kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä

Julkaisuvapaa 18.3.2004 klo 10.00

Lisätietoja:

EnnustepäällikköEero Lehtop. (09) 2535 7350

TiedottajaHeikki Taimiop. (09) 2535 7349

Talousennustevuosille 2004–2005

Ennusteryhmä:

Merja KauhanenEero LehtoIlpo SuoniemiHeikki Taimio

Kulutus pitääyllä kasvua jatyöllisyyttä

2 (10)

T a l o u s e n n u s t ePALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS

Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto, puh. (09) 2535 7350 Julkaisuvapaa 18.3.2004 klo 10.00

Talousennuste vuosille 2004–2005

Kulutus pitää yllä kasvuaja työllisyyttä

Viime vuonna Suomen talous kehittyi verraten suo-tuisasti. Kokonaistuotanto kasvoi noin 2 prosent-tia, kun kasvu jäi koko euroalueella vain 0,3 pro-senttiin. Kuluttajien luottamus oli muihin EU-mai-hin verrattuna poikkeuksellisen vahva. Se myös vai-kutti yksityiseen kulutukseen, joka kasvoi meillä3,6 prosenttia edellisvuodesta ja oli talouskasvunmoottori. Viennin selvät vaikeudet kuitenkin piti-vät talouskasvun suhteellisen hitaana, ja tämä nä-kyi työllisyydessä. Vaikka työllisyys kohenikin jul-kisissa palveluissa ja yksityisestä kulutuksesta riip-puvassa tuotannossa, se heikkeni vientiteollisuu-dessa ja sitä tukevassa palvelutuotannossa.

Suomen talouskasvun painopiste pysyy tänäkinvuonna yksityisessä kulutuksessa. Myös vienninkasvu nopeutuu, mutta suhteellisen verkkaisesti.Osasyy tähän on euron vahvistuminen, joka onyhtäältä hidastanut päämarkkina-alueemme, EU-maiden talouksien elpymistä, ja on toisaalta hei-kentänyt suoraan vientimme hintakilpailukykyä.Tästä huolimatta kokonaistuotanto kasvaa tänävuonna 3 prosenttia. Ensi vuonna kasvu nopeu-tuu, vaikka yksityisen kulutuksen kasvu jo tasaan-tuu. Vuonna 2005 suurten rakennusprojektienvauhdittamat investoinnit ja vienti, joka tuolloinvetää jo paremmin myös Eurooppaan, nopeutta-vat taloudellista kasvua. Noususuhdanteen ansi-osta työllisyys kohenee kohtuullisesti.

Euroopan elpyminen vasta alkamassa

Euroalueen taloudellinen kasvu hidastui viime vuon-na edellisvuodesta. Kokonaistuotannon lisäys jäi 0,3prosenttiin. Koko EU-alueella kasvu ylsi 0,6 pro-senttiin. Yksityinen kulutus kasvoi noin prosentinja yksityiset investoinnit supistuivat jonkin verran.Julkinen kulutus tuki selvästi kasvua, ja ulkomaan-kaupan vaikutus jäi lievästi negatiiviseksi.

Ottaen huomioon alueen kotitalouksien suhteel-lisen vahvan rahoitusaseman, kohtuullisen tulon-muodostuksen sekä matalan reaalikorkotasonedellytykset euroalueen kasvun nopeutumiselle

Lähde: BEA, IMF, OECD, Palkansaajien tutkimuslaitos.

Kansainvälinen talous

Kokonaistuotannon määrän kasvu (%) 2003 2004e 2005e

Yhdysvallat ............................................ 3,1 4,1 3,5Euro–12 ................................................ 0,3 1,6 2,4 Saksa ................................................ –0,1 1,5 2,4 Ranska .............................................. 0,1 1,7 2,5 Italia .................................................. 0,5 1,0 1,6EU15 .................................................... 0,6 1,7 2,4 Ruotsi ................................................ 1,5 2,2 2,5 Iso-Britannia ....................................... 1,9 2,0 2,3Japani ................................................... 2,7 3,0 3,5Venäjä .................................................. 7,3 7,5 7,0Kiina ..................................................... 9,1 9,0 7.5

3 (10)


ovat olemassa. Euroalueen ennakoivien osoittimi-en mukaan talouskasvu onkin vahvistumassa. Niinteollisuutta, rakentamista, vähittäiskauppaa, ku-luttajien luottamusta kuin yksityisiä palveluitakinkoskevien indeksien joulu-helmikuun keskiarvotolivat edeltävän kolmen kuukauden jakson keski-arvon yläpuolella. Kuitenkin vain yksityisten pal-veluiden indikaattori oli noussut selvästi. Muutosoittimet olivat nousseet vain vähän, mikä viit-taa siihen, että alueen talouskasvu nopeutuu var-sin verkkaasti. Kaikkiaan voidaan sanoa, että eu-roalueen elpyminen on ollut hitaampaa kuin mitäviime elokuussa odotimme.

Erityisen huolestuttavaa on kuluttajien heikko-na pysynyt luottamus ja rakentamisen laimeusmatalasta reaalikorosta huolimatta. Kuluttajaluot-tamusta on heikentänyt suhteellisen korkea työt-tömyys ja siitä aiheutuva epävarmuus. Alueen työt-tömyysaste on pysynyt koko viime vuoden noin8,8 prosentissa. On ilmeistä, että myös yksityisetinvestoinnit lähtevät liikkeelle vasta sen jälkeen,kun taloudellinen aktiviteetti on elpynyt selvästi.

Yhtenä syynä toteutuneeseen kehitykseen voi-daan pitää euron dollariarvon odottamatonta jasuhdannetilanteeseen huonosti sopivaa vahvistu-mista. Euron arvo on tällä hetkellä (16.3.) 1,23dollaria. Huolimatta siitä, että euro on heikenty-nyt viime päivinä, se on yhä noin 13 prosenttiavahvempi kuin vuosi sitten ja jopa 40 prosenttiavahvempi kuin kaksi vuotta sitten. Euro (tai sitävastaava ecu-korin arvo) ei ole poikkeuksellisenvahva suhteessa dollariin (kuvio 1). Se on kuiten-kin poikkeuksellista, että euro vahvistuu suhtees-sa dollariin huolimatta siitä, että USA:n taloudenkasvuvauhti on jo huomattavan pitkään ylittänytselvästi euroalueen kasvuvauhdin. Yleensä korjaavaja talouskehitystä tasoittava valuuttaliike on syn-tynyt jo verrattain pian sen jälkeen, kun kasvu-erot ovat erkaantuneet. Viimeaikaista kehitystä,joka on hidastanut euroalueen talouskehitystä,selittääkin pitkälti kolmen blokin – Aasian, euro-alueen ja USA:n – rahapolitiikkojen erilaisuus.Aasian maat ja USA panevat reaalitalouden ja kas-vun vahvistamiselle (lyhyellä aikavälillä) suurem-man painon kuin Euroopan keskuspankki.

Suhdannenäkymät ovat Euroopankin osalta kui-tenkin pääosin myönteisiä. Sekä USA:n että Aa-sian suhteellinen vahva kasvu heijastuu myös Eu-rooppaan euron vahvuudesta huolimatta. Tämä

yhdessä matalan reaalikoron ja alueen sisäistä os-tovoimaa tukevan euron vahvistumisen kanssa onpiristämässä yksityistä kulutusta, joka kasvaa jotänä vuonna noin 2 prosenttia. Yksityisten inves-tointien elpymistä saadaan kuitenkin vielä odot-taa. Julkisen talouden vaikutus talouskasvuun lie-nee neutraali. Ulkomaankaupan vaikutus talous-kasvuun on lievästi negatiivinen. Euron vahvistu-misen vuoksi vienti kasvaa tuontia jonkin verranhitaammin.

Uusi ennusteemme euroalueelle ottaa huomioonviime vuoden lopun hitaahkon kasvun. Tämän vuo-den sisäisen kokonaistuotannon kasvun odotetaankiihtyvän noin kahteen prosenttiin vuositasolla.Vuosikeskiarvoihin perustuva kasvuvauhti jää kui-tenkin 1,6 prosenttiin. Ensi vuonna kasvu vauhdit-tuu selvästi. Kuluttajan luottamuksen vahvistumi-sen myötä yksityinen kulutus kasvaa 2,4 prosent-tia. Matalien korkojen ja yritysten parantuneen tu-levaisuususkon vaikutuksesta yksityiset investoin-nit kasvavat 3 prosenttia edellisvuodesta.

Euroalueen kuluttajahintainflaatio on vakiintu-nut 2 prosentin tuntumaan eikä EKP näe, että in-flaatio olisi lyhyellä aikavälillä uhkaamassa seninflaatiotavoitetta: lähellä 2 prosenttia mutta senalapuolella. Parantuneiden suhdannenäkymienvakuuttamana ja tyytyväisenä euron vahvuudenmuodostamaan inflaatiojarruun EKP ei kuiten-kaan näe tarvetta alentaa korkoa. Runsasta likvi-diteettiä raha-aggregaatin M3 kehityksen perus-teella pidetään lisäksi riskinä, joka voi johtaa in-

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1991:011993:011995:011997:011999:012001:012003:01

%

-6

-4

-2

0

2

4

6%-yks.

Euro/USD (vas. ast.)

USA:n ja Euroalueenkokonaistuotannon kasvuero (oik. ast.)

Kuvio 1. Euron arvo dollareissa ja talouden kasvuvauhti1991–2004.

Lähde: OECD, Suomen Pankki.

4 (10)


flaation nopeutumiseen. Mitään koron nostoa eitämän vuoden aikana ole kuitenkaan odotettavis-sa. Sen sijaan on ilmeistä, että yleisen suhdanne-tilanteen parantuessa korkoa tarkistetaan ensivuonna ylöspäin.

USA:n talouskasvu vahvaa – taloudenepätasapainot edelleen uhkana

USA:n talouskasvua ylläpitivät viime vuonna lä-hes kaikki huoltotaseen kysyntäerät. Ulkomaan-kaupan vaikutus oli toisella neljänneksellä tosinselvästi negatiivinen, mutta vuoden jälkipuoliskollasekin tuki talouden kasvua. Yksityisen kulutuk-sen tasaisen nopea kasvu on tukenut kasvua kokoajan. Julkisen kulutuksen ja siinä sotilasmenojenvaikutus oli erityisen voimakas viime vuoden toi-sella neljänneksellä. Vilkas asuntorakentaminen ontukenut kasvua koko ajan, ja viime vuoden jälki-puoliskolla myös muut yksityiset investoinnit läh-tivät liikkeelle.

Tänä vuonna julkinen talous ei enää tue talous-kasvua. Yksityisten investointien vaikutus kasvuunsen sijaan voimistuu, vaikka asuntoinvestointientahti on laantumassa. Työllisyys paranee jonkin ver-ran. Tähän liittyen työttömyysaste laskee vuodenloppuun mennessä runsaaseen 5 prosenttiin. Työl-lisyystilanteen paraneminen pitää osaltaan yllä ku-luttajien luottamusta. Yksityisen kulutuksen kasvujäänee kuitenkin noin 3 prosenttiin. Sen kasvuarajoittavat kotitalouksien jo varsin raskas velkaan-tuneisuus samoin kuin lyhyiden ja pitkien korko-jen hienoinen nousu. Ulkomaankaupan vaikutuskasvuun jäänee vähäiseksi. Vaikka Yhdysvaltain hin-takilpailukyky Eurooppaan nähden on parantunut,Aasian kaupan vaje on vain kasvamassa, eikä USA:nulkomaankaupan vaje ole kaikkiaan juuri supistu-massa. USA:n tämän vuoden talouskasvuksi ennus-tamme 4,1 prosenttia. Tästä luvusta kasvuperin-nön osuus on lähes yksi prosenttiyksikkö, sillä vuo-den sisäinen kasvu jää noin 3 prosenttiin.

Ensi vuonna USA:n kasvu hidastuu 3,5 prosent-tiin. Kasvua ylläpitävät yhä yksityiset investoinnitja yksityinen kulutus. Yksityisen kulutuksen veto-apu tosin heikkenee, kun kotitalouksien velkaan-tuminen ja pitkien korkojen nousu hillitsevät senkasvua. Velkaantunut julkinen talouskaan ei enäätarjoa vetoapua samoin kuin ei ulkomaankauppa-

kaan, sillä USA:n viennin hintakilpailukyky Aasi-aan nähden on yhä edelleen heikko.

Reaalikoron tasolla mitaten USA:n keskuspan-kin rahapolitiikka on ollut selvästi ekspansiivisem-paa kuin EKP:n rahapolitiikka. Vaikka USA:n ta-louskasvu on ollut viime vuoden kolmannesta nel-jänneksestä lähtien verraten nopeata – ylittänytkolmen prosentin rajan – ei keskuspankki (Fed)ole vielä ennen kesää nostamassa korkoa. Fedodottaa, että työllisyys paranee selvästi, mikä tar-joaisi sille otollisen tilaisuuden nostaa korkoa sekähillitä kuumentuneita asuntomarkkinoita ja liial-lista kotitalouksien velkaantumista ilman, ettäreaalitalouden kasvu pysähtyisi. Fedin kevyt ra-hapolitiikka sisältää omat riskinsä. Ei ole poissul-jettu, että pitkittämällä koron nostoa keskuspankkiluo edellytyksiä markkinakorjaukselle, jonka yh-teydessä pitkät korot nousevat, varallisuusesinei-den hinnat romahtavat ja reaalitalous vaipuu uu-teen taantumaan.

Venäjä jo Suomen kolmanneksisuurimmaksi vientikohteeksi

Lähes koko Aasian ja nyttemmin myös Venäjäntaloudet kasvavat vauhdilla. Kiinan kokonaistuo-tanto kasvaa tänä vuonna 9 prosenttia eikä kas-vun tahti juuri laannu lähivuosina. Myös Japanintalous on vihdoin elpymässä. Nopeasti kasvavienlähimarkkinoiden avustamana sen oma kasvu yl-tää tänä ja ensi vuonna noin kolmen prosentin luok-kaan. Huolimatta Aasian markkinoiden nopeastakasvusta Suomen vienti ei ole saanut kunnon ja-lansijaa siellä. Sen sijaan Suomen vienti on hyöty-mässä Venäjän nopeutuvasta kasvusta, joka on tänäja ensi vuonna noin 7 prosenttia.

Vienti vauhdittaa kasvua vasta ensivuonna

Suomen tavaroiden ja palvelusten viennin kasvujäi viime vuonna 1,3 prosenttiin. Yllättävää oli, ettäviime vuoden viimeisellä neljänneksellä vienti jopasupistui, vaikka vientimarkkinamme olivat selvässäkasvussa. Tämä koskee erityisesti vientiä EU-maihin, jonka nimellinen arvo supistui koko vuon-na 4 prosenttia. Huomionarvoista on se, että Suo-

5 (10)


men vienti EU-maihin supistui selvästi viime vuo-den loppua kohden, vaikka samaan aikaan talous-kasvu alkoi elpyä näissä maissa. Vientimenestys-tämme on rajoittanut euron vahvistuminen ja se,että voimistuva kysyntä kansainvälisillä markki-noilla on kohdistunut sellaisiin tuotteisiin kutenautoihin, joiden tuotanto on Suomessa verratenvähäistä. Nokia-konsernin kohdalla taas ovat kas-vaneet nopeimmin ne alueelliset markkinat, joi-den kysyntä tyydytetään Suomen ulkopuolella si-jaitsevien yksiköiden tuotannolla.

Tämä vuonna tavaroiden ja palvelusten vientipiristyy ja kasvaa 2,8 prosenttia. Viennin kasvuarajoittaa edelleen vahvistunut euro. On odotetta-vissa, että koko metalliteollisuuden ja metsäteol-lisuuden vienti kasvaa jo yli kolme prosenttia. Muutavaravienti ja palvelujen vienti sen sijaan jää tä-män alle. Ensi vuonna euron vahvistumisen vien-tiä hidastava vaikutus ei ole enää yhtä tuntuvaa.Vienti kasvaa 4,5 prosenttia kuluvasta vuodesta,kun myös Euroopan nopeutunut talouskasvu tar-joaa hyvän pohjan vientimme laajentumiselle.

Raaka-aineiden, sähkövirran ja moottoriajoneu-vojen tuonti oli viime vuonna runsasta. Tavaroi-den ja palvelusten tuonnin kasvu jäi kuitenkin va-jaaseen prosenttiin, kun palvelutuonti supistui jakone- ja laiteinvestoinnit supistuivat tuntuvasti.Investointiasteen nousu, viennin piristyminen,vahvana pysyvä kulutus ja vahvistunut euro lisää-vät tuontia tänä ja ensi vuonna. Tänä vuonna kokotuonnin volyymi kasvaa noin kolme prosenttia jaensi vuonna noin 4 prosenttia.

Kansainvälisen talouden vahvistuminen on nos-tamassa myös metsäteollisuutemme maailman-markkinahintoja. Pohjois-Amerikassa hintoja on jonostettu, ja sama suuntaus on leviämässä Euroop-paan. Teknologiateollisuudessa perusmetallin sekäkone- ja laiteteollisuuden vientihintojen kehitys onvakaata. Elektroniikkateollisuuden hintaeroosiohellittää, kun esimerkiksi matkapuhelimissa uusi-en ja entistä kalliimpien mallien vientiosuus on nou-semassa. Tämän vuoden aikana vientihinnat nou-sevat. Mutta koska niiden ura oli viime vuonna las-keva, koko viennin hintataso on vuosikeskiarvonatänä vuonna suuriin piirtein samalla tasolla kuinviime vuonna. Ensi vuonna vientihintojen odote-taan nousevan keskimäärin 1,5 prosenttia.

Tuontihintoihin vaikuttavat raaka-aineiden maa-ilmanmarkkinahinnat ovat olleet nousussa kansain-

välisen talouskasvun voimistuessa. Toisaalta euronvahvistuminen suhteessa dollariin on aikaansaanuttuontihintoihin laskupaineita. Koska merkittävä osa(runsas kolmannes) Suomen tuonnista tulee euro-alueelta ja EU-alueeltakin tulee yli puolet, ei eurondollarihinnan kallistuminen kaikilta osin vaikutatuontihintaan. Kaiken kaikkiaan tuontihintojenodotetaan nousevan jonkin verran, tosin vain 0,5prosenttia. Hintojen nousu perustuu pitkälti tämänvuoden sisäiseen kehitykseen. Ensi vuonna tuonti-hinnat nousevat jo 1,5 prosenttia.

Vaihtosuhde heikkenee tänä vuonna enää 0,5prosenttia, ja ensi vuonna se pysyy ennallaan.Kauppa- ja vaihtotase pysyvät tänä vuonna lähesviime vuoden tasolla. Ensi vuonna molempien ta-seiden ylijäämät taas kasvavat. Kauppatase ontuolloin 13 miljardia euroa (8 prosenttia tuotan-non arvosta) ja vaihtotase on 8,8 miljardia euroa(5,6 prosenttia tuotannon arvosta).

Suuret hankkeet nostavat investointi-astetta ja tukevat rakennusalantyöllisyyttä

Investoinnit jatkoivat viime vuonna supistumis-taan. Kaikkiaan investoinnit supistuivat 2,5 pro-senttia ja investointiaste laski prosenttiyksiköllä18 prosenttiin. Eniten vähenivät muun talonra-kentamisen investoinnit sekä kone- ja laiteinves-

Kysynnän ja tarjonnan tase

2003 2003 2004e 2005eMrd. € Määrän prosenttimuutos

Bruttokansantuote ................ 143,4 1,9 3,0 3,4Tuonti ................................. 43,0 0,9 3,0 3,9Kokonaistarjonta ............................ 186,4 1,6 3,0 3,5

Vienti .................................. 53,1 1,3 2,8 4,5Kulutus ............................... 106,6 2,7 3,3 2,4

– Yksityinen kulutus .......... 74,9 3,6 3,7 2,5– Julkinen kulutus ............. 31,7 0,7 2,3 2,0

Investoinnit .......................... 25,8 –2,3 3,5 5,5– Yksityiset investoinnit .... 21,6 –3,8 3,1 5,7– Julkiset investoinnit ........ 4,3 6,5 5,5 4,6

Varastojen muutos(ml. tilastollinen ero) ............. 0,9 0,1 –0,2 0,0Kokonaiskysyntä ........................... 186,4 1,6 3,0 3,5

Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos.

6 (10)


toinnit. Kone- ja laiteinvestoinneissa näkyi erityi-sesti tehdasteollisuuden investointien vaimeus. Sensijaan alhainen korkotaso ja kuluttajien luottamuk-sen pysyminen hyvänä näkyivät asuntojen kysyn-nän jatkumisena hyvänä. Asuinrakennusinvestoin-nit kasvoivatkin lähes kahdeksan prosenttia viimevuonna.

Tänä vuonna investoinnit kääntyvät kasvuun.Asuinrakentaminen jatkuu vilkkaana ja myös kone-ja laiteinvestoinnit alkavat elpyä, vaikkakin teolli-suuden investointiaste pysyy edelleen ennätykselli-sen alhaisella tasolla. Tänä ja ensi vuonna useatsuuret rakennushankkeet kuten esimerkiksi Vuo-saaren satamahanke, Fortumin Porvoon öljynjalos-tamon uuden laitoksen rakentaminen ja Olkiluo-don uuden ydinvoimalan rakentaminen vauhditta-vat maa- ja vesirakentamista ja muuta talonraken-tamista. Kaiken kaikkiaan investoinnit kasvavat tänävuonna 3,5 prosentilla. Ensi vuonna investointienkasvu voimistuu yli viiteen prosenttiin.

Hintojen nousu pysähtyy ja ostovoimalisääntyy

Viime vuonna yksityinen kulutus kasvoi 3,6 pro-senttia, joka oli jonkin verran enemmän kuin arvi-oimme viime elokuussa. Kotitalouksien kulutuk-sen nopea kasvu oli seurausta suotuisasta ostovoi-man kehityksestä, sillä kotitalouksien käytettävis-sä olevat reaalitulot kasvoivat noin 4,1 prosenttia.

Kotitalouksien ostovoiman kasvu nopeutuu yhätänä vuonna. Kehitys johtuu osin tilapäisistä teki-jöistä, jotka ajoittuvat kuluvalle vuodelle. Tärkeinnäistä on inflaatiovauhdin hidastuminen, joka nä-kyy jopa hintatason laskuna. Pelkkä alkoholijuo-mien valmisteverojen alennus laski maaliskuunalussa kuluttajahintoja liki yhdellä prosentilla.Myös matala korkotaso hidastaa inflaatiota. Kos-ka myös tuonnin kautta välittyvät inflaatiopaineetovat vähäiset euron vahvan kurssin johdosta, jäätämän vuoden keskimääräinen inflaatio poikke-uksellisen hitaaksi, vain 0,3 prosenttiin.

Ensi vuonna kertaluonteinen alkoholiverojenalennus ei enää juurikaan näy vuosikeskiarvossaja inflaatio näennäisesti nopeutuu jääden kuiten-kin alle 2 prosentin.

Tänä vuonna valtion tuloverotaulukkojen alen-nukset ja verojen ansiotulo- ja tulonhankkimisvä-

hennysten korotukset vähentävät kotitalouksienmaksamia veroja noin 800 miljoonaa euroa. Pel-kästään nämä veroalennukset lisäävät kotitalouk-sien käytettävissä olevia tuloja noin prosenttiyk-siköllä.

Palkkasumma kasvaa suhteellisen tasaisesti. Tu-lopoliittinen kokonaisratkaisu määrää vielä tänävuonna ansiotasokehityksen päälinjat. Arvioimme,että palkansaajien keskimääräinen ansiotaso nou-see kuluvana vuonna 3,3 prosenttia, josta liuku-milla on noin yhden prosenttiyksikön osuus. Teh-tyjen työtuntien lisääntyessä palkkasumma kas-vaa tämä vuonna jonkin verran edellisvuotistanopeammin, 3,7 prosenttia.

Omaisuustulojen ennustetaan tänä vuonna kas-vavan nopeammin kuin tässä suhdannevaiheessaon tapana. Osinkoverotukseen vuonna 2005 voi-maantulevat muutokset lisäävät kuluvana vuonnaerityisesti perheyritysten osingonmaksuhaluk-kuutta. Omaisuustulojen voimakas, liki miljardineuron kasvu ei näy vastaavana kotitalouksien ku-lutuksen kasvuna. Sitä vastoin se lisää tilapäisestisäästämistä, kun varallisuutta siirretään muuhunmuotoon.

Kulutuksen nopea kasvu jatkuu

Kaikkiaan kotitalouksien käytettävissä olevat tu-lot kasvavat tänä vuonna nimellisesti noin 6 pro-senttia. Vaikka säästäminen lisääntyykin poikke-

5

10

15

20

25

30

1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 20022005e

%

Kuvio 2. Pääomatulojen osuus kansantulosta 1975–2005.


7 (10)


uksellisen paljon, antaa suotuisa tulokehitys tilaamyös kulutuksen kasvulle. Kun otetaan huomi-oon hidas inflaatiovauhti, kasvaa yksityinen kulu-tus reaalisesti jopa 3,7 prosenttia.

Kulutuksen kasvua vauhdittavat edelleen ripeä-nä jatkuvat kestokulutushyödykkeiden hankinnat.Odotamme myös palveluiden ja puolikestävienhyödykkeiden kysynnän kasvua. Suotuisa tuloke-hitys, kuluttajien luottamus ja matalat korot yllä-pitävät paitsi kulutuksen kasvua niin myös asun-tokauppaa. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hin-tojen nousu voi jatkua. Kotitalouksien velkaantu-minen lisääntyy, mutta matala korkotaso pitää lai-nanhoitomenot vielä toistaiseksi siedettävällä ta-solla. Kotitalouksien velkaantuminen ei ilmenekulutuksen kasvua hillitsevänä tekijänä vielä tä-män ennustejakson aikana.

Ensi vuoden palkka- ja veroratkaisunsisältö avoin

Palkansaajien ostovoiman kehitys voidaan ensivuonna turvata useilla veroja palkkaratkaisujenyhdistelmillä. Talouskasvun nopeutumisen vuoksikulutuskysyntää ylläpitävä ostovoiman kehitys onmahdollista ilman tuntuvia veronalennuksiakin.Koska ensi vuotta koskevien tuloveroratkaisujensisältö on toistaiseksi tuntematon, emme ole en-nusteessa olettaneet muita veronkevennyksiä kuinnormaalit tuloveroasteikon inflaatiokorjaukset.Oletamme, että palkansaajien keskimääräinen

ansiotaso kohoaa ensi vuonna 3,8 prosenttia, jol-loin kotitalouksien ostovoima kasvaa ilman veron-kevennyksiä noin 1,5 prosenttia. Lopullinen lukuriippuu luonnollisesti veroratkaisujen ja palkka-neuvottelujen yksityiskohdista.

Yksityisen kulutuksen määrän ennustamme kas-vavan ensi vuonna 2,5 prosenttia. Kulutuksen kas-vu säilyy kohtuullisen ripeänä, sillä kuluvan vuo-den poikkeuksellisen hyvä ostovoiman kehitys einäy kokonaan saman vuoden kulutuksessa, vaanosa siitä siirtyy ensi vuodeksi. Poikkeuksellisennopea kestokulutushyödykkeiden ja erityisestiautojen kaupan kasvu tosin tasaantuu, kun suu-rimmat kulutuspaineet on jo aiemmin purettu.

Työllisyys kääntyy nousuun

Pitkään jatkunut tuotannon vaimeus, erityisesti vien-tivetoisessa teollisuudessa, käänsi työllisyyden vii-me vuonna laskuun. Eniten työllisyys heikentyi teolli-suudessa, jossa oli viime vuonna keskimäärin22 000 työllistä vähemmän kuin vuonna 2002. Vas-tapainoksi työllisyys kasvoi edelleen kotimaisen ky-synnän ansiosta palvelusektorilla. Kunnissa työllis-ten määrä kasvoi noin 9 000:lla. Palvelusektorillesyntyneet työpaikat eivät kuitenkaan riittäneet kom-pensoimaan työpaikkojen hävikkiä teollisuudessa, jatyöllisten määrä väheni viime vuonna 7 000:lla. Työlli-syysaste 67,3 % oli 0,4 prosenttiyksikköä alhai-sempi kuin vuonna 2002. Naisilla työllisyyden heik-keneminen oli viime vuonna suurempaa kuin mie-hillä, mutta miehillä lasku alkoi jo vuonna 2002.

Talouskasvun nopeutumisen myötä myös työvoi-man kysyntä alkaa tänä vuonna jälleen kasvaa. Teol-lisuudessa työllisten määrän ennakoidaan vielä vä-henevän, mutta loppuvuodesta sielläkin tapahtuujo käänne parempaan päin. Edellisvuoden tapaankotimainen kysyntä ylläpitää työllisyyden kasvua.Merkittävintä työllisten määrän kasvu on kiinteis-tö- ja liike-elämän palveluissa sekä julkisissa jamuissa palveluissa. Myös rakentaminen työllistääenemmän väkeä tänä vuonna, mikä näkyy miestentyöllisyydessä. Työllisyys kasvaa tänä vuonna yh-teensä 9 000:lla ja ensi vuonna 19 000:lla.

Työvoiman tarjonta jousti viime vuonna suhdan-netilanteeseen nähden varsin voimakkaasti. Työ-voiman määrä väheni 10 000:lla ja työvoimaan kuu-luvien osuus työikäisistä väheni 66,6 prosentista

Kuvio 3. Työvoiman tarjonta ja työllisyys 1985–2005.


2000

2200

2400

2600

2800

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005e

1000 henkeä

Työvoima

Työlliset

8 (10)


66,2 prosenttiin. Eniten väheni nuorten työvoimaanosallistuminen, mutta väkeä siirtyi työvoiman ul-kopuolelle myös parhaassa työiässä olevien keskuu-desta. Sukupuolen mukaan katsottuna naisten osal-listuminen laski miehiä enemmän sekä 15–24-vuo-tiaiden että 25–54-vuotiaiden ryhmässä, mikä hei-jasteli naisten työllisyyden voimakkaampaa heik-kenemistä. Tänä vuonna talouskasvun piristymi-nen näkyy myös työvoiman tarjonnan kääntymise-nä 0,2 prosentin kasvuun. Ensi vuonna kasvun en-nakoidaan nousevan 0,5 prosenttiin.

Työllisyyden lasku ei yllättäen näkynyt lainkaanavoimen työttömyyden nousuna. Samanaikaisestityöllisyyden alenemisen kanssa myös työttömienmäärä aleni 2 000:lla keskimäärin 235 000 henki-löön. Työttömyysaste laski 9,1 prosentista 9,0 pro-senttiin. Syynä oli se, että heikko työvoiman ky-syntä sai osan työtä haluavista luopumaan työn-hausta. Ikäryhmistä vain alle 25-vuotiaiden työt-tömyysaste nousi.

Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoi-sesti työttömänä olleiden määrä aleni viime vuon-na yli 5 000:lla noin 72 000:een. Laskuvauhti oliedelleen suurempi kuin kaikkien työttömien työn-hakijoiden kohdalla. Päättyneiden yhtäjaksoistentyöttömyysjaksojen keskimääräinen kesto laskiviime vuonna 16 viikkoon edellisvuoden 17 vii-kosta. Myös meneillään olevien työttömyysjakso-jen keskimääräinen kesto lyheni viime vuonna kol-mella viikolla 47 viikkoon.

Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kasvu vai-mensi osaltaan työttömyyden kasvua viime vuon-na. Toimenpiteissä oli viime vuonna keskimäärin87 000 henkeä eli 7 500 enemmän kuin edellis-vuonna. Eniten kasvoi työvoimakoulutuksessa ole-vien ja työmarkkinatuella sijoitettujen määrä.

Tänä vuonna työttömien määrä alenee edelleenhieman ja työttömyysaste laskee 8,9 prosenttiin.Ensi vuonna työttömyyden ennakoidaan supistu-van 8,7 prosenttiin.

Valtiontalous alijäämäiseksi ilmanuusiakin veronkevennyksiä

Valtiontalouden rahoitusylijäämä supistui viimevuonna voimakkaasti, lähes 1,7 miljardilla eurolla362 miljoonaan euroon. Ylijäämän odottamatto-man suuri pieneneminen aiheutui lähinnä valtion

investointimenojen rivakasta kasvusta ja viime ke-sänä tehdyistä ansiotuloverotuksen kevennyksis-tä sekä niihin liittyneistä kuntien valtionosuuksi-en korotuksista. Valtion kulutusmenojen määräpysyi lähes edellisvuoden tasolla. Myös kuntienrahoitusvaje kasvoi selvästi, noin 500 miljoonallaeurolla 770 miljoonaan euroon. Rahoitusvajettakasvattivat ennakoitua suuremmat investoinnit.Kuntien kulutusmenojen volyymi kasvoi vain pro-sentin. Kun myös työeläkelaitosten ja muiden so-siaaliturvarahastojen ylijäämä supistui 750 miljoo-nalla eurolla, pieneni julkisyhteisöjen yhteenlas-kettu ylijäämä (EMU-ylijäämä) peräti 2,9 miljar-dilla eurolla. EMU-ylijäämän suhde bruttokansan-tuotteeseen kutistui 4,3 prosentista 2,4 prosent-tiin. Julkisyhteisöjen yhteenlasketun velan (EMU-velan) suhde bruttokansantuotteeseen nousikinselvästi ja ensimmäisen kerran 1990-luvun alunlaman jälkeen. Tästä huolimatta Suomen ylijää-mä- ja velkasuhteet olivat vielä kaukana vakaus-ja kasvusopimuksen rajoista, kun samanaikaisestiuseat euromaat ylittivät ne.

Kuluvana vuonna valtiontalouden tila heikkeneeedelleen selvästi ja päätyy noin puoli miljardiaeuroa alijäämäiseksi. Ennusteessamme on arvioi-tu alkoholiveron tuoton supistuvan noin 300 mil-joonalla eurolla, ja lisäksi verokertymiä supistaaviimekesäisen ansiotuloverotuksen kevennyksenulottuminen nyt koko vuodelle. Menopuolellakuntien valtionosuudet kasvavat tuntuvasti. Val-tion kulutusmenot kasvavat puolestaan reaalises-ti noin 3,5 prosenttia. Kuntatalouden heikkene-

40

42

44

46

48

50

1999 2000 2001 2002 2003 2004e 2005e

%

0

2

4

6

8

10%

Veroaste, % (vas. ast.)

Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä,% BKT:sta (oik. ast.)

Kuvio 4. Julkinen talous.


9 (10)


minen jää tänä vuonna lieväksi. Toteutetun ansio-tuloverotuksen lievennyksen vaikutuksesta kun-nallisveron tuotto kasvaa vain vähän, mutta valtiokompensoi verotulon menetyksiä lisäämällä valti-onosuuksia. Kuntien kulutusmenot kasvavat koh-tuullisesti, runsaan 1,5 prosenttia. EMU-ylijää-mä tulee olemaan enää 1,2 prosenttia kokonais-tuotannon arvosta, ja EMU-velka suhteessa ko-konaistuotannon arvoon kasvaa edelleen.

Ensi vuonna valtiontalouden alijäämä syveneeedelleen hieman, vaikka tähän arvioon ei sisällyuusia alennuksia ansiotulojen verotukseen tai so-tumaksuihin. Ansiotuloverojen inflaatiotarkistus,vuoden 2005 alusta toteutettava eläkeuudistussekä yhteisö- ja pääomatuloverotuksen muutok-set on otettu huomioon ennusteessamme samoinkuin kuntien valtionosuuksien tarkistukset sikälikuin näistä on tehty vähintäänkin periaatepäätök-set. Yhteisöveroprosentin alentamisen vaikutuk-set yhteisöverokertymään kumoutuvat yritystenparantuvilla tuloksilla. Osinkojen tulo veronalai-siksi lisää pääomatuloveron tuottoa samalla kunvaltion saamat osinkotulot supistuvat. Kuntienvaltionosuuksien kasvu hidastuu mutta pysyy edel-leen tuntuvana. Kuntien alijäämä alkaa ensi vuonnasupistua, kun kunnallisverojen kertymä virkoaaselvästi. Eläkeuudistuksen ei oleteta merkittäväs-ti hidastavan eläkemenojen kasvua vielä ensi vuon-na. Julkiset kulutusmenot kasvavat noin 2 prosent-tia. Koko julkisen sektorin rahoitusasema heik-kenee edelleen hieman, mutta pysyy ylijäämäise-nä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotannonarvoon myös nousee.

Helppoja ratkaisuja työllisyydenparantamiseksi ei ole

Myönteinen suhdannekehitys parantaa työllisyyt-tä kohtuullisesti muttei lähimainkaan sitä tahtia,että hallituksen tavoite 100 000 uudesta työlli-sestä toteutuisi vuoden 2007 maaliskuuhun men-nessä. Koska työttömyys ei ole alenemassa riittä-västi, ovat työllisyyttä edistävät toimet edelleentarpeellisia.

Jo päätettyjen veronalennusten kysyntävaiku-tukset toteutuvat pitkälti tänä vuonna. Toimenpi-teiden voidaan uskoa kohentavan työllisyyttä, sil-lä veronalennukset on voitu rahoittaa pienentä-

mällä valtion ylijäämää ilman, että julkista sosiaa-li- ja eläkevakuutusta tai julkisia kulutusmenojaolisi täytynyt karsia. Itse asiassa hallitusohjelmanmukaiset vähintään 1,12 miljardin euron ve-ronalennukset on jo toteutettu 2003–2004. Mut-ta tämä oli vähimmäistavoite ja uusia alennuksiavoidaan toteuttaa, jos ne katsotaan tarpeellisiksi.

Uusista toimenpiteistä päätettäessä on syytä ot-taa huomioon, että suhdanteet parantuvat tuntu-vasti tänä ja ensi vuonna. Tässä suhdannetilan-teessa finanssipolitiikan lisäelvytys, joka suuren-taisi julkista alijäämää, ei olisi viisasta. Onhan jär-kevää vahvistaa taseita hyvinä aikoina, kun tule-vina vuosina joudutaan mitä ilmeisimmin kohtaa-maan ikäviäkin yllätyksiä, ja kun toisaalta tiede-tään, että vastaisuudessa jo eläkemenojen rahoit-taminen tulee rasittaman julkista menotaloutta.

Työllisyysongelman ratkaisemiseksi ei ole tar-jolla sellaisia veronalennuksia, joiden voi kuvitel-la kattavan syntynyt rahoitusvaje kiihtyneen ta-

Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimus-laitos.

Ennusteen keskeisiä lukuja

2003 2004e 2005e

Työttömyysaste (%) ........................... 9,0 8,9 8,7Työttömät (1 000) .............................. 235 232 227Työlliset (1 000) ................................. 2 365 2 374 2 393Työllisyysaste (%) .............................. 67,3 67,4 67,8

Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%) ........ 0,9 0,3 1,7Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) ........... 3,9 3,3 3,8

Kotitalouksien käytettävissä olevatreaalitulot (%) .................................... 4,1 5,4 1,5

Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. €) ............. 7,9 7,9 8,8Kauppataseen ylijäämä (mrd. €) ........... 11,9 12,0 13,0

Valtiontalouden rahoitusylijäämämrd. € ......................................... 0,4 –0,5 –0,8% bkt:sta ..................................... 0,3 –0,3 –0,5

Julkisyhteisöjen rahoitus ylijäämämrd. € ......................................... 3,0 1,8 1,4% bkt:sta ..................................... 2,1 1,2 0,9

Velkaantumisaste (Emu-velka)% bkt:sta ..................................... 45,3 47,1 48,7

Veroaste, % ....................................... 44,7 43,8 43,5

Lyhyet korot (3 kk:n euribor) ................ 2,3 2,2 2,5Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) ... 4,1 4,2 4,7

10 (10)


louskasvun avulla ilman, että supistettaisiin jos-sain vaiheessa julkisia menoja. Jos rahoitusvajeenpoistamiseksi taas karsitaan sosiaalietuja ja julki-sia palveluita, työllisyysvaikutukset ovat vähin-täänkin epäselviä. Vaikka verojen alennus lisää os-tovoimaa ja myös palkansaajan veronjälkeisiä tu-loja alentaen palkkavaatimuksia, niin vastapainoksitälle julkinen työllisyys vähenee. Palkansaajienvoidaan kuvitella vaativan myös kompensaatiotamenetetyistä sosiaalieduista ja julkisista palveluis-ta. Näin ollen sekä kysyntävaikutusten että palk-katasovaikutusten osalta veronalennusten netto-vaikutus työllisyyteen voi jäädä vähäiseksi. Vas-taavasti toimien vaikutukset hyvinvointiin muiltaosin voivat olla laajoja, eivätkä välttämättä posi-tiivisia.

Työllisyyttä voidaan sen sijaan edistää muutta-malla verotuksen rakennetta. Työnantajamaksujavoitaisiin alentaa valikoivasti matalien palkkojenosalta. Palveluiden arvonlisäveroa voitaisiin myösmahdollisuuksien mukaan valikoivasti alentaa. Erimuotoisen tukityöllistämisen vaatimaa työllistä-mistukea ja työvoimakoulutusta voidaan myös laa-jentaa ja tehostaa. Jos kyse on merkittävistä vero-jen tai maksujen alennuksista, syntyvä tuloalijää-mä tulisi kattaa nostamalla sellaisia veroja tai mak-suja, joiden vaikutus työvoimakustannuksiin jatyöllistymisen on vähäinen. Tämä voisi tarkoittaaesimerkiksi ympäristöverojen, kuten polttoaine-veron, tai kiinteistöveron nostoa tai sitä, että asun-tolainojen korkojen vähennyskelpoisuus poistet-taisiin asteittain verotuksessa.n

kulutus pitää yllä kasvua ja työllisyyttä

Government & Nonprofit