1TAMPERE-lehti 1 | 2016

Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen

TAM P E R E E N K A U P U N G I N A S U K A S L E H T I 1 | 2016

Tampere kasvaavauhdillaTampere-lehti kertoo

vuoden 2016

kaavatöistä

s. 7–14

Koulukirjasto innostaa oppilaita

s. 17

2 TAMPERE-lehti 1 | 2016

Näin sen näin

Sisältö

QR-lukija käytössä?

Nappaa lehti mobiili-

päätteeseesi!

ww

w.t

amp

ere.

fi

3 Kaupungin palveluja

pohditaan yhdessä

4 Hiedanrannan suunnittelu-

kilpailu alkaa keväällä

5 Ratikasta rakennetaan

esteetön

6 Pormestari arvostaa

Tampereen kulttuuria

6 Taide näkyy

Vuoreksessa kaikkialla

7 –14 Kaavoituskatsaus kertoo

uusista kaavatöistä

15 Nysse-nimi käyttöön

virallisesti

16 Sosiaalinen luotto

auttaa vähävaraista

16 Kehitysvammaiset

muuttivat Kauppiin

18 Vatsakeskus aloitti

Hatanpäällä

18 Isyyden tunnustaminen

hoituu neuvolassa

19 Lataa uimaranneke

kotikoneella

20 Elokuvajuhlat

ilahduttavat jälleen

Tampereella on aina rohkeasti

investoitu kehittämiseen ja tu-

levaisuuteen. Vaikka kaupungin

työttömyysaste on tällä hetkellä

18,9 prosenttia ja kuuden suurimman

kaupungin korkein, halutaan Tampe-

reella ponnistella paremman huomisen

puolesta. Vaikeista ajoista huolimatta

Tampereella vallitsee vahva positiivi-

sen tekemisen draivi.

Tampereella on parhaillaan meneil-

lään ja lähiaikoina käynnistymässä mo-

nia suuria rakennushankkeita. 185 mil-

joonan euron tunnelihanke on edennyt

jo yli puolen välin, keskustassa raken-

netaan parhaillaan mittavaa Ratinan

kauppakeskusta. Eteläpuisto, Tammelan

stadion, Kunkun parkki, Ranta-Tampella

sekä Kansi ja areena ovat suunnittelu-

pöydillä. Toissa vuonna kaupunki osti 90

hehtaarin maa-alueen Hiedanrannasta,

johon nyt suunnitellaan kokonaan uut-

ta kaupunginosaa. Tampereen seudun

joukkoliikenteen ratkaisijaksi kaavail-

laan raitiotietä, joka olisi toteutuessaan

250 miljoonan euron investointi.

Tampereen keskusta kasvaa ja kehit-

tyy seuraavien 15 vuoden aikana nope-

ammin kuin koskaan aiemmin. Vuoteen

2030 mennessä keskustan asukasmäärä

kasvaa noin 40 prosenttia ja uusia työ-

paikkoja syntyy 15 000. Tampereen kes-

kusta vahvistuu pääkaupunkiseudun

ulkopuolella toiseksi suurimpana kau-

pallisena keskittymänä. Keskustan vah-

vuutena on, että se on kompakti ja kaikki

palvelut sijaitsevat 10 minuutin käve-

lyetäisyydellä.

Tampere on myös vireä kulttuurin,

tapahtumien ja matkailun kaupunki.

Matkailu on meille merkittävä tulon-

lähde, sillä matkailun kokonaistulom-

me on vuosittain 909 miljoonaa euroa.

Tampere ei ole pelkkä kesäkaupunki vaan

täällä tapahtuu ympäri vuoden. Kulttuu-

ria tarjoavat teatterien ja museoiden li-

säksi lukuisat vuosittaiset festivaalit ja

tapahtumat. Matkailijoita tuovat myös

sadat messu- ja urheilutapahtumat sekä

kongressit. Ensi kesäksi Särkänniemeen

valmistuu SuperPark-sisäaktiviteetti-

puisto, joka on käytössä myös talvisin.

Ensi vuonna Tampere-talossa avautuu

uusi Muumimuseo, joka houkuttelee

kaupunkiin erityisesti aasialaisia mat-

kailijoita. Tampere on myös vahvasti eh-

dolla Suomen toisen kasinon sijainti-

paikaksi.

Tamperelaisesta tekemisen mei-

ningistä kerromme myös tässä kädes-

säsi olevassa Tampereen kaupungin

asukaslehdessä. Edellisvuosien tapaan

Tampere-lehti jaetaan tänäkin vuonna

kaikkiin tamperelaistalouksiin neljästi:

maalis-, touko-, syys- ja marraskuussa.

Hyviä lukuhetkiä Tampere-lehden

parissa!

Tampereen kaupungin asukas-

lehti ilmestyy vuonna 2016

neljä kertaa vuodessa

5.3., 14.5., 24.9. ja 26.11.

Lehti on julkinen tiedote,

joka jae taan jokaiseen

tamperelais talouteen.

Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy.

Jakeluun liittyvät palautteet:

neuvonta@tampere.fi

Tampere-lehteä saa myös

keskusvirastotalosta Aleksis

Kiven katu 14–16 C, Palvelupiste

Frenckellistä ja kirjastoista.

Julkaisija: Tampereen

kaupungin viestintäyksikkö

Tampereen kaupunki

PL 487, 33101 Tampere

toimitus.tampere@tampere.fi

Päätoimittaja:

Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki

aila.rajamaki@tampere.fi ,

puh. 040 550 5540

Toimitussihteeri:

Viestintäsuunnittelija

Tuuli Oinonen

tuuli.oinonen@tampere.fi ,

puh. 040 801 2587

Taitto: Marja Muhonen

Paino: Lehtisepät Oy, 2016

Painos: 125 000 kpl

Kannen kuva: Hanna Leppänen.

Annalan koulun kirjastotiimi-

läiset Melinda Laine ja Alisa

Mäkinen suosittelevat mielellään

luettavaa muille oppilaille.

ISSN: 1458-557X (painettu),

1458-6991 (verkkolehti)

Seuraava Tampere-lehti

ilmestyy 14.5.2016

Tampere-lehti verkossa:

www.tampere.fi /tamperelehti

TAMPERE-lehti

1 | 2016

Rata-alueen päälle kannelle raken-

nettava Kansi ja areena -hanke tulee

merkittävästi muuttamaan Tampereen

keskustan kaupunkikuvaa. Monitoimi-

areenasta sekä toimisto-, liike-, hotelli -

ja asuinrakennuksista muodostuu ko-

konaan uusi kaupunginosa. Hankkeen

arvo on yhteensä 500 miljoonaa euroa.

Alueelle tulee yhteensä 120 000 kerros-

neliömetriä ja arviolta yli tuhat asuntoa.

Tampereen kaupunki valitsi helmi-

kuussa hankkeen kehittäjäksi SRV:n.

Kehittämisvaiheessa neuvotellaan ra-

hoitus ja keskeiset vuokrasopimukset

lopullista investointipäätöstä varten

sekä kartoitetaan yhteistyökumppanit.

Ensimmäisessä toteutusvaiheessa

eteläisen henkilöratapihan päälle ra-

kennettavalle kannelle on suunniteltu

monitoimiareena, kolme tornitaloa ja

harjoitushalli. Tämän vaiheen raken-

taminen on tarkoitus aloittaa keväällä

2017. Toisessa vaiheessa radan päälle

nousee pohjoinen kansi ja kolme tor-

nitaloa. Ensimmäinen vaihe olisi val-

miina kesällä 2020, kokonaisuudessaan

alue olisi valmis vuonna 2023.

SRV:llä on sopimus hankkeen suun-

nittelusta arkkitehti Daniel Libeskin-

din kanssa, joten kehittämistä jatketaan

aiemmin tehtyjen visiosuunnitelmien

pohjalta.

Tapparan ja Ilveksen uutena koti-

hallinakin toimiva areena tulee ole-

maan Suomen suurin urheilun ja ta-

pahtumien monitoimiareena. Areenan

yhteyteen tulee muun muassa hotelli

ja ravintoloita.

Hanke toisi toteutuessaan raken-

nusvuosina 2017–2025 noin 3 600 työ-

paikkaa Tampereelle ja 6 300 valtakun-

nallisesti. Hankkeen vaikutuksesta arvi-

oidaan syntyvän Suomeen jopa 3 600 uut-

ta työpaikkaa. Valmistuneen areenan

mahdollistamien tapahtumien kävijät

toisivat huippuvuosina Tampereelle jo-

pa 25 miljoonaa euroa arvonlisäystä.

– Kansi ja areena on ensimmäinen

ja tärkeä vaihe, joka käynnistää laajem-

man Tampereen rautatieaseman alueen

kehittämiskokonaisuuden, hankejoh-

taja Tero Tenhunen Tampereen kau-

pungilta sanoo. •

Tampereella on tekemisen meininkiTampereella on tekemisen meininki

Tampereen

Kansi ja areena

-hankkeen suun-

nittelua jatke-

taan arkkitehti

Daniel Libes-

kindin visio-

suunnitelmien

pohjalta.

Kansi ja areena tuovat keskustaan uudenlaisen alueen

Aila Rajamäki

Tampere-lehden päätoimittaja

3TAMPERE-lehti 1 | 2016

Tästä puhutaan nyt

Kaupungin palvelut mietinnässä vuoteen 2025 saakka

− Tammelan lähitorilla painottuvat

alkuvaiheessa ikäihmisten sekä lapsiper-

heiden palvelut. Tavoitteena kuiten kin

on, että lähitorista muodostuu kaiken-

ikäisten kohtaamispaikka, kertoo suun-

nittelupäällikkö Sisko Hiltunen.

Tammelan lähitorille tulee per hei den

talo, jonka ensimmäiset palve lut aloitta-

vat syksyllä. Vuonna 2017 sen yhteyteen

siirtyvät myös Tammelan , Tampellan ja

Pellervon neuvolat. Tam me lakeskuksen

terveysasema säilyy paikallaan.

Tammerkosken rannalla olevaan

vanhaan kirjastotaloon keskitetään kult-

tuuripalveluja ja järjestöjen toimintaa.

Taloon muuttavat muun muassa Lasten-

kulttuurikeskus Rulla ja maahanmuut-

Koillisen alueen palvelut, tilat ja

toiminta saavat uudet puitteet ensi

syksynä, kun Linnainmaan Prisman

yhteyteen valmistuu koillisen hyvin-

vointikeskuksen eli Koilliskeskuk sen

ensimmäinen osa. Saman katon alla

tarjotaan kirjasto- ja tietopalvelui-

ta , neuvola- ja terveyspalveluita

ja nuo ri so työtä . Lisäksi sinne tulee

vuokratta via liikunta - ja kokoontumis-

tiloja yhdis tyksille, järjestöille ja asuk-

kaille.

Koilliskeskuksessa pyritään rikko-

maan organisaatiorajoja ja tuomaan

palvelut ihmisten helposti tavoi tet-

ta viksi. Myös työntekijöiden roolit

muuttuvat ja yhdessä tekeminen

korostuu.

− Esimerkiksi kirjasto levittäytyy

kaikkialle yhteisiin tiloihin. Tarvitta-

essa kaikki työntekijät voivat järjestää

kirjoja, olla nuorten kanssa tai neu-

voa Koilliskeskuksessa kävijää. Lisäksi

lehtilukusalissa voi vaikkapa nauttia

ravintolamaailmasta ostettua kahvia,

kertoo Koillisen hyvinvointikeskuk-

sen toimintamalli -projektin projek-

tipäällikkö Mia Lumio.

− Järjestöt, yhdistykset ja alueen

asukkaat ovat tervetulleita toteutta-

Asukkaat ja yhteisöt mukanasuunnittelussaTampereen uutta palvelumallia

on suunniteltu ja suunnitellaan

edelleen yhdessä asukkaiden,

yritysten, yhdistysten, oppilaiden

huol tajien ja muiden toimijoiden

kanssa. Ajatuksia ja ideoita on

kerät ty ja jalostettu muun muassa

kyselyiden sekä asukastilaisuuksi-

en avulla.

Osallistu oman alueesi palve-

luiden suunnitteluun.

Seuraava asukastilaisuus on

torstaina 17.3. klo 17−19 Tamme-

la keskuksessa (Itsenäisyydenkatu

21 B). Aiheena on Tammelan lähi-

torin kehittäminen. Lisäksi maalis−

huhtikuussa on asukasiltoja kaakon

(Kaukajärvi, Hervanta, Vuores, Hal-

lila) ja etelän (Hatanpää, Härmälä,

Multisilta, Peltolammi, Koiviston-

kylä, Veisu, Nekala, Viinikka) alu-

eilla. • tampere.fi /palvelumalli

tajainfo. Kauppiin taas suunnitellaan

opetushyvinvointikeskusta, jossa opetus

ja tutkimus yhdistyvät terveydenhuollon

ja sosiaalialan palveluihin.

Etelässä ja Kaakossapohditaan palvelujaKaakon palvelualueella työ käynnistyy

asukkaiden kanssa varsinaisesti maalis-

kuussa, vaikkakin Hervannassa työ aloi-

tettiin jo syksyllä 2015 osana Tampereen

Vanhuspalveluyhdistyksen koordinoi-

maa Ikäystävällinen Hervanta -hanketta.

Viime vuoden lopulla kokoontui en-

simmäisen kerran kaakon aluetoimija-

verkosto. Kaakon lisäksi alueverkostoja

on jo koillisessa ja lännessä.

Eteläisellä palvelualueella palvelu-

mallia aloitellaan keväällä asukkaiden

työpajoilla. Lakalaivaan on suunnitteil-

la alueen keskus sekä uutta asutusta.

Sen takia sinne kaavaillaan myös alueen

hyvinvointikeskusta.

Vaikka palvelumallityö on etelässä

vasta aluillaan, on Härmälän Kuusela-

keskuksessa toiminut jo puolitoista

vuotta Tampereen ensimmäinen lähi-

tori.

Myös päiväkoti- japeruskoulutilat käydään läpiPalvelumallin yhteydessä selvitetään ja

suunnitellaan myös päiväkoti- ja perus-

koulutilojen käyttöä ja palveluita. Kes-

kustan päiväkotien ja koulujen selvitys

valmistui helmikuussa, ja parhaillaan

työtä tehdään läntisellä alueella.

Keskustassa lasten ja nuorten mää-

rän arvioidaan kasvavan merkittävästi,

mikä tuo muutoksia palvelujen järjes-

tämiseen. Tilapulaa helpottamaan alu-

eelle perustetaan päivähoitoa, esiope-

tusta ja 1.–2. luokkien opetusta varten

uusia pienten lasten yksiköitä.

Koillisen alueen selvitystyö valmis-

tui kesäkuussa 2015. Merkittäviä muu-

toksia alueella ovat Vehmaisten päivä-

kodin ja koulun käyttöönottaminen

elokuussa 2016 sekä Irjalaan ja Ojalan

uudelle alueelle suunniteltavat pienten

lasten yksiköt. • TEKSTIT Marika Haapala

maan Koilliskeskukseen toimintaa ja

tapahtumia. Näin rakentuu vähitellen

kaikkien yhteinen koillisen alueen

palvelumalli, jatkaa Lumio.

Mukaan koillisen tapahtuma- ja

neuvontaverkostoon voi liittyä osoit-

teessa tampere.fi /palvelumalli/koil-

linen.

Koilliskeskuksen toinen osa val-

mistuu terveysaseman taloon vuonna

2017. Lisäksi Kämmenniemen koulun

ja kirjaston yhteyteen tulee lähitori,

joka toimii tiiviissä yhteistyössä Koil-

liskeskuksen kanssa kehittäen muun

muassa digipalveluja. •

Koilliskeskuksen

ensimmäinen vaihe

valmistuu elokuussa

Linnainmaan Prisman

tiloihin, joihin saadaan

muun muassa

kirjasto, neuvola ja

nuorisotilat.

Koillisessa sujuvampaa arkea jo syksyllä

AR

KK

ITE

HT

ITO

IMIS

TO

TÄ

HT

I-S

ET

OY

Tampereen kaupungin uu-

den palvelumallin suun-

nittelu etenee hyvässä

tahdissa. Kaupungin vii-

destä palvelualueesta pi-

simmällä ollaan läntisellä

sekä koillisella alueella.

Lännessä on jo pari vuotta toiminut

Lielahden hyvinvointikeskus ja Tesoman

hyvinvointikeskuksen suunnittelu on

pitkällä.

Koillisella alueella puolestaan Koil-

liskeskuksen ensimmäinen osa valmis-

tuu Linnainmaan Prisman kylkeen elo-

kuussa 2016.

Tammelaanlähitori Kaupunginhallituksen suunnittelu-

kokous linjasi 22.2. keskustan palvelu-

alueen suunnitelmia. Palvelualueelle on

tulossa kaksi uutta lähitoria: Tammelan

lähitori Tammelakeskuksessa avautuu jo

tämän vuoden aikana, Kalevan lähitori

puolestaan on tulevaisuuden hanke.

4 TAMPERE-lehti 1 | 2016

Tästä puhutaan nyt

Lielahden vanhaa teollisuus-

aluetta eli tulevaa Hiedan-

rannan asuinaluetta avattiin

viime vuoden aikana kai-

kil le kiinnostuneille erilai-

sil la ta pahtumilla. Alueen

ideoin tiin on kutsuttu ja saatu

mukaan ihmisiä.

Ideoita on saatu sekä väliaikaiseen

toimintaan että alueen pysyvämpää

käyttöä ajatellen.

– Vuoden aikana on otettu monin

tavoin ideointiin mukaan niin asukkaita

kuin yrityksiä ja yhteisöjä. Päätimme

ottaa myös vanhat konstit käyttöön:

esimerkiksi legopalikoiden avulla suun-

nittelu on ollut hauskaa ja toimivaa,

sanoo alueen hankekehityspäällikkö

Reijo Väliharju.

Mukana on toki myös nykytekniik-

kaa. Valiaikainenhiedanranta.fi -sivus-

tolla voi vaikkapa seurata mitä sosiaa-

lisessa mediassa puhutaan Hiedanran-

nasta.

Jos säät ovatkin aiheuttaneet talven

mittaan harmia, tuo Tampereen suo-

tuisa ilmastokäänne kaupunkilaisille

iloa: kasvihuonekaasupäästöt ovat vä-

hentyneet Tampereella peräti 22 pro-

senttia vuodesta 2010. Tavoitteellisella

ympäristövastuutyöllä Tampere on ot-

tanut paikkansa ilmastokaupunkien

joukossa.

Toki Tampereella tehtiin ener-

giansäästötyötä aiemminkin, mutta

päästöt kääntyivät laskuun uuden

ilmastostrategian, ECO2 – Ekotehokas

Tampere 2020 -hankkeen ja yhteis-

työn avulla.

– Sysäyksenä oli vuonna 2009

sitoutuminen kaupunginjohtajien

kansain väliseen sopimukseen, jossa

luvattiin vähentää kasvihuonekaasu-

päästöjä yli 20 prosenttia vuoteen

2020 mennessä verrattuna 2005 tilan-

teeseen. Tavoitteen toteuttamiseksi

käynnistettiin ECO2, kertoo hankkeen

kehityspäällikkö Pauli Välimäki.

Uusiutuvista polttoaineistamittavat päästösäästötHyvien tulosten takana ovat energia-

tehokkuutta lisäävä kaupunkiraken-

teen tiivistyminen, maankäytön

suunnittelu ja rakentaminen sekä

joukko- ja kevyenliikenteen kasvu,

mutta ennen kaikkea energiantuo-

tannon siirtyminen uusiutuviin polt-

toaineisiin.

Tampereen sähkölaitoksen mitta-

vat investoinnit uusiutuvaan energi-

aan Naistenlahdessa, Sarankulmassa

ja Hervannassa näkyvät merkittävänä

ilmastopäästöjen vähenemisenä, mut-

ta niillä on ollut positiivinen vaikutus

myös työllisyyteen.

ECO2:n aikana tehtiin yli 20 ase-

makaavaa, joissa ekotehokkuutta sel-

vitettiin miettimällä, tuleeko alueelle

kaukolämpö tai onko tonteilla tilaa

maalämpökaivoille.

– Vuores on ollut erinomainen

alusta erilaisten ekotehokkuushank-

keiden kokeiluun ja toteuttamiseen,

kertoo Tampereen kaupungin ympä-

ristöjohtaja Kaisu Anttonen.

Myös peruskorjausta edistävä ra-

kennuskulttuurikeskus Piiru syntyi

ECO2:n avustuksella.

– Kaikenlainen resurssiviisaus,

kuten materiaalien säästävä käyttö

ja jätteiden tehostunut lajittelu ovat

entistä tärkeämpiä, Anttonen muis-

tuttaa.

Energiatehokkuuden vaatimukset

eivät kuitenkaan kurista pientalo-

rakentajien taloutta.

– Päinvastoin, tarjolla on porkka-

noita. Jos rakentaa energianormit 30

prosentilla alittavan talon, saa kau-

pungilta viideksi vuodeksi tontin puo-

likkaalla vuokrahinnalla ja pysyvän

säästön sähköstä. Vuoreksessa yli

puolet rakentajista onkin tarttunut

tähän, Välimäki kehuu.

Koko kaupunkimukaan talkoisiinPitkän tähtäyksen tavoitteena on

vähentää vuoteen 2025 mennessä

päästöjä Tampereella 40 prosenttia

ja luoda eri toimijoiden kanssa vuo-

teen 2050 mennessä hiilineutraali

kau punki. ECO2-ohjelma päättyi vuo-

denvaihteessa, mutta ponnistelu ener-

giansäästön ja ilmaston eteen ei lopu,

vaan jatkuu osana kaupungin ympä-

ristötyötä.•TEKSTI Tuija Heikki lä

Kohti toiveiden Hiedanrantaa– Jos haluat olla mukana alueen

kehityksessä, voit esimerkiksi tilata

uutis kirjeen verkkosivuilta ja osallistua

tilaisuuksiin, Reijo Väliharju mainitsee.

Kansainvälinensuunnittelukilpailu alkaaKeväällä alkaa Hiedanrannan avoin

kansainvälinen ideasuunnittelukilpai lu.

Taustatyönä on tehty sitä varten erilai-

sia selvityksiä ja suunniteltu kilpailu-

ohjelmaa.

Tavoitteena on, että Hiedanranta

avataan yleiselle kevyelle liikenteelle

ensi kesän aikana. Lähellä rantaa kul-

keva kevyenliikenteen väylä muodos-

taa uuden yhteyden Niemenrannan ja

Paasikiventien välille.

Hiedanranta on siis matkalla tule-

vaisuuteen, toiveiden uudeksi asuin-

alueeksi. Sitä ennen alueella on vielä

monenlaista tapahtumaa ja touhua.

Hiedanranta kutsuu edelleen ideoita

ja tekijöitä. •TEKSTI Anna-Leea Hyry

Tavoitteena hiilineutraali kaupunki

Hiedanranta

• Kaupunki osti alueen, jossa on

vanhojen tehtaiden lisäksi

Lielahden kartano ja muita

arvokkaita rakennuksia.

• Maa-aluetta saatiin 26 miljoonan

euron kaupassa 90 hehtaaria,

lisäksi siihen kuuluu 1 000 heh-

taaria vesialuetta. Maa-alueen

länsiosassa on kaksi toimivaa

tehdasta.

• Alue on toistaiseksi suljettu,

mutta sitä avataan valvotusti

esimerkiksi yleisötapahtumiin.

Alueella on väliaikaista toimin-

taa vielä pitkään, tapahtumien

lisäksi aluetta vuokrataan eri

toimijoille. Sitä käytetään myös

maan ja lumen varastointiin.

• Näsijärven pohjassa olevan

puukuidun uudelleen käytön

mahdollisuuksia rakentamiseen

tutkitaan. Jopa tekosaaria on

visioitu.

• Alueelle voisi tulla noin

25 000 asukasta ja yli

10 000 työpaikkaa, mutta paljon

on vielä avoinna. Esimerkiksi

päätös raitiotiestä vaikuttaa

myös Hiedanrannan tulevai-

suuteen.

valiaikainenhiedanranta.fi

tampere.fi /hiedanranta

Hiedanrantaa

on ideoitu vuoden

mittaan monin tavoin. Lego-

palikat otettiin laatikosta myös

suunnittelutilaisuudessa,

johon kutsuttiin mukaan

kiinnostuneita

kuntalaisia.

HA

NN

A L

EP

PÄ

NE

N

ME

RI

LA

MP

INE

N /

KU

OW

I

5TAMPERE-lehti 1 | 2016

Koko Hämeenkadun tarkempi toimin-

nallinen ja rakenteellinen suunnittelu

on aloitettu. Suunnittelun lähtökohta-

na on viime vuoden lopussa hyväksytty

Hämeenkadun yleissuunnitelma. Ram-

boll Finland Oy jatkaa yksityiskohtai-

sempaa suunnittelua yhteistyössä rai-

tiotieallianssin kanssa.

Tavoitteena on tehdä Hämeenkadus-

ta toimiva ja nykyaikainen katu, jossa

pääosassa ovat joukkoliikenne ja jalan-

kulku. Kadun keskelle tulee joukkolii-

kennekaista linja-autoille ja raitiotiel-

le. Sen molemmille puolille suunni-

tellaan yksisuuntaiset pyöräkaistat,

ja reuna-alueilta varataan entistä

enemmän tilaa kävelylle ja oleskelulle.

Kevään aikana tarkastellaan muun

muassa Pellavatehtaankadun läpiajo-

liikennettä, pyöräväylien materiaalia,

katusulatusta, huoltoliikennettä sekä

esteettömyyttä ja liikenneturvallisuut-

ta. Laadittavissa katusuunnitelmissa

ratkaistaan muun muassa katutilan

mitoitus ja katukalusteiden sijainnit.

Suunnittelua tehdään yhteistyössä

Hämeenkadun yrittäjien, kiinteis tön-

omistajien ja asukkaiden sekä eri käyt tä-

järyhmien edustajien kanssa järjestä mällä

työpajoja ja tapaamisia.

Kaupunkilaisilla on mahdolli-

suus osallistua suunnitteluun muun

muassa yleisö tilaisuuksien ja inter-

netin kautta.

Ensimmäinen yleisötilaisuus järjes-

tetään keskiviikkona 9.3. Näsin salissa,

osoitteessa Näsilinnankatu 26. Hank-

keen verkkosivuilla tampere.fi /hameen-

katu kerrotaan suunnittelun etenemi-

sestä ja osallistumismahdollisuuksista

sekä saatavasta palautteesta. Sieltä löytyy

myös hyväksytty yleissuunnitelma sekä

suunnittelijoiden yhteystiedot.

Katusuunnitelmat asetetaan näh tä-

ville loppukesällä 2016. Pää töskäsitte-

lyjen jälkeen ede tään rakennussuunni-

tel mien laadintaan ja rakenta minen voi

alkaa kesällä 2017. •

Raitiotieallianssi suunnit-

telee parhaillaan raitiotietä

siten, että ensimmäi sessä

vaiheessa ratikka kulkisi

Hervannasta ja Taysista

keskustaan ja toisessa vai-

heessa keskustasta Lentä-

vänniemeen.

Tämän kehitysvaiheen tavoite on vie-

dä syksyyn mennessä suunnittelu niin

pitkälle, että voidaan määrittää niin luo-

tettava kustannusarvio, että osapuolet

voivat sitoutua siihen. Valtio osallistuu

meneillään olevan kehitysvaiheen suun-

nittelun kustannuksiin 30 prosentilla.

Kaupunki toimii osana allianssia,

mutta isossa hankkeessa tarvitaan sa-

maan aikaan monta rinnakkaista selvi-

tystä ja suunnittelua.

Rakentaminen työllistäisi3000 henkilötyövuottaRaitiotiehen liittyvää bussi linjastoa suun-

nitellaan. Myös hankkeen omistus- ja

hallintamallia sekä rahoitusvaihtoehto ja

selvitellään.

Kaupunki tarkentaa parhaillaan omia

tavoitteitaan raitiotien suhteen. Tavoite-

luonnoksen mukaan raitiotie on muun

muassa luotettava, turvallinen ja ympä-

ristöystävällinen. Nyt tehdään myös vai-

kutusten arviointia, jossa arvioidaan ym-

päristö-, talous- ja työllisyysvaikutuksia.

– Hankkeen työllistävä vaikutus on

mittava. Jo nyt hanke työllistää, ja raken-

tamisvaiheessa tarvitaan arviolta ainakin

3 000 henkilötyövuotta. Luultavasti sa-

maan aikaan alkaa rinnakkaisia rakenta-

mishankkeita, joiden vaikutusta ei edes

pystytä nyt arvioimaan, kertoo projekti-

päällikkö Ville-Mikael Tuominen.

Reitin vartta suunnitellaanKoko ajan suunnitellaan uutta maankäyt-

töä, joka tulee raitiotiereitin varrelle. Kau-

pin alueelle keskussairaalan yhteyteen

tulee sairaalan laajennusten lisäksi iso

Tampereen raitiotie rakennetaan

alusta lähtien esteettömäksi. Esteet-

tömyys ja saavutettavuus ovat kau-

pungin ehdottomia tavoitteita rai-

tiotien suunnittelulle.

Raitiovaunujen sisustan värien

on oltava selkeitä, jotta esimerkik-

si ovet, penkit, tukitangot ja oven-

avausnapit erottuvat. Ikkunoiden

tai valaistuksen valo ei saa häikäis-

tä, kuulutukset auttavat huonokuu-

loisia, mutta myös muitakin esimer-

kiksi talven pimeydessä. Opaskoirille

on löydyttävä tilaa, ja maksamisen

on onnistuttava kaikilta.

Esteettömyys ei kuitenkaan kos ke

vain vaunuja, vaan myös py säk kejä,

niiden ympäristöjä ja kun nossapitoa.

Pysäkkien tilat on suun niteltava tark-

kaan, jotta niistä löy tyvät tarpeelli-

set kaiteet, opastavat ja varoittavat

merkinnät, selkeät aikataulunäytöt

ja hyvä valaistus.

Reitit pysäkeille ja luiskat niille

on suunniteltava huolellisesti niin,

että liikuntarajoitteiset pystyvät

kulkemaan itsenäisesti. Pysäkkien

läheltä on löydyttävä parkkipaikat

saattoliikenteelle ja polkupyörille.

Raiteiden ylityksen on onnistuttava

pyörätuolilla, lastenvaunuilla ja kor-

kokengillä. Invaliikenne kiinteistöi-

hin koko radan varrella on otettava

huomioon radan suunnittelussa.

Ratikka tuo vapauttaliikkumiseenVammaisneuvoston esteettömyys-

työryhmän puheenjohtaja Toivo

Enqvist odottaa jo innolla raitiotien

tuloa Tampereelle ja pääsyä koekäyt-

tämään valittua vaunumallia.

Raitiotiepysäkkien talvikunnos-

sapito huolettaa kuitenkin Enqvistiä.

– Jos talvisin pysäkkien auraus

tai sulanapito ei toimi kunnolla tai

reiteistä pysäkeille tulee liukkaita ja

lumipaakkuisia, niin matkustami-

nen tyssää siihen.

Enqvist uskoo vakaasti, että Tam-

pereellakin toimivat konstit talvi-

kunnossapitoon löytyvät. •

Ratikkaa valmistellaan syksyn päätöksen-tekoon

AL

KU

TIE

TO

OY

Hämeenkatu

kiinnostaa. Kaupunki-

laisilta ja kaikilta alueen

toimijoilta halutaan mieli-

piteitä, kun kadun perus-

teellista uudistusta

suunnitellaan.

Hämeenkatu varataan kävelylle ja joukkoliikenteelle

Tampereelle halutaan esteetön ratikka

kampusalue ja muuta työpaikka-aluetta.

Hervantajärvelle tulee iso uusi asuinalue,

jossa olisi pääte pysäkki. Hallilassa varau-

dutaan täydennys rakentamiseen Hervan-

nan valtaväylän ja ratikkareitin varrelle.

Varikolle ja muille raitiotien raken-

teille laaditaan tarvittavat asemakaavat.

Reitin varrella Kalevanrinteessä kaupun-

gin täydennysrakentaminen on jo me-

neillään.

Tämän vuoden lokakuussa valtuusto

päättää, jatketaanko raitiotietä rakenta-

misvaiheeseen. Koeliikenne voisi alkaa

2019 Hervannasta ja Taysin alueelta kes-

kustaan. Varsinainen liikennöinti alkaisi

2021. Jatko keskustasta Lentävänniemen

suuntaan voitaisiin rakentaa vuosina

2020–23.

Valtuuston iltakoulussa helmikuun

puolivälissä esiteltiin raitiotien suunnit-

telun tilannetta. Tilaisuus videoitiin ja

se on katsottavissa kaupungin verkko-

sivuilla. •tampere.fi /raitiotie

HA

NN

A L

EP

PÄ

NE

N

Raitiovaunut

ovat tilavia ja

ovet aukeavat

leveästi.

Kaupungin-

valtuutetuille esiteltiin

raitiotien suunnittelua.

Valtuutettu Tarja Jokinen

tutustuu raitiotien

kolmiulotteiseen

mallinnukseen.

6 TAMPERE-lehti 1 | 2016

Taide on olennainen osa Vuoresta

Vuoreksessa sillan

led-valoteos hellii

silmiä vuodenaiko-

jen mukaan vaihtu-

vin värimaailmoin,

porraskäytävän la-

siin on painettu ta-

lon korkuinen metsä ja lahjoitetuista

suksista muodostuu omintakeinen

seinä.

Vuoreksessa on nähtävillä taidet-

ta joka puolella: talojen julkisivuis-

sa ja pihoilla, puistoissa, silloilla ja

aukioilla.

– Taide on ollut mukana jo

Vuoreksen ensimmäisten asunto-

kortteleiden suunnittelussa yli 10

vuotta sitten. Taiteen integroimi-

nen rakennettuun ympäristöön on

muodostunut luontevaksi osaksi

uuden kaupunginosan toteutusta,

sanoo Tampereen kaupungin Vuo-

res-projektin projektijohtaja Pertti

Tamminen.

Alueella on yhteensä 25 valmista

taideteosta, ja 21 teosta on suunnit-

teilla tai rakenteilla.

– Taide nostaa rakennetun ym-

päristön laatua ja vahvistaa alueen

identiteettiä. Vuoreksen asukkaat

suhtautuvat teoksiin myönteisesti

ja ovat kiinnostuneita niistä. Taitees-

ta on ehdottomasti tullut olennai-

nen osa Vuoresta, kertoo Vuores-

projektin projektipäällikkö Kirsti

Toivonen.

Rakennusliikkeet hankkivat taidettaVuoreksessa toimivilta rakennus-

liikkeiltä edellytetään, että asuin- tai

liikerakennukseen tai sen yhteyteen

kytketään ympäristötaideteos. Tämä

ei koske kuitenkaan omakotitaloja.

Tampereen kaupunki hankkii puo-

lestaan taidetta Vuoreksen julkisille

alueille.

– Aluksi rakennuttajat ehkä

vähän vierastivat toimintamallia :

rakennusprosessiin integroidun

teok sen toteutus oli uutta sekä ra-

kennuttajille että osalle taiteili joista.

Nyt prosessit ovat hioutuneet ja ym-

päristötaiteen arvo nähdään myös

rakennuttajien piirissä, Toivonen

kertoo.

Vuoreksen taideohjelmassa mää -

ritellään taiteen sijoittelun ja toteut-

tamisen periaatteet. Taiteen katto-

teemana on luonto. Vuoreksessa

suurin osa taiteesta yhdistyy raken-

nusmateriaaleihin saumattomasti.

Myös valaistus on merkittävässä

roolissa.

Vuorekseen taidehankkeet val-

mistellaan yhteistyössä Vuores-pro-

jektin, taidekoordinaattorina toimi-

van Frei Zimmer Oy:n, Tampereen

taidemuseon ja hankkeiden toteut-

tajien kanssa.

– Toimimme arkkitehtien, ra-

kennuttajien ja taiteilijoiden apuna

ja välikätenä. Lisäksi varmistamme,

että taide on korkeatasoista, am-

mattilaisten tekemää ja noudattaa

taideohjelmaa, kertoo Frei Zimmer

Oy:n toimitusjohtaja ja kuvataiteilija

Tuula Lehtinen. •tampere.fi /vuores/taideyhteistyo

TEKSTI Reetta Hynynen

KUVA Hanna Leppänen

Po

rme

sta

rin

pa

lsta

Tampere on arvostettu ja ke-

hittyvä kulttuurikaupunki

– sellaisena sen haluamme

pitääkin. Kulttuuritarjonta

on yksi tärkeimmistä syis-

tä, miksi Tampereella on

niin mukava asua ja miksi

tänne halutaan tulla muualtakin.

Teatterimme ovat vaikeista ajoista

huolimatta vetovoimaisia ja uudis tu-

via. Yliopistomme kansainvälistyvät ja

monipuolistuvat. Tampere-talo tekee

kävijäennätyksiä ja Tampere Filharmonia

saa vauhdikkaan Santtu-Matias Rouva-

lin johdolla salit täyteen.

Muumimuseon vuoden kuluttua val-

mistuvat uudet suuret tilat Tampere-talon

yhteydessä tuovat Tove Janssonin koko-

elmat aikaisempaa paremmin esille ja se

tulee varmasti tuomaan matkailuhyötyä

koko seudulle.

Pirkanmaan festivaalien teettämän

laskelman mukaan Tampereen seudun

festivaalit toivat vuonna 2013 aluetalou-

teen vuosittain 253 miljoonaa euroa, josta

vain kuudesosa on varsinaisen pääsyli-

pun tuottoa. Kävijöistä merkittävimmät

ryhmät ovat 30 –50-vuotiaita, kaikista

kävi jöistä 68 prosenttia tulee alueen

ulkopuolelta.

Suurimmat tapahtumat ovat Teat -

terikesä ja Tammerfest, käyntikohteista

Särkänniemi, Tampere-talo ja teatterit.

Kun lukuja vertaa tapahtumien saamiin

julkisiin avustuksiin, annetut avustukset

palautuvat aluetalouteen 126-kertaisina.

Vastaavasti Vaasan yliopistossa 2013

valmistuneen Museoiden taloudellinen

vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jo-

kainen museokävijä kasvattaa museon

lähialueen taloutta 32–49 eurolla.

Maan mainioin lastenkulttuuriLastenkulttuuri on Tampereen erityi-

nen ylpeys. Meillä on tamperelainen

kulttuurikasvatusohjelma Taidekaari,

lastenkulttuurikeskus Rulla, Lastenkir-

jallisuuden instituutti, kirjastojen hyvin

hoidettuja lastenosastoja, useita maini-

oita lastenteattereita, laadukasta kuva-

taiteen ja musiikin perusopetusta sekä

käsityömahdollisuuksia.

Omien lasteni kanssa olemme näiden

lastenkulttuuripalvelujen suurkuluttajia

laidasta laitaan, niin paljon iloa voi löy-

tää oivaltavasta lastenteatterista, luovasta

taiteilusta tai viimeisimpänä mammut-

teihin ja muihin jääkauden jättiläisiin

tutustumisesta Vapriikissa.

Kulttuurin merkitys tunnistetaan

hyvin elämänlaadun lisääjänä myös

ikäihmisten palveluissa. Kulttuuri jal-

kautuu yhä useammin muun muassa

ympärivuorokautista hoitoa tarjoaviin

ryhmäkoteihin. Kulttuuri kuuluu meil-

le kaikille ikään katsomatta.

Tampereen seudun asukasmäärän

kasvaessa lisääntyvät myös monipuo-

listen kulttuuripalveluiden tarpeet.

Kulttuurin merkitys kaupunkilaisten

hyvinvoinnille ja kaupunkien vetovoi-

malle onkin suuri ja nousussa. Mänttä-

Vilppula on nostanut tunnettuuttaan

uuden museonsa ja sen kansainvälisten

näyttelyiden mukana merkittävästi. Hel-

singin yksi suurimmista keskustelunai-

heista ja matkailun kehittämishankkeista

on Guggenheim-museo.

Tampereella taas pohditaan näkyvästi

Sara Hildénin ja Tampereen taidemuse-

oiden toimintaympäristöjä. Tampereen

täytyy pysyä kuvataidekaupunkien kär-

kijoukossa, siksi museoratkaisut ovat

ajankohtaisia. Hyvistä ehdotuksista ei

onneksi ole pulaa.

Tärkeä osa kulttuurikaupunkia on

sen keskusta, jossa käytetyimmät kult-

tuurikohteet sijaitsevat ja jonka siistey-

destä, viihtyisyydestä ja kuvauksellisesta

tunnelmasta on huolehdittava.

Uusia rakennushankkeita toteutetta-

essa on laajemminkin tärkeää pitää esillä

kaunista kaupunkikuvaa ja tämän ajan

kulttuuria. Osa rakennuskustannuksista

voisi kohdistua rakennusten visuaaliseen

ilmeeseen ja kuvataiteen näkymiseen

esimerkiksi tilataiteena. Vuores on tästä

onnistunut esimerkki. Näinkin arkisesti

taide voi ilahduttaa ja lisätä hyvinvoin-

tiamme. •

Antoisaa kulttuurikevättä toivottaen

Anna-Kaisa Ikonen

Tampereen pormestari

Kulttuuria nääs

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen

Taiteilija Kaarina Kaikkosen Sisulla noustiin -teoksessa on suomalaisia suksia kaikilta itsenäisyyden

vuosikymmeniltä.

HA

NN

A L

EP

PÄ

NE

N

7TAMPERE-lehti 1 | 2016 7TAMPERE-lehti 1 | 2016

Kaavoituskatsauskertoo vuoden 2016 kaavatöistä

Kaupunkisuunnittelun vuosi 2016 Tampereella

Kaavoituskatsaus2016

Tampereen kaupunkisuunnitte-

lulla on alkanut työntäyteinen

ja kiinnostava vuosi. Tampereen

kaupunkiseutu kasvaa vauhdil-

la ja kasvusta aiempaa suurem-

pi osa suuntautuu keskuskaupunkiin Tam-

pereelle.

Suunniteltavaa on paljon. Asumisen

alueet täydentyvät, työpaikkojen alueet uu-

distuvat, aluekeskuksia kehitetään kaikki-

en elämiseen kuuluvien toimintojen paik-

koina. Ja tontteja rakentamiseen tarvitaan

eri puolille.

Kaupunkien keskustat kiinnostavat yhä

useampia asuinpaikkana, ja myös lapsiper-

heitä hakeutuu keskustaan. Perinteisesti

keskusta on tärkeä kaupan ja muiden palve-

luiden toimintapaikka. Sellaisena sitä Tam-

pereellakin kehitetään edelleen: monipuo-

lisena työpaikkojen, kaupan, kulttuurin ja

virkistäytymisen paikkana, jonne tullaan

isolta alueelta kaupungin ulkopuoleltakin.

Nyt keskustaa pitää kuitenkin suunnitella

entistä enemmän myös kaikenikäisten tam-

perelaisten pysyvänä asuinpaikkana, jossa

on helppoa ja viihtyisää liikkua ja oleilla.

Kantakaupungin yleiskaavassa luodaan

pohja lähivuosien asemakaavoitukselle ja

linjataan kaupungin kasvun ja täydentämi-

sen suunnat. Kaupunginvaltuusto hyväk-

syi marraskuussa Yleiskaava 2040:n tavoit-

teet, ja nyt laaditaan yleiskaavan luonnos.

Raitiotiehankkeeseen liittyy merkittävästi

täydennysrakentamisen suunnittelua va-

litun reitin läheisyydessä.

Vuonna 2015 laaditut asemakaavat

mahdollistavat noin 2 000 uuden kerros-

taloasunnon ja noin 400 pientaloasunnon

rakentamisen, joista uusille omakotiton-

teille sijoittuu 163. Vuosittaista rakenta-

mistarvetta suuremmat lukumäärät luo-

vat vaihtoehtoja erilaisten asumistoivei-

den toteuttamiselle.

Kaavoitus on avointa ja vuorovaikutteis-

ta suunnittelua. Kaikista käynnissä olevis-

ta töistä löytyy tietoa kaupungin verkkosi-

vuilta, kaava-aineistot ovat nähtävillä kuu-

lemisvaiheissa ja tietoa lähetetään osalli-

sille. Suurimmasta osasta kaavoja järjeste-

tään myös keskustelu- ja asukastilaisuuk-

sia. Tervetuloa osallistumaan!

Suunnittelujohtaja Taru Hurme

Tampereen kaupungin

maankäytön suunnittelu

HA

NN

A L

EP

PÄN

EN

1. Palvelupiste Frenckellistä• Asiakaspalvelu, Palvelupiste Frenckell

palvelupiste.frenckell@tampere.fi

puhelin 03 5656 4400, Frenckellinaukio 2 B,

ma–pe 8.30–15.45

• Kaikissa kaava-asioissa kannattaa ottaa yhteyttä

ensin Palvelupiste Frenckelliin. Yhteydenottosi

ohjataan tarvittaessa eteenpäin.

2. Virallisista kuulutuksista• Torstain Aamulehdessä, muissa lehdissä tarvittaessa

• Kaupungin verkkosivuilla tampere.fi /ilmoitustaulu

• Verkon kuulutuksista on suora linkki ajankohtaiseen

materiaaliin.

3. Internetistä• Tampereen kaupungin sivuilta tampere.fi

• Tampereen kaupungin vireillä olevat asemakaavat

löytyvät kaupungin verkkosivuilta osoitteesta

tampere.fi /asuminen-jaymparisto/kaavoitus/

asemakaavoitus/vireilla-olevat-asemakaavat

• Kohteen päällä klikkaamalla saa näkyviin lisätietoja

asemakaavatyöstä. Lisätiedoissa näkyvää kaava-

numeroa klikkaamalla pääsee kohteen omalle

sivulle, jolta löytyvät kaavaan liittyvät dokumentit,

esimerkiksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

luonnokset, asemakaavakartta ja -määräykset ja

selostus.

• Kaavakohteiden omien sivujen lisäksi kaavoi-

tukseen liittyvät ajankohtaiset asiat näkyvät usein

myös kaupungin verkkoetusivun tiedotteissa

sekä Kaavat ja kiinteistöt -sivun tiedotteissa.

Mistä saan tietoa kaavoista?

KU

VA

T: H

AN

NA

LE

PPÄ

NE

N

8 TAMPERE-lehti 1 | 2016

Yleiskaavoituksen tehtävänä on yhdys-

kuntarakenteen kasvun ja kehityksen

ohjaaminen tarkoituksenmukaisesti ja

tasapainoisesti kaupungin erilaiset osat

huomioon ottaen.

Kantakaupungissa korostuu täydentymisestä

ja muutoksesta aiheutuvien yhdyskuntarakenteen

kysymysten hallinta. Pohjoisella maaseutualueella

korostuu harvan asumisen yhteen sovittaminen pal-

velujen ja vesihuollon saatavuuden kanssa.

Vuoden 2015 aikana kaupunginvaltuustossa

hyväksyttiin kaksi osayleiskaavaa, Ojalan ja Nurmi-

Sorilan osayleiskaavat. Keskustan strateginen osa-

yleiskaava hyväksyttiin valtuustossa tammikuus-

sa 2016.

KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVASSA

VARAUDUTAAN KASVUUN

Kantakaupungin yleiskaava on kokonaistarkastelu ja

suunnitelma toiminnallisesta yhdyskuntarakentees-

ta tavoitevuoteen 2040 saakka. Keskeisiä tulevaisuu-

den haasteita ovat muun muassa kantakaupungin

täydentyminen uusilla asukkailla, elin keinoelämän

kehityksen edellytykset, sitoutuminen päästö vähen-

nyksiin, kaupunkiraitiotie osana kestävän liikkumi-

sen lisäämistä, arjen palveluiden saavutettavuus sekä

alueiden käyttötarkoituksien muutosten hallinta.

Yleiskaavan keskeinen tavoite on varautua

kaupungin asukasmäärän kasvulle asetettuun ta-

voit teeseen. Tavoitteen asettelun toisena lähtö-

kohtana on suunnittelun kohdealue, jo kertaalleen

kaavoitettu ja pääosin myös rakennettu Tampereen

kanta kaupunki.

Ennuste noin 60 000 uudesta asukkaasta vuo-

teen 2040 mennessä on mahdollista saavuttaa kan-

takaupungin nykyistä rakennetta uudistamalla ja

täydentämällä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää

kaupungin nykyisen maankäytön sekä liikenteen

ja palvelujen verkostojen tarkastelua uudelleen ja

jäsentämistä erityisesti tiivistyvän maankäytön ja

kasvavan liikenteen yhteensovittamiseksi.

Lisäksi täytyy varmistaa, että nykyisten asukkai-

8 TAMPERE-lehti 1 | 2016

KAAVOITUSKATSAUKSEEN on

koottu vuoden aikana tehtäviä merkit-

täviä kaavoituksen työkohteita. Asema-

ja yleiskaavoituskohteista sekä selvityk-

sistä on lyhyt kuvaus, samoin maakunta-

kaavoituksesta ja seudullisesta suunnit-

telusta. Vuoden aikana voidaan aloittaa

myös muita kaavatöitä tarpeen mukaan.

Yleiskaavassa osoitetaan alueiden

käytön pääpiirteet kunnassa. Asema-

kaavalla suunnitellaan alueiden käytön

yksityiskohtaista järjestämistä, raken-

tamista ja kehittämistä. Yleiskaava on

ohjeena laadittaessa ja muutettaessa

asemakaavaa.

Maakuntakaava puolestaan ohjaa

yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa .

Kaavoituksen ja yleissuunnittelun

ohella ja jo niitä ennen tehdään erilaisia

selvi tyksiä esimerkiksi ympäristö- ja

liikenne asioista. Yleissuunnitelmia teh-

dään erityisesti täydennysrakentamista

varten. Niissä muodostetaan visio alue-

kokonaisuudesta, esimerkiksi kokonai-

sesta kaupunginosasta. Yleissuunnitel-

mat johtavat asemakaavoihin ja mahdol-

listavat korttelia tai tonttia laajemman

kuvan saamisen alueesta.

Kaavoituksen työkohteet pohjautu-

vat enimmäkseen kaavoitusohjelmaan,

jota tarkistetaan vuosittain. Myös maan-

omistaja voi tehdä aloitteen kaavan

laati misesta tai muuttamisesta.

Kaavoituksessa pyritään siihen, että

kaikki asiasta kiinnostuneet kuntalaiset

ja kaavoitukseen jollain tavalla osalli-

set tahot saisivat kaavoituksesta tietoa

jo alkuvaiheessa. Silloin mielipiteitä on

myös helpointa ottaa huomioon. Kaava-

prosessin aikana sovitetaan tavoitteita

ja erilaisia mielipiteitä yhteen mahdol-

lisuuksien mukaan. •

Maankäytön suunnittelu on osa kaupunkiympäristön kehittämistäMaankäytön suunnittelu laatii ja

tilaa yleis- ja asemakaavoja ja yleis-

suunnitelmia sekä valmistelee

poikkeamispäätöksiä ja suunnitte lu-

tar veratkaisuja. Yksikkö vastaa

omalta osaltaan seutuyhteistyöstä ja

kaupunkikehityksestä sekä kaavoitus-

ohjelmien laadinnasta. Maankäytön

suunnitteluun kuuluvat yleiskaavoi-

tuksen, yhdyskuntasuunnittelun ja

asemakaavoituksen toiminnat.

Taru Hurme

Suunnittelujohtaja,

p. 040 806 2601

Elina Karppinen

Asemakaavapäällikkö,

p. 040 8004908

Hanna Montonen

Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö,

p. 040 801 6952

Pia Hastio

Yleiskaavapäällikkö,

p. 040 801 6917

Sähköpostit ovat muotoa:

etunimi.sukunimi@tampere.fi

Kaavoituskatsaus2016

Yleiskaavoituksen

AR

KK

ITE

HD

IT M

Y

Yleiskaavan tavoite-

vaiheesessa on tehty

useita selvityksiä ,

joista yhdessä tutkittiin

liikenneväylien katta-

mi sen mahdollisuuksia.

Havainteessa näytetään

Linnainmaan Koillis-

keskus lännen suun-

nasta valtatien 9 ylittä-

vällä kansiratkaisulla.

Kasvua parempaan kaupunkiympäristöön

Kantakaupungin yleiskaavan tavoit-

teet on nyt määritelty. Keskeistä on

tavoitella kasvua, joka samalla ke-

hittää kaupunkiympäristön laatua.

Pohjoista maaseutua lukuun otta-

matta koko kaupunkia koskevan yleiskaavan

teemakartoista koostuva luonnos valmistuu

tänä keväänä.

9TAMPERE-lehti 1 | 2016TAMPERE-lehti 1 | 2016 9

työt 2016 den ja toimijoiden käyttämässä kaupungissa tapah-

tuvat muutokset ovat hyväksyttävissä.

Yleiskaavan luonnos laaditaan valittujen tavoit-

teiden pohjalta, ja se asetetaan nähtäville alkuvuonna

2016. Kantakaupungin yleiskaava 2040 -ehdotus

valmistuu hyväksyttäväksi valtuustokauden loppuun

mennessä.

POHJOISEN SUURALUEEN

ERITYISKYSYMYKSET

Pohjoisella suuralueella yleiskaavoituksen työ-

ohjelmassa 2016 ovat Kämmenniemen ja Terälahden

osayleiskaavat. Kämmenniemen osayleiskaavaa

laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Terälahdessa

tavoitteena on mahdollistaa rakennusluvat suoraan

osayleiskaavan pohjalta.

Kämmenniemen vahvistaminen asumisen ja

palvelujen alueena on tärkeää koko pohjoisen Tam-

pereen kannalta. Kämmenniemen laajentamista asu-

misen ja mahdollisesti myös työpaikka-alueiden

osalta on tarpeen tutkia yleiskaavalla. Kämmen-

niemen osayleiskaavatyöhön liittyvät selvitykset

aloitetaan vuoden 2016 aikana.

Terälahden osayleiskaavan tavoitteena on kylä-

asutuksen kehittäminen yhteistyössä kyläläisten

kanssa sekä maankäytön kytkeytyminen keskitet-

tyyn vesihuoltoon. Kaavan luonnos oli nähtävillä

keväällä 2015. Kaavatyötä jatketaan vuoden 2016

aikana, kun alueen vesihuollon periaate on mää-

ritelty.

Pohjoisen suuralueen rakentamista ohjataan

kaavojen lisäksi poikkeamis- ja suunnittelutarve-

ratkaisuhakemusten pohjalta.

YLEISKAAVOITUS-

OHJELMANPÄIVITTÄMINEN

Kantakaupungin yleiskaavan laatiminen on yksi

Tampereen kaupunkistrategiassa määritellyistä val-

tuustokauden tehtävistä. Kantakaupungin yleiskaava

2040 -työn aikana pyritään myös yleiskaavaproses-

sin kehittämiseen siten, että yleiskaava on jatku-

vasti ajantasainen ja toimii vuorovaikutuksessa eri

toimijaosapuolien kanssa.

Riittävän usein päivitettävän yleiskaavapro sessin

avulla työ voidaan joustavasti painottaa kulloinkin

yleiskaavallisia ratkaisuja vaativiin aluekokonai-

suuksiin tai teemoihin.

Lisäksi kehitystyössä pyritään vahvistamaan

yleiskaavoituksen kytkentää valtuustokausittain

laadittavaan kaupunkistrategiaan. Tästä syystä yleis-

kaavoituksen työohjelma on jatkossa tarkoituksen-

mukaista laatia valtuustokauden mittaisena. Yleis-

kaavoitusohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuus-

tossa 14.12.2015. •

Tampereen ennustetaan kasvavan

lähes 60 000 asukkaalla vuoteen 2040

mennessä. Kantakaupunki on jo kaavoi-

tettu ja rakennettu, joten kasvu sen alu-

eella on tulevaisuudessa rakentamista

nykyisen kaupungin sisään.

– Enää kaupunki ei kasva vain niin,

että se kaavoittaa omistamansa maa-

alueen, rakentaa kadut ja luovuttaa

tontit rakentajille. Kaupunki kasvaa

myös uudistamalla ja muuttamalla jo

olemas sa olevien katujen ja tonttien alu-

eita. Siksi tarvitaan hyvää yhteistyötä

eri toimijoiden, asukkaiden ja kiinteis-

tönomistajien kanssa, yleiskaavapääl-

likkö Pia Hastio sanoo.

Yleiskaava 2040 -tavoitteet hyväk-

syttiin kaupunginvaltuustossa marras-

kuussa.

Tavoitteita on koko kantakaupungin

tasolle ja alueelliselle tasolle. Tavoittei-

den valmistelun aikana on käyty laajaa

vuoropuhelua kaupunkilaisten ja eri toi-

mijoiden kanssa.

Kaupunkitilan kehittäjilleyhteiset pelisäännötKoko kantakaupunkiin on määritel ty

kaikkien osapuolten yhteiset, nykyisen

kaupunkitilan kehittämistä koskevat

pelisäännöt. Pelisääntöjä tarvi taan, kos ka

kaupungin uudistaminen ei tapah du yk-

sipuolisesti vain kaupungin vetovas tuul-

la, vaan myös eri alojen toimijoiden ja

rakentajien käynnistäminä hankkeina.

– On pidettävä huolta, että kaupun-

kiympäristön laatu ei heikkene, vaan si-

tä pyritään nimenomaan parantamaan,

Pia Hastio toteaa.

Yleiskaavan Pelisäännöt-kartal-

la toiminnallisen kehittämisen

vyöhyke on punainen ja laadulli-

sen kehittämisen vyöhyke sininen.

Luonnon ydinalueet on merkitty

vihreällä ja järvien yhteydet kel-

taisella. Kartan muilla merkinnöil-

lä kuvataan alue- ja lähipalvelukes-

kuksia ja niiden yhteyksiä.

Pelisäännöt-kartta on jaettu ympä-

ristön ominaisuuksien perusteella

neljälle vyöhykkeelle. Työssäkäynnin

ja asioinnin kehittämisen vyöhykkeel-

lä tavoitteena on alueen aktiivisuuden

ja monipuolisuuden ylläpitäminen. Pää-

osin asumisen ja lähipalveluiden vyö-

hykkeellä keskeistä on kaupunkiympä-

ristön laadun parantaminen.

Järvellisen yhteyden vyöhykkeellä

parannetaan Näsijärven ja Pyhäjärven

ranta-alueiden kytkeytymistä muuhun

kaupunkiin. Neljäs vyöhyke on raken-

tamattomina säilyviä luonnon ydinalu-

eita, joilla on myös tärkeä merkitys vi-

heralueina.

– Yhteyksiä järville voidaan paran-

taa, kun esimerkiksi nykyisiltä veden-

puhdistamoilta vapautuu alueita. Tii-

vistyvässä kaupunkirakenteessa pysä-

köinnille ei myöskään voida järjestää ti-

laa vain maan päältä. Joukkoliikennet-

tä kehittämällä voidaan vähentää me-

lua ja lisätä turvallisuutta, Pia Hastio

kertoo ympäristön laadun kehittämi-

sen keinoista.

Maankäytön suunnittelun tavoittei-

ta ovat muun muassa asuinympäristö-

jen monipuolistaminen ja perheasu-

misen mahdollistaminen tiivistyvässä

kaupungissa. Uudistamista kaipaavien

kerrostalolähiöiden kehittäminen on

myös tavoitteena.

– Myös palvelujen hyvä saavutetta-

vuus ja helppo pääsy viheralueille ovat

tavoitteita, jotka lisäävät niin asukkai-

den hyvinvointia kuin koko kaupungin

houkuttelevuutta.•

10 TAMPERE-lehti 1 | 2016

TAMPERE-lehti 1 | 201610

Asemakaavoituksen tärkeimmät työkohteet

KESKUSTA

SUUNNITTELIJAT

I INA LAAKKONEN

MARJUT AHPONEN

ANNA HYYPPÄ

1 KUNKUN PARKKI

Tampereen ydinkeskustan maanalaisen

huollon ja pysäköinnin yleissuunnitel-

man pohjalta laaditaan asemakaavaa

maanalaisen pysäköintilaitoksen sekä

siihen liittyvien porrasyhteyksien ja si-

säänajojen sijoittumiseksi Tammerkos-

ken länsipuolelle. Kunkun parkki on osa

ydinkeskustan maanalaista pysäköin-

tiverkkoa, joka kuuluu keskustan ke-

hittämisohjelman keskeisiin hankkei-

siin. Asemakaava 2016. (8437 JA 8532)

LAAKKONEN

2 III, VI XIII (NALKALA,

KAAKINMAA, RATINA),

ETELÄPUISTO

2014 ratkenneen kansainvälisen suun-

nittelukilpailun voittajaehdotuksen

pohjalta laaditaan korkeatasoisen, kau-

punkimaisen asuinalueratkaisun moni-

puolisine virkistysmahdollisuuksineen

mahdollistava asemakaava Eteläpuis-

toon ja lähiympäristöön. Alueen ase-

makaavoitus käynnistyi alkuvuodesta

2015. Asemakaava 2016. (8581) LAAK-

KONEN

3 II (TAMMERKOSKI),

10-KORTTELIN ASEMAKAAVA-

MUUTOS

Korttelin 10 tonttien 3, 4, 11, 12 ja 13

Kaavoituskatsaus2016

Kulttuurihistoriallisesti ja

kaupunkikuvallisesti arvo-

kas Koukkuniemen alue

uudistuu. Vanhusten laitos-

hoito vähenee, ja alueelle on

tulossa ikäihmisten palveluasumista

ja tavallisia asuntoja.

Koukkuniemessä on jo palvelu asu-

mista peruskorjatussa Jukola-talossa

sekä uudessa Impivaarassa. Asema-

kaavassa suunnitellaan myös Näsi-

järven ranta-alueiden virkistyskäyt-

töä ja parannetaan liikenneturvalli-

suutta erityisesti Rauhaniemen päässä.

Suunnittelualue rajautuu Lapin-

kaa reen, Rauhaniementiehen, Kaupin

kansanpuistoon sekä Näsijärveen. Alu-

eella on Koukkuniemen vanhainkodin

rakennuksia, perhetukikeskus Päivä-

perho, Rauhaniemen kansankylpy-

lä ja Rauhaniemen pienvenesatama

sekä yhdistysten ve-

nesatamat.

Itäosaan uusiaasuinkerrostalojaSuurin osa Koukku-

niemen rakennuksis-

ta säilytetään.

– Vanhimmat 1920–1950-luvuilta

peräisin olevat rakennukset säilyte-

tään, ja tilat muutetaan kodinomai-

siksi ikäihmisten palveluasunnoiksi.

Korttelin itäosasta puretaan uloimmat

kaksi huonokuntoista Rauhaniemen

sairaalarakennusta, ja niiden tilalle tu-

lee asuinkerrostaloja. Koukkuniemen

uuden asuinalueen ja vanhan osan vä-

liin on hahmoteltu pihakatu, kertovat

kaavoitusarkkitehdit Katarina Surak-

ka ja Vesa Kinttula.

– Osassa taloista voisi olla myös

laadukkaita vuokra-asuntoja, pohtii

Vesa Kinttula.

Itäosan uudisrakennusten toteut-

tamiseksi järjestetään ehkä tontin-

luovutuskilpailu, ja asumismuodot

tarkentuvat siinä vaiheessa.

Ranta-alueet paremminkaupunkilaisten käyttöönKoukkuniemen alue järvimaisemi-

kehittämiseksi laaditaan asemakaava-

muutos. Kaavamuutoksen pohjana on

koko kortteliin laadittu korttelisuun-

nitelma, jossa tutkittiin kaupunkira-

kenteen täydennysmahdollisuuksia.

Tavoitteena on korttelin käyttötarkoi-

tuksen moni puolistaminen ja täyden-

nysrakentaminen alueen kulttuuriym-

päristöarvot huomioiden. Asemakaava

2016. (8557) HYYPPÄ

4 PYYNIKKI,

PYHÄRANTA

Asemakaavalla tutkitaan alueella sijait-

sevan toimistorakennuksen (nk. Pyyni-

kin teletalon) korvaamista asuinkerros-

talolla. Kaupungin omistamien alueiden

osalta tavoitteena on muun muassa At-

laspuiston länsiosaa koskevien suun-

nitelmien tarkastaminen ja alueen py-

säköintijärjestelyiden selkeyttäminen.

Asemakaava 2016. (8561) AHPONEN

Koukkuniemi uudistuu eri ikäryhmien asuinalueeksi

Koukkuniemi uudistuu

hienoksi asuinalueeksi niin

ikäihmisille kuin muillekin

ikäryhmille. Myös Näsijärven

rantareittiä ja Rauhaniemen

liikennejärjestelyjä paranne-

taan, joten alueen virkistys-

käyttömahdollisuudet

kohenevat.

5 I (FINLAYSON),

PUUVILLATEHTAANKATU 6,

NÄSILINNANKATU 2–6 JA

NÄSIJÄRVENKATU 3

Korttelin 6 Näsilinnankadun puoleis-

ten tonttien nykyistä rakennuskantaa

korvaavaa uudisrakentamista tutkitaan

kohteeseen laadittujen viitesuunnitel-

mien pohjalta. Asemakaava 2016. (8503)

Ahponen

6 III (NALKALA),

KESKUSTAKORTTELEIDEN

TÄYDENNYSRAKENTAMINEN,

NÄSILINNANKATU 40,

NÄSILINNANKATU 39–41,

HÄMEENPUISTO 39

Asemakaavoilla tutkitaan kortteleiden

täydennysrakentamisen mahdollisuuk-

sia. Asemakaavat 2016. (8597, 8599,

8584) AHPONEN JA HYYPPÄ

ksi laaditaan asemakaava-

vamuutoksen pohjana on

iin laadittu korttelisuun-

sa tutkittiin kaupunkira-

ydennysmahdollisuuksia.

on korttelin käyttötarkoi-

puolistaminen ja täyden-

minen alueen kulttuuriym-

huomioiden. Asemakaava

HYYPPÄ

KKI,

A

la tutkitaan alueella sijait-

5 I (FINLAYSON),

PUUVILLATEHTAANKATU 6,

NÄSILINNANKATU 2–6 JA

NÄSIJÄRVENKATU 3

Korttelin 6 Näsilinnankadun puoleis-

ten tonttien nykyistä rakennuskantaa

korvaavaa uudisrakentamista tutkitaan

kohteeseen laadittujen viitesuunnitel-

mien pohjalta. Asemakaava 2016. (8503)

Ahponen

6 III (NALKALA),

KESKUSTAKORTTELEIDEN

TÄYDENNYSRAKENTAMINEN,

Ä

11TAMPERE-lehti 1 | 2016 11TAMPERE-lehti 1 | 2016

ITÄ

SUUNNITTELIJAT:

VESA KINTTULA

MARKKU KAILA

KATARIINA KORTE

KATARINA SURAKKA

8 KALEVA, PELLERVON KOULUN

TONTIN KÄYTTÖTARKOITUKSEN

MUUTOS

Entisen Pellervon koulun tontille laa-

ditaan asemakaavamuutos, jossa ton-

tin käyttötarkoitusta muutetaan ja jolla

mahdollistetaan täydennysrakentami-

nen koulun piha-alueelle. Tavoitteena

on sijoittaa koulun tontille kaupunki-

mainen päiväkoti- ja koulurakennus se-

kä asuntorakentamista. Asemakaavoi-

tus jatkuu 2016. (8297) KAILA

9 KALEVANRINNE, KALEVA,

ASEMAKAAVATYÖT

Alueelle on laadittu Kalevanrinteen

osayleiskaavaan pohjautuen vuonna

2013 Kalevanrinteen yleissuunnitel-

ma. Asemakaavatyö 8489 liittyy myös

käynnissä olevaan Hakametsän yleis-

suunnitelmaan, jonka pohjalta alueelle

laaditaan asemakaavamuutoksia asuin-,

liike-, palvelu- ja työpaikkarakennusten

toteuttamiseksi. Asemakaavoitus jatkuu

2016. (8489, 8479) KAILA

10 KALEVA, KEKKOSENTIE–

TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNE-

SILTA

Teiskontien itäpäässä Kalevan ABC-lii-

kenneaseman lähialueella valmistellaan

raitiotietä varten linjausta Tamkin ja

Taysin suuntaan. Asemakaava 2016.

(8602) SURAKKA

neen tulee tamperelaisille entistä

tutummaksi myös sen takia, että

kaavaan sisältyy rantojen kehittämi-

nen. Näsijärven rantaan on tavoittee-

na saada yhtenäinen kävely reitti

Lapinkaaresta Rauhaniemeen saak-

ka. Reitin varrelle tulisi kaksi uutta

uimapaikkaa nykyisten uimakop-

pien kohdille.

Rauhaniemen kansankylpylän

rakennus on tarkoitus suojella, ja

Rauhaniemen liikenne- ja pysä-

köintijärjestelyjä selkeytetään turval-

lisuuden parantamiseksi. Rauhanie-

mentieltä rantaan kulkevaa yhteyttä

parannetaan ja pysäköintipaikkoja

lisätään. Lisäksi Rauhaniementien

kävely- ja pyörätietä jatketaan Rauha-

niemeen saakka.

Kansankylpylän itäpuolella Rom-

sinlahden ympäristössä on pien ve-

ne satama ja veneyhdistysten vene-

paikkoja. Alue säilyy nykyises sä

käytössä myös uuden asemakaavan

myötä. Venepaikka-alueella ei ole

aiempaa asemakaavaa.

Koukkuniemen ja Rauhaniemen

asemakaavan luonnos tulee nähtä-

ville keväällä ja ehdotus syksyllä. Ta-

voitteena on saada kaava voimaan

vuonna 2017.•

7 XV (TAMMELA),

TAMMELAN PUISTOKATU 21

Asemakaavan tavoitteena on liiketontin

muuttaminen asuinkäyttöön sekä kort-

telin täydennysrakentaminen. Asema-

kaava 2016. (8622) HYYPPÄ

Asemakaavoituksen

ja yhdyskuntaraken-

teen eheyttämisen

työkohteet kartalla.

11 HUIKAS, SEURAKUNTA-

TALON TONTIN KÄYTTÖ-

TARKOITUKSEN MUUTOS

Tampereen evankelisluterilaisen seura-

kunnan omistamalla Uudenkylän seura-

kuntakodin tontilla laaditaan asemakaa-

vamuutosta, jossa tutkitaan asumisen

sijoittumista seurakuntatalon eteläpuo-

lelle. Asemakaava 2016. (8531) KORTE

12 RISTINARKKU,

JANKAN LIIKEKESKUS

Jankan liikekeskuksen alueella valmis-

tellaan asemakaavamuutosta, jossa tut-

kitaan asumisen sijoittamista nykyisen

liikekeskuksen paikalle sekä asuntora-

kentamisen tehostamista liikekeskuk-

sen eteläpuolella. Asemakaava 2017.

(8598) SURAKKA

13 LAPPI,

RAUHANNIEMENTIE 20–28

Lapin kaupunginosassa Rauhaniemen-

tien varressa muutetaan opiskelijaker-

rostalojen kaavaa. Nykyiset käyttöikänsä

päässä olevat elementtitalot korvataan

Kalevanrinteen alue Sammonkadun

päässä uusiutuu, kun entisten liike-

rakennusten tilalle nousee asuin-

kerrostaloja. Korttelin ensimmäiset

talot valmistuvat syksyllä 2016.

1 HAKAMETSÄN ALUEEN 2014 aloitettu täyden-

nysrakentamisen Ehyt-yleissuunnittelu jatkuu. Alueelle

sopivia maankäytön toimintoja ja liikenneratkaisuja

tutkitaan silmälläpitäen muiden lähihankkeiden vaiku-

tus kehityksen suuntaajana. Työssä huomioidaan jää-

halli alueen urheilukampuksen ja raitiotiekatujen

tarkennetut yleis- ja katusuunnitelmat.

Alueella on käynnissä myös Iskun asemakaava-

muutos, jonka myötä Rieväkadun jatkamista pohjoiseen

Hervannan valtaväylän itäpuolelle tutkitaan.

Yleissuunnitelma-alueeseen lukeutuvasta Hippos-

kylän korttelista on tehty erillisselvitystä ja sen asema-

kaavoitus alkaa. Alueen eteläpäässä suunnittelun

kohteena on myös Hervannan valtaväylän ja Sandelinin

puiston välinen kortteli Hakametsän asuinalueen lähei-

syydessä.

2 MULTISILLAN 2015 käynnistetty yleissuunni-

telma jatkuu luonnosvaiheen jälkeen liikennesuunnit-

telun painotuksella. Päiväkodin ja koulun uudelleen

sijoittamista palveluverkkosuunnittelun pohjalta ja

niiden nykyisien tonttien käyttöä täydennysrakenta mi-

seen tutkitaan. Joukkoliikenteen laatukäytävän varressa

olevalla asuinalueella otetaan suunnittelussa huomioon

virkis tysalue- sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien

kehittäminen. Multisillan suunnittelun tavoitteena on

alueen elinvoimaisuuden lisääminen ja Lempääläntien

varren sekä liikekeskuksen ympäristön yleisten alueiden

tar joaman potentiaalin hyödyntäminen täydennys-

rakentamiseen.

uudella asuinrakentamisella ja samal-

la lisätään rakennusoikeutta huomioi-

den valtakunnallisesti arvokas Lapin

pientaloalue, viheralueet, Koukkunie-

men alue sekä koko alueen pysäköinti

ja liikennejärjestelyt. Asemakaava 2016.

(8521) SURAKKA

Ase

ja y

teen

työk

1 HAKAMETS

nysrakentamisen Eh

sopivia maankäytön

tutkitaan silmälläpi

tus kehityksen suun

halli alueen urheiluk

tarkennetut yleis- jaaa

Alueella on käyn

muutos, jonka myöt

Hervannan valtaväy

Yleissuunnitelm

kylän korttelista on

kaavoitus alkaa. Alu

kohteena on myös H

puiston välinen korrrrr

syydessä.

2 MULTISILLA

telma jatkuu luonno

telun painotuksella

sijoittamista palveluuu

12 TAMPERE-lehti 1 | 201612 TAMPERE-lehti 1 | 201612

Kaavoituskatsaus2016

14 LAPINNIEMI JA PETSAMO,

KOUKKUNIEMEN JA RAUHA-

NIEMEN ASEMAKAAVAMUUTOS

Koukkuniemen alueelle laaditaan ase-

makaavamuutosta, joka mahdollistaa

uutta asuntorakentamista vanhainko-

din tontin itäosaan. Asemakaava 2016.

(8568) KINTTULA , SURAKKA

15 OJALA, AITOVUOREN

TEOLLISUUSALUE

Ojalan alueen pohjoisosassa Tarasten-

järven eritasoliittymän eteläpuolella val-

mistellaan työpaikka- ja teollisuusalu-

een asemakaavaa Ojalan osayleiskaavan

pohjalta. Asemakaava 2017. (8508) EE-

RIKÄINEN, KINTTULA

16 OJALA, ASUINALUEET JA

KESKUSTA

Ojalan osayleiskaavan pohjalta käyn-

nistetään asemakaavojen laatiminen

alueella pääkokoojakadun ja Kangas-

alan Lamminrahkan alueen suuntaan.

Ojalankylän asemakaavaehdotus nro

7950 tarkistetaan. Ensimmäisen vai-

heen asemakaava 2017. KINTTULA, SURAK-

KA, KORTE

17 KISSANMAA,

HIPPOSKYLÄ

Hipposkylän alueelle tutkitaan lisära-

kentamista ja kaavaratkaisua, jolla selvi-

tetään nykyisten vuokratalojen tulevai-

suus. Työn valmistelu on käynnistynyt

Hakametsän yleissuunnitelman yhtey-

dessä osallistumistilaisuuksin. Asema-

kaava 2017. (8549) KAILA, KINTTULA, KORTE

ETELÄ

SUUNNITTELIJAT:

ILKKA KOTILAINEN

HANNA OHTOLA

PÄIVI VEI JOLA

EEVA HAKOLA

18 KAUKAJÄRVI, ANNALA,

TUPSULA

Asemakaavan tavoitteena on rakennus-

oikeuden lisääminen täydennysrakenta-

mista varten. Nykyinen asuinkerrostalo

on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle

tehokkaampaa asumista. Asemakaava

2016. (8623) VEI JOLA

19 VIIALA, NUIJATIE 31,

VTS

Asemakaavan tavoitteena on alueen täy-

dennysrakentaminen vuokra-asumi-

seen. Tontilla olevat huonokuntoiset

asuinrakennukset on tarkoitus purkaa

ja rakentaa tilalle tehokkaampaa asu-

mista. Alueelle suunnitellaan kerrosta-

lojen lisäksi myös pientaloja. Asema-

kaava 2016. (8627) VEI JOLA

20 MESSUKYLÄNKATU 30–32

Asemakaavan tavoitteena on kehittää va-

jaakäyttöistä kiinteistöä ja lisätä asuin-

rakentamista, joka tukeutuu olemassa

olevaan palvelurakenteeseen ja infraan.

Vanhat rakennukset puretaan ja uudet,

korkeammat asuinrakennukset raken-

netaan lähemmäs Messukylänkatua.

Samalla tiivistetään kaupunkiraken-

netta ja kehitetään Messukylänkadun

varren kaupunkikuvaa. Asemakaava

2016. (8619) GRAF

21 VUORES VÄSTINGINMÄKI

Asuinalue asemakaavoitetaan use-

ammassa vaiheessa koko alueelle laa-

dittavan yleissuunnitelman pohjalta.

Ensimmäinen asemakaava on pien-

talopainotteinen. Asemakaava 2016.

(8587) KIVILUOTO

22 KOIVISTONKYLÄ,

ILOKKAANPUISTO

Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa

Ilokkaanpuiston alueelle asuntoraken-

tamista, joka on osa E-lukulaskentaan

ja nollaenergiarakentamiseen liittyvää

kehityshanketta. Perusajatuksena on

toteuttaa uusiutuvan energian voima-

laitoksia keskitetysti itse asuntoalueen

ulkopuolelle palvelemaan kiinteistöjä.

Asuntoalueen rakennukset sekä sopi-

muksellisesti kytketyt voimalaitokset

muodostaisivat laskennallisesti nolla-

tai jopa plusenergiaratkaisun. Asema-

kaava 2016. (8617) OHTOLA

23 XXV (NEKALA), NORMAALI-

KOULU JA PÄIVÄKOTI

Asemakaavalla mahdollistetaan normaa-

likoulun laajentaminen tulevaisuudes-

sa ja uuden päiväkodin rakentaminen

alueen länsiosaan. Mustametsä säilyy

pääasiassa viheralueena. Asemakaava

2016. (8577) VEI JOLA

24 RAUTAHARKKO. TAATALA ,

RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA,

XXII (HATANPÄÄ), TAMPEREEN

SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO

Asemakaavalla mahdollistetaan Tampe-

reen seudun keskuspuhdistamohank-

keen toteuttaminen. Suunnittelualue on

noin kolme kilometriä pitkä kaartuva

vyöhyke, joka ulottuu Viinikanlahden

nykyisen jätevedenpuhdistamon alueel-

ta Vihilahden, Rautaharkon ja Lakalaivan

kautta edelleen Sulkavuoren itäpuolelle.

Työhön sisältyy kaksi maanpäällisiä alu-

eita koskevaa ja kaksi maanalaista ase-

makaavaa. Asemakaavat 2016. (8610–

8613) AHPONEN

Kaupungin koillisosaan tule-

van uuden Ojalan asuinalu-

een asemakaavoitus alkaa .

Ensimmäisessä vaihees-

sa asemakaavoitetaan arvi-

Ojalaan aluksi 1 200 asukasta ja 150 pientaloa

AITOLAHDENTIE

OJALAN KYLÄ

UUSI KATU

UUSI KATU LAMMINRAHKAAN

KESKUSTA-ALUE

olta 1 200 asukkaalle asuntoja, joista

150 on pientaloja. Kaikkiaan pientaloja

Tampereen puolelle arvioidaan tulevan

noin 500. – Ojalaan halutaan suunnitella

ekologisia pientaloja. Muun muassa

aurinkopaneelit ja maalämpö voivat

olla energiaratkaisuja alueella, johon

kaukolämpöverkko ei ulotu, projekti-

arkkitehti Vesa Kinttula kertoo.

Ojalassa voidaan käyttää Nurmi-

Sorilan Aurinkokaupunki -hankkeen

ekologisen suunnittelun ja rakentami-

sen oppeja. Ympäristöarvojen ja alueen

viihtyisyyden tärkeys tuli myös esiin

viime keväänä kootussa teemaryhmäs-

sä, jossa ideoitiin uudenlaista pientalo-

aluetta Ojalaan.

Naapurikuntien yhteistyötäAivan aluksi Risson läheisyyteen teh-

dään pieni asemakaava muutamille

rivitaloille ja katuyhteydelle, joka vie

Lamminrahkaan Kangasalan puolelle.

Havainnekuvassa Ojalan koko

asuinalue, keltaisella ensimmäi-

senä toteutettava osuus. Vasem-

massa alakulmassa näkyy Kan-

gasalan Lamminrahkasta tuleva

uusi katu, joka kulkee keskustan

kautta ja liittyy Aitolahdentielle.

Vuoreksen rakentaminen jatkuu.

Parhaillaan on menossa Särkijärven

pohjoispuolella olevan Västinginmäen

asemakaavoitus. Kuva on Koukku-

rannan asuinalueesta, jonka Vuores-

keskuksen puoleiseen päähän on

rakennettu uusia kerrostaloja.

Vuoreksen valmistuttua vuoden

2025 paikkeilla siellä asuu yli

14 000 ihmistä.

Yleiskaava valmisteltiin yhdessä naa-

purikunnan kanssa juuri liikenneyhte-

yksien ja yhteisten palveluiden takia.

Kokoojakadut toimivat alueen jouk-

koliikennereitteinä.

Aikanaan noin 5 000 tamperelaisen

Ojalan asukkaan palvelut painottuvat

Kangasalan puolelle. Ojala-Lamminrah-

kasta tulee jopa 14 000 asukkaan koko-

naisuus. Suunnitteluyhteistyö jat kuu.

Ojala syntyy metsäiselle alueelle, jos-

sa on ennestään asutusta vain saman-

nimisessä kylässä. Tärkeiden luonto-

arvojen säilyttäminen olikin keskeistä

jo yleiskaavoituksessa. Halimas jär ven

luonnonsuojelualuetta laajennettiin, ja

Lamminrahkan suoalue on myös arvo-

kas luontokohde. Alueen vesitalouden

ottaminen huomioon suunnittelussa on

tärkeää muun muassa juuri suoaluei-

den ja Halimasjärven takia.

– Erikoinen yksityiskohta alueen

historiassa on turverata, joka ei juuri ol-

lut varsinaisessa käytössään. Tämä Mos-

sin rata ei enää kovin paljon maastossa

erotu, mutta siitä voidaan saada alueel-

le ainakin nimistöä, kaavoitusarkkiteh-

ti Katarina Surakka kertoo. •

13TAMPERE-lehti 1 | 2016 13TAMPERE-lehti 1 | 2014 13TAMPERE-lehti 1 | 2016

25 PELTOLAMMI,

VAAHTERA KUJA 1–9

Asemakaavalla mahdollistetaan kerros-

alan lisäys ja 3-kerroksisen lamellira-

kennuksen korvaaminen uudisraken-

nuksella. Kaupungin tavoitteena on

Peltolammin kaupunkikuvaa eheyttä-

vä täydentäminen lähialueen arvokkaat

kulttuuriympäristöarvot huomioiden.

Asemakaava 2016. (8608) GRAF

26 HÄRMÄLÄ,

PERKIÖNKATU 65–69 JA 73–75

Osoitteessa Perkiönkatu 65–69 olevat ra-

kennukset puretaan ja maaperä puhdis-

tetaan. Kortteliin suunnitellaan moni-

muotoista asumista pientaloihin ja

kerrostaloihin ympäristöön sopeutta-

en. Osoitteessa Perkiönkatu 73–75 on

tavoitteena kunnostaa huonokuntoiset

asuinkerrostalot ja tutkia täydennys-

rakentamista olemassa olevaan koko-

naisuuteen liittyen. Asemakaava 2016.

(8426) OHTOLA

27 LAKALAIVAN

PALVELUKESKITTYMÄ

Lakalaivaan suunnitellaan uutta moni-

puolista palvelukeskittymää. Koulu- ja

päivähoitopalveluiden lisäksi alueelle

sijoittuisi myös muita palveluja. Ase-

makaavamuutoksen aluerajaus mää-

ritellään hankkeen edetessä. Laajempi

tavoite on muodostaa Lakalaivaan kan-

takaupungin yleiskaavan 2040 tavoittei-

den mukaisesti aluekeskus, joka Pelto-

lammin ja Multisillan lisäksi palvelisi

myös muita eteläisiä kaupunginosia.

Käyttötarkoituksen muutoksen lisäk-

si myös liikenneverkkoon tulee muu-

toksia. Asemakaava 2017. (8628) KOTI-

LAINEN, OHTOLA

LÄNSI

SUUNNITTELIJAT:

RIIKKA RAHKONEN

JOUKO SEPPÄNEN

MINNA KIVILUOTO

SARI PIETILÄ

28 PISPALA

Pispalan asemakaavojen uudistaminen

tehdään kolmessa vaiheessa, joista vi-

reillä ovat II-vaiheen kaavamuutokset

Pispalan valtatien varrella (8309) ja Ala-

Pispalassa (8310). Asemakaavamuutok-

set laaditaan yhdyskuntalautakunnan

vuonna 2011 määrittelemän ja I-vaiheen

asemakaavamuutoksissa sovelletun pe-

riaatteen mukaisesti. Asemakaavat 2016.

KIVILUOTO, SEPPÄNEN, PIETILÄ

29 EPILÄNHARJU, ABLOYN ALUE

Tohloppi-järven etelärannan teollisuus-

aluetta rautatien varressa suunnitellaan

muutettavaksi asuinkerrostalojen alu-

eeksi. Asemakaava 2016. (8525) SEPPÄ-

NEN

30 TESOMAN RAUTATIEKORTTELI ,

ASUIN- JA LIIKERAKENTAMISTA

Tesomankadun, Tesoman valtatien ja ra-

Kaavojen ja muiden maankäy-

tön suunnitelmien laadin-

taprosessit vaihtelevat nii-

den laajuuden ja merkityk-

sen mukaan. Tampereella vi-

reillä olevien kaavojen ja maankäytön

suunnitelmien materiaali on nähtä villä

Palvelupiste Frenckellissä. Lisäksi ma-

teriaalia on yleensä myös kaavoituksen

verkkosivuilla ja joissakin tapauksis-

sa aineistoa toimitetaan muun muas-

sa suunnitelma-alueen lähellä olevaan

kirjastoon tutustumista varten.

Kaavoituksen vireilletulosta il-

moitetaan tässä kaavoituskatsauk-

sessa, erillisessä kuulutuksessa, in-

ternetissä tai kirjeitse asianosaisil-

le. Alkuvaiheessa tehdään osallistu-

mis- ja arviointisuunnitelma, joka

asetetaan nähtäville ja josta voi esit-

tää mielipiteitä.

Vaikutuksiltaan vähäisemmissä

asemakaavamuutoksissa voidaan

osallistumis- ja arviointisuunnitel-

man yhteydessä kuuluttaa nähtävil-

le myös valmisteluaineistoa. Tällöin

erillinen valmisteluvaiheen kuulemi-

nen voi jäädä pois. Merkittävissä kaa-

voissa voidaan koota osallisryhmä,

jonka kanssa käydään vuoropuhelua

työn aikana.

Valmisteluvaiheenaineisto on nähtävilläSuunnittelualueelta laaditaan selvi-

tyksiä ja tarkennetaan työn tavoitteita.

Niiden pohjalta valmistellaan suunni-

telmia, joiden vaikutuksia arvioidaan.

Valmisteluvaiheen aineisto asetetaan

nähtäville, ja siitä ilmoitetaan lehdis-

sä ja kaupungin verkkosivuilla . Kunta-

laisilla ja osallisilla on mahdollisuus

esittää mielipiteensä. Yleiskaavoista

ja merkittävistä asemakaavoista jär-

jestetään yleisötilaisuuksia.

Valmisteluaineisto valmistellaan

ehdotukseksi, jossa pyritään otta-

maan huomioon nähtävillä olon ai-

kana esitettyjä mielipiteitä. Ehdotuk-

sesta pyydetään tarpeen mukaan lau-

suntoja, ja se asetetaan yleisesti näh-

täville. Ehdotus kuulutetaan ilmoitus-

välineissä nähtäville, jolloin kaavasta

on mahdollista tehdä muistutuksia.

Ehdotusta voidaan esitellä yleisöti-

laisuudessa.

Mahdollisten muistutusten poh-

jalta tehdään tarvittaessa muutoksia

ehdotukseen ja vastataan muistutuk-

siin. Asemakaavaehdotus, mahdolli-

set muistutukset sekä vastineet nii-

hin käsitellään yhdyskuntalautakun-

nassa, joka hyväksyy kaavan tai esit-

tää kaavan hyväksymistä kaupungin-

hallitukselle ja -valtuustolle.

Valtuusto hyväksyy kaavat pää-

töksellä , josta on mahdollisuus vie-

lä valittaa hallinto -oikeuteen. Kaava

tulee voimaan, kun hyväksy mispäätös

kuulutetaan ilmoitus välineissä. •

Kaavoituksen vaiheet

ta-alueen väliselle alueelle valmistellaan

asemakaavamuutosta asuinkerrostalo-

jen, päivittäistavarakaupan ja lähijuna-

seisakkeen mahdollistamiseksi alueelle

Tesoman yleissuunnitelman pohjalta.

Asemakaavaehdotus 2016. (8527) RAH-

KONEN

31 MYLLYPURO,

KOLMENKULMA II,

TOIMITILA- JA TEOLLISUUSALUE

Asemakaavaa valmistellaan liike-, toi-

misto- ja työpaikkarakentamisen mah-

dollistamiseksi 2014 laaditun viitesuun-

nitelman mukaisesti. Kolmenkulman

alueen asemakaavoitus perustuu Myl-

lypuron osayleiskaavaan. Asemakaava

2016. (8189) KINTTULA , SEPPÄNEN

32 LIELAHTI, TEIVAANKATU

2–8, ASUINKERROSTALOJA

LielahtIkeskuksen viereiselle piente-

ollisuusalueelle suunnitellaan asuin-

kerrostaloja. Asemakaava 2016. (8586)

SEPPÄNEN

33 LIELAHTI, OLLINOJAN-

KATU 6, LIELAHDEN PÄIVÄKOTI

Asemakaavan muutoksessa mahdollis-

tetaan päiväkotirakennuksen uusiminen

pysäköintialueineen ja huoltoyhteyksi-

neen. Asemakaava 2017. (8625) PIETILÄ

34 RAHOLA,

RAHOLAN KARTANO JA

SIIRTOLA PUUTARHA-ALUE

Asemakaavassa tutkitaan Raholan

kartanoalueen muutamista asuinkäyt-

töön vanhat rakennukset säilyttäen sekä

osoittaen täydennysrakentamista.

Siirtolapuutarhan alueella osoitetaan

aluevaraukset tarvittaville toiminnoille.

Asemakaava 2016. (8304) PIETILÄ

35 NIEMENRANTA,

III VAIHE,

ASUINRAKENTAMISTA

Asemakaava valmistellaan Niemenran-

nan osayleiskaavan ja 2010 valmistu-

neen Niemenrannan yleissuunnitel-

man pohjalta.

Asemakaava 2017. (8496) RAHKONEN,

SEPPÄNEN

Hiedanrantaan uusi kaupunginosa

Hiedanrannan alue sijaitsee Lielahdes-

sa Metsä Boardin entisen selluteh-

taan alueella neljän kilometrin päässä

Tampereen keskustasta. Kaupunki osti

sellun keitosta hiljentyneen 90 hehtaa-

rin alueen 26 miljoonalla eurolla vuon-

na 2014. Alueeseen kuuluu myös 1000

hehtaaria vesialuetta.

Näsijärveen rajoittuva alue on vanhaa teollisuusaluetta, jonka länsi-

osassa on edelleen kaksi toimivaa tehdasta . Alueella sijaitsee myös 1800-lu-

vulla rakennettu punatiilinen kartano rakennus, joka on aikoinaan toimi-

nut sellu tehtaan konttorina.

Hiedanrannalle suunnitellaan nyt uutta käyttöä. Alue on suunnitellun

raitiotien reitin varrella. Alustavan arvion mukaan sinne voitaisiin saada

asuntoja 15 000–25 000 asukkaalle ja 12 000–14 000 työpaikkaa. Alueen

suunnittelukilpailu järjestetään kevään 2016 aikana.

36 LAMMINPÄÄ, NAUHA-

TEHTAAN ALUE JA SUONSIVUNKA-

TU 23–25, ASUINRAKENTAMISTA

Teollisuusalue Vaasantien varressa

suun nitellaan muutettavaksi asuinker-

rostalojen alueeksi. VTS:n tontin käy-

tön tehostamista tutkitaan. Asemakaa-

va 2017. (8585) SEPPÄNEN

37 KAARILA, HUTIKONPUISTO

LÄHIYMPÄRISTÖINEEN,

ASUINRAKENTAMISTA

Alueelle suunnitellaan uusi kerros- ja

pientaloalue maisema-arvot huomi-

oiden. Asemakaava 2017. (8391) SEPPÄ-

NEN

14 TAMPERE-lehti 1 | 201614 TAMPERE-lehti 1 | 2016

Maakuntakaavoitus 2016

Maankäyttö- ja raken-

nuslain (MRL) mukaan

maakunnan liiton tu-

lee huolehtia tarpeelli-

sesta maakuntakaavan

laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan

tasalla ja sen kehittämisestä. Pirkan-

maalla maakuntakaavan laatimisesta

huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22

kunnan omistama kuntayhtymä. Maa-

kuntakaavan laatimista koskevat pää-

tökset tekee maakuntahallitus, ja kaa-

van hyväksyy maakuntavaltuusto.

Vuoden 2016 alkupuolella voimaan

tuleva maankäyttö- ja rakennuslain

muutos tulee muuttamaan maakunta-

kaavan valmisteluprosessia. Ympäristö-

ministeriö luopuu maakuntakaavojen

vahvistamisesta.

Maakuntakaavassa esitetään alu-

eiden käytön ja yhdyskuntarakenteen

periaatteet ja osoitetaan maakunnan

kehittämisen kannalta tarpeellisia alu-

eita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä

osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden

käyttöä koskevien valtakunnallisten tai

maakunnallisten tavoitteiden kannalta

tai useamman kuin yhden kunnan alu-

eiden käytön yhteen sovittamiseksi on

tarpeen. (MRL 25 §).

Maakuntakaava on ohjeena laadit-

taessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja

asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muu-

toin toimenpiteisiin alueiden käytön

järjestämiseksi. (MRL 32 §).

Pirkanmaalla on voimassa kolme

vahvistettua maakuntakaavaa.

Maakun ta kaavojen yhdistelmään

voi tutustua osoitteessa: kartta.pir-

kanmaa.fi /

Kaupunkiseudun suunnittelu 2016

Kaupunkiseutuyhteistyö kattaa Kangasalan, Lempäälän,

Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja

Ylöjärven kunnat. Maankäytön strategisen suunnittelun

yhteistyötä tehdään kuntien lisäksi Pirkanmaan liiton ja

valtionhallinnon kanssa.

Yhteistyön isoimmat kokonaisuudet vuonna 2016

ovat Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen kunnis-

sa sekä kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen

ja liikenteen MAL-sopimuksen 2016–2019 laatiminen ja

toteutuksen käynnistäminen.

Kuntien yhteiset maa politiikan toimintatavat,

asuntotuotannon monipuoli suus ja seudullisen paikka-

tiedon kehittäminen ovat rakennesuunnitelmaa ja MAL-

sopimusta tukevia yhteistyötavoitteita.

Lisätietoa osoitteissa

tampereenseutu.fi ja tampereenseutu2040.fi

Seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki

p. 040 579 3396

kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi

Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä

p. 040 503 4237

katja.seimela@tampereenseutu.fi

Kaavoituskatsaus2016

Pirkanmaan liitto edistää paikkatiedon avaamista

Pirkanmaan liitossa on yhteistyössä kuntien ja muiden

sidosryhmien kanssa ryhdytty edistämään paikkatieto-

aineistojen sisällön ja hallinnan harmonisointia, tiedon

avaamista ja viemistä avoimille rajapinnoille ja muille

yhteisille avoimeen teknologiaan perustuville teknisille

alustoille ja palveluihin.

Ajantasaiset tiedot kaavoituksen ja muiden suunni-

telmien etenemisestä ovat luettavissa Pirkanmaan liiton

verkkosivuilta: pirkanmaa.fi /fi /maakuntakaavoitus

Yhteystiedot:

Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

p. 03 248 1230

karoliina.laakkonen-pontys@pirkanmaa.fi

Maakuntainsinööri Satu Appelqvist

p. 03 248 123

satu.appelqvist@pirkanmaa.fi

Maakunta-arkkitehti Hanna Djupsjöbacka

p. 03 248 1212

hanna.djupsjöbacka@pirkanmaa.fi

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 valmisteilla

Pirkanmaalla on valmisteilla

uusi kokonaismaakuntakaava ,

Pirkanmaan maakuntakaava

2040. Pirkanmaan maakunta-

kaavaan 2040 kuuluvat

kaikki alueiden käytön ja

yhdyskunta rakenteen kannalta

tärkeät osa-alueet, muun

muas sa keskusta-alueet, pal-

veluiden alueet, vähittäis-

kaupan suuryksiköt, asuin- ja

työpaikka-alueet, liikenteen ja

logistiikan verkostot ja alueet ,

teknisen huollon verkostot ja

alueet (mukaan lukien vesi- ja

jätehuolto sekä energiahuolto ),

virkistys- ja suojelualueet,

viheryhteydet sekä maisema-

alueet ja kulttuuriympäristöt.

Maakuntakaavaluonnos

oli nähtävillä keväällä 2015.

Luonnos pohjautuu useisiin

taustaselvityksiin sekä maan-

käyttövaihtoehtotarkasteluun

vaikutusten arviointeineen.

Kaavaluonnokseen voi tutus-

tua osoitteessa: maakuntakaa-

va2040.pirkanmaa.fi /luonnos

Maakuntakaavasta

laaditaan parhaillaan kaava-

ehdotusta, joka asetetaan

julkisesti nähtäville.

Maakunta kaavan vaikutusten

arviointi laaditaan vuoden

2016 aikana.

Kaava on tarkoi tus hyväk-

syä maakunta valtuustossa vuo-

den 2016 lopulla, viimeistään

2017 alussa.

Pirkanmaan maakunta-

kaavan 2040 etenemistä voi

seurata osoitteessa:

maakuntakaava2040.pirkan-

maa.fi

15TAMPERE-lehti 1 | 2016

Vanhat bussiliput toimivat myös muutoksen jälkeen

Nysse-nimi käyttöön virallisesti

Tampereen joukkoliikenne

ottaa virallisesti käyttöön Nysse -

-nimen seudun joukkoliiken-

teessä. Nimestä järjestettiin

yleisökilpailu, johon tuli reilusti

toistatuhatta ehdotusta.

Nyssen ehdottaminen oli

kilpailussa kiellettyä, koska

toivottiin uusia ehdotuksia.

Nyssen puolesta tuli kuitenkin

palautetta monia eri kanavia

pitkin. Ol koon Nysse siis Nysse .

6.6.2016 alkaen Nysse-nimi

näkyy myös busseissa.

Koko Tampereen seudun

joukkoliikenne siirtyy

ke säkauden 2016 alus-

ta yhteiseen kuusipor-

taiseen maksuvyöhyke-

järjestelmään. Kangas-

ala , Lempäälä, Nokia,

Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti

ja Ylöjärvi saavat yhtenäiset liput, ikä-

ryhmät sekä lippuetuudet.

Muutoksen tavoitteena on kasvat-

taa ja helpottaa joukkoliikenteen käyttöä

koko Tampereen seudulla. Kesän alusta

alkaen tutut siniset bussit liikennöivät

koko alueella.

Tampereen matkakorttia ei tarvitse

vaihtaa muutosten takia. Kortit toimi-

vat myös uudessa järjestelmässä. Kor-

tilla voimassaoleva lippu kelpaa myös

6.6.2016 muutoksen jälkeen. Käyttöä

odottavat liput, kuten kausilipun, voi

käyttää myöhemmin ilmoitettavaan

määräaikaan mennessä.

Arvoliput muuttuvat automaattisesti

vyöhykkeiden AB lipuiksi. Oletus-

vyöhykkeiden muuttaminen on

mahdollista.

Kaikki kausiliput (30, 90,

180 ja 360 vrk) muuttuvat auto-

maattisesti vyöhykkeiden ABC

lipuiksi. 90 ja 180 vuorokauden

liput poistuvat myynnistä muu-

tosten vuoksi, mutta voimassa ole-

vat voi käyttää loppuun asti.

Työmatkalippu muuttuu automaat-

tisesti vyöhykkeiden ABC lipuksi. Lip-

pu poistuu myynnistä muutosten takia,

mutta voimassa olevan voi käyttää lop-

puun asti. Työmatkalipun korvaa kau-

silippu.

Sarjaliput muuttuvat automaattises-

ti vyöhykkeiden ABCDEF lipuiksi. Liput

kelpaavat siis kaikkien vyöhykkeiden

alueella. Sarjaliput poistuvat myynnis-

tä, mutta voimassa olevat voi käyttää

loppuun asti. Sarjalipun korvaa jatkossa

kaikilla vyöhykkeillä arvolippu.

Seutuliput (30 vrk ja 30 matkapäi-

vää/90 vrk) muuttuvat automaattisesti

vyöhykkeiden ABCDEF lipuiksi. Liput

poistuvat myynnistä, mutta voimassa

olevat voi käyttää loppuun asti. Seu-

tulipun korvaa kaikilla vyöhykkeillä

kausilippu.

Vyöhykkeen 1 matkailijaliput muut-

tuvat vyöhykkeiden ABC lipuiksi. Mat-

kailijakortille voi ostaa uuden vyöhyke-

järjestelmän lipun vanhan lipun loput-

tua. Uudet vyöhykevaihtoehdot lipulle

ovat ABC tai ABCDEF. Lipun nimeksi

vaihtuu vuorokausilippu.

Uudet liput liittyvät vyöhykkeisiinLippujen hinnat perustuvat vyöhykkei-

den määriin. Edullisin hinta sisältää

kahden vyöhyk-

keen matkan, kallein

kaikki kuusi vyöhykettä. Hinta

määräy tyy sen mukaan, monenko vyö-

hykkeen alueella matka kulkee, ei vyö-

hykeylitysten määrän mukaan.

Lippujen ostaminen tapahtuu kuten

ennenkin eli nettilatauspalvelussa, asia-

kaspalvelussa, latauspisteellä tai bus-

sissa. Aiempaan verrattuna uutta on

vyöhykkeiden valinta: lippua ostetta-

essa on päätettävä, millä vyöhykkeillä

sillä aiotaan matkustaa. Lippuun tulee

valita aina vähintään kaksi vierekkäistä

vyöhykettä.

Kertalippua bussista ostettaessa

kul jettaja osaa myydä oikeiden vyöhyk-

kei den lipun, kun hänelle

kertoo, mihin on matkus-

tamassa. Matkakortille ladattavien lip-

pujen – arvo- ja kausilippujen – oletus-

vyöhyke valitaan lippua ostettaessa. Li-

puille voi valita erilaiset vyöhykealueet,

jos kausilippua esimerkiksi käytetään

työmatkoihin ja arvolippua satunnaisiin

vapaa-ajan matkoihin eri suunnalla.

Kausilipulle ostettaessa määriteltyjä

voimassaolovyöhykkeitä ei voi vaihtaa,

mutta jos kortille on ladattu myös arvo-

lippu, oletusvyöhykkeistä poikkeavan

matkan voi maksaa arvolipulta ilmoit-

tamalla asiasta kuljettajalle. Arvolipun

oletusvyöhykkeet voi halutessaan vaih-

Tampere

sijoittuu pää-

asiassa A- ja B-

vyöhykkeille.

n vyöhyk-

matkan kallein keiden lipun kun h

taa kokonaan asiakaspalvelussa tai Nel-

la Nettilatauspalvelussa. Kuljettaja voi

autossa vaihtaa yksittäisen arvolipulla

maksettavan matkan maksuvyöhykkeen,

mikä ei vaikuta lipun oletusvyöhykkei-

siin muilla matkoilla.

joukkoliikenne.tampere.fi /muutok-

set-2016

Joukko-

liikenteen uudet

maksuvyöhykkeet

tulevat voimaan

6.6.2016

Nysse-nimi

16 TAMPERE-lehti 1 | 2016

Ihmisten asialla

Vähävaraisten tampe-

relaisten tueksi tarkoi-

tettu sosiaalinen luotto

on nyt haettavana.

Sosiaalisen luoton

hakemiseen liittyvät

käytännön asiat hoitaa

kaupungin talous- ja velkaneuvonta, jos-

ta voi kysyä mahdollisuuksista luoton

saamiseen. Hakemuskäsittely kestää

arviolta 1–2 kuukautta.

Sosiaalinen luotto on tarkoitettu

niille pienituloisille ja vähävaraisille

tamperelaisille, jotka eivät voi saada

muualta luottoa kohtuullisilla ehdoil-

la esimerkiksi luottohäiriömerkinnän

Sosiaalinen luotto on Sosiaalinen luotto on viimeinen apu vähävaraiselleviimeinen apu vähävaraiselle

vuoksi. Luotolla on tarkoitus ehkäistä

mahdollinen velkakierre.

Velkakierteen katkaisemisen lisäksi

luottoa voidaan sosiaali- ja terveysmi-

nisteriön suositusten mukaan myöntää

kodin hankintoihin, kuntoutumisen ja

työllistymisen edistämiseen, asumisen

turvaamiseen tai sosiaalisen kriisin ylit-

tämiseen. Kodin hankintoja voivat olla

esimerkiksi uusi pesukone tai proteesin

hankinta.

Ennen sosiaalisen luoton myöntä-

mistä talous- ja velkaneuvonta selvittää

muut, kuten toimeentulotuen mahdolli-

suudet asiakkaan auttamiseksi. Sellaisia

menoja, joihin asiakkaalla on oikeus saa-

da toimeentulotukea, ei voida rahoittaa

sosiaalisella luotolla.

Kunta säätää ehdot, joilla sosiaalista

luottoa voi saada. Tampereella luottoa

voidaan myöntää esimerkiksi vanhojen

velkojen järjestelyyn. Tällöin on edelly-

tyksenä, että asiakkaan kokonaisvelka-

määrä ei ylitä 10 000:ta euroa.

Puhelinhaastattelullapäästään alkuun Jos asiakas harkitsee sosiaalisen luoton

hakemista, hän soittaa talous- ja vel-

kaneuvontaan. Puhelinhaastattelussa

kartoitetaan, täyttyvätkö soittajan edel-

lytykset sosiaalisen luoton saamiselle.

Ylisen kuntoutuskeskus Ylöjärvellä

sulkee ovensa tämän kevään aikana, ja

viimeisetkin siellä asuvat tamperelaiset

kehitysvammaiset muuttavat muualle.

Ylisen sulkeminen on osa laitoshoi-

don purkua. Valtakunnallisen suuntauk-

sen mukaan kehitysvammaiset asuvat

laitoksen sijasta joko ryhmäkodeissa tai

omissa asunnoissaan, joihin järjestetään

yksilöllisesti suunnitellut palvelut.

Ylisellä on vielä kymmenen vaikeasti

kehitysvammaista tamperelaista, ja he

saavat kevään aikana hoitopaikan ym-

pärivuorokautista hoitoa tarjoavasta

asumisyksiköstä.

Tampereen kaupunki on varautunut

jo usean vuoden ajan Ylisen sulkemi-

seen ja etsinyt asuntoja muualta. Yliseltä

on siirtynyt asukkaita vähitellen muun

muassa yksityisten palveluntuottajien

asumisyksiköihin.

Viime vuoden joulukuussa kaupunki

avasi oman yksikön Tammenlehväsääti-

öltä vuokratuissa tiloissa Kaupissa. Met-

sämansikaksi nimetyssä ryhmäkodissa

asuu omissa huoneissaan kymmenen

lähinnä Yliseltä muuttanutta kehitys-

vammaista.

Maaliskuun alussa Yliseltä muuttaa

vielä kymmenkunta asukasta Vuorek-

seen, Vuorenkilpi-nimiseen ryhmä-

kotiin, joka on myös kaupungin oma

yksikkö.

Raholaan ryhmäkotija tukiasuntojaKotoaan muuttaville kehitysvammai-

sille ryhdytään piakkoin rakentamaan

Raholaan entisen perhetukikeskuksen

paikalle ryhmäkotia, johon tulee 12–

15 asumispaikkaa. Samaan pihapiiriin

rakennettavista rivi- ja kerrostaloista

varataan erillisiä tukiasuntoja kymme-

nelle kehitysvammaiselle.

Ryhmäkodissa annetaan ympäri-

vuorokautista hoitoa, mutta tukiasunto-

jen asukkaat selviävät melko itsenäisesti

päivittäisistä toimista.

Raholan yksikön rakennuttaa Tampe-

reen Vuokratalosäätiö. Rakentaminen on

tarkoitus aloittaa ensi syksynä. Toiminta

voi alkaa ja asukkaat pääsevät muutta-

maan asuntoihin marras–joulukuussa

2017. •

TEKSTI Tuula Ala-Honkola

KUVA Hanna Leppänen

Kehitysvammaiset muuttavat Yliseltä TampereelleKehitysvammaiset muuttavat Yliseltä Tampereelle Kerrostalon hissi-hanke palkittiinTampereen kaupungin vammais-

neuvosto palkitsi esteettömyys-

palkinnolla Asunto Oy Villa Ama-

deuk sen hissihankkeen. Onki nie-

men kadulla sijaitsevassa talossa ei

ollut aiemmin hissiä, joten liikunta-

rajoitteisten asukkaiden liikkuminen

helpottui huomattavasti, kun kolmi-

kerroksiseen taloon rakennettiin kak si

hissiä. Talossa on 12 huoneis toa.

Vammaisneuvosto toivoo huo-

mionosoituksen lisäävän muidenkin

hissittömien asunto-osakeyhtiöiden

kiinnostusta jälkiasennettaviin

his sihankkeisiin.

Ympäristöministeriön tavoittee-

na on, että vuonna 2040 Suomessa

on miljoona esteetöntä asuntoa. Nyt

tällaisia asuntoja on noin 300 000.

Painopiste on vanhojen rakennus-

ten, erityisesti asuinkerrostalojen,

esteettömyyden parantamisessa.

Tampereella asuu noin 24 000 ih-

mistä kolmi- tai nelikerroksisissa

taloissa, joissa ei ole hissiä.

Tänä vuonna valtion määrä raha

hissiavustuksiin on puolet viime

vuoden tasosta, joten hissihanketta

suunnittelevien kannattaa toimia

ripeästi. Valtion hissiavustus on 50

prosenttia ja kaupungin avustus 15

prosenttia hyväksytyistä kustannuk-

sista. •

Siinä selvitetään muun

muassa hänen tulonsa,

asumiskulut ja velat.

Luoton saaminen

edellyttää säännölli siä

tu loja, kuten palkkaa,

eläkettä tai ansiosi don-

nais ta päivärahaa. Päivä-

rahan tulee riittää koko

lainan takaisinmaksuajalle.

Talous- ja velka neuvoja selvittää

asiakkaan kokonaistilanteen, muun mu-

assa maksukyvyn ja velat. Sen pohjalta

lasketaan asiakkaan maksuvara siten,

että nettotuloista vähennetään välttä-

mättömät elinkustannukset, asumis-

kustannukset ja muut välttämättömiksi

katsottavat menot.

Välttämättömät elinkustannukset

sisältävät muun muassa ruoka-, puhe-

lin- ja internetkulut sekä muut henki-

lökohtaiset menot. Välttämättömiksi

elinkustannuksiksi täytyy yksin elävälle

jäädä tänä vuonna käyttöön vähintään

536 euroa ja avo- tai avioliitossa olevilla

yhteensä 902 euroa kuukaudessa. Lasten

elinkustannukset määritellään lasten

iän ja lapsiluvun mukaan.

Aki Jauro muistuttaa myös, että so-

siaalisen luoton myöntämisestä tulee

maksuhäiriömerkintä koko laina-ajalle.

Tällä katkaistaan velkaantumiskierre,

sillä yleensä maksuhäiriömerkintä estää

luoton saamisen muualta. •

TEKSTI Tuula Ala-Honkola

KUVA Hanna Leppänen

Johtava talous-

ja velkaneuvoja Aki

Jauro muistuttaa, että

sosiaalinen luotto on laina,

joka on maksettava takaisin.

Luottoa voi saada enintään

10 000 euroa, ja se täytyy

maksaa takaisin viiden

vuoden sisällä.

Kaupunki

avasi kehitys-

vammaisille ryhmä-

kodinTammenlehväsää-

tiöltä vuokrattuihin tiloihin

Kauppiin. Sairaanhoitaja Nina

Willman ja asukas Helena

Siuronen viihtyvät Metsä-

mansikaksi nimetyssä

ryhmäkodissa.

17TAMPERE-lehti 1 | 2016

Annalan koulutalon

kirjastossa ei palve-

luhenkisistä neuvo-

jista ole pulaa. Koulun

kirjastoa hoitaa nimit-

täin oppilaiden kirjas-

totiimi.

Idean kehitti toiminnasta vastaava

luokanopettaja Marjo Siter.

– Kun siirryin viisi vuotta sitten

Annalaan Nekalasta, jossa kirjastoasiat

olivat kunnossa, totesin, että jotakin

tarttis tehdä. Silloisten kuudesluok-

kalaisten kanssa aloimme sitten ide-

oida, miten kirjastoa voisi kehittää,

Siter kertoo.

Annalan koulutalon tämän vuo tisen

kuutosluokan 23 oppi laas ta kirjasto-

tiimissä on kymmenen vapaaehtoista.

– He ovat hyvin sitoutuneita kirjas-

ton hoitamiseen, siistinä pitämiseen

ja järjestyksen valvomiseen. Tiimi

järjestää myös kulttuuritapahtumia,

kuten lukuviikon ja Runebergin päi-

vän ohjelmaa, luokanopettaja Tanja

Santamäki kertoo.

Koulukirjastojentaso vaihteleeKoulukirjastojen taso Tampereella vaih-

telee olemattomasta hyvin toimiviin.

– Annalan koulun kirjasto on kau-

pungissa kärkipäätä ja innostava esi-

merkki muiden koulujen opettajille,

tietää kehittäjäopettaja Jussi Teräsvirta .

Viime vuonna hän selvitti, millaisia

kokoelmia ja laitteita tamperelaiskou-

lujen kirjastoissa on ja millaisia tilat

ovat oppimisympäristöinä. Hankkeen

myötä osa opettajista kävi tutustumassa

toistensa koulujen kirjastoihin oppien

niistä hyviä käytäntöjä.

– Erittäin tärkeää on myös koulujen

ja kaupunginkirjaston pitkäaikainen

yhteistyö. Kirjastonhoitajat käyvät an-

tamassa ammattilaisen neuvoja esimer-

kiksi kokoelmien hoidossa. Koulukir-

jastoissa kun on usein tiedoiltaan van-

hentuneita ja huonokuntoisia kirjoja,

jotka pitäisi poistaa, Teräsvirta sanoo.

Resurssien panostaminen kirjas-

toon on kunkin koulun sisäinen va-

linta. Rahaa ei juuri ole.

Kirjastotiimi tykkää auttaaAnnalassa taloudellisena apuna ovat

vanhempainyhdistys ja Kaukajärviseu-

ra, joka lahjoitti äskettäin 800 euroa.

Niillä hankitaan kirjoja.

Ostoslista syntyi oppilaiden toiveis-

ta. Tiimiläiset pitivät tarkkaan huolta,

että erityisesti pienten koululaisten

toiveet toteutuivat. Nyt hyllyssä on jo

iso määrä uusia suosikkeja, kuten Ris-

to Räppääjiä sekä Ella- ja Tatu ja Patu

-kirjoja.

Ammattilaisten tavoin tiimiläiset

päällystävät kirjat muovilla, leimaavat

ne ja järjestävät hyllyihin aakkosiin se-

kä hoitavat lainauksen ja palautuksen.

Suunnitelmissa on myös kirjakerho,

jossa luettaisiin ja kerrottaisiin omia

tarinoita.

Kirjastotiimiläiset ovatkin silmin

nähden innostuneita vastuullisesta

hommastaan. Tytti Hyttisen mielestä

hauskinta on auttaa lainaajia.

– Moni kysyy meiltä, mitä kannat-

taisi lukea, Julia Ketokin iloitsee.

– On kivaa saada työskennellä yh-

dessä, Venla Ahonen kiteyttää kaikkien

ajatukset. •

Annalan koulussa oppilaat hoitavat kirjaston

Kirjasto siirtyi kelluvaan kokoelmaanTampereen kirjastoissa otettiin helmikuussa käyttöön uutena

käytäntönä ns. kelluva kokoelma. Aineistolla ei ole enää nimettyä

kotikirjastoa, vaan ne jäävät lainattaviksi siihen kirjastoon, johon

ne on palautettu. Nyt siis aineiston voi palauttaa maksutta mihin

tahansa Tampereen kirjastoon. Aiemmin tästä perittiin kuljetus-

maksu.

Kevään aikana kirjastot laajentavat palvelujaan siten, että jat-

kossa kirjastoista voi lainata myös liikuntavälineitä. Tänä vuonna

kirjasto aikoo ottaa käyttöön kirjastomaksujen verkkomaksamisen. •

Annalan koulun kirjastotiimiläiset

Alisa Mäkinen ja Viivi Ahonen

neuvovat asiantuntevasti koulun

muita oppilaita lainauslappujen

täyttämisessä.

Tampereen Voimia tarjoaa ateriat ja siivoaaAlkuvuonna Tampereen Ateriasta tuli

Tampereen Voimia. Vanha nimi ei enää

vastannut laajentunutta toimintaa, joka

kattaa ateriapalveluiden lisäksi myös

puhtauspalvelut. Uusi nimi ilmentää

huolenpitoa, hyvinvointia, iloa ja yh-

dessä tekemistä.

Viime elokuusta alkaen liikelaitok-

sen vastuulla on ollut myös virastojen,

päiväkotien, koulujen, terveysasemien

ja vapaa-ajan kiinteistöjen, kuten uima-

hallien ja museoiden, siivous.

Voimian 650 ammattilaista huoleh-

tii edelleen kaupunkilaisten hyvinvoin-

nista päiväkodeissa, kouluissa, oppi-

laitoksissa, sairaaloissa ja asumispal-

veluissa sekä vastaa noin 400 kiinteistön

puhtaudesta. •

Oletko jo käyttänyt netti-ruokalistaa?Tampereen Voimian uusi säh-

köinen ruokalistojen julkaisu-

järjestelmä on otettu käyttöön.

Kaikki ruokalistat ovat tilattavissa

RSS-syötteenä ja niihin on merkit-

ty yleisimmät erityisruokavaliot.

Internetissä näkyvät muun

muassa sairaaloiden ja vanhain-

kodin osastojen ruokalistat sekä

koulujen kasvisruokavaihtoehto.

Tulevaisuudessa myös tuotetiedot

ovat saatavilla suoraan järjestel-

mästä. Tavoitteena on, että ensi

syksynä ruokalajia klikkaamalla

saa luettelon kaikista sen valmis-

tuksessa käytetyistä aineista. •

Ruokalistat, pääsivu: tampe-

reenvoimia.fi /ruokalistat-1

Ruokalistajärjestelmä: inter24.

tampere.fi :8061/#/home

Eeva Sillanpää

ja Katja Heiskanen

huolehtivat kaupunki-

laisten ateriapalve-

luista ja kiinteistöjen

puhtaudesta.

Kirjastotiimiläiset Alisa Pentikäinen,

Julia Keto, Venla Ahonen, Viivi Ahonen,

Tytti Hyttinen, Janette Mäki, Niina

Jokinen, Melinda Laine ja Alisa Mäkinen

Annalan koulun kirjastossa.

TEKSTI Tuija Heikkilä

KUVAT Hanna Leppänen

18 TAMPERE-lehti 1 | 2016

Tamperelaisen Marika

Anttilan ja hänen avo-

puolisonsa perhe kasvaa

toukokuussa. Ultraääni-

tutkimus on kertonut, et-

tä heidän 3-vuotias esi-

koisensa ja avopuolison

12-vuotias poika saavat pikkuveljen.

Alkuajan pahoinvointia lukuun otta-

matta raskaus on sujunut hyvin.

Helmikuussa pariskunta kävi alle-

kirjoittamassa isyyden tunnustamis-

ja yhteishuoltajuuslomakkeet Linnain-

maan neuvolassa.

Vuoden alussa muuttunut isyyslaki

helpotti isyyden tunnustamista. Sen voi

nyt tehdä raskausaikana tavallisella

äitiysneuvolakäynnillä. Aikaisemmin

isyys tunnustettiin lastenvalvojan luo-

na lapsen synnyttyä.

Isyys pitää vahvistaa, kun lapsen

vanhemmat eivät ole avioliitossa. Tun-

nustamisen sitä varten voi hoitaa ennen

lapsen syntymää neuvolassa, jos on sel-

vää, että tunnustaja on lapsen isä. Äidillä

tulee olla vakiintunut parisuhde tai hä-

nen tulee elää avoliitossa tulevan lapsen

isän kanssa.

– On helpompaa, ettei erillistä käyn-

tiä enää vaadita ja asian pystyy hoita-

maan neuvolakäynnillä. Lastenvalvojalle

meneminen olisi jotenkin konservatii-

vista, Anttila sanoo.

Helmikuun alussa Tampereen neu-

voloissa oli vastaanotettu jo useita kym-

meniä tunnustamisia ja yhteishuolta-

juussopimuksia.

Tuhatvuodessa– Tampereella isyyden voi tunnustaa

neuvolakäynnillä raskausviikoilla 26–

32. Sekä äidin että isän tulee olla silloin

läsnä. Vanhemmat voivat halutessaan

samalla sopia yhteishuoltajuu desta,

kertovat hoitotyön päällikkö Leena Veka-

ra ja suunnittelija Pia Hietanen Tampe-

reen lasten ja nuorten terveyspalveluista.

Yhteishuoltajuussopimuksen vah-vistaa lastenvalvoja. Jos vanhemmat

eivät sovi yhteishuoltajuudesta, lapsen

huoltajaksi jää äiti.

Tunnustamalla vahvistetaan Tam-

pereella vuosittain noin tuhannen lap-

sen isyys. Näistä noin 80 prosenttia on

selviä tapauksia.

– Kaikissa epäselvissä

tilanteissa vanhemmat

ohjataan isyyden sel-

vittämistä varten las-

tenvalvojalle, samoin

silloin, kun isyys tun-

nustetaan lapsen syntymän jälkeen, Lee-

na Vekara sanoo.

Dna-näytteetlastenvalvojallaTarvittaessa isyys selvitetään ja varmis-

tetaan dna-näytteellä. Näytteitä ei oteta

enää terveysasemilla, vaan perheoikeu-

dellisten palvelujen lastenvalvojan val-

vonnassa. Jos vanhemmat eivät asu

yhdessä, lastenvalvojan luona voidaan

laatia myös elatussopimus.

Tunnustaminen kirjataan neuvolassa

äidin terveyskertomukseen. Terveyden-

hoitaja lähettää alkuperäiset asiakirjat

isyyden selvittäjänä toimivalle äidin

kotikunnan lastenvalvojalle odottamaan

lapsen syntymää. Isyys voidaan vahvistaa

maistraatissa noin kuukauden kuluttua

syntymästä. Päätökset toimitetaan van-

hemmille postitse, ja palvelu on heille

maksutonta.

Isyyden tunnustaminen vahvistaa

lapsen ja isän sukulaisuussuhteen, ja

lapsi saa samanlaisen oikeudellisen

aseman ja perintöoikeuden kuin avio-

liitossa syntyneellä lapsella on. Kun isyys

on vahvistettu, lapsi voi saada isän suku-

nimen. Isästä tulee äidin tapaan elatus-

velvollinen. •TEKSTI Jaana Kalliomäki

KUVA Hanna Leppänen

Hatanpään sairaalassa

aloitti vuoden alussa

toimintansa vatsakes-

kus. Uuteen yksikköön

keskitettiin vatsaelin-

sairauksien vastaanotot

sekä maha- ja suolisto-

tähystykset. Se yhdistää kirurgian ja sisä-

tautien vatsaelinsairauksien osaamisen.

Yhteistyön ja uusien virkojen ansios-

ta Hatanpäällä voidaan lisätä tähystyk-

sien ja niihin liittyvien toimenpiteiden

määrää ja helpottaa siten tilannetta myös

Taysissa.

Vatsakeskuksessa työskentelee kolme

gastroenterologia eli vatsaelinsairauk-

sien erikoislääkäriä, kuusi gastrokirurgia

ja seitsemän hoitajaa. Sekä lääkärit että

Vatsakeskus aloitti Hatanpäällä Vatsakeskus aloitti Hatanpäällä

Isyyden tunnustaminen onnistuu nyt neuvolassa

Osaston-

ylilääkäri Maarit

Salo, sairaanhoitaja

Päivi von Dickoff, gastro-

kirurgi Anu Välikoski ja sairaan-

hoitaja Sanna-Mari Hartikainen

hoitavat vatsaelinsairauksien

vastaanottoja sekä teke-

vät maha- ja suolisto-

tähystyksiä Hatan-

päällä.

syövät leikataan Taysissa.

Myös terveyskeskuksessa tehdään

hoidon porrastuksen mukaisia tähys-

tyksiä.

Työnjako nopeuttaa taudin määri-

tystä sekä jatkotutkimuksiin ja hoitoon

pääsyä, ja potilas välttyy ylimääräisiltä

käynneiltä, Salo toteaa.

Uudet tilatvalmistuvat syksylläVatsakeskus toimii ensi syksyyn asti Ha-

tanpään erikoispoliklinikan tiloissa. Osa

vastaanotoista on lisäksi rakennuksen

pohjakerroksessa. Syksyllä keskus siir-

tyy uusiin tiloihin ensimmäiseen kerrok-

seen. Jo maaliskuussa valmistuu neljä

uutta tähystyshuo netta, joista keskus saa

Marika

Anttilan perhe

allekirjoitti isyyden

tunnustamislomakkeen

Linnainmaan neuvolassa

terveydenhoitaja Päivi

Kuurilan vastaan-

otolla.

kirurgit hoitavat niin vastaanottotoimin-

taa, tähystyksiä kuin toimenpiteitäkin.

– Eniten potilaita tulee erilaisten

maha- ja suolistoperäisten oireiden ja

niiden tutkimusten vuoksi. Myös tuleh-

dukselliset suolistosairaudet ovat lisään-

tyneet. Hatanpään sairaalassa on tehty

aiemmin vuosittain noin 2 400 vatsa- ja

suolistotähystystä. Tähystyksen yhtey-

dessä voidaan esi merkiksi poistaa po-

lyyppeja ja ty rehdyttää vuotoja, kertoo

osastonylilääkäri , gastroenterologian

erikoislääkäri Maarit Salo.

Hoidon porrastuksen mukaisesti

paksusuolen syövät leikataan Hatanpääl-

lä. Vuonna 2015 leikkauksia tehtiin 82.

Hoitoon pääsee Salon mukaan nopeasti.

Ruokatorven, mahalaukun ja peräsuolen

käyttönsä kak si. Kaksi lainataan syksyyn

asti gy ne kologialle.

– Uuden tarkkailuhuoneen ansiosta

vatsakeskuksessa voidaan ensi syksystä

alkaen tehdä polikliinisiä toimenpitei-

tä ja antaa lääketiputuksia. Esimerkiksi

maksakoepala on tähän asti pitänyt ottaa

osastolla. Syksyllä potilas pääsee samana

päivänä pois, Maarit Salo kertoo.

Lääkkeet lievittävätkipua tähystyksissäMoni pelkää tähystyksiä. Mahan tähystys

ei ole kivulias, mutta aiheuttaa usein

pahoinvointia. Esilääkkeen ottamista

suositellaan ja tutkimuksessa voidaan

tarvittaessa käyttää nielupuudutusta.

Verkon keskustelupalstalle mene mi-

sen sijaan Maarit Salo kehottaa mieluum-

min ottamaan yhteyttä vat sa keskukseen.

Henkilökunta voi antaa asian tuntevaa

ohjausta ja hälventää ennakkoluuloja.

Verkkokeskusteluissa kokemukset vä-

rittyvät usein vahvasti. •

TEKSTI Jaana Kalliomäki

KUVA Hanna Leppänen

19TAMPERE-lehti 1 | 2016

Uimarit voivat

nyt ladata uima-

rannekkeeseen tai

sarjakorttiin lisää

uintikertoja

verkossa.

Uimahalleihin voi ladata rannekkeen kotikoneellaTampereen kaupungin

uima halleissa kävijä voi ladata jo

hankittuun uimarannekkeeseen

tai sarjakorttiin lisää uintikertoja

verkko-osoitteessa tampere.fi /

uimahallit/nettilataus.

Latausmahdollisuus toimii

rannekkeissa, joihin on uima-

hallissa tai liikuntapalvelujen

asiakaspalvelussa ladattu 10

kerran sarjalippu.

Jos haluaa ladata rannek-

keelle uuden tuotteen, lataus

onnistuu ainoastaan uimahallin

kassalla . Kassalla pystyy vaihta-

maan esimerkiksi aikuisten

sarjalipun lasten sarjalippuun.

Ostos latautuu rannek-

keelle tai kortille seuraavan

liikun ta paikalla tehdyn lei-

mauksen yhteydessä, kuiten-

kin aikaisin taan kahden tunnin

kuluttua ostoshetkestä.

Aikuisten kertamaksu uima-

halliin on 6,80 euroa. Jos ostaa

10 kerran sarjarannekkeen tai

-kortin tai maksaa käynnin

bussikortilla, uintikerran hinta

laskee 5 euroon.

Liikuntapalvelujen maksu-

kortteja ja -rannekkeita voi

ostaa edelleen uimahalli-

en kassoilta ja liikunta-

pal velujen asiakas-

palvelusta. Sarja-

rannek keesta peri tään

10 euron ranneke-

maksu. Sarjarannekkeet

ja -kortit ovat voi mas sa

2 vuotta ostopäivästä. •

Toisen asteen amma-

tillisen ja lukiokou-

lutuksen yhteishaku

on parhaillaan käyn-

nissä ja jatkuu aina

15.3. saakka.

Tuhansia tampe re-

lais nuoriakin koskettavassa yh-

teis haussa suurimmat aloituspaik-

kamäärät löytyvät Tampereen seu-

dun ammattiopisto Tredusta, jossa

ensi syksynä alkaviin koulutuksiin

otetaan yli 3 000 opiskelijaa eri toi-

mipisteisiin ympäri Pirkanmaata.

Tampereen kaupungin lukioissa

aloituspaikkoja on yli tuhannelle

opiskeli jalle, yksityisissä lukioissa

haussa on muutama sata opiskelu-

paikkaa.

Pari vuotta sitten sa mai sessa tilan-

teessa ja vaikean ammatinvalinnan

edessä oli tampe relainen Tiia Gran-

qvist. Hänellä oli jo lukio käytynä ja

pieni hetki työelämänkin kokeilua

takana, mutta ammatti vielä puuttui.

Pitkän poh dinnan jälkeen Granqvist

päätyi hakemaan Treduun kone- ja

metalli alalle.

– Hetkeäkään en ole valintaani

katunut, sillä ala on tuntunut omalta

heti alusta asti. Valitsin suuntautu-

miseksi koneistajan opinnot, jossa

pääsee tekemään työtä käsillä, mikä

sopii minulle.

Tiia Granqvist kuvailee kone- ja

metallialaa erinomaiseksi vaihto-

ehdoksi monelle, sukupuoleen kat-

somatta. Ensim mäisenä vuotena alaa

opiskellaan laa jasti. Vasta toisena

vuotena valitaan oma suuntautumi-

Tesomalle nousee ensi kesäksi uusi

palloiluhalli. Alueelta on puuttunut

riittävän suuri sisäliikuntapaikka,

jossa on myös katsomo.

Palloiluhallin rakentaminen

Tesoman koulun läheisyyteen mah-

dollistaa sen, että Tesoman liikunta-

painotteinen peruskoulu voi hyödyn-

tää tiloja koululiikuntaan päivisin.

Sali on jaettavissa kolmeen

osaan siten, että kuhunkin osaan

mahtuu harjoittelukäyttöön sovel-

tuva koripallokenttä. Sali tarjoaa

hyvät olosuhteet lisäksi lentopallon,

salibandyn ja futsalin harjoitteluun

ja kilpailuihin. Myös muiden lajien

kilpailuja voidaan järjestää salissa.

Riittävän laaja katsomo mahdol-

listaa hallissa suurehkojen urheilu- ja

kulttuuritapahtumien järjestämisen.

Katsomotilaa tulee 865 hengelle. •

Tesomalle rakennetaan palloiluhalli, joka sopii

eri lajien SM-sarjatasoisiin kilpailuihin.

AR

KK

ITE

HD

IT K

ON

TU

KO

SK

I O

Y

Yhteishaussa jaossa tuhansia paikkoja Treduun ja lukioihin

iiin

aa-a

un.

---

nnnin

iimi a-

tttaa

ttat i

hhhinta

kkksu-

oiii

Tredulainen

Tiia Granqvist

valmistuu koneista-

jaksi loppu-

keväästä.nen kahdeksasta eri vaihtoehdosta.

Myös yhdistelmätutkinnon suorit-

taminen on mahdollista Tredussa,

samoin lukio-opintojen käyminen

ammatillisen tutkinnon ohessa.

– Kone- ja metallialalla on hyvät

työllisyysnäkymät, mikä luonnolli-

sesti vaikutti valintaani hakeutua

alalle. Koulutus tarjoaa myös mah-

dollisuudet kansainvälistymiseen.

Tuleva koneistaja onkin pian läh-

dössä vaihto-opiskeli jaksi Kiinaan,

jossa hän eh tii vielä ennen valmis-

tumistaan suorittaa työssäoppimis-

jakson. Kun ansioluettelosta löytyy

myös edellisvuotinen vaihtojakso

Sloveniassa ja kokemusta tutorina

olemisesta, luulisi ettei tälle naiselle

tule ongelmia työllistyä.

– Minun mielestäni kone- ja

metallialan

opinnoissa asen-

ne ja halu oppia

ratkaisevat. Vanhat

mielikuvat pölyisistä ja likaisista

konehalleista eivät enää pidä paik-

kaansa, vaan työssä tarvitaan yhä

enemmän auto maatiota ja robotiik-

kaa. Hyville osaajille on aina kysyn-

tää, Tiia Granqvist summaa alan nä-

kymiä. •TEKSTI JA KUVA Sanna Juvonen

Yhteishaun paikkoja haetaan

osoitteessa opinto-polku.fi

Tampereen kaupungin-valtuusto kokoontuu maanantaisin:

14.3., 11.4., 16.5., 13.6., 15.8.,

12.9., 24.10., 14.11., 21.11. ja

19.12.2016.

Kokoukset alkavat kello 17, paitsi

talousarviokokous 14.11. kello 9.

Kokoukset pidetään keskusvirasto-

talossa kaupunginvaltuuston istun-

tosalissa, osoitteessa Aleksis Kiven

katu 14–16 C.

Kokousta voi seurata paikan päällä

yleisölehterillä tai suorana vide-

olähetyksenä kaupungin verkko-

sivujen kautta www.tampere.fi tai

kuunnella suorana lähetyksenä

Radio Moreenin kanavalta radiosta

taajuuksilta 98,4 MHz sekä interne-

tistä. Kokoustaltioinnit voi katsoa

ja kuunnella myös jälkeenpäin.

Twitterissä valtuuston keskustelua

käydään tunnisteella #trevaltuusto.

Esityslistat ja pöytäkirjat liittei-

neen ovat luettavissa verkossa:

http://ktweb.tampere.fi /ktweb/

HA

NN

A L

EP

PÄ

NE

N

Tesomalla palloillaan ensi kesänä

20 TAMPERE-lehti 1 | 2016

Tampereen elokuvajuh-

lat ilahduttaa kaupun-

kilaisia jo 46. kerran

9.–13.3.2016. Lyhyt-

elokuvillaan Plev nan ,

Niagaran ja Pakka-

huoneen valkokan-

kaat val loittava festivaali levittäytyy

tänä vuonna myös Särkänniemeen,

jossa nähdään planetaarioelokuva

Yöperhosten salattu maailma. Koko

perheelle soveltuva elokuva on vauh-

dikas seikkailu perhosten ja hyön-

teisten maailmaan.

Kotimaisessa kilpailussa näh-

dään muun muassa dokumentti-

elokuva Tuntematon pakolainen.

Maahan- ja maastamuuttoteema nä-

kyy vahvasti myös erikoisohjelmis-

ton puolella Törmäys todellisuuteen

ja Mental Nord -näytöksissä.

Tämän vuoden kansainväliset

ohjaajavieraat tulevat Yhdysvalloista

ja Italiasta. Amerikkalainen Jennifer

Reeder on tunnettu feministisistä ly-

hytelokuvistaan. Italialainen Bruno

Bozzetto on todellinen animaatio-

elokuvan Grand Old Man. Bozzetton

maanmies Yuri Ancarani puolestaan

saapuu Tampereelle voimakkaan

visuaalisten lyhytdokumenttiensa

kanssa.

Elokuvajuhlien ohjelmistoa täy-

dentävät iltaklubit, joissa koetaan

myös yksi tapahtuman erikoisuuk-

sista. 1990-luvun kulttileff a Wayne’s

World tekee paluun Pakkahuoneelle

Suomessa ennennäkemättömän Li-

ve Cinema -konseptin myötä. Varsi-

naisen elokuvakokemuksen lisäk-

si värikkäät teemabileet vilisevät

Wayne’s Worldista tuttuja hahmoja

ja rekvisiittaa, ja myös yleisön

toivotaan pukeutuvan teeman

mukaisesti. •

Tampereen elokuva-

juhlat 9.–13.3.2016

Tullikamarin aukio 2

tamperefi lmfestival.fi

Huvittaisiko testata uusia harras-

tuksia yhdessä työkavereiden kanssa?

Keväällä siihen on mahdollisuus joka

kuukauden viimeisenä keskiviikkona.

Silloin vietetään kulttuuri- ja vapaa-ai-

kapalveluiden toimipisteissä Vapaalla

Afterwork -iltapäivää. Tiedossa on tar-

jouksia ja erikoisohjelmaa. Lähde tutus-

tumaan yhden tai useamman kaverin

kanssa.

Lisätietoja: tampere.fi /kulttuuri-ja-

vapaa-aika/afterwork-iltapaivat

Suomalaista nykymusiikkia esittele-

vä tapahtuma Tampere Biennale juhlii

30-vuotista taivaltaan 13.–17.4.2016.

Monitaiteellisessa ohjelmassa musiikki

yhdistyy eri tavoin visuaalisiin taitei-

siin, sirkukseen ja performansseihin.

Kantaesityksiä kuullaan kymmenkunta.

Festivaali tarjoaa Suomen tähän asti

laajimman äänitaiteen näyttelykokonai-

suuden yhteistyössä Tampereen taide-

museon kanssa. Äänitaidenäyttelyissä

on esillä teoksia lähes parilta kymmenel-

tä eri taiteilijalta ja taiteilijakollektiivilta.

Erilaisten näyttelytilojen ja gallerioiden

lisäksi äänitaide-elämyksiä on mahdol-

lisuus kokea eri puolilla kaupungin

keskustaa. Avajaiskierros järjestetään

keskiviikkona 13.4., mutta ensimmäi-

set äänitaidenäyttelyt avautuvat jo 1.4.

Kansainvälisinä vieraina nähdään

saksalais-islantilainen Ensemble Adap-

ter ja belgialainen Nadar Ensemble. Ny-

Sirkuslaiset palkittiin SirkusRakkausPumPum

on vapaaehtoispohjalta toi-

miva lastenkulttuuriyhdis-

tys, joka on rohkeasti tuonut

uudenlaista toimintaa erityi-

sesti Tampereen kaduille ja

puistoihin. Yhdistys palkittiin

vuoden kulttuuriteko -palkin-

nolla.

Yhdistys järjestää ympäri

vuoden monenlaisia harraste-

tapahtumia, jotka ovat kaikille

avoimia ja esteettömiä. Lapset

ovat saaneet kokea muun mu-

assa tekemisen ja tanssin iloa

katutaidepäivillä ja teema-

diskoissa.

Vuoden kulttuuriteko

-palkinto myönnetään vuosit-

tain tamperelaiselle kulttuu-

rin tekijälle, joka on kehittä-

nyt tai rikastuttanut kaupun-

gin kulttuurielämää. •

Nykymusiikin karnevaali

kysirkuksen

pioneeri Cir-

co Aereo ja de-

funensemble luovat

yhdessä äänen, liikkeen

ja kuvan sirkusta teoksessa Concerto

Planos. Circo Aereo tuo Tampereelle

myös musiikkiaiheisen klovnerian ja

mimiikan helmen The Pianist, joka on

maailmalla yleisömenestyksen saavut-

taneen teoksen ainoa Suomen vierailu

tänä vuonna.

Festivaalin iltaklubeilla on tarjolla

kokeellista musiikkia maailmalla me-

nestyneelle Fonal Recordsille levyttä-

neiltä omaperäisiltä musiikintekijöil-

tä. Koko perhe voi osallistua festivaalin

päätöspäivän ohjelmaan Sara Hildénin

taidemuseossa. •

Festivaalin koko ohjelmaan

voi tutustua osoitteessa

tampere musicfestivals.fi /biennale

Elektroniik-kaa musiikissaan

hyödyntävä defunensemble esiintyy Biennalessa kahdessa

konsertissa, joista ensimmäinen on yhteistuotanto nykysirkuksen

pioneeri Circo Aereon kanssa ja toisessa kumppanina on

saksalainen Ensemble Adapter.

Elokuvan juhlaa Elokuvan juhlaa

Maahanmuutto puhuttaa myös Tampe-

reen elokuvajuhlien ohjelmistossa. Koti-

maisessa kilpailussa nähdään dokumentti-

elokuva Tuntematon pakolainen.

oneelle

män Li-

. Varsi-

lisäk-

lisevät

ahmoja

n

gin kulttuurielämää. •