kuntauudistus pähkinänkuoressa

Kuntauudistus pähkinänkuoressa!Kehittämispäällikkö Timo Aro 16.2.2012

© Timo Aro 2012

”Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja verotulot kasvoivat parikymmentä prosenttia vuodessa. Joskus 1980-luvun alussa läänin-hallitukselta soitettiin, että kaupunki voisi perustaa vielä neljä uutta virkaa. Heillä on rahat, jotka pitäisi muuten palauttaa Helsinkiin. No me perustimme virat, joihin tuli 80 % valtionosuutta. Sittemmin ei ole soiteltu!”

- Olavi Ruotsalainen 2011, Suonenjoen kaupunginjohtaja -

Ei vielä niin kovin kauan sitten…

© Timo Aro 2012

Järki ja

Tunteet© Timo Aro 2012

Sisältö

I. Kuntauudistuksen tausta

II. Rakennetyöryhmän esitys

III. Case Porin seutukunta

© Timo Aro 2012

I Tausta© Timo Aro 2012

Lähde: Kari Prättälä, Kuntaliitto © Timo Aro 2012

Mutta kaikkialkoi tästä…

© Timo Aro 2012

”Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta

kokonaisuudesta…Kunnatsaavat valita, täyttävätkö ne väestöpohjan kuntaliitoksen

kautta vai perustumalla yhteistoiminta-alueen ”

© Timo Aro 2012

Ja tässä yksi

tulos…

Lähde: Porin kaupungin arviointikertomus 2010

© Timo Aro 2012

3. Asumisen jayhdyskuntarakenteen

kehitystarkastelu 2010-2030 (mm. taajama-rakenne,

palvelukeskusverkko, yhdyskuntarakenne)

2. Kuntataloudenkehitystarkastelu

2010-2020(kuntatalouden nykytila ja

painelaskelmat)

Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat1. Palvelutarpeidenkehitystarkastelu

2010-2030 (mm. väestön määrän ja väestörakenteen

kuntakohtaiset muutokset)

Uudetvahvat kunnat

(~elinvoimaiset ja toiminta-kykyiset kunnat)

6. Erityistekijät(harva asutus, kielelliset oikeudet,

kasvukeskusten erityispiirteet, toiminnallisen kokonaisuuden

muodostuminen, kuntaliitoksen toteuttamisedellytykset)

4. Työssäkäyntialueetja asiointialueet (mm. työssäkäynti-

alueluokitus, asioinnin suuntatuminen jasaavutettavuus)

5. Palveluiden järjestämisalueet

(sote ja opetus)

Lähde: VM, kuntaosasto © Timo Aro 2012

II Rakennetyö-ryhmän esitys

© Timo Aro 2012

Rakennetyöryhmänraportti ja kartat (A- ja B-mallit)/Helmikuu

© Timo Aro 2012

Rakennetyöryhmän esitys:

Rakennetyöryhmä esittää kuntajakoselvityksen asettamista 66 alueella

Työryhmän esityksessä ensisijaisia ja toissijaisia vaihtoehtoja

Esitetty kuntarakenne muodostaa pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamiselle.

Lähde: Helsingin Sanomat 9.2.2012 © Timo Aro 2012

Uusien kuntien asukaslukujaUusi Kunta Liitettävien kuntien määrä Asukasluku (tiedot 30.11.2011)

1. Helsinki 5 1.063.000

2. Tampere 7+3 347.209 (374.265)

3. Turku 11+3 312.166 (317.205)

4. Oulu 11 253.168

5. Jyväskylä 9+2 179.535 (192.091)

6. Lahti 8 173.854

7. Kuopio 11+2 154.792 (169.485)

8. Kuuma-kunnat (Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Nurmijärvi)

4 150.113

9. Lappeenranta 9 127.112

10. Pori 8 120 749

11. Joensuu 6 117.396

12. Vaasa 7 105.406

13. Seinäjoki 4+1 97.259

14. Kouvola15. Hämeenlinna

23 (+1 Pälkäne)

95.11793 378 (100 877) © Timo Aro 2012

Satakunta: 5 kuntaaPorin alueen Uusi Kunta muodostuisi kahdeksasta nykyisestä kunnasta. Asukasluku 120 749 asukasta.Rauman alueen Uusi Kunta muodostuisi kolmesta kunnasta. Asukasluku 47.874 asukastaKankaanpään alueen Uusi Kunta muodostuisi viidestä kunnasta. Asukasluku 20.691Euran, Säkylän ja Köyliön Uusi Kunta 20.034 asukastaHuittisten, Kokemäen ja Punkalaitumen Uusi Kunta 21.931 asukasta

© Timo Aro 2012

Kartta, nykyhetki, kunnan nimi, sopiva koko, hyvä vs. huono hallitus, ideologista

keskittämistä vs. rakenteiden uudistamista jne.

Demografia ja kuntatalouden kehitys 2010’, 2020’ ja 2030’: kuinka hyvinvointimallimme

selviytyy, kuinka kuntaperustainen järjestelmä kestää ja kuinka paljon

siirrettään taakkaa työmarkkinoille tuleville nuorille ikäluokille?

16

© Timo Aro 2012

Rakennetyöryhmän selvityksen perustelut nojaavat ensisijaisesti…

I. Demografiseen kehitykseen

II. Kuntatalouteen

© Timo Aro 2012

Väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030

© Timo Aro 2012

Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään (indeksi 2010=100)

MENOERÄ 2010 2020 2030SOSIAALIPALVELUT 100 121 148

-lasten päivähoito 100 106 104

-vanhainkodit 100 141 204

-kotipalvelut 100 133 182

- palveluasuminen 100 136 193

TERVEYSPALVELUT 100 115 133

-erikoissairaanhoito 100 112 125

-perusterveydenhuolto 100 119 145

KOULUTUSPALVELUT 100 99 103

-esiopetus 100 108 108

-perusopetus 100 104 108

-lukiokoulutus 100 89 96

-ammatillinen koulutus 100 95 98

-ammattikorkeakoulut 100 96 94

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö © Timo Aro 2012

Yli 65-vuotiaiden määrä Satakunnassa vuonna 2010 ja 2030

48 180Yli 65-vuotiaiden määrä vuonna 2010

68 776Yli 65-vuotiaiden määrä vuonna 2030

© Timo Aro 2012 Lähde: Väestöennuste, Tilastokeskus

Uusi Kunta RaumaKunta Väestö-

muutos 1960-2010%

Väestö-muutos2010-2030 %

Synty-neidenmäärä (ka. 2008-2010)

Huoltosuhde2010

Huoltosuhde 2030

Yli 75-vuotiaiden osuus % 2010

Yli 75-vuotiaiden osuus %2030

Rauma 22,9 -5,6 403 63,7 80,7 9,4 18,1

Eurajoki 3,5 3,0 69 66,1 83,1 8,1 16,3

Pyhäranta -76,7 -1,3 18 58,0 86,3 8,6 18,3

© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus

Uusi Kunta Kankaanpää

Kunta Väestö-muutos 1960-2010%



Huoltosuhde2010

Huoltosuhde 2030



Honkajoki -47,5 -9,8 20 69,8 99,5 11,9 18,9

Jämijärvi -44,3 -13,9 15 75,8 100,9 13,0 20,1

Kankaan-pää -4,1 -6,8 112 65,0 87,3 9,0 18,1

Karvia -44,8 -22,8 20 76,2 105,2 13,9 21,1

Lavia -57,0 -6,0 13 76,3 107,8 15,6 22,9


Uusi Kunta Eura-Köyliö-Säkylä




Huoltosuhde2010

Huoltosuhde 2030



Eura -18,7 -4,1 123 71,2 91,7 10,8 18,4

Köyliö -30,6 -2,1 23 70,7 91,0 11,3 18,1

Säkylä 13,2 -8,0 45 67,2 87,2 10,7 18,9

© Timo Aro 2012Lähde: Tilastokeskus

Uusi Kunta Huittinen-Kokemäki-Punkalaidun




Huoltosuhde2010

Huoltosuhde 2030



Huittinen -18,1 0,1 98 68,8 90.1 11,3 18,6

Kokemäki -35,3 -6,5 68 72,8 101,1 12,0 21,2

Punkalaidun -54,1 -4,6 23 73,0 99,3 15,5 21,5


Uusi Kunta PoriKunta Väestö-

muutos 1960-2010%



Huoltosuhde2010

Huoltosuhde 2030



Luvia 14,9 2,1 35 69,4 92,6 8,5 18,2

Merikarvia -47,5 -9,7 24 79,4 115,9 15,6 22,8

Pori 18,2 1,6 823 63,9 80,2 9,5 17,4

Pomarkku -38 -1,7 22 75,9 91,7 13,2 18,1

Ulvila 35,8 -3,9 143 68,3 88,2 7,9 17,3

Harjavalta 6,2 -4,8 65 72,9 100,6 10,6 21,8

Siikainen -62,7 -22,8 10 81,6 115,3 14,3 23,3

Nakkila -11,8 -5,0 53 70,4 89,4 9,3 18,1© Timo Aro 2012

Lähde: Tilastokeskus

Taloudellisen kehityksen johtopäätökset nykytilan ja painelaskelmien perusteella

Kuntatalouden sopeuttaminen korostuu tästä eteenpäin ja talousvaikeudet koskevat koko kuntakenttää erityisesti 2020-luvulla

Kolmannes kunnista suurissa taloudellisissa vaikeuksissa jo vuonna 2020 eli eivät tule selviytymään palveluvelvoitteistaan

Kuntien väliset erot kasvavat

Kuntien keskinäinen lojaalisuus jatkossa?

© Timo Aro 2012

1. VELKATASAPAINOMALLI:

Taloudellisessa painelaskelmassa joku tai jotkut tekijät oletetaan vakioina

Velkatasapainolaskelmassa kunnallisveroprosentti on sidottu vuoden 2011 tasolle

Tällöin rahoitustasapaino joudutaan hakemaan lisävelkaantumisen avulla

Velkatasapaino vastaa siis kysymykseen, kuinka paljon kunnan on otettava lisää pystyäkseen maksamaan palveluiden järjestämiseen ja investointeihin liittyvät kustannukset? Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012 © Timo Aro 2012

2. VEROTASAPAINOMALLI:

Taloudellisessa painelaskelmassa joku tai jotkut tekijät oletetaan vakioina

Verotasapainolaskelmassa veropro-sentti joustaa ensin ja jos joustokaan ei riitä, etsitään vuotuinen lisärahoitus lainan avulla.

Taustaoletuksena on se, ettei veroprosentti voi nousta yli yhtä prosenttiyksikköä vuodessa.

Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012

© Timo Aro 2012

Keskus- ja kehyskuntien kuntataloudellinen kehitys vuosina 2010-2024:Arvio esimerkiksi Porin ja kehyskuntien osalta:

Porin veronkorotuspaineet ovat kehyskuntien veroisetPorin veroprosentti alueella kilpailukykyinenPori saa kehyskuntien verran valtionosuutta. Määrä suhteessa aleneePorin konsernivelka suuri suhteessa kehyskuntiin, tase heikkenee suhteessa itseensä ja kehyskuntiin. Pori on kuitenkin suhteellisen nettovelatonPorin nettomenot asukasta kohden kehyskuntia korkeammatPorin verotettava tulo asukasta kohden hyvä ja vahvistuu suhteessa kehyskuntien keskiarvoonPorin demografiset muuttujat hyvätPori pysyy jokseenkin samantasoisena suhteessa itseensä ja kehyskuntiin

Lähde: Eero Laesterä & Tuomas Hanhela 2012© Timo Aro 2012

Uusi Kunta RaumaKunta Tulovero-

prosentti %Suhteellinenvelkaantu-neisuus % *

Taseenkertynyt yli-/alijäämä €/asukas

Valtionosuustulopohjasta % **

Työpaikka-omavarai-suus %

Rauma 18,00 13,2 2527 17,4 102,1

Eurajoki 18,00 24,3 6660 11,7 104,3

Pyhäranta 19,50 15,8 324 26,3 56,4

*Suhteellinen velkaantuneisuus tarkoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun: mitä alhaisempi luku, sitä parempi** Tulopohja on verotulot, valtionosuudet, toimintatulot ja muut tulot: mitä alhaisempi valtionosuus, sitä parempi

© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien tilinpäätöstiedot 2010

Uusi Kunta KankaanpääKunta Tulovero-

prosentti %Suhteellinenvelkaantu-neisuus % *




Honkajoki 20,25 38,1 -761 35,9 112,7

Jämijärvi 19,75 36,8 0 50,3 82,5

Kankaanpää 20,00 43,0 155 33,7 109,7

Karvia 19,00 8,0 3224 45,3 92,3

Lavia 20,50 38,6 -1834 43,0 78,1

© Timo Aro 2012


Lähde: Tilastokeskus, Kuntien tilinpäätöstiedot 2010

Uusi Kunta Eura-Köyliö-Säkylä

Kunta Tulovero-prosentti %

Suhteellinenvelkaantu-neisuus % *




Eura 19,50 24,9 542 30,1 104,3

Köyliö 20,00 21,6 -145 36,3 57,6

Säkylä 20,00 29,2 -403 22,3 119,3

© Timo Aro 2012



Uusi Kunta Huittinen-Kokemäki-Punkalaidun

Kunta Tulovero-prosentti %

Suhteellinenvelkaantu-neisuus % *



Työpaikka-omavaraisuus %

Huittinen 19,75 30,5 574 34,7 98,4

Kokemäki 19,75 39,0 177 36,2 85,9

Punkalaidun 19,50 22,4 943 48,5 89,2

© Timo Aro 2012



Uusi Kunta PoriKunta Tulovero-

prosentti %Suhteellinenvelkaantu-neisuus% *

Taseen kertynyt yli-/alijäämä €/asukas


Työpaikka-omavaraisuus%

Luvia 19,00 38,9 420 26 52,4

Merikarvia 19,50 18,6 1501 47,4 85,9

Pori 18,75 39,7 179 25,4 107,4

Pomarkku 19,75 28,1 642 48,4 64,9

Ulvila 19,50 32,8 504 26,1 66,7

Harjavalta 18,75 9,0 2347 20,7 130,4

Siikainen 20,00 24,7 1178 45,6 88,7

Nakkila 19,75 20,5 637 33,3 76,3



Case-esimerkkinä nykyinen Porin seutukunta

-Porin seutukunta on 7:nneksi suurin (138 000 asukasta) ja Porin työssäkäyntialue 8:nneksi suurin (121 000 asukasta)

-Porin seutukunnassa 9 kuntaa ja Porin työssäkäyntialueella 8 kuntaa

-30 km kehän sisällä Porin torilta asuu noin 112 000 ihmistä ja puolet koko maakunnan yritysten määrästä, palkkasummasta, liikevaihdosta ja työpaikoista.

-Materiaalinen runko ohjaa vahvasti kehitystä

- Porin keskustaajama-alue kasvoi suhteellisesti (10,2 %) eniten ja määrällisesti (+8 600 hlöä )kolmanneksi eniten vuosina 2000-2005

© Timo Aro 2012

Alle kouluikäisten ja yli 75-vuotiaiden sijoittuminen Porin työssäkäyntialueella

Kartta: Timo WidbomData: Tilastokeskus © Timo Aro 2012

Jalostuksen ja palveluiden työpaikat Porin työssäkäyntialueella vuonna 2010

Kartta: Timo WidbomData: Tilastokeskus

© Timo Aro 2012

VYÖHYKKEISYYS PORIN TYÖSSÄKÄYNTIALUEELLA

- Kartassa asukasmäärä sektoreittain 30 km etäisyydellä Porin keskus: vyöhykkeet aina viiden kilometrin välein.

- Vyöhykkeen sisällä kuusi kuntaa vuonna 2011

- Porin kaupungin väkiluku on noin 83 000 asukasta. Keskustasta 15 km vyöhykkeen sisällä asuu 88 495 asukasta ja 25 km säteellä yli 100 000 asukasta.

- 30 kilometrin sisällä asuu noin 112 000 asukasta eli 92,6 % Porin työssäkäyntialueen asukkaista

Kartta: Timo WidbomAnalyysi: Timo Aro

© Timo Aro 2012

HarjavaltaLuvia

Merikarvia

Nakkila

Pomarkku

Siikainen

Ulvila

Pori

Kuinka suuri osa (%) muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä suuntautui Poriin?

Kunta MuuttoliikePoriin % vuosina 2005-2010

MuuttoliikePorista % vuosina 2005-2010

Harjavalta 17,3 % 2,2 %

Luvia 52,0 % 2,8 %

Merikarvia 42,3 % 1,2 %

Nakkila 34,4 % 3,3 %

Pomarkku 44,0 % 1,7 %

Siikainen 36,7 % 1,1 %

Ulvila 60,0 % 15,6

Porin työssä-käyntialueenosuus

tulijoista

30,5 %lähtijöistä

28,0 %Pori sai kehyskunnistaan muuttovoittoa 569 henkilöä vuosina 2005-2010

Kunta PendelöintiPoriin % vuonna 2009

Harjavalta 11,2 %

Luvia 41,3 %

Merikarvia 15,8 %

Nakkila 25,7 %

Pomarkku 27,1 %

Siikainen 12,3 %

Ulvila 48,5 %

© Timo Aro 2012 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot 2011

Rakennetyöryhmänraportti ja kartat (A- ja B-mallit)/Helmikuu

Kuntakuulemiset maa-kuntatilaisuuksissa/Satakunta 6.3

Kuntien kirjalliset lausunnot/13.4.2012 mennessä

Valtio linjaa kuntauudistuksen jatkon ja ohjauskeinot keinot/ toukokuu

Lausunnot rakennetyöryhmänraportista ja sen esityksistä

Lausunnot alueelle esitetyistäkartoista tai kuntien omat esitykset

VM ja kuntaliitto esittelevätraportin sisällön

Kuntien esittämät näkökulmatja kysymykset

Työryhmä vetää yhteen kunta-kuulemiset ja lausunnot + kuntien muutos-tuki

Vahvan kunnan kriteerit ja toteuttamistapa Selvitysmiesmenettely/

kesäkuu?

66 selvitysmiestä, metropolialue oma?

Selvitysmiehet käyvät läpi kuntien olosuhteet ja tekevät esityksen vaihtoehdoista (kuntaliitos tai yhteistyö). KV käsittelee: jos tyrmäys, asia palautuu valtioneuvostolle

Esitys rakennelaista eduskuntaan/ syys-lokakuu

Sote-ryhmä

© Timo Aro 2012

Sosiaali- ja terveysministeriön”EXIT-suunnitelma”

Perustana 15-20 sosiaali- ja terveys-aluetta, jotka ottaisivat kunnilta mm. seuraavat tehtävät:

• Sosiaalityö• Koti- ja asumispalvelut• Omaishoidon tuki• Päivähoito• Päihdehuolto• Vammaisten tukitoimet • Ensihoito ja sairaankuljetus• Hammashuolto• Kouluterveydenhuolto• Jne.

Väestömäärä sote –alueilla noin 250.000-350.000

Valtionosuudet ohjattaisiin sote -alueille kuntien sijaan tai peruskunnille, jos täyttävät määrätyn väestökriteerin Lähde: Helsingin Sanomat 26.1.2012

”Joka harkitsee seuraavaa askeltaan liian kauan, seisoo koko ikänsä

yhdellä jalalla” - Kiinalainen sananlasku-

© Timo Aro 2011

Kiitos!

kuntauudistus pähkinänkuoressa

Documents