kunnon ylläpito: miksi? mitä? miten? milloin? · työtehtävien keskimääräinen fyysinen...

Kunnon ylläpito: Miksi? Mitä? Miten? Milloin?4M ensihoitajien hyvän työkyvyn ylläpitämiseksi

19.9.2018© Työterveyslaitos |

työkykyäsi!

Hyvä kunto on tärkeä osa

ENSIHOITA JA ,

4M: Miksi? Mitä? Miten? Milloin?

Tietopaketti ensihoitajan työn ominaispiirteistä,

työn fyysisistä kuormitustekijöistä, työtekniikoista

ja fyysisestä kunnosta huolehtimisesta


Tavoite: ensihoitaja jaksaa työssään mahdollisimman pitkään ylikuormittumatta

1. Ymmärrä fyysisen toimintakyvyn merkitys työkyvylle ensihoitajan työssä

2. Kehitä työn tekemisen tapoja fyysiselle toimintakyvylle suotuisemmiksi

Tietopakettia voi käyttää kokonaisuutena tai pienempinä

opintokokonaisuuksina.


Lähtökohdaksi

• Ensihoitajan työssä liikutaan paljon, mutta se ei riitä tarvittavan fyysisen

toimintakyvyn ylläpitoon.

• Työhön kuuluva kantaminen, nostaminen, vetäminen, työntäminen ja

hankalat työasennot voivat tutkitusti aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoja.

• Oireiden ja vaurioiden ilmenemistä ehkäistään riittävällä fyysisellä kunnolla

ja oikeilla työtavoilla.

• Ergonomian tavoitteena on kehittää fyysistä toimintaa kokonaisuutena

siten, että se on ihmiselle sopivaa toistomääriltään ja voiman tarpeiltaan.

Hyvä työtulos on saatava aikaan siten, että työntekijän voimavarat sekä

työ- ja toimintakyky säilyvät mahdollisimman pitkään.

19.9.2018© Työterveyslaitos | 19.9.2018© Työterveyslaitos |

Työ- ja toimintakyky

Työkyky muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä ja terveydestä, kyvystä hallita työtään sekä itse työstä.

Kyky hallita työtä on muutakin kuin ammattitaito. Se on myös kykyä kehittyä työn muutosten ja vaatimusten mukana sekä kykyä nähdä itsensä ja työnsä osana laajempaa kokonaisuutta.

Työ on kuormitustekijöiden lisäksi esimerkiksi vastuita, ihmissuhteita ja johtamiskäytäntöjä.

Tässä esityksessä keskitytään ensihoitajien fyysiseen toimintakykyyn (= fyysiseen kuntoon).


Ergonomia

Ergonomia on ihmisen ja tekniikan välisen vuorovaikutuksen kehittämistä. Sen tavoitteena on turvallisuus, terveys sekä järjestelmien häiriötön ja

tehokas toiminta. Ergonomia on laaja käsite, käsittäen kognitiivisen, organisatorisen ja fyysisen ergonomian.

Tässä yhteydessä puhumme pääasiassa fyysisestä ergonomiasta, jonka tavoitteena on kehittää fyysistä

toimintaa kokonaisuutena siten, että se on ensihoitajille sopivaa toistomääriltään ja voiman tarpeiltaan.


Työturvallisuuslaki

§8: ”Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.”

§15: ”Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi.”

§18: ” Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.”


Suositukset fyysisenkuormittuneisuuden tasoilleILO: Keskimääräinen kuormittuneisuus ei saisi tauottamattoman tai puutteellisesti tauotetun kahdeksan tunnin työjakson aikana ylittää 33 % VO₂max.

WHO: Työn fyysinen kuormitustaso ei saisi kahdeksan tunnin normaalisti tauotetun työjakson aikana ylittää 50 % omasta toimintakyvystä. Raskaimpien, muutamia minuutteja kestävien jaksojen ei suositella nousevan yli 80 % omasta toimintakyvystä.

Kirjallisuus (Jonsson 1982): 14 % tasoa lihaksen maksimaalisesta kapasiteetista ei saisi ylittää. Tällöin kuormituksen taso voi olla niin suuri, että se altistaa lihaksia ylikuormitukselle.


Motivaatio, motivoituminen, muutosvastarinnan voittaminen

EMS fit ≠ fit

”The job will beat you down if you let it”

T x V x E > M

(Bryan Fass: Tips and excercises to strenghten your body

for job specific challenges)


Tehtävä

Keskustelkaa pareittain:

Mitä ajatuksia artikkeli

herättää?

Miksi on tarpeellista ylläpitää

omaa kuntoa?


Kuorma-kuormittuminen-malli


Miksi fyysiseen kuormittuneisuuteen tulee kiinnittää huomiota?


FYYSISETKUORMITUSTEKIJÄT ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ

TYÖSTÄ JOHTUVAT:

kantaminen

nostaminen

vetäminen

työntäminen

hankalat työasennot (esim.

lattialla työskentely)

YMPÄRISTÖSTÄ JOHTUVAT:

ahtaat kulkutiet

kulku portaikossa

esteet, kulmat, käännökset

yleinen paikka

pimeys, kylmyys, l iukkaus,

l i ikkumisalusta

asutustiheys


Työssä selviämiseen vaikuttavat yksilön ominaisuudet

• Terveys

• Työkyky

• Fyysinen toimintakyky: yleiskunto, lihaskunto ja motoriikka


Työn fyysiset vaatimukset ja toimintakyky

Tasapaino (kuormittuminen

sopivaa)

➢ työstä palautuu ja työ

ylläpitää tai kehittää

Epätasapaino (yli- tai

alikuormittumista)

➢ työstä ei palaudu, työ on

kuluttavaa

➢ tuntemuksia, oireita ja

vaivoja

Työn kuormitustekijät Yksilön ominaisuudet


Kestävyyskunnon määritelmä

VO2max

• Hengitys- ja verenkiertoelimistön kyky kuljettaa happea ja toimivien lihasten kykyä käyttää sitä energiantuotantoon äärimmäisessä (maksimaalisessa) rasituksessa

• ”Yleiskuormittuneisuuden mittari”• Yksikkö ml/kg/min

MET

• Metabolinen ekvivalentti, MET eli lepoaineenvaihdunnan kerrannainen on ihmisen suorituskykyä ilmaiseva yksikkö

• Yksi MET vastaa tuolissa levossa istuvan henkilön hapenkulutusta, joka on keskimäärin 3,5 ml/kg/min


Esimerkki kestävyyskuntotasosta


FYYSISESTIRASKAIMMAT TYÖVAIHEET ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ

POTILAAN KANTAMINEN

PAAREILLA

POTILAAN KANTAMINEN

KANTOTUOLISSA

POTILAAN NOSTAMINEN TAI

SIIRTÄMINEN PAAREILLE

POTILAAN LASKEMINEN

LATTIALLE TAI ALUSTALLE

POTILAAN SIIRTÄMINEN

SÄNGYSTÄ PAAREILLE TAI

PÄIN VASTOIN


Työtehtävien keskimääräinen fyysinenkuormittavuus suhteessa omaan maksimaaliseen kapasiteettiin

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

muu ensihoidollisettoimenpiteet

siirtyminen jalan hoitolaitossiirto kantaminen janostaminen

siirtyminen autolla

% V

O2

max


Ensihoitajan fyysinen työkuormitus elimistössäKuormitus kohdistuu pääasiassa lihaksistoon ja hengitys- ja verenkiertoelimistöön

➢ 4,6–9,8 MET, 38–84% maksimaalisesta kapasiteetista

Lihaksiston kuormittuneisuus

➢ ylävartalo 8–44% ja yläraaja 8–23% lihasten maksimaalisesta kapasiteetista

Kuormittuvimpia kehon osia ovat yläraajat, alaselkä ja (ajoittain) alaraajat

➢ selkärankaan kohdistuva ulkoinen voima 1632–6074 N ylittää Yhdysvaltojen ”Työterveyslaitoksen” suosituksen 3400 N

Kehon ja liikkeiden hallinta


Liikuntaelimistön kuormittuminen eri työtehtävissä

42,9 kg 14,75 kg

13,4 kg 8,8 kg

x kg

Kuvat: Juha Oksa


Defibrillaattorin nosto ambulanssin sisäpuolelta kuormittaa lihaksistoa vähemmän

0

10

20

30

40

50

60

Lih

ask

uo

rmit

us

% m

aksi

mis

ta

ambulanssissa ulkopuolelta

nosto ulkopuolelta nosto sisäpuolelta

Kuvat: Juha Oksa


Jokainen lisäkantamus kasvattaa lihaksiston kuormitusta

0

5

10

15

20

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

takävely 5 km/h+hoitolaukku

0

5

10

15

20

Lih

ask

uo

rmit

us

% m

aksi

mis

ta

kävely 5 km/h+hoitolaukku+defa

Kuva: Satu Mänttäri


Paarien nosto ambulanssiin kuormittaa enemmän kuin nosto ambulanssista

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

ta

Paarien nosto ambulanssiin

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

ta

Paarien nosto ambulanssista


Paarien nosto pääpuolelta on kuormittavampaa kuin nosto jalkopäästä

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

ta

Paarien nosto pääpuolelta

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

ta

Paarien nosto jalkopäästä


Tuolin nostaminen yläkahvoista kuormittaa enemmän kuin alakahvoista nostaminen

0

10

20

30

40

50

60

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

ta

Tuolin nosto yläkahvoista

0

10

20

30

40

50

60

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

ta

Tuolin lasku yläkahvoista


Askelma auttaa pienentämään kuormitusta

0

10

20

30

40

50

60

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

ta

Tuolin nosto askelmalla yläkahvoista

0

10

20

30

40

50

60

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

ta

Tuolin nosto askelmalla alakahvoista


Alakahvoista nostaminen ja laskeminen kuormittaa yläkahvoista nostamista vähemmän

0

10

20

30

40

50

60

Lih

ask

uo

rmit

us

% m

aksi

mis

ta


Porrasnousu on lihaksistoa kuormittavaa

0

5

10

15

20

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

ta

Porrasnousu- ja lasku+hoitolaukku

0

5

10

15

20

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

ta

Porrasnousu- ja lasku+hoitolaukku+defa


Minkälainen kuntotaso ensihoitotyöhön vaaditaan?

(Ikä huomioon ottaen, jotta jaksetaan koko työura)


Ensihoitajan laskennallinen keskimääräinen energiankulutus 12 h työvuoron aikana on 2,7 MET


Autonominen hermosto säätelee sykettä

Lähde: Firstbeat Technologies Oy


Päivävuoro, yövuoro ja palautuminen



Fyysisen kuormittumisen mittaaminen

Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen määrä ja rasitustaso määritetään fyysiseen rasitukseen liittyvien tunnuslukujen kautta



Työvuoron aikainen hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuminen ei aiheuta ylikuormittumisen riskiä

10,8

1,5

6,1

3,5

2,5

0 2 4 6 8 10 12

maksimi

työvuoron keskiarvo

kuormittavin ajanhetki

kuormittavin 15 min

kuormittavin 60 min

MET

15 % maksimista

58 % maksimista

33 % maksimista

24 % maksimista


Stressi ja palautuminen ovat tasapainossa työvuoron aikana

42,8 46,139,8

28,1 25,130,8

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

kaikki päivä yö

%

stressireaktioiden määrä (%)/työvuoro palautumisen määrä (%)/työvuoro


Työvuoron aikaista palautumista esiintyy ajallisesti enemmän yövuorossa

76

191

0

100

200

300

400

500

600

700

800

päivävuoro yövuoro

min

palautuminen muu


Koko työuran mittainen haaste!

Ilmarinen 1999


HYVÄ YLEISKUNTO

• PIENENTÄÄ T YÖSSÄ KUORMIT TUMISTA JA VÄSYMYSTÄ

• L ISÄÄ JAKSAMISTA JA NOPEUT TAA T YÖTEHTÄVIEN SUORIT TAMISTA

• NOPEUT TAA PAL AUTUMISTA

• VÄHENTÄÄ TAPATURMIA

• YLLÄPITÄÄ TERVEY T TÄ

• PARANTAA KOGNITI IVISTA SUORITUSKYKYÄ

• NÄKYY AKTI IVISUUTENA MYÖS VAPAA -A JALL A


RIITTÄVÄ LIHASKUNTO

• PIENENTÄÄ FYYSISTÄT YÖSSÄ KUORMIT TUMISTA JA VÄSYMYSTÄ

• L ISÄÄ JAKSAMISTA JA NOPEUT TAA T YÖTEHTÄVIEN SUORIT TAMISTA

• NOPEUT TAA PAL AUTUMISTA

• VÄHENTÄÄ TAPATURMIA

• YLLÄPITÄÄ TERVEY T TÄ

• PARANTAA KOGNITI IVISTA SUORITUSKYKYÄ

• NÄKYY AKTI IVISUUTENA MYÖS VAPAA -A JALL A


Voiko olla hyvä yleiskunto,

jos on huono lihaskunto?

Voiko olla hyvä lihaskunto,

jos on huono yleiskunto?

Voiko olla hyvä yleiskunto, jos on huono lihaskunto?

Voiko olla hyvä lihaskunto, jos on huono yleiskunto?


Huomioi myös kehonhallinta ja liikkuvuus

HYVÄ KEHON JA LIIKKEIDEN HALLINTA (MOTORINEN TOIMINTAKYKY)

• Ilmenee mm. keskivartalon- ja tasapainon hallintana sekä ketteryytenä

• Ennustaa hyvää fyysistä työkykyä

• Pienentää TULE-tapaturmien, -vammojen ja –oireiden riskiä

• Tukee kehon ergonomista käyttöä työssä

• Vähentää työssä kuormittumista

LIIKKUVUUS

• Ehkäisee lihasrevähdyksiä

• Vähentää tapaturmariskiä työssä ja liikunnassa

• On yhteydessä vähäisempään selkävaivojen ilmenemiseen


Kehon koostumus vaikuttaa

RUNSAS RASVAKUDOKSEN MÄÄRÄ HEIKENTÄÄ

Fyysistä toimintakykyä

Työssä selviytymistä

Energiankulutuksen taloudellisuutta

Liikkeiden nopeutta

Tasapainoa

Ketteryyttä

RIITTÄVÄ MÄÄRÄ LIHASKUDOSTA 00

Parantaa fyysistä toimintakykyä

Pienentää työssä kuormittumista

Nopeuttaa palautumista

Mahdollistaa taloudellisen työskentelytekniikan


Mihin fyysistä työkuormitusta sääteleviin asioihin voit itse vaikuttaa ja mihin et?


SINÄ VOIT VAIKUTTAA

APUVÄLINEET

PAL AUTUMINENKANTAMINEN

SIIRRON ALOITUS

NESTETASAPAINO JA RI IT TÄVÄ RAVINTO

NOSTOTEKNIIKATOMA KUNTO


APUVÄLINEILLÄ JA YHTEISTYÖLLÄ ON VÄLIÄ (pienentää vaikutusta selkälihaksen kuormitukseen %)

Liu’utettava paari

verrattuna

kannettavaan n. 10 %

Poti laan si ir to

pareittain 9 %Pyöri l lä kulkevan

Porrastuolin edessä

pidennetyt kahvat

n. 26 %

Paareissa poti laan

l iukumista ehkäisevä

hihna 15 %


Miten fyysistä kuormitusta voidaan vähentää? (esimerkkejä)

Apuvälineet (ml työkaveri)

• Potilaan pareittain siirto verrattuna yksin siirtoon vähentää selkälihaksen kuormitusta 9 %

• Paareissa potilaan liukumista ehkäisevä hihna pienentää selkälihaksen kuormitusta 15 %

• Liu’utettava paari verrattuna kannettavaan pienentää selkälihaksen kuormitusta n. 10 %

• Pyörillä kulkevan porrastuolin edessä pidennetyt kahvat pienentävät selkälihaksen kuormitusta n. 26 %

Hyvä kuntotaso


Fyysistä kuormitusta voidaan vähentää myös ergonomisilla työtavoilla, esim.

Nosto

Siirron aloitus

Kantaminen


Hoitolaukun huono nostotekniikka

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

ta

Kuva: Satu Mänttäri


Defibrillaattorin nosto ambulanssin sisäpuolelta kuormittaa lihaksistoa vähemmän

0

10

20

30

40

50

60

Lih

ask

uo

rmit

us

% m

aksi

mis

ta

ambulanssissa ulkopuolelta

nosto ulkopuolelta nosto sisäpuolelta

Kuvat: Juha Oksa


Nostotekniikka

0

10

20

30

40

50

60

70

80

alaselkä ylaselkä etureisi

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

taväärä tekniikka oikea tekniikka

keskivaihe

alkuvaihe

keskivaihe

keskivaihe

Oikealla tekniikalla kuormitus siirtyy selästä

vahvoille reisilihaksille

Säästät selkääsi!

Kuvat: Satu Mänttäri


Siirto, aloitus

0

5

10

15

20

25

30

35

etureisi alaselkä ylaselkä olkalihas

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

ta

väärä tekniikka oikea tekniikka

Potilaan kääntö kyljelleen

Oikealla tekniikalla säästät

selkääsi ja hartioitasi!

Oikea tekniikka Väärä tekniikka



Kantaminen

0

5

10

15

20

25

etureisi alaselkä ylaselkä olkalihas

Lih

ask

uo

rmitu

s %

maksi

mis

ta

laukku reppu

Olkalaukku ja reppu

Nopeus 4,5 km/h, 26 kg

Käyttämällä reppua oikein

(molempia olkahihnoja

käyttäen) säästät itseäsi!



Fyysinen toimintakykysi on kokonaisuus!Harjoita kaikkia fyysisen toimintakyvyn osa-alueita!!

• Systemaattisesti, säännöllisesti ja progressiivisesti

Varmista riittävä palautuminen ja lepo

Syö riittävästi ja terveellisesti

Huolehdi nestetasapainosta

Vältä liiallista nautintoaineiden käyttöä


Yleisiä ohjeita

Aerobista liikuntaa (yleiskuntoharjoittelua) 3-5 kertaa viikossa, 20-60 minuuttia hikoillen ja hengästyen

• Esimerkiksi lenkkeily, hiihto, uinti, pallopelit (edistää samalla myös motorista taitoa)

Voimaharjoittelua harjoittelun tavoitteen mukaan erilaisilla rytmityksillä 2-3 kertaa viikossa

Motorisen taidon harjoittelu (voi yhdistää kahteen edelliseen)

Jokaisen harjoituksen jälkeen liikkuvuuden palauttaminen


Keskustelkaa: Mitkä ammattisi ominaispiirteet pitäisi

ottaa huomioon harjoittelua suunnitellessa?


Minne tyypillisen työjakson (PPYYLVVV) aikana sijoittaisit kestävyys-, lihasvoima-

ja kehonhallintaharjoitukset?


Huolehdi työkyvystäsi kunnolla ☺

Heti ensihoitajakoulutuksen alusta, ellei ole jo elämäntapana

Läpi työuran

Tarkkaile fyysisen toimintakykysi mahdollisia muutoksia säännöllisin väliajoin (esim. puolen vuoden välein)

Oma fyysinen kuntosi on erittäin tärkeä työväline

Terävällä työvälineellä on helpompi työskennellä kuin tylsällä!!


Esimerkki ensihoitajan kahden viikon harjoitusohjelmasta (Fass 2016 mukaan)Tee kaikkia harjoitteita kolme kertaa, 15 toistoa kussakin, välissä 45-60 s

tauko

Tee harjoite kaksi kertaa viikossa, jonka jälkeen 20-40 min aerobista liikuntaa


Viikko 1

Harjoitus 1: Askellus

• Tasolla suorana seisten yhdellä jalalla laskeudu alas niin, että jalka koskettaa lattiaa ja ponnista takaisin ylös

• Pidä selkä suorana

• Tee 15 toistoa molemmilla jaloilla


Harjoitus 2: Sivuloitonnus

• Nelinkontin nosta jalkaa kuvan osoittamalla tavalla niin ylös kuin saat ja pidä hetki paikallaan

• Tee molemmilla jaloilla 15 toistoa

Viikko 1


Harjoitus 3: Lantion nosto

• Selin makuulla, polvikulma 90°, nosta lantio ylös niin, että vartalosi nousee suoraksi

• Voit käyttää halutessasi vastuksena narua (ks. kuva), levypainoa tms.

• Muunnelma: lantion noston aikana nosta samanaikaisesti kantapäät ylös lattiasta

Viikko 1


Harjoitus 4: Eteen kyykistys yhdellä jalalla

• Suorana seisten toinen jalka tasolla kyykisty 90°polvikulmaan

• Tee 15 toistoa molemmilla jaloilla

Viikko 1


Harjoitus 1: Turkkilainen ylösnousu

• Tätä harjoitetta voit joutua opettelemaan etukäteen

• Selin makuulla käsi suorana ylhäällä, saman puolen jalka 90°kulmassa nouse kuvan osoittamalla tavalla ylös

• Tee molemmille puolille

Viikko 2


Harjoitus 2: Rinnalle veto

• Voit tehdä liikkeen myös seisten

• Taljan voi korvata esim. TRX-laitteella tai renkailla

Viikko 2


Harjoitus 3: Vartalon ojennus

• Pidä selkä suorana

• Tämän liikkeen voit tehdä myös pienillä käsipainoilla

Viikko 2


Harjoitus 4: Punnerrus ja ojennus

• Tee molemmille puolille viisi kertaa tai halutessasi enemmän

• Voit käyttää myös naisten punnerrusasentoa (polvet lattiassa)

Viikko 2


Harjoitus 5: Hauiskääntö

• Valitse itsellesi sopiva paino

• Voit tehdä harjoituksen myös taljalla

Viikko 2


A i n e i s t o o n t u o e t t u Ty h y v e r k o s t o X – t y ö t e r v e y t t ä , t y ö t u r v a l l i s u u t t a ,

t y ö h y v i n v o i n t i a v e r k o s t o i t u e n – h a n k k e e s s a . K r o p p a j a n u p p i k u n t o o n –

o s a h a n k k e e s s a k e h i t e t t i i n y h d e s s ä h y v i ä t o i m i n t a t a p o j a j a v ä l i n e i t ä

f y y s i s e s t i j a p s y y k k i s e s t i k u o r m i t t a v a a t y ö t ä t e k e v i l l e t e r v e y d e n j a t y ö k y v y n

e d i s t ä m i s e e n . ( h t t p s : / / w w w. t t l . f i / t u t k i m u s h a n k e / k r o p p a - n u p p i - k u n t o o n -

f y y s i s e s t i - p s y k o s o s i a a l i s e s t i - r a s k a s t a - t y o t a - t e k e v i e n - t y o k y v y n - t e r v e y d e n -

e d i s t a m i n e n - t y o p a i k o i l l a - 2 0 1 5 - 2 0 1 8 / )

A i n e i s t o n o v a t l a a t i n e e t S a t u M ä n t t ä r i , J u h a O k s a , A n n e P u n a k a l l i o , J a n n e

H a l o n e n j a S i r p a L u s a Ty ö t e r v e y s l a i t o k s e l t a y h t e i s t y ö s s ä O u l u - K o i l l i s m a a n

p e l a s t u s l a i t o k s e n k a n s s a . A i n e i s t o a o v a t k o m m e n t o i n e e t K e s k i - U u d e n m a a n

p e l a s t u s l a i t o k s e n s e k ä Pe l a s t u s o p i s t o n e d u s t a j a t .

@tyoterveys

@fiohTyoterveyslaitostyoterveysttl.fi tyoterveyslaitos

KIITOS!

https://instagram.com/tyoterveys/

https://www.facebook.com/tyoterveyslaitos

https://twitter.com/tyoterveys

https://www.youtube.com/user/Tyoterveyslaitos

http://www.ttl.fi/fi/sivut/default.aspx

kunnon ylläpito: miksi? mitä? miten? milloin? · työtehtävien keskimääräinen fyysinen...

Documents