Kuntoutujan työkirja

Aivoverenkiertohäiriö

Diabetes

Sydänsairaus

Hyvää matkaa!

Kuntoutus on matka, jossa sinä olet yksi matkustajista. Tuo tälle matkalle palanen omasta elämästäsi, kokemuksistasi ja tunteistasi. Jaa näitä ryhmässä toisten kanssa.Voit valita omahoidosta asioita, joilla saat vahvistettua omaa arjessa selviytymistäsi ja hyvinvointiasi.Kuntoutusmatkan edetessä löydät sopivia keinoja ja voimia toteuttaa sinulle tärkeitä päämääriä. Hyvää yhteistä matkaa! Terveisin Yksi elämä -terveystalkoot

Kuntoutujan työkirja tukee kuntoutumistasi. Työkirja kuuluu Tulppa-aineistoihin.Tulpan on kehittänyt Sydänliitto, ja Yksi elämä on jalostanut toimintamallia edelleen.Tulppa liittyy Yksi elämä -järjestöjen, eli Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton, terveystalkoisiin, joiden tavoitteena on terveempi Suomi.

Kuntoutujan työkirja, 2016Työryhmä Yksi elämän Tulppa-osahankkeen asiantuntijat: Kati Hannukainen, Diabetesliitto; Sari Koski, Diabetesliitto; Virpi Lumimäki, Aivoliitto; Anneli Luoma-Kuikka, Sydänliitto; Johanna Toropainen, Diabetesliitto; Pirjo Suomalainen, SydänliittoToimitus ja taitto Enna Bierganns, DiabetesliittoKuvat Johannes Romppanen, Jarno Hämäläinen ja RodeoKirjapaino Hämeen KirjapainoISBN 978-952-486-178-6 (2. painos), 978-952-486-179-3 (pdf)Tilaukset yksielämä.fi

Kuntoutujan työkirjan sisältöMielen hyvinvointi Omahoito Avainsuunnitelma Syöminen Tupakka ja päihteet Uni LiikkuminenSeksuaalisuusLääkehoitoMittauksetPalvelut kuntoutujan tukenaMinun diabetekseniAvainsuunnitelman väliarviointiMiten tästä eteenpäin?

28

131419

222427283031

323536

Täytä työkirjan tehtäväkohdatomalla tyylilläsi:

Kirjoita juurta jaksain tai tee merkintöjä ranskalaisin viivoin.

Piirrä tai leikkaa lehdistä kuvia,voit käyttää myös valokuviasi.

1

Mielenhyvinvointi

Sairastumiseni tarina

Voi tuntua myös helpottavalta saada nimi omalle sairaudelle.

Millaisia tunteita sairastuminen on herättänyt sinussa?

PELKO, VIHA, SURU, TOIVO,

EPÄVARMUUS,UUSI ELÄMÄ

Sairauteni merkitsee minulle sitä, että

Kuolemanpelko on minulle

Sairastuminen sai minut ajattelemaan, että

Olen luopunut

Saan voimia

2

Jokainen kokee sairastumisen omalla tavallaan. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa reagoida.

Kirjoita tai piirrä sairastumisestasi tälle sivulle. Tai käytä valokuvia.

Hyvinvoinnin siemeniä

Mielenhyvinvointi

“Mistä minänautin?

Mikä tuottaaminulle mielihyvää?

Mistä olenkiitollinen?”

Tee lista hyvistä puolistasi ja asioista, joissa olet etevä. Laita ylös pieniltäkin tuntuvia asioita.

Huomaa, että vahvuutesi ovat sekä luonteenpiirteitä että opittuja taitoja.

Käytä vahvuuksiasi tietoisesti ja uudella tavalla päivittäintulevan viikon ajan.

54

Mielenhyvinvointi

Stressaan näistä asioista

VINKKEJÄ: Ota asioita huumorilla,

yritä saada muutosta työoloihin,

tee hyviä tekoja, pidä huolta ihmissuhteista,

jaa huoliasiläheisten kanssa...

Sopiva stressi auttaasaavuttamaan tavoitteita.

Liika stressi kertoo, että voimateivät riitä hoitamaan kaikkia vaatimuksia. Jatkuva stressi ja kuormitus haittaavat elämää.

Stressaantunutta oloani helpottaa, kun

Rakas päiväkirja:

Rentoutuksen paikka

• Vedän syvään henkeä,• hengitän ulos ja tunnen

kuinka uloshengityksen mukana jännitys ja stressi virtaavat pois kehosta,

• vedän syvään henkeä...

Pienet omat hetket rauhoittavat.

Päiväkirjan pitäminen auttaa selkiyttämään ajatuksia.

Aloita merkinnät vaikka tästä:mikä juuri nyt ärsyttää

tai tuntuu hyvältä.

76

Omahoito arjessa

Vuorokausirytmi

1

2

3

4

5

klo 6

7

8

9

10

11

klo 12

13

14

15

16

17

klo 18

19

20

21

22

23

klo 24

Miten käytätpäiväsi?

Väritä tekemisesi* kiekkoonsektoreittain kellonaikojen mukaan.

Harrastukset

UniLepo

TV ja nettiLääkkeetLiikunta

Ruoka javälipalat

Veren-sokeriTyö ja

kotityö

Merkitse tekemisesiomilla väreillätai keksimilläsisymboleilla.

*

Miltä vuorokauteni näyttää kokonaisuutena?

Käytänkö sopivasti aikaa asioihin, joista saan mielihyvää?

Miten rytmitän syömisen?

Nukunko riittävästi, liikunko tarpeeksi?

Keskiyö

Keskipäivä

8 9

Omahoitoni vahvuudetja tavoitteet

Mieti omahoitoasi: miten huolehdit itsestäsi? Kirjoita otsakkeiden alle.

1. Mikä on jo hyvin?

Syöminen

Mieliala,lepo ja uni

Tupakkaja päihteet

Painonhallinta

Jokin muu,mikä? • Esim. Osaan pyytää apua.

Perhe, läheisetja ystävät

Lääkkeet

Liikkuminen

Arjessapärjääminen

Työ javapaa-aika

Omaseuranta 2. Haluanko muuttaa jotakin?

Tälle sivulle kirjaamistasi asioista saat myöhemmin

rakennettua itsellesiavainsuunnitelman.

Seuraavalla sivullavoit vielä punnita,kuinka valmis olet

muutokseen.

10 11

Omaseuranta = esim. verenpaineen, painonja verensokerin mittaaminen kotona.

Tupakkaja päihteet

Omaseuranta

Syöminen

Mieliala,lepo ja uni

Painonhallinta

Jokin muu, mikä?

Perhe, läheisetja ystävät

Lääkkeet

Liikkuminen

Arjessapärjääminen

Työ javapaa-aika

Omahoitoni avaimet

Kuinka valmis olen tekemään muutoksia?

Arvioi asteikolla 1–3, oletko valmis muutostekoihin. Merkitse numerot kunkin aihepiirin ruutuun. 1 Kyllä, olen valmis. 2 Voin ehkä harkita. 3 En tällä kertaa / Asia on jo kunnossa.

Mieti miksi haluat muutosta.Mitä hyvää muutos toisielämääsi?

Omaseurannassa

Syömisessä

Mielen hyvinvoinnissa ja levossa

Päihteiden käytössä ja tupakoinnissa

Painonhallinnassa

Ihmissuhteissa (parisuhde, perhe, ystävät)

Lääkkeiden käytössä

Liikkumisessa

Arjessa pärjäämisessä

Työssä ja vapaa-ajassa

Ympyröi lopuksi ykkösistä sinulle tärkein osa-alue.Olet nyt valinnut itsellesi muutostyösi AVAINTEKIJÄN.

Avainsuunnitelmani

Avaintekijäni on(esim. Liikkuminen)

Tavoitteeni ovat (suosi pieniä ja käytännönläheisiä)

Mitä teen, jotta pääsen tavoitteisiin Aloituspäivä

Tuki jota tarvitsen muutoksessa

Tästä suunta eteenpäin!

12 13

1 )2)3)

Jossain muussa, missä

Syöminen

Pohjolan ruokavalio

Tavoite: Syö vain vähän kolmion yläreunaltamakeisia, keksejäja makkaraa.

Tavoite: Syö rohkeasti ja monipuolisesti kolmion alareunan tuotteita eli kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Popsi hedelmiä, marjoja, juureksia javihanneksia

Sydänmerkki-tuotteet ovat hyviä valintojaostokärryyn.

Kasvikset kuten hedelmät, marjat, juurekset ja vihannekset ovat terveellistä syötävää.Ne syrjäyttävät kaloripitoisempaa ja ”raskaampaa” ruokaa ja tuovat ruokavalioosi tarvittavia kuituja.

Lisäksi monet kasvisten väriaineet ovat vitamiinien kaltaisia, terveyttä edistäviä. Kannattaa siis syödä

”Syönkö tarpeeksi vihreää?Mikä auttaisi lisäämään kasvisten syömistä?”

Kasvisannosten keräilytehtäväTehtävä: Paljonko söit eilen kasviksia eri aterioilla? Täytä taulukko ja tarkista, pääsitkö tavoitteeseen.

Yksi kasvisannos= noin 80 g= noin yksi kourallinen

Päivittäinen tavoite on vähintään kuusi annosta kasviksia, mahdollisimman monen värisiä. Lähde: terveyttakasviksilla.fi

Aamiainen

Lounas

Välipala

Päivällinen

Iltapala

Muu välipala

Ateria/pv Kasvis-annoksia

Yhteensä

14 15

Ruuan jakaminen tasaisesti 4-5 syömiskertaan vähentääverensokerin vaihteluita.

Tutkaile syömistäsi, jotta saisit käsityksen ruokavalinnoistasi ja mahdollisista muutostarpeista.

Tee näin:

1) Merkitse ruutupaperillekolmen arkipäivän ajalta mahdollisimman tarkkaan kaikki, mitä olet syönyt ja juonut. Merkitse päivämäärä, kellonaika ja paikka.

Kirjoita mitä söit eli ruokien nimet sekä ruoka- ja juoma-annosten koot lasillisina, desilitroina tai ruuan määrä esimerkiksi viipaleina ja kappalemäärinä. Merkitse myös ruuan valmistustapa (keitetty, paistettu, kypsennetty uunissa jne.).

2) Kuulostele, kuinka nälkäinen olit asteikolla Ei ollenkaan nälkä – Sudennälkä. Entä kuinka kylläiseksi tulit (Jäi vielä pieni nälkä – Ähky).

3) Kirjaa myös syömistilanteita, mielialaa ja tunteita.

Syöminen

LAUTASMALLIhyvän aterian aineksia

Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2015

Jälkiruoka Ruokajuoma

Salaatin kastike

1/2 Kasviksia

Täysjyväleipä

Leipärasva

1/4 Kalaa, kanaa,

lihaa, munaa tai kasvis-

ruokaa

1/4 Peruna-

tai viljalisäke

Tarkkaile, miten syöt japidä ruokapäiväkirjaa

Kirjoita kuvan tekstilaatikoiden viivoille, miltä oma lautasmallisi yleensä näyttää. Vertaa tilannettasi suositeltuun lautasmalliin. Onko lautasellasi puolet kasviksia?

16 17

Syömisessäni olen tyytyväinen

Syömisessäni haluan vielä parantaa

Minun olisi tärkeintä tarttua...

... ja niistä minun olisi helpointa muuttaa

Kokeilen

ItsearviointitehtäväTarkastele ruokapäiväkirjaasija vastaa seuraavan sivunkysymyksiin.

Palaa lisäksi vielä sivulle 8.Tarkastele vuorokausirytmiäsi kuvaavasta kiekosta, miltä ruokarytmisi näyttää.

Itsearviointitehtävän kysymykset

Vinkki:Voit myös valokuvata annoksesi.

Tupakka ja päihteet

1. Kuinka pian heräämisen jälkeen tupakoit ensimmäisen kerran? a) Viiden minuutin kuluessa 3 p b) 6–30 minuutin kuluessa 2 p c) 31–60 minuutin kuluessa 1 p d) 60 minuutin jälkeen 0 p

2. Onko sinusta vaikeaa olla tupakoimatta tiloissa, joissa se on kiellettyä? a) Kyllä 1 p b) Ei 0 p

3. Mistä tupakointikerrasta sinun olisi vaikeinta luopua? a) Aamun ensimmäisestä 1 p b) Jostain muusta 0 p

4. Kuinka monta savuketta poltat vuorokaudessa? a) 1–10 savuketta 0 p b) 11–20 savuketta 1 p c) 21–30 savuketta 2 p d) 31 savuketta tai enemmän 3 p

5. Poltatko aamun ensimmäisinä tunteina enemmän kuin loppupäivän aikana? a) Kyllä 1 p b) En 0 p

6. Tupakoitko, jos olet niin sairas, että joudut olemaan vuoteessa suurimman osan päivää? a) Kyllä 1 p b) En 0 p

Laske pisteet yhteen ja katso tilanteesi0–2 pistettä: Vähäinen nikotiiniriippuvuus2–6 pistettä: Kohtalainen nikotiiniriippuvuus7–10 pistettä: Voimakas nikotiiniriippuvuus

Testaa kuinka riippuvainen olet nikotiinista

Fagerström Test for Nicotine Dependence (FTND)

Syöminen

Mieti syömistilanteitaTutki vielä ruokapäiväkirjaasi.Mieti syömistilanteita – mieli-alaa ja sitä, miksi söit.

Oliko nälkä? Söitkö ajankuluksi? Söitkö suruun, iloon, väsymykseen tai pahaan mieleen, yksin vai yhdessä?

Haittaavia mielitekoja?

Kaikilla on mielitekoja.Onneksi ne kestävätvain noin 15 minuuttia.

Mieliteon ohittaminenvoi olla helpompaa,kun ajatuksillaon muuta tekemistä.

Mieti 3–5 erilaista tekemistä,joihin voit ryhtyä,kun tunnistat,että haitallinen mieliteko lähestyy.

18 19

Tupakka ja päihteet

Oletko kohtuukäyttäjä? Alkoholin kohtuukäyttö ei aiheuta terveydellisiä, sosiaalisia tai taloudellisia vaikeuksia. Arvioi juoma-tapojasi.

Alkoholinkäyttäjänä olen

Käytän alkoholia näissä tilanteissa

Lähipiirini suhtautuu alkoholinkäyttööni

Onko alkoholista minulle enemmän iloa vai haittaa?

Pidä kahden viikon ajan tarkkaa päiväkirjaa alkoholinkäytöstäsi. Oliko arviosi oikea?

Yksi ravintola-annos kertyy1 olutpullosta tai1 siideripullosta tai 1 lonkeropullosta tai1 lasillisesta (12 cl) mietoa viiniä tai4 cl väkevää alkoholia

Tuopissa (0,5 l) keskiolutta tai siideriä on 1,5 ravintola-annosta.Pullossa mietoa viiniä on 6 annosta. Pullossa väkeviä on 13 annosta.

Juon alkoholia keskimäärin ravintola-annosta viikossa.

20 21

Runsas kertajuominen lisää• rytmihäiriöiden ja

aivoverenkiertohäiriön riskiä,

• liian matalan verensokerin riskiä ja

• kiloja vyötärölle.

Riskikäytön raja terveillä aikuisilla

KOHTALAISEN RISKIN raja: alkoholinkäyttö alkaa aiheuttaa kehossa pitkäkestoisia muutoksia.

• Miehillä yli 23 annosta viikossa.• Naisilla yli 12 annosta viikossa.

Huom. yli 65-vuotiailla riskikäytön raja on2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa.

• Miehillä yli 14 annosta viikossa. • Naisilla yli 7 annosta viikossa.

KORKEA RISKIN raja terveillä työikäisillä

Tarkkoja rajoja alkoholin kulutuksesta on vaikea antaa, koska kehon paino vaikuttaa alkoholin imeytymiseen.

Uni

Kirjoitan huolet paperille ja unohdan ne yön ajaksi.

Pidän makuuhuoneen riittävän viileänä (19–20°) ja huolehdin, että minulla on hyvä sänky, patja ja itselleni sopiva tyyny.

Illasta liikun vain kevyesti, jotta elimistö ehtii rauhoittua liikunnan aiheuttamasta rasituksesta.

Rentoutan kehoni ja mieleni.

Helpotan nukahtamista tarvittaessa kevyellä iltapalalla.

Vältän kahvia ja muita kofeiinipitoisia juomia ja tupakointia neljä tuntia ennen nukkumaan menoa. Pienikin määrä alkoholia illalla vaikuttaa heikentävästi unen laatuun.

Menen vuoteeseen vasta, kun olen väsynyt tai unelias. Sängyssä lukeminen saattaa helpottaa nukahtamista.

En syö, työskentele tai katso tv:tä sängyssä. Siirrän kännykän, tietokoneen, tabletin ja television pois makuhuoneesta. Jos en saa unta tai jos herään kesken unen, nousen vuoteesta, käyn vessassa tai askartelen jotakin kevyttä, kunnes alan tuntea itseni uneliaaksi.

Jos kumppanini kuorsaa, käytän korvatulppia tai siirryn toiseen huoneeseen nukkumaan. Kuorsaaja voi saada avun apteekissa myytävistä kuorsausta vaimentavista suihkeista tai nenälaastarista.

Nukahtamistani haittaavat

Nukahtamistani helpottavat

Unen huoltokirja

Miten herätä aamulla virkeänä uuteen päivään?

Nukunkeskimäärin tuntia yössäSe riittää Se ei riitä

□□

Pohdi omaa nukkumistasi ja sitä, mikä on sinulle riittävä määrä unta. Mihin aikaan yleensä laittaudut yöpuulle, nukutko katkonaisesti, mihin aikaan heräät?

Maanantaina

Tiistaina

Keskiviikkona

Torstaina

Perjantaina

Lauantaina

Nukuin Erittäinhyvin

Sunnuntaina

Hyvin Keskin-kertaisesti Huonosti Erittäin

huonostiUneni laatuun vaikuttise, että

Merkitse nukkumasi uniaika (esim. klo 23–06) sopivaan ruutuun sen mukaan, heräsitkö virkeänä vai väsyneenä.

22 23

Liikkuminen

Koetun kuormittuneisuudenasteikko

Liikkujan muistilista

Lähden liikkeelle rauhallisesti lämmitellen (5–15 min) ja päätän liikunnan jäähdytellen. Tehostan liikuntaa omien tuntemusteni mukaan.

Liikunnan aikana saan hengästyä ja hikoilla. Tunnustelen oloani: liikunnan aikana ja sen jälkeen tulee olla hyvä olo.

Ajoitan liikunnan sopivasti lääkkeiden ottoon. Kysyn lääkäriltä ohjeita.

Kevennän liikuntaa kovalla pakkasella, helteellä ja tuulisella säällä tai jos rasitus aiheuttaa oireita.

Pidän nitrot mukana (jos lääke on määrätty) ja otan niitä tarvittaessa. Huolehdin siitä, että verensokeri on sopivalla tasolla ja että mukana on varaevästä.

Valmistaudu kävelytestiinKävelytestissä mitataan matka, jonka pystyt kävelemään ripeästi kuudessa minuutissa ilman riskiä terveydellesi.

Valmistaudu testiin näin: Ota lääkkeet normaalisti, syö kevyesti ja vältä raskasta ponnistelua kaksi tuntia ennen kävelytestiä. Pukeudu mukaviin vaatteisiin ja sisäkenkiin.

Testin avulla opit liikkumaan sinulle sopivalla teholla.

Kävelytestini tulosPvm Kävelemäni

matka (m)Maksimikuormitus

Mitä ajattelet kävelytestin tuloksesta?

Haluatko vielä lisätä liikuntaa kävelytestin perusteella?

24

Erittäin Kevyeltä, Alkaa rasittaa, Hengäs- Puuskutan En jaksakevyeltä. voin laulaa. voin puhua. tyttää. voimakkaasti. enää!

Sopiva rasitustaso on 11–16.

6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20Liikkuminen tuntuu:

Liikkuminen

Liikkumisen keräilytehtävä

Seksuaalisuus

Kosketuksen ja hellyyden tarve ei häviä sairauden myötä. Seksuaalisuus on kokemuksellista, eikä sairaus ole este tälle kokemukselle.

Sairastuminen vaikuttaa seksuaalisuuden kokemiseen ja ilmaisuun. Sairastumisen jälkeen saatat tuntea epävarmuutta ja pelkoakin. Voit ehkä myös kokea kumppanisi epävarmuuden.

Sairastumisen jälkeen suurella osalla esiintyy seksuaalisen toiminnan häiriöitä: seksuaalisen aktiivisuuden vähenemistä, miehillä erektiovaikeuksia ja naisilla kostumiseen liittyviä ongelmia.

Osa ongelmista voi johtua lääkityksestä ja osa peloista liittyen esim. infarktin saamiseen tai epäonnistuneeseen yhdyntään. Lääkityksen vaikutukset kannattaa ottaa rohkeasti esille lääkärin kanssa.

Hellyyden antamisessa ja sallimisessa harjoittelu auttaa. Kannattaa myös sallia itselleen lupa tunnustella ja kosketella itseään ilman häpeää.

Mieti itse tai kumppanisi kanssa, millaisesta kosketuksesta, hellyydestä, läheisyydestä ja

seksistä voisit tai voisitte nauttia.

Läheisyyttä ja hellyyttämyös sairastumisenjälkeen

26 27

Mistä minulle tulee hyvä olo?

Mitä näen, kun katson vartaloani peilistä? Hyväksynkö näkemäni?

Lihasvoima Mitä hyvää sain itselleni?

KotivoimisteluVesivoimisteluKuntopiiriKuntosaliMuu muoto, mikä

Tasapaino Mitä hyvää sain itselleni?

TanssiPallopelitLuonnossa liikkuminenTasapainoharjoitteet

Notkeus Mitä hyvää sain itselleni?

VenyttelytErilaiset jumpatJooga

Kestävyys Mitä hyvää sain itselleni?

Kävely ja sauvakävelyMarjastus ja sienestysRaskaat piha- ja kotityötUinti, hiihto

Kokeile erilaisia tapoja liikkua. Kerää kokemuksia eri liikuntamuodoista ja kuulostele, millainen liikkuminen sinua miellyttää. Kokeile ja löydä!

Etsin itselleni sopivat ajankohdat liikkua ja tarvittaessa järjestän ajan muulta tekemiseltä. Teen liikunnasta osan arkeani.

Miten liikun nykyisin?Millaista liikuntaa tarvitsen juuri tällä hetkellä ja miksi?

Lääkehoito

Mitä ajattelen lääkkeistä?

Lääkkeet auttavat selviämään sairauden kanssa.Tarkastele omaa lääkelistaasi.Ota lääkkeistä heräävät kysymyksesi puheeksi ryhmässä tai seuraavalla vastaanottokäynnillä.

Arvioi, kuinka hyvin lääkehoitosi sujuu,ympyröi numero

1 Olen hieman epävarma lääkkeiden käytössä. 5 Lääkehoidossa on edelleen haasteita ja tarvitsisin tukea. 10 Tiedän lääkkeiden vaikutukset, ja lääkehoito sujuu ongelmitta.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Mitä haluaisin kysyä lääkkeistäni?

Mitä tukea kaipaisin lääkehoitooni?

Lääkkeistä apua

28 29

MIten käyttämäni lääkkeet vaikuttavat?

30

Pidän huolta omista terveystiedoistani ja palvelupäätöksistä.

Pyydän kirjallisen hoitoyhteenvedon eli epikriisintai hoitopäätöksen, jos en ole tätä vielä saanut.

Olen valppaana, kun hoitoni siirtyy kunnan terveysasemalle, minun täytyy itse varata seuranta-aika.

Kansallinen terveysarkisto Kanta toimii sähköisesti. Kun olen antanut terveydenhuollossa luvan terveystietojeni tallentamiseen, voin tarkastella näitä internetissä, ja tieto kulkee toimipisteestä toiseen.

Sähköinen resepti on voimassa kaikissa apteekeissa, tarvitsen vain Kela-kortin.

Palvelut kuntoutujan tukena

S-LDL -kolesteroliTavoite:Valtimotauti-tapahtuman jälkeen < 1,8 mmol/l

Mittaus 1 x vuodessa

VerenpaineYleinen tavoite:< 140/90 mmHg

Mittaus aina vastaanotolla Omaseuranta

Suun terveysTavoite:Päivittäinen omahoito Arvio 1 x vuodessa

Paino ja vyötärönmittaTavoite:Ylipainoisella pysyvä 5–10 % painonpudotusVyötärönmitta < 100 cm (miehet) < 90 (naiset)

Seuraan painoani säännöllisesti

Muistamääräaikaismittauksetja omaseuranta

Viimeisin arvoni

Kyllä Ei

Oma tavoitearvoni

Kyllä Ei Kyllä Ei

Kyllä Ei Kyllä Ei

Kyllä Ei

Viimeisin arvoni

Viimeisin arvoni

kg

cm

Rohkeasti kysymällä opin luovimaan välillä varsin monimutkaisessa palvelujärjestelmässä.

Tärkeätpuhelinnumeronisosiaali- ja terveysasioissa ovat:

•••

Tiedonkulun muistilista

Älä jää yksin AVH-, diabetes- ja sydänyhdistykset järjestävät kerhoja, liikuntaryhmiä, retkiä ja luentoja. Vertaistuki on yhdistysten ydintoimintaa. Se on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten jakamista ja tukea myötätuntoisessa ja kunnioittavassa ilmapiirissä.

Mittaukset

Minun diabetekseni

Verensokeria mittaamalla opit tuntemaan, miten esimerkiksi ruoka ja liikunta vaikuttavat verensokeriisi.

Verensokerin yleiset tavoitteet: • aamulla ja ennen aterioita 4–7 mmol/l• 2 tuntia aterian jälkeen alle 10 mmol/l

Liian matala verensokeri: 4 mmol/l tai alle

Omien mittausten lisäksi saat tietoa verensokeritasostasi HbA1c-arvon avulla. On tärkeää, että tiedät mitä oma HbA1c-arvosi on ollut. Se määritetään hoitopaikassa 3–6 kk välein. Pyydä viimeisin HbA1c-arvosi diabeteshoitajalta tai pyydä laboratoriotuloste terveyskeskuksesta.

Oheisen taulukon avulla voit selvittää, mitä verensokerisi on keskimäärin ollut tietyllä HbA1c- tasolla. Hoitosuosituksen mukainen HbA1c-tavoite on alle 53 mmol/mol.

Verensokerin seuranta

SEURANTAOHJE• Jos sinulla on tablettihoito tai tabletit + iltainsuliini,

mittaa verensokerisi ennen aamupalaa sekä ennen ja jälkeen pääaterian 2–3 päivänä viikossa.

• Jos sinulla on myös ateriainsuliini käytössä, mittaa ennen ateriaa ja 2 tuntia aterian jälkeen 2–3 päivänä viikossa siten, että kaikki ateriat ovat edustettuina viikon seurannassa.

Millaista verensokerin tasoa itse tavoittelen?

Miten seuraan verensokeriani tällä hetkellä, riittävätkö liuskat?

Olenko tunnistanut liian matalan verensokerin oireita?

Miten verensokerini käyttäytyy liikunnan yhteydessä tai kun käytän alkoholia?

Mikä on viimeisin HbA1c-arvoni?

Onko se linjassa omien mittausteni kanssa?

Mikä on HbA1c-tavoitteeni?

HbA1c kuvaa pitkäaikaista verensokeritasoa

HbA1c Verensokeri mmol/mol keskimäärin mmol/l

42 753 8,664 10,275 11,886 13,4 97 14,9

32 33

Kun teet muutoksia elintapoihisi, se näkyy yleensä myös verensokereissa, ja voi tulla tarve vähentää lääkitystä.

Seuraa kurssin aikanaverensokeriasitavallista tarkemmin.

Mitä tyypin 2 diabetes minulle merkitsee?

Mikä minua erityisesti askarruttaa?

Avainsuunnitelmani väliarviointi

Avaintekijäni on

Tuntuuko avaintekijäni valinta vielä oikealta?

Mitä teen seuraavaksi? Aloituspäivä

Tuki jota tarvitsen jatkossa

Mitä avaintekijälleni kuuluu?

Minun diabetekseni

Ovatko määräaikaiskokeet toteutuneet omalla kohdallani suositusten mukaisesti?

Diabeteksen seuranta hoitopaikassa

Verensokerin hoitotasapainoYleinen tavoite:HbA1c < 50–55 mmol/mol (6,7–7,2 %)Hyvä hoitotasapaino suojaa lisäsairauksilta.

Mittaus vähintään 1 x 6 kk

Silmänpohjien valokuvaus ja näkökykySilmänpohjakuvaus tai käynti silmälääkärissä 1–3 vuoden välein

Säännöllinen seuranta ja hoito ehkäisevät diabetekseen liittyvää näön heikentymistä.

Munuaisten toimintanU-Alb < 20 µg/minU-alb/krea < 2,5 mg/mmol (miehet)U-alb/krea < 3,5 mg/mmol (naiset) eGFR > 90 ml/min

Mittaus 1 x vuodessaVarhain todetut muutokset(mikroalbuminuria) voivat korjaantua.

Jalkojen riskinarvio 1 x vuodessaMuista myös jalkojen omahoito!

Tavoite ja oma tilanteeni

34 35

Oma tavoitteeni

Kyllä Ei

Viimeisin arvoni

Kyllä Ei

Kyllä Ei

Kyllä Ei

Miten tästä eteenpäin?

Tulevaisuuskirje

Yhteinen kuntoutusmatka on nyt päättymässä. Jatka sitä itsenäisestiosana jokapäiväistä elämääsi.

Kirjoita, piirrä tai kuvita vielä itsellesi tai ystävällesi, mitä sinulle kuuluu kolmen vuoden päästä. Kerro myös siitä, mikä sinua on matkallasi auttanut.

Kiitos hyvästä matkaseurasta.Voi hyvin ja katso luottavaisin

mielin eteenpäin!36

TulppaYksi elämä – nautitaan päivittäin.

Lähde kuntoutusmatkalle omahoitoon, mielen hyvinvointiin ja terveellisiinvalintoihin.