TEOLLISUUDEN ERIKOISNUMERO

Tervetuloa töihin!

ELINTARVIKE

ENERGIA

KEMIA

METSÄ

TEKSTIILI- JA VAATETUS

TEKNOLOGIA

ELINTARVIKE

ENERGIA

KEMIA

METSÄ

TEKSTIILI- JA VAATETUS

TEKNOLOGIA

2

3 Pääkirjoitus

4 Koulupolut kartoitettuna

6 TEKNOLOGIA

8 METSÄ

10 KEMIA

12 ENERGIA

14 TEKSTIILI- JA VAATETUS

16 ELINTARVIKE

18 Työhakemus ja CV

• JULKAISIJA Taloudellinen tiedotustoimisto TAT, Et. Makasiinikatu 4, 00130 Helsinki, www.tat.fi • LEHDEN TILAUKSET KOULUIHIN http://www.tat.fi/materiaalipankki / tai katariina.lemstrom@tat.fi • PÄÄTOIMITTAJA Liisa Tenhunen-Ruotsalainen • TOIMITUS T-Media Oy • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Pia Salo • ULKOASU Ville Salonen / Quill Illustration & Design • VALOKUVAT JA KUVAAJAT Teemu Granström, Samuli Skantsi, Irja Lampela, Petteri Kivimäki, Beni Köhler, Kai Skyttä, Jussi Partanen, Juha Sinisalo, Mikko Pitkänen, Paula Myöhänen, Ari Korkala, WorldSkills International • ISSN 1795-2204 • PAINO Forssa Print 2014

441 612Painotuote PEFC/02-31-162

SISÄLLYSLUETTELO

6 8

12

14

10

16

Meillä tehdään työtä, jonka tulokset näkyvät joka ikisessä ruokapöydässä Suomessa. Elintarviketeollisuudessa tarvitaan osaajia, maistuvan ruoan tekijöitä.

Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja

33 000 www.maistuvaammatti.fi

Energian parissa riittää jatkuvasti mahdollisuuksia ja haasteita, koska energiaa tarvitaan aina. Energia-alalla tehtävillä ratkaisuilla on merkittäviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Merja Wilkman Porvoon Energia -yhtiöiden talous- ja hallintojohtaja

15 000 www.energiamaailma.fi

Teknologia-alojen yrityksissä pääsee vaikuttamaan siihen, millaisessa maailmassa elämme: älyä tuotteisiin, energiaa säästäviä ja vähäpäästöisiä ratkaisuja, ympäristöystävällisiä materiaaleja, puhdasta vettä...

Jorma Turunen Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja

300 000 www.mytech.fi

48 000 suomalaista on metsäteollisuudessa töissä, ja koko metsäala työllistää Suomessa 160 000 henkeä. Mielenkiintoisten tehtävien kirjoa on tulevaisuudessakin tarjolla monenlaisia koulutustaustoja omaaville ammattilaisille niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Anneli Karhula Metsä Groupin henkilöstöjohtaja

48 000 www.metsateollisuus.fi

Kemia on luonnontiede, jonka avulla on mahdollista ratkaista koko maailmaa koskevia ongelmia. Esimerkiksi veden ja ruuan riittävyys sekä luonnonvarojen kestävä käyttö on mahdollista turvata ainoastaan kemian avulla.

Timo Leppä Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja

35 000 www.kemianteollisuus.fi

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on yksi maailman suurimmista toimialoista. Millainen maailma olisi ilman tekstiilejä ja vaatteita? Alalle tarvitaan jatkossakin monenlaisia osaajia. Löydä työpaikkasi globaalista markkinajohtajayrityksestä tai valloita maailma yrittäjänä.

Anna-Kaisa Auvinen Finatexin toimitusjohtaja

40 000 www.finatex.fi

TERVETULOA TEOLLISUUTEEN!

4

KOULUPOLUT

SUOMESSA KOULUTUSJÄRJESTELMÄ on raken-nettu niin, että matkan varrella on valinnanvaraa ja samaan lopputulokseen työelämässä voi päästä eri reittejä pitkin. Peruskoulun jälkeen voi valita joko lu-kion tai ammatillisen linjan. Niiden jälkeen eli toisen asteen tutkinnolla pystyy jatkamaan opintoja sekä

korkeakouluihin että ammattikorkeakouluihin, oli hanskassa sitten lukion tai ammattikoulun päättö-todistus. Ennen varsinaiseen työelämään siirtymistä työkokemusta kertyy jo TETistä, kesätöistä ja mo-niin koulutusohjelmiin liittyvissä työharjoitteluissa sekä työssäoppimisjaksoilla.

KARTOITETTUNA

5

METSÄTEOLLISUUS

paperiteollisuus

puutuoteteollisuus

TYÖLLISTÄÄ

TUO MAAMME VIENTITULOISTA

TYÖL

LISTÄ

Ä

TEKSTIILI- JA VAATETUSTEOLLISUUS

T I E S I T KÖ

E T TÄ

KEMIANTEOLLISUUS

ilmastonmuutosterveys ja

hyvinvointi

liikenne

puhdas vesi

luonnon-varat

energia

ravinto

TYÖLLISTÄÄ

VIENNIN ARVO

ENERGIATEOLLISUUS

TYÖLLISTÄÄSUOMALAISTA ERI PUOLILLA

MAATA JA ULKOMAILLA

TYÖLLISTÄÄ SUORAAN

SUOMEN KOKO

VIENNISTÄ

N.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS

MUOTIKAUPPA

TEKSTIILIHUOLTO

TEKSTIILIYRITYKSET

VAATETUSYRITYKSET

TYÖLLISTÄÄ

ELINTARVIKETEOLLISUUS

TYÖPAIKASSA

Viennin kärkituotteet ovat juusto alkoholijuomat ja muut maitovalmisteet

6 6

TeknologiaaEMILIA MYLLYS, AVUSTAVA SUUNNITTELIJA

Emilia on erikoistunut geotekniseen suunnitteluun WSP Finlandilla. Geotekniikan avulla huolehditaan, että tiepohja pysyy hyvänä.

Emilia suunnittelee erityisesti tie- ja ratapohjia. Tarkistuslaskelmilla hän varmistaa, että tiet ja radat eivät sorru.

Emilia on tyytyväinen voidessaan edistää ympäristöstä huolehti-mista myös omassa työssään.

- Kestävän kehityksen arvot huomioidaan heti suunnittelutyön alkumetreiltä lähtien. Teen tällä hetkellä myös diplomityötäni kierrä-tysmateriaalien uudelleenkäytöstä maarakenteissa.

Emilia opiskelee Tampereen yliopistossa yhdyskuntarakentamista ja valmistuu kohta.

TIET JA RADAT SORTUMATTA PAIKOILLAAN

JUUSO POKKINEN, YMPÄRISTÖINSINÖÖRI

Juuso kehittää Vaisalan laatuosastolla ympäristöjohtamisjärjestel-mää. Tarkoitus on ohjata eri toimintoja tunnistamaan ja pienentä-

mään ympäristövaikutuksia. - Pyrin pienentämään Vaisalan ympäristöjalanjälkeä. Tehtävänäni

on analysoida toimitusketjujen ja tuotteiden ympäristövaikutuksia. - Tehtäväkenttäni on tosi laaja ja sisältää lakitekstien tutkimista

sekä analysointi- ja suunnittelutöitä. Vaisala kannustaa nuoria osaajia antamalla vastuuta.

Juuso on opiskellut ympäristötekniikkaa Metropolia Ammattikor-keakoulussa. Hän on ensimmäinen ympäristöinsinöörin nimikkeellä työskentelevä asiantuntija Vaisalassa.

YMPÄRISTÖJALANJÄLKI PIENEKSI

OLLI MERO, LAATUVASTAAVA

Ollin työ on reklamaatioden eli virheilmoitusten käsittelyä ja tuot-teiden laadun mittausta. Laadunvalvonta on tärkeä osa asiakas-

palvelua Stera Technologiesilla. - Kun saan reklamaation selvitettäväkseni, etsin tilanteeseen joh-

taneet syyt ja huolehdin siitä, että tilanne ratkaistaan. Laadunvalvonnan lisäksi Olli tekee myös projektityötä. Hän vas-

taa vaativien tuotteiden tuotantoon viemisestä. Peruskoulusta Olli meni ammattiopistoon ja valmistui koneista-

jaksi. Hän jatkoi opiskelua insinööriksi Tampereen ammattikorkea-koulun kone- ja tuotantotekniikan linjalla.

ASIAKASPALVELUA JA UUDET TUOTTEET TUOTANTOON

Lue lisää Juusontyöstä osoitteessa

www.mytech.fi

Lue lisää Emiliantyöstä osoitteessa

www.mytech.fi

Lue lisää Ollintyöstä osoitteessa

www.mytech.fi

7

NOORA HÄNNINEN, SOFTWARE DEVELOPER

Noora kehittää Digialla työttömyyskassoille ja ammattiliitoille käyttöjärjestelmiä jäsentietojen hallintaan. Työtä tehdään kym-

menen henkilön kehittämistiimissä.- Kehittämiämme järjestelmiä voidaan käyttää esimerkiksi posti-

tuslistojen laatimiseen. Päätehtävikseen Noora luettelee ohjelmoinnin, tietokantojen

suunnittelun ja tuotteiden testauksen. - Parhaita hetkiä ovat ne, kun aluksi mahdottomalta tuntuvan

ongelman saakin ratkaistua.Noora opiskeli ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyä ja val-

mistui tradenomiksi.

AIVOPÄHKINÖISTÄ RATKAISUJA OHJELMOINTIIN

ERKKI MÄKELÄ, DIPLOMITYÖNTEKIJÄ

T ampereen teknillisessä yliopistossa ympäristö- ja energiateknii-kan opintojaan viimeistelevä Erkki tekee diplomityötään Ruukin

Hämeenlinnan tehtaalla. - Tutkin erilaisten maalipintojen ominaisuuksia eli miten kattoihin

ja julkisivuihin tehtävistä terästuotteista saadaan paremmin säänkes-täviä.

Vaikka tutkimustyötä tehdään itsenäisesti, ei homma suinkaan ole yksinäistä tutkijankammiossa istumista.

- Osa työajastani kuluu laboratoriossa tutkimassa maalien omi-naisuuksia. Olen tiiviisti tekemisissä työnohjaajieni ja työkavereiden kanssa ja yhteydessä maalintoimittajiin.

SÄÄNKESTON TESTAUSTA JA ANALYSOINTIA

Lue lisää Erkintyöstä osoitteessa

www.mytech.fi

Lue lisää Noorantyöstä osoitteessa

www.mytech.fi

Tervetuloa tutustumaan teknologia-alojen

ammatteihin, töihin ja työpaikkoihin!

… on kaikkialla. Se on arkea.Teknologia-alojen yrityksissä pääsee

vaikuttamaan siihen, millaisessa maailmassa elämme.

8

“A join metsäkonetta ensimmäisen kerran 16-vuotiaana ja sillä tiellä ollaan. Olen tehnyt metsäkoneenkuljettajan

hommia perheyrityksemme kautta Metsä Groupille jo kymme-nisen vuotta.

Nykyisin ajan harvennushakkuukonetta. Kaadan, karsin ja katkon runkoja. Työ on mukavan itsenäistä: aamulla pakkaan eväät reppuun ja suuntaan metsään harvesterin puikkoihin. Automatisoidun metsä-koneen ohjaaminen on kuin konsolipelin pelaamista: konetta ohjataan kahdella joystickillä. Kone laskee puun pituuden ja paksuuden auto-maattisesti ja lähettää tiedot puunostajalle.

Metsänomistajan tyytyväisyys on kaiken a ja o. Työ vaatiikin sekä puiden, puutavaran ja metsänhoidon että koneiden tuntemusta. Metsäkoneenkuljettajan on osattava korjata koneensa. Yksikään työpäivä ei tähän mennessä ole ollut samanlainen. Työ on moni-muotoista, mutta vaatii oma-aloitteisuutta ja luonnetta. Tärkeim-mät työvälineeni ovat harvesteri, auto, työkalupakki ja eväsreppu.

Metsätöitä on mahdollista tehdä myös kansainvälisesti: itse olin opiskeluaikoinani Ranskassa myrskytuhosavotoilla.”

“T yöskentelen Stora Enson Imatran tehtaalla prosessin-hoitajana nestepakkauskartongin valmistuksessa. Lop-

putuotteesta valmistetaan maitotölkkejä, kartonkimukeja ja muita nesteitä kestäviä tuotteita. Koneet ovat pitkälle auto-matisoituja, mutta ihmissilmää tarvitaan tarkkailemaan, että kaikki sujuu niin kuin pitää. Työ vaatii tarkkaavaisuutta ja huo-lellisuutta.

Paperiala oli tullut tutuksi alalla työskentelevien sukulaisten kautta. Valmistuin paperiprosessinhoitajaksi Imatran ammattioppilaitoksesta. Pääsin ammattikoulun ja intin jälkeen tänne töihin ja olen viihtynyt hyvin. Stora Ensolla on mahdollisuus kouluttautua työn ohessa.

Minua motivoivat työn monipuolisuus ja päivien vaihtelevuus. Par-haisiin puoliin kuuluu toimiva työvuorojärjestelmä. Myös tiivis työpo-rukka on työssä tärkeä. Tehdas on kuin oma pieni maailmansa, josta löytyy kymmenittäin erilaisia ammatteja. Tehtävänkierron kautta pää-see eri tehtäviin.”

PAPERITEHDAS KUIN OMA PIENI MAAILMA

Aleksi Vaahteranoksa, metsäkoneenkuljettaja

Timo Kekäläinen, prosessinhoitaja

PUUSTAMONEKSI

HARVESTERI, AUTO, TYÖKALUPAKKI JA EVÄSREPPU

8

9

“Johdan paperikonelinjan päivittäisiä toimintoja Sappi Fine Paperin Kirkniemen tehtaalla. Tavoitteenamme on tuottaa

laatutavoitteet täyttävää paperia oikea määrä oikeaan aikaan.Olen valmistunut paperi-insinööriksi Tampereen ammattikor-

keakoulusta. Varsinainen ammattitaito ja osaaminen muodostuvat vasta työelämässä, mutta koulutuksesta saa hyvät perustiedot ja edellytykset kaikelle oppimiselle. Olen osallistunut ahkerasti myös työnantajani järjestämiin koulutuksiin. Paperitehtaalla on vaihtele-via tehtäviä, ja uralla pääsee halutessaan kehittymään.

Nautin työn itsenäisyydestä ja sen myötä tulevasta vastuusta. Paperinvalmistuksen monimutkainen prosessi takaa, että haastei-ta riittää. Tämä on tiimityötä, joten ulospäin suuntautuneisuu-desta on hyötyä. Esimiestyössä tarvitaan reipasta ja jämäkkää asennetta.

Suomalaista paperiosaamista arvostetaan ulkomailla, joten ala tarjoaa paljon kansainvälisiä työmahdollisuuksia. Yksi lisä-houkutin on myös alan tarjoama hyvä tulotaso.”

PUU INSPIROI UUSIINRAKENNERATKAISUIHIN

PAPERINVALMISTUS ON TIIMITYÖTÄ

Janne Ukkonen, päivämestari

”Tulin Versowoodille kesätöiden kautta. Suunnittelen liimapuisia rakenteita, joita käytetään esimerkiksi

kouluissa, teollisuushalleissa ja liikerakennuksissa. Olen myös osallistunut Suomen ensimmäisen 5-kerroksisen puutalon suunnitteluun.

On hienoa päästä näkemään, miten tietokoneella tekemistäni kuvista tulee lopulta totta rakennustyömaalla. Hyvällä tuurilla voin päästä nosturin kyydissä korkeuksiin ihailemaan työtä.

Minut tekevät iloiseksi monipuoliset tehtävät ja hyvä työilma-piiri. On hienoa, että puurakentamisella voidaan pienentää hiilija-lanjälkeä. Työni on vapaata ja vaihtelevaa: saan itse päättää omista aikatauluistani ja työtehtäväni monipuolistuvat koko ajan.

Hakeuduin alalle, koska tekniikka kiinnosti jo lukiossa ja tiesin, että metsäalalla riittää töitä. Lisäkouluttautuminenkin on mahdollis-ta: voin halutessani suunnata esimerkiksi kohti ylempää amk-tutkin-toa tai diplomi-insinööriksi. Uutta opittavaa ja mielenkiintoisia töitä on siis näköpiirissä pitkäksi aikaa!”

Jonna Kauhtila, suunnitteluinsinööri

MONEKSI Suomen tärkein luonnonvara taipuu ammattilaisten käsissä paperin ja puun lisäksi uudenlaisiksi biotuotteiksi. www.metsapuhuu.fi

9

Ville Pellinen pääsi Borealiksen hommiin kiinni koulun työs-säoppimisjaksolla. Hän sai jatkaa kesätöissä, mikä johti taas

jatkopestiin.- Operaattorina työtehtäviini kuuluu muun muassa laadun-

tarkkailua, näytteenottoa ja prosessintarkkailua. Tehtävät kier-tävät viikoittain, mikä tuo työhön mukavaa vaihtelua.Ville kiittelee hyvää perehdytystä tehtäviin. Apua on aina tarvit-taessa saatavilla.

- Tämä on itselleni ensimmäinen oman alan työpaikka. Parhai-ta puolia on töiden ja vapaa-ajan selkeä rytmittyminen. Työpäi-vät ovat 12-tuntisia ja sisältävät sekä aamu- että yövuoroja.Yläasteen opo vinkkasi Villelle alasta. Hän sai paikan Porvoon ammattiopiston kemiantekniikan koulutusohjelmasta, josta hän valmistui 2009.

Kemiantekniikan työllistymistilanne on hyvä, ja Ville suositte-lee kokeilemaan alaa.

- Ammattikoulu on hyvä väylä tälle alalle, mutta aina voi halu-tessaan opiskella pidemmällekin, esimerkiksi prosessi-insinööriksi.

OPERAATTORI TARKKAILEE LAATUA JA SUJUVUUTTA

Ville Pellinen, operaattori

Soveltavan kemian alalta maisteriksi valmistunut Katja Nemtsinkoff ei ole tähän mennessä kokenut yhtään tylsää työpäivää. Ke-

miralla työskennellessään Katja pääsi tekemään tutkimustyötä erilaisissa projekteissa ja koordinoimaan asiakaspalvelutestauk-sia. Työryhmän tehtävänä oli vesienkäsittelyyn liittyvä tutkimus sekä asiakaspalvelu esimerkiksi öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuu-den sekä kunnallisen jäte- ja raakavedenkäsittelyn parissa.

- Onnistuneen tutkimusprojektin tulos on esimerkiksi uusi tai paranneltu vedenpuhdistuskemikaali, asiakaspalvelutestaukses-sa taas vaikkapa kemikaalisuositus asiakkaan ongelmaan. Työni on hyvin kansainvälistä: vesien käsittely ja laatu ovat tärkeitä koko maapalloa koskevia ongelmia. Toivon myös tulevaisuudessa voivani tehdä oman osani puhtaan veden saannin varmista-miseksi.

- Lukioaika on hyödyllinen oman ammattivalinnan pohdin-nan kannalta. Olin myös vaihto-oppilaana, mikä oli hyvä ratkaisu kielitaidon kartuttamiseksi. Mielestäni kannattaa olla aktiivinen ja tehdä töitä opiskelun ohella. Siinä saa hyvin tuntumaa työelä-mään.

VETTÄ KOKO MAAILMALLE

Katja Nemtsinkoff, Research Scientist

– OSA HYVÄÄ ELÄMÄÄ

10

Myymälöiden laajassa meikkitarjonnassa houkuttelevien ko-konaisuuksien suunnittelu on tarkkaa työtä. Riikka Saa-

rinen toimii Lumenella myymälämarkkinointipäällikkönä. Hän suunnittelee materiaalit, joilla tuotteet tuodaan esille niin, että kuluttajat huomaisivat ne.

- Lisäksi työstän kuukausittain ohjeita siitä, miltä Lumenen myyntipisteiden tulisi näyttää. Noin puolet Lumenen liikevaih-dosta tulee nykyään ulkomailta, joten kampanjoissa huomioi-daan vientimaidenkin tarpeet, Riikka kertoo.

- On palkitsevaa nähdä onnistuneita kampanjoita liikkeissä. Suurena plussana on se, että pääsen kokeilemaan ihania tuottei-ta ihan etunenässä!

Riikka päätyi työpaikkaansa Helsingin kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi valmistuttuaan. Hän lähetti avoimia työhakemuksia yrityksiin ja sai kutsun työhaastatteluun Lume-nelle.

- Urahaaveiden täsmentyminen saattaa kuitenkin viedä aikaa. Itsekin aloitin biologian opinnot ennen kuin tajusin, että se ei ole minua varten. Tärkeintä on mennä johonkin suuntaan eikä jäädä liian pitkäksi aikaa miettimään.

TYÖTÄ IHANIEN TUOTTEIDEN PARISSA

Riikka Saarinen, Trade Manager

Toni Greijer työskentelee Wipak Oy:n kalvo-osastolla, jossa valmistetaan esimerkiksi elintarvike- ja sairaalatuotepakka-

uksissa käytettävää kalvoa. Koneenhoitajana Toni huolehtii siitä, että tuotantolinja toi-

mii. Töitä tehdään kolmessa vuorossa, ja työpäivien sisältö vaih-telee. Linjalla työskennellään kahden hengen tiimeissä, joten yhteistyötaidot ovat tarpeen.

Toni suoritti muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon Nasto-lan Nastopolissa.

- Aloitin alun perin lukiossa, mutta käytännönläheinen koulu ja ammatti kiinnostivat, ja lukio vaihtui ammattikouluun. Kou-lussa ja työnhaussa oma motivaatio ratkaisee paljon. Aktiivisella asenteella koulutuksesta saa enemmän irti.

Toni on viihtynyt alalla ja nykyisissä tehtävissään. Työnanta-jan kautta on mahdollista päästä lisäkoulutukseen.

- Monipuoliset tehtävät ja mukavat työkaverit ovat työn par-haita puolia. Uusia asioita on mukava oppia, ja ne tuovat työhön haastetta. Alaan kannattaa tutustua vaikkapa kesätyöntekijänä!

MONIPUOLISIA TEHTÄVIÄ MUOVIN PARISSA

Toni Greijer, muovikoneenhoitaja

Kemianteollisuudessa tehtävän työn parissa syntyy monenlaisia arkeamme helpottavia tuotteita – niin meikkejä ja muovipakkauksia kuin puhdasta vettäkin.

11

12

MIKÄÄN EI KULJE ILMAN ENERGIAA

Helsingin Energialla on Jouni Murtomäelle iso porkkana. Hä-

nen näköpiirissään on kaukolämpöasentajan tutkinto, jota ei

voi suorittaa muuten kuin työn ohella oppisopimuksella.

Kaukolämpöasentajana Jouni pitää tiiminsä kanssa huolta

siitä, että talot pysyvät lämpiminä. Työhön sisältyy huoltoa ja

korjausta, jonka kanssa saa olla kieli keskellä suuta.

- Olemme 120–170-asteisen kuuman veden kanssa tekemisis-

sä, joten pitää olla todella tarkkana, hän kertoo.

Työn parhaita puolia ovat hyvät tiimikaverit, joiden kanssa

Jouni on tehnyt töitä Helsingin Energialle tulostaan asti. Työ ta-

pahtuu mukavasti päiväsaikaan klo 7-15, ja monipuolisuuttakin

on.- Täällä on paljon eri hommia, joita voi tehdä. Jos väsyy yh-

teen, voi keskustella sisäisestä vaihdosta toisiin tehtäviin kui-

tenkin saman yrityksen sisällä. Ei ole tullut kyllä mieleen vaihtaa

muualle, Jouni kehuu.

JOUNI MURTOMÄKI,

KAUKOLÄMPÖASENTAJA

Katri Kallio-Kosken erikoisalaa ovat ympäristöasiat, kaikessa

monimuotoisuudessaan: Lämpökeskusten päästötarkkailun

ohella hän on jännittänyt, löytyykö rakennustyömaalta liito-ora-

vankakkaa. Samaan työviikkoon mahtuu kumisaappaiden lisäksi

kasapäin kansainvälistä yhteistyötä yhdessä Vattenfallin tanska-

laisten ja ruotsalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Vatten-

fall ja Linnanmäki ovat sitoutuneet energiansäästösopimukseen.

- Voi kuulostaa kliseeltä, mutta tässä työssä ei ole kahta sa-

manlaista päivää, Katri nauraa.

Ympäristötekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Katri

iloitsee alansa ja työpaikkansa monimuotoisuudesta.

- On hyvä opiskella alaa, jossa ei valmistu ammattiin. Täällä

on kehittymis- ja työllistymismahdollisuuksia. On hienoa tietää,

että voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, hän kertoo.

KATRI KALLIO-KOSKI,

YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

12

13

V uoristoradan huipun tuuli voi viedä hatun mennessään.

Tuuli vei myös Pori Energian tuulivoimainsinöörin Heikki

Pukkilan mukanaan. - En opiskeluaikoinani ajatellut, että työllistyisin tuulivoi-

man pariin. Nykyisin viihdyn todella hyvin. Pori Energialla on

yhteisöllisyyttä ja me-henkeä, Heikki kertoo.Heikki tuottaa tiiminsä kanssa tuulivoimaloiden huolto- ja

käynnissäpitopalveluita. Työ on liikkuvaista, ja Heikki kiertää

säännöllisesti kokouksissa ympäri Suomen. Tuulivoima-alalla pärjää Heikin mukaan, jos on vastuuntun-

toinen ja halukas tekemään töitä. Hanke- ja suunnittelupuolella

tarvitaan alan koulutuksen lisäksi säntillisyyttä.- Kaupallisen puolen ihmisiä kaivataan myös. Lähivuosina

tullaan tarvitsemaan monen alan tekijää, Heikki kannustaa.

HEIKKI PUKKILA, TUULIVOIMAINSINÖÖRI

Mika Huovilainen viettää noin puolet työviikostaan jalat irti maasta. Ei kuitenkaan huvipuistolaitteissa, vaan nostoko-riauton huipulla asentamassa. Suomen Energia-Urakoinnin (SEU) verkostoasentaja Huovilainen työskentelee kunnallistekniikan, katuvalojen ja liikenteenohjauslaitteiden parissa. - Tässä työssä pitää olla rauhallinen, huolellinen ja pitkäjän-teinen, hän kertoo. Mika opiskeli ammattikoulussa sähkövoimatekniikkaa ja on ehtinyt täydentää koulutustaan työn ohella. Nykyisin hänellä on myös oppipoikia, joita hän opastaa työssä eteenpäin.Mika viihtyy SEU:lla hyvin. Hän on ollut yrityksessä jo kym-menen vuotta. Työpaikassa annetaan vastuuta ja vapautta sopi-vassa suhteessa, ja työpäiviin saa vaikuttaa itsekin, kunhan vain hommat tulevat hoidettua. - Työyhteisö ja -ympäristö ovat todella mukavia, hän kiittelee.

MIKA HUOVILAINEN,VERKOSTOASENTAJA

Energia saa Linnanmäen liikkumaan, mutta kuka liikuttaa energiaa?

13

14

K äsityöt ovat olleet osa Tytti Hongiston elämää pienestä pitä-en. Innostus käsitöitä kohtaan syttyi toden teolla yläkoulussa, ja

omien opintojen suuntautuminen tekstiili- ja vaatetusalalle varmistui hyvin pian sen jälkeen.

- Äiti on kertonut, että pienenä lempipuuhaani oli leikkiä kangas-paloilla, napeilla ja nauhoilla samalla kun hän ompeli.

Tytti on valmistunut pukuompelijaksi, vaatturiksi ja työelämässä annettavien näyttöjen kautta myös ompelijakisälliksi. Opiskelu on antanut Tytille paljon – varsinkin erilaisten asiakastöiden valmistami-sesta ja työssäoppimisjaksoista on ollut hyötyä.

- Koulun kautta pääsin mukaan puvustamaan mm. Keski-Suomen alueoopperan Macbeth-oopperaa ja Jyväskylän kaupunginteatterin My Fair Ladyä.

Tällä hetkellä Tytti työskentelee Kööpenhaminassa paikallisessa ompelimossa. Tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu oman tuotemerkin perustaminen, ja ensimmäiset tuotteet ovatkin jo työn alla.

LAPSUUDEN LEIKEISTÄ TULIKIN AMMATTI

Tytti Hongisto, ompelija

Jenna Pöyhönen, koneenkäyttäjä

M ölnlycke Health Care on maailman johtava terveydenhoidon ammattilaisten käyttämien kertakäyttöisten leikkaussali- ja

haavanhoitotuotteiden valmistaja. Jenna Pöyhönen työskentelee Mölnlyckellä koneenkäyttäjänä, ja tavalliseen työpäivään sisältyy mm. laaduntarkkailua, kirjaamista ja tarvittaessa koneenkorjaustoi-menpiteitä.

- Työtehtäväni vaihtelevat paljon, koska työskentelen eri konei-den parissa. Päivän aikana tarvitaan usein ongelmanratkaisutaitoa, sillä koneethan eivät aina toimi täysin ongelmitta.

Jenna on opiskellut töiden ohella kemiantekniikan perustutkinnon ja täydentää tällä hetkellä opintojaan kemiantekniikan ammattitut-kinnolla. Mölnlyckellä Jenna aloitti vuonna 2007 äitiyslomasijaisena, mutta jäi lopulta yritykseen suunniteltua pidemmäksi ajaksi. Työssä vaaditaan ammattitaidon lisäksi joustavuutta, oma-aloitteisuutta, päätöstentekokykyä ja vuorovaikutustaitoja.

- On hienoa nähdä vuoron lopuksi, että konelinja on päässyt ta-voitteeseensa. Työkavereiden ja oman työpanoksen arvostamisen kautta saa ne suurimmat onnistumisen tunteet.

YHTEISTYÖLLÄ KOHTI ONNISTUMISIA

Tekstiilienmonipuolinen maailma

15

O rivedellä sijaitseva, Suomen suurin metrineulosten valmistaja Orneule Oy tuottaa vuosittain lähes miljoona kiloa neulosta

useisiin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Ville Viskari työskentelee yri-tyksessä laitosmiehenä ja hänen tehtäviinsä kuuluu pääsääntöisesti töiden vaihto pyöröneulekoneisiin sekä koneiden kunnossapito.

- Parasta työssäni on työkavereiden lisäksi se, että pääsee itse ratkaisemaan eteen tulevia pulmia. Työn jäljen näkee heti, eikä yk-sikään päivä ole ollut samanlainen kuin edellinen. Koko ajan oppii jotain uutta, ja se tekee työstä mielenkiintoista.

Ville suoritti ensin sähköalan perustutkinnon, ja päätyi sen jälkeen tekstiili- ja vaatetusalalle ystävän vinkin kautta. Orneuleella työsken-telyn hän aloitti oppisopimuksella minkä jälkeen hän sai vakinaisen paikan yrityksestä.

- Tässä tehtävässä oma-aloitteisuus, rauhallisuus ja ongelman-ratkaisukyky ovat tärkeitä ominaisuuksia. Laitosmiehen työ sopii eri-tyisesti sellaiselle, joka tykkää olla koneiden kanssa tekemisissä eikä hätkähdä pienistä takaiskuistakaan.

Langat, kankaat, retkeilytarvikkeet, lasikuitukudokset… Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden monipuoliset tuotteet ovat käytössä maailmanlaajuisesti.

Ville Viskari, laitosmies

ONGELMANRATKAISUA KONEIDEN PARISSA

Joni Malmi, Makian perustaja

K otimainen vaatemerkki Makia Clothing on saanut alkunsa ka-verusten Jussi Oksasen ja Joni Malmin yhteisestä ideasta.

Aluksi miehet painoivat t-paitoja ja jakoivat niitä lumilautailukilpai-luissa. Ajanpuutteen vuoksi vaatetoiminta jäi kuitenkin kesken, ja se käynnistettiin uudestaan muutaman vuoden jälkeen, kun Joni tapasi vanhan lumilautailukaverinsa Jesse Hyvärin.

- Jesse oli vaatturilinjalla amiksessa, mutta meidän näkemykset vaatemerkin tyylistä osuivat hyvin yksiin.

Makia haluaa tehdä laadukkaita vaatteita, jotka kestävät kulu-tusta vuodesta toiseen. Yrityksen tavoitteena on alusta asti ollut kansainvälisille markkinoille pääsy. Jonilla ja Jussilla oli lumilautai-luajoiltaan kansainvälisiä kontakteja, jotka olivat suuressa roolissa ulkomaille lähdettäessä. Nykyään Makian vaatteita myydään 30 eri maassa.

- Halutaan pukea ihmisiä helpon tyylikkäästi ja kuljetaan nöyrästi eteenpäin, oppien aina virheistä. Kun joku kävelee kadulla vastaan meidän takki päällä, tulee aivan loistava fiilis.

TYYLIÄ SUORAAN VUORENRINTEILTÄ

monipuolinen maailma

16

Kuva

: Atr

ia S

uom

i Oy

– olkaa hyvä!

16

17

Kati Häyhä luki lapsena elintarvikkeiden tuoteselosteet tarkasti ja ajatteli jo silloin päätyvänsä töihin ruoan pariin. Lopulliseen alan

valintaan vaikuttivat monipuoliset työmahdollisuudet.Laatu- ja tuotekehityspäällikkönä Kati pääsee tekemään yhteistyö-

tä eri osastojen kanssa.- Nykyisessä työssäni olen ollut vuoden ja opittavaa riittää joka päi-

välle! Kiinnostavinta on kehittää maukkaita ja laadukkaita tuotteita.Kati valmistui ensin bio- ja elintarviketekniikkainsinööriksi ja jatkoi

elintarviketieteiden maisteriksi.- Yliopistossa monia harmitti, ettei heti päässyt ammattiaineita

opiskelemaan. Kaupalliset ja esimiestaitojen opinnot ovat kuitenkin käytännössä osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi.

- Uskon, että ruoan parista löytyy aina töitä. Onhan ihmisten syötävä!!

L imun kuplat ja juomien salaiset makureseptit ovat työsarkaa Marjukka Ronkaiselle monien muiden mielenkiintoisten tehtä-

vien ohella. Hartwallin laboratorioinsinöörinä työskentelevä Marjukka tekee projektitöitä laadunvalvonnan ja juomanvalmistuksen parissa.

- Opiskelin lukion jälkeen laborantiksi. Myöhemmin olen esimiehen tuella opiskellut insinööriksi ammattikorkeakoulussa, hän kertoo.

Elintarvikkeet ovat varmaa työsarkaa, sillä ihmiset tarvitsevat aina ruokaa ja juomaa. Varmuuden lisäksi työn parhaita puolia ovat alan yhteistyö eri osastojen ja ihmisten kanssa.

Marjukka kuvailee työpäiviään vaihteleviksi. Juomanvalmistuksen parissa päivät eivät käy yksitoikkoisiksi.

- Työkaverit täällä ovat todella mukavia, samoin työn monipuoli-suus. Viihdyn todella hyvin, hän kertoo.

L ihavalmistetyöntekijä Johannes Ahosen erityisosaamisen alaa on makkaran teko. Ylioppilaaksi tulon jälkeen Johannes haki töitä,

pääsi Snellmanille, innostui lihanjalostuksen saloista ja jäi sille tielleen.Hän opiskeli työn ohessa oppisopimuskoulutuksella elintarvikealan

perustutkinnon.- Nyt jatkan elintarvikealan ammattitutkintoa, hän kertoo.Työ on pitänyt Johanneksen mielenkiinnon yllä. Hän kiinnostui te-

kemisen myötä alasta ja halusi kouluttautua lisää. Johannes ei enää vaihtaisi työpaikkaa toisaalle.

- Täällä on hyvä työilmapiiri ja mukavaa tehdä töitä.Oman työpaikan tuotteet ovat Johanneksella käytössä. Niitä on

mukava käyttää, kun on itse ollut valmistamassa ja näkee, mitä kaikkea makkaraan tulee.

- Lauantaimakkaraa menee melko paljon, hän nauraa.

Hurmaavat leivonnaiset valmistuvat Katri Mäkisen näppärissä käsissä.

- Työhöni kuuluu kakkujen ja leivosten valmistaminen alusta lop-puun. Leipomoltamme lähtee tuotteita ruokakauppoihin ympäri Suo-mea ja lisäksi teemme tilaustuotteita esimerkiksi häihin. Parasta työs-säni on kehitellä uusia, herkullisia tuotteita ja saada asiakkaat hyvälle tuulelle!

Elintarvikeala on lähellä Katrin sydäntä: Kondiittoriksi kouluttaudut-tuaan hän on työn ohessa opiskellut kondiittorimestariksi asti. Hänellä on taskussaan myös ravintolakokin paperit. Lisäksi Katrilla on koke-musta leipuri-kondiittorien opettamisesta, ja hän on voittanut Suomen mestaruuksia alan kilpailuissa.

- Kondiittorin työssä pääsen käyttämään luovaa ja taiteellista puol-tani. Suosittelen työtä sellaiselle, joka tykkää tehdä töitä käsillään. Alal-ta löytyy aina tekevälle töitä!

Elintarviketeollisuus tarjoaa makuelämyksien lisäksi myös hyviä työpaikkoja.

17

TÖITÄ ETSIESSÄ KANNATTAA panostaa hakemukseen ja ansioluetteloon, koska työnantaja muodostaa sinus-ta ensivaikutelman niiden perusteella. Räätälöi aina hakemuksesi siihen tehtävään, mitä haet. Nosta esiin sellaiset asiat, joiden arvelet olevan juuri tässä yhtey-dessä tärkeitä. Jos et hae mitään tiettyä pestiä, kirjoita niin sanottu avoin hakemus, jossa voit kertoa minkä-

tyyppisistä tehtävistä pidät ja minkälaista kokemusta sinulla jo on.

Kesätöiden irtoaminen saattaa edellyttää jopa kymmeniä puhelinsoit-toja ja loputtomalta tuntuvaa hakemusten lähettelyä. Älä lannistu vastoinkäymisistä vaan ole sinnikäs – ennen pitkää varmasti tärppää.

Onnea tyonhakuun!

POTKUA TYÖNHAKUUN

Kaisa Koululainen TYÖHAKEMUS

Kotitie 212345 Kotikaupunki

kaisa.koululainen@email.fi

050 123 2345

Eero EsimiesTeollisuusyritys Oy

KESÄTYÖPAIKKA

Olen 16-vuotias ysiluokkalainen ja etsin kesätyöpaikkaa.

Haen teollisuuteen töihin, koska pidän töistä, joissa voi nähdä

kättensä jäljen. (1)

Työkokemusta minulle on kertynyt jo jonkin verran. Olen ollut TET-jaksolla

elintarvikekioskissa ja Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelussa rakennusapulai-

sena. Taksvärkissä olin toimistoapulaisena. Lisäksi ulkoilutan säännöllisesti perhetuttavan

koiraa ja kesäisin olen tienannut taskurahaa myös leikkaamalla naapurin nurmikkoa. (2)

Koulussa lempiaineeni on käsityö. Pidän myös matematiikasta ja kielistä. Harrastan

käsitöiden lisäksi jalkapallon pelaamista. Olen joukkueessa oppinut tulemaan toimeen

erilaisten ihmisten kanssa.

Olen toiminut myös tukioppilaana ja olen osallistunut aktiivisesti oppilaskunnan toimintaan.

(3,4)

Tulen mielelläni haastatteluun kertomaan itsestäni lisää ja keskustelemaan mahdollisesta

työnkuvastani ensi

kesänä. (5)

Hyvää kevään jatkoa toivottaen ja yhteydenottoanne odottaen,

Kaisa KoululainenKaisa Koululainen

Liitteet: CV, koulutodistus (6)

1 Ensimmäisessä kappaleessa esittelet itsesi lyhyesti, kerrot

mitä työtä haet ja perustelet, miksi sitä haet.

2 Seuraavaksi kerrot enemmän itsestäsi, taidoistasi, miel-

tymyksistäsi ja henkilökohtaisista ominaisuuksistasi. Lataa tähän kaikki positiiviset asiat mitä keksit – sinulle on varmasti ehtinyt ker-tyä erilaista hyödyllistä osaamista eri tahoilta, joita et ehkä aiemmin ole tullut ajatelleeksi!

3 Työelämässä arvostetaan tavoitteellisuutta, vastuul-

lisuutta ja aktiivisuutta. Hyvä asenne ja sen esilletuominen auttaa varmasti alkuun. Jokainen työnantaja ymmärtää, että sinun iässäsi varsinainen työura on vasta edessäpäin, joten älä väheksy omaa osaamistasi ja kokemustasi.

4 Työnantajat eivät odota ke-sätyöntekijöiksi yli-ihmisiä,

vaan tavallisia mukavia nuoria, jotka haluavat oppia uusia asioita eivätkä pelkää tarttua toimeen.

5 Hakemuksen loppukap-paleessa ilmaiset vielä

mielenkiintosi töitä kohtaan ja jätät iloisen ja kohteliaan kuvan itsestäsi.

6 Lisää hakemuksen liitteiksi ansioluettelosi (CV) sekä

tuorein koulutodistuksesi.

Hakemus kuntoon

19

POTKUA TYÖNHAKUUNHakemus kuntoon

VIDEOLLA TÖIHIN?TYÖHAKEMUS ON JO PITKÄÄN kulkenut sähköisesti. Nyt työn-

haussa ja rekrytoinnissa hyödynnetään videota. Nykytekniikan an-

siosta työhönottohaastatteluun ei enää tarvitse matkata toiseen

kaupunkiin. Haastattelu hoituu helposti webkameran avulla kotona

tai koulussa. Haastatteluvideon voi tallentaa missä tahansa ja milloin

tahansa. Kasvotusten tehtävää perinteistä työhaastattelua video ei

varmasti toistaiseksi korvaa kokonaan, mutta se voi olla oiva rekry-

toinnin apuväline. Videota hyödyntävät rekrytointialan yritykset mut-

ta yhä useammin myös muut työvoimaa hakevat yritykset.

Työnhakijana voit hyödyntää videota jo ennen haastattelua. Voit

liittää hakemukseesi video-CV:n, jolla tuot persoonasi esiin. Muuta-

man minuutin pituisella videolla erotut muista hakijoista. Videon voi

ladata esimerkiksi Vimeo-videopalveluun tai toimittaa hakemuksen

liitteenä.

20

METSÄ www.metsapuhuu.fi KEMIA www.kemianteollisuus.fi

ENERGIA www.energiamaailma.fi ELINTARVIKE www.maistuvaammatti.fi

TEKNOLOGIA www.mytech.fi TEKSTIILI JA VAATETUS www.finatex.fi

TSEKKAA AMMATTIEN ESITTELYVIDEOT OSOITTEESSA kunkoululoppuu.fi