kuntakorva, yhteenvetoraportti

RAPORTTIKuntakorvan

Huhtikuu 2008

www.kuntakorva.fi | www.toivoajatuspaja.fi | www.fountainpark.fi

2 sivu | Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008

SiSällySluettelo

Johdanto Kuntakorvan synty 3teoriapohja 4osallistujat 5teemojen ehdottaminen 6teemojen arviointi 7tiedon analysointi 8Laadullinen analyysi 8

Määrällinen analyysi 8

Muutosten ennakointi 9

tuloKSet yhteenveto yleisellä tasolla 10arviointien vertailu ikäluokittain 11yhteenveto alle 30-vuotiaista 12yhteenveto 30-55-vuotiaista 13yhteenveto yli 55-vuotiaista 14arviointien vertailu sukupuolittain 15yhteenveto miehistä 16yhteenveto naisista 17arviointien vertailu ammateittain 18yhteenveto yrittäjistä 19yhteenveto opiskelijoista 20yhteenveto työntekijöistä 21yhteenveto eläkeläisistä 22lisäraportit 23

tämä raportti käsittelee kuntakorvan pääteemoja

valtakunnallisella tasolla. Syvällisemmin yksittäisiin

teemoihin pureutuvia sekä rajatumpia maantieteellisiä

alueita käsitteleviä raportteja julkaistaan myöhemmin

Suomen toivo -ajatuspajan kotisivuilla osoitteessa:

www.toivoajatuspaja.fi/julkaisut

Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 3

KuntaKorvan Synty

Suomen toivo –ajatuspaja halusi löytää demokraattisen tavan osallistaa kokoomuksen

jäsenistö, kansalaisjärjestöt sekä suuri yleisö kunnallispoliittisen ohjelman valmisteluun

sekä herättää kiinnostusta kunnallispolitiikkaa ja syksyn 2008 kunnallisvaaleja kohtaan.

Menetelmäksi valittiin suomalaisen Fountain park oy:n kehittämä verkkohaastattelu,

jota on aikaisemmin sovellettu laajasti yritysmaailmassa strategisessa suunnittelussa sekä

tulevaisuuden trendien ennakoinnissa.

palvelu on avoimessa käytössä osoitteessa www.kuntakorva.fi. Lisätietoja antavat

Suomen toivo -ajatuspajan puolesta Markku pyykkölä ja Fountain park oy:n puolesta Ville

tapio. tämän raportin tuotantoon ovat osallistuneet Fountain parkista myös anssi tervonen,

Eija Seppänen sekä riikka Sulkamo.

Markku Pyykkölä Ville [email protected] [email protected]

0500 442 761 040 590 9385

JOhdAnTO


teoriapohJa

Menetelmä perustuu yhden modernin strategisen suunnittelun tärkeimmän vaikuttajan

Igor Ansoffin ajatukseen kolmesta filtteristä, jotka heikentävät organisaatioiden kykyä

hyödyntää toimintaympäristössä olevaa tietoa.

1) Havainnointifiltteri estää hyödyntämästä tietoa, joka tulee henkilökohtaisen suun-

tautumisen rajaaman näkökenttämme ulkopuolelta. uudet trendit yllättävät meidät usein

takavasemmalta.

2) Mentaalifiltteri estää hyödyntämästä havaitsemaamme tietoa, jolla emme usko

oman rajallisen käsityskykymme ja menneisyyden kokemustemme perusteella olevan

merkitystä.

3) Valtafiltteri estää hyödyntämästä tietoa, joka suodattuu hierarkisen organisaation

päätöksentekoprosessin tai voimakkaiden vallalla olevien tapojen tai uskomusten takia.

igor ansoff lanseerasi myös käsitteen heikot signaalit (weak signals). ansoffin mukaan

strategiset yllätykset antavat itsestään viitteitä etukäteen. Viitteet, eli heikot signaalit,

ovat aluksi epämääräisiä ja vaikeasti tulkittavia, mutta ajan myötä ne vahvistuvat ja

konkretisoituvat.

havaitsemalla heikot signaalit ajoissa ja valmistautumalla niiden vahvistumiseen, or-

ganisaatio voi saavuttaa merkittävän kilpailuetuaseman tilanteessa, jossa heikko signaali

vahvistuu nopeassa tahdissa merkittäväksi trendiksi.


oSalliStuJat

kutsu lähetettiin sähköpostitse kaikille noin 15 000 kokoomuslaiselle, joiden osoitteet

olivat puolueen jäsenrekisterissä. Linkki on esillä myös useiden puolueeseen liittyvien

järjestöjen kotisivuilla.

kuntakorva on kuunnellut tämän raportin julkaisuhetkellä jo yli 23 000 osallistujaa, jotka

ovat ehdottaneet noin 14 000 kunnallispoliittista teemaa, lukeneet toistensa ehdotuksia

noin 317 000 kappaletta ja arvioineet ehdotusten tärkeyttä noin 69 000 kertaa.

osallistujien määriä ja mielipiteitä pystytään vertailemaan sukupuolen, iän, ammatin

ja äänestyskunnan mukaan.

kuntakorvaan tullaan seuraavassa vaiheessa haastamaan mukaan myös kansalaisjärjestöjä

sekä suuri yleisö. Laajan joukon osallistaminen auttaa ansoffin havainnointifiltterin kiertä-

misessä ollen samalla kiinnostusta herättävää, parhaimmillaan jopa toimintaan aktivoivaa,

viestintää.

n opiskelijoita 10.5 % n yrittäjiä 17.2 % n eläkeläisiä 16.6 % n muita 5.9 %

0 20 40 60 80 100

miehiä on 56.6 % naisia 43.4 %

n alle 30-vuotiaita 16.9 %

30-55–vuotiaita 48.9 % yli 55-vuotiaita 34.2 %

työntekijöitä 49.7 %


teemoJen ehdottaminen

osallistujia pyydettiin ehdottamaan kunnallispoliittisia teemoja kolmessa eri vaiheessa.

1) Ensimmäisessä vaiheessa osallistujilla oli mahdollisuus antaa haluamansa määrä

ehdotuksia, jotka heillä päällimmäisenä oli mielessä.

2) Toisessa vaiheessa osallistujat haastettiin miettimään ehdotuksia heille ehkä vie-

raammasta näkökulmasta. Esimerkkejä satunnaisesti osallistujille valikoituneista 15

haasteesta:

ajattele omakotiasujan näkökulmasta

ajattele maahanmuuttajan näkökulmasta

ajattele yksinhuoltajan näkökulmasta

ajattele vireän eläkeläisen näkökulmasta

ajattele työttömän näkökulmasta

haastavilla näkökulmilla pyrittiin saamaan osallistujat tuottamaan enemmän ehdotuksia

ja avaamaan havainnointi- ja mentaalifilttereitä ehdotusten monipuolistamiseksi.

3) Kolmannessa vaiheessa osallistujilla oli jo ollut mahdollisuus

lukea ja arvioida muiden tekemiä ehdotuksia. tällä pyrittiin edelleen

avartamaan ihmisten näkökulmia. Luovaa ajattelua stimuloitiin lisäksi

satunnaisesti osallistujille valikoituneilla 15 aforismilla, joista

esimerkkeinä:

Ford ei hoksannut auton voivan olla muutakin kuin musta

Tätä eivät poliitikot uskaltaisi ääneen sanoa

Jos on olemassa keino viivästyttää tärkeää päätöstä, hyvä byrokratia - julkinen

tai yksityinen - löytää sen.


teemoJen arviointi

Välttääksemme suodattamasta tietoa valtafiltterillä, annoimme osallistujille vastuun myös

ehdotettujen teemojen tärkeyden arvioinnista. Jokainen osallistuja sai arvioitavakseen

valitsemansa määrän muiden vastaajien tuottamia ehdotuksia autenttisessa muodossaan.

Ehdotusten tärkeyteen otettiin kantaa raahaamalla ehdotus tikkataululla sitä lähemmäksi

keskustaa mitä tärkeämpänä osallistuja ehdotusta piti.

huomionarvoista on myös se, että haastattelu oli kaikilta vaiheiltaan anonyymi, eli

kaikki osallistujat ja ehdotukset olivat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia.


tiedon analySointi

laadullinen analyysiAnalysointi aloitettiin luokittelemalla noin 9000 erillistä ehdotusta 17 luokkaan ehdotusten

tekstisisältöjen samankaltaisuutta automaattisesti tulkitsevalla, itseorganisoituvien karttojen

teoriaan perustuvalla ohjelmistolla.

Luokiksi valittiin vertailun vuoksi vuoden 2004 kunnallispoliittiseen ohjelmaan kuu-

luneet kahdeksan teemaa sekä lisäksi kerätyssä aineistossa vahvimmin esille nousseet

yhdeksän uutta teemaa.

määrällinen analyysiLuokittelun jälkeen laskettiin kuinka monta ehdotusta kuhunkin luokkaan kuului, eli kuinka

paljon mistäkin teemasta osallistujien keskuudessa puhuttiin.

Ehdotusten määrän lisäksi laskettiin kuinka tärkeänä osallistujat pitivät keskimäärin

eri luokkiin kuuluneita ehdotuksia ja kuinka paljon hajontaa, eli erimielisyyttä, ehdotusten

arvioinnissa esiintyi.


muutosten ennakointiErityisen mielenkiintoisina voidaan pitää niitä teemoja, joihin liittyviä ehdotuksia tuli

määrällisesti melko vähän, mutta jotka koettiin arviointivaiheessa silti erittäin tärkeiksi.

Näissä teemoissa saattaa olla potentiaalia enemmän kuin julkista keskustelua seuraamalla

voisi kuvitella.

toinen mielenkiintoinen ryhmä ovat ne yksittäiset ehdotukset, joiden keskimääräinen

arvostus jäi matalaksi, mutta joiden arvioiden korkea hajontaluku kertoi vahvasta erimie-

lisyydestä – pieni joukko ihmisiä piti näitä ehdotuksia suurista joukoista poiketen erittäin

tärkeänä. kyseessä saattaa joidenkin tähän joukkoon kuuluvien ehdotusten kohdalla

olla ilmiö, jossa pieni visionäärijoukko osaa jo ennakoida asian merkityksen vahvistuvan

tulevaisuudessa.

Tämä raportti keskittyy analysoimaan aineiston 17 vahvinta teemaa. Potentiaalisten

heikkojen signaalien analyysistä tehdään oma raporttinsa, joka julkaistaan myöhemmin

Suomen toivo –ajatuspajan sivuilla osoitteessa: www.toivoajatuspaja.fi/julkaisut

”Yhteisöllisyys oli vasta 17. yleisin,

mutta peräti 3. arvostetuin teema”


TulOkseT

Sininen palkki kuvaajissa kertoo kuinka paljon teemaan liittyviä ehdotuksia on määrällisesti tullut ja punainen palkki kuinka tärkeänä ehdotuksia on keskimäärin pidetty.

Vuoden 2004 kunnallispoliittisesta ohjelmasta tuttujen teemojen lisäksi aineistosta nousi

vahvasti esille yhdeksän uutta teemaa: asuminen ja rakentaminen, hallinto ja päätöksen-

teko, liikenne, harrastusmahdollisuudet, ympäristö, päivähoito, kulttuuri, maahanmuuttajat

sekä yhteisöllisyys.

on tärkeää huomioida, että teemoista tulleiden ehdotusten määrä ei korreloi teemojen

tärkeyden arvioinnin kanssa. työ on ylivoimaisesti eniten ehdotuksia synnyttänyt teema,

kun taas sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeimmäksi arvioitu teema. Määrällisesti

vähän ehdotuksia keränneistä teemoista päivähoito sekä yhteisöllisyys koettiin erittäin

tärkeiksi. Yhteisöllisyydessä korostui kuntalaisten halu käyttää yhteisöjä turvaverkostoina

ja syrjäytymisen ehkäisijöinä sekä vuorovaikuttaa muiden kuntalaisten kanssa. Myös

hallintoon ja päätöksentekoon liittyvissä ehdotuksissa avoimuuden ja vuorovaikutuk-

sen tärkeyttä korostettiin. Maahanmuuttajia ei ole yleisesti pidetty tärkeänä teemana,

mutta arviointien korkea hajontaluku kertoo osan antaneen päinvastaisia arvioita. Muita

vahvasti mielipiteitä jakaneita teemoja olivat kulttuuri, ympäristö ja liikenne. tuloksissa

on havaittavissa suuria vaihteluita ikäryhmittäin, sukupuolittain, ammattikunnittain sekä

alueellisesti vertailtaessa.

yhteenveto yleiSellä taSolla

Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 11 Kuntakorvan raportti • huhtikuu 2008 | sivu 11

arviointien vertailu iKäluoKittain

alle 30-vuotiaat:

“Nuori väestö tulee muualta maakunnista, eikä apua lasten ja kodin hoitamiseen ole saatavissa sukulaisilta.”“Yrittäjyyden ja työllistämisen kannustaminen on tärkeää varsinkin väestötappiokunnissa. kehittyvä elinkeinoelämä saa nuoretkin pysymään kunnan asukkaina.”

30-55-vuotiaat:

“kuntalaisten arjen turvallisuus ja sujuvuus esimerkkeinä puhtaan veden takaaminen ja rakennuskannan turvallisuus (hometalot). ”“Yhteisöllisyys palautettava kunniaan yltiöyksilöllisyyden aikakautena. kuntien on tuotettava julkisen ja yksityisen sektorien palveluita täydentävää yhteisöllistä järjestötyötä.”

Yli 55-vuotiaat:

“koko sosiaalisektori on täynnä ummehtuneita pykäliä, vanhaa tsaarinvallan asennelöyh-kää, välinpitämätöntä puuhastelua ”viran puolesta” ja mutruisia kasvoja.”“Vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palveluihin on kiinnitettävä enem-män huomiota. kannattaisi keskittyä avopalveluihin laitoshoidon sijasta.”

tärkeys 0-100


yhteenveto alle 30-vuotiaiSta

työ on selkeästi yleisimmin ehdotettu teema, mutta arvioinnissa moni muu asia koetaan

tärkeämmäksi. Yrittämisestä puhutaan melko vähän, mutta sitä arvostetaan enemmän

kuin mitään muuta teemaa. päivähoitoon ja yhteisöllisyyteen liittyviä ehdotuksia on hyvin

vähän, mutta ne ovat arvioinnissa pärjänneet hyvin. kuntien roolia vanhempien tukena

ja edellytysten antajana kasvatuksessa korostetaan.


yhteenveto 30-55-vuotiaiSta

asuminen ja rakentaminen sekä viihtyvyys ja turvallisuus koetaan selvästi tärkeämmäksi

kuin nuoremmassa ikäryhmässä. päivähoito ja yhteisöllisyys saavat edelleen korkeita

arvioita, vaikka niihin liittyvät ehdotukset eivät ole yleisiä. Yleisesti ottaen keski-ikäiset

arvioivat kokonaisuudessaan asioita tärkeämmiksi ja pienemmällä hajonnalla kuin nuoret

tai vanhemmat, mikä osoittaa, että tämän ikäiset kokevat useampia asioita tärkeiksi.


yhteenveto yli 55-vuotiaiSta

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ikääntyvien palvelut painottuvat selkeästi sekä mää-

rässä että tärkeydessä vanhemmalla ikäryhmällä. työ laskee tärkeydessä, vaikka säilyy

edelleen yleisimmin ehdotettuna teemana. Tässä ikäryhmässä asioiden tärkeydessä on

eniten hajontaa, eli teemojen tärkeydestä ollaan eniten eri mieltä. huomattavaa on, että

päivähoito sekä opetus ja koulutus arvioidaan tärkeäksi kaikissa ikäryhmissä. Maahan-

muuttajiin liittyvät ehdotukset yli 55-vuotiaat kokevat huomattavasti muita ikäryhmiä

vähemmän tärkeiksi.


arviointien vertailu SuKupuolittain

Miehet:

“omalääkäri systeemi on erinomainen, kun se toimii. Siihen olisi satsattava. Sähköisen viestinnän käyttöä olisi lisättävä potilaan ja lääkärin välillä.”“oman kunnan yrittäjienvoimakas tukeminen ja huomioiminen tulee huomioida.”“kunnan kuuluu huolehtia terveydenhoidosta vauvasta vaariin, peruskoulutuksesta, tur-vallisuudesta, perussosiaalihuollosta ja infrastruktuurista. kunnan ei tarvitse huolehtia ns. ylellisyysasioista kuten urheilun tukemisesta ja kulttuurista. kun raha on tiukalla, on panostettava välttämättömyyteen.”

Naiset:

“Terveydenhuollon painopistettä siirrettävä ennaltaehkäisyyn.”“riittävät kodinhoitopalvelut kotona asuville vanhuksille, pois laitoshoidosta mahdolisim-man moni.””ihmisillä on vastuu itsestään ja läheisistään. Ei yhteiskunnan vastuulle voi sysätä kaikkea - varsinkaan lasten kasvatusta.”

tärkeys 0-100


yhteenveto miehiStä

Yleisesti miehet arvioivat kaikkia teemoja vähemmän tärkeiksi kuin naiset. hallinto ja

päätöksenteko, kuntatalous, yrittäjyys, asuminen ja rakentaminen sekä yhteisöllisyys

painottuvat suhteellisessa vertailussa naisiin. päivähoito, yhteisöllisyys sekä sosiaali- ja

terveyspalvelut ovat kuitenkin miehillekin tärkeimpiä teemoja.


yhteenveto naiSiSta

Naiset arvostavat selvästi miehiä enemmän maahanmuuttajiin ja ympäristöön liittyviä

ehdotuksia. Muita suhteellisessa vertailussa miehiin painottuvia teemoja ovat perhe,

liikenne, päivähoito, viihtyvyys ja turvallisuus sekä kulttuuri.


arviointien vertailu ammateittain

Yrittäjä:

“kansalaisten aito kuunteleminen ennen päätöksiä pitäisi olla kaikkien kunta- ja valtiotason isojen ja pienten poliitikkojen intohimo.”

opiskelija:

“Jokaiselle maahanmuuttajalle tarjotaan kotouttamisohjelma, joka sisältää kielikurssin ja kulttuuriohjelman. toimeentulotuki sidotaan kurssin suorittamiseen. Yrittäjyysohjelma ja työpajatoiminta jatkokurssina..”

työntekijä:

“panostus ennaltaehkäiseviin, ruohonjuuritason sosiaali- ja terveyspalveluhin tuottaa hyvinvoivia ja tyytyväisiä kuntalaisia.“”

Eläkeläinen:

“kulttuurin ja siihen liittyvän harrastustoiminnan arvostuksen kohottaminen. Se mitä kulttuuriin panostetaan, saadaan takaisin sosiaali- ja sairaanhoidon menojen vähenemi-senä.”

tärkeys 0-100


yhteenveto yrittäJiStä

Yrittäjien arvioinneissa tärkeät asiat erotetaan vähemmän tärkeistä selkeästi. kuntatalous,

hallinto ja päätöksenteko sekä maahanmuuttajat korostuvat suhteellisessa vertailussa

muihin ammattiryhmiin.


yhteenveto opiSKeliJoiSta

opiskelijat pitävät yrittäjyyttä lähes yhtä tärkeänä teemana kuin yrittäjät itse. Suhteel-

lisessa vertailussa viihtyvyyden ja turvallisuuden arvostus jää todella kauaksi muista

ammattiryhmistä. päivähoito ja liikenne koetaan tärkeämmiksi teemoiksi kuin muissa

ammattiryhmissä.


yhteenveto työnteKiJöiStä

työntekijät arvostavat muita ammattiryhmiä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita,

perhettä, viihtyvyttä ja turvallisuutta sekä koulutusta ja opetusta.


yhteenveto eläKeläiSiStä

Eläkeläiset arvostavat ikääntyvien palveluiden lisäksi ympäristöä ja kulttuuria huomattavasti

muita ammattiryhmiä enemmän. Myös harrastumahdollisuudet, asuminen ja rakentaminen

sekä yhteisöllisyys koetaan tärkeämmäksi kuin muissa ammattiryhmissä.


liSäraportit

kuntakorvan aineisto on erittäin laaja ja kasvaa jatkuvasti. Voit tilata tarkempia analyyseja

sinua erityisesti kiinnostavista teemoista (esim. sosiaali- ja terveyspalvelut) tai eri taus-

tamuuttujien yhdistelmistä (esim. nuoret kaupunkilaisnaiset). käytetyt taustamuuttujat

ovat sukupuoli, ikä, ammatti ja äänestyskunta. raportteja voi hyödyntää esimerkiksi

kunnallisvaaliohjelmien suunnittelussa tai eri aihealueiden kehittämiseen pureutuvien

työpajojen aineistona.

tuloksissa on havaittavissa suurta aluekohtaista vaihtelua ja merkittävä määrä alue-

sidonnaisia ehdotuksia (esim. länsimetro), minkä takia uskomme erityisesti kunta- tai

äänestyspiirikohtaisilla raporteilla olevan suurta arvoa tulevia kunnallisvaaleja ajatellen.

raportit tuottaa Fountain park oy. tuotantokustannuksista vastaa tilaaja. tuotettavat li-

säraportit julkaistaan tilaajan niin salliessa osoitteessa: www.toivoajatuspaja.fi/julkaisut

Tilaukset ja tiedustelut:Ville tapio

040 590 9385

[email protected]

Fountain park tarjoaa verkkopohjaisia menetelmiä ennakoivaan johtamiseen. avullamme otat organisaatiosi sekä sidosryhmiesi viisauden käyttöösi ja ennakoit toimintaympäristösi muutokset ennen kilpailijoitasi.

kuntakorva, yhteenvetoraportti

News & Politics