KUN HAHMOTTAMINEN JA KESKITTYMINEN ON

VAIKEAA JA KÄYTÖS HÄIRIÖKSI,

MIKÄ AVUKSI?

Heli IsomäkiNeuropsykologian erikoispsykologi, PsT

Neuropsykologipalvelu LUDUS Oywww.ludusoy.fi

NEUROPSYKOLOGIPALVELU LUDUS

Vernissakatu 8 A 01300 VANTAAwww.ludusoy.fi

Henkilökunta:13 psykologia/neuropsykologia

Palvelut:Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset

Neuropsykologinen kuntoutusPienten lasten ryhmäkuntoutus

KonsultaatioTyönohjaus

MITÄ HYVÄ KOULUOPPIMINEN EDELLYTTÄÄ OPPILAALTA?

Mukaillen Meltzer, 1996

Vahva emotionaalinen perustaOpiskelumotivaatio

Positiivinen käsitys itsestä oppijanaPsyykkinen energia

Kognitiiviset taidot (mm.)Kielelliset taidot

Näönvaraiset taidotOngelmanratkaisukyky

Tarkkaavaisuus

Työskentelytaidot (mm.)Itsenäisen työskentelyn taidot

RyhmätyötaidotVuorovaikutustaidot

Auktoriteettien hyväksyminen

Tehokas oppiminen

Oppimisstrategiat

MITKÄ TEKIJÄT YMPÄRISTÖSSÄVAIKUTTAVAT OPPIMISEEN?

Reynolds, 1997

Koulu Luokka Kotijohtajuusyhteiset arvot ja tavoitteetjärjestys ja myönteisyysopetuksen tasoopetukseen käytetty aikahenkilökunnan yhteistyöoppimisen seurantaopetuksen painotuksetopetusmateriaalin ja

henkilökunnan riittävyysopetuksen suunnittelu

opetuksen laatuvuorovaikutusoppimiseen ja opetukseen

käytetty aikastruktuuriluokan ja materiaalin

hallintaodotuksetpalaute ja arviointityötilan toimivuus

osallistuminen ja kiinnostuskotitehtäviin sitoutuminenjohdonmukaisuusoppimista tukeva ympäristöseurantasensitiivisyys ja tuki

YKSILÖLLINEN TAPA KÄSITELLÄTIETOA

• Meillä kaikilla on oma persoonallinen tapamme käsitellätietoa– Tämä perustuu aivojen toiminnan yksilöllisyyteen ja kokemusten

ja opittujen asioiden ainutkertaiseen kokonaisuuteen

• Normaalitilanteissa nämä erot eivät tuota vaikeutta selviytymiseen– Oppimisvaikeuksisissa on usein kyse siitä, että erot saman

lapsen kyvyissä käsitellä erilaista tietoa ovat huomattavan suuret • 8. luokkalaisen matin kielelliset taidot olivat ikätasoiset, mutta

hahmottamisen taidot vastasivat 7- vuotiaan taitoja– Näissä tilanteissa vaikeuksia on usein havaittavissa niin

oppimisessa kuin arkiselviytymisessäkin

MITÄ OVAT OPPIMISVAIKEUDET? Frith, 2001

Ympäristö

Biologinen tasoRakenteellinen poikkeama

Ei vielä välttämättä aina todennettavissa

Kognitiivinen tasoKognitiiviset heikkoudet

Näkyy tutkimuksissa (psykologi jne.)

Toiminnan ja käyttäytymisen tasoPoikkeava taitojen oppiminen

Näkyy koululuokassa

OPPIMISVAIKEUDET• Määrittely

– Kognitiivisten heikkouksien taustalla aivotoimintojen poikkeava järjestäytyneisyys eli rakenteellinen tai toiminnallinen poikkeavuus

– Keskeisimmät syyt: perimä ja varhaiset aivojen kehitykseen vaikuttavat tekijät

• Esiintyvyys 10-20%• Yleisimpiä

– Lukihäiriöt– Kielelliset erityisvaikeudet– Hahmottamisen vaikeudet– Matematiikan oppimisvaikeudet

YMMÄRRÄMMEKÖNÄKEMÄÄMME

Visuaalisen hahmottamisen salat ja vaikeudet

HAHMOTTAMINEN PERUSTUU SIIHEN, MIHIN KATSOMME

HAHMOTTAMINEN PERUSTUU SIIHEN, MITÄ TIEDÄMME

AIVOMME TIETÄVÄT PALJON ENEMMÄN KUIN SILMÄMME

HAHMOTUSVAIKEUDET

• Yleisimmät kehitykselliset ongelmat:– Visuaalisen

tarkkavaisuuden häiriöt– Visuospatiaalisen ja

visuokonstruktionaalisen hahmottamisen häiriöt

– Visuomotoriset häiriöt– Non-verbal learning

disabilities (NLD)

• Yleisimmät hankitut ongelmat:– Visuaalisen attention

ongelmat: neglect– Visuaalisen tunnistamisen

häiriöt: agnosia– Visuospatiaalisen ja

visuokonstruktionaalisen hahmottamisen häiriöt

HAHMOTUSVAIKEUKSIEN ETIOLOGIA

• Kehitykselliset häiriöt– Epäedulliset geeniyhdistelmät

• Hankitut häiriöt– Raskauden, synnytyksen tai varhaiskehityksen

vauriot:• CP-vamma• FASD

– Aivoverenkiertohäiriöt– Aivokasvaimet– Keskushermoston tulehdukselliset tilat– Dementoivat sairaudet

• Sekundaariset häiriöt– Sädehoito

KEHITYKSELLISTEN HÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS

• Esiintyvyys vähintään 20% kaikista oppimisen vaikeuksista

• Cornoldin ja muiden tutkimus Italiassa (2003)– Opettajien täyttämä seulonta-arviointilomake– 3-6.luokkalaisia, 8-13 -vuotiaita, n=4026– Selviä visuospatiaalisia ongelmia oli 3.8 %:lla

• Riitta Valtosen tutkimus (2004) neuvolassa– Seulontatutkimus (Lene), 4-6-vuotiaita, n=434– 4-vuotiaana motoriikka-visuaalinen hahmottaminen-

ongelmaryhmään määriteltyjä lapsia oli 3.5 %; kysymyksessälievä viive

– Selkeään vaikeuteen liittyi ongelmia myös muilla kehityksen osa-alueilla

HAHMOTUSVAIKEUKSIEN ILMENEMINEN

• Kouluoppiminen– Taitoaineet– Matematiikka– Vaativat reaaliaineet– Taulutyöskentely– Vihkotyöskentely

• Kellon hallinta ja ajan arviointi

• Suunnistaminen ja reittien oppiminen

• Liikenteessä liikkuminen• Sosiaaliset suhteet• Itsearviointi

VISUAALINEN TARKKAVAISUUS• Häiriöt ilmenevät esim.:

– Huolimattomuusvirheinä• Johtuvat vaikeuksista huomioida visuaalisia

ärsykkeitä– Etsimisen ja löytämisen vaikeuksina

• Johtuvat vaikeuksista erottaa oleellisia visuaalisia ärsykkeitä

– Vaikeutena seurata opetusta taululta• Johtuvat vaikeuksista visuaalisen

tarkkavaisuuden kohteen vaihtamisena

VISUOSPATIAALINEN JA VISUOKONSTRUKTIONAALINEN

HAHMOTTAMINEN• Häiriöt ilmenevät esim.:

– Eksymistaipumuksena• Johtuvat suuntien ja oikea-vasen –erottelun

vaikeuksista– Vaikeuksina taitoaineissa

• Johtuvat kädentaitojen ja mm. mittojen hallinnan vaikeuksista

– Vaikeuksina kellon oppimisessa• Johtuvat suuntien erottamisen vaikeuksista

– Vaikeuksina matematiikassa• Johtuvat mm. lukumääräkäsitteen,

lukujonokäsitteen, laskusuunnan ja avaruudellisten objektien hallinnan vaikeuksista

TARKKAAVAISUUS JA OMAN TOIMINNAN OHJAUS

Tahdonalaisen työskentelyn tärkeimmät työkalut

TARKKAAVAISUUDEN OSAT

TOIMINNANOHJAUS MÄÄRITTELY

TOIMINNANOHJAUSVAIKEUKSIEN ILMENEMINEN

TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT• Yleisin neuropsykiatrinen häiriö

– Esiintyvyys Suomessa n. 3-5 %– Oireita jopa 10 prosentilla

• Tarkkaavaisuushäiriödiagnoosi– Keskittymisen vaikeudet lapselle tyypillisiä, pitkään

jatkuneita– Haittaavat arkea vähintään kahdella elämän alueella

(esim. koti/päiväkoti/koulu)– Oireet alkavat ennen 7 ikävuotta

• Tarkkaavaisuushäiriön yhteydessä usein muita kognitiivisia vaikeuksia, usein oppimisvaikeuksia

• Psyykkiset ja sosiaaliset, primaarit ja sekundaariset, ongelmat tavallisia

MISTÄ VAIKEUDET JOHTUVAT?• Perinnöllisyys keskeinen tekijä oireiden

synnyssä– Neurologinen tausta

• Aivojen etuosat ja päälaenlohko• Poikkeavuus välittäjäaineiden toiminnassa• Aivojen ”aliaktivaatio”

• Ympäristön merkitys perimän ohella erittäin keskeinen– Toiminnanohjauksen behavioraalinen luonne

TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖN TYYPIT

• Tarkkaavaisuushäiriöiden alatyypit– ADHD: tarkkaavaisuuden häiriö +

yliaktiivisuus / impulsiivisuus– ADD: tarkkaamattomuus pääasiallinen oire

• Molempia yhdistää vaikeus ohjata omaa toimintaa: – Kyky suunnitella, ohjata, seurata, korjata ja

arvioida omaa toimintaa tilanteen vaatimusten mukaisesti

TARKKAVAISUUSHÄIRIÖERI IKÄKAUSINA

• Vauva- ja pikkulapsi-ikäärtyisyys, levottomuus, syömisongelmat, unihäiriöt,passiivisuus eli ns. helppo lapsi

• Leikki-ikäkeskittymättömyys, impulsiivisuus, motorinen levottomuus,kieltojen ja rajoitusten hyväksymisen vaikeus, tapaturma-alttius

• Kouluikäoppimisvaikeudet, suoriutumisen vaihtelu, alisuoriutuminen,muistivaikeudet, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa

• Nuoruus- ja aikuisikäheikentynyt sosiaalinen selviytyminen, psyykkiset vaikeudet,syrjäytymisen uhka, riski päihderiippuvuuteen

TOIMINNANOHJAUKSEN HÄIRIÖT

• Esiintyvät myös erillään tarkkavaisuushäiriöstä• Esiintyvyydestä ei tarkkoja tietoja

– Usein muiden oppimisvaikeuksien yhteydessä• Vaikeuttavat erityisesti itsenäistä toimintaa

– Itsenäinen vs. ohjattu toimintakyky• Ilmiasu riippuu siitä, mitkä toiminnanohjauksen

prosessit ovat häiriintyneet– Arkkityypit: suunnittelematon ja juuttuva

• Vaikutukset usein näkyvämpiä ”vanhemmalla iällä”, jolloin vaatimukset itsenäiseen työskentelyyn suurempia

TARKKAAVAISUUDEN JA TOIMINNANOHJAUKSEN KEHITYS

• → 6-7 v. inhibitio/impulssien ehkäisy • → 10 v. tarkkaavaisuuden kohdentaminen,

kohteen joustava vaihtaminen • 12 v. → kielellinen ja näönvarainen sujuvuus

(fluenssi), monimutkainen suunnittelu, toiminnan ajallinen organisointi

TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT JA OPPIMINEN

• Oppimisen kannalta merkittävä ongelma – Tarkkaavaisuuden häiriöt voivat vaikeuttaa muiden

tiedonkäsittelytaitojen perusvalmiuksien kartuttamista• Motivaation merkitys

– Keskittyminen erittäin tilannesidonnaista• Itsetunto ja minäkuva

– Käyttäytymisensä vuoksi tarkkaavaisuushäiriöiset lapset saavat usein paljon kielteistä palautetta, mutta tarvitsevat erityisesti myönteistä palautetta

TARKKAVAISUUSHÄIRIÖT JA OPPIMINEN

ALALUOKAT

YLÄLUOKAT

• Ulospäin näkyväyliaktiivisuus, impulsiivisuus

• Tarkkaamattomuus• Toiminnanohjauksen

vaikeudet• Sisäinen levottomuus

TOIMINNANOHJAUKSEN HÄIRIÖT JA OPPIMINEN

• Toiminnanohjauksen vaikeudet hankaloittavat:– Oppimista

• Vaikuttavat oppimiseen erityisesti tilanteissa, joissa lapselta edellytetään omatoimista opiskelua tai oppimista

– Opitun soveltamista• Opitun siirtäminen osaksi omaa toimintaa

tai tilanteesta toiseen on vaikeaa– Opitun ilmaisemista

• Myös hankitun osaamisen ilmaiseminen voi jäädä puutteelliseksi, jos vastauksen mielestähaku ja tuotto on jäsentymätöntä

– Laajat ja tietoa yhdistelevät koevastaukset vaikeita

TOIMINNANOHJAUKSEN HÄIRIÖT JA OPPIMINEN

• Toiminnanohjauksen häiriöt voivat haitata mitä tahansa oppimista

• Useimmin vaikutukset näkyvät tilanteissa ja esim. kouluaineissa, joissa edellytetään runsaasti strategista toimintaa ja tarkkaa suunnittelua– Matematiikka (esim. sanalliset ja muut soveltavat tehtävät)– Kielten opiskelu– Vaativat reaaliaineet (esim. historia, fysiikka)– Taitoaineet (esim. kotitalous)

• Toiminnanohjauksen häiriöt tuottavat usein ns. arjen hallinnan vaikeuksia

MITEN AUTTAA?• Tukitoimet on hyvä aloittaa heti, kun niitä

tarvitaan• Opettaja on tärkein tukitoimien toteuttaja

koulussa• Yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset

• Vanhemmat• Opettajat, avustaja, oppilashuolto• Mahdolliset muut tahot (hoitavat/tutkivat)• Mahdollinen lääkehoito, kuntoutus

• Tarkkavaisuushäiriöissä paras hoitotulos saavutetaan yhdistämällä lääkehoito ja psykososiaalinen tuki

MOTORISEN LEVOTTOMUUDEN VÄHENTÄMINEN

Tarkkaavaisuushäiriöiset lapset tarvitsevat muita lapsia enemmän motorista toimintaa pystyäkseen työskentelemään tehokkaasti Tavoitteena kanavoida motorinen levottomuus uudella, luokkaa vähemmän häiritsevällä tavalla:– Luvallinen liikkuminen– Luvallinen näprääminen (sinitarra, huonosti pomppiva pallo tmv.)– Pienten tehtävien hoitaminen tehtävien välillä (esim. taulun

pyyhkiminen)– Riittävän tukevan tuolin valinta– Tasapaino-/aktiivityyny tuolille

IMPULSSIEN HALLINNAN PARANTAMINEN

• Jätä häiritsevä käyttäytyminen huomiotta, tarjoa tilalle mahdollisuus muuhun

• Vähennä lapsen odotusaikaa, konkretisoi ajan kulua

• Valmista lasta etukäteen tuleviin tapahtumiin

– Keskustele seuraamuksista– Anna välitöntä ja konkreettista palautetta– Hyödynnä palkkiojärjestelmiä

• Tue sääntöjen noudattamista:– Säännöt selkeästi sanoin ja kuvin– Pysäytysmerkkien hyödyntäminen

• Ota käyttöön: Toimi – Älä toimi –kortit

TARKKAAVAISUUDEN SUUNTAAMISEN PARANTAMINEN• Lapsen nimen käyttö• Visuaalisten merkkien

käyttö• Ohjeen toistaminen• Taktiilinen tuki• Katsekontakti

TARKKAVAISUUDEN YLLÄPITÄMISEN PARANTAMINEN• Selkeän päivärytmin noudattaminen• Tapahtumien ennakointi• Päivän ja tehtävien jäsentäminen kuvin tai

kirjallisesti• Ajankulun konkretisoiminen (esim. kello)• Istumapaikan miettiminen (esim. eturivi, sermi)• Ylimääräisten ärsykkeiden karsiminen

ympäristöstä, omasta toiminnasta, tehtäväkirjoista

• Lapsen tarkkaavaisuuden keston huomioiminen: sopivasti taukoja, sopivan pituiset työrupeamat

TARKKAVAISUUDEN JAKAMISEN JA SIIRTÄMISEN PARANTAMINEN

• Selkeän ja samana toistuvan päivärytmin ylläpitäminen

• Siirtymien ennakointi mm. keskusteluin / kuvin• Riittävän ajan ja ohjauksen tarjoaminen

siirtymien tueksi• Yhden asian tekeminen kerrallaan• Työskentelyn jäsentäminen esim. listojen tai

havainnollistavien toimintaohjeiden avulla

TOIMINNANOHJAUSALOITTEELLISUUS

– Lisää henkilökohtaista ohjausta ja/tai mallinnusta tehtävien aloitusvaiheessa

– Konkretisoi tehtävän osavaiheet– Tee selkeä sopimus siitä, mitä pitää tehdä ja

mihin mennessä– Havainnollista sopimus konkreettisin keinoin– Käytä selkeitä, toistuvia toimintatapoja– Valitse sopiva tehtävien vaikeusaste ja

järjestys• Helposta vaikeampaan

TOIMINNANOHJAUSTOTEUTUS

Visuaaliset tuet• kuvat tai symbolit työskentelyvaiheille

• Mikä on tehtäväni?• Miten sen voi tehdä?• Toiminko suunnitelman mukaan?• Miten meni?

→ aluksi yksinkertaiset sisällöt→ sovelletaan eri tehtävissä

Puhe ohjauksen tukena• Kerro-tee! Tee-kerro!

TOIMINNANOHJAUSTOTEUTUS

Puhe ohjauksen tukena• Ongelmanratkaisupuhe (Think aloud)

• Malli• Aikuinen tekee ja puhuu• Lapsi vain katsoo/matkii

• Lapsi ohjaa• Kertoo aikuiselle mitä pitää tehdä

• Ohjattu• Aikuinen kyselee, lapsi kertoo ja toimii

• Itsenäinen• Lapsi etenee itsenäisesti, puhuu ääneen

TOIMINNANOHJAUSARVIOINTI

– Opeta lasta tarkistamaan työnsä, löytämään virheensä ja pohtimaan, mistä syystä ne syntyivät

• Virhebongari tms.– Kiinnitä huomiota yhteen asiaan kerrallaan– Arvioi tavoitteiden toteutumista riittävän

tiheästi– Käytä arvioinnin apuna ulkoisia keinoja, esim.

rastitukset, hymynaamat, värit

KIITOS PALJON TARKKAVAISUUDESTANNE!

Heräsikö tiedonjano!Lisää tietoa mm:

Lapsellani on oppimisvaikeuksia

Edita, 2009Heli Numminen ja Laura Sokka