kosteusvauriot kyykyttÄvÄt kuntiavesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/kt0712.pdfsivu 6...

60
sivu 6 sivu 6 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf- mann sanoo. sivu 16 ALANSA YKKÖNEN Korjata pitää , vaikka rahaa puuttuu KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIA sivu 6 Savo-Pielisen jätelautakunta vetää yhtä köyttä sivu 18 Hämpin parkki tekee pysäköinnistä elämyksen sivu 22 HS-Vesi siirtää pian vettä yli maakuntarajan sivu 40 Hälytysajoneuvoille aina vihreää Oulussa sivu 46

Upload: others

Post on 14-Jul-2020

6 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

sivu 6sivu 6

sivulla 36

7/2012

Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-mann sanoo. sivu 16A

LAN

SA Y

KKÖ

NEN

Korjata pitää , vaikka rahaa puuttuu

KOSTEUSVAURIOTKYYKYTTÄVÄT KUNTIA

sivu 6

Savo-Pielisen jätelautakunta vetää yhtä köyttä sivu 18

Hämpin parkki tekee pysäköinnistä elämyksen sivu 22

HS-Vesi siirtää pian vettä yli maakuntarajan sivu 40

Hälytysajoneuvoille aina vihreää Oulussa sivu 46

Page 2: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA
Page 3: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

Kuntatekni ikka 7/2012 3

KIINTEISTÖTKoulua käydään yhä useammin väliaikaistiloissa 6Vihti odottaa valtiontukea uuteen kouluun 10Kosteusvaurio muhii usein jo rakennustyömaalla 11Peltosaaren kehittämishanke kiinnostaa ulkomaillakin 12Julkisivuelementeillä energian- säästöä vanhoihin kerrostaloihin 14Arkkitehti Hermann Kaufmann puhuu puun puolesta 16

TEKNISET PALVELUTItä-Suomen jäteyhteistyö tiivistyi 18Tampereen P-Hämpistä Euroopan näyttävin pysäköintikeskus 22

43 Elintarvikeyritykset ovat monien vesilai-tosten tärkeitä asiakkaita. Sopimukset on syytä laatia huolella.

28 Uusikaupunki ulkoisti 6,7 hehtaarin kaato-paikkansa. Täyttötilavuutta on vielä puoli mil-joonaa kuutiota.

12 Riihimäen Peltosaaren lähiön kehittämis-hankkeen tavoite on ekotehokas, uudenaika-nen ekologisen kaupunkiasumisen esimerkki.

Infrarakentamisen markkinat muutoksessa 25Metsille tarjolla suurempi rooli kuntien ilmastostrategioissa 26Uusikaupunki ulkoisti kaatopaikkansa 28

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 31Kuntien putkimestarit 36UKTY 38

VESIHUOLTOHS-Vesi laajeni yli maakuntarajan 40Akaa lähes yksimielisenä HS-Veden osakkaaksi 42Elintarvikeyritykset vesilaitosten tärkeinä asiakkaina 44

ICTOulun hälytysajoneuvoille liikennevaloetuus 46San Francisco kehittää pysäköintiä 49

PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä: Poiesis 29Pakina: Kaarevan kauneuden kaipuuta 51Uutisia 52Tuoteuutuuksia 55Henkilöuutisia 56Tapahtumia 57Palveluja 58

22 Tampereen Hämeenkadun alle louhit-tuun pysäköintikeskukseen luodaan tunnel-maa epäsuoralla led-valaistuksella. Loka-kuun alkupuolella luola oli vielä työmaana.

7 / 2012SISÄLTÖ 1. marraskuuta

Page 4: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA
Page 5: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

[email protected]

Paavo Taipale

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen TurvallisuusUimahallit ja kylpylät VesihuoltoViheralueet Ympäristö

TOIMITUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiInternet: lehti.kuntatekniikka.fiS-posti: [email protected]äätoimittaja DI Paavo TaipalePuh. 09 771 2557, 050 380 8368Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö Puh. 09 771 2533 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811

TOIMITUSNEUVOSTOMarika KämppiHeikki LonkaJuhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio

TILAUKSETPuh. 09 771 [email protected] 8 numeroaKestotilaus 73 € (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)

ILMOITUKSETMarianne LohilahtiPuh. 040 708 [email protected]

TYÖPAIKKAILMOITUKSETHinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy

PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola

ISSN 1238-125X67. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY

sivu 6sivu 6

sivulla 36

7/2012

Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-mann sanoo. sivu 16A

LAN

SA Y

KKÖ

NEN

Korjata pitää , vaikka rahaa puuttuu

KOSTEUSVAURIOTKYYKYTTÄVÄT KUNTIA

sivu 6

Savo-Pielisen jätelautakunta vetää yhtä köyttä sivu 18

Hämpin parkki tekee pysäköinnistä elämyksen sivu 22

HS-Vesi siirtää pian vettä yli maakuntarajan sivu 40

Hälytysajoneuvoille aina vihreää Oulussa sivu 46

Kan

nen

kuva

: Y

HA

Kuv

apan

kki/

Pent

ti H

okka

nen

PÄÄKIRJOITUS

Tietotekniikka on iso osa jokapäiväistä elämäämme. Toisille sen tarjoamat mah-dollisuudet merkitsevät enemmän, toisille vähemmän, mutta arjesta on yhä vaike-ampi selvitä ilman jonkin tietotekniikan sovelluksen käyttöä. Usein elämämme on-kin paljon helmitauluaikaa helpompaa juuri viime vuosikymmeninä tapahtuneen tietotekniikan valtavan kehityksen ansiosta. Näin siitä huolimatta, että itsekseen soittelevat tai taskussa omia aikojaan värisevät puhelimet joskus sapettavat.

Kuntatekniikassa on monia mahdollisuuksia ottaa käyttöön tieto- ja viestintä-tekniikan sovelluksia entistä laajemmin. Paljon on jo tehtykin. Erinomaisia esimerk-kejä ovat muun muassa useiden kaupunkien selainpohjaiset kevyen liikenteen karttapalvelut, talotekniikan kaukovalvontajärjestelmät ja eräiden lupa-asioiden sähköiset prosessit.

Tässä lehdessä kerromme Oulussa hälytysajoneuvoja varten kehitetystä ja käyt-töönotetusta liikennevaloetuusjärjestelmästä. Näin apu saavuttaa tarvitsijansa ai-empaa nopeammin ja turvallisemmin. Kerromme myös San Franciscon kadunvar-sipysäköinnin kehittämishankkeesta, jonka tuloksena autoilijat saavat halutessaan puhelimeensa reaaliaikaiset tiedot vapaista pysäköintiruuduista eri kaduilla.

Sähköisessä asioinnissa myös teknisellä sektorilla on kuitenkin vielä paljon teh-tävää. Lupaprosesseja on varaa kehittää edelleen ja infraomaisuuden laadun hal-linnan työkaluja ja käytäntöjä on tarpeen parantaa.

Oma urakkansa on tietomallien monipuolinen käyttöönotto kuntien rakenta-mishankkeissa. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa varsinkin toimitilahankkeista, mutta myös infrarakentamisesta. Menetelmän käyttöönoton suurehkot kynnyskus-tannukset ovat toistaiseksi hidastaneet tietomallipohjaisen suunnittelun ja rakenta-misen yleistymistä pienemmissä kunnissa ja hankkeissa.

Kuntien paikkatietopohjaisten tietovarantojen hyödyntäminen muualla yhteis-kunnassa on ajankohtainen keskustelunaihe. Hyödyntämisen tulee jatkossa pe-rustua avoimiin, järjestelmäriippumattomiin tietopalvelurajapintoihin, joista tiedon tarvitsija itse noutaa aineiston. Tällaisia on jo kehitetty kuntien ja alan muiden toi-mijoiden yhteistyönä. Nyt tarvitaan rohkeutta ottaa ne yhä laajemmin käyttöön.

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT

8/2012 21.11. 13.12. Energia Valaistus

Onks tietoo?

Monen kunnan valtuustot hyödyntävät tietotekniikkaa kokouskäytännöissään ja asiakirjahallinnossaan. Kadut aurataan, jotta valtuutetut pääsevät kokouksiin. Val-tuustosali valaistaan ja lämmitetään, usein siivotaankin. Kokoustauolla pääsee ve-sivessaan ja voi nauttia raikasta vesijohtovettä.

Hoito-, hoiva- ja sivistyspalveluista voidaan päätöksiä tehdä vain, jos kuntatek-niikka toimii. Uusien valtuustojen ottaessa kuntatalouden ohjat käsiinsä on hyvä muistaa, ettei kuntatekniikkakaan toimi pelkästään pyhällä hengellä.

lehti.kuntatekniikka.fi

Kuntatekniikkaa, arvoisat valtuutetut!

Page 6: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

6 Kuntatekni ikka 7/2012

Rakennusten homeongelmat hiertävät kuntia

Koulua käydään yhä useammin PARAKKIKIKYLISSÄ

Page 7: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

7Kuntatekni ikka 7/2012

KIINTEISTÖT

Kunnissa on havaittu, että

ongelmista kertominen tilojen

käyttäjille ja sidosryhmille kuten

koulun henkilökunnalle, oppilail-

le ja vanhemmille on yhtä tärkeää

kuin itse ongelman selvittäminen

ja korjaaminen.

Kosteus- ja hometalkoot -toi-

menpideohjelman ohjelmapääl-

likkö Juhani Pirisen mukaan TEKSTI Riitta Malve

kuntien kosteus- ja homevauri-

oiden korjaukset ovat liian usein

tulipalojen sammuttamista. Ym-

päristöministeriön hankkeessa,

joka ajoittuu vuosiin 2010–2014,

on jo tuotettu koulutuksia, tutki-

muksia ja materiaalia korjauspro-

sessin hallintaan.

Ongelmallisimmat talot on ra-

kennettu 1960-, 1970- ja 1980-lu-

Harva kuntatekniikan aihe herättää niin paljon tunteita kuin rakennusten kosteus- ja homevauriot. Erityisen kuu-mia perunoita niistä syntyy kouluissa ja päiväkodeissa.

Riitta Malve

Sokkeloinen koulupiha parakkien välissä on opettajil-le haastava valvottava. Sisältä puupaneloidut väliaikaistilat ovat kuitenkin kodikkaat.

Page 8: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

8 Kuntatekni ikka 7/2012

KIINTEISTÖT

vulla elementtirakentamisen koe-

kappaleina. Tässä vaiheessa par-

haat rakennuspaikat oli käytetty

ja jouduttiin rakentamaan mär-

kään, joskus jopa suomaiseen

maaperään. Niin sanotuista ho-

metaloista suurin osa on koulu-

ja ja päiväkoteja. Myös sairaaloi-

ta ja terveyskeskuksia on vaurioi-

tunut paljon.

– Kuntien yleinen ongel-

ma on, ettei rakennuksia tutki-

ta ennen kuin niissä ilmenee on-

gelmia. Silloin vauriot pääsevät

kasvamaan ja rakennusten käyt-

täjät altistuvat tietämättään sisäil-

maongelmille. Nyt on jouduttu

tilanteeseen, jossa rakennuskan-

nan korjaus on kymmenen vuot-

ta jäljessä, Pirinen kertoo.

Hometalkoissa syntynyt KAS-

lomake tarjoaa kuntien tilakes-

kusten työntekijöille apua tun-

nistaa rakennusten potentiaa-

lit ongelmat loogisesti ja helpos-

ti. Tyypillisenä ongelma-alueena

Pirinen mainitsee ilmanvaihdon,

jossa likaiset ja jopa homeiset mi-

neraalivillakuidut voivat levitä

kaikkialle rakennukseen.

Kalliskaan korjaus ei aina poista homeongelmaa– Olen nähnyt monta kertaa, että

kosteus- ja homevaurioista kärsi-

vään rakennukseen tehdään kal-

lis korjaus, mutta homeongelma

ei häviä. Talo kannattaa korjata

kerralla kunnolla, muuten raha

heitetään yleensä hukkaan. Jos

korjauksen arvioidaan maksavan

esimerkiksi 3 miljoonaa euroa, ei

kunnan kannata myöntää 600000

euroa siihen, että tilannetta saa-

taisiin edes hieman paremmaksi.

Osakorjauksesta on harvoin hyö-

tyä, Pirinen huomauttaa.

Hän vertaa rakennusta au-

toon, jonka jarrupalat vaihde-

taan säännöllisesti ennen vahin-

koa. Sama tulisi tehdä myös put-

kien, ikkunoiden ja muiden ra-

kennusosien kanssa, jotka van-

henevat 30–40 vuodessa. Ongel-

mia yritetään siirtää tulevaisuu-

teen tiivistämällä rakenteita ja

estää näin haitallisten mikrobien

pääsy sisäilmaan sen sijaan, että

viallinen kohta korjattaisiin.

– Suuri syy korjausten epä-

onnistumiseen on arkkitehtien

ja kuntotutkijoiden kommuni-

kaatio-ongelmissa. Kun suun-

nittelija ei keskustele kuntotut-

kijan kanssa, tieto ei siirry riittä-

vällä tarkkuudella tai ollenkaan.

Suoranainen homehavaintokin

on joskus jäänyt ymmärtämät-

tä, kun on käytetty vain kirjallis-

ta tutkimusraporttia.

Kuntotutkijoiden pätevyys vaihteleeKuntotutkimuksissa on ol-

lut myös puutteita, koska kaik-

ki kuntotutkijat eivät ole olleet

päteviä tai tilaaja ei ole osannut

tai halunnut tilata riittäviä kun-

totutkimuksia. Hometalkoiden

työryhmä ehdottaa minimipäte-

vyysvaatimukseksi rakennusalan

teknikko- tai ammattikorkeakou-

lututkintoa ja kuntokartoittajan

erikoisosaamiseen liittyviä lisä-

opintoja.

– Parhaillaan on selvitettä-

vänä pätevyysvaatimusten liit-

täminen maankäyttö- ja raken-

nuslakiin ja sitä kautta rakenta-

mismääräyksiin. Kunnille olisi

avuksi, jos pätevät kuntotutki-

jat löytyisivät FISE–rekisteristä.

Koska tilaajallakin on vastuu

kuntotutkimuksesta, Hometal-

koot-ohjelma opettaa kuntotut-

kimuksen tilaamista. Syksyllä

ryhdytään tekemään myös pää-

suunnittelijan opasta kuntien tar-

peisiin.

– Tilaajan kannatta myös

miettiä, tarvitaanko kyseistä ti-

laa ollenkaan, jos toimintoja ku-

ten kouluja voidaan yhdistää.

Talkooisäntä on nähnyt, miten

kunnalta menee usko ja se päätyy

purkamiseen, kun rakennusta on

Tekniikan tohtori Juhani Pirisen luotsaama Kosteus- ja hometalkoot- toimenpideohjelma sai Rakennustietosäätiön rakennustietopalkinnon lokakuussa.

Page 9: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

9Kuntatekni ikka 7/2012

korjattu monta kertaa kalliisti ei-

kä ongelma poistu. Sisäilmaon-

gelmia saattaa kuitenkin ilmetä

myös tilalle rakennetussa uudes-

sa talossa.

– Tapauksissa, joissa joudu-

taan ojasta allikkoon, uuden ra-

kennuksen ongelmat ovat mo-

nesti saaneet alkunsa betonista,

jonka ei ole annettu kuivua rau-

hassa ennen pintamateriaalien

asentamista tai materiaalit ovat

kastuneet ennen asennusta.

Pirinen ehdottaa, että tilaaja ei

luottaisi urakoitsijan laatujärjes-

telmään, vaan jo urakkatarjous-

pyyntö sisältäisi suunnitelman

siitä, miten materiaalit pidetään

ehdottoman kuivina asennuk-

seen saakka ja betonirakenteet

kuivataan kunnolla.

Säännöllinen seuranta ja elinkaarivastuu avuksiLahdessa on jo käytäntönä käy-

dä kaupungin rakennuskannan

kuntoa läpi säännöllisesti. Se al-

kaa kaupungin kiinteistöpäällik-

kö Jouni Arolan mukaan perehty-

mällä rakennuspiirustuksiin.

– Rakennuksista on löytynyt

tällä tavalla isojakin kosteusvau-

rioita, vaikka kukaan ei ole oireil-

lut eikä vauriosta ole vielä epäi-

lyä, Arola kertoo.

– Usein ongelmat liittyvät va-

lesokkeliin tai yläpohjan vuotoi-

hin, kun höyrysulut eivät ole tii-

viitä taikka ilmanvaihtojärjestel-

mään. Vanhoissa rakennuksissa

ei puolestaan aina ole sadevesi-

viemäreitä ja maan muotoilu on

puutteellista.

Kuopiossa testataan neljässä

koulussa ja yhdessä päiväkodissa

elinkaarimallia, jossa tähdätään

rakentamisen, peruskorjauksen

ja ylläpidon laatuun. Kunnossapi-

tovastuu on ulkopuolisella taholla

sopimuksen mukaan 25 vuotta.

– Kaupunki on saanut niin

huonoa rakentamista viime vuo-

sikymmenien aikana, että nyt ha-

lutaan katsoa, tuleeko tällä mallil-

la parempaa. Raskaan investoin-

tikuorman poistaminen kaupun-

gilta oli toinen syy kokeilla elin-

kaarimallia ja kunnossapitovas-

tuun siirtämistä. Näin pystyttiin

korjaamaan ja rakentamaan nel-

jä koulua kahden sijaan, Kuopion

kaupungin arviointijohtaja Paavo Kaitokari toteaa.

– Vasta neljännesvuosisadan

jälkeen voidaan arvioida, onko

näin toteutettu rakentamisen ja

Lahdessa on kaupungin kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan mukaan käy-täntönä käydä kaupungin rakennuskannan kuntoa läpi säännöllisesti.

Lahden kaupunki

Page 10: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

10 Kuntatekni ikka 7/2012

ylläpidon laatu parempaa ja kau-

pungille edullisempaa.

Mallissa rakennukset omis-

taa kaupungin osakeyhtiö, mutta

Kaitokarin mukaan se voi myös

myydä kiinteistöt.

Viestinnässä opittu varovaisuuttaHelsingissä on mietitty paljon

kosteus- ja homevaurioista tie-

dottamista koulujen sekä päivä-

kotien henkilökunnalle ja lapsil-

le perheineen. Kaupungin sisäil-

maryhmä laati siihen ohjeet kol-

me vuotta sitten, mutta koulusta

ja kaupunginosasta riippuen ti-

lanteesta on muodostunut ajoit-

tain kuuma peruna.

– Kerralla peruskorjauksessa

on noin viisi koulua ja pienem-

piä tehdään vuosittain kymme-

nissä kouluissa. Hyvin harvoin

koulurakennus puretaan ja kor-

vataan uudella. Moniammatilli-

nen sisäilmaryhmä osaa laittaa

koulujen korjaustarpeet tärkeys-

järjestykseen. Etusijalla on koulu-

laisten ja henkilökunnan terveys,

kertoo Helsingin kaupungin tila-

keskuksen kiinteistöpäällikkö Sa-ri Hildén.

Vaurioista kerrotaan yleensä

siinä vaiheessa, kun tutkimukset

Vihti odottaa valtiolta tukea uuteen kouluun

valmistuvat. Tiedotustarve vaih-

telee kohteittain. Pyrkimyksenä

on tiedottaa selkeästi ja avoimes-

ti. Mutta sisäilmaryhmän ja tila-

keskuksen kokemusten karttues-

sa viestinnässä on opittu varovai-

suutta.

– Emme enää laita koulun

verkkosivuille kuntotutkimus-

ta sellaisenaan rakennukses-

Harju ei ole välttämättä paras rakennuspaikka. 1970-luvulla ra-kennettu Nummelanharjun kou-lu sijaitsee korkealla Nummelan keskustan yläpuolella soraharjul-la, mutta sen perustukset ovat maassa, jossa hienorakeinen so-ra saa aikaan kapillaari-ilmiön.

Silloiset rakentajat eivät osan-neet ottaa sitä riskitekijänä huo-mioon. Ensimmäiset havainnot koulun kosteusvaurioista ja käyt-täjien oireista tehtiin noin viisi-toista vuotta sitten.

Nummelanharjun yläkoulun vanhassa rakennuksessa on teh-ty monia korjauksia, muun mu-assa vaihdettu julkisivun tiilet, mutta nyt rakennus odottaa purkamista kosteus- ja home-vaurioiden takia.

Yläkoulu sai koulukeskukseen toissa vuonna uuden rakennuk-sen, johon mahtuu opetus, jossa

ei tarvita erikoisluokkia. Vanhaa rakennusta käytettiin opetustiloi-na vielä edellisenä lukuvuonna, mutta tästä syksystä alkaen ke-mian, fysiikan ja muiden erikois-varustusta tarvitsevien aineiden opetus tapahtuu muualla. Väli-aikaisia tiloja on muun muassa koulun pihalle sijoitetuissa para-keissa ja Vihdin toisissa kouluissa sekä liikuntatiloissa.

Vanhassa rakennuksessa toi-mii vielä koulukeittiö, ruokailu ja tekninen työ. Teknisen työn ope-tustilassa ei ole vielä tähän men-nessä juurikaan oireiltu.

Ylipaineistuksen ansiosta kouluruokailun järjestäminen on mahdollisia. Keittiössä oirei-lu saatiin häviämään väliaikai-sesti suoritettujen korjausten avulla, mutta se alkoi uudel-leen. Nyt koulu jonottaa vuok-rattavaa keittiöparakkia, joita

Vihdin tekninen ja ympäristöpäällikkö Rauno Kujanpää ja Numme-lanharjun koulun rehtori Erja Ilo ponnistelevat yhdessä yläkoulun kaikkien oppituntien siirtämiseksi uusiin tiloihin.

ta löydettyine mikrobiluetteloi-

neen. Kohteiden henkilökunnal-

le ja vanhemmille lähetetään sel-

keä tiedote olennaista löydöistä,

mutta koko raportti on nähtävil-

lä koululla, Hildén sanoo.

Toimitilojen väistötilat ovat

kaikkien kuntien huolena. Pa-

rakkien vuokrat ovat korkeita

eikä niille löydy aina tilaa ton-

Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildén painottaa, että koulujen peruskorjauksia toteutettaessa etusijalla on koululaisten ja henkilökunnan terveys.

tilta. Koulut joutuvat jopa jo-

nottamaan keittiöparakkeja.

Espoossa suunnitellaan Ota-

niemessä sijaitsevan vanhan po-

liisiopiston remontointia pysy-

viksi väistötiloiksi, ei vain kou-

luille, vaan myös muille toimin-

noille.

Espoossa on tällä hetkellä

30 rakennusta tutkimuksen al-

la ja saman verran on jonossa.

Kaupungin sisäilma-asiantunti-

ja Jaakko Mentunen ei usko, et-

tä kaupunki korjaa rakennuksia

turhaan.

– Kosteus- ja homehavainto-

jen virhetulkinnoista tulisi kui-

tenkin päästä eroon. Esimerkiksi

lämpöeristeen ulkopinnasta löy-

tyy aina homeitiöitä, mutta se ei

tarkoita kosteusvauriota. Kunto-

tutkijoiden koulutuksesta ja pä-

tevöitymisestä on varmasti apua,

Mentunen toteaa.

Sisäilma-asiantuntija odottaa

myös työkaluja, joilla pystytään

selvittämään, mikä on syy joi-

denkin rakennuksen käyttäjien

oireisiin. Loppusuoralla olevas-

ta Toxtest-tutkimushankkeesta

odotetaan testimenetelmää, jon-

ka avulla rakennuksen terveys-

haittaa voidaan arvioida entistä

paremmin.

Riitta Malve

Ant

onin

Hal

as

Page 11: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

11Kuntatekni ikka 7/2012

KIINTEISTÖT

Kosteurvaurio muhii usein jo rakennustyömaallaRakennusteollisuus RT ry:n ra-

kentamisen kehityksestä vastaa-va johtaja Jukka Pekkanen on laatinut ohjeita rakennustyömai-den materiaalien suojauksesta jo toistakymmentä vuotta sitten ja tekee jälleen uutta ohjeistusta samasta aiheesta RT:ssä.

– Kun etenkin puu vettyy, on

riski, että tulee suuria kosteus-vaurio-ongelmia. Tietoa märki-en materiaalien haitoista ja suo-jaustavoista on ollut jo kauan tarjolla. Elementit ja eristepinot on peitettävä tarkemmin pres-suilla sekä käytettävä muutenkin sääsuojia.

Tällä hetkellä muun muassa

ympäristöministeriöllä, kunnilla, yliopistoilla ja rakennusteollisuu-della on käynnissä useita hank-keita, joissa tähdätään kosteus- ja homevaurioiden parempaan korjaamiseen sekä rakentami-sen laatuun. Kulunut vuosi on jo tuonut julkisuuteen paljon uutta tietoa muun muassa ympäristö-

ministeriön Kosteus- ja hometal-koot -toimenpideohjelmassa.

Lisää on odotettavissa vuoden lopulla julkaistavissa tutkimuk-sissa, joista yksi on eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämä tutkimus rakennusten kosteus- ja homevaurioiden syistä ja vai-kutuksista.

on vähän tarvitsijoihin nähden.– Se, että esimerkiksi kemian

opetuksessa vain joka kolmannella oppitunnilla on käytössä varsinai-nen kemianluokka, jossa on väli-neet havainnollisten kokeiden te-kemiseen, vaikuttaa opetussuunni-telman toteutuksen laatuun ja op-pimisprosessiin. Varmasti se myös vähentää kiinnostusta kemiaan, rehtori Erja Ilo arvioi väliaikaisten tilajärjestelyjen vaikutusta.

– Mikrobitutkimuksissa ei kos-kaan saatu sellaisia pitoisuuksia, että vanha rakennus olisi pitä-nyt sulkea. Oireilevien työnteki-jöidenkään määräkään ei edel-lyttänyt sitä, mutta oireet kyllä viittasivat kosteusvaurioon. Tut-kimuksessa keskityttiin aikuisiin, koska heidän oireitaan voi pitää luotettavimpina kuin koululais-ten. Ratkaisun opetuksen siirty-misestä korvaaviin tiloihin teki

koulu, Vihdin tekninen ja ympä-ristöpäällikkö Rauno Kujanpää selvittää.

Vuosien mittaan noin kymme-nen opettajaa on vaihtunut kos-teusvaurioista johtuvien oireiden takia. Alun perin 500 oppilaan yläkoulu on pienentynyt kolman-neksella, joka johtuu osaksi siitä, että koululaiset perheineen ovat valinneet läheisen toisen yläas-teen, jossa on pysyvä kouluym-päristö.

– Nummelanharjun yläkoulun sulkeminen kokonaan ei ole käynyt mielessä, koska Vihti on kasvava kunta ja koulun käyttö on ollut osin mahdollista, Kujanpää kertoo.

Oikeusasiamies patistaa korjaustöihinEduskunnan oikeusasiamies kä-sitteli tänä vuonna Nummelan-harjun yläkoulun sisäilmatilan-

teesta tehdyn kantelun. Se oli erään kuntalaisen tekemä ja siinä epäiltiin, ettei kunta toimi riittä-vän nopeasti koulun sisäilmaon-gelmien ratkaisemiseksi.

– Niistä johtuva terveydelli-nen oireilu oli kunnan virkamies-ten ja päättäjien tiedossa, mutta kuitenkin jäätiin odottamaan val-tiolta saatavaa rahaa ja oireilu sai jatkua, Ilo huomauttaa.

Oikeusasiamies toteaa ratkai-sussaan, että kunta ei voi lykätä uuden koulun rakentamista talo-udellisiin syihin vedoten ja pyytää selvitystä kunnan toimenpiteistä tilanteen ratkaisemiseksi.

– Kunta on samaa mieltä. Kosteusvaurioista kärsivän osan korjaamisesta luovuttiin, kos-ka se olisi tullut kalliimmaksi kuin uuden koulun rakentami-nen. Samalla koulua laajenne-taan Ensi vuosi kuluu suunnitte-

lussa ja rakentaminen alkaa näil-lä näkymin vuonna 2014. Lopul-lista ratkaisua ei ole kuitenkaan tehty kunnassa, koska odotam-me valtion päätöstä sen osallis-tumisesta rahoitukseen, Kujan-pää sanoo.

Nummelanharjun koulun toi-sessa osassa tulevat toimimaan erikoisluokat sekä keittiö ja ruo-kala. Lisäksi muutama erikois-luokka on tarkoitus sijoittaa sa-man pihan äärellä toimivaan Vihdin lukioon, mikä edellyt-tää koulun peruskorjausta nii-den osalta.

Erja Ilon mukaan koulussa odotettiin toisen osan rakenta-misen käynnistyvän heti ensim-mäisen perään. Pitkään jatkunut epätietoisuus on rehtorin mu-kaan syönyt opetuksen voimava-roja, vaikka hyvää ilmapiiriä on pidetty yllä yhteisvoimin.

Rakennusala lähti laatupolulle– Rakennusten kosteus- ja ho-

mevaurioiden kohdalla kissa on

nyt nostettu pöydälle kuten ai-

emmin harmaan talouden osal-

ta tehtiin. Kun yhdessä päätetään

käydä kiinni ongelmaan, saadaan

parempaa laatua, Rakennusteol-

lisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti lupaa.

RT aloitti vuosi sitten rakenta-

misen laatupolku -projektin tek-

nisten yliopistojen kanssa. Siinä

on kartoitettu vuosikorjausten

yleisimmät laatuvirheet ja luo-

daan koulutusjärjestelmä ura-

koitsijoiden ja tuoteteollisuu-

den pariin. Vuosi sitten julkais-

tiin energiatehokkuuteen liitty-

vän Frame-projektin tuloksia,

jotka kertoivat eristemäärien li-

säyksen synnyttävän homeriskin

rakenteisiin.

– Laatupolku tähtää tulevai-

suuteen ja on hyvin käytännön-

läheinen. Suoranaisia kosteuteen

liittyviä laiminlyöntejä ei ilmen-

nyt tavallisimpien virheiden jou-

kossa, Pipatti kertoo.

Epäonnistumiset tapahtuvat

usein pitkässä aliurakointiketjus-

sa. Pipatin mukaan nyt pyritään

kehittämään erilaista kumppa-

nuutta pääurakoitsijoiden ja ali-

urakoitsijoiden välille. Päämäärä-

nä on, että kumpikin tuntee toi-

sen työkulttuurin ja ketjun hal-

linta paranee.

Vaikka RT:n laatupolku ja

Frame-projekti eivät suoraa lii-

ty kosteus ja homevaurioihin,

liitossa nähdään rakentamisen

hyvän laadun vähentävän vau-

rioiden riskiä. Pintahalkeamat,

jotka kuuluvat yleisimpiin laa-

tuvirheisiin, tarjoavat otollisen

kasvualustan homeitiöille.

Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti uskoo alan yhteisiin ponnistelui-hin rakennusten kosteus- ja ho-mevaurioiden vähentämisessä.

Rake

nnus

teol

lisuu

s R

T ry

Page 12: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

12 Kuntatekni ikka 7/2012

– Tavoitteemme on rakentaa

Peltosaaresta ekotehokas, uuden-

laisen ekologisen kaupunkiasu-

misen pilotti sekä älykkään ra-

kennetun ympäristön esimerkki

Suomeen. Peltosaari-projektista

on kasvanut kansallisesti merkit-

tävä lähiön kehittämishanke, jon-

Riihimäen Peltosaaren lähiön kehittämishanke kiinnostaa koti- ja ulkomailla

Riihimäen Peltosaaren kehittämishanke on herät-tänyt kiinnostusta koti- ja ulkomailla. Rautatie-aseman läheisyydessä sijaitseva lähiö on saanut uuden ilmeen vanhojen kerrostalojen saneerauk-sella ja asukastoiminnan aktivoinnilla.

Asukkaiden panos kehitystyössä arvokasta

TEKSTI Markku Laukkanen ka kokemuksia voi siirtää myös

muiden kaupunkien lähiöiden

saneeraukseen ja kehittämiseen,

kuvailee hanketta Riihimäen kau-

punginjohtaja Seppo Keskiruo-kanen.

Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen luottaa peruskorjatun lähiön vetovoi-man kasvuun.

Page 13: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

13Kuntatekni ikka 7/2012

KIINTEISTÖT

Riihimäki on kasvava ja ke-

hittyvä kaupunki pääradan var-

rella, jonka merkitys yhdyskun-

tarakenteen kehittämisessä kas-

vaa. Aseman seudun kehittämi-

nen on ollut kaupunkikehityksen

strateginen valinta, koska se edis-

tää junalla tehtävää työmatkalii-

kennettä pääkaupunkiseudulle

ja vähentää oman auton tarvetta

kaupungin sisällä.

Peltosaaren lähiötä kehitetään

kolmen strategisen kärjen kaut-

ta: uudistamalla ja rakentamal-

la ekologisesti ja energiatehok-

kaasti sekä aktivoimalla asuk-

kaita oman asuinalueensa kehit-

tämiseen. Seppo Keskiruokasen

mielestä projektin laaja-alaisuus

ja monipuolisuus tähtäävät lähiö-

ongelmien ratkaisuun eikä vain

oireiden hoitoon.

– Asukkaat oppivat arvosta-

maan uudella tavalla peruskor-

jattuja lähiöitä, joilla on vetovoi-

maa ja hyvä maine. Arvostus hei-

jastuu myönteisellä tavalla myös

alueen muiden lähiöille tyypillis-

ten ongelmien ratkaisuun. Meil-

lä on Suomessa paljon satelliitti-

tyyppisiä lähiöitä, joissa on etu-

päässä vuokrataloja, haastava vä-

estörakenne ja joiden kehittämi-

nen vaatii asuntojen saneerauk-

sen lisäksi myös muita monialai-

sia toimia.

Asukkaat mukaan kehitystyöhönPeltosaari-projektin projekti-

päällikkö Irene Väkevä-Harju-lan mukaan Peltosaaren asuin-

alueen kehittäminen käy mallik-

si muillekin. Projektin tavoittee-

na on kaupunginosan arvostuk-

sen ja vetovoimaisuuden nosta-

minen parantamalla asukkaiden

viihtyvyyttä, turvallisuuden tun-

netta, arkielämän sujuvuutta ja

kaupunginosan yleisilmettä. Tä-

mä on tarkoitus tehdä ympäristö-

arvoja korostavalla tavalla.

– Pyrimme saamaan asukkaat

mukaan ja sitoutumaan kehitys-

työhön asukastoiminnan kehit-

tämisellä ja kiinteistöjen ja aluei-

den hyvällä ylläpidolla, sanoo Vä-

kevä-Harjula.

Projekti sai Peltosaaren idea-

kilpailussa asukkailta yli 60 eh-

dotusta. Tekes rahoittaa osit-

tain tämänkaltaista innovatiivis-

ta yhdyskuntarakentamista, mis-

sä asukkaiden kanssa käytävällä

vuorovaikutteisella keskustelulla

on ollut tärkeä rooli.

– Saimme lähes 200 asukas-

ta tilaisuuteen helmikuussa kes-

kustelemaan alueen tulevaisuu-

desta. Jo nyt on nähtävissä, mi-

ten myönteisesti julkisuudessa ol-

leet Innova-talohanke sekä Pel-

tosaari-projekti ovat vahvistaneet

lähiön positiivista profiilia, kuvai-

lee Väkevä-Harjula.

Saneeraus nostaa alueen arvoa1970-luvulla rakennettujen lähi-

öiden rakennuskannan kunnos-

taminen on iso haaste ja kansan-

taloudellinen kysymys, joka pitää

kaupunginjohtaja Seppo Keski-

ruokasen mielestä ratkaista.

– Asukkaiden kannalta kyse

on asumismukavuuden parane-

misesta ja asuntojen arvon nou-

susta. Peltosaaren kiinteistöjen

arvon arvioidaan nousevan yh-

teensä sadalla miljoonalla eurol-

la mittavan saneerauksen ansi-

osta. Tähän korjausrakentami-

seen kannattaa sekä julkisen et-

tä yksityisen sektorin nyt panos-

taa ja saada isot rakentajat aidos-

ti kiinnostumaan korjausraken-

tamisesta.

Peltosaaren kehittämises-

sä mukana olleet ARA, VTT ja

Tekes arvioivat, että Peltosaaren

ekotehokkaassa uudistamisessa

on valtava potentiaali sekä ener-

giansäästön, rakennusten arvon-

nousun sekä yleisen lähiön viih-

tyvyyden parantumisen myötä.

Ympäristöministeriötä ja ARA:a

kiinnostaa erityisesti asukkaiden

aktivointi ja syrjäytymisen eh-

käisy, Tekes haluaa kehittää lä-

hiöiden rakentamisen teknolo-

giaa kohti älykästä rakentamista

ja VTT haluaa olla mukana ener-

gia- ja ekotehokkaan rakentami-

sen edistämisessä.

– Peltosaari täytti kaikin osin

nämä kehittäjäorganisaatioiden

tunnusmerkit, toteaa Irene Väke-

vä-Harjula.

Peltosaari-projektin hankesal-

kussa on monta kehitysideaa ja se

täydentyy strategian ja tavoittei-

den toteutumisen mukaan.

– Teemme ARA:n tukemana

Peltosaaren kokemusten perus-

teella asumisen uudistamiseen

soveltuvaa käsikirjaa. Haluamme

tuoda asukashaastatteluihin poh-

jautuvia kokemuksia myös siitä,

miten ehkäistä lähiöiden eriyty-

vää asukasrakennetta, segregaati-

ota, kertoo Väkevä-Harjula.

– Pyrimme tarttumaan laaja-

alaisesti alueen ongelmiin edistä-

mällä nuorten työllisyyttä Nuoret

esiin -hankkeella, kehittämällä

verkostomaisesti alueen julkisia

palveluja sekä aktivoimalla pelto-

saarelaisia oman kaupunginosan

ympäristötalkoisiin.

Projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjulan mukaan lähiön asukkaat ovat sitoutuneet uudella tavalla asukastoiminnan kehittämiseen saneeraushankkeiden myötä.

Osana Peltosaari-projektia to-teutetulla Innova-talon perus-korjauksella tavoitellaan 75 prosentin säästöä talon läm-mitysenergiankulutuksessa.

Page 14: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

14 Kuntatekni ikka 7/2012

– Elementtien mitoitus, nii-

den asentaminen ja taloteknii-

kan integrointi onnistuivat täy-

sin. Suurimmat haasteet liittyi-

vät rakennusaikaiseen asukas-

mukavuuden turvaamiseen ja

työmaakäytäntöjen kehittämi-

seen, jonka myötä rakentamisen

aikaa voidaan lyhentää ja kustan-

nustehokkuutta parantaa, kertoo

Lylykangas.

Riihimäen Peltosaaressa to-

teutettu asuinkerrostalon sanee-

raus toteutettiin esivalmistetuil-

la puurakenteisilla julkisivuele-

menteillä, TES-menetelmällä

(timberbased element system),

jonka kehitystyöhön Aalto-yli-

opisto osallistui. Riihimäen kor-

jaushanke toteutettiin osana In-

nova-hanketta, jonka tavoitteena

oli kehittää teollista vanhan ker-

rostalon peruskorjaustapaa ta-

voitteena passiivitason rakennus.

Julkisivuelementeillä energian-säästöä vanhoihin kerrostaloihin Esivalmistettujen puu-rakenteisten julkisi-vuelementtien käyttö vanhojen betonikerros-talojen saneeraushank-keissa on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja teknisesti toimivak-si menetelmäksi. Ark-kitehti Kimmo Lylykan-kaan mukaan Riihimä-en Peltosaaressa toteu-tettu asuinkerrostalon saneeraus passiivita-soon TES-menetelmällä tuo taloon 75 prosentin energiansäästön.

TES-menetelmä valmis saneerausmarkkinoilleKehitystyöhön osallistuneen Ly-

lykankaan mukaan Riihimäen

kokemusten perusteella mene-

telmä on valmis markkinoille.

– Elementit saatiin paikoil-

leen täydellisesti, koska mitta-

tarkkuus laserkeilauksella on-

nistui. Talotekniikan integroin-

ti oli uutta ja sitä tulee edelleen

kehittää. Peruskorjauksen suu-

rimmat haasteet eivät liittyneet

itse TES-järjestelmään, vaan

haasteet syntyivät lähinnä siitä,

miten työmaakäytännöt hoide-

taan samaan aikaan kun asuk-

kaat asuvat talossa.

Lylykangas arvioi, että kun

Riihimäen kohteessa elementin

hinta oli 170 euroa per neliö, sen

voi tulevaisuudessa lähes puolit-

taa. Sillä ei saavuteta vielä passii-

vitalon mitoitusta, mutta hyvä

lämmön eristys.

– Innova-talossa saavutettu

75 prosentin lämmönsäästö on

merkittävää myös taloudellises-

ti. Lisäksi on muistettava raken-

nusten arvon nousu, sisäilman

laadun paraneminen, esteettö-

män liikkumisen helpottuminen

ja talojen arkkitehtoninen uudis-

tuminen.

Menetelmää tulee Lylykan-

kaan mukaan kehittää edelleen ja

jatkossa tämänkaltaisissa sanee-

raushankkeissa tarvitaan projek-

tijohtourakoitsija, joka on valmis

ottamaan kokonaisvastuun hank-

keesta. TES-menetelmällä voitai-

siin parantaa koko 1970-luvulla

rakennetun kerrostalokannan

energiatehokkuutta ja julkisivuja.

– On suurta kansantaloudel-

lista tuhlausta, ellei vanhojen be-

tonikerrostalojen energiatehok-

kuutta aleta pian parantaa. Näi-

den talojen lisälämmöneritys se-

kä julkisivujen, ikkunoiden ja

talotekniikan uudistaminen on

välttämätöntä.

TEKSTI Markku Laukkanen

Riihimäen Peltosaaressa asuinkerrostalon saneeraus toteutettiin esivalmistetuilla puurakenteisilla jul-kisivuelementeillä

Arkkitehti Kimmo Lylykangas pitää välttämättömänä vanho-jen 1970-luvulla rakennettujen betonikerrostalojen saneera-usta. – Näiden talojen lisäläm-möneristys sekä julkisivujen, ik-kunoiden ja talotekniikan uu-distaminen on tärkeää.

Page 15: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

15Kuntatekni ikka 7/2012

Peltosaaren Innova-talon pe-ruskorjaus toteutettiin Tekesin, ARA:n, Sitran, Riihimäen Koti-kulman sekä mukana olevien yritysten rahoittamana. Hank-keen tavoitteena oli kehittää vanhan kerrostalon teollista pe-ruskorjaustapaa ja rakennerat-kaisuja niin, että talosta saadaan passiivitason rakennus. Han-ke toteutettiin ns. TES-menetel-mällä (timberbased element sys-tem), joka perustuu rakennus-ten julkisivujen puurunkoisiin suurelementteihin.

Riihimäen Peltosaaren Innova – kerrostalon passiivisaneeraus-hanke käynnistyi keväällä 2010 kilpailulla, johon 1960-1980 –

luvuilla rakennettuja taloja hal-linnoivilla taloyhtiöillä oli mah-dollisuus ilmoittautua mukaan. Kilpailun voittajaksi valittiin Rii-himäen Peltosaaresta kaupun-gin omistaman vuokrataloyhtiön Kotikulman talo, joka saneerat-tiin passiivitaloksi.

– Saimme käyttöömme arvo-kasta passiivisaneerauksen asi-antuntemusta sekä taloudellista tukea taloyhtiön korjaustöiden toteutukseen ja suunnitteluun, sanoo projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula.

Riihimäen kaupungin Inno-va-talon toteuttaminen sai mu-kaan energiatehokkaan raken-tamisen kehittäjäorganisaatiot,

joilla kaikilla on suuri mielenkiin-to energiatehokkaan rakenta-misen edistämiseen. Tavoitteena oli 75 prosentin energiansäästön toteutuminen, minkä saavutta-misen pystyy todentamaan vas-ta ensimmäisen täyden lämmi-tyskauden päätyttyä. Saneeraus-hankkeen toteuttaminen TES- menetelmällä oli uutta Suomes-sa ja siksi hankkeen etenemistä kävi seuraamassa monta vieraili-jaryhmää Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä.

Innova-talossa asuva eläkeläi-nen Pekka Lähde on tyytyväi-nen hankkeen lopputulokseen, vaikka yhtäaikainen asuminen saneerausprojektin kanssa toi-

kin yllätyksiä. Hänen mukaansa saneerauksen toteuttaminen sa-maan aikaan kun talossa asut-tiin, oli asukkaiden kannalta kui-tenkin parempi ratkaisu kuin vä-liaikaisen asunnon etsiminen.

- Parasta lopputuloksessa on talon ulkonäön ja äänieris-tyksen paraneminen, katume-lu jäi ulos kokonaan. Jos sanee-rauksella saavutettiin energian säästöjä, toivoisin sen näkyvän vuokrahinnassa. Kun talot pan-naan kuntoon, tulee asukkail-lekin motivaatiota olla mukana alueen kehittämisessä. Ennem-min nämä talot tulee korjata, kun panna niitä maan tasalle, Lähde sanoo.

Innova-kerrostalo saneerattiin passiivitaloksi

Uutta yritystoimintaa syntyyKiinnostusta TES-menetelmään

on Riihimäen kokemusten pe-

rusteella syntynyt siinä määrin,

että energiatehokkuus- ja julki-

sivukorjausrakentamiseen on

KIINTEISTÖT

perustettu ainakin kolme siihen

erikoistuvaa yrityskonsortiota.

Lylykangas näkee TES-me-

netelmässä kustannustehokkuu-

den ja teknisen toimivuuden li-

säksi myös arkkitehtonisia mah-

dollisuuksia.

– Korjausrakentamisen me-

netelmä antaa paljon mahdol-

lisuuksia esimerkiksi lisäker-

rosten rakentamiseen, jolla

voidaan rahoittaa hankkei-

ta. Uusissa kohteissa voidaan

tulevaisuudessa näyttää, mi-

ten täydellisesti vanha talon

ulkonäkö voidaan uusia. Nyt

tarvittaisiin riittävän haasta-

via ikonikohteita, joissa oikein

ruma talo voitaisiin saneera-

ta oikein hienoksi, pohtii Ly-

lykangas.

Page 16: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

16 Kuntatekni ikka 7/2012

Tulevaisuuden rakentaminen suosii ekologisia materiaaleja

Arkkitehti Hermann Kaufmann:

Vaikka Itävalta on tunnettu

pitkästä puurakentamisen perin-

teestä, ei pari vuosikymmentä sit-

ten alkanut puurakentamisen uu-

si moderni aalto ollut Hermann Kaufmannin mukaan itsestään

selvää.

– Alppialueen osaamisen ke-

hittyminen puurakentamises-

sa on tulosta pitkästä käsityön ja

puuosaamisen perinteestä. Py-

rimme tuomaan vanhan tradi-

tion uuteen rakentamiseen, kun

aloimme tuottaa uusia, korkea-

laatuisia moderneja puutaloja.

Muutos ja puurakentamisen

uusi tuleminen alkoi Kaufman-

nin mukaan siitä, kun hyvin kou-

lutetut ihmiset tunnistivat tämän

uuden aallon yhdistää uutta van-

haan perinteeseen ja arkkitehti-

toimistot alkoivat luoda uuden-

laista puurakentamisen kulttuu-

ria.

– Me onnistuimme Itävallassa

siinä muutoksessa, koska emme

menettäneet kosketusta vahvaan

puusepän osaamiseemme. Voi-

mavaroja kannattaa suunnata ra-

kentamisen laatuun ja koulutuk-

seen sekä saada julkinen sektori

vakuuttuneeksi että puurakenta-

misen edistäminen on perustel-

tua sekä taloudellisesti että eko-

logisesti. Tulevaisuuden rakenta-

misessa on käytettävä enemmän

vähäpäästöisiä uusiutuvia raken-

nusmateriaaleja.

Aluetalous hyötyyVorarlbergin maakunta on Itäval-

lassa pisimmällä puurakentami-

sen kehitystyössä.

– Saimme myytyä uudenlai-

Kaikissa Itävallan Vorarlbergin maakunnan kunnissa julkisten rakennusten ensisijainen rakennusmateriaali on puu. Myös Lüdeschin kunnantalo on puurakenteinen.

Modernista puurakentamisesta tunnettu itävalta-lainen arkkitehti Hermann Kaufmann sanoo suo-malaisten menettäneen kosketuksen puuraken-tamisen traditioon. Hänen mielestään nyt pitää edistää rakentamisen evoluutiota – eikä pyrkiä revoluutioon – ja jatkaa puurakentamisen vahvaa perinnettä myös Suomessa.

TEKSTI Markku Laukkanen

Bruno Klom

far

Page 17: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

17Kuntatekni ikka 7/2012

sen ajattelun myös kunnille, jois-

sa onnistuimme muuttamaan po-

liittisen ajattelun, Kaufmann ker-

too.

Nyt joka kunnassa puu on en-

sisijainen materiaali julkisissa ra-

kennuksissa, on kyse sitten päi-

väkodeista, kouluista, kunnanta-

loista tai vaikkapa paloasemas-

ta. Kunnissa ymmärrettiin myös

puurakentamisen aluetaloutta

vahvistava merkitys, kun mate-

riaali, sen jatkojalostus ja raken-

taminen tulivat omalta alueelta.

– Monet ihmiset eivät ymmär-

rä puun tarinaa siltä pohjalta, et-

tä meillä on omissa metsissäm-

me paljon materiaalia ja hyödym-

me siitä ekologisesti, kun raken-

namme puusta. Puurakentami-

sessa on suuri paikallinen ja kan-

sallinen intressi, Hermann Kauf-

mann painottaa.

Laadukkaalla puuraken-tamisella on tulevaisuusKaufmann sanoo suomalaisten

menettäneen kosketuksen puu-

rakentamisen perinteeseen. Suo-

messa on hänen mukaansa sama

tilanne kuin Itävallassa pari vuo-

sikymmentä sitten.

– Moderni puurakentaminen

on aivan eri rakentamista kuin se

entinen tapa, joka koettiin van-

haksi ja köyhän miehen raken-

tamiseksi. Esivalmistuksen ke-

hityksen myötä voimme tuottaa

korkealaatuisia ja muunneltavia

rakennuksia, jotka sopivat ympä-

ristöönsä. Meillä puurakentami-

nen koetaan arvokkaana rakenta-

misena, josta ollaan ylpeitä ja sitä

halutaan näyttää kaikille.

Isojen metsäyhtiöiden kuten

Stora Enson ja Metsä Woodin

tuloa rakentamisen markkinaan

Kaufmann pitää suomalaisen

puurakentamisen kehitystyössä

välttämättömänä.

– Vaikka puurakentamisen

edistämiselle aletaan olla avoi-

mia ja valmiita, eivät rakennut-

tajat, rakentajat tai suunnittelijat

ole varautuneet tähän. Nyt pi-

tää edistää evoluutiota eikä pyr-

kiä rakentamisen revoluutioon,

neuvoo Kaufmann suomalaisia

Lüdeschin kunnantalossa on käytetty puuta rungon ja julkisivun lisäksi runsaasti myös sisäpinnoissa.

puurakentajia.

On edettävä hitaasti, hankit-

tava lisää tietoa ja kokemuksia

puurakentamisesta sekä ennen

muuta rakennettava laatua. Yh-

tiöiden on kehitettävä työnteki-

jöiden osaamista ja työmaakäy-

täntöjä sekä ymmärrettävä, että

edessä on pitkä tie.

– Kun arkkitehti sanoo, että

puurakentaminen on kallista ja

monimutkaista ja insinööri sa-

noo, ettei ole puurakentamisen

järjestelmää, niin tilaaja kallis-

tuu helposti vanhojen ratkaisu-

jen kannalle. Asenteiden muut-

taminen on tärkeää ja se tapah-

tuu vain koulutuksen ja tiedon li-

säämisen avulla.

Arkkitehdin mielestä julkisen

sektorin oma puurakentaminen

edistäisi alaa parhaiten luomalla

uutta markkinaa ja tarjoamalla

hyviä esimerkkejä.

Puu ja betoni yhteistyöhönTärkeintä puurakentamisen

edistämisen kannalta tulevai-

suudessa on Kaufmannin mie-

lestä tarjota erilaisia puuraken-

tamisen järjestelmiä ja hyvälaa-

tuisia teollisesti esivalmistettuja

elementtejä, joihin voidaan liit-

tää nykyistä pidemmälle vietyä

talotekniikkaa, ovia ja ikkunoita.

Puurakentaminen sopii hänen

mukaan myös kasvavaan korja-

us- ja saneerausrakentamiseen,

johon soveltuvan TES-menetel-

Asenteiden muuttaminen on tärkeää ja se tapahtuu vain koulutuk-sen ja tiedon lisäämisen avulla, sanoo puurakentamisen puolesta-puhuja, itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann.

män (timberbased element sys-

tem) kehitystyössä Kaufmann on

ollut mukana.

– Esivalmistus on tie teolliseen

rakentamiseen ja tässä on puun

mahdollisuus. Rakennusosaval-

mistajien täytyy ymmärtää, et-

tä tämä kehitystyö on avainasia

puurakentamisen läpimurrolle,

Kaufmann muistuttaa.

Puurakentamisen kilpailuky-

ky ja varsinainen hyöty tulevat

puurakentamisen nopeudesta ja

keveydestä, jota on edelleen ke-

hitettävä ja hankittava lisää ko-

kemuksia. Tulevaisuuden raken-

tamisessa on Kaufmannin mu-

kaan käytettävä enemmän vä-

häpäästöisiä ja uusiutuvia ra-

kennusmateriaaleja.

– Betoniteollisuuden kannat-

taisi tehdä puurakentajien kans-

sa yhteistyötä, koska rakennuk-

set ovat harvoin puhtaita puu- tai

betonitaloja. Me olemme osoitta-

neet, että puu ja betoni voidaan

teollisessa rakentamisessa yhdis-

tää toimivalla tavalla.

Kaufmann on vakuuttunut,

että energiatehokkaat materiaa-

lit tulevat yhä enemmän keskus-

teluun. Jo nyt energiatehokkuus-

direktiivit ohjaavat rakentamises-

sa ekologisten materiaalien käyt-

töön.

– Puu on kaunis, esteettinen,

ekologinen ja paikallinen materiaali,

josta paikalliset rakentajat työstävät

laadukkaita taloja.

KIINTEISTÖT

Bruno Klom

far

Page 18: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

18 Kuntatekni ikka 7/2012

Idea yhteisestä jätelautakun-

nasta syntyi muutama vuosi sit-

ten Savo-Pielisen kuntien ja kun-

tien omistaman jäteyhtiön, Jäte-

kukon, neuvottelukunnan ko-

koontumisissa.

– Kuntien käytännöt olivat

kirjavat ja asukkaat olivat sik-

si eriarvoisessa asemassa saman

jäteyhtiön alueella. Kunnat oli-

Savo-Pielisen jätelautakunlaajan alueen jätehuoltoa

Itä-Suomen jätehuoltoyhteistyö tiivistyi

TEKSTI Hanna MoilanenKUVAT Pentti Vänskä

vat yllättävän yksimielisiä yhtei-

sen lautakunnan tarpeesta, jäte-

lautakunnan vs. palvelupäällik-

kö Leena Karppinen muistelee.

Myös vuodesta 2001 toimineen

jäteyhtiön näkökulmasta katsottu-

na lautakuntauudistus oli tervetul-

lut.

– Vuonna 2007 toiminta-

alueen kunnissa tarvittiin kaik-

Savon ja Pielisen Karjalan suunnalla yksi jätelau-takunta vastaa 18 kunnan viranomaistehtävis-tä. Yhteistä työskentelyä on takana jo vajaat kak-si vuotta. Toimintamallia kiitellään eri puolilla nel-jään maakuntaan yltävää toiminta-aluetta.

Page 19: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

19Kuntatekni ikka 7/2012

TEKNISET PALVELUT

ta luotsaa

kiaan 34 päätöstä, ennen kuin

saimme vahvistettua yhteiset jä-

tetaksat alueelle. Nyt riittää yksi

lautakunnan päätös. Vuoropu-

helu on nyt sujuvampaa ja pys-

tymme paremmin keskittymään

omaan palvelutehtäväämme, Vir-ve Nevalainen Jätekukosta ker-

too.

Lautakunta on sijoitettu Kuo-

pion kaupungin organisaatioon.

Isäntäkunnalla on lautakunnas-

sa neljä paikkaa, Pieksämäel-

lä yksi ja loput kuusi paikkaa on

jaettu alueellisille kuntaryhmil-

le. Johtosäännön mukaan use-

amman kunnan ryhmissä lauta-

kunnan jäsenet vaihtuvat kahden

vuoden välein.

Myös luottamushenkilöt kiit-

tävät uutta lautakuntamallia.

Kriittiset sanat eivät ole kellään

ensimmäisenä kielen päällä.

– Pikkuhiljaa on alkanut muo-

toutua, mitkä ovat lautakunnan,

työntekijöiden ja jäteyhtiön teh-

täviä. Myös lautakunnan työs-

kentely on kehittynyt pienistä

asioista ja kuntakohtaisista vään-

nöistä kokonaisuuden pohtimi-

seen, Savo-Pielisen jätelautakun-

nan puheenjohtaja Antero Pei-ponen (kesk) arvioi.

Toukokuun alussa voimaan

tullut uusi jätelaki velvoittaa kun-

nat perustamaan yhdessä omiste-

tun jäteyhtiön alueelle yhden jä-

telautakunnan. Periaatteessa jä-

telautakuntien pitäisi olla jo ni-

mettynä ja toiminnassa koko

Suomessa. Käytännössä näin ei

vielä joka paikassa ole.

– Joissain kunnissa on haluttu

odottaa kuntavaalien yli. Myös-

kään lautakunnan kokoonpanos-

ta sopiminen ei aina ole helppoa.

Isojen ja pienten kuntien välillä

voi olla ristivetoa, Jätelaitosyhdis-

tyksen (JLY) lakiasiainpäällikkö

Leena Eränkö sanoo.

Oman haasteensa on aiheut-

tanut myös se, että lautakunnan

tehtäviä ei ole yksiselitteisesti

määritelty laissa.

– Juristina tehtävät toki sieltä

löytää. Tuntuma kuitenkin on, et-

tä kaikissa kunnissa tämä ei ole

vielä selvää, Eränkö kuvaa.

Ennen lainlaatijoiden patiste-

lua lautakuntia ehdittiin perus-

– Toimiva yhteistyö lautakun-nan ja jäteyhtiön välillä on erit-täin tärkeää. Käymme asioita läpi yhdessä parin kolmen vii-kon välein, jätelautakunnan vs. palvelupäällikkö Leena Karppi-nen summaa. 

– Lautakunnassa jokainen jäsen huolehtii oman kuntansa näkö-kulmasta, mutta sen lisäksi on osattava ajatella kokonaisuut-ta, Savo-Pielisen jätelautakun-nan puheenjohtaja Antero Pei-ponen linjaa.

taa yhteensä seitsemän eri puo-

lille Suomea. Savo-Pielisen lauta-

kunta on ollut päätösvalmiudessa

vuoden 2011 alusta alkaen. En-

simmäinen suunnannäyttäjä oli

Pietarsaaren isännöimä Pohjan-

maan jätelautakunta, joka aloitti

toimintansa jo vuona 1996.

Palvelu tehostuuSavo-Pielisen jätelautakunnalla

on kolme työntekijää: palvelu-

päällikkö, suunnittelija ja palve-

luneuvoja. Reilun 240 000 euron

budjetista valtaosa menee hen-

kilöstökuluihin. Lisäksi rahaa

on varattu pieniin ostopalvelui-

hin, lautakunnan menoihin ja il-

moituskuluihin.

Leena Karppisen mukaan kol-

men työntekijän yksikkö on ollut

toimiva ratkaisu.

– Pystymme nyt keskittymään

kunnolla jätehuoltoon. Voimme

myös sijaistaa toisiamme ja jakaa

vastuuta asiakaspalvelussa silloin

kun soittoja tulee paljon kerralla,

Karppinen kertoo.

Lautakunnan päätösvalta on

delegoitu työntekijöille rutiini-

asioissa. Viranhaltija tekee pää-

tökset asukkaiden hakemuksiin,

joissa anotaan esimerkiksi poik-

keusta jätemaksuihin tai jäteas-

tioiden tyhjennysväleihin. Lau-

takunnalla on otto-oikeus viran-

haltijapäätöksiin.

Työntekijäresurssien ansiosta

myös kiinteistöjen jätehuoltoon

liittymistä pystytään seuraamaan

aiempaa paremmin.

– Joissain kunnissa meno on ol-

lut aika villiä. Esimerkiksi alueke-

räyspisteitä on käytetty, mutta sii-

tä ei ikinä ole maksettu. Olemme

saaneet hyvää palautetta vapaa-

matkustajien vähenemisestä. Tie-

tysti osa ihmisistä on ollut hyvin

käärmeissään, Karppinen tiivistää.

Tehostumisen kääntöpuolena

on alueen ja yhtiön suuri koko.

– Ison yhtiön monopoliasema

tietysti herättää kysymyksiä. Tu-

levaisuuden haasteita ei kuiten-

kaan ratkaista pienissä yksiköis-

sä, Peiponen pohtii.

– Yhtiöiden asemasta pitäisi

säätää lailla valtiovallan tasolla.

Toiminta ei saa olla bisnestä, vaan

sen täytyy olla palvelua. Hinnat

eivät saa riistäytyä käsistä, lauta-

Vesa Jussila vie pakkausjätettä keräysautoon.

Page 20: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

20 Kuntatekni ikka 7/2012

Jätteistä sähköä ja lämpöäLeppävirralle suunnitellaan Itä-

Suomen ensimmäistä jätettä polttavaa voimalaa.

Seitsemän Itä- ja Keski-Suo-men kunnallista jäteyhtiötä val-mistelevat ekovoimalan raken-tamista Leppävirralle. Valmistu-essaan laitos palvelisi toimialu-eensa 52 kuntaa ja 560 000 asukasta.

– Hankkeen tavoitteena on li-sätä yhdyskuntajätteen hyödyn-tämistä ja samalla turvata Varka-uden kaupungin kaukolämmön saanti, hanketta valmistellut projekti-insinööri Janne Kuronen Varkaudesta sanoo.

Sähköä ja lämpöä tuottavan voimalan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2015. Jäte-yhtiöiden hankkeessa on muka-na Varkauden aluelämpö Oy.

Esiselvityksissä pohdittiin myös voimalan rakentamista Ki-

teelle Pohjois-Karjalaan. Keskei-nen sijainti ja suhteessa lyhyem-mät kuljetusmatkat kallistivat vaa’an Leppävirran suuntaan.

– Lisäksi Leppävirran Riikinne-valla on tällä hetkellä kaatopaik-ka. Odotus on, että voimalan ra-kentamisen vastustus on siellä kaikkein pienintä, Kuronen pe-rustelee.

Osakassopimuksiin haetaan parhaillaan alueen jäteyhtiöiden hyväksyntää. Päätöksiä asiasta odotetaan marraskuun aikana.

Voimalaitoksen sijoituspaikka puhuttaaKeskustelu voimalasta ja sen si-jainnista on herättänyt voima-kasta kritiikkiä myös Jätekukon eli Savo-Pielisen kuntien omis-taman jäteyhtiön osakaskuntien piirissä.

– Hankkeen taloussuunnitte-

lussa on puutteita. Epäilen, et-tei polttolaitoksen rakentaminen ole todellisuudessa kannattavaa, Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi sanoo.

– Lisäksi kaukolämpöä myy-dään Varkaudelle liian alhaiseen hintaan. Käytännössä Pohjois-Karjalan maakunta subventoi-si Varkauden kaukolämpöä yh-teensä 11 miljoonalla eurolla 30 seuraavan vuoden aikana, Saat-si laskee.

Janne Kuronen muistuttaa, että hankkeen talousarviosta on tehty kaksi selvitystä.

– Taloudessa on aina muuttu-via tekijöitä, joilla voidaan spe-kuloida. Saatsin kritisoima käyt-töpääoman puuttuminen arvios-ta oli tietoinen valinta. Näin toi-mitaan usein jätteenpolttolaitok-sissa, joissa polttoaineen hinta on oikeastaan negatiivinen, Ku-

ronen perustelee.– Hintalaskelmista voin sanoa,

että Varkauden ostama kauko-lämpö itse asiassa kallistuu nyky-tilanteeseen verrattuna. Valtuus-ton päätöksen taustalla oli aito halu tukea paikallisia jäteyhtiöi-tä jäteongelmien ratkaisussa ja rakentaa synergiaa maakunta-rajojen yli.

Myöskään kaikki pohjoiskar-jalaiset eivät allekirjoita Saatsin kritiikkiä.

– Kateellisten panettelua täm-möinen puhe on, Savo-Pielisen jätelautakunnan varapuheenjoh-taja Keijo Suhonen täräyttää.

– Olisihan se tuntunut hy-vältä, jos voimala tulisi omaan maakuntaan lisäämään työpaik-koja. Kokonaisuuden kannal-ta Leppävirta on kuitenkin jär-kevä valinta keskeisen paikkan-sa takia.

Virve Nevalainen kertoo, että uuden toimintamallin ansiosta eri osapuolten välinen vuoropuhelu on sujuvampaa. Kuvan kukkoa esittävä taideteos on tehty koululaisten keräämistä tuikkukynttilöiden alumiinikuorista.

kunnan varapuheenjohtaja Keijo Suhonen (sd) Valtimolta linjaa.

Jätekukko ei kukkoileIsojen ja pienten kuntien yhteis-

työ ei aina suju ongelmitta. Sama

pätee kuntien luottamushenki-

löorganisaation ja vahvan asian-

tuntijayhtiön väleihin. Savo-Pieli-

sen alueella on kuitenkin vältytty

suuremmilta kärhämiltä.

– Strategiatyössä on otettu huo-

mioon myös sivukylät. Esimerkiksi

lautakunnan alkumetreillä reuna-

kuntien edustusta lisättiin yhdellä

jäsenellä, Suhonen kehuu.

Käytännössä kuluja tasataan

alueen kuntien kesken niin,

etteivät reuna-alueiden kunnat

joudu maksamaan suurinta pot-

tia kuljetuksista. Kuopion ja Sii-

linjärven kuljetustaksat ovat kui-

tenkin edullisemmat kuin alueen

muissa kunnissa.

Lautakuntauudistuksen on jo-

pa arvioitu lisänneen luottamus-

henkilöiden todellista vaikutus-

valtaa. Aiemmin päätöksenteko-

prosessi vei huomattavan paljon

aikaa kun taksat ja jätehuolto-

määräykset piti käsitellä ja vah-

vistaa jokaisessa kunnassa erik-

seen.

– Kunnat olivat käytännös-

sä puun ja kuoren välissä, koska

osakassopimukset edellyttivät yh-

tenäisiä maksuperusteita kaikissa

osakaskunnissa. Nyt luottamus-

henkilöillä on paremmat mah-

dollisuudet vaikuttaa myös sisäl-

töihin, Nevalainen sanoo.

– Jos lautakunnassa on jämy-

jä jätkiä ja rouvia niin kyllä siinä

on mahdollisuus vaikuttaa. Pitää

uskaltaa avata suunsa. Ja asioihin

pitää perehtyä aktiivisesti jo en-

nen kokousta, Suhonen evästää

oman kokemuksensa pohjalta.

Lieksalainen lautakunnan jä-

sen Mervi Saviranta (kesk) on

astetta kriittisempi.

– Olen käynyt esittelemäs-

sä lautakunnan toimintaa ja eri

toimijoiden rooleja valtuustolle.

Page 21: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

21Kuntatekni ikka 7/2012

TEKNISET PALVELUT

– Jätekukon tavoitteena on ollut, että jätteen energiahyödyntämi-nen tapahtuisi mahdollisimman lähellä. Itä-Suomeen tarvitaan aina-kin yksi jätettä polttava voimalaitos, toimitusjohtaja Arto Ryhänen Jätekukosta sanoo.

Tuntuu, että osa valtuutetuistakin

oli aika pihalla.

– Ymmärrän, että jätehuoltoa

ei nykyisin voi toteuttaa pienissä

yksiköissä. Kuntalaisen näkökul-

masta päätöksenteko on kuiten-

kin kaukana. Ei tämä lähidemo-

kratiaperiaatteen mukaista ole,

kun kaikilla kunnilla ei ole edes

yhtä edustajaa lautakunnassa, Sa-

viranta toteaa.

Jätteet paremmin hyö-tykäyttöönJätelautakunnilla on vastassaan

vähintäänkin mielenkiintoinen

tulevaisuus. Tulevat lainmuutok-

set edellyttävät kentän toimijoilta

rohkeita päätöksiä ja vahvaa ke-

hittämishenkeä.

Euroopan edelläkävijämais-

sa eli esimerkiksi Saksassa, Hol-

lannissa, Itävallassa, Ruotsissa

ja Tanskassa hyödynnetään yli

95 prosenttia yhdyskuntajät-

teestä. Suomessa jätettä menee

kaatopaikoille yli 40 prosent-

tia eli hyödyntämisaste jää al-

haiseksi.

– Kierrätystavoite on asetettu

50 prosenttiin vuodelle 2016. Nyt

kierrätysaste on vähän yli 30 pro-

senttia. Tavoitteet ovat haastavia

ja koskevat kaikkia yhdyskuntajä-

tehuollon vastuutoimijoita, Jäte-

laitosyhdistyksen vs. toimitusjoh-

taja Esa Nummela arvioi.

Myös lähestyvä kaatopaik-

kakielto vauhdittaa hyödyn-

tämisratkaisuja. Valmistelussa

olevan asetuksen mukaan or-

gaanista eli biohajoavaa tai pa-

lavaa jätettä ei saa viedä kaato-

paikalle lainkaan vuoden 2016

alusta lähtien.

Jätteen määrän vähentäminen

on keskeinen tavoite myös Savo-

Pielisellä. Iso harppaus otettiin

oman sekajätteen murskauslai-

toksen myötä.

– Vuonna 2009 pystyimme

hyödyntämään vain 25 prosent-

tia jätteestä. Nyt hyödynnämme

jo 70 prosenttia eli reilusti yli val-

takunnallisen keskiarvon, Virve

Nevalainen sanoo.

Lautakunta on keskustellut,

miten alueen asukkaita voisi kan-

nustaa kompostointiin. Myös Itä-

Suomen ensimmäisen polttovoi-

malan suunnittelu on loppusuo-

ralla. Jos polttolaitos toteutuu, se

muuttaa seitsemän itä- ja keski-

suomalaisen yhtiön jätteet säh-

köksi ja lämmöksi vuodesta 2015

alkaen.

TAVOITTEENA SELKEÄ TYÖNJAKO

Jätelautakunnan tehtäviä ovat muun muassa jätehuoltomääräysten hyväksyminen jätetaksan hyväksyminen jätemaksujen määrääminen jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn periaatteista päättäminen jätehuollon palvelutasosta päättäminen poikkeuksista ja poikkeuksien perusteluista päättäminen jätehuollon liittymisvelvollisuuden toteutumisen seuraaminen

Kuntien omistaman jäteyhtiön tehtäviä voivat olla esimerkiksi jätehuollon käytännön palvelutehtävät jätteiden kuljetus ja käsittely jätehuollon palveluverkoston ylläpito ja kehittäminen neuvonta asiakaspalvelu jäteasioista tiedottaminen laskutus

Ympäristönsuojeluviranomaisille kuuluvat jätehuollon valvontatehtävät (esimerkiksi jätteiden käsittelyn asianmukai-

suuden ja roskaamiskiellon toteutumisen valvonta) paikallistason valvonta on ely-keskusten ja kuntien ympäristönsuojeluvi-

ranomaisten vastuulla

18 kunnan omistama jäteyhtiö Perustettu vuonna 2001 Palvelee yli 210 000 asukasta Henkilöstöä keskimäärin 44 Jäteastiatyhjennyksiä 1,7 miljoonaa vuodessa Liikevaihto 15,7 milj. euroa Liikevoitto 5,5 prosenttia liikevaihdosta Yhtiö ei jaa osinkoja

SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNTA

JÄTEKUKKO OY

Mukana 18 kuntaa neljän maakunnan alueelta Vastaa toiminta-alueen 210 000 asukkaan jätehuol-

losta Kolme työntekijää 11 jäsentä Kolmesta viiteen kokousta vuodessa Vuoden 2012 budjetti 243 000 euroa Noin 400 viranhaltijapäätöstä vuositasolla

Page 22: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

22 Kuntatekni ikka 7/2012

Käytettävissä on noin 16 mil-

joonaa erilaista värisävyä, joita

voidaan säätää niin vuodenaiko-

jen, juhlapäivien kuin kellonaiko-

jenkin mukaan. Led-valoa ei lie-

ne aikaisemmin käytetty kallioti-

loissa tunnelma- ja tehostevalona

missään päin maailmaa.

Tähän mennessä hallin rat-

kaisuja on käynyt ihmettelemäs-

sä jo noin tuhat asiantuntijaa. Ul-

komaillakin maanalainen parvel-

linen pysäköintikeskus on herät-

tänyt melkoista huomiota. Pai-

Tampereen P-Hämppi on Euroopan näyttävin pysäköi

TEKSTI Matti ValliKUVAT Merja Ojala

Tampereelle Hämeenkadun alle on louhittu Euroopan tunnelmallisin ja tekniikaltaan nykyaikaisin maanalainen pysäköintikeskus, P-Hämppi. Tunnelma ja pikku hiljaa vaihtuva värimaailma luodaan epäsuoralla led-valaistuk-sella, jolla korostetaan ruiskubetonoidun seinän kaarevia muotoja.

kan päälle ei välttämättä tarvitse

mennä, sillä halliin ja sen toimin-

taan voi tutustua pelaamalla hank-

keen 3D-suunnittelun sivutuot-

teena syntynyttä tietokonepeliä,

joka löytyy P-Hämpin kotisivuilta.

Marraskuun lopussa avattavan

970-paikkaisen P-Hämpin on to-

teuttanut kaupungin omistama

pysäköintiyhtiö, Finnpark Oy,

entinen Tampereen Pysäköinti-

talo Oy. Pysäköinnin hinnat ovat

Ainutlaatuista on muun muassa lasikaiteilla varustettu parvirat-kaisu. Värimaailmassa voidaan

haluttaessa huomioida vaikkapa vuodenaikojen vaihtelut.

Vis

ualis

oint

ikuv

a A

ihio

Ark

kite

hdit

Oy

Page 23: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

23Kuntatekni ikka 7/2012

ntikeskus

TEKNISET PALVELUT

noin puolet Helsingin hinnoista.

Ensimmäinen tunti maksaa 3,5

euroa ja sitä seuraava tunti 2,5

euroa ja sen jälkeen kaksi euroa

tunnilta. Kuukausiluvan hinta on

noin 270 euroa.

– Toisin kuin monessa muus-

sa kaupungissa Tampereella suu-

ren maanalaisen hallin rakenta-

misesta on vallinnut suuri yksi-

mielisyys. Vuonna 2007 raken-

tamisesta päätettiin valtuustossa

äänin 62–2, ja työt alkoivat jo pa-

rin vuoden kuluttua, toteaa Finn-

parkin toimitusjohtaja Markku Hiltunen.

Hänen mukaansa pysäköinti-

tila on osa kaupungin ja kaupan

palveluketjua: ostosten tai teatte-

riesityksen jälkeen yhdestä kor-

kealaatuisesta tilasta siirrytään

toiseen korkealaatuiseen tilaan

eikä perinteiseen parkkihalliin.

Ainutlaatuinen parviratkaisu Pituutta lattiatasoltaan kolmen-

kymmenen metrin syvyyteen

louhitulla putkimaisella hallilla

on 650 metriä, leveyttä Hämeen-

kadun verran eli 30 metriä ja kor-

keutta kymmenen metriä. Kat-

tona olevan kallion paksuus on

13 metriä, ja sen päällä on vielä

pehmeitä maakerroksia. Matkaa

maan pinnalle on kymmenker-

roksisen talon verran, mutta lä-

himpään varauloskäytävään kor-

keintaan 40 metriä. Lämpötila pi-

detään talvisin noin 7-10 asteessa.

Lattiatason ohella hallissa on

lasikaiteella varustettu parvitaso;

ratkaisu korostaa tilallisuutta ja

auttaa orientoitumaan. Pysäköin-

tiruudut ovat ajoväylään nähden

hiukan vinossa, joten niihin on

helppo ajaa. Kamerajärjestelmä

rekisteröi sisään tulevat autot ja

minne ne pysäköidään. Maksu-

pisteessä autoilija voi rekisterinu-

meronsa syöttämällä tarkistaa au-

tonsa sijainnin.

Luolaan johtaa kaksi ajoramp-

pia, yksi kummastakin päästä.

Toinen sijaitsee Ronganpuistossa

ja toinen rautatieaseman ja Tul-

lin kauppakeskuksen tuntumas-

sa. Tämä Pakkahuoneen ajoram-

pin liitos pääluolaan on jännemi-

toiltaan suurimpia pohjoismassa

toteutettuja louhittuja tiloja.

Yrityksillä omia hissikuiluja Tärkeimmät hissikuilut sijaitsevat

rautatieasemalla, Suomen Pankin

aukiolla eli tunnelin Tammerkos-

ken puoleisessa päässä sekä Aka-

teemisen kirjakaupan vieressä.

Näiden lisäksi kolme yksityis-

tä kiinteistöä kuten esimerkiksi

Stockmann on rahoittanut hal-

liin oman hissikulukulunsa.

– Autoilijan ei tarvitse ajaa

kaupungin pääkatua voidakseen

asioida keskustassa. Hän voi py-

säköidä autonsa maan alle koh-

teen lähelle ja nousta hissillä ha-

luamansa kohteen lähelle ja jopa

itse kohteeseen, Markku Hiltu-

nen kuvaa.

Tampereen rautatieaseman

viereen radan päälle hallin suu-

aukon tuntumaan aiotaan ra-

kentaa suuri monitoimiaree-

na. Hankkeen puuhamiehille P-

Hämppi on mahdollisuus, sillä

kukaan ei enää kysy, minne kau-

empaa tulevien katsojien autot

mahtuvat.

Sadan vuoden hankeP-Hämpin kokonaishinnaksi

muodostuu noin 78 miljoonaa

euroa. Halvempiakin vaihtoehto-

ja toteutukseen olisi ollut, mutta

kun jotakin tehdään sadan vuo-

den käyttöä varten, niin tinkimi-

nen ei aina ole viisasta. Hinnassa

on mukana 14 miljoonana euroa

maksanut maanalainen Nouto-

parkki, jotta junamatkustajat voi-

daan vaivattomasti tuoda ja nou-

taa autolla rautatieasemalta.

– Hallin takaisinmaksuaika-

kin on noin 60 vuotta, sitä nope-

ammin tätä ei pysäköintituloilla

rahoiteta. Yhtiö ei saa sijoituksel-

le markkinakorkoa, mutta riittää,

että halli maksaa itsensä takaisin,

Markku Hiltunen kuittaa.

Viimeistelytyöt viimeisillään. Ilman-vaihtotekniikka ja kaapelihyllyt on piilotettu lattian alle. Viidestä pysä-köintirivistä kaksi sijaitsee parvella ja kolme lattiatasolla.

Page 24: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

24 Kuntatekni ikka 7/2012

P-Hämppi saa myöhemmin

jatkoa. Tammerkosken länsi-

puolelle, myös Hämeenkadun

alle, louhitaan myöhemmin vas-

taavanalainen tila, Kunkun park-

ki. Sitä varten P-Hämpin Tam-

merkosken puoleiseen päähän on

louhittu valmiiksi kaksi 14 met-

rin pituista tunnelinperää, jotka

on muurattu umpeen. Kun länsi-

puolen halli aikoinaan valmistuu,

niin tunnelin muuraus puretaan

ja kaksi pysäköintitilaa yhdiste-

tään toisiinsa.

Tammerkosken alle tulevaan

tunneliin ei tule autopaikkoja,

mutta tarpeen vaatiessa tunne-

liin mahtuu vaikka kaupunki-

raitiotie. Kunkun parkin yleis-

suunnittelu on työn alla, ja kaa-

voitus valmistunee alkuvuonna

2013.

Hankkeen kasvotToimitusjohtaja Markku Hiltu-

nen on antanut projektille kas-

vot eikä julkisuutta ole kaihdettu.

Jokaisen kuukauden ensimmäi-

senä tiistaina kello 10.00 Pakka-

huoneen Tullikamariklubilla on

pidetty niin asukkaille kuin me-

diallekin avoin tiedotustilaisuus

asioiden läpikäyntiä varten.

Suurimmat huolenaiheet ovat

koskeneet mahdollisia melu- ja

pölyhaittoja, joita arveltiin syn-

tyvän etenkin louheen kuljetuk-

sesta. Suurin osa louheesta ajet-

tiin öiseen aikaan teollisuustont-

tien täyttömaaksi Ruskon alueel-

le. Louhetta syntyi 300 000 kuu-

tiota, 30 000 autokuormallista,

mutta melusta tai pölystä ei va-

litettu.

– Alusta alkaen oli selvää, et-

tä ellei kaupungin keskustassa to-

teutettavasta suuresta rakennus-

hankkeesta anneta kaikkea mah-

dollista tietoa, niin huhut ja pa-

hantahtoiset väitteet lähtevät liik-

keelle, Hiltunen pohtii.

Vilkkaimpaan ostossesonkiinHämpin parkista Stockmannin

tavarataloon rakennetut suorat

hissiyhteydet otetaan käyttöön

heti hallin avajaispäivänä. Rau-

tatieaseman tuntumassa sijait-

sevaa tavarataloa laajennetaan

parhaillaan, ja hankkeen edetes-

sä myös laajennusosa saa hissi-

yhteydet. Stockmannin oma Q-

Park tavaratalon pohjakerrokses-

sa jatkaa pysäköintitilana, mutta

sitä uudistetaan osana koko tava-

ratalon laajentumista.

– P-Hämpin avautuminen

marraskuun lopussa tekee Tam-

pereen keskustasta entistä miel-

lyttävämmän kohteen tulla ostok-

sille. Nyt parkkipaikka on aikai-

sempaa helpompi löytää, toteaa

Tampereen Stockmannin tavara-

talon johtaja Eija Vartila.

Hän uskoo, että P-Hämppiä

tullaan katsomaan kauempaakin,

ainakin jonkin aikaa. Mutta au-

toilija etsii myös muita palveluita.

– Viime kädessä parkkihallin-

kin vetovoimaisuuden ratkaisee

se, miten hyvin Tampereen kes-

kustan palvelut pystyvät vastaa-

maan asiakkaiden odotuksiin.

Mutta nyt iloitsemme siitä, et-

tä parkin avautuminen tapahtuu

juuri ennen joulukaupan alkua ja

vähittäiskaupan vilkkainta seson-

kia, Vartila sanoo.

Autot vähenevät Hämeenkadulla Tampereen keskustan liikenne-

verkkosuunnittelun ja Hämeen-

kadun kehittämistä koskevien

vaihtoehtojen pohjana on vuon-

P-HÄMPIN PARKKIHALLI

Rakennuttaja Finnpark Oy

Kokonaisinvestointi on 78 miljoonaa euroa, josta Nou-toparkin osuus on 14 miljoo-naa euroa.

Hallin takaisinmaksuaika on 60 vuotta.

Rakennustyöt alkoivat vuon-na 2009, ja halli otetaan käyt-töön marraskuussa 2012

Hallissa on 970 parkkipaik-kaa

Hallin pituus on 970 metriä, leveys 30 metriä ja korkeus 10 metriä. Halli on 30 metrin syy-vyydessä maan alla.

Pysäköintihinnat:Ensimmäinen tunti 3,50 eu-roa, toinen tunti 2,5 euroa ja siitä eteenpäin 2 euroa/tunti. Kuukausilupa 270 euroa.

Hallin epäsuorassa led-valais-tuksessa on 16 miljoonaa eri värisävyä.

na 2011 valmistunut liikenteel-

linen visio. P-Hämppi on tähän

liittyvä ensimmäinen iso ratkaisu.

Autojen ohjaaminen maan

alle vähentää sekä maanpäällistä

pysäköintiä että pysäköintipaik-

kaa etsivää liikennettä, jopa niin,

että maanpäällisiä pysäköintita-

loja ei ehkä tulevaisuudessa lain-

kaan tarvita ydinkeskustassa.

– Keskustassa Tammerkos-

ken itäpuolella parkkipaikoista

on vuonna 2013 ja seuraavina-

kin vuosina selvästi ylitarjontaa,

sillä olemassa olevia pysäköinti-

ruutuja mittareineen ei poisteta

silmänräpäyksessä, sanoo kau-

punkiympäristön kehittämises-

tä vastaava suunnittelupäällikkö

Ari Vandell.Saneeraus ja uuden ympäris-

tön luominen alkavat edetä katu

kerrallaan. Osa pysäköintiruu-

duista muutetaan pyöräpysäköin-

tiin sopiviksi.

Pysäköintimaksuja kaupun-

gissa ei ole korotettu moneen

vuoteen, mutta nyt pohditaan, pi-

täisikö P-Hämpin vaikutusalueel-

le määrätä maanpäälliselle pysä-

köinnille korkeampi maksu kuin

muualla.

– Turvallisuus ennen kaikkea, muistuttaa kiinteistöpäällikkö Pasi Nevalainen (vas.) toimitus-johtaja Markku Hiltusta.

Page 25: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

25Kuntatekni ikka 7/2012

Infrarakentamisen volyymi

pieneni reippaasti jo ennen muuta-

man vuoden takaista rahoituskrii-

siä. Alamäki jyrkkeni 2008–2009 ja

sen jälkeen ala on jonkin verran el-

pynyt, mutta tilanne on vaihteleva.

– Nyt ollaan palaamassa var-

sin alhaisiin lukemiin, itse asias-

sa näyttää siltä, että ensi vuoden

lopulla pudotaan lähelle 1990-lu-

vun puolivälin pohjalukemia, ker-

toi projektipäällikkö Eero Nippa-la VTT:ltä. Hän työskentelee vii-

me vuonna alkaneen ja vuoden

2013 loppuun kestävän toimialan

yhteisen Infrarakentaminen muu-

toksessa –projektin parissa.

Inflaatio nostaa hintoja eikä

liikevaihdosta sinänsä voida pää-

tellä suoraan infrarakentamisen

määrän kehitystä. Väylärakenta-

minen näyttäisi aavistuksen kas-

vavan ja vesihuollon rakentami-

nen puolestaan hiipuvan hiukan.

Suunnittelun ja konsultoinnin

volyymit pysynevät ennallaan.

– Urakoitsijoiden tarjoushin-

tataso romahti 2008–2009, ja on

sittemmin noussut ja nousu näyt-

täisi jatkuvan, Nippala arvioi.

Johtaja Jarkko Salmenoja YIT

Rakennus Oy:n infrapalveluista

listasi useita kehitysehdotuksia,

joiden toteuttamisella päästäi-

siin alalla hänen mukaansa pa-

rempiin tuloksiin sekä rakenta-

jien että tilaajien kannalta.

– Infra Oy:n perustaminen

valtion väylähankkeiden tilaa-

jaksi olisi tarpeen, sillä näin väl-

tettäisiin pitkäjänteistä toimin-

taa haittaava budjettivuosiajat-

telu. Tietomallit olisi myös otet-

tava laajempaan käyttöön infra-

hankkeissa.

Hän muistutti, että valtion

infratuotannon yhtiöt eivät ole

erityisen kannattavia ja oli huo-

lissaan myös kuntien liikelai-

tosten ja yhtiöiden toimimises-

ta markkinoilla. Lääkkeeksi hän

tarjosi näiden yksityistämistä.

Niin ikään hankintamenettelyt

kaipaavat edelleen kehittämis-

tä. Urakoiden pilkkomista tulisi

Infrarakentamisen markkinat muutoksessaMaa- ja vesirakentami-sen määrä, kustannuk-set ja hankintamenet-telyt puhuttivat alan ti-laajia, tuottajia ja tut-kijoita Maarakennus-alan neuvottelukunnan järjestämässä Infrara-kentamisen markkinat -seminaarissa InfraEx-po2012 –tapahtuman yhteydessä Helsingis-sä lokakuussa. Laadun huomioon ottaminen hinnan ohella hankinta-menettelyissä aiempaa paremmin oli kaikkien osapuolten toiveena.

Suhdannetilanne epävakaa

TEKSTI Paavo Taipale

Johtaja Jarkko Salmenoja YIT Rakennus Oy:stä tarjosi muun muassa julkisomisteisten tuo-tantoyhtiöiden yksityistämistä keinoksi infra-alan markkinoi-den kehittämisessä.

Jari Tikka

välttää, suunnitteluun tarvitaan

enemmän aikaa ja rahaa ja ylei-

set sopimusehdot (YSE) on otet-

tava vakavasti.

– Yhä jopa kymmenien mil-

joonien hankkeita kilpailutetaan

pelkällä hinnalla. Kaikkien on tar-

peen katsoa peiliin, myös urakoit-

sijoiden, Salmenoja korosti.

Helsingin kaupungininsinöö-

ri Raimo K. Saarinen kommen-

toi seminaariesityksiä ja otti esille

ison pääkaupungin monisäikei-

sen organisaation, joka ei kaikis-

sa tapauksissa ole paras mahdol-

linen infrahankkeiden järkevään

toteuttamiseen.

– Helsingissä on hyvin itsenäi-

siä virastoja, joiden yhteistyössä

on puutteita. Se kangistaa proses-

seja. Taloon ei pääse asumaan en-

nen kuin postilaatikko on oikean

värinen, Saarinen kärjisti.

Hän muistutti, että pääkau-

punkiseudun väestönlisäys asu-

kasmäärinä on maassamme aivan

omaa luokkaansa. Tällöin tarvi-

taan sekä uudisrakentamista et-

tä peruskorjausta. Isoja investoin-

teja on listalla yhteensä noin 100

miljoonan euron arvosta.

– Näyttää siltä, että isoihinkin

investointeihin löytyy rahoitus,

mutta niiden ylläpitoon tai perus-

korjauksiin ei. Tuorein esimerkki

tästä Helsingissä on Kruunuvuo-

renrannan kahden miljoonan eu-

ron valoteos.

TEKNISET PALVELUT

Page 26: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

26 Kuntatekni ikka 7/2012

Metsät hillitsevät tehokkaas-

ti ilmastonmuutosta hiilinielui-

na sitomalla ilmakehään päässyt-

tä hiilidioksidia. Vuosien 2002–

2006 aikana metsien hiilinielujen

arvioidaan olleen Suomessa noin

35,4 miljoonaa tonnia CO2-ekvi-

valenttia vuodessa, mikä on ollut

lähes puolet Suomen kokonais-

päästöistä. Myös puutuotteet sito-

vat tehokkaasti hiiltä ja puuener-

gia taas on elinkaarivaikutuksil-

taan päästötöntä energiaa niin

kauan kuin hakkuut eivät ylitä

metsien uusiutumiskykyä. Met-

sät myös auttavat sopeutumaan

ilmastonmuutokseen.

Suomen kunnista 115 ja maa-

kunnista 13 on laatinut tai par-

haillaan laatimassa ilmastostra-

tegiaa. Monet kunnat ovat laati-

neet yhteisen ilmastostrategian

yhteistyönä naapurikuntien kans-

sa. Kunnat voivat ottaa ilmasto-

strategioissaan huomioon sekä il-

mastonmuutoksen hillinnän että

siihen sopeutumisen ja varautu-

misen monin tavoin.

Kuntaliiton selvityksessä tut-

kittiin, miten metsät on on otet-

tu huomioon kuntien ja maakun-

tien ilmastostrategioissa. Selvi-

tyksestä ilmeni, että metsät eivät

ole kovinkaan hyvin edustettui-

na kuntien ilmastostrategioissa.

Osa kunnista vain mainitsee met-

sät ilmastonmuutoksen hillitse-

misen välineenä, osa pohtii met-

sien merkitystä myös laajemmin.

Maakunnat sen sijaan ovat

tarkastelleet metsiä selvästi kun-

tia enemmän. Kunnat ovat mer-

kittäviä metsänomistajia, jot-

ka voisivat toimenpiteillään vai-

kuttaa suuresti ilmastonmuu-

tokseen. Selvityksessä pyritään-

kin antamaan kunnille vinkkejä

siitä, miten ne voisivat hyödyntää

paremmin metsiä ilmastostrate-

gioissaan.

Metsien hiilinielujen ylläpitäminen tärkeääMetsien hiilivarastoja ja metsäta-

louden päästöjä ei selvityksen pe-

rusteella näyttäisi olevan lasket-

tu vielä yhdessäkään kunnassa,

vaikka metsien hiilinielujen kar-

toittamista sekä kehityksen seu-

rantaa pidetäänkin yleisesti tär-

keänä. Ongelmaksi esitetään eri-

tyisesti vakiintuneiden laskenta-

menetelmien puute.

Kasvihuonekaasupäästöjen

Kuntaliiton selvityksen mukaan suuret kaupungit o

Metsille tarjolla suurempi rooli kuntien ilmastostrategioissaMetsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutok-sen hillinnässä, kun ne sitovat ilmakehän hiili-dioksidia, mutta met-sille olisi käyttöä myös varauduttaessa ilmas-tonmuutoksen vaiku-tuksiin. Kuntaliiton te-kemän selvityksen mu-kaan metsiä ei vielä ole otettu kovin monipuoli-sesti huomioon kuntien ilmastostrategioissa.

Anna-Marja Kukkanen VTM,projektityöntekijäSuomen Kuntaliitto

Kuntaliiton selvityk-sen mukaan metsät eivät ole kovin hyvin edustettuna kuntien ilmastostartegioissa.

Tuija Käyhkö

Page 27: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

27Kuntatekni ikka 7/2012

TEKNISET PALVELUT

pienentämisen tulisi olla osa met-

sätalouden normaalia toimintaa

kunnissa, jolloin myös taloudel-

linen kannattavuus ja alueellinen

vetovoima voisivat kasvaa.

Puun käyttö rakentamisessa lisää hiilensitomistaKuntaliiton selvityksessä tuodaan

esille monia hyviä välineitä yllä-

pitää metsien hiilinieluja. Näitä

ovat esimerkiksi kestävä ja suun-

nitelmallinen metsänhoito, hak-

kuumenetelmien kehittäminen

sekä uusien metsien istuttami-

nen. Myös puutuotteiden käyt-

töä esimerkiksi rakentamisessa

suositellaan tehokkaan hiilensi-

donnan vuoksi.

Kunnissa voidaan varautua

ilmastonmuutokseen monin ta-

voin metsätalouden osalta. Selvi-

tyksessä ilmeni, että kunnat ovat

huomioineet ilmastonmuutok-

seen varautumisen toimenpiteis-

sä metsätaloutta suhteellisen hei-

kosti, eikä konkreettisia toimen-

piteitä ole esitetty yhtään.

Ilmastonmuutoksen vaiku-

tusten huomioiminen erilaisissa

metsien, puistojen ja viheraluei-

den suunnitelmissa, rakentami-

sessa sekä hoitotoimenpiteissä

on asetettu kuitenkin tavoitteik-

si esimerkiksi Riihimäen, Mik-

kelin ja Kuopion ilmastostrategi-

oissa. Merkittäviä sopeutumistoi-

mia metsätaloudessa ovat myös

esimerkiksi kotimaisten puulaji-

en käyttäminen, metsien luontai-

nen uudistaminen sekä puun ja

energiapuun jatkojalostus.

Maankäytössä ja kaavoituk-

sessa ilmastokysymykset ja met-

sät huomioidaan lähinnä viher-

alueiden muodossa. Pääkaupun-

kiseudulla pyritään varautumaan

metsänhoidossa leutoihin talviin

pitämällä metsät hyvinvoivina ja

säilyttämällä viheralueet ja viher-

käytävät. Joensuun kaupunkiseu-

dun ja Riihimäen ilmastostrategi-

vat eturintamassa

K8- kunnat: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Kuorta-ne, Lapua ja Seinäjoki

EspooOulun seutu: Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijo-

ki, Muhos, Oulunsalo ja TyrnäväPorin seutukunta: Pori, Ulvila, Noormarkku, Luvia, Kokemäki, Har-

javalta ja Nakkila Lahti, Hollola ja NastolaJoensuun kaupunkiseutu: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokum-

pu ja PolvijärviJyväskyläTampereen kaupunkiseutu: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi,

Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi ja VesilahtiTampere ECO2 (Ekotehokas Tampere 2020)Pietarsaaren seutu: Pietarsaari, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre ja

UusikaarlepyyLohjaRiihimäkiSaloRovaniemiTurkuPorvooMikkeliKuopioPääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen

MAAKUNNAT, JOIDEN ILMASTO-STRATEGIASSA METSÄT MUKANA

KUNNAT, JOIDEN ILMASTO- STRATEGIASSA METSÄT MUKANA

Kuntien omistuksessa oli vuonna 2010 noin 428 147 hehtaaria metsiä.

Lähes jokainen kunta (99 %) on metsänomistaja: yli 1 000 hehtaarin metsäomaisuus on 127 kunnalla ja yli 3 000 hehtaarin 31 kunnalla.

Suurimmat metsänomistajat ovat Oulu (17 500 hehtaaria), Kuopio (10 643 hehtaaria) ja Helsinki (10 083 hehtaaria). Lähde: Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2010

Pohjois-PohjanmaaKeski-PohjanmaaSavo (Pohjois-Savo ja Etelä-Savo)KainuuPäijät-HämeKanta-HämeKeski-SuomiLappiPirkanmaaSatakuntaVarsinais-SuomiKymenlaaksoPohjois-Karjala

Projekti: Ilmastonmuutoksen Pohjois-Karjala –projekti

KUNTIEN METSÄNOMISTUS

oissa taas uskotaan maankäytön

kasvihuonepäästöjen pienenty-

vän tehokkaasti suunnittelemal-

la rakentamisalueita, viheraluei-

ta, viheralueverkostoja sekä hu-

levesien hallintaa samanaikaises-

ti. Pohjois-Karjalan ilmastostra-

tegiassa painotetaan viheraluei-

den ja virkistysalueiden turvaa-

mista kaavoituksen keinoin.

Metsäenergian käytöllä voi-

daan hillitä tehokkaasti ilmas-

tonmuutosta. Energiapuun tuot-

tamisesta olisi hyvä kehittää vähi-

tellen osa tavanomaista metsäta-

loutta kunnissa ja sen käyttöä tu-

lisi lisätä. Metsäenergian hyödyn-

tämisessä on tarpeen huomioida

aina myös metsien monimuotoi-

suus sekä hiilinielut.

Alueellista yhteistyötä kehitettäväKuntien tulisi osallistua vahvasti

ilmastostrategian suunnitteluun

metsäalalla yhteistyössä alan toi-

mijoiden, korkeakoulujen, yritys-

ten sekä maakuntaliiton kanssa.

Eri sektoreiden ja hallintokun-

tien välillä on tärkeää tehdä yh-

teistyötä, sekä pyrkiä sovitta-

maan yhteen niiden tavoitteet ja

toimenpiteet.

Kuntien olisi tärkeää tehdä

enemmän alueellista yhteistyötä

niin eri kuntien välillä, kuntien ja

maakuntien välillä kuin kunnan

sisällä eri toimijoiden kesken.

Myös metsänomistajien ja kan-

salaisten näkemykset pitäisi huo-

mioida sekä hyödyntää laajem-

min maakuntatason asiantunte-

musta. Vastuutahoina ilmastoky-

symyksissä tulisi olla kaikki kun-

nan toimijat.

”Metsät ja ilmastonmuutos

kunnissa” on selvitys metsien mer-

kityksestä kuntien ja maakuntien

ilmastostrategioissa. Selvitys to-

teutettiin Kuntaliiton Yhdyskunta,

tekniikka ja ympäristö -yksikössä

heinä-syyskuussa 2012.

Selvitys on luettavissa kokonaisuudes-

saan osoitteessa http://www.kunnat.

net/fi/asiantuntijapalvelut/yty > ympa-

ristonsuojelu > kunnat ja metsien suoje-

lu > metsät ja ilmastonmuutos kunnissa

Page 28: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

28 Kuntatekni ikka 7/2012

Uudistunut jätelaki tuo muu-

toksia jätteenkäsittelyyn. Vuonna

2016 astuu voimaan orgaanisen

jätteen kaatopaikkakielto. Mate-

riaalikierrätyksellekin on asetet-

tu kovempia määräyksiä.

– Jätteenkäsittely menee niin

spesiaaliksi, että omat resurssit

eivät tule riittämään. Siksi näh-

tiin parhaaksi luopua siitä. Tä-

mä oli strateginen valinta, Uu-

denkaupungin jätehuollosta vas-

taava rakennuttajainsinööri Mika Raula sanoo.

Uusikaupunki myi kaato-

paikkansa Lassila & Tikanojalle.

Myyntiin liittyi sopimus kaato-

paikkapalveluista. Myynti ja pal-

velut kilpailutettiin yhtenä paket-

tina. Sopimus on voimassa aluksi

10 vuotta ja sen jälkeenkin, ellei

sitä erikseen irtisanota.

– Meille jää edelleen koko-

naisvastuu jätehuollon järjestä-

misestä ja laskutustehtäviä.

Jätteenkeräys säilyy ennallaanKaupungilla on edelleen hoidet-

tavanaan käytöstä poistetun kaa-

topaikan valvontatehtävät. Eri-

tyisosaamista vaativa valvon-

ta hoituu ostopalveluna. Ympä-

ristöluvan mukaiset vastuut nyt

myydyn kaatopaikan valvonnasta

ja sen sulkemisesta aikanaan siir-

Uusi jätelaki kannusti muuttamaan käytäntöjä

Uusikaupunki ulkoisti KAATOPAIKKANSAUuden jätelain linjauk-set ovat saaneet eräät kunnat pohtimaan kaa-topaikkojensa tulevai-suutta. Uusikaupun-ki päätti ensimmäisenä kuntana ulkoistaa kaa-topaikkatoimintonsa.

tyvät Lassila & Tikanojalle.

Kaatopaikan ulkoistaminen ei

vaikuta jätteenkeräykseen. On-

gelmajätehuolto pysyy Uuden-

kaupungin hoidettavana. Jäte-

taksat pysyvät kiinteänä kahden

vuoden ajan ja seuraavat kym-

menen vuotta taksat on sidottu

indeksiin.

Kaatopaikan ulkoistamisesta

kaupunki hyötyy taloudellisesti

paitsi 1,5 miljoonan euron kaup-

pahinnan verran myös käyttöta-

louden säästöinä.

– Täällä on koko ajan tehtä-

vä parannuksia. Lupaehdoissa

vaaditaan suojavallien rakenta-

mista samaan tahtiin, kun kaa-

topaikkaa täytetään. Lisäksi yh-

den henkilön työpanos vähenee

luonnollisen poistuman kautta,

Mika Raula sanoo.

L&T haluaa kierrätysoperaattoriksi Lassila & Tikanojan toimiala-

johtaja Ville Rantala kertoo yri-

tyksen haluavan materiaalivirrat

haltuunsa. Tavoitteena on saada

mahdollisimman paljon jättees-

tä uusiokäyttöön ja loput poltto-

kelpoiseksi.

– Näemme itsemme tulevai-

suudessa kierrätysoperaattorina.

Käymme neuvotteluja myös mui-

den kunnallisten kaatopaikkojen

ostosta.

L&T haluaa kehittää Uuden-

kaupungin kaatopaikasta uuden-

laista materiaalinkäsittelykeskus-

ta. Suunnitelmissa on investoimi-

nen käsittelylaitteistoon, jolloin

kotitalousjätteestä pystyttäisiin

erottamaan metalli, lasi ja polt-

tokelpoinen massa.

– Tällä hetkellä puolet jättees-

tä menee kaatopaikalle. Jatkossa

vain 10-15 prosenttia. Jotta tämä

onnistuisi, pitää päästä käsiksi jä-

tejakeisiin. Yksi tapa on tehdä täl-

lainen sopimus kunnan kanssa.

Uusikaupunki on poikkeustapausJätelaitosyhdistyksen vs. toimi-

tusjohtaja Esa Nummelaa ih-

metyttää Uudenkaupungin rat-

kaisu ulkoistaa kaatopaikkansa.

Se edustaa poikkeustapausta kun-

tavastuullisen jätehuollon järjes-

tämisessä. Kaupunki ei ole lähte-

nyt mukaan kuntien muodosta-

maan alueelliseen jätelaitosyh-

teistyöhön. Nummelan mukaan

kaatopaikan myyminen voi mo-

nimutkaistaa kaupungin ja sen

lähialueen kuntien lakisääteistä

jätehuollon järjestämistä.

Jätteenkäsittely jää edelleen

kunnan vastuulle ja se pitää kil-

pailuttaa. Järjestämiseen liittyviä

tehtäviä voidaan sopia hoidetta-

vaksi yksityisen yrityksen toimin-

tana, mutta sen on tapahduttava

hankintalain mukaisena hankin-

tana. Käsittelypalvelu pitää kil-

pailuttaa kuten muutkin ulko-

puolisilta ostettavat palvelut.

– Uudenkaupungin esittämiä

käyttötalouden säästöjä ei pitäisi

syntyä, koska kuntavastuullises-

sa jätehuollossa toiminnan ku-

lut on tähänkin asti pitänyt täy-

TEKSTI JA KUVA Virpi Adamsson

simääräisesti kattaa jätemaksuil-

la eikä kunnan budjettirahoituk-

sella, Nummela pohtii.

– Onko myöskään selvillä, mi-

hin indeksisidonnaisuus palvelun

hinnoittelussa johtaa?

Pitkä jälkihoitovelvoiteKäytöstä poistettava kaatopaikka

vaatii jälkihoitoa vähintään 30–40

vuotta sulkemisen jälkeen. Jos yri-

tys ei hoidakaan velvoitteitaan, jäl-

kihoitotoimet kaatuvat silloin käy-

tännössä kunnan niskaan ja kun-

talaisten maksettavaksi ympäris-

tölupavakuuksista huolimatta.

– Tämä on ollut yksi syy pitää

kaatopaikat kuntien omissa käsis-

sä. Voidaanko vakuuttua, että yri-

tys kantaa tämän vaativan jälki-

hoitovelvoitteen?

Jätelaitosyhdistyksen Esa

Nummelan mukaan kunnan on

syytä pitää jätehuollon johto ja

linjaukset omissa käsissään myös

silloin, kun palveluiden tuottami-

nen on ulkoistettu.

– Kuntalaisten etu vaatii, että

kunnalla itsellään on yksikkö, jolla

on jätehuollon järjestämisestä vas-

tuu ja siihen tarvittava tietotaito.

Uudenkaupungin rakennuttajainsinööri Mika Raula kertoo kaato-paikkakaupan antavan Lassila &Tikanojalle päätösvallan jätevir-roista.

TEKNISET PALVELUT

Page 29: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

29Kuntatekni ikka 7/2012

T

Espoon kaupunki/EE-mail Lehdentekijät

Pekka Rytilä on

74-vuotias tekniikan

lisensiaatti ja tietokirjai-

lija, joka toimii Liikenne-

suunnittelun Seuran pu-

heenjohtajana.

Poiesisimo Airaksinen kutsuu kirjas-saan Ihmiskoneen tulevaisuus

(WSOY 2006, s. 19) tekniikan ky-kyä muokata maailmaa romant-tisella nimellä poiesis. Se voidaan suomentaa luovaksi voimaksi.

Riittävä kanta luo ”maailman”Kun innovaatio syntyy ja alkaa le-vitä, muodostuu vähitellen väli-neiden eli instrumenttien kanta, kertoo professori Airaksinen. Tä-mä vaihe kesti esimerkiksi autolla 50 vuotta, mutta kännykällä vain kymmenkunta. Samaan aikaan rakentuu funktionaalinen infra kuten tiet tai tukiasemat. Kun si-täkin on tarpeeksi, alkaa kolmas, luova vaihe, poiesis. Sen jäljiltä maailma ei ole niiltä osin enää en-tisellään.

”Ihmiset muuttavat kaupunkeihin saavuttaakseen hyvän elämän”, totesi jo itse Aristoteles. Se tar-koittaa turvallisuutta petoja vas-taan, mutta myös monia muka-vuuksia, kuten asfaltti, katuvalo, vessa, vesiposti ja huone. Vesijoh-to ja viemäri ovat olennaisia luo-via voimia. ”Yritystenkin kannat-taa kerääntyä yhteen kaupun-keihin, niin toiminta tehostuu”, kertoi Liikenneviraston Yhteis-työtä uudella tavalla -seminaaris-sa 2012 VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Tärkeää on moniarvoisessa maailmassamme myös se, että kaupunkiyhteisössä yksilö välttyy vainoilta mm uskonnon, ihonvärin ja muun ominaisuuden perusteel-la. Pienissä ympyröissä viha lei-mahtaa helpommin. Kaupungilla on oma rytminsä, joka poikkeaa jonkin verran siitä, mikä on met-sän pienillä eläimillä (ks. kolumni Kaupunkien rytmit, Kuntatekniik-ka 2/2011).

Muutto kaupunkiin kohdistuu

sen keskustaan, jonne laivat ja ju-nat ovat tuoneet tulokkaita kaut-ta ihmiskunnan historian. Paine leviää keskustan täyttyessä ym-päristöön. Itse asiassa kaupunki kasvaa spiraalina, uusi kerros ai-na entisen päälle. Nosturien rinta-masta huomaa, missä kasvukier-re kulloinkin pyörii. Kun reunalle tullaan, alkaa uusi kierros keskus-tasta, joka on siihen mennessä jo riittävästi rapistunut. Poismuut-to alkaa, kun keskusta raunioituu pysyvästi (Detroit-ilmiö).

Poiesiksen lajityyppejäVanhin ja uusin yhteydenpidon muoto eli merenkulku ja lentä-minen luovat samanlaista raken-netta. Sataman varaan syntyivät useimmat merkittävät kaupun-git, kuten vaikkapa New York ja Shanghai. Isojen lentoasemien liepeille nousee parhaillaan Air-port Cityjä kuin sieniä sateella. Isot tehtaat olivat ennen vanhaan myös magneetteja, mutta eivät enää; kaivoksia jopa paetaan heti kun työvuoro loppuu. Olympiaki-sat sentään vielä luovat uutta ym-päristöä.

Junat alkoivat 1800-luvulla kul-kea keskustoista ympäristöihin ja toisiin kaupunkeihin. Kun veturit olivat aluksi likaisia, asemien lä-hiympäristö ei houkutellut, vaan radat loivat puutarhakaupunke-ja vähän etäämmäksi. Nykyisin kaupunkijunat ja metrot nostavat asemiensa lähitienoille muutamia kymmeniä kerroksia.

1900-luvulla syntyi autokau-punkeja. Niissä asutus levisi laa-joiksi omakotimatoiksi, joiden kansa kerääntyy parveilemaan super- hyper- ja megamarkettei-hin. ”Ne ovat outoja saaria, jois-sa auto vaivaa jalankulkijaa kuin lude”, vitsaili Marshall McLu-han (Ihmisen uudet ulottuvuudet WSOY 1968, s 253). Vähitellen niihin syntyi katettuja kävelymaa-

ilmoita. Vanhatkin keskustat uu-sittiin mallien mukaisesti kävely-alueiksi. Be happy there. Suomen vetävin megamarket on Helsingin Kamppi, johon pääsee kaikilla lii-kennemuodoilla paitsi laivalla.

Edellä esitellyt luovat voi-mat vaikuttavat päällekkäin, jo-ten kaupungin kokonaisraken-ne muotoutuu lievästi ilmaisten monimutkaiseksi. Halpa ratsum-me polkupyörä on ainoa liikenne-muoto, joka ei myllää maailmaa, koska tyytyy pieniin erikoisväyliin vanhojen valtiaiden baanoilla.

Wireless worldUusin luova voima on kännykän ja internetin yhdistelmä. Vaikutus on sen verran uusi, ettei siitä vie-lä paljon tiedetä. Yksi niiden luo-ma toimintatapa näyttävät ole-van kulkueet ja mielenosoitukset. Vanha valta vapisee ajantasaises-ti ohjatun ja kiihdytetyn väkijou-kon edessä.

Kaupungin vetovoima

Iso Omena saa kohta uutta voimaa Länsimetron asemasta, joka tulee sen eteläpään uumeniin.

Page 30: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

Tee oikeas rtoKunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiintei-

tä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta.

Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava val-

mistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vai-

keisiinkin kohteisiin.

Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suo-

rituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa

halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua hel-

pompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa.

Maahantuoja:

SGN Tekniikka OyJuurakkokuja 4, 01510 Vantaa

Puh. 030 650 50www.sgntekniikka.fi

Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teolli-suuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja poltto-nesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin.

Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppurat-kaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta.

Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com

Page 31: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

31Kuntatekni ikka 7/2012

Finlands kommuntekniska föreningBox 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fi

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/ VerksamhetsledareDanne LångströmHelsingin kaupunki, RakennusvirastoPL 51, 00131 Helsinkipuh. 040 [email protected]

Talouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 31025957, 050 [email protected]

Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/RedaktörJyrki VättöVantaan kaupunkiKielotie 13, 01300 Vantaapuh. 043 [email protected]

Toimihenkilö/FunktionärVille Alatyppö Helsingin kaupunki, RakennusvirastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 31039943, 040 [email protected]

SKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupan Otaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaVille Alatyppö

Suomen kuntatekniikan yhdistysPL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fi

Infran ylläpito ja kuntayhteistyö puhuttivat norjalaisia

Kommunaltekniske fagdager pidettiin sateisessa Trondheimissa

Syyskuun alku Trondheimissa

tuntuu olevan kylmä ja sateinen.

Poikkesi Lahden oloista siinä, et-

tei sateenvarjosta ollut paljon

hyötyä veden tullessa vaakasuo-

raan. Kurapuku olisi ollut ainoa,

joka olisi pitänyt kuivana.

Olin SKTY:n edustajana vie-

railemassa Norjan sisaryhdistyk-

sen vuosipäivillä 2.–4. syyskuu-

ta. Meillä oli siellä myös toisena

kokouspäivänä pohjoismaisten

yhdistysten yhteiskokous eli ns.

NKS-kokous.

Norjalaiset järjestivät päivät

tällä kertaa Keski-Norjassa Trond-

heimissa, melko uudessa Cla-

rion-hotellissa satama-altaan vie-

ressä. Paikka oli sateisen ja kyl-

män matkan päässä keskustasta,

mutta kävin kastelemassa itseni

parikin kertaa keskustakävelyllä.

Samoja akuutteja teemoja kuin meilläkinVuosipäivien (Kommunaltekniske

fagdager 2012) sisältö oli raken-

nettu samojen akuuttien teemo-

jen ympärille kuin meidänkin päi-

viemme ajankohtaiset asiat. Mu-

kana oli hulevesien hyödyntämis-

tä vesiaiheina ja selkeytysaltai-

den rakentamista. Asuinalueiden

viherrakentaminen ja miljööasiat

olivat myös esitelminä, ja infrara-

kenteiden ylläpito ja kuntayhteis-

työ puhuttivat.

Erillistä ohjelmaa ei poh-

joismaisille vieraille ollut varat-

tu, vaan osallistua sai luennoil-

le tai tutustua omin päin Trond-

heimin kauniiseen kaupunkiin.

Kävin tarkistamassa kerran en-

nen näkemäni polkupyörähissin

tilanteen. Näytti olevan juuri re-

montissa.

Ensimmäisen illan get toget-

her -party pidettiin juuri valmis-

tuneessa norjalaisen rock-mu-

siikin museossa. Paikka tarjosi

todella hienot puitteet uutta ja

vanhaa arkkitehtuuria yhdistellen.

Juhlaillallinen toisena iltana pidet-

tiin Clarion-hotellissa, ja norjalainen

tapa näissä juhlissa näyttää ole-

van vitsien kerronta. Varmaan lähes

tunnin ajan pomppasi henkilöitä

pystyyn ja pyysi mikrofonin kerto-

akseen oman juttunsa. Norjalaiset

vitsit sanaleikkeineen menivät kyllä

suurelta osin ohi ymmärrykseni. Ja

tämän jälkeen laulettiin juomalau-

luja. Kun kaikki muutkin pohjois-

maiset vieraat lauloivat omansa, piti

myös minun raakkua suomenkieli-

nen juomalaulu.

Pohjoismaisten yhdistysten ko-

kouksessa pohdittiin yhteisiä hank-

keita ja vaihdettiin tietoja yhdistys-

ten tilanteista ja kussakin maassa

ajankohtaisista kuntatekniikan asi-

oista. Heti kokouksen jälkeen kii-

rehdin kentälle ja Kööpenhaminan

kautta Suomeen. Suomessa ei sata-

nut – silloin!

Jorma Vaskelainen

Trondheimin erikoisuus, polkupyörähissi oli remontissa.

Page 32: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

32 Kuntatekni ikka 7/2012

Hallituksen syyskokouksessa hy-väksyttiin yhdistykseen viisi uut-ta jäsentä: Riikka Jääskeläinen ja Vesa Koskikallio Helsingistä, Terhi Leino Tampereelta, Lau-ra Suurjärvi Turusta sekä Petri Juhola Tuusulasta. Henkilöjäsen-määrämme on tällä hetkellä 861. Tämän lisäksi meillä on 19 yhteisö- ja yritysjäsentä.

Kaksikymmentä jäsentä siis puuttuu vielä tavoitteestamme. Toivottavasti ne saadaan hyväksy-tettyä vielä tämän vuoden viimei-sessä hallituksen kokouksessa, jo-ka pidetään joulukuun puolivälis-sä Raisiossa. Tämä vaatii tietysti ennen kaikkea aktiivisuutta jäsen-anomusten suhteen.

Jyväskylän päivien luento- ehdotuksia odotellaanJyväskylän ensi vuoden Kuntatek-niikan päivien teemana on ”Tule-

vaisuuden tekijät”. Aiheen ympä-rille pyritään rakentamaan laaja ja asiapitoinen seminaari. Suuri osa päivien kiinteistä järjestelyistä on jo tehty.

Jännityksellä odotamme, miten runsaasti saamme tammikuun al-kuun mennessä luentoehdotuksia. Näiden pohjalta rakennamme sit-ten lopullisen seminaariohjelman. Esitelmäehdotuksien tiivistelmiä voi lähettää osoitteeseen [email protected] (ks. viereisen sivun Call for Papers).

Toimintastrategia linja- seminaarin aiheenaTämän vuoden linjaseminaarissa käsiteltiin pääasiassa yhdistyksen toimintastrategiaa, joka on päivit-tymässä ja saamassa lihaa luiden ympärille. Kun yhdistys jatkaa toi-mintaansa strategiaan tuoduilla linjauksilla, niin yhdistys missionsa mukaisesti ”edistää alan ammatti-

taitoa ja työskentelee verkostomai-sesti Suomen teknisen perusraken-teen innovatiivisen suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja käytön kehittämiseksi”.

Yhdistyksen toiminnallisena vi-siona on, että ”Suomen kunta-tekniikan osaaminen on maailman kärkeä ja kuntatekniikka toimivana sekä tunnustettuna ydinpalveluna tukee hyvän elämän edellytyksiä”. Yleville lauseille luo pohjaa strate-giaan kirjatut eri osa-alueiden kriit-tiset tekijät, strategiset toimenpi-teet sekä käytännön toimenpiteet ja seuranta.

Yhdistyksen toiminta ammattimaisemmaksiYhdistyksen toiminnassa tullaan todennäköisesti lähivuosien aika-na siirtymään myös ammattimai-sempaan suuntaan. Linjaseminaa-reissa on jo vuosien ajan mietitty ja pohjustettu yhden vakinaisen hen-

kilön palkkaamista yhdistyksen toi-mihenkilöksi.

Liki 900 jäsenen yhdistyksen pyörittäminen talkoovoimalla töi-den ohessa on jo nyt melko vaa-tivaa. Vakituinen henkilö pystyisi tekemään jäsenhankintoja, hoita-maan talousasioita, järjestämään koulutusta, kehittämään julkaisu-toimintaa yms. paljon tehokkaam-min kuin mihin toimihenkilöiden resurssit tällä hetkellä riittävät.

Jos yhdistys aikoo kehittyä mis-sionsa mukaisesti ja saavuttaa visi-onsa, niin tämä kehitysaskel on us-kallettava ottaa. Tämän ratkaisun toteuttamiseksi tarvitaan myös jä-senistöltä aktiivista keskustelua se-kä tukea. Näihin asioihin palataan varmasti viimeistään tulevan ke-vään vuosikokouksessa.

Jyrki Vättö kokousmestari

Linjaseminaareissa on jo vuosia pohjustettu vakinaisen henkilön palkkaamista

SKTY:n toimintaan ammattimaisuutta

Osa SKTY:n hallituksesta ja toimi-henkilöistä osallistui ”kunniavierai-na” Viron yhdistyksen (EKÜ) vuosi-päiville Pärnussa. Kaksipäiväisessä seminaarissa esiteltiin ajankohtais-ta infrarakentamista samalla taval-la kuin omilla Kuntatekniikan päivil-lämme.

Seminaarin avannut Pärnun kau-punginjohtaja Toomas Kivimä-gi sanoi puheessaan osuvasti, että kuntateknikot ovat tärkeässä ase-massa, sillä ihmiset ovat jokapäiväi-sessä elämässään vähintään puolet ajastaan joko suoraan tai epäsuoras-ti kosketuksissa erilaisten infraratkai-sujen kanssa.

Kaupunginjohtajan mukaan Pär-nun infraa suunnitellaan taloudel-lisen kestävyyden ja ylläpidettävyy-den periaatteiden mukaisesti, jotta tehtävät ratkaisut ovat kaupungil-

le taloudellisesti kannattavia. Ura-koinnista hän totesi, että kaupun-gin oman tuotannon kannattaa hoi-taa itse keskusta-alue, sillä siellä tar-vitaan erityistä joustoa erilaisten ti-laisuuksien ja muiden arkipäivää muuttavien tilanteiden vuoksi. Pär-nun esikaupunkialueilla toimivat yk-sityiset urakoitsijat.

Ansioituneille jaettiin kunniamerkkejäViron yhdistys oli teettänyt kymme-nen numeroitua kunniamerkkiä, jot-ka yhdistyksen puheenjohtaja Ain Valdmann jakoi Viron yhdistykses-sä ja kuntatekniikassa ansioituneille henkilöille.

Pinssi numero yksi luovutet-tiin Viron yhdistyksen yli 90-vuoti-aalle jäsenelle Endel Toomojalle. Hän toimi Tallinnan rakennusviras-

Ajankohtaisia luentoja ja juhlavuoden huomionosoituksia

VIRON YHDISTYKSELLÄ 10-VUOTISSEMINAARI PÄRNUSSA

Page 33: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

33Kuntatekni ikka 7/2012

Kuntatekniikan päivät pidetään 16.–18.5.2013 Jyväskylässä 15.–16.5. 2013 järjestettävän Yhdys-kuntatekniikka-näyttelyn yhteydessä. Päivien teemana on Tulevaisuuden tekijät.

Tapahtumassa järjestetään rinnak-kaisluentosarja, ja esitelmien aiheina voivat olla muun muassa

infraomaisuuden hallintaan liittyvät ratkaisut,

yleis- ja hankesuunnitteluratkaisut,rakentaminen,

ylläpito, elinkaariarvioinnit, kehitys- ja toteutushankkeet sekä kaikki muu ajankohtainen kunta-

tekniikkaan liittyvä innovaatio, haas-te tai ongelmanratkaisu. Myös ulkomaan opit ja havainnot ovat tärkeä osa tiedonvaihtoa.

Esitelmäehdotuksia voi lähettää 4.1.2013 mennessä osoitteeseen [email protected] otsikolla ”SKTY2013 esitelmäehdotus” .Ehdotuksien tulee sisältää lyhyt pe-

rusteluteksti (enintään 400 sanaa), esitelmän pitäjän nimi ja yhteystie-dot. Hyväksytyistä esitelmistä pyyde-tään huhtikuussa 2013 artikkeli (enin-tään 5 sivua) sekä viihdyttävä, mutta asiallinen suullinen esiintyminen aiheesta Kuntatekniikan päivillä.

Miksi kaikkien pitäisi lyödä päätä seinään saman asian takia? Tule ja kerro – kollegasi haluavat kuulla ja keskustella ajankohtaisista aiheista Kuntatekniikan päivillä!

Kuntatekniikan päivät 2013Jyväskylä 16.–18.5.2013

Teemana Tulevaisuuden tekijät

Call for Papers

ton johtajana 1952–1983 ja vaikut-ti muutenkin laajasti Tallinnan kun-tatekniikan rakentamiseen.

Pinssi numero kaksi annettiin SKTY:n Dan Långströmille, jon-ka työ Viron yhdistyksen perustami-seksi sekä vuosia kestänyt kiinteä yh-teistyö yhdistysten välillä huomioitiin tyylikkäästi.

Kuntatekniikan saavutus urheilukentälleSeminaarissa palkittiin myös paikal-linen kuntatekniikan saavutus. Titte-lin voitti tänä vuonna Vändran urhei-lukenttä (Vändra Staadion), joka pal-kittiin kunniakirjoin sekä metallisel-la polkupyörän pienoismallilla. En-simmäinen tunnustuspalkinto meni Kohtlajärven leikkipuistolle ja toinen Rakveren uudistetulle lentokentälle.

Perusteluina yhdistys esitti, et-tä kaikki infrahankkeet, jotka mah-dollistavat muun yhteiskunnan kehi-tyksen, ovat käytännöllisesti katsoen

kuntatekniikkaan liittyviä. Lisäksi ha-kemusten ja palkintojen kautta saa-daan tietoa valmistuneista projek-teista, jotka muuten jäisivät pimen-toon suurelta yleisöltä.

SKTY:n näkökulmasta myös Suo-messa kuntatekniikan saavutusta voisi hakea laveampi joukko hank-keita. Hakemuskin on jo eräänlainen saavutus, ja sen pitäisi kuulua jokai-sen kuntatekniikan projektin loppu-vaiheeseen. Lisäksi oman työn he-delmät ja kehittämiskohteet pitäisi esitellä kollegoille.

Viherkoulutuksesta polkupyöräilyynLuennot olivat etupäässä viroksi, mutta seitsemälle suomalaiselle ja yhdelle norjalaiselle oli varta vasten järjestetty simultaanitulkkaus. Luen-toaiheet käsittelivät laajasti niin vi-herkoulutusta, historiallisia hautaus-maita, polkupyöräilyä kuin katujen hoitoa ja rakentamistakin. Ensim-mäisen seminaaripäivän ohjelmaan kuului myös kävelykierros Pärnun keskustassa.

Puiden istuttamisesta pidettiin ansiokas esitelmä kuntatekniikan asiantuntijoille. Esitelmästä tuli hyvin esille, että puiden istuttaminen ei ole

Vaikka syksyisen Pärnun hiek-karannat olivatkin jo autioina, kaupungin keskustassa saat-toi ihailla taidokasta puistora-kentamista ja hulevesien hal-lintaa.

Page 34: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

34 Kuntatekni ikka 7/2012

Årsdagar och seminarierNu på hösten har det varit en hel del årsmöten hos våra sys-terföreningar i Trondheim/Nor-ge, där man samtidigt hade ett NKS-möte, i Ringsted/Danmark samt i Pärnu/Estland.

Eftersom det var ett NKS-möte i Norge samtidigt med NKF:s kongress, så tog Jorma Vaskelainen del i dessa. Väl bemött hade han blivit, som vanligt, i världens vackraste land (min egen kommentar).

I Danmark – där man också blev superbt bemött, hölls allt-så årsdagarna i Ringsted på Själ-land. Danska föreningen hade en utflykt för de andra nordbor-na – till Roskilde. Staden är väl mest känd för sin årliga rockfes-tival, och staden vill därför ock-så presentera sig som en kultur- och designstad.

Området vi besökte var en helt ny stadsdel – ett gammalt industriområde som nu byggs up och om. Några hus var re-dan färdiga och var bebodda,

men det mesta är ännu på kom-mande. Man hade byggt en hel massa saker som var litet annor-lunda. Bland annat så samlar man in dagvattnet i en stor be-tongränna, som slingrar sig som en orm i området – och kan ut-nyttjas som skejting- eller cykel-ramp. Där fanns också ett områ-de för gungor, som när man gungade i dem så började olika neonljus lysa, och musik spela ut från högtalarna mm.

Många av de gamla industri-hallarna fungerade nu som ar-

tistverkstäder, gamla kontor som arkitektbyråer osv.

Intressant att se hur det kommer att se ut om några år. En del av de gamla industribygg-naderna kommer att rivas, men en del kommer att renoveras – och bli kvar.

Till sist kunde man konstate-ra, att lokaltågen i Köpenhamn var enligt min åsikt mycket ljusa och behagliga.

Överraskningar i Estland Till sist Estland, och EKÜ:s möte/

Tanskan yhdistys KTC piti vuosi-kokouksensa ja -seminaarinsa Själ-lannissa pienessä kaupungissa ni-meltä Ringsted. Aika ajoin tuntui taas kerran siltä, että olisi reput-tanut ylioppilaskirjoitusten kuul-lun ymmärtämisen kokeessa, mut-ta kovalla yrityksellä pysyi jotenku-ten kärryillä, kun keskustelun ai-heet olivat tarpeeksi helppoja.

Vieraista pidettiin jälleen hy-vin huolta. Meitä vietiin ekskursi-olle, missä esiteltiin rakenteilla ole-va kaupunginosa viereisessä Ros-kilden kaupungissa. Kyseinen kau-

punkihan on tunnettu jokavuotisis-ta rockfestivaaleistaan, joiden aika-na kaupungin väkiluku tiettävästi kolminkertaistuu.

Roskilde haluaa taidekaupungiksiRoskilde on halunnut profiloitua taidekaupungiksi, ja sinne ollaan rakentamassa taiteeseen ja muo-toiluun perustuvaa kaupunginosaa nimeltä Musicon. Nimen alkuosa tulee festivaalista (Music), ja lop-puosa on lainattu Amerikan Sili-con Valleysta – joten uudesta kau-

Vanhasta teollisuusalueesta rakennetaan taiteen

Roskildeen nousee

Roskilden vanhalle teollisuusalueelle nousevan Musicon Valleyn hulevedet kerätään käärmemäisesti luikertelevaan betonikouruun, joka toimii samalla skeitti- ja pyöräramppina.

pelkästään ”kuoppa maahan ja tö-kätään taimi sinne”. Oikein istutet-tu puu kasvaa elinvoimaisena ja on myös halvempi hoitaa.

Kunnossapito- ja hoitourakoin-nin hankinnan hankaluuksia esitte-li pohjoisen tiepiirin johtaja Kaupo Sirk. Virossa on havahduttu sa-moihin haasteisiin kuin Suomes-sakin: hankinnan keskeytymisris-kit, riittävä tarjouksen laskenta-ai-ka, urakoitsijan laaduntoteutta-missuunnitelma, kuntoinventoin-nit, aliurakoinnin vakuudet ja riskit sekä valvontaan ja työn onnistumi-sen raportointiin panostaminen.

Urakoinnin näkökulmasta pi-dettiin myös erinomainen esitys. Käytännössä ongelmat ovat tutun- oloisia: vastuurajojen suuri määrä, hankintojen vanhanaikaiset vaati-mukset, suuri urakkakoko ei mah-dollista uusien tulokkaiden mark-kinoille pääsyä, kaupunkia ei ole suunniteltu koneellisesti jatkuvana hoidettavaksi jne.

Saksalainen pyörätie- suunnittelu esilläSeminaarissa oli kaksi ulkomais-ta esitelmöitsijää. Professori Bert Leerkamp esitteli Saksan pyöräi-lyn edistämistä ja toinen tämän artikkelin kirjoittajista esitteli Suo-men hankintakriteerejä ja -käytän-töjä.

Saksa on lähtenyt hyvin insi-nöörimäisesti edistämään kestä-vän liikkumisen uinuvaa mahdol-lisuutta. Professori Leerkamp esit-teli suunnittelun periaatteita, uut-ta pyöräilyn ”moottoritietä” Duis-burgista Hammiin sekä hyviä ja huonoja suunnitteluratkaisuja.

Turvallisena ratkaisuna hän toi esille sen, että pyöräkaista tai -tie

vaativat molemmille puolille reilun puolen metrin turva-alueen, joka käytännössä tarkoittaa vähintään kahden metrin levyistä aluetta yh-delle kaistalle tai kolmen metrin le-vyistä aluetta kaksikaistaiselle pyö-räväylälle. Tila hänen mukaansa löytyy useimmilta kaduilta – täytyy vain päättää, keneltä se on pois.

Leerkamp esitteli myös ”pyö-räkatua”, jossa autoliikenne on alimmassa asemassa. Voisi toimia myös Suomessa asuntokaduilla. Kun professorilta kysyttiin pyöräi-lystä talvella, hän totesi, että pyö-rätiet toimivat lumitilana silloin, kun lunta on.

EU-tukea Viron pyöräteiden rakentamiseenKevyenliikenteen väylien kehittä-miseen satsataan myös Virossa paljon. Professori Dago Antov pi-ti esitelmän pyöräilyn edistämises-sä huomioon otettavista asioista. Virossa pyöräilyn osuus on noin 1 prosentti liikenteestä. Yhtenä suu-rimmista haasteista professori An-tov näki pyöräpysäköinnin järjestä-misen ja sen, että pyöräväylät pitää suunnitella hyvin erilaisille tarpeille: ”vanhoille ja hurjastelijoille”.

Pyöräteiden rakentamiseen monet Viron kunnat olivat saaneet melkoisen potin EU-tukirahaa. SKTY:n edustajien kesken mietit-tiin, miten myös Suomeen saatai-siin EU-tukia. Voisiko SKTY:n jäse-nistö esimerkiksi muodostaa tuki-ryhmän, joka lähtisi ohjeistamaan ja jalkauttamaan rahoituksen ha-kemista?

Ville AlatyppöJyrki Vättö

Page 35: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

35Kuntatekni ikka 7/2012

SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/OrdförandeJorma VaskelainenLahden kaupunki, kunnallistekniikkaPL 126, 15141 Lahtipuh. 03 8142425, 050 [email protected]

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeHannu VirtasaloHelsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARAPL 1570, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 31038806, 050 [email protected]

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeHeikki LonkaInsinööritoimisto Olof Granlund OyMalminkaari 21, 00700 Helsinkipuh. 050 [email protected]

Muut jäsenet

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikkaPL 233, 40101 Jyväskyläpuh. 014 2665137, 050 [email protected]

Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 4343409, 044 7971252 [email protected]

Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 83924438, 050 5592082 [email protected]

Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 4594601, 040 5419576 [email protected]

Päivi Ahlroos, Sito Finland Oy Tietäjäntie 14, 02130 Espoo puh. 020 7476185, 040 4824962 [email protected]

Jere Klami, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, 90015 Oulun kaupunki puh. 044 7032412 [email protected]

årsdagarna i Pärnu. Pärnu är ju en vacker liten (sommar)stad vid Riga-viken, och även om de flesta turis-terna var borta, så var staden ändå också fin. Har du aldrig varit där, så rekommenderar jag stället.

Den estniska föreningen fyll-de 10 år ifjol, och det till ära, så delade de nu ut de första heders-medlemskapen – och numrerade dem. Nummer ett blev en nume-ra 90-årig legend, men inte nog med det – esterna kan överraska (totalt). Som EKÜ:s hedersmedlem nummer 2 utropades JAG !!! – fö-

re nummer trean, som har grun-dat föreningen och fungerat som ordförande sen dess – nämligen Ain Valdmann. Personligen så tog jag detta som en väldigt stor ära, och om nån i Estland läser det här (på svenska), så tusen tack – än en gång!

Förändringar inom FKTFMedan vi var i Estland, så höll FKTF också ett styrelsemöte och linjese-minarium, och bägge två var verkli-gen lyckade. Vi bearbetade vår nya strategi – började lägga kött kring

benen, och mycket annat till. Före nästa möte kommer vi att i arbets-grupper planera samt vidareut-veckla verksamheten, och i årets sista möte i december i Reso så fortsätter vi med detta arbete.

Som mål är, att vi vill att före-ningen skall bli ännu mera profes-sionell... som första märken av det-ta ser man ju nu redan, att vi har gått ut med ”Call for Papers”, för att göra nästa årsdagar och före-läsningar ännu bättre. Samtidigt kommer vi ju att ha parallella fö-reläsningar, så att så många som

möjligt alltid hittar någonting int-ressant och utbildande att gå och lyssna på.

Men jag lovar – det här är ba-ra en början till allt vi kommer att förbättra inom föreningen. Vi kom-mer att informera mer om det he-la, så fort vi får någonting konkret till stånd.

I väntan på nästa vår (jag är inte världens största vän av vintern)

Dan-H. Långström

ja muotoilun kaupunginosa

Musicon Valley

pungiosasta tuli kätevästi Musi-con Valley.

Musicon Valleyssa vasta suun-nitellaan ja rakennetaan. Ensim-mäisissä taloissa tosin jo asu-taan, mutta suurin osa aluees-ta on vielä vanhaa teollisuusalu-etta. Vanhoissa teollisuushalleis-sa on tällä hetkellä taiteilijapajo-ja ja gallerioita ja konttoriraken-nuksissa arkkitehtitoimistoja yms. Osa näistä kunnostetaan ja säily-tetään – tosin ei kaikkia.

Käärmemäinen hulevesikouruAlueella hulevedet kerätään avo-naiseen betonikouruun, josta on tehty skeitti- ja pyöräramppeja. Betonirakenne kiertelee jättimäi-sen käärmeen lailla ympäri aluetta.

Isännät väittivät vielä, et-tä skeittausta haittaavan veden määrä on vähäinen, mutta kaato-sateitten jälkeen kourussa voi kui-tenkin olla jonkin verran vettä.

Aurinkokennopuissa voi ladata kännykänJoka puolella oli taidetta ja kai-kennäköisiin aktiviteetteihin liit-tyviä erikoisuuksia, modernin ja

taiteellisen näköisiä leikkipuistoja ynnä muuta.

”Aurinkopuut” olivat myös mielenkiintoisia. Aurinkokenno-puissa voi ladata puhelimiaan. Mielenkiintoista nähdä, min-kä näköinen alue on muutaman vuoden kuluttua.

Lopuksi voisi mainita, että paikallisjunat Kööpenhaminassa ovat todella valoisia ja ilmavia. La-siset väliseinät pitävät tästä huo-len – mukavantuntuisia, etten sa-noisi.

Dan-H. Långströmtoiminnanjohtaja

Lasisten väliseinien ansiosta Kööpenhaminan paikallisjunat ovat valoisia ja ilmavia.

”Aurinkokennopuu” eli solar tree kehottaa: ”Charge your phone here!”

Page 36: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

36 Kuntatekni ikka 7/2012

Verkostosaneerauksen haasteet esillä Hämeen- linnan koulutuspäivillä

Kuntien PutkimestaritKuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalais-ten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammatti-taidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83.

Yhteystiedot:Puheenjohtaja Sami Sillstén, s-posti: [email protected] puh. 050 466 9114Sihteeri, s-posti: [email protected]

Kuntien Putkimestarit ry:n 37. koulutus- ja neuvottelupäivät pidettiin Hämeenlinnassa 10.–12.10. Hotelli Aulangossa kokoontui tällä ker-taa lähes 150 yhdistyksen jäsentä. Yhdistyksen koulutuspäivien historiassa tämä oli kolmas ker-ta Hämeenlinnassa. Perinteiset koulutus- ja neu-vottelupäivät järjestettiin ensimmäisen kerran 1975. Vuodesta 1977 yhdistys on kokoontunut koulutus- ja neuvottelupäiville joka syksy.

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo toivot-ti yhdistyksen tervetulleeksi Hämeenlinnaan. Isosuo on toiminut myös Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n (HS-Vesi) hallituksessa yhtiön perusta-misesta lähtien. Hän painotti vesihuollon tär- keyttä yhtenä yhteiskunnan kriittisistä toimin-noista ja toivoi, että tulevilla koulutuspäivillä yh-distys keskittyisi ennakoivaan viestintään vesi-huollon poikkeustilanteissa. Käytäväkeskuste-luissa jäsenistö oli samaa mieltä, eli tästä tulem-me viimeistään ensi syksynä keskustelemaan ja vertailemaan käytäntöjä.

HS-Vesi investoi yhteysjohtoihin 14 miljoonaa euroaHS-Veden toimitusjohtaja Timo Heinonen kertoi seudullisen vesihuoltolaitoksen terveisiä. Pienempi-en vesilaitosten yhdistäminen on omalla tavallaan tuonut vakautta vedenjakeluun. HS-Veden toimialu-eella on nyt 12 talousveden käsittelylaitosta tai va-ralaitosta. Yhteysjohtojen valmistumisen jälkeen ve-denjakelu varmistuu huomattavasti. HS-Vesi tulee investoimaan yhteysjohtoihin lähivuosina 14 miljoo-naa euroa.

Viemäröinnin osalta seudullinen toimija tulee väistämättä huomaamaan, että viemäröinti on kui-tenkin taloudellisinta keskittää eli siirtolinjoja kan-nattaa rakentaa. HS-Vesi sekä toimialueen asiakkaat ovat onnekkaassa asemassa, sillä alueella on paljon hyvää harjuvettä. Toisaalta harjuja tulee myös aktii-visesti suojella, ettei tilanne muutu peruuntumatto-masti.

Timo Heinonen kertoi lisäksi, miten haasteelli-seksi verkostosaneeraus on todettu myös HS-Vedes-sä. Omien määritysten mukaan verkoston ikä ei sai-si ylittää 50 vuotta. HS-Vedessä tämä tarkoittaisi ny-kyisen 2,7 miljoonan saneerausbudjetin kasvatta-mista 3,8 miljoonaan vuonna 2016 eli lähes 30 pro-sentin nousua.

HSY kehittää verkostosaneerausta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän projektipäällikkö Raisa Kyrönseppä kertoi HSY:n VESA-projektista, jossa etsittiin vastausta kysymyk-seen, miksi saneeraamme verkostoja. Perustieto-na oli, että vuodessa pitäisi saneerata 100 kilomet-riä verkostoja mutta tällä hetkellä saneerataan vain 35 kilometriä vuosittain. Siitä ainoastaan kolmasosa on vesijohtoja.

Saneerausmäärät ovat merkittävästi kasvaneet, mutta tämä on näkynyt ainoastaan investointibud-jetin kasvussa, ei henkilöresursseissa. Tällä hetkel-lä HSY:n verkostosaneerausbudjetti on 22 miljoo-naa euroa, josta 10 miljoonaa on kadunparannus-projekteissa.

VVY:n kehittämisohjelmassa on juuri todet-tu, että kansallisten saneerausvolyymien tulisi olla 1,5–3-kertaisia nykyiseen nähden.

VESA-projektissa löydettiin seuraavia saneeraus- prosessin pullonkauloja:

Rahoituksen riittämättömyysOsaamisen puute sekä saneerauksen suunnitte-

lussa että toteutuksessa

Puheenjohtaja Sami Sillstén menossa avaamaan koulutus-päiviä.

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo toivotti putkimestarit tervetulleiksi Hämeenlinnaan.

Page 37: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

37Kuntatekni ikka 7/2012

Kuntotietojen puutteellisuus etenkin vesijohdoista

Yhteistyön kankeus kunnan katuyksikön kanssa

Kokonaispalvelumallin puuttuminen saneerauksen toteutuksessa

Tiedotuksen ja viestinnän vähäisyysKyrönseppä kertoi myös havainnoista,

jotka olivat organisaation sisällä herättäneet voimakasta keskustelua. Putkirikkojen hallin-ta on saneerauksessa tärkeää, mutta itse asi-assa vuotokorjaus on niin halpaa, ettei sillä voi perustella saneerausta! Vuodosta aiheu-tuvilla riskeillä – sekä henkilö- sekä taloudel-lisilla riskeillä – voidaan kuitenkin perustel-la saneerausta. Myös viemärisaneerauksessa riskienhallinta on tärkeintä. Tosin suuri mää-rä vuotavia viemäreitä voi nostaa pumppaus-kustannukset niin suuriksi, että saneeraus on perusteltua.

Saneerauksen onnistumista varten oli eräässä saneerauskohteessa toteutettu muun muassa systemaattista sameusmitta-usta ennen saneerausta ja tarkoitus on sa-neerauksen jälkeen mitata uudelleen. Mie-lenkiintoisempaa oli kuitenkin ollut alueen asiakaskyselyn tulos. Ennen toteutusta oli mittauksissa todettu veden olleen selkeästi sameampaa kuin ohjeet sallivat, mutta asiak-kaiden mielestä veden laadussa ei ollut huo-mautettavaa!

Huomiota henkilöstöön muutostilanteissaTimo Heinonen kertoi HS-Veden havainnois-ta kuntaliitoksissa ja kuntayhtymiä muodos-tettaessa. Henkilöstön osalta kyseessä on ai-na muutostilanteesta, ja näiden tilanteiden hallintaan on olemassa erilaisia oppaita ja ohjeita. Palkkaus on merkittävä kysymys yh-distymisissä, ja niiden yhteensovittamisel-le on aina laadittava aikataulu. Auki olevat palkka-asiat vaivaavat henkilöstöä ja estävät aitoa yhdistymistä.

Vesihuollon osalta on muutostilanteis-sa aina varmistettava varallaolo ja sen toi-mivuus kaikissa tilanteissa. Yhteistyökump-paneiden koulutustakaan ei saa unohtaa. Omistajakunnat ja niiden laitokset ovat edel-leen tärkeitä yhteistyökumppaneita, mut-

ta uuden organisaation toimintatavat yhte-näistyvät eli väistämättä muuttuvat, ja tä-mä edellyttää yhteistyökumppaneiden kou-lutusta.

Muutostilanteiden henkilöstöhallinnas-sa auttaa työntekijästatuksen korottaminen ylöspäin. Henkilöstön täytyy tuntea itsensä tärkeäksi. Timo Heinonen kiteytti yhdistymis-ten kriittiset pisteet kolmeen asiaan: henki-löstö, henkilöstö ja henkilöstö.

Heinonen muistutti osallistujia Kuntien Putkimestariyhdistyksen tärkeydestä. Aktiivi-henkilöstön vähentyessä ammattilaisverkostot ovat korvaamattoman tärkeitä. Kunnallisel-la vesihuoltoalalla toimijoilla on yksi ylivoimai-nen vahvuus – me emme kilpaile keskenäm-me! Siksi verkostot ovat meille tärkeitä ja voi-vat tarjota merkittävää hyötyä työelämässä.

Hulevesiopas hyötykäyttöönTampereen Veden suunnittelupäällikkö Heidi Rauhamäki kertoi uudesta hulevesioppaas-ta. Oppaan laatimisen perusteina ovat olleet muun muassa Ilmatieteenlaitoksen havain-not: vuotuinen sademäärä on kasvanut edel-lisestä ohjeistuksesta 19 prosenttia ja suurin vuorokautinen sademäärä 20 prosenttia. Li-säksi on havaittu sateiden keskittyvän talvi-kauteen.

Opas on laadittu palvelemaan kuntia, aluehallintoa, valtiota, kiinteistöjä ja yksityis-sektoria. Oppaassa on myös osio hulevesijär-jestelmien kunnossapidosta. Hulevesijärjeste-lyjen hoitaminen osana kaavoitusta ja raken-tamista on halvempaa kuin pelkän poisjohta-mista varten rakennettavan suuren putkiver-kon rakentaminen. Hulevesijärjestelyjen mer-kitys on kasvamassa. Tampereella suunnitel-laan jopa hulevesilaitoksen perustamista.

Hulevesiopas löytyy osoitteesta www.kunnat.net kirjoittamalla hakukenttään ”Hu-levesiopas”.

Turussa ePalaute-järjestelmäTurun vesilaitoksen vesihuoltoinsinööri An-ders Öström kertoi kaupungin yhteisestä pa-lautejärjestelmästä. Järjestelmä on rakennet-tu niin, että palaute ohjautuu lopuksi suun-nitteluun ja päätöksentekoon toiminnan ke-hittämiseksi. Turussa on käytössä ns. ePalau-

te-järjestelmä, jota Öström esitteli osallistujil-le. Karttapohjaiseen järjestelmään on tulossa mobiilisovellus.

Hallitukseen kaivataan vahvistustaYhdistyksen virallinen syyskokous pidettiin torstaina 11.10. Yhdistyksen puheenjohta-jaksi vuodelle 2012 valittiin edelleen istuva puheenjohtaja. Kiitän osallistujia luottamuk-sesta! Anders Öström ja Timo Kattilamäki luopuivat hallituspaikoistaan. Hallituksen uu-siksi jäseniksi valittiin Kim Westerholm HS-Vedestä ja Kimmo Kiviranta Turun vesilai-tokselta, mutta kokous ei löytänyt kolmatta uutta hallitusedustajaa. Kokouksessa sovit-tiin, että hallitus etsii uuden edustajan joko kevään tai ensi syksyn kokoukseen. Innok-kaat voivat ilmoittautua puheenjohtajalle!

Ilmoitusasioina kerrottiin, että yhdistyk-sen sihteeri on vaihtunut. Markku Ala-Kih-niä HSY:stä on valittu yhdistyksen uudeksi sihteeriksi Öströmin tilalle. Lisäksi yhteisöjä-senet valitsivat uudeksi hallitusedustajakseen Jaani Rantalan Uponor Oyj:stä Jan Stenma-nin luovuttua hallituspaikastaan.

Tiimissä olemme kaikki samalla tasollaKoulutuspäivät päättyivät Tom Pöystin lu-entoon perjantaiaamuna. Pöysti piti kahden tunnin riemastuttavan esitelmän mielen eli itsetunnon vaikutuksesta elämäämme. Mieli vaikuttaa koko elämäämme, ja katkeruus on se kaikkein tappavin tauti. Miksi kiroamme aura-autoja edessämme, vaikka ne tekevät sitä tietä meille!

Pöystin kokemusten ja näkemysten mu-kaan tiimi on tehokkain tapa tehdä töitä, kunhan muistamme, että tiimissä olemme kaikki samalla tasolla. Juuri niin kuin yhdis-tyksessä olemme ja toimimme!

Yhdistys haluaa kiittää pitkäaikaisia aktii-vijäseniään ansiokkaasta palveluksesta yhdis-tyksen puolesta.

Arvoisat jäsenet, Kuopiossa nähdään lokakuussa 2013!

Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi

Sami Sillstén puheenjohtaja

Veljesillallisella tavattiin vanhoja tuttuja, uusia putkimestareita sekä yhteistyökumppaneita.

Page 38: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

38 Kuntatekni ikka 7/2012

Uimahallien ja kylpylöiden laadusta käydään jatku-vaa keskustelua, samoin laadun parantamisesta. Laatu-han muodostuu niin suunnittelusta, rakentamisesta kuin ylläpidostakin. Hallit ovat käyttölaitoksia. Niiden tulee kestää kulutusta, ja niiden tarkoituksena on olla turvallisia ja viihtyisiä. Tämä asettaakin haasteita laitos-ten omistajille.

Hygieniaturvallisuus on viime aikoina saanut ansait-semaansa huomiota. Halleissa ei kuitenkaan ole mi-tään yhtä syytä, joka johtaisi huonoon hygieniatasoon. Tärkeimmät alueet hallien hygieniassa ovat vesi ja lat-tioiden toimivuus. Ei sovi unohtaa myöskään uimarin omaa hygieniakäyttäytymistä. Kunnollinen peseytymi-nen ennen altaaseen menoa takaa sen, että altaan vesi pysyy siltä osin hyvässä kunnossa.

Rakentamisen laadusta puhutaan kyllä paljon, mut-ta mitään ei tunnu tapahtuvan. Ohjeistus on suhteelli-sen hyvällä pohjalla, mutta rakennuttajat ja rakentajat eivät riittävästi panosta siihen, että laatu paranisi. Pitäi-sikö niin rakennuttajien kuin tekijöidenkin koulutusta parantaa, vai onko suurin syy hankintalainsäädännön ohjeistuksissa?

Urakoitsijoiden yhteistyön heikkous näkyy myös va-litettavan usein työmailla. Nykyinen rakentaminen vaa-tii huomattavasti enemmän kokonaisuuksien hallin-taa kuin aikaisemmin. Etenkin uimahallien ja kylpylöi-den tapaisissa erikoiskohteissa kokonaisuuden hallinta korostuu.

Uktyltä avoin kirje laadun parantamiseksiYhdistyksemme on laittanut oman kortensa kekoon lä-hettämällä julkisuuteen avoimen kirjeen, jossa yritäm-me vaikuttaa kolmeen erittäin tärkeään asiaan laadun parantamiseksi halleissa:

Märkien tilojen lattiakallistukset ei saa muodostua lammikoita (nollatoleranssi).

Lattiamateriaalien väärä valinta lattiat ovat liukkaita tai repivät jalkapohjia.

Saunojen klinkkeripintaiset lauteet ovat erittäin vaarallisia ja epämiellyttäviä käyttää etenkin vanhuksille ja huonojalkaisille.

Se, miten tällainen avoin kirje tulee julkisuuteen ja puree kenttään, nähdään myöhemmin. Yhdistykses-sämme todettiin, että jotain pitää tehdä laadun paran-tamiseksi. Katsotaan, tehoaako tämä tapa.

Uusia selvityksiä käynnistynytSyksyllä on lähtenyt pari uutta selvitystä OKM:n tuella käyntiin. Niissä Uktykin on taustalla mukana. Toinen on Uimahallien ja kylpylöiden laatoitusopas, jonka tekijöi-nä on Vahanen-yhtiöiden johdolla maan parhaita am-mattilaisia. Oppaan odotetaan tuovan selvää parannus-

ta laatoituksiin halleissa.Toinen tutkimus, jota tekee Tampereen teknillinen

yliopisto, on jatkoa aikaisemmin tehtyyn liukkaustutki-mukseen. Siinä selvitetään eri mittauslaitteiston yhteen-sopivuutta ja liukkausarvojen määrittämistä. Liukkaus-tutkimuksen kitkan raja-arvot hyvälle lattialle ovat 0,7:n ja 0,8:n välillä.

Saksan-matkan antia tulossa nettisivuillemmeLokakuun alussa matkasi 20 Uktyn opinhaluista jäsen-tä koulutus- ja messumatkalle Saksaan Neu-Ulmiin ja Stuttgartiin, missä pidettiin InterBad-messut. Neu-Ul-missa tutustuttiin Donaubad Wonnemarin uimalaitok-seen. Samassa yhteydessä oli myös jäähalli, jonka tuot-tamaa energiaa hyödynnettiin uimalaitoksessa.

InterBad-messujen lisäksi tutustuttiin kahteen Stutt-gartin kylpylään, joista toinen oli vanhempi ja toinen uudempi. Uudempi oli tarkoitettu etupäässä aikuisvä-estön rentoutumispaikaksi, ja sen erikoisuutena oli 10 erillistä saunaa. Matkakertomuksen tulemme laitta-maan aikanaan kotisivuillemme. Siellä voi tarkemmin tutustua matkan antiin.

Yllätysohjelma uimahalli- ja kylpyläpäivilläTätä lukiessanne olette jo saaneet 2013 uimahalli- ja kylpyläpäivien esitteet, ohjelman ja ilmoittautumislo-makkeet. Niistä huomaatte, että ohjelma on jälleen kerran hyvin monipuolinen. Kannattaa ilmoittautua päi-ville mahdollisimman nopeasti, että pääsee mukaan. Osanottajamäärä on rajallinen, ja paikat täytetään il-moittautumisjärjestyksessä. 20-vuotisen toiminnan kun-niaksi järjestäjät ovat valmistautuneet yllätysohjelmaan, joten toimi nopeasti.

Lopuksi haluan vielä muistuttaa niitä jäseniä, jotka eivät ole muistaneet velvoitettaan yhdistystämme koh-taan: jäsenmaksu tulisi maksaa. Tietojemme mukaan on vielä muutamia, jotka eivät ole asiaa hoitaneet. Muistathan, että vuodenvaihteessa hallitus poistaa jä-senluettelosta jäsenet, jotka ovat jättäneet jäsenmak-sunsa maksamatta.

Pikkujoulua odotellessa,terveisin

Uktyltä julkisuuteen kolme teesiä laadun parantamiseksi halleissa

www.ukty.fi

Yhteystiedot

Internet: www.ukty.fi

s-posti: [email protected]

Yhdistyksen puheenjohtaja

Pertti Kärpänen

[email protected]

puh. 0400 205 296

Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Jukka Vienonen

[email protected]

puh. 044 502 0120

Yhdistyksen sihteeri

Tapio Ala-Peijari

[email protected]

puh. 040 829 0068

Uimahalli- ja kylpylä-tekninen yhdistys Ukty

Yhdistyksen tarkoitukse-

na on kehittää ja ylläpitää

Suomen uimaloiden, uimahal-

lien ja kylpylöiden toiminnal-

lista ja teknistä tasoa ja

toimia alan keskustelufooru-

mina. Yhdistyksen tärkeimpiä

toimintamuotoja ovat vuosit-

taisen koulutus- ja keskuste-

lutilaisuuden (Uimahalli- ja

kylpyläpäivät) järjestäminen,

jäsenistölle tarkoitetut kes-

kustelu- ja koulutustilaisuu-

det sekä hallituksen työsken-

tely. Yhdistyksessä on jäseniä

noin 140.

Pertti Kärpänenpuheenjohtaja

Page 39: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA
Page 40: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

40 Kuntatekni ikka 7/2012

Sekä vanhat osakkaat että

Akaa näkevät laajenemisen tar-

joamat hyödyt. Uuden osakkaan

myötä vauhdittui yhtiön histori-

an suurimman investoinnin val-

mistelu, kun Akaan Toijalan ja

Hämeenlinnan välisen siirtolin-

jan suunnittelu pyörähti käyntiin.

Tämän vuoden lopulla on määrä

valmistua rakennussuunnitelmat

HS-Vesi laajeni yli maakuntarajan

linjan eteläosasta Hämeenlinnas-

ta Iittalaan. Kuokan pitäisi upo-

ta maahan ensi keväänä lumien

sulaessa ja veden Hämeenlinnas-

ta Toijalaan odotetaan virtaavan

uutta putkea pitkin vuoden 2014

loppupuolella.

– Keskeisenä perusteena

hankkeen käynnistämiselle on ol-

lut parempilaatuisen talousveden

saaminen Akaaseen. Matkan var-

rella oleva Iittalan taajama saa sa-

malla toisen vesilähteen, HS-Ve-

den kehityspäällikkö Jukka San-delin kertoo.

Hankkeessa rakennetaan myös

siirtoviemäri, jolla optimoidaan

HS-Veden toimialueen jäteveden

puhdistuskapasiteettia. Kalvolas-

sa olevan jätevedenpuhdistamon

ympäristölupa päättyy ja pääosin

jätevedet johdetaan jatkossa jo-

kunen vuosi sitten saneeratulle

Akaan Toijalan puhdistamolle.

– Osalle matkaa rakennetaan

myös raakavesijohtoa, jotta Iitta-

lan taajamaan saadaan uutta raa-

kavettä.

Akaan vesihuoltoon varmuuttaAkaa ottaa tällä hetkellä vettä

Valkeakosken Mallasvedestä jo

parikymmentä vuotta sitten to-

teutetun VaToViLe-linjan kautta

(Valkeakoski-Toijala-Viiala-Lem-

päälä). Akaan tavoitteena on jat-

kossa käyttää pääasiallisesti Hä-

meenlinnasta ja Hattulasta saa-

tavaa vettä.

– Luonnollisesti se vaatii neu-

vottelut nykyisen vedentoimitus-

sopimuksen muiden osapuolten

kanssa, eikä venttiiliä Valkeakos-

ken suuntaan ole tarkoitus pääs-

tää ruostumaan, Sandelin va-

kuuttaa.

14 miljoonan euron siirtolinjojen rakentaminen alkaa ensi keväänäVuonna 2001 kuntien yhteisenä täyden palvelun vesihuoltoyhtiönä toimin-tansa aloittanut Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy (HS-Vesi) laajeni vuoden alussa Pirkanmaan puolelle, kun Akaan kaupunki liittyi yhtiön osakkaaksi. Hämeenlinnan seudun kuntaliitosten myötä uuden Hämeenlinnan ja Hat-tulan kahden kunnan yhtiö sai paitsi yli 3 900 liittynyttä kiinteistöä uusiksi asiakkaiksi, myös lähes 500 kilometriä vesijohtoja sekä jäte- ja hulevesivie-märeitä. TEKSTI Paavo Taipale

HS-Veden vuonna 2007 valmistunut toimitalo on Paroistentiellä Hämeenlinnassa. Etualalla Hämeenlinnan vesilaitoksen ensimmäisen vedenottamon entisöity pumppukoppi sadan vuoden takaa.

Seppo Isosalo

Page 41: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

41

VESIHUOLTO

Kuntatekni ikka 7/2012

Uusi linja tarjoaa myös eräille

Valkeakosken reuna-alueen taa-

jamille mahdollisuuden liittymi-

seen, mutta se ei toimi Valkeakos-

ken varavesilähteenä. Tämä olisi

edellyttänyt selvästi suurempaa

putkikokoa.

Akaan on ollut tarkoitus saa-

da vettä Tampereen seudun Tava-

se-tekopohjavesihankkeen myö-

tä pohjoisesta. Tuo hanke on va-

lituskierteen vuoksi viivästynyt,

eikä se Sandelinin mukaan to-

teutuessaankaan tarjoaisi toista

vesilähdettä, sillä Tavasen teko-

pohjavesi virtaisi samassa put-

kessa kuin Akaan nykyisin käyt-

tämä vesi.

– Tämä tosiasia osaltaan edes-

auttoi myös Akaan liittymistä

HS-Veden osakkaaksi.

Rahoitustukea Akaasta ja valtioltaPirkanmaan ely-keskus on va-

rannut hankkeelle 1,3 miljoo-

nan euron tuen maa- ja metsäta-

lousministeriön vesihuollon tu-

kemiseen tarkoitetuista varoista.

Akaan kaupunki puolestaan ra-

hoittaa hanketta erikseen noin

kahdella ja puolella miljoonalla.

Tuesta laadittiin erillinen sopi-

mus, kun Akaa liittyi HS-Veden

osakkaaksi.

– Tämä on selvästi HS-Veden

historian suurin investointi, jon-

ka takaisinmaksuaika on pitkä.

Hanke yli kaksinkertaistaa yhti-

ön vuotuisen investointitason pa-

HS-Veden kehityspäällikkö Jukka Sandelin aistii historian siipien havinaa yhtiön toimitalon sisääntulo-aulaa vartioivan yli 100-vuotiaan mäntäpumpun äärellä.

Paavo Taipale

www.avanttecno.com

Ylötie 133470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 347 8800

Mallivalikoimaalkaen:

10.593 € alv 0%.

Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty, mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.

Yksi kone, monta työtä Avant 52818.950 alv 0%

2012 Syyskampanja

Sisältää työtehopaketin:Teleskooppipuomi, puomin vakaaja, lohkolämmitin,

ajon vapautus venttiili, työvalosarjaKampanja aika 11.10. - 31.12.2012

Page 42: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

42 Kuntatekni ikka 7/2012

riksi vuodeksi. Osapuolet pitivät

perusteltuna kaupungin erillisra-

hoitusta, jotta hankkeen toteutus

varmistuisi, Jukka Sandelin huo-

mauttaa.

Vesimaksuihin aiheutuvis-

ta korotuspaineista ei ole juu-

ri keskusteltu, koska uuden

linjan myötä ostoveden tarve

Valkeakoskelta poistuu. Hank-

keen edut nähdään linjan mo-

lemmissa päissä.

Molemmilta osapuolilta lisäarvoa yhteistyöhönToijalan puhdistamo Akaassa sa-

neerattiin reilut viisi vuotta sitten

ja se vastaa jatkossa neljän taaja-

man jätevesien puhdistamises-

ta. Akaan vesijohtoverkostoja on

myös viime vuosina saneerattu

kohtalaisesti. Tämä helpotti neu-

votteluja yhtiön osakkuudesta.

– Hämeenlinnalla sattui ole-

maan hyvää vettä tarjolla ja

Akaassa puhdistamokapasiteet-

tia vapaana saneerauksen jäl-

keen. Lähtökohta yhteistyön tii-

vistämisneuvotteluille oli hyvä.

Nyt Hämeenlinnan puhdistamol-

la on edelleen kapasiteettia kau-

pungin kasvua varten.

Akaassa verkostosaneeraus-

ten jälkeen esimerkiksi laskutta-

mattoman veden osuus on laske-

nut neljässä vuodessa yli 25 pro-

sentista 15 prosentin tienoille.

Hämeenlinnassa osuus on ollut

15-20 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan Sandelin ar-

vioi Akaan liittymisen HS-Veden

osakkaaksi ja uuden johtolinjan

suunnittelun sujuneen odotettua

paremmin.

– Johtolinjan varrella on puo-

lisentoistasataa maanomistajaa,

joiden kanssa linjauksesta ja ra-

kennustyönaikaisista järjestelyis-

tä on neuvoteltu. Erään pehmei-

kön edellyttämä lähes miljoonan

euron tuentaratkaisu kilometrin

matkalle vältettiin muuttamalla

linjausta. Linjalle osuu myös yk-

si neljän kilometrin vesistöalitus

Iittalan pohjoispuolella, Sandelin

selostaa.

Kaikki seudun kunnat pitävät

valittua linjausta Mt 130:n vieres-

Edustajakseen yhtiön halli-

tukseen kaupunki valitsi teknii-

kan lisensiaatti Saila Kallioisen

(sd.), joka on pitkän linjan akaa-

lainen kuntapoliitikko. Kalliois-

ta voi pitää täsmävalintana ve-

sihuoltoyhtiön hallitukseen, sil-

lä hänellä on parinkymmenen

vuoden kuntapoliitikkokoke-

muksen lisäksi vankka vesihuol-

toalan ammattiosaaminen. Päivä-

työnään Kallioinen hoitaa kehit-

tämispäällikön virkaa Tampereen

teknillisen yliopiston kemian ja

biotekniikan laitoksella.

Akaalla on viime vuosilta taka-

naan kaksi eri kuntaliitosta. Mo-

lemmat tehtiin kesken vaalikau-

den. Vuonna 2007 Toijala ja Viiala

lakkautettiin ja muodostettiin uusi

Akaan kaupunki. Vuonna 2011 Kyl-

mäkosken kunta liittyi Akaaseen.

Selvitysten suosta yhtiön osakkaaksiVuosituhannen alkuvuosina Akaas-

sa ja sen edeltäjissä Toijalassa ja Vii-

alassa tehtiin useita selvityksiä, jois-

sa oli esillä myös entistä tiiviimpi

vesihuoltoyhteistyö Valkeakosken

kanssa. Ne kuitenkin kariutuivat

Saila Kallioinen

Akaa lähHS-Vede

sä oikeana ja katsovat sen tarjo-

avan hyvät mahdollisuudet myös

elinkeinojen kehittymiseen. Hä-

meenlinna-Iittala –osuuden tar-

kesuunnittelun on määrä valmis-

tua marraskuun alkuun mennes-

sä. Tarjouskilpailu tämän osuu-

den rakentamisesta järjestettä-

neen heti alkuvuodesta 2013.

Kaivamaan on tarkoitus päästä

keväällä.

– wHankkeen koko ylittää jul-

kisten hankintojen EU-kynnysar-

von. Linjaa rakennetaan maata-

lous- ja metsäalueilla, jotka aihe-

uttavat aina jonkinlaista sovitte-

lua rakentamisen aikana. Hanke

on alustavasti päätetty jakaa nel-

jään osaurakkaan, jotka ovat suu-

rin piirtein yhtä suuria.

Modernia tekniikkaa hank-

keessa edustaa osa jätevesi-

pumppaamoista, jotka ovat

niin sanottuja hybridipump-

paamoja. Ne toimivat saman-

aikaisesti sekä paineenkorotus-

pumppaamona että perinteise-

nä säiliöllä varustettuna pump-

paamona.

Akaa päätti liittyä HS-Veden osakkaaksi vuo-si sitten. Myös mui-ta vaihtoehtoja yhteis-työn syventämiseksi pohdittiin. Yhtiön osak-kuus vakuutti kuiten-kin päättäjät ja ratkai-sulla oli vahva valtuus-ton tuki.

TEKSTI ja KUVA Paavo Taipale

HHIT-LINJAN RAKENTAMISHANKE

Johtolinjan kokonaispituus on noin 37 kilomet-

riä, jossa yhteensä noin 120 kilometriä putkea

Seitsemän jätevedenpumppaamoa, kolme ve-

den paineenkorotuspumppaamoa ja yksi veden-

hankintakaivo

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 14,1

miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusta 1,3 mil-

joonaa euroa

Akaan kaupungin rahoitusosuus on noin 2,5 ja

HS-Veden 10,3 miljoonaa euroa

Rakennustyöt alkavat keväällä 2013 ja hanke

valmistuu vuoden 2014 lopulla

HS-VESI OY:N TUNNUSLUKUJA

Veden myynti 4,1 milj. m3

Liittymissopimukset 13 800

Vesijohtoverkoston pituus 846 km

Jätevesiviemäriverkoston pituus 718 km

Sadevesiviemäriverkoston pituus 288 km

Pohjavedenkäsittelylaitoksia 12

Jätevedenpuhdistamoita 3

Liikevaihto 13,8 milj. euroa

Henkilöstö 48

Verkostoinvestoinnit 4,1 miljoonaa euroa,

josta saneerausinvestointeja 2,6 milj. euroa

Puhdistetun jäteveden määrä 9,2 milj. m3

2012 (AKAA OSAKKAANA)4,8 miljoonaa m3

17 700

1 066 km

931 km

335 km

12

4

17,3 milj. euroa (budjetoitu)

60

Kokonaisinvestoinnit noin 6,7 milj. euroa

2011

Page 43: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

43

VESIHUOLTO

Kuntatekni ikka 7/2012

jo ennen kuntaliitosta. Jonkin ai-

kaa Akaa sinnitteli vesihuollossa

omillaan, mutta pian selvisi, et-

tä yhteistyöhön on hakeudutta-

va. Tällöin Hämeenlinnan suun-

ta nousi vahvana keskusteluun.

Muun muassa operointiyhteis-

työtä HS Veden kanssa pohdit-

tiin, mutta osakkuus yhtiössä ar-

vioitiin kuitenkin parhaimmaksi

yhteistyömuodoksi.

– Tärkein peruste oli huolto-

varmuus. Halusimme hyvän va-

ravesilähteen koko Akaaseen. Ai-

emmin vain Viialan taajamalla oli

varavesiyhteys Lempäälän ja Ve-

silahden suuntaan, Saila Kallioi-

nen kertoo.

Maakuntarajan ylittävä vesi-

huoltoyhteistyö on ollut viime

vuodet myös maakuntaliittojen

agendalla niin Hämeessä kuin

Pirkanmaallakin. Tavoitteena on

ollut saada hanke valtion tuen

piiriin. Myöhemmin yhteistyö-

tarkasteluun nousi myös Kalvo-

lan jätevesien johtamisen suunta.

– Tässä hankkeessa saadaan

kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Kun olimme ehtineet saneerata

oman puhdistamomme, meillä

oli yhtiöön jotakin vietävääkin.

Kallioinen sanoo Akaan pie-

nen vesihuolto-organisaation ol-

leen myös varsin haavoittuvainen

ja vesihuoltolaitoksen talous oli

juuri ja juuri tasapainossa.

– Yhtiöön liittymisen yhtey-

dessä yhdeksän kaupungin vesi-

huoltolaitoksen työntekijää siirtyi

HS-Veden palvelukseen ja kaksi

jäi omasta tahdostaan Akaan kau-

pungin palvelukseen. Heidänkin

työpanos myydään vesihuoltoyh-

tiölle, Saila Kallioinen selostaa.

Hattulan kokemukset yhtiön

kanssa toimimisesta ovat rohkais-

seet akaalaisia. Vesihuollon ja ka-

tuverkon saneerauksia on onnis-

tuttu toteuttamaan samanaikai-

sesti, jolloin kustannukset alene-

vat ja haitta asukkaille vähenee.

– Alustavasti on sovittu, että

HS-Vesi kuvaa johtoverkostom-

me varsin kattavasti. Näin voim-

me priorisoida verkostosaneera-

uksia ja sovittaa ne yhteen katu-

saneerausten kanssa. Tavoittee-

na on pitkäjänteinen saneeraus-

ohjelma.

Maltillisia maksumuutoksiaHS-Veden osakkuuden myötä ve-

sihuollon käyttömaksut Akaassa

yhtenäistettiin yhtiön maksujen

kanssa. Tuloksena osa maksuista

nousi ja osa laski, joten maksu-

muutokset eivät aiheuttaneet eri-

tyisempää keskustelua.

– Jos verrataan HS-Veden

maksutasoa maan keskiarvoi-

hin, yhtiö on jonkin verran kes-

kiarvon alapuolella. Yhtiön halli-

tuksessa on nyt puhuttu liittymis-

maksukäytäntöjen harmonisoin-

nista, sillä se on vielä tekemättä.

Liittymismaksuista keskustel-

tiin värikkäästi Akaassa kuntalii-

toksen jälkeen. Asiaa varten pe-

rustettiin jopa työryhmä.

– Lopulta päädyttiin siihen,

että liittymismaksu peritään ker-

ralla tontin koko kaavanmukai-

sen rakennusoikeuden osalta. Tä-

tä käytäntöä ollaan nyt harkitse-

massa myös HS-Veden muiden

osakaskuntien osalta, Kallioinen

sanoo.

Eräiden vanhojen kiinteistö-

jen osalta sovellettiin maksujen

kohtuullistamista. Tällä poistet-

tiin epäluuloja varsinkin vanhus-

ten asuttamien vanhoilla suuril-

la tonteilla sijaitsevien pientalo-

jen osalta.

Yhtiön asialla hallituksessaHS-Veden hallitus kokoontuu

lähes kuukausittain. Hallituk-

sen työskentely on asiallista eikä

äänestyksiä ole tarvittu.

– Kun olen yhtiön hallitukses-

sa, niin ajan yhtiön etua. Totta-

kai kuuntelen kunnan näkemyk-

siä. Ehkä tänä vuonna ei ole ollut

myöskään sellaisia asioita, jotka

olisivat erityisesti ruokkineet ky-

läpolitikointia.

HS-Vesi on hyvin hoidettu

yhtiö. Organisaatiota on uudis-

tettu ja Ahveniston vedenkäsit-

telylaitoksen perusparannus al-

kaa 2013. Yhtiö hoitaa hyvin asia-

kassuhteitaan ja tekee sidosryh-

mäyhteistyötä. Ratkaisuja pyri-

tään hakemaan neuvotellen ja

vastakkainasetteluja välttäen.

Saila Kallioisen mielestä po-

liittisen johdon toimintaperiaat-

teet ovat terveitä myös maakun-

taliitossa, jonka hallituksessa hän

istuu nyt toista kautta.

– Entinen maakuntajohtaja

sanoi aikanaan, ettei maakunta-

hallitus ole pöytä, jossa ajetaan

pelkästään oman kunnan etua,

vaan on nähtävä koko maakun-

nan etu. Tämä on mielestäni

toiminut hyvin.

Toiveena uudistusrauhaKallioisella riittää päätoimen ja

perhe-elämän ohella aikaa myös

kunnallisiin luottamustehtäviin.

Tällä hetkellä hän toimii kaupun-

ginvaltuuston varapuheenjohta-

jan tehtävän lisäksi Pirkanmaan

maakuntahallituksessa, maakun-

nan yhteistyöryhmä MYR:issä se-

kä Euroopan aluekehitysrahaston

(EAKR) ja Euroopan sosiaalira-

haston (ESR) Länsi-Suomen alu-

een seurantakomiteassa. Kunta-

alan uudistajille hän olisi toivo-

nut työrauhaa.

– Toiveenani oli, että tuoreet

kuntaliitokset ja rakenneuudistuk-

set olisivat tuoneet meille hetken

rauhan. Nyt pitänee tehdä pak-

koselvitys ainakin Urjalan kans-

sa, Saila Kallioinen harmittelee.

Valkeakoski on Etelä-Pirkan-

maan kunnista ainoa, joka täyt-

tää maan hallituksen hyväksy-

mät vahvan peruskunnan kritee-

rit. Akaalla on nykyisin yhteistyö-

tä Valkeakosken suuntaan muun

muassa ympäristöterveydenhuol-

lossa, tietohallinnossa ja elinkei-

nokehityksessä. Sosiaali- ja ter-

veydenhuollossa yhteistyötä teh-

dään Urjalan kanssa.

n ajaa akaalaisena yhtiön etua

hes yksimielisenä en osakkaaksi

Akaan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, tekniikan lisensi-aatti Saila Kallioinen on edustanut Akaata HS Veden hallituksessa kaupungin liityttyä yhtiön osakkaaksi tämän vuoden alussa.

Page 44: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

44 Kuntatekni ikka 7/2012

Elintarviketeollisuus on mer-

kittävä vesihuoltopalveluiden

käyttäjäsektori, joka voi olla joi-

denkin vesihuoltolaitosten suu-

Vesihuoltolaitoksen ja elintarvikeyrityksen välinen säännöllinen yhteydenpito on tärkeää

Toimiva yhteistyö takaa veden laadun ja määränElintarviketeollisuuden yritysten ja vesihuoltolaitos-ten välinen yhteistyö toimii parhaiten, kun osapuol-ten keskinäinen kommunikointi on kunnossa. Hyvä yhteydenpito kehittää ja parantaa asiakassuhdet-ta ja -tyytyväisyyttä. Elintarviketeollisuuden ja vesi-huoltolaitoksen välisestä asiakassuhteesta on val-misteilla opas ministeriöiden ja alan etujärjestöjen yhteistyönä. Se valmistuu lähikuukausien aikana.

rin asiakas. Elintarviketeollisuu-

den käyttämä vesi luokitellaan

talousvedeksi, jolloin teollisuu-

den tuotannossa käytettävän ve-

den tulee olla talousvesiasetuksen

mukaista. Elintarvikelain mukaan

tuotantoyksiköiden tulee huoleh-

tia, että elintarvikkeista ei aiheu-

du terveydelle haittaa. Elintarvike-

yrityksen tulee siis aina olla tietoi-

nen toiminnassa käytettävän ve-

den laadusta sekä siitä, miten ve-

den laadun muutokset vaikuttavat

tuotettavaan elintarvikkeeseen.

Vesihuoltopalvelujen talous-

vesihäiriöt jaotellaan laatu- ja

määrähäiriöihin. Laatuhäiriöllä

tarkoitetaan tilannetta, jossa ta-

lousvedelle asetetut laatuvaati-

mukset eivät täyty. Talousveden

määrähäiriöitä taas ovat joko ve-

den riittämättömyys tai täydel-

linen vedenjakelukatkos. Laatu-

ja määrävaatimusten täyttäminen

on pääsääntöisesti kiinteistön ve-

sijohdon liittämiskohtaan asti ve-

sihuoltolaitoksen vastuulla ja liit-

tämiskohdasta eteenpäin elintar-

vikeyrityksen omalla vastuulla.

Häiriöt voivat aiheuttaa terveydelle vaaraaYleinen vesihuoltopalveluiden

häiriötilanne on putkiston kor-

jaamisesta aiheutunut painevaih-

telu, joka aiheuttaa verkostosak-

kojen irtoamista. Verkostosta ir-

ronnut sakka ei yleisesti ole terve-

ydelle vaarallista, mutta se voi ai-

heuttaa elintarvikeprosessissa vä-

ri- ja makuhaittoja, vaikutuksia

entsymaattisiin prosesseihin se-

kä suodattimien tukkeutumista.

Yleisesti vesihuoltolaitoksen

tulee ilmoittaa tulevista putki-

töistä, jolloin elintarviketeolli-

suudella on aikaa varautua tu-

levaan häiriöön. Suodattimien

käyttö on erityisen tärkeää sa-

koista johtuvien häiriöiden eh-

käisyssä.

Elisa Fagerström DIAalto-yliopistoTeknillinen korkeakoulu [email protected]

Elintarviketeollisuus on monelle vesilaitokselle tärkeä asiakas. Kuvassa Valio Oy:n Seinäjoen rasvatehtaan vuonna 2010 valmistuneen laajennusosan pesukeskus.

Valio Oy

Page 45: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

45

VESIHUOLTO

Kuntatekni ikka 7/2012

Vesihuollon häiriötilanteet

voivat aiheuttaa merkittäviä kus-

tannuksia sekä jossain tapauk-

sissa myös terveydelle haitallisia

vaikutuksia, minkä johdosta häi-

riötilanteiden ennaltaehkäisy on

tärkeää. Elintarvikeyritysten ja

vesihuoltolaitosten tulisi yhdes-

sä tunnistaa riskit sekä niiden

todennäköisyydet ja tämän pe-

rusteella määritellä kriittiset pis-

teet, joissa talousveden laatua tu-

lee seurata, sekä laatuparametrit,

joita tulee seurata.

Mahdollisten häiriötilantei-

den haittojen ehkäisyyn kuuluu

kummankin osapuolen varautu-

minen talousveden laatu- ja mää-

räpoikkeamiin, eli osapuolilla tu-

lisi olla käytössä tai valmiudessa

vaadittavat toimenpiteet talous-

veden laadun ylläpitämiseksi.

Vedenpuhdistustekniikkana

elintarvikeyrityksillä on suositelta-

vaa olla tuotteeseen menevän ve-

den suodatus ja tilanteesta riippu-

en myös ultraviolettidesinfiointi.

Vedenpuhdistustekniikka voi kui-

tenkin olla kustannuksiltaan huo-

mattavaa eli eri tekniikoita harkit-

taessa tulee ottaa huomioon yri-

tyksen koko ja riskiluokitus.

Häiriöiden vastuista laadittava sopimusVesihuollon häiriöiden vastuista

ja muista yhteistoiminnan puit-

teista tulee laatia erillinen sopi-

mus niissä tilanteissa, joissa so-

pimusosapuolena oleva elintar-

vikeyritys ei kuulu vesihuoltolain

soveltamisalan piiriin eikä sopi-

musta ole tarkoituksenmukaista

tehdä samalle pohjalle, jota käy-

tetään asutuksen vesihuollossa.

Vesihuoltolain soveltamis-

alaan kuuluvat vesihuoltolain 2

§:n mukaan asutus ja siihen rin-

nastettava elinkeino- ja vapaa-

ajantoiminta. Tilanteissa, joissa

yritys ei kuulu vesihuoltolain so-

veltamisalan piiriin, ei sovelleta

lain mukaisia kohtia esimerkiksi

virheestä, hinnanalennuksesta tai

vahingonkorvauksesta.

Asiakassuhteen toimivuu-

den kannalta sopimuksessa tuli-

si määritellä vähintään talousve-

den laatu ja määrä, vahingonkor-

vausvelvollisuus sekä ilmoitusvel-

vollisuus häiriöistä ja muista ve-

sihuoltopalveluihin vaikuttavis-

ta asioista.

Kokonaisuudessaan sopi-

muksessa tulisi tapauksesta riip-

puen olla määritelty veden laatu

ja määrä (paine), seurantatieto-

jen jakaminen, vesihuollon mak-

sut, säännöllinen yhteistoiminta,

riskienhallinta, erityistilannetoi-

minta ja tiedotusvelvollisuus, ve-

sihuollon keskeyttäminen ja va-

hingonkorvausvelvollisuus.

Erillissopimukseen tulisi

siis sisällyttää esimerkiksi koh-

ta vesihuollon maksuista, jotka

ovat aiheuttaneet nykytilantees-

sa joissain tapauksissa ristiriito-

“Elintarvikeyritysten ja vesihuol-tolaitosten tulisi yhdessä

tunnistaa riskit sekä niiden todennäköisyydet.”

ja osapuolten kesken. Vesihuol-

lon maksuista aiheutuneet epä-

selvyydet johtuvat pääosin alalla

vaihtelevista käytännöistä tukku-

asiakkaita kohtaan.

Vaihtelevuus johtuu siitä, että

osa vesihuoltolaitoksista soveltaa

tukkuvesiasiakkaisiin yleisiä vesi-

huollon maksuja, kun taas osa ve-

sihuoltolaitoksista määrittää tuk-

kuasiakkaille tarvittaessa yleisis-

tä vesihuollon maksuista eroavat

maksut. Mikäli osapuolet laati-

vat keskenään erillissopimuksen,

kuuluu sopimuksen laatimiseen

yleisesti palvelun hinnasta sopi-

minen.

Maksujen on katettava kokonaiskustannuksetPerusperiaatteena vesihuoltolain

ulkopuolisen asiakkaan vesihuol-

lon maksuja määriteltäessä on,

että maksujen tulee kattaa vesi-

huoltolaitoksen kokonaiskustan-

nukset, jotta maksut olisivat vesi-

politiikan puitedirektiivissä tar-

koitetun kustannusten kattami-

sen periaatteen mukaiset.

Maksut eivät kuitenkaan saa

olla kohtuuttoman suuria, jot-

ta vesihuoltolaitoksen ei katso-

ta käyttävän väärin määräävää

markkina-asemaansa kilpailu-

lain vastaisesti. Elintarvikeyri-

tysten tulee huomioida, että ve-

sihuollon järjestämisestä aiheutu-

neet kustannukset saattavat vaih-

della paikkakuntakohtaisesti pai-

kallisen vesihuoltolaitoksen kus-

tannusrakenteesta riippuen. Ve-

sihuollon maksujen tulee kattaa

kaikki toiminnasta aiheutuneet

kustannukset, jolloin vesihuollon

maksut saattavat poiketa toisis-

taan vesihuoltolaitoskohtaisesti.

Toimivan asiakkuussuhteen

takaamiseksi tulee vahingonkor-

vausvelvollisuudesta sopia kirjal-

lisesti; muuten vahingonkorvaus-

käytäntö voi aiheuttaa merkittä-

viä epäselvyyksiä osapuolten vä-

lillä. Vahingonkorvauskäytäntö

on selvä niissä tapauksissa, jois-

sa sovelletaan vesihuoltolakiin

tai erillissopimukseen perustuvaa

vahingonkorvausvelvollisuutta.

Ongelmaksi muodostuvat ta-

paukset, joissa on laadittu asutuk-

sen tarpeisiin tarkoitettu sopimus

sellaiselle elintarvikehuoneistolle,

jonka vesihuollon tarpeet poik-

keavat selvästi asutuksen tarpeis-

ta. Osa vesihuoltolaitoksista so-

veltaa suhteessa tällaisiin asiak-

kaisiin vesihuollon yleisiä toimi-

tusehtoja, jotka pohjautuvat vesi-

huoltolain mukaiseen vahingon-

korvaussääntelyyn. Toisaalta osa

vesihuoltolaitoksista katsoo, että

vesihuollon yleisten toimituseh-

tojen mukaista vahingonkorvaus-

käytäntöä sovelletaan ainoastaan

kuluttaja-asiakkaisiin.

Vahingonkorvausten muodot vaihtelevatJos vesihuoltolaitos ja elintarvi-

kehuoneisto ovat solmineet asu-

tuksen tarpeisiin tarkoitetun ve-

sihuoltosopimuksen, ei vahin-

gonkorvauskysymysten ratkaisu

näyttäydy selväpiirteisenä. Yh-

täältä osapuolten välillä on so-

pimus, jolloin sopimusrikkomus

voi johtaa sopimusvastuuseen.

Mikäli sopimusta ei täytetä, on

sopimusrikkomuksen kohteeksi

joutuneella oikeus hinnanalen-

nukseen, sopimuksen purkuun

tai vahingonkorvaukseen. Toi-

saalta voidaan joissain tällaisis-

sa tilanteissa tulkita, että vastuu

vahingonkorvauksista sijoittuu

sopimusvastuun ja sopimuksen

ulkoisen vastuun rajamaastoon.

Mikäli vastuun vahingonkor-

vauksista todetaan olevan sopi-

muksen ulkoista vastuuta, siihen

sovelletaan vahingonkorvauslais-

sa olevia kohtia vahingonkorva-

uksesta.

Sopimuksenkaltaisten piirtei-

den täyttyminen edellyttää tavan-

omaisesti sopimusvastuun peri-

aatteiden soveltamista vesihuol-

tolaitoksen ja elintarvikehuoneis-

ton väliseen suhteeseen. On kui-

tenkin mahdollista, että vastuu-

ta tulisi arvioida yhtä aikaa sekä

sopimusvastuun että sopimuksen

ulkoisen vastuun sääntelyn näkö-

kulmasta.

Selkeä tapa vahingonkorva-

usvelvollisuuden määrittämiseen

on sisällyttää vahingonkorvaus-

lauseke osapuolten väliseen eril-

lissopimukseen. Erillissopimuk-

sessa sovittavien vahingonkor-

vausten tulisi sisältää ainoastaan

välittömät vahingot ja vahingon-

korvausvelvollisuuden tulisi kos-

kea kumpaakin osapuolta.

Yhteistoiminta takaa veden hyvän laadun ja määränVesihuoltolaitoksen ja elintarvi-

keteollisuuden yhteistoiminnan

lähtökohta on loppujen lopuksi

varmuus talousveden laadusta ja

määrästä, joiden varmistaminen

onnistuu parhaiten aktiivisella ja

hyvin toimivalla yhteistyöllä.

Yhteistyön toimivuuteen pys-

tytään vaikuttamaan ensisijaises-

ti toimivien henkilösuhteiden ja

sopimuskäytännön kautta. Hyvi-

en henkilösuhteiden luominen

ei ole mahdollista kaikkien ko-

koluokkien elintarvikeyrityk-

sissä, jolloin erillissopimuksen

merkitys kasvaa. Käytännössä

toimiva asiakassuhde perustuu

muun muassa tiedotuksen toi-

mivuuteen ja yhteiseen riskien-

hallintaan.

Page 46: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

46 Kuntatekni ikka 7/2012

Yhden onnettomuuden kuluilla rakentaa hälytysajoneuvoille etuusjärjestelmän

Aina vihreää liikennevaloissa HÄLYTYSAJONEUVOILLEHälytysajoneuvojen on pystyttävä kulkemaan nopeasti ruuhkien keskelläkin. Matka-ajan kasvaessa hoito- ja pelastustoimenpiteet viivästyvät. Muulle lii-kenteelle hälytysajo tulee yllätyksenä eikä onnettomuuksiltakaan aina pys-tytä välttymään. Yhden vakavan onnettomuuden kustannuksilla on mahdol-lista rakentaa hälytysajoneuvoille kattava ja luotettava etuusjärjestelmä.

Hälytysajossa olevalla ajo-

neuvolla on kiire pelastamaan ja

suojelemaan ihmishenkiä sekä

omaisuutta. Paloforum.net -kes-

Jukka Talvi, liikenneinsinööriOulun kaupunki

Page 47: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

47Kuntatekni ikka 7/2012

ICT

Liikennevaloetuus antaa turvaa ja nopeuttaa

avun tuloa.

Juuso Haarala

kustelupalstalle kerättyjen uutis-

tietojen mukaan hälytysajone-

voille sattuu vuosittain kymmen-

kunta onnettomuutta liikenneva-

loissa. Yleensä onnettomuustilan-

teessa juuri hälytysajoneuvo on

ajanut päin punaista ja pelastus-

viranomainen on joutunut mak-

sumieheksi. Kustannukset vaihte-

levat paljon onnettomuuden va-

kavuudesta ja osallisena ollees-

ta kalustosta riippuen. Onnet-

tomuuksilta voidaan välttyä ra-

kentamalla hälytysajoneuvojen

liikkumista sujuvoittava etuus-

järjestelmä.

Oulussa on kehitetty liiken-

nevaloihin uutta hälytysajoneu-

vojen etuusjärjestelmää jo kah-

deksan vuotta. Koko tuon ajan

on ollut käytössä ennalta suun-

nitelluille reiteille pakkovihre-

ää antava järjestelmä, mutta sii-

hen ei ole olla kovin tyytyväisiä.

Vuonna 2004 sovittiin tavoitteek-

si täysin automaattinen ja kaiken

kattava järjestelmä, jonka lähtö-

kohdiksi asetettiin satelliittipai-

kannus ja langaton tietoliikenne.

Konseptia päästiin kunnolla

testaamaan kehittyneen teknii-

kan myötä vasta vuonna 2008,

jolloin järjestelmän toteuttami-

nen todettiin mahdolliseksi. Jär-

jestelmän kustannustehokkuus ja

sille asetetut laatutavoitteet edel-

lyttivät liikennevalojen tietolii-

kenneyhteyksien päivittämistä.

Etuusjärjestelmän toteuttamisai-

kataulu kytkettiin liikennevalo-

jen uuden tietoliikenneverkon ra-

kentamisen yhteyteen.

Tilaajan kehittämään konsep-

tiin perustuva hankinta kilpailu-

tettiin vuonna 2010 ja se jaettiin

kolmeen vuoden mittaiseen jak-

soon, joista viimeinen on optio.

Marraskuussa 2012 järjestelmä

kattaa 124 liikennevaloliittymää

ja 20 ajoneuvoa. Hyvien koke-

musten myötä myös 40 liiken-

nevalot ja kymmenen ajoneuvoa

kattava optio on päätetty käyt-

tää. Järjestelmä kattaa valmistu-

essaan lähes kaikki Oulu-Koil-

lismaan pelastuslaitoksen Oulun

toimialueen (Oulu, Haukipudas

ja Kempele) paloautot ja ambu-

lanssit.

Oulun poliisilaitoksen ja Poh-

jois-Pohjanmaan sairaanhoitopii-

rin kanssa on avattu keskustelu-

yhteys järjestelmän laajentami-

sesta heidän toiminnassaan käy-

tettävään ajoneuvokalustoon.

Lisäksi on keskusteltu järjes-

telmän maantieteellisestä laajen-

tamisesta muualle Pohjois-Poh-

janmaalle, Koillismaalle ja Kai-

nuuseen. Järjestelmän toimintaa

käytännössä on esitelty Suomen

suurimmille kaupungeille ja Hel-

singin pelastuslaitokselle.

Toteutus yleisesti käytössä olevalla tekniikallaJärjestelmän toimintaperiaate

on varsin yksinkertainen, jonka

mukaan liikennevalot pakote-

taan vihreäksi hälytysajoneuvon

lähestyessä niitä. Nykyaikaisella

tekniikalla tämä voidaan toteut-

taa jokaisen risteyksen jokaisel-

le tulosuunnalle. Hälytysajoneu-

von paikkatietoa lähetetään pal-

velimelle, joka päättelee ohjaus-

tarpeen ja toimii liikennevaloko-

jeessa olevan ohjauslogiikan väli-

tyksellä.

Liikennevaloihin on ohjel-

moitu jokaiselle suunnalle pakko-

vihreä, joka käynnistyy viimeis-

tään pisimmän minimivihreän

ja suoja-ajan jälkeen. Ajoneuvo-

jen paikkatietoa lähetetään vain

silloin, kun ajoneuvo on hälytys-

ajossa – eli hälytysvalojen ollessa

päällä. Ajoneuvolaite on kytketty

ajoneuvon hallintalaitteisiin, jois-

ta saatavan tiedon avulla voidaan

ennakoida ajoneuvon liikkeitä ja

kohdistaa etuudet paremmin to-

delliseen tarpeeseen.

Järjestelmä on kansainvälises-

tikin ainutlaatuinen sen ajoneu-

vo- ja paikkatiedon käsittelyn

sekä jatkokehittämispotentiaalin

johdosta. Suunnittelu on tehty

liikenneinsinöörin näkökulmas-

ta ja käyttäjien sekä muun liiken-

teen todelliset tarpeet on pyritty

huomioimaan mahdollisimman

hyvin.

3G-modeemissa GPS-vastaanotinJärjestelmä koostuu neljästä kom-

ponentista ja näiden välisistä ra-

japinnoista. Ajoneuvolaitteiston

ydin on ohjelmoitava 3G-modee-

mi, jossa on sisäänrakennettuna

GPS-vastaanotin. Kuuluvuuden

varmistamiseksi käytetään ul-

koista yhdistelmäantennia. Kul-

jettajille näkyvä osa järjestelmäs-

tä on hallintapaneeli, joka indikoi

järjestelmän tilaa kolmella tausta-

valaistulla painikkeella – ja tietys-

ti vihreät liikennevalot. Paikan-

nusrajapinnan kautta lähetetään

ajoneuvon sijaintitietoa palveli-

melle, jona toimii Oulun kaupun-

gin palvelinsalissa sijaitseva vir-

tuaalipalvelin.

Palvelinohjelmisto koostuu

ohjaussovelluksesta ja historia-

tiedon katseluun tarkoitetusta so-

velluksesta sekä näihin liittyvistä

taustaprosesseista ja lokitiedos-

toista. Ohjausrajapinnan kautta

lähetetään käskyjä ohjauslogiikal-

le, joka sijaitsee liikennevalojen

kojekaapissa.

Logiikan tehtävänä on välittää

I/O-tietoja liikennevalokojeelle.

I/O-rajapinnan käyttö mahdol-

listaa kaikkien yleisesti käytös-

sä olevien liikennevalokojeiden

liittämisen järjestelmään. Liiken-

nevaloihin liittyvät toiminnot on

Page 48: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

48 Kuntatekni ikka 7/2012

ohjelmoitu ohjauskojeelle, ja

ohjelmoinnit on vakioitu ko-

jetyyppikohtaisesti. Toteu-

tuksessa on kiinnitetty huo-

miota tietoturvaan ja tieto-

suojaan sekä mahdollisten

väärinkäytösten ehkäisyyn.

Uusimpana ominaisuute-

na järjestelmään on toteutet-

tu liikennekameroiden ohja-

us, jossa kamera kääntyy au-

tomaattisesti kuvaamaan liit-

tymäaluetta hälytysajoneu-

von ylittäessä pysäytysvii-

van. Kamerakuva on erit-

täin hyödyllinen järjestel-

män ja liikennevalojen toi-

minnan säätämisessä, koska sen

avulla voidaan mitata viiveitä ja

löytää mahdollisissa vikatilanteis-

sa syitä tavallisesta poikkeavaan

toimintaan.

Liikennesuunnittelun ja jär-

jestelmän toiminnan varmista-

misen lisäksi kamerakuvaa käy-

tetään kuljettajien koulutukses-

sa. Tarvittaessa kamerakuvaa voi-

daan käyttää myös onnettomuus-

tutkinnassa. Liikennekameroiden

liittäminen järjestelmään onnis-

tui suhteellisen nopeasti sekä var-

sin kohtuullisin kustannuksin.

Toteutuksen optio on-päätetty käyttääKokemukset järjestelmästä ovat

erittäin hyvät. Se on monipuo-

linen, mutta riittävän yksinker-

tainen, helposti säädettävä ja toi-

mintavarma. Järjestelmän testa-

uksen yhteydessä on muun mu-

assa ajettu henkilöautolla 120

kertaa liikennevaloihin ja jou-

duttu pysähtymään tai hidasta-

maan vain muutaman kerran.

Puutteisiin löytyi nopeasti syy ja

etuudet saatiin toimimaan pienin

muutoksin.

Hälytysajoneuvojen kuljetta-

jille on tehty internetiin palaute-

lomake. Saadun palautteen mu-

kaan järjestelmä toimii pääsään-

töisesti hyvin. Tavallisesti liiken-

nevalot palautuvat normaaliin

toimintaan hälytysajoneuvon ol-

lessa vielä liittymäalueella.

Liikennevaloetuuksien tär-

kein hyöty on hälytysajojen pa-

rempi liikenneturvallisuus. Vaik-

ka etuus ei ehtisi jostain syystä

päälle, ovat risteävät suunnat kui-

tenkin todennäköisesti jo punai-

sena. Hälytysajon nopeus vaikut-

taa olennaisesti hätäviranomais-

ten vasteaikaan ja kasvattaa te-

hokasta toiminta-aluetta. Etuus

purkaa tavallisesti liikennevalois-

sa olevan jonon ja päästää häly-

tysajoneuvon ajamaan liittymän

läpi lähes esteettömästi. Liikenne-

tilanne on etuuksien yhteydessä

selkeä muulle liikenteelle, ja syy

liikennevalojen poikkeavalle toi-

minnalle on näkyvissä. Etuudet

rauhoittavat hälytysajoa ja autta-

vat hälytysajoneuvon henkilöstöä

keskittymään edessä olevaan teh-

tävään. Lisäksi tasainen ajonope-

us tuo hätäviranomaisille säästöjä

ajoneuvojen polttoaine- ja huol-

tokustannuksissa. Etuuksien to-

teutuminen vain todellisessa tar-

peesessa vähentää niiden aiheut-

tamaa haittaa muulle liikenteelle.

Jatkokehitystäkin on jo mietittyVarsinaisen etuusjärjestelmän

hankintakustannukset ovat

215  000 euroa, josta option

osuus on 40 000 euroa. Kustan-

nukset kohdistuvat neljälle ka-

lenterivuodelle ja toteutus kestää

kolme vuotta. Järjestelmän yllä-

pito maksaa noin 13 000 euroa

vuodessa. Ylläpitokustannuk-

siin on sisälletty kulujen lisäk-

si myös järjestelmätoimittajan

suorittama vikapäivystys ja ta-

kuun ulkopuolisia toimenpitei-

tä 50 tuntia vuodessa. Järjestel-

män toteutukseen liittyy lisäk-

si kustannuksia liikennevalojen

tietoliikenneverkon uusimisesta,

liikennevalokojeiden I/O-kortti-

en hankinnasta, liikennesuun-

nittelusta ja liikennevalo-ohjel-

moinnista sekä kamerarajapin-

nan hyödyntämisestä

Järjestelmä ja kaikki siihen

liittyvät lähdekoodit ovat tilaa-

jien omaisuutta. Tilaajat ovat

valmiita luovuttamaan järjes-

telmän oikeudet mahdolliselle

tuotteistajalla sillä ehdolla, et-

tä Oulun seudun järjestelmään

saadaan jatkossa kaikki tulevat

ohjelmistopäivitykset ilman eril-

lisiä kustannuksia.

Tuotteistaminen vaatisi käy-

tännössä järjestelmän laajenta-

misen jollekin toiselle kaupun-

kiseudulle. Järjestelmästä on

tehty Keksintösäätiön rahoitta-

ma esteettömyys- ja patentoi-

tavuusselvitys. Selvityksen mu-

kaan järjestelmä ei riko olemas-

sa olevia patentteja ja siinä käy-

tettävä menetelmä voisi olla pa-

ETUUSJÄRJESTELMÄJärjestelmän tilaajia ovat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan ely-

keskus sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. Tilaajan projektipäällikkönä ja menetelmän kehittäjänä on toiminut

Oulun kaupungilta liikenneinsinööri Jukka Talvi. Järjestelmän toimittaa Signal Partners Oy alihankkijoinaan Elektro-

Arola Oy ja Special Code Oy. Lisäksi toteutukseen ovat osallistuneet Oulun Energia Urakointi Oy, Ramboll Liikennejärjestelmät Oy, Peek Traffic Finland Oy, Livara Oy ja Asan Security Technologies Oy.

tentoitavissa. Patentin hakemis-

ta ja sen hyötyä rajoittaa kuiten-

kin järjestelmän julkinen luonne

hankinnan ja esittelyiden osalta.

Järjestelmästä on mahdollista

kehittää liikennevalojen perustoi-

minto ja sillä on teoriassa maa-

ilmanlaajuiset markkinat, koska

vastaavaa ei ole muualla käytössä.

Siihen voidaan liittää kustannus-

tehokkaasti laaja valikoima mui-

ta toimintoja, joita ei ole liiken-

nevalotoimittajien tarjoamissa

valmiissa ohjelmistoissa. Samoja

laitteita ja ohjelmistoja voi halut-

taessa hyödyntää myös monissa

muissa liikenteenhallinnan ja pe-

lastustoiminnan tehtävissä. Jär-

jestelmää onkin jo testattu alus-

tavasti joukkoliikennekäytössä.

KATSO VERKOSTA

Liikennevalotoimintojen sekä järjestelmän säätöjen yhteydes-sä on käytetty mitoitusnope-utena Oulun keskusta-alueel-la 60 km/h nopeutta, muulloin taajama-alueella nopeusrajoi-tusta lisättynä 40 km/h ja taa-jaman ulkopuolella nopeutta 120 km/h.

Mitoitusnopeus on kuitenkin teoreettinen ja kuljettajia on ohjeistettu välttämään yli 80 km/h nopeuksia liikennevalo-liittymissä. Lisäksi mitoituksessa on käytetty kahden sekunnin oletusviivettä ohjausten käyn-nistymisessä todellisesta sijain-nista mitattuna.

MITOITUSNOPEUS

Liikennekamerat kuvasivat kahden paloauton suorittaman todellisen hälytysajon Oulun keskustan läpi iltapäivän työ-matkaliikenteen aikaan. Kuor-ma-autojen keskinopeus videol-la näkyvän vajaan kahden kilo-metrin matkalla oli noin 51 kilo-metriä tunnissa. http://youtu.be/otIXFlXUOZo

Järjestelmän erään testauk-sen yhteydessä henkilöautolla ajettiin liikennevaloliittymien lä-pi noin 120 kertaa vajaan tun-nin aikana.

http://youtu.be/R_mNU8rx9sE

Page 49: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

49Kuntatekni ikka 7/2012

Tavoitteena sujuvampi ja turvallisempi liikenne

ICT

Vuodesta 1947 alkaen San

Franciscossa on ollut maksullis-

ta mekaanisten kolikkomittarien

avulla toteutettua kadunvarsipy-

säköintiä. Pysäköintiajat ovat ol-

leet tunnin tai enintään kaksi

tuntia. Vuosien varrella kaupun-

ki ja liikennemäärät ovat kasva-

San Francisco kehittää pysäköintiä

Kari Vuorinen, prosessijohtajaHelsingin kaupungin rakennusvirasto

San Franciscon pysäköintipilottialueen jokaisen pysäköintipaikan alle

asennettiin anturi, minkä avulla nähdään reaaliajassa, onko paikka vapaana.

San Franciscon kaupunki käynnisti muutama vuosi sitten valtion rahoittaman pysäköintipilotin, jonka tavoitteita ovat helpompi pysäköinti ja sen myötä sujuvampi liikenne ja parempi turvallisuus.

Page 50: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

50 Kuntatekni ikka 7/2012

ICT

neet hurjasti. Kaupunki havah-

tui 2000-luvun puolivälissä on-

gelmaan, missä noin kolmasosa

keskustan liikenteestä oli pysä-

köintipaikan etsimistä.

Tämä aiheutti ruuhkia ja yli-

määräisiä päästöjä henkilö- ja jul-

kiselle liikenteelle. Muita haastei-

ta toivat jalankulkijoiden ja pyö-

räilijöiden turvallisuuden heiken-

tyminen, kun autoilevat parkki-

paikan etsijät keskittyivät paikan

löytämiseen. Myös liike-elämä

koki menettävänsä asiakkaita,

koska vapaita pysäköintipaikkoja

ei löytynyt läheltä toimipaikkaa.

San Franciscon kaupungin py-

säköinninvalvonta lähti kehittä-

mään pysäköintiä eteenpäin pe-

riaatteella etsi vähemmän, elä

enemmän (Circle less, live more).

Vuonna 2008 käynnistyi val-

tion rahoittama pilottihanke, jon-

ka budjetti oli 25 miljoonaa US-

dollaria (19 miljoonaa euroa).

Tarkoituksena oli toteuttaa uu-

denlaista pysäköintipolitiikkaa

rajatulla 25 prosentin osuudel-

la kadunvarsipaikoista eli 7000

parkkipaikalla. Muut kaupun-

ginosat ovat vertailualueita eikä

niissä toteuteta muutoksia.

Pysäköintipilotin tavoitteisiin

on tämän hetkisen tiedon perus-

teella onnistuttu vastaamaan hie-

nosti pilottialueilla. San Francis-

con pysäköintipolitiikka ohjaa

toimintaa määrätietoisesti kohti

parempaa pysäköintikulttuuria ja

asiakaspalvelua.

SFpark tehostamaan pysäköinninvalvontaaKaupungissa nostettiin pysä-

köinninvalvonnan profiilia lan-

seeraamalla SFpark-konsepti. Py-

säköintimittareiden ja liikenne-

merkkien ilmettä uudistettiin. Pi-

lottia varten käynnistettiin näyt-

tävä tiedotuskampanja.

Pilotissa tarvittiin paljon uut-

ta tekniikka taustajärjestelmiin ja

kentälle. Jokainen pilotin alueella

olevasta 7 000 pysäköintipaikka-

kohtaisesta pysäköintimittarista

päivitettiin vastaamaan nykyvaa-

timuksia. Nyt pysäköinti on mah-

dollista maksaa kolikoilla, luotto-

kortilla ja matkapuhelimella.

Samalla mittarit varustettiin

tietoliikenneyhteyksillä. Kus-

tannus mittaria kohden oli 600

US-dollaria (460 euroa). Mitta-

rit toimivat aurinkokennoilla, jo-

ten riittävän sähkömäärän tuot-

taminen mittarille on ollut suuri

haaste. Sähkö on saatu riittämään

rajoittamalla mittarin näytön ko-

koa ja näyttötekniikkaa.

Pilottialueen jokaisen pysä-

köintipaikan alle asennettiin an-

turi, minkä avulla nähdään reaa-

liajassa (45 sekunnin kuluttua),

onko paikka vapaana. Anturit

toimivat kahden pariston avulla,

toimintavarmuus on ollut 90 pro-

senttia ja niiden asennuskustan-

nus on 300 US-dollaria (230 eu-

roa) kappaleelta ja ylläpitomaksu

15 US-dollaria (11,5 Euroa) kuu-

kaudessa kappaleelta. Anturipal-

velun toimittaa Street Smart.

Tiedonkeruuta päätöksenteon tueksi Tietoa kerätään runsaasti päätök-

senteon tueksi. Tiedonkäsittelys-

sä ja analysoinnissa tietoja kerä-

tään automaattisesti kadunvar-

sipysäköinnistä, pysäköintihal-

lista ja liikennemääristä. Lisäksi

kerätään vero-, onnettomuus- ja

polttoaineiden hintatietoja sekä

selvitetään työttömyysaste, sade-

määrät ja julkisen liikenteen mat-

ka-aikatiedot. Pysäköintipaikan

etsimisaika, virheellinen pysä-

köinti, vammaisten pysäköinti-

luvat, asukastiheys ja ajoneuvo-

jen matkustajamäärä selvitetään

manuaalisesti.

Tiedot kerätään järeään Orac-

le-tietokantaan, mikä koostuu

kolmestatoista tietokantapalveli-

mesta ja johon tulee 500 000 ta-

pahtumaa päivittäin. Näiden tie-

tojen perusteella voidaan tehdä

analyysejä pysäköintikäyttäyty-

misestä ja nähdään tiedot eri ka-

tujen pysäköintimääristä suhtees-

sa paikkoihin haluttuina ajan-

kohtina. Tietoja hyödynnetään

muuttuvissa liikennemerkeissä

ja pysäköinninvalvonnan rapor-

teissa sekä hälytyksissä.

Pysäköintipolitiikan muutos-

ten ansiosta reaaliaikainen py-

säköintipaikka- ja taksatieto on

avointa tietoa ja saatavissa myös

älypuhelinsovelluksen tai se-

laimen avulla sfpark.org-sivul-

ta. Palvelun avulla saa myös tie-

toa katujen kunnossapitoajoista.

Palvelua hyödyntävä ajoneuvon

kuljettaja voi ajaa suoraan pysä-

köintipaikkaan ilman paikan et-

simistä.

Pysäköintiä haluttiin helpot-

taa muuttamalla pisimpiä pysä-

köintiaikoja yhdestä kahteen tun-

nista neljään tuntiin. Osa kaduis-

ta vapautettiin pysäköinnin mak-

simiajasta kokonaan.

Hinnoittelu perustuu nyt kellonaikaanToinen suuri muutos oli siirty-

minen kiinteästä tuntihinnoit-

telusta kellonaikaperusteiseen

hinnoitteluun. Hintojen vaihte-

luväli on 0,25–5,25 US-dollaria

(0,19–4 euroa) tunnissa. Pilotti-

alueella hintoja tarkistetaan kah-

deksan viikon välein 0,25 US-

dollaria ylös- tai alaspäin riip-

puen pysäköintipaikkojen kes-

kimääräisestä täyttöasteesta. Ta-

voitteena on päästä 60–80 pro-

sentin täyttöasteeseen jokaisel-

la kadulla.

Eri täyttöasteet kuvataan ka-

duittain kartalla eri värein.

Punainen yli 80 prosentin täyt-

töasteessa=> hintaa nostetaan

0,25 US-dollarilla.

Keltainen, alle 60 prosentin

täyttöasteessa => hintaa laske-

taan 0,25 US-dollarilla.

Sininen, 60–80 prosentin täyt-

töasteessa => hinta pysyy ennal-

laan.

Pysäköintimaksujen valvon-

taa hoitaa 250 pysäköinnintar-

kastajaa, jotka näkevät maksu-

tiedon virka-ajoneuvoon sijoite-

tun Ipadin avulla reaaliajassa. Py-

säköinnintarkastaja tarkistaa vain

ne ajoneuvot, joista laitteen mu-

kaan ei ole maksettu pysäköin-

timaksua. Näin säästyy aikaa ja

valvonta tehostuu.

SFparkin johtaja Jay Primus esitteli suomalaisryhmälle San

Francison pysäköintipilottia ja

antoi eväitä käynnissä olevaan

Helsingin pysäköintipolitiikka-

työhön.

Pilotin yksi tärkeä tarkoitus

on tuottaa ilmaista materiaalia

pilotin havainnoista ja tuloksista

kaikkien sitä haluavien hyödyn-

nettäväksi. Pilotin tulokset jul-

kaistaan vuonna 2013.

Lisätietoja: www.SFpark.org

SFPark-konseptin pilotoinnin tiedotusmateraalin kuvitusta.

Page 51: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

51Kuntatekni ikka 7/2012

Eero Hiltunen Kirjoittaja on 64-vuo-tias kauneuden ar-vostaja.

Kaarevan kauneuden kaipuuta

pakina

Löysin isäni jäämistöstä hänen rakennusmestariopintojensa aikaisen puisen kaariviivoitti-

men, tiedättehän sellaisen hauskan mallisen ääriviivoiltaan hieman g-kir-jainta tai numeroa yhdeksän muis-tuttavan piirustusvälineen. Kutsun kapinetta tarkoituksella viivoittimek-si, koska käyttöaikanaan 1940-luvun lopulla se on ollut viivoitin eikä ny-kyaikaisesti viivain. Viivoittimella on voinut tehdä ympyrän kaaria ja mui-ta kaarevia viivoja. Aikaisemmin kaa-riviivoitin kuului jokaisen arkkiteh-din ja muun suunnittelutyötä teke-vän ammattilaisen välineistöön. Ny-kyään rakennusten suunnittelijoilla on käytössään vain suora viivain ja kulmaviivain.

Nykyiset asuinkerrostalot, liike- ja toimistorakennukset ja teollisuus-rakennukset ovat tavattoman pel-kistettyjä ja suoraviivaisia. Niistä ei hakemallakaan löydä mitään koris-te-elementtejä.

Sama koskee rakennuksen yksi-tyiskohtia. Ulko-ovet ja sen ympä-rillä olevat rakenteet on tehty kaik-kein yksikertaisimmasta ja tylsim-män näköisestä profiiliteräksestä. Samoin porraskaiteet on hitsattu lattaraudasta ja pyöröteräksestä ja käsijohde on päällystetty mustalla muovilistalla, joka pian rupeaa rep-sottamaan päistä ja kaiteen mut-kista. Olisi paljon mukavampi tul-la kotiin, jos kotitalon sisäänkäynti olisi kaunis.

Nyt tietysti sanotaan, että tavalliset ihmiset eivät ymmärrä yksikertai-suuteen liittyviä kauneusarvoja. Mi-nusta asia on toisin päin, me taval-liset ihmiset olemme näiden raken-

nusten käyttäjiä ja näin ollen meillä on oikeus myös arvostella niitä.

Sen verran olen toiminut asian eteen, että olen asettanut erään Itä-Helsingissä sijaitsevan uudeh-kon tavaratalon ”henkilökohtai-seen kauppasaartoon”, koska ra-kennus on niin ruma. Varmaan ih-mettelevät, kun minua ei näy asi-akkaana.

Rakennuksen suunnittelussa on tietysti monia tavoitteita, talon pi-tää muun muassa ”istua” ympäris-töönsä. En ymmärrä miten suora-viivaisuus palvelee tätä tavoitetta, koska luonnossa ei ole yhtään suo-raa viivaa.

Luonnon suuri suunnittelija ei tarvitse viivainta, mutta silti suun-nittelun lopputulos on aina harmo-ninen ja sopusoinnussa ympäris-tönsä kanssa ja usein vielä häikäi-sevän kaunis. Jos ajatellaan luon-non kauneuden lisäksi muita es-tetiikan alalajeja kuten esimerkik-si naiskauneutta, niin sielläkin si-säisen kauneuden ohella kaarevilla muodoilla on vahva merkitys.

Rakentamisessa jokaisella aika-kaudella on oma tyylisuuntansa ja muotokielensä eikä pidetä sopiva-na kopioida aikaisempien tyylien mukaisia rakennuksia. Luulen, et-tä tässä on enemmänkin kysymys suunnittelijoiden ammatillisesta kunnianhimosta ja itsetunnosta.

Tavallinen kansa tuskin pani-si pahakseen vaikka otettaisiinkin mallia menneiden aikojen kauniista taloista. Vaikka ei ihan suoraan ko-pioitaisikaan vanhoja rakennuksia, jotain dekoratiivisia elementtejä ra-kennuksiin voisi suunnitella.

Ulkomailla on taloja, joissa on

jopa humoristisia yksityiskohtia. Onhan todettu, että kauniit talot ja kaunis ympäristö ei ruman taval-la joudu yhtä helposti töhrimisen ja muun vandalismin kohteeksi. Yhteisen hyvän vuoksi voisin luo-pua tuosta perintöviivoittimestani ja antaa sen jonkun suunnittelijan käyttöön.

Helsingin kaupunki

Pakinoitsijan kaipaamaa kaarevaa kauneutta edustaa myös Ville Vallgrenin veistämä Havis Amanda Helsingin Kauppatorilla.

Page 52: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

52 Kuntatekni ikka 7/2012

Päijät-Hämeen keskussairaa-lan viereen rakentuvassa Lah-den Sairaalaparkissa kiteytyy tietomallinnuksen huippuosaa-minen. Hanke sai erikoismainin-nan tuoreessa Tekla BIM Awards 2012 –kilpailussa. Keskussairaa-lan pysäköintiongelmia helpotta-van, 600 autopaikan pysäköin-titalon suunnittelu toteutetaan kaikkien suunnittelualojen osal-ta tietomallintamalla. Suunnitte-lun tarkkuutta ja luotettavuutta lisää kaikista osioista muodostet-

tava yhdistelmämalli, jossa suun-nitelmat tarkastetaan.

Aivan pysäköintitalon kyl-keen kiinni nousee toimistotalo, joka puolestaan kiinnittyy nykyi-seen sairaalarakennukseen yh-dyssillalla. Avoimessa, katetus-sa pysäköintirakennuksessa on noin 16 700 ja toimisto-osassa 3 500 kerrosneliötä. Toimistora-kennukseen sijoittuvat Päijät-Hä-meen sosiaali- ja terveysyhtymä-hallinnon ja työterveys Wellamo Oy:n tilat, ja sen kellarista löyty-

vät molempia rakennuksia palve-levat apu- ja tekniset tilat.

Myös Sairaalaparkin liikenne-alueet on mallinnettu. Liikenne- ja piha-alueiden mallintamisen avulla on ratkaistu lukuisia on-gelmakohtia jo suunnitteluvai-heessa eivätkä ongelmat ole siir-tyneet suoraan työmaalle. Työ-maalla on myös mahdollisuus ottaa rakenteiden sijaintitietoja mallista, joten samalla voidaan toimittaa sekä tarkempaa aineis-toa että välttää eri osapuolten

tekemää päällekkäistä työtä, ja siten vähentää kustannuksia to-teutusvaiheessa.

Hankkeen toteuttaa KVR-urakkana Fira Oy, joka on tilan-nut Rambollilta kohteen raken-ne-, elementti-, geo-, katu- ja lii-kennesuunnittelun. Ramboll on myös tehnyt kohteen pohjatutki-mukset sekä alueen liikennealu-eiden suunnitelmia. Sairaalapar-kin ja toimistorakennuksen on tarkoitus valmistua elokuun lop-puun mennessä 2013.

LAHDEN SAIRAALAPARKKIA SUUNNITELLAAN TIETOMALLEILLA

Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuo-sikustannusten arvioidaan ole-van 450 miljoonaa euroa. Ar-vio sisältää oireista, sairauksis-ta, niiden tutkimisesta, työky-vyn menettämisestä ja työte-hon sekä tuottavuuden laskus-ta aiheutuvat kustannukset.

Tulokset käyvät ilmi Edus-kunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jo-ka käsittelee rakennusten kos-teus- ja homeongelmien laa-juutta, syitä ja vaikutuksia. Tut-kimus julkaistiin 18. lokakuuta ja tutkimusryhmän vetäjänä on toiminut professori Kari Reiju-la Työterveyslaitokselta.

Tutkijoiden arvion mukaan merkittävien kosteus- ja ho-mevaurioiden kertaluonteiset korjauskustannukset ovat 1,4

miljardia euroa. Tämä on noin 0,4 prosenttia rakennuskan-nan kokonaisarvosta ja noin kuusi prosenttia vuosittaisen talonrakentamisen arvosta.

Tutkimuksen mukaan mer-kittävien kosteus- ja homevau-rioiden esiintyvyys rakennusten kerrosalasta on pien- ja rivita-loissa 7–10 prosenttia, kerros-taloissa 6–9 prosenttia, kou-luissa ja päiväkodeissa 12–18 prosenttia, hoitolaitoksissa 20–26 prosenttia ja toimistoissa 2,5–5 prosenttia.

Vaurioituneissa pien- ja rivitaloissa asuu 224 500–336 900 ja kerrostaloissa 103 000–154 000 ihmistä. Ti-lojen käyttäjiä vaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa on 172 000 –259 200, työnteki-jöitä hoitolaitoksissa 36 000–

46 800 ja toimistoissa 27 500–55 000.

Tutkimuksessa kartoitettiin laajalti kosteus- ja homevau-rioiden syitä. Kosteusvaurioi-den taustalla olevia tyypillisim-piä syitä ovat riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnas-sa, virheet työmaatoteutuksis-sa, kunnossapidon laiminlyön-nit sekä rakenteiden luonnolli-nen kuluminen tai vaurioitumi-nen elinkaarensa päässä.

Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyt-tää johtavan sisäilmaongel-miin, joista terveyden kan-nalta merkittävimpiä osate-kijöitä ovat kosteus- ja ho-mevauriot.

Tutkijaryhmä on tehnyt yli 30 kehittämisehdotusta raken-

nusten kosteus- ja homeongel-mien vähentämiseksi. Toimen-pide-ehdotukset liittyvät koste-us- ja homevaurioiden ehkäi-semiseen, vaurioiden selvittä-miseen ja korjaamiseen, osaa-misen kehittämiseen sekä tut-kimukseen ja seurantaan. On-gelmien hallinta vaatii tutki-musryhmän mielestä lainsää-dännöllisiä toimenpiteitä ja esi-merkiksi maankäyttö- ja raken-nuslain muutoksia.

Tarkastusvaliokunta käsit-telee tutkimusta ja tulee kuu-lemaan loppuvuoden aikana noin 60 asiantuntijaa ja pyy-tämään kirjallisen selvityksen lähes 80 taholta. Valiokunta valmistelee asiasta mietinnön, joka tulee eduskunnan täysis-tunnon päätettäväksi ensi ke-väänä.

HOMEVAURIOIDEN TERVEYSHAITAT MAKSAVAT 450 MILJOONAA VUODESSA

Ramboll Finland Oy

Page 53: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

53Kuntatekni ikka 7/2012

Rakennustietosäätiö RTS:n hallitus päätti yksimielisesti myöntää tänä vuonna UICB:n rakennustietopalkinnon Koste-us- ja hometalkoot -ohjelmalle sekä hankkeeseen osallistuneel-le laajalle talkooväelle tunnus-tuksena toiminnasta maamme rakennuskantaa piinaavien kos-teus- ja homeongelmien poista-miseksi. Talkoiden ydin on vies-tintä, jonka avulla pyritään vai-kuttamaan niin tietoon, osaa-miseen kuin asenteisiinkin koko kiinteistönpidon ketjussa.

UICB:n rakennustietopal-kinto jaettiin lokakuussa Finn-Build-messuilla. Palkinnon vas-taanottivat talkoiden ohjausryh-män puheenjohtaja, rakennus-neuvos Helena Säteri ja ohjel-mapäällikkö, tekniikan tohtori Juhani Pirinen.

Rakennus- ja talotekniikkata-pahtuma FinnBuildin lisäksi Hel-singin Messukeskuksessa järjes-tettiin lokakuun toisella viikolla viisi muuta tapahtumaa: Infra-Expo, Ympäristö ja Yhdyskunta, Vesi ja Viemäri ja Jäte ja Kierrä-tys sekä liikuntapaikkarakentami-sen Arena.

Tapahtumissa oli yhteen-sä 630 näytteilleasettajaa, jot-ka täyttivät 21 000 näyttelyne-liömetriä. Tapahtumissa kävi yh-teensä yli 32 500 messuvierasta. Tapahtumakokonaisuus järjes-tetään seuraavan kerran 10.–13.10.2014 Helsingin Messukes-kuksessa.

Kuntatekniikka-lehti oli pe-rinteiseen tapaan Ympäristötek-

niikkamessujen mediayhteistyö-kumppani ja oli messuilla esillä omalla osastollaan. Osastolla jär-jestetty liikennemerkkien tunnis-tuskilpailu kiinnosti kävijöitä ja varsinkin alan opiskelijoita vierai-li osastolla runsaasti. Kilpailuun osallistuneiden 582 messuvieraan kesken arvotun Polarin sykemitta-rin voitti Suvi Nuutinen Forssas-ta. Kuntatekniikka-lehti onnitte-lee voittajaa.

Rakennus-, infra- ja ympäristöalan väki messuilla

Kuntatekniikka-lehden osastol-la Ympäristötekniikkamessuilla käyneistä messuvieraista lähes 600 osallistui leikkimieliseen lii-kennemerkkien tunnistuskilpai-luun ja sykemittarin arvontaan.

Rakennustieto-palkinto Kosteus- ja hometalkoille

Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö on saanut Suomen Messusääti-

Ympäristön hyväksi -palkinto Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiölle

ön myöntämän Ympäristön hy-väksi –palkinnon. 10 000 euron arvoisen palkinnon teemana oli tänä vuonna veden puhtaus, vesivarat ja vesistöjen tila ja se jaettiin Ympäristötekniikkames-suilla Helsingissä lokakuussa.

Päijät-Hämeen Vesijärvisää-tiö kerää Puhdas Vesijärvi -oh-jelmalle varoja, jotka käytetään Vesijärven ja alueen pienten jär-vien pelastamiseen.

Säätiö toimii valuma-alueel-la sekä haja-asutus että kun-nostuspuolella.

Palkintolautakunnan perus-telujen mukaan Vesijärvisäätiö on äärimmäisen aktiivinen ja innovatiivinen vapaaehtoisuu-teen perustuva toimija, joka yh-distää toiminnassaan yksityisen ja hallinnollisen sektorin taita-vasti.

Aktiivisella ja positiivisel-la toiminnallaan se lisää tietoi-suutta vesiensuojeluasioista ja kehittää toimintaa niin henki-lö-, yritys- kuin kuntatasollakin.

Vesijärvisäätiö on kehittänyt uuden toimintamallin, jota voi monistaa muillakin vesistöalu-eilla ja toteuttanut hankkeita, jotka ovat saaneet myös kan-sainvälistä näkyvyyttä. Säätiöllä on myös tieteellisessä mielessä paljon annettavaa.

Vuoden ympäristörakenne –kilpai-lun on tänä vuonna voittanut Katarii-nan Meripuisto Kotkassa. Syyskuus-sa sille oli jo myönnetty Euroopan vi-herrakentajien järjestö ELCAn Trend Award –palkinto.

Katariinan Meripuisto on yli 20 hehtaarin kokoinen elämyspuisto, jo-ka on ilmaiseksi kaikkien kävijöiden tavoitettavissa. Se sijaitsee kaupun-gin ydinkeskustan tuntumassa alu-eella, jossa ennen oli saastunut, van-ha öljysatama.

Maastonmuotoja ja alueen kor-keusvaihteluja on käytetty hienosti hyväksi erilaisten paikkojen luomises-sa ja sillä on saatu aikaan puistoon

vaihteleva ja yllätyksellinen tilojen ja paikkojen sarja.

Katariinan Meripuistossa meri on hienosti läsnä suurena elementtinä ja toisaalta vesi on pienimuotoisina puroina ja altaina tuotu elävästi puis-ton sisään. Puiston rakentamisessa on kunnioitettu hienoa kalliomaise-maa ja alkuperäistä kasvilajistoa yh-distämällä ne harkitusti uusiin tai-dokkaasti sijoiteltuihin rakennelmiin ja istutuksiin.

Huolellinen toteutus ja osaavas-ti valitut kasvit helpottavat puiston tulevaa kunnossapitoa. Rakentami-sessa on käytetty erityisen runsaasti kierrätysmateriaaleja.

Katariinan Meripuisto Kotkassa on vuoden 2012 ympäristörakenne

Anne Vilkki-Lanu

Page 54: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

54 Kuntatekni ikka 7/2012

Jyväskylässä syyskuun lopussa järjeste-tyssä valon kaupunki –tapahtumassa järjes-tettiin Guerrilla Lighting –valotempaus, jonka näyttämönä oli Vaajakosken Naissaari. Kolmikym-menpäinen valosissijoukko suuntasi valonheitti-

met Naissaaren tunnetuimpien rakennusten jul-kisivuun ja taikoi niille uudenlaisen ilmeen.

Valaistuskohteina olivat Wanha Paja korkeine piippuineen, punatiilinen Vaajakosken vesivoi-malaitos sekä virran keskellä valkoisena kohoava

Valosissit iskivät Valon kaupunki –tapahtumassa

Wanha Woimala. Valotempauksen suunnittelusta vastanneen Annuk-ka Larsenin mukaan toteutusten lähtökohtana oli veden ja valon yh-teinen leikki.

– Voimalaitosten julkisivut va-laistiin veden kautta pintaan hei-jastettua, elävää valoa hyödyntä-en. Hetkellisissä valaistuksissa myös värin käyttäminen on vapaampaa kuin pysyvissä valaistuksissa. Ensim-mäinen valaistuskohde, Wanha Pa-ja, hehkui kutsuvana ja rakennuk-sen ovelle johdatteli valopolku.

Guerrilla Lighting –valotempaus toteutettiin Suomessa nyt kymme-nennen kerran. Ensimmäiset valo-tempaukset järjestettiin Jyväskyläs-sä ja Helsingissä vuonna 2008, ja tempauksia on sen jälkeen järjes-tetty Tampereella, Keravalla, Nikki-lässä, Kouvolassa ja Salossa.

Penttilän saha-alueen puhdistus valmistui Joensuussa

Penttilän vanhan saha-alueen pilaantuneen maa-perän kunnostustyö on saatu päätökseen Joensuussa. 1980-luvun lopulla suljetun Penttilän sahan jäljiltä maa-perä oli pahasti pilaantunutta ja se sisälsi mm. dioksii-ni- ja furaaniyhdisteitä sekä raskasmetalleja.

Sahaustoiminnan päätymisen jälkeen Joensuun kaupunki ja alueen omistaja, UPM-Kymmene Oy kä-vivät neuvotteluja alueen kohtalosta lähes 20 vuoden ajan. Vuonna 2008 Joensuu kaupunki osti noin 33 heh-taarin alueen yhden euron kauppasummalla. Samalla kunnostusvastuu siirtyi ostajalle.

Saha-alue kunnostettiin massanvaihdolla. Pilaan-tunut maakerros kuljetettiin kuorma-autoilla haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti eri vastaanottopaikkoi-hin. Seitsemän hehtaarin laajuinen sahan maankaato-paikka pienennettiin noin neljän hehtaarin kokoisek-si ja eristettiin 900 metriä pitkällä vesitiiviillä maahan upotetulla ponttiseinällä.

Kaatopaikasta tehtiin 15 metriä korkea maise-mamäki sijoittamalla sen sisään saha-alueelta ajettu-ja maamassoja 280 000 tonnia. Lopuksi mäki peitet-tiin vesitiiviillä bentoniittimatolla ja salaojamatolla sekä puhtailla maakerroksilla ja maisemoitiin.

Tukkialtaan kunnostus oli teknisesti vaativin osa-alue. Kolmen hehtaarin laajuinen ja noin 3–4 metrin syvyinen allas ruopattiin kahdessa kerroksessa. Ruop-pausliete kuivatettiin alueelle sijoitetuissa geosäkeis-sä. Kuvausta tehostettiin lietteeseen sekoitetulla ve-denerotuspolymeerillä. Keväällä 2009 alkaneelle kun-nostustyölle kertyi hintaa noin 14,5 miljoonaa euroa. Kyseessä on suurin Suomessa tähän asti tehty maape-rän kunnostustyö.

Tekstiviestivaroituksiakelistä monessa kaupungissa

Tekstiviestivaroitukset liukkaasta ke-listä jatkuvat useissa kaupungeissa al-kavana talvena. Varoitusviesti lähete-tään, kun talvihoidon päivystäjä havait-see kelin muuttuneen vaarallisen liuk-kaaksi. Kaikkien jalkakäytävien hiekoit-taminen kestää oman aikansa, mutta varoitus tavoittaa kaupunkilaiset heti.

Palvelu on ollut saatavissa Helsin-gissä, Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdes-sa, Oulussa, Porvoossa, Salossa ja Si-poossa ja varoitettavien kokonaismää-rä tällä hetkellä on lähes 10 000. Va-roitusviestien kokonaismäärä oli viime talvena runsaat 130 000 kpl.

Palvelusta on saatu erittäin positii-vista palautetta ja siksi palvelua jatke-taan myös tulevana talvena. Useim-mat varoitettavat ovat uskoneet hyö-tyneensä palvelusta ja lähes kaikki va-roitettavat haluavat palvelua jatketta-van. Liukastumistapaturmien vähenty-essä yhteiskunnallinen kokonaissäästö on helposti miljoonia.

Saadun palautteen perusteella va-roitettavat haluavat varoituksen mie-luummin liian usein kuin harvoin. Pal-velu ei muuta millään tavalla kunnan tai kiinteistöjen liukkaudentorjuntavas-tuita eikä jalankulkijan omaa vastuu-ta. Varoituspalvelu tarjotaan asukkail-le ilmaiseksi. Varoitettavat voivat vali-ta, tuleeko varoitus yöllä syntyneestä

liukkaudesta heti, klo 6, klo 7 vai klo 8. Viikonloppuisin varoitus tulee tun-tia myöhemmin.

www.liukastumisvaroitus.fi

Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoissa on valmistunut uusi korjaushankkeiden prosessinhallintaa helpottava, käytännönläheinen arvi-ointi- ja seurantalomake KAS. Se ko-koaa hankkeen perus- ja seurantatie-dot yhteen paikkaan. Yhtenäinen tie-to selkeyttää vastuunjakoa ja vähen-tää tietokatkoksia, jolloin korjaushank-keen epäonnistumisen riski pienenee.

KAS on helppokäyttöinen excel-muotoinen lomaketiedosto, joka on ensisijaisesti tarkoitettu isojen kiinteis-tönomistajien, kuten kuntien ja asun-to-osakeyhtiöiden tarpeisiin. KAS ko-koaa tietoa kaikille osapuolille ymmär-rettävään muotoon mm. korjauskoh-teen rakenteiden kunnosta, suunni-telluista korjauksista ja niiden vaiku-tuksista, sekä hankkeen etenemises-tä kohteessa.

KAS-lomake on vapaasti ladattavissa osoitteessa http://uutiset.hometalkoot.fi/ > Talkoissa nikkaroitua sekä Tampereen teknillisen yliopiston verkkosivuilta http://www.tut.fi/rak

Nettilomake korjaushankkeiden seurantaan

Juhana Konttinen

Page 55: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

55Kuntatekni ikka 7/2012

Tampereen teknillinen yliopisto on saanut maail-massa ainutlaatuisen Unes-co-oppituolin vesihuoltopal-veluiden alalta. Oppituolin haltijaksi vuosille 2012–16 on nimitetty dosentti Tapio Katko TTY:n kemian ja bio-tekniikan laitokselta. TTY:n uusi oppituoli on ensimmäi-nen vesialalla pohjoismais-sa. Muita Unesco-oppituo-leja on ollut aiemmin Suo-messa kaksi.

Tampereen teknilliseen yliopistoon perustettu Unes-

co-oppituoli on vesihuolto-palveluiden alalla päänava-us. Unescon kaikkiaan 27 vesialan oppituolia sijaitse-vat eri puolilla maailmaa.

Nyt Tampereen teknilli-sen yliopiston ja Unescon yhdessä sopima oppituoli ”Sustainable Water Servi-ces” keskittyy vesihuoltopal-veluihin eli yhdyskuntien ve-denhankintaan ja sanitaati-oon, kun muut tähän saak-ka ovat keskittyneet vesiva-roihin ja niiden hallintaan eri näkökulmista.

TTY:lle Unesco-oppituoli vesihuoltopalveluissa

WSP Finland Oy on suunni-tellut ja toteuttanut yhteistyös-sä Puuha Group Oy:n ja Omnia-ammattiopiston kanssa jäteja-keiden tehokkaaseen kierrätyk-seen sopivat jäteastiat.

Ulos suunniteltu 100-litrai-nen ja suorakaiteen muotoinen teräsastia voidaan sijoittaa ra-kennusten viereen mahdollisim-man vähän tilaa vievään koh-taan. Muotonsa ansiosta jäte-astioita voidaan sijoittaa usei-

Jäteastioista uusia malleja

ta vierekkäin, jolloin eri jäte-jakeiden tehokas lajittelu oli-si mahdollista myös julkisessa ulkotilassa.

ACO Stormbrixx on valmis-tettu polypropeenista ja val-mistuksessa on käytetty myös kierrätysmateriaalia. Järjestel-män hyötytilavuus on 95 %, mikä vähentää maanrakennus-töiden määrää ja kustannuksia sekä säästää tilaa tontilla.

Stormbrixx-järjestelmä pe-rustuu nerokkaaseen ”muna-kenno”-tyyppiseen moduu-liin, jotka varastoidaan ja kulje-tetaan sisäkkäin asennettuna.

Yhdessä rekassa pystytään kul-jettamaan noin 320 kuution tar-peet. Näin hiilijalanjälki on mah-dollisimman pieni.

Moduulin koko on (p x l x k) 120 x 60 x 30,5 cm, ja näitä napsautetaan aina kaksi kappaletta kiinni toisiinsa.

Valmiin kentän korkeus on 61 cm:n kerrannaisia ja pinta-ala aina sovitettavissa kohteen mukaan. Kenttä on aina tarkas-tettavissa ja puhdistettavissa ei-

ACO Stormbrixx -kasettijärjestelmä hulevesille

kä se näin ollen ole ”kerta-käyttöinen”. Jos järjestelmää käytetään viivyttämiseen, ko-ko kenttä ympäröidään hit-sattavalla PE-kalvolla ja ken-tän perään tulee mukana toimitettava virtauksensää-

tökaivo. Jos taas tehdään imeytyskenttä, ympäröimi-seen käytetään hyvin vettä läpäisevää, kestävää suoda-tinkangasta.

www.aco-nordic.fi

Materiaaliltaan vahvan jäte-astian suuaukko on suuri, joten pizza- ja muut tilaa vievät laati-kot mahtuvat helposti sisään.

Kannen saa lukkoon.Myös talviolosuhteet on

otettava huomioon suunnit-telussa. Siksi astia avataan ylä-osasta ja pussi nostetaan ulos sisäastiasta. Sisäastia on myös helppo nostaa pois puhdistus-ta varten. Sisä- ja ulkoastioissa on pohjassa aukot, jolloin as-tiassa oleva neste valuu pois ilman jäätymisen pelkoa. As-tia soveltuu ulkomuotonsa ja toiminnallisuutensa puolesta hyvin monentyylisiin ympäris-töihin.

www.puuha.com

YIT ja Keravan kaupunki ovat allekirjoittaneet sopi-muksen Sampolan palvelu-keskuksen toteuttamisesta Keravan keskustaan rauta-tieaseman välittömään lä-heisyyteen. Uuden palvelu-keskuksen laajuus on noin 6 000 m2 ja hankkeen ar-vo noin 22 miljoonaa eu-roa. Rakennustyöt alkavat keväällä 2013 ja palvelu-keskus valmistuu talvella 2015. Rakennustöiden yh-teydessä toteutetaan myös Sampolankaaren ja Virasto-kujan kadunrakennustyöt.

Palvelukeskukseen si-joittuvat keravalaisia mo-nipuolisesti palveleva kau-pungin yhteispalvelupiste sekä suun terveydenhuol-lon, sosiaalitoimen, perhe-neuvolan, nuorisotoimen Keravan opiston, kasva-tus- ja opetusviraston, so-siaali- ja terveystoimen hal-linnon, kaupunkitekniikan ja keskushallinnon toimin-toja sekä arkistotilaa.

Keskuksessa on työti-lat yhteensä noin 250 Ke-ravan kaupungin työnteki-jälle. Keravan kaupungin-

johtaja Petri Härkösen mukaan uuden palvelu-keskuksen rakentaminen on monin tavoin merkittä-vä hanke.

– Tämä on tärkeä ava-us kaupungin keskustan kehittämiselle. Voimme keskittää palvelumme uu-teen palvelukeskukseen, mikä vähentää kaupun-gin vuokratilojen määrää. Tämä mahdollistaa myös useiden kaupungin kes-kustassa sijaitsevien kiin-teistöjen kehittämisen, sa-noo Härkönen.

YIT toteuttaa palvelukeskuksen Keravalle

Page 56: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

56 Kuntatekni ikka 7/2012

Rakli ry

Mikko Nousiainen

Molok Oy

Han-nu Jokinen

SITA Finland Oy

Maarit Leppänen

WSP Finland Oy

Ilkka Oikarinen

Tero Niemelä

Laura Hieta-korpi

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Pauli Santala

Eric Wehner

Jark-ko Räsänen

Tuuli Aaltonen

Helsingin kaupunki

Mikko Aho

Tuomas Rajajärvi

FCG Koulutus ja konsultointi Oy

Ilkka Paulus

Page 57: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

57Kuntatekni ikka 7/2012

on nimitetty projektijoh-tajaksi Liikennesuunnitte-luyksikköön Helsinkiin.

Mikko Kivioja on nimitetty avustavak-si suunnittelijaksi Design Studioon Helsinkiin.

Jaakko Aho-Man-tila on nimitetty avus-tavaksi suunnittelijaksi

yksikköön Helsinkiin.

Taina Holappa on nimitetty projektipäälli-köksi Pohjarakennusyksik-köön Helsinkiin.

Paikkatietomarkkinat

www.maanmittauslaitos.fi/

Viheralan hulevesipäivä

www.vyl.fi

Energy Manager –koulutus-ohjelma

www.ael.fi/eurem

Maa-ainespäivät

www.fcg.fi

Rakennusvalvontapäivät

www.fcg.fi

Kaupan ohjaus

www.fcg.fi

Rakentamisen sopimusoike-us ja –johtaminen

www.kiinko.fi

Jätelautakuntien neuvotte-lupäivät

www.fcg.fi

Kaavojen ajanmukaisuus

www.fcg.fi

Julkisten hankintojen ajan-kohtaisfoorumi

www.ptcs.fi

Teknisen hallinnon päivät

www.fcg.fi

Kaavoitusprosessin perus-koulutus, 1. jakso

www.fcg.fi

17. Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät

www.fcg.fi

Kunta ja tuulivoimahank-keet

www.fcg.fi

Pollutec 2012

www.pollutec.com

Mittaustekniikan koulutus-päivät

www.fcg.fi

Kuntatekniikan perusteet –koulutussarja

www.fcg.fi

Infrarakentamisen sopimus-tekniikka ja –juridiikka

www.kiinko.fi

Viheralan tilaaja–tuottaja-päivä

www.vyl.fi

Sopimusyhteistyö talonra-kentamisessa

www.kiinko.fi

Kaavoitusprosessin perus-koulutus, 2. jakso

www.fcg.fi

Rakennuttajapäivät

www.kiinko.fi

Ympäristöjohdon neuvotte-lupäivät

www.fcg.fi

tap

ah

tuma

kalen

teri

2012

-sikköön Helsinkiin.

Tiina Bergbacka on nimitetty geologiksi Kaivos- ja kalliosuunnitte-luyksikköön Helsinkiin.

An-na Böhling on nimitet-ty maisema-arkkitehdiksi

yksikköön Helsinkiin.

Aino Lehto on nimi-tetty suunnittelijaksi Lii-kennesuunnitteluyksik-köön Helsinkiin.

Pertti Savolainen

Syyskuussa eläkkeelle siirtynyt Porin kaupungin

-ku Setälä on saanut en-simmäistä kertaa jaetun poliisin liikenneturvalli-suuspalkinnon. Palkin-to luovutettiin Setälälle

-vallisuusseminaarissa Polii-siammattikorkeakoulussa

--

tälä on tehnyt Porin alu-eella pitkän ja aktiivisen uran liikenneturvallisuu-den kehittäjänä. Hän on toiminut seudullisessa yhteystyössä ja osallistu-nut myös valtakunnalli-seen liikenneturvallisuus-

-

Poliisin liikenneturvallisuuspalkinto Markku Setälälle

lautakunnan puheenjoh--

keakoulun rehtori Kim-mo Himberg.

ansiosta Porissa on eri toimijoiden yhteinen lii-kennefoorumi. Setälä on ollut liikenneolojen aktii-

-kiksi kiertoliittymien ja automaattisen kame-ravalvonnan saamisek-si Poriin.

Markku Setälä2013

Page 58: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

58 Kuntatekni ikka 7/2012

TILAA Kuntatekniikka!Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet käte-

vimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi

[email protected]

tai puh. 09 771 2442.

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana

kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan

päälle syyskuussa 2012 ilmestyneen Vesihuollon

osto-oppaan.

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus

(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ alv 9 %),

irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).

Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.

Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat

tai ota yhteyttä [email protected] tai puh. 09 771 2442.

kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.

www.wspgroup.fi

2012

Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi

OOOOOOOpOOpOpOppppOOppppppppppppppaO pOOOOOOOOOOOOpOOOpOOOpOOOOOpppppppppppppOpppOpOpOppppappppppppaaa

sivu 6sivu 6

sivulla 36

7/2012Puu ja betoni

voidaan yhdistää

toimivalla tavalla,

Hermann Kauf-

mann sanoo. sivu 16

ALA

NSA

YKK

ÖN

EN

Korjata pitää , vaikka rahaa puuttuu

KOSTEUSVAURIOT

KYYKYTTÄVÄT KUNTIAsivu 6

Savo-Pielisen jätelautakunta

vetää yhtä köyttä sivu 18

Hämpin parkki tekee

pysäköinnistä elämyksen sivu 22

HS-Vesi siirtää pian vettä

yli maakuntarajan sivu 40

Hälytysajoneuvoille aina

vihreää Oulussa sivu 46

sivu 6

Shared space – valta ja vastuu kaikille liikkujille sivu 14

Kaupungit tiivistyvät pistetaloilla ja lisä-kerroksilla sivu 34

Kuopiossa massa- insinööri ohjaa ylijäämä-maat hyötykäyttöön sivu 40

Kirkkonummen keskusta uusiksi

Helsingin maanalainen kaava on kuntatekniikan saavutus sivu 20

Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja... Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä

sivulla 36

4 /2011Biokaasulaitos on tulevaisuutta, Kouvolan Veden Timo Kyntäjä uskoo. sivu 44

ALA

NSA

YKK

ÖN

EN

Fiskarsin ruukkikylästä tehdään vihreää ekotaajamaa sivu 20

Merenpinnan nousu vaaraksi Hangon vesihuollolle sivu 44

Pirkkala valitsi maalämmön Toivion kouluun sivu 12

Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat energiapilotin valmistumisesta

sivu 6

AURINGOSTA

Porin uimahalli saa lisävoimaa

sivulla 36

5 /2011Kuntaliitos uudis-ti organisaatiot Hämeenlinnassa, Timo Tuomola kertoo. sivu 40

ALA

NSA

YKK

ÖN

EN

Kirkkonummen kunnantalon rakensi Ilmarinen vai oliko se

Keva... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 5/2011 vai oliko

se 4/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto

paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkistosivu 6

Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä

KOHTI PIENEMPIÄ PÄÄSTÖJÄ

Nastarenkaiden haitoista on jo näyttöä sivu 18

Jyväskylä korjasijäähallin ESCO-sopimuksella sivu 44

Oulu tutki katu- valoja – uusi tekniikka parempaa sivu 31

Järjestötyö tarjoaa uusia näkökulmia ja yhteyksiä sivu 50

sivulla 36

3/2012Kaukokylmän kysyntä kasvaa Helsingissä, Janne Vartiainen iloitsee. sivu 26A

LAN

SA Y

KKÖ

NEN

Tehokasta täsmänäkyvyyttä

Ilmoitus PALVELUJA-

sivuillamme tuo tulosta.

Ota yhteys Marianne

Lohilahteen,

puh. 040 708 6640

[email protected]

Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!

Puhelin: 010 8369900

Page 59: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

59Kuntatekni ikka 7/2012

Tarkatlaitos ja kunta sääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928Honkapuistontie 95, 28430 Pori

email: [email protected]

Lännen Alituspalvelu OyVaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella

www.lannenalitus.com

Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus.

ALITUSPORAUKSET kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m

Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa

FCG Finnish Consulting Group Oy www.fcg.fi

GTK palvelee asiakkaitaan maaläm-mön, ympäristön sekä maankäytön ja

rakentamisen kysymyksissä.

Pöyryllä on maan laajin osaaminen infran, kiinteistöjen ja alueiden sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiseen. Meiltä saat suunnittelu-, projektinjohto- ja konsultointi-palvelut hankkeen ja ympäristön eduksi. www.poyry.fi

Page 60: KOSTEUSVAURIOT KYYKYTTÄVÄT KUNTIAvesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/KT0712.pdfsivu 6 sivulla 36 7/2012 Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-ALANSA

Tilaa, lue ja tiedä.

Kuntatekniikka-lehti avaa asiat taustoineen.

liikenne ja väylät

rakentaminen

energia hankinnat ilmastonmuutos infra-IT jätehuolto kiinteistöt kunnossapito liikenne ja väylät liikunta-

paikat maarakennus rakentaminen turvallisuus uimahallit ja kylpylät vesihuolto viheralueet ympäristö

nnnntntnnt

oineen.

iinnnnneeeeeeeeeeennnnnnnnnnnnn

sivu 6

Hannu Asikainen luotsaa Kalasatamasta 20 000 asukkaan aluetta 2030 mennessä

HELSINKI RAKENTAA RANNOILLE

Pisara-radan suunnitteluun vauhtia 40 miljoonalla eurolla sivu 14

Jyväskylän suojellusta Valtiontalosta tuli pulma sivu 46

Vuoreksen jätteet uudenlaiseen putkijärjestelmään sivu 24

SPECIA

L PA

GES

FOR IF

ME

PARTI

CIPANTS

KUNTA- TEKNIIKKA

HELSINGISSÄ 4.–10.6.

sivulla 36

4/2012Susanne Dahl-qvist iloitsee Porvoon Taide-tehtaan uudesta elämästä. sivu 40A

LAN

SA Y

KKÖ

NENKahdeksan numeroa vuodessa kuntatekniikkaa kannesta kanteen.

Tilaushinnat:

kestotilaus 73 (+ alv 9 %)

vuosikerta 82 (+ alv 9 %)

TILAUKSET:

www.kuntatekniikka.fi, [email protected]

tai puh. 09 771 2442