kroatia - info4migrants...kroatia on menestyksekkäästi saavuttanut makroekono-misen vakauden....

Info4Migrants

KROATIAMaaprofiili

Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615

Alue 56,594 km2

4,284 mljnVÄESTÖ

BKTasukasta kohden

VALUUTTA

$18,314

Kieli KROAATTI

Kroatian kuna (HRK)

Maantieteellinen sijainti: Kroatia ulottuu Julian Alppien juurel-ta luoteisosasta ja Pannonian tasangolta idästä Dinaran vuoris-ton keskiosan yli Adrianmeren rannikolle etelään. Kroatian rannikolla on 1185 saarta, joista suurimmat ovat Krk ja Cres. Saarista 67 ovat asuttuja.

Pääkaupunki: Zagred, 779 145 asukasta

Kroatian ilmasto: Pohjois-Kroatiassa on mannermainen ilmas-to; Keski-Kroatiassa on osittainen ylämaan tai ylämaan ilmasto, kun taas Kroatian rannikolla vallitsee Välimeren ilmasto.

Kroatian väestö: 89 % Kroaatteja. Kansallisia vähemmistöjä ovat mm. serbit, muslimit, slovenialaiset, italialaiset, unk-arilaiset, tšekit, slovakit ym.

Virallinen kieli: Kroaatti 96 %, muut 4 % (serbia, italia, unkari, tšekki, slovakki ja saksa)

Uskonnot: Roomalaiskatoliset 87,8 %, ortodoksit 4,4 %, muut kristityt 0,4 %, muslimit 1,3 % ja muut tai määrittämättömät 0,9 %, ei mikään 5,2 % (2001 väestönlaskenta)

Kansallislippu

Vaakuna

MAAN TAUSTATIEDOT

Zagreb

KROATIA

SLOVENIAUNKARI

BOSNIA - HERTSEGOVINA

3 Maaprofiili KROATIA Learnmera Oy www.thelanguagemenu.com

KROATIA-FAKTAT

UskontoSuurin osa kroaateista on roomalaiskatolisia, ja uskonto on Kroatian kulttuuria yhdistävä tekijä. Vaikka uskonnosta ei keskustella työpaikalla, katolilaisuudella on suuri vaikutus jokapäiväisessä elämässä, ja monet yritykset ovat kiinni roomalaiskatolisten juhlapyhien aikaan. Jokaisella kaupun-gilla on suojeluspyhimys, ja pyhimysten juhlapäivää juhlitaan seremonioilla ja festivaaleilla. Katolilainen uskonto on myös ollut merkittävässä roolissa Kroatian historiallisessa ja kult-tuurisessa kehityksessä, ja sen vaikutus nähdään edelleen jokapäiväisessä elämässä.

Kansallinen ylpeysKroaatit ovat erittäin ylpeitä maastaan ja perinnöstään, ja he ottavat kritiikin henkilökohtaisesti. Tämän vuoksi kroaatit saattavat vaikuttaa kopeilta ja teennäisiltä ja ulkomaalaiset pitävät heitä usein hieman ylimielisinä. Kroatialaiset ovat erittäin isänmaallisia vuosien ulkomaalaisten vallan jälkeen, ja usein viittaavat maahansa “Kauniina kotimaanamme”.

KravattiKolmenkymmenen vuoden sodan aikana 1600-luvul-la perinteiset pienet, solmitut liinat, joita kroatialaiset kauppiaat pitivät, kiinnittivät pariisilaisten huomion ja nämä omaksuivat tämän muodin nopeasti. Tämän uud-en trendin nimi tuli kroatian sanasta kravatille.


KROTIA-FAKTATKuuluisat keksinnötKroatialainen Slavoljub Penkala keksi mekaanisen kynän vuonna 1906. Patentti rekisteröitiin 35 maassa, ja hänen yri-tyksensä TOZ-Penkala on edelleen toiminnassa Zagrebissa.

Ivan Lupis Vukic rakensi Rijeka Istriassa maailman ensim-mäisen torpedon 1800-luvulla.

Ivan Vucetic – kriminologi ja antropologi – syntyi Hvarin saarella (myöhemmin muutti Argentiinaan ja tunnettiin nimellä Juan), ja hänestä tuli tieteellisen daktyloskopian uranuurtaja (sormenjälkitunnistus), ja hänen menetelmänsä ovat käytössä ympäri maailmaa.

Taloudellinen tilanneKroatia on menestyksekkäästi saavuttanut makroekono-misen vakauden. Vaikka valtiolla on edelleen suuri merki-tys talouden kannalta, BKT on nousemassa ja kroatialaiset markkinat ovat kokeneet kohtuullista laajentumista. Kro-atia vietti viimeiset viisi vuotta itsenäisyydestään taistel-len Serbian armeijan läsnäoloa vastaan ja on vasta viime aikoina alkanut kohentaa elintasoaan ja tekemään kriittisiä taloudellisia uudistuksia. Matkailu ja kulutuksen kasvu ovat myös parantaneet Kroatian taloudellista ilmastoa. Kroatia on NATO:n ja YK:n jäsen, ja se liittyi myös EU:hun heinäkuussa 2013.

Learnmera Oy www.thelanguagemenu.com5

HuumoriKroaatit pitävät ironiasta ja mustasta huumorista, ja naura-vat usein vaikeille tilanteille ja henkilökohtaisille vioille. Kro-aatit pitävät sarkastisesta huumorintajusta, eivätkä yleensä muuta äänensävyään tai ilmettään kertoessaan vitsiä. Näistä syistä saattaa ulkomaalaisten olla vaikea ymmärtää kroati-alaista huumoria. Kroaatit kiusoittelevat toisiaan, etenkin ulkomaalaisia, mutta eivät tarkoita mitään pahaa ja odotta-vat sinun käyttäytyvän samoin heitä kohtaan.


KROATIA-FAKTAT

Nikola TeslaKiistämättä yksi 1900-luvun suurimmista neroista, Nikola Tes-la syntyi modernissa Kroatiassa. Hänen vanhempansa olivat serbejä, mutta Teslaa muistetaan silti koko maassa, hänelle omistettuja patsaita ja tapahtumia myöten. Hän kehitti sähkövirran vaihtovirtamenetelmän (AC) sekä sähköntuotan-tojärjestelmät, joilla suurin osa sähköenergiasta nykyäänkin toimitetaan. Tesla kehitti prosesseja, jotka johtivat radioon sekä muihin langattomiin lähetysmuotoihin. Neon- ja lo-istelamput, tutkat, faksi ja muut Teslan ideat olivat paljon aikaansa edellä.

KieliEnnen 1700-lukua kroaatit käyttivät aakkosjärjestelmää, jota kutsuttiin nimellä ”glagoljica” tai glagoliittinen järjest-elmä. Nykyään Kroatiassa käytetään latinalaisia aakkosia ja serbo-kroatian kielen standardivariaatiota, jota käytetään pääasiassa Kroatiassa, Bosniassa ja Hertsegovinassa, Serbi-an Vojvodina-maakunnassa ja muissa naapurimaissa.

Serbian, bosnian ja kroatian kielet ovat erittäin sa-mankaltaisia puhutussa muodossaan. Itse asiassa ne eroavat toisistaan vielä vähemmän kuin amerikanenglanti, britti- ja australianenglanti keskenään. Kaikilla kolmella kielellä on kolme samaa pääasiallista murretta, ja ne eroa-vat pääasiassa sanastoltaan. Kirjakielessä sen sijaan on eroja siinä, että Serbian kielessä käytetään kyrillisiä aakko-sia, kun taas kroatian kieli käyttää latinalaisia aakkosia.

Learnmera Oy www.thelanguagemenu.com6

ValuuttaKroatian valuutta, kuna, nimettiin ”kunan” eli pienen jyrsijän – näädän – mukaan, sillä vuosisatoja sitten tämän eläimen nahkaa käytettiin maksuvälineenä tällä seudulla. Kuna ja-kautuu 100 lipaan. ”Lipa” merkitsee lehmusta.


1. tammikuuta: uudenvuodenpäiväUudenvuodenpäivä on kan-sallinen juhlapyhä monissa maissa ympäri maailman, eikä Kroatia ole poikkeus.

6. tammikuuta: loppiainenLoppiaisena muistetaan Raa-matun Kolmen tietäjän vi-erailua Jeesus-lapsen luona.

Vaihtuva sunnuntai keväällä: pääsiäispäiväJeesuksen ylösnousemusta juhlistetaan pääsiäispäivänä.

Vaihtuva maanantai kev-äällä: 2. pääsiäispäivä2. pääsiäispäivä seuraa pääsiäispäivää.

1. toukokuuta: vappuYmpäri maata järjestetään monia tapahtumia, ja ar-meijatyylistä papukeittoa tarjoillaan kaikille todellisen työläisten ruoan symbolina, ja punaisia neilikoita jaetaan symbolina menehtyneiden työntekijöiden verestä.

Vaihtuva päivä – 60 päivää pääsiäisen jälkeen: Corpus ChristiCorpus Christi on kristillinen seremonia, jolla kunnioiteta-an pyhää ehtoollista.

22. kesäkuuta:Anti-fasismin päiväTämä päivä merkkaa Kroatian anti-fasististen partisaanien nousua saksalaisia ja italialai-sia valloittajia vastaan.

25. kesäkuuta: valtionpäiväTuona päivänä juhlitaan maan itsenäisyydenjulistusta Jugoslaviasta vuonna 1991.

5. elokuuta:Voitonpäivä ja kotimaan kiitospäivä ja Kroatian puolustajien päiväTämä on itsenäisyyssodan muistopäivä (1991-1995).

15. elokuuta:Marian nousu taivaaseenMarian taivaaseen nousun juhlapäivänä juhlistetaan päivää, jolloin jumala vei Neitsyt Marian sielun ja

ruumiin taivaaseen hänen kuolemansa jälkeen.

8. lokakuuta:ItsenäisyyspäiväSe merkitsee sitä päivää vuonna 1991, jolloin Kroatian parlamentti päätti lopettaa perustuslailliset yhteydet Kroatian ja Jugoslavian vä-lillä.

1. marraskuuta: pyhäinpäiväTuona päivänä sytytetään kynttilöitä ja vieraillaan edesmenneiden läheisten haudoilla.

25. joulukuuta: jouluJoulu on perhejuhla, jota vietetään perheen ja rak-kaimpien parissa.

26. joulukuuta: tapaninpäivä Tämä päivä on Pyhän Tapa-nin muistopäivä, joka oli kris-titty diakoni Jerusalemissa. Hänet tunnettiin palveluksis-taan köyhille ja asemastaan ensimmäisenä kristittynä marttyyrina.

JUHLAPYHÄT


Dubrovnik on yksi huomattavimmista turistikohteista Kroatiassa ja Välimeren alueella. Keskiajalla siitä tuli ainoa kaupunki-valtio Adrianmerellä, joka kilpaili Venetsian kanssa ja saavuttikin huomattavan tason 1400-1500-luvuilla. Dubrovnikissa on mahtavia kirkkoja, luostareita, suihkulähteitä ja kuuluisat seinät, jotka ympäröivät vanhaa kaupunkia.Plitvicejärviä pidetään Euroopan kauneimpina luonnonkohteina. Tämä 16 toisiinsa liit-tyvän järven ja suuren metsäkompleksin järjestelmä on kuulu ainutlaatuisista väreistään ja laajasta kirjosta eläin- ja lintulajeja.

Hvarin kaupunki, joka sijaitsee kuvankauniissa luonnonlahdessa, Pakleni-saariketjun suo-jassa, on suosittu satama purjeveneille, jotka purjehtivat Adrianmerellä, etenkin kesäkuu-kausina.

Rovinj-kaupunkia ympäröivää aluetta on kuvattu ”uskomattoman luonnonkauniiksi ih-meeksi” sen rikkonaisen rantaviivan ja metsien koskemattoman kauneuden vuoksi.Kuudenneksi suurimman Kroatian saarista, Korculan, erottaa mantereesta vain kapea sal-mi. Muinainen Korculan kaupunki on yksi Kroatian rannikon kauneimmista kaupungeista, ja se tunnetaan Marco Polon oletetusta syntymätalosta.

Pulan amfiteatteri on kuudenneksi suurin jäljellä oleva roomalainen areena, ja yksi par-haiten säilyneistä roomalaisista monumenteista Kroatiassa. Pulan Areena rakennettiin 100-luvulla jKr. ja siellä on tilaa 26 000 katsojalle.

Mljetin saari on yksi suuremmista saarista Etelä-Kroatian rannikolla. 72 % saaresta on metsän peitossa ja loppuosa vilisee peltoja, viinitarhoja ja pieniä kyliä, joten Mljet on täydellinen paikka rentoutua.

500-luvun Euphrasian Basilica on 2000 vuotta vanhan Istriassa sijaitsevan Porečin kau-pungin päänähtävyys. Se on yksi parhaita esimerkkejä varhaisesta bysanttilaisesta arkkite-htuurista Välimeren alueella, ja se on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa, vaikkakin onnet-tomuudet ovat muuttaneet joitakin yksityiskohtia.

TURISTIKOHTEET

Kroatiasta on tullut suosittu turistikohde parin viime vuoden aikana. Vuonna 2012 Kroatiassa kävi 11,8 miljoona turistia, ja vuonna 2013 yli 14 miljoonaa turistia ja 73,25 miljoonaa vietettyä yötä. Kivisen, rikkonaisen rannikon ja yli tuhannen saar-en ansiosta Kroatian rannikko on yksi kauneimmista Euroopassa. Lisäksi monilla Kroatian rannikkokaupungeista on mielenkiintoinen historia, täynnä roomalaisten ja venetsialaisten aikojen muistomerkkejä.


KROATIALAINEN RUOKA

Kroatialainen ruoka on yhtä monitahoista kuin maan menneisyys. Eri kansojen vaikutteiden (muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset, italialaiset, turkkilaiset, ranskalaiset) myrskyisä historia jätti jälkensä sekä kulttuuriin että ruokaan. Kroa-tialainen keittiö voidaan jakaa rannikkoseudun ja sisämaan keittiöön, joista en-simmäinen muistuttaa enemmän Välimeren keittiötä ja jälkimmäinen on manner-maisempi.

1. Pršut on kuivasuolattua kinkkua, joka on oleellinen osa kaikkia juh-la-aterioita Kroatiassa, ja se löytyy jokaisen ravintolan ruokali-stalta. Perinteisesti kinkku leikataan ohuiksi, pitkiksi viipa-leiksi ja tarjoillaan juuston ja oliivien kera alkuruokana tai terveellisenä välipalana aterioiden välissä.

2. Paški sir on Pagin saarelta peräisin oleva juusto, joka on tehty täysin vapaasti laidunta-vien lampaiden juustosta. Lampaat laidun-tavat harvaa ruohoa, yrttejä ja aromaattisia kasveja. Tästä seuraa erityinen aromi, joka on tunnistettu globaalisti ja voittanut palk-innon vuosi toisensa jälkeen. Säilytyksensä aikana juusto päällystetään oliiviöljyllä ja kääritään kankaaseen. Paški sirin kypsät variaatiot ovat suosituimpia niiden voimak-kaan, erilaisen maun vuoksi. Perinteisesti juusto leikataan paksuiksi kolmiopaloiksi ja tarjoillaan pršutin kanssa, tai raastetaan äyriäispastan päälle.

3. Ispod peke on termi, joka kuvaa ruoanvalm-istusmenetelmää. Kokki laittaa ainekset (yleensä lampaanlihaa, mustekalaa tai vasikanlihaa maustettu-jen perunoiden kanssa) kiviuuniin raskaan metallikannen alla, ja kannen päälle laitetaan kuumia hiiliä. Ainesten an-netaan keittyä omassa liemessään.

4. Pašticada on perinteinen liharuoka Dalmatiasta. Naudanliha on sen pääainesosa, jota marinoidaan 24 tuntia punaviinin, valkosipulin ja yrttien (mm. rosmariini ja salvia) se-

Learnmera Oy www.thelanguagemenu.com99 Maaprofiili KROATIA Learnmera Oy www.thelanguagemenu.com

CROATIAN FOOD

koituksessa, ennen kuin sitä keitetään muutaman tunnin ajan. Sen makua terästetään kuivilla luumuilla, porkkanoilla, sipulilla, neilikalla ja muskottipähkinällä, ja siten kastikkees-ta tulee paksua, tummaa ja maultaan rikasta. Perinteisesti pašticadaa tarjoillaan kotona tehtyjen perunagnocchien kanssa.

5. Crni rižot on musta äyriäisrisotto, jonka pääainesosat ovat mustekala ja kalmari. Sen nimi ja musta väri ovat seurausta kalmarin musteesta, joka antaa tälle herkulle sen erityisen välimerellisen maun ja persoonallisuuden. Perinteisesti ruoan päälle ripotellaan juustoraas-tetta.

6. Riba na gradele i blitva on perinteisesti yleisin dalmatialainen yhdistelmä: sekalaista grillattua kalaa lehtimangoldin ja keitettyjen perunoiden kera. Tuoretta kalaa valmistettuna gradele-tyyliin (avotulella grillattuna) ja valkosipulilla, persiljalla ja oliiviöljyllä maustettu-na on ruokalaji, jota paikalliset valmistavat koko rannikkoalueella. Vaikka se ei ole sääntö, yleisenä käytäntönä on makean lehtimangoldin lisääminen, sillä se on täydellinen vihannes kuumina kesäpäivinä. Tämä on yksi kroatialainen ruoka, joka täydellisesti kuvaa dalmatialais-ta perinnettä yksinkertaisesta mutta herkullisesta korkealaatuisesta ruoasta.

7. Brudet on kalamuhennos, jota perinteisesti valmistetaan Istriassa ja Dalmatiassa. Se tehdään monenlaisesta kalasta, jotka kasataan kerroksina yhteen pataan, joka keitetään tomaattikastikkeessa. Aineksia ei saa sekoittaa, vaan pataa saa ainoastaan ravistaa aina vä-lillä. Ruokalaji valmistetaan alhaisessa lämpötilassa, jolloin kala kypsyy hitaasti omassa me-hussaan. Perinteisesti brudet tarjoillaan paksun, kultaisen polentan kanssa.

8. Tartufit ovat tryffeleitä, harvinaisia ja arvokkaita sieniä. Ne kasvavat maan alla ja vain erityiskoulutetut koirat löytävät ne. Vaikka ne ovat pieniä ja ulkonäöltään epämiellyttäviä, niiden maku ja tuoksu on huumaava. Perinteisesti Istriassa valkoisen tai mustan tryffelin viipaleet koristavat munakkaiden, pastojen ja riistakastikkeiden makua ja ulkonäköä.

9. Fuži i pljukanci on jälleen yksi perinteinen ruokalaji Istriasta. Se on itse asiassa kotitekoin-en pasta, joka tulee monessa muodossa, joista fuži ja pljukanci ovat kuuluisimpia. Ne ovat täysin käsintehtyjä ja käsin käärittyjä. Suosituin perinteinen yhdistelmä on boškarin-kastike, joka on tietynlainen Istriasta kotoisin oleva härkä.

10. Janjetina s ražnja, tai lammas vartaassa, on suosituin tapa valmistaa lammasta Kroati-assa. Kokonaista lammasta pyöritetään hitaasti kuumien hiilien yllä, mikä johtaa mehevään paistiin, jota kukaan ei voi vastustaa. Perinteisesti se tarjoillaan yksinkertaisesti, salaatin ja kevätsipulin kera.


USKOMATTOMIA FAKTOJA

• Kroatia perustettiin 600-luvun alkupuolella Rooman imperiumin raunioille.

• Dubrovnik, joka oli tuohon aikaan itsenäinen valtio, oli ensimmäinen kansakunta, joka ensimmäisenä tunnusti Yhdysvallat valtioksi sen julistettuaan itsenäisyyden Iso-Britanni-asta.

• Istrian Hum, jonka väkiluku vaihtelee 18-23 välillä, on saavuttanut Guinnessin maailma-nennätyksen maailman pienimpänä kaupunkina.

• Lähes 10 % Kroatian alasta kattaa 11 luonnonpuistoa, kahdeksan kansallispuistoa ja kak-si luonnonsuojelualuetta.

• Valkoinen talo Yhdysvalloissa rakennettiin Bračin saarelta saaduista kivistä (samoin kuin parlamenttitalo ja uusi palatsi Wienissä, Itävallassa, ja parlamenttitalo Budapestissa, Unk-arissa, sekä Diocletianuksen palatsi Splitissä).

• Kroatian vanhin yliopisto on Zagrebin yliopisto, joka perustettiin vuonna 1669.

• Dalmatiankoirat saivat nimensä eteläisestä rannikkoalueesta, Dalmatiasta.

• Kroatia on maailman tunnetuimman mat-kailijan Marco Polon kotimaa. Polo syntyi Korčulan saarella vuonna 1254.

• Ensimmäinen vesivoimala oli ”Iskrice”, joka tehtiin Šibenikissä ja rakennettiin Krka-joelle vuonna 1895.

• Kroatiassa saa äänestää 16-vuotiaana, jos käy töissä, mutta työttömien on odotettava 18-vuotiaaksi asti.

• Dinaarien Alpeilla Kroatiassa elää olmi (proteus anguinus), joka on ainoa luolassa asuva selkäjänteisten laji Euroopassa. Tämä otus pystyy selviytymään kymmenen vuotta ilman ruokaa, ja se elää sokeana pimeässä.


Kommunikaatiotapa • Yleensä kroaatit kommunikoivat suoraan, mutta pyrkivät myös olemaan kunnioitta-via ja diplomaattisia, jotta eivät loukkaisi ketään.

• Monet kroatialaiset ihmiset puhuvat kovalla äänellä ja kiihkeällä tyylillä. Hiljais-ten ihmisten saatetaan ajatella vaikuttavan epävarmoilta.

• Huumoria käytetään usein kommunikaa-tiossa, eikä sen ole tarkoitus olla loukkaavaa vaan tapa vähätellä vaikeaa tilannetta tai jonkun vikoja, ja yleensä ihmiset vastaavat samaan tyyliin.Sanaton kommunikaatio• Henkilökohtaista tilaa kunnioitetaan yleensä kroatialaisessa kulttuurissa. Ihmiset eivät yleensä kosketa toisiaan ennen kuin läheinen suhde on vakiinnutettu.

• Suoraa katsekontaktia yleensä odotetaan ja arvostetaan. Katsekontaktin välttämistä voidaan pitää merkkinä siitä, että et ehkä pidä henkilöstä; katsekontakti silmät suuri-na viittaa kuitenkin siihen, että kyseinen henkilö ei ole samaa mieltä siitä, mitä on sanottu.

Työskentelytapoja KroatiassaKroaatit ovat erittäin muotitietoisia, ja pukeutuvat aina viimeisimmän länsimaisen tyylin mukaan. Kroatialaiset pukeutuvat hei-jastaakseen ammattimaisuutensa tasoa.Aikarajat ovat joustavampia kuin länsimai-sessa liiketoiminnassa, ja työ tehdään usein viime hetkellä.

Työsuhteet KroatiassaKroaatit ovat luonteeltaan ystävällisiä ja haluavat tietää sinusta, perheestäsi ja mistä olet kotoisin. Älä puhu raha-asioista tai hen-kilökohtaisista ongelmista – kroaatit pitävät tätä merkkinä heikosta luonteenlaadusta, ja se saa kollegasi tuntemaan olonsa epämu-kavaksi.Henkilökohtainen tila on tärkeää, mutta suuri etäisyys merkitsee, että henkilöstä ei pidetä. Katsekontakti on myös tärkeää, ja sitä pidetään kunnioituksen merkkinä.Kroaatit ovat usein suoria puheessaan, ja pitävät hiljaisia tai ujoja ihmisiä heikkoina.

Liiketoiminta KroatiassaKokoukset ovat pitkiä eivätkä yleensä nou-data työjärjestystä. Smalltalk yleensä edeltää neuvotteluja kokouksissa. On tärkeää rakentaa henkilö-kohtainen suhde ennen kuin keskustellaan liiketoiminnasta.

Henkilökohtaiset nimikkeetUseimpia ammattilaisia puhutellaan heidän ammatillisen pätevyytensä tai työte-htävänsä mukaan. Koulutuksen mukaiset nimikkeet ovat kandidaatti (prvostupnik), maisteri (magistar struke), tekniikan tai filosofian tohtori (dr. sc. or dr. art.), lääketi-eteen tohtori (dok¬tor medicine). Jos et ole varma nimikkeistä, käytä ”Gospodin” (Her-ra), ”Gospodja” (Rouva) tai ”Gospodična” (Neiti). Vain läheiset ystävät ja perheen-jäsenet käyttävät etunimiä. Älä puhuttele ketään etunimellä, ennen kuin sinua keho-tetaan niin tekemään.

TÄRKEITÄ VINKKEJÄ


DOS AND DON’TS

DOS

Osoita kunnioitusta jokaista tapaamaa-si – myös tuntemattomia – kohtaan, sillä kroaatit tervehtivät myös vieraita.

Kysy kroaateilta heidän mielipidettään asioista, sillä he auttavat mielellään, ja näin ansaitset heidän luottamuksensa.

Käännätä toinen puoli käyntikortista-si kroatian kielelle. Vaikka tämä ei ole välttämätöntä, se osoittaa kunnioitusta ja tekee vaikutuksen kroatialaisiin liikekump-paneihisi.

DON’TS

Älä keskustele uskonnosta, sodasta tai muista entisen Jugoslavian etnisistä ryh-mistä. Nämä aiheet ovat tabuja Kroatian kulttuurissa.

Älä arvostele kroatialaisia kollegoitasi avo-imesti. Kroatialaiset ovat erittäin ylpeitä ja loukkaantuvat helposti, joten tee ehdo-tuksia sen sijaan, että valittaisit asioista, ja vältä suoraa yhteenottoa.

KULTTUURITABUT

Koska kroaatit tutustuvat mielellään hyvin uusiin tuttaviinsa ja liiketoimintakumppa-neihinsa, saattavat työ ja huvi sekoittua, mutta älä silti ylitä rajoja.

On tärkeää välttää:• luottamuksellista keskustelua henkilö-kohtaisella ja liiketoiminnan tasolla• henkilökohtaisia rahatilanteeseen liit-tyviä kysymyksiä• aiheita tai kysymyksiä, jotka saattavat osoittaa, että olet menettänyt kunnioituk-sesi heitä kohtaan, tai jotka saattavat johtaa siihen, että he menettävät kun-nioituksensa sinua kohtaan• Jugoslavian poliittista tai sotahistoriaa koskevaa keskustelua, kommunismin romahdusta, Bosnia-Hertsegovinan sotaa (1992-1995) ja kaikkea sotarikoksiin liit-tyvää. • peukalon, etuja keskisormen nostamis-ta samaan aikaan, sillä tämä on serbialain-en ele, joka liittyy Serbian nationalismiin.• entisten Jugoslavian valtioiden vertailua, sillä tätä voidaan myös pitää loukkaavana.

Monille Kroatiassa syntyneille ihmisille uskonto on tärkeä osa heidän elämän-tapaansa, ja suurin osa on roomalaiska-tolisia. Ole varovainen, jos keskustelet mistään aiheista, jotka saattavat loukata kristinuskoisia, kuten avioero, eutanasia, perhesuunnittelu ja vaihtoehtoiset us-komukset.

Älä tee suunnitelmia kroatialais-ten kollegoidesi puolesta viikon-lopuksi ilman heidän lupaansa. Viikonloput ovat perheen aikaa, eivätkä kroaatit anna liiketoimin-nan sekoittaa henkilökohtaisia suunnitelmiaan.


Kroaatit ovat eteläslaavilainen etninen ryhmä Keski-Euroopan, Kaakkois-Euroopan ja Välimeren risteyksessä. Kroaatit elävät pääasiassa Kroatiassa, Bosniassa ja Hertsegovi-nassa, sekä lähimaissa Serbiassa ja Sloveniassa. Kroaatit ovat myös virallisesti tunnustet-tu vähemmistö Itävallassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Italiassa, Montenegrossa, Romaniassa, Serbiassa ja Slovakiassa.

KROATIALAISET IHMISET

Kroaatit tunnetaan kulttuurisesta monimu-otoisuudestaan, johon ovat vaikuttaneet monet naapurikulttuurit kautta aikojen. Voimakkaimmat vaikutteet ovat tulleet Keski-Euroopasta ja Välimereltä, ja kroaatit ovat puolestaan antaneet oman panoksen-sa näille kulttuureille.

Kehonkieli

Ihmiset seisovat toistensa lähellä ja puhu-vat kovaan ääneen. Muukalaiset tuijottavat toisiaan avoimesti. Muodollisuutta ylläpi-detään kielessä ja käytöksessä, kun ihmiset eivät tunne toisiaan hyvin. Muukalaiset nyökyttelevät päätään ohimennessään.

Kaupoissa, toimistoissa ja liiketoimintapa-ikoissa ihmiset käyttävät muodollista kieltä tervehtiessään ja hyvästellessään. Jos et tervehdi jotakuta tilanteessa, jossa terveh-dystä vaaditaan, tai jos tervehdit liian tutta-vallisesti, rikot vakavasti etikettiä. Läheiset ihmiset tervehtivät yleensä epävirallisesti ja suutelevat toisiaan molemmille poskille. Nuorten ihmisten odotetaan tervehtivät vanhempia ensiksi, ja naisten miehiä. Mu-odollista “te”-muotoa käytetään yleensä, paitsi jos ihmiset ovat samanikäisiä, hyviä ystäviä tai työtovereita tai ovat saavut-taneet tilanteen, jossa ylempi henkilö pyytää alemman statuksen henkilöä puhut-telemaan heitä epämuodollisesti.


Tapaaminen ja tervehtiminen

• Tervehdykset ensi tapaamisessa ovat yleensä muodollisia ja varautuneita.• Kädenpuristus, suora katsekontakti ja soveltuvat tervehdykset ovat tavallinen käytäntö.• ”Dobro jutro” (hyvää huomenta), ”do-bro dan” (hyvää päivää), ja ”dobro vecer” (hyvää iltaa). • Kutsu ihmisiä heidän kunnianimik-keillään ja sukunimellä. Jos et ole varma nimikkeistä, käytä ”Gospodin” (Herra) ”Gospodja” (Rouva) ja ”Gospodice” (Neiti). • Vain läheiset ystävät ja perheenjäsenet käyttävät etunimiä. Älä koskaan puhuttele ketään etunimeltä, ellei sinua ole pyydetty niin tekemään. • Läheiset ystävät saattavat tervehtiä ha-lauksella ja suukolla molemmille poskille. Odota, että kroaatti aloittaa tämäntyylisen tervehdyksen.• Sosiaalisissa kokoontumisissa isäntä esittelee vieraat, yleensä alkaen naisista ja sitten siirtyen miehiin ikäjärjestyksessä, vanhimmasta nuorimpaan.

Illallisetiketti

• Odota, että sinut osoitetaan paikallesi.• Pöytätavat ovat mannermaisia, esim. haarukkaa pidetään vasemmassa kädessä ja veistä oikeassa kädessä aterioidessa.• Muodollisilla aterioilla lautasliina taitel-laan ja asetetaan syliin. • Älä ryhdy syömään ennen kuin isäntä kehottaa aloittamaan.

• On kohteliasta aluksi kieltäytyä toisesta annoksesta. Kun isäntä kysyy uudelleen, sinun tulisi ottaa lisää.• Jätä pieni määrä ruokaa lautasellesi osoittaaksesi, että olet lopettanut aterio-innin.

Lahjanantoetiketti

• Jos sinut kutsutaan jonkun kotiin, tuo kukkia emännälle. Isännälle voit antaa rasian suklaata ja pullon hyvää viiniä.• Älä anna krysanteemeja, sillä niitä an-netaan hautajaisissa ja viedään haudoille.• Kun annat kukkia, pidä huoli, että varsia on pariton määrä.• Lahjat avataan yleensä heti.

TAVAT JA ETIKETTI


Arvot• Yli 90 % Kroatiassa syntyneistä ihmisistä kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon, ja monet kroatialaisista arvoista ovat peräi-sin uskonnosta. Näihin kuuluu perhe ja avioliitto, moraalisuus, omistautuminen ja myötätunto.• Kunnia on tärkeä periaate kroatialaises-sa kulttuurissa, ja se on läheisesti yhtey-dessä perhearvoihin. Henkilökohtaisten uhrausten tekemistä perheen hyväksi ar-vostetaan suuresti.• Lasten odotetaan kunnioittavan van-hempiaan, ja yleensä heidät kasvatetaan ankaralla kurilla. • Vanhukset nähdään perinteisesti osaamisen ja tiedon lähteinä koskien kult-tuuria, perinteitä ja historiaa, ja niitä ar-vostetaan sekä perheessä että laajemmassa yhteisössä. • Myös hyvää terveyttä arvostetaan kroa-tialaisessa kulttuurissa, sillä ilman sitä on mahdotonta nauttia perheestä ja uskosta.

Sosiaalinen stratifikaatioEpävirallinen luokkajärjestelmä perustuu sukunimeen ja ammattistatukseen eikä niinkään vaurauteen. Kommunistisen puolueen jäsenyys haastoi tämän luokka-järjestelmän, vaikka ei ollut epätavallista, että merkittävät perheet liittyivät puol-ueeseen. Viime vuosina kroaatit tulivat yhä tyytymättömämmiksi sosialistiseen hallitukseen, etenkin ihmisiin, jotka olivat hyvin koulutettuja, ammattitaitoisia, ja huomattavista perheistä. Monet korkean statuksen yksilöt puhuvat englantia hyvin

ja todennäköisesti jotakin toista eurooppa-laista kieltä. Murteet kertovat myös so-siaalisesta statuksesta. Kaupunkilaisilla on korkeampi status kuin maalaiskylistä tulevil-la, vaikka monilla kaupunkien asukkailla on perheyhteyksiä kyliin. Korkean statuksen yksilöt ovat yleensä kroaatteja. He saattavat olla sekalaista etnistä alkuperää, mutta he ovat pääasiallisesti kroatialaisen perheen jäseniä. Juutalaiset perheet ovat toden-näköisemmin melko korkeassa asemassa. Etniset albanialaiset ovat yleensä sosiaal-isen järjestelmän pohjalla, ja mustalaiset kokonaan sen ulkopuolella.

IdentiteettiKroatia on yksi entisen Jugoslavian kuud-esta tasavallasta. Kroaatit pitävät itseään läheisemmin Itävaltaan kuin muihin entisen Jugoslavian alueisiin ja kulttuureihin liit-tyväksi. He eivät viittaa itseensä Balkanin maana vaan eurooppalaisena maana.

YHTEISKUNTA


PERHE KROATIASSA

Perherakenne• Monet kroatialaiset ovat katolisia, monogamiaa seur-ataan tarkkaan ja avioliittoon kannustetaan. Monet kroaatit solmivat avioliiton vähän päälle 20-vuo-tiaina. Kroatialaissyntyiset ihmiset voivat valita, kenen kanssa menevät naimisiin; yleensä he kuitenkin menevät naimisiin saman kansal-lisuuden, uskonnon ja sosiaalisen statuksen omaavan kanssa. Avioeroa ei suositella.• Laajennettuja perheitä arvostetaan ja vaalitaan kroatialaisessa kulttuurissa.• Perinteisesti avioparit asuivat miehen vanhempien luona, ja olivat enemmän tekemisissä miehen perheen kanssa. Iso-vanhemmat auttoivat lastenhoidossa, ja isoisät viettivät perinteisesti laatuaikaa lastenlastensa kanssa.• Vanhuksilla on korkeampi status kuin per-heen nuoremmilla jäsenillä.• Kroatia oli perinteisesti isänmaallinen yhtei-skunta, vaikka naisia rohkaistiinkin liittymään työvoimaan sosialistisen vallan aikana, ja nyt heidän asemansa on melko yhtäläinen miesten kanssa. Maas-eudulla naiset usein työskentelivät aviomiehiensä kanssa, ja ylläpitivät kotitaloutta. • Naisten nähdään edelleen olevan vastuussa kotitöistä ja pääasiallises-ta lastenhoidosta, samalla kun he tavoittelevat korkeakoulutusta ja käyvät töissä. Monet miehet kuitenkin jakavat joitakin kotitöistä ja kasvattavat lapsia aktiivisesti.

Naisten ja miesten suhteellinen asemaKroatiaa pidetään patriarkaalisena yhteiskuntana, mutta naisilla on melko yhtäläinen asema miehiin verrattuna. Miehillä on enemmän etuja ja korkeampi status, ja monet per-heet suosivat poikia tyttärien sijaan. Naiset ovat edustettuina lähes kaikissa ammateissa, politiikassa ja taiteessa, eivätkä he ole toisarvoisessa roolissa julkisessa elämässä. Naiset hankkivat korkeakoulutuksen yhtä todennäköisesti kuin miehet. Statusero on yhtä näkyvä vanhempien ja nuorempien ihmisten sekä ammattilaisten ja työläisten välillä kuin suku-puolten välillä. Sukupuolten väliset erot ovat suurempia maanviljelijöiden ja työväenluo-kan keskuudessa kuin ammattilaisten keskuudessa.


YRITYSKULTTUURI

Pukukoodi liiketoiminnassaPukukoodi on Kroatiassa muodollinen. Kro-atialaiset liikeihmiset pitävät pukuja toimis-tossa ja liiketapaamisissa. Miehet pitävät pukuja takin ja kravatin kanssa, naisilla on laajempi valikoima. Naisten liikeasut ovat muodollisia, eikä niiden tule olla liian pal-jastavia. Hyvin pukeutuminen on merkki kunnioituksesta sekä osoitus asenteestasi liiketoimintaan ja yksityiskohtien huomioi-misesta.

Rakenne ja hierarkiaKroaatit arvostavat auktoriteetteja ja kun-nioittavat statuksen mukanaan tuomaa tietoa, koulutusta, itseluottamusta ja kokemusta.

Kroatian kollektivistinen yhteiskunta on vai-kuttanut suuresti liikekulttuuriin. Päätökset tehdään yleensä ilman konsultaatiota, eikä johtajien tarvitse antaa selityksiä siitä, miksi

päätös saavutettiin. Yleensä vain yksi hen-kilö tekee suuret päätökset, ja ottaa kunnian menestyksestä.

LiiketapaamisetTapaamisten aikataulut eivät ole kovin tiuk-koja Kroatiassa. Työjärjestys voi olla olemas-sa, mutta se on enemmänkin viitteellinen.

• Valmistaudu pitkiin kokouksiin. Ihmiset saattavat poiketa asiasta, eikä aika ole koskaan tekijä kokousten päättämisessä.•Kokousten alussa saattaa olla jonkin verran smalltalkia. Tästä tulee yhä tärkeämpää suh-teen kehittyessä. Älä koskaan mene suoraan liikeasiaan, sillä tämä saattaa vaikuttaa töykeältä. • Yritä ainakin aluksi laimentaa kommu-nikaatiotasi, jos yleensä olet erittäin suora-sukainen. Suhteen rakentaminen on aluksi tärkeämpää, ja siihen tulisi keskittyä.

Ammattitaito on erittäin tärkeää kroatialaisessa kult-tuurissa. Ylläpidä aina sopiv-aa suhdetta kroatialaisten kollegoidesi kanssa, sillä kun-nioitus vähenee, jos suhtees-ta tulee liian henkilökohtain-en.


LIIKETOIMINNAN ETIKETTI

Avuliaita vinkkejä• Tervehdysten tulisi sisältää jämäkkä kädenpuristus ja suora katsekontakti; heikko käden-puristus tarkoittaa, että olet heikkoluonteinen, ja katsekontaktin välttely saattaa viitata siihen, että sinulla on jotakin salattavaa.• Pysyttele seisaallasi kunnes sinua pyydetään istumaan alas, sillä paikalla saattaa olla juuri sinulle varattu paikka.• Pidä aina suora katsekontakti puhuessasi.• Täsmällisyyttä odotetaan ja se otetaan erittäin vakavasti. • Voit odottaa smalltalkia ja tutustumista ennen kuin liiketoiminnasta aletaan keskustella. • Liiketoiminta etenee hitaasti. Sinun täytyy olla kärsivällinen, eikä vaikuttaa kummas-tuneelta tiukan protokollan noudattamisesta.• Yrityksissä on yleensä hierarkkinen rakenne, jossa päätöksentekovalta on yrityksen hui-pulla.• Älä yritä sopia tapaamisia perjantai-iltapäiväksi, sillä monet kroaatit lähtevät maaseu-tumökeilleen lounaan jälkeen. • Monet yritykset ovat suljettuja elokuussa.• Kirjeet tulisi osoittaa yritykselle jonkun tietyn henkilön sijaan. Tämä estää sen, että kirje jää lukematta, jos kyseinen henkilö on poissa toimistolta.

TäsmällisyysKroatialaisessa kulttuurissa ajallaan oleminen on erittäin tärkeää. Täsmällisyyttä pidetään hyvän tavan mukaisena, olipa kyseessä liiketapaaminen tai sosiaalinen lounastapaaminen. 15 minuutin armonaika on tavallista sosiaalisissa tilanteissa, mutta muodollisessa liiketoi-mintaympäristössä tätä saatetaan katsoa pahalla.

Lahjojen antaminenPieniä lahjoja, kuten kirjaa tai kotimaatasi edustavaa matkamuistoa arvostetaan. Kalliita lahjoja ei suositella, ja monilla yrityksillä on yläraja sille, minkä arvoisen lahjan he voivat hyväksyä. Suurin osa liikeihmisistä ei odota lahjoja ensimmäisessä tapaamisessa.

Lahjonta ja korruptioLahjontaa käyttävät sekä ulkomaalaiset että paikalliset yritykset hankkiakseen työtä tai vältelläkseen byrokratiaa aloittaessaan uutta liiketoimintaa. Suurin ongelma Kroatiassa on lakijärjestelmä, jonne on kasautuneena yli miljoona lakijuttua odottamaan oikeudenkäyn-tiä.


Veronica GelfgrenYulia BazyukinaMarja-Liisa Helenius

TutkimusTutkimus, ulkoasuKäännös

www.thelanguagemenu.comLearnmera Oy

kroatia - info4migrants...kroatia on menestyksekkäästi saavuttanut makroekono-misen vakauden....

Documents