Helsinki Espoo TampereVantaa Oulu Turku

Kuuden suurimman kaupungin hallitus­ohjelma tavoitteet

2

3

Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreitaKaupungistuminen on globaali ilmiö. Suomessa kaupungistumiskehitys alkoi myöhemmin kuin muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa. Kasvuno-peus on myös hitaampaa verrattuna esimerkiksi muiden Pohjoismaiden suurimpiin kaupunkeihin. Suomen kaupunkiseutujen väestönkasvu käynnistyi 1970-luvulta ja on jatkunut 2000-luvulle. Ennusteiden mukaan se tullee edelleen jatkumaan.

Tänään kaksi kolmesta suomalaisesta asuu suurimmilla kaupunki-seuduilla, joilla tuotetaan vastaava osuus koko Suomen bruttokansan-tuotteesta. Suomen menestykselle keskeisestä tutkimuksesta ja tuo-tekehityksestä noin 80 prosenttia tapahtuu kaupunkiseuduilla. Kehitys tullee jatkumaan siten, että osuudet kasvavat tulevien vuosikymmenten aikana.

On tärkeää, että koko maan voimavarat hyödynnetään Suomen uuden nousun vauhdittamiseksi. Tulee tunnistaa alueiden omat vahvuudet ja tukea niitä yhteiskunnallisin päätöksin. Kasvavien kaupunkikeskusten ominaispiirteitä ovat kasvava väestö, lisääntyvä asiantuntija- ja palvelu-työ, voimakas kansainvälistyminen ja nykyiset kuntarajat ylittävät kau-punkirakenteet. Kasvulla on myönteiset heijastusvaikutukset kaupunki-seutuja laajemmalle alueelle.

Suuret kaupunkiseudut ovat Suomen kasvun ja kansainvälistymisen moottoreita. Kaupunkien erityinen asema suomalaisessa aluekehityk-sessä tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa, jotta voimme ruokkia kaupungeissa tapahtuvaa kasvua ja kehitystä ja toisaalta tunnistaa aluei-den erilaisuudet. Kaupungit haluavat kantaa vastuunsa hyvinvoinnin, taloudellisen menestyksen ja kestävän kasvun luomisessa, yhteistyössä valtiovallan, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Kaupungistumiskehityksellä on myös kääntöpuolensa. Suurten kau-punkien haasteena on työllisyyden ja sosiaalisen eheyden turvaaminen.

4

Kuntapolitiikka ja ­talous

1 Kuntien tehtäviä ja velvoitteita ja niihin liittyviä suosituksia tulee karsia, yksinkertaistaa ja selkeyttää sekä niiden lisää­minen on keskeytettävä. Kokeilujen mahdollistaminen tulee olla yhtenä keinona normien purun käynnistämiseksi. Suuret rakenteelliset ratkaisut tulee toteuttaa kustannustehokkaas­ti ja vaikuttavasti yhteistyössä kaupunkien kanssa.

2 Palvelujen digitalisaation hyödyntämistä on edistettävä ja kuntapalvelujen tuottavuutta ja laatua parannettava sähköi­sillä palveluilla.

3 Kuntiin ja kuntatalouteen liittyvien uudistusten vaikutusten arviointia ja arviointivälineitä tulee kehittää.

Kuntien toimintaan kohdistuvien normien karsimisessa tulee ottaa huomioon, että ohjauksesta ja valvonnasta vastaavien viranomais­ten suositukset muuttuvat oikeuskäytännössä kuntia samalla lailla velvoittavaksi kuin lainsäädäntö. Norminpurku tulee ulottaa myös niihin.

Suurten kaupunkien merkitys on huomioitava hallinnon rakentei­den uudistuksissa. Ne on kytkettävä mukaan valmisteluun varhai­sessa vaiheessa. Toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt saavutetaan parhaiten mallilla, joka perustuu vahvaan peruskuntaan.

5

Kaupunki­politiikka

4 Kaupunkipolitiikan toimilla vahvistetaan osaamiseen perustu­vaa kasvua, työllisyyttä ja Suomen kansainvälistä kilpailuky­kyä tukemalla yritysten, kaupunkien ja korkeakoulujen ratkai­suja ja yhteistyötä. Kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää myös kaupunkien saavutettavuuden parantamista.

5 Matkailun toimialan kehittämisen tulee sisältyä kilpailukyvyn edistämisen keskeisiin politiikkatavoitteisiin ja rakentaa mat­kailulle oma monialainen toimenpidekokonaisuus.

6 Työllisyyden hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi tarvitaan uusia toimenpiteitä ja rakenteellisia uudistuksia. Erityinen huomio on suunnattava nuorten koulutukseen ja työllistymi­seen.

7 Edistetään sosiaalista eheyttä ja tehostetaan hyvinvointipoli­tiikan toimia. Keskeistä siinä on maahanmuutto­ ja kotoutta­mispolitiikan tehostaminen.

8 Suurten kaupunkien ja valtion välistä sopimuspolitiikkaa tu­lee jatkaa. Valtion hallinnon sitoutumista kasvusopimuksiin ja maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksiin tulee syventää sekä tehostaa asuntopolitiikan toimia.

6

Suurten kaupunkien ja valtion kesken solmittavia aiesopimuksia koske-vaa menettelyä on kehitettävä aktiivisesti ja muutosta tukevalla tavalla sekä räätälöitävä näiden kaupunkiseutujen tarpeisiin. Sopimuspolitiik-kaa tarvitaan kaupunkien ja valtion kumppanuuden vahvistamiseksi ja julkisen sektorin voimavarojen kokoamiseksi.

Kansainvälisen ja kansallisen saavutettavuuden lisäämisen tulee olla pitkäjänteisempää. Varmistetaan, että Team Finland -toimijat ja kunnat toimivat tavoitteellisessa yhteistyössä suorien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten houkuttelemiseksi alueelle sekä seudulla jo toimi-vien osaamisintensiivisten yritysten toiminnan vahvistamiseksi.

Suomen matkailullista maakuvaa pitää selkeyttää ja vahvistaa. Maam-me kansainvälistä tunnettuutta vahvistetaan kehittämällä matkailun kärkialueita.

Työllisyyttä tulee edistää yhden toimijan mallilla. Siinä valtio siirtää kunnille kokonaisvaltaisen vastuun resursseineen työllisyydestä. Voi-makkaasti kasvanut työttömyys edellyttää aktiivisen työllisyyspolitiikan toimia, uusia toimintamalleja ja työllisyyden vauhdittamista kokeiluin.

Ammatillisen ja muun toisen asteen koulutuksen järjestämisen sään-tely tulee vapauttaa riittävien koulutuspaikkojen turvaamiseksi nuorille. Kehitetään nuorten oppisopimuskoulutuksesta vaihtoehtoinen koulutus-polku mahdollistamalla nuorten oppisopimuksen palkkajoustot. Nuor-ten työllisyyttä edistetään aktiivisella nuorisotakuun toimeenpanolla.

Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen odotusaika tulee pu-dottaa kahteen kuukauteen ja varmistaa kaikkien maahanmuuttajien mahdollisuudet suomen tai ruotsin kielen oppimiseen jo kotoutumisen alkuvaiheessa ja mahdollisuudet kielitaidon vahvistamiseen jo pidem-pään maassa olleille. Otetaan käyttöön kielen oppimisen käytänteitä myös työssä oleville.

Alueiden ja väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja pitää kaventaa. Tähän tarvitaan kuntien ja valtion yhteistyötä ja kumppanuut-ta. Lasten ja nuorten liikuntaa on määrätietoisesti lisättävä eri keinoin. Työikäisten ja ikäihmisten työ- ja toimintakykyä on myös vahvistettava ikärakenteen nopeasti vanhetessa.

Edistetään kaupunginosien eheyttä ja niiden vetovoimaisuutta pitää voimistaa. Se onnistuu parhaiten tarjoamalla erilaisia mahdollisuuksia monimuotoiseen rakentamiseen sekä toimintoja ja asumisratkaisuja monipuolisiin asumisen hallintamuotoihin. Valtion tulee edistää ennakoi-tavasti ja pitkäjänteisesti myös vanhojen asuinalueiden kehittämistä ja uudistamista.

7

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku