kosteusvauriot kyykyttÄvÄt kuntiavesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/kt0712.pdfsivu 6...
TRANSCRIPT
sivu 6sivu 6
sivulla 36
7/2012
Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-mann sanoo. sivu 16A
LAN
SA Y
KKÖ
NEN
Korjata pitää , vaikka rahaa puuttuu
KOSTEUSVAURIOTKYYKYTTÄVÄT KUNTIA
sivu 6
Savo-Pielisen jätelautakunta vetää yhtä köyttä sivu 18
Hämpin parkki tekee pysäköinnistä elämyksen sivu 22
HS-Vesi siirtää pian vettä yli maakuntarajan sivu 40
Hälytysajoneuvoille aina vihreää Oulussa sivu 46
Kuntatekni ikka 7/2012 3
KIINTEISTÖTKoulua käydään yhä useammin väliaikaistiloissa 6Vihti odottaa valtiontukea uuteen kouluun 10Kosteusvaurio muhii usein jo rakennustyömaalla 11Peltosaaren kehittämishanke kiinnostaa ulkomaillakin 12Julkisivuelementeillä energian- säästöä vanhoihin kerrostaloihin 14Arkkitehti Hermann Kaufmann puhuu puun puolesta 16
TEKNISET PALVELUTItä-Suomen jäteyhteistyö tiivistyi 18Tampereen P-Hämpistä Euroopan näyttävin pysäköintikeskus 22
43 Elintarvikeyritykset ovat monien vesilai-tosten tärkeitä asiakkaita. Sopimukset on syytä laatia huolella.
28 Uusikaupunki ulkoisti 6,7 hehtaarin kaato-paikkansa. Täyttötilavuutta on vielä puoli mil-joonaa kuutiota.
12 Riihimäen Peltosaaren lähiön kehittämis-hankkeen tavoite on ekotehokas, uudenaika-nen ekologisen kaupunkiasumisen esimerkki.
Infrarakentamisen markkinat muutoksessa 25Metsille tarjolla suurempi rooli kuntien ilmastostrategioissa 26Uusikaupunki ulkoisti kaatopaikkansa 28
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 31Kuntien putkimestarit 36UKTY 38
VESIHUOLTOHS-Vesi laajeni yli maakuntarajan 40Akaa lähes yksimielisenä HS-Veden osakkaaksi 42Elintarvikeyritykset vesilaitosten tärkeinä asiakkaina 44
ICTOulun hälytysajoneuvoille liikennevaloetuus 46San Francisco kehittää pysäköintiä 49
PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä: Poiesis 29Pakina: Kaarevan kauneuden kaipuuta 51Uutisia 52Tuoteuutuuksia 55Henkilöuutisia 56Tapahtumia 57Palveluja 58
22 Tampereen Hämeenkadun alle louhit-tuun pysäköintikeskukseen luodaan tunnel-maa epäsuoralla led-valaistuksella. Loka-kuun alkupuolella luola oli vielä työmaana.
7 / 2012SISÄLTÖ 1. marraskuuta
Paavo Taipale
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen TurvallisuusUimahallit ja kylpylät VesihuoltoViheralueet Ympäristö
TOIMITUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiInternet: lehti.kuntatekniikka.fiS-posti: [email protected]äätoimittaja DI Paavo TaipalePuh. 09 771 2557, 050 380 8368Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö Puh. 09 771 2533 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTOMarika KämppiHeikki LonkaJuhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio
TILAUKSETPuh. 09 771 [email protected] 8 numeroaKestotilaus 73 € (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)
ILMOITUKSETMarianne LohilahtiPuh. 040 708 [email protected]
TYÖPAIKKAILMOITUKSETHinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola
ISSN 1238-125X67. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
sivu 6sivu 6
sivulla 36
7/2012
Puu ja betoni voidaan yhdistää toimivalla tavalla, Hermann Kauf-mann sanoo. sivu 16A
LAN
SA Y
KKÖ
NEN
Korjata pitää , vaikka rahaa puuttuu
KOSTEUSVAURIOTKYYKYTTÄVÄT KUNTIA
sivu 6
Savo-Pielisen jätelautakunta vetää yhtä köyttä sivu 18
Hämpin parkki tekee pysäköinnistä elämyksen sivu 22
HS-Vesi siirtää pian vettä yli maakuntarajan sivu 40
Hälytysajoneuvoille aina vihreää Oulussa sivu 46
Kan
nen
kuva
: Y
HA
Kuv
apan
kki/
Pent
ti H
okka
nen
PÄÄKIRJOITUS
Tietotekniikka on iso osa jokapäiväistä elämäämme. Toisille sen tarjoamat mah-dollisuudet merkitsevät enemmän, toisille vähemmän, mutta arjesta on yhä vaike-ampi selvitä ilman jonkin tietotekniikan sovelluksen käyttöä. Usein elämämme on-kin paljon helmitauluaikaa helpompaa juuri viime vuosikymmeninä tapahtuneen tietotekniikan valtavan kehityksen ansiosta. Näin siitä huolimatta, että itsekseen soittelevat tai taskussa omia aikojaan värisevät puhelimet joskus sapettavat.
Kuntatekniikassa on monia mahdollisuuksia ottaa käyttöön tieto- ja viestintä-tekniikan sovelluksia entistä laajemmin. Paljon on jo tehtykin. Erinomaisia esimerk-kejä ovat muun muassa useiden kaupunkien selainpohjaiset kevyen liikenteen karttapalvelut, talotekniikan kaukovalvontajärjestelmät ja eräiden lupa-asioiden sähköiset prosessit.
Tässä lehdessä kerromme Oulussa hälytysajoneuvoja varten kehitetystä ja käyt-töönotetusta liikennevaloetuusjärjestelmästä. Näin apu saavuttaa tarvitsijansa ai-empaa nopeammin ja turvallisemmin. Kerromme myös San Franciscon kadunvar-sipysäköinnin kehittämishankkeesta, jonka tuloksena autoilijat saavat halutessaan puhelimeensa reaaliaikaiset tiedot vapaista pysäköintiruuduista eri kaduilla.
Sähköisessä asioinnissa myös teknisellä sektorilla on kuitenkin vielä paljon teh-tävää. Lupaprosesseja on varaa kehittää edelleen ja infraomaisuuden laadun hal-linnan työkaluja ja käytäntöjä on tarpeen parantaa.
Oma urakkansa on tietomallien monipuolinen käyttöönotto kuntien rakenta-mishankkeissa. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa varsinkin toimitilahankkeista, mutta myös infrarakentamisesta. Menetelmän käyttöönoton suurehkot kynnyskus-tannukset ovat toistaiseksi hidastaneet tietomallipohjaisen suunnittelun ja rakenta-misen yleistymistä pienemmissä kunnissa ja hankkeissa.
Kuntien paikkatietopohjaisten tietovarantojen hyödyntäminen muualla yhteis-kunnassa on ajankohtainen keskustelunaihe. Hyödyntämisen tulee jatkossa pe-rustua avoimiin, järjestelmäriippumattomiin tietopalvelurajapintoihin, joista tiedon tarvitsija itse noutaa aineiston. Tällaisia on jo kehitetty kuntien ja alan muiden toi-mijoiden yhteistyönä. Nyt tarvitaan rohkeutta ottaa ne yhä laajemmin käyttöön.
Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT
8/2012 21.11. 13.12. Energia Valaistus
Onks tietoo?
Monen kunnan valtuustot hyödyntävät tietotekniikkaa kokouskäytännöissään ja asiakirjahallinnossaan. Kadut aurataan, jotta valtuutetut pääsevät kokouksiin. Val-tuustosali valaistaan ja lämmitetään, usein siivotaankin. Kokoustauolla pääsee ve-sivessaan ja voi nauttia raikasta vesijohtovettä.
Hoito-, hoiva- ja sivistyspalveluista voidaan päätöksiä tehdä vain, jos kuntatek-niikka toimii. Uusien valtuustojen ottaessa kuntatalouden ohjat käsiinsä on hyvä muistaa, ettei kuntatekniikkakaan toimi pelkästään pyhällä hengellä.
lehti.kuntatekniikka.fi
”
Kuntatekniikkaa, arvoisat valtuutetut!
6 Kuntatekni ikka 7/2012
Rakennusten homeongelmat hiertävät kuntia
Koulua käydään yhä useammin PARAKKIKIKYLISSÄ
7Kuntatekni ikka 7/2012
KIINTEISTÖT
Kunnissa on havaittu, että
ongelmista kertominen tilojen
käyttäjille ja sidosryhmille kuten
koulun henkilökunnalle, oppilail-
le ja vanhemmille on yhtä tärkeää
kuin itse ongelman selvittäminen
ja korjaaminen.
Kosteus- ja hometalkoot -toi-
menpideohjelman ohjelmapääl-
likkö Juhani Pirisen mukaan TEKSTI Riitta Malve
kuntien kosteus- ja homevauri-
oiden korjaukset ovat liian usein
tulipalojen sammuttamista. Ym-
päristöministeriön hankkeessa,
joka ajoittuu vuosiin 2010–2014,
on jo tuotettu koulutuksia, tutki-
muksia ja materiaalia korjauspro-
sessin hallintaan.
Ongelmallisimmat talot on ra-
kennettu 1960-, 1970- ja 1980-lu-
Harva kuntatekniikan aihe herättää niin paljon tunteita kuin rakennusten kosteus- ja homevauriot. Erityisen kuu-mia perunoita niistä syntyy kouluissa ja päiväkodeissa.
Riitta Malve
Sokkeloinen koulupiha parakkien välissä on opettajil-le haastava valvottava. Sisältä puupaneloidut väliaikaistilat ovat kuitenkin kodikkaat.
8 Kuntatekni ikka 7/2012
KIINTEISTÖT
vulla elementtirakentamisen koe-
kappaleina. Tässä vaiheessa par-
haat rakennuspaikat oli käytetty
ja jouduttiin rakentamaan mär-
kään, joskus jopa suomaiseen
maaperään. Niin sanotuista ho-
metaloista suurin osa on koulu-
ja ja päiväkoteja. Myös sairaaloi-
ta ja terveyskeskuksia on vaurioi-
tunut paljon.
– Kuntien yleinen ongel-
ma on, ettei rakennuksia tutki-
ta ennen kuin niissä ilmenee on-
gelmia. Silloin vauriot pääsevät
kasvamaan ja rakennusten käyt-
täjät altistuvat tietämättään sisäil-
maongelmille. Nyt on jouduttu
tilanteeseen, jossa rakennuskan-
nan korjaus on kymmenen vuot-
ta jäljessä, Pirinen kertoo.
Hometalkoissa syntynyt KAS-
lomake tarjoaa kuntien tilakes-
kusten työntekijöille apua tun-
nistaa rakennusten potentiaa-
lit ongelmat loogisesti ja helpos-
ti. Tyypillisenä ongelma-alueena
Pirinen mainitsee ilmanvaihdon,
jossa likaiset ja jopa homeiset mi-
neraalivillakuidut voivat levitä
kaikkialle rakennukseen.
Kalliskaan korjaus ei aina poista homeongelmaa– Olen nähnyt monta kertaa, että
kosteus- ja homevaurioista kärsi-
vään rakennukseen tehdään kal-
lis korjaus, mutta homeongelma
ei häviä. Talo kannattaa korjata
kerralla kunnolla, muuten raha
heitetään yleensä hukkaan. Jos
korjauksen arvioidaan maksavan
esimerkiksi 3 miljoonaa euroa, ei
kunnan kannata myöntää 600000
euroa siihen, että tilannetta saa-
taisiin edes hieman paremmaksi.
Osakorjauksesta on harvoin hyö-
tyä, Pirinen huomauttaa.
Hän vertaa rakennusta au-
toon, jonka jarrupalat vaihde-
taan säännöllisesti ennen vahin-
koa. Sama tulisi tehdä myös put-
kien, ikkunoiden ja muiden ra-
kennusosien kanssa, jotka van-
henevat 30–40 vuodessa. Ongel-
mia yritetään siirtää tulevaisuu-
teen tiivistämällä rakenteita ja
estää näin haitallisten mikrobien
pääsy sisäilmaan sen sijaan, että
viallinen kohta korjattaisiin.
– Suuri syy korjausten epä-
onnistumiseen on arkkitehtien
ja kuntotutkijoiden kommuni-
kaatio-ongelmissa. Kun suun-
nittelija ei keskustele kuntotut-
kijan kanssa, tieto ei siirry riittä-
vällä tarkkuudella tai ollenkaan.
Suoranainen homehavaintokin
on joskus jäänyt ymmärtämät-
tä, kun on käytetty vain kirjallis-
ta tutkimusraporttia.
Kuntotutkijoiden pätevyys vaihteleeKuntotutkimuksissa on ol-
lut myös puutteita, koska kaik-
ki kuntotutkijat eivät ole olleet
päteviä tai tilaaja ei ole osannut
tai halunnut tilata riittäviä kun-
totutkimuksia. Hometalkoiden
työryhmä ehdottaa minimipäte-
vyysvaatimukseksi rakennusalan
teknikko- tai ammattikorkeakou-
lututkintoa ja kuntokartoittajan
erikoisosaamiseen liittyviä lisä-
opintoja.
– Parhaillaan on selvitettä-
vänä pätevyysvaatimusten liit-
täminen maankäyttö- ja raken-
nuslakiin ja sitä kautta rakenta-
mismääräyksiin. Kunnille olisi
avuksi, jos pätevät kuntotutki-
jat löytyisivät FISE–rekisteristä.
Koska tilaajallakin on vastuu
kuntotutkimuksesta, Hometal-
koot-ohjelma opettaa kuntotut-
kimuksen tilaamista. Syksyllä
ryhdytään tekemään myös pää-
suunnittelijan opasta kuntien tar-
peisiin.
– Tilaajan kannatta myös
miettiä, tarvitaanko kyseistä ti-
laa ollenkaan, jos toimintoja ku-
ten kouluja voidaan yhdistää.
Talkooisäntä on nähnyt, miten
kunnalta menee usko ja se päätyy
purkamiseen, kun rakennusta on
Tekniikan tohtori Juhani Pirisen luotsaama Kosteus- ja hometalkoot- toimenpideohjelma sai Rakennustietosäätiön rakennustietopalkinnon lokakuussa.
9Kuntatekni ikka 7/2012
korjattu monta kertaa kalliisti ei-
kä ongelma poistu. Sisäilmaon-
gelmia saattaa kuitenkin ilmetä
myös tilalle rakennetussa uudes-
sa talossa.
– Tapauksissa, joissa joudu-
taan ojasta allikkoon, uuden ra-
kennuksen ongelmat ovat mo-
nesti saaneet alkunsa betonista,
jonka ei ole annettu kuivua rau-
hassa ennen pintamateriaalien
asentamista tai materiaalit ovat
kastuneet ennen asennusta.
Pirinen ehdottaa, että tilaaja ei
luottaisi urakoitsijan laatujärjes-
telmään, vaan jo urakkatarjous-
pyyntö sisältäisi suunnitelman
siitä, miten materiaalit pidetään
ehdottoman kuivina asennuk-
seen saakka ja betonirakenteet
kuivataan kunnolla.
Säännöllinen seuranta ja elinkaarivastuu avuksiLahdessa on jo käytäntönä käy-
dä kaupungin rakennuskannan
kuntoa läpi säännöllisesti. Se al-
kaa kaupungin kiinteistöpäällik-
kö Jouni Arolan mukaan perehty-
mällä rakennuspiirustuksiin.
– Rakennuksista on löytynyt
tällä tavalla isojakin kosteusvau-
rioita, vaikka kukaan ei ole oireil-
lut eikä vauriosta ole vielä epäi-
lyä, Arola kertoo.
– Usein ongelmat liittyvät va-
lesokkeliin tai yläpohjan vuotoi-
hin, kun höyrysulut eivät ole tii-
viitä taikka ilmanvaihtojärjestel-
mään. Vanhoissa rakennuksissa
ei puolestaan aina ole sadevesi-
viemäreitä ja maan muotoilu on
puutteellista.
Kuopiossa testataan neljässä
koulussa ja yhdessä päiväkodissa
elinkaarimallia, jossa tähdätään
rakentamisen, peruskorjauksen
ja ylläpidon laatuun. Kunnossapi-
tovastuu on ulkopuolisella taholla
sopimuksen mukaan 25 vuotta.
– Kaupunki on saanut niin
huonoa rakentamista viime vuo-
sikymmenien aikana, että nyt ha-
lutaan katsoa, tuleeko tällä mallil-
la parempaa. Raskaan investoin-
tikuorman poistaminen kaupun-
gilta oli toinen syy kokeilla elin-
kaarimallia ja kunnossapitovas-
tuun siirtämistä. Näin pystyttiin
korjaamaan ja rakentamaan nel-
jä koulua kahden sijaan, Kuopion
kaupungin arviointijohtaja Paavo Kaitokari toteaa.
– Vasta neljännesvuosisadan
jälkeen voidaan arvioida, onko
näin toteutettu rakentamisen ja
Lahdessa on kaupungin kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan mukaan käy-täntönä käydä kaupungin rakennuskannan kuntoa läpi säännöllisesti.
Lahden kaupunki
10 Kuntatekni ikka 7/2012
ylläpidon laatu parempaa ja kau-
pungille edullisempaa.
Mallissa rakennukset omis-
taa kaupungin osakeyhtiö, mutta
Kaitokarin mukaan se voi myös
myydä kiinteistöt.
Viestinnässä opittu varovaisuuttaHelsingissä on mietitty paljon
kosteus- ja homevaurioista tie-
dottamista koulujen sekä päivä-
kotien henkilökunnalle ja lapsil-
le perheineen. Kaupungin sisäil-
maryhmä laati siihen ohjeet kol-
me vuotta sitten, mutta koulusta
ja kaupunginosasta riippuen ti-
lanteesta on muodostunut ajoit-
tain kuuma peruna.
– Kerralla peruskorjauksessa
on noin viisi koulua ja pienem-
piä tehdään vuosittain kymme-
nissä kouluissa. Hyvin harvoin
koulurakennus puretaan ja kor-
vataan uudella. Moniammatilli-
nen sisäilmaryhmä osaa laittaa
koulujen korjaustarpeet tärkeys-
järjestykseen. Etusijalla on koulu-
laisten ja henkilökunnan terveys,
kertoo Helsingin kaupungin tila-
keskuksen kiinteistöpäällikkö Sa-ri Hildén.
Vaurioista kerrotaan yleensä
siinä vaiheessa, kun tutkimukset
Vihti odottaa valtiolta tukea uuteen kouluun
valmistuvat. Tiedotustarve vaih-
telee kohteittain. Pyrkimyksenä
on tiedottaa selkeästi ja avoimes-
ti. Mutta sisäilmaryhmän ja tila-
keskuksen kokemusten karttues-
sa viestinnässä on opittu varovai-
suutta.
– Emme enää laita koulun
verkkosivuille kuntotutkimus-
ta sellaisenaan rakennukses-
Harju ei ole välttämättä paras rakennuspaikka. 1970-luvulla ra-kennettu Nummelanharjun kou-lu sijaitsee korkealla Nummelan keskustan yläpuolella soraharjul-la, mutta sen perustukset ovat maassa, jossa hienorakeinen so-ra saa aikaan kapillaari-ilmiön.
Silloiset rakentajat eivät osan-neet ottaa sitä riskitekijänä huo-mioon. Ensimmäiset havainnot koulun kosteusvaurioista ja käyt-täjien oireista tehtiin noin viisi-toista vuotta sitten.
Nummelanharjun yläkoulun vanhassa rakennuksessa on teh-ty monia korjauksia, muun mu-assa vaihdettu julkisivun tiilet, mutta nyt rakennus odottaa purkamista kosteus- ja home-vaurioiden takia.
Yläkoulu sai koulukeskukseen toissa vuonna uuden rakennuk-sen, johon mahtuu opetus, jossa
ei tarvita erikoisluokkia. Vanhaa rakennusta käytettiin opetustiloi-na vielä edellisenä lukuvuonna, mutta tästä syksystä alkaen ke-mian, fysiikan ja muiden erikois-varustusta tarvitsevien aineiden opetus tapahtuu muualla. Väli-aikaisia tiloja on muun muassa koulun pihalle sijoitetuissa para-keissa ja Vihdin toisissa kouluissa sekä liikuntatiloissa.
Vanhassa rakennuksessa toi-mii vielä koulukeittiö, ruokailu ja tekninen työ. Teknisen työn ope-tustilassa ei ole vielä tähän men-nessä juurikaan oireiltu.
Ylipaineistuksen ansiosta kouluruokailun järjestäminen on mahdollisia. Keittiössä oirei-lu saatiin häviämään väliaikai-sesti suoritettujen korjausten avulla, mutta se alkoi uudel-leen. Nyt koulu jonottaa vuok-rattavaa keittiöparakkia, joita
Vihdin tekninen ja ympäristöpäällikkö Rauno Kujanpää ja Numme-lanharjun koulun rehtori Erja Ilo ponnistelevat yhdessä yläkoulun kaikkien oppituntien siirtämiseksi uusiin tiloihin.
ta löydettyine mikrobiluetteloi-
neen. Kohteiden henkilökunnal-
le ja vanhemmille lähetetään sel-
keä tiedote olennaista löydöistä,
mutta koko raportti on nähtävil-
lä koululla, Hildén sanoo.
Toimitilojen väistötilat ovat
kaikkien kuntien huolena. Pa-
rakkien vuokrat ovat korkeita
eikä niille löydy aina tilaa ton-
Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildén painottaa, että koulujen peruskorjauksia toteutettaessa etusijalla on koululaisten ja henkilökunnan terveys.
tilta. Koulut joutuvat jopa jo-
nottamaan keittiöparakkeja.
Espoossa suunnitellaan Ota-
niemessä sijaitsevan vanhan po-
liisiopiston remontointia pysy-
viksi väistötiloiksi, ei vain kou-
luille, vaan myös muille toimin-
noille.
Espoossa on tällä hetkellä
30 rakennusta tutkimuksen al-
la ja saman verran on jonossa.
Kaupungin sisäilma-asiantunti-
ja Jaakko Mentunen ei usko, et-
tä kaupunki korjaa rakennuksia
turhaan.
– Kosteus- ja homehavainto-
jen virhetulkinnoista tulisi kui-
tenkin päästä eroon. Esimerkiksi
lämpöeristeen ulkopinnasta löy-
tyy aina homeitiöitä, mutta se ei
tarkoita kosteusvauriota. Kunto-
tutkijoiden koulutuksesta ja pä-
tevöitymisestä on varmasti apua,
Mentunen toteaa.
Sisäilma-asiantuntija odottaa
myös työkaluja, joilla pystytään
selvittämään, mikä on syy joi-
denkin rakennuksen käyttäjien
oireisiin. Loppusuoralla olevas-
ta Toxtest-tutkimushankkeesta
odotetaan testimenetelmää, jon-
ka avulla rakennuksen terveys-
haittaa voidaan arvioida entistä
paremmin.
Riitta Malve
Ant
onin
Hal
as
11Kuntatekni ikka 7/2012
KIINTEISTÖT
Kosteurvaurio muhii usein jo rakennustyömaallaRakennusteollisuus RT ry:n ra-
kentamisen kehityksestä vastaa-va johtaja Jukka Pekkanen on laatinut ohjeita rakennustyömai-den materiaalien suojauksesta jo toistakymmentä vuotta sitten ja tekee jälleen uutta ohjeistusta samasta aiheesta RT:ssä.
– Kun etenkin puu vettyy, on
riski, että tulee suuria kosteus-vaurio-ongelmia. Tietoa märki-en materiaalien haitoista ja suo-jaustavoista on ollut jo kauan tarjolla. Elementit ja eristepinot on peitettävä tarkemmin pres-suilla sekä käytettävä muutenkin sääsuojia.
Tällä hetkellä muun muassa
ympäristöministeriöllä, kunnilla, yliopistoilla ja rakennusteollisuu-della on käynnissä useita hank-keita, joissa tähdätään kosteus- ja homevaurioiden parempaan korjaamiseen sekä rakentami-sen laatuun. Kulunut vuosi on jo tuonut julkisuuteen paljon uutta tietoa muun muassa ympäristö-
ministeriön Kosteus- ja hometal-koot -toimenpideohjelmassa.
Lisää on odotettavissa vuoden lopulla julkaistavissa tutkimuk-sissa, joista yksi on eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämä tutkimus rakennusten kosteus- ja homevaurioiden syistä ja vai-kutuksista.
on vähän tarvitsijoihin nähden.– Se, että esimerkiksi kemian
opetuksessa vain joka kolmannella oppitunnilla on käytössä varsinai-nen kemianluokka, jossa on väli-neet havainnollisten kokeiden te-kemiseen, vaikuttaa opetussuunni-telman toteutuksen laatuun ja op-pimisprosessiin. Varmasti se myös vähentää kiinnostusta kemiaan, rehtori Erja Ilo arvioi väliaikaisten tilajärjestelyjen vaikutusta.
– Mikrobitutkimuksissa ei kos-kaan saatu sellaisia pitoisuuksia, että vanha rakennus olisi pitä-nyt sulkea. Oireilevien työnteki-jöidenkään määräkään ei edel-lyttänyt sitä, mutta oireet kyllä viittasivat kosteusvaurioon. Tut-kimuksessa keskityttiin aikuisiin, koska heidän oireitaan voi pitää luotettavimpina kuin koululais-ten. Ratkaisun opetuksen siirty-misestä korvaaviin tiloihin teki
koulu, Vihdin tekninen ja ympä-ristöpäällikkö Rauno Kujanpää selvittää.
Vuosien mittaan noin kymme-nen opettajaa on vaihtunut kos-teusvaurioista johtuvien oireiden takia. Alun perin 500 oppilaan yläkoulu on pienentynyt kolman-neksella, joka johtuu osaksi siitä, että koululaiset perheineen ovat valinneet läheisen toisen yläas-teen, jossa on pysyvä kouluym-päristö.
– Nummelanharjun yläkoulun sulkeminen kokonaan ei ole käynyt mielessä, koska Vihti on kasvava kunta ja koulun käyttö on ollut osin mahdollista, Kujanpää kertoo.
Oikeusasiamies patistaa korjaustöihinEduskunnan oikeusasiamies kä-sitteli tänä vuonna Nummelan-harjun yläkoulun sisäilmatilan-
teesta tehdyn kantelun. Se oli erään kuntalaisen tekemä ja siinä epäiltiin, ettei kunta toimi riittä-vän nopeasti koulun sisäilmaon-gelmien ratkaisemiseksi.
– Niistä johtuva terveydelli-nen oireilu oli kunnan virkamies-ten ja päättäjien tiedossa, mutta kuitenkin jäätiin odottamaan val-tiolta saatavaa rahaa ja oireilu sai jatkua, Ilo huomauttaa.
Oikeusasiamies toteaa ratkai-sussaan, että kunta ei voi lykätä uuden koulun rakentamista talo-udellisiin syihin vedoten ja pyytää selvitystä kunnan toimenpiteistä tilanteen ratkaisemiseksi.
– Kunta on samaa mieltä. Kosteusvaurioista kärsivän osan korjaamisesta luovuttiin, kos-ka se olisi tullut kalliimmaksi kuin uuden koulun rakentami-nen. Samalla koulua laajenne-taan Ensi vuosi kuluu suunnitte-
lussa ja rakentaminen alkaa näil-lä näkymin vuonna 2014. Lopul-lista ratkaisua ei ole kuitenkaan tehty kunnassa, koska odotam-me valtion päätöstä sen osallis-tumisesta rahoitukseen, Kujan-pää sanoo.
Nummelanharjun koulun toi-sessa osassa tulevat toimimaan erikoisluokat sekä keittiö ja ruo-kala. Lisäksi muutama erikois-luokka on tarkoitus sijoittaa sa-man pihan äärellä toimivaan Vihdin lukioon, mikä edellyt-tää koulun peruskorjausta nii-den osalta.
Erja Ilon mukaan koulussa odotettiin toisen osan rakenta-misen käynnistyvän heti ensim-mäisen perään. Pitkään jatkunut epätietoisuus on rehtorin mu-kaan syönyt opetuksen voimava-roja, vaikka hyvää ilmapiiriä on pidetty yllä yhteisvoimin.
Rakennusala lähti laatupolulle– Rakennusten kosteus- ja ho-
mevaurioiden kohdalla kissa on
nyt nostettu pöydälle kuten ai-
emmin harmaan talouden osal-
ta tehtiin. Kun yhdessä päätetään
käydä kiinni ongelmaan, saadaan
parempaa laatua, Rakennusteol-
lisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti lupaa.
RT aloitti vuosi sitten rakenta-
misen laatupolku -projektin tek-
nisten yliopistojen kanssa. Siinä
on kartoitettu vuosikorjausten
yleisimmät laatuvirheet ja luo-
daan koulutusjärjestelmä ura-
koitsijoiden ja tuoteteollisuu-
den pariin. Vuosi sitten julkais-
tiin energiatehokkuuteen liitty-
vän Frame-projektin tuloksia,
jotka kertoivat eristemäärien li-
säyksen synnyttävän homeriskin
rakenteisiin.
– Laatupolku tähtää tulevai-
suuteen ja on hyvin käytännön-
läheinen. Suoranaisia kosteuteen
liittyviä laiminlyöntejä ei ilmen-
nyt tavallisimpien virheiden jou-
kossa, Pipatti kertoo.
Epäonnistumiset tapahtuvat
usein pitkässä aliurakointiketjus-
sa. Pipatin mukaan nyt pyritään
kehittämään erilaista kumppa-
nuutta pääurakoitsijoiden ja ali-
urakoitsijoiden välille. Päämäärä-
nä on, että kumpikin tuntee toi-
sen työkulttuurin ja ketjun hal-
linta paranee.
Vaikka RT:n laatupolku ja
Frame-projekti eivät suoraa lii-
ty kosteus ja homevaurioihin,
liitossa nähdään rakentamisen
hyvän laadun vähentävän vau-
rioiden riskiä. Pintahalkeamat,
jotka kuuluvat yleisimpiin laa-
tuvirheisiin, tarjoavat otollisen
kasvualustan homeitiöille.
Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti uskoo alan yhteisiin ponnistelui-hin rakennusten kosteus- ja ho-mevaurioiden vähentämisessä.
Rake
nnus
teol
lisuu
s R
T ry
12 Kuntatekni ikka 7/2012
– Tavoitteemme on rakentaa
Peltosaaresta ekotehokas, uuden-
laisen ekologisen kaupunkiasu-
misen pilotti sekä älykkään ra-
kennetun ympäristön esimerkki
Suomeen. Peltosaari-projektista
on kasvanut kansallisesti merkit-
tävä lähiön kehittämishanke, jon-
Riihimäen Peltosaaren lähiön kehittämishanke kiinnostaa koti- ja ulkomailla
Riihimäen Peltosaaren kehittämishanke on herät-tänyt kiinnostusta koti- ja ulkomailla. Rautatie-aseman läheisyydessä sijaitseva lähiö on saanut uuden ilmeen vanhojen kerrostalojen saneerauk-sella ja asukastoiminnan aktivoinnilla.
Asukkaiden panos kehitystyössä arvokasta
TEKSTI Markku Laukkanen ka kokemuksia voi siirtää myös
muiden kaupunkien lähiöiden
saneeraukseen ja kehittämiseen,
kuvailee hanketta Riihimäen kau-
punginjohtaja Seppo Keskiruo-kanen.
Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen luottaa peruskorjatun lähiön vetovoi-man kasvuun.
13Kuntatekni ikka 7/2012
KIINTEISTÖT
Riihimäki on kasvava ja ke-
hittyvä kaupunki pääradan var-
rella, jonka merkitys yhdyskun-
tarakenteen kehittämisessä kas-
vaa. Aseman seudun kehittämi-
nen on ollut kaupunkikehityksen
strateginen valinta, koska se edis-
tää junalla tehtävää työmatkalii-
kennettä pääkaupunkiseudulle
ja vähentää oman auton tarvetta
kaupungin sisällä.
Peltosaaren lähiötä kehitetään
kolmen strategisen kärjen kaut-
ta: uudistamalla ja rakentamal-
la ekologisesti ja energiatehok-
kaasti sekä aktivoimalla asuk-
kaita oman asuinalueensa kehit-
tämiseen. Seppo Keskiruokasen
mielestä projektin laaja-alaisuus
ja monipuolisuus tähtäävät lähiö-
ongelmien ratkaisuun eikä vain
oireiden hoitoon.
– Asukkaat oppivat arvosta-
maan uudella tavalla peruskor-
jattuja lähiöitä, joilla on vetovoi-
maa ja hyvä maine. Arvostus hei-
jastuu myönteisellä tavalla myös
alueen muiden lähiöille tyypillis-
ten ongelmien ratkaisuun. Meil-
lä on Suomessa paljon satelliitti-
tyyppisiä lähiöitä, joissa on etu-
päässä vuokrataloja, haastava vä-
estörakenne ja joiden kehittämi-
nen vaatii asuntojen saneerauk-
sen lisäksi myös muita monialai-
sia toimia.
Asukkaat mukaan kehitystyöhönPeltosaari-projektin projekti-
päällikkö Irene Väkevä-Harju-lan mukaan Peltosaaren asuin-
alueen kehittäminen käy mallik-
si muillekin. Projektin tavoittee-
na on kaupunginosan arvostuk-
sen ja vetovoimaisuuden nosta-
minen parantamalla asukkaiden
viihtyvyyttä, turvallisuuden tun-
netta, arkielämän sujuvuutta ja
kaupunginosan yleisilmettä. Tä-
mä on tarkoitus tehdä ympäristö-
arvoja korostavalla tavalla.
– Pyrimme saamaan asukkaat
mukaan ja sitoutumaan kehitys-
työhön asukastoiminnan kehit-
tämisellä ja kiinteistöjen ja aluei-
den hyvällä ylläpidolla, sanoo Vä-
kevä-Harjula.
Projekti sai Peltosaaren idea-
kilpailussa asukkailta yli 60 eh-
dotusta. Tekes rahoittaa osit-
tain tämänkaltaista innovatiivis-
ta yhdyskuntarakentamista, mis-
sä asukkaiden kanssa käytävällä
vuorovaikutteisella keskustelulla
on ollut tärkeä rooli.
– Saimme lähes 200 asukas-
ta tilaisuuteen helmikuussa kes-
kustelemaan alueen tulevaisuu-
desta. Jo nyt on nähtävissä, mi-
ten myönteisesti julkisuudessa ol-
leet Innova-talohanke sekä Pel-
tosaari-projekti ovat vahvistaneet
lähiön positiivista profiilia, kuvai-
lee Väkevä-Harjula.
Saneeraus nostaa alueen arvoa1970-luvulla rakennettujen lähi-
öiden rakennuskannan kunnos-
taminen on iso haaste ja kansan-
taloudellinen kysymys, joka pitää
kaupunginjohtaja Seppo Keski-
ruokasen mielestä ratkaista.
– Asukkaiden kannalta kyse
on asumismukavuuden parane-
misesta ja asuntojen arvon nou-
susta. Peltosaaren kiinteistöjen
arvon arvioidaan nousevan yh-
teensä sadalla miljoonalla eurol-
la mittavan saneerauksen ansi-
osta. Tähän korjausrakentami-
seen kannattaa sekä julkisen et-
tä yksityisen sektorin nyt panos-
taa ja saada isot rakentajat aidos-
ti kiinnostumaan korjausraken-
tamisesta.
Peltosaaren kehittämises-
sä mukana olleet ARA, VTT ja
Tekes arvioivat, että Peltosaaren
ekotehokkaassa uudistamisessa
on valtava potentiaali sekä ener-
giansäästön, rakennusten arvon-
nousun sekä yleisen lähiön viih-
tyvyyden parantumisen myötä.
Ympäristöministeriötä ja ARA:a
kiinnostaa erityisesti asukkaiden
aktivointi ja syrjäytymisen eh-
käisy, Tekes haluaa kehittää lä-
hiöiden rakentamisen teknolo-
giaa kohti älykästä rakentamista
ja VTT haluaa olla mukana ener-
gia- ja ekotehokkaan rakentami-
sen edistämisessä.
– Peltosaari täytti kaikin osin
nämä kehittäjäorganisaatioiden
tunnusmerkit, toteaa Irene Väke-
vä-Harjula.
Peltosaari-projektin hankesal-
kussa on monta kehitysideaa ja se
täydentyy strategian ja tavoittei-
den toteutumisen mukaan.
– Teemme ARA:n tukemana
Peltosaaren kokemusten perus-
teella asumisen uudistamiseen
soveltuvaa käsikirjaa. Haluamme
tuoda asukashaastatteluihin poh-
jautuvia kokemuksia myös siitä,
miten ehkäistä lähiöiden eriyty-
vää asukasrakennetta, segregaati-
ota, kertoo Väkevä-Harjula.
– Pyrimme tarttumaan laaja-
alaisesti alueen ongelmiin edistä-
mällä nuorten työllisyyttä Nuoret
esiin -hankkeella, kehittämällä
verkostomaisesti alueen julkisia
palveluja sekä aktivoimalla pelto-
saarelaisia oman kaupunginosan
ympäristötalkoisiin.
Projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjulan mukaan lähiön asukkaat ovat sitoutuneet uudella tavalla asukastoiminnan kehittämiseen saneeraushankkeiden myötä.
Osana Peltosaari-projektia to-teutetulla Innova-talon perus-korjauksella tavoitellaan 75 prosentin säästöä talon läm-mitysenergiankulutuksessa.
14 Kuntatekni ikka 7/2012
– Elementtien mitoitus, nii-
den asentaminen ja taloteknii-
kan integrointi onnistuivat täy-
sin. Suurimmat haasteet liittyi-
vät rakennusaikaiseen asukas-
mukavuuden turvaamiseen ja
työmaakäytäntöjen kehittämi-
seen, jonka myötä rakentamisen
aikaa voidaan lyhentää ja kustan-
nustehokkuutta parantaa, kertoo
Lylykangas.
Riihimäen Peltosaaressa to-
teutettu asuinkerrostalon sanee-
raus toteutettiin esivalmistetuil-
la puurakenteisilla julkisivuele-
menteillä, TES-menetelmällä
(timberbased element system),
jonka kehitystyöhön Aalto-yli-
opisto osallistui. Riihimäen kor-
jaushanke toteutettiin osana In-
nova-hanketta, jonka tavoitteena
oli kehittää teollista vanhan ker-
rostalon peruskorjaustapaa ta-
voitteena passiivitason rakennus.
Julkisivuelementeillä energian-säästöä vanhoihin kerrostaloihin Esivalmistettujen puu-rakenteisten julkisi-vuelementtien käyttö vanhojen betonikerros-talojen saneeraushank-keissa on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja teknisesti toimivak-si menetelmäksi. Ark-kitehti Kimmo Lylykan-kaan mukaan Riihimä-en Peltosaaressa toteu-tettu asuinkerrostalon saneeraus passiivita-soon TES-menetelmällä tuo taloon 75 prosentin energiansäästön.
TES-menetelmä valmis saneerausmarkkinoilleKehitystyöhön osallistuneen Ly-
lykankaan mukaan Riihimäen
kokemusten perusteella mene-
telmä on valmis markkinoille.
– Elementit saatiin paikoil-
leen täydellisesti, koska mitta-
tarkkuus laserkeilauksella on-
nistui. Talotekniikan integroin-
ti oli uutta ja sitä tulee edelleen
kehittää. Peruskorjauksen suu-
rimmat haasteet eivät liittyneet
itse TES-järjestelmään, vaan
haasteet syntyivät lähinnä siitä,
miten työmaakäytännöt hoide-
taan samaan aikaan kun asuk-
kaat asuvat talossa.
Lylykangas arvioi, että kun
Riihimäen kohteessa elementin
hinta oli 170 euroa per neliö, sen
voi tulevaisuudessa lähes puolit-
taa. Sillä ei saavuteta vielä passii-
vitalon mitoitusta, mutta hyvä
lämmön eristys.
– Innova-talossa saavutettu
75 prosentin lämmönsäästö on
merkittävää myös taloudellises-
ti. Lisäksi on muistettava raken-
nusten arvon nousu, sisäilman
laadun paraneminen, esteettö-
män liikkumisen helpottuminen
ja talojen arkkitehtoninen uudis-
tuminen.
Menetelmää tulee Lylykan-
kaan mukaan kehittää edelleen ja
jatkossa tämänkaltaisissa sanee-
raushankkeissa tarvitaan projek-
tijohtourakoitsija, joka on valmis
ottamaan kokonaisvastuun hank-
keesta. TES-menetelmällä voitai-
siin parantaa koko 1970-luvulla
rakennetun kerrostalokannan
energiatehokkuutta ja julkisivuja.
– On suurta kansantaloudel-
lista tuhlausta, ellei vanhojen be-
tonikerrostalojen energiatehok-
kuutta aleta pian parantaa. Näi-
den talojen lisälämmöneritys se-
kä julkisivujen, ikkunoiden ja
talotekniikan uudistaminen on
välttämätöntä.
TEKSTI Markku Laukkanen
Riihimäen Peltosaaressa asuinkerrostalon saneeraus toteutettiin esivalmistetuilla puurakenteisilla jul-kisivuelementeillä
Arkkitehti Kimmo Lylykangas pitää välttämättömänä vanho-jen 1970-luvulla rakennettujen betonikerrostalojen saneera-usta. – Näiden talojen lisäläm-möneristys sekä julkisivujen, ik-kunoiden ja talotekniikan uu-distaminen on tärkeää.
15Kuntatekni ikka 7/2012
Peltosaaren Innova-talon pe-ruskorjaus toteutettiin Tekesin, ARA:n, Sitran, Riihimäen Koti-kulman sekä mukana olevien yritysten rahoittamana. Hank-keen tavoitteena oli kehittää vanhan kerrostalon teollista pe-ruskorjaustapaa ja rakennerat-kaisuja niin, että talosta saadaan passiivitason rakennus. Han-ke toteutettiin ns. TES-menetel-mällä (timberbased element sys-tem), joka perustuu rakennus-ten julkisivujen puurunkoisiin suurelementteihin.
Riihimäen Peltosaaren Innova – kerrostalon passiivisaneeraus-hanke käynnistyi keväällä 2010 kilpailulla, johon 1960-1980 –
luvuilla rakennettuja taloja hal-linnoivilla taloyhtiöillä oli mah-dollisuus ilmoittautua mukaan. Kilpailun voittajaksi valittiin Rii-himäen Peltosaaresta kaupun-gin omistaman vuokrataloyhtiön Kotikulman talo, joka saneerat-tiin passiivitaloksi.
– Saimme käyttöömme arvo-kasta passiivisaneerauksen asi-antuntemusta sekä taloudellista tukea taloyhtiön korjaustöiden toteutukseen ja suunnitteluun, sanoo projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula.
Riihimäen kaupungin Inno-va-talon toteuttaminen sai mu-kaan energiatehokkaan raken-tamisen kehittäjäorganisaatiot,
joilla kaikilla on suuri mielenkiin-to energiatehokkaan rakenta-misen edistämiseen. Tavoitteena oli 75 prosentin energiansäästön toteutuminen, minkä saavutta-misen pystyy todentamaan vas-ta ensimmäisen täyden lämmi-tyskauden päätyttyä. Saneeraus-hankkeen toteuttaminen TES- menetelmällä oli uutta Suomes-sa ja siksi hankkeen etenemistä kävi seuraamassa monta vieraili-jaryhmää Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä.
Innova-talossa asuva eläkeläi-nen Pekka Lähde on tyytyväi-nen hankkeen lopputulokseen, vaikka yhtäaikainen asuminen saneerausprojektin kanssa toi-
kin yllätyksiä. Hänen mukaansa saneerauksen toteuttaminen sa-maan aikaan kun talossa asut-tiin, oli asukkaiden kannalta kui-tenkin parempi ratkaisu kuin vä-liaikaisen asunnon etsiminen.
- Parasta lopputuloksessa on talon ulkonäön ja äänieris-tyksen paraneminen, katume-lu jäi ulos kokonaan. Jos sanee-rauksella saavutettiin energian säästöjä, toivoisin sen näkyvän vuokrahinnassa. Kun talot pan-naan kuntoon, tulee asukkail-lekin motivaatiota olla mukana alueen kehittämisessä. Ennem-min nämä talot tulee korjata, kun panna niitä maan tasalle, Lähde sanoo.
Innova-kerrostalo saneerattiin passiivitaloksi
Uutta yritystoimintaa syntyyKiinnostusta TES-menetelmään
on Riihimäen kokemusten pe-
rusteella syntynyt siinä määrin,
että energiatehokkuus- ja julki-
sivukorjausrakentamiseen on
KIINTEISTÖT
perustettu ainakin kolme siihen
erikoistuvaa yrityskonsortiota.
Lylykangas näkee TES-me-
netelmässä kustannustehokkuu-
den ja teknisen toimivuuden li-
säksi myös arkkitehtonisia mah-
dollisuuksia.
– Korjausrakentamisen me-
netelmä antaa paljon mahdol-
lisuuksia esimerkiksi lisäker-
rosten rakentamiseen, jolla
voidaan rahoittaa hankkei-
ta. Uusissa kohteissa voidaan
tulevaisuudessa näyttää, mi-
ten täydellisesti vanha talon
ulkonäkö voidaan uusia. Nyt
tarvittaisiin riittävän haasta-
via ikonikohteita, joissa oikein
ruma talo voitaisiin saneera-
ta oikein hienoksi, pohtii Ly-
lykangas.
16 Kuntatekni ikka 7/2012
Tulevaisuuden rakentaminen suosii ekologisia materiaaleja
Arkkitehti Hermann Kaufmann:
Vaikka Itävalta on tunnettu
pitkästä puurakentamisen perin-
teestä, ei pari vuosikymmentä sit-
ten alkanut puurakentamisen uu-
si moderni aalto ollut Hermann Kaufmannin mukaan itsestään
selvää.
– Alppialueen osaamisen ke-
hittyminen puurakentamises-
sa on tulosta pitkästä käsityön ja
puuosaamisen perinteestä. Py-
rimme tuomaan vanhan tradi-
tion uuteen rakentamiseen, kun
aloimme tuottaa uusia, korkea-
laatuisia moderneja puutaloja.
Muutos ja puurakentamisen
uusi tuleminen alkoi Kaufman-
nin mukaan siitä, kun hyvin kou-
lutetut ihmiset tunnistivat tämän
uuden aallon yhdistää uutta van-
haan perinteeseen ja arkkitehti-
toimistot alkoivat luoda uuden-
laista puurakentamisen kulttuu-
ria.
– Me onnistuimme Itävallassa
siinä muutoksessa, koska emme
menettäneet kosketusta vahvaan
puusepän osaamiseemme. Voi-
mavaroja kannattaa suunnata ra-
kentamisen laatuun ja koulutuk-
seen sekä saada julkinen sektori
vakuuttuneeksi että puurakenta-
misen edistäminen on perustel-
tua sekä taloudellisesti että eko-
logisesti. Tulevaisuuden rakenta-
misessa on käytettävä enemmän
vähäpäästöisiä uusiutuvia raken-
nusmateriaaleja.
Aluetalous hyötyyVorarlbergin maakunta on Itäval-
lassa pisimmällä puurakentami-
sen kehitystyössä.
– Saimme myytyä uudenlai-
Kaikissa Itävallan Vorarlbergin maakunnan kunnissa julkisten rakennusten ensisijainen rakennusmateriaali on puu. Myös Lüdeschin kunnantalo on puurakenteinen.
Modernista puurakentamisesta tunnettu itävalta-lainen arkkitehti Hermann Kaufmann sanoo suo-malaisten menettäneen kosketuksen puuraken-tamisen traditioon. Hänen mielestään nyt pitää edistää rakentamisen evoluutiota – eikä pyrkiä revoluutioon – ja jatkaa puurakentamisen vahvaa perinnettä myös Suomessa.
TEKSTI Markku Laukkanen
Bruno Klom
far
17Kuntatekni ikka 7/2012
sen ajattelun myös kunnille, jois-
sa onnistuimme muuttamaan po-
liittisen ajattelun, Kaufmann ker-
too.
Nyt joka kunnassa puu on en-
sisijainen materiaali julkisissa ra-
kennuksissa, on kyse sitten päi-
väkodeista, kouluista, kunnanta-
loista tai vaikkapa paloasemas-
ta. Kunnissa ymmärrettiin myös
puurakentamisen aluetaloutta
vahvistava merkitys, kun mate-
riaali, sen jatkojalostus ja raken-
taminen tulivat omalta alueelta.
– Monet ihmiset eivät ymmär-
rä puun tarinaa siltä pohjalta, et-
tä meillä on omissa metsissäm-
me paljon materiaalia ja hyödym-
me siitä ekologisesti, kun raken-
namme puusta. Puurakentami-
sessa on suuri paikallinen ja kan-
sallinen intressi, Hermann Kauf-
mann painottaa.
Laadukkaalla puuraken-tamisella on tulevaisuusKaufmann sanoo suomalaisten
menettäneen kosketuksen puu-
rakentamisen perinteeseen. Suo-
messa on hänen mukaansa sama
tilanne kuin Itävallassa pari vuo-
sikymmentä sitten.
– Moderni puurakentaminen
on aivan eri rakentamista kuin se
entinen tapa, joka koettiin van-
haksi ja köyhän miehen raken-
tamiseksi. Esivalmistuksen ke-
hityksen myötä voimme tuottaa
korkealaatuisia ja muunneltavia
rakennuksia, jotka sopivat ympä-
ristöönsä. Meillä puurakentami-
nen koetaan arvokkaana rakenta-
misena, josta ollaan ylpeitä ja sitä
halutaan näyttää kaikille.
Isojen metsäyhtiöiden kuten
Stora Enson ja Metsä Woodin
tuloa rakentamisen markkinaan
Kaufmann pitää suomalaisen
puurakentamisen kehitystyössä
välttämättömänä.
– Vaikka puurakentamisen
edistämiselle aletaan olla avoi-
mia ja valmiita, eivät rakennut-
tajat, rakentajat tai suunnittelijat
ole varautuneet tähän. Nyt pi-
tää edistää evoluutiota eikä pyr-
kiä rakentamisen revoluutioon,
neuvoo Kaufmann suomalaisia
Lüdeschin kunnantalossa on käytetty puuta rungon ja julkisivun lisäksi runsaasti myös sisäpinnoissa.
puurakentajia.
On edettävä hitaasti, hankit-
tava lisää tietoa ja kokemuksia
puurakentamisesta sekä ennen
muuta rakennettava laatua. Yh-
tiöiden on kehitettävä työnteki-
jöiden osaamista ja työmaakäy-
täntöjä sekä ymmärrettävä, että
edessä on pitkä tie.
– Kun arkkitehti sanoo, että
puurakentaminen on kallista ja
monimutkaista ja insinööri sa-
noo, ettei ole puurakentamisen
järjestelmää, niin tilaaja kallis-
tuu helposti vanhojen ratkaisu-
jen kannalle. Asenteiden muut-
taminen on tärkeää ja se tapah-
tuu vain koulutuksen ja tiedon li-
säämisen avulla.
Arkkitehdin mielestä julkisen
sektorin oma puurakentaminen
edistäisi alaa parhaiten luomalla
uutta markkinaa ja tarjoamalla
hyviä esimerkkejä.
Puu ja betoni yhteistyöhönTärkeintä puurakentamisen
edistämisen kannalta tulevai-
suudessa on Kaufmannin mie-
lestä tarjota erilaisia puuraken-
tamisen järjestelmiä ja hyvälaa-
tuisia teollisesti esivalmistettuja
elementtejä, joihin voidaan liit-
tää nykyistä pidemmälle vietyä
talotekniikkaa, ovia ja ikkunoita.
Puurakentaminen sopii hänen
mukaan myös kasvavaan korja-
us- ja saneerausrakentamiseen,
johon soveltuvan TES-menetel-
Asenteiden muuttaminen on tärkeää ja se tapahtuu vain koulutuk-sen ja tiedon lisäämisen avulla, sanoo puurakentamisen puolesta-puhuja, itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann.
män (timberbased element sys-
tem) kehitystyössä Kaufmann on
ollut mukana.
– Esivalmistus on tie teolliseen
rakentamiseen ja tässä on puun
mahdollisuus. Rakennusosaval-
mistajien täytyy ymmärtää, et-
tä tämä kehitystyö on avainasia
puurakentamisen läpimurrolle,
Kaufmann muistuttaa.
Puurakentamisen kilpailuky-
ky ja varsinainen hyöty tulevat
puurakentamisen nopeudesta ja
keveydestä, jota on edelleen ke-
hitettävä ja hankittava lisää ko-
kemuksia. Tulevaisuuden raken-
tamisessa on Kaufmannin mu-
kaan käytettävä enemmän vä-
häpäästöisiä ja uusiutuvia ra-
kennusmateriaaleja.
– Betoniteollisuuden kannat-
taisi tehdä puurakentajien kans-
sa yhteistyötä, koska rakennuk-
set ovat harvoin puhtaita puu- tai
betonitaloja. Me olemme osoitta-
neet, että puu ja betoni voidaan
teollisessa rakentamisessa yhdis-
tää toimivalla tavalla.
Kaufmann on vakuuttunut,
että energiatehokkaat materiaa-
lit tulevat yhä enemmän keskus-
teluun. Jo nyt energiatehokkuus-
direktiivit ohjaavat rakentamises-
sa ekologisten materiaalien käyt-
töön.
– Puu on kaunis, esteettinen,
ekologinen ja paikallinen materiaali,
josta paikalliset rakentajat työstävät
laadukkaita taloja.
KIINTEISTÖT
Bruno Klom
far
18 Kuntatekni ikka 7/2012
Idea yhteisestä jätelautakun-
nasta syntyi muutama vuosi sit-
ten Savo-Pielisen kuntien ja kun-
tien omistaman jäteyhtiön, Jäte-
kukon, neuvottelukunnan ko-
koontumisissa.
– Kuntien käytännöt olivat
kirjavat ja asukkaat olivat sik-
si eriarvoisessa asemassa saman
jäteyhtiön alueella. Kunnat oli-
Savo-Pielisen jätelautakunlaajan alueen jätehuoltoa
Itä-Suomen jätehuoltoyhteistyö tiivistyi
TEKSTI Hanna MoilanenKUVAT Pentti Vänskä
vat yllättävän yksimielisiä yhtei-
sen lautakunnan tarpeesta, jäte-
lautakunnan vs. palvelupäällik-
kö Leena Karppinen muistelee.
Myös vuodesta 2001 toimineen
jäteyhtiön näkökulmasta katsottu-
na lautakuntauudistus oli tervetul-
lut.
– Vuonna 2007 toiminta-
alueen kunnissa tarvittiin kaik-
Savon ja Pielisen Karjalan suunnalla yksi jätelau-takunta vastaa 18 kunnan viranomaistehtävis-tä. Yhteistä työskentelyä on takana jo vajaat kak-si vuotta. Toimintamallia kiitellään eri puolilla nel-jään maakuntaan yltävää toiminta-aluetta.
19Kuntatekni ikka 7/2012
TEKNISET PALVELUT
ta luotsaa
kiaan 34 päätöstä, ennen kuin
saimme vahvistettua yhteiset jä-
tetaksat alueelle. Nyt riittää yksi
lautakunnan päätös. Vuoropu-
helu on nyt sujuvampaa ja pys-
tymme paremmin keskittymään
omaan palvelutehtäväämme, Vir-ve Nevalainen Jätekukosta ker-
too.
Lautakunta on sijoitettu Kuo-
pion kaupungin organisaatioon.
Isäntäkunnalla on lautakunnas-
sa neljä paikkaa, Pieksämäel-
lä yksi ja loput kuusi paikkaa on
jaettu alueellisille kuntaryhmil-
le. Johtosäännön mukaan use-
amman kunnan ryhmissä lauta-
kunnan jäsenet vaihtuvat kahden
vuoden välein.
Myös luottamushenkilöt kiit-
tävät uutta lautakuntamallia.
Kriittiset sanat eivät ole kellään
ensimmäisenä kielen päällä.
– Pikkuhiljaa on alkanut muo-
toutua, mitkä ovat lautakunnan,
työntekijöiden ja jäteyhtiön teh-
täviä. Myös lautakunnan työs-
kentely on kehittynyt pienistä
asioista ja kuntakohtaisista vään-
nöistä kokonaisuuden pohtimi-
seen, Savo-Pielisen jätelautakun-
nan puheenjohtaja Antero Pei-ponen (kesk) arvioi.
Toukokuun alussa voimaan
tullut uusi jätelaki velvoittaa kun-
nat perustamaan yhdessä omiste-
tun jäteyhtiön alueelle yhden jä-
telautakunnan. Periaatteessa jä-
telautakuntien pitäisi olla jo ni-
mettynä ja toiminnassa koko
Suomessa. Käytännössä näin ei
vielä joka paikassa ole.
– Joissain kunnissa on haluttu
odottaa kuntavaalien yli. Myös-
kään lautakunnan kokoonpanos-
ta sopiminen ei aina ole helppoa.
Isojen ja pienten kuntien välillä
voi olla ristivetoa, Jätelaitosyhdis-
tyksen (JLY) lakiasiainpäällikkö
Leena Eränkö sanoo.
Oman haasteensa on aiheut-
tanut myös se, että lautakunnan
tehtäviä ei ole yksiselitteisesti
määritelty laissa.
– Juristina tehtävät toki sieltä
löytää. Tuntuma kuitenkin on, et-
tä kaikissa kunnissa tämä ei ole
vielä selvää, Eränkö kuvaa.
Ennen lainlaatijoiden patiste-
lua lautakuntia ehdittiin perus-
– Toimiva yhteistyö lautakun-nan ja jäteyhtiön välillä on erit-täin tärkeää. Käymme asioita läpi yhdessä parin kolmen vii-kon välein, jätelautakunnan vs. palvelupäällikkö Leena Karppi-nen summaa.
– Lautakunnassa jokainen jäsen huolehtii oman kuntansa näkö-kulmasta, mutta sen lisäksi on osattava ajatella kokonaisuut-ta, Savo-Pielisen jätelautakun-nan puheenjohtaja Antero Pei-ponen linjaa.
taa yhteensä seitsemän eri puo-
lille Suomea. Savo-Pielisen lauta-
kunta on ollut päätösvalmiudessa
vuoden 2011 alusta alkaen. En-
simmäinen suunnannäyttäjä oli
Pietarsaaren isännöimä Pohjan-
maan jätelautakunta, joka aloitti
toimintansa jo vuona 1996.
Palvelu tehostuuSavo-Pielisen jätelautakunnalla
on kolme työntekijää: palvelu-
päällikkö, suunnittelija ja palve-
luneuvoja. Reilun 240 000 euron
budjetista valtaosa menee hen-
kilöstökuluihin. Lisäksi rahaa
on varattu pieniin ostopalvelui-
hin, lautakunnan menoihin ja il-
moituskuluihin.
Leena Karppisen mukaan kol-
men työntekijän yksikkö on ollut
toimiva ratkaisu.
– Pystymme nyt keskittymään
kunnolla jätehuoltoon. Voimme
myös sijaistaa toisiamme ja jakaa
vastuuta asiakaspalvelussa silloin
kun soittoja tulee paljon kerralla,
Karppinen kertoo.
Lautakunnan päätösvalta on
delegoitu työntekijöille rutiini-
asioissa. Viranhaltija tekee pää-
tökset asukkaiden hakemuksiin,
joissa anotaan esimerkiksi poik-
keusta jätemaksuihin tai jäteas-
tioiden tyhjennysväleihin. Lau-
takunnalla on otto-oikeus viran-
haltijapäätöksiin.
Työntekijäresurssien ansiosta
myös kiinteistöjen jätehuoltoon
liittymistä pystytään seuraamaan
aiempaa paremmin.
– Joissain kunnissa meno on ol-
lut aika villiä. Esimerkiksi alueke-
räyspisteitä on käytetty, mutta sii-
tä ei ikinä ole maksettu. Olemme
saaneet hyvää palautetta vapaa-
matkustajien vähenemisestä. Tie-
tysti osa ihmisistä on ollut hyvin
käärmeissään, Karppinen tiivistää.
Tehostumisen kääntöpuolena
on alueen ja yhtiön suuri koko.
– Ison yhtiön monopoliasema
tietysti herättää kysymyksiä. Tu-
levaisuuden haasteita ei kuiten-
kaan ratkaista pienissä yksiköis-
sä, Peiponen pohtii.
– Yhtiöiden asemasta pitäisi
säätää lailla valtiovallan tasolla.
Toiminta ei saa olla bisnestä, vaan
sen täytyy olla palvelua. Hinnat
eivät saa riistäytyä käsistä, lauta-
Vesa Jussila vie pakkausjätettä keräysautoon.
20 Kuntatekni ikka 7/2012
Jätteistä sähköä ja lämpöäLeppävirralle suunnitellaan Itä-
Suomen ensimmäistä jätettä polttavaa voimalaa.
Seitsemän Itä- ja Keski-Suo-men kunnallista jäteyhtiötä val-mistelevat ekovoimalan raken-tamista Leppävirralle. Valmistu-essaan laitos palvelisi toimialu-eensa 52 kuntaa ja 560 000 asukasta.
– Hankkeen tavoitteena on li-sätä yhdyskuntajätteen hyödyn-tämistä ja samalla turvata Varka-uden kaupungin kaukolämmön saanti, hanketta valmistellut projekti-insinööri Janne Kuronen Varkaudesta sanoo.
Sähköä ja lämpöä tuottavan voimalan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2015. Jäte-yhtiöiden hankkeessa on muka-na Varkauden aluelämpö Oy.
Esiselvityksissä pohdittiin myös voimalan rakentamista Ki-
teelle Pohjois-Karjalaan. Keskei-nen sijainti ja suhteessa lyhyem-mät kuljetusmatkat kallistivat vaa’an Leppävirran suuntaan.
– Lisäksi Leppävirran Riikinne-valla on tällä hetkellä kaatopaik-ka. Odotus on, että voimalan ra-kentamisen vastustus on siellä kaikkein pienintä, Kuronen pe-rustelee.
Osakassopimuksiin haetaan parhaillaan alueen jäteyhtiöiden hyväksyntää. Päätöksiä asiasta odotetaan marraskuun aikana.
Voimalaitoksen sijoituspaikka puhuttaaKeskustelu voimalasta ja sen si-jainnista on herättänyt voima-kasta kritiikkiä myös Jätekukon eli Savo-Pielisen kuntien omis-taman jäteyhtiön osakaskuntien piirissä.
– Hankkeen taloussuunnitte-
lussa on puutteita. Epäilen, et-tei polttolaitoksen rakentaminen ole todellisuudessa kannattavaa, Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi sanoo.
– Lisäksi kaukolämpöä myy-dään Varkaudelle liian alhaiseen hintaan. Käytännössä Pohjois-Karjalan maakunta subventoi-si Varkauden kaukolämpöä yh-teensä 11 miljoonalla eurolla 30 seuraavan vuoden aikana, Saat-si laskee.
Janne Kuronen muistuttaa, että hankkeen talousarviosta on tehty kaksi selvitystä.
– Taloudessa on aina muuttu-via tekijöitä, joilla voidaan spe-kuloida. Saatsin kritisoima käyt-töpääoman puuttuminen arvios-ta oli tietoinen valinta. Näin toi-mitaan usein jätteenpolttolaitok-sissa, joissa polttoaineen hinta on oikeastaan negatiivinen, Ku-
ronen perustelee.– Hintalaskelmista voin sanoa,
että Varkauden ostama kauko-lämpö itse asiassa kallistuu nyky-tilanteeseen verrattuna. Valtuus-ton päätöksen taustalla oli aito halu tukea paikallisia jäteyhtiöi-tä jäteongelmien ratkaisussa ja rakentaa synergiaa maakunta-rajojen yli.
Myöskään kaikki pohjoiskar-jalaiset eivät allekirjoita Saatsin kritiikkiä.
– Kateellisten panettelua täm-möinen puhe on, Savo-Pielisen jätelautakunnan varapuheenjoh-taja Keijo Suhonen täräyttää.
– Olisihan se tuntunut hy-vältä, jos voimala tulisi omaan maakuntaan lisäämään työpaik-koja. Kokonaisuuden kannal-ta Leppävirta on kuitenkin jär-kevä valinta keskeisen paikkan-sa takia.
Virve Nevalainen kertoo, että uuden toimintamallin ansiosta eri osapuolten välinen vuoropuhelu on sujuvampaa. Kuvan kukkoa esittävä taideteos on tehty koululaisten keräämistä tuikkukynttilöiden alumiinikuorista.
kunnan varapuheenjohtaja Keijo Suhonen (sd) Valtimolta linjaa.
Jätekukko ei kukkoileIsojen ja pienten kuntien yhteis-
työ ei aina suju ongelmitta. Sama
pätee kuntien luottamushenki-
löorganisaation ja vahvan asian-
tuntijayhtiön väleihin. Savo-Pieli-
sen alueella on kuitenkin vältytty
suuremmilta kärhämiltä.
– Strategiatyössä on otettu huo-
mioon myös sivukylät. Esimerkiksi
lautakunnan alkumetreillä reuna-
kuntien edustusta lisättiin yhdellä
jäsenellä, Suhonen kehuu.
Käytännössä kuluja tasataan
alueen kuntien kesken niin,
etteivät reuna-alueiden kunnat
joudu maksamaan suurinta pot-
tia kuljetuksista. Kuopion ja Sii-
linjärven kuljetustaksat ovat kui-
tenkin edullisemmat kuin alueen
muissa kunnissa.
Lautakuntauudistuksen on jo-
pa arvioitu lisänneen luottamus-
henkilöiden todellista vaikutus-
valtaa. Aiemmin päätöksenteko-
prosessi vei huomattavan paljon
aikaa kun taksat ja jätehuolto-
määräykset piti käsitellä ja vah-
vistaa jokaisessa kunnassa erik-
seen.
– Kunnat olivat käytännös-
sä puun ja kuoren välissä, koska
osakassopimukset edellyttivät yh-
tenäisiä maksuperusteita kaikissa
osakaskunnissa. Nyt luottamus-
henkilöillä on paremmat mah-
dollisuudet vaikuttaa myös sisäl-
töihin, Nevalainen sanoo.
– Jos lautakunnassa on jämy-
jä jätkiä ja rouvia niin kyllä siinä
on mahdollisuus vaikuttaa. Pitää
uskaltaa avata suunsa. Ja asioihin
pitää perehtyä aktiivisesti jo en-
nen kokousta, Suhonen evästää
oman kokemuksensa pohjalta.
Lieksalainen lautakunnan jä-
sen Mervi Saviranta (kesk) on
astetta kriittisempi.
– Olen käynyt esittelemäs-
sä lautakunnan toimintaa ja eri
toimijoiden rooleja valtuustolle.
21Kuntatekni ikka 7/2012
TEKNISET PALVELUT
– Jätekukon tavoitteena on ollut, että jätteen energiahyödyntämi-nen tapahtuisi mahdollisimman lähellä. Itä-Suomeen tarvitaan aina-kin yksi jätettä polttava voimalaitos, toimitusjohtaja Arto Ryhänen Jätekukosta sanoo.
Tuntuu, että osa valtuutetuistakin
oli aika pihalla.
– Ymmärrän, että jätehuoltoa
ei nykyisin voi toteuttaa pienissä
yksiköissä. Kuntalaisen näkökul-
masta päätöksenteko on kuiten-
kin kaukana. Ei tämä lähidemo-
kratiaperiaatteen mukaista ole,
kun kaikilla kunnilla ei ole edes
yhtä edustajaa lautakunnassa, Sa-
viranta toteaa.
Jätteet paremmin hyö-tykäyttöönJätelautakunnilla on vastassaan
vähintäänkin mielenkiintoinen
tulevaisuus. Tulevat lainmuutok-
set edellyttävät kentän toimijoilta
rohkeita päätöksiä ja vahvaa ke-
hittämishenkeä.
Euroopan edelläkävijämais-
sa eli esimerkiksi Saksassa, Hol-
lannissa, Itävallassa, Ruotsissa
ja Tanskassa hyödynnetään yli
95 prosenttia yhdyskuntajät-
teestä. Suomessa jätettä menee
kaatopaikoille yli 40 prosent-
tia eli hyödyntämisaste jää al-
haiseksi.
– Kierrätystavoite on asetettu
50 prosenttiin vuodelle 2016. Nyt
kierrätysaste on vähän yli 30 pro-
senttia. Tavoitteet ovat haastavia
ja koskevat kaikkia yhdyskuntajä-
tehuollon vastuutoimijoita, Jäte-
laitosyhdistyksen vs. toimitusjoh-
taja Esa Nummela arvioi.
Myös lähestyvä kaatopaik-
kakielto vauhdittaa hyödyn-
tämisratkaisuja. Valmistelussa
olevan asetuksen mukaan or-
gaanista eli biohajoavaa tai pa-
lavaa jätettä ei saa viedä kaato-
paikalle lainkaan vuoden 2016
alusta lähtien.
Jätteen määrän vähentäminen
on keskeinen tavoite myös Savo-
Pielisellä. Iso harppaus otettiin
oman sekajätteen murskauslai-
toksen myötä.
– Vuonna 2009 pystyimme
hyödyntämään vain 25 prosent-
tia jätteestä. Nyt hyödynnämme
jo 70 prosenttia eli reilusti yli val-
takunnallisen keskiarvon, Virve
Nevalainen sanoo.
Lautakunta on keskustellut,
miten alueen asukkaita voisi kan-
nustaa kompostointiin. Myös Itä-
Suomen ensimmäisen polttovoi-
malan suunnittelu on loppusuo-
ralla. Jos polttolaitos toteutuu, se
muuttaa seitsemän itä- ja keski-
suomalaisen yhtiön jätteet säh-
köksi ja lämmöksi vuodesta 2015
alkaen.
TAVOITTEENA SELKEÄ TYÖNJAKO
Jätelautakunnan tehtäviä ovat muun muassa jätehuoltomääräysten hyväksyminen jätetaksan hyväksyminen jätemaksujen määrääminen jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn periaatteista päättäminen jätehuollon palvelutasosta päättäminen poikkeuksista ja poikkeuksien perusteluista päättäminen jätehuollon liittymisvelvollisuuden toteutumisen seuraaminen
Kuntien omistaman jäteyhtiön tehtäviä voivat olla esimerkiksi jätehuollon käytännön palvelutehtävät jätteiden kuljetus ja käsittely jätehuollon palveluverkoston ylläpito ja kehittäminen neuvonta asiakaspalvelu jäteasioista tiedottaminen laskutus
Ympäristönsuojeluviranomaisille kuuluvat jätehuollon valvontatehtävät (esimerkiksi jätteiden käsittelyn asianmukai-
suuden ja roskaamiskiellon toteutumisen valvonta) paikallistason valvonta on ely-keskusten ja kuntien ympäristönsuojeluvi-
ranomaisten vastuulla
18 kunnan omistama jäteyhtiö Perustettu vuonna 2001 Palvelee yli 210 000 asukasta Henkilöstöä keskimäärin 44 Jäteastiatyhjennyksiä 1,7 miljoonaa vuodessa Liikevaihto 15,7 milj. euroa Liikevoitto 5,5 prosenttia liikevaihdosta Yhtiö ei jaa osinkoja
SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNTA
JÄTEKUKKO OY
Mukana 18 kuntaa neljän maakunnan alueelta Vastaa toiminta-alueen 210 000 asukkaan jätehuol-
losta Kolme työntekijää 11 jäsentä Kolmesta viiteen kokousta vuodessa Vuoden 2012 budjetti 243 000 euroa Noin 400 viranhaltijapäätöstä vuositasolla
22 Kuntatekni ikka 7/2012
Käytettävissä on noin 16 mil-
joonaa erilaista värisävyä, joita
voidaan säätää niin vuodenaiko-
jen, juhlapäivien kuin kellonaiko-
jenkin mukaan. Led-valoa ei lie-
ne aikaisemmin käytetty kallioti-
loissa tunnelma- ja tehostevalona
missään päin maailmaa.
Tähän mennessä hallin rat-
kaisuja on käynyt ihmettelemäs-
sä jo noin tuhat asiantuntijaa. Ul-
komaillakin maanalainen parvel-
linen pysäköintikeskus on herät-
tänyt melkoista huomiota. Pai-
Tampereen P-Hämppi on Euroopan näyttävin pysäköi
TEKSTI Matti ValliKUVAT Merja Ojala
Tampereelle Hämeenkadun alle on louhittu Euroopan tunnelmallisin ja tekniikaltaan nykyaikaisin maanalainen pysäköintikeskus, P-Hämppi. Tunnelma ja pikku hiljaa vaihtuva värimaailma luodaan epäsuoralla led-valaistuk-sella, jolla korostetaan ruiskubetonoidun seinän kaarevia muotoja.
kan päälle ei välttämättä tarvitse
mennä, sillä halliin ja sen toimin-
taan voi tutustua pelaamalla hank-
keen 3D-suunnittelun sivutuot-
teena syntynyttä tietokonepeliä,
joka löytyy P-Hämpin kotisivuilta.
Marraskuun lopussa avattavan
970-paikkaisen P-Hämpin on to-
teuttanut kaupungin omistama
pysäköintiyhtiö, Finnpark Oy,
entinen Tampereen Pysäköinti-
talo Oy. Pysäköinnin hinnat ovat
Ainutlaatuista on muun muassa lasikaiteilla varustettu parvirat-kaisu. Värimaailmassa voidaan
haluttaessa huomioida vaikkapa vuodenaikojen vaihtelut.
Vis
ualis
oint
ikuv
a A
ihio
Ark
kite
hdit
Oy
23Kuntatekni ikka 7/2012
ntikeskus
TEKNISET PALVELUT
noin puolet Helsingin hinnoista.
Ensimmäinen tunti maksaa 3,5
euroa ja sitä seuraava tunti 2,5
euroa ja sen jälkeen kaksi euroa
tunnilta. Kuukausiluvan hinta on
noin 270 euroa.
– Toisin kuin monessa muus-
sa kaupungissa Tampereella suu-
ren maanalaisen hallin rakenta-
misesta on vallinnut suuri yksi-
mielisyys. Vuonna 2007 raken-
tamisesta päätettiin valtuustossa
äänin 62–2, ja työt alkoivat jo pa-
rin vuoden kuluttua, toteaa Finn-
parkin toimitusjohtaja Markku Hiltunen.
Hänen mukaansa pysäköinti-
tila on osa kaupungin ja kaupan
palveluketjua: ostosten tai teatte-
riesityksen jälkeen yhdestä kor-
kealaatuisesta tilasta siirrytään
toiseen korkealaatuiseen tilaan
eikä perinteiseen parkkihalliin.
Ainutlaatuinen parviratkaisu Pituutta lattiatasoltaan kolmen-
kymmenen metrin syvyyteen
louhitulla putkimaisella hallilla
on 650 metriä, leveyttä Hämeen-
kadun verran eli 30 metriä ja kor-
keutta kymmenen metriä. Kat-
tona olevan kallion paksuus on
13 metriä, ja sen päällä on vielä
pehmeitä maakerroksia. Matkaa
maan pinnalle on kymmenker-
roksisen talon verran, mutta lä-
himpään varauloskäytävään kor-
keintaan 40 metriä. Lämpötila pi-
detään talvisin noin 7-10 asteessa.
Lattiatason ohella hallissa on
lasikaiteella varustettu parvitaso;
ratkaisu korostaa tilallisuutta ja
auttaa orientoitumaan. Pysäköin-
tiruudut ovat ajoväylään nähden
hiukan vinossa, joten niihin on
helppo ajaa. Kamerajärjestelmä
rekisteröi sisään tulevat autot ja
minne ne pysäköidään. Maksu-
pisteessä autoilija voi rekisterinu-
meronsa syöttämällä tarkistaa au-
tonsa sijainnin.
Luolaan johtaa kaksi ajoramp-
pia, yksi kummastakin päästä.
Toinen sijaitsee Ronganpuistossa
ja toinen rautatieaseman ja Tul-
lin kauppakeskuksen tuntumas-
sa. Tämä Pakkahuoneen ajoram-
pin liitos pääluolaan on jännemi-
toiltaan suurimpia pohjoismassa
toteutettuja louhittuja tiloja.
Yrityksillä omia hissikuiluja Tärkeimmät hissikuilut sijaitsevat
rautatieasemalla, Suomen Pankin
aukiolla eli tunnelin Tammerkos-
ken puoleisessa päässä sekä Aka-
teemisen kirjakaupan vieressä.
Näiden lisäksi kolme yksityis-
tä kiinteistöä kuten esimerkiksi
Stockmann on rahoittanut hal-
liin oman hissikulukulunsa.
– Autoilijan ei tarvitse ajaa
kaupungin pääkatua voidakseen
asioida keskustassa. Hän voi py-
säköidä autonsa maan alle koh-
teen lähelle ja nousta hissillä ha-
luamansa kohteen lähelle ja jopa
itse kohteeseen, Markku Hiltu-
nen kuvaa.
Tampereen rautatieaseman
viereen radan päälle hallin suu-
aukon tuntumaan aiotaan ra-
kentaa suuri monitoimiaree-
na. Hankkeen puuhamiehille P-
Hämppi on mahdollisuus, sillä
kukaan ei enää kysy, minne kau-
empaa tulevien katsojien autot
mahtuvat.
Sadan vuoden hankeP-Hämpin kokonaishinnaksi
muodostuu noin 78 miljoonaa
euroa. Halvempiakin vaihtoehto-
ja toteutukseen olisi ollut, mutta
kun jotakin tehdään sadan vuo-
den käyttöä varten, niin tinkimi-
nen ei aina ole viisasta. Hinnassa
on mukana 14 miljoonana euroa
maksanut maanalainen Nouto-
parkki, jotta junamatkustajat voi-
daan vaivattomasti tuoda ja nou-
taa autolla rautatieasemalta.
– Hallin takaisinmaksuaika-
kin on noin 60 vuotta, sitä nope-
ammin tätä ei pysäköintituloilla
rahoiteta. Yhtiö ei saa sijoituksel-
le markkinakorkoa, mutta riittää,
että halli maksaa itsensä takaisin,
Markku Hiltunen kuittaa.
Viimeistelytyöt viimeisillään. Ilman-vaihtotekniikka ja kaapelihyllyt on piilotettu lattian alle. Viidestä pysä-köintirivistä kaksi sijaitsee parvella ja kolme lattiatasolla.
24 Kuntatekni ikka 7/2012
P-Hämppi saa myöhemmin
jatkoa. Tammerkosken länsi-
puolelle, myös Hämeenkadun
alle, louhitaan myöhemmin vas-
taavanalainen tila, Kunkun park-
ki. Sitä varten P-Hämpin Tam-
merkosken puoleiseen päähän on
louhittu valmiiksi kaksi 14 met-
rin pituista tunnelinperää, jotka
on muurattu umpeen. Kun länsi-
puolen halli aikoinaan valmistuu,
niin tunnelin muuraus puretaan
ja kaksi pysäköintitilaa yhdiste-
tään toisiinsa.
Tammerkosken alle tulevaan
tunneliin ei tule autopaikkoja,
mutta tarpeen vaatiessa tunne-
liin mahtuu vaikka kaupunki-
raitiotie. Kunkun parkin yleis-
suunnittelu on työn alla, ja kaa-
voitus valmistunee alkuvuonna
2013.
Hankkeen kasvotToimitusjohtaja Markku Hiltu-
nen on antanut projektille kas-
vot eikä julkisuutta ole kaihdettu.
Jokaisen kuukauden ensimmäi-
senä tiistaina kello 10.00 Pakka-
huoneen Tullikamariklubilla on
pidetty niin asukkaille kuin me-
diallekin avoin tiedotustilaisuus
asioiden läpikäyntiä varten.
Suurimmat huolenaiheet ovat
koskeneet mahdollisia melu- ja
pölyhaittoja, joita arveltiin syn-
tyvän etenkin louheen kuljetuk-
sesta. Suurin osa louheesta ajet-
tiin öiseen aikaan teollisuustont-
tien täyttömaaksi Ruskon alueel-
le. Louhetta syntyi 300 000 kuu-
tiota, 30 000 autokuormallista,
mutta melusta tai pölystä ei va-
litettu.
– Alusta alkaen oli selvää, et-
tä ellei kaupungin keskustassa to-
teutettavasta suuresta rakennus-
hankkeesta anneta kaikkea mah-
dollista tietoa, niin huhut ja pa-
hantahtoiset väitteet lähtevät liik-
keelle, Hiltunen pohtii.
Vilkkaimpaan ostossesonkiinHämpin parkista Stockmannin
tavarataloon rakennetut suorat
hissiyhteydet otetaan käyttöön
heti hallin avajaispäivänä. Rau-
tatieaseman tuntumassa sijait-
sevaa tavarataloa laajennetaan
parhaillaan, ja hankkeen edetes-
sä myös laajennusosa saa hissi-
yhteydet. Stockmannin oma Q-
Park tavaratalon pohjakerrokses-
sa jatkaa pysäköintitilana, mutta
sitä uudistetaan osana koko tava-
ratalon laajentumista.
– P-Hämpin avautuminen
marraskuun lopussa tekee Tam-
pereen keskustasta entistä miel-
lyttävämmän kohteen tulla ostok-
sille. Nyt parkkipaikka on aikai-
sempaa helpompi löytää, toteaa
Tampereen Stockmannin tavara-
talon johtaja Eija Vartila.
Hän uskoo, että P-Hämppiä
tullaan katsomaan kauempaakin,
ainakin jonkin aikaa. Mutta au-
toilija etsii myös muita palveluita.
– Viime kädessä parkkihallin-
kin vetovoimaisuuden ratkaisee
se, miten hyvin Tampereen kes-
kustan palvelut pystyvät vastaa-
maan asiakkaiden odotuksiin.
Mutta nyt iloitsemme siitä, et-
tä parkin avautuminen tapahtuu
juuri ennen joulukaupan alkua ja
vähittäiskaupan vilkkainta seson-
kia, Vartila sanoo.
Autot vähenevät Hämeenkadulla Tampereen keskustan liikenne-
verkkosuunnittelun ja Hämeen-
kadun kehittämistä koskevien
vaihtoehtojen pohjana on vuon-
P-HÄMPIN PARKKIHALLI
Rakennuttaja Finnpark Oy
Kokonaisinvestointi on 78 miljoonaa euroa, josta Nou-toparkin osuus on 14 miljoo-naa euroa.
Hallin takaisinmaksuaika on 60 vuotta.
Rakennustyöt alkoivat vuon-na 2009, ja halli otetaan käyt-töön marraskuussa 2012
Hallissa on 970 parkkipaik-kaa
Hallin pituus on 970 metriä, leveys 30 metriä ja korkeus 10 metriä. Halli on 30 metrin syy-vyydessä maan alla.
Pysäköintihinnat:Ensimmäinen tunti 3,50 eu-roa, toinen tunti 2,5 euroa ja siitä eteenpäin 2 euroa/tunti. Kuukausilupa 270 euroa.
Hallin epäsuorassa led-valais-tuksessa on 16 miljoonaa eri värisävyä.
na 2011 valmistunut liikenteel-
linen visio. P-Hämppi on tähän
liittyvä ensimmäinen iso ratkaisu.
Autojen ohjaaminen maan
alle vähentää sekä maanpäällistä
pysäköintiä että pysäköintipaik-
kaa etsivää liikennettä, jopa niin,
että maanpäällisiä pysäköintita-
loja ei ehkä tulevaisuudessa lain-
kaan tarvita ydinkeskustassa.
– Keskustassa Tammerkos-
ken itäpuolella parkkipaikoista
on vuonna 2013 ja seuraavina-
kin vuosina selvästi ylitarjontaa,
sillä olemassa olevia pysäköinti-
ruutuja mittareineen ei poisteta
silmänräpäyksessä, sanoo kau-
punkiympäristön kehittämises-
tä vastaava suunnittelupäällikkö
Ari Vandell.Saneeraus ja uuden ympäris-
tön luominen alkavat edetä katu
kerrallaan. Osa pysäköintiruu-
duista muutetaan pyöräpysäköin-
tiin sopiviksi.
Pysäköintimaksuja kaupun-
gissa ei ole korotettu moneen
vuoteen, mutta nyt pohditaan, pi-
täisikö P-Hämpin vaikutusalueel-
le määrätä maanpäälliselle pysä-
köinnille korkeampi maksu kuin
muualla.
– Turvallisuus ennen kaikkea, muistuttaa kiinteistöpäällikkö Pasi Nevalainen (vas.) toimitus-johtaja Markku Hiltusta.
25Kuntatekni ikka 7/2012
Infrarakentamisen volyymi
pieneni reippaasti jo ennen muuta-
man vuoden takaista rahoituskrii-
siä. Alamäki jyrkkeni 2008–2009 ja
sen jälkeen ala on jonkin verran el-
pynyt, mutta tilanne on vaihteleva.
– Nyt ollaan palaamassa var-
sin alhaisiin lukemiin, itse asias-
sa näyttää siltä, että ensi vuoden
lopulla pudotaan lähelle 1990-lu-
vun puolivälin pohjalukemia, ker-
toi projektipäällikkö Eero Nippa-la VTT:ltä. Hän työskentelee vii-
me vuonna alkaneen ja vuoden
2013 loppuun kestävän toimialan
yhteisen Infrarakentaminen muu-
toksessa –projektin parissa.
Inflaatio nostaa hintoja eikä
liikevaihdosta sinänsä voida pää-
tellä suoraan infrarakentamisen
määrän kehitystä. Väylärakenta-
minen näyttäisi aavistuksen kas-
vavan ja vesihuollon rakentami-
nen puolestaan hiipuvan hiukan.
Suunnittelun ja konsultoinnin
volyymit pysynevät ennallaan.
– Urakoitsijoiden tarjoushin-
tataso romahti 2008–2009, ja on
sittemmin noussut ja nousu näyt-
täisi jatkuvan, Nippala arvioi.
Johtaja Jarkko Salmenoja YIT
Rakennus Oy:n infrapalveluista
listasi useita kehitysehdotuksia,
joiden toteuttamisella päästäi-
siin alalla hänen mukaansa pa-
rempiin tuloksiin sekä rakenta-
jien että tilaajien kannalta.
– Infra Oy:n perustaminen
valtion väylähankkeiden tilaa-
jaksi olisi tarpeen, sillä näin väl-
tettäisiin pitkäjänteistä toimin-
taa haittaava budjettivuosiajat-
telu. Tietomallit olisi myös otet-
tava laajempaan käyttöön infra-
hankkeissa.
Hän muistutti, että valtion
infratuotannon yhtiöt eivät ole
erityisen kannattavia ja oli huo-
lissaan myös kuntien liikelai-
tosten ja yhtiöiden toimimises-
ta markkinoilla. Lääkkeeksi hän
tarjosi näiden yksityistämistä.
Niin ikään hankintamenettelyt
kaipaavat edelleen kehittämis-
tä. Urakoiden pilkkomista tulisi
Infrarakentamisen markkinat muutoksessaMaa- ja vesirakentami-sen määrä, kustannuk-set ja hankintamenet-telyt puhuttivat alan ti-laajia, tuottajia ja tut-kijoita Maarakennus-alan neuvottelukunnan järjestämässä Infrara-kentamisen markkinat -seminaarissa InfraEx-po2012 –tapahtuman yhteydessä Helsingis-sä lokakuussa. Laadun huomioon ottaminen hinnan ohella hankinta-menettelyissä aiempaa paremmin oli kaikkien osapuolten toiveena.
Suhdannetilanne epävakaa
TEKSTI Paavo Taipale
Johtaja Jarkko Salmenoja YIT Rakennus Oy:stä tarjosi muun muassa julkisomisteisten tuo-tantoyhtiöiden yksityistämistä keinoksi infra-alan markkinoi-den kehittämisessä.
Jari Tikka
välttää, suunnitteluun tarvitaan
enemmän aikaa ja rahaa ja ylei-
set sopimusehdot (YSE) on otet-
tava vakavasti.
– Yhä jopa kymmenien mil-
joonien hankkeita kilpailutetaan
pelkällä hinnalla. Kaikkien on tar-
peen katsoa peiliin, myös urakoit-
sijoiden, Salmenoja korosti.
Helsingin kaupungininsinöö-
ri Raimo K. Saarinen kommen-
toi seminaariesityksiä ja otti esille
ison pääkaupungin monisäikei-
sen organisaation, joka ei kaikis-
sa tapauksissa ole paras mahdol-
linen infrahankkeiden järkevään
toteuttamiseen.
– Helsingissä on hyvin itsenäi-
siä virastoja, joiden yhteistyössä
on puutteita. Se kangistaa proses-
seja. Taloon ei pääse asumaan en-
nen kuin postilaatikko on oikean
värinen, Saarinen kärjisti.
Hän muistutti, että pääkau-
punkiseudun väestönlisäys asu-
kasmäärinä on maassamme aivan
omaa luokkaansa. Tällöin tarvi-
taan sekä uudisrakentamista et-
tä peruskorjausta. Isoja investoin-
teja on listalla yhteensä noin 100
miljoonan euron arvosta.
– Näyttää siltä, että isoihinkin
investointeihin löytyy rahoitus,
mutta niiden ylläpitoon tai perus-
korjauksiin ei. Tuorein esimerkki
tästä Helsingissä on Kruunuvuo-
renrannan kahden miljoonan eu-
ron valoteos.
TEKNISET PALVELUT
26 Kuntatekni ikka 7/2012
Metsät hillitsevät tehokkaas-
ti ilmastonmuutosta hiilinielui-
na sitomalla ilmakehään päässyt-
tä hiilidioksidia. Vuosien 2002–
2006 aikana metsien hiilinielujen
arvioidaan olleen Suomessa noin
35,4 miljoonaa tonnia CO2-ekvi-
valenttia vuodessa, mikä on ollut
lähes puolet Suomen kokonais-
päästöistä. Myös puutuotteet sito-
vat tehokkaasti hiiltä ja puuener-
gia taas on elinkaarivaikutuksil-
taan päästötöntä energiaa niin
kauan kuin hakkuut eivät ylitä
metsien uusiutumiskykyä. Met-
sät myös auttavat sopeutumaan
ilmastonmuutokseen.
Suomen kunnista 115 ja maa-
kunnista 13 on laatinut tai par-
haillaan laatimassa ilmastostra-
tegiaa. Monet kunnat ovat laati-
neet yhteisen ilmastostrategian
yhteistyönä naapurikuntien kans-
sa. Kunnat voivat ottaa ilmasto-
strategioissaan huomioon sekä il-
mastonmuutoksen hillinnän että
siihen sopeutumisen ja varautu-
misen monin tavoin.
Kuntaliiton selvityksessä tut-
kittiin, miten metsät on on otet-
tu huomioon kuntien ja maakun-
tien ilmastostrategioissa. Selvi-
tyksestä ilmeni, että metsät eivät
ole kovinkaan hyvin edustettui-
na kuntien ilmastostrategioissa.
Osa kunnista vain mainitsee met-
sät ilmastonmuutoksen hillitse-
misen välineenä, osa pohtii met-
sien merkitystä myös laajemmin.
Maakunnat sen sijaan ovat
tarkastelleet metsiä selvästi kun-
tia enemmän. Kunnat ovat mer-
kittäviä metsänomistajia, jot-
ka voisivat toimenpiteillään vai-
kuttaa suuresti ilmastonmuu-
tokseen. Selvityksessä pyritään-
kin antamaan kunnille vinkkejä
siitä, miten ne voisivat hyödyntää
paremmin metsiä ilmastostrate-
gioissaan.
Metsien hiilinielujen ylläpitäminen tärkeääMetsien hiilivarastoja ja metsäta-
louden päästöjä ei selvityksen pe-
rusteella näyttäisi olevan lasket-
tu vielä yhdessäkään kunnassa,
vaikka metsien hiilinielujen kar-
toittamista sekä kehityksen seu-
rantaa pidetäänkin yleisesti tär-
keänä. Ongelmaksi esitetään eri-
tyisesti vakiintuneiden laskenta-
menetelmien puute.
Kasvihuonekaasupäästöjen
Kuntaliiton selvityksen mukaan suuret kaupungit o
Metsille tarjolla suurempi rooli kuntien ilmastostrategioissaMetsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutok-sen hillinnässä, kun ne sitovat ilmakehän hiili-dioksidia, mutta met-sille olisi käyttöä myös varauduttaessa ilmas-tonmuutoksen vaiku-tuksiin. Kuntaliiton te-kemän selvityksen mu-kaan metsiä ei vielä ole otettu kovin monipuoli-sesti huomioon kuntien ilmastostrategioissa.
Anna-Marja Kukkanen VTM,projektityöntekijäSuomen Kuntaliitto
Kuntaliiton selvityk-sen mukaan metsät eivät ole kovin hyvin edustettuna kuntien ilmastostartegioissa.
Tuija Käyhkö
27Kuntatekni ikka 7/2012
TEKNISET PALVELUT
pienentämisen tulisi olla osa met-
sätalouden normaalia toimintaa
kunnissa, jolloin myös taloudel-
linen kannattavuus ja alueellinen
vetovoima voisivat kasvaa.
Puun käyttö rakentamisessa lisää hiilensitomistaKuntaliiton selvityksessä tuodaan
esille monia hyviä välineitä yllä-
pitää metsien hiilinieluja. Näitä
ovat esimerkiksi kestävä ja suun-
nitelmallinen metsänhoito, hak-
kuumenetelmien kehittäminen
sekä uusien metsien istuttami-
nen. Myös puutuotteiden käyt-
töä esimerkiksi rakentamisessa
suositellaan tehokkaan hiilensi-
donnan vuoksi.
Kunnissa voidaan varautua
ilmastonmuutokseen monin ta-
voin metsätalouden osalta. Selvi-
tyksessä ilmeni, että kunnat ovat
huomioineet ilmastonmuutok-
seen varautumisen toimenpiteis-
sä metsätaloutta suhteellisen hei-
kosti, eikä konkreettisia toimen-
piteitä ole esitetty yhtään.
Ilmastonmuutoksen vaiku-
tusten huomioiminen erilaisissa
metsien, puistojen ja viheraluei-
den suunnitelmissa, rakentami-
sessa sekä hoitotoimenpiteissä
on asetettu kuitenkin tavoitteik-
si esimerkiksi Riihimäen, Mik-
kelin ja Kuopion ilmastostrategi-
oissa. Merkittäviä sopeutumistoi-
mia metsätaloudessa ovat myös
esimerkiksi kotimaisten puulaji-
en käyttäminen, metsien luontai-
nen uudistaminen sekä puun ja
energiapuun jatkojalostus.
Maankäytössä ja kaavoituk-
sessa ilmastokysymykset ja met-
sät huomioidaan lähinnä viher-
alueiden muodossa. Pääkaupun-
kiseudulla pyritään varautumaan
metsänhoidossa leutoihin talviin
pitämällä metsät hyvinvoivina ja
säilyttämällä viheralueet ja viher-
käytävät. Joensuun kaupunkiseu-
dun ja Riihimäen ilmastostrategi-
vat eturintamassa
K8- kunnat: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Kuorta-ne, Lapua ja Seinäjoki
EspooOulun seutu: Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijo-
ki, Muhos, Oulunsalo ja TyrnäväPorin seutukunta: Pori, Ulvila, Noormarkku, Luvia, Kokemäki, Har-
javalta ja Nakkila Lahti, Hollola ja NastolaJoensuun kaupunkiseutu: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokum-
pu ja PolvijärviJyväskyläTampereen kaupunkiseutu: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi,
Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi ja VesilahtiTampere ECO2 (Ekotehokas Tampere 2020)Pietarsaaren seutu: Pietarsaari, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre ja
UusikaarlepyyLohjaRiihimäkiSaloRovaniemiTurkuPorvooMikkeliKuopioPääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen
MAAKUNNAT, JOIDEN ILMASTO-STRATEGIASSA METSÄT MUKANA
KUNNAT, JOIDEN ILMASTO- STRATEGIASSA METSÄT MUKANA
Kuntien omistuksessa oli vuonna 2010 noin 428 147 hehtaaria metsiä.
Lähes jokainen kunta (99 %) on metsänomistaja: yli 1 000 hehtaarin metsäomaisuus on 127 kunnalla ja yli 3 000 hehtaarin 31 kunnalla.
Suurimmat metsänomistajat ovat Oulu (17 500 hehtaaria), Kuopio (10 643 hehtaaria) ja Helsinki (10 083 hehtaaria). Lähde: Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2010
Pohjois-PohjanmaaKeski-PohjanmaaSavo (Pohjois-Savo ja Etelä-Savo)KainuuPäijät-HämeKanta-HämeKeski-SuomiLappiPirkanmaaSatakuntaVarsinais-SuomiKymenlaaksoPohjois-Karjala
Projekti: Ilmastonmuutoksen Pohjois-Karjala –projekti
KUNTIEN METSÄNOMISTUS
oissa taas uskotaan maankäytön
kasvihuonepäästöjen pienenty-
vän tehokkaasti suunnittelemal-
la rakentamisalueita, viheraluei-
ta, viheralueverkostoja sekä hu-
levesien hallintaa samanaikaises-
ti. Pohjois-Karjalan ilmastostra-
tegiassa painotetaan viheraluei-
den ja virkistysalueiden turvaa-
mista kaavoituksen keinoin.
Metsäenergian käytöllä voi-
daan hillitä tehokkaasti ilmas-
tonmuutosta. Energiapuun tuot-
tamisesta olisi hyvä kehittää vähi-
tellen osa tavanomaista metsäta-
loutta kunnissa ja sen käyttöä tu-
lisi lisätä. Metsäenergian hyödyn-
tämisessä on tarpeen huomioida
aina myös metsien monimuotoi-
suus sekä hiilinielut.
Alueellista yhteistyötä kehitettäväKuntien tulisi osallistua vahvasti
ilmastostrategian suunnitteluun
metsäalalla yhteistyössä alan toi-
mijoiden, korkeakoulujen, yritys-
ten sekä maakuntaliiton kanssa.
Eri sektoreiden ja hallintokun-
tien välillä on tärkeää tehdä yh-
teistyötä, sekä pyrkiä sovitta-
maan yhteen niiden tavoitteet ja
toimenpiteet.
Kuntien olisi tärkeää tehdä
enemmän alueellista yhteistyötä
niin eri kuntien välillä, kuntien ja
maakuntien välillä kuin kunnan
sisällä eri toimijoiden kesken.
Myös metsänomistajien ja kan-
salaisten näkemykset pitäisi huo-
mioida sekä hyödyntää laajem-
min maakuntatason asiantunte-
musta. Vastuutahoina ilmastoky-
symyksissä tulisi olla kaikki kun-
nan toimijat.
”Metsät ja ilmastonmuutos
kunnissa” on selvitys metsien mer-
kityksestä kuntien ja maakuntien
ilmastostrategioissa. Selvitys to-
teutettiin Kuntaliiton Yhdyskunta,
tekniikka ja ympäristö -yksikössä
heinä-syyskuussa 2012.
Selvitys on luettavissa kokonaisuudes-
saan osoitteessa http://www.kunnat.
net/fi/asiantuntijapalvelut/yty > ympa-
ristonsuojelu > kunnat ja metsien suoje-
lu > metsät ja ilmastonmuutos kunnissa
28 Kuntatekni ikka 7/2012
Uudistunut jätelaki tuo muu-
toksia jätteenkäsittelyyn. Vuonna
2016 astuu voimaan orgaanisen
jätteen kaatopaikkakielto. Mate-
riaalikierrätyksellekin on asetet-
tu kovempia määräyksiä.
– Jätteenkäsittely menee niin
spesiaaliksi, että omat resurssit
eivät tule riittämään. Siksi näh-
tiin parhaaksi luopua siitä. Tä-
mä oli strateginen valinta, Uu-
denkaupungin jätehuollosta vas-
taava rakennuttajainsinööri Mika Raula sanoo.
Uusikaupunki myi kaato-
paikkansa Lassila & Tikanojalle.
Myyntiin liittyi sopimus kaato-
paikkapalveluista. Myynti ja pal-
velut kilpailutettiin yhtenä paket-
tina. Sopimus on voimassa aluksi
10 vuotta ja sen jälkeenkin, ellei
sitä erikseen irtisanota.
– Meille jää edelleen koko-
naisvastuu jätehuollon järjestä-
misestä ja laskutustehtäviä.
Jätteenkeräys säilyy ennallaanKaupungilla on edelleen hoidet-
tavanaan käytöstä poistetun kaa-
topaikan valvontatehtävät. Eri-
tyisosaamista vaativa valvon-
ta hoituu ostopalveluna. Ympä-
ristöluvan mukaiset vastuut nyt
myydyn kaatopaikan valvonnasta
ja sen sulkemisesta aikanaan siir-
Uusi jätelaki kannusti muuttamaan käytäntöjä
Uusikaupunki ulkoisti KAATOPAIKKANSAUuden jätelain linjauk-set ovat saaneet eräät kunnat pohtimaan kaa-topaikkojensa tulevai-suutta. Uusikaupun-ki päätti ensimmäisenä kuntana ulkoistaa kaa-topaikkatoimintonsa.
tyvät Lassila & Tikanojalle.
Kaatopaikan ulkoistaminen ei
vaikuta jätteenkeräykseen. On-
gelmajätehuolto pysyy Uuden-
kaupungin hoidettavana. Jäte-
taksat pysyvät kiinteänä kahden
vuoden ajan ja seuraavat kym-
menen vuotta taksat on sidottu
indeksiin.
Kaatopaikan ulkoistamisesta
kaupunki hyötyy taloudellisesti
paitsi 1,5 miljoonan euron kaup-
pahinnan verran myös käyttöta-
louden säästöinä.
– Täällä on koko ajan tehtä-
vä parannuksia. Lupaehdoissa
vaaditaan suojavallien rakenta-
mista samaan tahtiin, kun kaa-
topaikkaa täytetään. Lisäksi yh-
den henkilön työpanos vähenee
luonnollisen poistuman kautta,
Mika Raula sanoo.
L&T haluaa kierrätysoperaattoriksi Lassila & Tikanojan toimiala-
johtaja Ville Rantala kertoo yri-
tyksen haluavan materiaalivirrat
haltuunsa. Tavoitteena on saada
mahdollisimman paljon jättees-
tä uusiokäyttöön ja loput poltto-
kelpoiseksi.
– Näemme itsemme tulevai-
suudessa kierrätysoperaattorina.
Käymme neuvotteluja myös mui-
den kunnallisten kaatopaikkojen
ostosta.
L&T haluaa kehittää Uuden-
kaupungin kaatopaikasta uuden-
laista materiaalinkäsittelykeskus-
ta. Suunnitelmissa on investoimi-
nen käsittelylaitteistoon, jolloin
kotitalousjätteestä pystyttäisiin
erottamaan metalli, lasi ja polt-
tokelpoinen massa.
– Tällä hetkellä puolet jättees-
tä menee kaatopaikalle. Jatkossa
vain 10-15 prosenttia. Jotta tämä
onnistuisi, pitää päästä käsiksi jä-
tejakeisiin. Yksi tapa on tehdä täl-
lainen sopimus kunnan kanssa.
Uusikaupunki on poikkeustapausJätelaitosyhdistyksen vs. toimi-
tusjohtaja Esa Nummelaa ih-
metyttää Uudenkaupungin rat-
kaisu ulkoistaa kaatopaikkansa.
Se edustaa poikkeustapausta kun-
tavastuullisen jätehuollon järjes-
tämisessä. Kaupunki ei ole lähte-
nyt mukaan kuntien muodosta-
maan alueelliseen jätelaitosyh-
teistyöhön. Nummelan mukaan
kaatopaikan myyminen voi mo-
nimutkaistaa kaupungin ja sen
lähialueen kuntien lakisääteistä
jätehuollon järjestämistä.
Jätteenkäsittely jää edelleen
kunnan vastuulle ja se pitää kil-
pailuttaa. Järjestämiseen liittyviä
tehtäviä voidaan sopia hoidetta-
vaksi yksityisen yrityksen toimin-
tana, mutta sen on tapahduttava
hankintalain mukaisena hankin-
tana. Käsittelypalvelu pitää kil-
pailuttaa kuten muutkin ulko-
puolisilta ostettavat palvelut.
– Uudenkaupungin esittämiä
käyttötalouden säästöjä ei pitäisi
syntyä, koska kuntavastuullises-
sa jätehuollossa toiminnan ku-
lut on tähänkin asti pitänyt täy-
TEKSTI JA KUVA Virpi Adamsson
simääräisesti kattaa jätemaksuil-
la eikä kunnan budjettirahoituk-
sella, Nummela pohtii.
– Onko myöskään selvillä, mi-
hin indeksisidonnaisuus palvelun
hinnoittelussa johtaa?
Pitkä jälkihoitovelvoiteKäytöstä poistettava kaatopaikka
vaatii jälkihoitoa vähintään 30–40
vuotta sulkemisen jälkeen. Jos yri-
tys ei hoidakaan velvoitteitaan, jäl-
kihoitotoimet kaatuvat silloin käy-
tännössä kunnan niskaan ja kun-
talaisten maksettavaksi ympäris-
tölupavakuuksista huolimatta.
– Tämä on ollut yksi syy pitää
kaatopaikat kuntien omissa käsis-
sä. Voidaanko vakuuttua, että yri-
tys kantaa tämän vaativan jälki-
hoitovelvoitteen?
Jätelaitosyhdistyksen Esa
Nummelan mukaan kunnan on
syytä pitää jätehuollon johto ja
linjaukset omissa käsissään myös
silloin, kun palveluiden tuottami-
nen on ulkoistettu.
– Kuntalaisten etu vaatii, että
kunnalla itsellään on yksikkö, jolla
on jätehuollon järjestämisestä vas-
tuu ja siihen tarvittava tietotaito.
Uudenkaupungin rakennuttajainsinööri Mika Raula kertoo kaato-paikkakaupan antavan Lassila &Tikanojalle päätösvallan jätevir-roista.
TEKNISET PALVELUT
29Kuntatekni ikka 7/2012
T
Espoon kaupunki/EE-mail Lehdentekijät
Pekka Rytilä on
74-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja tietokirjai-
lija, joka toimii Liikenne-
suunnittelun Seuran pu-
heenjohtajana.
Poiesisimo Airaksinen kutsuu kirjas-saan Ihmiskoneen tulevaisuus
(WSOY 2006, s. 19) tekniikan ky-kyä muokata maailmaa romant-tisella nimellä poiesis. Se voidaan suomentaa luovaksi voimaksi.
Riittävä kanta luo ”maailman”Kun innovaatio syntyy ja alkaa le-vitä, muodostuu vähitellen väli-neiden eli instrumenttien kanta, kertoo professori Airaksinen. Tä-mä vaihe kesti esimerkiksi autolla 50 vuotta, mutta kännykällä vain kymmenkunta. Samaan aikaan rakentuu funktionaalinen infra kuten tiet tai tukiasemat. Kun si-täkin on tarpeeksi, alkaa kolmas, luova vaihe, poiesis. Sen jäljiltä maailma ei ole niiltä osin enää en-tisellään.
”Ihmiset muuttavat kaupunkeihin saavuttaakseen hyvän elämän”, totesi jo itse Aristoteles. Se tar-koittaa turvallisuutta petoja vas-taan, mutta myös monia muka-vuuksia, kuten asfaltti, katuvalo, vessa, vesiposti ja huone. Vesijoh-to ja viemäri ovat olennaisia luo-via voimia. ”Yritystenkin kannat-taa kerääntyä yhteen kaupun-keihin, niin toiminta tehostuu”, kertoi Liikenneviraston Yhteis-työtä uudella tavalla -seminaaris-sa 2012 VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen.
Tärkeää on moniarvoisessa maailmassamme myös se, että kaupunkiyhteisössä yksilö välttyy vainoilta mm uskonnon, ihonvärin ja muun ominaisuuden perusteel-la. Pienissä ympyröissä viha lei-mahtaa helpommin. Kaupungilla on oma rytminsä, joka poikkeaa jonkin verran siitä, mikä on met-sän pienillä eläimillä (ks. kolumni Kaupunkien rytmit, Kuntatekniik-ka 2/2011).
Muutto kaupunkiin kohdistuu
sen keskustaan, jonne laivat ja ju-nat ovat tuoneet tulokkaita kaut-ta ihmiskunnan historian. Paine leviää keskustan täyttyessä ym-päristöön. Itse asiassa kaupunki kasvaa spiraalina, uusi kerros ai-na entisen päälle. Nosturien rinta-masta huomaa, missä kasvukier-re kulloinkin pyörii. Kun reunalle tullaan, alkaa uusi kierros keskus-tasta, joka on siihen mennessä jo riittävästi rapistunut. Poismuut-to alkaa, kun keskusta raunioituu pysyvästi (Detroit-ilmiö).
Poiesiksen lajityyppejäVanhin ja uusin yhteydenpidon muoto eli merenkulku ja lentä-minen luovat samanlaista raken-netta. Sataman varaan syntyivät useimmat merkittävät kaupun-git, kuten vaikkapa New York ja Shanghai. Isojen lentoasemien liepeille nousee parhaillaan Air-port Cityjä kuin sieniä sateella. Isot tehtaat olivat ennen vanhaan myös magneetteja, mutta eivät enää; kaivoksia jopa paetaan heti kun työvuoro loppuu. Olympiaki-sat sentään vielä luovat uutta ym-päristöä.
Junat alkoivat 1800-luvulla kul-kea keskustoista ympäristöihin ja toisiin kaupunkeihin. Kun veturit olivat aluksi likaisia, asemien lä-hiympäristö ei houkutellut, vaan radat loivat puutarhakaupunke-ja vähän etäämmäksi. Nykyisin kaupunkijunat ja metrot nostavat asemiensa lähitienoille muutamia kymmeniä kerroksia.
1900-luvulla syntyi autokau-punkeja. Niissä asutus levisi laa-joiksi omakotimatoiksi, joiden kansa kerääntyy parveilemaan super- hyper- ja megamarkettei-hin. ”Ne ovat outoja saaria, jois-sa auto vaivaa jalankulkijaa kuin lude”, vitsaili Marshall McLu-han (Ihmisen uudet ulottuvuudet WSOY 1968, s 253). Vähitellen niihin syntyi katettuja kävelymaa-
ilmoita. Vanhatkin keskustat uu-sittiin mallien mukaisesti kävely-alueiksi. Be happy there. Suomen vetävin megamarket on Helsingin Kamppi, johon pääsee kaikilla lii-kennemuodoilla paitsi laivalla.
Edellä esitellyt luovat voi-mat vaikuttavat päällekkäin, jo-ten kaupungin kokonaisraken-ne muotoutuu lievästi ilmaisten monimutkaiseksi. Halpa ratsum-me polkupyörä on ainoa liikenne-muoto, joka ei myllää maailmaa, koska tyytyy pieniin erikoisväyliin vanhojen valtiaiden baanoilla.
Wireless worldUusin luova voima on kännykän ja internetin yhdistelmä. Vaikutus on sen verran uusi, ettei siitä vie-lä paljon tiedetä. Yksi niiden luo-ma toimintatapa näyttävät ole-van kulkueet ja mielenosoitukset. Vanha valta vapisee ajantasaises-ti ohjatun ja kiihdytetyn väkijou-kon edessä.
Kaupungin vetovoima
Iso Omena saa kohta uutta voimaa Länsimetron asemasta, joka tulee sen eteläpään uumeniin.
Tee oikeas rtoKunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiintei-
tä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta.
Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava val-
mistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vai-
keisiinkin kohteisiin.
Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suo-
rituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa
halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua hel-
pompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa.
Maahantuoja:
SGN Tekniikka OyJuurakkokuja 4, 01510 Vantaa
Puh. 030 650 50www.sgntekniikka.fi
Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teolli-suuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja poltto-nesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin.
Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppurat-kaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta.
Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
31Kuntatekni ikka 7/2012
Finlands kommuntekniska föreningBox 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fi
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/ VerksamhetsledareDanne LångströmHelsingin kaupunki, RakennusvirastoPL 51, 00131 Helsinkipuh. 040 [email protected]
Talouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 31025957, 050 [email protected]
Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/RedaktörJyrki VättöVantaan kaupunkiKielotie 13, 01300 Vantaapuh. 043 [email protected]
Toimihenkilö/FunktionärVille Alatyppö Helsingin kaupunki, RakennusvirastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 31039943, 040 [email protected]
SKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupan Otaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaVille Alatyppö
Suomen kuntatekniikan yhdistysPL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fi
Infran ylläpito ja kuntayhteistyö puhuttivat norjalaisia
Kommunaltekniske fagdager pidettiin sateisessa Trondheimissa
Syyskuun alku Trondheimissa
tuntuu olevan kylmä ja sateinen.
Poikkesi Lahden oloista siinä, et-
tei sateenvarjosta ollut paljon
hyötyä veden tullessa vaakasuo-
raan. Kurapuku olisi ollut ainoa,
joka olisi pitänyt kuivana.
Olin SKTY:n edustajana vie-
railemassa Norjan sisaryhdistyk-
sen vuosipäivillä 2.–4. syyskuu-
ta. Meillä oli siellä myös toisena
kokouspäivänä pohjoismaisten
yhdistysten yhteiskokous eli ns.
NKS-kokous.
Norjalaiset järjestivät päivät
tällä kertaa Keski-Norjassa Trond-
heimissa, melko uudessa Cla-
rion-hotellissa satama-altaan vie-
ressä. Paikka oli sateisen ja kyl-
män matkan päässä keskustasta,
mutta kävin kastelemassa itseni
parikin kertaa keskustakävelyllä.
Samoja akuutteja teemoja kuin meilläkinVuosipäivien (Kommunaltekniske
fagdager 2012) sisältö oli raken-
nettu samojen akuuttien teemo-
jen ympärille kuin meidänkin päi-
viemme ajankohtaiset asiat. Mu-
kana oli hulevesien hyödyntämis-
tä vesiaiheina ja selkeytysaltai-
den rakentamista. Asuinalueiden
viherrakentaminen ja miljööasiat
olivat myös esitelminä, ja infrara-
kenteiden ylläpito ja kuntayhteis-
työ puhuttivat.
Erillistä ohjelmaa ei poh-
joismaisille vieraille ollut varat-
tu, vaan osallistua sai luennoil-
le tai tutustua omin päin Trond-
heimin kauniiseen kaupunkiin.
Kävin tarkistamassa kerran en-
nen näkemäni polkupyörähissin
tilanteen. Näytti olevan juuri re-
montissa.
Ensimmäisen illan get toget-
her -party pidettiin juuri valmis-
tuneessa norjalaisen rock-mu-
siikin museossa. Paikka tarjosi
todella hienot puitteet uutta ja
vanhaa arkkitehtuuria yhdistellen.
Juhlaillallinen toisena iltana pidet-
tiin Clarion-hotellissa, ja norjalainen
tapa näissä juhlissa näyttää ole-
van vitsien kerronta. Varmaan lähes
tunnin ajan pomppasi henkilöitä
pystyyn ja pyysi mikrofonin kerto-
akseen oman juttunsa. Norjalaiset
vitsit sanaleikkeineen menivät kyllä
suurelta osin ohi ymmärrykseni. Ja
tämän jälkeen laulettiin juomalau-
luja. Kun kaikki muutkin pohjois-
maiset vieraat lauloivat omansa, piti
myös minun raakkua suomenkieli-
nen juomalaulu.
Pohjoismaisten yhdistysten ko-
kouksessa pohdittiin yhteisiä hank-
keita ja vaihdettiin tietoja yhdistys-
ten tilanteista ja kussakin maassa
ajankohtaisista kuntatekniikan asi-
oista. Heti kokouksen jälkeen kii-
rehdin kentälle ja Kööpenhaminan
kautta Suomeen. Suomessa ei sata-
nut – silloin!
Jorma Vaskelainen
Trondheimin erikoisuus, polkupyörähissi oli remontissa.
32 Kuntatekni ikka 7/2012
Hallituksen syyskokouksessa hy-väksyttiin yhdistykseen viisi uut-ta jäsentä: Riikka Jääskeläinen ja Vesa Koskikallio Helsingistä, Terhi Leino Tampereelta, Lau-ra Suurjärvi Turusta sekä Petri Juhola Tuusulasta. Henkilöjäsen-määrämme on tällä hetkellä 861. Tämän lisäksi meillä on 19 yhteisö- ja yritysjäsentä.
Kaksikymmentä jäsentä siis puuttuu vielä tavoitteestamme. Toivottavasti ne saadaan hyväksy-tettyä vielä tämän vuoden viimei-sessä hallituksen kokouksessa, jo-ka pidetään joulukuun puolivälis-sä Raisiossa. Tämä vaatii tietysti ennen kaikkea aktiivisuutta jäsen-anomusten suhteen.
Jyväskylän päivien luento- ehdotuksia odotellaanJyväskylän ensi vuoden Kuntatek-niikan päivien teemana on ”Tule-
vaisuuden tekijät”. Aiheen ympä-rille pyritään rakentamaan laaja ja asiapitoinen seminaari. Suuri osa päivien kiinteistä järjestelyistä on jo tehty.
Jännityksellä odotamme, miten runsaasti saamme tammikuun al-kuun mennessä luentoehdotuksia. Näiden pohjalta rakennamme sit-ten lopullisen seminaariohjelman. Esitelmäehdotuksien tiivistelmiä voi lähettää osoitteeseen [email protected] (ks. viereisen sivun Call for Papers).
Toimintastrategia linja- seminaarin aiheenaTämän vuoden linjaseminaarissa käsiteltiin pääasiassa yhdistyksen toimintastrategiaa, joka on päivit-tymässä ja saamassa lihaa luiden ympärille. Kun yhdistys jatkaa toi-mintaansa strategiaan tuoduilla linjauksilla, niin yhdistys missionsa mukaisesti ”edistää alan ammatti-
taitoa ja työskentelee verkostomai-sesti Suomen teknisen perusraken-teen innovatiivisen suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja käytön kehittämiseksi”.
Yhdistyksen toiminnallisena vi-siona on, että ”Suomen kunta-tekniikan osaaminen on maailman kärkeä ja kuntatekniikka toimivana sekä tunnustettuna ydinpalveluna tukee hyvän elämän edellytyksiä”. Yleville lauseille luo pohjaa strate-giaan kirjatut eri osa-alueiden kriit-tiset tekijät, strategiset toimenpi-teet sekä käytännön toimenpiteet ja seuranta.
Yhdistyksen toiminta ammattimaisemmaksiYhdistyksen toiminnassa tullaan todennäköisesti lähivuosien aika-na siirtymään myös ammattimai-sempaan suuntaan. Linjaseminaa-reissa on jo vuosien ajan mietitty ja pohjustettu yhden vakinaisen hen-
kilön palkkaamista yhdistyksen toi-mihenkilöksi.
Liki 900 jäsenen yhdistyksen pyörittäminen talkoovoimalla töi-den ohessa on jo nyt melko vaa-tivaa. Vakituinen henkilö pystyisi tekemään jäsenhankintoja, hoita-maan talousasioita, järjestämään koulutusta, kehittämään julkaisu-toimintaa yms. paljon tehokkaam-min kuin mihin toimihenkilöiden resurssit tällä hetkellä riittävät.
Jos yhdistys aikoo kehittyä mis-sionsa mukaisesti ja saavuttaa visi-onsa, niin tämä kehitysaskel on us-kallettava ottaa. Tämän ratkaisun toteuttamiseksi tarvitaan myös jä-senistöltä aktiivista keskustelua se-kä tukea. Näihin asioihin palataan varmasti viimeistään tulevan ke-vään vuosikokouksessa.
Jyrki Vättö kokousmestari
Linjaseminaareissa on jo vuosia pohjustettu vakinaisen henkilön palkkaamista
SKTY:n toimintaan ammattimaisuutta
Osa SKTY:n hallituksesta ja toimi-henkilöistä osallistui ”kunniavierai-na” Viron yhdistyksen (EKÜ) vuosi-päiville Pärnussa. Kaksipäiväisessä seminaarissa esiteltiin ajankohtais-ta infrarakentamista samalla taval-la kuin omilla Kuntatekniikan päivil-lämme.
Seminaarin avannut Pärnun kau-punginjohtaja Toomas Kivimä-gi sanoi puheessaan osuvasti, että kuntateknikot ovat tärkeässä ase-massa, sillä ihmiset ovat jokapäiväi-sessä elämässään vähintään puolet ajastaan joko suoraan tai epäsuoras-ti kosketuksissa erilaisten infraratkai-sujen kanssa.
Kaupunginjohtajan mukaan Pär-nun infraa suunnitellaan taloudel-lisen kestävyyden ja ylläpidettävyy-den periaatteiden mukaisesti, jotta tehtävät ratkaisut ovat kaupungil-
le taloudellisesti kannattavia. Ura-koinnista hän totesi, että kaupun-gin oman tuotannon kannattaa hoi-taa itse keskusta-alue, sillä siellä tar-vitaan erityistä joustoa erilaisten ti-laisuuksien ja muiden arkipäivää muuttavien tilanteiden vuoksi. Pär-nun esikaupunkialueilla toimivat yk-sityiset urakoitsijat.
Ansioituneille jaettiin kunniamerkkejäViron yhdistys oli teettänyt kymme-nen numeroitua kunniamerkkiä, jot-ka yhdistyksen puheenjohtaja Ain Valdmann jakoi Viron yhdistykses-sä ja kuntatekniikassa ansioituneille henkilöille.
Pinssi numero yksi luovutet-tiin Viron yhdistyksen yli 90-vuoti-aalle jäsenelle Endel Toomojalle. Hän toimi Tallinnan rakennusviras-
Ajankohtaisia luentoja ja juhlavuoden huomionosoituksia
VIRON YHDISTYKSELLÄ 10-VUOTISSEMINAARI PÄRNUSSA
33Kuntatekni ikka 7/2012
Kuntatekniikan päivät pidetään 16.–18.5.2013 Jyväskylässä 15.–16.5. 2013 järjestettävän Yhdys-kuntatekniikka-näyttelyn yhteydessä. Päivien teemana on Tulevaisuuden tekijät.
Tapahtumassa järjestetään rinnak-kaisluentosarja, ja esitelmien aiheina voivat olla muun muassa
infraomaisuuden hallintaan liittyvät ratkaisut,
yleis- ja hankesuunnitteluratkaisut,rakentaminen,
ylläpito, elinkaariarvioinnit, kehitys- ja toteutushankkeet sekä kaikki muu ajankohtainen kunta-
tekniikkaan liittyvä innovaatio, haas-te tai ongelmanratkaisu. Myös ulkomaan opit ja havainnot ovat tärkeä osa tiedonvaihtoa.
Esitelmäehdotuksia voi lähettää 4.1.2013 mennessä osoitteeseen [email protected] otsikolla ”SKTY2013 esitelmäehdotus” .Ehdotuksien tulee sisältää lyhyt pe-
rusteluteksti (enintään 400 sanaa), esitelmän pitäjän nimi ja yhteystie-dot. Hyväksytyistä esitelmistä pyyde-tään huhtikuussa 2013 artikkeli (enin-tään 5 sivua) sekä viihdyttävä, mutta asiallinen suullinen esiintyminen aiheesta Kuntatekniikan päivillä.
Miksi kaikkien pitäisi lyödä päätä seinään saman asian takia? Tule ja kerro – kollegasi haluavat kuulla ja keskustella ajankohtaisista aiheista Kuntatekniikan päivillä!
Kuntatekniikan päivät 2013Jyväskylä 16.–18.5.2013
Teemana Tulevaisuuden tekijät
Call for Papers
ton johtajana 1952–1983 ja vaikut-ti muutenkin laajasti Tallinnan kun-tatekniikan rakentamiseen.
Pinssi numero kaksi annettiin SKTY:n Dan Långströmille, jon-ka työ Viron yhdistyksen perustami-seksi sekä vuosia kestänyt kiinteä yh-teistyö yhdistysten välillä huomioitiin tyylikkäästi.
Kuntatekniikan saavutus urheilukentälleSeminaarissa palkittiin myös paikal-linen kuntatekniikan saavutus. Titte-lin voitti tänä vuonna Vändran urhei-lukenttä (Vändra Staadion), joka pal-kittiin kunniakirjoin sekä metallisel-la polkupyörän pienoismallilla. En-simmäinen tunnustuspalkinto meni Kohtlajärven leikkipuistolle ja toinen Rakveren uudistetulle lentokentälle.
Perusteluina yhdistys esitti, et-tä kaikki infrahankkeet, jotka mah-dollistavat muun yhteiskunnan kehi-tyksen, ovat käytännöllisesti katsoen
kuntatekniikkaan liittyviä. Lisäksi ha-kemusten ja palkintojen kautta saa-daan tietoa valmistuneista projek-teista, jotka muuten jäisivät pimen-toon suurelta yleisöltä.
SKTY:n näkökulmasta myös Suo-messa kuntatekniikan saavutusta voisi hakea laveampi joukko hank-keita. Hakemuskin on jo eräänlainen saavutus, ja sen pitäisi kuulua jokai-sen kuntatekniikan projektin loppu-vaiheeseen. Lisäksi oman työn he-delmät ja kehittämiskohteet pitäisi esitellä kollegoille.
Viherkoulutuksesta polkupyöräilyynLuennot olivat etupäässä viroksi, mutta seitsemälle suomalaiselle ja yhdelle norjalaiselle oli varta vasten järjestetty simultaanitulkkaus. Luen-toaiheet käsittelivät laajasti niin vi-herkoulutusta, historiallisia hautaus-maita, polkupyöräilyä kuin katujen hoitoa ja rakentamistakin. Ensim-mäisen seminaaripäivän ohjelmaan kuului myös kävelykierros Pärnun keskustassa.
Puiden istuttamisesta pidettiin ansiokas esitelmä kuntatekniikan asiantuntijoille. Esitelmästä tuli hyvin esille, että puiden istuttaminen ei ole
Vaikka syksyisen Pärnun hiek-karannat olivatkin jo autioina, kaupungin keskustassa saat-toi ihailla taidokasta puistora-kentamista ja hulevesien hal-lintaa.
34 Kuntatekni ikka 7/2012
Årsdagar och seminarierNu på hösten har det varit en hel del årsmöten hos våra sys-terföreningar i Trondheim/Nor-ge, där man samtidigt hade ett NKS-möte, i Ringsted/Danmark samt i Pärnu/Estland.
Eftersom det var ett NKS-möte i Norge samtidigt med NKF:s kongress, så tog Jorma Vaskelainen del i dessa. Väl bemött hade han blivit, som vanligt, i världens vackraste land (min egen kommentar).
I Danmark – där man också blev superbt bemött, hölls allt-så årsdagarna i Ringsted på Själ-land. Danska föreningen hade en utflykt för de andra nordbor-na – till Roskilde. Staden är väl mest känd för sin årliga rockfes-tival, och staden vill därför ock-så presentera sig som en kultur- och designstad.
Området vi besökte var en helt ny stadsdel – ett gammalt industriområde som nu byggs up och om. Några hus var re-dan färdiga och var bebodda,
men det mesta är ännu på kom-mande. Man hade byggt en hel massa saker som var litet annor-lunda. Bland annat så samlar man in dagvattnet i en stor be-tongränna, som slingrar sig som en orm i området – och kan ut-nyttjas som skejting- eller cykel-ramp. Där fanns också ett områ-de för gungor, som när man gungade i dem så började olika neonljus lysa, och musik spela ut från högtalarna mm.
Många av de gamla industri-hallarna fungerade nu som ar-
tistverkstäder, gamla kontor som arkitektbyråer osv.
Intressant att se hur det kommer att se ut om några år. En del av de gamla industribygg-naderna kommer att rivas, men en del kommer att renoveras – och bli kvar.
Till sist kunde man konstate-ra, att lokaltågen i Köpenhamn var enligt min åsikt mycket ljusa och behagliga.
Överraskningar i Estland Till sist Estland, och EKÜ:s möte/
Tanskan yhdistys KTC piti vuosi-kokouksensa ja -seminaarinsa Själ-lannissa pienessä kaupungissa ni-meltä Ringsted. Aika ajoin tuntui taas kerran siltä, että olisi reput-tanut ylioppilaskirjoitusten kuul-lun ymmärtämisen kokeessa, mut-ta kovalla yrityksellä pysyi jotenku-ten kärryillä, kun keskustelun ai-heet olivat tarpeeksi helppoja.
Vieraista pidettiin jälleen hy-vin huolta. Meitä vietiin ekskursi-olle, missä esiteltiin rakenteilla ole-va kaupunginosa viereisessä Ros-kilden kaupungissa. Kyseinen kau-
punkihan on tunnettu jokavuotisis-ta rockfestivaaleistaan, joiden aika-na kaupungin väkiluku tiettävästi kolminkertaistuu.
Roskilde haluaa taidekaupungiksiRoskilde on halunnut profiloitua taidekaupungiksi, ja sinne ollaan rakentamassa taiteeseen ja muo-toiluun perustuvaa kaupunginosaa nimeltä Musicon. Nimen alkuosa tulee festivaalista (Music), ja lop-puosa on lainattu Amerikan Sili-con Valleysta – joten uudesta kau-
Vanhasta teollisuusalueesta rakennetaan taiteen
Roskildeen nousee
Roskilden vanhalle teollisuusalueelle nousevan Musicon Valleyn hulevedet kerätään käärmemäisesti luikertelevaan betonikouruun, joka toimii samalla skeitti- ja pyöräramppina.
pelkästään ”kuoppa maahan ja tö-kätään taimi sinne”. Oikein istutet-tu puu kasvaa elinvoimaisena ja on myös halvempi hoitaa.
Kunnossapito- ja hoitourakoin-nin hankinnan hankaluuksia esitte-li pohjoisen tiepiirin johtaja Kaupo Sirk. Virossa on havahduttu sa-moihin haasteisiin kuin Suomes-sakin: hankinnan keskeytymisris-kit, riittävä tarjouksen laskenta-ai-ka, urakoitsijan laaduntoteutta-missuunnitelma, kuntoinventoin-nit, aliurakoinnin vakuudet ja riskit sekä valvontaan ja työn onnistumi-sen raportointiin panostaminen.
Urakoinnin näkökulmasta pi-dettiin myös erinomainen esitys. Käytännössä ongelmat ovat tutun- oloisia: vastuurajojen suuri määrä, hankintojen vanhanaikaiset vaati-mukset, suuri urakkakoko ei mah-dollista uusien tulokkaiden mark-kinoille pääsyä, kaupunkia ei ole suunniteltu koneellisesti jatkuvana hoidettavaksi jne.
Saksalainen pyörätie- suunnittelu esilläSeminaarissa oli kaksi ulkomais-ta esitelmöitsijää. Professori Bert Leerkamp esitteli Saksan pyöräi-lyn edistämistä ja toinen tämän artikkelin kirjoittajista esitteli Suo-men hankintakriteerejä ja -käytän-töjä.
Saksa on lähtenyt hyvin insi-nöörimäisesti edistämään kestä-vän liikkumisen uinuvaa mahdol-lisuutta. Professori Leerkamp esit-teli suunnittelun periaatteita, uut-ta pyöräilyn ”moottoritietä” Duis-burgista Hammiin sekä hyviä ja huonoja suunnitteluratkaisuja.
Turvallisena ratkaisuna hän toi esille sen, että pyöräkaista tai -tie
vaativat molemmille puolille reilun puolen metrin turva-alueen, joka käytännössä tarkoittaa vähintään kahden metrin levyistä aluetta yh-delle kaistalle tai kolmen metrin le-vyistä aluetta kaksikaistaiselle pyö-räväylälle. Tila hänen mukaansa löytyy useimmilta kaduilta – täytyy vain päättää, keneltä se on pois.
Leerkamp esitteli myös ”pyö-räkatua”, jossa autoliikenne on alimmassa asemassa. Voisi toimia myös Suomessa asuntokaduilla. Kun professorilta kysyttiin pyöräi-lystä talvella, hän totesi, että pyö-rätiet toimivat lumitilana silloin, kun lunta on.
EU-tukea Viron pyöräteiden rakentamiseenKevyenliikenteen väylien kehittä-miseen satsataan myös Virossa paljon. Professori Dago Antov pi-ti esitelmän pyöräilyn edistämises-sä huomioon otettavista asioista. Virossa pyöräilyn osuus on noin 1 prosentti liikenteestä. Yhtenä suu-rimmista haasteista professori An-tov näki pyöräpysäköinnin järjestä-misen ja sen, että pyöräväylät pitää suunnitella hyvin erilaisille tarpeille: ”vanhoille ja hurjastelijoille”.
Pyöräteiden rakentamiseen monet Viron kunnat olivat saaneet melkoisen potin EU-tukirahaa. SKTY:n edustajien kesken mietit-tiin, miten myös Suomeen saatai-siin EU-tukia. Voisiko SKTY:n jäse-nistö esimerkiksi muodostaa tuki-ryhmän, joka lähtisi ohjeistamaan ja jalkauttamaan rahoituksen ha-kemista?
Ville AlatyppöJyrki Vättö
35Kuntatekni ikka 7/2012
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/OrdförandeJorma VaskelainenLahden kaupunki, kunnallistekniikkaPL 126, 15141 Lahtipuh. 03 8142425, 050 [email protected]
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeHannu VirtasaloHelsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARAPL 1570, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 31038806, 050 [email protected]
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeHeikki LonkaInsinööritoimisto Olof Granlund OyMalminkaari 21, 00700 Helsinkipuh. 050 [email protected]
Muut jäsenet
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikkaPL 233, 40101 Jyväskyläpuh. 014 2665137, 050 [email protected]
Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 4343409, 044 7971252 [email protected]
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 83924438, 050 5592082 [email protected]
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 4594601, 040 5419576 [email protected]
Päivi Ahlroos, Sito Finland Oy Tietäjäntie 14, 02130 Espoo puh. 020 7476185, 040 4824962 [email protected]
Jere Klami, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, 90015 Oulun kaupunki puh. 044 7032412 [email protected]
årsdagarna i Pärnu. Pärnu är ju en vacker liten (sommar)stad vid Riga-viken, och även om de flesta turis-terna var borta, så var staden ändå också fin. Har du aldrig varit där, så rekommenderar jag stället.
Den estniska föreningen fyll-de 10 år ifjol, och det till ära, så delade de nu ut de första heders-medlemskapen – och numrerade dem. Nummer ett blev en nume-ra 90-årig legend, men inte nog med det – esterna kan överraska (totalt). Som EKÜ:s hedersmedlem nummer 2 utropades JAG !!! – fö-
re nummer trean, som har grun-dat föreningen och fungerat som ordförande sen dess – nämligen Ain Valdmann. Personligen så tog jag detta som en väldigt stor ära, och om nån i Estland läser det här (på svenska), så tusen tack – än en gång!
Förändringar inom FKTFMedan vi var i Estland, så höll FKTF också ett styrelsemöte och linjese-minarium, och bägge två var verkli-gen lyckade. Vi bearbetade vår nya strategi – började lägga kött kring
benen, och mycket annat till. Före nästa möte kommer vi att i arbets-grupper planera samt vidareut-veckla verksamheten, och i årets sista möte i december i Reso så fortsätter vi med detta arbete.
Som mål är, att vi vill att före-ningen skall bli ännu mera profes-sionell... som första märken av det-ta ser man ju nu redan, att vi har gått ut med ”Call for Papers”, för att göra nästa årsdagar och före-läsningar ännu bättre. Samtidigt kommer vi ju att ha parallella fö-reläsningar, så att så många som
möjligt alltid hittar någonting int-ressant och utbildande att gå och lyssna på.
Men jag lovar – det här är ba-ra en början till allt vi kommer att förbättra inom föreningen. Vi kom-mer att informera mer om det he-la, så fort vi får någonting konkret till stånd.
I väntan på nästa vår (jag är inte världens största vän av vintern)
Dan-H. Långström
ja muotoilun kaupunginosa
Musicon Valley
pungiosasta tuli kätevästi Musi-con Valley.
Musicon Valleyssa vasta suun-nitellaan ja rakennetaan. Ensim-mäisissä taloissa tosin jo asu-taan, mutta suurin osa aluees-ta on vielä vanhaa teollisuusalu-etta. Vanhoissa teollisuushalleis-sa on tällä hetkellä taiteilijapajo-ja ja gallerioita ja konttoriraken-nuksissa arkkitehtitoimistoja yms. Osa näistä kunnostetaan ja säily-tetään – tosin ei kaikkia.
Käärmemäinen hulevesikouruAlueella hulevedet kerätään avo-naiseen betonikouruun, josta on tehty skeitti- ja pyöräramppeja. Betonirakenne kiertelee jättimäi-sen käärmeen lailla ympäri aluetta.
Isännät väittivät vielä, et-tä skeittausta haittaavan veden määrä on vähäinen, mutta kaato-sateitten jälkeen kourussa voi kui-tenkin olla jonkin verran vettä.
Aurinkokennopuissa voi ladata kännykänJoka puolella oli taidetta ja kai-kennäköisiin aktiviteetteihin liit-tyviä erikoisuuksia, modernin ja
taiteellisen näköisiä leikkipuistoja ynnä muuta.
”Aurinkopuut” olivat myös mielenkiintoisia. Aurinkokenno-puissa voi ladata puhelimiaan. Mielenkiintoista nähdä, min-kä näköinen alue on muutaman vuoden kuluttua.
Lopuksi voisi mainita, että paikallisjunat Kööpenhaminassa ovat todella valoisia ja ilmavia. La-siset väliseinät pitävät tästä huo-len – mukavantuntuisia, etten sa-noisi.
Dan-H. Långströmtoiminnanjohtaja
Lasisten väliseinien ansiosta Kööpenhaminan paikallisjunat ovat valoisia ja ilmavia.
”Aurinkokennopuu” eli solar tree kehottaa: ”Charge your phone here!”
36 Kuntatekni ikka 7/2012
Verkostosaneerauksen haasteet esillä Hämeen- linnan koulutuspäivillä
Kuntien PutkimestaritKuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalais-ten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammatti-taidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83.
Yhteystiedot:Puheenjohtaja Sami Sillstén, s-posti: [email protected] puh. 050 466 9114Sihteeri, s-posti: [email protected]
Kuntien Putkimestarit ry:n 37. koulutus- ja neuvottelupäivät pidettiin Hämeenlinnassa 10.–12.10. Hotelli Aulangossa kokoontui tällä ker-taa lähes 150 yhdistyksen jäsentä. Yhdistyksen koulutuspäivien historiassa tämä oli kolmas ker-ta Hämeenlinnassa. Perinteiset koulutus- ja neu-vottelupäivät järjestettiin ensimmäisen kerran 1975. Vuodesta 1977 yhdistys on kokoontunut koulutus- ja neuvottelupäiville joka syksy.
Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo toivot-ti yhdistyksen tervetulleeksi Hämeenlinnaan. Isosuo on toiminut myös Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n (HS-Vesi) hallituksessa yhtiön perusta-misesta lähtien. Hän painotti vesihuollon tär- keyttä yhtenä yhteiskunnan kriittisistä toimin-noista ja toivoi, että tulevilla koulutuspäivillä yh-distys keskittyisi ennakoivaan viestintään vesi-huollon poikkeustilanteissa. Käytäväkeskuste-luissa jäsenistö oli samaa mieltä, eli tästä tulem-me viimeistään ensi syksynä keskustelemaan ja vertailemaan käytäntöjä.
HS-Vesi investoi yhteysjohtoihin 14 miljoonaa euroaHS-Veden toimitusjohtaja Timo Heinonen kertoi seudullisen vesihuoltolaitoksen terveisiä. Pienempi-en vesilaitosten yhdistäminen on omalla tavallaan tuonut vakautta vedenjakeluun. HS-Veden toimialu-eella on nyt 12 talousveden käsittelylaitosta tai va-ralaitosta. Yhteysjohtojen valmistumisen jälkeen ve-denjakelu varmistuu huomattavasti. HS-Vesi tulee investoimaan yhteysjohtoihin lähivuosina 14 miljoo-naa euroa.
Viemäröinnin osalta seudullinen toimija tulee väistämättä huomaamaan, että viemäröinti on kui-tenkin taloudellisinta keskittää eli siirtolinjoja kan-nattaa rakentaa. HS-Vesi sekä toimialueen asiakkaat ovat onnekkaassa asemassa, sillä alueella on paljon hyvää harjuvettä. Toisaalta harjuja tulee myös aktii-visesti suojella, ettei tilanne muutu peruuntumatto-masti.
Timo Heinonen kertoi lisäksi, miten haasteelli-seksi verkostosaneeraus on todettu myös HS-Vedes-sä. Omien määritysten mukaan verkoston ikä ei sai-si ylittää 50 vuotta. HS-Vedessä tämä tarkoittaisi ny-kyisen 2,7 miljoonan saneerausbudjetin kasvatta-mista 3,8 miljoonaan vuonna 2016 eli lähes 30 pro-sentin nousua.
HSY kehittää verkostosaneerausta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän projektipäällikkö Raisa Kyrönseppä kertoi HSY:n VESA-projektista, jossa etsittiin vastausta kysymyk-seen, miksi saneeraamme verkostoja. Perustieto-na oli, että vuodessa pitäisi saneerata 100 kilomet-riä verkostoja mutta tällä hetkellä saneerataan vain 35 kilometriä vuosittain. Siitä ainoastaan kolmasosa on vesijohtoja.
Saneerausmäärät ovat merkittävästi kasvaneet, mutta tämä on näkynyt ainoastaan investointibud-jetin kasvussa, ei henkilöresursseissa. Tällä hetkel-lä HSY:n verkostosaneerausbudjetti on 22 miljoo-naa euroa, josta 10 miljoonaa on kadunparannus-projekteissa.
VVY:n kehittämisohjelmassa on juuri todet-tu, että kansallisten saneerausvolyymien tulisi olla 1,5–3-kertaisia nykyiseen nähden.
VESA-projektissa löydettiin seuraavia saneeraus- prosessin pullonkauloja:
Rahoituksen riittämättömyysOsaamisen puute sekä saneerauksen suunnitte-
lussa että toteutuksessa
Puheenjohtaja Sami Sillstén menossa avaamaan koulutus-päiviä.
Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo toivotti putkimestarit tervetulleiksi Hämeenlinnaan.
37Kuntatekni ikka 7/2012
Kuntotietojen puutteellisuus etenkin vesijohdoista
Yhteistyön kankeus kunnan katuyksikön kanssa
Kokonaispalvelumallin puuttuminen saneerauksen toteutuksessa
Tiedotuksen ja viestinnän vähäisyysKyrönseppä kertoi myös havainnoista,
jotka olivat organisaation sisällä herättäneet voimakasta keskustelua. Putkirikkojen hallin-ta on saneerauksessa tärkeää, mutta itse asi-assa vuotokorjaus on niin halpaa, ettei sillä voi perustella saneerausta! Vuodosta aiheu-tuvilla riskeillä – sekä henkilö- sekä taloudel-lisilla riskeillä – voidaan kuitenkin perustel-la saneerausta. Myös viemärisaneerauksessa riskienhallinta on tärkeintä. Tosin suuri mää-rä vuotavia viemäreitä voi nostaa pumppaus-kustannukset niin suuriksi, että saneeraus on perusteltua.
Saneerauksen onnistumista varten oli eräässä saneerauskohteessa toteutettu muun muassa systemaattista sameusmitta-usta ennen saneerausta ja tarkoitus on sa-neerauksen jälkeen mitata uudelleen. Mie-lenkiintoisempaa oli kuitenkin ollut alueen asiakaskyselyn tulos. Ennen toteutusta oli mittauksissa todettu veden olleen selkeästi sameampaa kuin ohjeet sallivat, mutta asiak-kaiden mielestä veden laadussa ei ollut huo-mautettavaa!
Huomiota henkilöstöön muutostilanteissaTimo Heinonen kertoi HS-Veden havainnois-ta kuntaliitoksissa ja kuntayhtymiä muodos-tettaessa. Henkilöstön osalta kyseessä on ai-na muutostilanteesta, ja näiden tilanteiden hallintaan on olemassa erilaisia oppaita ja ohjeita. Palkkaus on merkittävä kysymys yh-distymisissä, ja niiden yhteensovittamisel-le on aina laadittava aikataulu. Auki olevat palkka-asiat vaivaavat henkilöstöä ja estävät aitoa yhdistymistä.
Vesihuollon osalta on muutostilanteis-sa aina varmistettava varallaolo ja sen toi-mivuus kaikissa tilanteissa. Yhteistyökump-paneiden koulutustakaan ei saa unohtaa. Omistajakunnat ja niiden laitokset ovat edel-leen tärkeitä yhteistyökumppaneita, mut-
ta uuden organisaation toimintatavat yhte-näistyvät eli väistämättä muuttuvat, ja tä-mä edellyttää yhteistyökumppaneiden kou-lutusta.
Muutostilanteiden henkilöstöhallinnas-sa auttaa työntekijästatuksen korottaminen ylöspäin. Henkilöstön täytyy tuntea itsensä tärkeäksi. Timo Heinonen kiteytti yhdistymis-ten kriittiset pisteet kolmeen asiaan: henki-löstö, henkilöstö ja henkilöstö.
Heinonen muistutti osallistujia Kuntien Putkimestariyhdistyksen tärkeydestä. Aktiivi-henkilöstön vähentyessä ammattilaisverkostot ovat korvaamattoman tärkeitä. Kunnallisel-la vesihuoltoalalla toimijoilla on yksi ylivoimai-nen vahvuus – me emme kilpaile keskenäm-me! Siksi verkostot ovat meille tärkeitä ja voi-vat tarjota merkittävää hyötyä työelämässä.
Hulevesiopas hyötykäyttöönTampereen Veden suunnittelupäällikkö Heidi Rauhamäki kertoi uudesta hulevesioppaas-ta. Oppaan laatimisen perusteina ovat olleet muun muassa Ilmatieteenlaitoksen havain-not: vuotuinen sademäärä on kasvanut edel-lisestä ohjeistuksesta 19 prosenttia ja suurin vuorokautinen sademäärä 20 prosenttia. Li-säksi on havaittu sateiden keskittyvän talvi-kauteen.
Opas on laadittu palvelemaan kuntia, aluehallintoa, valtiota, kiinteistöjä ja yksityis-sektoria. Oppaassa on myös osio hulevesijär-jestelmien kunnossapidosta. Hulevesijärjeste-lyjen hoitaminen osana kaavoitusta ja raken-tamista on halvempaa kuin pelkän poisjohta-mista varten rakennettavan suuren putkiver-kon rakentaminen. Hulevesijärjestelyjen mer-kitys on kasvamassa. Tampereella suunnitel-laan jopa hulevesilaitoksen perustamista.
Hulevesiopas löytyy osoitteesta www.kunnat.net kirjoittamalla hakukenttään ”Hu-levesiopas”.
Turussa ePalaute-järjestelmäTurun vesilaitoksen vesihuoltoinsinööri An-ders Öström kertoi kaupungin yhteisestä pa-lautejärjestelmästä. Järjestelmä on rakennet-tu niin, että palaute ohjautuu lopuksi suun-nitteluun ja päätöksentekoon toiminnan ke-hittämiseksi. Turussa on käytössä ns. ePalau-
te-järjestelmä, jota Öström esitteli osallistujil-le. Karttapohjaiseen järjestelmään on tulossa mobiilisovellus.
Hallitukseen kaivataan vahvistustaYhdistyksen virallinen syyskokous pidettiin torstaina 11.10. Yhdistyksen puheenjohta-jaksi vuodelle 2012 valittiin edelleen istuva puheenjohtaja. Kiitän osallistujia luottamuk-sesta! Anders Öström ja Timo Kattilamäki luopuivat hallituspaikoistaan. Hallituksen uu-siksi jäseniksi valittiin Kim Westerholm HS-Vedestä ja Kimmo Kiviranta Turun vesilai-tokselta, mutta kokous ei löytänyt kolmatta uutta hallitusedustajaa. Kokouksessa sovit-tiin, että hallitus etsii uuden edustajan joko kevään tai ensi syksyn kokoukseen. Innok-kaat voivat ilmoittautua puheenjohtajalle!
Ilmoitusasioina kerrottiin, että yhdistyk-sen sihteeri on vaihtunut. Markku Ala-Kih-niä HSY:stä on valittu yhdistyksen uudeksi sihteeriksi Öströmin tilalle. Lisäksi yhteisöjä-senet valitsivat uudeksi hallitusedustajakseen Jaani Rantalan Uponor Oyj:stä Jan Stenma-nin luovuttua hallituspaikastaan.
Tiimissä olemme kaikki samalla tasollaKoulutuspäivät päättyivät Tom Pöystin lu-entoon perjantaiaamuna. Pöysti piti kahden tunnin riemastuttavan esitelmän mielen eli itsetunnon vaikutuksesta elämäämme. Mieli vaikuttaa koko elämäämme, ja katkeruus on se kaikkein tappavin tauti. Miksi kiroamme aura-autoja edessämme, vaikka ne tekevät sitä tietä meille!
Pöystin kokemusten ja näkemysten mu-kaan tiimi on tehokkain tapa tehdä töitä, kunhan muistamme, että tiimissä olemme kaikki samalla tasolla. Juuri niin kuin yhdis-tyksessä olemme ja toimimme!
Yhdistys haluaa kiittää pitkäaikaisia aktii-vijäseniään ansiokkaasta palveluksesta yhdis-tyksen puolesta.
Arvoisat jäsenet, Kuopiossa nähdään lokakuussa 2013!
Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi
Sami Sillstén puheenjohtaja
Veljesillallisella tavattiin vanhoja tuttuja, uusia putkimestareita sekä yhteistyökumppaneita.
38 Kuntatekni ikka 7/2012
Uimahallien ja kylpylöiden laadusta käydään jatku-vaa keskustelua, samoin laadun parantamisesta. Laatu-han muodostuu niin suunnittelusta, rakentamisesta kuin ylläpidostakin. Hallit ovat käyttölaitoksia. Niiden tulee kestää kulutusta, ja niiden tarkoituksena on olla turvallisia ja viihtyisiä. Tämä asettaakin haasteita laitos-ten omistajille.
Hygieniaturvallisuus on viime aikoina saanut ansait-semaansa huomiota. Halleissa ei kuitenkaan ole mi-tään yhtä syytä, joka johtaisi huonoon hygieniatasoon. Tärkeimmät alueet hallien hygieniassa ovat vesi ja lat-tioiden toimivuus. Ei sovi unohtaa myöskään uimarin omaa hygieniakäyttäytymistä. Kunnollinen peseytymi-nen ennen altaaseen menoa takaa sen, että altaan vesi pysyy siltä osin hyvässä kunnossa.
Rakentamisen laadusta puhutaan kyllä paljon, mut-ta mitään ei tunnu tapahtuvan. Ohjeistus on suhteelli-sen hyvällä pohjalla, mutta rakennuttajat ja rakentajat eivät riittävästi panosta siihen, että laatu paranisi. Pitäi-sikö niin rakennuttajien kuin tekijöidenkin koulutusta parantaa, vai onko suurin syy hankintalainsäädännön ohjeistuksissa?
Urakoitsijoiden yhteistyön heikkous näkyy myös va-litettavan usein työmailla. Nykyinen rakentaminen vaa-tii huomattavasti enemmän kokonaisuuksien hallin-taa kuin aikaisemmin. Etenkin uimahallien ja kylpylöi-den tapaisissa erikoiskohteissa kokonaisuuden hallinta korostuu.
Uktyltä avoin kirje laadun parantamiseksiYhdistyksemme on laittanut oman kortensa kekoon lä-hettämällä julkisuuteen avoimen kirjeen, jossa yritäm-me vaikuttaa kolmeen erittäin tärkeään asiaan laadun parantamiseksi halleissa:
Märkien tilojen lattiakallistukset ei saa muodostua lammikoita (nollatoleranssi).
Lattiamateriaalien väärä valinta lattiat ovat liukkaita tai repivät jalkapohjia.
Saunojen klinkkeripintaiset lauteet ovat erittäin vaarallisia ja epämiellyttäviä käyttää etenkin vanhuksille ja huonojalkaisille.
Se, miten tällainen avoin kirje tulee julkisuuteen ja puree kenttään, nähdään myöhemmin. Yhdistykses-sämme todettiin, että jotain pitää tehdä laadun paran-tamiseksi. Katsotaan, tehoaako tämä tapa.
Uusia selvityksiä käynnistynytSyksyllä on lähtenyt pari uutta selvitystä OKM:n tuella käyntiin. Niissä Uktykin on taustalla mukana. Toinen on Uimahallien ja kylpylöiden laatoitusopas, jonka tekijöi-nä on Vahanen-yhtiöiden johdolla maan parhaita am-mattilaisia. Oppaan odotetaan tuovan selvää parannus-
ta laatoituksiin halleissa.Toinen tutkimus, jota tekee Tampereen teknillinen
yliopisto, on jatkoa aikaisemmin tehtyyn liukkaustutki-mukseen. Siinä selvitetään eri mittauslaitteiston yhteen-sopivuutta ja liukkausarvojen määrittämistä. Liukkaus-tutkimuksen kitkan raja-arvot hyvälle lattialle ovat 0,7:n ja 0,8:n välillä.
Saksan-matkan antia tulossa nettisivuillemmeLokakuun alussa matkasi 20 Uktyn opinhaluista jäsen-tä koulutus- ja messumatkalle Saksaan Neu-Ulmiin ja Stuttgartiin, missä pidettiin InterBad-messut. Neu-Ul-missa tutustuttiin Donaubad Wonnemarin uimalaitok-seen. Samassa yhteydessä oli myös jäähalli, jonka tuot-tamaa energiaa hyödynnettiin uimalaitoksessa.
InterBad-messujen lisäksi tutustuttiin kahteen Stutt-gartin kylpylään, joista toinen oli vanhempi ja toinen uudempi. Uudempi oli tarkoitettu etupäässä aikuisvä-estön rentoutumispaikaksi, ja sen erikoisuutena oli 10 erillistä saunaa. Matkakertomuksen tulemme laitta-maan aikanaan kotisivuillemme. Siellä voi tarkemmin tutustua matkan antiin.
Yllätysohjelma uimahalli- ja kylpyläpäivilläTätä lukiessanne olette jo saaneet 2013 uimahalli- ja kylpyläpäivien esitteet, ohjelman ja ilmoittautumislo-makkeet. Niistä huomaatte, että ohjelma on jälleen kerran hyvin monipuolinen. Kannattaa ilmoittautua päi-ville mahdollisimman nopeasti, että pääsee mukaan. Osanottajamäärä on rajallinen, ja paikat täytetään il-moittautumisjärjestyksessä. 20-vuotisen toiminnan kun-niaksi järjestäjät ovat valmistautuneet yllätysohjelmaan, joten toimi nopeasti.
Lopuksi haluan vielä muistuttaa niitä jäseniä, jotka eivät ole muistaneet velvoitettaan yhdistystämme koh-taan: jäsenmaksu tulisi maksaa. Tietojemme mukaan on vielä muutamia, jotka eivät ole asiaa hoitaneet. Muistathan, että vuodenvaihteessa hallitus poistaa jä-senluettelosta jäsenet, jotka ovat jättäneet jäsenmak-sunsa maksamatta.
Pikkujoulua odotellessa,terveisin
Uktyltä julkisuuteen kolme teesiä laadun parantamiseksi halleissa
www.ukty.fi
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.fi
s-posti: [email protected]
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Jukka Vienonen
puh. 044 502 0120
Yhdistyksen sihteeri
Tapio Ala-Peijari
puh. 040 829 0068
Uimahalli- ja kylpylä-tekninen yhdistys Ukty
Yhdistyksen tarkoitukse-
na on kehittää ja ylläpitää
Suomen uimaloiden, uimahal-
lien ja kylpylöiden toiminnal-
lista ja teknistä tasoa ja
toimia alan keskustelufooru-
mina. Yhdistyksen tärkeimpiä
toimintamuotoja ovat vuosit-
taisen koulutus- ja keskuste-
lutilaisuuden (Uimahalli- ja
kylpyläpäivät) järjestäminen,
jäsenistölle tarkoitetut kes-
kustelu- ja koulutustilaisuu-
det sekä hallituksen työsken-
tely. Yhdistyksessä on jäseniä
noin 140.
Pertti Kärpänenpuheenjohtaja
40 Kuntatekni ikka 7/2012
Sekä vanhat osakkaat että
Akaa näkevät laajenemisen tar-
joamat hyödyt. Uuden osakkaan
myötä vauhdittui yhtiön histori-
an suurimman investoinnin val-
mistelu, kun Akaan Toijalan ja
Hämeenlinnan välisen siirtolin-
jan suunnittelu pyörähti käyntiin.
Tämän vuoden lopulla on määrä
valmistua rakennussuunnitelmat
HS-Vesi laajeni yli maakuntarajan
linjan eteläosasta Hämeenlinnas-
ta Iittalaan. Kuokan pitäisi upo-
ta maahan ensi keväänä lumien
sulaessa ja veden Hämeenlinnas-
ta Toijalaan odotetaan virtaavan
uutta putkea pitkin vuoden 2014
loppupuolella.
– Keskeisenä perusteena
hankkeen käynnistämiselle on ol-
lut parempilaatuisen talousveden
saaminen Akaaseen. Matkan var-
rella oleva Iittalan taajama saa sa-
malla toisen vesilähteen, HS-Ve-
den kehityspäällikkö Jukka San-delin kertoo.
Hankkeessa rakennetaan myös
siirtoviemäri, jolla optimoidaan
HS-Veden toimialueen jäteveden
puhdistuskapasiteettia. Kalvolas-
sa olevan jätevedenpuhdistamon
ympäristölupa päättyy ja pääosin
jätevedet johdetaan jatkossa jo-
kunen vuosi sitten saneeratulle
Akaan Toijalan puhdistamolle.
– Osalle matkaa rakennetaan
myös raakavesijohtoa, jotta Iitta-
lan taajamaan saadaan uutta raa-
kavettä.
Akaan vesihuoltoon varmuuttaAkaa ottaa tällä hetkellä vettä
Valkeakosken Mallasvedestä jo
parikymmentä vuotta sitten to-
teutetun VaToViLe-linjan kautta
(Valkeakoski-Toijala-Viiala-Lem-
päälä). Akaan tavoitteena on jat-
kossa käyttää pääasiallisesti Hä-
meenlinnasta ja Hattulasta saa-
tavaa vettä.
– Luonnollisesti se vaatii neu-
vottelut nykyisen vedentoimitus-
sopimuksen muiden osapuolten
kanssa, eikä venttiiliä Valkeakos-
ken suuntaan ole tarkoitus pääs-
tää ruostumaan, Sandelin va-
kuuttaa.
14 miljoonan euron siirtolinjojen rakentaminen alkaa ensi keväänäVuonna 2001 kuntien yhteisenä täyden palvelun vesihuoltoyhtiönä toimin-tansa aloittanut Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy (HS-Vesi) laajeni vuoden alussa Pirkanmaan puolelle, kun Akaan kaupunki liittyi yhtiön osakkaaksi. Hämeenlinnan seudun kuntaliitosten myötä uuden Hämeenlinnan ja Hat-tulan kahden kunnan yhtiö sai paitsi yli 3 900 liittynyttä kiinteistöä uusiksi asiakkaiksi, myös lähes 500 kilometriä vesijohtoja sekä jäte- ja hulevesivie-märeitä. TEKSTI Paavo Taipale
HS-Veden vuonna 2007 valmistunut toimitalo on Paroistentiellä Hämeenlinnassa. Etualalla Hämeenlinnan vesilaitoksen ensimmäisen vedenottamon entisöity pumppukoppi sadan vuoden takaa.
Seppo Isosalo
41
VESIHUOLTO
Kuntatekni ikka 7/2012
Uusi linja tarjoaa myös eräille
Valkeakosken reuna-alueen taa-
jamille mahdollisuuden liittymi-
seen, mutta se ei toimi Valkeakos-
ken varavesilähteenä. Tämä olisi
edellyttänyt selvästi suurempaa
putkikokoa.
Akaan on ollut tarkoitus saa-
da vettä Tampereen seudun Tava-
se-tekopohjavesihankkeen myö-
tä pohjoisesta. Tuo hanke on va-
lituskierteen vuoksi viivästynyt,
eikä se Sandelinin mukaan to-
teutuessaankaan tarjoaisi toista
vesilähdettä, sillä Tavasen teko-
pohjavesi virtaisi samassa put-
kessa kuin Akaan nykyisin käyt-
tämä vesi.
– Tämä tosiasia osaltaan edes-
auttoi myös Akaan liittymistä
HS-Veden osakkaaksi.
Rahoitustukea Akaasta ja valtioltaPirkanmaan ely-keskus on va-
rannut hankkeelle 1,3 miljoo-
nan euron tuen maa- ja metsäta-
lousministeriön vesihuollon tu-
kemiseen tarkoitetuista varoista.
Akaan kaupunki puolestaan ra-
hoittaa hanketta erikseen noin
kahdella ja puolella miljoonalla.
Tuesta laadittiin erillinen sopi-
mus, kun Akaa liittyi HS-Veden
osakkaaksi.
– Tämä on selvästi HS-Veden
historian suurin investointi, jon-
ka takaisinmaksuaika on pitkä.
Hanke yli kaksinkertaistaa yhti-
ön vuotuisen investointitason pa-
HS-Veden kehityspäällikkö Jukka Sandelin aistii historian siipien havinaa yhtiön toimitalon sisääntulo-aulaa vartioivan yli 100-vuotiaan mäntäpumpun äärellä.
Paavo Taipale
www.avanttecno.com
Ylötie 133470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 347 8800
Mallivalikoimaalkaen:
10.593 € alv 0%.
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty, mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.
Yksi kone, monta työtä Avant 52818.950 alv 0%
2012 Syyskampanja
Sisältää työtehopaketin:Teleskooppipuomi, puomin vakaaja, lohkolämmitin,
ajon vapautus venttiili, työvalosarjaKampanja aika 11.10. - 31.12.2012
42 Kuntatekni ikka 7/2012
riksi vuodeksi. Osapuolet pitivät
perusteltuna kaupungin erillisra-
hoitusta, jotta hankkeen toteutus
varmistuisi, Jukka Sandelin huo-
mauttaa.
Vesimaksuihin aiheutuvis-
ta korotuspaineista ei ole juu-
ri keskusteltu, koska uuden
linjan myötä ostoveden tarve
Valkeakoskelta poistuu. Hank-
keen edut nähdään linjan mo-
lemmissa päissä.
Molemmilta osapuolilta lisäarvoa yhteistyöhönToijalan puhdistamo Akaassa sa-
neerattiin reilut viisi vuotta sitten
ja se vastaa jatkossa neljän taaja-
man jätevesien puhdistamises-
ta. Akaan vesijohtoverkostoja on
myös viime vuosina saneerattu
kohtalaisesti. Tämä helpotti neu-
votteluja yhtiön osakkuudesta.
– Hämeenlinnalla sattui ole-
maan hyvää vettä tarjolla ja
Akaassa puhdistamokapasiteet-
tia vapaana saneerauksen jäl-
keen. Lähtökohta yhteistyön tii-
vistämisneuvotteluille oli hyvä.
Nyt Hämeenlinnan puhdistamol-
la on edelleen kapasiteettia kau-
pungin kasvua varten.
Akaassa verkostosaneeraus-
ten jälkeen esimerkiksi laskutta-
mattoman veden osuus on laske-
nut neljässä vuodessa yli 25 pro-
sentista 15 prosentin tienoille.
Hämeenlinnassa osuus on ollut
15-20 prosenttia.
Kaiken kaikkiaan Sandelin ar-
vioi Akaan liittymisen HS-Veden
osakkaaksi ja uuden johtolinjan
suunnittelun sujuneen odotettua
paremmin.
– Johtolinjan varrella on puo-
lisentoistasataa maanomistajaa,
joiden kanssa linjauksesta ja ra-
kennustyönaikaisista järjestelyis-
tä on neuvoteltu. Erään pehmei-
kön edellyttämä lähes miljoonan
euron tuentaratkaisu kilometrin
matkalle vältettiin muuttamalla
linjausta. Linjalle osuu myös yk-
si neljän kilometrin vesistöalitus
Iittalan pohjoispuolella, Sandelin
selostaa.
Kaikki seudun kunnat pitävät
valittua linjausta Mt 130:n vieres-
Edustajakseen yhtiön halli-
tukseen kaupunki valitsi teknii-
kan lisensiaatti Saila Kallioisen
(sd.), joka on pitkän linjan akaa-
lainen kuntapoliitikko. Kalliois-
ta voi pitää täsmävalintana ve-
sihuoltoyhtiön hallitukseen, sil-
lä hänellä on parinkymmenen
vuoden kuntapoliitikkokoke-
muksen lisäksi vankka vesihuol-
toalan ammattiosaaminen. Päivä-
työnään Kallioinen hoitaa kehit-
tämispäällikön virkaa Tampereen
teknillisen yliopiston kemian ja
biotekniikan laitoksella.
Akaalla on viime vuosilta taka-
naan kaksi eri kuntaliitosta. Mo-
lemmat tehtiin kesken vaalikau-
den. Vuonna 2007 Toijala ja Viiala
lakkautettiin ja muodostettiin uusi
Akaan kaupunki. Vuonna 2011 Kyl-
mäkosken kunta liittyi Akaaseen.
Selvitysten suosta yhtiön osakkaaksiVuosituhannen alkuvuosina Akaas-
sa ja sen edeltäjissä Toijalassa ja Vii-
alassa tehtiin useita selvityksiä, jois-
sa oli esillä myös entistä tiiviimpi
vesihuoltoyhteistyö Valkeakosken
kanssa. Ne kuitenkin kariutuivat
Saila Kallioinen
Akaa lähHS-Vede
sä oikeana ja katsovat sen tarjo-
avan hyvät mahdollisuudet myös
elinkeinojen kehittymiseen. Hä-
meenlinna-Iittala –osuuden tar-
kesuunnittelun on määrä valmis-
tua marraskuun alkuun mennes-
sä. Tarjouskilpailu tämän osuu-
den rakentamisesta järjestettä-
neen heti alkuvuodesta 2013.
Kaivamaan on tarkoitus päästä
keväällä.
– wHankkeen koko ylittää jul-
kisten hankintojen EU-kynnysar-
von. Linjaa rakennetaan maata-
lous- ja metsäalueilla, jotka aihe-
uttavat aina jonkinlaista sovitte-
lua rakentamisen aikana. Hanke
on alustavasti päätetty jakaa nel-
jään osaurakkaan, jotka ovat suu-
rin piirtein yhtä suuria.
Modernia tekniikkaa hank-
keessa edustaa osa jätevesi-
pumppaamoista, jotka ovat
niin sanottuja hybridipump-
paamoja. Ne toimivat saman-
aikaisesti sekä paineenkorotus-
pumppaamona että perinteise-
nä säiliöllä varustettuna pump-
paamona.
Akaa päätti liittyä HS-Veden osakkaaksi vuo-si sitten. Myös mui-ta vaihtoehtoja yhteis-työn syventämiseksi pohdittiin. Yhtiön osak-kuus vakuutti kuiten-kin päättäjät ja ratkai-sulla oli vahva valtuus-ton tuki.
TEKSTI ja KUVA Paavo Taipale
HHIT-LINJAN RAKENTAMISHANKE
Johtolinjan kokonaispituus on noin 37 kilomet-
riä, jossa yhteensä noin 120 kilometriä putkea
Seitsemän jätevedenpumppaamoa, kolme ve-
den paineenkorotuspumppaamoa ja yksi veden-
hankintakaivo
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 14,1
miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusta 1,3 mil-
joonaa euroa
Akaan kaupungin rahoitusosuus on noin 2,5 ja
HS-Veden 10,3 miljoonaa euroa
Rakennustyöt alkavat keväällä 2013 ja hanke
valmistuu vuoden 2014 lopulla
HS-VESI OY:N TUNNUSLUKUJA
Veden myynti 4,1 milj. m3
Liittymissopimukset 13 800
Vesijohtoverkoston pituus 846 km
Jätevesiviemäriverkoston pituus 718 km
Sadevesiviemäriverkoston pituus 288 km
Pohjavedenkäsittelylaitoksia 12
Jätevedenpuhdistamoita 3
Liikevaihto 13,8 milj. euroa
Henkilöstö 48
Verkostoinvestoinnit 4,1 miljoonaa euroa,
josta saneerausinvestointeja 2,6 milj. euroa
Puhdistetun jäteveden määrä 9,2 milj. m3
2012 (AKAA OSAKKAANA)4,8 miljoonaa m3
17 700
1 066 km
931 km
335 km
12
4
17,3 milj. euroa (budjetoitu)
60
Kokonaisinvestoinnit noin 6,7 milj. euroa
2011
43
VESIHUOLTO
Kuntatekni ikka 7/2012
jo ennen kuntaliitosta. Jonkin ai-
kaa Akaa sinnitteli vesihuollossa
omillaan, mutta pian selvisi, et-
tä yhteistyöhön on hakeudutta-
va. Tällöin Hämeenlinnan suun-
ta nousi vahvana keskusteluun.
Muun muassa operointiyhteis-
työtä HS Veden kanssa pohdit-
tiin, mutta osakkuus yhtiössä ar-
vioitiin kuitenkin parhaimmaksi
yhteistyömuodoksi.
– Tärkein peruste oli huolto-
varmuus. Halusimme hyvän va-
ravesilähteen koko Akaaseen. Ai-
emmin vain Viialan taajamalla oli
varavesiyhteys Lempäälän ja Ve-
silahden suuntaan, Saila Kallioi-
nen kertoo.
Maakuntarajan ylittävä vesi-
huoltoyhteistyö on ollut viime
vuodet myös maakuntaliittojen
agendalla niin Hämeessä kuin
Pirkanmaallakin. Tavoitteena on
ollut saada hanke valtion tuen
piiriin. Myöhemmin yhteistyö-
tarkasteluun nousi myös Kalvo-
lan jätevesien johtamisen suunta.
– Tässä hankkeessa saadaan
kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Kun olimme ehtineet saneerata
oman puhdistamomme, meillä
oli yhtiöön jotakin vietävääkin.
Kallioinen sanoo Akaan pie-
nen vesihuolto-organisaation ol-
leen myös varsin haavoittuvainen
ja vesihuoltolaitoksen talous oli
juuri ja juuri tasapainossa.
– Yhtiöön liittymisen yhtey-
dessä yhdeksän kaupungin vesi-
huoltolaitoksen työntekijää siirtyi
HS-Veden palvelukseen ja kaksi
jäi omasta tahdostaan Akaan kau-
pungin palvelukseen. Heidänkin
työpanos myydään vesihuoltoyh-
tiölle, Saila Kallioinen selostaa.
Hattulan kokemukset yhtiön
kanssa toimimisesta ovat rohkais-
seet akaalaisia. Vesihuollon ja ka-
tuverkon saneerauksia on onnis-
tuttu toteuttamaan samanaikai-
sesti, jolloin kustannukset alene-
vat ja haitta asukkaille vähenee.
– Alustavasti on sovittu, että
HS-Vesi kuvaa johtoverkostom-
me varsin kattavasti. Näin voim-
me priorisoida verkostosaneera-
uksia ja sovittaa ne yhteen katu-
saneerausten kanssa. Tavoittee-
na on pitkäjänteinen saneeraus-
ohjelma.
Maltillisia maksumuutoksiaHS-Veden osakkuuden myötä ve-
sihuollon käyttömaksut Akaassa
yhtenäistettiin yhtiön maksujen
kanssa. Tuloksena osa maksuista
nousi ja osa laski, joten maksu-
muutokset eivät aiheuttaneet eri-
tyisempää keskustelua.
– Jos verrataan HS-Veden
maksutasoa maan keskiarvoi-
hin, yhtiö on jonkin verran kes-
kiarvon alapuolella. Yhtiön halli-
tuksessa on nyt puhuttu liittymis-
maksukäytäntöjen harmonisoin-
nista, sillä se on vielä tekemättä.
Liittymismaksuista keskustel-
tiin värikkäästi Akaassa kuntalii-
toksen jälkeen. Asiaa varten pe-
rustettiin jopa työryhmä.
– Lopulta päädyttiin siihen,
että liittymismaksu peritään ker-
ralla tontin koko kaavanmukai-
sen rakennusoikeuden osalta. Tä-
tä käytäntöä ollaan nyt harkitse-
massa myös HS-Veden muiden
osakaskuntien osalta, Kallioinen
sanoo.
Eräiden vanhojen kiinteistö-
jen osalta sovellettiin maksujen
kohtuullistamista. Tällä poistet-
tiin epäluuloja varsinkin vanhus-
ten asuttamien vanhoilla suuril-
la tonteilla sijaitsevien pientalo-
jen osalta.
Yhtiön asialla hallituksessaHS-Veden hallitus kokoontuu
lähes kuukausittain. Hallituk-
sen työskentely on asiallista eikä
äänestyksiä ole tarvittu.
– Kun olen yhtiön hallitukses-
sa, niin ajan yhtiön etua. Totta-
kai kuuntelen kunnan näkemyk-
siä. Ehkä tänä vuonna ei ole ollut
myöskään sellaisia asioita, jotka
olisivat erityisesti ruokkineet ky-
läpolitikointia.
HS-Vesi on hyvin hoidettu
yhtiö. Organisaatiota on uudis-
tettu ja Ahveniston vedenkäsit-
telylaitoksen perusparannus al-
kaa 2013. Yhtiö hoitaa hyvin asia-
kassuhteitaan ja tekee sidosryh-
mäyhteistyötä. Ratkaisuja pyri-
tään hakemaan neuvotellen ja
vastakkainasetteluja välttäen.
Saila Kallioisen mielestä po-
liittisen johdon toimintaperiaat-
teet ovat terveitä myös maakun-
taliitossa, jonka hallituksessa hän
istuu nyt toista kautta.
– Entinen maakuntajohtaja
sanoi aikanaan, ettei maakunta-
hallitus ole pöytä, jossa ajetaan
pelkästään oman kunnan etua,
vaan on nähtävä koko maakun-
nan etu. Tämä on mielestäni
toiminut hyvin.
Toiveena uudistusrauhaKallioisella riittää päätoimen ja
perhe-elämän ohella aikaa myös
kunnallisiin luottamustehtäviin.
Tällä hetkellä hän toimii kaupun-
ginvaltuuston varapuheenjohta-
jan tehtävän lisäksi Pirkanmaan
maakuntahallituksessa, maakun-
nan yhteistyöryhmä MYR:issä se-
kä Euroopan aluekehitysrahaston
(EAKR) ja Euroopan sosiaalira-
haston (ESR) Länsi-Suomen alu-
een seurantakomiteassa. Kunta-
alan uudistajille hän olisi toivo-
nut työrauhaa.
– Toiveenani oli, että tuoreet
kuntaliitokset ja rakenneuudistuk-
set olisivat tuoneet meille hetken
rauhan. Nyt pitänee tehdä pak-
koselvitys ainakin Urjalan kans-
sa, Saila Kallioinen harmittelee.
Valkeakoski on Etelä-Pirkan-
maan kunnista ainoa, joka täyt-
tää maan hallituksen hyväksy-
mät vahvan peruskunnan kritee-
rit. Akaalla on nykyisin yhteistyö-
tä Valkeakosken suuntaan muun
muassa ympäristöterveydenhuol-
lossa, tietohallinnossa ja elinkei-
nokehityksessä. Sosiaali- ja ter-
veydenhuollossa yhteistyötä teh-
dään Urjalan kanssa.
n ajaa akaalaisena yhtiön etua
hes yksimielisenä en osakkaaksi
Akaan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, tekniikan lisensi-aatti Saila Kallioinen on edustanut Akaata HS Veden hallituksessa kaupungin liityttyä yhtiön osakkaaksi tämän vuoden alussa.
44 Kuntatekni ikka 7/2012
Elintarviketeollisuus on mer-
kittävä vesihuoltopalveluiden
käyttäjäsektori, joka voi olla joi-
denkin vesihuoltolaitosten suu-
Vesihuoltolaitoksen ja elintarvikeyrityksen välinen säännöllinen yhteydenpito on tärkeää
Toimiva yhteistyö takaa veden laadun ja määränElintarviketeollisuuden yritysten ja vesihuoltolaitos-ten välinen yhteistyö toimii parhaiten, kun osapuol-ten keskinäinen kommunikointi on kunnossa. Hyvä yhteydenpito kehittää ja parantaa asiakassuhdet-ta ja -tyytyväisyyttä. Elintarviketeollisuuden ja vesi-huoltolaitoksen välisestä asiakassuhteesta on val-misteilla opas ministeriöiden ja alan etujärjestöjen yhteistyönä. Se valmistuu lähikuukausien aikana.
rin asiakas. Elintarviketeollisuu-
den käyttämä vesi luokitellaan
talousvedeksi, jolloin teollisuu-
den tuotannossa käytettävän ve-
den tulee olla talousvesiasetuksen
mukaista. Elintarvikelain mukaan
tuotantoyksiköiden tulee huoleh-
tia, että elintarvikkeista ei aiheu-
du terveydelle haittaa. Elintarvike-
yrityksen tulee siis aina olla tietoi-
nen toiminnassa käytettävän ve-
den laadusta sekä siitä, miten ve-
den laadun muutokset vaikuttavat
tuotettavaan elintarvikkeeseen.
Vesihuoltopalvelujen talous-
vesihäiriöt jaotellaan laatu- ja
määrähäiriöihin. Laatuhäiriöllä
tarkoitetaan tilannetta, jossa ta-
lousvedelle asetetut laatuvaati-
mukset eivät täyty. Talousveden
määrähäiriöitä taas ovat joko ve-
den riittämättömyys tai täydel-
linen vedenjakelukatkos. Laatu-
ja määrävaatimusten täyttäminen
on pääsääntöisesti kiinteistön ve-
sijohdon liittämiskohtaan asti ve-
sihuoltolaitoksen vastuulla ja liit-
tämiskohdasta eteenpäin elintar-
vikeyrityksen omalla vastuulla.
Häiriöt voivat aiheuttaa terveydelle vaaraaYleinen vesihuoltopalveluiden
häiriötilanne on putkiston kor-
jaamisesta aiheutunut painevaih-
telu, joka aiheuttaa verkostosak-
kojen irtoamista. Verkostosta ir-
ronnut sakka ei yleisesti ole terve-
ydelle vaarallista, mutta se voi ai-
heuttaa elintarvikeprosessissa vä-
ri- ja makuhaittoja, vaikutuksia
entsymaattisiin prosesseihin se-
kä suodattimien tukkeutumista.
Yleisesti vesihuoltolaitoksen
tulee ilmoittaa tulevista putki-
töistä, jolloin elintarviketeolli-
suudella on aikaa varautua tu-
levaan häiriöön. Suodattimien
käyttö on erityisen tärkeää sa-
koista johtuvien häiriöiden eh-
käisyssä.
Elisa Fagerström DIAalto-yliopistoTeknillinen korkeakoulu [email protected]
Elintarviketeollisuus on monelle vesilaitokselle tärkeä asiakas. Kuvassa Valio Oy:n Seinäjoen rasvatehtaan vuonna 2010 valmistuneen laajennusosan pesukeskus.
Valio Oy
45
VESIHUOLTO
Kuntatekni ikka 7/2012
Vesihuollon häiriötilanteet
voivat aiheuttaa merkittäviä kus-
tannuksia sekä jossain tapauk-
sissa myös terveydelle haitallisia
vaikutuksia, minkä johdosta häi-
riötilanteiden ennaltaehkäisy on
tärkeää. Elintarvikeyritysten ja
vesihuoltolaitosten tulisi yhdes-
sä tunnistaa riskit sekä niiden
todennäköisyydet ja tämän pe-
rusteella määritellä kriittiset pis-
teet, joissa talousveden laatua tu-
lee seurata, sekä laatuparametrit,
joita tulee seurata.
Mahdollisten häiriötilantei-
den haittojen ehkäisyyn kuuluu
kummankin osapuolen varautu-
minen talousveden laatu- ja mää-
räpoikkeamiin, eli osapuolilla tu-
lisi olla käytössä tai valmiudessa
vaadittavat toimenpiteet talous-
veden laadun ylläpitämiseksi.
Vedenpuhdistustekniikkana
elintarvikeyrityksillä on suositelta-
vaa olla tuotteeseen menevän ve-
den suodatus ja tilanteesta riippu-
en myös ultraviolettidesinfiointi.
Vedenpuhdistustekniikka voi kui-
tenkin olla kustannuksiltaan huo-
mattavaa eli eri tekniikoita harkit-
taessa tulee ottaa huomioon yri-
tyksen koko ja riskiluokitus.
Häiriöiden vastuista laadittava sopimusVesihuollon häiriöiden vastuista
ja muista yhteistoiminnan puit-
teista tulee laatia erillinen sopi-
mus niissä tilanteissa, joissa so-
pimusosapuolena oleva elintar-
vikeyritys ei kuulu vesihuoltolain
soveltamisalan piiriin eikä sopi-
musta ole tarkoituksenmukaista
tehdä samalle pohjalle, jota käy-
tetään asutuksen vesihuollossa.
Vesihuoltolain soveltamis-
alaan kuuluvat vesihuoltolain 2
§:n mukaan asutus ja siihen rin-
nastettava elinkeino- ja vapaa-
ajantoiminta. Tilanteissa, joissa
yritys ei kuulu vesihuoltolain so-
veltamisalan piiriin, ei sovelleta
lain mukaisia kohtia esimerkiksi
virheestä, hinnanalennuksesta tai
vahingonkorvauksesta.
Asiakassuhteen toimivuu-
den kannalta sopimuksessa tuli-
si määritellä vähintään talousve-
den laatu ja määrä, vahingonkor-
vausvelvollisuus sekä ilmoitusvel-
vollisuus häiriöistä ja muista ve-
sihuoltopalveluihin vaikuttavis-
ta asioista.
Kokonaisuudessaan sopi-
muksessa tulisi tapauksesta riip-
puen olla määritelty veden laatu
ja määrä (paine), seurantatieto-
jen jakaminen, vesihuollon mak-
sut, säännöllinen yhteistoiminta,
riskienhallinta, erityistilannetoi-
minta ja tiedotusvelvollisuus, ve-
sihuollon keskeyttäminen ja va-
hingonkorvausvelvollisuus.
Erillissopimukseen tulisi
siis sisällyttää esimerkiksi koh-
ta vesihuollon maksuista, jotka
ovat aiheuttaneet nykytilantees-
sa joissain tapauksissa ristiriito-
“Elintarvikeyritysten ja vesihuol-tolaitosten tulisi yhdessä
tunnistaa riskit sekä niiden todennäköisyydet.”
ja osapuolten kesken. Vesihuol-
lon maksuista aiheutuneet epä-
selvyydet johtuvat pääosin alalla
vaihtelevista käytännöistä tukku-
asiakkaita kohtaan.
Vaihtelevuus johtuu siitä, että
osa vesihuoltolaitoksista soveltaa
tukkuvesiasiakkaisiin yleisiä vesi-
huollon maksuja, kun taas osa ve-
sihuoltolaitoksista määrittää tuk-
kuasiakkaille tarvittaessa yleisis-
tä vesihuollon maksuista eroavat
maksut. Mikäli osapuolet laati-
vat keskenään erillissopimuksen,
kuuluu sopimuksen laatimiseen
yleisesti palvelun hinnasta sopi-
minen.
Maksujen on katettava kokonaiskustannuksetPerusperiaatteena vesihuoltolain
ulkopuolisen asiakkaan vesihuol-
lon maksuja määriteltäessä on,
että maksujen tulee kattaa vesi-
huoltolaitoksen kokonaiskustan-
nukset, jotta maksut olisivat vesi-
politiikan puitedirektiivissä tar-
koitetun kustannusten kattami-
sen periaatteen mukaiset.
Maksut eivät kuitenkaan saa
olla kohtuuttoman suuria, jot-
ta vesihuoltolaitoksen ei katso-
ta käyttävän väärin määräävää
markkina-asemaansa kilpailu-
lain vastaisesti. Elintarvikeyri-
tysten tulee huomioida, että ve-
sihuollon järjestämisestä aiheutu-
neet kustannukset saattavat vaih-
della paikkakuntakohtaisesti pai-
kallisen vesihuoltolaitoksen kus-
tannusrakenteesta riippuen. Ve-
sihuollon maksujen tulee kattaa
kaikki toiminnasta aiheutuneet
kustannukset, jolloin vesihuollon
maksut saattavat poiketa toisis-
taan vesihuoltolaitoskohtaisesti.
Toimivan asiakkuussuhteen
takaamiseksi tulee vahingonkor-
vausvelvollisuudesta sopia kirjal-
lisesti; muuten vahingonkorvaus-
käytäntö voi aiheuttaa merkittä-
viä epäselvyyksiä osapuolten vä-
lillä. Vahingonkorvauskäytäntö
on selvä niissä tapauksissa, jois-
sa sovelletaan vesihuoltolakiin
tai erillissopimukseen perustuvaa
vahingonkorvausvelvollisuutta.
Ongelmaksi muodostuvat ta-
paukset, joissa on laadittu asutuk-
sen tarpeisiin tarkoitettu sopimus
sellaiselle elintarvikehuoneistolle,
jonka vesihuollon tarpeet poik-
keavat selvästi asutuksen tarpeis-
ta. Osa vesihuoltolaitoksista so-
veltaa suhteessa tällaisiin asiak-
kaisiin vesihuollon yleisiä toimi-
tusehtoja, jotka pohjautuvat vesi-
huoltolain mukaiseen vahingon-
korvaussääntelyyn. Toisaalta osa
vesihuoltolaitoksista katsoo, että
vesihuollon yleisten toimituseh-
tojen mukaista vahingonkorvaus-
käytäntöä sovelletaan ainoastaan
kuluttaja-asiakkaisiin.
Vahingonkorvausten muodot vaihtelevatJos vesihuoltolaitos ja elintarvi-
kehuoneisto ovat solmineet asu-
tuksen tarpeisiin tarkoitetun ve-
sihuoltosopimuksen, ei vahin-
gonkorvauskysymysten ratkaisu
näyttäydy selväpiirteisenä. Yh-
täältä osapuolten välillä on so-
pimus, jolloin sopimusrikkomus
voi johtaa sopimusvastuuseen.
Mikäli sopimusta ei täytetä, on
sopimusrikkomuksen kohteeksi
joutuneella oikeus hinnanalen-
nukseen, sopimuksen purkuun
tai vahingonkorvaukseen. Toi-
saalta voidaan joissain tällaisis-
sa tilanteissa tulkita, että vastuu
vahingonkorvauksista sijoittuu
sopimusvastuun ja sopimuksen
ulkoisen vastuun rajamaastoon.
Mikäli vastuun vahingonkor-
vauksista todetaan olevan sopi-
muksen ulkoista vastuuta, siihen
sovelletaan vahingonkorvauslais-
sa olevia kohtia vahingonkorva-
uksesta.
Sopimuksenkaltaisten piirtei-
den täyttyminen edellyttää tavan-
omaisesti sopimusvastuun peri-
aatteiden soveltamista vesihuol-
tolaitoksen ja elintarvikehuoneis-
ton väliseen suhteeseen. On kui-
tenkin mahdollista, että vastuu-
ta tulisi arvioida yhtä aikaa sekä
sopimusvastuun että sopimuksen
ulkoisen vastuun sääntelyn näkö-
kulmasta.
Selkeä tapa vahingonkorva-
usvelvollisuuden määrittämiseen
on sisällyttää vahingonkorvaus-
lauseke osapuolten väliseen eril-
lissopimukseen. Erillissopimuk-
sessa sovittavien vahingonkor-
vausten tulisi sisältää ainoastaan
välittömät vahingot ja vahingon-
korvausvelvollisuuden tulisi kos-
kea kumpaakin osapuolta.
Yhteistoiminta takaa veden hyvän laadun ja määränVesihuoltolaitoksen ja elintarvi-
keteollisuuden yhteistoiminnan
lähtökohta on loppujen lopuksi
varmuus talousveden laadusta ja
määrästä, joiden varmistaminen
onnistuu parhaiten aktiivisella ja
hyvin toimivalla yhteistyöllä.
Yhteistyön toimivuuteen pys-
tytään vaikuttamaan ensisijaises-
ti toimivien henkilösuhteiden ja
sopimuskäytännön kautta. Hyvi-
en henkilösuhteiden luominen
ei ole mahdollista kaikkien ko-
koluokkien elintarvikeyrityk-
sissä, jolloin erillissopimuksen
merkitys kasvaa. Käytännössä
toimiva asiakassuhde perustuu
muun muassa tiedotuksen toi-
mivuuteen ja yhteiseen riskien-
hallintaan.
46 Kuntatekni ikka 7/2012
Yhden onnettomuuden kuluilla rakentaa hälytysajoneuvoille etuusjärjestelmän
Aina vihreää liikennevaloissa HÄLYTYSAJONEUVOILLEHälytysajoneuvojen on pystyttävä kulkemaan nopeasti ruuhkien keskelläkin. Matka-ajan kasvaessa hoito- ja pelastustoimenpiteet viivästyvät. Muulle lii-kenteelle hälytysajo tulee yllätyksenä eikä onnettomuuksiltakaan aina pys-tytä välttymään. Yhden vakavan onnettomuuden kustannuksilla on mahdol-lista rakentaa hälytysajoneuvoille kattava ja luotettava etuusjärjestelmä.
Hälytysajossa olevalla ajo-
neuvolla on kiire pelastamaan ja
suojelemaan ihmishenkiä sekä
omaisuutta. Paloforum.net -kes-
Jukka Talvi, liikenneinsinööriOulun kaupunki
47Kuntatekni ikka 7/2012
ICT
Liikennevaloetuus antaa turvaa ja nopeuttaa
avun tuloa.
Juuso Haarala
kustelupalstalle kerättyjen uutis-
tietojen mukaan hälytysajone-
voille sattuu vuosittain kymmen-
kunta onnettomuutta liikenneva-
loissa. Yleensä onnettomuustilan-
teessa juuri hälytysajoneuvo on
ajanut päin punaista ja pelastus-
viranomainen on joutunut mak-
sumieheksi. Kustannukset vaihte-
levat paljon onnettomuuden va-
kavuudesta ja osallisena ollees-
ta kalustosta riippuen. Onnet-
tomuuksilta voidaan välttyä ra-
kentamalla hälytysajoneuvojen
liikkumista sujuvoittava etuus-
järjestelmä.
Oulussa on kehitetty liiken-
nevaloihin uutta hälytysajoneu-
vojen etuusjärjestelmää jo kah-
deksan vuotta. Koko tuon ajan
on ollut käytössä ennalta suun-
nitelluille reiteille pakkovihre-
ää antava järjestelmä, mutta sii-
hen ei ole olla kovin tyytyväisiä.
Vuonna 2004 sovittiin tavoitteek-
si täysin automaattinen ja kaiken
kattava järjestelmä, jonka lähtö-
kohdiksi asetettiin satelliittipai-
kannus ja langaton tietoliikenne.
Konseptia päästiin kunnolla
testaamaan kehittyneen teknii-
kan myötä vasta vuonna 2008,
jolloin järjestelmän toteuttami-
nen todettiin mahdolliseksi. Jär-
jestelmän kustannustehokkuus ja
sille asetetut laatutavoitteet edel-
lyttivät liikennevalojen tietolii-
kenneyhteyksien päivittämistä.
Etuusjärjestelmän toteuttamisai-
kataulu kytkettiin liikennevalo-
jen uuden tietoliikenneverkon ra-
kentamisen yhteyteen.
Tilaajan kehittämään konsep-
tiin perustuva hankinta kilpailu-
tettiin vuonna 2010 ja se jaettiin
kolmeen vuoden mittaiseen jak-
soon, joista viimeinen on optio.
Marraskuussa 2012 järjestelmä
kattaa 124 liikennevaloliittymää
ja 20 ajoneuvoa. Hyvien koke-
musten myötä myös 40 liiken-
nevalot ja kymmenen ajoneuvoa
kattava optio on päätetty käyt-
tää. Järjestelmä kattaa valmistu-
essaan lähes kaikki Oulu-Koil-
lismaan pelastuslaitoksen Oulun
toimialueen (Oulu, Haukipudas
ja Kempele) paloautot ja ambu-
lanssit.
Oulun poliisilaitoksen ja Poh-
jois-Pohjanmaan sairaanhoitopii-
rin kanssa on avattu keskustelu-
yhteys järjestelmän laajentami-
sesta heidän toiminnassaan käy-
tettävään ajoneuvokalustoon.
Lisäksi on keskusteltu järjes-
telmän maantieteellisestä laajen-
tamisesta muualle Pohjois-Poh-
janmaalle, Koillismaalle ja Kai-
nuuseen. Järjestelmän toimintaa
käytännössä on esitelty Suomen
suurimmille kaupungeille ja Hel-
singin pelastuslaitokselle.
Toteutus yleisesti käytössä olevalla tekniikallaJärjestelmän toimintaperiaate
on varsin yksinkertainen, jonka
mukaan liikennevalot pakote-
taan vihreäksi hälytysajoneuvon
lähestyessä niitä. Nykyaikaisella
tekniikalla tämä voidaan toteut-
taa jokaisen risteyksen jokaisel-
le tulosuunnalle. Hälytysajoneu-
von paikkatietoa lähetetään pal-
velimelle, joka päättelee ohjaus-
tarpeen ja toimii liikennevaloko-
jeessa olevan ohjauslogiikan väli-
tyksellä.
Liikennevaloihin on ohjel-
moitu jokaiselle suunnalle pakko-
vihreä, joka käynnistyy viimeis-
tään pisimmän minimivihreän
ja suoja-ajan jälkeen. Ajoneuvo-
jen paikkatietoa lähetetään vain
silloin, kun ajoneuvo on hälytys-
ajossa – eli hälytysvalojen ollessa
päällä. Ajoneuvolaite on kytketty
ajoneuvon hallintalaitteisiin, jois-
ta saatavan tiedon avulla voidaan
ennakoida ajoneuvon liikkeitä ja
kohdistaa etuudet paremmin to-
delliseen tarpeeseen.
Järjestelmä on kansainvälises-
tikin ainutlaatuinen sen ajoneu-
vo- ja paikkatiedon käsittelyn
sekä jatkokehittämispotentiaalin
johdosta. Suunnittelu on tehty
liikenneinsinöörin näkökulmas-
ta ja käyttäjien sekä muun liiken-
teen todelliset tarpeet on pyritty
huomioimaan mahdollisimman
hyvin.
3G-modeemissa GPS-vastaanotinJärjestelmä koostuu neljästä kom-
ponentista ja näiden välisistä ra-
japinnoista. Ajoneuvolaitteiston
ydin on ohjelmoitava 3G-modee-
mi, jossa on sisäänrakennettuna
GPS-vastaanotin. Kuuluvuuden
varmistamiseksi käytetään ul-
koista yhdistelmäantennia. Kul-
jettajille näkyvä osa järjestelmäs-
tä on hallintapaneeli, joka indikoi
järjestelmän tilaa kolmella tausta-
valaistulla painikkeella – ja tietys-
ti vihreät liikennevalot. Paikan-
nusrajapinnan kautta lähetetään
ajoneuvon sijaintitietoa palveli-
melle, jona toimii Oulun kaupun-
gin palvelinsalissa sijaitseva vir-
tuaalipalvelin.
Palvelinohjelmisto koostuu
ohjaussovelluksesta ja historia-
tiedon katseluun tarkoitetusta so-
velluksesta sekä näihin liittyvistä
taustaprosesseista ja lokitiedos-
toista. Ohjausrajapinnan kautta
lähetetään käskyjä ohjauslogiikal-
le, joka sijaitsee liikennevalojen
kojekaapissa.
Logiikan tehtävänä on välittää
I/O-tietoja liikennevalokojeelle.
I/O-rajapinnan käyttö mahdol-
listaa kaikkien yleisesti käytös-
sä olevien liikennevalokojeiden
liittämisen järjestelmään. Liiken-
nevaloihin liittyvät toiminnot on
48 Kuntatekni ikka 7/2012
ohjelmoitu ohjauskojeelle, ja
ohjelmoinnit on vakioitu ko-
jetyyppikohtaisesti. Toteu-
tuksessa on kiinnitetty huo-
miota tietoturvaan ja tieto-
suojaan sekä mahdollisten
väärinkäytösten ehkäisyyn.
Uusimpana ominaisuute-
na järjestelmään on toteutet-
tu liikennekameroiden ohja-
us, jossa kamera kääntyy au-
tomaattisesti kuvaamaan liit-
tymäaluetta hälytysajoneu-
von ylittäessä pysäytysvii-
van. Kamerakuva on erit-
täin hyödyllinen järjestel-
män ja liikennevalojen toi-
minnan säätämisessä, koska sen
avulla voidaan mitata viiveitä ja
löytää mahdollisissa vikatilanteis-
sa syitä tavallisesta poikkeavaan
toimintaan.
Liikennesuunnittelun ja jär-
jestelmän toiminnan varmista-
misen lisäksi kamerakuvaa käy-
tetään kuljettajien koulutukses-
sa. Tarvittaessa kamerakuvaa voi-
daan käyttää myös onnettomuus-
tutkinnassa. Liikennekameroiden
liittäminen järjestelmään onnis-
tui suhteellisen nopeasti sekä var-
sin kohtuullisin kustannuksin.
Toteutuksen optio on-päätetty käyttääKokemukset järjestelmästä ovat
erittäin hyvät. Se on monipuo-
linen, mutta riittävän yksinker-
tainen, helposti säädettävä ja toi-
mintavarma. Järjestelmän testa-
uksen yhteydessä on muun mu-
assa ajettu henkilöautolla 120
kertaa liikennevaloihin ja jou-
duttu pysähtymään tai hidasta-
maan vain muutaman kerran.
Puutteisiin löytyi nopeasti syy ja
etuudet saatiin toimimaan pienin
muutoksin.
Hälytysajoneuvojen kuljetta-
jille on tehty internetiin palaute-
lomake. Saadun palautteen mu-
kaan järjestelmä toimii pääsään-
töisesti hyvin. Tavallisesti liiken-
nevalot palautuvat normaaliin
toimintaan hälytysajoneuvon ol-
lessa vielä liittymäalueella.
Liikennevaloetuuksien tär-
kein hyöty on hälytysajojen pa-
rempi liikenneturvallisuus. Vaik-
ka etuus ei ehtisi jostain syystä
päälle, ovat risteävät suunnat kui-
tenkin todennäköisesti jo punai-
sena. Hälytysajon nopeus vaikut-
taa olennaisesti hätäviranomais-
ten vasteaikaan ja kasvattaa te-
hokasta toiminta-aluetta. Etuus
purkaa tavallisesti liikennevalois-
sa olevan jonon ja päästää häly-
tysajoneuvon ajamaan liittymän
läpi lähes esteettömästi. Liikenne-
tilanne on etuuksien yhteydessä
selkeä muulle liikenteelle, ja syy
liikennevalojen poikkeavalle toi-
minnalle on näkyvissä. Etuudet
rauhoittavat hälytysajoa ja autta-
vat hälytysajoneuvon henkilöstöä
keskittymään edessä olevaan teh-
tävään. Lisäksi tasainen ajonope-
us tuo hätäviranomaisille säästöjä
ajoneuvojen polttoaine- ja huol-
tokustannuksissa. Etuuksien to-
teutuminen vain todellisessa tar-
peesessa vähentää niiden aiheut-
tamaa haittaa muulle liikenteelle.
Jatkokehitystäkin on jo mietittyVarsinaisen etuusjärjestelmän
hankintakustannukset ovat
215 000 euroa, josta option
osuus on 40 000 euroa. Kustan-
nukset kohdistuvat neljälle ka-
lenterivuodelle ja toteutus kestää
kolme vuotta. Järjestelmän yllä-
pito maksaa noin 13 000 euroa
vuodessa. Ylläpitokustannuk-
siin on sisälletty kulujen lisäk-
si myös järjestelmätoimittajan
suorittama vikapäivystys ja ta-
kuun ulkopuolisia toimenpitei-
tä 50 tuntia vuodessa. Järjestel-
män toteutukseen liittyy lisäk-
si kustannuksia liikennevalojen
tietoliikenneverkon uusimisesta,
liikennevalokojeiden I/O-kortti-
en hankinnasta, liikennesuun-
nittelusta ja liikennevalo-ohjel-
moinnista sekä kamerarajapin-
nan hyödyntämisestä
Järjestelmä ja kaikki siihen
liittyvät lähdekoodit ovat tilaa-
jien omaisuutta. Tilaajat ovat
valmiita luovuttamaan järjes-
telmän oikeudet mahdolliselle
tuotteistajalla sillä ehdolla, et-
tä Oulun seudun järjestelmään
saadaan jatkossa kaikki tulevat
ohjelmistopäivitykset ilman eril-
lisiä kustannuksia.
Tuotteistaminen vaatisi käy-
tännössä järjestelmän laajenta-
misen jollekin toiselle kaupun-
kiseudulle. Järjestelmästä on
tehty Keksintösäätiön rahoitta-
ma esteettömyys- ja patentoi-
tavuusselvitys. Selvityksen mu-
kaan järjestelmä ei riko olemas-
sa olevia patentteja ja siinä käy-
tettävä menetelmä voisi olla pa-
ETUUSJÄRJESTELMÄJärjestelmän tilaajia ovat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan ely-
keskus sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. Tilaajan projektipäällikkönä ja menetelmän kehittäjänä on toiminut
Oulun kaupungilta liikenneinsinööri Jukka Talvi. Järjestelmän toimittaa Signal Partners Oy alihankkijoinaan Elektro-
Arola Oy ja Special Code Oy. Lisäksi toteutukseen ovat osallistuneet Oulun Energia Urakointi Oy, Ramboll Liikennejärjestelmät Oy, Peek Traffic Finland Oy, Livara Oy ja Asan Security Technologies Oy.
tentoitavissa. Patentin hakemis-
ta ja sen hyötyä rajoittaa kuiten-
kin järjestelmän julkinen luonne
hankinnan ja esittelyiden osalta.
Järjestelmästä on mahdollista
kehittää liikennevalojen perustoi-
minto ja sillä on teoriassa maa-
ilmanlaajuiset markkinat, koska
vastaavaa ei ole muualla käytössä.
Siihen voidaan liittää kustannus-
tehokkaasti laaja valikoima mui-
ta toimintoja, joita ei ole liiken-
nevalotoimittajien tarjoamissa
valmiissa ohjelmistoissa. Samoja
laitteita ja ohjelmistoja voi halut-
taessa hyödyntää myös monissa
muissa liikenteenhallinnan ja pe-
lastustoiminnan tehtävissä. Jär-
jestelmää onkin jo testattu alus-
tavasti joukkoliikennekäytössä.
KATSO VERKOSTA
Liikennevalotoimintojen sekä järjestelmän säätöjen yhteydes-sä on käytetty mitoitusnope-utena Oulun keskusta-alueel-la 60 km/h nopeutta, muulloin taajama-alueella nopeusrajoi-tusta lisättynä 40 km/h ja taa-jaman ulkopuolella nopeutta 120 km/h.
Mitoitusnopeus on kuitenkin teoreettinen ja kuljettajia on ohjeistettu välttämään yli 80 km/h nopeuksia liikennevalo-liittymissä. Lisäksi mitoituksessa on käytetty kahden sekunnin oletusviivettä ohjausten käyn-nistymisessä todellisesta sijain-nista mitattuna.
MITOITUSNOPEUS
Liikennekamerat kuvasivat kahden paloauton suorittaman todellisen hälytysajon Oulun keskustan läpi iltapäivän työ-matkaliikenteen aikaan. Kuor-ma-autojen keskinopeus videol-la näkyvän vajaan kahden kilo-metrin matkalla oli noin 51 kilo-metriä tunnissa. http://youtu.be/otIXFlXUOZo
Järjestelmän erään testauk-sen yhteydessä henkilöautolla ajettiin liikennevaloliittymien lä-pi noin 120 kertaa vajaan tun-nin aikana.
http://youtu.be/R_mNU8rx9sE
49Kuntatekni ikka 7/2012
Tavoitteena sujuvampi ja turvallisempi liikenne
ICT
Vuodesta 1947 alkaen San
Franciscossa on ollut maksullis-
ta mekaanisten kolikkomittarien
avulla toteutettua kadunvarsipy-
säköintiä. Pysäköintiajat ovat ol-
leet tunnin tai enintään kaksi
tuntia. Vuosien varrella kaupun-
ki ja liikennemäärät ovat kasva-
San Francisco kehittää pysäköintiä
Kari Vuorinen, prosessijohtajaHelsingin kaupungin rakennusvirasto
San Franciscon pysäköintipilottialueen jokaisen pysäköintipaikan alle
asennettiin anturi, minkä avulla nähdään reaaliajassa, onko paikka vapaana.
San Franciscon kaupunki käynnisti muutama vuosi sitten valtion rahoittaman pysäköintipilotin, jonka tavoitteita ovat helpompi pysäköinti ja sen myötä sujuvampi liikenne ja parempi turvallisuus.
50 Kuntatekni ikka 7/2012
ICT
neet hurjasti. Kaupunki havah-
tui 2000-luvun puolivälissä on-
gelmaan, missä noin kolmasosa
keskustan liikenteestä oli pysä-
köintipaikan etsimistä.
Tämä aiheutti ruuhkia ja yli-
määräisiä päästöjä henkilö- ja jul-
kiselle liikenteelle. Muita haastei-
ta toivat jalankulkijoiden ja pyö-
räilijöiden turvallisuuden heiken-
tyminen, kun autoilevat parkki-
paikan etsijät keskittyivät paikan
löytämiseen. Myös liike-elämä
koki menettävänsä asiakkaita,
koska vapaita pysäköintipaikkoja
ei löytynyt läheltä toimipaikkaa.
San Franciscon kaupungin py-
säköinninvalvonta lähti kehittä-
mään pysäköintiä eteenpäin pe-
riaatteella etsi vähemmän, elä
enemmän (Circle less, live more).
Vuonna 2008 käynnistyi val-
tion rahoittama pilottihanke, jon-
ka budjetti oli 25 miljoonaa US-
dollaria (19 miljoonaa euroa).
Tarkoituksena oli toteuttaa uu-
denlaista pysäköintipolitiikkaa
rajatulla 25 prosentin osuudel-
la kadunvarsipaikoista eli 7000
parkkipaikalla. Muut kaupun-
ginosat ovat vertailualueita eikä
niissä toteuteta muutoksia.
Pysäköintipilotin tavoitteisiin
on tämän hetkisen tiedon perus-
teella onnistuttu vastaamaan hie-
nosti pilottialueilla. San Francis-
con pysäköintipolitiikka ohjaa
toimintaa määrätietoisesti kohti
parempaa pysäköintikulttuuria ja
asiakaspalvelua.
SFpark tehostamaan pysäköinninvalvontaaKaupungissa nostettiin pysä-
köinninvalvonnan profiilia lan-
seeraamalla SFpark-konsepti. Py-
säköintimittareiden ja liikenne-
merkkien ilmettä uudistettiin. Pi-
lottia varten käynnistettiin näyt-
tävä tiedotuskampanja.
Pilotissa tarvittiin paljon uut-
ta tekniikka taustajärjestelmiin ja
kentälle. Jokainen pilotin alueella
olevasta 7 000 pysäköintipaikka-
kohtaisesta pysäköintimittarista
päivitettiin vastaamaan nykyvaa-
timuksia. Nyt pysäköinti on mah-
dollista maksaa kolikoilla, luotto-
kortilla ja matkapuhelimella.
Samalla mittarit varustettiin
tietoliikenneyhteyksillä. Kus-
tannus mittaria kohden oli 600
US-dollaria (460 euroa). Mitta-
rit toimivat aurinkokennoilla, jo-
ten riittävän sähkömäärän tuot-
taminen mittarille on ollut suuri
haaste. Sähkö on saatu riittämään
rajoittamalla mittarin näytön ko-
koa ja näyttötekniikkaa.
Pilottialueen jokaisen pysä-
köintipaikan alle asennettiin an-
turi, minkä avulla nähdään reaa-
liajassa (45 sekunnin kuluttua),
onko paikka vapaana. Anturit
toimivat kahden pariston avulla,
toimintavarmuus on ollut 90 pro-
senttia ja niiden asennuskustan-
nus on 300 US-dollaria (230 eu-
roa) kappaleelta ja ylläpitomaksu
15 US-dollaria (11,5 Euroa) kuu-
kaudessa kappaleelta. Anturipal-
velun toimittaa Street Smart.
Tiedonkeruuta päätöksenteon tueksi Tietoa kerätään runsaasti päätök-
senteon tueksi. Tiedonkäsittelys-
sä ja analysoinnissa tietoja kerä-
tään automaattisesti kadunvar-
sipysäköinnistä, pysäköintihal-
lista ja liikennemääristä. Lisäksi
kerätään vero-, onnettomuus- ja
polttoaineiden hintatietoja sekä
selvitetään työttömyysaste, sade-
määrät ja julkisen liikenteen mat-
ka-aikatiedot. Pysäköintipaikan
etsimisaika, virheellinen pysä-
köinti, vammaisten pysäköinti-
luvat, asukastiheys ja ajoneuvo-
jen matkustajamäärä selvitetään
manuaalisesti.
Tiedot kerätään järeään Orac-
le-tietokantaan, mikä koostuu
kolmestatoista tietokantapalveli-
mesta ja johon tulee 500 000 ta-
pahtumaa päivittäin. Näiden tie-
tojen perusteella voidaan tehdä
analyysejä pysäköintikäyttäyty-
misestä ja nähdään tiedot eri ka-
tujen pysäköintimääristä suhtees-
sa paikkoihin haluttuina ajan-
kohtina. Tietoja hyödynnetään
muuttuvissa liikennemerkeissä
ja pysäköinninvalvonnan rapor-
teissa sekä hälytyksissä.
Pysäköintipolitiikan muutos-
ten ansiosta reaaliaikainen py-
säköintipaikka- ja taksatieto on
avointa tietoa ja saatavissa myös
älypuhelinsovelluksen tai se-
laimen avulla sfpark.org-sivul-
ta. Palvelun avulla saa myös tie-
toa katujen kunnossapitoajoista.
Palvelua hyödyntävä ajoneuvon
kuljettaja voi ajaa suoraan pysä-
köintipaikkaan ilman paikan et-
simistä.
Pysäköintiä haluttiin helpot-
taa muuttamalla pisimpiä pysä-
köintiaikoja yhdestä kahteen tun-
nista neljään tuntiin. Osa kaduis-
ta vapautettiin pysäköinnin mak-
simiajasta kokonaan.
Hinnoittelu perustuu nyt kellonaikaanToinen suuri muutos oli siirty-
minen kiinteästä tuntihinnoit-
telusta kellonaikaperusteiseen
hinnoitteluun. Hintojen vaihte-
luväli on 0,25–5,25 US-dollaria
(0,19–4 euroa) tunnissa. Pilotti-
alueella hintoja tarkistetaan kah-
deksan viikon välein 0,25 US-
dollaria ylös- tai alaspäin riip-
puen pysäköintipaikkojen kes-
kimääräisestä täyttöasteesta. Ta-
voitteena on päästä 60–80 pro-
sentin täyttöasteeseen jokaisel-
la kadulla.
Eri täyttöasteet kuvataan ka-
duittain kartalla eri värein.
Punainen yli 80 prosentin täyt-
töasteessa=> hintaa nostetaan
0,25 US-dollarilla.
Keltainen, alle 60 prosentin
täyttöasteessa => hintaa laske-
taan 0,25 US-dollarilla.
Sininen, 60–80 prosentin täyt-
töasteessa => hinta pysyy ennal-
laan.
Pysäköintimaksujen valvon-
taa hoitaa 250 pysäköinnintar-
kastajaa, jotka näkevät maksu-
tiedon virka-ajoneuvoon sijoite-
tun Ipadin avulla reaaliajassa. Py-
säköinnintarkastaja tarkistaa vain
ne ajoneuvot, joista laitteen mu-
kaan ei ole maksettu pysäköin-
timaksua. Näin säästyy aikaa ja
valvonta tehostuu.
SFparkin johtaja Jay Primus esitteli suomalaisryhmälle San
Francison pysäköintipilottia ja
antoi eväitä käynnissä olevaan
Helsingin pysäköintipolitiikka-
työhön.
Pilotin yksi tärkeä tarkoitus
on tuottaa ilmaista materiaalia
pilotin havainnoista ja tuloksista
kaikkien sitä haluavien hyödyn-
nettäväksi. Pilotin tulokset jul-
kaistaan vuonna 2013.
Lisätietoja: www.SFpark.org
SFPark-konseptin pilotoinnin tiedotusmateraalin kuvitusta.
51Kuntatekni ikka 7/2012
Eero Hiltunen Kirjoittaja on 64-vuo-tias kauneuden ar-vostaja.
Kaarevan kauneuden kaipuuta
pakina
Löysin isäni jäämistöstä hänen rakennusmestariopintojensa aikaisen puisen kaariviivoitti-
men, tiedättehän sellaisen hauskan mallisen ääriviivoiltaan hieman g-kir-jainta tai numeroa yhdeksän muis-tuttavan piirustusvälineen. Kutsun kapinetta tarkoituksella viivoittimek-si, koska käyttöaikanaan 1940-luvun lopulla se on ollut viivoitin eikä ny-kyaikaisesti viivain. Viivoittimella on voinut tehdä ympyrän kaaria ja mui-ta kaarevia viivoja. Aikaisemmin kaa-riviivoitin kuului jokaisen arkkiteh-din ja muun suunnittelutyötä teke-vän ammattilaisen välineistöön. Ny-kyään rakennusten suunnittelijoilla on käytössään vain suora viivain ja kulmaviivain.
Nykyiset asuinkerrostalot, liike- ja toimistorakennukset ja teollisuus-rakennukset ovat tavattoman pel-kistettyjä ja suoraviivaisia. Niistä ei hakemallakaan löydä mitään koris-te-elementtejä.
Sama koskee rakennuksen yksi-tyiskohtia. Ulko-ovet ja sen ympä-rillä olevat rakenteet on tehty kaik-kein yksikertaisimmasta ja tylsim-män näköisestä profiiliteräksestä. Samoin porraskaiteet on hitsattu lattaraudasta ja pyöröteräksestä ja käsijohde on päällystetty mustalla muovilistalla, joka pian rupeaa rep-sottamaan päistä ja kaiteen mut-kista. Olisi paljon mukavampi tul-la kotiin, jos kotitalon sisäänkäynti olisi kaunis.
Nyt tietysti sanotaan, että tavalliset ihmiset eivät ymmärrä yksikertai-suuteen liittyviä kauneusarvoja. Mi-nusta asia on toisin päin, me taval-liset ihmiset olemme näiden raken-
nusten käyttäjiä ja näin ollen meillä on oikeus myös arvostella niitä.
Sen verran olen toiminut asian eteen, että olen asettanut erään Itä-Helsingissä sijaitsevan uudeh-kon tavaratalon ”henkilökohtai-seen kauppasaartoon”, koska ra-kennus on niin ruma. Varmaan ih-mettelevät, kun minua ei näy asi-akkaana.
Rakennuksen suunnittelussa on tietysti monia tavoitteita, talon pi-tää muun muassa ”istua” ympäris-töönsä. En ymmärrä miten suora-viivaisuus palvelee tätä tavoitetta, koska luonnossa ei ole yhtään suo-raa viivaa.
Luonnon suuri suunnittelija ei tarvitse viivainta, mutta silti suun-nittelun lopputulos on aina harmo-ninen ja sopusoinnussa ympäris-tönsä kanssa ja usein vielä häikäi-sevän kaunis. Jos ajatellaan luon-non kauneuden lisäksi muita es-tetiikan alalajeja kuten esimerkik-si naiskauneutta, niin sielläkin si-säisen kauneuden ohella kaarevilla muodoilla on vahva merkitys.
Rakentamisessa jokaisella aika-kaudella on oma tyylisuuntansa ja muotokielensä eikä pidetä sopiva-na kopioida aikaisempien tyylien mukaisia rakennuksia. Luulen, et-tä tässä on enemmänkin kysymys suunnittelijoiden ammatillisesta kunnianhimosta ja itsetunnosta.
Tavallinen kansa tuskin pani-si pahakseen vaikka otettaisiinkin mallia menneiden aikojen kauniista taloista. Vaikka ei ihan suoraan ko-pioitaisikaan vanhoja rakennuksia, jotain dekoratiivisia elementtejä ra-kennuksiin voisi suunnitella.
Ulkomailla on taloja, joissa on
jopa humoristisia yksityiskohtia. Onhan todettu, että kauniit talot ja kaunis ympäristö ei ruman taval-la joudu yhtä helposti töhrimisen ja muun vandalismin kohteeksi. Yhteisen hyvän vuoksi voisin luo-pua tuosta perintöviivoittimestani ja antaa sen jonkun suunnittelijan käyttöön.
Helsingin kaupunki
Pakinoitsijan kaipaamaa kaarevaa kauneutta edustaa myös Ville Vallgrenin veistämä Havis Amanda Helsingin Kauppatorilla.
52 Kuntatekni ikka 7/2012
Päijät-Hämeen keskussairaa-lan viereen rakentuvassa Lah-den Sairaalaparkissa kiteytyy tietomallinnuksen huippuosaa-minen. Hanke sai erikoismainin-nan tuoreessa Tekla BIM Awards 2012 –kilpailussa. Keskussairaa-lan pysäköintiongelmia helpotta-van, 600 autopaikan pysäköin-titalon suunnittelu toteutetaan kaikkien suunnittelualojen osal-ta tietomallintamalla. Suunnitte-lun tarkkuutta ja luotettavuutta lisää kaikista osioista muodostet-
tava yhdistelmämalli, jossa suun-nitelmat tarkastetaan.
Aivan pysäköintitalon kyl-keen kiinni nousee toimistotalo, joka puolestaan kiinnittyy nykyi-seen sairaalarakennukseen yh-dyssillalla. Avoimessa, katetus-sa pysäköintirakennuksessa on noin 16 700 ja toimisto-osassa 3 500 kerrosneliötä. Toimistora-kennukseen sijoittuvat Päijät-Hä-meen sosiaali- ja terveysyhtymä-hallinnon ja työterveys Wellamo Oy:n tilat, ja sen kellarista löyty-
vät molempia rakennuksia palve-levat apu- ja tekniset tilat.
Myös Sairaalaparkin liikenne-alueet on mallinnettu. Liikenne- ja piha-alueiden mallintamisen avulla on ratkaistu lukuisia on-gelmakohtia jo suunnitteluvai-heessa eivätkä ongelmat ole siir-tyneet suoraan työmaalle. Työ-maalla on myös mahdollisuus ottaa rakenteiden sijaintitietoja mallista, joten samalla voidaan toimittaa sekä tarkempaa aineis-toa että välttää eri osapuolten
tekemää päällekkäistä työtä, ja siten vähentää kustannuksia to-teutusvaiheessa.
Hankkeen toteuttaa KVR-urakkana Fira Oy, joka on tilan-nut Rambollilta kohteen raken-ne-, elementti-, geo-, katu- ja lii-kennesuunnittelun. Ramboll on myös tehnyt kohteen pohjatutki-mukset sekä alueen liikennealu-eiden suunnitelmia. Sairaalapar-kin ja toimistorakennuksen on tarkoitus valmistua elokuun lop-puun mennessä 2013.
LAHDEN SAIRAALAPARKKIA SUUNNITELLAAN TIETOMALLEILLA
Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuo-sikustannusten arvioidaan ole-van 450 miljoonaa euroa. Ar-vio sisältää oireista, sairauksis-ta, niiden tutkimisesta, työky-vyn menettämisestä ja työte-hon sekä tuottavuuden laskus-ta aiheutuvat kustannukset.
Tulokset käyvät ilmi Edus-kunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jo-ka käsittelee rakennusten kos-teus- ja homeongelmien laa-juutta, syitä ja vaikutuksia. Tut-kimus julkaistiin 18. lokakuuta ja tutkimusryhmän vetäjänä on toiminut professori Kari Reiju-la Työterveyslaitokselta.
Tutkijoiden arvion mukaan merkittävien kosteus- ja ho-mevaurioiden kertaluonteiset korjauskustannukset ovat 1,4
miljardia euroa. Tämä on noin 0,4 prosenttia rakennuskan-nan kokonaisarvosta ja noin kuusi prosenttia vuosittaisen talonrakentamisen arvosta.
Tutkimuksen mukaan mer-kittävien kosteus- ja homevau-rioiden esiintyvyys rakennusten kerrosalasta on pien- ja rivita-loissa 7–10 prosenttia, kerros-taloissa 6–9 prosenttia, kou-luissa ja päiväkodeissa 12–18 prosenttia, hoitolaitoksissa 20–26 prosenttia ja toimistoissa 2,5–5 prosenttia.
Vaurioituneissa pien- ja rivitaloissa asuu 224 500–336 900 ja kerrostaloissa 103 000–154 000 ihmistä. Ti-lojen käyttäjiä vaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa on 172 000 –259 200, työnteki-jöitä hoitolaitoksissa 36 000–
46 800 ja toimistoissa 27 500–55 000.
Tutkimuksessa kartoitettiin laajalti kosteus- ja homevau-rioiden syitä. Kosteusvaurioi-den taustalla olevia tyypillisim-piä syitä ovat riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnas-sa, virheet työmaatoteutuksis-sa, kunnossapidon laiminlyön-nit sekä rakenteiden luonnolli-nen kuluminen tai vaurioitumi-nen elinkaarensa päässä.
Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyt-tää johtavan sisäilmaongel-miin, joista terveyden kan-nalta merkittävimpiä osate-kijöitä ovat kosteus- ja ho-mevauriot.
Tutkijaryhmä on tehnyt yli 30 kehittämisehdotusta raken-
nusten kosteus- ja homeongel-mien vähentämiseksi. Toimen-pide-ehdotukset liittyvät koste-us- ja homevaurioiden ehkäi-semiseen, vaurioiden selvittä-miseen ja korjaamiseen, osaa-misen kehittämiseen sekä tut-kimukseen ja seurantaan. On-gelmien hallinta vaatii tutki-musryhmän mielestä lainsää-dännöllisiä toimenpiteitä ja esi-merkiksi maankäyttö- ja raken-nuslain muutoksia.
Tarkastusvaliokunta käsit-telee tutkimusta ja tulee kuu-lemaan loppuvuoden aikana noin 60 asiantuntijaa ja pyy-tämään kirjallisen selvityksen lähes 80 taholta. Valiokunta valmistelee asiasta mietinnön, joka tulee eduskunnan täysis-tunnon päätettäväksi ensi ke-väänä.
HOMEVAURIOIDEN TERVEYSHAITAT MAKSAVAT 450 MILJOONAA VUODESSA
Ramboll Finland Oy
53Kuntatekni ikka 7/2012
Rakennustietosäätiö RTS:n hallitus päätti yksimielisesti myöntää tänä vuonna UICB:n rakennustietopalkinnon Koste-us- ja hometalkoot -ohjelmalle sekä hankkeeseen osallistuneel-le laajalle talkooväelle tunnus-tuksena toiminnasta maamme rakennuskantaa piinaavien kos-teus- ja homeongelmien poista-miseksi. Talkoiden ydin on vies-tintä, jonka avulla pyritään vai-kuttamaan niin tietoon, osaa-miseen kuin asenteisiinkin koko kiinteistönpidon ketjussa.
UICB:n rakennustietopal-kinto jaettiin lokakuussa Finn-Build-messuilla. Palkinnon vas-taanottivat talkoiden ohjausryh-män puheenjohtaja, rakennus-neuvos Helena Säteri ja ohjel-mapäällikkö, tekniikan tohtori Juhani Pirinen.
Rakennus- ja talotekniikkata-pahtuma FinnBuildin lisäksi Hel-singin Messukeskuksessa järjes-tettiin lokakuun toisella viikolla viisi muuta tapahtumaa: Infra-Expo, Ympäristö ja Yhdyskunta, Vesi ja Viemäri ja Jäte ja Kierrä-tys sekä liikuntapaikkarakentami-sen Arena.
Tapahtumissa oli yhteen-sä 630 näytteilleasettajaa, jot-ka täyttivät 21 000 näyttelyne-liömetriä. Tapahtumissa kävi yh-teensä yli 32 500 messuvierasta. Tapahtumakokonaisuus järjes-tetään seuraavan kerran 10.–13.10.2014 Helsingin Messukes-kuksessa.
Kuntatekniikka-lehti oli pe-rinteiseen tapaan Ympäristötek-
niikkamessujen mediayhteistyö-kumppani ja oli messuilla esillä omalla osastollaan. Osastolla jär-jestetty liikennemerkkien tunnis-tuskilpailu kiinnosti kävijöitä ja varsinkin alan opiskelijoita vierai-li osastolla runsaasti. Kilpailuun osallistuneiden 582 messuvieraan kesken arvotun Polarin sykemitta-rin voitti Suvi Nuutinen Forssas-ta. Kuntatekniikka-lehti onnitte-lee voittajaa.
Rakennus-, infra- ja ympäristöalan väki messuilla
Kuntatekniikka-lehden osastol-la Ympäristötekniikkamessuilla käyneistä messuvieraista lähes 600 osallistui leikkimieliseen lii-kennemerkkien tunnistuskilpai-luun ja sykemittarin arvontaan.
Rakennustieto-palkinto Kosteus- ja hometalkoille
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö on saanut Suomen Messusääti-
Ympäristön hyväksi -palkinto Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiölle
ön myöntämän Ympäristön hy-väksi –palkinnon. 10 000 euron arvoisen palkinnon teemana oli tänä vuonna veden puhtaus, vesivarat ja vesistöjen tila ja se jaettiin Ympäristötekniikkames-suilla Helsingissä lokakuussa.
Päijät-Hämeen Vesijärvisää-tiö kerää Puhdas Vesijärvi -oh-jelmalle varoja, jotka käytetään Vesijärven ja alueen pienten jär-vien pelastamiseen.
Säätiö toimii valuma-alueel-la sekä haja-asutus että kun-nostuspuolella.
Palkintolautakunnan perus-telujen mukaan Vesijärvisäätiö on äärimmäisen aktiivinen ja innovatiivinen vapaaehtoisuu-teen perustuva toimija, joka yh-distää toiminnassaan yksityisen ja hallinnollisen sektorin taita-vasti.
Aktiivisella ja positiivisel-la toiminnallaan se lisää tietoi-suutta vesiensuojeluasioista ja kehittää toimintaa niin henki-lö-, yritys- kuin kuntatasollakin.
Vesijärvisäätiö on kehittänyt uuden toimintamallin, jota voi monistaa muillakin vesistöalu-eilla ja toteuttanut hankkeita, jotka ovat saaneet myös kan-sainvälistä näkyvyyttä. Säätiöllä on myös tieteellisessä mielessä paljon annettavaa.
Vuoden ympäristörakenne –kilpai-lun on tänä vuonna voittanut Katarii-nan Meripuisto Kotkassa. Syyskuus-sa sille oli jo myönnetty Euroopan vi-herrakentajien järjestö ELCAn Trend Award –palkinto.
Katariinan Meripuisto on yli 20 hehtaarin kokoinen elämyspuisto, jo-ka on ilmaiseksi kaikkien kävijöiden tavoitettavissa. Se sijaitsee kaupun-gin ydinkeskustan tuntumassa alu-eella, jossa ennen oli saastunut, van-ha öljysatama.
Maastonmuotoja ja alueen kor-keusvaihteluja on käytetty hienosti hyväksi erilaisten paikkojen luomises-sa ja sillä on saatu aikaan puistoon
vaihteleva ja yllätyksellinen tilojen ja paikkojen sarja.
Katariinan Meripuistossa meri on hienosti läsnä suurena elementtinä ja toisaalta vesi on pienimuotoisina puroina ja altaina tuotu elävästi puis-ton sisään. Puiston rakentamisessa on kunnioitettu hienoa kalliomaise-maa ja alkuperäistä kasvilajistoa yh-distämällä ne harkitusti uusiin tai-dokkaasti sijoiteltuihin rakennelmiin ja istutuksiin.
Huolellinen toteutus ja osaavas-ti valitut kasvit helpottavat puiston tulevaa kunnossapitoa. Rakentami-sessa on käytetty erityisen runsaasti kierrätysmateriaaleja.
Katariinan Meripuisto Kotkassa on vuoden 2012 ympäristörakenne
Anne Vilkki-Lanu
54 Kuntatekni ikka 7/2012
Jyväskylässä syyskuun lopussa järjeste-tyssä valon kaupunki –tapahtumassa järjes-tettiin Guerrilla Lighting –valotempaus, jonka näyttämönä oli Vaajakosken Naissaari. Kolmikym-menpäinen valosissijoukko suuntasi valonheitti-
met Naissaaren tunnetuimpien rakennusten jul-kisivuun ja taikoi niille uudenlaisen ilmeen.
Valaistuskohteina olivat Wanha Paja korkeine piippuineen, punatiilinen Vaajakosken vesivoi-malaitos sekä virran keskellä valkoisena kohoava
Valosissit iskivät Valon kaupunki –tapahtumassa
Wanha Woimala. Valotempauksen suunnittelusta vastanneen Annuk-ka Larsenin mukaan toteutusten lähtökohtana oli veden ja valon yh-teinen leikki.
– Voimalaitosten julkisivut va-laistiin veden kautta pintaan hei-jastettua, elävää valoa hyödyntä-en. Hetkellisissä valaistuksissa myös värin käyttäminen on vapaampaa kuin pysyvissä valaistuksissa. Ensim-mäinen valaistuskohde, Wanha Pa-ja, hehkui kutsuvana ja rakennuk-sen ovelle johdatteli valopolku.
Guerrilla Lighting –valotempaus toteutettiin Suomessa nyt kymme-nennen kerran. Ensimmäiset valo-tempaukset järjestettiin Jyväskyläs-sä ja Helsingissä vuonna 2008, ja tempauksia on sen jälkeen järjes-tetty Tampereella, Keravalla, Nikki-lässä, Kouvolassa ja Salossa.
Penttilän saha-alueen puhdistus valmistui Joensuussa
Penttilän vanhan saha-alueen pilaantuneen maa-perän kunnostustyö on saatu päätökseen Joensuussa. 1980-luvun lopulla suljetun Penttilän sahan jäljiltä maa-perä oli pahasti pilaantunutta ja se sisälsi mm. dioksii-ni- ja furaaniyhdisteitä sekä raskasmetalleja.
Sahaustoiminnan päätymisen jälkeen Joensuun kaupunki ja alueen omistaja, UPM-Kymmene Oy kä-vivät neuvotteluja alueen kohtalosta lähes 20 vuoden ajan. Vuonna 2008 Joensuu kaupunki osti noin 33 heh-taarin alueen yhden euron kauppasummalla. Samalla kunnostusvastuu siirtyi ostajalle.
Saha-alue kunnostettiin massanvaihdolla. Pilaan-tunut maakerros kuljetettiin kuorma-autoilla haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti eri vastaanottopaikkoi-hin. Seitsemän hehtaarin laajuinen sahan maankaato-paikka pienennettiin noin neljän hehtaarin kokoisek-si ja eristettiin 900 metriä pitkällä vesitiiviillä maahan upotetulla ponttiseinällä.
Kaatopaikasta tehtiin 15 metriä korkea maise-mamäki sijoittamalla sen sisään saha-alueelta ajettu-ja maamassoja 280 000 tonnia. Lopuksi mäki peitet-tiin vesitiiviillä bentoniittimatolla ja salaojamatolla sekä puhtailla maakerroksilla ja maisemoitiin.
Tukkialtaan kunnostus oli teknisesti vaativin osa-alue. Kolmen hehtaarin laajuinen ja noin 3–4 metrin syvyinen allas ruopattiin kahdessa kerroksessa. Ruop-pausliete kuivatettiin alueelle sijoitetuissa geosäkeis-sä. Kuvausta tehostettiin lietteeseen sekoitetulla ve-denerotuspolymeerillä. Keväällä 2009 alkaneelle kun-nostustyölle kertyi hintaa noin 14,5 miljoonaa euroa. Kyseessä on suurin Suomessa tähän asti tehty maape-rän kunnostustyö.
Tekstiviestivaroituksiakelistä monessa kaupungissa
Tekstiviestivaroitukset liukkaasta ke-listä jatkuvat useissa kaupungeissa al-kavana talvena. Varoitusviesti lähete-tään, kun talvihoidon päivystäjä havait-see kelin muuttuneen vaarallisen liuk-kaaksi. Kaikkien jalkakäytävien hiekoit-taminen kestää oman aikansa, mutta varoitus tavoittaa kaupunkilaiset heti.
Palvelu on ollut saatavissa Helsin-gissä, Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdes-sa, Oulussa, Porvoossa, Salossa ja Si-poossa ja varoitettavien kokonaismää-rä tällä hetkellä on lähes 10 000. Va-roitusviestien kokonaismäärä oli viime talvena runsaat 130 000 kpl.
Palvelusta on saatu erittäin positii-vista palautetta ja siksi palvelua jatke-taan myös tulevana talvena. Useim-mat varoitettavat ovat uskoneet hyö-tyneensä palvelusta ja lähes kaikki va-roitettavat haluavat palvelua jatketta-van. Liukastumistapaturmien vähenty-essä yhteiskunnallinen kokonaissäästö on helposti miljoonia.
Saadun palautteen perusteella va-roitettavat haluavat varoituksen mie-luummin liian usein kuin harvoin. Pal-velu ei muuta millään tavalla kunnan tai kiinteistöjen liukkaudentorjuntavas-tuita eikä jalankulkijan omaa vastuu-ta. Varoituspalvelu tarjotaan asukkail-le ilmaiseksi. Varoitettavat voivat vali-ta, tuleeko varoitus yöllä syntyneestä
liukkaudesta heti, klo 6, klo 7 vai klo 8. Viikonloppuisin varoitus tulee tun-tia myöhemmin.
www.liukastumisvaroitus.fi
Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoissa on valmistunut uusi korjaushankkeiden prosessinhallintaa helpottava, käytännönläheinen arvi-ointi- ja seurantalomake KAS. Se ko-koaa hankkeen perus- ja seurantatie-dot yhteen paikkaan. Yhtenäinen tie-to selkeyttää vastuunjakoa ja vähen-tää tietokatkoksia, jolloin korjaushank-keen epäonnistumisen riski pienenee.
KAS on helppokäyttöinen excel-muotoinen lomaketiedosto, joka on ensisijaisesti tarkoitettu isojen kiinteis-tönomistajien, kuten kuntien ja asun-to-osakeyhtiöiden tarpeisiin. KAS ko-koaa tietoa kaikille osapuolille ymmär-rettävään muotoon mm. korjauskoh-teen rakenteiden kunnosta, suunni-telluista korjauksista ja niiden vaiku-tuksista, sekä hankkeen etenemises-tä kohteessa.
KAS-lomake on vapaasti ladattavissa osoitteessa http://uutiset.hometalkoot.fi/ > Talkoissa nikkaroitua sekä Tampereen teknillisen yliopiston verkkosivuilta http://www.tut.fi/rak
Nettilomake korjaushankkeiden seurantaan
Juhana Konttinen
55Kuntatekni ikka 7/2012
Tampereen teknillinen yliopisto on saanut maail-massa ainutlaatuisen Unes-co-oppituolin vesihuoltopal-veluiden alalta. Oppituolin haltijaksi vuosille 2012–16 on nimitetty dosentti Tapio Katko TTY:n kemian ja bio-tekniikan laitokselta. TTY:n uusi oppituoli on ensimmäi-nen vesialalla pohjoismais-sa. Muita Unesco-oppituo-leja on ollut aiemmin Suo-messa kaksi.
Tampereen teknilliseen yliopistoon perustettu Unes-
co-oppituoli on vesihuolto-palveluiden alalla päänava-us. Unescon kaikkiaan 27 vesialan oppituolia sijaitse-vat eri puolilla maailmaa.
Nyt Tampereen teknilli-sen yliopiston ja Unescon yhdessä sopima oppituoli ”Sustainable Water Servi-ces” keskittyy vesihuoltopal-veluihin eli yhdyskuntien ve-denhankintaan ja sanitaati-oon, kun muut tähän saak-ka ovat keskittyneet vesiva-roihin ja niiden hallintaan eri näkökulmista.
TTY:lle Unesco-oppituoli vesihuoltopalveluissa
WSP Finland Oy on suunni-tellut ja toteuttanut yhteistyös-sä Puuha Group Oy:n ja Omnia-ammattiopiston kanssa jäteja-keiden tehokkaaseen kierrätyk-seen sopivat jäteastiat.
Ulos suunniteltu 100-litrai-nen ja suorakaiteen muotoinen teräsastia voidaan sijoittaa ra-kennusten viereen mahdollisim-man vähän tilaa vievään koh-taan. Muotonsa ansiosta jäte-astioita voidaan sijoittaa usei-
Jäteastioista uusia malleja
ta vierekkäin, jolloin eri jäte-jakeiden tehokas lajittelu oli-si mahdollista myös julkisessa ulkotilassa.
ACO Stormbrixx on valmis-tettu polypropeenista ja val-mistuksessa on käytetty myös kierrätysmateriaalia. Järjestel-män hyötytilavuus on 95 %, mikä vähentää maanrakennus-töiden määrää ja kustannuksia sekä säästää tilaa tontilla.
Stormbrixx-järjestelmä pe-rustuu nerokkaaseen ”muna-kenno”-tyyppiseen moduu-liin, jotka varastoidaan ja kulje-tetaan sisäkkäin asennettuna.
Yhdessä rekassa pystytään kul-jettamaan noin 320 kuution tar-peet. Näin hiilijalanjälki on mah-dollisimman pieni.
Moduulin koko on (p x l x k) 120 x 60 x 30,5 cm, ja näitä napsautetaan aina kaksi kappaletta kiinni toisiinsa.
Valmiin kentän korkeus on 61 cm:n kerrannaisia ja pinta-ala aina sovitettavissa kohteen mukaan. Kenttä on aina tarkas-tettavissa ja puhdistettavissa ei-
ACO Stormbrixx -kasettijärjestelmä hulevesille
kä se näin ollen ole ”kerta-käyttöinen”. Jos järjestelmää käytetään viivyttämiseen, ko-ko kenttä ympäröidään hit-sattavalla PE-kalvolla ja ken-tän perään tulee mukana toimitettava virtauksensää-
tökaivo. Jos taas tehdään imeytyskenttä, ympäröimi-seen käytetään hyvin vettä läpäisevää, kestävää suoda-tinkangasta.
www.aco-nordic.fi
Materiaaliltaan vahvan jäte-astian suuaukko on suuri, joten pizza- ja muut tilaa vievät laati-kot mahtuvat helposti sisään.
Kannen saa lukkoon.Myös talviolosuhteet on
otettava huomioon suunnit-telussa. Siksi astia avataan ylä-osasta ja pussi nostetaan ulos sisäastiasta. Sisäastia on myös helppo nostaa pois puhdistus-ta varten. Sisä- ja ulkoastioissa on pohjassa aukot, jolloin as-tiassa oleva neste valuu pois ilman jäätymisen pelkoa. As-tia soveltuu ulkomuotonsa ja toiminnallisuutensa puolesta hyvin monentyylisiin ympäris-töihin.
www.puuha.com
YIT ja Keravan kaupunki ovat allekirjoittaneet sopi-muksen Sampolan palvelu-keskuksen toteuttamisesta Keravan keskustaan rauta-tieaseman välittömään lä-heisyyteen. Uuden palvelu-keskuksen laajuus on noin 6 000 m2 ja hankkeen ar-vo noin 22 miljoonaa eu-roa. Rakennustyöt alkavat keväällä 2013 ja palvelu-keskus valmistuu talvella 2015. Rakennustöiden yh-teydessä toteutetaan myös Sampolankaaren ja Virasto-kujan kadunrakennustyöt.
Palvelukeskukseen si-joittuvat keravalaisia mo-nipuolisesti palveleva kau-pungin yhteispalvelupiste sekä suun terveydenhuol-lon, sosiaalitoimen, perhe-neuvolan, nuorisotoimen Keravan opiston, kasva-tus- ja opetusviraston, so-siaali- ja terveystoimen hal-linnon, kaupunkitekniikan ja keskushallinnon toimin-toja sekä arkistotilaa.
Keskuksessa on työti-lat yhteensä noin 250 Ke-ravan kaupungin työnteki-jälle. Keravan kaupungin-
johtaja Petri Härkösen mukaan uuden palvelu-keskuksen rakentaminen on monin tavoin merkittä-vä hanke.
– Tämä on tärkeä ava-us kaupungin keskustan kehittämiselle. Voimme keskittää palvelumme uu-teen palvelukeskukseen, mikä vähentää kaupun-gin vuokratilojen määrää. Tämä mahdollistaa myös useiden kaupungin kes-kustassa sijaitsevien kiin-teistöjen kehittämisen, sa-noo Härkönen.
YIT toteuttaa palvelukeskuksen Keravalle
56 Kuntatekni ikka 7/2012
Rakli ry
Mikko Nousiainen
Molok Oy
Han-nu Jokinen
SITA Finland Oy
Maarit Leppänen
WSP Finland Oy
Ilkka Oikarinen
Tero Niemelä
Laura Hieta-korpi
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Pauli Santala
Eric Wehner
Jark-ko Räsänen
Tuuli Aaltonen
Helsingin kaupunki
Mikko Aho
Tuomas Rajajärvi
FCG Koulutus ja konsultointi Oy
Ilkka Paulus
57Kuntatekni ikka 7/2012
on nimitetty projektijoh-tajaksi Liikennesuunnitte-luyksikköön Helsinkiin.
Mikko Kivioja on nimitetty avustavak-si suunnittelijaksi Design Studioon Helsinkiin.
Jaakko Aho-Man-tila on nimitetty avus-tavaksi suunnittelijaksi
yksikköön Helsinkiin.
Taina Holappa on nimitetty projektipäälli-köksi Pohjarakennusyksik-köön Helsinkiin.
Paikkatietomarkkinat
www.maanmittauslaitos.fi/
Viheralan hulevesipäivä
www.vyl.fi
Energy Manager –koulutus-ohjelma
www.ael.fi/eurem
Maa-ainespäivät
www.fcg.fi
Rakennusvalvontapäivät
www.fcg.fi
Kaupan ohjaus
www.fcg.fi
Rakentamisen sopimusoike-us ja –johtaminen
www.kiinko.fi
Jätelautakuntien neuvotte-lupäivät
www.fcg.fi
Kaavojen ajanmukaisuus
www.fcg.fi
Julkisten hankintojen ajan-kohtaisfoorumi
www.ptcs.fi
Teknisen hallinnon päivät
www.fcg.fi
Kaavoitusprosessin perus-koulutus, 1. jakso
www.fcg.fi
17. Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät
www.fcg.fi
Kunta ja tuulivoimahank-keet
www.fcg.fi
Pollutec 2012
www.pollutec.com
Mittaustekniikan koulutus-päivät
www.fcg.fi
Kuntatekniikan perusteet –koulutussarja
www.fcg.fi
Infrarakentamisen sopimus-tekniikka ja –juridiikka
www.kiinko.fi
Viheralan tilaaja–tuottaja-päivä
www.vyl.fi
Sopimusyhteistyö talonra-kentamisessa
www.kiinko.fi
Kaavoitusprosessin perus-koulutus, 2. jakso
www.fcg.fi
Rakennuttajapäivät
www.kiinko.fi
Ympäristöjohdon neuvotte-lupäivät
www.fcg.fi
tap
ah
tuma
kalen
teri
2012
-sikköön Helsinkiin.
Tiina Bergbacka on nimitetty geologiksi Kaivos- ja kalliosuunnitte-luyksikköön Helsinkiin.
An-na Böhling on nimitet-ty maisema-arkkitehdiksi
yksikköön Helsinkiin.
Aino Lehto on nimi-tetty suunnittelijaksi Lii-kennesuunnitteluyksik-köön Helsinkiin.
Pertti Savolainen
Syyskuussa eläkkeelle siirtynyt Porin kaupungin
-ku Setälä on saanut en-simmäistä kertaa jaetun poliisin liikenneturvalli-suuspalkinnon. Palkin-to luovutettiin Setälälle
-vallisuusseminaarissa Polii-siammattikorkeakoulussa
--
tälä on tehnyt Porin alu-eella pitkän ja aktiivisen uran liikenneturvallisuu-den kehittäjänä. Hän on toiminut seudullisessa yhteystyössä ja osallistu-nut myös valtakunnalli-seen liikenneturvallisuus-
-
Poliisin liikenneturvallisuuspalkinto Markku Setälälle
lautakunnan puheenjoh--
keakoulun rehtori Kim-mo Himberg.
ansiosta Porissa on eri toimijoiden yhteinen lii-kennefoorumi. Setälä on ollut liikenneolojen aktii-
-kiksi kiertoliittymien ja automaattisen kame-ravalvonnan saamisek-si Poriin.
Markku Setälä2013
58 Kuntatekni ikka 7/2012
TILAA Kuntatekniikka!Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet käte-
vimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442.
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan
päälle syyskuussa 2012 ilmestyneen Vesihuollon
osto-oppaan.
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ alv 9 %),
irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä [email protected] tai puh. 09 771 2442.
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
www.wspgroup.fi
2012
Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi
OOOOOOOpOOpOpOppppOOppppppppppppppaO pOOOOOOOOOOOOpOOOpOOOpOOOOOpppppppppppppOpppOpOpOppppappppppppaaa
sivu 6sivu 6
sivulla 36
7/2012Puu ja betoni
voidaan yhdistää
toimivalla tavalla,
Hermann Kauf-
mann sanoo. sivu 16
ALA
NSA
YKK
ÖN
EN
Korjata pitää , vaikka rahaa puuttuu
KOSTEUSVAURIOT
KYYKYTTÄVÄT KUNTIAsivu 6
Savo-Pielisen jätelautakunta
vetää yhtä köyttä sivu 18
Hämpin parkki tekee
pysäköinnistä elämyksen sivu 22
HS-Vesi siirtää pian vettä
yli maakuntarajan sivu 40
Hälytysajoneuvoille aina
vihreää Oulussa sivu 46
sivu 6
Shared space – valta ja vastuu kaikille liikkujille sivu 14
Kaupungit tiivistyvät pistetaloilla ja lisä-kerroksilla sivu 34
Kuopiossa massa- insinööri ohjaa ylijäämä-maat hyötykäyttöön sivu 40
Kirkkonummen keskusta uusiksi
Helsingin maanalainen kaava on kuntatekniikan saavutus sivu 20
Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja... Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä
sivulla 36
4 /2011Biokaasulaitos on tulevaisuutta, Kouvolan Veden Timo Kyntäjä uskoo. sivu 44
ALA
NSA
YKK
ÖN
EN
Fiskarsin ruukkikylästä tehdään vihreää ekotaajamaa sivu 20
Merenpinnan nousu vaaraksi Hangon vesihuollolle sivu 44
Pirkkala valitsi maalämmön Toivion kouluun sivu 12
Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat energiapilotin valmistumisesta
sivu 6
AURINGOSTA
Porin uimahalli saa lisävoimaa
sivulla 36
5 /2011Kuntaliitos uudis-ti organisaatiot Hämeenlinnassa, Timo Tuomola kertoo. sivu 40
ALA
NSA
YKK
ÖN
EN
Kirkkonummen kunnantalon rakensi Ilmarinen vai oliko se
Keva... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 5/2011 vai oliko
se 4/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkistosivu 6
Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä
KOHTI PIENEMPIÄ PÄÄSTÖJÄ
Nastarenkaiden haitoista on jo näyttöä sivu 18
Jyväskylä korjasijäähallin ESCO-sopimuksella sivu 44
Oulu tutki katu- valoja – uusi tekniikka parempaa sivu 31
Järjestötyö tarjoaa uusia näkökulmia ja yhteyksiä sivu 50
sivulla 36
3/2012Kaukokylmän kysyntä kasvaa Helsingissä, Janne Vartiainen iloitsee. sivu 26A
LAN
SA Y
KKÖ
NEN
Tehokasta täsmänäkyvyyttä
Ilmoitus PALVELUJA-
sivuillamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne
Lohilahteen,
puh. 040 708 6640
Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!
Puhelin: 010 8369900
59Kuntatekni ikka 7/2012
Tarkatlaitos ja kunta sääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928Honkapuistontie 95, 28430 Pori
email: [email protected]
Lännen Alituspalvelu OyVaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus.
ALITUSPORAUKSET kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m
Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa
FCG Finnish Consulting Group Oy www.fcg.fi
GTK palvelee asiakkaitaan maaläm-mön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Pöyryllä on maan laajin osaaminen infran, kiinteistöjen ja alueiden sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiseen. Meiltä saat suunnittelu-, projektinjohto- ja konsultointi-palvelut hankkeen ja ympäristön eduksi. www.poyry.fi
Tilaa, lue ja tiedä.
Kuntatekniikka-lehti avaa asiat taustoineen.
liikenne ja väylät
rakentaminen
energia hankinnat ilmastonmuutos infra-IT jätehuolto kiinteistöt kunnossapito liikenne ja väylät liikunta-
paikat maarakennus rakentaminen turvallisuus uimahallit ja kylpylät vesihuolto viheralueet ympäristö
nnnntntnnt
oineen.
iinnnnneeeeeeeeeeennnnnnnnnnnnn
sivu 6
Hannu Asikainen luotsaa Kalasatamasta 20 000 asukkaan aluetta 2030 mennessä
HELSINKI RAKENTAA RANNOILLE
Pisara-radan suunnitteluun vauhtia 40 miljoonalla eurolla sivu 14
Jyväskylän suojellusta Valtiontalosta tuli pulma sivu 46
Vuoreksen jätteet uudenlaiseen putkijärjestelmään sivu 24
SPECIA
L PA
GES
FOR IF
ME
PARTI
CIPANTS
KUNTA- TEKNIIKKA
HELSINGISSÄ 4.–10.6.
sivulla 36
4/2012Susanne Dahl-qvist iloitsee Porvoon Taide-tehtaan uudesta elämästä. sivu 40A
LAN
SA Y
KKÖ
NENKahdeksan numeroa vuodessa kuntatekniikkaa kannesta kanteen.
Tilaushinnat:
kestotilaus 73 (+ alv 9 %)
vuosikerta 82 (+ alv 9 %)
TILAUKSET:
www.kuntatekniikka.fi, [email protected]
tai puh. 09 771 2442