjoittelu Venäjällä on alkanut viime vuosina voimak-kaasti kasvaa, myös opiskeluvaihtoa ja opintomatkoja tehdään Venäjälle.

���

Koko prosessin merkittävimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että tärkeä tee-ma (korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana) nostettiin esille. Am-mattikorkeakouluissa toki pohditaan opiskelijan roolia esim. opetuksen kehit-tämisessä, mutta aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamisen näkökulma on laa-jempi haaste. Nyt on alustavaa näkemystä siitä, miten LAMK:ssa ja EKAMK:s-sa nähdään opiskelija yhteiskunnallisena toimijana ja miten olemme tukeneetopiskelijan kasvamista aktiiviseen kansalaisuuteen ja myös maailmankansalai-suuteen. Ammattikorkeakoulujen yhteisessä prosessissa saattoi nousta esilleenemmän kehittämiskohteita kuin hyviä käytänteitä, mutta osasyynä tähän onprosessin lyhyt kesto ja osittain heikko kattavuus AMK-tasolla. Kaikki hyviäkäytäntöjä ei ehditty ”kaivaa” esille. Toisaalta kehittämiskohteiden tunnistami-nen ja niihin panostaminen synnyttää jatkossa uusia hyviä käytänteitä ja pro-sessin aikana käynnistynyt yhteistyö voi johtaa uusiin yhteistyöprojekteihinammattikorkeakoulujen välillä.

���� Kemi�Tornion ammattikorkeakouluja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu –opiskelijan osallisuuden ja vaikuttamisenkäytännöt

Voitto Kuosmanen Janne Okkonen Marianne Järvinen Sami Kokko

������ Arvioinnin toteutus

Kemi-Tornion ja Kymenlaakson opiskelijan osallistumismahdollisuuksien käy-täntöjen tarkastelun kohteeksi otettiin osallistumisen ja vaikuttamisen käytän-töjen kokonaisuus.

Kemi-Tornion AMK:n käytäntöjen arviointi tapahtui itsearvioinnin avul-la lokakuussa 2006. Arviointia varten muodostettiin dialogiparit: 1. Toimialo-jen johto + koulutuksen vastuuhenkilöt vs. toimialan opiskelijayhdistys. 2.Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta KETOAKKU vs. ammattikorkea-koulun johto. Palvelun tuottajan ja palvelun käyttäjän välille rakennettiin tie-toisesti dialoginen jännite, jossa palvelun käyttäjällä oli mahdollisuus arvioidapalvelun tuottajan näkemystä opiskelijan osallisuuden ja vaikuttamisen käy-tännöistä. Tapaamisiin osallistui 24 koulutuksen toteuttajaa (rehtori, koulutus-johtaja, kehitysjohtaja, toimialajohtajat, koulutusohjelmavastaavat ja opinto-ohjaajat) sekä viiden opiskelijayhdistyksen hallituksen edustajat. Arvioinnin lo-pussa arvioijat tapasivat ammattikorkeakoulun virkajohdon, jolle annettiin

���

opiskelijoiden palaute heidän osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksestaanammattikorkeakoulussa.

Kymenlaakson AMK:n käytäntöjä selvitettiin aluksi haastattelemalla Kou-volan ja Kotkan toimipisteissä noin 20 opettajaa ja muuta henkilökuntaa sekä30 opiskelijaa. Seuraavassa vaiheessa suoritettiin laajempi sähköpostikysely am-mattikorkeakoulun kaikille opettajille ja opiskelijoille. Kyselyssä haluttiin tar-kentaa opiskelijoiden vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia opetuksen si-sältöön, projekteihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan. Opettajien vastauksiatuli noin 40 ja opiskelijoiden vastauksia noin 130.

������ Arvioinnin tulokset

Tulokset selvitettiin seuraavien teemojen avulla:– Päätöksentekoon osallistuminen ja vaikuttaminen– Opetussuunnitelmaan ja opetukseen osallistuminen ja vaikuttaminen– Harjoitteluun, projekteihin, työelämätutkimukseen ja -kehittämiseen

osallistuminen ja vaikuttaminen.

Kemi-Tornion ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen käytäntöjä, joissaopiskelija on osallisena ja vaikuttajana voidaan esittää seuraavan sivun taulu-kossa (Taulukko 4).

Tehdyssä selvityksessä tuli ilmi, että noin 5 – 10 prosenttia korkeakoulu-opiskelijoista on aktiivisia toimijoita AMK:n eri toiminnoissa. Ammattikor-keakoulujen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijaa aktiiviseksi kansalaiseksi.Tämä kasvu voi parhaimmillaan olla kehitystä opiskelijasta asiantuntijaksi jaasiakkaasta kumppaniksi. Molemmat ”muodonmuutokset” kiinnittyvät olen-naisesti opiskelijan mahdollisuuteen olla osallinen ja vaikuttaja koko 3,5–4vuotta kestävän opintoprojektin ajan.

Sekä Kymenlaakson että Kemi-Tornion ammattikorkeakouluissa on pal-jon käytäntöjä, joissa opiskelijalle on varattu aktiivisen osallistujan rooli. Mo-lempien ammattikorkeakoulujen hallituksessa on lainmukainen opiskelijaedus-tus, ammattikorkeakoulujen johdot tekevät sisäisiä auditointeja ja tapaavatopiskelijayhdistysten edustajia. Myös toimialojen ja opiskelijayhdistysten kes-ken on tapaamisia. Ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa on aktiivi-seen kansalaisuuteen liittyviä sisältöjä. Periaatteessa opiskelijoilla on molem-missa ammattikorkeakouluissa aktiivinen rooli myös palautteen antamisessasekä erilaisessa työelämäyhteistyössä.

��

Taulukko �� Opiskelija osallisena ja vaikuttajana Kemi�Tornion ja Kymenlaaksonammattikorkeakouluissa (x � on käytäntö)

Kemi�Tornion ammattikorkeakoulussa on seuraavia hyviä käytäntöjä:

■ Säännölliset kehittämiskeskustelut opiskelijaryhmien kanssa■ Opiskelijan osallistuminen toimialan johtoryhmätyöhön■ Opiskelijan osallistuminen työelämän ja koulutuksen yhteisen neuvotte-

lukunnan työhön■ Yhdyshenkilöjärjestelmä, jonka kautta opiskelijoiden palaute ja vuoropu-

helu opettajien kanssa tapahtuu.

Osallistumisen jaOsallistumisen jaOsallistumisen jaOsallistumisen jaOsallistumisen ja TekniikanTekniikanTekniikanTekniikanTekniikan Kaupan jaKaupan jaKaupan jaKaupan jaKaupan ja Sosiaali� jaSosiaali� jaSosiaali� jaSosiaali� jaSosiaali� ja LuonnonvaraLuonnonvaraLuonnonvaraLuonnonvaraLuonnonvaravaikuttamisen areenavaikuttamisen areenavaikuttamisen areenavaikuttamisen areenavaikuttamisen areena toimialatoimialatoimialatoimialatoimiala kulttuurin alakulttuurin alakulttuurin alakulttuurin alakulttuurin ala terveysalaterveysalaterveysalaterveysalaterveysala ja liikenneja liikenneja liikenneja liikenneja liikenne

Kemi�Kemi�Kemi�Kemi�Kemi� KymiKymiKymiKymiKymi Kemi�Kemi�Kemi�Kemi�Kemi� KymiKymiKymiKymiKymi Kemi�Kemi�Kemi�Kemi�Kemi� KymiKymiKymiKymiKymi Kemi�Kemi�Kemi�Kemi�Kemi� KymiKymiKymiKymiKymiTornioTornioTornioTornioTornio TornioTornioTornioTornioTornio TornioTornioTornioTornioTornio TornioTornioTornioTornioTornio

Viralliset ja epäviralliset osallistumisen ja vaikuttamisen käytännötViralliset ja epäviralliset osallistumisen ja vaikuttamisen käytännötViralliset ja epäviralliset osallistumisen ja vaikuttamisen käytännötViralliset ja epäviralliset osallistumisen ja vaikuttamisen käytännötViralliset ja epäviralliset osallistumisen ja vaikuttamisen käytännöt

AMK:n hallitus x x x x x x xSisäiset auditoinnit x x x x x x xToimialan johtoryhmä x x xAMK-johdon jaAMK-opyn tapaamiset x x x x x x xToimialajohdon jaOPY:n tapaamiset x x x x x x xNeuvottelukunta x x x xTutortoiminta x x x x x x x

Opetussuunnitelmaan ja opetukseen osallistuminen ja vaikuttaminenOpetussuunnitelmaan ja opetukseen osallistuminen ja vaikuttaminenOpetussuunnitelmaan ja opetukseen osallistuminen ja vaikuttaminenOpetussuunnitelmaan ja opetukseen osallistuminen ja vaikuttaminenOpetussuunnitelmaan ja opetukseen osallistuminen ja vaikuttaminen

Opetussuunnitelma x x x x x x xOpetussuunnitelmatyöOpetus x xHOPSit x x x x x xPalautteen kautta vaikuttaminenOpintojaksopalaute x x x x x x xKehittämiskeskustelut x x x xTiedotusvastaava xEdushenkilö x x

Harjoittelu projektit työelämätutkimus ja �kehittäminenHarjoittelu projektit työelämätutkimus ja �kehittäminenHarjoittelu projektit työelämätutkimus ja �kehittäminenHarjoittelu projektit työelämätutkimus ja �kehittäminenHarjoittelu projektit työelämätutkimus ja �kehittäminen

Harjoittelu x x x x x x xProjektit x x x x x x xT&k x x x x x x x

���

Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa hyviä käytäntöjä ovat:

■ Opetuksen laatu -työryhmä, johon opiskelijat voivat osallistua vapaasti■ Kritiikkipäivät, joissa opiskelijat voivat vapaasti antaa palautetta opetuk-

sesta.

Kehitettäviä käytäntöjä Kemi�Tornion ja Kymenlaaksonammattikorkeakouluissa:

■ Opiskelijan osallistuminen kaikkien asioiden valmisteluun ja päätöksen-tekoon kumppanina

■ Opiskelijan mahdollisuus osallistua opetussuunnitelmatyöhön■ Opintopalautejärjestelmä on kehitettävä niin, että palautteen vaikutus tu-

lee esiin vastapalautteen kautta■ T&k-toiminnan tiedottamista kehitettävä. Kaikilla opiskelijoilla oltava ta-

sapuolinen mahdollisuus osallistua tutkimus- ja kehitystoimintaan■ Jokaisella opiskelijalla tulee olla henkilökohtainen opiskelusuunnitelma,

joka antaa mahdollisuuden kehittyä asiantuntijaksi ja kansalaisvaikutta-jaksi.

Yhteenveto

Osallisuuteen ja vaikuttamiseen kasvamisessa suuri merkitys on ammattikor-keakoulun ilmapiirillä: onko ilmapiiri mukaan ottava vai pois sulkeva. Ilma-piirin lisäksi haasteena on, että osallistumisen muodoissa on todellista sisältöäja käytäntöjä, joissa todellinen osallisuus toteutuu.

������ Hyvät käytännöt Kemi�Tornionja Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa

Kymenlaakson ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut nostavat vertailukehit-tämisen tuloksena hyviksi osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasva-misen käytännöiksi seuraavat:■ Säännölliset kehittämiskeskustelut opiskelijaryhmien kanssa■ Opetuksen laatutyöryhmät■ Kritiikkipäivät, joissa opiskelijat voivat vapaasti antaa palautetta opetuk-

sesta■ Osallistuminen toimialan johtoryhmätyöhön■ Työelämän ja koulutuksen yhteiset neuvottelukunnat opetussuunnitel

mien kehittämisen välineenä.

���

�� HAAGA�HELIAammattikorkeakouluToimituskunta Ari Hälikkä Tiina Junkkari ja Karoliina Viitasalo

���� Arviointiprojektin prosessikuvaus

������ Tuumasta toimeen

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) pyysi 22.5.2006 lähettämässään kir-jeessä korkeakouluja nimeämään ”Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisenatoimijana” -arviointiin kaksi korkeakoulun edustajaa 15.8.2006 mennessä.HAAGAn ja Helian edustajat valittiin ja vahvistettiin KKA:lle elokuun lop-puun mennessä.

HAAGAn ja Helian yhdistymisprosessin edetessä, uuden HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun aloittaessa toimintansa 1.1.2007, sovittiin joedustajia nimettäessä, että HAAGA ja Helia sekä niiden opiskelijakunnat te-kisivät hankkeessa yhteistyötä ja muodostaisivat arvioinnissa vertaisarviointi-parit.

Yhdistymisprosessi ja siihen liittyvät valmistelutoimet HAAGA- ja He-lia-yhteisöissä edesauttoivat nopeaa liikkeelle lähtöä laveaksi arvioidun toi-meksiannon pohjalta. Ennen ja jälkeen hankkeen aloitusseminaarin (25.9.)projektin rajauksista käytiin sähköpostikirjeenvaihtoa. Arviointikohteiden va-linta tehtiin lokakuussa (12.10.2006).

������ oHHoi – opiskelija HAAGAssa ja Heliassa osallistuuinnokkaasti

Korkeakouluopiskelijan osallistumista ja osallistamista korkeakouluyhteisöönesiteltiin HAAGA-HELIAn nimetylle operatiiviselle johtoryhmälle työnimel-lä ”oHHoi – opiskelija HAAGAssa ja HELIAssa osallistuu innokkaasti” vielälokakuussa. Projektisuunnitelma laadittiin siten, että työskentely jakaantuivuodenlopun 1) määrittelyvaiheeseen 2) aineiston keruuseen sekä 3) sen jä-sentämiseen ja analysointiin. Neljäs (4) vaihe, raportointi, sovittiin tehtäväksivuodenvaiheen jälkeen uuden ammattikorkeakoulun aloitettua toimintansa.

Nimetyt edustajat pitivät valmistelun kuluessa neljä (4) kokousta, yhdenkunkin projektisuunnitelmassa sovitun vaiheen päätteeksi.

Vertaisarvioinnin kyselyaineistot laadittiin matriisimuotoon. Sekä korkea-koulujen että opiskelijakuntien keskuudessaan laatima kysely noudatteli samaa

���

jäsentelyä. HAAGAssa kysely toimitettiin ohjaustoiminnasta vastaavalle tiimil-le, joka vastasi siihen sopimansa työnjaon mukaisesti. Tiimiin kuului seitse-män (7) henkilöä ja he edustivat ammattikorkeakoulun eri yksiköitä toimienopettajina, ohjelmajohtajina tai opetuksen tukipalveluissa. Heliassa kysely or-ganisoitiin ja toteutettiin koulutusohjelmapäälliköiden (KOMA) ryhmänavustamana.

Kansallisessa väliseminaarissa (29.11.2006) oli käytettävissä jo kyselyn pe-rusteella ja matriisin pohjalta laadittu yhteenveto vertaisarvioinnin tuloksista.

���� Arvioinnin tulokset

Lähtökohtaisesti tehtävän asettelu: arvioitsijana korkeakoulu ja arvioinninkohteena ”Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana” tuntui epä-määräiseltä. Korkeakoulun kannalta käytiin keskustelua siitä, mikä ylimalkaanon korkeakoulun tehtävä ja miten se voisi olla erillinen ”muusta” yhteiskun-nasta. Opiskelija, joka jo opiskelun aikana ja valmistuttuaan menee töihin, onmitä suurimmassa määrin yhteiskunnan aktiivinen osallistuja. Keskusteltiin sii-tä, mikä on korkeakoulun intressi ja mahdollisuuskaan vaikuttaa opiskelijoi-densa toimintaan politiikassa tai vapaaehtoissektorilla. Oltiin myös sitä mieltä,että aktiivisuus oppilaitoksen sisällä yleensä tarkoittaa myös aktiivisuutta kor-keakoulun ulkopuolella. Toisaalta uuden ammattikorkeakoulun näkökulmastahaluttiin sellainen määrittely, joka rajaisi tarkasteltavan alueen sellaiseksi, ettäkorkeakoululla olisi mahdollisuus vaikuttaa siihen ja joka tukisi sen oman toi-minnan kehittämistä. Päädyttiin rajaamaan ”yhteiskunta” korkeakoulun sisäänja arvioimaan HAAGA-HELIAn opiskelijan roolia sekä henkilöstön että opis-kelijayhteisön näkökulmista. Tarkastelunäkökulmina puhuttiin osallistamisestaja osallistumisesta. Konkreettisena kysymyksenä oli: ”Miten Haaga(ssa)–He-liassa tuetaan opiskelijan liittymistä korkeakouluyhteisöön?”

������ Opiskelijan osallistaminen

Korkeakoulujen arviointineuvoston käynnistämässä projektissa ”Opiskelijaopetuksen laadun arvioinnissa” pohdittiin opiskelijan roolia asiakkaana.(KKA:n julkaisusarja 16:2006: Hanna Alaniska (toim.): Opiskelija opetuksenlaadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvosto). OOLA-projektissatultiin siihen tulokseen, että opiskelijan roolia ei voida määritellä yksiselittei-sesti, vaan opiskelija kehittyy asiakkaasta yhteistyökumppaniksi. OOLA-pro-jektissa syntynyt ajatus opiskelijan kasvamisesta asiakkaasta yhteistyökump-paniksi palveli myös nyt annetun arviointitehtävän tarkastelemista. Selvitys-tehtävänä haluttiin saada selville, miten opiskelija ohjataan Haagassa ja He-

���

liassa opiskelijaksi, työelämään ja asiantuntijaksi. Miten tuo ohjaaminen to-teutetaan, toisaalta opiskelijoiden keskuudessa osallistumisena ja korkeakoulunkautta osallistamisena.

Nykykäytänteiden selvittämiseksi tehtiin kyselylomake, jolla pyrittiin saa-maan oikea, muttei liian yksityiskohtainen tieto siitä, miten eri yksiköissä toi-mitaan. Vastaajiksi valittiin kummastakin organisaatiosta toiminnasta vastuulli-sia. Tietoisena siitä, että eri käytäntöjen vastakkainasettelu saattaisi tuoda tur-hia paineita, projektiryhmä teki päätöksen, ettei saatua aineistoa jaeta sellaise-naan eteenpäin.

Kyselylomake muotoiltiin matriisiksi, joka jäsennettiin edellä mainittui-hin kolmeen osioon, ohjaaminen■ opiskelijaksi■ työelämään■ asiantuntijaksi.

Osallistamisen näkökulmasta painopiste oli opiskelijaksi ohjaamisessa, koska seoli käytännössä ensimmäinen asia, jonka HAAGA-HELIA ammattikorkea-koulu kohtasi tammikuussa 2007 toiminnan käynnistyessä. Tavoitteena on, ettäuusi korkeakoulu näyttäytyy yhteneväisenä ja samanarvoisena kaikkia opin-tonsa aloittavia kohtaan riippumatta siitä, mihin yksikköön opiskelija on liit-tymässä. Työelämään ja asiantuntijuuteen ohjaamista pidettiin kuitenkin niintärkeinä, ettei niitä haluttu jättää kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Arvioin-nin tavoitteena oli tuottaa vallitsevista käytänteistä tietoa, joka tukisi uudenammattikorkeakoulun toimintojen kehittämistä.

Opiskelijaksi ohjaamisen osalta kysymykset ryhmiteltiin edelleen neljääntarkastelualueeseen:■ ennakkoaineisto■ aloituspäivien/orientointiviikon organisointi ja ohjelma■ opiskelijoiden tutor-toiminta■ opiskelemaan oppiminen.

Kaikissa tarkastelukohteissa pyrittiin yksiselitteisiin kysymyksiin: Mitä? Kuka?Miten? Esimerkiksi:■ Mitä aineistoa/materiaalia lähetätte valitulle opiskelijalle hyväksymiskir-

jeen yhteydessä?■ Ketkä käytännössä osallistuvat aineiston tuottamiseen?

Osoittautui, että matriisimuotoon laadittu kyselylomake (MS Wordin tauluk-ko) ohjasi hyvin vastaajia ja vastaukset pysyivät ”hallittavan pituisina”. Anne-tut vastaukset osoittivat, että toimintatavat poikkeavat yksiköittäin. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun toiminnan käynnistäminen pakottaa uusimaan

���

ja uudistamaan erilaisia oppaita ja esitteitä. Tehtyä kyselyä käytettiin paikallis-tamaan sellaiset asiat, joissa mahdollisimman hyvin voitaisiin toisaalta auttaatoimijoita ja toisaalta varmistaa yhteneväinen asiasisältö. Koska opiskelijoilletuotettavaa ohjausmateriaalia tarvitaan kolmella kielellä (suomeksi, ruotsiksi jaenglanniksi), haluttiin paikallistaa käännettävän aineiston määrä.

Projektiryhmä ei ryhtynyt erittelemään käytössä olevia erilaisia toimin-tatapoja vaan kokosi saaduista vastauksista tulosmatriisin, joka jo pitää sisäl-lään ehdotuksen toimintojen kehittämiseksi. Tulosmatriisissa toiminta jäsen-nettiin organisaation kannalta neljään tasoon:■ HAAGA-HELIA amk-taso■ Koulutusalakohtainen■ Yksikkökohtainen■ Koulutusohjelmakohtainen.

Koska samaan tulosmatriisiin haluttiin saada kattavasti kyselyssä saatu aineisto,käytettiin sisällön havainnollistamiseen värikoodeja. Värikoodein erotettiin toi-sistaan materiaalit, toimijat ja menetelmät/keinot.

Syntynyt tulosmatriisi toimii hyvin keskustelun pohjana kun HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun toimintaa ja organisaatiota kehitetään.

Työelämään ja asiantuntijuuteen ohjaamisen osalta tulokseksi voidaan las-kea tietoisuus siitä, miten eri tavalla sekä työharjoittelu että opinnäytetyöoh-jaus eri yksiköissä uuden amk:n toiminnan käynnistämisen hetkellä hoidetaan.

Kaiken kaikkiaan kysymysmatriisi ja tulosmatriisi olivat riittäviä osoitta-maan, miten paljon kehittämistyön tarvetta on. Toisaalta tulosmatriisi näyttäämallintavan hyvin toiminnan organisoimisen HAAGA-HELIAn eri toimin-tatasoille. Vastaavaa tapaa voitaneen ainakin osittain käyttää apuna toiminta-prosesseja mallinnettaessa.

������ Opiskelijan osallistuminen

Helian opiskelijat HAMKY ry ja Haagan opiskelijakunta Ranka ry vastasivatprojektin osuudesta ”Opiskelijoiden osallistuminen opiskelijatoimintaan jaopiskelijayhteisöön”. Näkökulman ja sitä kartoittaneet kysymykset muotoili-vat yhdistysten koulutuspoliittiset vastaavat. Yhdistysten hallitukset käsittelivätkysymyksiä ja vastasivat niihin yhdistysten kokouksissa. Hallitusten jäsenillä olilaaja kokemus opiskelijoiden aktiivitoiminnasta, joten heidän katsottiin ole-van pätevimpiä vastaamaan kysymyksiin. On huomioitava, että kartoitus olipidettävä suppeana projektin tiukan aikataulun vuoksi.

Kysymykset jaoteltiin kategorioihin ennakkoaineisto, aloituspäivät/orien-taatioviikko, opiskelijoiden tutortoiminta ja opiskeluaika ensimmäisten viik-kojen jälkeen. Hallituksilta kysyttiin esimerkiksi, minkälainen kuva opiskeli-

��

jakunnista välittyy hakijoille ennakkomateriaalien perusteella, miten uudetopiskelijat otetaan vastaan kouluun ja opiskelijatoimintaan, miten tutorit toi-mivat, miten opiskelijoille tiedotetaan mahdollisuuksista osallistua aktiivitoi-mintaan ja miten heitä motivoidaan osallistumaan sekä miten ammattikorkea-koulu suhtautuu opiskelijatoimintaan.

Molemmat opiskelijakunnat korostivat vastauksissaan, että koska opiske-lija-aktiiveja ei ole koskaan liikaa, on uusiin opiskelijoihin saatava hyvä kon-takti alusta lähtien. Yhteyttä on myös pidettävä yllä koko opiskeluaikana. En-sikontakti hakijaan saadaan, kun hakijalle hyväksymiskirjeen mukana lähete-tään opiskelijakunnan tervehdyskirje (aiemmin HAMKY, nykyisin HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGA). Kirjeen tulee ohjata opiskelija opiskelija-kunnan internetsivuille hakemaan lisätietoa opiskelijakunnasta ja opiskelija-elämästä. Heti ensimmäisinä koulupäivinä on opiskelijakunnan esittelyjen, tu-toroinnin ja erilaisten tiedotteiden avulla annettava positiivinen ja vastuulli-nen kuva opiskelijatoiminnasta. Opiskelijoita on rohkaistava kysymään ja ot-tamaan selvää. Heidät on vakuutettava siitä, että kaikki eri opiskelijayhdistyk-set toimivat ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden voimin ja heidän edukseen.Tutoroinnin osalta painotettiin, että tutorien on erityisen tärkeää muistaa vas-tuullinen roolinsa, koska alkuaikoina opiskelijatoiminta henkilöityy uudenopiskelijan silmin pitkälti tutoreissa. Tutoreilla voi olla ratkaiseva merkitys sii-hen, osallistuvatko uudet opiskelijat myöhemmin opiskelijatoimintaan. Tuto-reiden on saatava hyvä tutorkoulutus, heillä on oltava oikea asenne toimin-taan ja heidän on voitava antaa uusille opiskelijoille oikeaa tietoa riittävästioikeaan aikaan.

Kysymyksillä kartoitettiin myös eri tapoja, joilla koulutusohjelmien tu-torit pitävät yhteyttä uusiin opiskelijoihin (fuksit) ensimmäisen lukukaudenaikana. Tämä oli tärkeää, koska uusi ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIA olialoittamassa toimintansa ja tutoroinnista vastaa tulevaisuudessa uusi opiskeli-jakunta HELGA, jonne on koottava kaikki olennainen tieto tutoroinnin to-teuttamisesta ammattikorkeakoulun eri yksiköissä. Tavat vaihtelivat yksiköidenja koulutusohjelmien mukaan.

Tutorien fukseille järjestämät tilaisuuksien, opiskelijakuntien ja muidenopiskelijayhdistysten järjestämien tapahtumien, opiskelijakunnan oman lehdensekä internetsivujen todettiin olevan tärkeimpiä keinoja pitää opiskelijoihinyhteyttä ja välittää heille tietoa. Haastavammaksi hallituksen kokivat uusienopiskelija-aktiivien houkuttelemisen mukaan toimintaan ja nykyisten aktiivi-en pitämisen edelleen mukana toiminnassa. Keinoiksi mainittiin koulutus, ak-tiivien tapahtumat, opintopisteet, kokemus luottamustoimista ja yhteistyöstäkorkeakoulun kanssa, verkostoitumisen hyödyt, mahdollisuus vaikuttaa tutkin-toonsa, opetukseen ja tutorointiin sekä vastapaino varsinaiselle opiskelulle.

���

Hallitusten jäsenet totesivat, että opiskelijakuntien ja -yhdistysten kulloisilla-kin toimijoilla (persoona, asenne, aktiivisuus) on lisäksi suuri vaikutus siihen,miten tervetulleiksi opiskelijat kokevat olevansa aktiivitoimintaan.

Kehittämistä hallitusten mielestä kaipasivat opiskelijakuntien internetsi-vut (tilanne paranee uuden opiskelijakunnan myötä), tiedotus aktiivitoimin-nan eduista ja eri tavoista osallistua siihen, mainostus opiskelijakunnan järjes-tämistä tapahtumista, ulkomaalaisten opiskelijoiden huomioiminen (tärkeim-mät materiaalit englanniksi ja ruotsiksi, innostaminen mukaan toimintaan),opiskelijayhdistysten ja opiskelijakunnan tiedon siirtäminen uusille toimijoil-le ja opiskelijakuntien toiminnan avoimuus. Opiskelijatoiminnasta pitäisi myössaada nykyistä enemmän opintopisteitä.

Opiskelijakuntien yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa sujui eri yh-teyksissä eri tavoin. Hallitusten jäsenten kokemukset yhteistyöstä vaihtelivatpaljon. Ongelmallisena pidettiin, etteivät ammattikorkeakoulujen henkilökun-nan jäsenet tunne opiskelijatoimintaa, opiskelijoita ei aina kuunnella ja ettäesimerkkisiksi Heliassa ei ollut selkeästi nimettyä henkilöä, joka olisi ollut vas-tuussa yhteydenpidosta opiskelijajärjestöihin. Byrokratian paljous ja henkilö-kunnan toisinaan osoittama negatiivinen, vähättelevä tai välinpitämätön asen-ne opiskelijatoimijoita kohtaan koettiin motivaatiota heikentäviksi ja ongel-malliseksi uusia opiskelijatoimijoita värvättäessä. Henkilökunnassa ja johdossaon tosin monia sellaisiakin henkilöitä, jotka ovat valmiita auttamaan ja kuun-telemaan opiskelijoita.

���� Lopuksi

Opiskelija HAAGA-HELIAssa osallistuu innokkaasti – oHHoi-projektin tuo-tokset opiskelijan onnistuneesta aktivoimisesta opiskeluympäristöönsä voi ly-hyesti tiivistää viiteen kohtaan:

������ Osallistamisen kannalta

Aloittavan opiskelijan tukeminen on tärkeää

Ammattikorkeakoulun rooli prosessissa, jossa sisään tulevasta opiskelijasta kas-vaa asiantuntija työelämään, on keskeisin opintojen alkuvaiheessa. Ohjauksenmerkitys opintojen käynnistymiseen ja opiskelijan motivoitumiseen on suuri.

���

Opiskelijoiden opettajien ja työelämän asiantuntijoiden välinen jaettuasiantuntijuus tuottaa tulosta

Opiskelun siirtyessä yhä enemmän elinikäiseen oppimiseen tulisi muistaa huo-mioida myös opiskelijoiden osaaminen ja mahdollistaa jaettu asiantuntijuus,jossa opettajan tuella tehdään oppimistekoja yhdessä työelämän edustajienkanssa.

Ulkomaalaiset tutkinto�opiskelijat pitää huomioida erikseen ja huolella

HAAGA-HELIAn ammattikorkeakoulussa on 550 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa yli 50 eri maasta. Jo hakuvaiheessa on muistettava, että heillä onusein puutteelliset tai jopa virheelliset tiedot suomalaisesta koulutusjärjestel-mästä. Hakuinformaatioon, erillisten informaatiotilaisuuksien ohjelmaan, käy-tännön tutorointiin, harjoittelun tukeen sekä ”ulkomaalaisten iltoihin” käy-tetty aika tuo itsensä takaisin.

������ Osallistumisen kannalta

Perehdytys kannattaa

Ammattikorkeakouluissa opiskeluaika on lyhyempi kuin yliopistoissa, minkävuoksi ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien toimijat vaihtuvat nopeassatahdissa ja pitkän tähtäimen suunnitelmien toteutus voi olla haastavaa. Toi-minnalle on asetettava realistisia tavoitteita olosuhteet huomioiden. Uudet toi-mijat on perehdytettävä huolellisesti, jottei opiskelijakunnan työ ala alusta jokavuosi.

Tutorointi tuo tulosta

Onnistunut tutorointi sitouttaa uusia opiskelijoita ammattikorkeakouluyhtei-söön ja aktivoi heitä kehittämään opiskeluympäristöään. Tutorointi tarvitseetuekseen tutorien, tutorvastaavien ja ammattikorkeakoulun jatkuvan dialoginja yhteisen näkemyksen tutoroinnin toteuttamisesta.

���

�� Hämeen ammattikorkeakoulu Keski�Pohjanmaan ammattikorkeakoulu jaMikkelin ammattikorkeakoulu – opiskelijanmonet roolit yhteiskunnallisena toimijanaMervi Friman Kalevi Niemi Paula Salonen

���� Arviontiprosessi

Aktiivisen kansalaisen idea on osuvasti kiteytetty Immanuel Kantin kirjoitta-massa esseessä Mitä on valistus? Sen mukaan valistuneen kansalaisen tunteesiitä, että hän on kasvanut ulos itse aiheutetusta henkisen alaikäisyyden tilasta.Käytännössä se tarkoittaa kykyä oman järjen julkiseen käyttöön – ilman auk-toriteettien johdatusta. Myös korkeakouluyhteisössä kantilainen valistuksenidea on edelleen ajankohtainen. Tukevatko oppilaitoksen kulttuuri, opetus taipäätöksenteon prosessit osallistumista? Kansalaiseksi ei synnytä, mutta kansa-laiseksi voidaan kasvaa ja kasvattaa. Osallistuminen oman lähiyhteisönsä asi-oista päättämiseen voi antaa opiskelijalle sellaista tiedollista, taidollista ja arvo-pohjaista osaamista, joka paitsi jättää jälkensä, myös kantaa pitkälle.

Tämän artikkelin vertaisarvioinnin partnereiksi valikoituivat Hämeen,Keski-Pohjanmaan ja Mikkelin ammattikorkeakoulut. Kaikki kolme ovat mo-nialaisia ja maakunnallisia korkeakouluja, mitä pidettiin hyvänä lähtökohtanaajatellen arvioinnin tulosten siirrettävyyttä. ”Korkeakouluopiskelija yhteiskun-nallisena toimijana’ on arviointikohteena moniulotteinen. Ryhmän ensimmäi-sessä tapaamisessa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa sitä pyrittiin ra-jaamaan mindmap-menetelmällä. (Liite 14. Hämeen ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluja Mikkelin ammattikorkeakoulu – MindMap ar-viointikentästä).

Arviointikohteet päätettiin ryhmitellä viiden teeman alle:1) Opiskelija korkeakouluyhteisön päätöksentekijänä2) Opiskelija ammattikorkeakoulunsa uudistajana3) Opiskelija oman kulttuurinsa tuottajana4) Opiskelijan aktiivisuutta tukevat opinnot ammattikorkeakoulussa5) Opiskelija alueellisena, kansallisena ja globaalina toimijana.

Sovimme, että ennen toista tapaamista kukin ammattikorkeakoulu kirjoittaaomasta näkökulmastaan teemoista 1 ja 2 ja tämän lisäksi Keski-Pohjanmaaalustaa teeman 3, Mikkeli teeman 4 ja Häme teeman 5. Toinen tapaaminen

��

pidettiin Hämeen ammattikorkeakoulussa, jolloin paneuduttiin opiskelijanrooliin korkeakoulun päätöksenteossa. Projektin välietappi oli Korkeakoulu-jen arviointineuvoston järjestämä seminaari Helsingissä 22.11.2006, jossa ku-kin ryhmä piti alustuksen oman arviointiprosessinsa etenemisestä. Kolmannes-sa tapaamisessa Mikkelissä keskityttiin vertailemaan opiskelijakunnan ja opis-kelijoiden roolia oman kulttuurinsa tuottajana sekä opiskelijan aktiivisuuttatukevien opintojen asemaa eri koulutusaloilla.

Arviointiprosessissa hyödynnettiin monipuolisia työskentelytapoja ja -tekniikoita. Kasvokkaisten tapaamisten lisäksi käytiin videoneuvotteluja. Ryh-mälle luotiin myös oma verkkotyöskentelyn alusta Hämeen ammattikorkea-koulun Moodle-ympäristöön. Se koettiin sekä taloudelliseksi, demokraattisek-si että yhteisölliseksi tavaksi viedä hanketta eteenpäin. Ryhmässä oli avoin javälitön henki, mikä varsinkin oman toimen ohella tehtävässä työssä ei ole vä-häpätöinen asia! Ajoittaista epätietoisuutta aiheuttivat arviointihankkeen väl-jät raamit sekä epäselvyys siitä, millaista lopputuotosta projektilta odotettiin.Toisaalta työskentelyn aikana koettiin aidosti, että on olemassa paljon uusiaaktiivista kansalaisuutta tukevia käytänteitä, jotka ovat siirrettävissä ammatti-korkeakoulusta toiseen.

Ryhmässä oli kustakin ammattikorkeakoulusta sekä henkilöstön ja opis-kelijoiden edustus. Hämeen ammattikorkeakoulusta mukana olivat tutkijaMervi Friman, opiskelijakunnan puheenjohtaja Tanja Mattila ja tutkimusas-sistentti Jarno Jakonen, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta projekti-päällikkö Paula Salonen, laatupäällikkö Maarit Sorvisto ja opiskelijakunnanpääsihteeri Antti Pihkakoski sekä Mikkelin ammattikorkeakoulusta tulosalue-johtaja Kalevi Niemi, yliopettaja Katja Komonen, lehtori Heikki Kuokka sekäopiskelijakunnasta Anna Tompuri, Tero Kokkonen ja Joonas Hämäläinen. Ar-vioinnin tavoitteista, työmuodoista ja etenemisestä laadittiin yhteinen, ammat-tikorkeakoulujen intranetissa julkaistu tiedote.

���� Arvioinnin tulokset

������ Opiskelija korkeakouluyhteisön päätöksentekijänä

Opiskelijan rooli korkeakouluyhteisön hallinnollisena päätöksentekijänä onvarsin samankaltainen kaikissa ammattikorkeakouluissa. Keskeisissä hallintoeli-missä ja työryhmissä on opiskelijaedustus. Ainakin virallisesti opiskelijoidenkuulemista siis pidetään tärkeänä. Toisaalta opiskelijakunnan oma aktiivisuusvaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka pitkälle opiskelijan ääni kantaa. Opiske-lijakunnalle on lailla annettu tehtäviä, kuten edustajien valinta ammattikor-keakoulun hallitukseen ja muihin monijäsenisiin toimielimiin. Opiskelijakun-

���

nan tehtävänä on myös toimia jäsentensä yhdyssiteenä, edistää heidän yhteis-kunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yh-teiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä.

Opiskelijakunta työskentelee siis monella sektorilla. Ydintoimintaa onkuitenkin valvoa opiskelijoiden etua. Ammattikorkeakoulun sisällä sitä valvo-taan osallistumalla työryhmätyöskentelyihin ja kertomalla opiskelijoiden nä-kökulma asioihin. Valtakunnallisissa asioissa opiskelijakunnat vaikuttavat Suo-men Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto – SAMOK ry:n kautta.Toiminnallaan opiskelijakunta pyrkii kehittämään ammattikorkeakoulun yh-tenäistä opiskelijakulttuuria, koulutusta, sosiaalisia ja muita etuisuuksia sekäopiskelijoiden viihtyvyyttä.

Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa taloudellisestivuosittaisella yleisavustuksella sekä tapauskohtaisesti eri toimintoihin. Opiske-lijakunnat voivat myös ostopalvelusopimuksin tuottaa ammattikorkeakouluil-le erilaisia palveluita, kuten tutortoiminnan organisointia. Ammattikorkeakou-lut antavat lisäksi opiskelijakuntien käyttöön tilat kalusteineen ilmaiseksi jaopiskelijakunnat voivat käyttää veloituksetta ammattikorkeakoulun tiloja ko-kouksia, koulutuksia ja tapahtumia varten.

Kuitenkin opiskelijakunnalla on myös monia esteitä osallistua täysivaltai-sesti korkeakouluyhteisön päätöksentekoon. Kun opiskelijajäsenet vaihtuvatammattikorkeakoulun toimielimissä nopeaan tahtiin, eivät he pääse asioihinsisälle tarpeeksi syvällisesti. Opiskelijalle hallinnon puhuma AMKOTA-kieliei myöskään avaudu helposti. Opiskelijat myös toivat esille kokemuksia, ettäheitä ei aina oteta tosissaan. Ammattikorkeakoulun toimipisteiden sijaintiusealla paikkakunnalla sekä jäykät opetusjärjestelyt – läsnäolopakko oppitun-neilla – voivat myös olla myös osallistumisen esteenä. Ammattikorkeakoulu-jen välillä ja saman ammattikorkeakoulun sisälläkin on erilaisia käytäntöjä, mi-ten opiskelijoiden osallistumista kannustetaan esimerkiksi opintopisteidenantamisella.

Toisaalta virallisen päätöksenteon lisäksi opiskelijat voivat vaikuttaa myösinformaalisti. Hyvänä käytänteenä voidaankin pitää sitä, että opiskelijakuntienpuheenjohtajilla ja pääsihteereillä on säännöllinen ja hyvä keskusteluyhteysrehtoriin ja ammattikorkeakoulun muuhun johtoon.

Partneriammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien www-osoitteet ovat:http://www.hamko.fi/, http://www.copsa.fi/, http://www.mamok.fi/.

���

������ Opiskelija ammattikorkeakoulunsa uudistajana

Kaikilla partneriammattikorkeakouluilla on opiskelijoiden kuulemista vartenpalautejärjestelmät, jotka ovat osa ammattikorkeakoulun laatujärjestelmää. Seu-raavassa esitellään kunkin ammattikorkeakoulun hyviä käytänteitä palautteenkeräämisestä, sen julkistamisesta ja hyödyntämisestä. Olennaista tietenkin on,että opiskelijaa ei nähdä vain jälkikäteen palautetta antavana gallup-objektina,vaan laatujärjestelmä tukee vuorovaikutusta ja dialogia, jossa opiskelijalla onaito aloitteen tekijän ja kehittäjän rooli.

Hämeen ammattikorkeakoulussa toteutetaan säännöllisesti joka toinenvuosi nuorten koulutuksessa kaikille opiskelijoille Oplaa-kysely (Oplaa =Opetuksen laatu). Vuonna 2006 kyselyn kohteena olivat ensimmäistä kertaamyös aikuisopiskelijat. Tuloksista laaditaan koko ammattikorkeakoulun tasoi-nen raportti sekä jokaiselle koulutusohjelmalle yksityiskohtainen oma raport-ti. Vastauksia käsitellään koulutusohjelmittain henkilöstön ja opiskelijoidenkesken. Tuloksia käytetään lisäksi tavoite- ja tuloskeskusteluissa, joita koulu-tusohjelmat käyvät vuosittain ammattikorkeakoulun johdon kanssa. Oplaa-tu-losten perusteella asetetaan opetuksen laatua koskevia tavoitteita ja seurataanniiden toteutumista. Lisäksi kaikissa koulutusohjelmissa kerätään opintojakso-palautetta. Palautteiden käsittely vaihtelee. Parhaimmaksi käytännöksi on siltiosoittautunut ns. Kahvipöytä, joka on useita kertoja lukuvuodessa tapahtuvavapaamuotoinen henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen keskusteluhetki.

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa palautetta kerätään sekä kes-kustellen sekä kyselylomakkeilla. Opiskelijoiden palaute- ja arviointitietoahyödynnetään opintojaksojen suunnittelussa sekä yleisiä linjauksia tehtäessä.Hyvinä käytänteinä voidaan nostaa esille yliaikaisten seurantakysely, jossa ky-sytään miksi opiskelut ovat viivästyneet sekä otetaan palautetta siitä, mitenammattikorkeakoulu voi tulla opinnoissaan roikkuvan avuksi. Keski-Pohjan-maan ammattikorkeakoulussa tehdään myös opiskelijoiden hyvinvointitutki-mus kerran vuodessa. Koulutusyksikössä toimii ”jatkuvan parantamisen ryh-mät”, joissa on myös opiskelijoiden edustus.

Virallisen laatujärjestelmän tuottaman palautteen rinnalla Mikkelin am-mattikorkeakoulussa on muutamilla koulutusaloilla aktiivisesti toimiva opis-kelijoiden laitosneuvosto. Laitosneuvosto tuo bottom up -periaattella esilleopiskelijoiden arjen asioita, joihin toivotaan parannusta. Vuosikurssit nimeävätomat edustajansa neuvostoon. Puheenjohtaja kokoaa sähköpostikyselyllä asiat,joita eri ryhmät tai yksittäiset opiskelijat haluavat nostaa keskusteluun. Koko-ukseen kutsutaan myös opettajien edustajia ja laitosten johtajat. Laitosneuvos-tojen aloitteesta on korjattu muun muassa opetusjärjestelyistä tiedottamista, it-seopiskelutiloja tai arvosanojen viipymistä.

���

������ Opiskelija oman kulttuurinsa tuottajana

Vaikka kaikki kolme partneriammattikorkeakoulua ovat monialaisia ja useallapaikkakunnalla toimivia, jokaisessa ammattikorkeakoulusta pyrittiin myös ke-hittämään omaa ja omaleimaista opiskelijakulttuuria. Seuraavassa esitelläänkustakin ammattikorkeakoulusta esimerkki yhteisestä, koko korkeakoulua ku-vaavasta opiskelijakulttuurista.

Hämeen ammattikorkeakoulussa Evo-jamboree kokoaa vuosittain yhteenkaikkiaan tuhat opiskelijaa seitsemältä ammattikorkeakoulun paikkakunnalta.Vuonna 1999 aloitetusta perinteestä on tullut pidetty ja elämyksellinen osaopiskelua. Evo-jamboree toteutetaan opiskelijavoimin. Evon metsätalousin-sinööriopiskelijat rakentavat kahdeksi päiväksi kaikki tarpeelliset toiminnotEvon erämaahan ja huolehtivat käytännön järjestelyistä: majoituksesta, hygie-niasta, tekniikasta ja tavaroiden kuljetuksista. Ohjaustoiminnan opiskelijat jatutorit huolehtivat toimintaradoista. Opiskelijakunta HAMKO vastaa iltaoh-jelmasta. Kaikki leirillä tarjottavat ruoat valmistetaan leirialueella kenttäkeitti-össä ja tarjoillaan suuressa ruokailuteltassa. Hoitotyön koulutusohjelman opis-kelijat vastaavat ensiavusta ja päivystävät koko tapahtuman ajan. Mediateknii-kan opiskelijat tallentavat tapahtumia haastatteluin, kuvaten ja kirjoittaen. Me-diatekniikka toteuttaa myös tapahtuman www-sivut. Leirillä vierailee myösalumneja sekä elinkeinoelämän edustajia kertomassa omista kokemuksistaanniin opiskeluista kuin työelämästä.

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa opiskelijakunnalla on oma, nel-jä kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotuslehti, Copsapolitan (www.copsapolitan.fi).Lehden painosmäärä on 1350 kpl ja se jaetaan kaikille opiskelijakunnan jäse-nille kotiin. Copsapolitanissa kerrotaan opiskelijakunnan kuulumisia ja yleisiäopiskelijaelämään liittyviä asioita. Copsapolitanista tehdään myös ammattikor-keakoulun opiskelijarekrytointia tukemaan kerran vuodessa erikoisnumero,Copsapolitan Special.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa opiskelijakunnan näyttävin tapahtumaon syyslukukauden alkuun sijoittuva ScoopRock (www.scooprock.fi). Se saialkunsa vuonna 1999, jolloin MAMOK päätti järjestää syyslukukauden ava-jaistapahtuman ammattikorkeakoulun opiskelijoille, mikkeliläisille yrityksillesekä kaikille kaupunkilaisille. Kävijöitä kertyi illan aikana 5000. Esiintyjinä oli-vat Hermanni Group, Outside, Ville Kurki & co, Maija Vilkkumaa ja ZenCafe.

Vuoden 2001 ScoopRock seurasi edellisten tapahtumien jalanjälkiä muttamuutosta tapahtumaan haluttiin jo, sillä kaikille avoin ilmaistapahtuma Mik-kelin satama-alueella vaati todella paljon resursseja. Vuonna 2002 ScoopRocksiirrettiinkin Vaakuna-areenalle ja siitä tehtiin K-18, maksullinen tapahtuma,mikä auttoi MAMOKia pysymään budjetissa edellisvuosia paremmin.

���

Vuonna 2005 MAMOK päätti ottaa riskin ja ryhtyi kasvattamaan tapah-tumaa. Tapahtumapaikaksi vaihtui Mikkelin jäähalli ja budjettikin kaksinker-taistui edellisiin vuosiin verrattuna. Paikalle saapui noin 1800 katsojaa. Scoo-pRockissa on joka vuosi ollut vahvasti mukana eri koulutusalojen opiskeli-joita. Esimerkiksi ympäristöteknologian opiskelijat ovat suunnitelleet tapah-tumalle ympäristöohjelmia ja kulttuurituotannon opiskelijat ovat olleet mu-kana tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa ja saaneet näin ollen myöstärkeää työkokemusta tapahtumatuotannosta.

������ Opiskelijan aktiivisuutta tukevat opinnotammattikorkeakoulussa

Kansalaiskasvatus näkyy parhaiten yhteisten opintojen opintojaksojen sisällöis-sä. Ryhmän mielestä ammattikorkeakoulut pystyisivät halutessaan tukemaanpaljon enemmän opiskelijoiden monialaisia opintoja ja monialaisiin projek-teihin osallistumista. Nykyisellään opetussuunnitelmat ja ammattikorkea-koulukulttuuri ei riittävästi tue monialaisuuden toteutumista ja konkreettisiaesimerkkejä koulutusalarajojen ylittämisestä on melko vähän. Ammattikorkea-koulussa on teoriassa mahdollisuus valita opiskeltavaksi vapaavalintaisia opin-toja toiselta koulutusalalta. Käytännössä tämä on kuitenkin opiskelijalle mel-ko hankalaa.

Seuraavassa otetaan lähemmän tarkastelun kohteeksi Mikkelin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa toteutettava kansalaistoiminnan ja nuo-risotyön koulutusohjelma, josta valmistuvan yhteisöpedagogin (AMK) työhönkuuluu edistää nuorten aktiivista kansalaistoimintaa. Sen vuoksi on luonnol-lista, että aihetta sivutaan monelta kantilta myös osana ammattiopintoja. Kan-salaisena oleminen on – tanskalaista Ove Korsgaardia mukaellen – yhtä kuinkykyä kommunikaatioon ja dialogiin, kykyä elää toisten kanssa yhdessä, ky-kyä ottaa osaa julkiseen keskusteluun, kykyä tunnistaa ja hyväksyä erilaisuut-ta, kykyä käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa ja kykyä ajatella kriittisesti.

Kansalaisuutta ei voi johtaa yksin oikeuksien ja velvollisuuksien luette-losta, vaan kyse on myös yhteisön jäsenyydestä, jossa korostuu kollektiivinenemotionaalinen ulottuvuus, arvot. Arvoja ja moraalia selvitettäessä joudutaanpohtimaan mm. sellaisia käsitteitä kuin vapaus, solidaarisuus, vastuu, oikeudet,säännöt, suvaitsevaisuus, etnisyys, uskonto ja yhteisö. Kansalaistoiminnan januorisotyön koulutusohjelmassa aktiivinen kansalaisuus ja siihen kasvaminennäkyy kahdella tasolla. Ensinnäkin koulutusohjelmassa pyritään opiskelijoidenoman aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen tarjoamalla heille välineitä omanpaikan jäsentämiseen erilaisissa yhteisöissä ja oman kansalaisen identiteetinpohdintaan sekä toimimiseen heille merkityksellisten asioiden puolesta (mm.yhdistystoiminta, projektit, kunnat, vapaaehtoistoiminta). Toiseksi opiskelijoil-

���

le tarjotaan sellaisia valmiuksia, jotka mahdollistavat heidän toimimisensa am-mattimaisesti aktiivisen kansalaisuuden edistäjinä erilaisten kohderyhmien pa-rissa.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa koulutusohjelman tavoitteena on, ettäopiskelija tuntee yhteiskunnan rakenteet ja toimintamekanismit sekä erilaisetpalvelujärjestelmät ja osaa tarkastella yhteiskunnan eri ilmiöitä sekä maailman-laajuisesti että paikallisesti. Opiskelija tuntee erityisesti nuorten elinolojen ko-konaisuuden sekä sosiaalisten ongelmien syntymekanismit. Opiskelija tiedos-taa kansalaistoiminnan n ja nuorisotyön merkityksen yhteiskunnassa. Edelläkuvattu osaaminen vahvistuu mm. seuraavien opintojaksojen kautta: Ammat-tietiikka, Yhteiskunnan rakenteet ja toimintamekanismit, Kansalaistoiminta jayhteiskunnalliset liikkeet, Sosiaalipedagoginen näkökulma nuorten elinoloi-hin, Monikulttuurinen työ, Internationality in civic activities ja Projektityönperusteet.

����� Ammattikorkeakouluopiskelija alueellisena kansallisenaja globaalina toimijana

Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskelijan alueellista, kansallista ja kansain-välistä toimijuutta kuvaa parhaiten metsätalouden opiskelija. Alueellinen toi-mija hän on osallistumalla Metsähallituksen, Villin Pohjolan ja Hämeen met-sänsuojelupiirin yhteiseen metsien monikäyttöhankkeeseen. Hanke on samallatyöelämälähtöinen osa opiskelua. Ammatillinen toimija hän on myös liitty-mällä jo opiskeluaikanaan ammattijärjestöön (Meto) opiskelijajäsenenä ja in-tegroituu näin osaksi tulevaa ammattikuntaansa. Hän voi olla myös aktiivinenyhdistystoimija mm. luonnonsuojelujärjestöissä. Kehitysyhteistyöhön Evollaon ollut kiinnostusta pitkään.

Ammattikorkeakoulussa on opiskelijoille järjestetty kenttäkursseja jaopintomatkoja kehitysmaihin, viime vuosina lähinnä Keniaan. Näihin osallis-tuminen on ollut vapaaehtoista ja rahoituskin on pääosin ollut opiskelijoidenoman talkootyön varassa. Opiskelijayhdistys on yleensä koordinoinut rahan-keräyksiä ja kukin vuosikurssi on sitten itsenäisesti päättänyt matkan kohteen.Usein ulkomaanekskursio on ehkä enemmän lomailua, mutta aina silloin täl-löin joku porukka innostuu kehitysmaateemastakin. Tällöin se johtaa harjoit-telujakson tai opinnäytetyön tekemiseen kyseisestä aihepiiristä.

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ja SuomenPunaisen Ristin Veripalvelun kanssa tehdään yhteistyötä opiskelijoiden veren-luovutuksen aktivoimiseksi. Idea yhteistyöhön lähti siitä, kun opiskelijakun-nan jäsenet keskustelivat Veripalvelun henkilökunnan kanssa siitä, miten vai-keaa on saada luovuttajia. Opiskelijakunta on kampanjoinut säännöllisesti luo-vuttamisen puolesta ja se on jakanut opiskelijoille haalarimerkkejä kampan-

��

jan aikana luovuttaneille. Opiskelijakunta on aktivoitunut myös Ylen Hyvä -kampanjassa. Yhteistyö on käytännössä sitä, että tutorit keräävät lipaskeräyk-senä toimialueen kaupungeissa rahaa hyväntekeväisyyteen. Uusi aluevaltausKeski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan yhteiskunnallises-sa toiminnassa ovat turvakurssit, jotka järjestetään Maanpuolustuskoulutus ry:nja Kälviän reserviläiset ry:n kanssa yhteistyössä. Turvakurssien sisältönä on en-siapua, tulipalon alkusammutusta, toimimista kolaripaikalla jne.

Mikkelin ammattikorkeakoulu on toteuttanut vuosien 1998–2006 aika-na Yhdessä ja yhteistyössä hankekokonaisuuden, jonka tavoitteena oli suvait-sevaisuuden edistäminen, rasismin torjunta ja syrjinnän vähentäminen sekänäin kansainvälisen opiskelijavaihdon turvaaminen. Hanke kohdistui ennalta-ehkäisevään ruohonjuuritason työhön. Lähtökohtana oli ajatus, että ihmistenerilaisuus on rikkaus ja voimavara, josta voidaan päästä osalliseksi toimimallayhdessä. Keskeisinä kohderyhminä olivat alueen lapset ja nuoret alle koulu-ikäisistä toisen asteen koulutukseen asti, ammattikorkeakoulun opiskelijat, las-ten ja nuorten hoitajat, ohjaajat, opettajat ja kouluttajat, vanhemmat sekä toi-sen kulttuurin edustajat ja muut syrjinnän riskiryhmät. Toimintamuotoina oli-vat taide, ryhmätoimintaa, koulutus ja tiedotus.

Hanke toteutettiin koordinoidusti monien kansalaisjärjestöjen tuottami-na osaprojekteina. Yhteistyötä tehtiin lisäksi monien viranomaistahojen (päi-vähoito, oppilaitokset ja nuorisotyö) kanssa. Ammattikorkeakoulun opiskelijatopiskelivat hankkeen eri osaprojekteissa. He tuottivat työelämän ja ammatti-korkeakoulun opettajien ohjauksessa mm. näytelmiä, videoita, kuvataidepro-jekteja, valokuvanäyttelyjä, virikemateriaalia, esitteitä ja oppaita, teemoitettualeiritoimintaa, koulutusta ja teematilaisuuksia. Toiminnan pohjustukseksi teh-tiin 12 opinnäytetyötä. Lisäksi opiskelijat ovat suorittaneet hankkeen osapro-jekteissa harjoittelujaksoja ja muita opintoja.

���� Sanoista tekoihin

Edellä on esitetty korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia ja haasteita toi-mia yhteiskunnallisena vaikuttajana. Haluamme nostaa esiin seuraavat hyvätkäytänteet:■ Opiskelijakunnan lehti, sähköinen tai painettu, jossa voi jatkuvuuden ja

talouden turvaamiseksi olla myös ammattikorkeakoulun henkilöstöntuottamaa sisältöä

■ Opiskelijoiden valmentaminen ammattikorkeakoulun päätöksentekoonosallistumiseen

■ Opiskelijavetoisten yhteisten tapahtumien ja tempausten järjestäminen janiihin osallistuminen

���

■ Systemaattinen opiskelijapalautteen kerääminen ja näkyvät kehittämistoi-met sen pohjalta

■ Koulutusala- ja laitosneuvostot, jotka nostavat opiskelijoiden arjen ongel-mat esille ja etsivät niihin ratkaisuja

■ Opiskelijakunnan suora yhteys rehtoriin ja muuhun oppilaitosjohtoon –kuukausitapaamiset

■ Monialaista opiskelua ja projekteja tukevat opetusjärjestelyt, opetussuun-nitelmat ja korkeakoulukulttuuri

■ Kansalaistoimintaan – mukaan lukien opiskelijakunnat – osallistumisenlukeminen hyväksi osaksi opintoja – selkeät yhteiset periaatteet

■ Opiskelijakunta palvelujen tuottajana korkeakouluyhteisössä, esimerkiksitutor-toiminta

■ Vaikuttamista, etiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevät opintojaksot opetus-suunnitelmissa

■ Opetuksen kytkennät yleisen hyvän edistämiseen – vapaaehtoistyö, lähi-yhteisöt, kehitysapu.

Liite 14. Hämeen ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujaMikkelin ammattikorkeakoulu – MindMap

���

�� Jyväskylän ammattikorkeakoulunja Tampereen ammattikorkeakoulun välinenbenchmarking – korkeakouluopiskelijayhteiskunnallisena toimijana �hankeTero Jantuinen Hannu Murisoja (JAMK); Markus Aalto Eino Palo (TAMK)

���� Hankkeen toteutus

Hanke käynnistettiin Korkeakoulujen arviointineuvoston seminaarissa syys-kuussa 2006. Seminaarissa benchmarking-kumppaneiksi valikoituivat Jyväsky-län ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Jyväskylän am-mattikorkeakoulusta seminaariin osallistuivat laatupäällikkö Tero Janatuinen jaopiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Hannu Murisoja. Tampereen am-mattikorkeakoulusta seminaariin osallistuivat laatupäällikkö Eino Palo ja opis-kelijakunnan edustaja Markus Aalto.

Seminaarissa sovittiin korkeakoulujen edustajien kesken alustavasti, ettäbenchmarkingin teema on ”yksittäisen korkeakouluopiskelijan vaikutuskana-vat”. Ensivaiheessa kumpikin ammattikorkeakoulu laatisi listauksen asioista,joista olisi kiinnostunut kuulemaan kumppaniltaan. Esimiehiltä haettaisiin hy-väksyntä seminaarissa valitulle teemalle ja heidän kanssa sovittaisiin tarkem-mista benchmarkingin kohteista. Lisäksi sovittaisiin, ketkä korkeakoulusta osal-listuvat varsinaiseen benchmarking-tapaamiseen.

Korkeakoulujen yhteinen suunnittelukokous pidettiin Jyväskylässä mar-raskuun alussa. Kokoukseen osallistuivat Jyväskylän ammattikorkeakoulustalaatupäällikkö Tero Janatuinen, opintotoimiston päällikkö Kristiina Korhonenja opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Hannu Murisoja. Tampereenammattikorkeakoulusta kokoukseen osallistuivat laatupäällikkö Eino Palo,teknologiateollisuusosaamiskeskuksen päällikkö Arto Jokihaara ja opiskelija-kunnan hallituksen jäsen ja tuleva puheenjohtaja Markus Aalto. Kokouksessaesiteltiin aiheet, joita toisessa ammattikorkeakoulussa oltaisiin kiinnostuneitabenchmarkkaamaan ja suunniteltiin hankkeen toteutus. Koska korkeakoulu-jen arviointineuvoston seminaarissa oli korostettu korkeakoulujen oman toi-minnan kannalta relevanttien benchmarking-kohteiden löytämistä, päätettiinhanke toteuttaa yksisuuntaisella benchmarking-mallilla, jossa kummankin kor-

���

keakoulun benchmarking-kohde määritettiin korkeakoulun omista tarpeistalähtien.

Suunnittelukokouksessa laadittiin benchmarking-prosessille seuraava vai-heistus: 1) benchmarking-kohteiden valinta ammattikorkeakoulujen omistaintresseistä lähtien, 2) kumppaneille esitettävien kysymysten / arviointiteemo-jen laatiminen, 3) itsearvioinnin tekeminen benchmarking-kohteesta, 4) mo-lemminpuolinen benchmarking-tapaaminen, 5) benchmarking-havaintojenkirjaaminen, 6) kirjaukset opitusta, kehittämiskohteista ja jatkosuunnitelmistaja 7) raportointi Korkeakoulujen arviointineuvostolle.

Suunnittelukokouksen jälkeen vahvistettiin benchmarking-kohteet. Jy-väskylän ammattikorkeakoulu benchmarkkasi Tampereen ammattikorkeakou-lussa opiskelijan vaikutuskanavia mukaan lukien opiskelijakunnan toiminta.Tampereen ammattikorkeakoulu benchmarkkasi Jyväskylän ammattikorkea-koulussa opintojaksopalautteen keräämistä ja hyödyntämistä.

���� Jyväskylän ammattikorkeakouluntoteuttama benchmarking – opiskelijanvaikutuskanavia luotaamassa

������ JAMK:n valmistautuminen benchmarking�tapaamiseen

Ennen benchmarking-tapaamista lähetettiin Tampereen ammattikorkeakoulul-le vierailulla esitettävät kysymykset. Niiden pohjalta Tampereen ammattikor-keakoululla oli mahdollisuus tehdä itsearviointia benchmarking-tapaamiseenvalmentautumiseksi. Kysymykset olivat pääotsikkotasolla seuraavat:1) Millaisia vaikutuskanavia opiskelijoilla on korkeakoulun toimintaan osal-

listumiseen?2) Missä TAMK:n elimissä on opiskelijaedustus ja kuinka niihin edustajat

valitaan?3) Millaisissa asioissa ja miten opiskelijat ja TAMK:n henkilöstö lähestyvät

yhdessä työnantajatahoja?4) Mitkä em. vaikutuskanavista ovat osoittautuneet toimivimmiksi opiskeli-

joiden vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta? Miksi?5) Missä em. vaikutuskanavissa on ilmennyt erityistä kehittämistarvetta? Mil-

laista?6) Kerro opiskelijakunnan toiminnasta.

Ennakkomateriaalina Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnaltasaatiin vuonna 2005 tehty itsearviointi ja benchmarking-tapaamista vartenvalmisteltu infopaketti. Hankkeen aikana oli tarkoitus hyödyntää myös jaet-

��

tua työtilaa tietoverkossa, mutta tähän ei ilmennyt prosessin kuluessa aitoatarvetta.

Jyväskylän ammattikorkeakoulusta Tampereella toteutettuun benchmar-king-tapaamiseen osallistuivat vararehtori Annikki Mikkonen, laatupäällikköTero Janatuinen, opintotoimiston päällikkö Kristiina Korhonen, koulutuksenkehittämispäällikkö Arja Leena Saastamoinen, rekrytointikoordinaattori PaulaPasanen, opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Hannu Murisoja ja opis-kelijakunnan hallituksen tuleva puheenjohtaja Antti Suuronen. Aikaa Jyväs-kylän ammattikorkeakoulun esittämille kysymyksille oli varattu kolme tuntia.

������ JAMK:n hankkeen tulokset

Välittömästi benchmarking-tapaamisen jälkeen kotimatkalla junassa koottiineri henkilöiden ajatukset hyvistä käytännöistä, joilla ehkä saattaisi olla sovel-lusarvoa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Lopputulokseksi saatiin pitkä lis-ta asioita, jotka olivat peräisin eri lähteistä. Suurin osa havainnoista perustuitapaamisen aikana käytyihin keskusteluihin. Osa keskustelussa esiin nousseistaasioista oli kuitenkin sellaisia, että niitä ei nykyisellään toteuteta kummassa-kaan korkeakoulussa. Muutama kiinnostava havainto oli tehty päivän aikanamyös sattumalta varsinaisen aihepiirin ulkopuolelta. Esimerkiksi info-TV:npyörittäminen tietokoneen näytönsäästäjänä vaikutti käyttökelpoiselta toteu-tukselta.

Benchmarkingin varsinaiseen aihepiiriin liittyvät havainnot vaihtelivatopiskelijapalautteiden käsittelystä opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksienlisäämiseen ja opiskelijakunnan toiminnan kehittämiseen. Havainnot listattiinja niistä keskusteltiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun laatu- ja arviointiryh-män kokouksessa joulukuussa 2006. Muutamia benchmarkingissa havaituistahyvistä käytänteistä on lähdetty viemään Jyväskylän ammattikorkeakoulussaeteenpäin osana eri toimijoiden työtä ilman erityisiä hallinnollisia päätöksiä.Varsinaiset benchmarkingin pohjalta käynnistettävät laajemmat kehittämistoi-menpiteet sovitaan ammattikorkeakoulun johdon kanssa.

Tampereen ammattikorkeakoulussa vakuuttavin näyttö opiskelijoiden yh-teiskunnallisen toiminnan edistämisestä saatiin opiskelijakunnan toiminnasta.Opiskelijakunnan toimintaan osallistumalla ammattikorkeakoulun opiskelijoil-la on mahdollisuus saada hyödyllistä kokemusta myös myöhempää yhteiskun-nallista toimintaa ajatellen. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan(Tamko) toiminta vaikuttaa benchmarking-tapaamisen perusteella varsin vi-reältä. Iso osa ammattikorkeakoulun opiskelijoista on opiskelijakunnan jäse-niä. Tamkon edustajien oman arvion mukaan liittymisaktiivisuutta on voitunostaa opiskelijatutoroinnin avulla. Tampereen ammattikorkeakoulussa opis-

���

kelijatutoroinnin järjestämisestä vastaa opiskelijakunta. Opiskelijakunnan jäse-nille on saatu hankittua myös houkuttelevia jäsenetuja. Teknillisen oppilaitok-sen opiskelijakunnan perillisenä Tamko on vakaavarainen, sillä on hyvät toi-mitilat ja omaa varainhankintaa. Toimintaedellytykset ovat hyvät siinäkin suh-teessa, että opiskelijakunnan suhde ammattikorkeakoulun johtoon vaikuttaatiiviiltä ja välittömältä.

Benchmarking-hanke on poikinut ajatuksia jatkoyhteistyöstä ammatti-korkeakoulujen välillä. Kehittämistyötä tultaneen tekemään yhdessä ainakinkompetenssien kehittymisen arvioinnissa.

������ Löydetyt hyvät käytännöt

■ opiskelijapalautteen käsittely opiskelijavetoisissa palautetilaisuuksissa■ opiskelijakunnan edustajien osallistuminen opetussuunnitelmien uudista-

miseen■ johdon ja opiskelijakunnan/koulutusalajärjestöjen säännölliset tapaamiset■ opiskelijakunnan roolin vahvistaminen tutoroinnissa■ opiskelijakunnan palvelujen, jäsenetujen ja tulonhankintamahdollisuuk-

sien kehittäminen.

���� Tampereen ammattikorkeakoulun toteuttamabenchmarking – opiskelija lähitoimijana – opinto�jaksopalautteen käyttäminen opiskelijan valmiuksienkehittämiseksi

������ TAMK:n valmistautuminen benchmarking�tapaamiseen

Ennen benchmarking-tapaamista lähetettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulul-le tapaamisessa esitettävät kysymykset. Niiden pohjalta Jyväskylän ammatti-korkeakoululla oli mahdollisuus tehdä itsearviointia benchmarking-tapaami-seen valmentautumiseksi.

TAMK:n kysymykset olivat pääotsikkotasolla seuraavat:1) Miten kerrotaan opiskelijoille opintojakson/-kokonaisuuden oppimista-

voitteet ja arvosteluperusteet ?2) Opintojaksopalaute

– miten kerätään, kootaan, analysoidaan ja tehdään johtopäätöksiä ?– miten jatkotoimenpiteet suoritetaan ?– miten palautteen antaja saa palautteen antamastaan palautteesta ja sen

vaikutuksista ?– miten valvotaan palauteprosessia/miten siitä raportoidaan?

3) Mitkä ovat opiskelijan mahdollisuudet vaikuttaa koulutusohjelmaan?

���

Tampereen ammattikorkeakoulusta benchmarking-tapaamiseen osallistui-vat vararehtori Kaisa Lahtinen, laatupäällikkö Eino Palo, pääopinto-ohjaajaAnne Mustonen, osaamiskeskuspäälliköt Arto Jokihaara ja Jussi Ylänen sekäopiskelijakunnan hallituksen tuleva puheenjohtaja Markus Aalto. AikaaTampereen ammattikorkeakoulun esittämille kysymyksille oli varattu kolmetuntia.

������ Benchmarking�tapaaminen TAMK:n kannalta

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa opetusta opiskelijoille työelämäävarten. Tämä käsittää niin ammatillisia tietoja ja taitoja kuin myös työelämäs-sä tarvittavia yleisiä taitoja, kuten oma-aloitteisuus, ryhmätyökyky, kykyä ra-kentavaan vuorovaikutukseen ym. Yksi näistä metatason kompetensseista onvuorovaikutukseen liittyvänä kyky vaikuttaa ja osallistua toimintaan aktiivise-na toimijana erilaisissa ympäristöissä, niin yhteiskunnassa yleensäkin kuinmyös korkeakoulussa.

Korkeakoulun mahdollisuudelle edistää ja kehittää systemaattisesti ja pit-käjänteisesti opiskelijoiden vuorovaikutuskompetensseja luontevin ja helpoinpaikka on opiskelijan arkielämässä tapahtuva jokapäiväinen vuorovaikutusopiskeluympäristössään. Tämän vuoksi Tampereen ammattikorkeakoulu valit-si benchmarking-aiheekseen opintojaksopalautteen. Tavoitteena on tarkastellaopiskelijan mahdollisuutta vaikuttaa oppimisympäristöönsä ja sitä, kuinka hy-vin oppimisympäristö motivoi ja aktivoi opiskelijaa vaikuttamaan siihen.

Tampereen ammattikorkeakoulussa opintojaksosta kerätään palautettapääasiassa seuraavilla tavoilla:– Opettajat keräävät omilla paperilomakkeillaan opiskelijoilta opintojak-

soista palautetta. Tämä on edelleen suosituin tapa kerätä opiskelijoilta pa-lautetta.

– TAMK:n intrassa on opintojakson palautelomake, jolla opiskelija voi an-taa palautetta opintojaksoistaan. Palaute keskittyy voimakkaasti opettami-seen ja opettajaan, ei kovinkaan paljon opiskelijaan ja oppimiseen. Opis-kelija saa takaisin palautteena jokaisen kysymyksen osalta opiskelijaryh-män keskiarvon, TAMK:n keskiarvon ja oman vastauksensa. Tätä kauttasaatava palaute on yleensä vähäistä.

– Jotkut koulutusohjelmat pitävät opiskelijoille palautetilaisuuksia, joissaopiskelijat voivat antaa palautetta niin opintojaksoista kuin muistakin asi-oista. Osassa tilaisuuksista ei ole opettajia mukana koulutuspäälliköitä jaosaamiskeskuspäälliköitä lukuun ottamatta, jotka myöskin toimivat opet-tajina.

���

Opintojaksopalautteesta annetaan opiskelijalle takaisin palautetta seuraa-villa tavoilla:– Toteutussuunnitelmassa on seuraavan toteutuksen aloittaville kohta ”mi-

ten toteutusta on muutettu saadun palautteen perusteella?”, joka käydäänläpi opintojakson alussa.

– Osa opettajista antaa palautetta opiskelijoille keräämästään palautteestaopintojakson päätyttyä, yleensä kokeen palauttamisen yhteydessä.

– Opintojaksopalautetta täydentää opettajien opintojakson aikana tekemätsuulliset arviointi- ja palautekyselyt.

Eri koulutusohjelmissa noudatetaan opintojaksopalautteen keräämisessä ja kä-sittelyssä toisistaan poikkeavia toimintatapoja, mikä osaltaan vaikeuttaa tieto-jen käyttämistä toiminnan edelleen kehittämisessä ja hyvien käytänteiden le-viämistä organisaatiossa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opintojaksopalautetta kerätään yleen-sä toiseksi viimeisellä kerralla tai tentin yhteydessä. Palautelomake sisältää 8–15 kysymystä, muun muassa omien tavoitteiden saavuttamisesta, opiskeluunkäytetyn ajan määrästä ja oppimistuloksista. Opettaja on vastuussa palautteenkokoamisesta. Sähköinen palaute ei toimi JAMK:ssa, vaan opettajat käyttävätpääasiassa paperilomakkeita, jotka tallennetaan oppilastyönä. Opintojaksopa-lautteista ei tehdä kaikissa yksiköissä systemaattisesti yhteenvetoja eikä sitä tä-ten voida systemaattisesti hyödyntää muualla organisaatiossa. Tekniikan ja lii-kenteen yksikössä sekä Informaatioteknologian instituutissa on käytössä häly-tysrajat: mikäli opintojakson palautekeskiarvo on alle 2,5 (asteikolla 1–5), läh-tee siitä automaattisesti tieto opettajan esimiehelle ja he käyvät asian yhdessäläpi. Opintojaksopalautetta voi antaa myös JAMKOn koulutusalajärjestön jär-jestämässä vuotuisessa yleisessä palautekyselyssä ja palautepäivässä.

������ Benchmarking�tapaamisen tulokset TAMK:ssa

Benchmarking-tapaamisessa ja sen jälkeen TAMK:ssa käydyissä keskusteluissasaatiin seuraavat kehitysideat:■ opintojaksopalautejärjestelmää kehitetään opettamisen sijasta voimak-

kaammin oppimisen arviointiin.■ annetaan opiskelijoille palautetta siitä, miten heidän antamansa palaute

vaikuttaa seuraaviin kyseisen opintojakson toteutuksiin.■ palautejärjestelmän on mahdollistettava myös muun organisaation hyö-

tyminen saadusta palautteesta.

���

Työryhmäehdotus asiasta on jo tehty TAMK:ssa. Suunnittelu sen toteut-tamiseksi IT-järjestelmällä on juuri alkamassa. Tavoitteena on, että uusi järjes-telmä otetaan käyttöön ensi lukuvuoden alussa.

Rakentavan ja kehittävän palautteen antaminen, eri asioiden arviointi-kyky sekä taito käydä kehittäviä keskusteluja ovat opiskelijoiden kannalta eri-tyisen tärkeitä työelämävalmiuksia.

���

� Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu jaPohjois�Karjalan ammattikorkeakoulu –opiskelija ammattikorkeakouluyhteisönjäsenenä ja kehittäjänäAiri Meriläinen ja Maaria Rintala (Kajaanin AMK);Marja�Leena Tuomainen ja Elina Ollila (Rovaniemen AMK);Päivi Putkuri Jaana Parkkinen (Pohjois�Karjalan AMK)

Arviointiryhmään oli jokaisesta ammattikorkeakoulusta nimetty opiskelijoi-den ja henkilökunnan edustajat. Ryhmän kuuluivat Kajaanin ammattikorkea-koulusta Airi Meriläinen ja Maaria Rintala, Rovaniemen ammattikorkeakou-lusta Marja-Leena Tuomainen ja Elina Ollila sekä Pohjois-Karjalan ammatti-korkeakoulusta Päivi Putkuri ja Jaana Parkkinen.

��� Yhdistäviä ajatuksia etsimässä

Arviointiprosessimme konkretisointi aloitettiin ensimmäisessä tapaamisessam-me Helsingissä 25.9.2006. Totesimme, että keskitymme opiskelijan vaikutta-mismahdollisuuksiin ammattikorkeakoulun sisällä tapahtuvassa toiminnassa.Tällä rajauksella pyrimme hallittavaan asiakokonaisuuteen annetussa ajassa. Pit-kien välimatkojen vuoksi sovimme aloitusseminaarissa, että pääasiallisena vies-tintävälineenä käytämme sähköpostia, ja järjestämme yhden tapaamisen Ka-jaanissa. Tapaamisemme ajankohdaksi sovittiin 2.11.2006. Sähköpostikeskus-telujen perusteella muodostimme yhteiset benchmarkingteemat ja niihin liit-tyvät kysymykset. Teemat muodostuivat siten, että kukin ammattikorkeakoululaati itselleen hyödylliset arviointiteemat ja kysymykset, ja kokonaisuudessahuomioitiin jokaisen ammattikorkeakoulun arviointitarpeet.

Lähestyimme arviointiteemaa konkreettisesti kysymällä■ Millä tavoin opiskelijoiden osallistuminen ja vaikuttaminen itseään, mui-

ta opiskelijoita, koulutusohjelmaa ja laajemmin koko ammattikorkeakou-lua (mm. opiskelijakunta, alakohtaiset yhdistykset) koskevaan toimintaan,päätöksentekoon ja kehittämiseen mahdollistuu?

■ Millaisia osallistumisen ja vaikuttamisen valmiuksia opiskelija saa opiske-luaikana aktiivisena kansalaisena ja työelämän kehittäjänä toimimista var-ten?

��

Tehtäväksemme täsmentyi arvioida opiskelijaa ammattikorkeakouluyhtei-sön jäsenenä ja kehittäjänä. Tarkastelemme kokonaisuutta ammattikorkea-koulun sisäisten toimintatapojen ja käytäntöjen näkökulmasta.

��� Kuinka sitten toimittiin?

Ensimmäisessä vaiheessa kukin ammattikorkeakoulu määritteli, millaisiin ta-voitteisiin ammattikorkeakoulujen tulee pyrkiä kouluttaessaan opiskelijoitaanyhteiskunnallisiksi toimijoiksi. Määrittelyihin ja kuvauksiin sisällytimme seu-raavanlaisia asioita:■ Opiskelija osoittaa omassa toiminnassaan koulutusohjelman arjessa, ja

muussa toiminnassa motivoituneisuutensa ja sitoutuneisuutensa yhteistyö-hön mm. työelämäyhteistyössä.

■ Tavoitteellisen opiskelun kautta opiskelija saa riittävät perusvalmiudet toi-miakseen työelämän ammatillisissa asiantuntijatehtävissä.

■ Opiskelun kuluessa opiskelija omaksuu kehittävän työotteen ja asenteen.■ Opiskelija oppii vaikuttamisen taitoja ja elämän reippautta (ottaa kantaa,

kuuntelee, perustelee ja toimii) sekä osallistuu aktiivisesti yhteisten asioi-den hoitamiseen.

■ Opiskelija osallistuu ja hänelle luodaan mahdollisuus olla mukana vaikut-tamassa omaan opiskeluunsa, sen suunnitteluun ja toteutukseen.

■ Opiskelija osallistuu ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa työelämänyh-teyksien luomiseen ja ylläpitämiseen.

■ Opiskelijalla on mahdollisuus perehtyä ja osallistua omaan ammattialaan-sa liittyviin kehittämisalueisiin, yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ope-tussuunnitelmassa tuetaan edellä olevia asioita.

Ammattikorkeakoulujen välillä käydyn keskustelun aikana muodostui viisi ar-viointiteemaa, joihin laadimme tarkentavia kysymyksiä. Arvioitavien teemo-jen ja kysymysten kokonaisuus oli seuraavanlainen:

1. Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet1.1 Mihin asioihin opiskelijat voivat vaikuttaa?1.2 Miten opiskelijalle annetaan/”osoitetaan” mahdollisuus vaikuttami-seen?1.3 Millaisia palautekäytäntöjä on olemassa?1.4 Miten palautetta käsitellään ammattikorkeakoulussa, koulutusohjel-massa ja opiskelijoiden kanssa?1.5 Millä tavoin palautetta hyödynnetään?

���

2. Opiskelijoiden osallistumisen muodot ja kanavat2.1 Millä tavoin opiskelija voi vaikuttaa ja osallistua ammattikorkeakou-lussa?2.2 Millaisia vaikuttamisen kanavia ja muotoja opiskelijoilla on ammatti-korkeakoulussa?

3. Osallistumisen ja vaikuttamisen merkitysMillainen merkitys opiskelijan osallistumisella on ollut?

4. Opiskelijakunnan toiminta4.1 Miten opiskelijakunnat aktivoivat opiskelijoita tutortoimintaan, opis-kelijakunnan toimintaan, yhteisiin ammattikorkeakoulun kehittämistii-meihin?4.2 Millaisia toimintatapoja käytetään?4.3 Millaista on opiskelijakunnan ja ammatillisten paikallisjärjestöjen yh-teistyö?4.4 Millaisia sopimuksia on ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnanvälillä?4.5 Millaiset fyysiset toimintapuitteet opiskelijakunnalla on käytössään?4.6 Miten osallistuvaa opiskelijaa ”palkitaan” osallistumisesta esim. opis-kelijakunnan toimintaan?4.7.Miten osallistuminen vaikuttaa opiskelijan opintoihin?

5. Työelämässä tarvittava yhteiskunnallinen osaaminen5.1 Onko opetussuunnitelmassa kansalaisvaikuttamista lisääviä opintojak-soja?5.2 Käydäänkö opinnoissa yhteiskunnallista keskustelua?

Valmistautuminen tulevaan tapaamiseen edellytti ammattikorkeakoulujen si-sällä keskustelua eri toimijoiden kanssa. Keskusteluun osallistuivat tavoittei-den, teemojen ja kysymysten määrittelyvaiheessa ammattikorkeakoulujen hen-kilöstöä ja opiskelijoiden näkemystä asiasta haettiin erityisesti opiskelijakun-tien kautta.

Arviointiprosessia työstettiin kussakin ammattikorkeakoulussa yksittäisis-sä ryhmäkeskusteluissa ja tapaamisissa. Kokousten ja tapaamisten merkitys ar-vioinnissa oli tiedon kerääminen ja jakaminen. Tapasimme Kajaanissa2.11.2006. Tapaamisemme tavoitteena oli vaihtaa kokemuksia ja tuoda esillekunkin ammattikorkeakoulun toimintatapoja, oppiaksemme toisiltamme jalöytääksemme hyviä käytänteitä. Tapaamiseen osallistuivat Pohjois-Karjalanammattikorkeakoulusta Päivi Putkuri ja Jaana Parkkinen, Rovaniemen am-mattikorkeakoulusta Marja-Leena Tuomainen ja Elina Ollila ja Kajaanin am-mattikorkeakoulusta Pasi Ahoniemi, Maaria Rintala, Päivi Malinen ja AiriMeriläinen.

���

Kajaanin arviointitilaisuus oli avoin keskustelutilaisuus, jossa arvioimmeomaa toimintaamme esitettyjen kysymysten osalta. Erityisesti opiskelijoidenreippaat ja avoimet kommentit asioiden todellisesta tilasta olivat positiivinentekijä koko prosessia ajatellen. Tilaisuudesta laadittiin yhteenvetomuistio, jokajaettiin kaikille arviointiin osallistuneille. Tapaamisen jälkeen jokaisessa am-mattikorkeakoulussa tehtiin itsearviointia muistioon kirjattuihin asioihin pe-rustuen ja kukin ammattikorkeakoulu laati kuvauksen prosessin tuloksistaoman organisaationsa kannalta.

Partnerit kokoontuivat toisen kerran Helsingissä ennen väliseminaaria22.11.2006. Sen yhteydessä keskustelimme siitä, mitä kukin osapuoli oli nos-tanut kehittämiskohteiksi omassa organisaatiossaan Kajaanin tapaamisen jäl-keen tehdyn itsearvioinnin perusteella.

��� Kehittämiskohteita – onhan niitä?

Benchmarking-tilaisuuden jälkeen tehtyjen itsearviointien perusteella yhtei-nen näkemyksemme on, että opiskelijoiden mielipidettä kysytään, heitä kuul-laan ja kannustetaan ilmaisemaan oma näkemyksensä mm. erilaisissa tiimeissäja palautekyselyissä. Varsinkin ns. ”riviopiskelija” kokee kuitenkin, että omanmielipiteen merkitys on vähäinen. Opiskelijoiden aktivoiminen osallistumi-seen ja vaikuttamiseen koettiin sekä ammattikorkeakoulun henkilöstön ettäopiskelijoiden näkökulmasta erittäin haasteelliseksi. Tiedottamista opiskelijanvaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksista on lisättävä ja selkiytettävä.

Kaikissa ammattikorkeakouluissa keskeinen opiskelijoiden vaikuttamiska-nava on opiskelijakunta. Opiskelijakunnan merkitys ammattikorkeakouluntoiminnassa vaihtelee kuitenkin huomattavasti ammattikorkeakoulujen välillä.Haasteena on löytää riittävästi aktiivisia ja innokkaita opiskelijoita mukaanopiskelijakunnan toimintaan. Pulmana on usein se, että samat opiskelijat toi-mivat monissa hallintoelimissä ja opiskelijakunnan vastuullisissa tehtävissä.Pohdimme erityisesti sitä, millä tavoin voisimme palkita aktiivisia opiskelijoi-ta toimintaan osallistumisesta. Opiskelijakunnan rooli opiskelijoiden edunval-vojana ja palvelujen tuottajana on merkittävä, ja roolin toivotaan edelleen vah-vistuvan suurenevan jäsenmäärän myötä.

Opiskelijat osallistetaan ammattikorkeakouluissa hyvin eri tavoin korkea-koulun yhteisön jäseneksi ja kehittämistoimintaan. Käytännöt vaihtelevat sään-nöllisestä ja tavoitteellisesta kehittämistyöstä vaihteleviin, ei-säännönmukaisiinkäytäntöihin. Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja opettajatutoreiden toi-minnalla on merkittävä vaikutus aloittavien opiskelijoiden keskuudessa mm.opintoihin sitoutumisen ja hyvän työskentelyilmapiirin muodostumisessa.Opettajatutoreiden toiminta yhdessä opiskelijoiden kanssa edistää opiskelijoi-

���

den ammatillisen kasvun vahvistumista tutkinnon aikana, ja heidän kanssaankäydyt keskustelut antavat opiskelijoille mahdollisuuden tulla kuulluiksi omis-sa asioissaan. Opetussuunnitelmissa opiskelijoiden kansalaisvaikuttamisen tie-tojen ja taitojen kartuttaminen liitetään tällä hetkellä pääasiassa harjoittelun,projektitöiden ja opinnäytetöiden tekemiseen. Näiden lisäksi yleisiä yhteis-kunnassa vaikuttamisen perustaitoja opetetaan myös perusopinnoissa.

Opiskelijapalautteen kerääminen ja käsittely vaatii kaikissa ammattikor-keakouluissa jatkuvaa kehittämistä. Opiskelijat kokevat liian usein, ettei hei-dän antamaansa palautetta käsitellä tai se ei saa aikaan muutoksia toiminnassa.Opiskelijapalautteen yhteydessä nousi keskusteluun myös huoli opiskelijoidenhyvinvoinnista. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat usein opiskelijaterveyden-huollon palvelujen suhteen heikommassa asemassa kuin yliopisto-opiskelijat.Opiskelijoiden hyvinvointiin ja sitä tukevaan kokonaispalvelujen järjestämi-seen on tulevaisuudessa kiinnitettävä erityistä huomiota. Opiskelijan hyvin-vointia tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti.

Itsearvioinnin kautta selvitimme tahoillamme, mitä opimme tai jäimmepohtimaan oman ammattikorkeakoulumme toiminnasta opiskelijan osallistu-mis- ja vaikuttamismadollisuuksien kokonaisuudessa. Alla on kuvattu esimerk-kejä siitä, millaisia toimenpiteitä ja kehittämisajatuksia bencmarking sai aikaanarvioinnissa mukana olleissa ammattikorkeakouluissa.

Kajaanin ammattikorkeakoulu

■ Ammattikorkeakoulussa ei ole systemaattista toimintatapaa, jolla opiske-lijaa palkittaisiin opintopisteillä esim. kehittämistiimeihin tai opiskelija-kunnan toimintaan osallistumisesta. Periaatteessa tämä olisi mahdollista,mutta se edellyttää pelisääntöjen luomista. Kajaanin ammattikorkea-koulun opetussuunnitelmassa on jo tällä hetkellä opintojakso ”Projekti-opinnot”, joihin yhteiskunnallisen vaikuttamisen projektit voidaan sisäl-lyttää.

■ Palautteen palautteella on suuri merkitys ja sen antamiseen pitää organi-saatiossamme kiinnittää enemmän huomiota.

■ Kajaanin ammattikorkeakoulun osalta nostimme esille myös kysymyksen,kiinnitämmekö tarpeeksi huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin. Bench-markingin yhteydessä heräsi ajatus opiskelijoiden hyvinvointia edistäväntiimin perustamisesta, jollainen oli toiminnassa esim. Rovaniemen am-mattikorkeakoulussa. Asian taustan selvittämiseksi päätimme tehdä opis-kelijoille suunnatun hyvinvointikyselyn, jossa kartoitamme sekä opiske-luilmapiiriä, opiskelijan hyvinvointia ja kokemuksia saatavilla olevista ter-veydenhoitopalveluista

��

Rovaniemen ammattikorkeakoulu

■ Aktiivisia opiskelijoita on suhteellisen vähän opiskelijoiden kokonaismää-rästä, joten aktiivisesti toimivien opiskelijoiden määrän lisääminen onhaasteena ja toisaalta se, että opiskelija kokee tulleensa kuulluksi päätök-senteossa.

■ Tulisi olla selkeästi kuvattuna kuinka asioita käsitellään ja kenen toimes-ta, kun he haluavat ilmaista mielipiteensä ammattikorkeakoulun toimin-tatavoista tai itseään koskevissa tilanteissa.

■ Olisi tarpeen olla yhtenäinen tapa kerätä palautteet, jotta niiden tuotta-maa tietoa voidaan systemaattisesti hyödyntää ammattikorkeakoulun toi-minnassa. RAMK:ssa on parhaillaan menossa laatutyön organisointi japrosessien arviointi, jossa yhtenä osana on laadun mittaaminen opetus-toiminnassa ja opiskelijaohjauksessa.

Lisätietoa Rovaniemen ammattikorkeakoulun itsearvioinnista löytyy linkistä http://www.ramk.fi/includes/file_download.asp?deptid=13139&fileid=12432&file=20070205104129.doc.

Pohjois�Karjalan ammattikorkeakoulu

■ Hyvät käytännöt koulutusohjelmakohtaisista kehittämistiimeistä ja opis-kelijanäkökulman hyödyntämisestä tiimien ja erilaisten työryhmien toi-minnassa tulisi ottaa laajemmin käyttöön eri koulutusohjelmissa.

■ Opiskelijan osallistumista omien opintojensa suunnitteluun ja omien ta-voitteidensa asettamiseen on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huo-miota. On luotava käytäntöjä ja otettava käyttöön työvälineitä (esim. hopsja portfolio), jotka tukevat ja tekevät näkyväksi opiskelijan aiemmin han-kittua osaamista, ammatillista kasvua ja osaamisen kehittymistä.

■ Yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulma tulisi olla selkeämmin ja ta-voitteellisemmin esillä opetussuunnitelmissa.

��� Hyviä käytänteitä – niitäkin on?

■ Tutortoimintaan ja ammattikorkeakoulussa erilaisiin tiimeihin ja työryh-miin osallistumisesta ja niissä työskentelemisestä opiskelija saa opintosuo-rituspisteitä, joita voi hakea hyväksiluvuksi opintoihin.

■ Opetussuunnitelmassa on opintojaksoja, jotka ovat sidoksissa työelämänkehittämistehtäviin ja työmenetelmien kehittämiseen.

■ Opiskelijoiden hyvinvointia tukevia toimintoja esim. opintopsykologinpalvelua ja hyvinvointikyselyjä on käynnistetty pysyvinä käytänteinä.

■ Opiskelijakunnan ja ammattikorkeakoulun selkeät sopimukset vertais-tutoroinnin järjestämisestä ja yhdessä kehittämisestä tuovat toimintaanpitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta.

��

�� Oulun seudun ammattikorkeakouluja Savonia�ammattikorkeakoulu –omatoimimatka yhteiskunnallisenvaikuttamisen maailmaanOAMK: Anne Anttinen Taina Ahlholm ja Heli Kallio Niko Peltokangas Jaakko Isoviita Leena Heikkinen;Savonia�AMK: Ulla Voutilainen Maritta Pitkänen Tapio Leskinen Tuula Peura Juha Makkonen Juha Asikainen Tina Byman�Raatikainen

���� Äkkilähtö – lähtötilanneselvitys

Matkakohteen esittely tapahtui KKA:n seminaarissa syyskuussa. Matkasta tulisiomatoiminen matka yhteiskunnallisen vaikuttamisen maailmaan, jota tarkas-teltaisiin opiskelijan näkökulmasta.

Matkakumppaneiksi löysivät toisensa Oulun seudun ammattikorkeakoulu(OAMK) ja Savonia-ammattikorkeakoulu (Savonia). He tunsivat heti kuulu-vansa yhteen, sillä monialaisuus ja koko olivat yhteisiä nimittäjiä. Matkakump-panit on esitetty matkakertomuksen liitteessä 15.

Matkustustavat löytyivät virtuaalimaailmasta: sähköposti ja videoneuvot-telu.

���� Hyppy tuntemattomaan – teemojensopiminen

Matkaoppaaksi otettiin hallituksen kansalaisvaikuttamista käsittelevä politiikka-ohjelma. Keskeisiksi matkateemoiksi muodostuivat ohjelman kolme teemaa:kansalaisoppiminen, -toiminta ja -vaikuttaminen.

Matkareitin luonnoksen laatimisesta huolehti Savonia. Sovituista teema-alueista Savonia valmisteli kysymysluonnokset, joita matkakumppani OAMKtäydensi.

��

���� Matkatoimistossa – teemojen valintaja kysymysten tekeminen

Matkasuunnitelma tarkastettiin ja täydennettiin, sillä molemmat kumppanit ha-lusivat omissa ryhmissään ennen varsinaista matkaa valmistautua huolella jakertoa jo etukäteen omia mielenkiinnon kohteita toisilleen.

Päiväohjelman laadintaa ohjasi matkan tavoite saada selkeä kuva molem-pien ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden mahdollisuuksista kasvaa opinto-jen aikana yhteiskunnallisiksi toimijoiksi sekä niistä toimista, joilla ammatti-korkeakoulu mahdollistaa tämän opiskelijoille.

���� Matka ja tutustuminen matkakohteeseen –aineiston kerääminen

Matkan aikana osallistuttiin kiertoajeluille ja hankittiin mielenkiintoisia matka-kokemuksia. Matkakohteessa osallistuttiin noin viiteen kiertoajeluun, joissatunnelma oli välitön ja keskustelu vilkasta. Asiantuntijat osasivat kertoa koh-teesta selkeästi ja kattavasti ja mielipiteiden vaihto oli rikastuttavaa. Onnistu-misen edellytyksinä olivat asiantuntevat keskustelijat sekä hyvin valmistellutmatkat (kysymysten vastaukset), jotka nostivat esille sekä yhteisiä että ammat-tikorkeakoulukohtaisia hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita.

��� Ahaa�elämysten saaminen – hyvienkäytänteiden ja kehittämiskohteiden löytö

Elämykset kokemukset muistot

Matka tiivisti yhteisen näkemyksen ammattikorkeakouluopiskelijasta yhteis-kunnallisena toimijana: Opiskelija on yhteiskunnallisena toimijana osallistuva,aktiivinen yhteisönsä jäsen ja ammattikorkeakoulun tarjoamien vaikuttamis-mahdollisuuksien hyödyntäjä ja kehittäjä.

��

���� Matkakertomus – raportointi

Unohtumattomat elämykset ja kohteet

Matka benchmarkingkohteeseen osui keskelle kiireistä syksyä ja se käynnis-tettiin hyvin lyhyellä varotusajalla. Myös syyslomat sotkivat omalta osaltaan to-teutusta. Kaikesta huolimatta matka ja kiertoajelut menivät sujuvasti. Matkus-tustapa (videoneuvottelut) osoittautui erinomaiseksi, mutta tarkempi pereh-tyminen paikan päällä olisi voinut tuoda lisätietoa samalla kun hyvät käytän-nöt olisi ollut mahdollista varmentaa.

Matkailu avartaa

Matkan aikana selvisi, että ammattikorkeakouluilla on selkeä halu mahdollis-taa yhteisönsä jäsenten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan. Opiske-lun ei kuitenkaan aina mielletä johtavan monipuoliseen kasvamiseen yhteis-kunnalliseksi toimijaksi. Vasta valmistumisen ja työelämässä toimimisen jälkeentämä todentuu opiskelijalle itselleen. Näin siitäkin huolimatta, että asia ote-taan opetussuunnitelmissa monella tavalla esille ja opiskelijoille tarjotaan mah-dollisuuksia osallistua ja vaikuttaa toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.Ammattikorkeakoulujen toimijoiden ja opiskelijoiden todellisuus eivät sitenvälttämättä kohtaa.

Opiskelijan yhteiskunnallinen vaikuttaminen on syytä ottaa selkeämminyhdeksi yleiseksi kompetenssiksi ja sisällyttää se myös ammatillisiin kompe-tensseihin. Sen tulee näkyä opetussuunnitelmien ja HOPS:ien toteutuksessa.Jokaisen opettajan kuten myös koko henkilöstön on tärkeä tunnistaa ja tun-nustaa kyseisen kompetenssin merkitys. Asian tärkeys ja merkitys avautui tällämatkalla uudella tavalla.

Matkan aikana sovittiin, että matkakumppaneille hankitaan ylimääräisiämatkamuistoja, jotta matkasta jää riittävät ja tulevaa kehittämistyötä tukevatdokumentit. Sovittiin, että laaditaan matkakertomuksen lisäksi täydentävät ku-vaukset ammattikorkeakoulujen omaan käyttöön erikseen sovituista käytän-nöistä.

Tulevien matkojen suunnittelu matkakumppanin kanssa

Molemmat ammattikorkeakoulut laativat laajemman kuvauksen niistä käy-tännöistä, joista toinen osapuoli on kiinnostunut saamaan lisätietoa oman toi-mintansa kehittämiseksi. Tulevia matkoja tehdään muun muassa kohdennet-tuihin vertaisarviointeihin ja matkan aikana havaittuihin yhteisiin kehittämis-kohteisiin.

��

Matkamuistojen julkistaminen turuilla ja toreilla

Opiskelija yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi!!■ Portfolio ja näyteportfolio käyttöön osana osaamisen ja ammatillisen kas-

vun arviointia.– Portfolion ja näyteportfolion käyttö osana arviointia, joiden avulla

opettaja ja opiskelija arvioivat, onko opiskelija päässyt tavoitteisiinsaammatillisessa ja yhteiskunnallisessa kasvussa.

■ Kansainvälisyysosaamisella ja -osallistumisella globaaliksi vaikuttajaksi– Opiskelijan on mahdollista suorittaa eri tavoin kansainvälisiä opintoja

niin vapaasti valittavissa kuin ammattiaineissa.■ Opiskelijat osallistumaan monimuotoisesti ammattikorkeakoulun toimin-

taan– Osallistuminen on mahdollista sekä keskushallinnon että koulutusyk-

siköiden tasolla hallintoelinten ja toiminnallisten työryhmien kautta.Lisäksi opiskelijakunnan ja keskushallinnon välillä on säännöllisiä jatoimintatavoiltaan vahvistettuja yhteistyötapaamisia.

■ Yhteisölehtiin kriittinen toimituspolitiikka– Ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan lehtien kriittinen ja ky-

seenalaistava toimituspolitiikka edistää koko yhteisön aktiivisuutta jaavointa keskustelua.

■ Yhteiskunnallisen toiminnan hyväksiluku opintosuorituksina.– Opiskelija voi saada opintosuorituksia opiskelijajärjestötoiminnasta,

vertaisohjauksesta sekä muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta erillis-ten opintojaksojen ja hyväksilukemisten välityksellä.

Matkakertomus ja lisätietoa on luettavissa osoitteissa www.oamk.fi/ytoimijaja www.savonia-amk.fi/ytoimija.

Liite 15. Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Savonia ammattikorkeakoulu –arviointiryhmän kokoonpano

Liite 16. Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Savonia ammattikorkeakoulu –teemat ja kysymykset

��

�� Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu –korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisenatoimijanaEsko Tirkkonen ja Mila Torkkeli (Pirkanmaan AMK); Taru Kiuru jaHeli Mourujärvi ( Seinäjoen AMK); Sanna Torkko ja Raimo Koivisto(Vaasan AMK)

���� Ryhmätyön prosessikuvaus

Benchmarking-ryhmän muodostivat Pirkanmaan ammattikorkeakoulun (Pi-rAMK), Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK), Vaasan ammattikorkea-koulun (VAMK) henkilöstö- ja opiskelijaedustajat. Ryhmän ensimmäinen ta-paaminen Seinäjoella oli 12.10.2006, jossa suunniteltiin arvioinnin kohteita.Ryhmän toinen tapaaminen Seinäjoella oli 28.11.2006, jolloin kustakin am-mattikorkeakoulusta oli 8–10 henkilöä mukana. Tällöin käytiin läpi kunkinosapuolen arvioinnin tuloksia ja keskusteltiin toimintatavoista kussakin am-mattikorkeakouluissa.

PirAMK:n ryhmän tekemä määritelmä siitä, mitä tarkoitamme ”Korkea-kouluopiskelijalla yhteiskunnallisena toimijana” hyväksyttiin koko ryhmänkäyttöön. Määrittelyn mukaan– Opiskelija ottaa vastuun omasta itsestään ja omasta toiminnastaan– Opiskelija ymmärtää eettisen, taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövas-

tuun merkityksen– Opiskelija on kiinnostunut ja valveutunut yhteiskunnallisista asioista

(esim. poliittinen toiminta, tasa-arvokysymykset, vapaaehtoistoiminta, jär-jestö- ja seuratoiminta)

– Opiskelija osallistuu vaikuttamiseen antamalla palautetta opintoihin liit-tyvistä asioista, olemalla mukana opetuksen ja opetussuunnitelmien ke-hittämisessä sekä osallistumalla opiskelijayhdistystoimintaan tai muuhunjärjestötoimintaan

– Opiskelija toimii yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, kuten muut opis-kelijat, oppilaitoksen henkilöstö, muut oppilaitokset, yritys- ja työelämä-yhteisöt

– Opiskelija saa koulutuksen aikana valmiuksia, joita yhteiskunnallisessa toi-minnassa edellytetään ja osaa toimia omassa ammatissaan yhteiskunnalli-sena toimijana.

�

Avainkysymys on, saako opiskelija ammattikorkeakouluyhteisössä em. toi-mintojen ja asioiden kautta ”itsestään selvyytenä” valmiuksia toimia yhteis-kunnan aktiivisena jäsenenä. Onko ammattiin kasvu ja valmistuminen työ-elämään liian korostetusti esillä? Pitäisikö laajemman yhteiskunnallisen toimi-misen näkökulmaa tuoda enemmän esille?

������ Pirkanmaan ammattikorkeakoulun arviointiraportti

PirAMK:ssa aloitettiin prosessi keräämällä asiantuntijaryhmä pohtimaan ”opis-kelija yhteiskunnallisena toimijana ” -käsitteen määrittelyä. Ryhmän muodos-tivat vararehtori Päivi Karttunen, erikoissuunnittelija Sari Mettiäinen, lehtoriOuti Wallin, opiskelijapalvelupäällikkö Esko Tirkkonen ja opiskelijakunta PA-KOn puheenjohtaja Mila Torkkeli. Ryhmä perehtyi arviointimateriaaliin jaohjeistukseen ja laati suunnitelman käytännön toimenpiteistä, joiden perus-teella kartoitettiin opiskelijoiden ja henkilöstön käsityksiä siitä, kuinka hyvinkorkeakoulun opinnot tai muut toiminnot tukevat ja kannustavat opiskelijoi-ta aktiiviseen yhteiskunnalliseen toimintaan. Henkilöstölle suunnatun kyse-lyn perusteella yhteiskunnallisen toimimisen käsite ammattikorkeakoulukon-tekstissa määriteltiin ja SeAMK:n ja VAMK:n ryhmät hyväksyivät sen yhtei-seen käyttöön.

Seuraavaksi kartoitettiin opetussuunnitelmassa olevat opintojaksot, joissakatsottiin olevan sellaisia sisältöaineksia, jotka joko tuottavat opiskelijalle val-miuksia toimia yhteiskunnan jäsenenä tai jopa suoraan tai välillisesti aktivoi-vat häntä osallistumaan järjestö-, ammattiyhdistys-, urheiluseura- ja/tai muu-hun vapaaehtoistoimintaan (opetussuunnitelmien opintojaksot liitteessä 1).Avainkysymyksiksi nousivat– Saako opiskelija ammattikorkeakouluyhteisössä em. toimintojen ja asioi-

den kautta ”itsestään selvyytenä” valmiuksia toimia yhteiskunnan aktii-visena jäsenenä?

– Onko ammattiin kasvu ja valmistuminen työelämään liian korostetustiesillä?

– Pitäisikö laajemman yhteiskunnallisen toimimisen näkökulmaa tuodaenemmän esille?

Em. taustaselvitysten perusteella työryhmä määritteli tulevan auditoinninPirAMK:n osalta tarkastelukysymyksiksi seuraavat:A. Opetussuunnittelun ja yhteiskunnallisen toimimisen yhteydet

– miten aihe tulee esille opetuksessa ?– miten opiskelijat kokevat sen ?– onko amk-yhteisössä tilaa laajaan yhteiskunnallisten asioiden esille ot-

tamiseen (esim. tasa-arvokysymykset, vapaaehtoistyö, suhtautuminenjärjestö-, seura- tai poliittiseen toimintaan)?

��

– vaikuttavatko yhteiskunnallisen toimimisen aktiivisuuteen opiskelu-olosuhteet (esim. paikkakunnan koko, harrastusmahdollisuudet yms.),opetusmenetelmät, yksilöllisyys vs. yhteisöllisyys-arvojen muutos

B. Opiskelijakunnan toiminta opiskelijan yhteiskunnallisen toimimisen ak-tivoijana opiskeluaikana ja sen heijastukset valmistumisen jälkeiseen ai-kaan– opiskelijakunta kartoittaa toimintaansa ko. aiheen suhteen ja tekee sen

perusteella kyselyn opiskelijoille.

Auditointitapaaminen Seinäjoella

Seminaarissa käytiin läpi partnerikorkeakoulujen tarkastelukysymyksiä.SeAMK:n ja VAMK:n edustajien kysymysten ja PirAMK:n edustajien vastaus-ten perusteella seuraavat näkökulmat tullaan jatkossa huomioimaan PirAMK:ntoiminnan suunnittelussa:– opetusmenetelmien vaikuttavuus opiskelijoiden yhteiskunnallisen toi-

minnan kehittymiseen/kannustamiseen (PBL, projektioppiminen, harjoit-telu, työelämäkontaktien korostaminen oppimistilanteissa)

– vapaasti valittavien opintojen merkitys ja mahdollisuudet– opetussuunnitelman kehittäminen – tietoiset valinnat– opiskelijakuntatoiminnan merkitys yhteiskunnalliseen toimintaan kan-

nustavana, tässä korostuu erityisesti paikkakunnan (suuri vs. pieni kau-punki) vapaa-ajan toiminnan mahdollisuudet

– yhteisöllisyyden uudet muodot, esim. erilaiset virtuaaliryhmät ➝ mahdolli-suuksien luominen

– porukkaan pääsemisen pelko, kun muut pitkään toimineita– yksi hyvä kokemus voi muuttaa asenteen– yksilökeskeisyyden yleinen vaikutus ➝ mitä minä tästä hyödyn, kannat-

taako palautteenanto– mikä on korkea-asteen koulutusorganisaation velvollisuus nostaa asiaa

esille?– yleinen henki tuntuu olevan se, että asenteellisesti korkeakoulun henki

on myönteinen opiskelijoiden yhteiskunnalliselle toimimiselle, muttakäytännössä tutkintokeskeisen ja tehokkuutta painottavan opiskelun puit-teissa tilanne voi opiskelijalle näyttäytyä toisenlaisena.

Konkreettisena ehdotuksena esitettiin, että tehdään yhteiskunnallisen toiminnanopas opiskelijoille, jossa heitä ohjeistetaan ja ohjataan miettimään ja huomioi-maan omassa toiminnassaan yhteiskunnallisen toimimisen mahdollisuudenopiskeluympäristössä. Oppaan sisältönä olisi mm.:

��

– lueteltuna miten voi osallistua opintojen aikana– keneen olla yhteydessä, miten toimintaan pääsee mukaan– saako niistä vapaasti valittavia opintoja– mitä työryhmätyöskentely on?– kenen kautta voi vaikuttaa– oman ja yhteisen hyödyn konkretisointi ➝ mitä minä tästä hyödyn.

Auditointiseminaarin vaikutelmaksi jäi, että taustaselvityksillä ja arviointikes-kusteluilla saatiin mielenkiintoinen ja tarpeellinen asia nostettua esille ja hy-vään alkuun, mutta koko hankkeen kiireisen aikataulun vuoksi moni kysy-mys jäi hyvinkin pinnallisen tarkastelun asteelle. KKA:n kokoama hankkeenloppuraportti tuottaa toivottavasti toimenpide-ehdotuksia aiheen jatkotyöstä-miselle.

Opiskelijakunnan toiminta aktivoijana

PirAMK:n toisena tarkastelukysymyksenä oli opiskelijakunnan toiminta opis-kelijan yhteiskunnallisen toimimisen aktivoijana opiskeluaikana ja sen heijas-tukset valmistumisen jälkeiseen aikaan. Tältä pohjalta opiskelijakunta kartoittitoimintaansa ko. aiheen suhteen ja teki sen perusteella kyselyn muutamalleopiskelijalle. Opiskelijoilta kysyttiin, mitä heidän mielestään on yhteiskunnal-linen toiminta ja miten se näkyy opinnoissa? Mielipiteet jakautuivat laidastalaitaan riippuen koulutusohjelmasta. Seuraavaksi muutamia lainauksia opiske-lijoiden vastauksista:

”… ylipäätään kaikki toiminta millä ihminen pyrkii vaikuttamaan sekä omanja lähipiirinsä asioihin että sen yläpuolelle.”

”Toimintaa, jossa ryhmä tai yksilö yrittää vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin,organisaatioihin tai muuhun yhteiskunnan toimintaan niitä jollakin tavallatukemalla, purkamalla tai pyrkimällä muuttamaan niitä. Yleensä kaikillaryhmillä ja yksilöillä on pyrkimyksenä muuttaa yhteiskuntaa ”parempaan”suuntaan. Tosin asiat, mitkä voivat olla joillekin ryhmille erittäin hyviä, voivattoisille olla taas hyvinkin vahingollisia.”

”Herätetty keskustelu opintorahasta ja keskusteluun vaikuttaminen opiskelija-kunnan toimijana sekä ns. tavallisena opiskelijana.”

”Opiskelijalla on yleensä mahdollisuus vaikuttaa omaan opiskeluunsa jaopintopolkuunsa. Joissakin koulutusohjelmissa opintojen aikana ei korostetatoiminnan tärkeyttä vaan keskitytään ainoastaan tutkinnon suorittamiseen.”

”Ei mitenkään. Sitä ei korosteta missään opintojaksossa eikä korosteta sentärkeyttä.”

��

Opiskelijakunta toimii tiedonvälittäjänä eri opiskelijayhdistysten ja am-mattikorkeakoulun hallinnon välillä. PAKOn palvelutoiminnan tarkoituksenaon tarjota jäsenistölle opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyviä palveluita jakoulutuspalveluita sekä opiskelijakortilla saatavia etuuksia. Opiskelijakunta ak-tivoi opiskelijoita toimintaan tutorkoulutusten ja järjestöpäivien kautta sekäyleisen toiminnan kautta. Lisäksi tiedotetaan viikkotiedotteen sekä Pakotuk-sen avulla erilaisista asioista ja mahdollisuuksista osallistua toimintaan ja ta-pahtumiin. Toiminta korkeakoulussa näkyy opiskelijoiden edustuksilla tiimeis-sä ja työryhmissä. Tällä hetkellä on uusista ja innokkaista toimijoista pulaa,mikä näkyy esimerkiksi tämän vuoden edustajiston vajavaisuutena. PAKO eiole saanut aktivoitua toivotulla tavalla opiskelijoita osallistumaan toimintaan.Opiskelujen jälkeen on mahdollisuus osallistua korkeakoulun alumnitoimin-taan.

Ryhmien yhteisessä seminaarissa keskustelua syntyi jonkin verran ja yh-teneväisyyksiäkin löytyi ammattikorkeakoulujen keskuudesta. Seminaarin ai-kana ei ehditty kunnolla keskustelemaan asioista, jolloin yhteiskunnallisen toi-minnan selvittäminen korkeakouluissa jäi ainoastaan pintaraapaisuksi. Opiske-lijat ovat suurimmalta osin passiivisia, eikä esim. palautteen antoa nähdä hyö-dyttävänä asiana. Myös yhteisöllisyyden uudet muodot voivat vaikuttaa asi-aan. Vanhaa perinteistä toimimista ei nähdä nuorison keskuudessa parhaimpa-na tapana, vaan virtuaaliset ympäristöt ovat luoneet uusia mahdollisuuksia ot-taa kantaa asioihin.

Seminaarissa heräsi mielenkiintoa tehdä opiskelijoille yhteiskunnallisentoiminnan opas. Se voisi osaltaan auttaa ja innostaa uusia toimintaan mukaan.Aktiiviset opiskelijat osallistuvat toimintaan ja moni heistä jatkaa tulevaisuu-dessakin järjestötoiminnan parissa.

������ Vaasan ammattikorkeakoulun arviointiraportti

Arviointia varten perustettiin ryhmä Vaasan ammattikorkeakoulun opettajien,harjoittelukoordinaattoreiden, opiskelijahallinnon työntekijöiden sekä opiske-lijoiden edustajista. Arviointikokousten tavoitteena oli päättää koulun osaltase arvioitava tekijä, joka kuvaisi korkeakoulun edustajien kannalta parhaitenkorkeakoulun suhdetta opiskelijan yhteiskunnalliseen toimijuuteen. Lähtö-kohtana aiheen määrittelyssä olivat koulussa omaksutut arvot, joiden katsot-tiin muokkaavan opiskelijoiden ammatillisen kasvun ohella myös heidän yh-teiskunnallisia valmiuksiaan. Arvojen pohjalta lähteneissä keskusteluissa pelkis-tyivät opiskelijoiden yhteiskunnallista vaikuttamista kuvaavina seikkoina uu-det yhteiskunnalliset vaikuttamistavat poliittisen vaikuttamisen asemesta, huoliulkomaisten opiskelijoiden sopeutumisesta, suomen- ja ruotsinkielisten opis-

�

kelijajärjestöjen yhteistyö sekä tiedon vapaa kulku ja päätöksentekojärjestel-män läpinäkyvyys korkeakoulun hallinnossa. Erityisesti viimemainitun aiheenosalta katsottiin, että tiedon saavutettavuus ja päätöksentekojärjestelmän avoi-muus ovat perustavaa laatua oleva korkeakoulun keino rohkaista opiskelijoitakiinnostumaan koulun hallinnosta ja vaikuttamaan siihen. Eli kasvattaa opis-kelijoita etsimään ja käyttämään olennaista tietoa sekä toimimaan sen perus-teella yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Tämä tekijä valittiin arviointikohteeksi.

Ryhmäkeskustelut pidettiin Vaasan ammattikorkeakoulussa ja lopputulok-sista tiedotettiin muille ammattikorkeakouluille. Vastaavasti VAMK sai Seinä-joen ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulujen tulokset käyttöönsä. Varsinainenarviointi suoritettiin yhden päivän mittaisena benchmarkkauksena Seinäjoenja Pirkanmaan ammattikorkeakoulujen kanssa yhteisessä kokouksessa, johonoli valmistauduttu tutustumalla ryhmän jäsenten arviointikohteisiin.

Arvioinnin tulokset

Arvioinnin keskeiseksi asiaksi Vaasan teeman kannalta nousi arviointikeskus-telussa opiskelijan asema kumppanina, aktiivisena kehittäjänä, jonka rooli eirajoitu ainoastaan palautteen antamiseen. Kumppanuuden yhteiskunnallisentoimijan roolin määrittäjänä nähtiin edellyttävän laajaa ja esteetöntä tiedonsaantia. Tämä toteutuu VAMK:ssa opiskelijoiden edustuksena systemaattisestikaikissa keskeisissä työryhmissä, myös koulun johtoryhmässä. Tiedon saantiaon pyritty helpottamaan muillakin tavoilla, koska kaikki keskeiset dokumen-tit ja päätökset ovat opiskelijoiden vapaasti saatavissa. Tämä käytäntö nosti esiinsen seikan, että luottaminen tiedon helppoon saantiin ei riitä, vaan on myöshuolehdittava siitä, että tietoa osataan etsiä. On oltava opiskelijoita tukeviahenkilöitä, jotka neuvovat, mistä tietoa on saatavilla ja jotka huolehtivat tie-dottamisellaan osaltaan tiedon löytymisestä.

Toimenpiteinä jatkossa selvitellään■ aktiivisten, ryhmissä istuvien opiskelijoiden tietojen parempaa hyödyntä-

mistä■ tietojen käsittelyä laajojen opiskelijaryhmien kanssa kasvokkain■ kannanotto-metodin käyttöä, jossa opiskelijoiden esittämiin kannanottoi-

hin esitetään välittömät vastineet■ palautteesta annettavaa palautetta: palautteista johtuvien toimenpiteiden

dokumentointia ja näkyvää esittämistä■ aikuisopiskelijoiden tiedontarpeesta huolehtimista.

���

Hyvät käytännöt Vaasassa

Hyvänä käytäntönä voitiin pitää■ tiedon vapaata saatavuutta.

Kehitettävät käytännöt Vaasassa

Kehitettävänä käytäntönä voitiin pitää■ tiedon käyttöönottoa ja kulkua.

������ Seinäjoen ammattikorkeakoulun arviointiraportti

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa (SeAMK) tavoitteena oli selvittää, mitenopiskelijat ovat SeAMK:ssa mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa ja kuinkapaljon siihen kannustavia opintojaksoja järjestetään. Tavoitteena oli lisäksi ke-hittää opiskelijayhdistysten toimintaa ja opiskelijapalveluja samantasoisiksi kai-killa toimintapaikkakunnilla. SeAMK toimii kuudella eri paikkakunnalla, jois-sa kaikissa toimivat omat opiskelijayhdistykset. Ensivaikutelma on se, että Sei-näjoella toimivat opiskelijayhdistykset ovat enemmän mukana yhteiskunnalli-sessa toiminnassa. Toiminta on hyvin eri asteista eri paikoissa. Opiskelijapal-velujen taso on myös erilainen eri toimintayksiköissä. Kansainvälisiä tutkin-to-opiskelijoita on vaikeampi saada toimintaan mukaan. Lyhyissä opiskelija-vaihdoissa olevat kv-opiskelijat ovat hyvin mukana toiminnassa sen ajan kuinviipyvät Suomessa.

Oletuksien selventämiseksi päätimme tehdä asiaan liittyvän kyselyn hen-kilöstölle ja opiskelijoille koko SeAMK:ssa. Kysely toteutettiin sähköpostillasharepoint serverin avulla 24.10.–1.11.2006 välillä. Pyrimme linkistä löyty-neellä lyhyellä kuuden kysymyksen kyselyllä kartoittamaan opiskelijoidenosallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan SeAMK:ssa. Kysely lähetettiinkoko SeAMK:n opiskelijoille ja henkilökunnalle. Tulososassa on kuvattunakyselomakkeiden sisältöä. Opiskelijoista kyselyyn vastasi 145 ja henkilöstöstä29 henkilöä. Vastanneista opiskelijoista yli 80 % asuu Seinäjoella ja henkilös-töstä vastaavasti noin 70 %.

���

Seinäjoen ammattikorkeakoulu: Tulokset kyselyistä henkilöstölleja opiskelijoille

Kyselyssä kysyttiin aluksi vastaajien mielipidettä ”Mitä on mielestäsi yhteis-kunnallinen toiminta?”

KoosteluokatKoosteluokatKoosteluokatKoosteluokatKoosteluokat VastauksetVastauksetVastauksetVastauksetVastaukset VastauksetVastauksetVastauksetVastauksetVastauksetavoimista vastauksistaavoimista vastauksistaavoimista vastauksistaavoimista vastauksistaavoimista vastauksista opiskelijatopiskelijatopiskelijatopiskelijatopiskelijat henkilöstöhenkilöstöhenkilöstöhenkilöstöhenkilöstö

Toimintaa yhteiseksi hyväksi 40 5Vaikuttamista 30 6Osallistumista 28 9Toimintaa järjestöissä yms. 19 4Äänestämistä vaaleissa 4 0Vastauksena luettelo asioista 8 3Muu vastaus 8 1Yhteensä 137 28

Seuraavaksi kysyttiin:Opiskelijat: Minkälaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan olet osallistunut?Henkilöstö: Millä eri tavoin olet huomannut opiskelijoiden olevan mukana yh-teiskunnallisessa toiminnassa?

Vaihtoehdoista suosituimmat vastaukset kummankin ryhmän osalta olivat:

VaihtoehdotVaihtoehdotVaihtoehdotVaihtoehdotVaihtoehdot VastauksetVastauksetVastauksetVastauksetVastaukset VastauksetVastauksetVastauksetVastauksetVastauksetopiskelijatopiskelijatopiskelijatopiskelijatopiskelijat henkilöstö henkilöstö henkilöstö henkilöstö henkilöstö

lkmlkmlkmlkmlkm � � � � � lkmlkmlkmlkmlkm � � � � �

Äänestäminen vaaleissa 124 15 % 20 7 %Opiskelijatapahtumiin osallistuminen 97 11 % 25 9 %Liikuntatapahtumiin osallistuminen 85 10 % 21 8 %Harrastuskerhot 78 9 % 17 6 %Talkoot 76 9 % 10 4 %Urheiluseurat 64 8 % 23 9 %Opiskelijayhdistystoiminta 43 5 % 26 10 %

Seuraavaksi kysyttiin onko opintosuunnitelmassa opiskelijoita yhteiskunnalli-seen toimintaan kannustavia opintojaksoja? Opiskelijoista 37 % ja henkilös-töstä 69 % vastasi myöntävästi.

KoosteluokatKoosteluokatKoosteluokatKoosteluokatKoosteluokat VastauksetVastauksetVastauksetVastauksetVastaukset VastauksetVastauksetVastauksetVastauksetVastauksetopiskelijatopiskelijatopiskelijatopiskelijatopiskelijat henkilöstöhenkilöstöhenkilöstöhenkilöstöhenkilöstö

Mainitsee yhden opintojakson 10 5Mainitsee useita opintojaksoja 20 8Mainitsee tutor- tai opiskelijakuntatoiminnan 4 3Mainitsee erilaisia tapahtumia tai projekteja 4 0Mainitsee, että asia sisältyy ”piilo-opetuksena” opintoihin 4 2Ei osaa sanoa, mitä ne ovat 10 1Muu vastaus 1 0Yhteensä 53 19

���

Kysymykseen, ovatko kansainväliset vaihto-opiskelijat mielestäsi mukanayhteiskunnallisessa toiminnassa, vastasi paljon tai melko paljon vain 6 % opiske-lijoista ja henkilökunnasta ei kukaan. Suurin osa vastaajista (opiskelijat 78 %,henkilöstö 69 %) ei tiennyt ovatko kansainväliset vaihto-opiskelijat mukanatoiminnassa.

Yhteenveto kyselyn tuloksista

Kysely ei tuottanut vastausta siihen, onko toiminta vähäisempää tai palvelutheikompia muilla paikkakunnilla kuin Seinäjoella. Ryhmätyöskentelyyn ak-tiivisesti osallistuneiden mukaan opiskelijoiden yhteiskunnallinen toiminta onhyvin aktiivista mm. Kauhajoella. Sen sijaan kyselyn perusteella varmistuttiinsiitä, että kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden osallistuminen toimintaan onmelko vähäistä. Tästä keskusteltiin myös yhteisessä benchmarking-tapaamisessaja todettiin, että mahdollisuuksia kv-opiskelijoiden mukaan ottamiseen on,mutta heillä ei välttämättä ole samoja intressejä osallistua toimintaan kuin suo-malaisilla toimijoilla. Kyselyn mukaan myös opintojaksojen kuvauksissa voi-taisiin ehkä selvemmin tuoda esille liittyykö opintojakson sisältö yhteiskun-nalliseen vaikuttamiseen.

Miten voisimme kehittää – kehittämisideat?

1. Opiskelijaedustus kaikissa työryhmissä, myös johtoryhmässä (VAMK:nmalli)

■ Opiskelijoiden (ja kaikkien jäsenten) työryhmätyöskentelyn koulutus ➝mitä edellytetään, kenelle työryhmässä käsitellystä viestitään

2. Opiskelijat mukaan opetussuunnitelmien kehittämiseen3. Kumppanuuden kehittäminen ja määrittäminen sekä toteutus käytän-

nössä.

Tehdyt kehittämispäätökset

1. Työryhmätyöskentelyn ryhmittäminen ja ohjeistus koko SeAMK:ssa ke-vät 2007

2. Opiskelijat on velvoitettu ottamaan mukaan opetussuunnitelmien kehit-tämiseen keväällä 2007

3. Neuvottelu opiskelijoiden ja johdon välillä kumppanuuden kehittämises-sä keväällä 2007.

���

���� Lopuksi

Ryhmässä päädyttiin siihen, että kukin ammattikorkeakoulu tekee oman sel-vityksen asiasta, joka eniten kiinnostaa. Näin ollen yhteisiä hyviä käytänteitäei varsinaisesti listattu, mutta sen sijaan kunkin omia tuloksia hyödynnetäänvarmasti muissakin korkeakouluissa.

���

�� Svenska yrkeshögskolanoch Yrkeshögskolan Sydväst –studerande som samhällsaktörerThomas Kuni och Tommy Östman (Svenska yrkeshögskolan);Mikaela Lindblom och Mats Lindholm (Yrkeshögskolan Sydväst)

���� Processbeskrivning

Under det inledande seminariet fastnade yrkeshögskolan Sydväst och Svens-ka yrkeshögskolan för ett förfaringssätt bestående av en förfrågan till stude-randeorganisationerna, ledning samt programansvariga angående studerandesmöjlighet till ett aktivt deltagande i organisationens verksamhet samt i vilkenmån samhällsengagemang förekommer som del av utbildningen.

Respektive organisation genomförde förfrågningen och sammanställdeett svar. Organisationernas svar skickades från respektive skola till respektiveskola för utvärdering av egna styrkor, svagheter och utvecklingsmöjligheter.

Yrkeshögskolan Sydväst utförde sin utvärdering inom Bolognagruppen.Inom Svenska yrkeshögskolans utfördes utvärderingen av organisationens kva-litetsteam. I yrkeshögskolan Sydvästs Bolognagrupp ingår studerande ochSvenska yrkeshögskolans kvalitetsteam var under utvärderingen utökad medrepresentanter från studerandeorganisationen. Protokollutdrag skickades frånrespektive skola till respektive skola.

För att följa upp och koordinera arbetet ordnades månatliga videokonfe-renser för arbetsgruppen.

���� Resultat av utvärderingen

������ Målsättningar och objekt för utvärderingen

Med utvärderingen försökte organisationerna främst se på hur de aktiverarstuderande i den egna verksamheten. Utvärderingen såg både på studerandesdelaktighet i verksamheten via studerandeorganisationerna samt även hur en-skilda studerande aktivt kan delta och påverka sin närmiljö i utbildningsen-heterna.

I utredningen ingick även frågor om hur yrkesrollens samhällsengage-mang framkommer i studierna samt om det inom organisationerna existerarkurser som direkt tar upp samhällsengagemang som ämne.

��

������ Bakgrund till val av partner och utvärderingsmetoder

Valet av benchmarkingpartner och utvärderingens koncentration på organi-sationernas interna verksamhet avgjordes delvis på grund av den föreståendesamgången mellan yrkeshögskolan Sydväst och Svenska yrkeshögskolan. In-för samgången är det till fördel att lära känna varandras organisationer samtatt hitta best praxis inom respektive organisation.

Ett pragmatiskt förhållningssätt ledde till snabbt beslut om smidigt, odra-matiskt och okomplicerat förverkligande med e-post enkät och korsutvärde-ring. Frågeformuläret besvarades förutom av ledning och studerandeorgani-sationer även av programansvariga. Således involverades en försvarlig del stu-derande och lärarrepresentanter i arbete.

������ Utvärderingsresultat

En lärdom var att skolorna, beträffande studerandes samhällsengagemang, påmånga punkter liknar varandra medan det på UP-nivå kan finnas såväl likhe-ter som variationer inom och mellan skolorna. Insikten ovan har vuxit framförutom i arbetsgruppen (Kuni, Lindblom, Lindholm, Östman) även i Q-teamoch Bolognagruppen som analyserat svaren.

Allmänt taget visar svaren att begreppet ”samhällsaktör” är svårtolkat ochatt många branschvisa tolkningar förekommer inom olika utbildningsprogrami båda yrkeshögskolorna.

Studerandekårernas verksamhet är liknande vid de båda skolorna. Skill-nader i studerandes delaktighet förekommer på programnivå, skiljelinjen gårinte mellan de båda yrkeshögskolorna utan finns inom skolorna. Skillnaderfinns både där studerande organiserat sig till lokala studerandeföreningar ochdessa föreningars samarbete med programansvariga och lärarkår samt där stu-derande som enskilda individer aktiverar sig/aktiveras i programmets internaorganisatoriska verksamhet. Den enskilda studerandes påverkningsmöjlighe-ter varierar från delaktighet i enkäter och förfrågningar till månatliga mass-möten i bästa sextiotalistiska anda.

Visavi yrkesrollen och samhällsengagemanget framkom inga oförutseddaskillnader. Tolkningen varierar med yrkesbransch samt respektive programtacklar problematiken utifrån den branschens och yrkesrollens förutsättningar.Kurser som behandlar samhällsengagemang förekommer inom vissa programi organisationerna och studerande från övriga program har möjlighet att äventa dessa kurser som fristående moduler.

���

������ Återkoppling av utvärderingsresultatentill skolornas verksamhet

Utvärderingen inklusive enkäterna överlämnas till respektive organisationsledningssystem. Sålunda kommer utvärderingen inklusive förbättringsförslagatt tas upp i respektive organisations normala förbättringscirkel. Kännedomom organisationernas skillnader och likheter, inte minst för studerandeorga-nisationerna, är dessutom värdefull vid den planerade samgången.

����� Samarbetsplaner efter avslutat projekt

Avsikten är att under det närmaste året skapa en sådan organisation för dennya gemensamma yrkeshögskolan där studerande på ett mera enhetligt sättkan delta i utvecklingen av utbildningen och de processer som stöder den-samma.

���� God praxis

■ Den goda kontakten mellan studerandekåren och rektor i båda skolorna■ Strävan efter att ha studeranderepresentation i skolornas beslutande or-

gan och arbetsgrupper i möjligast stor utsträckning■ Studerandekårernas tisdax- och fredagsmejl■ Det ”mänsko- och studerandenära förhållningssätt” som råder i skolorna.

���

� Satakunnan ammattikorkeakouluja Turun ammattikorkeakoulu –opiskelijatutorointiIsmo Kantola ja Salla Nieminen (Turun AMK);Annukka Tapani ja Päivi Jaatinen (Satakunnan AMK)

��� Opiskelijatutortoiminta sillanrakentajanakansalaisvaikuttamiseen

Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu sopivat arvi-oinnin teemaksi opiskelijatutoroinnin. Tutorointi tukee opiskelijan kehitystälaaja-alaiseksi tiedon ja taidon käyttäjäksi, soveltajaksi ja tuottajaksi. Tutoroin-nin tavoitteena on itsenäinen ja vastuunsa kantava opiskelija. Näin tutorointivalmentaa opiskelijoita toimimaan paitsi aktiivisina korkeakoulun jäseninämyös kansalaisyhteiskunnan aktiivisina jäseninä, kansalaisvaikuttajina.

Benchmarking-arvioinnin tavoitteena oli hyvien toimintamallien etsimi-nen systemaattisen vertailun avulla. Riittävän syvälliseen aiheen käsittelyn var-mistamiseksi arvioinnin kohteeksi rajattiin seuraavat osa-alueet:– opiskelija- ja opettajatutorien yhteistyön toimivuus– opiskelijatutorkoulutus.

Turun ammattikorkeakoulussa (Turun AMK) opintojen ohjauksesta vastaavatopinto-ohjaajat, opettajatutorit sekä vertaistukena opiskelijatutorit. Opettaja-tutor on yksilö- ja ryhmäohjaukseen koulutettu opettaja, joka vastaa opiske-lijoiden henkilökohtaisesta opintojen ohjauksesta koko opiskelun ajan. Opet-tajatutor ohjaa opiskelijan oppimista ja opiskeluprosessia ottamalla huomioonkunkin opiskelijan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet, sekä tukee opiskelijanammatillista kasvua.

Opiskelijatutor on koulutuksen saanut vapaaehtoisesti ohjaajaksi ryhty-nyt ylemmän vuosikurssin opiskelija. Opiskelijatutorin tehtävänä on pereh-dyttää uudet opiskelijat opiskeluympäristöön ja opiskelun alkuun, antaa hen-kilökohtaista ohjausta ja tukea opiskelijoiden ryhmäytymistä. Tutortiimi onopettajien, opiskelijoiden tai molempien muodostama tutorointia koordinoi-va yhteistyöryhmä.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) tutorointia koordinoivatvastaava opettajatutor ja vastaava opiskelijatutor. Toimipisteisiin on nimetty

���

opettajatutoreita ja opiskelijatutoreita. Vastaava opettajatutor huolehtii opiske-lijatutorien valinnasta, toimii opiskelijatutorien tukena, vastaa toimipistekoh-taisesta koulutuksesta ja tutoroinnin käytännön järjestelyistä. Opettajatutorhoitaa osaltaan tutorointia ja vastaa tutoroinnin toteutumisesta omassa toimi-pisteessään. Vastaava opiskelijatutor vastaa tutoroinnnista tutorointisopimuksenmukaisesti. Opiskelijatutor toteuttaa tutorointia toimintamallin ja sopimuk-sen mukaisesti.

��� Toteutus

Benchmarking-projektin koordinaattorit kehityspäällikkö Ismo Kantola (Tu-run AMK) ja projektipäällikkö Annukka Tapani (SAMK) suunnittelivat pro-jektin toteutuksen lokakuun 2006 alussa yhdessä Turun AMK:n opiskelijakun-ta TUO:n edustajan kanssa. Myöhemmin opiskelijat olivat mukana kumman-kin ammattikorkeakoulun benchmarking-ryhmissä. Turun AMK:n benchmar-king-ryhmään kutsuttiin tutoroinnin kehittämishankkeeseen 2005–2006 osal-listuneet opinto-ohjaajat sekä opettaja- ja opiskelijatutorit, vetäjänä opinto-ohjaaja Tarja Karjala-Wistbacka. Annukka Tapanin vetämässä SAMK:n ben-chmarking-ryhmässä oli jäseninä eri koulutusaloja edustavia vastaavia opetta-jatutoreita sekä opettaja- ja opiskelijatutoreita.

Turun AMK:ssa kerättiin itsearviointia varten lisäinformaatiota haastatte-lemalla opiskelija- ja opettajatutoreita. SAMK:ssa tehtiin kysely vastaaville tu-toropettajille ja vastaaville opiskelijatutoreille.

Varsinaisen itsearvioinnin toteuttivat ammattikorkeakoulujen benchmar-king-ryhmät. Itsearviointi sisälsi kaksi kysymystä:1) Miten opettaja- ja opiskelijatutorien yhteistyö toimii tällä hetkellä tuto-

roinnin eri vaiheissa?2) Miten opiskelijatutorkoulutus toimii?

Ensimmäinen kysymys jakautui tarkentaviin alakohtiin SAMK:n tutorointi-mallin mukaan: tutoroinnin suunnittelu- ja koulutusvaihe, valintakoevaihe,opiskelemaan hyväksymisvaihe, opiskelun aloitusvaihe, etenemisvaihe, valmis-tumisvaihe ja alumnivaihe. Itsearviointiraporttiin edellytettiin molempien ky-symysten osalta kuvattavaksi– nykytila– hyvät käytänteet– kehittämiskohteita.

��

Kuvio �� Benchmarking�prosessi

Itsearviointiraportti jätettiin kumppanikorkeakoululle 20.11 mennessä pereh-tymistä varten. Tämän jälkeen benchmarking-ryhmän tuli lähettää 27.11mennessä kumppanikorkeakoululle työseminaaria varten enintään 5 kpl tar-kentavia kysymyksiä. Työseminaariin 14.12 osallistuivat benchmarking-ryhmätja koordinaattorit, yhteensä 23 henkilöä.

Ennen työseminaarin osallistujat olivat muodostaneet käsityksensä kump-panikorkeakoulun tutorointimallista pelkästään kirjallisen itsearviointiraportinperusteella. Ennalta valmistelussa seminaarissa pyrittiin syventämään näkemyk-siä. Kummankin korkeakoulun edustajat vastasivat vuorollaan kumppanikor-keakoulun tarkentaviin kysymyksiin, mikä johti usein syventävään jatkokes-kusteluun. Tavoite oli, että osallistujat pystyisivät systemaattisen vertailun ja tar-kentavan keskustelun avulla syventämään arviointiaan kumppanikorkeakouluntutorointimallista sekä tunnistamaan hyviä käytänteitä. Pienryhmätyöskente-lyn avulla pyrittiin ”jalostamaan kultakimpaleita” pohtimalla, mitä voimmeoppia toiselta.

Työseminaarin päätteeksi molempien ammattikorkeakoulujen benchmar-king-ryhmien edustajat esittivät arvionsa kumppanikorkeakoulun tutorointi-mallista (vahvuudet ja kehittämiskohteet) aineiston ja käytyjen keskustelujenvalossa. Benchmarking-ryhmien vetäjät kirjoittivat arvioinnin perusteellaomat loppuraporttinsa. Näiden perusteella laaditun tapauskuvauksen kirjoit-tivat Turun AMK:n edustajina kehityspäällikkö Ismo Kantola ja projektiassis-tentti Salla Nieminen sekä SAMK:in edustajina projektipäällikkö AnnukkaTapani ja kehitysjohtaja Päivi Jaatinen.

���

��� Arvioinnin tulokset

Arvioinnin tuloksena tunnistettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tu-run ammattikorkeakoulun tutoroinnin vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekähyviä käytänteitä.

����� Satakunnan ammattikorkeakoulu

Vahvuuksia

■ Yhteinen ammattikorkeakoulun johtoryhmässä hyväksytty tutorointimal-li. Mallissa on hyvin kuvattu tutortoiminnan tehtävät ja tavoitteet opin-tojen eri vaiheissa. Selkeä toimintamalli antaa hyvät lähtökohdat yhtenäi-selle ja laadukkaalle tutoroinnille koko ammattikorkeakoulussa.

■ ”Etsivän työ” – väylä opiskelijan elämänkenttään. Etsivän työllä tarkoite-taan uusista opiskelijoista huolta pitämistä. Tiiviillä yhteistyöllä voidaanehkäistä koulutuksen keskeyttämistä, kun opiskelijaa pystytään neuvo-maan ja auttamaan mahdollisissa ongelmatilanteissa

■ Kiinnostus tutorointiin ja sen kehittämiseen. Motivoituneita opiskelija-ja opettajatutoreita riittää.

■ Omien kehityskohteiden tiedostaminen. Esimerkiksi opiskelijatutorkou-lutuksen ongelmakohtia pohditaan ja pyritään kehittämään koulutusta pa-rempaan suuntaan.

■ Opiskelijatutorin ja opettajatutorin yhteistyö toimii vuorovaikutuksen ta-solla. Toimiva tutorointi, jossa osapuolet tuntevat toisensa ja toimivat yh-dessä, edesauttaa uuden opiskelijan sopeutumista uuteen ympäristöön, ih-misiin ja usein uuteen elämäntilanteeseen, sekä edistää sitoutumista ja pa-rantaa opiskelumotivaatiota.

Kehittämiskohteita

■ Vastuiden määrittäminen ja organisoituminen. Tällä hetkellä toiminta onhajanaista. Yhteisestä toimintamallista huolimatta vastuualueet ovat osit-tain epäselviä. Toimipisteiden tutortiimeistä on aiemmin luovuttu, nyt tu-tortoiminnan uudelleenorganisointi on harkinnassa.

■ Käytännön osaamisen kirjaaminen ja toiminnan parempi dokumentaatio.■ Vuoropuhelu eri toimijoiden välillä. Ilman toimivaa yhteistyötä tutorien

välillä uusien opiskelijoiden perehdytys ja ohjaus jää helposti puolitiehen.Opiskelija- ja opettajatutorien yhteistyötä kannattaa edelleen vahvistaa.

■ Hyvien käytänteiden levittäminen ammattikorkeakoulussa esim. sisäisenbenchmarkingin avulla.

���

■ Tutorkoulutus. Pääpainon opiskelijatutoreiden koulutuksessa tulisi ollaitse tutortoiminnan käytännöissä, ei järjestötoiminnassa. Opiskelija- jaopettajatutorien koulutusten yhtenäistämistä teemojen osalta kannattaaharkita.

����� Turun ammattikorkeakoulu

Vahvuuksia

■ Uusille tutoreille jaettava opiskelijatutorin käsikirja sisältää käytännönvinkkejä ja ohjeistusta.

■ Tarkkaan suunniteltu opiskelijatutorkoulutus. Koulutuksen toteuttavatopettaja- ja opiskelijatutorit yhdessä, ja koulutusta kehitetään edelleen pa-lautteiden perusteella. Lisäksi opiskelija- ja opettajatutorkoulutuksessa py-ritään toteuttamaan samankaltaisia teemoja, mikä yhtenäistää toimintaa jaedesauttaa tutorien yhteistyötä.

■ Opiskelijatutorien ja uusien opiskelijoiden kahdenkeskiset keskustelut.Kahdenkeskisissä keskusteluissa uudet opiskelijat pääsevät keskustelemaanopiskelusta ja omasta tilanteesta vertaistutorin kanssa. Näin opiskelija saahenkilökohtaista neuvontaa ja rohkaisua vaikeiltakin tuntuviin asioihin.

■ Tutoroinnin organisaatio ja vastuut on joissakin koulutusohjelmista hy-vin määritelty. Suunnittelusta vastaavat koulutusohjelmien tutortiimitkoostuvat kaikista opettaja- ja opiskelijatutoreista.

■ Toiminnan joustavuus. Monissa koulutusohjelmissa on löydetty juuri ky-seisille koulutusohjelmille sopivia käytänteitä, kuten sosiaalialan alkuleiriuusille opiskelijoille, liiketalouden teemaillat sekä tekniikan alan opiske-lija- ja opettajatutorien yhteinen keskustelualue.

Kehittämiskohteita

■ Tutortoiminnan yhtenäistäminen ja vakiinnuttaminen. Tällä hetkellä tu-tortoimintaa toteutetaan vaihtelevasti eri aloilla ja eri koulutusohjelmis-sa. Hyviä käytänteitä pitäisi levittää ja ottaa käyttöön ammattikorkea-koulun laajuisesti.

■ Toiminnan jatkuvuus. Monissa koulutusohjelmissa tutortoiminta keskit-tyy vain ensimmäisen lukukauden tai lukuvuoden ajalle, jonka jälkeentoiminta hiipuu. Vertaistutoroinnin eli opiskelijatutoroinnin jatkumiselleopintojen myöhempiin vaiheisiin tulee luoda edellytyksiä. Etenkin linja-valinnan vaiheessa ja valmistumisen lähestyessä opiskelijat kaipaavat neu-vontaa ja ohjausta. Tämä ongelma on tiedostettu, ja korjaavia toimia onjo tehty. Esimerkiksi opiskelijatutorien sopimukset kirjoitetaan kattamaankoko ensimmäinen lukuvuosi.

���

■ Opettajatutorien vaihtuvuus opintojen aikana. Joillakin aloilla opettaja-tutor saattoi vaihtua vuosittain. Tällöin toiminta saattaa jäädä pinnallisek-si ja opiskelijan ja opettajatutorin välinen vuorovaikutus vähäiseksi.

■ Ryhmäytyminen. Opintojen keskeyttäminen on edelleen suuri ongelmamonilla aloilla. Tutortoiminnalla voidaan saada opiskelijat paremminopintoihin kiinni. Erityisen tärkeää on opiskelijoiden ryhmäytymisen tu-keminen.

����� Hyvät käytänteet

■ ”Etsivän työ” – väylä opiskelijan elämänkenttään (SAMK)■ Opiskelijatutorkoulutus (Turun AMK)■ Opiskelijatutorien ja uusien opiskelijoiden kahdenkeskiset keskustelut

(Turun AMK).

���

LIITE �:Tiedotus arvioinnista

Helsinki ��� toukokuuta ����

Hyvät korkeakoulutHyvät korkeakoulutHyvät korkeakoulutHyvät korkeakoulutHyvät korkeakoulut

Korkeakoulujen arviointineuvosto on käynnistänyt kansalaisvaikuttamisen politiik�kaohjelmaan liittyvän arvioinnin – Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimi�jana�

Korkeakouluja pyydetään nimeämään ja ilmoittamaan elokuun �� päivään men�nessä arviointiin kaksi korkeakoulun edustajaa joista toinen on opiskelija� Edustaji�en tehtävänä on toimia korkeakoulussa arvioinnin yhteyshenkilöinä korkeakoulunarviointiaineiston organisoijina ja toimittajina sekä korkeakoulujen välisissä arvioin�neissa arvioitsijoina�

Arviointi toteutetaan vertaisarviointina vuoden ���� aikana� Arvioinnin kohteetja keskeiset teemat sekä arvioinnin vaiheet käsitellään kaikkien korkeakoulujen yh�teisessä aloitusseminaarissa syyskuussa �����

Korkeakoulujen arviointineuvosto on nimennyt arviointiin kolmejäsenisen joh�toryhmän ���������: puheenjohtajana toimii KKA:n jäsen Anne Mikkola (SYL:nkoulutuspoliittinen sihteeri) ja toisena jäsenenä KKA:n jäsen Minna Nieminen (SA�MOK ry:n koulutuspoliittinen sihteeri) sekä projektisuunnittelija Seppo Saari jokatoimii johtoryhmän sihteerinä�

Pyydämme tiedon arviointiin nimetyistä henkilöistä os� seppo�saari@minedu�fi�Arvioinnista on lisätietoahttp://www�kka�fi taihttp://www�kka�fi/projektit/etusivu�lasso?id��

Kunnioittavasti

Ossi TuomiKorkeakoulujen arviointineuvoston pääsihteeri

Anne MikkolaArvioinnin johtoryhmän puheenjohtaja

���

Helsingfors �� maj ����

Bästa högskolor!Bästa högskolor!Bästa högskolor!Bästa högskolor!Bästa högskolor!

Rådet för utvärdering av högskolorna har startat en utvärdering i anslutning till po�litikprogrammet för medborgarinflytande – Högskolestuderanden som samhällsak�tör�

För denna utvärdering ber vi högskolorna utse och före den � augusti meddelanamnet på två företrädare för högskolan den ena av dem studerande� Företrädar�na skall i högskolan fungera som kontaktperson vid utvärderingen organisera ochredigera högskolans utvärderingsmaterial samt vara utvärderare vid utvärderinga�rna mellan högskolorna�

Utvärderingen sker som inbördes utvärdering (benchmarking) under år �����Utvärderingsobjekten och de viktigaste temana samt de olika faserna i utvärdering�en behandlas vid ett inledande seminarium för alla högskolor i september �����

Rådet för utvärdering av högskolorna utsåg den �� april ���� en ledningsgruppför utvärderingen bestående av tre medlemmar� Ordförande är medlemmen i RUHAnne Mikkola (FSF:s utbildningspolitiska sekreterare) och övriga medlemmar ärmedlemmen i RUH Minna Nieminen (SAMOK rf:s utbildningspolitiska sekreterare)och RUH:s projektplanerare Seppo Saari som är sekreterare i ledningsgruppen�

Vi ber er meddela namnet på de personer som utsetts för utvärderingen underadress seppo�saari@minedu�fi�

För ytterligare information:http://www�kka�fi ellerhttp://www�kka�fi/projektit/etusivu�lasso?id��

Högaktningsfullt

Ossi TuomiGeneralsekreterare för Rådet för utvärdering av högskolorna

Anne MikkolaOrdförande i ledningsgruppen för utvärderingen

��

LIITE �:Www�sivut ���� / �/����

Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana ����Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana ����Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana ����Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana ����Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana ����

Status: käynnissä | Muokattu viimeksi ����������

YleistäYleistäYleistäYleistäYleistäKorkeakoulujen arviointineuvosto on nimennyt ��������� arvioinnin suunnitteluaja ohjausta varten johtoryhmän jonka puheenjohtajana on KKA:n jäsen opiskelijaAnne Mikkola (SYL)� Muina jäseninä ovat KKA:n jäsen opiskelija Minna Nieminen(SAMOK ry) ja projektisuunnittelija Seppo Saari joka toimii arvioinnin sihteerinä�

Arviointi toteutetaan korkeakoulujen välisenä vertaisarviointina� Arviointi suun�nitellaan ja toteutetaan kaikkien korkeakoulujen kahtena valtakunnallisena semi�naarina (aloitusseminaari ja yhteistyöseminaari) sekä korkeakoulujen pareittaisenabenchmarkkauksena� Loppuraportti koostuu korkeakoulujen pareittaisen bench�markkauksen tuloksien raportoinnista�

Arviointi käynnistyy asiantuntijoiden haastatteluilla keväällä ����� Syyskuussa���� pidettävässä aloitusseminaarissa käsitellään relevantit arviointikohteet sekäsovitaan yhteistyöosapuolet vertaisarviointiin�

Varsinainen vertaisarviointi toteutetaan syksyn ���� aikana ja alustavia tulok�sia tarkastellaan marraskuussa �����

Raportti julkistetaan vuoden ���� alkupuolella�

* * *

Korkeakouluja on pyydetty (��������) nimeämään �������� mennessä arviointiinyhteyshenkilöt joista toinen edustaa opiskelijoita� Yhteyshenkilöt toimivat myöskorkeakoulun edustajina seminaareissa� Heidän kauttaan tapahtuu kaikki tiedotusja arvioinnin eri vaiheiden toimeksiannot� Edustajat toimivat myös korkeakoulunarviointiaineiston organisoijina ja toimittajina sekä korkeakoulujen välisissä arvioin�neissa arvioitsijoina� Käytännössä yhteyshenkilöt voivat tietysti delegoida tehtäviäkorkeakoulun sisällä�

* * *

ARVIOINNIN VAATIMA TYÖMÄÄRÄARVIOINNIN VAATIMA TYÖMÄÄRÄARVIOINNIN VAATIMA TYÖMÄÄRÄARVIOINNIN VAATIMA TYÖMÄÄRÄARVIOINNIN VAATIMA TYÖMÄÄRÄ

Työmäärää arvioitaessa on otettava huomioon� että arvioinnissa järjestetään kaksiseminaaripäivää sen lisäksi tulee ottaa huomioon itsearviointi/sen organisoiminenja vertaisaviointiin osallistuminen/organisoiminen� Yhteyshenkilöt voivat tietystimyös jakaa tehtäviä� On varmaan eduksi että seminaareihin osallistuvat henkilöttoimivat myös arvioinnin varsinaisina toimijoina�

Työmääräksi voidaan arvioida karkeasti � –� viikkoa (pitäen sisällään � seminaa�ripäivää �–� päivää aineiston tuottamiseen/organisointiin � päivä muiden aineis�toon perehtymiseen �–� päivää vertaisarvioinnin toteuttamiseen ja arviointikirjoit�tamiseen sekä muihin järjestelyihin �–� päivää)� Kokonaistyömäärään vaikuttaa tie�tysti korkeakoulun koko ja järjestelyiden delegointimahdollisuus�

���

KUSTANNUKSETKUSTANNUKSETKUSTANNUKSETKUSTANNUKSETKUSTANNUKSET

Arviointiprojekti ei maksa seminaareihin osallistuvien kustannuksia tai korkeakou�lulle aiheutuneita muita kustannuksia�

TiedotteitaTiedotteitaTiedotteitaTiedotteitaTiedotteita

Väliseminaarissa sovitut raportointiohjeet ja aikataulu (����������) (����������)

Sähköpostitiedote väliseminaariin ���������� ilmoittautumista varten (����������)

Korkeakoulujen valitsemat partnerit arviointia varten (��������)

Seminaarissa ������� kartoittuja arvioinnin kohteita (��������)

Korkeakouluille lähetetty tiedotuskirje – Meddelandet till högskolorna ��������(���������)

Korkeakoulujen rehtorineuvostot (���������)

AjankohtaistaAjankohtaistaAjankohtaistaAjankohtaistaAjankohtaista

A L O I T U S S E M I N A A R I N ������� pp�esitys

Hankkeen johdantoesitys täällä

V Ä L I S E M I N A A R IVäliseminaari pidettiin ������ ����� Osallistujia oli ��Tilaisuudessa tehty tilannekartoitus

Ohessa esityksiä:

Helia–Haaga esitys

SAMK esitys (Partnerina Turun AMK)

Savonia esitys (Partnerina Oulun AMK)

SeAMKesitys (Partnereina PirAMK ja VAMK)

Keski�Pohjanmaan (Hämeen ja Mikkelin AMK:n bechmarking mind map)

* * *

Arviointi liittyy hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan johon liit�tyvissä dokumenteissa arviointitarve on ilmaistu:

Tavoite: Kansalaistoiminnan kompetensseja kehittävää koulutusta on tarjolla kaik�kina ikäkausina� Eri koulumuotojen välillä ei ole suuria kansalaiskasvatuksen ja val�miuksien eroja�

���

KORKEAKOULUTKORKEAKOULUTKORKEAKOULUTKORKEAKOULUTKORKEAKOULUT

Arvio: Korkeakouluopiskelijat toimivat aktiivisesti erilaisissa järjestöissä korkea�koulujen puitteissa ja osallistuvat korkeakoulutusta koskevaan päätöksentekoonenemmän kuin muiden koulutustasojen oppilaskunnat� Äänestäminen opiskelijakun�tavaaleissa on kuitenkin vähäistä�

Kansalaisaktiivisuuskoulutus ei ole näkyvällä sijalla korkeakoulujen opetussuunnitel�missa�

Toimenpiteet: Aktiiviseen kansalaisuuteen tähtäävän koulutuksen osuus ja merki�tys korkeakouluissa arvioidaan vuonna ����� Arvioinnin toteuttaa Korkeakoulujenarviointineuvosto�

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

* * *

Vastaava suunnittelija:Seppo Saari projektisuunnittelija FT dosentti

Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanaCitisenship in Higher Education Institutions

Puh� (�) ���� ���Fax (�) ���� ����Matkapuh� (���) �� ���

���

LIITE �:Rehtorineuvostojen tapaamisajat

Korkeakoulujen rehtorineuvostot (���������)Korkeakoulujen rehtorineuvostot (���������)Korkeakoulujen rehtorineuvostot (���������)Korkeakoulujen rehtorineuvostot (���������)Korkeakoulujen rehtorineuvostot (���������)

Arvioinnin johtoryhmä on tavannut Suomen yliopistojen rehtorineuvoston pääsih�teerin Liisa Savusen (�������) ja ARENE ry:n pääsihteerin Kaj Malmin (�������)�

Tapaamisissa esiteltiin arvioinnin tavoitteita ja alustavia kohteita sekä keskusteltukorkeakoulujen näkemyksistä jotka olisi hyvä ottaa huomioon arvioinnissa�

��

LIITE �:Seminaarissa ������� kartoitettuja arvioinninkohteita

Seminaarissa ������� kartoitettuja arvioinnin kohteitaSeminaarissa ������� kartoitettuja arvioinnin kohteitaSeminaarissa ������� kartoitettuja arvioinnin kohteitaSeminaarissa ������� kartoitettuja arvioinnin kohteitaSeminaarissa ������� kartoitettuja arvioinnin kohteitaja käytyä keskusteluaja käytyä keskusteluaja käytyä keskusteluaja käytyä keskusteluaja käytyä keskustelua

Korkeakouluilla oli käytettävissä keskustelun pohjana verkkokyselyn ennakkovas�taukset�

– hallinnon ja kolmikantamallin toimivuus (opiskelijat muu henkilökunta ja pro�fessorit)

– opiskelijapalaute ja sen hyödyntäminen– informaatiolukutaito– opiskelijat amk ja työelämä– opiskelijan aktiivisuuden tukeminen opintojen ohjaus kytkeytyy edelliseen– työelämävalmiuksien kehittyminen – kehittäminen – yleiset kompetenssit– kampusten ero (kulttuurinen ero)– korkeakoulun sisällä (yhteenliittymä)– miten dokumentaatio ilmaisee opiskelijan roolin– kirjoitetut asiat – toimivatko käytännössä– opiskelijakunnan toimintaedellytykset– opiskelijoiden yhdenvertaisuus vaikuttajana korkeakouluyhteisössä– opiskelijakunnan demokratian toteutuminen– opiskelija aluevaikuttajana hanketoimijana ja tutorina– opiskelijan sitouttaminen opiskelijakaupunkiin– opiskelijat poliittisina toimijoina– opiskelijoiden aktiivisuus yliopistoyhteisön muotoutumisessa– onko korkeakoululla mahdollisuus vaikuttaa näihin asioihin – pystyykö oppilai�

tos puuttumaan yhdistyksen asioihin – kenen foorumi?– yksittäisen opiskelijan vaikutuskanava– miten opiskelija osallistetaan amk:n toimintaan ja sen kehittämiseen– toimintamahdollisuudet osallistumismahdollisuudet – miten kanavia voi käyt�

tää– vaikuttamisen kanavat ja työkalut työharjoittelu projektitoiminta vaikuttami�

nen työelämässä– miten omassa korkeakoulussa asiat tulevat hyvin esille – miten se toteutetaan– miten opiskelijan yhteiskunnallinen toiminta on erilaista saman AMK:n sisällä

erilaisissa toimintaympäristöissä– FOKUS – rakenteet ja menettelytavat jotka tukevat tai toisaalta estävät osallis�

tumista– olisiko HOPS sellainen jossa ne tulisivat esille

���

– kartoitus opintojaksoista missä ”opiskelija yhteiskunnallisena toimijana” näkyy– tiedon saatavuus organisaation avoimuus opettajien tavoitettavuus (perusedel�

lytys vuoropuheluun)– selvittää ops�taso miten näkyy taiteen ja yhteiskunnallisen ajattelun yhteenliit�

tymä– miten tuetaan riviopiskelijaa vs� yhteiskunnallisesti aktiivista opiskelijaa– miten toimii esim� filiaaleissa– miten kaupunki ottaa huomioon opiskelijansa– hallinnolliset suuret muutokset miten ne vaikuttavat opiskelijoiden aktiivisuu�

teen ja miten opettajat selviytyvät tässä– yliopistoyhteisövaikuttamista riviopiskelijat vs� aktiivit konkreettiset vaikutus�

mahdollisuudet informaation saanti pystyykö osallistumaan valmisteluun viral�lisen kolmikannan ulkopuolella (ennen ja jälkeen)

– valitaan otos yliopistosta– onko ’yhteiskunnallista vaikuttamista’ muuallakin kuin korkeakoulun sisällä –

kuten nälkäpäivä globaalit kysymykset vrt� ���luku�

���

LIITE :Korkeakoulujen valitsemat partneritarviointia varten (��������)

Korkeakoulujen muodostamat ryhmittymät benchmarking�Korkeakoulujen muodostamat ryhmittymät benchmarking�Korkeakoulujen muodostamat ryhmittymät benchmarking�Korkeakoulujen muodostamat ryhmittymät benchmarking�Korkeakoulujen muodostamat ryhmittymät benchmarking�arvioinnissaarvioinnissaarvioinnissaarvioinnissaarvioinnissa

� Hanken – Svenska handelshögskolan� Helsingin kauppakorkeakoulu� Turun kauppakorkeakoulu

� Joensuun yliopisto� Åbo Akademi� Jyväskylän Yliopisto

� Kuopion yliopisto� Oulun yliopisto

� Lapin Yliopisto� Lappeenrannan teknillinen yliopisto� Vaasan yliopisto

Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu

� Tampereen teknillinen yliopisto� Teknillinen Korkeakoulu

� Helsingin yliopisto� Turun yliopisto� Tampereen yliopisto

� Arcada� Laurea ammattikorkeakoulu

Diakonia�ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu

�� EVTEK�ammattikorkeakoulu�� Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia

�� Etelä�Karjalan ammattikorkeakoulu�� Kemi�Tornion ammattikorkeakoulu�� Kymenlaakson ammattikorkeakoulu�� Lahden ammattikorkeakoulu

�� Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu

�� Helsingin liiketalouden amk Helia�� yhdistynyt HAAGA�HELIA

ammattikorkeakoulu�� Hämeen ammattikorkeakoulu�� Keski�Pohjanmaan ammattikorkeakoulu�� Mikkelin ammattikorkeakoulu

�� Jyväskylän ammattikorkeakoulu�� Tampereen ammattikorkeakoulu

� Kajaanin ammattikorkeakoulu� Pohjois�Karjalan ammattikorkeakoulu� Rovaniemen ammattikorkeakoulu

�� Oulun seudun ammattikorkeakoulu�� Savonia�ammattikorkeakoulu

�� Pirkanmaan ammattikorkeakoulu�� Seinäjoen ammattikorkeakoulu�� Vaasan ammattikorkeakoulu

�� Svenska Yrkeshögskolan�� Yrkeshögskolan Sydväst

� Satakunnan ammattikorkeakoulu� Turun ammattikorkeakoulu

�� Kuvataideakatemia�� Sibelius�Akatemia

���

LIITE �:Väliseminaarin tiedote

Sähköpostitiedote väliseminaariin ����������Sähköpostitiedote väliseminaariin ����������Sähköpostitiedote väliseminaariin ����������Sähköpostitiedote väliseminaariin ����������Sähköpostitiedote väliseminaariin ����������ilmoittautumista varten (���������)ilmoittautumista varten (���������)ilmoittautumista varten (���������)ilmoittautumista varten (���������)ilmoittautumista varten (���������)

Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana �arviointi

Hyvät korkeakoulujen yhteyshenkilöt!Hyvät korkeakoulujen yhteyshenkilöt!Hyvät korkeakoulujen yhteyshenkilöt!Hyvät korkeakoulujen yhteyshenkilöt!Hyvät korkeakoulujen yhteyshenkilöt!

Ohessa ilmoittautumisosoite väliseminaariimme�

Aika: Keskiviikko ���������� kello ��–�����

Paikka: Valkoinen Sali

Osoite: Aleksanterinkatu ����� Helsinki

Seminaarissa tarkastellaan benchmarking�arvioinnin tilannetta– miten projekti etenee– mitä on opittu– sopiminen raportoinnista ja päätösseminaarista�

Kaikkia yhdyshenkilöitä pyydetään vastaamaan kysymyksiin ja kaikkia osallistujiapyydetään ilmoittautumaan ������ mennessä�

Tervetuloa!

���

LIITE �:Raportointiohjeet

Väliseminaarissa sovitut raportointiohjeet ja aikatauluVäliseminaarissa sovitut raportointiohjeet ja aikatauluVäliseminaarissa sovitut raportointiohjeet ja aikatauluVäliseminaarissa sovitut raportointiohjeet ja aikatauluVäliseminaarissa sovitut raportointiohjeet ja aikataulu(����������)(����������)(����������)(����������)(����������)

RAPORTOINTIRAPORTOINTIRAPORTOINTIRAPORTOINTIRAPORTOINTI

A� Prosessikuvaus (kork� � liuskaa)A� Prosessikuvaus (kork� � liuskaa)A� Prosessikuvaus (kork� � liuskaa)A� Prosessikuvaus (kork� � liuskaa)A� Prosessikuvaus (kork� � liuskaa)

Esitettiin että prosessikuvaus tulisi rakentaa mielenkiintoiseksi käyttämällä kuvaa�via otsikoita�

Mikä prosessissa kiinnostaa– toteuttamistapa – millä menettelyllä arviointi toteutettiin– erityiset työvälineet– kokousten tavoitteet ja merkitys arvioinnissa– arvioinnin laajuus – tausta�aineistojen laajuus – osallistujien laajuus –

korkeakoulutaso yksikkötaso toimintotaso yms�

Prosessikuvauksen loogisuus ja konkreettisuus ovat tärkeitä lukijan kannalta� Pro�sessikuvauksessa on hyvä eritellä oman korkeakoulun tapahtumat/asiat/näkökulmatja toisaalta yhteisten tapaamisten tapahtumat/asiat/näkökulmat jotka on hyvä kir�joittaa yhdessä�

B� Arvioinnin tuloksetB� Arvioinnin tuloksetB� Arvioinnin tuloksetB� Arvioinnin tuloksetB� Arvioinnin tulokset

”Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana” �määrittely

Tuotiin esille otettavaksi huomioon ”toiminnan” ja ”vaikuttamisen” erot�– Arvioinnin tavoitteet ja kohteet/alueet– Kontekstikuvaus – miksi tiettyihin ratkaisuihin on päädytty– Mistä lähdettiin mitä löydettiin ja mitä opittiin– Mitä aiotaan soveltaa ja miten– Minkälaiset ovat jatkoyhteistyösuunnitelmat projektin jälkeen�

C� LopuksiC� LopuksiC� LopuksiC� LopuksiC� Lopuksi

Parhaiden käytäntöjen luettelo pallukoin (korkeintaan )�

���

SIVUMÄÄRÄT (kirjasinkoko �� ja riviväli �)SIVUMÄÄRÄT (kirjasinkoko �� ja riviväli �)SIVUMÄÄRÄT (kirjasinkoko �� ja riviväli �)SIVUMÄÄRÄT (kirjasinkoko �� ja riviväli �)SIVUMÄÄRÄT (kirjasinkoko �� ja riviväli �)

Jos arvioinnin kohteet ovat yhteisiä varataan partneriryhmittymää kohden �–� si�vua�

Jos arvioinnin kohteet eivät ole yhteisiä osapuolet kirjoittavat todennäköisesti ar�vioinnin tulokset erillisinä ja sivumäärä voi olla joustava – ideaali kuitenkin �(–�)sivua/partneri�

Korkeakoulut voivat hyödyntää omia nettisivujaan perusteellisemmalla aineistollakuin mitä raporttiin voidaan ottaa� Raportissa voi viitata nettisivuihin�Taulukkoja ja kaavioita (n�� sivun kokoisia) voi oheistaa liitteinä�

TUKITOIMETTUKITOIMETTUKITOIMETTUKITOIMETTUKITOIMET tarvitseville – tarjotaan konsultointia yksittäisissä ongelmissa – otayhteyttä – projektisuunnittelijaan�

AikatauluAikatauluAikatauluAikatauluAikataulu

Raportti toimitetaan KKA:lle editoitavaksi viimeistään ���������

Raportti palautetaan rtf�tiedostona sähköpostitse� Mahdollisten sähköisten siirtovir�heiden vuoksi pyydetään lähettämään erikseen paperituloste postitse os� KKA/Saa�ri PL ��� ����� Helsinki�

KKA pidättää oikeuden tekstikorjauksiin ja editointiin�

Sähköiseen raporttiin voidaan rakentaa suorat linkit hankkeenne laajempiin kuva�uksiin�

Raportin julkistamisen ’kansalaisjuhla’ pidetään maaliskuussa ����� Lähettäkää ide�oita siihen os� seppo�saari@minedu�fi

��

LIITE �:Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

Valtioneuvoston kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaValtioneuvoston kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaValtioneuvoston kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaValtioneuvoston kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaValtioneuvoston kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaVV� ����–����VV� ����–����VV� ����–����VV� ����–����VV� ����–����

KANSALAISVAIKUTTAMISEN POLITIIKKAOHJELMAN YLEISET TAVOITTEETKANSALAISVAIKUTTAMISEN POLITIIKKAOHJELMAN YLEISET TAVOITTEETKANSALAISVAIKUTTAMISEN POLITIIKKAOHJELMAN YLEISET TAVOITTEETKANSALAISVAIKUTTAMISEN POLITIIKKAOHJELMAN YLEISET TAVOITTEETKANSALAISVAIKUTTAMISEN POLITIIKKAOHJELMAN YLEISET TAVOITTEET

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma edistää aktiivista kansalaisuutta kansa�laisyhteiskunnan toimintaa kansalaisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja edustuk�sellisen demokratian toimivuutta

Erityistä huomiota kiinnitetään niihin kansalaisryhmiin joiden vaikuttamis� ja osal�listumisaktiivisuuden taso on ollut alhainen�

Politiikkaohjelmaa toteuttavat oikeusministeriö opetusministeriö sisäministeriö valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston kanslia�

KESKEISET TAVOITTEET:KESKEISET TAVOITTEET:KESKEISET TAVOITTEET:KESKEISET TAVOITTEET:KESKEISET TAVOITTEET:

Koulu ja oppilaitokset tukevat kasvua aktiiviseen ja demokraattisen kansalaisuuteenelinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti� Suomen kansalaisuuden ohella kasva�tuksessa tulee ottaa huomioon EU:n kansalaisuus ja maailmankansalaisuus�

Perinteisiä ja uusia kansalaisvaikuttamisen kanavia ja mahdollisuuksia kehitetäänniin että ne tukevat kansalaisten täyttä osallistumista yhteisöjen ja yhteiskunnantoimintaan� Hallinnolla on tarpeelliset työkalut ja asenteellinen valmius keskuste�luun kansalaisten kanssa�

ALAHANKKEET:ALAHANKKEET:ALAHANKKEET:ALAHANKKEET:ALAHANKKEET:

vuosi ���

Aktiivista ja demokraattista kansalaisuutta tukevien rakenteiden ja valmiuksien ke�hittäminen ��� ��� Ä (ys)

Kansalaisvaikuttaminen opettajankoulutuksessa �� ��� Ä (yo)

Aikuiskoulutuksen kehittäminen ��� ��� Ä (aik)

Kansalaisyhteiskunta foorumeiden kustannukset �� ���ÄÄ (KUPO)

Kansalaisyhteiskunta ���� – toimikunnan toimintamenot � ���ÄÄ (KUPO)

MIKSI?MIKSI?MIKSI?MIKSI?MIKSI?

Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen edellyttää sosiaalisesti ja yhteiskunnallisestiaktiivista lapsuutta ja nuoruutta�

Kansainvälisesti tarkasteltuna suomalaiset nuoret kokevat vaikutusmahdollisuuten�sa koulussa vähäisiksi�

���

Suomalaiset nuoret ottavat osaa oppilaskuntien ja muiden koulun hallintoelintentoimintaan olennaisesti vähemmän kuin muut pohjoismaalaiset nuoret�

Suomalaisnuoret ovat tietäviä ja taitavia mutta samanaikaisesti he eivät ole omak�suneet yhteiskunnallisessa toiminnassa tarvittavia taitoja ja asenteita�

MITEN?MITEN?MITEN?MITEN?MITEN?

KOULUTTAJAKOULUTUS– alkaa syksyllä ��� / � kuntaa mukana– jatkuu ”aaltoina”: ���� / �–� kuntaa– ���� loppuun koulutukset jatkuvat– vuonna ���� osana opettajien täydennyskoulutusjärjestelmää

MATERIAALI– videot oppilaskunnan ohjaavan– opettajan Työkalupakki nettisivusto

ARVIOINTI– alkukartoitus syksy ��� – loppukartoitus keväällä ����– Kouluttajakoulutusprosessin tavoitteet:

KANSALAISVAIKUTTAMISEN TAVOITTEET OMASSA KUNNASSA– päätöksentekijöiden yhteistyö ja sitoutuminen lasten ja nuorten osallisuuden

edistämiseen– osallisuutta tukevien rakenteiden organisointi

KOULUN OPPILASKUNTATOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN– oppilaskunnan hallituksen organisointi– vuorovaikutuksellinen toimintakulttuuri– yhteistoiminnalliset työtavat– oppilaiden / opiskelijoiden päätöksenteko� ja vaikuttamisprosessit

KEHITTÄJÄNTAIDOT– uusien rakenteiden organisointi– kehittämisprosessien ohjaustaidot– konsultatiiviset työtavat ja �menetelmät– ryhmädynamiikan ja vuorovaikutuksen ohjaaminen

MISTÄMISTÄMISTÄMISTÄMISTÄ keskustellaan ➝ osallistutaan ➝ päätetään?

– Kouluympäristön parantaminen ( koulupihat sisätilat välineet)– ”Meidän koulussa on kiva olla” – koulun positiivisen toimintakulttuurin edistä�

minen (vertaissovittelu yhteisöllisyys – yksilöllisyys)– Koulun järjestyssäännöt / pelisäännöt– Koulun toimintasuunnitelmaprosessi (teemaviikot juhlat työtavat hankkeet)– Opetussuunnitelmaprosessi (arvot työtavat oppimisympäristö)– Koulun erilaiset strategiat – (päihdestrategia kriisisuunnitelma poissaolot)

���

LIITE :Aloitusseminaarin PowerPoint�esityksen teksti

Aloitusseminaarin esitys – Arvioinnin tavoitteetAloitusseminaarin esitys – Arvioinnin tavoitteetAloitusseminaarin esitys – Arvioinnin tavoitteetAloitusseminaarin esitys – Arvioinnin tavoitteetAloitusseminaarin esitys – Arvioinnin tavoitteetja arviointimenetelmäja arviointimenetelmäja arviointimenetelmäja arviointimenetelmäja arviointimenetelmä

Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana ����–����Seppo Saari dos�Korkeakoulujen arviointineuvostoSeminaari ������� Hki

Esityksen rakenneEsityksen rakenneEsityksen rakenneEsityksen rakenneEsityksen rakenne

Arvioinnin taustaaBenchmarkingKyselyn tuloksiaTämän päivän työskentely

Arvioinnin taustaaArvioinnin taustaaArvioinnin taustaaArvioinnin taustaaArvioinnin taustaa

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma (����–����) edistää aktiivista kansalai�suutta kansalaisyhteiskunnan toimintaa kansalaisten yhteiskunnallista vaikutta�mista ja edustuksellisen demokratian toimivuutta

Hallituksen politiikkaohjelma jota toteuttavat: oikeusministeriö opetusministeriö sisäministeriö valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston kanslia�

TehtäväksiantoTehtäväksiantoTehtäväksiantoTehtäväksiantoTehtäväksianto

Tavoite: Kansalaistoiminnan kompetensseja kehittävää koulutusta on tarjolla kaik�kina ikäkausina�

Eri koulumuotojen välillä ei ole suuria kansalaiskasvatuksen ja valmiuksien eroja�[Yleissivistävä koulu ja] korkeakoulut

Arvio:Arvio:Arvio:Arvio:Arvio:

Korkeakouluopiskelijat toimivat aktiivisesti erilaisissa järjestöissä korkeakoulujenpuitteissa ja osallistuvat korkeakoulutusta koskevaan päätöksentekoon enemmänkuin muiden koulutustasojen oppilaskunnat�

Äänestäminen opiskelijakuntavaaleissa on kuitenkin vähäistä�

Kansalaisaktiivisuuskoulutus ei ole näkyvällä sijalla korkeakoulujen opetussuunnitel�missa�

Toimenpiteet:Toimenpiteet:Toimenpiteet:Toimenpiteet:Toimenpiteet:

Aktiiviseen kansalaisuuteen tähtäävän koulutuksen osuus ja merkitys korkeakou�luissa arvioidaan vuonna �����

Arvioinnin toteuttaa Korkeakoulujen arviointineuvosto�

���

Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:Tavoite:Oppilailla ja opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua omaa oppilaitostaan ja opiske�luaan koskevan kehittämistyöhön ja päätöksentekoon�

Arvio:Arvio:Arvio:Arvio:Arvio:Korkeakoulujen opiskelijoilla on muita opiskelijoita paremmat valmiudet ja mahdol�lisuudet osallistua koulutusta koskevaan kehittämistyöhön ja päätöksentekoon kuinmuiden koulutusasteiden opiskelijoilla�

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman keskeiset tavoitteet tiivistyvät nel�jään kokonaisuuteen:�� Koulu ja oppilaitokset tukevat kasvua aktiiviseen ja demokraattisen kansalaisuu�

teen elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti� Suomen kansalaisuuden ohel�la kasvatuksessa tulee ottaa huomioon EU:n kansalaisuus ja maailmankansalai�suus�

�� Kansalaisyhteiskunnan juridiset ja hallinnolliset toimintaedellytykset ovat kan�salaistoiminnan kannalta suotuisia ja ajanmukaisia� Kolmannen sektorin tutki�mus� koulutus� ja

�� Perinteisiä ja uusia kansalaisvaikuttamisen kanavia ja mahdollisuuksia kehite�tään niin että ne tukevat kansalaisten täyttä osallistumista yhteisöjen ja yhteis�kunnan toimintaan� Hallinnolla on tarpeelliset työkalut ja asenteellinen valmiuskeskusteluun kansalaisten kanssa�

�� Edustuksellisen demokratian rakenteet ja käytännöt toimivat hyvin kaikilla pää�töksenteon tasoilla ja niissä otetaan huomioon tapahtuvat suuret yhteiskunnal�liset muutokset tietoyhteiskunnasta globaalistumiseen�

Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)

Ei ole yhtä benchmarking�määritelmää �menetelmää tai �käytäntöäJoidenkin arviointiorganisaatioiden käyttämät benchmarkingit muodostavat käy�täntöjä jotka ovat vaihtelevia� Ei siis ole vain yhtä tapaa toteuttaa benchmarkin�gia� Koko prosessi rakentuu yleensä toimijoiden tarpeista�Nöyryys että joku voi olla parempi viisautta on se että oppii siitä�Oppia itseltä – systemaattisestiOppia toiselta – systemaattisesti

Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)

Itseään kehittävät organisaatiot käyttävä benchmarking�arviointia etsiessään omantoimintansa parantamiseen vertailukohtia tai uusia näkökohtia� Benchmarkingia onparemminkin syytä selittää kuin yrittää pitävästi määritellä�Benchmarking herättää yleensä vähemmän vastustusta kuin monet muut arvioin�nit joissa ulkopuoliset (external evaluators) arvioivat

Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)

Benchmarkingissa arvioidaan vertaisten kanssa yhdessäSe on usein vastavuoroista jolloin osapuolilla on sekä sisäpuolisen (internal) ettäulkopuolisen (external) näkökulmat

��

Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)

on hyväksi todettujen käytäntöjen etsimistäSe voi johtaa myös kumppanin kanssa jatkoyhteistyöhönBenchmarking jättää hyvien käytäntöjen ja menetelmän soveltamisen toimijoille it�selleenNäin toimijoilla on mahdollisuus tehdä vain sitä minkä ne kokevat tärkeäksi ja mie�lekkääksi

Benchmarking (/�)Benchmarking (/�)Benchmarking (/�)Benchmarking (/�)Benchmarking (/�)

Kokemusten perusteella näyttää siltä että benchmarking toimii yleensä hyvinBenchmarking �prosessin ongelma saattaakin olla juuri sen väljyydessä kertaluon�teisuudessa ja liian vähäisessä strukturoinnissa

Benchmarking (�/�) menetelmän vaiheetBenchmarking (�/�) menetelmän vaiheetBenchmarking (�/�) menetelmän vaiheetBenchmarking (�/�) menetelmän vaiheetBenchmarking (�/�) menetelmän vaiheet

Hämäläinen & al� ����� Benchmarking in the Improvement of Higher Education)

�� Keskeisten benchmarkkaukseen otettavien kohteiden määrittäminen�� Omien näkökohtien tunnistaminen ja näkeminen realistisesti – näkökulmia voi

olla useita�� Systemaattinen avaintekijöiden vertailu (Dervitsiotis ����)�� Tulosten tai prosessien vertailu toisiin ja mahdollisesti tiettyihin standardeihin

(Peppers Webster & Jenkins ����)� Systemaattinen tapa oppia�� Se on menestyksellisen toiminnan soveltamista omassa kontekstissa�� Parhaiksi todettujen toimintatapojen hyödyntäminen ja seuranta

Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)

Sen oleellisia osia ovat neuvottelu yhteistyö ja kehittäminenBenchmarking ei ole paremmuuteen asettamista tai asioiden selvittämistä ilman pa�rantamista� Se on ’erityisen hyvän’ tunnistamista ja sen ymmärtämistä miten sii�hen on päästy�Benchmarking lähtee olemassa olevista toimintakulttuureista� Sen tehtävänä ei olearvostella niiden perusteita�Benchmarking tarjoaa paperiarviointien sijasta vuorovaikutusta mahdollisesti in�nostavia vaikutteita ja parhaimmillaan yhteisen oppimisen kokemuksia�Kumppanit ovat benchmarkingissa tasaveroisia

Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)Benchmarking (�/�)

MenettelytapaohjeetBenchmarking sisältää vertailuelementin joka saavutetaan yhteisten tarkasteltavi�en kohteiden perusteellaBenchmarkingissa on vahva oppimisen elementti tavoitteena omien käytäntöjenparantaminen�Yleensä lähdetään siitä että etsitään partneri jolta ajatellaan opittavan� Oppimisele�mentti on motivointia ja sitoutumista lisäävä�Benchmarking vaatii aikaa ja on parhaimmillaan jos se jatkuu arvioinnin jälkeen�

��

Oppimiselementin saavuttamiseksi prosessin omistajuus on tärkeä riippumatta sii�tä onko se alun pitäen käynnistetty ulkoa vai sisältä�Jos siihen sisältyy ranking�mahdollisuus/uhka on siitä sovittava erikseen�

BM �vaiheetBM �vaiheetBM �vaiheetBM �vaiheetBM �vaiheetKuvaa nykytilaVaihda kokemuksia partnerin kanssaAnalysoi erotAseta uusi tavoiteSovella ja arvioi

Konkreettisia kysymyksiäKonkreettisia kysymyksiäKonkreettisia kysymyksiäKonkreettisia kysymyksiäKonkreettisia kysymyksiäMikä on korkeakoulun benchmarking ympäristö – koko korkeakoulu – jokin yksik�kö – jokin toimintoKeitä osallistuu oman korkeakoulun kohteiden määrittämiseenKeitä osallistuu näiden arviointiinMiten arviointi toteutetaan käytännössäMikä on prosessin aikatauluMitä arvioidaan – tämänpäiväisen kokouksen virikkeetMiten asiat kirjataanMissä ja miten tuloksia tarkastellaanMinkälainen on benchmarking dokumentointiMiten korkeakoulussamme nähdään ”opiskelija yhteiskunnallisena toimijana”Miten se ilmenee käytännön toiminnassaMiten todennamme omat käytäntömmeMiten rajaamme tarkastelunMitä hyviä käytäntöjä voimme tarjota benchmarking partnerille �prosessi

KKA:n rooliKKA:n rooliKKA:n rooliKKA:n rooliKKA:n roolivastuussa projektin toteutumisestafasilitaattorikoordinaattorijulkaisun toimittaja ja kustantajajulkistustilaisuuden järjestäjä

ENNAKKOLISTA KARTOITETUISTA KOHTEISTAENNAKKOLISTA KARTOITETUISTA KOHTEISTAENNAKKOLISTA KARTOITETUISTA KOHTEISTAENNAKKOLISTA KARTOITETUISTA KOHTEISTAENNAKKOLISTA KARTOITETUISTA KOHTEISTAMiten korkeakoulussa ymmärretään ’korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toi�mijana’

OPINTOJEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖTOPINTOJEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖTOPINTOJEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖTOPINTOJEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖTOPINTOJEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖTopsien kautta näkyykoulutuksesta voi valmistua yhteiskunnan tehtäviin se on osa opintojasijoittuminen työelämän keskeisiin asemiinopiskelija saa eettistä oikeudenmukaista tasa�arvoista ja kestävään kehityksen pe�rustuvaa opetustaerilaisia valmiusvalmiuksia: vahva itseluottamus ym�toimintavalmiuksien antaminen kolmannen sektorin kehittämistyöhön

��

asiantuntijoita palvelemaan yhteiskuntaaopiskelijan osaaminentulisi näkyä strategioissakolmannen tehtävän toteutumisen kauttamäärittyy korkeakoulun tehtävien kauttatyöelämän toimimisen ehdot

HARJOITTELUHARJOITTELUHARJOITTELUHARJOITTELUHARJOITTELUmahdollisuus kasvaa yhteiskunnalliseen toimijuuteenmiten näitä omaksutaan opintojen aikanaharjoittelut

OSALLISUUSOSALLISUUSOSALLISUUSOSALLISUUSOSALLISUUStyöyhteisön jäsenopiskelijakunnan jäsenomaehtoinen aktiivinen toiminta korkeakoulun ulkopuolellaopiskelijanäkökulmaopiskelijat mukana kaikissa hallintoelimissäosallisuus korkeakoulun toimintaanomat näkökannat ja mielipiteet ja niillä vaikuttaminen

YLEINEN KYKY JA TIETOISUUS TAI OMINAISUUDETYLEINEN KYKY JA TIETOISUUS TAI OMINAISUUDETYLEINEN KYKY JA TIETOISUUS TAI OMINAISUUDETYLEINEN KYKY JA TIETOISUUS TAI OMINAISUUDETYLEINEN KYKY JA TIETOISUUS TAI OMINAISUUDETtoimintakykyyhteiskunnallinen tietoisuuskyky ja halu ottaa kantaa ja osallistua kansalaiskeskusteluunaktiivinen opiskelijauskaltaa ja kykenee verkostoitumaan ja olemaan yhteistyössävastuun ottamistakansainvälistä alueellista ja yliopiston sisällä tapahtuvaa toimintaa

EPÄSELVÄÄEPÄSELVÄÄEPÄSELVÄÄEPÄSELVÄÄEPÄSELVÄÄepäselvä ja määrittelemätönei otettu huomioon korkeakoulussa ollenkaan

MITEN TUETAAN NÄIDEN VALMIUKSIEN KEHITTYMISTÄMITEN TUETAAN NÄIDEN VALMIUKSIEN KEHITTYMISTÄMITEN TUETAAN NÄIDEN VALMIUKSIEN KEHITTYMISTÄMITEN TUETAAN NÄIDEN VALMIUKSIEN KEHITTYMISTÄMITEN TUETAAN NÄIDEN VALMIUKSIEN KEHITTYMISTÄ

HALLINTOKÄYTÄNNÖTHALLINTOKÄYTÄNNÖTHALLINTOKÄYTÄNNÖTHALLINTOKÄYTÄNNÖTHALLINTOKÄYTÄNNÖTKURSSIEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖTKURSSIEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖTKURSSIEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖTKURSSIEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖTKURSSIEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖTTOIMINTAKULTTUURITTOIMINTAKULTTUURITTOIMINTAKULTTUURITTOIMINTAKULTTUURITTOIMINTAKULTTUURIT

HYVIÄ KÄYTÄNTEITÄHYVIÄ KÄYTÄNTEITÄHYVIÄ KÄYTÄNTEITÄHYVIÄ KÄYTÄNTEITÄHYVIÄ KÄYTÄNTEITÄRäätälöitävä organisaatiokohtaisesti ei välttämättä siirrettävissäjohdon vastuun merkityshyvä tiedottaminenkursseja yhteiskunnallisesta toiminnastaopiskelijoiden osallistuminenkannustus aktiivisuuteen

��

ammatillisen kasvun sisältyminen opetussuunnitelmiinoppimiskulttuurin teemavuosikymmen: opiskelijan oma vastuusäännölliset tapaamiset koulutuksen johdon kanssakritiikkikäytäntöopintojen aikana mukanaolo työelämäprojekteissa

Partnerin valintakriteerejä (�/�)Partnerin valintakriteerejä (�/�)Partnerin valintakriteerejä (�/�)Partnerin valintakriteerejä (�/�)Partnerin valintakriteerejä (�/�)

samanlainen toimintapolitiikkasamanlainen toimintaympäristötoimintojen laajuus samaa tasoasamat koulutusalatkorkeakoulun laaja yksikkörakennemonialainen keskisuuri maakunnallinenhyvä suhde ylioppilaskuntaansamaantieteellinen läheisyyssynergiahyötyvalioluokan partneri

Partnerin valintakriteerejä (�/�)Partnerin valintakriteerejä (�/�)Partnerin valintakriteerejä (�/�)Partnerin valintakriteerejä (�/�)Partnerin valintakriteerejä (�/�)

amk/amkverkostoammattikorkeakouluyliopisto/yliopistoei yksialainen yliopistopartnerin uutuusarvosama kokoluokkasamanlainen koulutustarjontasamat koulutusalat ja samanlaiset toimintakulttuuritpieni/yksialayliopisto vs� monialainen yliopisto

Tämän päivän työskentelyTämän päivän työskentelyTämän päivän työskentelyTämän päivän työskentelyTämän päivän työskentely

Arvioinnin kohteetArviointimenettelystä sopiminenArviointiprosessista sopiminenArviointiaikataulusta sopiminenArviointipartnereista sopiminenTiedotus www�sivuilla prosessin etenemisestä

MenettelyMenettelyMenettelyMenettelyMenettely

Oman korkeakoulun prosessi – määritellään myös toimijatKeskustellaan tänään (���) yhdessä – ehdotuksetMääritellään arviointikohteet � kuinka monta valitaan kohtuullinen määräKKA:n www �sivuille aineistoa tai sähköpostilla kaikille osallistujille käytettäväksi�Jos jollakin on kokeiltu sovellettava pohja voidaan ottaa se käyttöönMoniste mahdollisesta prosessista

��

LIITE ��:Helsingin kauppakorkeakoulu Svenskahandelshögskolan ja Turun kauppakorkeakoulu

Benchmarking�teemat ja niihin liittyvät kysymyksetBenchmarking�teemat ja niihin liittyvät kysymyksetBenchmarking�teemat ja niihin liittyvät kysymyksetBenchmarking�teemat ja niihin liittyvät kysymyksetBenchmarking�teemat ja niihin liittyvät kysymykset

TeemaTeemaTeemaTeemaTeema KysymyksetKysymyksetKysymyksetKysymyksetKysymykset

Yhteiskunnalliset Vuorovaikutustaidot, informaatiolukutaidot, kyvyn kriittiseen ajatteluun ja uudennäkökohdat tiedon jäsentämiseen, vastuullisuuden (sosiaalinen, poliittinen, ympäristö,opetus- taloudellinen), yhteiskunnallisten vuorovaikutussuhteiden ymmärtämisen sekäsuunnitelmassa palautteen antamisen ja hyödyntämisen taidot.Yliopistohallinnon Päätöksentekoelimissä mukana olevien koulutusja kolmikannan Miten hallintoelimien jäsenten koulutus toimii?toimivuus & Kenen vastuulla koulutus on?toteutuminen Miten opiskelijoita kannustetaan osallistumaan yliopiston hallintoon (mahdollisesti

opintopisteitä tai todistuksia hallinnossa toimimisesta)?Opiskelijoiden osuus vaalikollegiosta

Erilaiset Ylioppilaskuntaopiskelijaryhmät Edustajistovaalien äänestys prosentti

Miten politiikka näkyy edustajistossanne toiminnassa (yhteydet poliittisiin puolueisiin,ryhmäkuri jne)?RiviopiskelijatMiten riviopiskelijat pystyvät vaikuttamaan asioihinsa?Kuinka aktiivisia riviopiskelijat ovat vaikuttamisessaan?Miten edunvalvonnallisesta työstä tiedotetaan riviopiskelijoille/ulkomaalaisilletutkinto-opiskelijoille?Miten hallintoelimien päätöksistä tiedotetaan yliopistossa (kotimaisilla/englanniksi)?Mikä on keskimääräinen kurssipalautteenantoprosentti ?Kuinka aktiivisesti riviopiskelijat antavat palautetta ylioppilaskunnalle?Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijatMiten ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden olemassaolo on huomioitu yliopistonpäätöksenteossa?Mitä väyliä ulkomaalainen tutkinto-opiskelija voi vaikuttaa omiin asioihinsa?Onko ulkomaalaisilla tutkinto-opiskelijoilla edustajaa hallinnossa?Onko tämä ylipäänsä mahdollista?Miten ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita integroidaan yhteiskuntaan yliopistossanne?Kaksiportaisuuden mukanaan tuomat haasteet.Suoraan maisteritasolle valittavat opiskelijat (AMK-pohjalla jne. tulevien erilaiset taustat)Miten suoraan maisteritasolle valittujen olemassaolo on huomioitu yliopistonpäätöksenteossa?Mitä väyliä suoraan maisteritasolle valitut voivat vaikuttaa omiin asioihinsa?Onko suoraan maisteritasolle valituilla edustajaa hallinnossa?Millä tavoin suoraan maisteritasolle valitut otetaan osaksi yliopistoyhteisöä?Millaisia mahdollisuuksia suoraan maisteritasolle valittavilla on verkostoituakeskenään?

Pääkampus Millainen on filiaalien päätöksentekojärjestelmä?vs. filiaali Mitä eroja yliopiston kampusten välillä on?

Millä tavalla opiskelijat ovat mukana päätöksen teossa (filiaalit ja pääkoulu)?(virallinen ja epävirallinen)Miten pääyksikkö on tietoinen filiaalien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaalueellaan (kuukausittainen raportointi etc.)?

��

LIITE ��:Joensuun yliopisto

Taulukko �� Opiskelijoiden ja henkilökunnan lukumäärä tiedekunnittain

Tiedekunta (tdk)Tiedekunta (tdk)Tiedekunta (tdk)Tiedekunta (tdk)Tiedekunta (tdk) OpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoidenOpiskelijoiden HenkilökuntaHenkilökuntaHenkilökuntaHenkilökuntaHenkilökunta Opiskelijoi�Opiskelijoi�Opiskelijoi�Opiskelijoi�Opiskelijoi� VastanneetVastanneetVastanneetVastanneetVastanneetlukumäärälukumäärälukumäärälukumäärälukumäärä lukumäärä lukumäärä lukumäärä lukumäärä lukumäärä den määrä den määrä den määrä den määrä den määrä opiskelijatopiskelijatopiskelijatopiskelijatopiskelijat

henkilökunnastahenkilökunnastahenkilökunnastahenkilökunnastahenkilökunnasta (�)(�)(�)(�)(�)

Biotieteiden tdk 187 76 * 14 3 (1,6)Humanistinen tdk 1173 107 19 37 (3,2)Kasvatustieteiden tdk 1590 141** 13 5 (0,3)Kauppa- ja oikeustietieden tdk 976 59 28 13 (1,3)Matemaattis-luonnontieteellinen tdk 901 227 60 4 (0,4)Metsätieteellinen tdk 286 79 12 9 (3,1)Teologinen tdk 415 25 6 15 (3,6)Yhteiskunta- ja aluetieteiden tdk 1008 82 21 18 (1,8)Yhteensä 6536 796 173 104 (1,59)

* Luvussa mukana vain biologian henkilökunta.** Luvussa ei ole huomioitu Savonlinnan ja Joensuun normaalikoulujen henkilökuntaaOpiskelijoiden ja henkilökunnan lukumäärät sisältävät Savonlinnan kampuksen luvut.

Taulukkoon � on koottu syksyllä ���� läsnä olleiden perustutkinto�opiskelijoidenmäärät� Vastanneet opiskelija �sarakkeeseen on sulkuihin laskettu vastanneidenopiskelijoiden prosentuaalinen osuus koko tiedekunnan opiskelijamäärästä� Kaikki�aan kyselyyn vastasi � prosenttia syksyllä läsnä olleista opiskelijoista�

Taulukko �� Arvioinnin kohteet lomakkeittain sekä vastaajien määrät

Lomakkeen nimiLomakkeen nimiLomakkeen nimiLomakkeen nimiLomakkeen nimi Vastaajan asemaVastaajan asemaVastaajan asemaVastaajan asemaVastaajan asema Vastaajien lkmVastaajien lkmVastaajien lkmVastaajien lkmVastaajien lkm Vastaajien lkmVastaajien lkmVastaajien lkmVastaajien lkmVastaajien lkmJoensuuJoensuuJoensuuJoensuuJoensuu SavonlinnaSavonlinnaSavonlinnaSavonlinnaSavonlinna

Opiskelijat/Oppiaine Eri oppiaineiden opiskelijat 104 Sis. Jns lukuunOpiskelijat/Tiedekunta Tiedekuntaneuvostojen opiskelijajäsenet 1 -Opiskelijat/Hallinto Ylioppilaskunnan pj, koulutuspoliittinen

sihteeri, yliopiston hallituksenopiskelijajäsenet 3 2

Oppiaine Professorit ja muu opetushenkilökunta 14 12Tiedekunta Hallintopäälliköt, opinto- ja

osastosihteerit, muut tiedekunnanhallinnosta vastaavat 5 2

Hallinto Vararehtori, hallintojohtaja,kv-koordinaattorit, opiskelijapalveluidenpäällikkö 3 -

�

LIITE ��:Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopistoja Oulun yliopisto – yhteenvetomatriisi

Arviointi�Arviointi�Arviointi�Arviointi�Arviointi� OyOyOyOyOy JyJyJyJyJy KyKyKyKyKy HyvätHyvätHyvätHyvätHyvätkohdekohdekohdekohdekohde käytännöt/käytännöt/käytännöt/käytännöt/käytännöt/

kehitysideatkehitysideatkehitysideatkehitysideatkehitysideat

Opiskelija- Opetuksen jatkuva Palautekanava: Palautekanava: OY:n opetuksenpalautejärjestelmät laadunvarmistusjärjestelmä Opintotietojärjestelmän Pasi-palautejärjestelmä kehittämistyöryhmä

Palautekanava: yksikkö- (Korppi) Kyselyt + & opintopolkukysely Palautepäivätkohtaiset käytännöt yksiköiden omat Toimijat: Elektroniset palaute-Toimijat: palautelomakkeet Oppimiskeskus keruujärjestelmätKorkeakouluopetuksen Toimijat: Opetuksen arviointi- ja (JY, KY)kehittämistoimikunta, Opintoneuvosto kehittämisneuvosto OpintopolkukyselyKOTKA (opiskelijaedustus) Ainelaitosten OKTR:t Koulutussuunnittelu- (KY)Opetuksen kehittämistyö- (lähes kattava toimikunnatryhmät (kattava opiskelijaedustus)opiskelijaedustus)

Opiskelija Oppaat: Kopo-käsikirja. Oppaat: Oppaat: Opiskelijaedustajienhallinnollisissa Opetuksen kehittämistyö- Perusoikeusturvaopas Opas hallinnon koulutus ja oppaatprosesseissa ryhmän opiskelijajäsen opas Käytännöt: opiskelijaedustajalle Yliopiston johdon ja

Hallinnon opiskelija- Edustus Käytännöt: ylioppilaskunnanedustajien opas päätöksentekoelimissä Edustus säännöll. tapaamisetOpas opiskelijan vaik. Edustus op.keh. päätöksentekoelimissä hallituksen kokoustenmahdollisuuksista työn alla työryhmissä (OKTR) Edustusta valmistele- jälkeen (JY)Käytännöt: Ei edustusta valmiste- vissa elimissä Kehitysideat:Edustus päätöksenteko- levissa elimissä Kolmikantaa toteutetaan riviopiskelijanelimissä Yliopiston johdon ja täydellisesti hallinnossa opasEdustus op.keh. työ- ylioppilaskunnan ja eri työryhmissä vaikuttamiskarttaryhmissä (OKTR) säännöll. tapaamisetEi edustusta valmistelevissa hallituksen kokoustenelimissä jälkeenOpiskelijoiden ja rehtoraa-tin epäviralliset tapaamisetKopo-klubi,HOE.koulutukset

jatkuu seur. sivulla

��

Opiskelijatutorointi Uusien opiskelijoiden Uusien opiskelijoiden Uusien opiskelijoiden Opiskelijatutoreidentutorointi tutorointi tutorointi oppaat ja ohjeistusStudy Group –toiminta Yhteys ylioppilaskuntaan Yhteys ylioppilaskuntaan (OY)Veturi-hanke Tutoreiden koulutuksesta Tutoreiden koulutukses- Tutorleirit (JY, KY)Opiskelijatutoreiden vastaa ylioppilaskunta ta vastaa ylioppilaskunta Seniortutoreiden roolikoulutuksesta vastaa yli- Leirimuotoinen koulutus Tutoroinnin vuosi- (JY)opisto (op.palvelut + tdk) + kertauspäivä suunnitelma, syste- PalautetilaisuudetTutoreiden oppaat ja Senioritutoreiden rooli maattinen eteneminen ja akkujenlatausillatverkkomateriaali koulutuksessa Tutorleiri Study Group -Pienyhmäohjaus osa Systemaattinen palautteen Palautetilaisuudet toimintaOPS:ia keruu ja akkujenlatausillat Veturi-toimintaTutoreille maksetaan Palaute- ja päätös-palkkio tapaaminen

Opiskelija Kaupunginvaltuuston Kaupunginvaltuuston Opiskelijoiden Opiskelija-kaupungin/alueen opiskelijavaltuutetut opiskelijavaltuutetut huomioiminen valtuutettujenvaikuttajana Kaupungin ja Audienssit kaupungin päätöksenteossa ja ylioppilaskunnan

maakuntaliiton johdon kanssa satunnaista säännölliset tapaamisetlausuntopyynnöt OYY:lle Yhteistyö perustuu (OY)Opiskelijaedustus henkilökohtaisiin Ylioppilaskuntamm. PPL:n nuoriso- verkostoihin, entiset lausuntojen antajanafoorumissa ylioppilaskunta-aktiivit (OY)Yhteistyö perustuu avainroolissa Ylioppilaskunnanhenkilökohtaisiin ja kaupungin johdonverkostoihin, entiset välinen keskustelu-ylioppilaskunta-aktiivit yhteys (JY)avainroolissa

��

LIITE ��:Teknillinen korkeakoulu ja Tampereenteknillinen yliopisto �kysymyspatteri

KKA arviointi – Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisenaKKA arviointi – Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisenaKKA arviointi – Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisenaKKA arviointi – Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisenaKKA arviointi – Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisenatoimijana: toimijana: toimijana: toimijana: toimijana: TKK�TTY kysymyspatteriTKK�TTY kysymyspatteriTKK�TTY kysymyspatteriTKK�TTY kysymyspatteriTKK�TTY kysymyspatteri

Opiskelijat kunnallisina ja alueellisina toimijoinaOpiskelijat kunnallisina ja alueellisina toimijoinaOpiskelijat kunnallisina ja alueellisina toimijoinaOpiskelijat kunnallisina ja alueellisina toimijoinaOpiskelijat kunnallisina ja alueellisina toimijoina

�) Tuleeko ylioppilaskuntaa kuulla kunnan päätöksenteossa? (ylioppilaskunta kau�pungin edustajat ja poliittiset päättäjät)

– Haluaako ylioppilaskunta osallistua päätöksentekoon/vaikuttaa?– Millaisissa asioissa?– Miten ylioppilaskuntaa tulisi kuulla?

�) Kuullaanko ylioppilaskuntaa kunnallisen tason päätöksenteossa? (ylioppilaskun�ta kaupungin edustajat ja poliittiset päättäjät)

– Pyytääkö kunta/kaupunki ylioppilaskunnalta lausuntoa esimerkiksi kampus�alu�een infran suunnittelussa? Tietoliikennejärjestelyt (langaton verkko) rakenta�minen liikenne? Opiskelijoita koskevissa asioissa?

– Ketkä lausunnon kokoavat? / Kuka käsittelee lausunnon?

�) Huomioidaanko korkeakouluopiskelijat erityisesti kunnan taholta? (ylioppilas�kunta kaupungin edustajat ja poliittiset päättäjät)

– Miten?– Miksi/miksi ei?

�) Onko ylioppilaskunnalla/kaupungilla väyliä ohjata ja kannustaa opiskelijoitaosallistumaan päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen toimintaan alueella? (yli�oppilaskunta kaupungin edustajat ja poliittiset päättäjät)

) Ovatko opiskelijat aktiivisia toimijoita kunnassa? (ylioppilaskunta kaupunginedustajat ja poliittiset päättäjät)

– Miksi/miksi eivät?

�) Ovatko opiskelijat merkittäviä toimijoita kunnassa? (ylioppilaskunta kaupunginedustajat ja poliittiset päättäjät)

– Valmiudet osallistua päätöksentekoon?– Substanssi/kompetenssi?

Opiskelijat yliopistoyhteisössäOpiskelijat yliopistoyhteisössäOpiskelijat yliopistoyhteisössäOpiskelijat yliopistoyhteisössäOpiskelijat yliopistoyhteisössä

�) Ovatko opiskelijat aidosti mukana vaikuttamassa yliopiston eri instansseissa jamitä nämä vaikutuskanavat ovat? (yliopisto ylioppilaskunta opiskelijat)

– Toteutuuko kolmikanta?– Opiskelijoiden aloitteellisuus ?– Opiskelijoiden mahdollisuus tuoda asioita hallinnon toimielimiin?

��

�) Miten opiskelijat valitsevat edustajat hallinnon toimielimiin? (ylioppilaskunta)– Onko kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet?– Miten toimijoita tuetaan/koulutetaan ylioppilaskunnan/yliopiston puolesta?

) Miten opiskelijat valitsevat edustajansa yliopiston ja osastojen erilaisiin työryh�miin? (ylioppilaskunta)

��) Ovatko opiskelijat halukkaita osallistumaan yhteisiin työryhmiin ja hallinnontoimielimiin? (yliopisto� ylioppilaskunta)

– Miten heitä motivoidaan/kannustetaan osallistumaan yliopiston/ylioppilaskun�nan toimesta?

��) Mikä on eri työryhmien valintaprosessi kokoonpanot sekä työnkuvat ovatko neselvillä ja missä ne esitetään (informaatio)? (yliopisto ylioppilaskunta)

��) Kun/jos yliopistolta pyydetään lausuntoa opiskelijoita koskevissa asioissa pyy�tääkö yliopisto lausuntoa omilta sidosryhmiltään (mm�ylioppilaskunnalta)? (yli�opisto ylioppilaskunta)

– Kuka lausuntopyynnöt ja lausunnot yliopistoissa kokoaa?– Pyydetäänkö lausuntoa/mielipidettä myös muissa asioissa?– Miten rajataan missä asioissa opiskelijoiden mielipidettä kysytään?

��) Kuinka laajasti opiskelijoiden mielipiteitä kysellään ja arvostetaan? (yliopisto ylioppilaskunta)

– Minkä tyyppisiä?– Teekkaritempaukset?

��) Yksilön vs� ryhmän vaikutusmahdollisuus yliopistoyhteisössä onko niitä ja min�kä asteisia? (yliopisto ylioppilaskunta)

�) Tuetaanko opiskelijatoimintaa ja siihen osallistumista yliopiston taholta? (yli�opisto ylioppilaskunta)

��) Minkälaista palautetta opiskelijajärjestö /osastot / yliopisto kerää opiskelijoilta?(yliopisto ylioppilaskunta)

– Kuinka palaute käsitellään hyödynnetään sekä viestitään eri osapuolille?– Kurssipalautejärjestelmä ja siitä saatavan tiedon hyödyntäminen?– Kuinka avoin palauteprosessi on ja kuinka vastapalaute annetaan?– Mitä työkaluja on palautteen keräämistä ja analysointia varten?

��) Kuinka opiskelijoita motivoidaan antamaan palautetta? (yliopisto ylioppilas�kunta)

Yhteiskunnallisen toiminnan tukeminen opetuksessaYhteiskunnallisen toiminnan tukeminen opetuksessaYhteiskunnallisen toiminnan tukeminen opetuksessaYhteiskunnallisen toiminnan tukeminen opetuksessaYhteiskunnallisen toiminnan tukeminen opetuksessa

��) Onko opetukseen/opetussuunnitelmaan sisällytetty opiskelijoiden yhteiskunnal�lista toimintaa tukevia elementtejä? (yliopisto ylioppilaskunta)

– Mitä?– Miten tukevat?

�) Tukeeko opetus opiskelijoiden arvopohjan muodostumista/laajentumista? (yli�opisto ylioppilaskunta)

��)Liitetäänkö opetus laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin? (yliopisto yliop�pilaskunta)

�

��) Ymmärtääkö korkeakouluopiskelija oman toimintansa vaikutukset ja merkityk�sen yhteiskunnassa? (yliopisto ylioppilaskunta)

��) Millaiset valmiudet vasta valmistuneella/vielä opiskelevalla on osallistua yhteis�kunnalliseen toimintaan? (yliopisto ylioppilaskunta)

��) Millaiset valmiudet korkeakouluopinnot antavat opiskelijalle yhteiskunnallisenatoimijana? (ylioppilaskunta)

��)Tukevatko opinnot opiskelijan aktiivisuutta yhteiskunnassa? (ylioppilaskunta)

���

LIITE ��:Hämeen ammattikorkeakoulu Keski�Pohjanmaan ammattikorkeakouluja Mikkelin ammattikorkeakoulu

���

LIITE �:Oulun seudun ammattikorkeakouluja Savonia�ammattikorkeakoulu –arviointiryhmän kokoonpano

Arviointiryhmän kokoonpanoArviointiryhmän kokoonpanoArviointiryhmän kokoonpanoArviointiryhmän kokoonpanoArviointiryhmän kokoonpano

Oulun seudun ammattikorkeakouluOulun seudun ammattikorkeakouluOulun seudun ammattikorkeakouluOulun seudun ammattikorkeakouluOulun seudun ammattikorkeakoulu

Opintoasioiden johtaja Anne Anttinen (matkanjohtaja)Koulutuspäällikkö Taina Ahlholm sosiaali� ja terveysalan yksikköSuunnittelija Heli Kallio luonnonvara�alan yksikköPuheenjohtaja Niko Peltokangas OSAKO (matkaopas)Opiskelija Jaakko Isoviita sosiaali� ja terveysalaOpiskelija Leena Heikkinen luonnonvara�alan yksikkö

Savonia�ammattikorkeakouluSavonia�ammattikorkeakouluSavonia�ammattikorkeakouluSavonia�ammattikorkeakouluSavonia�ammattikorkeakoulu

Vararehtori Ulla VoutilainenKoulutuspäällikkö Maritta Pitkänen Terveysala KuopioKoulutuspäällikkö Tapio Leskinen IisalmiLaatu� ja suunnitteluvastaava Tuula Peura Tekniikka Kuopion yksikkö(matkanjohtaja)Opiskelija Juha Makkonen Savonia Business SAVOTTA puheenjohtaja(matkaopas)Pääsihteeri Juha Asikainen SAVOTTASosionomi Tina Byman Raatikainen alumni

���

LIITE ��:Oulun seudun ammattikorkeakouluja Savonia�ammattikorkeakoulu –teemat ja kysymykset

Teemat ja kysymyksetTeemat ja kysymyksetTeemat ja kysymyksetTeemat ja kysymyksetTeemat ja kysymykset

Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanaKorkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanaKorkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanaKorkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijanaKorkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana

Benchmarking�hankkeen teemojen ja kysymysten luonnostelussa käytimme apunahallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa joka löytyy oikeusministeri�ön sivulta osoitteesta http://www�om�fi/������htm�

Teema�: kansalaisoppiminenTeema�: kansalaisoppiminenTeema�: kansalaisoppiminenTeema�: kansalaisoppiminenTeema�: kansalaisoppiminen

– miten ammattikorkeakoulussa tuetaan opiskelijan kehittymistä yhteiskunnalli�seksi toimijaksi

– miten OPS tukee opiskelijan kasvamista yhteiskunnalliseksi toimijaksi– tunnistaako opiskelija tämän– miten ammatti tukee yhteiskunnallista vaikuttamista– miten yhteiskunnallisen vaikuttajana toimiminen ja siihen kasvaminen tulevat

esille ammattiaineiden opiskelussa harjoittelussa ja opinnäytetyössä?

Teema �: kansalaistoimintaTeema �: kansalaistoimintaTeema �: kansalaistoimintaTeema �: kansalaistoimintaTeema �: kansalaistoiminta

– Millaista yhteistyöt ammattikorkeakoulun keskushallinto tekee opiskelijakunnankanssa ja miten sen toimintaedellytyksiä tuetaan?

– Millaiset ovat opiskelijakunnan tai paikallisen opiskelijayhdistyksen toiminta�edellytykset yksikössä (tilat tiedottaminen jne)? Millaisia yhdistyksiä toimii yk�sikössä opiskelijakunnan lisäksi?

– Miten HOPS:n rakentamisessa ja ohjauksessa otetaan esille opiskelija yhteiskun�nallisena vaikuttajana opiskelun alussa ja myöhemmin opintojen aikana

– Opiskelijayhdistyksen toiminta ja opiskelijan rooli– Kuinka monipuolinen yhteiskunnallinen toiminta ja vaikuttaminen nousevat

esiin läpi koko opintojen:– opiskelija kansainvälisenä toimijana– eri kulttuurien ja niiden toimintatapojen tunteminen ammatillisesta näkö�

kulmasta

Teema �: kansalaisvaikuttaminenTeema �: kansalaisvaikuttaminenTeema �: kansalaisvaikuttaminenTeema �: kansalaisvaikuttaminenTeema �: kansalaisvaikuttaminen

– AMK:n ja ammattiliittojen työmarkkinajärjestöjen sekä �� sektorin järjestöjenvälinen yhteistyö

– Kenen toimesta järjestetään tilaisuuksia– Aktivoivatko koulutusohjelman opettajat osallistumaan oman ammattialan toi�

mintaan koulun ulkopuolella esim liittymään opiskelijajäseneksi

���

– Aktivoidaanko toimimaan kansainvälisellä areenalla– onko käytössä ryhmänvanhin�menettely tms�– sen merkitys ja menettelytavat– missä toimielimissä ja työryhmissä opiskelijalla on mahdollisuus toimia?– miten opiskelijat vaikuttavat ammattikorkeakoulun tulosalueen ja koulutus�

ohjelman tasoilla sekä eri työryhmissä ja tiimeissä– onko vaikuttaminen aitoa

OhjelmaOhjelmaOhjelmaOhjelmaOhjelma

�� sessio ��������: teema�alueet kansalaisoppiminen ja kansalaistoiminta�� sessio ���������: teema�alue kansalaisvaikuttaminen ja yhteenveto�� sessio ���������: raporttiluonnos�� sessio ��������: raportti

TIIVISTELMÄ

JulkaisijaKorkeakoulujen arviointineuvosto

Julkaisun nimiKorkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana

TekijätSeppo Saari (toim.)

TiivistelmäKorkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana -arviointi selvitti osaltaan, miten ny-kyisen hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma on ymmärretty korkeakouluis-sa ja miten se on toteutunut korkeakoulujen tavoitteissa, sisällöissä ja käytännöissä.

Arviointi toteutettiin korkeakoulujen keskinäisenä hyvien käytäntöjen vertaamisena ns.benchmarkkauksena. Korkeakouluille annettiin mahdollisuus toteuttaa menetelmää jous-tavasti. Samoin korkeakoulut saivat valita partnerit arviointiin. Näin turvattiin se, että ar-viointi palveli parhaalla tavalla korkeakoulujen omia tavoitteita.

Arvioinnin aluksi korkeakoulut määrittelivät, mitä tarkoittaa ’korkeakouluopiskelijayhteiskunnallisena toimijana’. Korkeakoulut tekivät useita kyselyjä, joilla ilmiö ja sen to-teutuminen tuli näkyväksi ja konkreettiseksi.

Korkeakoulupartnerien väliset arvioinnin prosessit ja tulokset ovat toisistaan varsin pal-jon poikkeavia. Arviointiraportti antaakin näin mahdollisuuden verrata uudelleen omia jatoisten partneriliittymien hyviä käytäntöjä. Näin benchmarking voi jatkua luontevasti.

Arvioinnissa aktiivinen kansalainen määriteltiin muun muassa henkilöksi, joka omistatiedoista ja valmiuksistaan käsin aktiivisesti analysoi yhteiskuntaa ja osallistuu sen kehittä-miseen. Tähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa kriittinen ajattelu ja analysointi-kyky sekä vastuunotto- ja yhteistyökyky. Erään korkeakoulun tekemän kyselyn mukaanaktiivinen kansalaisuus koetaan kaikissa ryhmissä tärkeäksi ja vastaukset ovat hyvin saman-suuntaisia.

Opiskelijan roolina nähtiin muun muassa opiskelija palautteen antajana, opiskelija hal-linnollisena toimijana, opiskelija tuutorina, opiskelija alueensa vaikuttajana. Näin opiske-lijan katsottiin kehittyvän vähitellen asiakkaasta yhteistyökumppaniksi. Hyviä opiskelijoi-den aktiivista osallistumista lisääviä käytäntöjä ovat muun muassa säännölliset kehittämis-keskustelut, opetuksen laatutyöryhmät, osallistuminen toimialan johtoryhmätyöhön jatyöelämän ja koulutuksen yhteiset neuvottelukunnat opetussuunnitelmien kehittämisenvälineenä.

Raportti esittää toimivia ja perusteltuja näkökulmia opiskelijoiden ja koko korkea-kouluyhteisön yhteisen osallisuuden lisäämiseksi.

AvainsanatBenchmarking, kansalaisvaikuttaminen, korkeakouluopiskelija

SAMMANDRAG

UtgivareRådet för utvärdering av högskolorna

PublikationHögskolestuderanden som samhällelig aktör

FörfattareSeppo Saari (red.)

TiivistelmäUtvärderingen av högskolestuderanden som samhällelig aktör klargjorde för sin del hurman i högskolorna uppfattat den nuvarande regeringens politiska program för medbor-garaktivitet och hur detta realiserats i högskolornas målsättning och innehåll samt tilläm-pats i praktiken.

Utvärderingen genomfördes så att god praxis i högskolorna jämfördes sinsemellan, dvs.benchmarking. Högskolorna fick möjlighet att tillämpa benchmarkingmetoden flexibelt.Likaså fick högskolorna välja sin partner för utvärderingen. Sålunda kunde man försäkrasig om att utvärderingen på bästa möjliga sätt tjänade högskolornas egna målsättningar.

I början av utvärderingen definierade högskolorna vad ’högskolestuderanden som sam-hällelig aktör’ innebär. Högskolorna genomförde åtskilliga enkäter som synliggjorde ochkonkretiserade själva fenomenet.

Vid högskolepartnernas inbördes utvärdering skiljde sig processerna och resultaten rättmycket från varandra. Utvärderingsrapporten gör det därigenom möjligt att på nytt jäm-föra högskolornas egna goda praxis förfaranden med de som råder inom andra utvärde-ringspartnerskap. På detta sätt kan benchmarkingen fortgå naturligt.

I utvärderingen definierades en aktiv medborgare bl.a. som en person som utgåendefrån egna kunskaper och färdigheter aktivt analyserar samhället och deltar i att utveckladetta. Egenskaper i detta sammanhang är bl.a. kritiskt tänkande, analytisk kompetens ochansvarskännande samt samarbetsförmåga. I enkäten vid en högskola uppfattar alla grup-per aktivt medborgerskap som viktigt och svaren är mycket likartade.

I rollen som studerande sågs bl.a. studeranden som responsgivare, studeranden som ad-ministrativ aktör, studeranden som tutor, studeranden som aktör inom sin region. Sålun-da ansågs att den studerande småningom utvecklas från kund till samarbetspartner. Godpraxis som leder till ökat aktivt engagemang bland studerandena är bl.a. utvecklingssam-tal, pedagogiska kvalitetsarbetsgrupper, deltagande i ledningsgruppens arbete inom bran-schen samt i gemensamma arbetslivs- och utbildningsdelegationer för utveckling av läro-planer.

Rapporten presenterar fungerande och välmotiverade synpunkter för ett ökat gemen-samt engagemang, såväl bland studerandena, som inom hela högskolesamfundet.

NyckelordBenchmarking, medborgaraktivitet, högskolestuderande

ABSTRACT

Published byThe Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC

Name of publicationThe HEI student as an actor in society – as an active citizen

AuthorsSeppo Saari (ed.)

TiivistelmäThis evaluation of the HEI student as an active citizen set out to ascertain how the presentgovernmental policy programme for the exertion of influence by individuals has been un-derstood in institutions of higher education and how it has been implemented in the ob-jectives, content and practices of the HEIs.

The evaluation was implemented in the form of benchmarking of good practicesamong HEIs. The HEIs were given the option of implementing the benchmarking meth-od in a flexible manner. They were also allowed to choose their partners, thereby ensur-ing that the evaluation served the HEIs’ own ends in the best possible manner.

At the beginning of the evaluation the HEIs defined the meaning of HEI student asan active citizen. The HEIs made several questionnaires by means of which the phenom-enon and its realisation were rendered visible and concrete.

There are great differences in the processes and findings of the evaluations of the HEIpartners. Thus the evaluation report does indeed provide an opportunity to compare thegood practices in one’s own institution and that of one’s partner, and from this bench-marking can naturally follow on.

In the evaluation the active individual was defined as being among other things onewho relies on his/her own knowledge and skills in the active analysis of society and whoparticipates in the further development of that society. The characteristics associated withthis include critical thinking, analytical ability and the capability to take responsibility andto co-operate. According to the questionnaire implemented by one HEI, active partici-pation in society was perceived in all groups to be important and the responses are largelysimilar.

The role of the student was perceived among others to be that of a provider of feed-back, an administrative actor, a peer tutor and a student who exerts influence in his/herfield and region. Thus the student was perceived to be on the way from being a client tobeing a co-operation partner. Good practices conducive to active participation by stu-dents included regular development discussions, workgroups on the quality of teaching,participation in the steering group work of the field concerned and joint advisory organsinvolving working life and education as a tool of curricular development.

The report presents functional and reasoned views on the augmentation of joint par-ticipation of students and the entire academic community.

KeywordsBenchmarking, civic participation, student in higher education

KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJAPL 133, 00171 HELSINKI • Puh. 09-1607 6913 • Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi

1:2000 Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.: Tampereen yliopiston opetuksen arviointi2:2000 Cohen, B., Jung, K. & Valjakka, T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions3:2000 Goddard, J., Moses, I., Teichler, U., Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional Adjustment: An Evaluation

of the University of Turku4:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish Polytechnic, Finland5:2000 Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central Ostrobothnia

Polytechnic6:2000 Moitus, S. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–20037:2000 Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–20038:2000 Hara, V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information Industry9:2000 Jussila, J. & Saari, S. (Eds.): Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of Teacher Education

in Finnish Universities10:2000 Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointi11:2000 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–200312:2000 Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–200313:2000 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 200014:2000 Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS Evaluation Report15:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta Polytechnic16:2000 Kells, H.R., Lindqvist, O. V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a small regional

university17:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Miikkulainen, L. , Stone, J., Tolppi, V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Tampere

Polytechnic18:2000 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and Research in Slavonic

and Baltic Studies19:2000 Harlio, R. , Kekäle, T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu20:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Pohjois-Savon

ammattikorkeakoulu21:2000 Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle, T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen, T.: Audit of Quality Work. South Carelia Polytechnic1:2001 Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa2:2001 Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle, T.: Maanpuolustuskorkeakoulun arviointi3:2001 Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi4:2001 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i nau^no-

issledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija i nauc’´no-issledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki)

5:2001 Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuuden arvottamiselle6:2001 Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä7:2001 Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakonia-ammatti-

korkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti8:2001 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 20019:2001 Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola.10:2001 Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy11:2001 Ponkala, O. (toim.): Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta12:2001 Miettinen, A. & Pajarre, E.: Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta13:2001 Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.: Opintojen ohjauksen

arviointi korkeakouluissa14:2001 Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities and Polytechnics15:2001 Kekäle, T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of the Humanistic Polytechnic1:2002 Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi2:2002 Kallio, E.: Yksilöllisiä heijastuksia. Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi?3:2002 Raivola, R., Himberg, T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola, T.: Monta tietä maisteriksi. Yliopistojen maisteriohjelmien

arviointi4:2002 Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steinerpedagogisen opettajan-

koulutuksen arviointi5:2002 Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa. Kymenlaakson,

Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut6:2002 Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto. Avoimen yliopisto-

opetuksen arviointiraportti7:2002 Rantanen, T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta, T., Pohjanpalo, L., Rajamäki, T.& Woodman, J.: Evaluation of

Media and Communication Studies in Higher Education in Finland8:2002 Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.: Mahdollinen

korkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi9:2002 Kekäle, T. & Scheele, J.P: With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic10:2002 Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking11:2002 Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammattikorkeakoulujen aluekehitys-

tehtävän toteutukseen12:2002 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–200313:2002 Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä14:2002 Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva, V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and Rovaniemi

Polytechnics15:2002 Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko, T., Korhonen, A., Penttilä, J., Jakobsson, M.

& Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksen arviointi Helsingin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa

16:2002 Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work. Vaasa Polytechnic17:2002 Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen, T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.: Yliopistojen opiskelija-

valintojen arviointi18:2002 Tuomi, O. & Pakkanen, P.: Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and the Degree

Programmes in the University of Helsinki1:2003 Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universities and Polytechnics2:2003 Ursin, J. (toim.): Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–2006

3:2003 Hietala, H., Hintsanen, V., Kekäle, T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuudet.Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi

4:2003 Varis, T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library – FinELib5:2003 Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–20066:2003 Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen, T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L. & Mustonen, K.:

Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi7:2003 Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin8:2003 Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon9:2003 Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi10:2003 Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology11:2003 Goddard, J., Asheim, B., Cronberg, T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the Third Role of

Eastern Finland universities12:2003 Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä.

Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–200413:2003 Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School of Economics. An

EQUIS re-accreditation14:2003 Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking15:2003 Ala-Vähälä, T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus16:2003 Goddard, J., Teichler, U., Virtanen, I., West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-evaluation of the third role

of the University of Turku17:2003 Baran, H., Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta1:2004 Kekäle, T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J., Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammattikorkeakoulujen

jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi2:2004 Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA – Sammanhållning,

decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola 20033:2004 Hautala, J.: Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta4:2004 Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta koulutuksen laatuun.

Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi5:2004 Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen, T., Tulva, T. , Ylönen,

F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan arviointiyhteistyössä työelämän kanssa

6:2004 Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J., Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä – elävä dialogi.Helian laatutyön auditointi

7:2004 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–20038:2004 Luopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren ammatti-

korkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi9:2004 Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston 1997–2003 toteuttamien

koulutusala-arviointien käytöstä10:2004 Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmät vuosina

1996–200311:2004 Pratt, J., Kekäle, T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of the Postgraduate

Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report1:2005 Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna2:2005 Ala-Vähälä, T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa3:2005 Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen

laatuyksiköt 2005–20064:2005 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–20075:2005 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–20071:2006 Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä, T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A. & Saari, S.: PhD

Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland2:2006 Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P., Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2006 Kekäle, T., Ilolakso, A., Katajavuori, N., Toikka, M. & Isoaho, K.: Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi4:2006 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2005–20075:2006 Rauhala, P., Kotila, H., Linko, L., Mulari, O., Rautonen, M. & Moitus, S.; Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi6:2006 Hämäläinen, K., Kantola, I., Marttinen, R., Meriläinen, M., Mäki, M. & Isoaho, K.: Jyväskylän ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi7:2006 Kekäläinen, H.: (toim.)Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2007–20098:2006 Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–20099:2006 Ojala, I. & Vartiainen, P.: Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin yliopiston, Lappeen-rannan

teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuuden benchmarking-arviointi10:2006 Lappalainen, M. & Luoto, L.: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa11:2006 Levänen, K., Tervonen, S., Suhonen, M. & Stigell, L.: Verkko-opintojen mitoituksen arviointi12:2006 Vuorela, P., Kallio, U., Pohjolainen, T., Sylvander, T. & Kajaste, M.; Avoimen yliopiston arvioinnin seurantaraportti13:2006 Käyhkö, R., Hakamäki, S., Kananen, M., Kavonius, V., Pirhonen, J., Puusaari, P., Kajaste, M. & Holm, K.: Uudenlaista

sankaruutta. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2006–200714:2006 Malm, K., Lavonius, H., Nystén, P., Santavirta, N. & Cornér, S.: Auditering av Svenska yrkeshögskolans

kvalitetssäkringssystem15:2006 Papp, I., Carolan, D., Handal, G., Lindesjöö, E., Marttinen, R., Mustonen, V. & Isoaho, K.: Audit of the quality assurance

system of Seinäjoki Polytechnic16:2006 Alaniska, H. (toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa.17:2006 Pyykkö, R., Keränen, P., Lahti, M., Mikkola, A., Paasonen, S. & Holm, K.: Media- ja viestintäalan seuranta1:2007 Karppanen, E., Tornikoski, E., Töytäri, R., Urponen, H., Uusitalo, T., Holm, K.: Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistus-

järjestelmän auditointi2:2007 Liljander, J.-P., Heikkilä, J., Lappalainen, M., Nystén, P., Sulameri, T. & Kajaste, M.: Savonia-ammattikorkeakoulun laadun-

varmistusjärjestelmän auditointi3:2007 Wahlbin, C., Heikkilä, J., Hellberg, M., Lindroos, P., Nybom, J. & Cornér, S.: Auditering av Svenska handelshögskolans

kvalitetssäkringssystem4:2007 Jokinen, T., Malinen, H., Mäki, M., Nokela, J., Pakkanen, P. & Kekäläinen, H.: Tampereen teknillisen yliopiston laadun-

varmistusjärjestelmän auditointi