koskisen oy ympäristöraportti 2016 - verso gmbhpalautettiin etelä-suomen aluehallintovirastolle...

KOSKISEN OY Tehdastie 2, 16600 Järvelä, puh. 020 553 41, fax 020 553 4294 Y-tunnus 0215581-5, kotipaikka Helsinki

Koskisen Oy Ympäristöraportti 2016

KOSKISEN OY Tehdastie 2, 16600 Järvelä, puh. 020 553 41, fax 020 553 4294

Y-tunnus 0215581-5, kotipaikka Helsinki

2

1. KOSKISEN KONSERNI ...................................................................................................................................... 3

1.1 Ympäristöraportin kattavuus ..................................................................................................................................... 4

2. YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT............................................................................................................................ 4

3. LUPAEHDOT ........................................................................................................................................................ 5

4. LAITOKSIEN KÄYTTÖ- JA TUOTANTOTIEDOT ........................................................................................ 7

4.1 Koskisen Oy.............................................................................................................................................................. 7 4.2 Vaneriteollisuus ........................................................................................................................................................ 7 4.3 Lastulevyteollisuus ................................................................................................................................................... 8 4.4 Sahateollisuus ........................................................................................................................................................... 8 4.5 Taloteollisuus ............................................................................................................................................................ 8 4.6 Koivutuoteteollisuus ................................................................................................................................................. 8

5. ENERGIANTUOTANTO JA –KÄYTTÖ, ENERGIATEHOKKUUS (JÄRVELÄN TOIMINNOT) ......... 10

6. VEDEN KÄYTTÖ (JÄRVELÄN TOIMINNOT) ............................................................................................. 13

7. JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN (JÄRVELÄN LAITOKSET)............................................................. 14

8. YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMENPITEET JA POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEET (JÄRVELÄN

TOIMINNOT) ...................................................................................................................................................... 19

9. TARKKAILUSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2016........................................................ 20

9.1 Pohjavesitarkkailun tulosten yhteenveto (Järvelän laitokset) ................................................................................. 20 9.2 Tehdastien ja Mäntsäläntien alueen trukkien tankkauspaikkojen velvoitetarkkailutulosten yhteenveto ................ 27 9.3 Paaskallion suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailut ja kunnostustoimet ................................................................ 28 9.4 Paaskallion suljetun kaatopaikan pohjavesitarkkailun yhteenveto ......................................................................... 37 9.5 Paaskallion suljetun kaatopaikan pintavesitarkkailun yhteenveto ja suotoveden aiheuttama kuormitus ................ 43 9.6 Paaskallion suljetun kaatopaikan kaatopaikkakaasutarkkailun yhteenveto ............................................................ 51

10. KUORMITUS (JÄRVELÄN LAITOKSET) ..................................................................................................... 53

10.1 Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettavat jätevedet .......................................................................... 53 10.2 Hähkäjärveen/Hähkäjärven rannan suljettuihin altaisiin johdettavat vedet .......................................................... 63 10.3 Hähkäjärven tilan kehitys ..................................................................................................................................... 63 10.4 Mäntsäläntien alueen kondenssivesien käsittely maasuodattamossa .................................................................... 67 10.5 Päästöt ilmaan (Järvelän laitokset) ........................................................................................................................ 70 10.6 Melu (Järvelän laitokset) ...................................................................................................................................... 74



3

1. KOSKISEN KONSERNI Koskisen on vuonna 1909 perustettu suomalainen, kansainvälisesti toimiva perheyritys. Koskisen valmistaa ja markkinoi mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita rakennus-, rakennuspuusepän-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle. Noin 108 vuoden aikana yritys on kehittynyt kansainväliseksi puun ammattilaiseksi. Koskisen toimialat ovat puunhankinta, sahateollisuus, vaneriteollisuus, lastulevyteollisuus, koivutuoteteollisuus, taloteollisuus sekä sisustustuoteyksikkö. Tämä kokonaisuus takaa puuraaka-aineen tehokkaan käytön. Puu jalostuu metsästä asiakkaalle eri puolille maailmaa Koskisen omissa, kokeneissa käsissä. Koskisen konsernin tuotantolaitokset sijaitsevat Järvelässä, Hirvensalmella ja Vierumäellä sekä Sheksnassa Venäjällä. Koskisen Oy:llä on myyntikonttoreita Saksassa, Englannissa, Ruotsissa, Ranskassa, Hollannissa, Virossa, Espanjassa, Italiassa, Puolassa, Kiinassa ja Venäjällä. Suomen tuotantolaitokset käyttivät vuonna 2016 mänty-, kuusi- koivu- ja haapatukkia yhteensä noin 941 000 m3, puunhankintamäärän ollessa noin 1,95 miljoonaa kuutiota. Puuraaka-aine hankitaan maan parhailta metsäalueilta. Koivutukkia ostetaan jonkin verran myös Venäjältä. Yrityksen liikevaihto on noin 264 miljoonaa euroa. Viennin osuus on noin 54 %.

2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008

Liikevaihto 264 milj.

EUR 247 milj.

EUR 241 milj.

EUR 220 milj.

EUR 201 milj.

EUR 202 milj.

EUR 175 milj.

EUR 144 milj.

EUR 200 milj.

EUR

Henkilöstö 1087 1073 1027 973 973 1033 1110 1131 1119

Vienti 54 % 55 % 55 % 53 % 53 % 60 % 60 % 54 % 60 %

Puunkäyttö, m3 941 000 913 000 909 000 842 000 759 000 785 000 721 000 541 000 670 000

Taulukko 1. Koskisen konsernin avainluvut

2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008

Puunhankinta ja bioenergia 42,2 39,6 36,1 33,0 24,1 22,2 17,5 15,8 14,0

Vaneriteollisuus 84,5 81,6 77,1 66,0 64,3 70,7 61,3 47,5 78,0

Lastulevyteollisuus 23,8 24,7 24,1 24,2 26,1 24,2 19,3 20,2 24,0

Sahateollisuus 89,8 81,6 81,9 72,6 58,3 56,6 50,8 40,3 54,0

Taloteollisuus 13,2 12,4 12,0 15,4 18,1 18,2 17,5 11,5 20,0

Koivutuoteteollisuus 10,5 7,4 9,6 8,8 10,1 10,1 8,8 8,7 10,0

Taulukko 2. Liikevaihto toimialoittain, milj. EUR



4

1.1 Ympäristöraportin kattavuus

Tässä raportissa rajoitutaan tarkastelemaan pääasiassa Koskisen Oy:n Järvelässä toimivien laitosten, saha-, lastulevy- ja vaneriteollisuuden ja näiden jatkojalostuksen ympäristöasioita sekä Paaskallion suljetun kaatopaikan tarkkailuun liittyviä asioita. Lisäksi mukana on joitain tietoja Vierumäellä sijaitsevan taloteollisuuden ja Hirvensalmella sijaitsevan koivutuoteteollisuuden toiminnasta. Tuotantolaitokset sijaitsevat Kärkölässä Järvelän taajaman läheisyydessä noin 25 kilometriä Lahdesta lounaaseen. Tehdastien tehdasalueella sijaitsevat tukkien vastaanotto- ja lajittelulaitos, sahaamo, vaneritehdas, pinnoitustehdas, lastulevytehdas, Koskipower Oy:n voimalaitos, pääkonttori sekä valmiiden tuotteiden varastoja. Mäntsäläntien tehdasalueella sijaitsevat rimoittamo, sahatavaran kuivaamot, tasaamo-paketointilaitos, höyläämöt, kattoristikkotehdas, lämpövoimala, maalauslinja, konttori sekä valmiiden tuotteiden varastoja. Vierumäellä sijaitsevat talotehtaan toimisto, teollisuuslaitokset sekä lämpökeskus. Hirvensalmella sijaitsee koivusaha, viilutehdas, jatkojalostuslaitokset, lämpölaitos ja konttorirakennus. 2. YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Koskisen Oy:n Järvelän alueiden toiminta vaikuttaa ympäristöön monella tavalla varsinkin lähialueella, koska tehtaat sijaitsevat aivan Järvelän taajaman välittömässä läheisyydessä. Koskisen Oy on kartoittanut toiminnastaan aiheutuvat ympäristövaikutukset ja arvioinut niiden merkittävyyden, jotta ennaltaehkäisevin toimenpitein voidaan vähentää haitallisten tapahtumien todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Vierumäen yksikkö sijaitsee useiden tehdasalueiden kanssa samalla teollisuusalueella. Hirvensalmen tuotantolaitokset sijaitsevat erillään muusta alueen teollisuudesta. Järvelän alueella normaalin toiminnan aikana merkittävimmät ympäristönäkökohdat ovat kattilalaitosten ja prosessien ilmapäästöt sekä jäähdytys- ja jätevedet. Näiden kuormitustekijöiden minimoimiseksi laitosten toimintaa seurataan osin jatkuvatoimisesti ja osin määräaikaisin mittauksin, joilla varmistetaan säätöjen oikeellisuus ja laitteiden toimivuus. Häiriötilanteissa merkittävimmät ympäristönäkökohdat muodostuvat maaperään kohdistuvista mahdollisista öljy- ja liimapäästöistä erilaisissa onnettomuustilanteissa. Näihin on varauduttu ohjeistuksella ja toimintavalmiutta ylläpidetään harjoittelemalla toimintaa onnettomuustilanteissa mm. lähialueen palokuntien ja vakuutusyhtiön kanssa. Näiden ympäristövaikutusten lisäksi yhtiön tuotantotoiminnasta syntyy melua, johon liittyviä mittauksia ja kartoituksia on tehty. Hirvensalmen toiminnasta syntyvät haudonta-altaiden jätevedet ovat koivutuoteteollisuuden aiheuttamista ympäristövaikutuksista merkittävin. Haudonta-altaan jätevedet johdetaan nykyään Hirvensalmen kunnan viemäriin. Tämä hanke on toteutettu vuonna 2011.



5

3. LUPAEHDOT Koskisen Oy:n Järvelän alueiden toimintaa valvoo Hämeen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. Yhtiö sai uuden ympäristösuojelulain mukaisen toimintakokonaisuuden ympäristöluvan lainvoimaisena 9.10.2003. Ympäristöluvan tarkastamiseksi on jätetty määräaikaan 30.12.2006 mennessä ympäristölupamääräysten tarkistamishakemus. Tämä hakemus on käsitelty Hämeen ympäristökeskuksessa ja päätös siitä on annettu 15.12.2009. Koskisen Oy valitti lupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksen 2.12.2011. Ympäristöluvan lupamääräykset 4 ja 5 palautettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Koskisen Oy on toimittanut 7.6.2012 hakemuksen uudelleen käsittelyä varten. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto antoi 6.10.2015 päätöksensä lupamääräyksien 4 ja 5 osalta. Talotehtaan toiminta ei ole ympäristölupavelvollista toimintaa. Koivutuoteteollisuus on saanut Itä-Suomen Aluehallintovirastolta ympäristöluvan 28.7.2015, jonka ehtojen mukaisesti Hirvensalmella sijaitseva laitoskokonaisuus toimii. Koskisen Oy:n, Järvelän alueen toiminnoille 15.12.2009 annetuissa lupamääräyksissä on toimenpide- ja seurantavelvoitteita koskien teollista toimintaa. Teollisuuskaatopaikan toiminta on lopetettu ja tähän liittyen on annettu oma lupapäätöksensä 22.1.2003. Tämän päätöksen määräykset koskevat kaatopaikan sulkemista ja jälkiseurantaa. Teollisuustoiminnan osalta yleisen ympäristönsuojelun edistämisen lisäksi 15.12.2009 annetut määräykset koskevat: - päästöjä vesiin ja viemäriin sekä vesien suojeluun - ilmansuojelua - meluntorjuntaa - maaperän suojelua ja ympäristöturvallisuutta - yleistä jätehuoltoa - maa-ainesten kaivua ja läjittämistä - Liima- ja pinnoitepitoisen puujätteen polttoa - öljyjäte- ja ongelmajätehuoltoa - parasta käyttökelpoista tekniikkaa - häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita - toiminnan muuttamista tai lopettamista - tarkkailua - kirjanpitoa - raportointia

Päästöt vesiin ja viemäriin koskevat jätevesien käsittelyä ja laskemista kunnan jätevesiviemäriin, niin prosessivesien, tukkien haudonta-altaiden, murskauskentältä tulevan kuin tukkien kasteluun käytettävän veden osalta. Ilmansuojelu sisältää päästöarvot kattilalaitoksille ja lastunkuivaukselle. Lisäksi laitoksen toiminnasta aiheutuvien VOC-päästöjen on pysyttävä mahdollisimman alhaisina.



6

Meluntorjunnan osalta rajoitetaan tuotantolaitosten ja junanvaunujen purkutoiminnan sekä puunmurskaustoiminnan melua. Lisäksi määrätään mahdollisista vähentämistoimenpiteistä. Maaperänsuojelu ja ympäristöturvallisuus sisältävät kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittelyä ja varastointia sekä koneiden tankkauspisteitä koskevia määräyksiä ja suunnittelua. Lisäksi määrätään tukkien varastointiin käytettävän alueen rakenteesta. Yleinen jätehuolto velvoittaa jätteen määrän vähentämistä ja hyödynnettävyyttä. Lisäksi Hähkäjärven kunnostuksen suunnittelua on jatkettava. Maa-ainesten kaivussa ja läjittämisessä määrätään ilmoitus menettelystä, puhtaiden maa-ainesten läjityspaikoista ja saastuneiden maa-ainesten loppusijoituksesta. Liima- ja pinnoitepitoisen puujätteenpoltolle määrätään poltto-olosuhteita. Öljyjäte- ja ongelmajätehuoltoa velvoittaa toimittamaan öljyjätteet ensisijaisesti uudistettavaksi. Ongelmajätteet on merkittävä oikein ja toimitettava viipymättä asianmukaiseen laitokseen hävitettäväksi. Kuljetusasiakirjat on säilytettävä 3 vuoden ajan. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä. Ohjeistus tilanteiden varalle on oltava ajan tasalla. Valmius torjuntatoimiin on oltava asianmukainen. Toiminnan muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä. Lopettamiseen liittyvistä toimista on esitettävä suunnitelma. Tarkkailu käsittää toiminnasta aiheutuvien vaikutusten seuraamisen. Lisäksi määrätään laitteistojen ja rakennusten kunnontarkkailusta. Kirjanpito edellyttää dokumentoimaan kaikki toiminnan kannalta merkitykselliset tapahtumat ja asiat. Raportointi on suoritettava viranomaisen vaatimalla tavalla. Lupaehtojen toteutumista seurataan säännöllisesti yhtiön ja yksiköiden johdonkatselmuksissa. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo vuosittain lupaehtojen noudattamista tarkistus- ja valvontakäynnein. Järvelän alueen toimintojen vastuuhenkilöt vuonna 2016 olivat: Ympäristöinsinööri Kimmo Järvinen Kemikaalivalvoja Tomi Kemppainen Kiinteistönhuollon työnjohtaja Lasse Kemppainen



7

Vierumäellä vastuuhenkilönä on toiminut Taito Toiviainen Hirvensalmella vastuuhenkilöinä ovat toimineet Heikki Kiesilä ja Jukka Viilos. Ramboll Analytics Oy:n toimesta seurataan Järvelän alueiden pohjavesiputkien sekä Sundelinin kaivon pinnankorkeutta. Pohjavesiputkista, Tolkon lähteestä ja Mäntsäläntien alueen porakaivosta seurataan myös pohjaveden laatua. Vesilaitosten veden laatua seurataan Tehdastien alueella neljä kertaa vuodessa ja Mäntsäläntien alueella kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi Ramboll Analytics Oy suorittaa Paaskallion suljetun kaatopaikan jälkitarkkailua, teollisuusjätevesinäytteiden sekä pintavesien vesinäytteiden ottamisen ja analysoinnin. Koskisen Oy:n kattilalaitosten käytön valvonnasta vastaa viranomaisten (TUKES) hyväksymä valvoja. Valvojalla on viranomaisten hyväksymä varamies. 4. LAITOKSIEN KÄYTTÖ- JA TUOTANTOTIEDOT

4.1 Koskisen Oy Koskisen Oy:n käyttämä pääraaka-aine on puu. Vuonna 2016 käytettiin puuta noin 941 000 m3. Tästä määrästä, vuonna 2016, oli kuusta 57,8 %, mäntyä 13,3 %, koivua 28,5 % ja haapaa 0,4 %. Puunhankinnasta vastaa konsernin emoyhtiö Koskitukki Oy, joka toimittaa puuta myös muille tehtaille eteläisessä Suomessa. Puusta osa tulee kotimaasta yksityismetsistä pääasiassa Hämeestä, Uudeltamaalta ja Etelä-Savosta ja osa tuodaan ulkomailta lähinnä Venäjältä. Tuontipuu käytetään lähinnä vaneriteollisuuden raaka-aineeksi, koska kotimaisen koivun osalta kestävät hakkuumahdollisuudet eivät aina kata kotimaisen vaneriteollisuuden raaka-ainetarpeita. Puun alkuperäisketjua on hallittu jo vuodesta 2000 lähtien FFCS-järjestelmän mukaisesti siten, että osa tuotteista voidaan merkitä PEFC- tai FSC-tunnuksella. Tuotantoyksiköiden toiminnan lisäksi myös puunhankintaa ja metsänhoitoa ohjaa toimintajärjestelmä joka perustuu ISO 9002 ja 14001 standardeihin. Koskisen Oy:n ja Koskitukki Oy:n ympäristöpolitiikassa perusajatuksena on parantaa ympäristöasioiden hoidon tasoa jatkuvasti. Puunhankinnan ohella Koskitukki Oy vastaa konsernin metsätiloista sekä huolehtii myös useiden yksityisten metsänomistajien metsien hoidosta. 4.2 Vaneriteollisuus Puun ohella vanerituotannon pääraaka-aineita ovat liimauksessa käytettävät fenoli- ja ureamelamiinihartsiliimat sekä erilaiset pääosin fenoli- ja melamiinikyllästetyt pinnoitepaperit. Vaneriteollisuus valmistaa koivuvaneria vaativaan käyttöön kuljetusväline-, rakennus- ja huonekaluteollisuuden tarpeisiin. Noin 80 % vanerista pinnoitetaan erilaisin filmi- ja muovipinnoittein, sahataan määrämittaan ja työstetään asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Pitkälle jalostetut tuotteet ja asennusvalmiit komponentit ovat kysyttyä tavaraa markkinoilla.



8

4.3 Lastulevyteollisuus Lastulevy valmistetaan kokonaisuudessaan metsäteollisuuden sivutuotteista, pääsääntöisesti muiden Koskisen Oy:n tuotantolaitosten sivutuotteista. Sahanpurun osuus vaihtelee 60 - 70 % välillä. Loppuosan puuraaka-aineesta muodostavat vaneritehtaan sivutuotteet (kuiva viiluhake ja hakeseulan alite) ja sahateollisuuden tasaamohake. Lisäksi käytetään melamiiniureaformaldehydi liimaa sekä erilaisia melamiini- ja fenolikyllästettyjä pinnoitteita. Lastulevyteollisuus valmistaa perinteisiä lastulevytuotteita rakennusteollisuuden tarpeisiin. Näiden rinnalle on yhteistyössä asiakkaiden kanssa kehitetty valikoima täsmätuotteita. 4.4 Sahateollisuus Koskisen sahateollisuuden raaka-aine on suomalainen kuusi ja mänty. Ainoana suomalaisena puunostajana Koskisen käyttää tuotannossaan myös osarunkoa, jossa tukkiosa tuodaan pitkänä tehtaalle ja vasta siellä se katkaistaan mahdollisimman taloudellisesti ja koko rungon mitta hyödyntäen. Taloudellisuuden lisäksi tämä korjuutapa entisestään lisää materiaalien käytön tehokkuutta ja siten energiatehokkuutta. Koskisen sahatavarayksikkö valmistaa vakio- ja määrämittaista saha- ja höylätavaraa kuusesta ja männystä, myös erikoispituudet kuuluvat valikoimaan. Perinteisten sahatavaratuotteiden lisäksi valmistetaan asiakaskohtaisia täsmätuotteita sekä valmiiksi pohjamaalattuja paneeleja. 4.5 Taloteollisuus Koskisen Oy:n taloteollisuus valmistaa puurunkoisia talopaketteja. Taloteollisuuden päätuotteita ovat Herrala- ja Klassikko - puutalot sekä erilaiset puuosatoimitukset. Herrala-talot valmistetaan suurelementeistä, Klassikko - Talo rakennetaan tontilla paikan päällä. Käytössä on markkinoiden kehittynein pre-cut-järjestelmä. Talo tehdään kappaletavarasta ja valmisosista. Taloteollisuus valmistaa myös kattoristikoita ja muita rakennustuotteita. 4.6 Koivutuoteteollisuus Koskisen koivutuoteteollisuus tuottaa korkealuokkaista koivusahatavaraa, koivuaihioita, koivuviiluja ja koivuliimalevyjä. Koivu on erinomainen raaka-aine huonekalu- ja puusepänteollisuudelle. Yksikön vahvuuksia ovat tuotteiden laatu, yksilöllinen asiakaspalvelu ja ympäristötietoisuus. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty vuotuisten tuotantomäärien sekä tuotantopäivien määrän kehittyminen tuotantoyksiköittäin.



9

Kuva 1. Vuotuiset tuotantomäärät vuosina 1999 – 2016. Kuvassa on vaneriteollisuuden, lastulevyteollisuuden, sahateollisuuden ja koivutuoteteollisuuden tuotantomäärät kuutioina, taloteollisuuden tuotantomäärät kappaleina. (Koivutuoteteollisuus otettu huomioon vasta 2010 alkaen)

Kuva 2. Tuotantopäivien lukumäärät vuosina 2002 - 2016. (Koivutuoteteollisuus otettu huomioon vasta 2010 alkaen)



10

5. ENERGIANTUOTANTO JA –KÄYTTÖ, ENERGIATEHOKKUUS (JÄRVELÄN TOIMINNOT)

Vuonna 2016 Koskisen Oy:n Järvelän laitoksilla käytettiin sähköä 74,71 GWh (kuva 3).

Kuva 3. Sähkön käyttö Koskisen Oy:n Järvelän toiminnoissa vuosina 1999 - 2016 Sähkön käytön nousu johtuu pääsääntöisesti tuotantomäärien kasvusta, joka lisää sähkönkulutusta. Tämän vuoksi sähkönkäytön tehokkuus suhteessa tuotantoon on hieman heikentynyt vuonna 2016, mutta on kuitenkin hyvällä tasolla (kuva 4).

Kuva 4. Koskisen Oy:n Järvelän toimintojen sähkönkäyttöindeksi vuosina 1996 – 2016. Sähkö ostetaan sähköpörssistä, sähkön siirtäjänä toimii Mäntsälän Sähkö Oy. Lämpöenergiaa tuotettiin Koskisen Oy:n Järvelän laitoksilla vuonna 2016 polttoainetehona ilmoitettuna yhteensä 280 GWh (kuva 5). Lämpöenergian määrän nousu vuoden 2015 tasosta johtuu oletettavasti siitä, että vuosi 2016 oli vuotta 2015 viileämpi. Lisäksi

Indeksissä vertailuvuotena on

vuosi 1996, jolloin indeksi on

1. Sähköenergian käyttöä on

verrattu suhteessa tuotannon

(m3) määrään, mihin on laskettu

vaneritehtaan, sahauksen ja

jalostuksen sekä

lastulevytehtaan tuotannot (m3).

1:stä pienempi lukuarvo

ilmaisee hyvää energian

hyödyntämisen tasoa.

Samaa periaatetta käytetään

myös myöhemmissä

indeksikuvaajissa.



11

vaneritehtaan tuotantoa on kasvatettu. Näiden syiden vuoksi lämmöntarve kasvoi. Koskipower Oy:n tuottamaa kaukolämpöä myytiin Koskisen Oy:n toiminnan ulkopuolelle vuonna 2016 noin 5964 MWh (kuva 6). Kaukolämmön myynti on aloitettu vuonna 2009.

Kuva 5. Lämpöenergian tuotanto Järvelän laitoksilla vuosina 1999 – 2016

Kuva 6. Kaukolämpöenergian myynti vuosina 2009 - 2016 Koskisen Oy:n Järvelän alueiden kattilalaitoksilla tuotetusta lämpöenergiasta raskaalla polttoöljyllä tai palaturpeella tuotetun energian osuus oli vuonna 2016 vain 3 % ja puuperäisillä polttoaineilla tuotetun energian osuus 97 % (kuva 7). Biopolttoaineiden osuus lämmöntuotannon polttoaineista on säilynyt hyvällä tasolla vuonna 2016, koska biopolttoaineita käyttävissä kattilalaitoksissa ei ole ollut merkittäviä käyttöongelmia, eikä energiantuotannossa ole ollut suurta tarvetta turvautua raskaaseen polttoöljyyn. Normaaleissa tuotanto-olosuhteissa tullaan pääsemään yleisesti noin 95 % biopolttoainetasolle. Koskipower Oy:n kattilalaitoksen vuonna 2006 tapahtuneen käyttöönoton vaikutus näkyy selvästi biopolttoaineen osuudessa (kuva 7).



12

Kuva 7. Bio- ja fossiilisten polttoaineiden osuus lämpöenergian tuotannossa vuosina 1999 – 2016 (Koskisen Oy:n Järvelän laitokset) Lämpöenergian käyttö suhteessa Koskisen Oy:n Järvelän tuotantolaitosten tuotantoon on tehostunut uuden Koskipower Oy:n voimalaitoksen vuonna 2006 tapahtuneen käyttöönoton myötä. Vuoden 2016 melko suuri kokonaistuotantomäärä on pitänyt lämpöenergian käytön tehokkuuden lähes edellisvuoden tasolla. (kuva 8).

Kuva 8. Lämpöenergiankäyttöindeksi vuosina 1996 – 2016 (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Koskisen Oy on liittynyt vuonna 2008 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja sen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan vuosille 2008 - 2016. Energian käytön tehostamistoimenpiteitä ja niiden käyttöönottoa on jokseenkin vaikeuttanut yleisesti huono taloustilanne. Vuonna 2015 Motiva Services teki Koskisen Oy:ssä energiatehokkuuslain mukaiset pakolliset energiakatselmukset. Merkittäviä



13

energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä ei ole tehty vuoden 2016 aikana. Pieniä muutoksia on tehty kuitenkin mm. valaistuksen osalta, ottamalla käyttöön LED-valaistusta, jonka energiankulutus on merkittävästi pienempi kuin perinteisten valaisimien. Lisäksi tuotantokoneiden toiminnassa pyritään välttämään ns. tyhjäkäyntiä. Energiatehokkuus huomioidaan uusissa laitehankinnoissa, joihin ohjeistuksen antaa Koskisen Oy:n laite- ja asiakirjastandardi. Ko. standardi on päivitetty vuonna 2016 vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Koskisen Oy:ssä seurataan energiankulutusta yhtiö- ja tuotantoyksikkötasolla. Tähän liittyvät mittaristot päivitetään neljännesvuosittain. Järvelän toimintojen mittaristo on esitetty alla (taulukko 3). ENERGIA- JA TUOTANTOTIEDOT

(Järvelän alue) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kokonaisenergia 364,0 313,6 307,7 285,2 247,9 307,1 309,0 332,3 339,1 330,2 334,3 354,5 GWh

Sähköenergia 69,22 70,30 69,67 64,75 52,53 61,61 66,85 65,64 65,47 68,66 69,90 74,71 GWh

Lämpöenergia (Kattilalaitoksilla

tuotettu energia polttoainetehona) 294,7 243,3 238,1 220,5 195,3 245,5 242,2 266,7 273,7 261,5 264,4 279,7 GWh

Tuotantomäärä (yhteensä) 492069 516543 561061 451730 381995 471270 531905 532315 572497 591700 599792 628239 m3

ENERGIATEHOKKUUTEEN

LIITTYVÄT LUVUT JA MITTARIT

(Järvelän alue)

Kokonaisenergiankulutus Muutos-%

vuoden 2005 tasosta 0 -13,8 -15,4 -21,6 -31,9 -15,6 -15,1 -8,7 -6,8 -9,3 -8,1 -2,6 %

Kokonaisenergiankulutus/tuotettu-m3 739,6 607,1 548,5 631,4 648,8 651,6 581,0 624,3 592,4 558,0 557,3 564,2 kWh/m3

Kokonaisenergiankulutus/tuotettu-m3

Muutos-% (edelliseen vuoteen

verrattuna) 0 -17,9 -9,7 15,1 2,8 0,4 -10,8 7,5 -5,1 -5,8 -0,1 1,2 %

Kokonaisenergiankulutus/tuotettu-m3

Muutos-% vuoden 2005 tasosta 0 -17,9 -25,8 -14,6 -12,3 -11,9 -21,5 -15,6 -19,9 -24,6 -24,6 -23,7 %

Sähköenergian käyttö/tuotettu-m3 140,7 136,1 124,2 143,3 137,5 130,7 125,7 123,3 114,4 116,0 116,5 118,9 kWh/m3

Sähkönkulutus/tuotettu m3 Muutos-%

(verrattuna edelliseen vuoteen) -3,2 -8,8 15,4 -4,1 -4,9 -3,9 -1,9 -7,3 1,5 0,4 2,0 %

Sähkönkulutus/tuotettu m3 Muutos-%

vuoden 2005 tasosta 0 -3,2 -11,7 1,9 -2,2 -7,1 -10,7 -12,3 -18,7 -17,5 -17,2 -15,5 %

Lämpöenergian käyttö/tuotettu-m3 599,0 471,0 424,3 488,0 511,3 520,9 455,3 501,0 478,0 442,0 440,8 445,3 kWh/m3

Lämpöenergian kulutus/tuotettu-m3

Muutos-% (edelliseen vuoteen

verrattuna) -21,4 -9,9 15,0 4,8 1,9 -12,6 10,0 -4,6 -7,5 -0,3 1,0 %

Lämpöenergian kulutus/tuotettu-m3

Muutos-% vuoden 2005 tasosta 0 -21,4 -29,2 -18,5 -14,6 -13,0 -24,0 -16,4 -20,2 -26,2 -26,4 -25,7 % Taulukko 3. Koskisen Oy:n Järvelän toimintojen energiatehokkuuden mittaristo

6. VEDEN KÄYTTÖ (JÄRVELÄN TOIMINNOT) Koskisen Oy:n Järvelän laitoksilla käytetään vettä talous-, prosessi- sekä jäähdytysvetenä. Koskisen Oy:n Järvelän laitoksilla käytettiin pohjavettä vuonna 2016 yhteensä 204 635 m3 (kuva 9). Tästä vedestä otettiin Koskisen Oy:n omistamista Tolkon lähteestä 174 014 m3 ja Mäntsäläntien tehdasalueen porakaivosta 26 418 m3. Tehdastien ja Mäntsäläntien alueella tarvittavasta vedestä otettiin Kärkölän kunnan vesijohtoverkosta 4 203 m3. Koskisen Oy:llä on lupa ottaa Tolkon lähteestä vettä 1000 m3:a vuorokaudessa. Vuonna 2016 vedenoton vuorokausikeskiarvo oli noin 477 m3. Tukkien sadetuksessa käytettiin Hähkäjärven rantaan rakennettujen altaiden suljetussa kierrossa olevaa vettä. Suoraan Hähkäjärvestä ei otettu vettä vuonna 2016 (kuva 9). Pohjaveden käytön tehokkuus (kuva 9, käyttöindeksi) on huonontunut hieman vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että veden käyttömäärä on kasvanut huomattavasti vuonna 2016. Vedenkäyttöä ja jäähdytysjärjestelmiä seurataan



14

säännöllisesti. Järjestelmiä säädetään tarvittaessa. Säännöllisellä seurannalla vedenkulutuksen poikkeavaan kasvuun ja sen aiheuttajaan esim. putkivuoto tai laiterikko voidaan puuttua heti.

Kuva 9. Koskisen Oy:n Järvelän toimintojen vedenotto ja pohjaveden käyttöindeksi vuosina 1996 - 2016. 7. JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN (JÄRVELÄN LAITOKSET) Jätehuollon kehittäminen on tärkeimpiä ympäristönsuojelun kehittämisalueita Koskisen Oy:n toiminnassa. Huomattava osa jätteistä kierrätetään ja hyödynnetään uudelleen raaka-aineena. Sahatavara- ja vanerituotannon sivutuotteiden merkittävin hyödyntäminen on lastulevyn valmistus. Lisäksi sivutuotteita toimitetaan paperi- ja selluteollisuuden raaka-aineiksi. Kuorijätettä toimitetaan katteeksi viher- ja maanrakentamiseen ja kutterinlastua mm. pelletin raaka-aineeksi sekä hevos- ja ravitalleille kuivikkeeksi. Omassa toiminnassa hyödynnetään mm. kuori- hiontapöly-, viilu- ja sahausjäte biopolttoaineena voimalaitoksissa polttamalla. Omassa energiantuotannosta ylijäävä osuus tästä energiana hyödynnettävästä biopolttoaineesta toimitetaan lähialueen biopolttolaitoksille, joilla on edellytykset kyseisten puupolttoaineiden poltolle. Lisäksi polttoon soveltuvia sivutuotteita toimitetaan pelletin valmistuksen raaka-aineeksi. Koskipower Oy:n kattilalaitoksen käyttöönoton (2006) myötä on saatu lisättyä omassa toiminnassa hyödynnettävän puupolttoaineen määrää. Varastoitu jäte (Kuva 10) on lähinnä tuotannosta syntyvää kuorta ja polttomursketta, jota tarvitaan Koskisen Oy:n omien ja ulkopuolisten kattilalaitoksien polttoaineeksi



15

energiantuotantoon. Näiden polttoaineiden varastointi on välttämätöntä energiantuotannon turvaamiseksi tuotannon ja kaukolämmön tarpeisiin.

Kuva 10. Jätteiden (puujätteet, vaaralliset jätteet) määrät vuoden vaihteessa varastossa vuosina 2002 – 2016 (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Yrityksen ulkopuolelle toimitetaan jätettä hyötykäytön lisäksi kaatopaikalle/jätekeskukseen. Kaatopaikalle/jätekeskukseen viedään L&T:n toimesta yhdyskunta- ja biojätettä, jota syntyy lähinnä ruokaloista ja konttoreista. Ekokemin jätteenpolttoon erikoistuneeseen jätevoimalaan Riihimäelle viedään kaatopaikkajätteeksi luokiteltavia siivousjätteitä ja muuta hyödyntämiskelvotonta jätettä (esim. hiomanauhoja) sekä metalli- ja lasikuitupinnoitettua vaneri- ja lastulevyjätettä, jonka määrä oli vuonna 2016 noin 54 tonnia. Metallipinnoitetuille vanerilevyjätteelle löytyi vuoden 2015 syksyllä hyötykäyttökohde. Metallipinnoite otetaan raaka-aineeksi, joten metallipinnoitettua vanerilevyjätettä ei enää lasketa kaatopaikkajätteen määrään. Kuvassa 11 on esitetty ns. kaatopaikkajätteen määrän kehitys. Kaatopaikkajätteen määrän pysyminen vuosien 2008 ja 2009 tason alapuolella johtuu lähinnä siitä, ettei tavanomaisen jätteen kaatopaikalle viety lainkaan voimalaitoksien kattilatuhkaa vuoden 2016 aikana. Kaatopaikkajätteen määrä on laskenut kahden edellisvuoden tasoon verrattuna. Tähän on oletettavasti syynä se, että jätteiden lajittelua on edelleen tehostettu ja kehitetty. Hyötykäyttöön meneviä jätteitä ovat energiajäte, biojäte, muoviset sahatavaran suojahuput, pahvi, paperi, metallijäte, sähkö- ja elektroniikkajäte, Koskipower-kattilalaitoksen lentotuhka, Sermet-kattilalaitoksen tuhka sekä tuotannon sivutuotteina syntyvät puujätteet. Vaaralliset jätteet toimitetaan käsiteltäviksi niitä vastaanottaviin laitoksiin. Vaarallisten jätteiden määrän kehitys esitetään kuvassa 12.



16

Kuva 11. Koskisen Oy:n Järvelän toimintojen kaatopaikkajätteiden määrä ja kaatopaikkajäteindeksi vuosina 1999 – 2016

Kuva 12. Koskisen Oy:n Järvelän toiminnoissa syntyvien vaarallisten jätteiden määrän kehitys vuosina 1999 - 2016. Vaarallisten jätteiden määrä on noussut vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtuu vuonna 2016 syntyneestä normaalia suuremmasta liimajätteen määrästä. Vaaralliset jätteet toimitettiin niitä vastaanottavalle ja käsittelevälle laitokselle Riihimäelle (Ekokem Oy). Vuoden 2007 piikki vaarallisten jätteiden määrässä johtuu kyllästetystä puusta rakennetun lastauslaiturin purkujätteistä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa lentotuhkaa ei lasketa enää kokonaisuudessaan mukaan vaarallisen jätteen määrään, koska ko. tuhka toimitetaan pääasiassa lannoitevalmistukseen Ecolan Oy:lle Viitasaarelle. Vuonna 2016 lannoitevalmistukseen toimitettiin noin 270 tonnia lentotuhkaa. Koskipower-



17

voimalaitoksen vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa lentotuhkaa ei toimitettu vuonna 2016 lainkaan Keltakankaalle Kouvolaan, ko. tuhkaa vastaanottavalle taholle (Ekokem Palvelu Oy). Jätehuollon tehokkuutta mitataan mm. seuraamalla energiajätteen osuutta kaatopaikka- ja energiajätteen yhteismäärästä. Tätä laskettaessa jätetään huomioimatta omassa ja ulkopuolisessa energian tuotannossa hyödynnettävät polttomurskeet ja kuorijätteet. Energiajäte sisältää mm. kierrätykseen kelpaamattomat pakkausmateriaalit ja muovit sekä toimistoissa ja ruokaloissa syntyvän energiajätteen. Vuonna 2016 energiajätteen osuus kaatopaikkajätteen ja energiajätteen yhteismäärästä nousi edellisvuoteen verrattuna (kuva 13). Syyksi tähän on se, että jätteiden lajittelua on edelleen tehostettu ja kehitetty. Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, että pääosa Koskisen Oy:n Järvelän laitosten kaatopaikkajätteestä hyödynnetään Ekokem Oy:n jätevoimalassa energiantuotantoon.

Kuva 13. Energiajätteen osuus kaatopaikkajätteen ja energiajätteen yhteismäärästä vuosina 1999 – 2016 (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Vuonna 2016 Koskisen Oy:n Järvelän laitosten ominaisjätemäärä oli 0,0031 jäte-tonnia/tuotanto-m3 (kuva 14). Jätemäärään (t) on laskettu mukaan toiminnassa tavanomaisesti syntyvät jätteet (kaatopaikka-, energia-, teollisuus-, yhdyskunta-, bio-, pahvi-, paperi-, tietosuojapaperi-, metalli-, SER-, kaapeli-, ja tuhkajätteet). Em. jätteiden määrä on suhteutettu tuotannossa tuotettujen tuotteiden määrään (m3). Vuonna 2016 ominaisjätemäärä on hieman laskenut kahteen edellisvuoteen verrattuna.



18

Kuva 14. Ominaisjätemäärä (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Jätehuollon tehokkuuden mittaamiseen kuuluu oleellisesti myös jätehuollosta aiheutuneet kustannukset. Yhtiön tavoitteena on ollut jätehuollon aiheuttamien kustannusten alentaminen. Tavoite on erittäin haastava, koska tuotannon noususta johtuen jätemäärä on kasvanut ja lisäksi jätehuoltomaksut ovat kohonneet viime vuosina nopeasti. Vuoden 2006 suuri piikki jätekustannuksissa johtui jätemäärien kasvusta sekä viemäriin johdettavien jätevesien määrän kasvusta. Myös jätemaksuissa tuli korotuksia vuoden 2006 aikana. Vuonna 2016 jätekustannukset ovat nousseet noin 96 000 € edelliseen vuoteen verrattuna (kuva 15). Kustannuksista ovat merkittävimmin nousseet jätevesistä aiheutuvat kustannukset, jotka ovat kasvaneet yhteensä edellisvuoteen verrattuna noin 56 600 €. Vaarallisista jätteistä aiheutuneet kulut kasvoivat noin 22 000 € edellisvuoteen verrattuna.

Kuva 15. Jätehuollon kustannukset vuosina 1999 – 2016 (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot)



19

8. YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMENPITEET JA POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEET

(JÄRVELÄN TOIMINNOT) Koskisen Oy:ssä on jo vuodesta 1995 alkaen käytetty toimintojen varmistamiseen ISO 9002 laatujärjestelmää, mikä on nykyään sertifioitu ISO 9001 vaatimusten mukaiseksi. Ympäristöjärjestelmä on turvallisuusjärjestelmän tavoin rakennettu osaksi Koskisen toimintajärjestelmää. Ympäristöasioiden hoitoa parannetaan jatkuvasti. Tavoitteena on, että toimintamme ja tuotteemme täyttävät viranomaisten määrittävät tavoitteet kirkkaasti. Koskisen ympäristöjärjestelmälle myönnettiin standardin ISO 14001 mukainen sertifikaatti ensimmäisenä mekaanisen metsäteollisuuden yrityksenä Suomessa vuonna 1997. Yhtiön toimintaa ohjaa lisäksi vuonna 2001 sertifioitu OHSAS 18001 mukainen Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä. Tämä edesauttaa yhtiötä vastaamaan lain vaatimuksiin ja kehittämään turvallisuutta osana jokapäiväistä toimintaa.

Ympäristöasioiden hyvä hoito varmistetaan mm. tuotteiden ja tuotantoprosessien ympäristönäkökohtien säännöllisellä tunnistamisella sekä sisäisillä ja ulkoisilla tarkastuksilla. Ympäristönsuojelu on luonnollinen osa kaikkea yhtiön toimintaa. Erityisesti puuraaka-aineen hankinnassa ympäristön huomioiminen on tärkeää, jotta voimme turvata myös tulevaisuudessa laadukkaan puuraaka-aineen saannin. Henkilöstö saa tarpeen mukaista ympäristönsuojelu-, jätehuolto- sekä energiatehokkuuskoulutusta osana muuta ammatilliseen pätevyyteen tähtäävää koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on, että henkilöstö aktiivisesti ja oma-aloitteisesti huomioi ympäristö- ja energiatehokkuusasiat omassa työssään. Myös alueella toimivia urakoitsijoita koulutetaan ottamaan omassa toiminnassa ympäristöasiat huomioon ja noudattamaan Koskisen Oy toimintajärjestelmän ohjeistusta. Lisäksi aliurakoitsijoiden auditoinneissa otetaan huomioon ympäristöasiat. Lieviä ympäristövahinkoja tapahtui Järvelän laitosalueilla vuoden 2016 kuluessa kolme.

1. Mäntsäläntien alueella rikkoutui 4.3.2016 työkoneen hydrauliikkaletku. Asfaltoidulle pihalle valui n. 15-20l biohajoavaa hydrauliikkaöljyä. Öljy imeytettiin puruun välittömästi ja toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi.

2. Pinnoitustehtaan termoöljyjärjestelmän suodattimen puhdistuksen jälkeen sähkölämmityksestä takaisin öljylämmitykseen siirryttäessä öljyä pääsi vuotamaan paisuntasäiliön kautta ylivuotoaltaaseen, josta edelleen lattialle. Lattialle valuneen öljyn määrä oli n. 200-300l. Öljy imeytettiin puruun välittömästi ja toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi.

3. Mäntsäläntien alueella, Tasaamo 1:llä 16.11 noin klo 16.40 hydrauliikkaletkuun tuli reikä, josta pääsi vuotamaan öljyä tuotantotiloihin arviolta 500 - 1000 litraa. n suunnilleen saman verran. Toimitettiin tasanteille runsaasti purua kärryllä ja säkeillä ja jätettiin yöksi öljy imeytymään puruun. Öljy imeytettiin puruun välittömästi ja toimitettiin asianmukaisesti hävitettäväksi.



20

Lastulevytehtaan Körting-lastunkuivaimen savukaasupesuria jouduttiin teknisistä ongelmista, huolloista sekä tuotantoseisakeista johtuen pysäyttämään joitakin kertoja vuoden 2016 aikana. Körting-lastunkuivaimen savukaasupesuri oli poissa käytöstä lähes 68 vuorokautta. Nämä häiriötilanteet on ilmoitettu valvovalle viranomaiselle TYVI-palvelun kautta.

9. TARKKAILUSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2016 Koskisen Oy:n Järvelän alueilla on toteutettu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 20.1.2016 hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti vaikutusten ja päästöjen tarkkailua. Lisäksi on tehty jätevesisopimuksen mukaista tarkkailua sekä Paaskallion teollisuuskaatopaikan sulkemisluvan mukaista tarkkailua. Alkuvuodesta 2014 valmistuneen Mäntsäläntien alueen urakoitsijan tankkauspaikan maaperä- ja pohjavesitarkkailua on tehty Koskisen Oy:n ympäristölupaehtojen mukaisesti. Tämän normaalin tarkkailun lisäksi otettiin pohjavesinäytteitä KHO:n hallintopakkoasiaan liittyvään pohjaveden kunnostukseen liittyen ja KHO:n hallintopakkoasiaan liittyvän pintavesien tarkkailuvelvoitteen vuoksi.

Hirvensalmella sijaitsevien laitosten vesistö- ja jätevesitarkkailua on tehty Etelä-Savon ELY-keskuksen (ent. Etelä-Savon ympäristökeskus) määräämän ja hyväksymän tarkkailusuunnitelman sekä Itä-Suomen Aluehallintoviraston antaman ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Jätevesiä on tarkkailtu myös teollisuusjätevesisopimuksen määräysten mukaisesti.

9.1 Pohjavesitarkkailun tulosten yhteenveto (Järvelän laitokset)

Koskisen Oy:n Tehdastien alueen ja Mäntsäläntien alueen pohjavesiä tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa otettavilla näytteillä. Näytteet otetaan keväällä ja syksyllä Ramboll Finland Oy:n toimesta. Tarkkailuissa tutkitaan useita komponentteja. Tässä yhteenvedossa otetaan tarkasteluun sellaiset tutkittavat muuttujat, joille on Valtioneuvoston asetuksessa 341/2009 annettu pohjaveden ympäristönlaatunormit. Öljyjakeille (C10 – C40) annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 50 µg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä on todettu ympäristönlaatunormin ylittäviä öljypitoisuuksia vain pohjavesiputkessa (PVP1) otetuissa näytteissä. Muissa näytepisteissä pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan <0,05 mg/l (kuva 16).



21

Kuva 16. Pohjavedestä analysoitujen öljyjakeiden pitoisuus alittaa ympäristönlaatunormin muiden paitsi PVP1:n osalta

Ammoniumille annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 0,25 mg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä on todettu pohjavesiputkissa (PVP1 ja PVP7) ympäristönlaatunormin ylittäviä pitoisuuksia. Pohjavesiputkessa (PVP1) ammoniumpitoisuus on ollut suurimmillaan 1,7 mg/l eli noin 7-kertainen ympäristönlaatunormiin verrattuna. Pohjavesiputkessa (PVP7) ammoniumpitoisuus on ollut suurimmillaan 0,35 mg/l eli 1,4-kertainen ympäristönlaatunormiin verrattuna. Muiden pohjavesiputkien pitoisuudet ovat olleet määritysrajan tai ympäristönlaatunormin alle (kuva 17).



22

Kuva 17. Pohjavedestä analysoidut ammoniumin pitoisuudet. PVP1:ssä ja PVP7:ssä on ollut ympäristönlaatunormin ylittäviä pitoisuuksia.

Kloridille annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 25 mg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä todetut kloridipitoisuudet ovat olleet alle ympäristönlaatunormin kaikissa muissa pisteissä paitsi pohjavesiputkessa (PVP217). Pohjavesiputki (PVP217) sijaitsee Järvelän taajamassa kulkevan Hähkäniementien varrella, joten tiesuolauksella on olettavasti vaikutuksia kloridipitoisuuden nousuun (kuva 18).



23

Kuva 18. Pohjavedestä analysoidut kloridin pitoisuudet. PVP217:ssä kloridipitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin tiesuolauksen vuoksi.

Nitraateille annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 50 mg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä ei ole todettu ympäristönlaatunormin ylittäviä pitoisuuksia (kuva 19).

Kuva 19. Pohjavedestä analysoidut nitraatin pitoisuudet. Pitoisuudet ovat alle ympäristönlaatunormin.



24

Sulfaatille annettu pohjaveden ympäristönlaatunormi on 150 mg/l. Pohjavesitarkkailuissa otetuissa näytteissä ei ole todettu ympäristönlaatunormin ylittäviä sulfaattipitoisuuksia (kuva 20).

Kuva 20. Pohjavedestä analysoidut sulfaatin pitoisuudet. Pitoisuudet ovat alle ympäristönlaatunormin.

Pohjavesitarkkailun yhteydessä on todettu VOC-yhdisteitä Koskisen Oy:n Tehdastien alueella kolmesta pohjavesiputkesta (PVP1, PVP6 ja PVP7). Joidenkin VOC-yhdisteiden osalta on ylitetty Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 442/2014 talousvedelle asetetut enimmäispitoisuudet tai Valtioneuvoston asetuksessa 341/2009 asetetut pohjaveden ympäristölaatunormit. Koskisen Oy on selvitellyt asiaa ja antanut asiasta selvityksen Hämeen ELY-keskukselle vuonna 2010. Selvityksen pohjalta Hämeen ELY-keskus on todennut, että pohjavesien seuranta nykyisellään on riittävä tilanteen kehittymisen valvontaan.

Pohjavesiputkista (PVP1, PVP6 ja PVP7) todetut, ympäristönlaatunormin ylittävät liuottimet ovat:

- Bentseeni, ympäristönlaatunormi 0,5 µg/l, todettu PVP1, PVP6 ja PVP7

- Vinyylikloridi, ympäristönlaatunormi 0,15 µg/l, todettu PVP1, PVP6 ja PVP7

- 1,2-dikloorietaani, ympäristönlaatunormi 1,5 µg/l, todettu PVP1 ja PVP6

Bentseeniä on ollut pohjavesiputkessa (PVP6) enimmillään 0,6 µg/l ja pienimmillään 0 µg/l. Ympäristönlaatunormia sivuavia pitoisuuksia on ollut kahdesti. Pohjavesiputkessa



25

(PVP7) bentseenin pitoisuus on ollut suurimmillaan 3 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt 6-kertaisesti. Keväällä 2014 pitoisuus on ollut 0 µg/l. Pohjavesiputken (PVP7) bentseenipitoisuus on ollut lähes jatkuvasti ympäristönlaatunormin ylittävä. Pohjavesiputkesta (PVP1) todettiin syksyllä 2014 ensimmäisen kerran bentseeniä, pitoisuuden ollessa 0,1 µg/l. Keväällä 2015 pitoisuus oli 0,3 µg/l, mutta syksyllä 0 µg/l. Keväällä 2016 pitoisuus oli 0 µg/l, mutta syksyllä 0,5 µg/l, joka sivuaa ympäristölaatunormia. (kuva 21).

Kuva 21. Pohjavedestä analysoidut bentseenin pitoisuudet.

Vinyylikloridia on ollut pohjavesiputkessa (PVP1) enimmillään 1 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt lähes 7-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0 µg/l. Vinyylikloridia on ollut pohjavesiputkessa (PVP6) enimmillään 1 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt lähes 7-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0 µg/l. Vinyylikloridia on ollut pohjavesiputkessa (PVP7) enimmillään 0,2 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt noin 1,3-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0 µg/l (kuva 22).



26

Kuva 22. Pohjavedestä analysoidut vinyylikloridin pitoisuudet.

1,2-dikloorietaania on ollut pohjavesiputkessa (PVP1) enimmillään 8 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt yli 5-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0 µg/l. Keväällä 2012, 2015 ja 2016 pitoisuus on ollut alle ympäristönlaatunormin. 1,2-dikloorietaania on ollut pohjavesiputkessa (PVP6) enimmillään 4 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormi on ylittynyt lähes 2,7-kertaisesti. Pienimmillään pitoisuus on ollut 0,7 µg/l. Vuosina 2013 ja 2014 pitoisuus on ollut alle ympäristönlaatunormin. (kuva 23).

Kuva 23. Pohjavedestä analysoidut 1,2-dikloorietaanin pitoisuudet.



27

Pohjavesitarkkailussa mitataan myös pohjaveden lämpötila. Pohjavesiputkissa (PVP1, PVP6, PVP7 ja PVP9) lämpötila on ollut selvästi korkeampi kuin muissa mittauspisteissä (kuva 24). Selvää syytä tähän pohjaveden lämpötilajakaumaan ei ole tiedossa. Arvioina on esitetty, että tukkien haudonta-altaan aiheuttama lämpökuorma nostaa maaperän ja sitä kautta myös pohjaveden lämpötilaa.

Kuva 24. Pohjaveden lämpötila pohjavesiputkissa ja kaivoissa.

9.2 Tehdastien ja Mäntsäläntien alueen trukkien tankkauspaikkojen velvoitetarkkailutulosten yhteenveto

Tehdastien alueen tankkauspaikka:

Koskisen Oy:n Tehdastien alueelle valmistui vuonna 2011 uusi trukkien moottoripolttoöljyn tankkauspaikka. Tankkaustoiminnan ympäristövaikutuksia seurataan Koskisen Oy:n ympäristölupamääräyksen 45a mukaisesti yhdestä pohjavesiputkesta (PVP10) ja tankkausalueen huokosilmaputkistosta. Pohjavesi- ja huokosilmanäytteet otetaan ja analysoidaan Ramboll Finland Oy:n toimesta kerran vuodessa (vuodesta 2015 alkaen 2 kertaa vuodessa). Vuosina 2011 – 2016 pohjavesiputkesta (PVP10) otetuissa pohjavesinäytteissä ei ole todettu öljyjakeita tai haihtuvia hiilivetyjä. Pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (öljyjakeet <0,05 mg/l, VOC ei tod). Vuosina 2011 – 2016 otetuissa huokosilmanäytteissä ei ole todettu haihtuvia hiilivetyjä. Pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (TVOC <0,50 mg/ m3, < 0,5mg/m3, < 1 mg/m3 tai <2 mg/m3).



28

Mäntsäläntien alueen tankkauspaikka:

Koskisen Oy:n Mäntsäläntien alueelle valmistui vuonna 2014 uusi urakoitsijan työkoneiden moottoripolttoöljyn tankkauspaikka. Tankkaustoiminnan ympäristövaikutuksia seurataan Koskisen Oy:n ympäristölupamääräyksen 45a mukaisesti yhdestä pohjavesiputkesta (HP35/13) ja tankkausalueen huokosilmaputkistosta. Pohjavesi- ja huokosilmanäytteet otetaan ja analysoidaan Ramboll Finland Oy:n toimesta kerran vuodessa (vuodesta 2015 alkaen 2 kertaa vuodessa). Vuosina 2014 - 2016 otetuissa pohjavesinäytteissä ei ole todettu öljyjakeita tai haihtuvia hiilivetyjä. Pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan (öljyjakeet <0,05 mg/l, VOC ei tod). Vuonna 2014 otetussa huokosilmanäytteessä TVOC-pitoisuus oli 28 mg/m3 ja vuoden 2015 syksyllä otetussa huokosilmanäytteessä TVOC-pitoisuus oli 34 mg/m3. Vuoden 2015 keväällä otetussa huokosilmanäytteessä TVOC-pitoisuus oli alle määritysrajan. (TVOC <2mg/m3). Vuonna 2016 keväällä ja syksyllä otetuissa huokosilmanäytteissä TVOC-pitoisuus oli alle määritysrajan. (TVOC <0,50 mg/m3 ja <0,5 mg/m3).

9.3 Paaskallion suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailut ja kunnostustoimet Paaskallion suljetun kaatopaikan pinta- ja pohjavesi- sekä kaatopaikkakaasutarkkailua on tehty Hämeen ympäristökeskuksen vuonna 2003 antaman ympäristölupapäätöksen (YLO/lup/3/03, HAM-2002-Y-455-111) mukaisesti. Tarkkailussa seurataan:

- pohjavesiä kahdesta pohjavesiputkesta ja yhdestä talousvesikaivosta kaksi kertaa vuodessa

- pintavesiä kolmesta ojasta ja yhdestä suotovesialtaasta kaksi kertaa vuodessa

- kaatopaikkakaasuja kahdesta kaasunkeräysputkesta kaksi kertaa vuodessa

Lupamääräysten mukaisesti Paaskallion suljettu kaatopaikka käydään tarkistamassa kuukausittain. Tarkistuskäynnin yhteydessä tarkistetaan alueen kunto ja mitataan suotoveden määrä mittapadolla. Suotoveden määrästä pidetään kirjaa. Kaatopaikan sulkemistoimet saatettiin loppuun vuoden 2008 aikana. Ramboll Finland Oy on laatinut sulkemistoimenpiteistä loppuraportin, joka on toimitettu myös Hämeen ympäristökeskukselle (nyk. Hämeen ELY-keskus). Vuonna 2010 Paaskallion suljetun kaatopaikan kaasuntarkkailuputkiin asennettiin tiiviit tulpat (kuvat 25 - 26). Kaasunkäsittelyjärjestelmän kunto selvitettiin vuonna 2010 Rambollin toimesta. Selvityksessä todettiin, että kaasunkäsittely toimii tarkoituksen mukaisesti eikä tarvetta kunnostukselle ole. 5.7.2011 ja 9.4.2015 korjattiin katkennut kaasuntarkkailuputki (kuvat 27 – 28 ja 35 – 37). Suljetun kaatopaikkapenkan päältä niitettiin vuonna 2011 ja 2014 kasvillisuus pois (kuvat 29 - 32), koska penkkaan oli alkanut kasvaa runsaasti männyn taimia. Männyn juuret olisivat voineet myöhemmin, puiden kasvaessa vaurioittaa kaatopaikkapenkan sulkemisrakenteita. Lisäksi vuonna 2011 ja 2014 kaadettiin pienikokoinen puusto mittapadon läheltä ja Paaskallion suljetulle kaatopaikalle johtavan



29

tien varrelta (kuvat 33 - 34). Vuoden 2016 marraskuussa kunnostettiin suotovesille tarkoitettu oja. Tämä tehtiin, jotta suotovesistä otettaviin näytteisiin ei pääsisi sekoittumaan muita ojavesiä. Suotovesioja perattiin ja siihen laitettiin rumpuputki. Ojan ympäristön pieni puusto poistettiin ja mittapatoa edeltävää suotovesien ”kokooma-allasta” paranneltiin. (kuvat 38 – 40).

Kuva 25. Kaasuntarkkailuputkeen 1 asennettu tiivis tulppa vuonna 2010

Kuva 26. Kaasuntarkkailuputkeen 2 asennettu tiivis tulppa vuonna 2010



30

Kuva 27. Katkennut kaasuntarkkailuputki 2 vuonna 2011

Kuva 28. Katkennut kaasuntarkkailuputki 2 korjattuna 5.7.2011



31

Kuva 29. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen vuonna 2011

Kuva 30. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen penkan päältä katsottuna vuonna 2011



32

Kuva 31. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen vuonna 2014

Kuva 32. Paaskallion suljettu kaatopaikka niiton jälkeen penkan päältä katsottuna vuonna 2014



33

Kuva 33. Paaskallion suljetun kaatopaikan mittapadon ympäristö raivattuna vuonna 2014

Kuva 34. Paaskallion suljetun kaatopaikan tienreunat niiton jälkeen vuonna 2014



34

Kuva 35. Katkenneen kaasuntarkkailuputki 2:n korjausta 9.4.2015

Kuva 36. Katkenneen kaasuntarkkailuputki 2:n korjausta 9.4.2015



35

Kuva 37. Katkennut kaasuntarkkailuputki 2 korjattuna 9.4.2015

Kuva 38. Suotovesioja perattuna marraskuussa 2016.



36

Kuva 39. Suotovesiojaan asennettu rumpuputki marraskuussa 2016.

Kuva 40. Suotovesien ”kokooma-allas” ja mittapato.



37

9.4 Paaskallion suljetun kaatopaikan pohjavesitarkkailun yhteenveto Pohjavesien happipitoisuus vaihtelee melko paljon vuosittain. Hapettomuutta on esiintynyt ajoittain vain pohjavesiputkessa PVP1 (kuva 41).

Kuva 41. Pohjavedestä analysoidut hapen pitoisuudet Pohjavesien sähkönjohtavuus on pysynyt melko tasaisena pohjavesiputkissa PVP1 ja PVP2. Honkasalon kaivon sähkönjohtavuus on laskenut rajusti vuonna 2010, mutta palautunut sen jälkeen aikaisemmalle tasolle (kuva 42).

Kuva 42. Pohjavedestä analysoidut sähkönjohtokyvyt

Pohjavesien pH-arvo on pysynyt melko tasaisena kaikissa mittauspisteissä. Luonnon vedet ovat yleensä hieman happamia. Tässä suhteessa Honkasalon kaivosta 26.9.2013 mitattu pH-arvo 7 on jokseenkin poikkeuksellinen (kuva 43).



38

Kuva 43. Pohjavedestä analysoidut pH-arvot

Pohjavesien rautapitoisuus on vaihdellut vuosittain pohjavesiputkessa PVP1, siten että keväällä otetuissa näytteissä pitoisuus on ollut pienempi kuin syksyllä otetuissa näytteissä, poikkeuksena vuosi 2014, jolloin kevään ja syksyn pitoisuus oli lähes sama (kuva 44). Pohjavesiputken PVP2 rautapitoisuus on ollut vuosittain alhainen ja melko tasainen. Honkasalon kaivon rautapitoisuus on ylittänyt ajoittain STM:n asetuksen 401/2001 laatusuositusrajan 200 µg/l (kuva 45).

Kuva 44. Paaskallion pohjavesiputkesta PVP1analysoidut rautapitoisuudet.



39

Kuva 45. Paaskallion pohjavesiputken PVP2 ja Honkasalon kaivon rautapitoisuudet.

Honkasalon kaivon ammoniumpitoisuus on ollut määritysrajan ja STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen alle (kuva 46).

Kuva 46. Honkasalon kaivon ammoniumpitoisuudet. Honkasalon kaivon sulfaattipitoisuus on ollut alle STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen (kuva 47).



40

Kuva 47. Honkasalon kaivon sulfaattipitoisuudet.

Honkasalon kaivon nitraattipitoisuus on ollut alle STM:n asetuksen 401/2001 laatuvaatimuksen (kuva 48).

Kuva 48. Honkasalon kaivon nitraattipitoisuudet. Honkasalon kaivon nitriittipitoisuus on ollut määritysrajan tai STM:n asetuksen 401/2001 laatuvaatimuksen alle (kuva 49).



41

Kuva 49. Honkasalon kaivon nitriittipitoisuudet. Honkasalon kaivon CODMn-pitoisuus on ollut määritysrajan ja STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen alle (kuva 50).

Kuva 50. Honkasalon kaivon CODMn-pitoisuudet. Väriluku on ajoittain ollut korkea pohjavesiputkessa PVP1. Pohjavesiputken PVP2 väriluku on pysynyt alhaisempana (kuva 51). Honkasalon kaivon väriluku on pysynyt alle STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Suositus on ylittynyt keväällä 2013. Suositusta on sivuttu keväällä 2008, syksyllä 2013 ja syksyllä 2015 (kuva 52).



42

Kuva 51. Pohjavesiputkien PVP1 ja PVP2 väriluvut.

Kuva 52. Honkasalon kaivon väriluvut.

Honkasalon kaivon TOC-pitoisuus on lähtenyt voimakkaaseen nousuun vuonna 2013, mutta laskenut rajusti vuonna 2014. TOC-pitoisuus on noussut jälleen vuonna 2016 (kuva 53).



43

Kuva 53. Honkasalon kaivon TOC-pitoisuus.

Honkasalon kaivon kloridipitoisuus on pysynyt alle STM:n asetuksen 401/2001 laatusuosituksen (kuva 54).

Kuva 54. Honkasalon kaivon kloridipitoisuus.

9.5 Paaskallion suljetun kaatopaikan pintavesitarkkailun yhteenveto ja suotoveden aiheuttama kuormitus

Paaskallion ojien ja suotovesialtaan veden biologinen hapenkulutus on pääsääntöisesti pysynyt alhaisena. Vuonna 2010 ja syksyllä 2016 on suotovesialtaan biologinen



44

hapenkulutus ollut selvästi korkeampi kuin ojista mitattu pitoisuus. Syksyllä 2015 kaikkien näytepisteiden biologinen hapenkulutus on ollut nousussa (kuva 55).

Kuva 55. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan biologinen hapenkulutus.

Paaskallion ojien ja suotovesialtaan veden kemiallinen hapenkulutus ei eroa suuresti toisistaan. Vuotuista vaihtelua on ollut jokaisessa pisteessä (kuva 56).

Kuva 56. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan kemiallinen hapenkulutus. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan veden kokonaisfosforipitoisuus ei eroa suuresti toisistaan. Ainoastaan vuonna 2010 ja syksyllä 2016 on suotovesialtaan pitoisuus ollut selvästi korkeampi kuin ojista mitattu pitoisuus (kuva 57).



45

Kuva 57. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan kokonaisfosforipitoisuus.

Paaskallion suotovesialtaan veden kokonaistyppipitoisuus on ollut enimmäkseen huomattavasti korkeampi kuin ojien vedessä. Poikkeuksena vuosi 2008, jolloin syksyn näytteissä kokonaistyppipitoisuus oli kaikissa ojapisteissä suurempi kuin suotovesialtaassa (kuva 58).

Kuva 58. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan kokonaistyppipitoisuus.

Paaskallion suotovesialtaan veden sähkönjohtokyky on ollut enimmäkseen huomattavasti korkeampi kuin ojien vedessä. Poikkeuksena vuosi 2008, jolloin syksyn näytteissä sähkönjohtavuus oli ojapisteissä 2 ja 3 suurempi kuin suotovesialtaassa (kuva 59).



46

Kuva 59. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan sähkönjohtokyky.

Paaskallion näytepisteissä matalin pH-arvo (5) on ollut ojassa 2. Korkein pH-arvo (8,1) on ollut suotovesialtaassa (kuva 60).

Kuva 60. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan pH-arvo.

Paaskallion näytepisteistä otettujen vesinäytteiden lämpötila vaihtelee näytteenottoajankohdasta riippuen (kuva 61).



47

Kuva 61. Paaskallion ojien ja suotovesialtaan lämpötila. Paaskallion suljetulta kaatopaikalta syntyy vuosittain vaihteleva määrä suotovesiä, (kuva 62) joiden määrään vaikuttaa omalta osaltaan vuotuinen sademäärä. Kuivina ja kylminä vuosina suotovesiä on luonnollisesti vähemmän kuin sateisina ja lauhoina vuosina.

Kuva 62. Paaskallion suljetulta kaatopaikalta muodostuvan suotoveden vuotuinen määrä.

Paaskallion suljetun kaatopaikan suotovesien biologisen hapenkulutuksen, kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen aiheuttama kuormitus on laskenut huomattavasti vuoden 2000 tasosta (kuvat 63 – 70).



48

Kuva 63. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden biologisen hapenkulutuksen aiheuttama kuomitus vuorokaudessa.

Kuva 64. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden biologisen hapenkulutuksen aiheuttama kuomitus vuodessa.



49

Kuva 65. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kemiallisen hapenkulutuksen aiheuttama kuomitus vuorokaudessa.

Kuva 66. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kemiallisen hapenkulutuksen aiheuttama kuomitus vuodessa.



50

Kuva 67. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kokonaisfosforin aiheuttama kuomitus vuorokaudessa.

Kuva 68. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kokonaisfosforin aiheuttama kuomitus vuodessa.



51

Kuva 69. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kokonaistypen aiheuttama kuomitus vuorokaudessa.

Kuva 70. Paaskallion suljetun kaatopaikan suotoveden kokonaistypen aiheuttama kuomitus vuodessa.

9.6 Paaskallion suljetun kaatopaikan kaatopaikkakaasutarkkailun yhteenveto

Paaskallion kaatopaikkakaasuja on mitattu kaksi kertaa vuodessa kahdesta kaasunkeräysputkesta. Mitattavat komponentit ovat metaani, hiilioksidi ja happi. Pitoisuuksissa näyttäisi olevan vuodenaikaisvaihtelua (kuvat 71 – 73).



52

Kuva 71. Paaskallion suljetun kaatopaikan kaasunkeräysputkista mitatut metaanipitoisuudet.

Kuva 72. Paaskallion suljetun kaatopaikan kaasunkeräysputkista mitatut hiilidioksidipitoisuudet.



53

Kuva 73. Paaskallion suljetun kaatopaikan kaasunkeräysputkista mitatut happipitoisuudet.

10. KUORMITUS (JÄRVELÄN LAITOKSET) 10.1 Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettavat jätevedet

Kärkölän kunnan kanssa on voimassa oleva teollisuusjätevesien johtamissopimus. Sopimus uusittiin joulukuussa 2015 ja on voimassa toistaiseksi 1.1.2016 alkaen. Tukkialtaan flotaatio-puhdistamoa käytetään jatkuvatoimisesti, jotta voidaan varmistaa, että kaikki kunnan viemäriin johdettava allasvesi on asianmukaisesti esikäsiteltyä. Jätevesisopimuksen mukaisen tarkkailun perusteella voidaan todeta, että Koskisen Oy täyttää normaalitilanteessa jätevesisopimuksen vaatimukset täysin. Vuonna 2016 Koskisen Oy:n Tehdastien ja Mäntsäläntien alueilta johdettiin jätevesiä Kärkölän kunnan viemäriin yhteensä 79 047 m3 (kuva 74). Tehdastien osuus oli 60 472 m3 ja Mäntsäläntien alueen osuus oli 18 575 m3.



54

Kuva 74, Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetut jätevedet vuosina 1999-2016

Kärkölän kunnalle Tehdastien alueelta johdettujen jätevesien laatua on tutkittu kahden kuukauden välein otetuin 24 tunnin kokoomanäyttein. Taulukossa 4 on esitetty näytteiden tuloksia vuodelta 2016. Tulosten mukaan vuonna 2016 ei ole ylitetty jätevesisopimuksessa asetettuja raja-arvoja. Taulukossa 5 on esitetty Tehdastien alueen jätevesien kokonaiskuormituslaskelmat vuodelta 2016.



55

Päiväys 26.1.2016 15.3.2016 4.5.2016 6.7.2016 7.9.2016 9.11.2016 Raja-arvo

Analyysi ja yksikkö

pH 7,3 7,4 7,5 7,5 7,5 7,4 6,5 – 11

BOD7ATU (mgO2/l) 220 210 210 250 220 290

TOC (mg/l) 210

CODCr (mg/l) 960 940 860 1000 910 1100

Kiintoaine (mg/l) 270 390 260 240 200 280

Kokonaisfosfori (mg P/l) 8,1 5,2 5,1 9,7 11 13

Kokonaistyppi (mg N/l) 10 38 28 33 35 34

määrä (m3/d) 280,3 299,8 298,3 262,4 191,4 368,7 480

Sulfaatti (mg/l) 5,8 6,5 3,9 4,4 5,5 3,7 400

sähkönjohtokyky (mS/m) 74 99 73 98 98 87

ammoniumtyppi (mg N/l) 10 12 8,6 9,2 14 9,8 40

Arseeni, (mg/l) <0,0020 0,1

Elohopea, (mg/l) <0,00020 0,01

Kadmium, (mg/l) 0,00071 0,01

Kromi, (mg/l) <0,0050 1,0

Kupari, (mg/l) 0,022 2,0

Lyijy, (mg/l) 0,0033 0,5

Nikkeli, (mg/l) 0,0058 0,5

Sinkki, (mg/l) 0,31 3,0

Tina, (mg/l) <0,0020 2,0

Vanadiini, (mg/l) 0,0026 0,5

Formaldehydi, (mg/l) <0,01 3

Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), (mg/l) 1,7 150



Haihtuvat hiilivedyt, VOC (µg/l) tod.

BTEX yhteensä

3000

Asetoni (mg/l) <0,1

Alfa-pineeni (µg/l) <0,5

Beta-pineeni (µg/l) <0,5

DMS (dimetyylisulfidi) (µg/l) 3

asetoni (mg/l) 0,1

Fenoliset yhdisteet (µg/l) tod yhteensä 20000

bisfenoli A (µg/l) 0,95

o-kresoli (µg/l) 4,6

2,3,5-trimetyylifenoli (µg/l) 0,28

Resorsinoli, (µg/l) 1,0

AOX, (µg/l) 0,099

Lämpötila (oC) 22,4-33,7 26,3-37,0 22,5-38,8 30,6-37,5 28,4-40,7 27,3-35,3 max 40

Taulukko 4. Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle, Tehdastien alueelta johdettujen jätevesien analyysitulokset vuodelta 2016



56

VUOSI 2016 (kg/a) (kg/d) raja-arvo (kg/d)

BOD7ATU (kg) 14110,20 38,66 230

CODCr (kg) 58154,20 159,33 460

Kiintoaine (kg) 16529,10 45,29 230

Kokonaisfosfori (kg) 525,10 1,44

Kokonaistyppi (kg) 1904,88 5,22

määrä (m3) 60472,3

TOC (kg) 12699,18 34,79

Taulukko 5. Tehdastien alueen jätevesien kokonaiskuormituslaskelmat 2016

Kuvissa 75 - 79 on esitetty Tehdastien alueen jätevesistä analysoitujen aineiden (BOD, COD, kiintoaine, kokonaistyppi ja -fosfori) pitoisuuksia (keskiarvona) vuosilta 2008 – 2016.

Kuva 75. Tehdastien alueen jäteveden biologinen hapenkulutus 2008 - 2016



57

Kuva 76. Tehdastien alueen jäteveden kemiallinen hapenkulutus 2008 – 2016

Kuva 77. Tehdastien alueen jäteveden kiintoainepitoisuus 2008 – 2016



58

Kuva 78. Tehdastien alueen jäteveden kokonaisfosforipitoisuus 2008 – 2016

Kuva 79. Tehdastien alueen jäteveden kokonaistyppipitoisuus 2008 – 2016

Kärkölän kunnalle Mäntsäläntien alueelta johdettujen jätevesien laatua on tutkittu kolme kertaa vuodessa otetuin 16 tunnin kokoomanäyttein. Taulukossa 6 on esitetty näytteiden tuloksia vuodelta 2016. Tulosten mukaan vuonna 2016 ei ole ylitetty jätevesisopimuksessa asetettuja raja-arvoja. Taulukossa 7 on esitetty Mäntsäläntien alueen jätevesien kokonaiskuormituslaskelmat vuodelta 2016.



59

Päiväys 15.3.2016 7.7.2016 8.11.2016 Raja-arvo

Analyysi ja yksikkö

pH 8,4 8,3 8,5 6,5 – 11

BOD7ATU (mgO2/l) 230 160 110

CODCr (mg/l) 430 310 570

Kiintoaine (mg/l) 110 83 110

Kokonaisfosfori (mg P/l) 7,4 7,1 6,1

Kokonaistyppi (mg N/l) 81 57 59

määrä (m3/d) 51,6 42,9 52,8 150

Sulfaatti (mg/l) 39 11 34 400

sähkönjohtokyky (mS/m) 100 82 86

ammoniumtyppi (mg N/l) 66

Arseeni, (mg/l) <0,0020 0,1

Elohopea, (mg/l) <0,00020 0,01

Kadmium, (mg/l) <0,00020 0,01

Kromi, (mg/l) <0,0050 1,0

Kupari, (mg/l) 0,086 2,0

Lyijy, (mg/l) <0,0020 0,5

Nikkeli, (mg/l) <0,0050 0,5

Sinkki, (mg/l) 0,11 3,0

Tina, (mg/l) 0,0027 2,0

Vanadiini, (mg/l) <0,0020 0,5

Formaldehydi, (mg/l) <0,01 3




Haihtuvat hiilivedyt, VOC (µg/l) tod BTEX yhteensä

3000

Tolueeni, (µg/l) 7

m+p-ksyleeni (µg/l) <0,5

Sykloheksaani (µg/l) 1

Alfa-pineeni (µg/l) <0,5

Delta-kareeni (µg/l) <0,5

DMS (dimetyylisulfidi) (µg/l) 5

Fenoliset yhdisteet (µg/l) tod. yhteensä 20000

bisfenoli A, (µg/l) 1,0

Fenoli, (µg/l) 190

o-kresoli, (µg/l) 0,66

m-kresoli, (µg/l) 0,76

p-kresoli, (µg/l) 160

resorsinoli (µg/l) 2,2

2,5-dimetyylifenoli (µg/l) 0,10

3,4-dimetyylifenoli (µg/l) 0,08

2,3,5-trimetyylifenoli (µg/l) 0,12

2,5 ja 2,6-dikloorifenoli (µg/l) 0,05

4-kloorifenoli (µg/l) 0,02

4-kloori-3-metyylifenoli (µg/l) 0,08

2,4,6-trikloorifenoli (µg/l) 0,14

Lämpötila (oC) 13 20,5 13 max 40

Taulukko 6. Kärkölän kunnan jätevedenpuhdistamolle Mäntsäläntien alueelta johdettujen jätevesien analyysitulokset vuodelta 2016.



60

VUOSI 2016 (kg/a) (kg/d) raja-arvo (kg/d)

BOD7ATU (kg) 3095,83 8,48 90

CODCr (kg) 8111,08 22,22 180

Kiintoaine (kg) 1876,08 5,14 90

Kokonaisfosfori (kg) 127,55 0,35

Kokonaistyppi (kg) 1219,76 3,34

määrä (m3) 12052,7

Taulukko 7. Mäntsäläntien alueen jätevesien kokonaiskuormituslaskelmat 2016

Kuvissa 80 – 84 on esitetty Mäntsäläntien alueen jätevesistä analysoitujen aineiden (BOD, COD, kiintoaine, kokonaistyppi ja -fosfori) pitoisuuksia (keskiarvona) vuosilta 2008 – 2016.

Kuva 80. Mäntsäläntien alueen jäteveden biologinen hapenkulutus 2008 - 2016



61

Kuva 81. Mäntsäläntien alueen jäteveden kemiallinen hapenkulutus 2008 – 2016

Kuva 82. Mäntsäläntien alueen jäteveden kiintoainepitoisuus 2008 – 2016



62

Kuva 83. Mäntsäläntien alueen jäteveden kokonaisfosforipitoisuus 2008 – 2016

Kuva 84. Mäntsäläntien alueen jäteveden kokonaistyppipitoisuus 2008 – 2016



63

10.2 Hähkäjärveen/Hähkäjärven rannan suljettuihin altaisiin johdettavat vedet

Kaikki tukkien kasteluvedet johdetaan Hähkäjärven rantaan rakennettuihin, suljettuihin tukkien kasteluvesialtaisiin, joista ne ohjataan takaisin tukkien kasteluun. Lisävettä tukkien kasteluun otetaan ensisijaisesti Tehdastien tehdasalueen hule- ja jäähdytysvesistä, joita johdetaan myös Hähkäjärven rantaan rakennettuihin, suljettuihin tukkien kasteluvesialtaisiin. Tukkien kasteluvedet ovat olleet jo vuosia suljetussa kierrossa ja ylivuodot Hähkäjärveen tulevat sadevesistä sekä puhtaista jäähdytysvesistä. Vuonna 2009 Koskisen Oy sai Hämeen ympäristökeskukselta lausunnon, jonka mukaisesti Hähkäjärveen johdettiin tukkien kasteluvettä 16.4 – 15.7.2009 välisenä aikana. Kuvassa 85 on esitetty Hähkäjärveen ja sen rannan suljettuihin altaisiin johdettujen vesien määrä vuosina 1999 - 2016. Vuonna 2016 hulevesien määrä hieman laski edellisvuoteen verrattuna, koska sademäärä oli edellisvuotta pienempi.

Kuva 85. Hähkäjärveen ja rannan suljettuihin altaisiin johdetut vedet vuosina 1999 - 2016

10.3 Hähkäjärven tilan kehitys Hähkäjärven tilan kehitystä seurataan kaksi kertaa vuodessa järvestä otettavilla tarkkailunäytteillä. Vuosina 2000 - 2003 näytteitä otettiin vain kerran vuodessa, joten taulukoissa 8 ja 9 on esitetty vertailtavuuden vuoksi vain kesän mittaustulokset. Kuvissa 86 - 88 on puolestaan kuvattu Hähkäjärven tilan kehitystä vuosina 2000 - 2016. Vuonna 2009 (16.4.2009 – 15.7.2009) tapahtunut tukkien kasteluveden ottaminen suoraan Hähkäjärvestä ja veden palauttaminen Hähkäjärveen saostusaltaiden kautta ei näytä aiheuttaneen huonontavaa muutosta järven tilassa. Kuivan loppukesän 2016 oletetaan aiheuttaneen laskua useiden mitattavien aineiden/muuttujien osalta.



64

Taulukko 8 Hähkäjärven tilan kehitys 2000 – 2013

Taulukko 9 Hähkäjärven tilan kehitys 2014 – 2016

Hähkäjärven tilan kehitys

21.6. 2000

11.7. 2001

23.7. 2002

26.8. 2003

1.9. 2004

31.8. 2005

17.8. 2006

15.8. 2007

21.8. 2008

24.8. 2009

23.8. 2010

25.8. 2011

28.8. 2012

27.8. 2013

Kiintoaine (mg/l) 36 62 53 110 56 68 88

72

3,7 64

62

48

52

49

Sähkönjohtavuus (mS/m) 24,9 23,9 22,6 22,1 20,3 23,9 25 25,5 25,2 26,2

29

33

29

27

pH 8,3 7,7 7,7 9,4 7,9 7,7 8,8 8,6 8,5 9,5

9,2

9,1

8,1

8,5

COD Mn (mgO2/l) 25 30 31 53 25 30 36 28 28 33

32

30

28

31

BHK7 (mgO2/l) 16 18 19 18 23 23 21 14 15 15

15

13

12

11

Kokonaistyppi (µg/l) 3100 4500 5200 8600 5700 6000 2000 2700 4100 3400

3600

3600

3600

4300

Kokonaisfosfori (µg/l) 270 420 470 460 300 390 520 280 390 360

330

260

340

310

Näkösyvyys (m) 0,3 0,7 0,2 0,1 0,2 0,2 0,1 0,2 0,15 0,2

0,2

0,4

0,2

0,2

Hähkäjärven tilan kehitys

3.9. 2014

26.8. 2015

8.9. 2016

Kiintoaine (mg/l) 87 86 33 Sähkönjohtavuus (mS/m) 26 28 28

pH 9,3 9,4 7,8 COD Mn (mgO2/l) 150 40 25

BHK7 (mgO2/l) 14 26 13 Kokonaistyppi (µg/l) 6100 8600 3500 Kokonaisfosfori (µg/l) 430 420 230

Näkösyvyys (m) 0,2 0,1 0,2



65

Kuva 86. Kokonaistypen ja -fosforin määrän kehitys Hähkäjärvessä 2000 – 2016

Kuva 87. Kemiallisen ja biologisen hapenkulutuksen kehitys Hähkäjärvessä 2000 - 2016



66

Kuva 88. Kiintoaineen määrän kehitys Hähkäjärvessä 2000 – 2016 Fosfori on typen ohella vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne.

Suomen sisävesien järvien kokonaisfosforin keskiarvopitoisuus on 23 g/l. Hähkäjärvessä

pitoisuus oli 8.9.2016 suoritetuissa mittauksissa 230 g/l (taulukko 8), eli noin 10-kertainen keskiarvoon verrattuna. Vesistön rehevyystasoa voidaan arvioida kokonaisfosforipitoisuuden perusteella. Erittäin reheviksi luokitellaan vesistöt joiden

kokonaisfosforipitoisuus ylittää 100 g/l. Laatuluokaltaan yli 100 g/l kokonaisfosforipitoisuuden omaavat järvet luokitellaan luokkaan huono. Hähkäjärven fosforipitoisuuden määrä on laskenut huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Pitoisuus on palautunut vuosien 2009 – 2012 tasolle. Järven ulkoinen kuormitus on poistunut, mutta sisäisellä kuormituksella on vielä vaikutusta (kuva 86). Vesistön rehevyystasoa voidaan arvioida myös kokonaistyppipitoisuuden perusteella.

Hähkäjärven kokonaistyppipitoisuus oli 8.9.2016 suoritetuissa mittauksissa 3500 g/l (Taulukko 8). Erittäin reheväksi luokitellaan vesistöt joiden kokonaistyppipitoisuus ylittää

1500 g/l. Biologisella hapenkulutuksella (BOD7) määritetään orgaanisen suhteellisen nopeasti hajoavan aineen määrää vedessä. Sen määrä on pysynyt samankaltaisena vuosien kuluessa, joskin vuonna 2015 on nousua huomattavissa. Vuonna 2016 tilanne palautui aikaisempien vuosien tasolle (kuva 87). Kemiallinen hapenkulutus (COD) osoittaa näytteessä olevan kemiallisesti hapetettavissa olevan ainemäärän. Kemiallisessa hapetuksessa hapettuvat muutkin yhdisteet kuin vain



67

orgaaniset. Kemiallisessa hapenkulutuksessa oli vuonna 2014 huomattava nousu. Vuonna 2016 pitoisuus on laskenut edelleen palautuen aikaisempien vuosien tasolle (kuva 87). Tarkasteltaessa pidemmän aikavälin tuloksia, voidaan todeta, että Hähkäjärven tila on huono. Vaikka tukkien kasteluvesi on saatu suljettuun kiertoon, ei Hähkäjärven tila ole nopeasti parantunut. Järvi on rehevöitynyt ja erityisesti talviaikana matalan vähähappisen järven sisäinen kuormitus on ollut niin voimakasta, ettei ulkoisen kuormituksen vähentämisellä ole aiemmin saavutettu oleellista kehitystä. Kuitenkin aivan viimevuosina on ollut havaittavissa pientä järven tilan parantumista ja varsinkin talviaikaan mitatut fosforipitoisuudet ovat huomattavasti pienentyneet 80- ja 90-luvun pitoisuuksista. Vuonna 2016 kokonaisfosforipitoisuudessa on kuitenkin tapahtunut huomattava nousu. Tämä tarkoittanee talviaikaisen sisäisen kuormituksen kääntyneen kasvuun ja näin ollen järven tila on huonontunut (kuva 89).

Kuva 89. Kokonaisfosforin määrä Hähkäjärvessä talvisin 1974 - 2016.

10.4 Mäntsäläntien alueen kondenssivesien käsittely maasuodattamossa

Koskisen Oy:n Mäntsäläntien alueella suoritetaan sahalta tulevien tuotteiden (sahatavara) kuivausta ns. kamarikuivaamoissa. Kuivauksessa muodostuva kondenssivesi johdetaan välisäiliöön. Välisäiliön täytyttyä kondenssivesi pumpataan automaattisesti maasuodattamoon, jossa kondenssivesi puhdistuu. Kuvissa 90 - 94 on esitetty välisäiliöön tulevasta ja maasuodattamosta lähtevästä kondenssivedestä tehtyjen analyysien tuloksia vuosilta 2007 – 2016 (vuodesta 2013 alkaen analysointi tehty vain kerran vuodessa). Maasuodattamosta lähtevälle vedelle asetetut ympäristölupaehdot ovat: BOD7atu max. 50mg/l puhdistusteho väh. 90%, CODCr max. 200 mg/l puhdistusteho väh. 75%, kokonaistyppi max. 2 mg/l kokonaisfosfori max. 1 mg/l Kuvista 90 - 94 nähdään, että em. ehdot ovat täyttyneet vuosina 2007 - 2016.



68

Kuva 90. Maasuodattamoon tulevan ja maasuodattamosta lähtevän kondenssiveden biologinen hapenkulutus 2007 - 2016

Kuva 91. Maasuodattamoon tulevan ja maasuodattamosta lähtevän kondenssiveden kemiallinen hapenkulutus 2007 - 2016



69

Kuva 92. Maasuodattamoon tulevan ja maasuodattamosta lähtevän kondenssiveden kokonaisfosforipitoisuus 2007 - 2016

Kuva 93. Maasuodattamoon tulevan ja maasuodattamosta lähtevän kondenssiveden kokonaistyppipitoisuus 2007 – 2016



70

Kuva 94. Maasuodattamon puhdistusteho biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 2007 – 2016 10.5 Päästöt ilmaan (Järvelän laitokset)

Koskisen Oy:n Järvelän alueiden toiminnassa syntyy päästöjä ilmaan prosessipäästöinä sekä päästöinä kattilalaitoksilta. Prosessipäästöinä syntyy hiukkas-, rikkidioksidi-, typen oksidi- ja VOC-päästöjä ja kattilalaitoksilta pääsee ilmaan hiukkas-, rikkidioksidi-, typen oksidi- ja hiilidioksidipäästöjä. Ilmapäästöjen laskennan perusteita on tarkennettu vuosina 2003 - 2004 raportoinnin kehittämisen yhteydessä ja rikkidioksidin ja typpidioksidin laskentaperusteet ovat muuttuneet, joten vertailukelpoisia tuloksia on 13 vuodelta. VOC - päästöt tarkentuivat vuonna 2004 tehdyn selvityksen täydennyksen perusteella, eikä raportointi perustu enää aiempina vuosina käytössä olleeseen laskentataulukkoon. VOC-päästöt olivat vuonna 2016 yhteensä 182,2 tn (kuva 95). Vaneritehtaan ja lastulevytehtaan osalta VOC-päästöjen nousu edellisvuoteen verrattuna johtuu tuotantomäärien kasvusta. Vuodesta 2015 alkaen VOC-päästöissä on otettu huomioon myös sahatavaran maalauksessa sekä vanerin värjäyksessä syntyvät haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC).



71

Kuva 95. VOC-päästöt prosesseista 2004 – 2016 (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot) Kattilalaitosten päästöjen tarkkailulle on laadittu mittaussuunnitelma. Jatkuvassa käytössä olevien ns. pääkattiloiden päästöt mitataan vähintään kahden vuoden välein. Varakattiloiden päästöt mitataan 4000 käyttötunnin jälkeen. Vuonna 2016 tehtiin Koskipower- ja Sermet-kattilan sekä Körting-lastunkuivaimen päästömittaukset. Ilmapäästöjen suhteen ei ole tapahtunut merkittäviä päästöjen muutoksia vuoden 2016 aikana. Kattiloista syntyvät rikkidioksidipäästöt ovat hieman nousseet edellisvuoden tasosta, koska raskasta polttoöljyä käytettiin hieman edellisvuotta enemmän. Näin ollen myös fossiilisista polttoaineista syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat myös nousseet. Vuonna 2016 hieman lisääntynyt lämpöenergian tarve näkyy kattiloissa syntyvien NOx-päästöjen hienoisena kasvuna. Kattiloiden hiukkaspäästöt laskivat edellisvuoteen verrattuna, koska Körting-lastunkuivaimen savukaasupesuri oli poissa käytöstä vain 68 vuorokautta, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 118 vuorokautta. (kuvat 96 - 99). Koskipower Oy:n kattilalaitoksen käyttöönotto, lastunkuivauksen savukaasupesurin käyttöönotto sekä Sermet-kattilan päästöjen pienentämistoimenpiteet ovat pitäneet päästöt alhaisella tasolla verrattuna vuotta 2006 edeltävään tasoon. (kuvat 96 - 101).



72

Kuva 96. Rikkidioksidipäästöt prosesseista ja kattilalaitoksilta 2003 – 2016 (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot)

Kuva 97. Typenoksidipäästöt prosesseista ja kattilalaitoksilta 2003 – 2016 (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot)



73

Kuva 98. Kattilalaitosten fossiilisista polttoaineista aiheutuneet hiilidioksidipäästöt vuosina 1999 – 2016 (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot)

Kuva 99. Hiukkaspäästöt prosesseista ja kattiloista vuosina 1999 – 2016(Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot)



74

Kuva 100. Hiukkaspäästöt prosesseissa suhteessa tuotannonmäärään 1999 – 2016 (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot)

Kuva 101. Hiukkaspäästöt energiantuotannossa suhteessa tuotetun energian määrään 1999 – 2016 (Koskisen Oy:n Järvelän toiminnot)

10.6 Melu (Järvelän laitokset)

Meluun liittyen Koskisen Oy:öön on otettu yhteyttä Järvelän taajaman asukkaan toimesta. Yhteydenotto liittyi pinnoitustehtaan tuotantohallista yöaikaan kantautuvaan meluun. Tämä ongelma saatiin poistettua sulkemalla hallin ovet yöksi. Meluun liittyviä mittauksia ei ole tehty vuoden 2016 aikana.



75

Järvelässä 26.1.2017

Koskisen Oy

Kimmo Järvinen

Ympäristöpäällikkö

koskisen oy ympäristöraportti 2016 - verso gmbhpalautettiin etelä-suomen aluehallintovirastolle...

Documents