koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
TRANSCRIPT
KOULUTUS JA OSAAMINEN ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÄNÄ
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
@timoaro
15.12.2016
SISÄLTÖ
I. Mistä me puhumme, kun puhumme elinvoi-masta ja vetovoimasta?
II.Tilannekuva koulutuk-sesta ja osaamisesta alueellisena vetovoima-tekijänä
I Mistä me puhumme, kun puhumme
elinvoimasta ja vetovoimasta?
elinvoima
vetovoima
”Luovuuden ja innovaation piti olla dynamiit-tia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt nuo sanat on byrokratisoitu. Innovaatiosta puhu-minen kuulostaa siltä kuin joku alkaisi laatia jotain ohjelmaa. Innovaatiosta on tullut söpö pupu, josta kaikki tykkäävät.” - Alf Rehn 2010 -
Mistä me oikein
puhumme, kun
puhumme alueiden
elinvoimasta ja
vetovoimasta?
ELINVOIMA?
3. Alueen mainekuva
1. Alueen ulkoinen
elinvoima
2. Alueen sisäinen
elinvoima
Ulkoinen elinvoima:
Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteeseen väes-tö- ja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaami-seen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin.
Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta riippuu ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista
Sisäinen elinvoima:
Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikroteki-jät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät stra-tegiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muu-tosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteis-työrakenne ja sopimusjärjestelyt jne.
Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä
Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myön-teinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alu-een kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät
VETOVOIMA?
Veto-voima
Aluetalous
Osaaminen ja koulutus
Työllisyys ja työpaikka-
kehitys
Yhteydet ja saavutetta-
vuus Kuntatalous
Tutkimus- ja tuotekehitys
Muutto-vetovoima
Alue voi olla vetovoimainen, houkutteleva, dynaaminen, kiinnostava, potentiaalinen jne. useasta eri näkökulmasta
Vetovoimaa voidaan tarkastella:
muuttajien,
potentiaalisten muuttajien,
paluumuuttajien,
matkailijoiden ja kävijöiden,
koulutustarjonnan ja osaamisen
yrittäjien ja yritysten,
sijoitus- ja sijaintipäätösten
pääoman ja
investointien näkökulmasta
Vetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä
1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaik-
kakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, suuret yritykset ja niiden verkostot, investoinnit ja alueen koko)
2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liiken-neyhteydet, sijaintietu tai –haitta suhteessa kasvukeskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus ja jne.)
3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarina, identi-teetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kult-tuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, urbaani pöhinä jne.)
4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, mieli- ja maine-kuvat, paikan henki jne.)
5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kyt-kökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan)
6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)
Kuntien välinen nettomuutto 2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Nettomaahan- muutto 2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Luonnollinen väestönlisäys 2010-2015
Syntyneiden enemmyys
Syntyneiden vähemmyys
VÄESTÖNKEHITYS KUNNITTAIN 2010-LUVULLA
Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 101 kuntaa - 212 kuntaa
+ 72 kuntaa - 241 kuntaa
+ 304 kuntaa - 9 kuntaa
n= +41.193 n= 1.629.174 n= +94.495
II
Tilannekuva koulutuksesta ja osaamisesta alueellisena
vetovoimatekijänä
LÄHTÖKOHTA… 350 lukiota
102 ammatillista oppilaitosta
35 ammatillista erikois- tai erityisoppi-
laitosta
261 kansan- tai kansalaisopistoa
26 ammatillista aikuiskoulutuskeskusta
7 palo-, pelastus- tai sotilasalan oppilaitosta
26 ammattikorkeakoulua
6 yliopistokeskusta
1 sotilaskorkeakoulu
14 yliopistoa
30 muuta koulutuskeskusta, oppilaitosta,
kesäyliopistoa jne.
20 vuotta täyttäneiden
koulutustaso
205 - 260
261 - 290
291 - 320
321 - 576
Maakuntaraja
Osuus 15 vuotta täyttäneistä, %
10,6 - 18,0
18,1 - 21,0
21,1 - 25,0
25,1 - 57,1
Maakuntaraja
Koulutustaso 2015 Korkea-asteen tutkinnon
suorittaneet 2015
Koko maa ka. 355 Kauniainen (576) vs. Rau-tavaara (215) Kaupungeista korkein: Espoo (465), Helsinki (430) ja Oulu (415)
Koko maa ka. 30,1 % Kauniainen (57,1 %) vs. Kivijärvi (10,6 %) Kaupungeista korkein: Espoo (45,2 %), Helsinki (40,5 %) ja Oulu (35,5 %)
Lähde: Tilastokeskus, alueOnline
Yksityisen sektorin
työpaikkojen sijainti
Helsingin
35,6 %
Tampereen
7,7 %
Turun
6,0 %
Oulun
4,2 %
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti; Analyysi: Timo Aro 2015
”Akateemisen” tutkinnon
suorittaneiden osuus (%)
seuduittain koko maasta
Tutkimus- ja tuotekehitysme-
nojen osuus (%) seuduittain
koko maasta
SOININVAARAN YKSINKERTAIS-
TETTU MALLI ALUEKEHITYKSESTÄ
I. Kasvavien alueiden yhteisenä piirteet: 1.) nopeat ja sujuvat yhteydet (rautatiet), 2.) korkeakoulu(t) ja 3.) mukavuus!
II. Koulutettu eliitti muuttaa ja asettuu minne haluaa
III. Työpaikat seuraavat koulutettua eliittiä
IV. Muu väestö seuraa työpaikkoja!
Päteekö Soininvaaran hypoteesit?
SEUTUKUNTIEN (70) KOKONAISNETTOMUUTTO VUOSINA 2010-2016
Muuttovoittoa (sinisellä kartassa) sai yhteensä 26 seutukuntaa ja muuttotappiosta (punaisella kartassa) kärsi 44 seutua vuosina 2010-2016
Kymmenen määrällisesti eniten muuttovoittoa saa-nutta seutua olivat Helsingin (72.045), Tampereen (18.027), Turun (12.591), Oulun (7.418), Kuopion (5.561), Jyväskylän (5.389), Vaasan (2.850), Lahden (2.514), Joensuun (2.346) ja Hämeenlinnan (1.749) seudut
Muuttotappiollisimmat seudut olivat Raahen (-2039), Kemi-Tornion (-2028), Nivala-Haapajärven (-1671), Ylä-Savon (-1404) ja Koillismaan (1324) seudut Lähde: Tilastokeskus, väestö
Analyysi: Timo Aro 2016 Kartta: Timo Widbom 2016
SEUTUKUNTIEN (70) KOKONAISNETTOMUUTTO SIJAINNIN JA YHTEYKSIEN MUKAAN 2010-2016
Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun kokonaisnettomuuttoa vuosien 2010-2016 välisenä aikana: lukuihin on laskettu kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärä
Karttaan on lisätty muuttovoittoisten ja –tappiollisten alueiden lisäksi tärkeimmät liikenneväylät: moottoritiet, päätiet ja rautatiet
Sijainnin ja liikenneväylien merkitys on korostunut edel-leen 2010-luvulla digitalisaatiosta huolimatta…tai ehkä jopa sen vuoksi!
Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liikennekäytävän (tie tai rautatie keskiössä) varrella asui kaksi kolmesta suomalaisesta ja sijaitsi kaksi kolmesta työpaikasta! Lähde: Tilastokeskus, väestö
Analyysi: Timo Aro 2016 Kartta: Timo Widbom 2016
SEUTUKUNTIEN (70) KOKONAISNETTOMUUT-TO SIJAINNIN JA KORKEAKOULUJEN MUKAAN VUOSINA 2010-2016
Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun kokonaisnetto-muuttoa vuosien 2010-2016 välisenä aikana: lukuihin on laskettu kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärä
Karttaan on lisätty muuttovoittoisten ja –tappiol-listen alueiden lisäksi sekä tärkeimmät liikenne-väylät että tiede- ja ammattikorkeakoulujen si-jaintipaikat
12 eniten määrällistä muuttovoittoa saaneen kau-punkiseudun alueella on tiedekorkeakoulun ja/tai ammattikorkeakoulun pääkampus
Lähde: Tilastokeskus, väestö Analyysi: Timo Aro 2016 Kartta: Timo Widbom 2016
MUUTTOLIIKE TEKEE YHTÄLÖSTÄ
PIRULLISEN…
Valikoivuus: Noin 75 % kaikista muuttajista alle 35 vuotiaita Kaksi kolmesta muuttajasta 15-29 –vuotiaita Koulutustaso lisää muuttoalttiutta Työlliset muuttavat vilkkaammin kuin työttömät
Polarisoivuus Maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa vain
72 kuntaa (313) vuosina 2010-2016 Muuttoliike lisää alueiden välisiä eroja ja työntää ääripäitä
entistä kauemmaksi toisistaan Muuttovoittoa ja –tappiota saaneet alueet ovat alueelli-
sesti keskittyneet
Vaikutukset tulevaan alue- ja väestö-kehitykseen
Väestö kasvaa väestöennusteen mukaan vain joka kolmannessa kunnassa vuoteen 2030 mennessä
Työikäisen väestön (22-62 vuotiaat) määrä kasvaa vain 49 kunnassa (313) vuoteen 2030 mennessä
25-34 –vuotiaat avainryhmänä paikkaan liittyvissä valinnoissa…
25-34 –VUOTIAIDEN NETTOMUTTO KAUPUN-KISEUDUITTAIN VUONNA 2010-2015
24-34 –vuotiaiden nettomuutto seuduit-tain 2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Joka neljäs kuntien välillä muuttanut henkilö kuului 24-34 -vuotiaiden ikäryhmään vuosina 2010-2015.
Ikäryhmä on yksi muuttoliikkeen avainryhmistä, koska heidän paikkaan liittyvillä valinnoilla on useita posi-tiivisia ja negatiivisia kerrannaisvaikutuksia alueiden tulevaan kehitykseen
21 seutua (70) sai muuttovoittoa 25-34 –vuotiaiden nettomuutoista: ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsingin ja Helsingin laajalla metropolialueella olevat seudut sekä pistemäisesti muut seudut
49 seutua kärsi muuttotappiota 25-34 –vuotiaiden muutoista: suurimmat muuttotappiot kohdistuivat pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin suuriin ja keski-suuriin korkeakouluseutuihin (Turun, Jyväskylän, Ou-lun, Joen-suun, Tampereen, Vaasan, Lappeenrannan ja Rovaniemen seudut)
Helsingin 13.734 Turun -2.742
Jyväskylän -2.423
Oulun -1.810
Joensuun -1.079
Tampereen -996
Vaasan -890
Porvoon 679
Etelä-Pirk. 537
Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
AKATEEMISET 25-34 –VUOTIAAT VIIDELLÄ SUURELLA KAUPUNKI-SEUDULLA
KAUPUNKI-SEUTU
OSUUS (%) AKATEEMI-SISTA 25-34 –VUOTIAISTA
OSUUS (%) VALMISTU- NEISTA 25-34 -VUOTIAISTA
SUHDELUKU
HELSINGIN SEUTU
45,1 % 33,5 % 1,35
TAMPEREEN SEUTU
10,0 % 12,3 % 0,81
TURUN SEUTU 6,4 % 13,9 % 0,46
OULUN SEUTU 6,2 % 12,7 % 0, 49
JYVÄSKYLÄN SEUTU
4,1 % 9,9 % 0,41
YHTEENSÄ
71,8 % 82,3 % 0,87
Viidellä suurella korkeakouluseudulla asuu 56,8 % koko maan 25-34 –vuotiaas-ta väestöstä
Viidellä suurella korkeakouluseudulla asuu 71,8 % akateemisen tutkinnon suorittaneista 25-34 –vuotiaista
Viidellä suuren kaupunkiseudun osuus valmistuneista akateemisen tutkinnon suorittaneista 25-34 –vuotiaista oli 82,3 %
Helsingin seudun suhdeluku on positii-vinen suhteessa valmistuneiden osuu-teen ja muiden suurten korkeakouluseu-tujen negatiivinen!
Lähde: Tilastokeskus, koulutus; mukaillen Soininvaara 2015
Summa summarum
Koulutus ja osaaminen alueellisena
vetovoimatekijänä
Kovat
vetovoimatekijät
Pehmeät vetovoimatekijät
Mainetekijät
Houkuttelee alueelle, vetää alueelle
Pitää alueella, jää alueelle
Houkuttelee ja pitää alueella
YLIOPISTO- TAI AMMATTIKORKEAKOULU-OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ 1000 ASUKASTA KOHDEN VUONNA 2013
① Vaasa 186,2 (12 350)
② Turku 160,3 (30 646)
③ Joensuu 158,4 (11 797)
④ Tampere 152,8 (33 679)
⑤ Jyväskylä 149,0 (20 061)
⑥ Rovaniemi 127,9 (7829)
⑦ Oulu 117,4 (22 756)
⑧ Helsinki 109,9 (67 327)
⑨ Kuopio 108,7 (11 965)
⑩ Lappeenranta 100,8 (7 324)
11 Espoo 76,2 (19 862)
12 Seinäjoki 71,9 (4 920)
13 Mikkeli 69,8 (3 815)
14 Pori 65,5 (5 597)
15 Rauma 59,0 (2358)
Lähde: Tilastokeskus, koulutus; analyysi: Timo Aro 2015
