Vapa Median Ida Hakolan ja Ilona Hiilan esitys Markkinointiviestinnän viikoilla 2011.

”Vuosi sitten Markkinointiviestinnän

viikolla vauhkottiin somesta ja hiplattiin

uusia iPadeja. Teknologia oli pop.

Vapassa kaivattiin kuitenkin puhetta

siitä, mitä löytyy teknologian takaa.

Kaipasimme puhetta toiminnasta ja

ennustimmekin, että vuonna 2011

Markkinointiviestinnän viikoilla

puhutaan sisällöistä…”

Olimme oikeassa.

Tänä vuonna niin

Markkinointivies-

tinnän viikolla

kuin mediassa on

puhuttu entistä

enemmän

sisältöjen

merkityksestä

yrityksen

markkinoinnille.

Vuonna 2011 sisältö ei ole pelkkä kuningas...

Miksi sisällöistä sitten puhutaan? Kyse on rahasta. Sisältöjen huolellisella

suunnittelulla säästetään markkinointikuluissa, tehostetaan omaa toimintaa,

palvellaan asiakkaita paremmin ja lisätään myyntiä.

Tämähän se meitä kaikkia kuitenkin kiinnostaa!

Näistä....

...aiheista...

....puhuimme...

...esityksessämme!

Vaikka 1990-luvun loppu merkitsi verkon todellista tulemista, oli toimintamme verkossa

tuolloin kovin alkeellista. Verkkosivut olivat jättimäisiä pdf-leiskoja, joita verkkosurffaajat

pääsivät tarkastelemaan. Todellista vuorovaikutusta ei ollut, vaan sivut olivat pitkälti

mainostauluja digitaalisessa muodossa.

VERKON EVOLUUTIO

Kuva: www.humerusonline.com

VERKON EVOLUUTIO Noin kymmenen vuotta sitten pääsimme jo iloitsemaan julkaisemisesta. Vuonna 2002 Google

osti Bloggerin ja pikkuhiljaa blogeja ryhdyttiin käyttämään erityisesti erilaisten

aktiiviryhmien sisällä.

Kuva: www.humerusonline.com

VERKON EVOLUUTIO Kun julkaisujen ja kirjoitusten määrä kasvoi, halusivat yritykset erottautua massasta.

Tavoitteena oli suunnitella niin hyvännäköiset sivut, että bloggaaja-Pirjot jäisivät

julkaisukisassa toiselle sijalle. Aikaa leimasikin verkkotoiminnan visuaalisuuden vahva

korostaminen.

Kuva: www.humerusonline.com

VERKON EVOLUUTIO Vaikka bloggaaminen alkoi 2000-luvun alussa, levisi sosiaalisen median käsite tietoisuuteen

vasta noin viisi vuotta sitten. Sisällön määrä räjähti käsiin, kun ihmiset alkoivat paitsi

seuraamaan sisältöä myös luomaan sitä itse.

(Puhe sosiaalisesta mediasta oli kuitenkin pääosin puhetta teknologiasta. Alustasta, jolla keskustelua käytiin.

Se on vähän sama kuin puhuisimme politiikan sijaan eduskuntatalosta, jossa politiikkaa tehdään.....)

Kuva: www.humerusonline.com

VERKON EVOLUUTIO Vuonna 2011 onkin aika, jolloin markkinointi suuntaa katseensa alustan sijaan siihen, mikä

verkon takana vaikuttaa. Siirrämme fokuksemme uudenlaiseen, kommunikoivaan ihmiseen:

Homo Contentukseen.

Kuva: www.humerusonline.com

Homo Contentus on verkkosisältöjen superkuluttaja -ja tuottaja, joka keskustelee, kommentoi,

ottaa osaa ja hakee aktiivisesti vuorovaikutusta. Onkin tärkeää huomata, ettei yritys kilpaile

sisältökisassa ainoastaan muiden yritysten kesken vaan kaikkien verkon sisällöntuottajien

kanssa.

Kuva: www.humerusonline.com

on kaikkia näitä asioita.....

.... eikä siis pelkkää tekstiä!

Sisältö jakautuu kahdelle tasolle...

1. Palvelu

Tässä eräs (huono) esimerkki palvelusta...

Ajankohtainen nosto...

Joka johtaa ensin tälle sivulle....

Ja sitten tänne...

Sitten tänne...

Sitten jo eri palveluun...

Ja siellä taas uudelle sivulle...

Huh! Vihdoin itse palveluun...

2. Julkaisutoiminta

Tässä hyvä esimerkki julkaisutoiminnasta...

Brändin mukaisesti julkaisua tehdään usealla eri kielellä, useassa eri maassa, usealla eri tavalla.

Sisältö ei rajoittunut vain teksteihin vaan keväällä Benetton avasi myös oman verkkoradionsa!

“Se ei ole vain suunnitelma markkinointisisältöjen tekoon vaan *kaikkea* kommunikointia brändin ympärillä verkossa. Se kattaa niin yritysesittelyt

verkkosivuilla kuin ihmisten tuottamat kommentit yrityksestä ja sen toiminnasta.” – Karen McGrane, 2011

Sisältöstrategia on muun muassa yrityksen kotisivujen konsepti ja sen sisällöt...

Ei pelkkiä yritysesittelyitä vaan kiinnostavia aiheita ja näkökulmia!

Sisältöstrategia ulottuu myös sosiaaliseen mediaan....

...se on tapa olla ja innostaa.

Sisältöstrategia on myös pieniä asioita. Se on esimerkiksi tapa, jolla vastaat sähköpostilistalle rekisteröityneelle käyttäjälle.

!!

Sisältöstrategi tarvit

seekin näiden

ydinalueiden osa

amista!

Design, infoarkkitehtuuri...

Miten puhutaan ja kelle...

Mitä alustoja käytetään, milloin ja miten.

Hyvä sisältö ei kuitenkaan tarkoita uusimman teknologian välitöntä hyödyntämistä...

Esimerkiksi iPadien kohdalla olemme palanneet aikaan, jolloin hihkutaan sisällöistä, joita ei voi jakaa, jotka eivät tarjoa lisäpalveluita ja joiden tekstiä ei voi edes kopioida! Olemme tulleet PDF:ien kultakaudelle! Surullista, mutta tulokset

puhuvat puolestaan....

Edes WIRED ei onnistunut hyödyntämään uutta alustaa. iPadiin mentiin nopeasti eikä sen lisäarvoa sisältöjen kulutukselle mietitty. Vaikka aallon harjalla oleminen

on WIREDille tärkeää, kertovat tilaajaluvut surullista totuuttaan.

Sisältöstrategiassa teknologiaa tai alustaa ennen tulee aina sisältö. Näin vältytään kalliilta ja turhilta toimenpiteiltä.

Lehmän häntä.

Sisältöstrategiaa ei kuitenkaan voi ostaa valmiina vaan se pitää aina räätälöidä yrityskohtaisesti...

Muutama lähtökohta kuitenkin yhdistää jokaista sisältöstrategiaa.

1.  Sisältöstrategia vasta

a aina

yrityksen liiketoimintaan.

Alko kuvaa itseään vastuullisena ja

palvelevana erikoisliikkeenä...

Palvelu ja asiantuntijuus näkyvät myös Facebook-sivuilla.

2. Sisältöstrategi

a määrittää yleisöt

ja tavat puhua

heille.

Williams-Sonoma on löytänyt asiakkaikseen ruoanlaitosta innostuneet kuluttajat ja palvelee ryhmää sitä kiinnostavilla

sisällöillä.

3. Sisältöstrategi

a määrittää

sisällön aina yrityksen tav

oitteiden mukaan.

Eikä se sisältö tarkoita aina blogeja tai uutisia. Ikean kohdalla hyvä sisältö on palvelua ja ostomahdollisuuksia.

Mutta mitä on *hyvä* s

isältö?!

Ei ainakaan tätä! Sisältöjen hyvyys ei kasva määrän mukana...

Onkin hyvä muistaa, että verkossa ihmisellä on samat tarpeet kuin tosielämässäkin!

Maslow’n tarvehierarkia

Homo Contentin tarvehierarkia

Ei vain hakukoneoptimointia, vaan tiedon jyvittämistä eri

alustoille!

Tuotetiedot, osoitteet jne...

Tuotehaut, varausjärjestelmä, asiakaspalvelu-chat...

Some, blogit, chat...

Pelit, videot,

kamppis...

Psst! Loppupeleissä hyvä sisältö on kuitenkin aina tätä....

Testaa verkkosisältösi kysymällä

niiden kohdalla seuraavat kysymykset!

Mittaaminen on kuitenkin edelleen tärkeää. Onkin hyvä, että yritykset mittaavat niin sivukäyntejä kuin vierailuaikaa. Vierailuaika ei kuitenkaan itsessään kerro mitään sisältöjen laadukkuudesta....

Entä jos sivuilla vietetään sen takia aikaa, ettei sen sisältöjä ymmärretä tai haluttua asiaa löydetä?

Content = content?

Pelkän mittaamisen sijaan tarvitaan myös laadullista analyysia. Vapan mielestä laadullisella analyysilla voidaan mitata asiakkaan tyytyväisyyttä!

Tyytyväisyyttä voidaan mitata kahdella tasolla.

Määrällinen kontaktit

raha aika

Laadullinen uskollisuus

arvostus fanitus ainoa

Näiden määreiden avulla voidaan tietää onko Homo Content tyytyväinen!

Kuva: www.humerusonline.com

Miten sisällöt sitten muutetaan rahaksi?

Pssst...Ei mitenkään. Mutta sisältöstrategia voidaan muuttaa rahaksi, sillä....

Säästytään turhilta toimenpiteiltä!

Tiedetään kohderyhmät, kanavat ja oikeat viestit!

Mitataan, analysoidaan ja kehitytään!

Osataan toimia julkaisijana verkossa!

Pienilläkin muutoksilla voidaan tehdä rahaa, sillä hyvien verkkokauppatekstien myötä...

Näin moni palaa verkkokauppaan uudelleen!

Näin moni *nostaa* ostosumman määrää!

Näin moni haukkuu ystäville, jos sisällöt ovat huonoja!

Sisältöstrategia on kuningas!

www.vapamedia.fi

facebook.com/vapamedia twitter.com/VapaMedia SlideShare:Vapa Media

LinkedIn:Sisältöstrategia verkossa