Koulutuksen järjestäjänopetussuunnitelma

www.sakky.fiKoulutus tekee hyvää!

Hyväksytty yhtymähallituksessa 28.10.2016 § 118

SISÄLTÖ

JOHDANTO ........................................................................................................................... 3

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ ................... 4

Koulutuksen järjestäminen ....................................................................... 4

Toiminnallinen organisoituminen .............................................................. 4

Koulutuspalvelut ................................................................................................ 4

Työelämäpalvelut .............................................................................................. 5

Toimielimet ............................................................................................... 5

Ammattiosaamisen toimielin .............................................................................. 5

SORA -toimielin (Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja tekevä toimielin) 6

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA ...... 6

Koulutuksen toteuttamistavat ja työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen .............................. 8

Opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ........ 9

Tutkinnon osien suorittaminen muista tutkinnoista ja lukio-opinnoista ............... 9

Urheilijoiden ammatillinen koulutus ..................................................................10

Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ............................................10

Opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta ............................................................... 11

Opiskeluhuolto ........................................................................................ 11

Erityisopetuksen järjestäminen ............................................................... 12

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET .................................................12

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) ......... 12

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) ............. 13

Maahanmuuttajien ja eri kieli- tai kulttuuriryhmien opetus ...................... 13

OPISKELIJA-ARVIOINTI .............................................................................................14

Arvioinnista tiedottaminen ...................................................................... 14

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen .......................................... 15

Oppimisen ja osaamisen arviointi ........................................................... 16

Oppimisen arviointi ................................................................................. 17

Osaamisen arviointi ................................................................................ 17

Ammattiosaamisen näytöt ...................................................................... 17

Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen .............................................. 18

Arviointiaineiston säilyttäminen .............................................................. 18

Arvioinnin uusiminen ja korottaminen ..................................................... 19

Arvioinnin oikaiseminen .......................................................................... 19

Todistukset ............................................................................................. 19

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON JÄRJESTÄMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA .....20

Näyttötutkinnot........................................................................................ 20

Henkilökohtaistaminen ........................................................................... 21

Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen .... 21

Näyttötutkinnon suorittaminen ................................................................ 21

Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen ................................................. 22

Valmistavan koulutuksen järjestäminen .................................................. 22

Arviointi ................................................................................................... 22

Todistukset ............................................................................................. 23

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA .....................23

LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN .................................................................24

Lukiokoulutuksen tehtävä ....................................................................... 24

Lukio-opiskelun arvoperusta ................................................................... 25

Ohjaus .................................................................................................... 25

Opiskeluhuolto ........................................................................................ 25

Oppimisen ja opiskelun tuki .................................................................... 26

Oppimiskäsitys ....................................................................................... 27

Arviointi sekä arvioinnin uusiminen ja oikaisu ......................................... 27

KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ ..................................................................27

OPISKELIJAKUNTA JA VAPAA-AJAN TOIMINTA ......................................................27

LAADUNHALLINTA JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ ...............................................................................28

Tekstissä viitataan opetussuunnitelman yhteistä osaa ja pedagogista toimintaa ohjaaviin mal-liin, suunnitelmiin ja ohjeisiin. Näistä on luettelo lopussa.

3

JOHDANTO

Opetussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan koulutusten toteutus Savon koulutuskun-tayhtymässä. Opetussuunnitelman yhteinen osa on sisäisen kehittämisen, laadunhallinnan ja tiedottamisen väline, jossa linjataan Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Varkauden lukion ja aikuislinjan toiminnan yhteiset periaatteet ja menettelytavat. Opetussuunnitelman yhteinen osa ohjaa opiskelijoita, opettajia ja oppilaitosyhteisöä, perehdyttää työelämän edustajia ja muita sidosryhmiä ammatillisiin perustutkintoihin ja lukiokoulutukseen.

Opetussuunnitelma muodostuu yhteisestä osasta, tutkintokohtaisista osista ja henkilökohtai-sista opiskelusuunnitelmista. Se ohjaa opetusta ja pedagogista toimintaa. Sen toteutumista seurataan ja sitä kehitetään jatkuvasti.

Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa perustuu Valtioneuvoston asetuk-seen (799/2014). Yhteistä osaa täydentävät liitteenä olevat pedagogista toimintaa ohjaavat suunnitelmat. Opetussuunnitelman yhteistä osaa sekä tutkintokohtaista osaa arvioidaan sään-nöllisesti ja päivitetään tarvittaessa.

Ammatillisen koulutuksen laki, asetus ja määräykset muuttuivat 1.8.2015 alkaen. Muutokset perustuvat Euroopan unionissa valmisteltuihin ja hyväksyttyihin suosituksiin, joista ammatilli-sen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmä (ECVET, European Credits for Vocational Education and Training) on keskeisin.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistyön tavoitteena on luoda puitteet selkeämmälle ja entistä paremmin työelämän vaatimuksia vastaavalle tutkintorakenteelle sekä tutkintojen perusteiden uudistamiselle. Ammatillinen perustutkinto on mahdollista suo-rittaa ammatillisena peruskoulutuksena, jolloin keskeisenä osaamisen hallinnan osoittamista-pana ovat ammattiosaamisen näytöt. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti näyttötutkintona.

Ammatillisten perustutkintojen perusteilla vahvistetaan tutkintojen osaamisperusteista mää-rittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta. Tämä rakenne edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa ja samalla tukee opiskelijoiden joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista. Savon koulutuskuntayhtymän strate-gisten toimenpiteiden linjauksissa keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. aikaisemman osaamisen tunnustamisen tehostamisen, työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen, yksilölliset opin-topolut mahdollistavat opetusjärjestelyt ja niihin liittyvät oppimisympäristöt, opintojen lä-päisyn edistäminen, keskeyttämisen ehkäisy sekä yrittäjyyden ja työllistymisen edistäminen. Nämä tavoitteet on huomioitava myös uudistuvien opetussuunnitelmien sisällöissä.

4

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ

Koulutuksen järjestäminen

Savon koulutuskuntayhtymän perustehtävä on lisätä nuorten ja aikuisten osaamista, vastata alueen työelämän osaamistarpeisiin ja kehittää alueen työelämää. Lisäksi edistämme työlli-syyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää.

Savon koulutuskuntayhtymä järjestää:

- ammatillista peruskoulutusta - ammatillista aikuiskoulutusta - oppisopimuskoulutusta - valmistavaa ja valmentavaa koulutusta - lukiokoulutusta.

Koulutuskuntayhtymä ylläpitää Savon ammatti- ja aikuisopistoa, Varkauden lukiota ja Savon oppisopimuskeskusta. Koulutuskuntayhtymä on yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjistä. Toimipisteet sijaitsevat Iisalmessa, Varkaudessa sekä Siilinjär-ven Rissalassa ja Toivalassa, Juankosken Muuruvedellä ja Kuopiossa.

Toiminnallinen organisoituminen

Koulutuspalvelut

Koulutuspalvelujen tulosalueen toimialat ja osaamisalueet 1.1.2015 alkaen

5

Työelämäpalvelut

Työelämäpalvelujen tulosalueen osaamisalueet 1.1.2015 alkaen

Toimielimet

Ammattiosaamisen toimielin

Savon ammatti- ja aikuisopistossa on ammatillisesta peruskoulutuksesta säädetyn lain (630/1998, 787/2014) mukaan nimetty ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteut-tamisesta vastaava toimielin, jossa on työnantaja- ja työntekijä edustus sekä oppilaitoksen ja opiskelijaedustus. Jäsenet julkaistaan oppilaitoksen www-sivuilla.

Ammattiosaamisen toimielimen tehtävät perustuvat lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta. Ammattiosaamisen toimielin:

1) hyväksyy koulutuksen järjestäjän suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen to-teuttamisesta ja arvioinnista,

2) valvoo ammattiosaamisen näyttö toimintaa, 3) päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista, 4) käsittelee osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset, 5) puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset.

6

SORA -toimielin (Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja tekevä toimielin)

SORA -toimielimen tehtävät perustuvat lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998, 787/2014) ja lukiolakiin (951/2011 § 35 a ja lukiolain kohtaa 26 a § (13.6.2003/478)).

Kuntayhtymän hallituksen nimeämä monialainen SORA -toimielin päättää

1) opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta 2) opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta 3) opiskelijan asuntolasta erottamisesta sekä 4) opiskelusta pidättämisestä.

SORA -toimielimen jäsenet julkaistaan oppilaitoksen www-sivuilla.

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA

Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille am-mattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen amma-tinharjoittamiseen. Perustutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneemman, työelämän vaatiman osaamisen yhdessä tutkinnon osa-alu-eessa.

Ammatilliset tutkinnon perusteet ovat koulutuksen järjestäjälle perusta koulutuksen ja ope-tuksen järjestämiselle osaamisperusteisesti. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ohjaavat opetuksen toteuttamista työelämälähtöisinä kokonaisuuksina. Savon ammatti- ja aikuisopis-tossa ammatilliset tutkinnon osat on jaettu työelämälähtöisiin teemoihin. Opettajan ja opinto-ohjaajan pedagoginen johtajuus tarkoittaa työelämälähtöisten oppimiskokonaisuuksien hal-lintaa ja taitoa ohjata opiskelijaa hankkimaan osaamistaan juuri hänelle tarkoituksenmukaisin tavoittein ja mahdollisuuksin. Opettajan työn suunnittelussa ja toiminnassa osaamisperustei-nen didaktiikka ja opiskelijan yksilöllisen opintopolun mahdollistaminen ja toteutuminen mah-dollistavat ammatillisen tutkinnon perusteiden toimeenpanoa koulutuksen järjestäjän opetus-suunnitelman avulla.

Kaikessa tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan osaamisperustei-suutta ja toimitaan tutkinnon osiin perustuvalla rakenteella. Näillä tuetaan joustavien ja yksi-löllisten opintopolkujen ja tutkintopolkujen rakentamista ja edistetään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Tutkinnon suorittaminen suunni-tellaan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS), henkilökohtaiseen opetuksen jär-jestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) tai henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan (näyttötutkinnoissa).

7

Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pa-kollisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. (Osp=osaamis-piste)

Opinnot Laajuus

Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp Kaikille pakolliset tutkinnon osat

Osaamisalat pakolliset tutkinnon osat

Kaikille valinnaiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 osp

Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 osp

Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaa-minen 8 osp

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 osp

Vapaasti valittavat tutkin-non osat

10 osp Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia tutkin-non osia

Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaa-mistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia

Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja

Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehitty-mistä tukevia opintoja

Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa

Tutkintoa yksilöllisesti laa-jentavat tutkinnon osat

yli 180 osp Yksilölliset valinnat työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opis-kelijan ammattitaidon syventämisten kannalta tarpeelliset ammatilliset tutkinnonosat

Yhteensä 180 osp

Taulukko 1. Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa

8

Koulutuksen järjestäjän perustutkintojen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on amma-tillisissa tutkinnonosissa kuvattu tutkinnon osittain ammattitaitovaatimukset, teemat, oppimi-nen ja osaamisen arviointi. Yhteisissä tutkinnonosissa on kuvattu osa-alueet ja niiden osaamis-tavoitteet. Opetussuunnitelman yhteinen osa ja tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat löyty-vät oppilaitoksen www-sivuilta: www.sakky.fi.

Ammatilliset perustutkinnon perusteet määräävät tutkinnon muodostumisen ja ammattitai-tovaatimukset. Yksittäisen opiskelijan tutkinto rakentuu yksilöllisistä tutkinnon osien valin-noista. Valintoihin voivat vaikuttaa opintojen aikataulutus ja oppilaitoksen tarjonta. Tutkinnon osissa aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Valintojen tekeminen tapahtuu jatkuvassa prosessissa hops-keskusteluissa ryhmänohjaajan ja / tai opinto-ohjaajan kanssa.

Koulutuksen toteuttamistavat ja työpaikalla käytännön työtehtävien yhtey-dessä järjestettävän koulutuksen toteuttaminen

Opetusmenetelmiä ja -käytäntöjä sekä ohjaus- ja tukitoimia kehitetään siten, että jokainen oppija voi edetä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Opiskelijoita kannustetaan kehittä-mään oppimis- ja arviointitaitojaan sekä suhtautumaan myönteisesti opiskeluun.

Savon ammatti- ja aikuisopistossa opetus ja ohjaus järjestetään siten, että opiskelupaikan saa-neet suorittavat tutkinnon ja tutkinnon osat säännön mukaisessa ajassa. Tavoitteena on, että ammatillisesta peruskoulutuksesta toteutetaan 1.8.2017 jälkeen alkavissa perustutkinnoissa vähintään 50 % työpaikalla tapahtuvana oppimisena.

Vapaasti valittavat opinnot tarjotaan työssäoppimisena (jokaisella opiskelijalla vähintään 50 %), oman tutkinnon tai toisen tutkinnon opintoina, lukio-opintoina tai aikaisemman osaa-misen tunnustamisena.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan. Ammatillisten ja yhteisten opintojen toteuttamisessa pyritään yhdistämään (integraatio) sisältöjä mielekkäiksi oppimiskokonaisuuksiksi erilaisin menetelmin. Tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin on kir-jattu tieto ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien opintojen integroinnista.

Opintojen suorittamiseksi tutkintoihin rakennetaan yksilöllisiä opintopolkuja mahdollistavia malleja. Yksilöllisten polkujen lisäksi opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia syventää ja laajen-taa osaamistaan ammatillisten polkujen avulla mm. kansainvälisyys-, yrittäjyys-, jatko-opinto, huippuosaaja- sekä urheilija polut.

Savon ammatti- ja aikuisopistossa on määritelty koulutuksen toteuttamistavat seuraavasti:

Oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen on aina suunniteltua sekä ohjattua ja se voi olla esim. luokkahuoneessa tapahtuvaa opiskelua, ryhmätöitä, itsenäistä työskentelyä, verkko-opiskelua ja oppilaitoksen erilaisiin tapahtumiin ja messuihin liittyvää toimintaa. Oppilaitoksessa tapah-tuva oppiminen voi olla myös oppilaitoksen tiloissa ja välineillä tehtäviä opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia asiakastöitä ohjauksen ja valvonnan alaisuudessa.

9

Työpaikalla tapahtuva oppiminen on aina suunniteltua sekä ohjattua ja se voi olla esim. työs-säoppimista, työskentelyä oppilaitoksen työelämää vastaavissa oppimisympäristöissä, oppilai-toksen omissa työkohteissa tai työskentelyä työelämän erilaisissa projekteissa / työtehtävissä. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on myös oppilaitoksen ja työpaikan yhdessä suunnittelemaa tutkinnon osan tavoitteiden mukaisiin työelämän toimintakokonaisuuksiin tutustumista ja ha-vainnointia.

Työssäoppiminen on keskeinen oppimismenetelmä ammatillisessa koulutuksessa. Työssäop-piminen on yksilöllistä ja suunniteltua. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan amma-tillisen perustutkinnon tulee tutkinnon perusteiden mukaan sisältää osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 30 osaamispistettä (osp). Työssäoppiminen on mahdollista suorittaa myös ulkomailla.

Opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija tekevät opiskelijakohtaisen työssäoppimissopimuk-sen. Sopimukseen kirjataan työssäoppimista ja/tai näyttöä/ tutkintotilaisuutta koskevat yksi-tyiskohdat. Yhteistyössä varmistetaan työssäoppimisen ja ammatillisen koulutuksen työelä-mävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus.

Työssäoppimisen ohjauksella huolehditaan sovittujen tutkinnon perusteiden ammattitaito-vaatimusten saavuttaminen opintojakson aikana. Ohjaajina toimivat ohjaava opettaja ja työ-paikkaohjaaja. Koulutuksen järjestäjä kouluttaa työpaikkaohjaajia. Ammattiosaamisen toimie-limen tekemän linjauksen mukaisesti kaikissa perustutkinnoissa tarjotaan opiskelijoille valin-nainen tutkinnon osa Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp.

Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan ensisijaisesti työssäoppimispaikoilla työssäoppimisen yhteydessä. Koska osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä, työssäoppimisesta ei anneta erillistä arvosanaa.

Opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien järjestä-minen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa

Tutkinnon osien suorittaminen muista tutkinnoista ja lukio-opinnoista

Opiskelija voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. Näyttötutkintojärjes-telmässä suoritetusta tutkinnon osasta todistuksen antaa tutkinnosta vastaava tutkintotoimi-kunta. Suoritetut tutkinnon osat tunnistetaan ja tunnustetaan ammatilliseen perustutkintoon.

Jatko-opintopolun opiskelija voi valita lukio-opintoja maksimissaan viisi kurssia. Muissa tilan-teissa yksittäisten lukiokurssien suorittamisen maksaa opiskelija itse ja ne voidaan tunnistaa ja tunnustaa. Valintojen tekemisen ja osaamisen tunnustamisen helpottamiseksi lukio-opintojen korvaavuudet on määritelty ammatillisten perustutkintojen perusteissa. Lukio-opintoja voi va-lita oppilaitoksen omasta tarjonnasta tai alueen yhteistyölukioista.

Opiskelija voi valita lukio-opintojen suorittamisen myös kaksoistutkintona, jolloin hän suorit-taa ylioppilastutkinnon. Tämä on mahdollista joissakin tutkinnoissa ryhmämuotoisesti (kak-

10

soistutkintoryhmä), ja muuten opiskelumahdollisuus on selvitettävä tutkinnon opinto-ohjaa-jan kanssa. Ammatillisen perustutkinnon opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin (L 629/21.8.1988, 18 a § (766/2004)). Ylioppilastutkinto koostuu neljästä kirjoitettavasta aineesta, joista pakollinen aine on äidinkieli. Sen lisäksi valitaan kolme ainetta seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaaliaineen koe. Yhdessä kokeessa on suoritettava A-tason koe.

Jatko-opintoihin siirtymistä tuetaan tarjoamalla valinnaisina opintoina jatko-opiskeluvalmiuk-sia tukevia opintoja sekä tekemällä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja alueen lukioiden kanssa. Ammatilliset perustutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

Urheilijoiden ammatillinen koulutus

Urheiluvalmennettaviksi valinta tapahtuu kansallisesti hyväksytyn hakumenettelyn avulla. Ur-heiluvalmentautumisen tavoitteena on mahdollistaa opiskelevan urheilijan kehittyminen kan-sainvälisen huipputason aikuisurheilijaksi. Urheiluvalmentautuminen tukee urheilijan yksilöl-listä kasvua, yksilölliset erityistarpeet huomioiden. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelun (mukaan lukien työssäoppiminen) ja urheilu-uran yhteensovittamiseen sekä kokonaiskuormi-tukseen.

Oppilaitoksen valmentajat, opinto-ohjaajat ja urheiluvalmennuksen vastuuhenkilöt tekevät yhteistyötä urheilevan opiskelijan ja hänen lähipiirinsä kanssa. Oppilaitoksen valmennustoi-minta on suunniteltu osa urheilijan kokonaisharjoittelua ja voi olla toteutettu yhteistyössä muiden urheiluakatemian valmennusta järjestävien tahojen kanssa. Ammatillisen oppilaitok-sen urheiluvalmennustoiminnan vastuuhenkilö vastaa toiminnan koordinoinnista ja arvioin-nista. Oppilaitoksen valmennustoiminta noudattaa Suomen Olympiakomitean huippu-urheilu-yksikön ja lajiliittojen linjauksia ja siitä muodostettua opetussuunnitelman perustetta.

Opiskelijan urheiluvalmentautuminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi hänen tutkintoaan tutkinnon perusteiden mukaisesti. Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osista vastaavat kou-lutetut ja ammattitaitoiset valmentajat sekä muut erityisalojen koulutetut osaajat.

Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa

Savon koulutuskuntayhtymä toimii yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Yhteistyöverkostojen kautta tarjotaan opintoja yhteis-työssä mm. muiden ammatillisten oppilaitosten, lukioiden, kansalaisopiston, yliopiston ja am-mattikorkeakoulujen kanssa.

Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä sijoittuu jo-honkin jatkokoulutuspaikkaan. Peruskoulun oppilaanohjaajien kanssa tehdään yhteistyötä ja kehitetään siirtymävaiheita joustavimmiksi. Yläkoulujen oppilaat voivat osallistua heitä kiin-

11

nostavaan opetukseen. Yläkoulujen oppilaiden vanhemmille tiedotetaan ammatillisen koulu-tuksen mahdollisuuksista huoltajien illoissa, koulutusmessuilla, avointen ovien päivissä ja koh-dennetuilla tiedotteilla.

Opinto-ohjauksen toteuttaminen ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuun-nitelman laadinta

Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta ja annetun lain muuttamisesta (630/1998, 246/2015) ja asetuksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta on säädetty opiskelijan mahdol-lisuudesta ja oikeudesta yksilöllisiin opintojen valintoihin, opinnoista tiedottamisesta ja opinto-ohjauksesta sekä osaamisen tunnustamisesta.

Ohjaus oppilaitoksessa on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa opiskelijan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus on kaikkien oppilaitoksessa sekä erilaisissa op-pimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuk-sien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan nuorta elämään, koulutukseen ja urava-lintoihin liittyvissä päätöksissä. Ohjaus tukee nuorten ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämän suunnittelutaitojen muotoutumisessa sekä antaa valmiudet jatko-opin-toihin ja työelämään siirtymiselle.

Opintojen alussa laaditaan opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva henki-lökohtainen säännöllisesti päivitettävä opiskelusuunnitelma (HOPS), jolla tuetaan opiskelijan urasuunnittelua ja ammatillista kasvua. HOPS:ssa sovitaan siitä, miten opiskelija saavuttaa ja osoittaa tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvatut ammattitaitovaatimukset ja osaa-mistavoitteet omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Opiskelijat perehdytetään opiskeltavaan tutkin-non osaan, sen sisältöihin, tavoitteisiin ja arviointikriteereihin sekä oppimismenetelmiin. Opis-kelijan opintojen etenemistä seurataan ja käynnistetään tukitoimet tarvittaessa. Oppilaitok-sella on opintojen ohjausta koskeva suunnitelma sekä ryhmänohjaajan kansio.

Opiskeluhuolto

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen ter-veyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä li-säävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuollon järjestäminen perustuu pääasiallisesti oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (L 1287/2013 3 §) sekä ammatillista koulutusta, sosiaali - ja terveydenhuoltoa ja nuorisotyötä koskevaan lainsäädäntöön. Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta ohjaa Savon koulutuskuntayhtymän arvo: luotta-mus. Opiskeluhuolto tukee kuntayhtymän perustehtävää työllisyyden, yrittäjyyden ja hyvän elämän edistäjänä.

Opiskeluhuollon suunnitelma sisältää nuorten ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja am-matilliseen perustutkintoon valmentavien koulutusten käytänteet. Opiskeluhuoltoa toteute-taan sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen opiskeluhuollon keinoin. Yhteisöllisen ja yksilö-kohtaisen opiskeluhuollon toimintaohjeet ovat Opiskeluhuollon suunnitelmassa.

12

Erityisopetuksen järjestäminen

Opiskelijalla on mahdollisuus saada erityisopetusta, jos opiskelu ei etene tavanomaisen ope-tuksen ja tukiopetuksen keinoin sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Tällöin laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS (L 630/98 § 20 ja § 21, A 811/98 8 §). HOJKS turvaa opiskelijalle tarkoituksenmukaiset opetusratkaisut, tarvittavat tuki- ja kuntoutumistoimenpiteet sekä varmistaa moniammatillisen yhteistyön onnistumisen.

Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perus-teiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Jos tutkinnon tavoitteita mu-kautetaan, mukautuksesta on tehtävä erillinen päätös ja siinä on otettava huomioon kunkin tutkinnon perusteiden mahdolliset rajaukset mukauttamisen suhteen. Opiskelijaa ja alaikäisen huoltajaa on kuultava ennen opetuksen järjestämistä erityisopetuksena koskevan päätöksen tekemistä ja ennen mukauttamispäätöstä. Jokaiselle erityisopiskelijalle laaditaan HOJKS.

HOJKS laaditaan mahdollisimman pian opetuksen alussa ja sitä tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti koulutuksen aikana. Oppilaitoksessa on vahvistettu opetussuunnitelman liit-teeksi erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa kuvataan tarkemmin erityis-opetuksen ohjeistus ja käytännöt.

Kaikille aloittaville opiskelijoille tehdään matematiikan ja englanninkielen lähtötasotestit, sekä lukitesti. Ruotsin kielen testaus on vapaaehtoista. Testien ja henkilökohtaisten keskustelujen perusteella ilmenneet tukitarpeet huomioidaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS) sekä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Opiskelijalle, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, varmistetaan ammatissa tarvittavan suomen kielen osaaminen. Opiskelijan tuen tarve tunnistetaan ja tukitoimet suunnitellaan opintojen alussa. Hakijan, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, tulee joko todistuksin tai kielitestissä osoit-taa kaikissa neljässä osa-alueessa vähintään perustason osaamista (Yleinen Kielitutkinto arvo-sana 3).

Jos ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osin puut-teellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Erityis-opetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti (A 603/2005,10 § ja Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Varkauden lukion erityis-opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma).

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA)

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) on tarkoitettu peruskoulun suorittaneille nuorille ja aikuisille mukaan lukien maahanmuuttajat, joilla ei ole toisen asteen koulutusta. Koulutuksen aikana perehdytään ammatillisen koulutuksen koulutusvaihtoehtoi-hin, saadaan tietoa erilaisten ammattien ja työtehtävien ominaisuuksista sekä selkiytetään yk-silöllisiä tulevaisuudensuunnitelmia.

13

Koulutus lisää opiskelijan valmiuksia hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen, pärjätä opin-noissa ja suorittaa tutkinto. Koulutuksesta voi joustavasti hakeutua tutkintotavoitteeseen kou-lutukseen missä tahansa valmentavan koulutuksen vaiheessa, mikäli opiskelija täyttää alan ha-kukriteerit ja alalla on vapaita koulutuspaikkoja. Koulutuksen aikana voi myös valmentautua oppisopimuskoulutukseen.

Koulutuksen lähtökohtana ovat yksilölliset, osaamiseen perustuvat oppimispolut ja työelämä-lähtöisyys. Koulutus rakentuu yhdestä pakollisesta koulutusosiosta ja neljästä valinnaisesta koulutuksen osasta sekä vapaasti valittavista osista. Koulutuksen laajuus on enimmillään yksi lukuvuosi eli 60 osaamispistettä. Koulutus antaa 6 lisäpistettä yhteishaussa.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) toteutetaan aina erityisopetuk-sena. Koulutus on tarkoitettu erityistä ja laajaa tukea tarvitseville henkilöille ja sen tavoitteena ei pääsääntöisesti ole ammatilliseen koulutukseen siirtyminen. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijan valmiudet itsenäiseen elämään vahvistuvat. Pääpaino on pedagogisella, oppi-mista tukevalla kuntoutuksella.

Koulutuksen laajuus on 60 osp. Koulutuksen alussa jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOJKS, jossa arvioidaan myös koulutuksen kesto eli se aika, jossa opiskelijan arvioidaan saavuttavan koulutuksen tavoitteet. Koulutuksen yksilöllinen kesto on 1–3 vuotta. HOJKSia päivitetään kou-lutuksen aikana ja myös arvio koulutuksen kestosta voidaan silloin tarvittaessa muuttaa.

Koulutuksessa on kolme pakollista ja yksi valinnainen osa, joiden laajuus vaihtelee yksilöllisesti. Opiskelijan arvioinnissa opiskelijan osaamista verrataan OPSin pohjalta laadittuihin opiskelijan henkilökohtaisiin osaamistavoitteisiin. Osaaminen arvioidaan sanallisesti, jonka ohella käyte-tään tarvittaessa kuvallista arviointia.

Maahanmuuttajien ja eri kieli- tai kulttuuriryhmien opetus

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoille räätälöidään opintosuunnitelma henkilökohtaisen kielitaidon sekä opiskelutaitojen ja -valmiuksien pohjalta. Opiskelijan etenemistä arvioidaan henkilökohtaisen lähtötason suhteen.

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen arvioidaan samoin kuin muidenkin opis-kelijoiden. Osaamisen arviointi tehdään monipuolisin menetelmin, jotta mahdollinen kielitai-don puutteellisuus ei vaikuta arviointiin. Opiskelijalla, jonka äidinkieli on muu kuin oppilaitok-sen opetuskieli, on oltava ennen ammattiosaamisen näyttöä sellainen kielitaito, että hän ym-märtää näyttönä tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset.

14

OPISKELIJA-ARVIOINTI

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) määrää sen, miten opiskelijan arviointi to-teutetaan. Arvioinnilla ohjataan oppimista sekä kehitetään opiskelijoiden itsearviointia ja it-seohjautuvuutta. Arvioinnin tehtävänä on myös opiskelijan minäkuvan ja opiskelumotivaation vahvistaminen ammatti-ihmisenä. Arvioinnilla tuotetaan tietoa osaamisesta.

Opiskelijan arviointi on laadullista. Opiskelijan osaamista ei siis verrata toisten opiskelijoiden osaamiseen vaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden pohjalta laadittuihin ar-vioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin kohteena ei ole pelkästään irrallisen tie-don toistaminen, vaan opiskelijan kyky soveltaa tietoa. Saman tutkinnon osan opettajat teke-vät tutkinnon osan toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat ja arvioinnit yhdessä, välttäen näin moninkertaisen osaamisen arvioinnin.

Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit saadaan ammatillisen perustutkinnon perusteista tut-kinnonosittain. Arvioinnin kohteena on osaaminen laajasti. Kriteeriperusteisesti opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuk-siin tai yhteisten tutkinnon osien tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikritee-reihin.

Opiskelijalla on oikeus oppia, ennen kuin osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. Arviointiasteikosta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta pe-ruskoulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 10 §) on säädetty. Opiske-lijaa arvioidaan sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, jossa hän kulloinkin suorittaa opintoja.

Suorittaessaan sekä ammatillisen perustutkinnon että lukion oppimäärän opiskelija saa kaksi erillistä todistusta. Osa lukio-opinnoista tunnustetaan ammatilliseen tutkintoon ja osa amma-tillisista opinnoista lukiotutkintoon.

Tutkintokohtaiset arviointisuunnitelmat sisältyvät tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin jotka hyväksyy rehtori. Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat hyväk-syy ammattiosaamisen toimielin.

Arvioinnista tiedottaminen

Opiskelijoille selvitetään arvioinnin keskeiset periaatteet:

- arvioinnin tehtävät ja tavoitteet eli miksi arvioidaan - arvioinnin kohteet eli mitä asioita arvioidaan - arviointikriteerit eli minkä mukaisesti arviointi tehdään - aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja arviointi - arviointimenetelmät - oppimisen aikainen arviointi ja sen merkitys - arvosanan muodostuminen ammatillisessa perustutkinnossa osaamisen arvioinnin

pohjalta

15

- arvioinnista päättäminen - ammatillisessa peruskoulutuksessa osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosa-

nan korottaminen - arvioinnin dokumentointi - osaamisen arvioinnin oikaiseminen - opintorekisteriotteen ja tutkintotodistuksen saaminen ja todistuksen sisältö - muut todistukset.

Lisäksi työelämän edustajille, muille arviointiin osallistuville ja huoltajille tiedotetaan heille tar-peellinen tieto keskeisistä periaatteista.

Tiedottamisesta vastaavat opettajat, ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat ja koulutuspalvelujen johto. Ryhmänohjaaja vastaa koko tutkinnon arvioinnin tiedottamisesta tutkinnon opetus-suunnitelmaan sisältyvän arviointisuunnitelman mukaisesti. Opettaja vastaa opettamansa tut-kinnon osan arvioinnin tiedottamisesta opintojen alkaessa. Tiedottamisen välineinä ovat mm.

- tutkintokohtainen opetussuunnitelma - opiskelijan opas - ohjaustunnit ja keskustelut sekä - oppilaitoksen www-sivut, Wilma ja Moodle.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamista voidaan hankkia monin eri tavoin ja eri aikoina ja eri paikoissa. Oppimista tapahtuu virallisessa koulutuksessa oppilaitoksissa (formaali oppiminen), epäviralliseen koulutukseen osallistumisessa (nonformaali oppiminen) sekä arkioppimisena (informaali oppiminen).

Osaamisen tunnustamisesta säädetään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998, 787/2014 30 §:ssä. Pykälän mukaan opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon tai ope-tussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikai-semmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Opiskelijan tulee hakea aikaisem-min hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koulutuksen järjestäjältä. Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa noudatetaan säännöksiä osaamisen arvioinnista, arvioin-nista päättämisestä ja arvioinnin oikaisemisesta.

Osaamisen tunnustamisella opiskelija voi saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osit-tain sen mukaan, miten paljon tutkinnon ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden mukaista osaamista opiskelijalla on. Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällek-käisyyttä ja pyritään lyhentämään opiskeluaikaa. (L 601/2005, 30§, A 603/2005, 12 a§).

Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään ennen mainittujen opintojen osaamista koskevan tutkinnon osan alkamista. Opiskelija hakee Wilmassa itse osaamisen tunnustamista. Osaami-sen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia ja sitä koskevat samat säädökset kuin muuta-kin opiskelijan arviointia (L 601/2005, 25§, 25 a§, 25 c§).

16

Osaamisen tunnustamisella korvattavien tutkinnon osien määrälle ei ole ylärajaa. Myöskään aiemmin hankitulle osaamiselle ei ole yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus varmis-tetaan tarvittaessa. Tunnustettujen opintojen arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Tutkinnon suorittaneen henkilön on mahdollista korottaa arvosanoja yksityisopiskelijana.

Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan vertaamalla osaamista Opetushalli-tuksen määräämien perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoit-teisiin. Osaamisen tunnistaminen voidaan tehdä opintojen alussa, ennen uuden tutkinnon osan alkamista tai niiden aikana.

Uuden tutkinnon osan alkaessa opiskelijoille selvitetään tutkinnon osan sisällöt ja tavoitteet tutkintokohtaisen opetussuunnitelman avulla. Tämän pohjalta opiskelija voi hakea tunnusta-mista, jolloin hänellä on oltava riittävä selvitys osaamisestaan. Savon ammatti- ja aikuisopis-tossa selvitykseksi vaaditaan todistus tai muu luotettava dokumentti, käytännön työtehtävän suorittaminen, haastattelu ja/tai muu oman osaamisen kuvaaminen.

Opiskelija voi myös opiskelun aikana hankkia osaamista, joka voidaan tunnistaa edellä maini-tuilla periaatteilla. Osaamisen tunnistaminen voi johtaa osaamisen tunnustamiseen tai opiske-lijan opintojen tukemiseen.

Savon ammatti- ja aikuisopiston arviointiohjeissa kerrotaan arvioinnin menettelyistä tarkem-min.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa koostuu osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, oppimisen arvioinnista sekä osaamisen arvioinnista.

Opiskelijalla on oikeus saada opettajalta tieto oppimisensa etenemisestä ja oppimistarpees-taan. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin. Opiske-lijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsear-viointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuun-nitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen (L 630/1998, luku 4).

Arviointipäätös kirjataan opiskelijatietojärjestelmään kahden viikon aikana arviointipäätöksen tekemisestä. Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa tutkinnon osat on jaettu teemoihin ja

joissakin tutkinnoissa teeman osiin tai teeman sisällä oppimisen aiheisiin. Jos koko tutkinnon osaa ei ole vielä suoritettu, osaaminen tunnistetaan teemoihin. Jos koko teemaa ei ole suori-tettu, oppimista voidaan tunnistaa teeman osiin tai oppimisen aiheisiin.

Kun arviointipäätös koskee osaamisen arviointia (tutkinnon osa, ammattiosaamisen näyttö, muu osaamisen arviointi) on arviointipäätöksen tekijän tiedotettava opiskelijalle arvioinnin oi-kaisukäytännöstä.

17

Oppimisen arviointi

Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa mo-tivoivia ja aktivoivia menetelmiä esimerkiksi sähköistä oppimispäiväkirjaa. Niiden avulla tue-taan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella.

Oppimista arvioidaan opiskelun ajan suullisen tai kirjallisen palautteen avulla. Oppimisen arvi-oinnilla tuetaan oppimisprosessia, ja se ei vaikuta tutkintotodistuksen arvosanaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään mahdolliset muutokset opiskelijan opetukseen ja varmistetaan opiskelijan eteneminen opinnoissaan.

Osaamisen arviointi

Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti am-mattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perus-teissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuk-sissa edellytettyä osaamista. Yhteisistä tutkinnon osista annetaan jokaisesta neljästä tutkinnon osasta arvosana tutkintotodistukseen. Tutkinnon osan arvosana annetaan sen sisältämien osa-alueiden arvosanojen pohjalta. Tutkinnon osan arvosanaa määritettäessä on otettava huomi-oon se osaamispistemäärä, jonka opiskelija on osaamisellaan hankkinut kullekin tutkinnon osan osa-alueelle. Mikäli ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin on sisälly-tetty esimerkiksi kielitaidon hallintaa, se arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitai-tovaatimuksena.

Osaamisen arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden määrittämän osaamisen saavuttamista. Arviointimenetelmien on sovelluttava käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tuettava opiskelijan oppimista. Osaamisen arvioinnilla ar-vioidaan oppimisen tulosta. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa moni-puolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Osaaminen arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän tilanteissa kokonaisuuksien hallintana.

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näyttöjen tehtävänä on koulutuksen laadun varmistaminen sekä koulutuk-sen ja työelämän vastaavuuden parantaminen. Näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioi-daan opettajien ja työpaikkojen yhteistyönä opetussuunnitelman pohjalta ja toteutetaan työs-säoppimisjaksojen aikana työpaikalla tai oppilaitoksessa. Ensisijaisena näyttöpaikkana on aito työympäristö.

Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuk-set määräysten mukaisesti. Näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista - myös

18

valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Yhteisissä tutkinnon osissa ja vapaasti valittavissa tutkinnon osissa; mikäli ne eivät ole ammatillisia, osaamista ei arvioida ammatti-osaamisen näytöllä.

Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, tu-lee kaikista tutkinnon osista antaa erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta an-netaan arvosanat arvioinnin kohteittain, mutta kokonaisarvosanaa ei muodosteta, ennen kuin kaikki osat on suoritettu.

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu ammatti-osaamisen näyttöjen toteuttaminen, arviointi ja arvioijat. Ammattiosaamisen näyttöjen arvi-oinnista päättävät (L 630/1998) 25 a §:ssä tarkoitetun toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosa-nasta päättävät opettaja/opettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä tai erikseen. Sa-von koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/opettajat ja työelämän edustaja/edustajat yhdessä. Jos tut-kinnon osan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen lisäksi muulla ta-voin, tästä arvioinnista päättää opetuksesta tai tietopuolisista opinnoista vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita.

Ammattiosaamisen näytön arvosana perustellaan arviointiaineistoissa. Osanäyttöjen aineisto tallennetaan, jotta tutkinnon osasta on mahdollisuus antaa ammattiosaamisen näytön arvo-sana sitten, kun kaikki osanäytöt on tehty.

Ammattiosaamisen näytön suunnittelu, toteutus ja arviointi ja eri osapuolten tehtävät on ku-vattu Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelmassa.

Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen

Ammatillisen tutkinnon osan arvosana annetaan ja päätetään ammattiosaamisen näytön ar-vosanan ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Muu osaamisen arviointi täydentää tarvit-taessa ammattiosaamisen näytössä osoitetun osaamisen arviointia tutkinnon perusteiden mu-kaisesti. Mikäli arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskusteluissa. Yh-teisissä tutkinnon osissa arvosanasta päättävät ne opettajat, jotka ovat antaneet osa-alueiden arvosanat.

Arviointiaineiston säilyttäminen

Arvioinnin perusteena oleva aineisto säilytetään vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Ohjeet tallennettavasta arviointiai-neistosta ovat arkistointimuodostussuunnitelmassa.

19

Arvioinnin uusiminen ja korottaminen

Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus myös (L 630/1998) 25 §:n 3 momentissa tarkoitetun osaamisen arvioinnin perusteella annetun hyväksytyn arvosanan korottamiseen.

Opetussuunnitelman tutkintokohtaisissa osissa määrätään opinnoista ja ammattiosaamisen näytöistä, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen. Tarvit-taessa opiskelijalle järjestetään mahdollisuus uusintaan. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoit-taa uusimis- ja korottamismahdollisuudet opiskelijoille. Ennen arvosanan uusimista varmiste-taan lisäohjauksella, että opiskelija todennäköisesti selviää ammattiosaamisen näytöstä ja opinnoista.

Opiskelija voi omasta aloitteestaan korottaa hyväksyttyä arvosanaa; tämä oikeus opiskelijalla on koko opiskelun ajan. Tutkintotodistuksen saamisen jälkeen opiskelija voidaan ottaa yksi-tyisopiskelijana korottamaan arvosanojaan. Arvosanojen korottaminen järjestetään aloille so-vituin käytäntein.

Arvosanan uusimis- ja korottamismenettelyt on kuvattu opiskelijan oppaassa.

Arvioinnin oikaiseminen

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opinto-, näyttö- (myös osanäyttö) ja tutkintosuoritukseensa. Jos opiskelija on tyytymätön arviointiin, hän voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta, muulta arvioin-nista päätöksen tehneeltä henkilöltä tai toimialajohtajalta.

Ensimmäinen oikaisupyyntö on tehtävä suullisesti tai kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset ja arvioinnin perusteet tietoon. Oikai-supyynnön saanut henkilö dokumentoi oikaisupyynnön Savon ammatti- ja aikuisopiston hy-väksymälle lomakkeelle.

Mikäli opiskelija on edelleen tyytymätön päätökseen, hänellä on 14 päivää aikaa toimittaa kir-jallinen toisen vaiheen oikaisuvaatimuspyyntö käsiteltäväksi ammattiosaamisen näyttöjen toi-mielimelle. Jos päätös on virheellinen, velvoittaa toimielin toimittamaan uuden arvioinnin. Kir-jalliset oikaisupyyntölomakkeet täyttöohjeineen ovat Wilmassa.

Todistukset

Tutkintotodistus muodostuu päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta (A 799/2014).

Tutkintotodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä noudatetaan tutkinnon perusteita Ope-tushallituksen vahvistamien todistusmallien mukaisesti.

Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Vapaasti valittavista tutkinnon osista merkitään tutkinnon osat, niiden nimet ja laajuudet sekä

20

arvosana asteikolla 1–3 silloin, kun vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat ammatillisia tai pai-kallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja. Muissa vapaasti valittavissa tutkinnonosissa voidaan osaaminen ar-vioida koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvosanallahyväksytty (A 811/1998, muutos 329/2015) 10 §:n perusteella. Tämä koskee myös muualla suoritettuja vapaasti valittavia tut-kinnon osia, joista arvosanaa ei aina ole saatavissa (OPH ohje 11.5.2015 Dnro3/012/2015).

Näyttötodistus sisältää suoritetut ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain. Todistus on suunniteltu ennen kaikkea työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Siinä annetaan tietoa opiskelijan käytännön osaamisesta.

Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus suoritetuista tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä.

Kun opiskelija siirtyy työelämään tutkinnon osan tai osia suoritettuaan, liitetään todistukseen tieto ammattipätevyydestä, joka hänellä on suoritettujen tutkinnon osien perusteella.

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON JÄRJESTÄMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA

Näyttötutkinnot

Näyttötutkinnon suorittaminen on joustava tapa osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamista. Tutkinnon perusteiden edellyttämä osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Tutkintotilaisuuksiin voi osallistua ammattitaidon hankkimistavasta riippumatta. Näyttötut-kintojen järjestämisestä ja toteutuksesta säädetään mm. laissa ammatillisesta aikuiskoulutuk-sesta (631/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa asetuksessa (812/1998) sekä Valtioneuvoston asetuksessa ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistami-sesta (794/2015). Keskeisiä toimijoita ovat opetushallituksen asettamat ala/tutkintokohtaiset tutkintotoimikun-nat, joiden tehtäviin kuuluu mm. sopia näyttötutkintojen järjestämisestä, varmistaa näyttötut-kintojen järjestämisen laatua, antaa tutkintotodistukset ja käsitellä osaamisen arviointia kos-kevat oikaisuvaatimukset toisessa vaiheessa. Tutkintotoimikunnissa on edustettuina työnan-tajat, työntekijät, opetusala sekä tarvittaessa itsenäiset ammatinharjoittajat. Näyttötutkintojen järjestäminen perustuu tutkintotoimikunnan ja näyttötutkinnon järjestäjän väliseen järjestämissopimukseen. Ennen järjestämissopimuksen solmimista näyttötutkinnon järjestäjä selvittää tutkintotoimikunnalle valmiutensa tutkintotilaisuuksien järjestämiseen (näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma). Tutkintotoimikunta päättää, minkä oppilaitosten kanssa se järjestämissopimuksen solmii.

21

Henkilökohtaistaminen

Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmista-vassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen tehdään valtioneuvoston, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun henkilökohtaistamisasetuksen, (794/2015, muutos 29.6.2016 575/2016) mukaisesti. Sovitut toimenpiteet dokumentoidaan henkilökohtaistamista koske-vaan asiakirjaan. Asiakirjaa päivitetään tutkinnon suorittamisen edetessä tai muutoin tutkin-non suorittajan henkilökohtaisen tilanteen mukaisesti. Henkilökohtaistaminen jaetaan kol-meen vaiheeseen: näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, tut-kinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen.

Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen

Hakeutumisvaiheen tavoitteena on selvittää hakeutujan aiemmin hankkima ja osoittama osaa-minen sekä arvioida mikä tutkinto olisi hakeutujan tilanteeseen parhaiten soveltuva. Koulu-tuksen järjestäjä tekee selvityksen hakeutujan esittämien asiakirjojen ja muun hakeutujan an-taman selvityksen perusteella. Jos hakeutuja on suorittanut voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkin-non tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osia, jotka voidaan liittää osaksi suoritettavaa tutkintoa siten kuin tutkinnon muodostumisesta tutkinnon perusteissa määrätään, toimitetaan näistä tieto tutkintotoimikunnalle. Jos hakeutuja on suorittanut muita kuin edellä mainittuja tutkintoja tai tutkinnon osia, jotka vastaavat suoritettavan tutkinnon perusteissa määriteltyä osaamista, toimitetaan niistä tieto näyttötutkinnon järjestäjän nimeämille tutkintosuoritusten arvioijille. Arvioijien tehtävänä on arvioida esitetty osaaminen ja tehdä päätös osaamisen tunnustamisesta. Hakeutumisen yhteydessä selvitetään myös hakeutujan tarve valmistavaan koulutukseen, muuhun tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen, ohjaukseen ja tukeen, opiskeluvalmiuksia parantaviin opintoihin sekä erityiseen tukeen. Lisäksi käydään läpi mahdollisesti tutkintoon liittyvä erityislainsäädäntö sekä opiskeluun liittyvät taloudelliset tuet. Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen ja ohjaus tehdään ammattiaineen opettajien, ohjaavien opettajien, opinto-ohjaajien ja tarvittaessa kuraattorien sekä muiden tahojen, esim. työelämän edustajien kanssa yhteistyönä.

Näyttötutkinnon suorittaminen

Näyttötutkinnot suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito tut-kintotilaisuuksissa ensisijaisesti alan työpaikoilla. Koulutuksen järjestäjä suunnittelee yhdessä tutkinnon suorittajan ja työpaikan kanssa, miten tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon pe-rusteissa edellytetyn ammattitaidon (tutkintotilaisuuksien sisältö, aikataulutus, arvioijat ja

22

mahdollisen erityisen tuen tarpeen huomioon ottaminen). Ammattitaidon osoittaminen suun-nitellaan tutkinnon osittain. Tutkintotilaisuus voidaan järjestää myös oppilaitoksessa, jolloin olosuhteiden on vastattava mahdollisimman hyvin todellisia työtilanteita. Osaaminen arvioidaan tutkinnon osittain. Näyttötutkinnon järjestäjä valitsee arvioijat ja pe-rehdyttää heidät arviointitehtävään. Arvioijat päättävät arvioinnista tutkinnon osittain sen jäl-keen, kun osaamisen arviointi on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mu-kaisesti. Tutkinnon järjestäjä toimittaa arvioijien päätökset tutkintotoimikunnalle, joka antaa tutkinnon suorittajalle tutkintotodistuksen. Osatutkinnon suorittamisesta saa pyydettäessä todistuksen.

Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen suunnittelussa otetaan huomioon hakeutumisen yh-teydessä todettu tutkinnon suorittajan aiemmin hankkima ja osoittama osaaminen. Koulutuk-sen järjestäjä suunnittelee yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa, missä ja miten tutkinnon suo-rittaja hankkii häneltä vielä puuttuvan (tutkinnon perusteissa edellytetyn) ammattitaidon. Am-mattitaidon hankkiminen suunnitellaan tutkinnon osittain. Koulutuksen järjestäjä suunnittelee yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa myös ohjauksen ja tuen sekä mahdollisen erityisen tuen tarpeen mukaiset toimenpiteet.

Valmistavan koulutuksen järjestäminen

Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjes-tämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta voidaan järjestää opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja. Näyttötutkinnon suorittaminen ei edellytä valmistavaan koulutukseen osallistumista, vaan tutkinnon suorittaja voidaan ohjata suoraan tutkintotilaisuuksiin, jos hänellä jo on tutkinnossa vaadittava osaaminen. Poikkeuk-sena ovat tietyt erillislainsäädännön säätelemät alat (esim. logistiikan perustutkinnossa). Tutkintotilaisuudet järjestetään yleensä valmistavan koulutuksen jälkeen/yhteydessä. Näyt-tötutkintoihin valmistavaa koulutusta toteutetaan omaehtoisena koulutuksena, henkilöstö-koulutuksena, oppisopimuskoulutuksena tai työvoimakoulutuksena.

Arviointi

Näyttötutkintoperusteisen koulutuksen arviointia koskevat mm. seuraavat lait, asetukset, määräykset ja muut ohjeet: - Laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998, A 812/1998) - Laki ja asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, A 811/1998) - Ope-tushallituksen määräykset - Tutkintotoimikuntien ohjeet - Näyttötutkintojen järjestämissopi-mukset.

23

Opintojen alussa tutkinnon suorittajille tiedotetaan arvioinnin yleisistä periaatteista, ammat-titaitovaatimuksista, arvioinnin kohteista ja kriteereistä, arvosana-asteikosta sekä arvosanan uusimisesta, korottamisesta ja arvioinnin oikaisemisesta sekä tutkintotodistuksen ja valmista-van koulutuksen todistuksen sisällöstä. Arviointi tukee tutkinnon suorittajan myönteisen minäkuvan kehittymistä, itsearviointia ja kas-vua ammatti-ihmisenä sekä antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Arviointia on kuvattu Oph:n arvioinnin oppaassa (2015), Savon ammatti- ja aikuisopiston arvi-oinnin ohjeessa (2016) sekä näyttötutkinto-oppaassa (2016).

Todistukset

Valmistavasta koulutuksesta oppilaitos antaa opiskelijalle osallistumistodistuksen. Sen lisäksi opiskelija voi saada opintokortin, jossa opinnot kuvataan tarkemmin. Valmistavassa koulutuk-sessa arvioidaan tutkinnon suorittajan oppimista suhteessa tutkinnon perusteiden tavoittei-siin. Todistuksen suoritetusta tutkinnosta tai tutkinnon osasta antaa ko. tutkinnon tutkintotoimi-kunta. Tutkintotodistuksen tai tutkinnon osan todistuksen arvosana perustuu tutkintosuori-tusten arviointiin tutkintotilaisuuksissa. Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan tutkinnon suorittajan osaamista. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Pe-rustutkinnoissa tutkinnon suorittajan hyväksytyt suoritukset arvioidaan asteikolla T1 - H2 - K3.

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA

Oppisopimuskoulutus on määräaikaiseen työsuhteeseen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksissa järjestettävillä tietopuolisilla opinnoilla.

Oppisopimuskoulutuksella voi opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitut-kintoihin ja erikoisammattitutkintoihin kuin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Oppisopi-muskoulutus tarjoaa myös mahdollisuudet ammatilliseen lisäkoulutukseen. Yrittäjillä on mah-dollisuus kouluttautua oppisopimuksella. Tutkinnot suoritetaan pääasiassa näytöillä, jotka jär-jestetään koulutuksen aikana. Näytöissä opiskelijan ammatillisia taitoja ja valmiuksia arvioi-daan aidoissa tai aidon kaltaisissa työtilanteissa.

Opiskelijalle nimetään oppisopimuksen ajaksi vastuunalainen työpaikkakouluttaja. Hän osallis-tuu opintojen suunnitteluun opiskelijan, oppisopimuskoulutuksen järjestäjän edustajan ja opettajan kanssa. Työpaikkakouluttaja perehdyttää opiskelijan työympäristöön ja työtehtä-viin, ohjaa opiskelijaa ja vastaa oppimisen arvioinnista. Hän toimii työpaikan ja oppilaitoksen yhdyshenkilönä ja opiskelijan tukihenkilönä.

24

Oppisopimuskeskus hankkii tietopuolisen koulutuksen ja tutkintotilaisuudet. Oppilaitoksessa järjestettävä tietopuolinen opetus rakentuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitel-man mukaan. Se on monimuoto-opiskelua, johon kuuluu erilaisia kehittämis- ja projektitöitä, lähiopiskelua, ohjattua etäopiskelua sekä etätehtäviä. Osa opetuksesta toteutetaan yhä use-ammin verkko-opetuksena.

Opiskelija ja työnantaja solmivat oppisopimuksen, josta tulee käydä ilmi sopimuksen voimas-saoloaika, koeajan pituus, suoritettava tutkinto sekä opiskelijan palkkauksen perusteet (alaa koskeva työehtosopimus). Näiden lisäksi oppisopimuksessa / henkilökohtaisessa opiskeluoh-jelmassa tulee ilmetä:

- keskeiset työtehtävät - koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjä - tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle - vastuulliset työpaikkakouluttajat - muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat - työnantajalle maksettava koulutuskorvauksen määrä.

Oppisopimuksen hyväksyy koulutuksen järjestäjä.

Oppisopimuskoulutus on maksutonta työnantajalle ja opiskelijalle, lukuun ottamatta tutkinto-maksua, jonka maksaa opiskelija tai työnantaja. Opiskelija saa työpaikalla tapahtuvan koulu-tuksen ajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tietopuolisen koulutuksen ajalta voidaan maksaa päivärahaa / perheavustusta sekä majoitus- ja matkakorvausta, mikäli ehdot täyttyvät.

Oppisopimuskoulutus tarjoaa työnantajalle joustavan mahdollisuuden rekrytoida uusia työn-tekijöitä ja kouluttaa henkilöstöään yrityksen tarpeiden mukaisesti. Oppisopimuskeskus mak-saa yritykselle koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämisestä. Oppiso-pimuskoulutuksesta lisää: www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus ja www.oppisopimusopas.fi

LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Lukiokoulutuksen tehtävä

Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutuk-sessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoi-sesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi. Lukioaikana opiskelija kartuttaa olennaista ihmistä, kulttuureja, luonto ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. Lukio‐opetus harjaannuttaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippu-vuuksia sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä.

Lukiokoulutuksella on opetus‐ ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutuksen aikana opiskelija rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja ‐katsomustaan sekä paikkaansa maa-ilmassa. Samalla opiskelija kehittä suhdettaan menneisyyteen ja suuntautuu tulevaisuuteen. Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää

25

valmiuksia työelämään ja työhön. Lukiokoulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitel-mien laadintaan ja elinikäiseen oppimiseen.

Lukio-opiskelun arvoperusta

Varkauden lukio valmentaa opiskelijoita tulevaisuuden maailmaan, josta emme varmuudella voi tietää, millainen se on, mutta, jossa ihmisoikeuksien kunnioitus ja ihmisarvo, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat lähtökohta. Lukion opetuksessa ja toiminnassa näkyvät yhteisöllisyys, luottamus, kestävä elämäntapa, toisista huolehtiminen ja globaali vastuu. Myönteisellä asenteella yhdessä toimien voidaan ratkaista ongelmia. Opiskelijoita rohkaistaan kansainväliseen yhteistyöhön. Kansallista kulttuuriperintöä vaalitaan, arvioidaan ja uudiste-taan huomioimalla kansallisia juhlapäiviä ja tapahtumia, kuitenkaan unohtamatta maamme lisääntyvää monikansallisuutta.

Ohjaus

Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukio‐opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjaustoiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia, kasvua ja ke-hitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja ‐ohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehite-tään ja pidetään yllä lukio‐opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenver-taisuutta ja tasa‐arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Opiskelijoiden opintojen sujumista seu-rataan ja heidän opintojensa etenemistä tuetaan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien ja opiskeluhuoltohenkilös-tön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä. Opinto‐oh-jaajalla on päävastuu opinto‐ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonai-suuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaa-jana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä ke-hittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatko‐opintovalmiutta ja työ-elämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallis-tuva toimija. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus ohjaukseen. Ohjausta voidaan järjestää kurssimuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä.

Opiskeluhuolto

Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvin-vointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyy-destä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtai-sena opiskeluhuoltona. (Oppilas‐ ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 2 ja 3 §).

26

Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistu-minen edellyttää lukuun ottamatta yli 18‐vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa opiskelijoiden käytettävissä olevasta opis-keluhuollosta ja opiskelijaa ohjataan hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. [Op-pilas‐ ja opiskelijahuoltolaki 3, 9 (muutettu lailla 1409/2014) ja 11 §.] Opiskeluhuolto järjeste-tään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali‐ ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opis-keluhuollossa huolehditaan kaikkien opiskelijoiden mahdollisuudesta osallistua opiskeluhuol-lon suunnitteluun ja kehittämiseen. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentele-vien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opis-keluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. [Oppilas‐ ja opiskelijahuoltolaki 3 ja 4 §, lukiolaki 629/1998, 27 § (1268/2013).]

Oppimisen ja opiskelun tuki

Oppimisen ja opiskelun tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio‐opintojen suorittami-sessa. Tuki järjestetään ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, vahvuudet ja kehitystarpeet. Oppimisen ja opiskelun tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäris-töön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Keskeisiä asioita ovat oppimisen esteettömyys, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistami-nen. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua op-pimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Huomiota kiinnitetään opiskeli-jan oppimisen valmiuksiin, oppimaan oppimisen taitojen kehittämiseen ja mahdollisuuteen ot-taa vastuuta omasta opiskelustaan, sen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista.

Lähtökohtana tuen tarpeen arvioinnissa on yhteistyö ja vuorovaikutus opiskelijan ja mahdolli-suuksien mukaan myös huoltajien kanssa. Tuen tarpeen tunnistaminen voi pohjautua perus-opetuksesta perusopetuslain 40 §:n perusteella (628/1998, muutettu lailla 1288/2013) saa-tuun tietoon, opiskelijan omiin, opettajien tai muun henkilöstön havaintoihin tai erilaisiin ar-viointeihin. Tuen suunnittelu perustuu saatavilla olevaan tietoon opiskelijan tuen tarpeesta ja mahdollisesti aiemmin annetusta tuesta.

Tukimuotoina voivat olla opetuksen eriyttäminen ja muut pedagogiset ratkaisut, kurssien va-lintamahdollisuuksien hyödyntäminen, monipuolinen opinto‐ohjaus ja ryhmänohjaajan tuki. Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet ote-taan huomioon. Lukiolain 13 §:n (629/1998, muutettu lailla 478/2003) mukaan opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja asetuksessa säädetään ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Tarvittavat tukitoimet ja tuki eri oppiaineissa voidaan sopia kirjattavaksi opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opiskelijaa ohjataan tarvit-taessa hakemaan lukiolain 29 §:n 2 momentin mukaisia palveluja. Oppimisen ja opiskelun tuen rinnalla opiskelija voi saada myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Opetussuunnitelmassa määritellään, miten opiskelijoiden tukitoimien tarve arvioidaan ja miten tuki suunnitellaan ja järjestetään.

27

Oppimiskäsitys

Varkauden lukion opetus on monimuotoista ja tähtää elinikäisen oppimisen edellyttämiin tai-toihin. Opetus pohjaa käsitykseen opiskelijasta aktiivisena, tavoitteellisena, vastuunsa tunte-vana itseohjautuvana ihmisenä, joka ohjauksen ja rakentavan palautteen avulla oppii arvioi-maan ja kehittämään opiskelu‐ ja ajattelutaitojaan. Siksi opetuksessa korostetaankin myöntei-syyttä, vuorovaikutteisuutta ja yhteistoiminnallisuutta.

Arviointi sekä arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista, kannustaa häntä opiskele-misessa sekä antaa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Lisäksi arviointi antaa tietoja jatko‐opiskelun järjestäjien ja työelämän tar-peisiin. Opiskelijaa arvioivat kurssin opettaja/opettajat, opiskelija itse ja oppimisryhmän muut opiskelijat. Lopullisen arvosanan antaa kuitenkin opettaja.

Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kah-den kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, aluehallintovirasto voi opiskelijan pyynnöstä vel-voittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.

KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ

Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohta on opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Yhteistyöllä tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyön to-teuttaminen on kirjattu oppilaitoksen ohjaussuunnitelmaan (OPH:n ohje: Hyvän ohjauksen kri-teerit 2014).

OPISKELIJAKUNTA JA VAPAA-AJAN TOIMINTA

Savon ammatti- ja aikuisopistossa ja Varkauden lukiossa toimii opiskelijakunta Salkku. Salkku on opiskelijayhteisö, joka toimii lakisääteisenä oppilaskuntana ja oppilasyhdistyksiä yhdistä-vänä katto-organisaationa. Opiskelijakunnan jäseniä ovat kaikki Savon ammatti- ja aikuisopis-ton ja Varkauden lukion varsinaiset opiskelijat.

Opiskelijakuntien tehtävänä on toimia Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Varkauden lukion opiskelijoiden edunvalvojana ja yhdyssiteenä Savon koulutuskuntayhtymän johtoon. Opiskeli-jakunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa lain ammatillisen peruskoulutuksen (630/1998,

28

§ 36) ja lukiolain (629/1998 § 27) mukaisesti. Lisäksi opiskelijakuntien tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja opiskeluedellytyksiä sekä suunnitella tapahtumia eri yhteis-työtahojen kanssa. Tavoitteena on toiminnallaan tukea yksiköiden opiskelijakuntien hallituksia niiden toiminnassa. Oppilaitoksella on päätoiminen työntekijä vastaamassa opiskelijakunnan toiminnasta.

LAADUNHALLINTA JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN SAVON KOULUTUS-KUNTAYHTYMÄSSÄ

Savon koulutuskuntayhtymässä laadunhallinta on kiinteä osa toimintaa ja johtamisjärjestel-mää. Laadunhallinnan tavoitteena on tukea vision ”Huippukouluttaja 2020” saavuttamista. Laadunhallintaan liittyvät toiminnanohjausjärjestelmään kuvatut kuntayhtymän strategia, prosessikuvaukset ja toimintaohjeet sekä kehittämistä tukevat arviointi-, palaute- ja seuranta-järjestelmät. Vastuu hyvästä laadusta, sitoutumisesta yhteisiin käytäntöihin ja toiminnan jat-kuvaan kehittämiseen kuuluvat kaikille. Tavoitteiden toteutumista seurataan tuloskortilla (BSC), joka vahvistaa toiminnan ohjausta ja tiedolla johtamista.

Laadunhallinta tarkoittaa koulutuksen ja muun toiminnan laadun ylläpitämistä ja kehittämistä suunnittelu, toteutus, arviointi ja parantaminen -laatusyklin (PDCA) mukaisesti. Suunnittelussa asetetaan mitattavia, selkeitä ja tarkoituksenmukaisia päämääriä ja tavoitteita, jotka liittyvät toimintaperiaatteisiin, menettelyihin, tehtäviin ja resursseihin. Lisäksi siinä määritellään ta-voitteiden seurantaan indikaattoreita (tuloskortti). Toteutuksessa määritellään toimintatavat, joilla päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan.

Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa toiminnan kehittämisen ja päätöksenteon pohjaksi sekä tukea opiskelijoiden oppimista ja henkilöstön työtä. Arvioinnin arvo näkyy siinä miten ar-vioinnin tuottamaa tietoa käytetään hyödyksi. Arviointi koostuu tietojen keräämisestä ja kä-sittelystä sekä sen pohjalta tapahtuvasta keskustelusta ja arvioinnista. Parantamistoimien avulla suunnitelmia muutetaan ja toimintaa kehitetään tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi ja uusien asettamiseksi. Tarkoituksena on oppia eri tavoin hankitusta tiedosta, esim. tuloksista, keskustelemalla niistä ja analysoimalla niitä yhdessä, myös keskeisten sidosryhmien kanssa. Savon koulutuskuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä ja sen keskeiset menettelyt on ku-vattu alla olevassa kuvassa.

29

Kuva: Savon koulutuskuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä

Kuntayhtymässä on käytössä monipuolisia arviointi ja palautemenetelmiä, joita ovat opiske-lija-, sidosryhmä-, työelämä- ja henkilöstöpalautteet, johdon katselmukset, pedagogiset kat-selmukset, hanketoiminnan arviointi, erilaiset itsearvioinnit ja ulkoiset arvioinnit sekä kansal-lisiin arviointeihin liittyvät arvioinnit. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla varmiste-taan, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista.

Opiskelijapalautteisiin vastaaminen on osa opiskelijan opintoja. Kyselyiden ja palautteiden tu-loksia ja toimintaa tarkastellaan erilaisten yhteenvetojen pohjalta: ryhmäkohtaisista koko kun-tayhtymäkohtaisiin tuloksiin, tulokset verrattuna valtakunnallisiin tuloksiin, tulosten kehitty-missuunta, vahvuudet ja kehittämiskohteet.

Savon koulutuskuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä on kuvattu ”Toiminnan arviointi ja ke‐hittäminen 2016 - 2018” – asiakirjassa, jonka arviointi-osio kokoaa arviointi- ja palautemene-telmät. Toiminnan kehittäminen – osiossa kuvataan tietojen keräämistä, tallentamista, käsit-telyä sekä hyödyntämistä ja julkaisemista.

30

Opetussuunnitelman yhteistä osaa ja pedagogista toimintaa ohjaavat mallit, suunnitelmat ja ohjeet:

Kestävän kehityksen ohjelma

Lukion opetussuunnitelma

Opintoja yli oppilaitosrajojen, Kuopion alueen toisen asteen yhteistyö. Lukio-opintoja ammat-tiin opiskeleville, Ammatillisia opintoja lukiolaisille

Opiskelijan opas 2016 yhteinen osa

Opiskeluhuollon suunnitelma

Savon ammatti- ja aikuisopiston arviointiohjeet

Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Varkauden lukion erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Varkauden lukion ohjaussuunnitelma

Työsuojelun toimintaohjelma

Lait ja asetukset

Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998)

Asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (811/1998)

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998)

Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998)

Asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta (794/2015)

Lukiolaki (629/1998)

Lukioasetus (810/1998)

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

Opetushallituksen määräys 93/011/2014 Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoi-tuksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa

IISALMIAsevelikatu 24, 74100 Iisalmi

KUOPIOPresidentinkatu 1, 70100 KuopioPresidentinkatu 3, 70100 KuopioSammakkolammentie 2, 70200 KuopioKolmisopentie 7, 70780 KuopioPohjolankatu 1, 70500 KuopioSahakatu 2, 70800 KuopioViestikatu 1, 70601 Kuopio

JUANKOSKIHietapohjantie 926, 73460 Muuruvesi

SIILINJÄRVIHaapamäentie 1, 70900 ToivalaSiltasalmentie 450, 70900 Toivala

VARKAUSOsmajoentie 75 A, 78210 Varkaus

MIcrokatu 1 A-osa, 70210 Kuopio

Osmajoentie 75 D, 78210 Varkaus

www.sakky.fiKoulutus tekee hyvää!

Koulutuksen järjestäjänopetussuunnitelma

PL 87, 70101 Kuopio