kvartti 12 1 verkko - helsingin kaupunki...asta manninen helsinki 200 vuotta pääkaupunkina –...

Helsingfors stads faktacentral •

kvartalspublikation1/2012

1/2012

N e l j ä n n e s v u o s i j u l k a i s u • K v a r t a l s p u b l i k a t i o n

H e l s i n g f o r s s t a d s f a k t a c e n t r a l • C i t y o f H e l s i n k i U r b a n Fa c t s

• Asta ManninenHelsinki 200 vuott a pääkaupunkina – historiaa ja tulevaisuuteen katsomista, avoimuutt a ja yhteistyötäHelsingfors som huvudstad i 200 år – historia och en blick in i framtiden, öppenhet och samarbete

• vesa keskinenNuorten aikaa kuluu ruudun ääressäDe ungas tid vid skärmen

• PETTERI HUUSKA

Helsinkiläisten ympäristöasenteet vuonna 2011Helsingforsbornas miljöatt ityder år 2011

• niina uusi-auttiTieto on voimaa ja yhteistyö ylivoimaaKunskap är makt och samarbete övermakt

• jaana lähteenmaaPilviä nuorten tyött ömien aktivoinnin ylläMörka moln över aktiverandet av unga arbetslösa

• markus laine & martt i tuominenNe ymmärtää katujen todellisuutt a – Kokemuksia toisenlaisesta väkivaltatyöstäDe förstår verkligheten ute på gatan. Erfarenheter av ett annat slags våldsarbete

• leila lankinen & kari palomäkiTietokeskus InternetissäFaktacentralen på webben

uutiset – nyheterMuutt oliike tuott aa asuinalueiden etnistä eriytymistä pääkaupunkiseudullaFlytt ande leder till etnisk diff erentiering i huvudstadsregionenApps4Finland-kisan uumenissa saatt aa piillä yllätysÖverraskning på lur i tävlingen apps4Finland?

summary

Helsingin kaupungin tietokeskus •

neljännesvuosijulkaisu

H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s

1/20

12

Päätoimittaja | Ansvarig redaktör

Editor in Chief

Asta Manninen

Toimittaja | Redaktör | Editor

Vesa Keskinen

Käännökset | Översättning | Translations

Magnus Gräsbecks. 3–11 | pp. 3–11 Lingoneer Oy

Kuviot | Figurer | Graphs

Pirjo Lindfors

Taitto | Ombrytning | General Layout

Ulla Nummio

Kansi | Pärm | Cover

Tarja Sundström-Alku

Kansikuva | Pärmbild | Coverpicture

Kari Palomäki

Paino | Tryckeri | Print

Tammerprint Oy, Tampere 2012

Julkaisija

Helsingin kaupungin tietokeskuspl 5500, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 310 1612

Utgivare

Helsingfors stads faktacentralpb 5500, 00099 Helsingfors stadtel. 09 310 1612

Publisher

City of Helsinki Urban Factsp.o. box 5500, fi – 00099 City of Helsinki, Finlandtelephone +358 9 310 1612

Tilaukset, jakelu | Beställningar, distribution

tel. 09 310 [email protected]

Orders by phone, Distribution

telephone +358 9 310 [email protected]

issn 0788-1576 (painett u)issn 1796-7279 (verkossa)

Neljännesvuosijulkaisu | Kvartalspublikation | Quarterly

H e l s i n g f o r s S ta d s Fa k tace n t r a l | C i t y o f H e l s i n k i U r b a n Fact s

kvartti 1/2012

� ASTA MANNINEN

Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina –historiaa ja tulevaisuuteen katsomista, avoimuutta ja yhteistyötäHelsingfors som huvudstad i 200 år –historia och en blick in i framtiden, öppenhet och samarbete

� VESA KESKINEN

Nuorten aikaa kuluu ruudun ääressäDe ungas tid vid skärmen

� PETTERI HUUSKA

Helsinkiläisten ympäristöasenteet vuonna 2011Helsingforsbornas miljöattityder år 2011

� NIINA UUSI-AUTTI

Tieto on voimaa ja yhteistyö ylivoimaa –Avoimet innovaatioverkot vastaavat kompleksisen toimintaympäristön haasteisiinKunskap är makt och samarbete övermakt –Öppna innovationsnät svarar på utmaningarna frånen komplex verksamhetsmiljö

� JAANA LÄHTEENMAA

Pilviä nuorten työttömien aktivoinnin ylläMörka moln över aktiverandet av unga arbetslösa

1 / 2012 KVARTTI � 1

Sisällys � Innehåll

3

11

20

30

41

� MARKUS LAINE & MARTTI TUOMINEN

Ne ymmärtää katujen todellisuutta – Kokemuksia toisenlaisesta väkivaltatyöstäDe förstår verkligheten ute på gatan. Erfarenheter av ett annat slags våldsarbete

� LEILA LANKINEN & KARI PALOMÄKI

Tietokeskus Internetissä – jatkuvaa kehittämistäFaktacentralen på webben

� UUTISET � NYHETER

Muuttoliike tuottaa asuinalueiden etnistä eriytymistä pääkaupunkiseudullaFlyttande leder till etnisk differentiering i huvudstadsregionen

Apps4Finland-kisan uumenissa saattaa piillä yllätysÖverraskning på lur i tävlingen apps4Finland?

� SUMMARY

� ARTIKKELIT � ARTIKLAR 2011

2 � 4 / 2011 KVARTTI

64

68

70

73

76

50

1 / 2012 KVARTTI � 3

Helsinki perustettiin Ruotsin kuninkaan KustaaVaasan toimesta vuonna 1550 Vantaanjoen suul-le. Uuden kaupungin oli tarkoitus kilpailla Suo-menlahden vastarannalla sijaitsevan Tallinnankanssa Venäjän-kaupasta. Helsingin kasvu olikuitenkin pitkään hidasta. Paremman satamantakia kaupunki päätettiin siirtää etelämmäksi ny-kyiselle paikalleen vuonna 1640. PääkaupungiksiHelsinki nimettiin vuonna 1812, kolme vuottasen jälkeen kun Suomi oli suurruhtinaskuntanaliitetty osaksi Venäjän keisarikuntaa.

Emeritusprofessori Matti Klinge kirjoittaaHelsingin pääkaupungiksi tulosta juhlavuodenteoksessaan Pääkaupunki – Helsinki ja Suomenvaltio 1808–1863 (s.12), että ”Erityisen tärkeääoli melkein kaikkien koko Suomen uutta valtiotakokevien laitosten, yliopisto mukaan lukien, siir-täminen tai perustaminen Helsinkiin1810-luvul-ta alkaen. Koko Suomen suurruhtinaskunnan1800-luvun integroitumisprosessia johdettiinHelsingistä käsin ja Helsinki-keskeisyyden mer-keissä”. Helsingin pääkaupungiksi korottaminenkäynnisti kaupungin kasvun Suomen väestön,kulttuurin, talouden ja hallinnon keskukseksi.

Teollistuminen aloitti uuden aikakaudenHelsingin kehityksessä. Helsingin tämä kehitysalkoi eurooppalaisiin esikuvaan nähden noin satavuotta myöhemmin eli vasta 1800-luvun puolivä-lin jälkeen. Teollistumisen myötä Helsinki alkoikasvaa nopeasti. Tärkeät liikenneyhteydet luo-tiin rakentamalla rautatiet Hämeenlinnaan 1862

Helsingfors grundades år 1550 vid mynningen avVanda å på order av Sveriges kung Gustav Vasa.Syftet med den nya staden var att konkurrera omRysslandshandeln med Tallinn, som låg på andrasidan Finska viken. Helsingfors växte dock längelångsamt. För att få en bättre hamn beslutademan att flytta staden söderut till sin nuvarandeplats år 1640. Helsingfors utsågs till huvudstad år1812, tre år efter att Finland hade blivit storfur-stendöme och en del av kejsardömet Ryssland.

Emeritusprofessor Matti Klinge skriver i sittjubileumsverk Pääkaupunki–Helsinki ja Suo-men valtio 1808–1863 (s. 12) följande om hurHelsingfors blev huvudstad: ”Särskilt viktigt varatt nästan alla inrättningar med anknytning tillhela Finlands nya stat, inklusive universitetet,flyttades till eller grundades i Helsingfors frånoch med 1810-talet. Storfurstendömet Finlandsintegreringsprocess under 1800-talet styrdes frånHelsingfors och ur ett Helsingforscentrerat pers-pektiv”. När Helsingfors upphöjdes till huvud-stad började staden växa till ett centrum för Fin-lands befolkning, kultur, ekonomi och förvalt-ning.

Industrialiseringen var startskottet för en nytidsepok i Helsingfors utveckling. För Helsing-fors del inleddes denna utveckling ungefär hun-dra år senare jämfört med de europeiska förebil-derna, det vill säga först efter mitten av 1800-ta-let. I och med industrialiseringen började Hel-singfors växa snabbt. Viktiga trafikförbindelser

Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina –historiaa ja tulevaisuuteen katsomista,avoimuutta ja yhteistyötä

Helsingfors som huvudstad i 200 år –historia och en blick in i framtiden, öppenhet och samarbete

4 � 1 / 2012 KVARTTI

ja Pietariin 1870. Asukasluku ylitti 100 000 asuk-kaan rajan 1900-luvun alussa.

Suurkaupungille tyypillinen ytimestä reunoil-le päin etenevä rakentuminen toteutui Helsingis-sä jo 1950-luvulla. Rakentaminen eteni Helsin-gin kantakaupungista liitosalueille (alueliitokset1946 ja 1966). Puolen miljoonan asukkaan rajaylitettiin 1966 ja kasvu jatkui vuoteen 1970. Hel-singin väkiluvun kehitys lähti uuteen kasvuun1980-luvun alussa ja puolen miljoonan raja saa-vutettiin uudelleen 1993, jonka jälkeen kasvuaon jatkunut. Helsingin naapurikunnat Espoo jaVantaa kasvoivat 1960-luvun puolivälistä lähtienvoimakkaasti. Tämän jälkeen voimakas kasvu onsiirtynyt kauemmas Helsingin seudun kehysalu-een kuntiin.

Kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuuttaHelsinki oli 1900–luvun alussa suunnilleen yhtäkansainvälinen kuin nyt, sillä vuonna 1900 kah-deksan prosenttia kaupungin asukkaista oli syn-tynyt ulkomailla. Osuus aleni vähitellen alle kah-teen prosenttiin, mutta vuodesta 1991 maahan-muutto on nopeasti kasvattanut ulkomaalais-taustaisen väestön osuuden. Vuoden 2011 alussaHelsingissä asui 63 475 vieraskielistä eli muunkuin suomen- tai ruotsinkielistä edustaen reilut11 prosenttia kaupungin väestöstä. Suurimmatvieraskielisten ryhmät puhuvat äidinkielenäänvenäjää, viroa, somalia ja englantia. Vieraskielis-ten osuus muualla Helsingin seudulla oli 7 pro-senttia ja alle kolme prosenttia muualla Suomes-sa. Espoossa vieraskielisten osuus oli 9 prosenttiaja Vantaalla 10 prosenttia.

Helsingin seudulla vieraskielisen väestönmäärä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla, kunkotimaankielisten määrä on lisääntynyt vain 5prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä vieraskieli-sen väestön määrän on ennustettu 2,5-kertaistu-van nykyisestä ja kasvavan lähes 150 000 henki-löllä eli enemmän kuin kotimaankielisten. Myöstyöelämässä muutos tulee olemaan huomattava,sillä seudun työikäisen väestön määrän kasvu pe-rustuu vahvasti ulkomaiseen muuttoliikkeeseen.

skapades genom att bygga järnvägen till Tavaste-hus år 1862 och till S:t Petersburg år 1870. Invå-narantalet överskred 100 000 i början av 1900-talet.

Det för storstäder vanliga byggandet från kär-nan ut mot kanterna genomfördes i Helsingforsredan på 1950-talet. Byggandet framskred frånHelsingfors innerstad till de införlivade område-na (inkorporering av områden 1946 och 1966).Invånarantalet överskred en halv miljon år 1966och tillväxten fortsatte fram till år 1970. Utveck-lingen av folkmängden i Helsingfors ökade igen ibörjan av 1980-talet och gränsen på en halv mil-jon nåddes igen 1993, varefter tillväxten har fort-satt. Helsingfors grannkommuner Esbo och Van-da växte kraftigt från och med mitten av 1960-ta-let. Därefter har den kraftiga tillväxten flyttatslängre bort till kranskommunerna i Helsingfors-regionen.

Internationalism och kulturell mångfaldI början av 1900-talet var Helsingfors ungefär likainternationellt som nu. År 1900 var åtta procentav invånarna födda utomlands. Andelen minska-de så småningom till under två procent, men frånoch med år 1991 har invandringen snabbt ökatandelen invånare med utländsk bakgrund. I bör-jan av år 2011 bodde det i Helsingfors 63 475personer som hade ett främmande modersmål,det vill säga annat modersmål än finska ellersvenska. Dessa utgjorde drygt elva procent av sta-dens befolkning. De största grupperna med främ-mande modersmål har ryska, estniska, somaliskaoch engelska som modersmål. Andelen invånaremed ett främmande modersmål uppgick till sjuprocent annanstans i Helsingforsregionen ochtill tre procent på annat håll i Finland. I Esbo ut-gjorde andelen invånare med ett främmande mo-dersmål nio procent och i Vanda tio procent.

I Helsingforsregionen har antalet invånarnamed ett främmande modersmål fördubblats un-der 2000-talet, medan antalet med finska ellersvenska som modersmål har ökat med endastfem procent. Det har prognostiserats att antaletinvånare med främmande modersmål kommer år

1 / 2012 KVARTTI � 5

Helsingin kaupunginvaltuuston juhlapäätösSamanaikaisesti pääkaupungiksi tulon 200-vuo-tisjuhlavuoden kanssa Helsinki toteuttaa maail-man muotoilupääkaupunkivuotta WDC12,World Design Capital 2012. Suurina merkki-vuosina Helsingissä on tehty erityinen valtuusto-päätös kulloinkin ajankohtaisesta panostuksestatulevaisuuden hyväksi. Helsinki 200 vuotta pää-kaupunkina -juhlavuoden kunniaksi kaupungin-valtuusto päätti juhlakokouksessaan 11.4.2012myöntää kymmenenmiljoonan euron erillismää-rärahan helsinkiläisten nuorten koulutus- ja työ-mahdollisuuksien turvaamiseksi sekä syrjäytymi-sen ehkäisemiseksi. Pääkaupunki kiinnittää huo-miota tämän päivän nuoriin ja tuleviin sukupol-viin ja haluaa juhlapäätöksellään lisätä mahdolli-suuksia nuorten osallistumiseksi yhteiskuntaan.

Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlas-eminaari ja -vastaanotto kutsuvieraille järjestet-tiin Finlandia-talossa 12.4.2012. Juhlaseminaa-rissa puhuivat Helsingin kaupunginjohtaja JussiPajunen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö,Tukholman pormestari Sten Nordin, Turun kau-punginjohtaja Aleksi Randell, Pietarin kuvernöö-ri Georgy S. Poltavchenko ja emeritusprofessoriMatti Klinge. Loppupuheenvuoron piti edus-kunnan puhemies Eero Heinäluoma. Seminaarinpaneelikeskustelussa pohdittiin sitä, kuinka Hel-sinkiä tulee kehittää seuraavat 200 vuotta.

Kaupunginjohtaja Pajunen loi katseen Hel-singin ainutlaatuiseen historiaan ja sen tuomaanperintöön. Hän totesi, että Ruotsin vallan ajaltameillä on perintönä hyvät pohjoismaiset yh-teydet, hyvinvointivaltion malli ja vahva kunta.Venäjänvallan ajalta on infrastruktuuria, talou-den kehittymistä ja kansainväliset yhteydet. Kau-punginjohtaja Pajunen pohti myös ajankohtaisiahaasteita ja tulevaisuutta. Informaatiotekniikkaja siihen yhdistetyt uudet toimintamallit sekä tie-don saavutettavuus tarjoavat uudenlaisia mah-dollisuuksia vuorovaikutukseen ja kansalaisvai-kuttamiseen. Maailman muotoilupääkaupunki-vuosi WDC12 nostaa muotoilun suomalaisia yh-

2030 att vara 2,5-faldigt jämfört med dagslägetoch öka med nästan 150 000 personer, det villsäga mer än antalet med finska eller svenska sommodersmål. Även inom arbetslivet kommer för-ändringen att vara betydande, eftersom ökning-en i antalet invånare i arbetsför ålder i regionenstarkt grundar sig på flyttningsrörelsen från ut-landet.

Helsingfors stadsfullmäktiges jubileumsbeslutSamtidigt som Helsingfors firar sitt 200-årsjubi-leum som huvudstad är staden världens design-huvudstad WDC12, World Design Capital 2012.Under stora märkesår har man i Helsingfors fat-tat ett särskilt fullmäktigebeslut om en aktuellsatsning för framtida väl. Till ära av jubileumsåretHelsingfors 200 år som huvudstad, beslutadestadsfullmäktige vid sitt jubileumsmöte den 11april 2012 att bevilja ett särskilt anslag om tio mil-joner euro för att trygga utbildnings- och arbets-möjligheter för unga Helsingforsbor och för attförebygga utslagning. Huvudstaden fäster upp-märksamhet vid dagens unga och kommande ge-nerationer och vill genom sitt jubileumsbeslutöka de ungas möjligheter att vara delaktiga isamhället.

Den 12 april 2012 ordnades jubileumsseminarietoch -mottagningen Helsingfors 200 år som huvud-stad för inbjudna gäster i Finlandiahuset. Vid ju-bileumsseminariet hölls tal av Helsingfors stads-direktör Jussi Pajunen, republikens presidentSauli Niinistö, Stockholms finansborgarråd StenNordin, Åbo stadsdirektör Aleksi Randell, guver-nören för S:t Petersburg Georgy S. Poltavchenkooch emeritusprofessor Matti Klinge. Slutinläggethölls av riksdagens talman Eero Heinäluoma. Iseminariets paneldiskussion reflekterade manöver hur Helsingfors ska utvecklas under de näst-följande 200 åren.

Stadsdirektör Pajunen riktade blicken motHelsingfors unika historia och dess arv. Han kon-staterade att vi som ett arv från den svenska tidenhar goda nordiska kontakter, välfärdsstatsmodel-

6 � 1 / 2012 KVARTTI

distäväksi tekijäksi ja on laajasti yhdessä tekemis-tä. WDC12-vuotta totutetaan Helsingin, Es-poon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupunki-en että yliopistojen, yritysten ja monien muidentoimijoiden kanssa. Rakentaminen ja panostuskulttuuriin ja taiteeseen ovat investointeja tule-vaisuuteen. Kaupunginjohtaja Pajunen nostinuorten hyvinvoinnin erittäin keskeiseksi asiaksija viittasi kaupunginvaltuuston juhlapäätökseenerillismäärärahasta nuorten hyväksi.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesipuheessaan, että ” kansainvälisyys on ollut tärkeäosa Helsingin historiaa jo ennen kaupungin nou-sua pääkaupungiksi. Vasta viime vuosina Helsin-gin vieraskielisen väestön osuus on saavuttanutsaman tason, noin kymmenesosan koko maanväestöstä, missä se oli sata vuotta sitten”. Presi-dentti Niinistö jatkoi: ”Helsinki on helsinkiläis-ten kotikaupunki, ja maamme pääkaupunkinakaikkien suomalaisten oma kaupunki. On Suo-men ja suomalaisten etu, että Helsingin ja muunSuomen suhteet ovat nyt ja tulevaisuudessamutkattomat ja toimivat.

Jokainen uusi yritys ja työpaikka Suomessakoituu koko maan ja sen asukkaiden hyvinvoin-nin hyväksi, sijaitsi se sitten Helsingissä taiUtsjoella.” Tasavallan presidentti Niinistö koros-ti avoimuutta uusille ajatuksille ja ihmisille me-nestystekijänä ja toivotti helsinkiläisille ja kaikillesuomalaisille onnea ja menestystä työssä kokoSuomen hyväksi nyt ja tulevaisuudessa.

Tukholman kaupungin pormestari Sten Nor-din aloitti puheensa: ” Att som Stockholms fi-nansborgarråd gratulera Helsingfors på dess200-årsdag som huvudstad är inte bara en ära ochett nöje. Det känns också lite som att delta i upp-vaktningen av en avhållen släkting. För våra bådastäder är, liksom våra länder, i många avseendensom syskon.” Pormestari Nordin alleviivasi Tuk-holman ja Helsingin läheisiä suhteita ja viittasiglobalisaatiokehitykseen ja Eurooppa-yhteistyö-hön, joiden myönteisten vaikutusten lisäksi ontarvetta ylläpitää hyviä suhteita lähimpiin naapu-reihin, ”heihin jotka asuvat samalla kadulla glo-

len och starka kommuner. Från den ryska tidenhar vi infrastruktur, ekonomisk utveckling ochinternationella kontakter. Stadsdirektör Pajunenreflekterade även över aktuella utmaningar ochframtiden. Informationstekniken och de nyaverksamhetsmodeller som förknippas med densamt tillgängligheten till information ger nyamöjligheter till växelverkan och medborgarinfly-telse. Världens designhuvudstadsår WDC12 lyf-ter fram formgivning som en faktor som förenarfinländarna och som i stor utsträckning är någotsom genomförs gemensamt. WDC12-året ge-nomförs i samarbete mellan städerna Helsing-fors, Esbo, Vanda, Grankulla och Lahtis samtuniversiteten, företag och många andra aktörer.Byggande och satsningar på kultur och konst ärframtidsinvesteringar. Stadsdirektör Pajunen lyf-te fram de ungas välfärd som en mycket centralfråga och hänvisade till stadsfullmäktiges jubi-leumsbeslut om ett särskilt anslag för de ungas väl.

Republikens president Sauli Niinistö konsta-terade i sitt tal att ” internationaliseringen har va-rit en viktig del av Helsingfors historia redan in-nan staden blev huvudstad. Först under de senas-te åren har antalet invånare med främmande mo-dersmål uppnått samma nivå, ungefär en tiondelav hela landets befolkning, där den låg för hundraår sedan”. President Niinistö fortsatte: ”Helsing-fors är Helsingforsbornas hemstad och somhuvudstaden i vårt land alla finländares egen stad.Det är i Finlands och finländarnas intresse att re-lationerna mellan Helsingfors och övriga Finlandnu och i framtiden är okomplicerade och funge-rande.

Varje nytt företag och varje ny arbetsplats iFinland gagnar hela landets och dess invånaresvälbefinnande, oberoende av om företaget ellerarbetsplatsen finns i Helsingfors eller i Utsjoki”.Republikens president Niinistö betonade att öp-penhet för nya idéer och människor är en fram-gångsfaktor och önskade Helsingforsborna ochalla finländare lycka och framgång i arbetet förhela Finlands väl nu och i framtiden.

1 / 2012 KVARTTI � 7

baalia kylää”. Tämä pätee erityisesti meidän kah-den pääkaupunkeihimme, päätteli pormestariNordin. Pormestari Nordin totesi, että Tukhol-malla ja Helsingillä on enemmän yhdistäviä piir-teitä kuin erottavia. Tunnusomaista molemmillepääkaupungeille on mm. nopea kasvu ja tietoin-tensiiviset työmarkkinat, jotka tarjoavat merkit-tävästi työpaikkoja erityisesti rahoituksen, teknii-kan ja tutkimuksen aloilla. Luovien alojen merki-tys havainnollistuu Helsingissä, joka juuri tänävuonna on nimetty myös maailman muotoilu-pääkaupungiksi.

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell nostiesille Turun ja Helsingin yhteistyötä ja yhteisiäintressejä, erityisesti Itämeren ja kansainvälisyy-den. Kaupunginjohtaja Randell tarkasteli myösneljän kaupungin – Tukholman, Turun, Helsin-gin ja Pietarin- taloudellista ja kulttuurista yhteis-työtä, jota hän luonnehti Euroopan sisäiseksikehityskäytäväksi.

Pietarin kuvernööri Georgy S. Poltavchenkotarkasteli aikaa ennen Suomen suurruhtinaskun-nan syntyä, Suurruhtinaskunnan aikaa ja tämänpäivän Helsinkiä ja Suomea. Hän kiinnitti huo-miota suurmiesten merkitykseen historiassa, yh-teistyöhön ja vuorovaikutukseen sekä Helsinginjälleenrakennuskomitean määrätietoiseen ja no-peasti tulosta tuottavaan työhön. Kuvernööri ko-rosti Helsingin ja Pietarin kauppa- ja taloussuh-teiden merkitystä ja kulttuurien välistä vuorovai-kutusta. Helsinki on Pietarille ystävällinen jahyvä naapuri että luotettava yhteistyökumppani.Tällä hetkellä koulutus ja innovaatiotoimintaovat yhteistyön painopisteitä, arvioi kuvernööriPoltavchenko. Hän piti myös Tukholman, Tu-run, Helsingin ja Pietarin kehityskäytävää sekäajankohtaisena että kannatettavana. KuvernööriPoltavchenko toivotti upealle ja vieraanvaraiselleHelsingille ja Suomelle menestystä ja asukkaillehyvinvointia.

Emeritusprofessori Matti Klinge korosti, ettäHelsingin pääkaupungiksi korottamisessa olikyse kansakunnan muodostamisesta ja pääkau-pungin identiteetin luomisesta. Näin emeritus-

Stockholms stads finansborgarråd Sten Nor-din inledde sitt tal enligt följande: ” Att somStockholms finansborgarråd gratulera Helsing-fors på dess 200-årsdag som huvudstad är intebara en ära och ett nöje. Det känns också lite somatt delta i uppvaktningen av en avhållen släkting.För våra båda städer är, liksom våra länder, imånga avseenden som syskon.” Finansborgar-rådet Nordin betonade den nära kontakten mel-lan Stockholm och Helsingfors och hänvisade tillglobaliseringsutvecklingen och det europeiskasamarbetet, som förutom sina positiva effektermedför ett behov av att upprätthålla goda relatio-ner till de närmaste grannarna, ”till dem som borpå samma gata i den globala byn”. Detta stämmersärskilt in på våra två huvudstäder, konstateradefinansborgarrådet Nordin. Han konstateradeockså att Stockholm och Helsingfors har mersom förenar dem än som skiljer dem åt. Känne-tecknande för de båda huvudstäderna är blandannat en snabb tillväxt och kunskapsintensiva ar-betsmarknader som ger arbetsplatser särskiltinom finans-, teknik- och forskningsbranschen.Betydelsen av kreativa branscher blir åskådlig iHelsingfors som detta år även har utnämnts tillvärldens designhuvudstad.

Åbo stadsdirektör Aleksi Randell lyfte framsamarbetet mellan Åbo och Helsingfors och degemensamma intressena särskilt i fråga om Öst-ersjön och internationaliseringen. StadsdirektörRandell betraktade även det ekonomiska ochkulturella samarbetet mellan fyra städer – Stock-holm, Åbo, Helsingfors och S:t Petersburg. Hankarakteriserade samarbetet som den internautvecklingskorridoren i Europa.

Guvernören för S:t Petersburg Georgy S. Pol-tavchenko betraktade tiden före uppkomsten avstorfurstendömet Finland, tiden under storfur-stendömet och dagens Helsingfors och Finland.Han fäste uppmärksamhet vid stormännens be-tydelse i historien, samarbetet och växelverkansamt Helsingfors återuppbyggnadskommittésmålmedvetna arbete som snabbt gav resultat.Guvernören betonade betydelsen av handels-

8 � 1 / 2012 KVARTTI

professori Klinge kirjoittaa teoksessaan Pääkau-punki – Helsinki ja Suomen valtio 1808–1863 (s.479): ”Helsinki oli 1812 muodostettu pääkau-pungiksi Suomen ja Pietarin intressien leikkaus-pisteeseen, ja tästä asemasta käsin se oli merkittä-västi edistynyt 1860-luvun alkuun tultaessa. Sil-loin Helsinki ja Suomi osoittivat olevansa kansa-laisyhteiskunnan ja parlamentaarisen valtiollisenkehitysasteen tasalla. Helsinki oli muodostunutvirkamiehistön, yliopiston opettajien ja nuo-rison, liikenneyhteyksien sekä vihdoin lehdistönja poliittisen mielipiteenmuodostuksen ja mui-den kansalaisyhteiskunnan muotojen suomalai-seksi keskukseksi. Niiden varaan rakentui sittenvähitellen myös talouselämän johtoasema.”

Juhlaseminaarin paneelissa käytiin vilkasta jaluovaa keskustelua siitä, miten Helsinkiä tulisikehittää seuraavat 200 vuotta.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma pitiloppupuheenvuoron. Hän pitää Helsingin kehi-tystarinaa hienona ja totesi, ettei Helsingin tä-män päivän menestys ole ristiriidassa muun Suo-men kanssa. Hän antoi tunnustusta Helsinginkaupungin johdolle, joka on saanut aikaan kokoSuomen tulevaisuuden kannalta merkittäviähankkeita esim. WDC12. Guggenheim-museoon myös rohkea hanke. Kehityksen jatkuminenhaastaa uusien ratkaisujen hakemiseen.

Pää ja sydän – Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina-juhlanäyttely (4.4.2012–17.6.2012). Virka Gal-lerian Pää ja sydän -näyttely kertoo Helsingistä,jonka Keisari Aleksanteri I korotti 8.4.1812 Suo-men suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi.Näyttely vastaa moniin kysymyksiin Helsinginkehitystarinasta pääkaupunkina: Miten tulipa-lossa kärsineestä pikkukaupungista tuli Suomenpääkaupunki? Miten se on muuttunut modernik-si kaupungiksi, vallan ja hallinnon tyyssijaksi,kulttuurin ja elinkeinoelämän päämajaksi? Jamitä tulevaisuus mahtaa tuoda tullessaan?

Muistot kaupungin tapahtumista risteileväteri aikakausien rytmissä sekä sodan ja rauhan-aikojen vuorottelussa. Helsingin asukkaat ovat

och ekonomiska relationerna mellan Helsingforsoch S:t Petersburg och den interkulturella växel-verkan. Helsingfors är en vänlig och god grannetill S:t Petersburg och dessutom en pålitlig sam-arbetspartner. För tillfället utgör utbildningenoch innovationsverksamheten tyngdpunkternaför samarbetet, bedömde guvernör Poltavchen-ko. Han ansåg även att utvecklingskorridorenmellan Stockholm, Åbo, Helsingfors och S:t Pe-tersburg är aktuell och får understöd. GuvernörPoltavchenko önskade det ståtliga och gästfriaHelsingfors och Finland framgång och invånarnavälmåga.

Emeritusprofessor Matti Klinge betonade attdet vid upphöjningen av Helsingfors till huvud-stad var fråga om att bilda en nation och att skapaen identitet för huvudstaden. Så här skriver eme-ritusprofessor Klinge i sitt verk Pääkaupunki –Helsinki ja Suomen valtio 1808–1863 (s. 479):”År 1812 hade Helsingfors gjorts till huvudstad iskärningspunkten för Finlands och S:t Peters-burgs intressen och i denna position hade stadengjort väsentliga framsteg vid ingången av1860-talet. Då visade Helsingfors och Finland attde uppmått nivån för medborgarsamhället ochdet parlamentariska statliga utvecklingsstadiet.Helsingfors hade blivit det finländska centret förtjänstemannakåren, universitetslärare och ung-domar, trafikförbindelser samt slutligen även förpressen och den politiska åsiktsbildningen samtövriga former av medborgarsamhället. På dembyggdes sedan så småningom även den ledandeställningen inom det ekonomiska livet.”

Paneldebatten vid jubileumsseminariet varen livlig och skapande diskussion om hur Hel-singfors borde utvecklas under de följande 200åren.

Slutinlägget hölls av riksdagens talman EeroHeinäluoma. Han anser att Helsingfors utveck-lingsberättelse är fin och konstaterade att Hel-singfors framgång i dagens läge inte står i konfliktmed det övriga Finland. Han lovordade Helsing-fors stads ledning som har åstadkommit betydan-de projekt med tanke på hela Finlands framtid,

1 / 2012 KVARTTI � 9

tulleet läheltä ja kaukaa ja siksi kaupungissa ku-koistavat monenlaiset kulttuuriset yhteisöt, us-konnot ja kielet. Kaupungin 200 vuoteen pääkau-punkina liittyy suuria muistoja, taisteluja olemas-saolosta ja tähtihetkiä. Samalla pääkaupunkikatsoo eteenpäin ja ennakoi tulevaa.

Helsingin historian tutkimista ja tarkasteluatulemme jatkamaan tämän vuoden Kvartti-leh-den kolmannessa numerossa syksyllä.

Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhla-seminaarissa nousi esille monia tulevaisuudenkannalta merkittäviä kysymyksiä, jotka haastavatmyös kaupunkitiedon ja -tutkimuksen. TässäKvartissa on mm. nuorten arkea käsitteleviäartikkeleita.

A s t a M a n n i n e nj o h t a j a

till exempel WDC12. Också Guggenheim-muse-et är ett djärvt projekt. För att utvecklingen skafortsätta måste man söka efter nya lösningar.

Jubileumsutställningen Huvud och hjärta –Helsingfors 200 år som huvudstad (4.4.2012–17.6.2012). Utställningen Huvud och hjärta påVirka Galleri berättar om Helsingfors som kejsarAlexander I upphöjde till huvudstad för storfur-stendömet Finland den 8 april 1812. Utställning-en ger svar på många frågor om Helsingfors ut-veckling som huvudstad: Hur blev den lilla sta-den som råkat ut för en brand Finlands huvud-stad? Hur har staden blivit en modern stad, enhögborg för makt och förvaltning, ett centrum förkultur och näringsliv? Och vad kan framtidenföra med sig?

Minnen om stadens händelser kretsar omk-ring i de olika tidsepokernas rytm och i en växlingmellan krig och fredstider. Invånarna i Helsing-fors har kommit från när och fjärran och därförblomstrar många slags kulturella gemenskaper,religioner och språk i staden. Till stadens 200 årsom huvudstad förknippas stora minnen, striderom existens och höjdpunkter. Samtidigt riktarhuvudstaden blicken framåt och förutspårframtiden.

Vi kommer att fortsätta undersöka och forskai Helsingfors historia i det tredje numret avKvartti på hösten.

Under jubileumsseminariet Helsingfors somhuvudstad i 200 år lyftes det fram många väsentli-ga frågor med tanke på framtiden. Dessa utmanaräven stadsinformationen och -forskningen. Det-ta nummer av Kvartti innehåller bland annatartiklar om ungdomarnas vardag.

A s t a M a n n i n e nd i r e k t ö r

10 � 1 / 2012 KVARTTI

2009

1966

1982

1569

1643

1927

1931

1906

1906

1550

1550

1912

1946 1946

1993

Helsingin kaupungin alueellinen laajeneminen kaupungin perustamisvuodesta 1550 nykypäivään

Helsingfors tillväxt till nya områden från stadens grundande år 1550 till idag

©Kaupunkimittausosasto, Helsinki 056/2011

Väestö - Befolkning

1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

1 800 000

Muu Helsingin seutu - Övriga Helsingforsregionen

Helsinki - Helsingfors

Helsingin ja Helsingin seudun väkiluku vuosina 1900–2011 ja ennuste vuosille 2012–2050

Befolkningen i Helsingfors och Helsingforsregionen 1900–2011 och prognos för 2012–2050

1 / 2012 KVARTTI � 11

Artikkelissa kerrotaan, kuinka paljon ai-kaa Helsingin nuoret viettävät arkisinruudun ääressä. Ruutuaikaan kuuluvattelevision katselu, tietokone- ja konsoli-pelaaminen sekä sosiaalisen mediankäyttö. Tiedot perustuvat keväällä 2011kerättyyn Nuoret Helsingissä 2011 -tut-kimuksen aineistoon. Tutkimukseenvastasi reilut 1 400 iältään 11–19-vuo-tiasta nuorta. Tässä tarkastelussa ovatmukana peruskoulun ja lukion oppilaat.Tutkimuksen tuloksia on julkaistu ar-tikkelimuodossa syyskuusta 2011 alka-en tutkimuksen omilla nettisivuilla.

Sosiaalinen media hyvin hallussaKevään 2011 kyselyn yksi keskeinen tulos oli,että sosiaalisen median (Facebook, Twitter, wi-kit, blogit, chatit, keskustelupalstat jne.) käyttöon nuorten keskuudessa hyvin yleistä. Reilukymmenen vuotta sitten vastaavan yleistä olikännykän käyttö. Vuonna 2000 Helsingin 10–18-vuotiaista 68 prosentilla oli käytössään kän-nykkä (Keskinen 2001, 106).

Tytöt ovat ottaneet sosiaalisen median laa-jemmin käyttöön kuin pojat. Netissä surffataansitä vastoin hyvin yhtäläisesti. Pojat ovat puoles-taan enemmän peliorientoituneita.

On suhteellisen harvinaista, että jokin tekni-nen laite tai ohjelmisto on enemmän tyttöjen

Artikeln berättar om hur mycket tidunga i Helsingfors tillbringar vid TV, da-tor och spelkonsoler och hur mycket tidde lägger ner på umgänge via sociala me-dia. Uppgifterna grundar sig på NuoretHelsingissä 2011 (de unga i Helsing-fors), en undersökning som våren 2011gjordes bland unga i Helsingfors. Enkä-ten besvarades av drygt 1 400 unga i ål-dern 11–19 år. Det handlar alltså om ele-ver i grundskolan och gymnasiet. Rönenhar allt sedan september 2011 utgivits iartikelform på enkätens egen sajt.

Bra koll på sociala mediaEtt centralt rön av enkäten våren 2011 var att an-vändning av sociala media (Facebook, Twitter,wiki-media, bloggar, chattande, diskussionsfo-rum etc.) är mycket allmänt bland unga. Fördrygt tio år sedan var det mobiltelefon som deunga använde i motsvarande grad. År 2000 hade68 procent av 10–18-åringarna mobiltelefon(Keskinen 2001, 106).

Flickorna har i högre grad än pojkar tagit desociala media till sig. Webbsurfande däremot ärmycket jämnt fördelat, medan pojkar för sin delär mera spelinriktade.

Det är relativt ovanligt att tekniska apparatereller program är vanligare bland flickor än pojkar.Teknologi och underhållningselektronik har tra-

V E S A K E S K I N E N

Nuorten aikaa kuluu ruudun ääressä

De ungas tid vid skärmen

12 � 1 / 2012 KVARTTI

kuin poikien käyttämä. Teknologia ja viih-de-elektroniikka ovat perinteisesti kuuluneetpoikien kiinnostuksen kohteisiin. Viestintätek-nologia näyttää olevan tästä poikkeus. Vuoden2000 Helsingin nuorten harrastus- ja vapaa-aika-tutkimuksessa (Keskinen 2001, 106) matkapu-helin oli yleisempi tytöillä kuin pojilla. Sosiaali-sen median suhteen tilanne on sama. Tytöistä so-siaalista mediaa käyttää päivittäin 64 %, pojista55 %. Syynä poikien vähäisempään virtuaaliseenyhteydenpitoon on se, että poikien aika kuluuenemmän tietokone- ja nettipelien ääressä (vrt.kuvio 1).

Tutkimuksen esitutkimusvaiheessa mukanaolleen Anna Anttilan (2012) mukaan: ”Varhais-nuoruudessa ja nuoruudessa tytöt pohtivat ja kä-sittelevät paljon ihmissuhteita, ja sosiaalinen me-dia tarjoaa tähän nykyiset erinomaiset mahdolli-suudet. Keskustelupalstat ja kanssakäyminentoisten kanssa myös visuaalisesti (kuvien kom-mentoiminen) ovat enemmän tyttöjen juttu. Asi-oiden jakaminen yhdessä ja tekeminen vailla pe-leihin liittyvää kilpailun ulottuvuutta on tyypillis-tä tyttökulttuureille, ja nyt kun tietotekniikallavoi tehdä muutakin kuin koulutöitä tai pelata, ty-tötkin käyttävät sitä enemmän. ”

Ulkomaalaistaustaiset ja ruotsinkieliset nuo-ret olivat yhtälailla tietokone- ja konsolipeliensekä netin käyttäjiä.

Tietokoneen hyötykäyttöTiekoneen ja netin hyötykäyttö ei ole niin yleistäkuin netissä surffailu tai sosiaalisen median käyt-

ditionellt varit föremål för främst pojkars intres-se. Men kommunikationsteknologin tycks varaett undantag. Vid en enkät om hobbyn och fri-tidssysselsättningar bland unga i Helsingfors år2000 (Keskinen 2001, 106) var mobiltelefonvanligare bland flickor än pojkar. Samma gällernu för sociala media: 64 procent av flickorna an-vänder sociala media dagligen, mot 55 procent avpojkarna. Orsaken till mindre virtuell kontaktbland pojkar är att de lägger ner mera tid på da-torspel och webbspel (jfr. Figur 1).

Anna Anttila, som var med i enkätens förun-dersökningsskede, konstaterar (2012) att flickorredan lite före tonåren och under tonåren funde-rar och jobbar på människorelationer, och tilldetta ger de sociala media numera utmärkta möj-ligheter. Olika diskussionsforum och även visu-ellt umgänge med andra (kommentering av bil-der) är mera en ”grej” för flickor. Att dela sakeroch ting och att syssla med något utan den täv-lingsdimension som spelen innebär är typiskt förflickkulturer. Och nu, då man med datateknikkan göra också annat än skolarbete eller spela, ut-nyttjar också flickorna den i högre grad.

Även ungdomar med utländsk bakgrund ochsvenskspråkiga ungdomar är flitiga användare avdator- och konsolspel och Internet.

Nyttobruk av datornNyttobruk av dator och Internet är inte lika van-ligt som surfande och umgänge via sociala media.Detta är naturligt: nyttobruk av webben (dvs.Internet, ”nätet”) gäller i högre grad dem som är

Taulukko 1. Tietokonepelaaminen (yksin, kavereiden kanssa tai netissä), netissä surffailu sekä sosiaalisen media käyttö (Facebook, Irc

galleria, chat) Helsingissä 2011, 11–19-vuotiaat

Tabell 1. Datorspelande (ensam, med kompisar eller på webben), webbsurfande samt bruk av sociala media (Facebook, Irc-galleria, chat) bland11–19-åringar i Helsingfors 2011

Lähes päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin Ei lainkaan % NNästan dagligen Veckovis Månatligen Mindre ofta Inte alls

Internetissä surffailu � Surfande på Internet 65,9 18,6 5,9 6,9 2,6 100 1 365Sosiaalisessa mediassa � Umgänge i sociala media 62,9 14,2 3,8 6,4 12,6 100 1 362Tietokone- ja konsolipelaaminenDator- och konsolspel 38,5 23,7 10,6 16,5 10,7 100 1 382(yksin, kavereiden kanssa tai netissä) - (ensam, med kompisar eller på webben)

1 / 2012 KVARTTI � 13

med i arbetslivet än skolelever. Det oaktat nyttjaren dryg tredjedel av de unga veckovis datorn somskriv- och räknemaskin och för att leta fakta. Ochvisst behövs nyttoprogrammen i skolarbetet ock-så. Över hälften av gymnasisterna uppgav att deregelbundet nyttjade de nyttoprogram somnämndes i enkäten.

TV-tittandet har minskatTelevisionen har en klart mindre betydelse förunga idag än för tio år sedan. Datorn har erövrattid av det traditionella TV-tittandet. Och tittarva-norna har förändrats. Det finns inga sändningarsom intresserar alla unga, än mindre alla finlända-re. I och för sig fanns väl inga sådana längre för tioår sedan heller. En del program såsom Salatut elä-

tö. Tämä on luonnollista. Tietokoneen hyöty-käyttö koskee enemmän työelämässä mukanaolevia kuin koululaisia. Joka tapauksessa reilukolmannes nuorista hyödyntää tietokonetta vii-koittain kirjoitus- ja laskukoneena sekä tiedon-haussa. Hyötyohjelmia tarvitaan toki myös kou-lutyössä. Lukiolaisista yli puolet kertoi käyttä-vänsä säännöllisesti kysyttyjä hyötyohjelmia.

TV:n katsominen on vähentynytTelevision merkitys on nuorille nyt selvästi vä-häisempi kuin kymmenen vuotta sitten. Tietoko-ne on vienyt aikaa perinteiseltä television katse-lulta. Television katselutottumukset ovat myösmuuttuneet. Kaikkia nuoria, saati kaikkia suoma-laisia, kiinnostavia ohjelmia ei enää ole. Eipä niitä

Ikä, vuotta - Ålder, år

11 12 13 14 15 16 17 18+ 11 12 13 14 15 16 17 18+ 11 12 13 14 15 16 17 18+

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100%

TytötFlickor

PojatPojkar

Internetissä surffailuSurfande på Internet

Sosiaalisen median käytttöAnvändande av sociala media

TietokonepelaaminenDatorspelande

Ikä, vuotta - Ålder, år Ikä, vuotta - Ålder, år

Kuvio 1. Päivittäinen netissä surffailu, tietokone- ja konsolipelaaminen sekä sosiaalisen media käyttö iän ja sukupuolen mukaan Helsingissä

2011 (N=1 382)

Figur 1. Dagligt surfande på webben, spelande på dator och konsoler samt bruk av sociala media enligt ålder och kön i Helsingfors 2011 (N=1 382)

Taulukko 2. Tietokoneen hyötykäyttö (kirjoitusohjelmat, tiedonhakua, taulukkolaskenta) sukupuolen mukaan Helsingissä 2011 (N= 1353)

Tabell 2. Nyttobruk av dator (skrivprogram, faktaletning, tabellräkning) enligt kön i Helsingfors (N= 1353)

Lähes päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin Ei lainkaan % NNästan dagligen Veckovis Månatligen Mindre ofta Inte alls

Tietokoneen hyötykäyttö � Nyttoanvändning av dator 15,5 22,3 20,4 25,5 16,3 100 1 353Tytöt � Flickor 15,7 24,3 22 25,2 12,8 100 765Pojat � Pojkar 15,1 19,7 18,4 25,9 20,9 100 588

14 � 1 / 2012 KVARTTI

mät, Big Brother, Tanssii tähtien kanssa m.fl. serde unga på, men inte nödvändigtvis i realtid utanvid en tidpunkt som passar en själv. I praktikenhar TV, Internet och mobiltelefon redan förenatsi en enda apparat: smarttelefonen.

Tabell 3. TV-tittande bland 11-19-åringar i Helsingfors åren 2000

och 2011

2000 2011

Över 4 timmar 11,9 4,12–4 timmar 39,3 17,31–2 timmar 34,5 40,8Mindre än en timme 12,9 31,2Inte alls 1,4 6,7% 100 100N 2 531 1 380

För hela Finland och sannolikt även för Hel-singfors gäller att barn och unga tittar klart min-dre än folk i allmänhet på TV. Efter barndoms-och ungdomsåren ökar tittartiden systematisktmed åldern (Sauri 2010, 57).

Nästan alla sitter vid skärmen dagligen

I början av 2012 framkom nya rön om skärm-tid på nationell nivå. De rön som publicerats i so-cial- och hälsobranschorganisationen Väestöliit-tos familjebarometer (Miettinen, Rotkirch2012) bygger på Statistikcentralens undersök-ningar om tidsanvändning. Skärmtidens andel avde finska ungas vardag har vuxit klart under de se-

toisin tainnut ollut kymmenen vuotta sittenkään.Joitakin ohjelmia (Salatut elämät, Big Brother,Tanssii tähtien kanssa jne.) kyllä seurataan, mut-ta ei välttämättä reaaliaikaisesti vaan netistä itsel-le sopivana aikana. Televisio, internet ja kännyk-kä ovat käytännössä jo integroituneet yhdeksilaitteeksi – älypuhelimeksi.

Taulukko 3. Television katsominen (11–19-vuotiaat) Helsingissä

vuosina 2000 ja 2011

2000 2011

Yli 4 tuntia 11,9 4,12–4 tuntia 39,3 17,31–2 tuntia 34,5 40,8Alle tunti 12,9 31,2Ei lainkaan 1,4 6,7% 100 100N 2 531 1 380

Valtakunnallisesti ja todennäköisesti myösHelsingissä pätee se, että lapset ja nuoret katsele-vat televisiota selvästi keskimääräistä vähemmän.Lapsuus- ja nuoruusvuosien jälkeen katseluaikalisääntyy systemaattisesti iän myötä (Sauri 2010,57).

Lähes kaikki ovat ruudun ääressä päivittäin

Ruutuajasta saatiin alkuvuodesta 2012 uuttatietoa koko maan tasolla. Väestöliiton perheba-rometrissä (Miettinen, Rotkirch 2012) julkaisut

Ruutuaika

Vakiintunutta määritelmää ruutuajalle ei ole. Yksin-kertaisimmallaan ruutuajalla tarkoitetaan television,tietokoneen ja pelikonsoleiden ääressä vietettyä aikaa.Kouluterveyskyselyssä (Lommi, Luopa ym., 2010,16) ruutuaikaan laskettiin kuuluvaksi television katse-lu, tietokoneen käyttö sekä kännykkä- ja konsolipelienpelaaminen. Tämän määritelmän taustalla on var-maan havainto siitä, että matkapuhelimien ominai-suudet sopivat jo paremmin netissä surffailuun, netti-keskusteluihin, pelaamiseen, videoiden katseluun javalokuvaamiseen kuin alkuperäiseen käyttötarkoituk-seen eli puhumiseen.

Skärmtid

Det finns ingen vedertagen definition på skärmtid.Som allra enklast avser skärmtid den tid man tillbring-ar vid en TV, dator eller spelkonsol. I en enkät om häl-sa i skolor (Lommi, Luopa et al., 2010, 16) räknadessom skärmtid TV-tittning, användning av dator samtspel på mobiltelefoner eller spelkonsoler. Bakom den-na definition finns förmodligen iakttagelsen att mobil-telefonerna idag redan lämpar sig nästan bättre försurfande, diskussioner och spel på webben, för video-tittning och fotografering än för sin ursprungliga upp-gift, dvs. telefonsamtal.

1 / 2012 KVARTTI � 15

naste tio åren. Under skoldagar är den i snitt 3timmar bland pojkar och 2,5 timmar bland flick-or, under lediga dagar ytterligare en timme förbägge könen. Datorn har erövrat tid av televisio-nen, och bland pojkar har tiden vid datorn nästanfördubblats i grundskoleåldern och tredubblat igymnasieåldern. Bland flickor har förändringenvarit ännu större, men vid datorskärmen sitter demindre än pojkarna. Samtidigt har tiden för mo-tion och uteliv samt socialt umgänge minskatbland bägge könen (idem 2012, 106–109).

Denna komprimering tarvar en precisering:den tid man tillbringar på webben, på nätet, kanockså innebära socialt umgänge. I synnerhetflickor hänger på webben / vid skärmen för um-gängets skull. Pojkar spelar datorspel antingentillsammans vid samma dator eller via webbenmed medspelare som kan finnas t.o.m. på andrasidan jordklotet. Genom Skype och chattandekan socialt umgänge mellan unga rentav öka.

Att vara på webben, på nätet, betyder alltsåinte att man är isolerad. Enligt rön om ungas tids-användning och kulturkonsumtion i Helsingfors(Keskinen 2011) använde de unga på vardagarnamest tid för att träffa sina kompisar på riktigt.Med familjen tillbringar de unga lika mycket tidsom med att surfa på Internet eller hålla kontaktmed kompisarna per mobiltelefon.

Men mycket sittande vid skärmen är enligtenkäten om skolhälsa (Lommi, Luopa et al.2010, 32) ett hinder för daglig motion och till-räcklig nattsömn. Enkäten upplevde att riskgrän-sen gick vid fyra timmar skärmtid per vardag. En-ligt rönen år 2010 överskred nästan var fjärde (23%) av åttonde/niondeklassisterna i Helsingforsdenna gräns. I gymnasiet var andelen lite mindre,19 procent (idem 2010, 17, 27).

Undersökningen Ung i Helsingfors 2011kom fram till ungefär samma sak, trots att skärm-tiden för konsolspel inte efterfrågades skilt. Endel av konsolspelandet blir sannolikt beaktad ge-nom kategorin webbspelande. Enligt vår defini-tion omfattade begreppet skärmtid även kontak-ter med kompisar via webben (Facebook mm.)

tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ajankäyttö-tutkimuksiin. Ruutuajan osuus suomalaisnuor-ten arkipäivästä on kasvanut selvästi viimeksi ku-luneina kymmenenä vuotena. Ruutuaika vie kou-lupäivinä peruskouluikäisiltä pojilta 3 tuntia ja ty-töiltä 2,5 tuntia, vapaapäivinä aika kohoaa pojillalähes 4 tuntiin ja tytöillä lähes 3,5 tuntiin. Tieto-kone on syönyt aikaa televisiolta. Tietokoneellavietetty aika on lähes kaksinkertaistunut perus-kouluikäisillä ja kolminkertaistunut tätä vanhem-milla pojilla. Tytöillä muutos on ollut vielä suu-rempi, mutta heillä tietokoneen parissa vietettyaika jää poikia lyhyemmäksi. Samalla liikuntaanja ulkoiluun sekä sosiaaliseen kanssakäymiseenkäytetty aika on vähentynyt sekä tytöillä että po-jilla (emt. 2012, 106–109).

Edellinen tiivistys kaipaa täsmentävän kom-mentin. Internetissä vietetty aika voi myös ollasosiaalista kanssakäymistä. Tytöt nimenomaanovat verkossa/ruudun äärellä kanssakäymisen ta-kia. Pojat pelaavat tietokonepelejä joko yhdessäsaman koneen äärellä tai verkossa vaikkapa maa-ilman toisella puolella olevan kumppanin kanssa.Skypen ja chatin ansiosta nuorten sosiaalinenkanssakäyminen voi siis jopa lisääntyä!

Netissä olo ei siis tarkoita eristäytymistä.Nuorten ajankäyttöä ja kulttuurin kulutusta kos-kevien tulosten mukaan (Keskinen 2011) Hel-singissä nuoret käyttivät arkipäivisin eniten aikaakavereiden tapaamiseen kasvokkain. Perheenkanssa nuoret viettävät yhtä paljon aikaa kuin in-ternetissä surffailuun tai yhteydenpitoon kave-reiden kanssa kännykällä.

Runsas ruutuaika on kouluterveystutkimuk-sen mukaan (Lommi, Luopa ym. 2010, 32) estepäivittäisen liikunnan sekä riittävän yöunen to-teutumiselle. Riskirajana tutkimuksessa pidettiinneljän tunnin ruutuaikaa arkipäivisin. Vuoden2010 kouluterveyskyselyn mukaan joka neljäs(23 %) helsinkiläinen peruskoulun 8. ja 9. luokanoppilas ylitti tuon rajan. Lukiolaisilla osuus onhieman pienempi, 19 prosenttia (emt. 2010, 17,27).

16 � 1 / 2012 KVARTTI

eller per mobil. Detta innebär att skärmtid inbeg-riper även sådan tid som inte tillbringas vid en re-gelrätt TV- eller datorskärm. Och för den delenhar ju mobiltelefoner, smarttelefoner och tablett-datorer faktiskt också en skärm.

Våren 2011 tillbragte 22 procent av högstadie-eleverna i Helsingfors över fyra timmar vid skär-men. I gymnasiet var andelen 17 procent. Somhelhet bland 11–19-åringarna överskred 16 pro-cent den kritiska fyratimmarsgränsen.

Skärmtidsfördelningen i tabellen tarvar enförklaring. Bara ett fåtal unga tillbragte mindre änen timme vid skärmen. Betydligt flera lade ner enhel timme på TV-tittning eller internetsurfande.Skärmtid avser den sammanlagda tid man till-bringar vid skärmen. De knappt tio procent somhade mindre än en timme skärmtid hade alltsåtillbragt sammanlagt mindre än en timme vid TVeller dator. I kategorin Skärmtid hamnade de sva-rande som lade ner över fyra timmar per vardagpå någon av sysselsättningarna 1,2 eller 3.

Det viktigaste rönet med skärmtidslängden ärändå att största delen av de unga trots allt tillbrag-te en rimlig tid vid skärmen eller mobilen. Mestsvarare fanns i gruppen två timmar skärmtid. Förtre av fyra blev skärmtiden ca. tre timmar. Vi börockså lägga märke till att skärmtiden inte alltid in-nebär intensivt tittande i skärmen; det kan ocksåhandla om bläddrande på mobilen i sambandmed någon annan verksamhet.

Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus toi lähesvastaavan tuloksen, vaikka konsolipelaamiseenkäytettyä aikaa ei kysyttykään erikseen. Osa kon-solipelaamisesta tulee todennäköisesti huomioi-duksi netissä pelaamisessa. Määritelmämme mu-kaan ruutuaikaan kuului myös yhteydenpito ka-vereiden kanssa netissä (Facebook ym.) tai kän-nykällä. Tämä tarkoittaa sitä, että näin määritel-tynä ruutuaikaa kertyy myös ilman perinteisentietokoneen ruudun ääressä istumista. Ruutu onmyös kännykässä, älypuhelimessa ja taulu- elitablettitietokoneessa.

Keväällä 2011 Helsingin yläasteen oppilaista22 % vietti arkipäivisin yli neljä tuntia ruudun ää-ressä. Lukiossa vastaava osuus oli 17 %. Koko11–19-vuotiaiden joukossa ruutuajan riskirajaksimääritellyn yli neljän tunnin ylitti 16 % nuorista.

Taulukon ruutuaika-jakauma kaipaa lukuoh-jeen. Kuten huomataan, vain hyvin harva (9 %)nuorista vietti ruudun ääressä alle tunnin vuoro-kaudessa. Television katseluun tai internetissäsurffailuun tunti kului kuitenkin huomattavastiuseammalta. Ruutuajassa on kyse ruudun ääressävietetystä kokonaisajasta. Lyhyen, alle tunnin,ruutuajan omaavien vajaan kymmenen prosentinosuus tarkoittaa sitä, että nuori oli ollut sekä tele-vision että tietokoneen ääressä yhteensä vainnoin tunnin. Jos johonkin kysytyistä kolmestaruutuajan osiosta vastattiin käytettävän pitempi ai-ka, kuului vastaaja siihen ruutuajan aikaluokkaan.

Taulukko 4. Arkipäivän ajankäyttö television katsomiseen, internetissä surffailuun ja pelaamiseen sekä yhteydenpitoon kavereiden kanssa

netissä tai kännykällä, 11–19-vuotiaat

Tabell 4. Tid som på vardagar lagts ner på TV-tittning, internetsurfande och -spel samt på kontakt med kompisar via webben eller permobiltelefon, 11–19-åringar

Yli 4 tuntia 2–4 tuntia 1–2 tuntia Alle tunti Ei lainkaan % NÖver 4 timmar 2–4 timmar 1–2 timmar Mindre än en timme Ingen alls

1 Television katselu � TV-tittning 4,1 17,3 40,8 31,2 6,7 100 1 3802 Internetissä surffailu ja pelaaminen

Internetsurfande och -spel 10,8 27,1 36,9 21,6 3,7 100 1 3703 Yhteydenpito kavereihin netissä tai kännykällä

Kontakt med kompisar via webb eller mobil 8,0 14,7 28,6 42,6 6,1 100 1 370Ruutuaika (1 tai 2 tai 3 on yli 4 h)Skärmtid (1 eller 2 eller 3 är över 4h) 15,7 35,0 40,4 8,7 0,3 100 1 389

1 / 2012 KVARTTI � 17

Keskeisin tulos ruutuajan pituudessa on kui-tenkin se, että suurin osa nuorista oli ruudun taikännykän näytön ääressä sittenkin kohtuullisenajan. Eniten vastaajia oli parin tunnin ruutuaika-ryhmässä. Kolmella neljästä ruutuaika jäi noinkolmeen tuntiin. On myös huomattava, että ruu-tuaikaan kulunut aika ei ole välttämättä intensii-vistä ruudun ääressä istumista, vaan myös muuntoiminnan yhteydessä tapahtuvaa kännykän se-laamista.

Ulkomaalaistaustaisilla pitkä yli neljän tunninruutuaika oli jonkin verran yleisempää (21 %) jaruotsinkielisellä harvinaisempaa (8 %) kuin kokovastaajajoukossa. Lukion tytöt olivat maltillisem-

Bland unga med utländsk bakgrund var överfyra timmar skärmtid något vanligare (21 %) änbland alla som besvarat enkäten, och blandsvenskspråkiga ovanligare (8 %). I gymnasiet varflickorna något moderatare skärmtittare än poj-karna. Detta förklaras av datorspelandet.

Skärmtiden ökar starkt med åldern ända framtill 14 års ålder. Därefter tillbringar nästan allamellan två och fyra timmar per vardag vid skär-men. Det innebär att det allmänna mönstret är

LukioGymnasiet

YläasteGrundskolans

högstadium

KaikkiSamtliga

Ala-asteGrundskolans

lågstadium

0 5 10 15 20 25 %

Pojat - Pojkar

Tytöt - FlickorYhteensäSammanlagt

Kuvio 2. Yli neljä tuntia arkisin television tai tietokoneen ääressä

olevat luokka-asteen ja sukupuolen mukaan Helsingissä 2011,

N=1 388

Figur 2. Andel unga som tillbringar över fyra timmar per vardag vidTV eller dator, enligt skolstadium och kön i Helsingfors 2011,N=1 388

11 12 13 14 15 16 17 18+0

10

20

30

40

50

60

70

80%

Tytöt - FlickorPojat - Pojkar

YhteensäSammanlagt

Ikä, vuotta - Ålder, år

Kuvio 3. Yli kahden tunnin ruutuaika/arkipäivä (%) iän ja

sukupuolen mukaan

Figur 3. Andel unga som tillbragt över två timmar per vardag vidskärmen, enligt ålder och kön

11 12 13 14 15 16 17 18+0

20

40

60

80

100% Tytöt - Flickor

11 12 13 14 15 16 17 18+0

20

40

60

80

100%

Ei lainkaanIngen allsAlle tunninMindre än 1 timme

1-2 tuntia - timmar

2-4 tuntia - timmar

Yli 4 tuntiaÖver 4 timmar

Pojat - Pojkar

Ikä, vuotta - Ålder, år Ikä, vuotta - Ålder, år

Kuvio 4. Ruutuaika aika iän ja sukupuolen mukaan Helsingissä keväällä 2011

Figur 4. Skärmtid enligt ålder och kön i Helsingfors våren 2011

18 � 1 / 2012 KVARTTI

min ruudun ääressä kuin pojat. Tietokonepelaa-minen selittää tuloksen.

Ruutuaika lisääntyy voimakkaasti iän myötä14 ikävuoteen saakka. Sen jälkeen lähes kaikkiviettävät ruudun ääressä kahdesta yli neljään tun-tiin. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimääräinen ylikahden tunnin ruutuaika on yleistä kaikille –myös paljon liikuntaa, lukemista tai luovia har-rasteita harrastaville. Tytöillä ruutuaika lyheneelukioon siirryttäessä.

Hyvä paha ruutuaikaYli neljän tunnin ruutuaika näkyy monella tavallanegatiivisena asiana nuorten elämässä ja toimin-nassa. Mitä pitempi ruutuaika, sitä useamminvanhempien kanssa ajaudutaan riitaan internetinkäyttämisessä. Kaikista nuorista 15 % kertoi, ettäheille tulee usein riitaa netin käytöstä. Yli neljäntunnin ruutuajan nuorista riitaa oli ollut joka nel-jännellä (25 %). Runsas yli neljän tunnin ruutu-aika lyhentää yöunia (taulukko 5). Pitkän ruu-tuajan ja arkena nukuttujen riittävien yöunien vä-linen korrelaatio oli –.269. Pitkällä ruutuajalla oliyhteys myös joidenkin liikuntalajien vähäiseenharrastamiseen. Selvimmin tämä näkyi pyöräilyn(korrelaatiokerroin –.197), luonnossa liikkumi-sen (–.140) sekä kävely- tai juoksulenkkeilyn(–.140) harrastamattomuutena.

Taulukko 5. Ruutuaika ja nukkuma-aika arkena, N=1 332

Nukkuma-aika arkena, tuntia

Ruutuaika: 5–6 h 7–8 h 9+ %

Yli 4 tuntia 2 4 62 14 1002–4 tuntia 13 62 26 1001–2 tuntia 8 55 37 100Alle tunti 9 41 50 100Kaikki 12 57 31 100

Koulumenestyksen ja pitkän ruutuajan välilläoli myös vahva tilastollinen yhteys (korrelaa-tiokerroin=.193/.0001). Tunnista kahteen ruu-dussa viettävillä 74 prosentilla koulumenestys olijoko kiitettävä tai hyvä. Yli neljän tunnin ruu-

över två timmars skärmtid i medeltal. Detta gälleräven för dem som sysslar mycket med idrott, läs-ning eller kreativa hobbyn. Bland flickor minskarskärmtiden då de börjar i gymnasiet.

På gott och ontÖver fyra timmars skärmtid märks på många sättsom någonting negativt i de ungas liv och leverne.Ju längre skärmtid, desto oftare blir det gräl medföräldrarna om internetanvändningen. 15 pro-cent av ungdomarna uppgav att det ofta hettadetill om internetsittandet med föräldrarna. Blanddem med över 4 timmars skärmtid hade var fjär-de (25 %) grälat med föräldrarna. Tabell 5 visaratt över fyra timmars skärmtid minskar nattsöm-nen. Korrelationen mellan lång skärmtid ochnattsömn under vardagar var –.269. Lång skärm-tid hade också samband med skral motionering.Det som blev mest lidande var cykling (korrela-tionskoefficient –.197), strövtåg i naturen (–.140)samt promenering eller joggning (–.140).

Tabell 5. Skärmtid och nattsömn under vardagar, N=1322

Nattsömn under vardagar, timmar

Skärmtid: 5–6 h 7–8 h 9+ %

Över 4 timmar 2 4 62 14 1002–4 timmar 13 62 26 1001–2 timmar 8 55 37 100Mindre än en timme 9 41 50 100Samtliga 12 57 31 100

Det fanns också ett starkt statistiskt sambandmellan framgång i skolan och lång skärmtid (kor-relationskoefficient=.193/.0001). Av dem somtillbragte en till två timmar vid skärmen hade 74procent berömliga eller goda skolframgångar.Bland dem med över fyra timmars skärmtid vardenna andel 49 procent.

Men vi bör komma ihåg att vi strängt tagetinte vet vad som är orsak och vad som är verkan.På grundval av vårt material kan vi inte fastställaom det är så att skrala skolframgångar, för lite mo-tion eller för lite sömn får de unga att sitta mera

1 / 2012 KVARTTI � 19

tuajan oppilaista vastaava hyvä koulumenestysoli vajaalla puolella (49 %).

On kuitenkin huomattava, että emme tiedäedellä mainittujen tulosten syy-seuraussuhtei-den suuntaa. Aineiston perusteella on mahdo-tonta päätellä, kasvattavatko huono koulumenes-tys, vähäinen liikunta ja lyhyet yöunet nuortenkäyttämää ruutuaikaa, vai kääntäen: aiheuttaakorunsas ruutuaika koulumenestyksen, liikunnan jayöunien vähenemisen?

Netin ja kännykän positiiviset vaikutuksetInternetin ja kännykän ”normaalikäytöllä” onkiistattomia positiivisia vaikutuksia. Jo vuoden2000 tutkimuksessa havaittiin, että nuorten eng-lannin kielen taito oli aivan toista luokkaa kuin1990-luvun alussa (Keskinen 2001, 44). Selityk-senä tälle oli internet ja tietokonepelit, jotka ke-hittävät huomaamattomasti kielitaitoa. Helsin-gin yliopistossa marraskuussa 2011 valmistu-neen Olli Uuskosken englantilaisen filologianpro gradu – työn mukaan lukiolaisten englanninarvosana on sitä parempi mitä enemmän on pe-lattu tietokone- ja konsolipelejä. Yli 15 tuntia vii-kossa pelaavilla lukiolaisilla kurssinumeron kes-kiarvo oli 8,79. Ja koska pojat pelaavat enemmänkuin tytöt, pojat kiilaavat tyttöjen ohi englanninkielessä. (HS 2011.)

Lähteet: � Källor:

Anttila, Anna (2012). Sähköposti 25.1.2012.

Helsingin Sanomat (2011). ”Pojat pärjäävät tyttöjä paremmin englannissatietokonepelien ansiosta”. HS 9.11.2011.

Keskinen, Vesa (2001). Kiirettä pitää. Helsingin kaupungin tietokeskus –Tutkimuksia 2001:10.

Keskinen, Vesa (2011). ”Lähes kaikki nuoret kuuntelevat musiikkia”.Nuoret Helsingissä 2011-tutkimus.http://www.hel2.fi/tietokeskus/Nuoret_Helsingissa_2011/index.html

Miettinen, Anneli, Rotkirch, Anna (2012). Yhteistä aikaa etsimässä – Lapsi-perheiden ajankäyttö. Väestöliiton perhebarometri 2011.

Sauri, Tuomo (2010). Televisio. Julkaisussa Joukkoviestimet 2009. Tilasto-keskus. Finnish Mass Media. Kulttuuri- ja viestintä 2010. Helsinki 2010.

vid skärmen, eller om det är så att flitigt skärmsit-tande leder till sämre skolframgångar och min-skad motion och nattsömn.

Positiva verkningar av webb och mobil”Normalbruk” av Internet och mobiltelefon harodiskutabla positiva verkningar. Redan vid enkä-ten år 2000 kunde vi märka att de ungas kunska-per i engelska var på en helt annan nivå än på1990-talet (Keskinen 2001, 44). Förklaringen tilldetta var Internet och konsolspelen, som oför-märkt utvecklar språkkunskaperna. Enligt en progradu -avhandling i engelsk filologi publicerad2011 av Olli Uuskoski är gymnasisters vitsord iengelska desto bättre ju mera de spelat dator- ochkonsolspel. Bland de gymnasister som speladeöver 15 timmar i veckan var kursmedeltalet 8,79.Och eftersom pojkar spelar mera än flickor körpojkarna om flickorna i engelska (HS 2011).

Vesa Keskinen on tietokeskuksen tutkija. Kevääs-

tä 2011 alkaen hän on analysoinut Anna Sofia

Nyholmin kanssa Nuoret Helsingissä 2011-tutki-

muksen aineistoa. Aineistosta on tähän mennes-

sä julkaistu 20 artikkelia tutkimuksen omilla net-

tisivuilla.

Vesa Keskinen är forskare vid Faktacentralen.

Sedan våren 2011 har han tillsammans med

Anna-Sofia Nyholm analyserat materialet från un-

dersökningen Nuoret Helsingissä 2011 (Ung i Hel-

singfors 2011). 20 artiklar om undersökningen har

redan givits ut på dess webbsidor.

20 � 1 / 2012 KVARTTI

Helsinkiläisten ympäristöasenteita tut-kittiin vuonna 2011 viidettä kertaa. Kes-keisiä ympäristöteemoja olivat liikenne,ilmastonmuutos sekä Itämeri. Ympäris-töasenteet olivat helsinkiläisillä edellis-ten kyselyiden tapaan hyvin myönteisiäja naisten erityisen myönteisiä. Asenteetja käyttäytyminen eivät kuitenkaan ainaolleet selkeässä yhteydessä toisiinsa, sil-lä monissa toiminnoissa esimerkiksi tu-lotaso ja sukupuoli olivat useammin yh-teydessä käyttäytymiseen kuin ympäris-töasenteiden myönteisyys.

Helsinkiläisten ympäristöasenteita tutkittiinlaajalla kirjekyselyllä alkuvuonna 2011 viidettäkertaa. Vuosina 1989 ja 1994 ympäristöasenteitatutkittiin valtakunnallisesti Tilastokeskuksen toi-mesta ja vuosina 2000, 2005 ja 2011 Helsinginkaupungin omana tutkimuksena. Tämänkertai-nen kysely toteutettiin yhteistyössä Helsinginkaupungin tietokeskuksen ja ympäristökeskuk-sen kesken.

Kyselyn teemat kattoivat ihmisten näkemyk-siä ympäristönsuojeluun liittyvistä aihealueista.Kyselyn keskeisiä painopistealueita vuonna 2011olivat erityisesti kaupungin strategian mukaisestitärkeät ympäristöteemat liikenne, ilmastonmuu-tos ja Itämeren suojelu, joiden teemojen laajuut-

År 2011 sonderades för femte gångenhelsingforsbornas miljöattityder. Decentrala miljöteman som berördes varbl.a. trafik, klimatförändring och Öster-sjön. Som vid de tidigare enkäterna varhelsingforsborna, i synnerhet de kvinn-liga, mycket välvilligt inställda till miljö-frågor. Men alltid går miljöbeteendetinte ihop med attityderna: i många frå-gor hade t.ex. folks inkomstnivå och könstarkare samband med deras beteendeän vad deras inställning till miljöfrågorhade.

Den omfattande brevenkäten i början av2011 var alltså den femte i sitt slag. Åren 1989 och1994 sonderades miljöattityderna på riksnivå avStatistikcentralen, och åren 2000, 2005 och 2011var det Faktacentralen själv som utförde under-sökningen i Helsingfors. Den allra senaste gjor-des i benäget samarbete med Helsingfors stadsmiljöcentral.

Enkätens teman gällde folks uppfattningarom olika frågeställningar kring miljövård. Defrämsta betoningarna år 2011 var, i enlighet medstadens strategi i synnerhet temana trafik, klimat-förändring och skyddande av Östersjön, och des-sa hade nu givits mera utrymme än förr. Inom te-mat trafik frågades nu mera ingående om syn-

P E T T E R I H U U S K A

Helsinkiläisten ympäristöasenteet vuonna 2011

Helsingforsbornas miljöattityder år 2011

1 / 2012 KVARTTI � 21

ta oli lisätty aiempaan verrattuna. Liikennetee-massa kysyttiin myös tarkemmin näkemyksiäpyöräilyn kehittämistarpeista.

Ympäristöasenteiden ohella kyselyssä selvi-tettiin ympäristökäyttäytymistä, kuten edellisil-läkin kerroilla. Ympäristökäyttäytymiseen liitty-vät kysymykset koskivat muun muassa asumista,työmatkaliikkumista, mökkeilyä ja vapaa-ajanlentomatkojen määrää.

Kyselylomake postitettiin 2 500 helsinkiläi-selle helmi-maaliskuussa 2011. Otos tehtiin sa-tunnaisotantana 18–74-vuotiaista, joilla on vaki-nainen osoite Helsingissä. Kyselylomake lähetet-tiin suomen- tai ruotsinkielisenä vastaajan äidin-kielen mukaan. Muut kuin suomen- tai ruotsin-kieliset saivat lomakkeen suomeksi. Lomake lä-hetettiin toisen kerran niille, jotka eivät olleet vii-meiseen vastauspäivään mennessä palauttaneetkyselyä. Vastauksia palautui yhteensä 1 017, javastausprosentiksi muodostui 41,3. Vastaus-prosentin putosi selvästi aiemmasta noin 60 pro-sentista, jota voivat selittää kyselylomakkeen pi-dentyminen sekä se, että vastaajamäärät ovat2000-luvulla muissakin kyselytutkimuksissa las-keneet selvästi. Aineistossa ovat yliedustettuinanaiset ja vanhemmat ikäryhmät, kokonaisuudes-saan aineisto ei ole kuitenkaan merkityksellisestivinoutunut.

Yleiset ympäristöasenteet myönteisiäHelsinkiläisten selvästi kokevat ympäristö-kysymykset tärkeinä ja heidän ympäristöasen-teensa vaikuttavat pääasiassa hyvin myönteisiltä.Asenteet ovat olleet hyvin myönteisiä jo aiem-missa ympäristöasennetutkimuksissa vuosina2000 ja 2005. Eroja vastaajien välillä kuitenkinon, erityisesti korostuvat sukupuolten väliseterot. Naisten ympäristöasenteet ovat hyvinmyönteisiä, mikä asetelma on toistunut jo aiem-missa kyselyissä.

Tutkimus vahvistaa havaintoa, että ympäris-töasenteiden ja ympäristömyötäisen käyttäyty-misen välinen yhteys ei kuitenkaan ole selvä.Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että auton omista-

punkter på behovet att utveckla möjligheternaatt cykla.

Liksom vid de tidigare enkäterna utreddesinte bara miljöattityderna utan även miljöbeteen-det. Frågeställningarna kring miljöbeteendetgällde bl.a. boende, sättet att ta sig till arbetet,stugliv och antalet flygresor på fritiden.

Enkätformuläret postades i februari–mars2011 till 2 500 helsingforsbor. Urvalet gjordesslumpmässigt bland 18–74-åriga personer medvaraktig adress i Helsingfors. Enkäten skickadesut på finska eller svenska beroende på vederbö-randes modersmål. Andra än finsk- eller svensk-språkiga fick finskt formulär. Formuläret skicka-des en andra gång åt dem som inte returnerat detinom den angivna fristen. Sammanlagt inkom1 017 svar, varmed svarsprocenten blev 41,3. Detvar klart mindre än vid föregående enkät, då ca.60 procent svarade. Detta kan få sin förklaringdels i att enkäten nu var längre, dels i att svarsbe-nägenheten minskat klart under 2000-talet ävenvid andra enkäter. I svarsmaterialet är kvinnoroch äldre åldersgrupper överrepresenterade,men som helhet är materialet inte i signifikantgrad skevt.

Välvilja till miljöfrågor i allmänhetHelt klart upplever folk i Helsingfors att miljöfrå-gor är viktiga, och de tycks i huvudsak ha enmycket positiv inställning till miljöfrågor. Redanvid enkäterna åren 2000 och 2005 var inställning-en mycket välvillig. Men det finns skillnader sva-rare emellan, i synnerhet enligt kön. Kvinnornasinställning till miljöfrågor är särskilt positiva, vil-ket konstaterats redan vid de tidigare enkäterna.

Enkäten bestyrker iakttagelsen att sambandetmellan miljöattityder och miljövänligt beteendetrots allt inte är entydigt. Detta märks t.ex. på attbilägarskap och flygande stod i direkt sambandtill folks inkomster, men inte i nämnvärd grad tillderas miljöattityder. Detsamma gällde skyddan-det av Östersjön, där man nog på attitydplanetstödde verksamheten för att förbättra Östersjön,

22 � 1 / 2012 KVARTTI

minen ja lentäminen olivat suoraan yhteydessätuloihin, mutteivät juurikaan ympäristöasentei-siin. Sama näkyi Itämeren suojelussa, jossa Itä-meren tilan parantamiseen tähtäävää toimintaatuettiin asennetasolla, mutta omaa ympäristö-käyttäytymistä ei välttämättä oltu valmiitamuuttamaan.

Kaupungin ympäristöasioiden hoidossa ol-tiin kaikkein tyytyväisimpiä julkisen liikenteenjärjestelyihin sekä luonto- ja kävelyreitteihin.Katujen ja teiden hoitoa pidettiin epäonnis-tuneena, johon saattoi vaikuttaa kyselyajankoh-dan poikkeuksellisen lumiset olot. Myös vesistö-jen puhtauden turvaamisessa sekä ympäristönsiisteyden ylläpidossa kaupungilla nähtiin paran-tamisen varaa.

Eri ympäristönsuojelun sektorit nähtiin mel-ko samanarvoisina, kun ympäristönsuojelu-menoja pyydettiin jakamaan viiteen eri luokkaan.Tärkeimpänä nähtiin vesistöjen tilan parantami-nen, jolle oltiin valmiita myöntämään 23 % ta-loudellisista resursseista ja vähiten (15 %) oltiinvalmiita myöntämään meluntorjuntaan. Vesistö-jen, erityisesti Itämeren suojelu oli ykkössijallaniin kaupunkilaisten huolissa kuin kaupungin ra-hallisessa panostuksessa ympäristönsuojeluun.Ilmastonsuojelu ja meluntorjunta ovat kaupun-

men ändå inte nödvändigtvis var beredd att änd-ra sitt eget miljöbeteende.

Då det gällde stadens skötsel av miljöärendenvar man nöjdast med kollektivtrafiken och natur-och motionsstigarna. Underhållet av gator ochvägar upplevdes misslyckat, vilket kan ha påver-kats av den ovanligt rikliga snömängden vid en-kättidpunkten. Även beträffande tryggande avvattendragens renhet och snyggheten i omgiv-ningen upplevde man att staden kunde görabättre ifrån sig.

De olika miljövårdssektorerna sågs som gan-ska likvärdiga då det gällde att dela upp miljö-vårdskostnaderna i fem olika klasser. Som vikti-gast upplevdes att förbättra vattendragens till-stånd, som man i snitt var redo att tilldela 23 % avde ekonomiska resurserna, och minst viktigt (15%) att bevilja pengar för bullerskydd. Skyddet avvattendragen, i synnerhet Östersjön, låg främstbåde beträffande stadsbornas oro och stadenspenningsatsningar på miljövård. Klimatskyddoch bullerskydd var enligt stadsborna viktiga,men staden har tillsvidare inte lagt ner särskiltstora summor på dem jämfört med övriga sekto-rer.

Taulukko 1. Miten Helsinki on mielestänne onnistunut seuraavien asioiden hoitamisessa, % (N = 1 009)

Tabell 1. Hur bra tycker ni att följande saker har sköts i Helsingfors?

Hyvin Kohtalaisesti HuonostiBra Någorlunda Illa

Julkinen liikenne � Kollektivtrafiken 55 41 4Luonto- ja retkeilyreitit � Natur- och motionsstigarna 52 45 3Liikuntapaikat � Motionsställena 46 51 3Kävelyliikenteen järjestelyt � Fotgängartrafiken 41 51 9Lasten leikkipaikat � Lekplatserna för barn 36 58 5Luonnonsuojelualueet � Naturskyddsområdena 35 57 8Oman auton käyttömahdollisuudet � Möjligheterna att använda egen bil 33 53 14Yleinen järjestys � Den allmänna ordningen 29 61 10Kierrätystoiminta � Återvinningen 28 56 16Pyöräilyn järjestelyt � Cykeltrafiken 25 53 22Ilmanlaatu � Luftkvaliteten 22 67 11Meluntorjunta � Bullerskyddet 20 63 16Ympäristön siisteys � Att det är snyggt och städat i omgivningen 20 63 16Vesistöjen puhtaus � Vattnets renhet i hav och vattendrag 16 66 18Katujen ja teiden hoito � Skötseln av gator och vägar 11 54 35

1 / 2012 KVARTTI � 23

kilaisten mielestä tärkeitä, mutta kaupunki eitoistaiseksi ole käyttänyt niihin kovin suuria sum-mia suhteessa muihin sektoreihin

Näkemyksiä kestävän liikkumisenedistämisestäKansainvälisten kokemusten mukaan eheämaankäyttö sekä kestäviä liikennemuotoja suosi-va kaupunkisuunnittelu ovat keskeisiä keinoja lii-kenteen ympäristöhaittojen vähentämiseksi.Olemassa olevassa kaupunkiympäristössä tehok-kaimpia liikennettä kestävään suuntaan ohjaaviakeinoja ovat pysäköintipaikkojen määrän ja hin-nan säätely sekä ruuhkamaksut yhdistettynäjoukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämi-seen (Dictus 2009).

Helsinkiläiset suhtautuivat liikenneasioidenkehittämiseen siten, että monilla autoilua rajoit-tavilla keinoilla kuten tiukalla pysäköintipolitii-kalla tai polttoaineverojen korotuksilla oli melkopieni kannatus. Naisilla kuitenkin näiden keino-jen vastustus oli pienempää, jota saattaa jonkinverran selittää myös auton käyttöerot.

Ruuhkamaksujen kannatus oli kuitenkin sel-västi noussut vuodesta 2005 vuoteen 2011 sillänyt niitä kannatti 41 % ja vastusti 42 %, kun vielävuonna 2005 vastustajia oli 53 %. Tässä löytyiodotetusti selkeitä eroja auton omistuksen mu-kaan, sillä auton omistajista vain 30 %, mutta au-tottomista 58 % kannatti ruuhkamaksuja. Kan-natuksen yleiseen kasvuun saattavat olla vaikut-taneet lisääntynyt tieto sekä Tukholman ja Lon-toon positiiviset kokemukset ruuhkamaksujenkäyttöönotosta. Esimerkiksi Tukholmassa ruuh-kamaksujen kannattajia oli vuoden 2006 kansan-äänestyksessä vain niukasti vastustajia enemmän,kun 53 % tukholmalaisista äänesti ruuhkamaksu-jen puolesta. Tänä päivänä kuitenkin jo 67 % tuk-holmalaisista äänestäisi ruuhkamaksujen puoles-ta. (Miljöaktuellt 12.1.2012).

Yleisesti kaikkein eniten kannatettiin liiken-teen ohjauksessa pehmeitä keinoja, kuten jouk-koliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämistä.Koska kaikkien asioiden samanaikainen kehittä-

Åsikter om hur hållbar fortskaffning kanfrämjasEnligt internationella erfarenheter är en osplitt-rad markanvändning och en stadsplanering somfrämjer hållbar fortskaffning viktiga sätt att min-ska trafikens miljöpåverkan. I den befintligastadsmiljön är de effektivaste sätten att styra trafi-ken i en hållbar riktning reglering av parkerings-platsernas antal och pris, samt trängselskatt kom-binerad med utvecklande av kollektivtrafik, fot-gängartrafik och cykling (Dictus 2009).

Helsingforsbornas inställning till utvecklandeav trafikarrangemangen var att många åtgärdersom inskränkte privatbilismen såsom strikt par-keringspolitik eller höjda bränsleskatter fick gan-ska lite stöd. Men bland kvinnor var motståndetmot dylika lösningar mindre – vilket i viss månkan förklaras av skillnader i bilanvändning.

Men trängselskatten hade fått klart flera an-hängare 2011 än 2005, med 41 procent anhänga-re och 42 procent motståndare år 2011, mot 53procent motståndare år 2005. Som väntat korre-lerade svaren klart med bilägarskap: av bilägarnavar bara 30 procent för trängselskatterna, av demsom inte hade bil 58 procent. Det ökade stödetkan ha att göra med ökad information och de po-sitiva erfarenheter av trängselskatt som rapporte-rats både från Stockholm och London. Då man iStockholm år 2006 folkomröstade för trängsel-skatten var förespråkarna i knapp majoritet(53 %), men idag skulle redan 67 procent röstaför trängselskatt (Miljöaktuellt 12.1.2012).

Allmänt taget var det de mjuka trafiklösning-arna som fick mest stöd, såsom utvecklande avkollektivtrafiken, fotgängartrafiken och cykling-en. Eftersom det inte alltid är möjligt att i ett tillutrymmet begränsat stadsrum utveckla allt på engång ställdes också en fråga som innebar val mel-lan bilism och övriga fortskaffningssätt. Fråganimiterade en trafikpolitisk valsituation mellanolika trafikformer. Här blev bilpreferenserna sys-tematiskt omkörda av de fortskaffningssätt somkör för hållbar utveckling. Som exempel ville 63procent av svararna ” Utvidga en bilfri fotgängar-

24 � 1 / 2012 KVARTTI

minen ei välttämättä ole tilaltaan rajallisessa kau-punkiympäristössä mahdollista, asetettiin myöskysymys valintatilanteesta autoilun ja muidenliikkumismuotojen välille. Kysymyksessä jäljitel-tiin liikennepoliittista valintatilannetta eri liiken-nemuotojen välillä. Tässä kestävän kehityksenmukaiset liikkumismuodot syrjäyttivät järjestel-mällisesti autoilun suosimisen. Esimerkiksi 63 %vastaajista halusi ”Kehittää pyöräilyä tarvittaessa

zon i centrum, vid behov på privatbilismens be-kostnad”. En utvidgning av ett bilfritt fotgängar-centrum stöddes av 69 procent även i det fall attbilismen skulle bli lidande. Ett utvecklande avspårvägstrafiken vid behov på bilismens bekost-nad stöddes av 73 procent av svararna, och rentav76 procent ville inrikta investeringarna ihuvudsak på kollektiv-, fotgängar- resp. cykeltra-fiken i stället för att främja biltrafiken.

Investera i huvudsak på kollektivtrafiken ochpå bättre möjligheter för fotgängare och

cyklister snarare än för bilisterUtvidga spårvägsnätverket vid behov

även på privatbilismens bekostnad

Utvidga en bilfri fotgängarzon i centrum,vid behov på privatbilismens bekostnad

Utveckla cyklandet vid behov ävenpå privatbilismens bekostnad

Sänka körhastigheterna föratt minska belastningen på miljön

Införa trängselskatt på privatbilismför att främja kollektivtrafiken

Använda offentliga medel för kampanjeri syfte att få folk att köra bil mindre

Höja bränsleskatten för att få folkatt köra bil mindre

0 20 40 60 80 100 %

Helt avsamma åsikt

Delvis avsamma åsikt

Varken av sammaeller av annan åsikt

Delvis avannan åsikt

Helt avannan åsikt

Figur 1. I det följande framförs några medel genom vilka den offentliga makten kan inverka på miljöärenden. Vad är er åsikt om dessa medel?(N = 1 017)

Suunnata investoinnit pääosin joukkoliikenteeseen sekäkävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen autoilun sijaan

Laajentaa raideliikenneverkostoa tarvittaessaautoilun kustannuksella

Laajentaa autotonta kävelykeskustaa tarvittaessayksityisautoilun kustannuksella

Kehittää pyöräilyä tarvittaessa yksityisautoilun kustannuksella

Alentaa ajonopeuksia ympäristöhaittojen vähentämiseksi

Asettaa yksityisautoille ruuhkamaksut julkisenliikenteen edistämiseksi

Käyttää julkisia varoja kampanjoihin, joilla ihmisiäsuostutellaan vähentämään autolla ajoa

Korottaa polttoaineveroa, jotta ihmiset saataisiinvähentämään autolla ajoa

0 20 40 60 80 100 %

Täysinsamaa mieltä

Jokseenkinsamaa mieltä

En samaa enkäeri mieltä

Jokseenkineri mieltä

Täysineri mieltä

Kuvio 1. Seuraavassa on esitetty keinoja, joilla julkinen valta voi vaikuttaa ympäristöasioihin. Mikä on teidän kantanne niihin? (N = 1 017)

1 / 2012 KVARTTI � 25

yksityisautoilun kustannuksella”. Autottomankävelykeskustan laajentamista kannatti 69 % vas-taajista siinäkin tapauksessa, että autoilu siitä kär-sisi. Raideliikenteen kehittämistä tarvittaessaautoilun kustannuksella kannatti 73 % vastaajistaja peräti 76 % vastaajista halusi suunnata inves-toinnit pääosin joukkoliikenteeseen, kävelyyn japyöräilyyn autoilun edistämisen sijaan.

Främja cyklandet viktigt för helsingforsbornaVid denna enkätrunda utreddes för första gångenfolks inställning till olika sätt att främja cyklism.Helsingfors stad har som mål att tills år 2020 för-dubbla cyklandets andel av färdsätten samt utökakollektiv-, fotgängar- och cykeltrafikens sam-manlagda andel av färdsätten med tre procentinom loppet av år 2012.





Täysineri mieltä

Pyörätieverkostoa pitää laajentaa

Ajoradan viereen pitäisi rakentaa lisääomia kaistoja pyöräilijöille

Pyöräily ja jalankulku pitää nykyistäselkeämmin eriyttää

Turvallisia pyöräpysäköintipaikkojatulee lisätä

Pyörätieverkoston talvikunnossapitoatulee lisätä

Pyöräteiden laatutasoa on nostettava

Valo-ohjattuihin risteyksiin tulee laittaapyörätaskut (moottoriajoneuvojen eteen

varattu ryhmittymistila)Hiljaisilla yksisuuntaisilla kaduilla tulisi voida

harkitusti sallia pyöräily vastasuuntaan

Mukulakivikatujen reunoja pitääpäällystää tai muuten tasoittaa

0 20 40 60 80 100 %

Kuvio 2. Miten suhtaudutte seuraaviin pyöräilyn edistämistoimiin Helsingissä? (N = 1 017)

Helt avsamma åsikt




Helt avannan åsikt

Nätverket av cykelleder borde utvidgas

Man borde bygga mera egnafiler för cykling bredvid körbanan

Det borde göras större åtskillnadmellan cyklister och fotgängare

Antalet säkra cykelparkeringar borde ökas

Vinterunderhållet av cykelledernaborde utvecklas

Kvaliteten på cykellederna borde höjas

Vid trafikljus borde det finnas s.k. cykelfickor(ett utrymme för gruppering

framför motorfordonen)På lugna enkelriktade gator borde man kunnaöverväga att tillåta cykling i motsatt riktning

Kullerstensgator borde göras jämnareoch cykelvänligare

0 20 40 60 80 100 %

Figur 2. Vad anser ni om följande åtgärder som syftar på att främja cykling i Helsingfors? (N = 1 017)

26 � 1 / 2012 KVARTTI

Pyöräilyn kehittäminen helsinkiläisille tärkeääHelsinkiläisten ympäristöasennekyselyssä kysyt-tiin ensimmäistä kertaa erikseen myös suhtautu-mista pyöräilyn edistämiskeinoihin. Helsingintavoitteena on kaksinkertaistaa pyöräilyn kulku-tapaosuus vuoteen 2020 mennessä sekä lisätäjoukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn yhteenlas-kettua kulkutapaosuutta kolmella prosentillavuoteen 2012 mennessä.

Pyöräilyolosuhteiden parantamista kannatet-tiin voimakkaasti, ja kaikki luetellut keinot saivatyli 50 prosentin kannatuksen. Kaikkein voimak-kaimmin kannatettiin pyörätieverkoston laajen-tamista sekä ajoratojen viereen rakennettaviapyöräkaistoja. Enemmän varauksellisuutta koh-distui siihen, voitaisiinko hiljaisilla yksisuuntai-silla kaduilla sallia pyöräily vastasuuntaan moni-en Keski-Euroopan kaupunkien tapaan. Myös-kään mukulakivikatujen reunojen päällystämistätai muuten tasoittamista ei oltu suoralta kädeltävalmiita hyväksymään. Vastausten jakaumanäkyy kuviosta.

Kaupungin ilmastovastuusta oltiinepävarmojaHelsinkiläiset uskoivat vankasti ilmastonmuu-toksen olemassaoloon (85 %) ja olivat huolis-saan ilmastonmuutoksen seurauksista (76 %) jauskoivat, että nykyinen ilmastonmuutos on pää-osin ihmisen omaa syytä (75 %). Vain viidesosa(21 %) näki niin, ettei omilla toimilla ole merki-tystä ilmastonmuutoksen kannalta.

Jopa 65 % vastaajista vastasi (jokseenkin taitäysin samaa mieltä) olevansa valmis tinkimäänomasta aineellisesta elintasostaan selvästi, mikälitulevien sukupolvien edellytykset sitä vaativat.Valmiutta muutokseen oli selvästi olemassaasennetasolla, mutta tietoa, keinoja ja osaamistaselvästi puuttuu.

Helsinkiläisten omat teot ilmastonmuutok-sen hillinnässä liittyivät tutkimuksen mukaaneniten ruoan poisheiton välttämiseen (95 %),harkitsevaiseen (83 %) ja kestäviä tuotteita(94 %) suosivaan kuluttamiseen, energiansääs-

Ett brett stöd uttrycktes för förbättrad cyk-lingsinfrastruktur, och alla de uppräknade sättenfick över 50 procents stöd. Starkaste stödet ficken utvidgning av cykelvägsnätet och mera cykel-filer bredvid körbanorna. Mera skeptiska var mantill att tillåta cykeltrafik motströms på lugna en-kelriktade gator, såsom man gjort i många städer iMellaneuropa. Inte heller var man på rak arm be-redda att godkänna att kullerstensgator görsjämnare. Figuren visar hur svaren fördelades.

Oklarhet om stadens klimatansvarHelsingforsborna trodde allmänt på klimatförän-dringens existens (85 %), och var oroliga för dessföljder (76 %) och trodde att nuvarande klimat-förändring i huvudsak var människans eget fel(75 %). Bara en femtedel (21 %) upplevde attens eget handlande saknade betydelse för klimat-förändringen.

Rentav 65 procent av enkätsvararna var helteller delvis av samma åsikt att de vore beredda attklart ge avkall på sin egen materiella välfärd omkommande generationers intresse skulle krävadet. Det fanns en klar beredskap till förändring påattitydplanet, men information, medel och kun-nande saknas klart.

Det som helsingforsborna enligt enkäten varberedda att göra för att stävja klimatförändringenvar att undvika att slänga mat (95 %), konsumeramed eftertanke (83 %) och så att det främjer håll-bara produkter (94 %), skaffa energisparlampor(80 %) och uppmärksamma miljöfrågor på som-marstugan. Det man sällan gjorde var att väckainitiativ i miljöfrågor i det egna husbolaget(21 %), skaffa grön elström (22 %), betala ut-släppsavgiften vid flygning (24 %) eller välja bu-tik enligt hur miljömedveten den är (25 %).Ändå upplevdes sådant som man uppgav sig görasällan vara ganska viktiga sätt att stävja klimatför-ändringen. I synnerhet beträffande just dessa sa-ker skulle folk helt klart behöva mera uppmun-tran och praktiska råd.

En oroande iakttagelse är att hela 59 procentinte kunde fatta ståndpunkt till huruvida Hel-

1 / 2012 KVARTTI � 27

Jag försöker köpa mat så, att jag inte måste slänga mat

Jag försöker köpa så hållbara produkter som möjligt

Jag köper saker och ting med stor eftertanke

Jag använder energisparlampor hemma

På sommarstugan uppmärksammar jag miljöfrågor

Jag följer regelbundet min bostads elförbrukning

Jag tycker att man på min arbetsplatshar beaktat miljöfrågor

Jag följer och justerar rumstemperaturenså den inte blir för hög

Jag sorterar alla slags avfall för återvinning

Jag försöker spara energi då jag lagar mat

Jag föredrar närmat (dvs. närproducerad mat)

Jag upplever att jag själv kan påverka miljöfrågorvid min arbetsplats

Jag fäster uppmärksamhet vid produkters energiförbrukningoch koldioxidfotspår

Jag hyr, lånar eller köper begagnat

Jag föredrar resor i närområden

Jag tänker på hur miljövänliga hotellen är

Jag följer regelbundet min egen bostads/mitt husbolagsvärmeförbrukning

Jag följer regelbundet vattenförbrukningen i min egenbostad/mitt husbolag

Jag tänker på vad mina hobbyer har för miljöeffekter

Jag försöker undvika att använda golvuppvärmningeni våtutrymmena

Jag har beräknat mitt eget koldioxidfotsteg med någon räknare

Jag har beaktat energiförbrukningen vid val av bostad

Då jag väljer butik försöker jag se hur miljömedveten den är

Jag betalar den frivilliga utsläppsavgiften då jag flyger

Jag har köpt grön elström

0 20 40 60 80 100 %

Jag kommer i vårt husbolag med initiativför att utveckla energifrågorna

Ja, detstämmer

Det dämparklimat-förändringen

Figur 3. Har ni vidtagit följande åtgärder? Upplever ni att dessa åtgärder dämpar klimatförändringen? (N = 1 017)

Ruuan ostaminen niin, että ei joudu heittämään sitä pois

Kestävien tuotteiden ostaminen

Ostaminen harkitsevasti

Energiansäästölamppujen käyttäminen

Ympäristöasioiden huomioiminen mökkeillessä

Sähkönkulutuksen

Työpaikalla on otettu huomioon ympäristöasiat

Huonelämpötilan säätäminen

Kaikkien jätelajien

Ruuan valmistaminen energiaa säästävästi

Lähiruuan suosiminen

Kokee voivansa vaikuttaa työpaikan ympäristöasioihin

Tuotteiden energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen huomioiminen

Vuokraaminen, lainaaminen ja ostaminen käytettynä

Lähimatkailun suosiminen

Hotellien ympäristöystävällisyyden huomioiminen

Lämmönkulutuksen seuraaminen

Vedenkulutuksen seuraaminen

Harrastusten ilmastovaikutusten huomioiminen

Lattialämmityksen käytön välttäminen märkätiloissa

Hiilijalanjäljen laskeminen

Energiankulutuksen huomioiminen asuntoa valitessa

Ympäristötoiminnan huomoiminen kauppaa valitessa

Vapaaehtoisen päästömaksun maksaminen lentäessä

Vihreän sähkön hankkiminen

0 20 40 60 80 100 %

Aloitteiden tekeminen taloyhtiön energia-asioissa

Kyllä/On tehnyt

Hillitseeilmaston-muutosta

Kuvio 3. Oletteko tehnyt seuraavia toimenpiteitä? Entä pidättekö näitä toimenpiteitä ilmastonmuutosta hillitsevinä? (N = 1 017)

28 � 1 / 2012 KVARTTI

tölamppujen hankintaan (80 %) sekä mökkeilynympäristönäkökohtiin (80 %). Helsinkiläiset sensijaan harvoin tekivät taloyhtiössä aloitteita ener-gia-asioissa (21 %), hankkivat vihreää sähköä(22 %), maksoivat lentopäästömaksun (24 %)tai kiinnittivät kaupan valinnassa huomiota senympäristötoimintaan (25 %). Keinoja, joita ih-miset sanoivat itse tekevänsä harvoin, pidettiinkuitenkin melko merkittävinä mahdollisuuksinailmastonmuutoksen hillinnässä. Erityisesti näissäasioissa ihmiset selvästi tarvitsisivat lisää kannus-tusta ja käytännön neuvoja.

Huolestuttava havainto oli, että peräti 59 % eiosannut ottaa kantaa kysymykseen, onko Helsin-gin kaupungin oma ilmastopolitiikka vastuullistavai ei. Tämä on viesti siitä, että kaupungin tulisiviestiä selkeämmin kaupunkilaisille, mitä asioitase ilmastopolitiikassaan tavoittelee ja miten seniitä aikoo toteuttaa.

Itämeren suojelussa asenteet myönteisiäHelsinkiläiset olivat hyvin huolissaan Itämerentilasta. Vain prosentti vastaajista oli täysin samaamieltä väittämän kanssa, että Itämeren vedenlaa-tu on hyvä ja Itämeren tilasta oli huolestunut85 % vastaajista. Vain kolmannes vastaajista kui-

singfors stads egen klimatpolitik är ansvarsfull el-ler inte. Detta vittnar om att staden klarare bordesignalera åt invånarna vilka mål den har inom kli-matpolitiken och hur den har för avsikt att uppnådessa mål.

Välvilja till skyddet av ÖstersjönHelsingforsborna var mycket bekymrade överÖstersjöns tillstånd. Bara en procent av enkät-svararna höll helt med om att vattenkvaliteten iÖstersjön är god, medan 85 procent oroade sigför Östersjöns tillstånd. Ändå tyckte bara entredjedel av svararna de själva kunde påverkaÖstersjöns tillstånd.

Som de effektivaste sätten att förbättra Ös-tersjöns tillstånd upplevdes minskning av utsläp-pen från jordbruket, lagstiftningen, undvikandeav nerskräpning, miljöansvar hos företag samt re-nande av fartygs och båtars avloppsvatten. Demedel som omedelbarare gällde individen, dvs.att äta vegetariskt och använda miljömärktatvättmedel, upplevdes inte lika effektiva för attförbättra Östersjöns tillstånd.

Nästan samtliga undvek att slänga skräp ochsläppa ut tvättvatten rakt i sjön. Över hälften varockså beredda att stöda skyddandet av Östersjön





Täysineri mieltä

Vältän roskien heittämistä mereen

Vältän pesuvesien ja muiden jätevesienlaskemista mereen, jokiin ja järviin

Kannatan haja-asutusalueelle asetettuavelvoitetta tehostaa jäteveden puhdistusta

Käytän ympäristömerkittyä pyykinpesuainetta

Olen valmis maksamaan korkeampaa jätevesimaksuaItämeren tilan parantamiseksi

Kiinnitän huomiota laivayhtiöidenympäristövastuullisuuteen

Suosin kasvisruokaa lihan sijaan

0 20 40 60 80 100 %

Kuvio 4. Mitä teette itse Itämeren suojelemiseksi? (N = 1 017)

1 / 2012 KVARTTI � 29

tenkin oli sitä mieltä, että voi itse vaikuttaa Itäme-ren tilaan.

Tehokkaimpina keinoina Itämeren tilan pa-rantamiseksi nähtiin maatalouden ravinnepääs-töjen vähentäminen, lainsäädäntö, roskaamisenvälttäminen, yritysten ympäristövastuullisuussekä laivojen ja pienveneiden jätevesien puhdis-tus. Suoremmin yksilöön itseensä kohdistuviakeinoja, kasvisruuan syöntiä ja ympäristömerkit-tyjen pesuaineiden käyttöä ei pidetty yhtä tehok-kaina keinoina Itämeren tilan parantamiseksi.

Lähes kaikki välttivät heittämästä itse roskiamereen sekä välttivät pesuvesien laskemista suo-raan mereen tai järveen. Yli puolet oli myös val-mis tukemaan Itämeren suojelua rahallisestimaksamalla korkeampaa jätevesimaksua. Kasvis-ruuan syöntiä Itämeren rehevöitymisen ehkäise-miseksi suosi vain kolmasosa helsinkiläisistä.

finansiellt genom att betala högre avloppsvatten-avgift. Bara en tredjedel av helsingforsborna varpositivt inställda till att äta vegetariskt för attmotverka övergödning av Östersjön.

Helt avsamma åsikt




Helt av annanåsikt

Jag undviker att kasta skräp i havet

Jag undviker att släppa ut tvättvattenoch övrigt avloppsvatten (t.ex. från WC) i havet,

vattendrag och sjöar

Jag tycker det är bra att man ålagt folk i glesbygdenatt effektivera sin avloppsvattenhantering

Jag använder miljömärkta tvättmedel

Jag är redo att betala en högre avloppsvattenavgift för att förbättra Östersjöns tillstånd

Jag fäster uppmärksamhetvid rederiernas miljöansvar

Jag föredrar vegetarisk mat framom kötträtter

0 20 40 60 80 100 %

Figur 4. Vad gör ni själv för att skydda Östersjön? (N = 1 017)

Kirjallisuutta: � Litteratur:

Dictus, Jan ja Creedy, Alen (toim.) (2009): Towards Environmental Sus-tainability – Report of the Peer review of the city of Helsinki. Helsinginkaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 2009:5.

Haavisto, Teija ja Lankinen, Markku (1991): Ympäristöasenteet Helsingissä1989. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1991:6.

Helsingin sähköinen ympäristötilasto. www.helsinginymparistotilasto.fi

HSL LITU 2008. http://www.hsl.fi/FI/suunnittelu/tutkimukset/Sivut/laaja-liikennetutkimus.aspx

Lankinen, Markku (1995): Ympäristöasenteet Helsingissä vuonna 1994.Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 1995:13.

Lankinen, Markku (2005): Helsinkiläisten ympäristöasenteet ja ympäristö-käyttäytyminen vuonna 2005. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuk-sia 2005:5.

Lankinen, Markku ja Sairinen, Rauno (2000): Helsinkiläisten ympäristö-asenteet vuonna 2000. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia2000:6.

Miljö Akturellt 12.1.2012 http://miljoaktuellt.idg.se/2.1845/1.426110/re-kordstort-stod-for-trangselavgiften

Petteri Huuska toimii ympäristösuunnittelijana Helsinginkaupungin ympäristökeskuksessa.

Petteri Huuska verkar om miljöplanerare vid Helsingforsstads miljöcentral.

30 � 1 / 2012 KVARTTI

Verkosto ja innovaatio käsitteistä on vii-meaikaisessa julkisessa diskurssissamuodostunut eräänlaisia muotikäsittei-tä. Alasta ja aiheesta riippumatta nouseelähes poikkeuksetta esiin tarve verkos-toitua ja olla innovatiivinen. Mistä tämätarve jatkuvaan uudistumiseen, uudenluomiseen ja verkostoitumiseen johtuu?Aikaisemmin oli riittävää, kun pyrittiinlöytämään mahdollisimman tehokastoimintatapa ja sen ylläpitämistä tuke-vat seuranta- ja arviointijärjestelmät.Miksi tämä lineaarista suunnitteluanoudattava toimintamalli ei tänä päivä-nä ole enää riittävä, vaan organisaatioil-la on tarve jatkuvaan uudistumiseen jamuutokseen?

Useiden tutkijoiden (ks. esim. Watts 2002,Barabási 2003) mukaan elämme verkostojenmaailmassa. Verkostoista puhutaan paljon, mut-ta harvemmin siitä, mitä ne todellisuudessa ovatja mihin niiden merkitys perustuu. Verkostotie-de on varsin uusi, mutta vahvaa kukoistuskautta

I den offentliga diskursen på sistone harbegreppen nätverk och innovation blivitett slags modebegrepp. Oberoende avbransch och tema kommer nästan un-dantagslöst behovet att bilda nätverkoch vara innovativ förr eller senare fram.Vad beror detta behov av ständig förny-else, nyskapande och nätverksbygge på?Tidigare räckte det bra till att man för-sökte hitta ett så effektivt arbetssätt sommöjligt, och därtill följnings- och be-dömningssystem till stöd för det. Varförräcker det inte längre till med en verk-samhetsmodell byggd på lineär plane-ring, och varför behöver en organisationalltid förnya sig och förändras?

Enligt många forskare (se t.ex. Watts 2002,Barabási 2003) lever vi i en värld av nätverk. Dettalas mycket om dem, men mindre ofta om vadde i själva verket är och vad deras betydelse grun-dar sig på. Nätverksvetenskapen är en mycketung vetenskapsgren, men just nu i stark blomst-ring. Dess principer kan tillämpas på många olika

N I I N A U U S I - A U T T I

Tieto on voimaa ja yhteistyö ylivoimaa –Avoimet innovaatioverkot vastaavat kompleksisentoimintaympäristön haasteisiin

Kunskap är makt och samarbete övermakt –Öppna innovationsnät svarar på utmaningarna från

en komplex verksamhetsmiljö

1 / 2012 KVARTTI � 31

livssfärer allt mellan sociologi och infektionssjuk-domars spridning. Ändå är nätverk ingentingnytt, trots att de onekligen starkt präglar vårtsamhälle av idag.

Före detta sociologiprofessorn Duncan Wattshar i sitt verk Six Degrees: The Science of a Con-nected Age (2003) undersökt nätverkens struk-tur och dynamik. I boken åskådliggör han hurnätverk kan skönjas nästan överallt. Människanscellvävnad består av mycket enkla celler, som till-sammans bildar mycket komplicerade nätartadestrukturer. Elnätet kan beskrivas som ett väldigtnätverk av sammanlänkade elkablar som spriderut sig över de industrialiserade länderna. Likasåförenar landsvägar, flygplan och Internet männi-skor med varandra och ger uttryck för en världsom blivit mindre, där alla är sammanlänkadeoch där avstånden förlorat sin betydelse . (Watts2003, 20–24.)

Nätverksstrukturen har sitt ursprung i natu-rens system, och den har undersökts bl.a. inomnaturvetenskaperna. Inom sociala system upp-täcktes nätverkens betydelse redan på 1960-talettack vare sociologen Stanley Milgrams berömdakedjebrevsexperiment. Man upptäckte då att vil-ka två slumpmässigt utvalda människor som helsti genomsnitt är på bara sex länkars avstånd frånvarandra. Men utvecklingen inom informations-teknologin har inverkat på att nätverkensbetydelse starkt betonats (Watts 2003, 39; 299.)

Verksamhetsmiljön förändras snabbt ochöverraskandeVår tids teknologi har inverkat på växelverkanmellan människor och organisationer – dessmängd, beskaffenhet och snabbhet. Människoroch sammanslutningar växelverkar oberoende avtid och plats lika snabbt i vilken riktning somhelst i världen. Som följd av denna oavbrutna väx-elverkan förändras verksamhetsmiljön ständigtoch överraskande (Watts 2003, 20–24). Det somigår var nytt är gammalt idag. Traditionella teleo-logiska uppfattningar om utveckling förmår intelängre förklara dynamiken i en verksamhetsmiljö

elävä tieteenala, jonka periaatteita voidaan sovel-taa useille eri elämänalueille aina sosiologiasta in-fektiotautien leviämiseen. Verkostot eivät kuiten-kaan ole mikään uusi asia, vaikka ne kiistatta ovatvahvasti nyky-yhteiskuntaa leimaavia ilmiöitä.

Entinen sosiologian Professori Duncan Wattson tutkinut verkostojen rakennetta ja dynamiik-kaa teoksessaan Six Degrees: The Science of aConnected Age (2003). Kirjassaan hän havain-nollistaa, kuinka verkostoja voidaan nähdä lähes-tulkoon kaikkialla. Ihmisen solukot muodostuvathyvin yksinkertaisista soluista, jotka yhdessämuodostavat monimutkaisia verkostomaisia ra-kenteita. Sähköverkko voidaan kuvata verkostok-si, joka hajautuu teollisten maiden ylle valtavanaverkostona linkittyen toisiinsa sähkökaapeleidenvälityksellä. Samoin maantiet, lentokoneet jaInternet yhdistävät ihmisiä toisiinsa ilmentäenpienentynyttä maailmaa, jossa kaikki ovatlinkittyneitä ja etäisyys on menettänyt merkityk-sensä. (Watts 2003, 20–24.)

Verkostorakenne on peräisin luonnon systee-meistä ja sitä on tutkittu muun muassa luonnon-tieteiden saralla. Sosiaalisissa systeemeissä ver-kostojen merkitys on havaittu jo 1960- luvulla so-siologi Stanley Milgramin kuuluisan ketjukirje-kokeen ansioista. Sen perusteella havaittiin, ettäketkä tahansa kaksi satunnaisesti valittua ihmistäon keskimäärin vain kuuden linkin päässä toises-taan. Informaatioteknologian kehitys on kuiten-kin vaikuttanut verkostojen merkityksen voimak-kaaseen korostumiseen. (Watts 2003, 39; 299.)

Toimintaympäristö muuttuu nopeasti jayllättävästiNykyteknologia on vaikuttanut ihmisten ja orga-nisaatioiden välisen vuorovaikutuksen määrään,laatuun ja nopeuteen. Ihmiset sekä organisaatiotvuorovaikuttavat ajasta ja paikasta riippumattayhtä nopeasti mihin tahansa päin maailmaa. Näi-den jatkuvien vuorovaikutussuhteiden vuoksitoimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja yllättä-västi (Watts 2003, 20–24). Se mikä oli eilen uut-ta, on tänään vanhaa. Perinteiset teleologiset ke-

32 � 1 / 2012 KVARTTI

som vår nuvarande. Enligt nyare, t.ex. evolutio-nära uppfattningar (se t.ex. Sotarauta 2007) god-känns emergens, alias framväxten av nytt, som ennaturlig del av verksamhetsomgivningen, ochframgång i en komplex verksamhetsmiljö kräveratt en organisation ständigt förnyas och ärinnovativ.

Den ständiga förändringen i verksamhetsmi-ljön har också lett till att kostnaderna för forsk-ning och utveckling vuxit starkt. Produkterssnabba föråldrande, de globalt splittrade funktio-nerna och de allt högre kraven på varor och tjäns-ter – produkter och service – har lett till att orga-nisationerna försökt hitta nya samarbetsbaseradeverksamhetsmodeller för att kunna svara på ut-maningarna (Chesbrough 2006, 1–3). Ändafram till 1980-talet koncentrerade forskningensig på att jämföra marknadsbetingat utbyte ochvertikal integration. På 1970-talet visade sig deleverantörsnät som den japanska bilindustrin an-litade vara en framgångsrik form av affärsidkan-de. Den snabba internationaliseringen av affär-sverksamheten på 1990-talet drev företagen attsöka konkurrenskraft genom strategiska allian-ser, och med dessa började de samarbetsbasera-de egentliga nätverksartade affärsrelationernaraskt bli allt vanligare. (Miettinen et al. 1999.)

Nätverkens styrka bygger på växelverkanDet kan finnas många orsaker till nätverksbild-ning. För en del är nätverken helt enkelt ett sättatt skaffa resurser för den egna affärsverksamhe-ten, medan andra med hjälp av nätverken försö-ker stärka sitt eget kärnkunnande. Ett kapitel försig är innovationsnäten, var syfte är att skapa etthelt nytt värdesystem. Deras huvudbetoning äratt skapa, samla och styra ett nät som medverkartill utvecklande av en radikalt ny teknologi elleraffärsverksamhet. Det är inte bara fråga om en af-färsverksamhet som är ny för nätets företag ochorganisationer, utan om lösningar som är nya förhela branschen och kunderna. Ett gemensamtdrag för dessa är dock att man genom att bildanätverk vill svara på utmaningarna från en radi-

hitysnäkemykset eivät enää kykene selittämäännykyisenkaltaisen toimintaympäristön dyna-miikkaa. Uudempien, esimerkiksi evolutionaa-risten kehitysnäkemysten (ks. esim. Sotarauta2007) mukaan emergenssi eli ilmaantuminen hy-väksytäänkin luonnollisena osana toimintaym-päristöä ja menestyminen kompleksisessa toi-mintaympäristössä vaatii organisaatioilta jatku-vaa uudistumista ja innovatiivisuutta.

Toimintaympäristön jatkuva muutos on joh-tanut tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannus-ten voimakkaaseen kasvuun. Tuotteiden nopeavanheneminen, globaalisti hajautuneet toimin-not sekä entistä suuremmat vaatimukset tuotteil-le ja palveluille ovat johtaneet siihen, että organi-saatiot ovat pyrkineet löytämään uusia, yhteis-työhön perustuvia toimintamalleja haasteisiinvastaamiseksi (Chesbrough 2006, 1–3). 1980-lu-vulle saakka tutkimus keskittyi markkinaehtoisenvaihdannan sekä vertikaalisen integroinnin väli-seen vertailuun. 1970-luvulla Japanin autoteolli-suuden käyttämät toimittajaverkot osoittautui-vat menestyksekkääksi liiketoiminnan harjoitta-misen muodoksi. 1990-luvun liiketoiminnan no-pea kansainvälistyminen ajoi yritykset hakemaankilpailuvoimaa strategisista alliansseista ja niidenmyötä yhteistyöhön perustuvat varsinaisetverkostomaiset liikesuhteet alkoivat nopeastiyleistyä. (Miettinen et al. 1999.)

Verkostojen voima perustuuvuorovaikutukseenSyyt verkostoitumiseen voivat olla monia. Toisil-le verkosto on puhtaasti keino hankkia resurssejaoman liiketoimintansa harjoittamiseen, toisillepuolestaan verkostojen avulla pyritään vahvista-maan omaa ydinosaamista. Oma lukunsa ovat in-novaatioverkot, joiden tarkoituksena on luodatäysin uusi arvojärjestelmä. Niiden pääpaino onradikaalisti uuden teknologian tai liiketoiminnankehittämistä ajavan verkon synnyttäminen, ko-koaminen ja ohjaus. Kyse ei ole vain verkon yri-tyksille ja organisaatioille uudesta liiketoimin-nasta, vaan koko alalle ja asiakkaille uusista rat-

1 / 2012 KVARTTI � 33

kalt föränderlig verksamhetsmiljö. (Möller et al.2004, 3; 25; 35–40.)

Men vad bygger nätverkens överlägsenhetpå? För att förstå detta är det bra att analyseranätverksstrukturen. Barabási har i sitt verk Linkit– Verkostojen uusi teoria (2002) undersökt isynnerhet icke skalbundna nätverk. Nätverkenkan beskrivas mycket enkelt. Den grundläggandebeståndsdelen i nätet är noden. Noderna förenassinsemellan av länkar. Ett regelbundet nät bestårav noder, som har samma gradtal, dvs. nodernahar samma antal länkar. (Barabási 2002, 60.)Jämfört med en hierarkisk struktur är en avnätverkets fördelar dess förmåga att reagerasnabbt samt dess smidighet, som bygger på en iprincip gränslös växelverkan mellan autonomaaktörer. Mitt i komplexiteten bygger nätverketsverksamhet inte – såsom den hierarkiska struktu-rens – på kontroll, utan på nätverkens förmåga attsjälv organisera sig mitt i kaoset (Barabási 2002;Watts 2003; Ståhle & Grönroos, 1999.)

I verkligheten innehåller nätverken dock no-der som har betydligt fler länkar och genom vil-kas förmedling information och intryck spridersig mycket effektivt. T.ex. i sociala nätverk finnsdet personer som har särskilt mycket sociala rela-tioner, och inom flygtrafiken utgör flygfälten så-dana noder (Barabási 2002, 58–66.) Dessa kon-takter gör att nätverken icke är skalbundna, vilketbetyder att om man gör en modell av dem medhjälp av grafer, så ökar deras sammankopplings-grad dramatiskt ju flera noder de är sammankopp-lade genom. (Watts 2003, 104.) .) Icke skalbund-na nätverk avviker från regelbundna nätverk ge-nom sin heterogenitet. Sökmaskinerna på Inter-net är exempel på dylika noder och tar oss, på ettpar klickningar när, till önskade webbsidor. (Ba-rábasi 2002, 68.) Genom dylika starka nodersprider sig t.ex. sjukdomar, fenomen och kultu-rella intryck snabbt i hela världen.

Många nätverksstudier grundar sig på en avde inflytelserikaste teorierna inom nätverksforsk-ning, nämligen teorin om svaga band utveckladav sociologen Mark Granovetter (1973, 1361).

kaisuista. Yhteinen piirre näille kuitenkin on, ettäverkottumisen avulla pyritään vastaamaan radi-kaalisti muuttuvan toimintaympäristön haastei-siin. (Möller et al. 2004, 3; 25; 35–40.)

Mihin verkostojen ylivoimaisuus sitten pe-rustuu? Tämän ymmärtämiseksi on hyvä tarkas-tella verkostorakennetta. Barabási on tutkinuterityisesti skaalautumattomia verkostoja teok-sessaan Linkit – Verkostojen uusi teoria (2002).Verkostot voidaan kuvata hyvin yksinkertaisesti.Solmu on verkon perusosa. Solmut ovat yh-teydessä toisiinsa liitännäisten avulla. Säännölli-nen verkko muodostuu solmuista, joilla on samaasteluku, eli niillä on yhtä paljon liitäntöjä.(Barabási 2002, 60.) Hierarkkiseen rakenteeseenverrattuna verkoston etuja ovat sen kyky nope-aan reagointiin, sekä joustavuus, joka perustuuautonomisten toimijoiden periaatteessa äärettö-mään vuorovaikutukseen. Kompleksisuudenkeskellä verkoston toiminta ei perustu hierarkki-sen rakenteen tavoin kontrolliin, vaan verkosto-jen kykyyn itseorganisoitua kaaoksen keskellä(Barabási 2002; Watts 2003; Ståhle & Grönroos,1999.)

Todellisuudessa verkostoissa on kuitenkinnapoja, joilla on huomattavasti enemmän linkke-jä, ja joiden välityksellä tieto ja vaikutteet leviäväterittäin tehokkaasti. Esimerkiksi sosiaalisissa ver-kostoissa on ihmisiä, joilla on erityisen paljon so-siaalisia suhteita ja lentoliikenteessä tällaisia na-poja ovat lentokentät. (Barabási 2002, 58–66.)Nämä yhteydet tekevät verkoista skaalautumat-tomia mikä tarkoittaa, että jos nämä verkostotmallinnetaan graafien avulla, niiden kytkeytynei-syys lisääntyy dramaattisesti, mitä useammansolmun kautta ne ovat kytköksissä. (Watts 2003,104.) Skaalautumattomat verkot poikkeavatsäännöllisistä verkoista heterogeenisuutensa an-sioista. Internetin hakukoneet ovat esimerkki täl-laisista navoista tuoden halutut verkkosivut parinklikkauksen päähän. (Barábasi 2002, 68.) Näi-den vahvojen napojen kautta esimerkiksi taudit,ilmiöt ja kulttuurilliset vaikutteet leviävät no-peasti ympäri maailman.

34 � 1 / 2012 KVARTTI

Den är fortfarande av stor betydelse, och enligtden kan man indela relationerna människoremellan i dels svaga, dels starka. Med sin närkretshar man starka band, men dessutom har folk ock-så andra slags band, som Granovetter kallar svagaband. Dessa svaga band är kontakter med sådanamänniskor som man kanske vet förnamnet påoch bara är bekant med. Men de svaga banden ärav avgörande vikt för införskaffandet av kunskap.Styrkan med de svaga banden ligger i att man ge-nom dem får kontakt med nya gemenskaper ochdärmed med ny kunskap. Så det är inte av svaghe-ten som deras betydelse kommer sig, utan av de-

Useiden verkostotutkimusten pohjalla on so-siologi Mark Granovetterin (1973, 1361) kehit-tämä, verkosto-tutkimuksen yksi vaikutusvaltai-simmista teorioista, heikkojen siteiden teoria,jonka merkitys näkyy edelleen vahvasti. Sen mu-kaan ihmisten väliset suhteet voidaan jakaa heik-koihin ja vahvoihin. Ihmisten lähipiirin muodos-tamat siteet ovat vahvoja siteitä, mutta lisäksi ih-misillä on myös toisenlaisia siteitä, joita Grano-vetter kutsuu heikoiksi siteiksi. Heikot siteet ovatyhteyksiä ihmisiin, jotka tiedetään kenties etuni-meltä ja ovat niin sanottuja hyvän päivän tuttuja.Nämä siteet ovat kuitenkin ratkaisevan tärkeitä

Kuvio 1. Esimerkki solujen muodostamista verkostoista. Punaiset pisteet ovat verkoston napoja, tärkeitä proteiineja, joiden poistaminen

aiheuttaa solujen kuoleman (Barabási & Bonabeau 2003, 59)

Figur 1 Exempel på nätverk bildade av celler. De röda punkterna är nätverkets noder, viktiga proteiner som, om man avlägsnar dem, får cellernaatt dö (Barabási & Bonabeau 2003, 59)

1 / 2012 KVARTTI � 35

ras särställning i nätverksstrukturen. Att avlägsnadem leder mera till skada, eftersom information-skanalen till den nya gemenskapen bryts.(Granovetter 1973, 1 360–1 377.)

Vad har man för praktisk nytta av att förstå sigpå nätverksdynamik? Enligt Barabási gäller sam-ma lagbundenheter för alla nätverk, de må varasociala eller biologiska. I vårt nätverksformadeinformationssamhälle av idag hänger organisa-tioners framgång i hög grad på deras förmåga attskaffa och hantera information. Det behövs in-formation, kunskap, för att kunna se svaga signa-ler i verksamhetsmiljön, utveckla nya varor ochtjänster och möjliggöra innovation och nyska-

tiedonhankinnan kannalta. Näiden heikkojen si-teiden vahvuus perustuu siihen, että niiden avullapäästään käsiksi uusiin yhteisöihin ja sitä kauttauuteen tietoon. Heikkojen siteiden merkitys eisiis johdu niiden heikkoudesta, vaan niiden eri-koisasemasta verkoston rakenteessa. Niidenpoistaminen saa tiedonkulun kannalta aikaanenemmän vahinkoa, sillä tiedonkulku uuteenyhteisöön katkeaa. (Granovetter 1973, 1 360–1 377.)

Mitä hyötyä verkostodynamiikan ymmärtä-misestä on käytännönelämässä? Barabásin mu-kaan kaikissa verkoissa – niin sosiaalisissa kuinbiologisissakin – pätee samat lainalaisuudet. Ver-

Kuvio 2 Heikkojen siteiden vahvuus (Barabási 2002, 43)

Figur 2. De svaga bandens styrka (Barabási 2002, 43)

36 � 1 / 2012 KVARTTI

pande. Nätverkens betydelse bygger på deras för-måga att snabbt hitta fram till ny kunskap och nyaintryck (Chesbrough 2006.)

Innovation som nyckel till förnyelse ochtillväxtEnligt en enkät bland 1 200 verkställande direk-törer som konsultbyrån PricewaterhouseCoo-pers gjorde i fjol (PWC 2011) är nya varu- ochtjänsteinnovationer den viktigaste förutsättning-en för företagstillväxt. Alltid behöver innovatio-nerna, de nya lösningarna, inte vara radikala, utande kan också vara stegvisa förbättringar av befint-liga varor och invanda verksamhetssätt. Oftastanses dock förutsättningen för innovation varaatt olika slags information och synvinklarsammanförs (t.ex. Ståhle & Grönroos 1999,111). Det kan t.ex. handla om att sammanjämkaen organisations olika avdelningars anställdasåsikter för att utveckla verksamheten, eller om attsystematiskt söka nya idéer och bearbeta dem.

Som exempel har IBM utvecklat lösningar påmycket hög nivå för att kunna få ut nyttan av helasin globala personals potential. Bland de lösning-ar man utvecklat finns t.ex. idébanken ThinkPla-ce med vars hjälp företaget systematiskt samlar inidéer och påhitt från sina anställda. ”InnovationJams” är massiva onlinediskussioner, där utvaldaidéer processas. Med tillämpningen BlueReachkan man alltid lokalisera de bästa experternainom olika områden. Vår tids teknologi gör detmöjligt för de tusentals anställda vid storföreta-gen att bilda nätverk och att förena sina åsikteroch insikter och få fram innovationer. I utveck-lingsarbete av denna magnitud ligger nätverkensstyrka i antalet tänkare: hundratals eller tusentalsfinner en lösning på det som tiotals eller kanskehundratals inte klarar av. Dessutom har företagetaktivt bildat nätverk även med externa samar-betspartners, såsom företag, kunder, forsknings-och utvecklingsinstitut och användare, för attkartlägga nya möjligheter. (Quitzau 2010.)

kottuneen tietoyhteiskunnan aikakaudella orga-nisaatioiden menestys on pitkälle riippuvainenniiden kyvystä hankkia ja käsitellä tietoa. Tietoatarvitaan toimintaympäristön heikkojen signaali-en tunnistamiseen, uusien tuotteiden ja palvelui-den kehittämiseen sekä innovaatioiden mahdol-listamiseen. Verkostojen merkitys perustuuniiden kykyyn saavuttaa uutta tietoa ja vaikuttei-ta nopeasti. (Chesbrough 2006.)

Innovointi uusiutumisen ja kasvunmahdollistajanaKonsulttitoimisto PricewaterhouseCoopersinviime vuonna toteuttaman, 1 200 toimitusjohta-jaa kattaneen tutkimuksen mukaan uudet tuote-ja palveluinnovaatiot ovat yritysten tärkein kas-vun mahdollistaja (PWC 2011). Aina innovaati-oiden ei kuitenkaan tarvitse olla radikaaleja, vaanne voivat olla myös askelittaisia parannuksia ole-massa oleviin tuotteisiin ja totuttuihin toiminta-malleihin. Useimmiten innovaatioiden edelly-tyksenä kuitenkin pidetään erilaisen tiedon ja nä-kökulmien yhteen saattamista (esim. Ståhle &Grönroos 1999, 111). Tämä voi tarkoittaa orga-nisaation eri osastojen työntekijöiden näkemys-ten yhdistämistä toiminnan kehittämiseksi, taijärjestelmällistä uusien ideoiden löytämistä jatyöstämistä.

Esimeriksi IBM on kehittänyt erittäin kor-keatasoisia ratkaisuja koko globaalin henkilöstö-poolinsa potentiaalin hyödyntämiseksi. Sen ke-hittämiä ratkaisuja ovat esimerkiksi ThinkPla-ce-ideapankki, jonka avulla yritys kerää järjestel-mällisesti työntekijöidensä ideoita ja oivalluksia.”Innovation jamit” ovat massiivisia online-kes-kusteluja, joissa valittuja ideoita työstetään.BlueReach-sovelluksen avulla voidaan puoles-taan paikantaa aina eri alueiden parhaat eksper-tit. Nykyteknologia mahdollistaa suuryrityksentuhansia ihmisiä kattavan henkilöstön verkostoi-tumisen ja näkemysten yhdistämisen innovaati-oiden tuottamiseksi. Tämän mittakaavan kehi-tystyössä verkostojen vahvuus piilee ajattelijoi-

1 / 2012 KVARTTI � 37

Ett nytt paradigm för värdeskapandeIBM:s verksamhetsmodell iakttar i stort det öpp-na innovationstänkande som professor HenryChesbrough lanserat (2003). Det upplevs utgöraen ny strategi för värdeskapande i kontrast till entraditionell sluten innovationsprocess där företa-gen jobbar på innovationer internt och med storsekretess kring sina egna idéer. Enligt det nya tän-kandet borde företagen öppet utnyttja kunskapsom finns utanför deras egen organisation somstöd för det egna forsknings- och utvecklingsar-betet i syfte att kläcka nya idéer, effektivera inno-vationsprocesserna och kartlägga nya möjlighe-ter till affärsverksamhet. Synsättet utgår från attett företag inte längre kan vara framgångsrikt påegen hand i en komplex och snabbt föränderligverksamhetsmiljö. Därför borde innovationspro-cessen vara öppen och bygga på samarbete medolika informationsproducenter. I denna processär nätverksbildningen en av de viktigaste färdig-heterna. (Chesbrough 2006, 1–3.)

Öppen innovation betonar informationensom en offentlig nyttighet som borde vara till al-las förfogande. I en skrivelse utgiven år 2006 kon-staterade professor Antti Hautamäki att en bety-dande del av innovationsverksamheten i framti-den torde ske inom nätverk där företagen är baraen part, och att innovationsverksamheten är sam-arbete, vars resultat man är redo att dela med sigav. Han konstaterar också att man borde utvecklakunnande, upphovsmannarättigheter och inno-vationsverksamhetens finansiering så att demotsvarar de nya tillvägagångssätten. Detta föratt innovationssystemet måtte stöda konkurrens-kraften även i framtiden. Så alltså Hautamäki(2006). Den framtiden är nu redan nådd, och enkonkret yttring av den är projektet HelsinkiRegion Infoshare (HRI) www.hri.fi.

HRI är ett innovationsnät där den offentligasektorn, användarna, företagen och olika institu-tionella aktörer förenar sina resurser för att pro-ducera ett nytt värdesystem. Inom projektet öpp-nar Huvudstadsregionens kommuner en del avsina informationsförråd och tillåter fritt nyttjan-

den määrässä; sadat tai jopa tuhannet löytävätratkaisun, johon kymmenet tai sadat eivät kyke-ne. Lisäksi yritys on verkostoitunut aktiivisestimyös sen ulkoisten sidosryhmien, kuten yritys-ten, asiakkaiden, tutkimus- ja kehityslaitostensekä käyttäjien kanssa uusien mahdollisuuksienkartoittamiseksi. (Quitzau 2010.)

Arvonluomisen uusi paradigmaIBM:n toimintamalli noudattaa pitkälle Profes-sori Henry Chesbroughin (2003) lanseeraamaaavoimen innovaation paradigmaa. Sen nähdäänolevan uusi arvonluomisen strategia, joka on vas-takohta perinteiselle suljetulle innovaatioproses-sille, jossa yritykset pyrkivät kehittämään tuottei-ta sisäisesti, varjellen tarkkaan omia ideoitaan.Uuden näkemyksen mukaan yritysten tulisi avoi-mesti käyttää hyväksi yrityksen ulkopuolista tie-toa oman tutkimus ja kehitystyön tukena uusienideoiden synnyttämiseksi, innovaatioprosessientehostamiseksi ja uusien liiketoimintamahdolli-suuksien kartoittamiseksi. Paradigma lähtee aja-tuksesta, että kompleksisessa ja nopeasti muuttu-vassa toimintaympäristössä yritys ei menestyenää yksin. Tämän vuoksi innovaatioprosessi tu-lisi olla avoin ja perustua yhteistyöhön eri tiedon-tuottajatahojen kanssa. Tässä prosessissa verkos-toituminen on yksi keskeisimmistä taidoista.(Chesbrough 2006, 1–3.)

Avoimen innovaation paradigma painottaatietoa julkisena hyödykkeenä, joka tulisi ollakaikkien hyödynnettävissä. Professori AnttiHautamäki totesi vuonna 2006 julkaistussa kir-joituksessaan, että ”merkittävä osa tulevaisuudeninnovaatiotoimintaa tapahtunee verkostoissa,joissa yritykset ovat vain yksi osapuoli. Innovaa-tiotoiminta on yhteistyötä, jonka tuloksia ollaanvalmiita jakamaan. Osaamista, tekijänoikeuksiaja innovaatiotoiminnan rahoitusta tulee kehittäävastaamaan uusia toimintatapoja, jotta innovaa-tiojärjestelmä tukisi kilpailukykyä myös tulevai-suudessa.” (Hautamäki 2006.) Tämä tulevaisuuson jo täällä, ja siitä konkreettinen esimerkki onHelsinki Region Infoshare (HRI)-hanke.

38 � 1 / 2012 KVARTTI

de av dem avgiftsfritt. Vem som helst kan utnyttjadatan i sin egen verksamhet för att skapa nya in-novativa bruksändamål. Att man fritt får nyttjaprojektets rön är en möjlighet för företagen, för-valtningen och invånarna i regionen att utvecklasin egen verksamhet eller att skapa helt nya varoroch tjänster. Projektets verksamhet åstadkom-mer en god cirkel som föder sig själv – och där-med stärker hela regionens välmåga och konkur-renskraft. Tidigare pantade man på kunskapmen, som öppen-innovation-tänkandet betonar:kunskap är makt – och samarbete är övermakt.

Men projektet handlar inte bara om att öppnadatamaterial utan också om att skapa ett nytt vär-desystem. Konceptet Öppen Data är nytt både iFinland och globalt, och en vital del av projektetsverksamhet har varit att i Finland bygga ettnätverk som utvecklar öppendatamodellen. Te-mat täcker många branscher och kräver en stormängd kompetenser av olika slag. I min Pro Gra-du -avhandling Innovaatioverkkojen johtaminenja kehittäminen – Case Helsinki Region Infoshare(2011) om styrning och utvecklande av innova-tionsnätverk identifierade jag nätverksbildning-en som en av projektets vitalaste processer medtanke på att uppnå den kunskap som behövdesför att bygga upp verksamhetsmodellen. Dettaintog en central roll även inom projektet, för attmöjliggöra innovationsarbete utgående från denöppnade datan. Men det är viktigt att lägga märketill att samarbetet inte alltid behöver vara offici-ellt, utan att ny information och kunnande ocksåuppnås med hjälp av inofficiella kontakter. På detsättet blir utvecklarnätverket så häpnadsväckan-de stort att det skulle behövas en egen utredningför att analysera det.

HRI-hanke on innovaatioverkko, jossa julki-nen sektori, käyttäjät, yritykset sekä eri institutio-naaliset toimijat yhdistävät voimavaransa uudenarvojärjestelmän tuottamiseksi. Hankkeessa pää-kaupunkiseudun kunnat avaavat tietoaineisto-jaan ja sallivat niiden vapaan hyödyntämisenmaksutta. Kuka tahansa voi hyödyntää avattuadataa omissa toimissaan uusien, innovatiivistenkäyttötarkoitusten luomiseksi. Hankkeen tulok-sien vapaa hyödynnettävyys on mahdollisuusalueen yrityksille, hallinnolle sekä kansalaisilleoman toimintansa kehittämiseen, tai täysin uusi-en tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Hank-keen toiminta synnyttää positiivisen kehän, jokaruokkii itse itseään – ja vahvistaa näin koko alu-een hyvinvointia ja kilpailukykyä. Aikaisemmintietoa on pantattu, mutta kuten avoimen inno-vaation paradigmakin painottaa: tieto on voimaa– ja yhteistyö ylivoimaa.

Hankkeessa ei kuitenkaan ole kyse pelkästääntietoaineistojen avaamisesta, vaan uuden arvo-järjestelmän tuottamisesta. Avoimen datan kon-septi on Suomessa, ja globaalissakin mittakaavas-sa uusi ja keskeinen osa hankkeen toimintaa onollut rakentaa Suomeen avoimen datan toiminta-mallia kehittävä verkosto. Teema on useita alojakattava, joka vaatii suuren määrän erilaisia kom-petensseja. Pro Gradu -tutkielmassani Innovaa-tioverkkojen johtaminen ja kehittäminen – CaseHelsinki Region Infoshare (2011) hankkeen yh-deksi keskeisimmäksi prosessiksi identifioitiinverkostoituminen toimintamallin rakentamiseentarvittavan tiedon ja kompetenssien saavuttami-seksi. Tämä oli keskeisessä osassa myös hank-keen piirissä, avatun datan pohjalta tapahtuvaninnovoinnin mahdollistamiseksi. On kuitenkintärkeää huomata, että yhteistyön ei aina kuiten-kaan tarvitse olla virallista, vaan uutta tietoa jaosaamista saavutetaan myös epävirallisten kyt-kösten avulla. Näin kehittäjäverkostosta muo-dostuu hämmästyttävän laaja, jonka analysointivaatisi osakseen oman tutkimuksensa.

1 / 2012 KVARTTI � 39

Utveckling genom ömsesidig växelverkanStyrandet av innovationsnätverk som bygger pålösa nätverksrelationer avviker märkbart från entraditionell uppfattning om styrning, och detta ären utmaning i synnerhet för styrningen. Enligtvissa studier misslyckas över 50 procent avnätverkssamarbetet och upprätthållandet. Nät-verkens rikedom är att samarbetspartnerna är oli-ka; detta för in olika slags kunskap i processen,men det innebär också en stor risk för framgångs-rikt samarbete. (Ospina & Saz-Carranza, 2010,3–4.) Vesalainen (2006) har forskat i ett fram-gångsrikt nätverkssamarbetes beståndsdelar ochbetonar att goda nätverksrelationer är ett villkorför framgång. Inom innovationsnätverk förutsät-ter samarbetet en myckenhet växelverkan base-rad på förtroliga relationer, öppenhet och en kul-tur där var och en försöker göra sitt bästa och felbelönas. Ju mera utvecklat förtroende mellansamarbetspartnerna, desto starkare är engage-manget och samarbetet desto höglassigare. (Ve-salainen 2006, 56.)

I ett innovativt nät fattas besluten genom dis-kussion och förenande av olika synvinklar. I denprocessen påverkar aktörerna varandra konkret,och verksamheten utvecklas som resultat av öm-sesidig växelverkan. Ingen har hela makten attleda utvecklingsverksamheten, så styrningen blirframför allt fråga om delat ledarskap. (Ståhle et al.2004, 58.) Det delade ledarskapet tar sig ofta ut-tryck i att verksamheten är ogestaltad. I ett öppetsystem kommer det ständigt fram utvecklingsim-pulser från många olika håll, och de inverkar påhur verksamheten utvecklas. I en emergent ochkomplex verksamhetsmiljö kan detta ses som enidealisk verksamhetsform som möjliggör att detoavbrutet föds innovativa lösningar och nyasynvinklar. (Laitinen 2009, 81.)

Enligt komplexitetsteorierna, i synnerhet Sta-ceys (2001) koncept CRP (Complex ResponsiveProcess) (se Laitinen 2009), bör komplexa sys-tem klara av den oordning som kaotiskhet ochkomplexitet medför. Ur den synvinkeln är styr-ningens uppgift att skapa en verksamhetskultur

Innovaatioverkoissa toiminta kehittyykeskinäisen vuorovaikutuksen tuloksenaLöyhiin verkostosuhteisiin perustuvien innovaa-tioverkkojen johtaminen poikkeaa huomattavas-ti perinteisestä johtamiskäsityksestä, ja tämä onhaaste erityisesti johtamiselle. Joidenkin tutki-musten mukaan yli 50% verkostoyhteistyöstä jaylläpitämisestä epäonnistuu. Verkostojen rik-kaus on yhteistyökumppaneiden erilaisuus, silläse tuo yhteistyöhön erilaista tietoa ja osaamista,mutta tämä on myös suuri riski yhteistyön onnis-tumiselle. (Ospina & Saz-Carranza, 2010, 3–4.)Vesalainen (2006) on tutkinut menestyneen ver-kostoyhteistyön elementtejä ja hän painottaakin,että hyvät verkostosuhteet ovat niiden menesty-misen ehto. Innovaatioverkoissa yhteistyö edel-lyttää runsaasti luottamuksellisiin suhteisiin pe-rustuvaa vuorovaikutusta, avoimuutta ja kulttuu-ria, jossa kukin yrittää parastaan ja virheistä palki-taan. Mitä kehittyneempi on yhteistyökumppa-neiden välinen luottamus, sitä tiiviimpää on si-doksisuus ja sitä laadukkaampaa on yhteistoi-minta. (Vesalainen 2006, 56.)

Innovatiivisessa verkossa päätökset tehdäänkeskustelemalla ja eri näkökulmien yhdistämisenkautta. Tässä prosessissa toimijat vaikuttavatkonkreettisesti toisiinsa ja toiminta kehittyy kes-kinäisen vuorovaikutuksen tuloksena. Kenellä-kään ei ole yksin valtaa johtaa kehittämistoimin-taa, joten johtaminen on ennen kaikkea jaettuajohtajuutta. (Ståhle et al. 2004, 58.) Jaettu johta-juus ilmenee usein toiminnan hahmottumatto-muutena. Avoimessa järjestelmässä kehittä-misimpulsseja nousee jatkuvasti esiin useasta erisuunnista, mitkä vaikuttavat toiminnan kehitty-miseen. Emergentissä ja kompleksisessa toimin-taympäristössä tämän voidaan nähdä olevanihanteellinen toimintamuoto mahdollistaenjatkuvan innovatiivisten ratkaisujen ja uusiennäkökulmien syntymisen. (Laitinen 2009, 81.)

Kompleksisuusteorioiden mukaan, erityisestiStaceyn (2001) kehittelemän CRP (ComplexResponsive Process) (ks. Laitinen 2009) -näkö-kulman mukaan monimutkaisten järjestelmien

40 � 1 / 2012 KVARTTI

som för fram kunnande som bygger på samarbeteoch förtroende och är diskuterande och pluralis-tiskt. Via dessa beståndsdelar växer systemets ka-pacitet att anpassa sig till ständig förändring, ochkaoset ordnar självmant upp sig genom växelver-kan. (Laitinen 2009, 81.)

tuleekin sietää kaoottisuuden ja monimutkaisuu-den tuomaa epäjärjestystä. Näkökulman mukaanjohtamisen tehtävänä on luoda yhteistyölähtöis-tä, luottamukseen perustuvaa, keskustelevaa jamoninaista osaamista esiin tuovaa toimintakult-tuuria. Näiden elementtien kautta järjestelmänkyky sopeutua jatkuvaan muutoksen kasvaa jakaaos järjestäytyy vuorovaikutussuhteidenkautta itsestään. (Laitinen 2009, 81.)

Kirjallisuus: � Litteratur:

Barabási, A. (2002). Linkit : verkostojen uusi teoria. Helsinki: Terra Cognita.

Barabási, A & Bonabeau, E. (2003) Scale-Free Networks. Scientific American 288, 50–59.

Chesbrough, H. W. (2003). Open innovation : the new imperative for creating and profiting from technology. Boston (MA): Harvard Business School Press.

Chesbrough, H., Vanhaverbeke, W., & West, J. (2006). Open innovation: researching a new paradigm. New York: Oxford University Press.

Granovetter, M. (1973). The Strenght of Weak Ties. The American Journal of Sociology, Vol. 78, No. 6. (May, 1973), pp. 1 360–1 380.

Hautamäki, A. (2006). Avoimet innovaatioverkostot haastavat tuottajakeskeinen järjestelmän. Saatavilla osoitteessa: http://www.sitra.fi/artikkelit/2006/ant-ti-hautamaki-avoimet-innovaatioverkostot-haastavat-tuottajakeskeisen. (Viitattu 28.2.2012)

Laitinen, I. (2009). Tietoperustainen johtaminen : case Helsinki. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Miettinen, R., Lehenkari, J., Hasu, M., & Hyvönen, J. (1999). Osaaminen ja uuden luominen innovaatioverkoissa : tutkimus kuudesta suomalaisesta innovaatios-ta. Helsinki: SITRA.

Möller, K., Rajala, A., & Svahn, S. (2004). Tulevaisuutena liiketoimintaverkot : johtaminen ja arvonluonti. Helsinki: Teknologiainfo Teknova.

Ospina, S. M., & Saz-Carranza, A. (2010). Paradox and collaboration in network management. Administration & Society July 2, 2010 vol. 42 no. 4, 404–440

PWC (2011). Demystifying innovation. Take down the barriers to new growth. Saatavilla osoitteessa:http://www.pwc.com/fi/fi/tiedotteet-2011/toimitusjohtajien-mielesta-innovaatio-on-tarkein-kasvun-mahdollistaja.jhtml (Viitattu 29.2.2012)

Quitzau, A. (2010) How IBM innovates. Saatavilla osoitteessa: http://www.15inno.com/wp-content/uploads/2010/05/How-IBM-Innovates-Anders-Quitzau.pdf(Viitattu 29.2.2012)

Sotarauta, M. (2007). Evolutionaarinen muutoskäsitys ja itseuudistumisen kapasiteetti -käsitteellistä perustaa etsimässä. (Sente työraportteja). Tampere.

Stacey R.D. (2001). Complex responsive processes in organizations. Learning and knowledge creation. Routledge, Taylor and Francis Group, London & NY.

Ståhle, P., & Grönroos, M. (1999). Knowledge management : tietopääoma yrityksen kilpailutekijänä. Helsinki: WSOY.

Ståhle, P., Sotarauta, M., & Pöyhönen, A. (2004). Innovatiivisten ympäristöjen ja organisaatioiden johtaminen. Teknologian arviointeja 19. Eduskunnan kansli -an julkaisu 6/2004 [Publications of the Parliament of Finland]. Helsinki.

Uusi-Autti, N. (2011). Innovaatioverkkojen johtaminen ja kehittäminen - Case Helsinki Region Infoshare. Pro gradu, Lapin yliopisto. Saatavilla osoitteessa:http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/71976/NiinaUusi-Autti.Gradu.pdf?sequence=2

Vesalainen, J. (2006). Kaupankäynnistä kumppanuuteen : yritystenvälisten suhteiden elementit, analysointi ja kehittäminen (2. uud. p. ed.). Helsinki: Teknolo -giainfo Teknova.

Watts, D. J. (2004). Six degrees : The Science of a Connected Age. New York: W.W.Norton & Co.

Niina Uusi-Autti, HTM. Innovaatioverkkoihin hän perehtyiPro Gradu – tutkielmassaan (Lapin Yliopisto). Vuonna2011 hän oli vaihdossa Yhdysvalloissa East Carolinan yli-opistossa.

Niina Uusi-Autti, PM (förvaltningsvetenskap). Innova-tionsnätverk begrundade hon redan i sin Pro-Gradu –av-handling vid Lapplands universitet. Året 2011 var hon påutbyte vid East Carolina University i USA.

1 / 2012 KVARTTI � 41

Huolestunut keskustelu nuorisotyöttö-myydestä ja työttömien sekä varsinkintyön ja koulutuksen ”ulkopuolella” ole-vien nuorten syrjäytymisestä vyöryyjoka suunnalta. Nyt tämän molli-soin-nun pintaan on noussut duuri-sävyinenteema: valtiovallan ratkaisuyritys ongel-maan eli ”Nuorisotakuu” ja sen ylistämi-nen (esim. HS 18.3.2012, pääkirjoitus).Artikkelissa järjestelmää tarkastellaankuitenkin kriittisesti. Kirjoitus perustuukirjoittajan Suomen Akatemian rahoit-tamassa ”Work-Preca” – tutkimuspro-jektissa keräämään kyselyaineiston avo-vastauksiin.

Nuorisotyöttömyyskeskustelua tarkastellessavoi huomata, että varsinkin tietyillä usein toiste-tuilla väitteillä ja vaatimuksilla on kiintoisia taus-taoletuksia. Koska niitä ei yleensä eksplikoida,niistä ei myöskään käydä kriittistä keskustelua.Oletus ”koulutuksen autuaaksi tekevästä voimas-ta” on yksi niistä. Toinen on käsitys, että työhar-joittelu sinänsä tekisi nuoresta paremman kansa-laisen: vaikka työharjoittelua ei seuraisikaan työl-listyminen; vaikka tämä ”harjoittelu” olisi graffi-tin maalaamista aitaan, joka heti sen jälkeen pu-retaan. Tämä esimerkki ei valitettavasti ole fiktii-

Den bekymrade debatten om ungdoms-arbetslösheten och utslagningen blandarbetslösa och i synnerhet unga som hal-kat ”utanför” utbildningen svallar påalla håll och kanter. Men nu har ett dur-stämt tema vuxit fram i denna sorge-sång: statsmaktens försök att hitta enlösning, nämligen ”Ungdomsgarantin”[övers. anm: dvs. Samhällsgarantin förunga] och dess lovsjungande (t.ex. HS18.3.2012, ledaren). Föreliggande arti-kel synar dock systemet kritiskt utgåen-de från de fritt formulerade svar somförfattaren samlat in vid en enkät gjordinom ”Work-Preca”, ett forskningspro-jekt finansierat av Finlands Akademi.

Ser man lite närmare på debatten om ung-domsarbetslösheten kan man märka att särskiltvissa ofta upprepade påståenden och yrkandenbygger på intressanta utgångsantaganden. Efter-som de vanligen inte uttalas kan det inte uppstånågon kritisk diskussion om dem. Ett av dem är”utbildningens salliggörande verkan”. Ett annatär tanken att arbetspraktik i sig gör en ung männi-ska till en bättre medborgare, även ifall ar-betspraktiken inte leder till anställning, fastän”praktiken” kanske består av att måla graffiti på

J A A N A L Ä H T E E N M A A

Pilviä nuorten työttömien aktivoinnin yllä

Mörka moln över aktiverandet av unga arbetslösa

42 � 1 / 2012 KVARTTI

ett plank som sedan genast rivs. Detta exempel ärtyvärr inte fiktivt. En tredje kungstanke är att ar-betslösa unga oundvikligen passiveras.

Dessa utgångsantaganden bottnar i rådande –eller sådana man önskar rådde – uppfattningarom ett absolut värde i att arbeta, om att lättja sak-nar berättigande och om vad man får göra ellerinte med samhällets medel – med våra gemen-samma pengar.

”Ungdomsgarantin” som fortsättning påaktiveringspolitikenÄnda sedan den ekonomiska depressionen på1990-talet har man byggt en växande palett ar-betskrafts- och utbildningspolitiska lösningarmed tanke på unga arbetslösa. Idén är att få deunga arbetslösa att göra något så att säga utveck-lande. Då inget direkt tvångsarbete ingår i palet-ten finns det i stället obligatorisk skolning, stämp-ling och kursdeltagande med hot om sanktioner.Sistnämnda handlar om att förlora arbetslöshets-understödet och nu sist att den sista utvägen, dvs.utkomststödet, skärs ner. När ”Ungdomsgaran-tin” [övers. anm: dvs. Samhällsgarantin för unga]träder i kraft skall sanktionerna veterligen intelindras. Garantin gäller under 25 år gamla arbets-lösa arbetssökande samt under 30-åriga nyutexa-minerade som inte inom tre månader fått arbete.

Ungdomsgarantisystemet leder – eller tving-ar med sanktionshot – in arbetssökande arbets-lösa unga på praktik, läroavtalsutbildning ellerstudier. Dessutom söker man upp sådana ungasom inte studerar, förvärvsarbetar eller är arbets-lösa arbetssökande för att integrera dem i syste-met. För detta används även i Helsingfors s.k.uppsökande ungdomsarbete. Logiken bakomuppsökandet, lockandet, övertalandet och somsista utväg tvånget är uppenbarligen att dettamåste ske för de ungas eget bästa. Man tänker sigatt en ung som tvingas till utbildning eller arbets-praktik ännu en vacker dag tackar sina hjälpare.Allt detta vore helt vettigt om det i slutändan sä-kert fanns jobb att få. Men att få jobb är ju inte på

vinen. Keskustelun kolmas, keskeinen taustaole-tus on se, että työttömät nuoret väistämättä pas-sivoituvat.

Nämä taustaoletukset palautuvat vallitseviin– tai osin: vallitseviksi toivottuihin – käsityksiintyön tekemisen absoluuttisesta arvosta, laiskotte-lun oikeudettomuudesta sekä siitä, mitä yhteis-kunnan varoilla, meidän varoillamme, saa tehdäja mitä ei.

”Nuorisotakuu” aktivointipolitiikanjatkumossaJo 1990-luvun talouslamasta lähtien on raken-nettu yhä enemmän työvoima- ja koulutuspoliit-tisia keinoja nuoria työttömiä silmällä pitäen.Niillä pyritään siihen, että nuoret työttömät te-kisivät jotain niin sanotusti kehittävää. Kun suo-ranaisia pakkotöitä ei keinovalikoimassa ole, vas-tikkeet ovat kouluttautumis- ilmoittautumis- jakursseilla käymisen pakkoja sanktioiden uhalla.Toimenpiteistä kieltäytymisestä seuraavat sank-tiot ovat työttömyyskorvauksen menettäminensekä nyttemmin myös viimekätisen toimentulo-tuen supistaminen. Sanktioita ei olla tiettävästiainakaan lieventämässä ”Nuorisotakuun” astues-sa voimaan. Nuorisotakuu koskee alle 25-vuoti-aita työttömiä työnhakijoita sekä alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita, jotka eivät kolmenkuukauden kuluessa löydä työtä.

Nuorisotakuujärjestelmässä työttöminätyönhakijoina olevia nuoria ohjataan, tai sankti-oiden avulla pakotetaan harjoitteluun, oppisopi-muskoulutukseen tai opiskeluun. Sen lisäksi nuo-ria, jotka eivät ole koulutuksessa, työssä eivätkämyöskään työttöminä työnhakijoina, etsitäänsysteemin piiriin. Tähän käytetään Helsinginkaupungissakin etsivää nuorisotyötä. Logiikkaetsimisen, houkuttelun, taivuttelun ja viimekei-nona pakottamisen taustalla on ilmeisesti se, ettänäin tehdään nuoren omaksi parhaaksi. Ajatel-laan, että koulutukseen tai työharjoitteluun pa-kotettu nuori aikanaan vielä kiittää auttajiaan.Tämä kaikki olisi järkeenkäypää, jos töitä sittenlopulta varmasti löytyisi. Siitä ei näinä globaalin

1 / 2012 KVARTTI � 43

något vis säkert i dessa tider av global ekonomiskturbulens och europeisk finanskris.

För att i stort summera rönen av alla analyserav de arbetskraftpolitiska åtgärderna: aktiveringav de unga för arbetslivet fungerar om arbetsmark-naden fungerar. I tider av recession eller utdragenlågkonjunktur och djup ungdomsarbetslöshet ärdet ifrågasättbart hur bra arbetsmarknadsåtgärd-erna verkar (t.ex. Carole & Pastore 2002). Detsom inte nämnvärt utretts är hur de unga upple-ver dessa aktiveringsåtgärder om de inte ger ön-skat resultat. Jag gjorde det inte heller i den studiesom jag utgår från här: temat kom med oväntadstyrka fram ur de arbetslösas fritt formuleradesvar utan att frågan ställdes skilt.

Det empiriska materialet och avgränsningenav analysenMitt empiriska material har jag samlat underforskningsprojektet ”Work-Preca” finansierat avFinlands Akademi. Det ingick i Akademins forsk-ningsprogram för 2008–2011 kring arbetets ochvälfärdens framtid. Jag var intresserad av vad somhände med de ungas erfarenhet av att ha gjort nå-gonting och med deras möjligheter att agera dåde blir arbetslösa i ett läge där en global recessionöverraskar vår nationalekonomi, såsom i slutet avår 2008. Mitt empiriska material samlade jag inmed hjälp av en webbenkät i maj–juni 2009(N=771) bland under 30-åringar som var ellerhade varit arbetslösa. Jag valde att göra enkätenpå Internet, eftersom man då når uttryckligenunga vuxna bra.

I de fritt formulerade enkätsvaren efter destrukturerade frågorna i webbenkäter händer detsig att folk blir ivriga och skriver mycket. På detsättet får man in rikt kvalitativt material i riktmått. Jag formulerade en så obestämd ochovinklad öppen fråga som möjligt enligt följande:Beskriv din vardag som arbetslös. Du kan ocksåberätta vad du tänker och känner. Svaren på den-na öppenfråga (N=441) utgör materialet för ana-lysen i föreliggande artikel. Länken till det elek-troniska frågeformuläret fanns på Arbets- och

ekonomian turbulenssin ja Euroopan taloudenkriisin aikoina ole kuitenkaan mitään varmuutta.

Työvoimapoliittisia toimenpiteitä koskevienlukuisien tutkimusten tuloksia karkeasti yhteenvetäen: nuorten työelämään aktivointi toimii, jostyömarkkinat toimivat. Laman tahi pitkittyneentaantuman ja syvän nuorisotyöttömyyden olois-sa työmarkkinatoimenpiteiden toimivuus on ky-seenalaista.(Esim. Carole & Pastore 2002). Sitä,miten nuoret nämä aktivointitoimenpiteet koke-vat, jos ne eivät tuota toivottua tulosta, ei ole juu-rikaan selvitetty. Itsekään en sitä tutkimuksessa-ni, johon tässä nojaudun, lähtenyt selvittämään:teema nousi ilman asian kysymistä esiintyöttömien avovastauksista yllättävän suurellavolyymilla.

Empiirinen aineisto ja analyysin rajausEmpiirisen aineistoni olen kerännyt SuomenAkatemian rahoittamassa ”Work-Preca” -tutki-musprojektissa. Se oli osa Akatemian ”Työn jahyvinvoinnin tulevaisuus” -tutkimusohjelmaa (v.2008–2011). Olin kiinnostunut siitä, mitä tapah-tuu nuorten toimijuuden kokemukselle, entä toi-mintamahdollisuuksille, kun he joutuvat tai pää-tyvät työttömiksi globaalin taloustaantuman yllä-tettyä kansantaloutemme, kuten kävi vuoden2008 lopulla. Empiirinen aineistoni koostuutyöttömille ja/tai työttömyyttä kokeneille alle30-vuotiaille suuntaamastani Internet-kyselystä,jonka keräsin touko–kesäkuussa vuonna 2009(N=771). Päädyin Internet-kyselyyn, koska sillätavoittaa hyvin nimenomaan nuoria aikuisia.

Internet- kyselyn avovastauksissa innostu-taan välillä kirjoittamaan paljonkin tekstiä: struk-turoitujen kysymysten jälkeen esitetyt avo-kysymykset tuottavat paljon rikasta kvalitatiivistamateriaalia. Muotoilin mahdollisimman avoi-men ja johdattelemattoman avokysymyksen seu-raavasti: ”Kuvaile arkipäivääsi työttömänä. Voitmyös kertoa, mitä ajattelet ja tunnet.” Avo-kysymyksen vastaukset (N=441) ovat tässä artik-kelissa tehdyn tarkastelun aineistona. ”Linkki”netissä olleeseen sähköiseen lomakkeeseen oli

44 � 1 / 2012 KVARTTI

Näringsministeriets MOL -hemsidor i maj 2009.Vid hög arbetslöshet har dessa sidor tusentals be-sök per dag. Man kan anta att största delen av be-sökarna är arbetslösa eller åtminstone upptagnaav sysselsättningsproblem. Därför var de som hit-tade mitt formulär på Arbets- och näringsminis-teriets hemsidor en naturlig svarargrupp för minafrågor.

Man fick skriva så långa fritt formulerade svarman ville. En del svar är korta, kanske bara ettenda ord, men bland svaren fanns tiotals essäerpå upp till en sida. I de svar som är längre än någraord beskriver de unga sin vardag, sina tankar, be-svikelser, försök att finna arbete, tryck från om-världen osv. Upplevelser av de arbetskraftspoli-tiska åtgärderna – inklusive beskrivningar av be-sök vid arbets- och näringsbyråerna med meradylikt – kommer fram i sammanlagt 65 fritt for-mulerade svar. Jag talar om information, efter-som vi inte gör någon retorik- eller diskursanalyshär.

De unga som upplevare avarbetskraftspolitiska åtgärderEn del av de fritt formulerade svaren konstatera-de att de arbetskraftspolitiska åtgärderna är endel av vardagen som man får leva med. Man lad-dade inte in stora känslor eller tankar i saken.Detta vittnar om att en aktiverande arbetskrafts-politik verkligen penetrerar de unga arbetslösasvardag. Den är en del av tillvarokontexten förunga arbetslösa i Finland, nästan som luft ochvatten, vars existens folk inte lägger ner energi påatt problematisera.

En del av de unga upplever de obligatoriskakonsultationerna vid TE-byråerna som irriteran-de, tryckande eller rentav skrämmande. Då väck-er arbetskraftsbyrån starkt negativa känslor, så-som: jag skulle kunna spränga hela stället i luften!Detta förhållningssätt företräds av flera än ensvarare i mitt material.

Fria svar har också formulerats av några såda-na unga som upplevt de arbetskraftpolitiska åt-gärderna som positiva. En del har också haft kon-

MOL:n (Työ- ja Elinkeinoministeriön) Internet-sivuilla toukokuun 2009 ajan. Kyseisillä sivuillakäy korkean työttömyyden vallitessa tuhansia ih-misiä päivittäin. Heistä suuri osa lienee työttömiätai ainakin työllistymisongelmiensa kanssa aska-roivia ihmisiä. Siksi Työ- ja Elinkeinoministeriönweb-sivuilta lomakkeeseeni päätyneet olivatluonteva joukko vastaamaan kyselyyni.

Vastaustila avokysymykselle oli nettilomak-keessa rajoittamaton. Osa vastauksista on lyhyi-tä, jopa yhden sanan pituisia, mutta joukossa onkymmeniä, koko sivun pituisiakin esseitä. Pitem-missä kuin parin sanan vastauksissa nuoret kuvai-levat arkipäiväänsä, ajatuksiaan, pettymyksiään,työnhakuyrityksiään, ympäristön taholta koke-miaan paineita, jne. Kokemukset työvoimapoliit-tista toimenpiteistä – sisältäen kuvaukset Työ- jaelinkeinotoimistossa käynneistä ja muusta sellai-sesta – nousevat esiin yhteensä 65 avovastaukses-sa. Puhun informaatiosta, koska tässä ei tehdäretoriikka- saati diskurssi-analyysia.

Nuoret työvoimapoliittisten toimenpiteidenkokijoinaTyövoimapoliittisiin toimenpiteisiin viitataanavovastauksissa joskus toteavasti: niiden kanssaeläminen on arkea, eikä asiaan ladata suuria tun-teita tai edes ajatuksia. Tämä kertoo siitä, että ak-tivoiva työvoimapolitiikka todellakin läpäiseenuorten työttömien arjen. Se on osa Suomessaelävien nuorten työttömien olemassaolon kon-tekstia lähes niin kuin ilma tai vesi, joiden ole-massa olon problematisointiin ihmiset eivätkäytä energiaansa.

Osa nuorista kokee pakolliset TE- toimistossakonsultoinnit, ärsyttäviksi, ahdistaviksi tai jopapelottaviksi. Tällöin ”työkkäri” herättää voimak-kaita kielteisiä tunteita. Kuten ”Työkkäri kuu-mottaa…. – tekisi mieli räjäyttää koko työkkäri!”Tätä kokemis- ja asennoitumistapaa edustaaaineistossani useampikin kuin yksi tapaus.

Avovastauksia ovat kirjoittaneet myös muu-tamat sellaiset nuoret, jotka kokevat työvoima-poliittiset toimenpiteet myönteisinä. Osalle niis-

1 / 2012 KVARTTI � 45

kret nytta av dem. En som nyss fått jobb berättar:jag kom med i arbetslivet igen via en praktikplatssom jag hittade via arbetskraftsbyrån. En högt ut-bildad berömmer arbetskraftsbyrån vid campu-set för att kursen där varit nyttig och till hjälp: därhittade jag en människa som ville hjälpa. Dessaarbetslösa unga hör till dem som har färdigheteroch talang för arbetslivet, en del också högutbildning.

En annan grupp som upplever arbetskraftsåt-gärderna som positiva är de som har betydandesvårigheter att få jobb p.g.a. sjukdom, depressioneller liknande. I mitt material är de inte många.(Kanske största delen av dem inte är aktiva besö-kare på mol.fi, vilket skulle förklara att bara någrafå är med i mitt material). En av dem uppger sigvara med i rehabiliterande arbetsverksamhet ochvara nöjd att dagligen få vara med.

Det har forskats relativt mycket i svårsyssel-satta personer och deras erfarenheter av aktive-rande sysselsättningspolitik. T.ex. ungdomsverk-städerna studerades redan i föregående reces-sions efterdyningar (t.ex. Paakkunainen, fleraverk). På tröskeln till den recession som började iårsskiftet 2008–2009 studerade Marjaana Kojoverkstadsungdomar med svårigheter att få jobbockså då ungdomsarbetslösheten inte var hög (seKojo 2009). I studierna av verkstäderna har detgång på gång kommit fram att många av de ungavid verkstaden åtminstone fått ett grepp omlivskontroll och att göra något.

De som upplever de aktiverande arbetskrafts-politiska åtgärderna negativt fördelar sig i mittmaterial på två huvudgrupper, då uppdelningengörs utgående från det delvis ur teoretisk diskus-sion härledda konceptet agency, aktörskap, dvs.att vara en som gör något (se Lähteenmaa 2010och 2011). Grupperna är delvis överlappande,och man kan inte kalla dem typer annat än somgrova idealtyper. Men ur aktörskapssynvinkel äruppdelningen befogad.

En del av de unga i mitt material upplever attde får obehag av de aktiverande åtgärderna, vissautbildningsställen och den pådyvlade praktiken

tä on ollut myös konkreettista hyötyä. Eräs, juurityötä saanut kertoo: ”Pääsin työelämään kiinnityökkärin avulla löytämäni harjoittelupaikankautta.” Yksi korkeakoulutettu kehuu ”kampus-työkkäriä”, jonka kurssista kokee olevan hyötyäja apua: ”sieltä löytyi ihminen, joka halusi aut-taa”. Nämä työttömät nuoret kuuluvat niihin,joilla on valmiuksia ja kykyjä työelämään, toisellakorkeakoulutuskin.

Toinen työvoimatoimenpiteet myönteisillä-kin tavoilla kokeva ryhmä on ne, joilla on huo-mattavia työllistymisvaikeuksia sairauden, ma-sennuksen tai muun sellaisen takia. Aineistossaniheitä on vähän. (Ehkä suurin osa heistä ei oleMOLlin nettisivujen aktiivisia käyttäjiä, ja siksiheitä on tässä aineistossa vain muutama.) Yksiheistä kertoo olevansa kuntouttavassa työtoi-minnassa ja olevansa tyytyväinen, että ”saan ollapäivittäin siinä.”

Vaikeasti työllistyviä ja heidän kokemuksiaanaktivoivasta työllisyyspolitiikasta on tutkittu suh-teellisen paljon. Esimerkiksi nuorten työpajojatutkittiin jo edellisen laman jälkimainingeissa(esim. Paakkunainen, useita julkaisuja). Vuo-denvaihteessa 2008–2009 alkaneen taantumankynnyksellä Marjaana Kojo tutki työpajanuoria,joilla oli työllistymisvaikeuksia jo ilman korkeaanuorisotyöttömyyttäkin (ks. Kojo 2009). Työpa-jatutkimuksissa on toistuvasti tullut esiin se, ettämonet pajanuoret kokevat saaneensa ainakinelämänhallinnasta ja ”jonkun tekemisestä” ot-teen työpajalla.

Kielteisesti aktivoivat työvoimapoliittiset toi-menpiteet kokevat jakautuvat aineistossani kah-teen pääryhmään, kun jaottelu tehdään osin teo-reettisesta keskustelusta johdetun konstruktion,”toimijuuden” (agency) tarkastelun suunnasta.(ks. tarkemmin Lähteenmaa 2010 ja 2011). Ryh-mät ovat osin päällekkäisiä, eikä niistä voi tyyp-peinä puhuakaan kuin karkeina ideaali-tyyppei-nä. Toimijuus -näkökulmasta jaottelu on kuiten-kin mielekäs.

Aineistoni nuorista osa kokee kielteiset akti-voivat toimenpiteet, tiettyjen koulutuspaikkojen

46 � 1 / 2012 KVARTTI

åtminstone därför att de inte motsvarar vad desjälva skulle vilja göra. Eller så kommer sig obeha-get av att arbetskraftsmyndigheterna oskäligt be-gränsar dessa ungas autonomi, åtminstone enligtde unga själva. Detta är ofta vad de högt utbildadeunga arbetslösa upplever. En konstaterar att manpå arbetskraftsbyrån inte förstår de akademisktutbildade arbetslösas situation. Ilskan över be-gränsandet av autonomin kan ta sig uttryck somatt ”arbetskraftsbyråerna finns till för att förpestafolks tillvaro, att man måste redovisa för sitt livoch vara som en fånge!” En liknande upplevelseav att den personliga autonomin begränsats av ar-betskraftsmyndigheterna uttrycktes såhär: ”Jagskaffade själv en praktikantplats och fick skällorpå arbetskraftsbyrån!”

En del beskriver hur förkrossande och föröd-mjukande det är överlag att vara föremål för ar-betskraftspolitiska åtgärder. Till exempel: ”… påsommaren ’fick’ jag arbetspraktik, då ar-betskraftsbyrån tvingade.” En av de unga varängslig för att gå till byrån, eftersom ”… man intevet i vems klor man hamnar.” Och så vidare. Alladessa betonar tvånget att gå till arbetskraftsby-rån, att man måste gå på kurs, man måste ha attgöra med de elaka myndigheterna …

Att vara aktiveringsobjekt – förödmjukelseeller räddningDe framlagda fyra typerna, två som upplever dearbetskraftspolitiska åtgärderna som positiva, tvåsom negativa, hänger i min tolkning ihop medsvararnas agency, dvs. deras grad av aktivhet, ak-törskap: dess sammanstötning eller möte medifrågavarande struktur alias åtgärderna. Om iden-titeten och aktörskapet hos en ung arbetslös haren annan inriktning än de erbjudna eller pådyvla-de aktiveringsåtgärderna är följden en upplevelseav att den egna viljan knäckts med våld och hotom straff. Om däremot den ungas aktörskap ochidentitet inte är klart formade utan problemetsnarare är att de inte tagit form, kan de ar-betskraftspolitiska åtgärderna upplevas som ett

ja harjoittelun ”tuputtamisen” ahdistavana aina-kin siksi, että ne eivät vastaa sitä, mitä kyseessäoleva työtön nuori itse haluaisi tehdä. Tai ahdis-tavuus syntyy siitä, että työvoimaviranomaisetrajoittavat kohtuuttomasti näiden nuorten au-tonomiaa, ainakin nuorten itsensä mielestä.Tämä on usein korkeasti koulutettujen nuortentyöttömien kokemus. Yksi toteaa: ”Työkkärissäei ymmärretä akateemisesti koulutettujen työttö-mien tilannetta!” Autonomian rajoittamisen nos-tattama raivo tulee esiin esimerkiksi näin: ”Työk-kärit on tehty ihmisten kiusaksi; tiliä joutuu teke-mään elämästään ja olemaan ikään kuin vanki-na!” Samansuuntainen, oman autonomian rajoit-tamiseen liittyvä kokemus työvoimaviranomai-sista on seuraava suora lainaus: ”Hankin itseharjoittelupaikan ja sain työkkäristä haukut!!”

Osa taas kuvailee sitä, miten työvoimapoliit-tisten toimenpiteiden kohteena olo on ylipää-tään musertavaa ja alentavaa. Tässä yksi: ”… ke-sällä ”pääsin” työharjoitteluun, kun työkkäri pa-kotti”. Yhtä nuorta pakollinen ”työkkäriin” käy-mään meno pelottaa, koska ”..ei tiedä, kenen kyn-siin siellä joutuu”. Ja niin edelleen. Kaikissa näis-sä korostuu se, että TE- toimistoissa on pakkokäydä, kursseille on pakko mennä, ilkeidenviranomaisten kanssa on pakko asioida.…

Aktivoitavana oleminen nöyryytyksenä taipelastuksenaEsitellyt neljä tyyppiä, kaksi myönteisesti, kaksikielteisesti työvoimapoliittisiin toimenpiteisiinkokevaa, liittyvät - omassa tulkinnassani - vastaa-jien toimijuuteen: sen törmäykseen tai kohtaa-miseen ko. rakenteen eli toimenpiteiden kanssa.Jos nuoren työttömän omaksuma identiteetti jatoimijuuden suunta on ristiriidassa tarjottujen taipakolla runnottujen aktivointitoimenpiteidenkanssa, seurauksena on kokemus oman tahdonmurtamisesta, väkisin, sanktioilla uhaten. Sen si-jaan, jos nuoren omaksuma toimijuus ja identi-teetti eivät ole selkeästi muotoutuneita vaan on-gelmana on pikemminkin niiden muotoutumat-tomuus, työvoimapoliittiset aktivointitoimet

1 / 2012 KVARTTI � 47

stöd för det egna jaget. Dessa är de ”typer” somklarast framstår i mitt material.

Som mindre klara typer framstår följande två:de som överlag upplever arbetskraftsbyrån somförödmjukande upplever sin autonomi hotad; demår inte bra psykiskt annars heller, och de elakaanställda på arbetskraftsbyrån bara förvärrar sa-ken. Som andra – eller egentligen fjärde – grupp imaterialet är de få vars aktörskap på sätt och visredan riktat in sig och där arbetskraftsmyndighe-terna kunnat hjälpa dem att komma vidare. UrUngdomsgarantins synvinkel är en sådan person

voidaan kokea omaa minää tukeviksi. Nämä ovatselkeimmin aineistostani hahmottuvat ”tyypit”.

Vähemmän selkeinä tyyppeinä piirtyvät esiinseuraavat kaksi. Ylipäänsä ”työkkärin” nöyryyttä-väksi kokevat nuoret kokevat autonomiansa uha-tuksi: heillä on muutenkin paha olla ja ”työkkärinilkeät työntekijät” vain pahentavat sitä. Toiseksi– tai pikemminkin neljänneksi – aineistossa onpieni ryhmä sellaisia, joiden toimijuus on suun-tautunut tietyllä tavoin jo valmiiksi, ja työvoima-viranomaiset ovat kyenneet tukemaan tässä jolöydetyssä suunnassa. Tällainen hahmo on Nuo-

Työvoimapalvelujen kokeminen1

Hur arbetskraftsservicen upplevs1

Oma toimijuus an sich /”etukäteen”

Eget aktörskap/”på förhand”

KIELTEISIKSI ja tukahduttaviksioman toimijuuden kannalta

NEGATIV och kvävande ur detegna aktörskapets synvinkel

MYÖNTEISIKSI oman toimijuu-den (löytymisen) kannalta

POSITIV ur det egna aktörskapets(hitta sysselsättning) synvinkel

HEIKKO

SVAG

Valmiiksi oma tahto ja itsearvostus”hukassa”, toimenpiteet vain pa-hentavat olotilaa

Egen vilja men förlorad självkänsla,åtgärderna bara förvärrar läget

Oma tahto ja itsearvostus hukassa,toimenpiteet, jopa pakko- sellai-set, tukevat niiden löytymistä

Förlorad egen vilja och självkänsla,så åtgärderna, även tvång, stöderhittandet av sysselsättning

VAHVA

STARK

Oma tahto tehdä jotain työtä, opis-kella tiettyä asiaa tms. vahva; toi-menpiteet tukahduttavat, estävätjne. sitä

Stark egen vilja att göra eller stude-ra något, men åtgärderna kväver,hindrar det

Oma tahto ja käsitys elämän suun-nasta vahvoja, toimenpiteet tukevatsitä

Stark egen vilja och uppfattning omlivsinriktningen, och åtgärdernahjälper framåt.

1Nelikenttä on kirjoittajan ja YTM Marjaana Kojon yhdessä laatima. Se pohjautuu Lähteenmaan aineistojen lisäksi Kojon vuonna 2009 työvoimatoimenpiteissä oleviennuorten haastatteluista (N=39). Tyypittely on osa Lähteenmaan ja Kojon esitelmää “Nuoret työttömät, toimijuus ja työvoimapalvelut” (2010). �Fyrfältsmatrisen är uppgjord av pol.mag. Marjaana Kojo och författaren. Den bygger på Lähteenmaas material och på Kojos intervju år 2009 bland unga som varit föremålför arbetskraftsåtgärder (N=39). Typifieringen är en del av Lähteenmaas och Kojos föredrag “Nuoret työttömät, toimijuus ja työvoimapalvelut” (2010) om unga arbetslösa,deras aktörskap samt arbetskraftsservicen.

48 � 1 / 2012 KVARTTI

det idealiska fallet. Men i min klassificering, sombygger på empiriska rön, är det bara en av fyra ty-per. Hur dessa typer är kvantitativt företrädda iden reella världen kan man inte säga något omutgående från mitt material.

EpilogDet är viktigt att kritiskt granska också Ung-domsgarantin, som ju skall träda i kraft i syfte attstävja ungdomsarbetslöshet och utslagningbland ungdomar. Vi har ingen orsak att anta attden automatiskt fungerar på bästa tänkbara sätt.Den typologi jag skisserat upp ger en hänvisningtill vilka slags utmaningar man kommer att mötavid ”aktivering” av unga arbetslösa.

En del av sina hjälpobjekt torde Ungdomsga-rantin kunna stöda på riktigt. Men alla unga villinte göra som de blir tillrådda. I synnerhet inteom råden blir befallningar där olydnad kan gehårda straff såsom att bli av med arbetslöshets-dagpenningen och rentav en stor del av utkomst-stödet. Ungdomsgarantin kan störta en del ”tred-skande” unga i extrem fattigdom (Kojo och Läh-teenmaa 2011). Sådant finns det redan erfaren-heter av i Tyskland (se Kopf & Wolf 2009). Omdet inte börjar finnas mera jobb för de unga kandet kännas ganska onödigt att bli ”aktiverad”.Som en ung arbetslös ser på saken:

��

�� (…)”

risotakuun onnistumisen kannalta ihannetapaus.Mutta empiriaan pohjautuvassa luokittelussanise on vain yksi neljästä tyypistä. Miten nämä neljä”tyyppiä” ovat edustettuina reaalimaailmassa,määrällisesti – siitä ei käsillä olevan aineistonipohjalta voi sanoa mitään.

EpilogiOn tärkeää, että voimaan astuvaa Nuorisotakuu-ta, joka on tarkoitettu nuorisotyöttömyyttä januorten syrjäytymistä taltuttamaan, tarkastel-laan myös kriittisesti. Ei ole syytä olettaa, että seautomaattisesti toimii parhaalla mahdollisella ta-valla. Hahmottamani typologia piirtää esiin ku-vaa siitä, millaisten haasteiden kanssa nuoriatyöttömiä ”aktivoitaessa” joudutaan työskentele-mään.

Osaa kohteistaan Nuorisotakuu pystynee ai-dosti tukemaan. Mutta kaikki nuoret eivät haluatehdä niin kuin neuvotaan. Varsinkaan, jos neu-vot muuttuvat käskyiksi, ja niitä tuetaan järeinsanktioin, kuten viemällä työttömyyspäivärahanlisäksi jopa toimeentulotuesta iso osa. Nuorisota-kuu voi suistaa joitain ”uppiniskaisia” nuoria ää-rimmäiseen köyhyyteen. (Kojo ja Lähteenmaa2011). Tällaisesta on Saksassa jo kokemusta.(Ks. Kopf & Wolf 2009). Jos työpaikkoja ei avau-du nuorille lisää, ”aktivoiduksi” tuleminen voinäyttää melko turhalta. Kuten yksi nuori työtönvisioi:

� �� !�� "�� "��

� �"�� (…) ”

Jaana Lähteenmaa on toiminut Helsingin kaupungin Tie-tokeskuksen tutkijana kahteen otteeseen: vuosina1988–1989 sekä vuosina 1994–1996. Hän on Tampereenyliopiston nuorisotutkimuksen dosentti. Hän tutkii nuoriaja marginalisoitumista: vuodet 2009–2011 Suomen Aka-temian Työn ja hyvinvoinnin tutkimusohjelmassa, nytPelitoiminnan tutkimussäätiön rahoituksella.

Jaana Lähteenmaa har varit forskare vid Helsingfors stadsfaktacentral i två repriser: åren 1988–89 samt 1994–96.Hon är docent i ungdomsforskning vid Tammerfors uni-versitet. Hon forskar i unga och i marginalisering: åren2009–2011 inom Finlands Akademis forskningsprogramför arbete och välfärd, för närvarande med finansieringfrån spelforskningsstiftelsen Pelitoiminnan tutkimussää-tiö.

1 / 2012 KVARTTI � 49

Lähteet: � Källor:

Carole, F.E. & Pastore, F. (2002): Youth participation in the labour market in Germany, Spain and Sweden. Teoksessa Hammer, T. (toim.): “Youth unemplo-yment and social exclusion in Europe. A comparative study.” The Polity Press, Bristol.

Kojo, Marjaana (2010): Laajentunut nykyisyys. Nuorten työhön suuntautuminen työn marginaalissa. Nuorisotutkimus, vol. 28 (2/2010).

Kojo, Marjaana ja Lähteenmaa, Jaana (2011): Nuorten toimeentulotuen leikkaukset – vaarallinen tie. Kommentti – nuorisotutkimuksen verkkokanava.www.nuorisotutkimus.fi/kommentti /haettu 16.10.2011.

Kopf, Eva & Wolf, Joachim: (2009): Die Wirkung der Trainingsmassnahmen fur ALG-II – bezieher. Institut fur Arbeitsmarkt und Berufsforschung.IAB Kurzbericht 23/2009.

Lähteenmaa, Jaana (2010): Nuoret työttömät ja taistelu toimijuudesta. Työpoliittinen aikakauskirja 4/2010.

Lähteenmaa, Jaana (2011): Nuoret työttömät ja yliviritetty toimijuus. Nuorisotutkimus, vol. 29 (4/2011.)

Julkaisemattomat lähteet:

Ihalainen, Lauri : ”Nuoret ja yhteiskuntatakuu”, julkaisematon esitelmä; Säätytalo, Helsinki 26.9.2011.

Lähteenmaa, Jaana ja Kojo Marjaana (2010): Esitelmä ”Nuoret työttömät ja työvoimapoliittiset toimenpiteet toimijuusnäkökulmasta”. Suomen Akatemian”Työn ja hyvinvoinnin tukevaisuus” -tutkimusohjelman väliseminaari Tampereella keväällä 2010.

50 � 1 / 2012 KVARTTI

Aggredissa etsitään tapoja elämäntavanmuutokseenAggredi on HelsinkiMission hanke, joka keskit-tyy työskentelemään nuorten väkivallantekijöi-den kanssa. Aikalisä-nimisenä vuonna 2006 aloit-tanut työmuoto toteutetaan Raha-automaattiyh-distyksen rahoituksella. Projektin kohderyhmäon vakaviin kodin ulkopuolisiin väkivaltarikok-siin syyllistyneet tai vakavia väkivaltarikoksiasuunnittelevat 18–35-vuotiaat. Näiden nuortenmiesten ja muutaman naisen elämä on lähespoikkeuksetta ollut niin väkivallan täyteistä, etteiole liioittelua kutsua heitä väkivallan ammattilai-siksi. Yhdellä asiakkaalla saattaa olla jopa parisa-taa väkivallantekoa takanaan.

Projektin alkumetreillä kokeiltiin vaihtoeh-toisia työmuotoja. Ensimmäinen ajatus oli ver-taisryhmätyö. Siitä luovuttiin nopeasti, koskaasiakkailla oli toisinaan sellaisia kytkentöjä kes-kenään, jotka estivät prosessin. Myös ajatuksetretkistä ja leireistä hylättiin jo alkutaipaleella.Melko nopeasti työmuodoksi vakiintuivat ryhmäja parikeskustelut, joissa mukana oli yksi taiuseampi Aggredin asiantuntija ja yksi asiakas.

Aloittaessaan Aikalisä-projekti oli ainoa ko-din ulkopuolisen väkivallan tekijöihin kohdistet-tu toimintamuoto, jonka tavoitteena on katkaistatekijän elämää tuhoava väkivallan kierre. Etenkin

Vid Aggredi söker man sätt att ändra livsstilAggredi är ett projekt inom HelsinkiMission ochinriktar sig på att arbeta med unga våldsverkare.Den arbetsform som år 2006 startade undernamnet Aikalisä, dvs. timeout, genomförs medfinansiering från Penningautomatföreningen.Målgrupp för projektet är 18–35-åriga personersom gjort sig skyldiga till allvarliga våldsbrott ut-anför hemmet eller som planerar sådana. För des-sa unga män och några kvinnor har livet nästanutan undantag varit så fullt av våld att det inte äröverdrivet att kalla dem proffs inom våld. Enenda klient kan rentav ha ett par hundra våldsdådbakom sig.

Genast i början av projektet prövades alterna-tiva arbetsformer. Den första tanken var arbete ikamratgrupper, s.k. peergrupper. Det övergavman snabbt i och med att klienterna ibland hadesådana kopplingar sinsemellan att det hindradeprocessen. Även tankarna på utfärder och lägergavs upp i ett tidigt skede. Ganska snabbt blevgrupp- och pardiskussioner den vedertagna ar-betsformen, där en eller flera av Aggredis exper-ter och en klient deltog.

Då projektet Aikalisä (Timeout) körde igångvar det den enda verksamhetsform med inrikt-ning på våldsverkare utom hemmet som siktadepå att avbryta den våldsspiral som ödelade våld-

M A R K U S L A I N E & M A R T T I T U O M I N E N

Ne ymmärtää katujen todellisuutta –Kokemuksia toisenlaisesta väkivaltatyöstä

De förstår verkligheten ute på gatanErfarenheter av ett annat slags våldsarbete

1 / 2012 KVARTTI � 51

sverkarens liv. Tidigare har det funnits hjälp isynnerhet för offer för familjevåld. På senare århar det också utvecklats ny hjälpservice, t.ex.Lyömätön Linja (ungefär ’framåt utan slag’) förförövare av familjevåld. Fortfarande är Aggrediden enda befintliga arbetsformen för våldsverka-re utom hemmet.

Aggreds klienter har vanligen en tung bak-grund. De flesta har varit barnskyddsklienter. Dåde blivit myndiga har de hamnat utanför vårdsys-temet, och den ”vårdplats” som funnits kvar ärfängelset, kriminalvården och polisen. Gatuvålds-verkarna är på många sätt en marginaliserad ochövergiven skara. Banden till familjen är ofta svagaeller problematiska, och för många har anstalts-spiralen börjat redan som ung. Deras egen livsstilhar alienerat dem från vanligt vardagsliv, och demöter det officiella samhället i huvudsak via olikastraff.

Den våldsbetonade livsstilen är en utmaningäven för dem som jobbar med de våldsbenägna.Som regel har det inte upplevts möjligt eller på-kallat inrikta hjälpåtgärder på denna grupp. Dess-

perheväkivallan uhreille on ollut tarjolla apua jopidempään. Viime vuosina myös perheväkivallantekijöille on kehitetty auttavia palveluja esimer-kiksi Lyömätön Linja. Edelleenkin Aggredi onainoa kodin ulkopuolisille väkivallan tekijöilletarjolla oleva työmuoto.

Aggredin asiakkailla on yleensä raskas elä-mänhistoria. Useimmat ovat olleet lastensuoje-lun asiakkaina. Täysi-ikäisiksi tultuaan he ovatjoutuneet hoitojärjestelmän ulkopuolelle ja ”hoi-topaikaksi” on jäänyt vankila, kriminaalihuolto japoliisi. Katuväkivallan tekijät ovat monella tavoinsyrjäytynyt ja hylätty joukko. Siteet perheeseenovat usein heikot tai ongelmalliset ja monilla lai-toskierre on alkanut nuorena. Oma elämäntapaon vieraannuttanut heidät tavallisesta arkielä-mästä, ja ovat kohdanneet virallisen yhteiskun-nan pääasiassa rangaistusten kautta.

Väkivaltainen elämäntapa muodostaa haas-teen myös heidän kanssaan työskentelylle.Tähän ryhmään ei yleensä ole ajateltu olevan

Katuväkivalta ja Aggredin asiakkaat

Helsingissä on viime vuosien aikana tullut poliisin tie-toon vuosittain yli 6 000 pahoinpitelyrikosta. Tilas-toidun väkivallan määrä on kuitenkin vain jäävuorenhuippu, koska suurin osa väkivallasta ei tule viran-omaisten tietoon. Kyselytutkimuksen mukaan vuon-na 2009 väkivallan kohteeksi joutui joka kymmenes15–74-vuotias helsinkiläinen eli noin 45 000 henkeä(Tuominen 2010).

Väkivaltainen käyttäytyminen on voimakkaasti suku-puolen ja iän määräämää. Valtaosa väkivallasta onmiesten tekemää ja Helsingissä nuorten miesten väki-vallan huippuvuodet ajoittuvat ikävuosiin 18–20.Tämän jälkeen valtaosa nuorista miehistä luopuu vä-kivallasta (Tuominen 2009).

Vuoden 2011 alkupuolella Aggredin asiakasmääräylitti 150. Asiakkaat ovat muutamien vuosien aikanatehneet vähintään useita satoja väkivallantekoja. Vaik-ka tarkempaa arviota heidän osuudestaan helsinkiläi-sestä väkivallasta ei ole mahdollista tehdä, on selvääettä se on merkittävä. Aggredin työ kohdentuu väki-valtaongelman kovaan ytimeen.

Gatuvåldet och Aggredis klienter

De senaste åren har det till polisens kännedom årligenkommit över 6 000 fall av misshandel. Men dessa sta-tistikförda brott är bara toppen på isberget, eftersomstörsta delen av våldet inte kommer till myndigheter-nas kännedom. Enligt en enkät blev år 2009 var tionde15–74-åring i Helsingfors, alltså ca. 45 000 personer,utsatt för våld (Tuominen 2010).

Våldsamt beteende betingas starkt av kön och ålder.Största delen av våldet utförs av män, och i Helsing-fors är de unga männen som våldsammast i åldern18–20 år. Efter det avstår största delen av de ungamännen från våld (Tuominen 2009).

Under början av 2011 hade Aggredi över 150 klienter.Dessa hade på några år gjort minst flera hundra vålds-dåd. Trots att det inte är möjligt att göra en exaktarebedömning av deras andel av våldet i Helsingfors ärdet klart att den är betydande. Arbetet vid Aggredi in-riktar sig på våldets hårda kärna.

52 � 1 / 2012 KVARTTI

utom har många yrkeshjälpare etiska och emo-tionella hinder för att möta dessa klienter på ettsådant sätt att en tillräcklig och för framgångsriktarbete nödvändig ömsesidig respekt uppstår.

En central egenskap hos Aggredi är dess ”lägemitt på fältet”, dvs. att den verkar inom tredje sek-torn. Till myndighetsverksamheten hör alltid enkontrolldimension som Aggredis verksamhetsaknar. Som exempel är missbruk av droger – ettvanligt problem bland klienterna – inget hinderför att vara klient hos Aggredi. De som jobbar påAggredi har en stark vision att drogerna är en ver-kan, inte en orsak. Inte heller avbryts klientför-hållandet nödvändigtvis av nya våldsdåd ochfängelsestraff, utan de kan tas till gemensam be-handling vid lämpligt tillfälle. Aggredis anställdakan gå och träffa klienterna också i fängelset.

Fram till augusti 2011 hade Aggredi haft 154klienter. I medeltal har klientförhållandet varat i4 månader, och antalet klientbesök uppgått tillnio. Omkring hälften av klienterna hade varit kli-ent i mindre än 2,5 månader, men vart tionde kli-entförhållande hade varat i över sju månader.

En regelKlienterna hänvisas oftast till Aggredi av fångvår-den eller polisen. Dessa väljer bland sina egna kli-enter ut sådana personer som de bedömer attlämpar sig som Aggredis klienter. Redan från för-sta träffen skiljer sig Aggredi från en träff medmyndigheterna. Aggredis anställda vet inte nöd-vändigtvis något mera om sin nya klient än nam-net. Viktigaste skillnaden är att de inte känner tillbrottsregistret eller diagnosen, och då kan klien-terna berätta sin historia på sitt eget sätt och justdet de vill. Ett brottsregister eller diagnos är ettdokument som starkt karakteriserar klienten. IAggredis klienters fall är det nästan utan undan-tag tungt och kan innehålla t.o.m. grymma dåd.Bakgrundsuppgifterna kan tas i bruk också vidAggredi, men först då klienten givit sitt samtycke.Då har det redan uppstått förtroende i klientför-hållandet.

mahdollista tai tarvetta kohdistaa auttavia toi-menpiteitä. Lisäksi monilla ammattiauttajilla oneettisiä ja emotionaalisia esteitä kohdata näitäasiakkaita sellaisella tavalla, että onnistuneentyöskentelyn kannalta välttämätön ja riittäväkeskinäinen kunnioitus syntyy.

Aggredin yksi keskeinen ominaisuus onkinsen ”sijainti kentällä” eli toimiminen kolmannellasektorilla. Viranomaistoimintaan liittyy ainakontrolliulottuvuus, jota Aggredin toiminnassaei ole. Esimerkiksi päihteiden käyttö – joka onusein yksi asiakkaiden ongelmista – ei ole esteAggredin asiakkaana olemiselle. Aggredin työn-tekijöillä on voimakas näkemys siitä, että päih-teet ovat seuraus, ei syy. Myöskään uudet väkival-lanteot ja vankilatuomiot eivät välttämättä kat-kaise asiakkuutta, vaan ne voidaan ottaa yhtei-seen käsittelyyn sopivalla hetkellä. Aggredintyöntekijät voivat käydä tapaamassa asiakkaitamyös vankiloissa.

Aggredissa on vuoden 2011 elokuuhun men-nessä käynyt 154 asiakasta. Keskimääräinen asia-kassuhteen kesto on ollut 4 kuukautta ja asiakas-käyntien keskimäärä yhdeksän kertaa. Noin puo-let asiakkaista oli asiakkaina alle 2,5 kuukautta,mutta joka kymmenes asiakassuhde on jatkunutyli seitsemän kuukautta.

Yksi sääntöAsiakkaat tulevat Aggrediin useimmiten van-keinhoidon tai poliisin ohjaamina. Nämä valikoi-vat omista asiakkaistaan sellaisia henkilöitä, joi-den he arvelevat soveltuvan Aggredin asiakkaiksi.Jo ensitapaamisessa Aggredi erottautuu viran-omaistapaamisesta. Aggredin työntekijät eivätvälttämättä tiedä uudesta asiakkaasta nimen li-säksi mitään muuta. Tärkein ero on se, että rikos-rekisteri tai diagnoosi ei ole tiedossa, jolloin asia-kas voi kertoa tarinansa omalla tavallaan ja juurisen mitä haluaa. Rikosrekisteri tai diagnoosi onasiakasta voimakkaasti karakterisoiva dokument-ti. Aggredin asiakkaiden kohdalla se on milteipoikkeuksetta raskas ja voi pitää sisällään julmia-

1 / 2012 KVARTTI � 53

Även i övrigt finns det inte många förhands-villkor. Man måste t.ex. inte sluta missbruka be-rusningsmedel, och man får komma till träffarna ipåverkat tillstånd. Man stiger inte in hos Aggredigenom metalldetektorer, och ingen frågar omman kanske bär vapen på sig. Men att en regel all-tid skall följas kommer man överens från börja:klienten kommer till följande avtalade möte, ellerså skall förhinder meddelas på förhand.

Deltagande i Aggredi är inte kopplat till mot-prestationer. I fängelset kan deltagande i olikaprogram, såsom kurser i bemästrande av vrede,vara inbakat i planen för strafftiden. Att hålla sigtill den inverkar på fångens bestraffningsställeoch på t.ex. ansökningar om att avlägsna sig ellerfå komma till öppen inrättning, eventuellt ävenberedande av frihet på prov. De intervjuade hadeockså den uppfattningen att man lättare fårpermission från fängelset om man deltar i kurser.

För klienten är Aggredi en prövning såtillvidaatt deltagandet inte ger någon yttre fördel – detgäller bara att förbinda sig att arbeta på att ändrakurs i livet. Som en av Aggredis anställda uttryck-te saken: helningsprocessen är ingen sprittandeupplevelse. Man måste konfrontera många svårasaker som man inte längre kan sköta med hjälp avvåld. Och belöningen är enbart ett vanligt jämn-tjockt och småtrist liv, som en klient uttrycktesaken.

Från myndighetsverksamheten avviker Agg-redi också därvidlag att klienturvalet har två ske-den. Det första urvalet gör de anställda inomfångvården antingen i fängelset eller inom krimi-nalvården, eller så polisen. Det andra sker i bör-jan av Aggredi-processen. Om en klientkandidatinte är redo att arbeta på att förändra sin livssitua-tion inleds inget klientförhållande. I enstaka fallkan insikten att Aggredi inte ger någon förmån igengäld vara en orsak till att något klientförhål-lande inte inleds.

I den andra soffanAtt jobba inom Aggredi kräver särskilda kunska-per av den anställda i synnerhet inom moral och

kin tekoja. Taustatiedot voidaan ottaa Aggredis-sakin käyttöön, mutta vasta sen jälkeen kunasiakas on antanut siihen suostumuksensa. Täl-löin asiakassuhteeseen on syntynyt jo luottamus-ta.

Muutoinkin ennakkoehtoja on vähän. Esi-merkiksi päihteiden käytön lopettaminen ei oleehto asiakkuuden alkamiselle. Tapaamiseen voitulla myös ”kamoissa”. Aggredin tiloihin ei tullametallinpaljastimien läpi eikä mahdollisten asei-den kantamisesta kysytä. Yhden säännön nou-dattamisesta sovitaan kuitenkin heti alussa: seu-raavaan sovittuun tapaamiseen tullaan tai estees-tä ilmoitetaan etukäteen.

Aggredin asiakkaana olemiseen ei liity mitäänvastikkeita. Esimerkiksi vankilassa toteutettuihinohjelmiin, kuten Suuttumuksen hallinta -kurssiinosallistuminen saattaa olla sisällytetty rangais-tusajan suunnitelmaan. Sen noudattaminen vai-kuttaa vangin rangaistuspaikan ohella myös esi-merkiksi poistumislupa- ja avolaitoshakemuksiinsekä mahdolliseen koevapauden valmisteluun.Haastateltavilla oli myös käsitys, että vankilastasaa paremmin lomia, kun osallistuu kursseille.

Asiakas on Aggredissa kovan paikan edessä,koska osallistumisesta ei ole mitään ulkoista hyö-tyä, on vain sitouduttava työskentelyyn omanelämänsä suunnan muuttamiseksi. Erään Aggre-din työntekijän sanoin: eheytyminen ei ole mi-kään huippukokemus. On kohdattava moniahankalia asioita, joita ei enää voi hoitaa väkivallal-la. Ja palkinnoksi on luvassa vain ”tasapaksuaelämää”, kuten eräs Aggredin asiakas kuvasi.

Viranomaistoiminnasta Aggredi eroaa myössiinä, että asiakkaat valikoituvat kahdessa vai-heessa. Ensimmäisen valinnan tekevät vankein-hoidon työntekijät joko vankilassa tai kriminaali-huollossa, tai sitten poliisi. Toinen valikoitumi-nen tapahtuu Aggredi-prosessin alussa. Jos asia-kaskandidaatti ei ole valmis työskentelyyn omanelämäntilanteensa muuttamiseksi, ei asiakassuh-detta aloiteta. Joissakin yksittäisissä tapauksissaAggredin vastikkeettomuuden paljastuminen voiolla myös syy sille, ettei asiakassuhde alakaan.

54 � 1 / 2012 KVARTTI

etik. För en utomstående påminner Aggre-di-samtalen om kognitiv psykoterapi, där den bä-rande tanken är att ifrågasätta de negativa mön-ster (automatiska tankar) som styr det egna bete-endet och att förändra dem så de blir mindreautomatiska.

Aggredi-samtalen följer inget färdigt mönstereller form, och en eller flera anställda kan varanärvarande. Varje anställd har i viss mån sitt egetsätt att prata och komma framåt. Gemensamt föralla är att man i början av processen försöker hittakontaktytor, saker som intresserar klienten, somman kan diskutera.

En hörnsten för alltsammans är att inte dömaklienten, att godkänna, och att under arbetetuppnå ömsesidig respekt. Att respektera klientenär också en arbetsteknik: då man får respekt kanman också öppna sig. Våldet diskuteras på klien-tens egna villkor, vilket kan innebära att det blirmånga samtal där våldet inte nämns. Vid behovkan det bli helt ytligt vardagsprat med klienten,man tar en rök och pratar om allt mellan himmeloch jord. Det är inte så viktigt var man börjar baradet börjar uppstå kontakt mellan klient ochanställd.

Klienterna ges möjlighet att berätta sin egenhistoria just som de själva vill. Om en klient t.ex.ljuger finns det en orsak till detta, och den an-ställda försöker inte ingripa. Aggredis klienter be-höver inte inskärpas att våld är fel – det har dehört tillräckligt många gånger under sin karriär.Däremot har de hos Aggredi i många fall för för-sta gången möjlighet att berätta sin egen historiautan rädsla för konsekvenser. Att fördöma klien-tens levnadsvanor skulle omintetgöra förutsätt-ningarna att lyckas. Tanken är att man måstegodkänna lite våld för att kunna minska på det.

En viktig förutsättning är också att de an-ställda känner gatuvåldet. Klienterna kan få upp-leva att de anställda förstår deras liv och verklig-heten ute på gatan. De anställdas bakgrund ocharbetserfarenhet varierar, men många har erfa-renhet bl.a. av föreningen Aseman lapset:s ochWalker-kaféernas verksamhet. Livet ute på gatan

Toisella sohvallaAggredissa työskentely vaatii työntekijältä erityi-siä taitoja erityisesti moraalin ja etiikan alueilla.Ulkopuoliselle Aggredin istunnot muistuttavatkognitiivista psykoterapiaa, jonka kantava ajatuson opittujen huonojen käyttäytymistä ohjaavienmielikuvien (automaattisten ajatusten) kyseen-alaistaminen ja niiden muuttaminen vähemmänautomaattisiksi.

Aggredin istunnot eivät ole määrämuotoisia,vaan läsnä voi olla yksi tai useampi työntekijä.Kullakin työntekijällä on jossain määrin omat ta-pansa puhua ja viedä asioita eteenpäin. Yhteistäon, että prosessin alussa yritetään löytää tarttu-mapintoja, asiakasta kiinnostavia asioita, joistavoidaan keskustella.

Kaiken kulmakivenä on asiakkaan tuomitse-mattomuus, hyväksyminen ja työskentelyn aika-na syntyvä molemminpuolinen kunnioitus.Asiakkaan kunnioittaminen on myös työskente-lytekniikkaa: kun saa kunnioitusta, voi myösavautua. Väkivallasta puhutaan asiakkaan ehdoil-la, mikä voi tarkoittaa monia tapaamisia, joissa eipuhuta väkivallasta. Tarvittaessa asiakkaan kans-sa käydään pinnallistakin keskustelua, käydääntupakalla ja puhutaan kaikesta maan ja taivaanvälillä. Ei ole niin tärkeää mistä aloitetaan, kun-han asiakkaan työntekijän välille alkaa rakentuayhteys.

Asiakkaalle annettaan mahdollisuus kertoaoma tarinansa juuri niin kuin hän itse haluaa. Josasiakas esimerkiksi valehtelee, on sille jokin syy,eikä häntä lähdetä oikaisemaan. Aggredin asiak-kaille ei tarvitse teroittaa, että väkivalta on väärin,sen he ovat jo uransa aikana kuulleet riittävänmonta kertaa. Sitä vastoin Aggredissa heillä onusein ensimmäinen tilaisuus kertoa oma tarinan-sa ilman seurausten pelkoa. Asiakkaan elämänta-pojen tuomitseminen veisi onnistumisen edelly-tykset. Ajatuksena on, että on pakko hyväksyävähän väkivaltaa, jotta sitä voi vähentää.

Yksi tärkeä edellytys on myös työntekijöidenkatuväkivallan tuntemus. Asiakkailla on mahdol-lisuus kokea, että työntekijät ymmärtävät heidän

1 / 2012 KVARTTI � 55

och gatuvåldet har satt sin prägel också på derasliv – visserligen via deras arbetsroll.

Aggredis internationella kamrat- och jämfö-relsegrupp är en arbetsgrupp för gängarbete somverkar under Guatemalas kultur- och idrottsmi-nisteriums mantel. Gustavo Cifuentes, arbets-gruppens ledare, var i sin ungdom ledare för detstörsta gatugänget i Guatemala City och avtjäna-de tiotals fängelsestraff för sina gärningar innanhan lyckades komma loss från brottets värld. Nuarbetar han för att andra unga skulle kunna und-vika hans öde. Cifuentes verkar som mentalgudfar och sparrare för Aggredi.

En aggrediklients profilVi intervjuade sex av Aggredis klienter, i åldern20–30 år. De namn vi använder här är fingerade.Fem hade en klar våldsbakgrund, den sjätte hadeinga våldsgärningar på sitt konto, men hade däre-mot fantasier om våld. I bakgrunden hade flera avdem ett splittrat hem och en våldsam uppväxtmi-ljö samt drogmissbruk. Vägen till ett våldsamt be-teende är ofta summan av olika tillfälligheter ochvalsituationer. Hemmet, skolan, grannskapet,kompisarna, det egna temperamentet och inlärdaöverlevnadsstrategier inverkar på levnadssättet.

För flera av de intervjuade hade våldsdådenlett till fängelsedomar. För många hade en långvåldsbakgrund och fängelsedomar lett till ettslags trötthet. Framgången i slagsmål hade blivitmindre intressant och följderna av det egna bete-endet började kännas allt tyngre. De hade redanfått någon sorts aning om ett annat slags liv. Vål-dets och brottskarriären glans hade bleknat ochkvar fanns i allt högre grad bara de tyngandenegativa sidorna av ett brottsligt liv.

Vanligt att själv ha varit offerFlera av de intervjuade hade helt vänt på stekenatt de själva varit offer. Många hade en splittradfamiljebakgrund med våldsupplevelser redansom små, men i denna större skara är det justvåldsverkarna som lyckats bli utövare i stället föroffer. Då de vuxit sig större och starkare hade de

elämäänsä ja katujen todellisuutta. Työntekijöi-den taustat ja työkokemuksen pituus vaihtelevat,mutta monilla on kokemusta muun muassa Ase-man lapset ja Walkers-kahviloiden toiminnasta.Katujen elämä ja katuväkivalta on leimannutheidänkin elämäänsä – toki työroolin kautta.

Aggredin kansainvälinen vertaistoimija onGuatemalan kulttuuri- ja urheiluministeriön alai-suudessa toimiva ja jengityöhön keskittynyt työ-ryhmä. Työryhmän johtaja Gustavo Cifuentesoli nuoruudessaan Guatemalan kaupungin suu-rimman katujengin johtaja ja istui teoistaan kym-meniä vankilatuomioita, ennen kuin onnistui ir-tautumaan rikollismaailmasta. Nyt hän tekeetyötä sen eteen, ettei muille nuorille kävisi samal-la tavoin kuin hänelle. Cifuentes toimii Aggredinhenkisenä kummisetänä ja sparraajana.

Aggredin asiakkaan profiiliHaastattelimme kuutta Aggredin asiakasta. Heolivat 20–30-vuotiaita. Artikkelissa esiintyvät ni-met on muutettu. Viidellä oli selvä väkivaltahisto-ria, kuudennella ei ollut väkivaltaisia tekoja tilil-lään, mutta hänellä oli väkivaltafantasioita. Useantaustalla oli rikkinäinen koti ja väkivaltainen kas-vuympäristö sekä päihteiden käyttöä. Tie väki-valtaiseen käyttäytymiseen on usein erilaistensattumusten ja valintojen tulosta. Koti, koulu,asuinalue, kaveripiiri, oma temperamentti ja opi-tut selviytymisstrategiat vaikuttavat elämäntavansyntyyn.

Usealla haastateltavalla väkivallanteot olivatjohtaneet vankilatuomioihin. Pitkä väkivaltahis-toria ja vankilatuomiot olivat monella johtaneettietynlaiseen väsymiseen. Tappeluissa pärjäämi-nen oli menettänyt kiehtovuutensa ja tekojenseuraukset alkoivat tuntua yhä raskaammilta.Heille oli jo avautunut jokin näkökulma toisen-laiseen elämään. Väkivallan ja rikosuran hohtooli himmennyt ja jäljellä oli enenevästi vainrikollisen elämän taakaksi muodostuneet kieltei-set puolet.

56 � 1 / 2012 KVARTTI

gjort ett val för att klara sig bättre i våldssituation-er: ingen ska slå mig! Det är jag som slår! Att bru-ka våld eller hota med våld var ett slags kapital fördem. Med dess hjälp hade de befriat sig frånkänslan av att vara offer, de hade fått respekt,upplevt framgång i livet, och i vissa fall även fåttekonomisk nytta.

De intervjuades våld var (hade varit) både ex-pressivt och instrumentalt. Många uttryckte sa-ken så att de bränner propparna onödigt lätt omnågon jäklas. I ett sådant läge är våld ett effektivtsätt att ge tillbaka. Såsom en av Aggredis an-ställda uttryckte saken: ”… för att det funkar!”.Men våld brukades också övervägt och medve-tet: t.ex. för indrivning av skulder är trovärdigthot med våld och vid behov också bruk av våldnödvändiga färdigheter. Eftersom Aggredis kli-enters affärer ofta skett utanför lagens råmärkenär det inte möjligt att göra brottsanmälan ens omman blivit utsatt för allvarliga brott såsom stöldoch misshandel.

#�� "�� $� � �� " �� "�� $ "�� %&'( �� $)&'('��'��'��'��'�� '�*��

+�� '��'��'"��'��'��'��'��'��'�� '�,"� �

Men på sätt och vis är Aggredis klienter ocksåframgångsrika. De intervjuade utstrålade ett slagsöverlevnadskarisma; snabbt grepp över läget ochäven verbal slagfärdighet. Många hade handlatmed droger. Framgång i det geschäftet kräverofta sådana färdigheter som värdesätts i arbetsli-vet: planmässighet, behärskning av socialanätverk, reglering av penningaffärer och bemäst-rande av opålitliga och oberäkneliga kunder.Utöver det finns dessutom ständigt risken att åkafast.

Att haka på, en nyckel till ändrat levnadssättDe klienter vi intervjuade hade olika motiv för attändra sitt beteende. Aggredis experter talade om

Taustalla usein uhrikokemusHaastateltavat olivat kääntäneet oman väkivallanuhrikokemuksensa toisinpäin. Usealla oli taustal-la rikkinäiset perheet, ja väkivaltakokemuksia jopienenä, mutta he ovat tästä isommasta joukostaniitä, jotka ovat onnistuneet muuttumaan uhreis-ta tekijöiksi. Kasvettuaan isommiksi ja vahvem-miksi, he olivat tehneet selvän valinnan: minua eilyödä, minä lyön. Väkivallan käyttö tai sillä uh-kaaminen oli heille eräänlaista pääomaa. Senavulla he olivat vapautuneet uhrikokemuksesta,saaneet kunnioitusta, onnistumisen kokemuksiaja joissakin tapauksissa myös taloudellista hyötyä.

Haastateltavien väkivalta oli (ollut) sekä eks-pressiivistä että instrumentaalista. Monet kuvasi-vat, että pinna palaa turhan herkästi, jos joku”katsoo vinoon”. Tällaisessa tilanteessa väkivaltaon tehokas keino tilanteen kuittaamiseen. EräänAggredin työntekijän mukaan ”… se vaan pelit-tää!” Mutta väkivaltaa käytettiin myös harkitustija tietoisesti: esimerkiksi velan perinnässä uskot-tava väkivallalla uhkaaminen ja tarvittaessa myösväkivallan käyttäminen ovat välttämättömiä tai-toja. Koska Aggredin asiakkaiden bisnekset olivatusein lain toisella puolella, ei edes vakavan rikok-sen (petos, pahoinpitely) kohteeksi joutumisestavoi tehdä rikosilmoitusta.

-� �� .�� !�� "�� "� �� / �� "�� %&'( �� "��'�'�'�� ')&'('�'��'�� '�*��

+�� ""� �� "� �� "� � �� "�!� '�,"� �

Kuitenkin Aggredin asiakkaat ovat tietyllä ta-valla myös menestyjiä. Haastateltavista välittyitietynlainen pärjääjien karisma, nopea tilanteenhahmottaminen ja sanavalmius. Moni heistä olipyörittänyt huumekauppaa. Menestys alalla vaa-tii myös usein työelämässä arvostettuja taitoja:suunnitelmallisuutta, sosiaalisten verkostojenhallintaa, raha-asioiden järjestämistä sekä epä-

1 / 2012 KVARTTI � 57

att ”få dem att haka på”. För varje klient var detviktigt att hitta den faktor som får dem att vilja haen förändring i sitt liv. Då man hittar en motiva-tion för förändring blir engagemanget starkareoch möjligheterna till verklig förändring bättre.Det kan gå till på många sätt att haka på: en viljaatt bygga upp en familj, en trötthet på de problemsom ett våldsbenäget liv för med sig, att man rettut orsakerna till sitt eget våldsbeteende, uppbyg-gande av nya sociala relationer, att man försökerbörja ett liv utan droger, anskaffande av egendomeller t.ex. att visa exempel åt brorsan. Ofta är deten kombination av flera faktorer.

.� �� #�� ""�� "�� #� " �� "� � �� 0� " �� 1� ��'��'"'��'��'��'� ��"� '�2��"��

.� �� +�� "� �� 3� �"��" - �� - �� " " �� 2�� '"' ��'��'��'�"'��'��'��'�0��

-�� "" �� '��'�"�� '�4��

.� �� "�� " ��" �� 5) �� "" �� 3 �� "�� #�� 1 �� " �� 1� �� "�� #�� 1 �"�� '��'��3'�� '�,"� �

.� �� "� �� #�� " � �� "�� '�'" ��'�� '6�'��'��'�"'�� '�,"� �

På Aggredi förstår man gatans verklighetDe intervjuade var utan undantag av den åsiktenatt man på Aggredi förstår verkligheten ute på ga-tan och de ungas livssituation. Hos Aggredi kanman fundera på livet på ett annat sätt än medmyndigheterna. Aggredi vet hurdan verklighetde unga lever i och vilka val de har möjlighet att

luotettavien ja arvaamattomien asiakkaidenkanssa pärjäämistä. Ja lisäksi toiminnassa onjatkuva kiinnijäämisen riski.

Koukutus, avain elämäntavan muutokseenHaastateltavamme olivat motivoituneita muut-tamaan käyttäytymistään eri syistä. Aggredinasiantuntijat puhuivat ”koukuttamisesta”. Jokai-sen asiakkaan kohdalla oli tärkeä löytää se tekijä,joka saa heidät haluamaan elämänmuutosta. Kunmotivaatio muutokselle löydetään, sitoutuminenon vahvempaa ja todellisen muutoksen mahdol-lisuus suurempi. Koukutuksia voi olla monenlai-sia: halu rakentaa perhe-elämää, väsyminen väki-valtaisen elämäntavan tuottamiin ongelmiin,oman väkivaltaisen käyttäytymisen syiden selvit-täminen, uusien sosiaalisten suhteiden rakenta-minen, päihteettömän elämän tavoittelu,omaisuuden hankkiminen tai vaikkapa esimerkinantaminen veljelle. Usein kysymys on monenasian yhdistelmästä.

-� � ��"� � �� 7 �� !"�� "�� +� � �� "� ��!�� ,� �� ,�""� ��'8�� 8�� '�'�� '�� '�2��"��

7 � 59 8��8� �� : �� ,�� ,� �� 2�� !�� "�� "�� "�� 4��""� ��"��'��'��' ��'��' �� '�0��

-�� "� � � � �� "��!��'�� '�4��

-� � � �� 5) �� ; �� !�� 2� �� 7 � "� �� 1�� "�� !" �� +�� " �� 1�� ; �� "� '�,"� �

$�� "� �� 7 �� "� �� "��'"�� '$��'��'��'�� '�,"� �

58 � 1 / 2012 KVARTTI

göra. Hos Aggredi kan man väga olika alternativför ens framtida kurs tillsammans med sådana ex-perter som inte dömer en utan är samtalspart-ners, helt enkelt. En annan bra sak är att Aggrediinte har någon övervakning, ej heller en myndig-hets auktoritet gentemot sina klienter.

, �� "� �� "� �� +��!"� ��'��'�'��'��'�� '�4��

.� �� 4�� "�� -� �� "�� " �� " �� 1��'��'"'��'�'��'�� '�,"� �

#� �� 3��< �� "�� #� �� =>!� �� 4 �� ?�� ""� �� !� ,�� 3�"�� 4 � �� 1� ��!��"�� #�@� �� "� *�"�� '��'�'�� ' �'��'�� '�*��

4�� "�� "�� "�� "�� " �� #��"�� "� �� "��! � �� !�� "� �� 0�� "��!�� '�,"� �

1�� A 2�� 4� �� +�� B� �� " � ��"� �� 7" �� " � �� "�� 2��4� �� 7 �� +�� C�� 4 �� 1� �� "�� " �� #� �� $�D �� "�� ?�� " "� ��""� �� "�� #� �� #�� 0�� ,"� �

1�� "�� "��A $ �� !�� "�� < � ��" �� " �� " �� ?� "�� !�� #� �� 1�� "�� A #��

Aggredissa ymmärretään kadun todellisuuttaHaastateltavat olivat poikkeuksetta sitä mieltä,että Aggredissa ymmärretään katujen todelli-suutta ja nuorten elämäntilannetta. Aggredissaon mahdollista pohtia elämäänsä toisin kuin vi-ranomaisten kanssa. He tietävät millaisessa to-dellisuudessa nuoret elävät ja mitä valintoja hei-dän on mahdollista tehdä. Vaihtoehtoja elämäntulevalle suunnalle on mahdollista siellä punnitasellaisten asiantuntijoiden kanssa, jotka eivättuomitse, vaan ovat keskustelukumppaneita. Asi-aa auttaa myös se, että Aggredilla ei ole valvontatai viranomaissuhdetta asiakkaisiinsa.

1�� "� ��"� � 8��"� �� E� �� "!�� " �� "�� +��"� � ��!��"�'�� '�4��

4�� "� 4�� ""�� "�� 0� �� "�� ! ��'��'� '2�� '�'��"��'��'��""�� '�,"� �

?�� < � � �� ?� � ��!�� =>! �� "�� "�� .�� " .�� "�!�� /�� "�� +�� ! � � �� +�� "� � �� #��F �� "� 2�� 8��"��E�� 8�� !��E '�*��

4�� "�� "�� "� �� "�� "�� G�� ""�� "� �� "�� 0�� ,"� �

-�� "" �� A 2�� 4� �� +�� 7 � �� "�� .�� !�� "�� " ��"� 2�� 4� �� 7 �� +�� *�� +�� " "�� *�� " "�� -� �� "�� "�� "��"�� "�� 2�� " �� "� +� "� �� "� �!

1 / 2012 KVARTTI � 59

�� #� �� B� �� !��'��'"��'��'��'��' �� '�,"� �

Byta kamratkretsVerkligheten ute på gatan är ofta annorlunda fören ung människa med våldsbakgrund än för and-ra. Olika ställen i staden fick sin innebörd genomvåldet. Numera undvek våra intervjuade sådanaställen där de löpte risken att måsta slåss. Attmöta de gamla fienderna var i sig inget problem,utan de tänkbara följderna av deras gärningar: enfortsättning på våldsspiralen, rättegångarna ochfängelset. Även den gamla kamratkretsen hölldem kvar i våldsbeteendet. Den livsstilsföränd-ring som börjat i samtalen vid Aggredi hade isamtliga fall lett till byte av kamratkrets.

.� �� H�� "� �� "�� " �� 7" �� "�� "�� 7" �� !�� "" �� " �� "��'�� ',��'��'��'��'��'�� ,"� �

.� �� "�� " '�,"� �

-� �"�� #�� "��" �� "�� "�� .� �� -�� .� �� -�� 6�� "" �� " �� I�� "��'��'�� '�*��

En väg till förståelse av det egna livetUnder Aggredi-processen försöker man förståden egna livssituationen. I diskussionerna kom-mer det också ofta fram vändpunkter i den egnalivshistorien. Ibland kan det också under proces-sens gång hända något som på ett avgörande sättförändrar klientens situation och ger en möjlig-het till nya insikter. Så gick det för ”Tuomas”.Han hade redan klart förbundit sig till arbetet vidAggredi, då han återföll till våld igen. Eftersomdiskussionerna vid Aggredi fortsatte trots dettakunde situationen benas ut. För första gångenhade han nu skuldkänslor för vad han gjort, och

�� " "� ,� � � �� !�� "�� 7 �""�� *� �� "!��'��'� '�"�'�� '�,"� �

-�� "" �� "��A B�� <�� < �� "�� ?�� "�� 0� "�� -�� "� �� "��A 0� � �� ?�� $� "��'��'��'�'�� '��'��'� �� '�,"� �

Kaveripiiri vaihtoonKadun todellisuus on usein väkivaltahistorianomaavalle nuorelle toisenlainen kuin muille.Kaupungin paikat määrittyivät väkivallan kautta.Nykyään haastateltavamme välttivät paikkoja,joissa he olivat vaarassa joutua ”ottamaan erää”.Vanhojen vihollisten kohtaaminen ei heitä sinän-sä arveluttanut, vaan tekojen mahdolliset seu-raukset: väkivaltakierteen jatkuminen, oikeuden-käynnit ja vankila. Myös vanha kaveripiiri pitikiinni väkivaltaisessa elämäntavassa. Aggredinkeskusteluista alkunsa saanut elämäntavan muu-tos olikin johtanut kaikilla kaveripiirin vaihtumi-seen.

-� � �� $�� "�� .�� "� �� .�� )> � �� '80�'�E'��'�� '"��'��"�� '�,"� �

-� �� "�� "�!"'�� '�,"� �

+�� "�� 0�� "�� 7� -�� ! �� 4�� -�� 0" "�� "�� *�� *��

Väylä oman elämänhistorian ymmärtämiseenAggredi-prosessin aikana pyritään ymmärtä-mään omaa elämäntilannetta. Keskusteluissahahmottuu usein myös käännekohtia oman elä-mänhistorian varrelta. Joskus myös prosessin ai-

60 � 1 / 2012 KVARTTI

det gav en ny möjlighet att förstå den egna livshis-torien. Det ledde till funderingar kring vad denegna våldsamheten berodde på, och innehållet iklientförhållandet förändrades från en skisseringav den egna livssituationen i riktning mot en för-ståelse av den egna livshistorien och orsakerna tillens beteende.

En vändpunkt i livet som de intervjuade hadegemensam var att de fått nog av att sitta i fängelse.Med tiden hade fängelset fått en nästan motsattinnebörd än det haft före man själv åkt in. För enförsta resans ung man var fängelset ofta någon-ting skrämmande, men samtidigt någonting atteftersträva. Man var rädd för att åka in, men sam-tidigt antog man att det gav förbättrat anseendepå gatan. I fängelset lärde man sig av äldre fångar.Men efter flera fängelsedomar började fängelsetframstå i en helt annan dager, och att sitta inneupplevdes som fullständigt slöseri med tid. Manhade nått en punkt på straffkarriären där en fort-satt fängelsespiral verkade sannolik, men heltoönskad. I diskussionerna vid Aggredi framstodden som förlorad livstid, en tid som de ville leva.Alla de intervjuade som suttit inne ville undvikafängelset i framtiden.

.� �� "� �� 3�� #� )J 5 5>>5 �� ?�� .� "�� " �� ,�� ?�� B� �� ! ! $ +�� "�� 1�� !�� "��A . " � �� "�� !�� "� �� 6�� 6� � �� 7" " ��"� � �� 8�� E 6�� " �� *��

.� �� 8� �� E� �� .� �� "�� " � �� ?�� *�� " �� " �� 7" �� "�� "�� !�� '.�'�� '��'��'��'��'��'*��'��'�� '�,"� �

kana saattaa tapahtua jotain, joka muuttaa ratkai-sevasti asiakkaan tilannetta ja tarjoaa mahdolli-suuden uuteen ymmärrykseen. Näin kävi ”Tuo-makselle”. Hän oli jo selvästi sitoutunut työsken-telyyn Aggredissa, kun hän retkahti väkivaltaan.Koska Aggredissa työskentely tästä huolimattajatkui, voitiin tätä tilannetta käsitellä keskuste-luissa. Ensimmäistä kertaa hän koki teostaansyyllisyyttä, mikä puolestaan avasi uuden mah-dollisuuden oman elämänhistorian ymmärtämi-seen. Se johti pohdintaan siitä mistä oma väkival-ta johtuu ja asiakassuhteen sisältö muuttui omanelämäntilanteen hahmottamisesta kohti omanelämänhistorian ja toiminnan vaikuttimien ym-märtämistä.

Haastateltavien elämän yhteiseksi käänne-kohdaksi paljastui kasaantunut vankilakokemus.Kokemusten myötä vankilan merkitys oli muut-tunut lähes päinvastaiseksi verrattuna aikaan en-nen vankilaa. Nuorelle ensikertalaiselle vankilaoli yleensä ollut pelottava asia ja toisaalta myösjotakin tavoiteltavaa. Vankilaan joutumista pelät-tiin, mutta lusimisen oletettiin tuovan lisää mai-netta ja kunnioitusta kadulla. Siellä myös opittiinvanhemmilta tekijöiltä. Useampien vankilakerto-jen jälkeen vankila näyttäytyi täysin toisessa va-lossa, siellä oleminen koettiin täydellisenä ajan-hukkana. Rangaistusuralla oli tultu kohtaan, jos-sa vankilakierteen jatkuminen vaikutti todennä-köiseltä, mutta täysin ei-toivottavana. Aggredissakäytyjen keskustelujen valossa se oli aikaa poiselämästä, jota he halusivat elää. Kaikki vankilassaolleet haastateltavat halusivat välttää vankilan tu-levaisuudessa.

);!�� ""�� ""�� "�� )J 5 5>>5 �� " ?�� 2�� "� �� ?�� B� �� "� �� +�� -�� < �� "�� 0��" �� !� .�� 8�� E .�� "�� "�� *��

1 / 2012 KVARTTI � 61

.� �� 8�� E 0�� 8�� "�� E �*��

6�� < ��"�� " �� "� �� "�� #�� "� �� 6�� '��'�� '�,"� �

SlutsatserAtt ändra sitt levnadssätt kräver stark motivation.Och intervjuerna gav vid handa att även om vil-jan till förändring är stor kan unga män ha svårtatt hitta sätt att förändra sitt beteende. Det offici-ella systemet hjälper inte unga män med tungvåldsbakgrund ut ur våldsspiralen, eftersom detinte riktigt tycks ha några nycklar till en livsförän-dring att erbjuda. Det är uppenbart att verksam-het à la Aggredi behövs. Unga med våldsbak-grund har i praktiken inga andra ställen än Aggre-di där de kan tänka över sina levnadsvanor ochfrån egna utgångspunkter söka vettiga alternativför att ändra livsstil. Att döma av intervjuerna ver-kar det som om Aggrediprocessen är effektiv omklienten är motiverad att förändra sitt levnads-sätt.

Att bli kvitt våldet påminner om att bli kvittdroger. Även om motivationen är hög finns detalltid risk för återfall. Ibland kan det kännas bety-delselöst att leva ett liv utan våld och berusnings-medel. En av våra intervjuade beskrev sitt nuläge:jämntjockt och småtrist. Ur hans synvinkel kräv-de ett nytt levnadssätt att man stod ut med tris-tess. Sommaren, som man förr tillbragte i sus ochdus måste man nu tillbringa nykter och drogfrioch utan våld. Och för alla de situationer somman förr kunde sköta med våld måste man hittapå någon ny utväg. Motivation för förändringenfick man av förhållandet till partnern, att man bil-dade familj, de egna barnen, undvikande av fäng-elset, att tjäna pengar, att man tröttnat på denvåldsbenägna livsstilen och dess följder, och avatt bygga upp nya slags sociala relationer. I dettakänsliga skede är det viktigt att det finns ett ställe

4�� "� �� 8�� E� �� "� �� !�� 1 �� "�� "�� " �� "�� +� �� " .�� ""� �� , � ��' ��'��'��'��'� �'"�� '�,"� �

-� � �� "�� 0�� " �� '��'8�� '�'��E '�*��

B�� < �� "� � � �� "�� "�� "�� !� 0� � � �� " B�"� � ��!��'��'�� '��"�� '�,"� �

JohtopäätöksetElämäntavan muuttaminen vaatii vahvan moti-vaation. Haastattelujen perusteella vaikuttaa sil-tä, että vaikka halu muutokseen olisikin vahva,nuorten miesten on vaikea löytää keinoja käyt-täytymisensä muuttamiseen. Virallinen järjestel-mä ei auta raskaan väkivaltaisen taustan omaavianuoria irti väkivaltakierteestä, koska se ei juuritarjoa avaimia elämänmuutokseen. Aggredin kal-taista toimintaa selvästi tarvitaan. Väkivaltaisenhistorian omaavilla nuorilla henkilöillä ei ole käy-tännössä muita paikkoja kuin Aggredi, joissa hevoisivat pohtia elämäntapaansa ja etsiä omastanäkökulmastaan mielekkäitä vaihtoehtoja elä-mäntapansa muuttamiseen. Haastattelujen pe-rusteella vaikuttaa siltä, että asiakkaan ollessamotivoitunut muuttamaan elämäänsä Aggredinprosessi on tehokas.

Väkivallasta irtautuminen muistuttaa päih-teistä irtautumisen prosessia. Vaikka motivaatioon vahva, on retkahtamisen vaara aina olemassa.Väkivallattoman ja päihteettömän elämän elämi-nen tuntuu toisaalta mitättömältä. Eräs haastatel-tavamme kuvasi nykytilannettaan: ”se on tasa-paksua elämää”. Hänen näkökulmastaan uusielämäntapa vaati tylsyyden sietämistä. Kesää,jota aiemmin elettiin kuin viimeistä päivää, täytyiviettää päihteettömästi ja väkivallattomasti. Jakaikkiin niihin tilanteisiin, jotka on aiemmin voi-

62 � 1 / 2012 KVARTTI

där man kan bearbeta sin livssituation och för-ändringen innan suget från den gamlakamratkretsen och de invanda problemlösnings-modellerna blir för starkt.

nut hoitaa väkivallalla, täytyy kehittää jokin uusitapa. Parisuhde, perheen perustaminen, omatlapset, vankilan välttäminen, rahan tienaaminen,väsyminen väkivaltaiseen elämäntapaan ja senseurauksiin sekä uudenlaisten sosiaalisten suh-teiden rakentaminen motivoivat muutokseen.Tässä herkkyysvaiheessa on tärkeää, että tarjollaon paikka, jossa elämäntilannettaan ja muutostavoi työstää, ennen kuin vanhan kaveripiirin jatuttujen ongelmaratkaisumallien imu käy liianvoimakkaaksi.

Mikä Aggredi on?Aggredi (Aikalisä projekti) on katuväkivallan tekijöihin keskittyvä, HelsinkiMission hanke (2006–2009 Aikalisä ja2010–2012 Aggredi), joka toteutetaan RAY:n tuella. Hankkeen tarkoituksena on luoda kumppanuuteen ja yhteistyöhön pe-rustuva järjestelmä, joka mahdollistaa nopean ja tehokkaan puuttumisen väkivallan takia vaikeuksiin ajautuneen nuoren ai-kuisen elämää tuhoavan kierteen pysäyttämiseksi ja uuden mahdollisuuden rakentamiseksi.

KohderyhmäProjektin kohderyhmä on vakaviin kodin ulkopuolisiin väkivaltarikoksiin syyllistyneet ja vakavia väkivaltarikoksia suunnitte-levat 18–35 vuotiaat nuoret (miehet). Pääkohteena ovat ne nuoret aikuiset, jotka ovat jo ajautuneet väkivaltarikoskiertee-seen.Asiakkuutta määrittelevät rikoskriteerit ovat: Pahoinpitelyt, henkirikokset, ryöstöt sekä näiden yritykset. Tämän lisäksi pro-jektissa kehitetään toimintamallia sekä hoidollisia sisältöjä koulu-ja/tai joukkosurmaa suunnittelevien henkilöiden tavoitta-miseksi ja auttamiseksi.

Asiakastyön osa-alueetAggredin asiakastyön osa-alueita ovat 1) impulsiivinen väkivalta, 2) välineellinen väkivalta ja/tai taloudellista hyötyä tavoit-televa väkivalta, 3) järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvä väkivalta, 4) sisäisesti eristäytyneen henkilön suunnittelematai toteuttama väkivalta sekä 5) fantasiapohjainen väkivalta (koulu-ja/tai joukkosurmaa suunnittelevat henkilöt).

TavoiteProjektin tarkoituksena on luoda ja kehittää järjestelmää vaikeasti tavoitettavien ja heikosti motivoituvien asiakkaiden saatta-miseksi hoidollisen työn piiriin.Projektin toinen keskeinen tavoite on kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneiden asiakkaiden kanssa tehtävien hoidol-listen työmenetelmien kehittäminen.

YhteistyöProjektin toiminta perustuu vahvaan kumppanuuteen. Aggredin asiakkaat ohjautuvat projektiin pääosin kumppaneina toi-mivien viranomaisten kautta. Yhteistyökumppanit toimivat ”suodattimena” jonka tarkoituksena on ohjata asiakkaita projek-tiin kohderyhmä määrittelyjen sisältä.

Asiakasohjautuvuus tahoja ovatHelsingin Rikosseuraamuskeskus (Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimisto), Helsingin vankila, Suomenlinnan vankila,Helsingin vankilassa ja Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistossa toimivat arviointikeskukset, Keravan vankila, Vantaanvankila, Jokelan Vankila, Vantaan yhdyskuntaseuraamustoimisto, Espoon yhdyskuntaseuraamustoimisto, Helsingin poliisisekä Auroran psykiatrinen sairaala.Tämän lisäksi projektiin ohjautuu asiakkaita sosiaaliviraston alaisuudessa toimivasta lastensuojelun tukiasunnoista sekä Hel-sinkiMission kriisipisteeltä.

1 / 2012 KVARTTI � 63

Aggredi i ett nötskalAggredi (projektet Aikalisä, dvs. Timeout) är ett HelsinkiMission –projekt (2006-2009 Aikalisä och 2010–2012 Aggredi) in-riktat på unga gatuvåldsverkare och som genomförs med stöd från Penningautomatföreningen RAY. Projektets syfte är attskapa ett system som bygger på partnerskap och samarbete och som möjliggör snabbt och effektivt ingripande för att hejdaden beteendespiral som förstör livet för unga människor som råkat i trångmål p.g.a. våldsbeteende, och att bygga upp en nymöjlighet.

MålgruppProjektet riktar in sig på 18-35-åriga brottsförövare som gjort sig skyldiga till allvarliga våldsbrott utom hemmet eller planerarallvarliga våldsbrott. Huvudsaklig målgrupp är de unga vuxna som redan hamnat in i en våldsspiral.Klientskap hänförs till följande brottskriterier: Misshandel, brott mot liv, rån och rånförsök. Utöver detta utvecklar projekteten verksamhetsmodell samt terapeutiska innehåll för att nå och hjälpa personer som planerar skol- och/eller massmord.

Klientarbetets delområden:Aggredis klientarbete omfattar delområdena 1) impulsivt våld, 2) instrumentellt våld och/eller våld i syfte att nå ekonomisknytta, 3) våld som anknyter till organiserad brottslighet, 4) våld planerat eller utfört av personer som stängt in sig i sig självasamt 5) fantasibaserat våld (personer som planerar skol- och/eller massmord).

SyfteProjektet syfte är att skapa och utveckla ett system för att i vårdarbetet få med svåruppnåeliga och lågmotiverade klienterEtt annat centralt syfte är att utveckla de terapeutiska arbetsmetoder som används med klienter som gjort sig skyldiga till våldutom hemmet.

SamarbeteProjektets verksamhet bygger på starkt partnerskap. Aggredis klienter hänvänds till projektet i huvudsak via sådana myndig-heter som man är partner med. Dessa verkar som ”filter” med syfte att fånga upp och hänvisa klienterna till projektet.

De instanser som hänvisar klienter till Aggredi omfattar:Brottspåföljdscentralen i Helsingfors (Helsingfors byrå för samhällspåföljder), Helsingfors fängelse, Sveaborgs fängelse, debedömningscentra som verkar vid Helsingfors fängelse och Helsingfors byrå för samhällspåföljder; fängelserna i Kervo, Van-da, Jokela samt byråerna för samhällspåföljder i Vanda och Esbo, polisen i Helsingfors och Aurora psykiatriska sjukhus.Därutöver kommer det klienter till projektet via de stödbostäder för barnskydd som Helsingfors stads socialverk upprätthål-ler samt HelsinkiMissios krisjour.

Markus Laine, HT toimii tietokeskuksen erikoistutkijana,erikoistumisalueina asuminen, demokratia ja osallistumi-nen, kaupunkien tulevaisuus sekä tapaustutkimus.

Martti Tuominen, VTM toimii tietokeskuksen tutkijana, eri-koistumisalueina kaupungin rikollisuustilanne ja turvalli-suuskysymykset, sekä asuinalueiden erilaistumiseen liit-tyvä tutkimus.

Markus Laine, FD, verkar som specialforskare vid Fakta-centralen, med specialisering på boende, demokrati ochdelaktighet, städers framtid och fallstudier.

Martti Tuominen, PM, verkar som forskare vid Faktacentra-len, med specialisering på brottslighet, säkerhet och bo-stadsområdens differentiering i staden.

64 � 1 / 2012 KVARTTI

100-vuotiaan Tieken teini-ikään ehtinyt palveluon www.hel.fi/tietokeskus. Sen virallisia avajaisiavietettiin vuoden 1996 tammikuussa. Sisältöä, ra-kennetta ja ulkoasua oli toki suunniteltu, kokeiltuja testailtu jo edellisen vuoden syksystä lähtien.Kotisivujen ensimmäisestä lay-outista ei ole jää-nyt arkistokappaletta talteen, mutta muistimmemukaan indeksisivun ylälaidassa luki komeasti al-leviivattuna Helsingin kaupungin tietokeskus.Sivuston rakenne oli kaksitasoinen. Ensimmäi-sellä sivulla esiteltiin tuotteita ja palveluita, ker-rottiin tuoreimpia uutisia ja ohjattiin linkillä kau-pungin kotisivuille. Englannin ja ruotsinkielisetsivut avattiin myöhemmin saman vuonna.

Sisällön yksityiskohtia muistellen tilastoja- si-vuilla oli ainakin html-taulukkoon koottuja pe-rustietoja Helsingistä pitkinä aikasarjoina1880väestölaskennasta tuoreimpiin tietoihin. Arkis-ton asiakirjoista oli esillä vanha kaunis kullansä-vyinen kartta Helsingin keskustasta. Myös kau-punkitutkimuksen, kirjaston kokoelmien ja tieto-palveluiden sekä arkiston tutkijapalveluiden esit-telyt olivat jo tuossa vaiheessa mukana.

Kotisivujen tietosisältö linkkeineen tehtiinkäsityönä htlm-koodeilla. Alku oli innostuksen jaopiskelun aikaa.

Vuonna 1997 sivut saivat uuden raikkaan il-meen. Kotisivujen logo koostui värikkäästi lai-nehtivasta numeroryppäästä, uutuuksista tiedo-tettiin huutomerkein, tuote- ja palvelukokonai-

En av 100-åriga Faktacentralens serviceformerhar nu hunnit upp i tonåren, nämligen hemsidor-na www.hel.fi/tietokeskus . Officiell öppningsce-remoni för dem hölls i januari 1996. Då hade mansedan september året innan planerat, prövat ochtestat sajtens innehåll, struktur och utseende.Inget arkivexemplar finns av den första layouten,men vårt minne säger oss att det i övre kanten avindexsidan ståtligt understreckat stod Helsinginkaupungin tietokeskus. Sidorna hade tvenne ni-våer: på första sidan presenterades produkter ochservice, förmedlades senaste nytt och erbjöds enlänk till stadens centralförvaltnings hemsidor.Engelska och svenska sidor öppnades senaresamma år.

Bland detaljerna i innehållet minns vi att detpå sidan Statistik fanns grundläggande statistik ihtml-tabellform om Helsingfors, med långa tids-serier ända från folkräkningen år 1880 till de allrafärskaste siffrorna. Av arkivets handlingar presen-terades en gammal guldschatterad karta överHelsingfors centrum. Och redan i det skedetfanns det också presentationer av stadsforskning-en, bibliotekets samlingar och informationstjänstoch om arkivets forskarservice.

Hemsidorna med faktainnehåll och länkargjordes som handarbete med html-kodning. In-ledningsskedet var en tid av iver och inlärning.

År 1997 fick sidorna ett nytt fräscht uttryck.Logon bestod av färggrant böljande sifferkluster.

L E I L A L A N K I N E N & K A R I P A L O M Ä K I

Tietokeskus Internetissä – jatkuvaa kehittämistä

Faktacentralen på webben - ständigt utvecklande

1 / 2012 KVARTTI � 65

Om nyheter informerades genom utropstecken,och produkt- och servicehelheter fick egen sym-bol. Ungefär i detta skede fick Kvartti en egenlänk på förstasidan, och man kunde läsa ledarenoch innehållsförteckningen. Även forsknings-sammandrag och statistiksammandrag, t.ex. fick-statistiken på olika språk, kunde nås direkt frånförstasidan. Sakinnehållet producerades ännu dåsom redigerade sammandrag av de tryckta ver-sionerna. Men småningom kom de komplettapdf-versionerna med i bilden. De blev allt flera,och år 2002 inleddes serien Webbpublikationer,som innehöll både statistik och forskning. Någraår senare visade sig serien vara överflödig, och islutet av år 2005 lades den ner. En viktig orsak varatt nästan alla statistiska publikationer och ett alltstörre antal undersökningar gavs ut på webben.

Den första databasservicen öppnades år 1998,då operativsystem för Områdesdatabasen förHelsingfors och Huvudstadsregionen ändrades

till en internetservice. Enbeskrivning av områdena iHelsingfors upplevdes somviktig, och den första omfat-tande statistikvolym sompublicerades på webben varHelsingfors områdesvis. Viutgick från att internetan-vändarna i snitt var kännbartyngre än övriga klienter sombehövde statistik-, forsk-nings- och arkivdata, och attnumeriska data om närmiljöoch bostadsområden kundeintressera skolelever. Hel-singfors områdesvis har va-rit en favorit genom åren.

Det uttryck som skapatsår 1996 och som upplevtslite lätt och smått feminintfick med åren lite mera stad-ga i och med att vi från cen-trerade textelement över-gick till en rak vänster.

suudet saivat oman symbolinsa. Suunnilleentässä vaiheessa etusivuille oman pikapainikkeen-sa taakse vietiin myös Kvartti, josta julkaistiin si-sällysluettelo ja esipuhe. Sivuille vietiin edelleenmyös tutkimustiivistelmiä ja tilastokoosteita ku-ten Taskutilasto kieliversioineen. Sisältö tuotet-tiin edelleen erikseen painotuotteista tiivistäen,kooten ja toimittaen. Kokonaisten julkaisujensähköiset pdf:t tulivat vähitellen enenevässä mää-rin mukaan. Lukumäärä lisääntyi nopeasti ja2002 aloitettiin verkkojulkaisuja-sarja, joka sisäl-si sekä tilasto- että tutkimusjulkaisuja. Muuta-massa vuodessa sarja osoittautui tarpeettomaksi.Vuoden 2005 lopussa sarja lakkautettiin. Tärkeä-nä syynä oli, että liki kaikki tilastojulkaisut ja li-sääntynyt määrä tutkimuksia ilmestyivät tuolloinverkossa.

Ensimmäinen tietokantapalvelu avattiinvuonna 1998, kun Helsingin ja Pääkaupunkiseu-dun Aluesarjat -tilastotietokannan käyttöjärjes-telmä uudistettiin Inter-net-palveluksi. Helsinginaluekuvaus koettiin tärkeäk-si. Ensimmäinen laajastiverkossa julkaistu tilastokir-ja oli Helsinki Alueittain.Internetin käyttäjäkunnanarvioitiin olevan tuntuvastimuita tilasto-, tutkimus- jaarkistotiedon tarvitsijoitanuorempia. Lähiympäris-tön ja asuinalueiden numee-risen tiedon arvioitiin kiin-nostavan koululaisia. Hel-sinki Alueittain on pysynytkestosuosikkina läpi vuosi-en.

1996 luotu kepeäksi jahieman feminiiniseksi koet-tu ilme sai vuosien kuluessahieman enemmän ryhtiä,kun keskitetyistä tekstiele-menteistä siirryttiin vasem-paan suoraan.

66 � 1 / 2012 KVARTTI

De första pdf-publikationerna 1997… SerienWebbpublikationer 2002–2006 (serien nedlagd)

På den tiden var internetsidornas uttrycksoch förnyelsebehovs livscykel tre år. År 1998 in-leddes en reform av www-sidorna med målsätt-ning att öka kundorientering och betjäning samtförbättra sökandet och hanterandet av informa-tion.

Reformen utfördes sida vid sida med helhets-förnyelsen av Faktacentralens publikationers ex-teriör. Men de sidor som togs i bruk 1999 ficktrots målsättningen en organisationsbaseradapproach. Från förstasidan kom man till sidornaBiblioteks- och informationstjänst, Statistik, Un-dersökningar, Stadsarkivet, kontakt och organi-sation och Meddelanden. Faktacentralens verk-samhet beskrevs i berättad form.

Helsingfors framgång i informationssamhäl-let kan endast bygga på god medvetenhet om sta-dens tillstånd och utvecklingsdynamik. Genomatt klicka på navigationsbollarna till vänster kun-de man bekanta sig med våra internetsidors olikadelar. Egna snabblänkar hade Områdesdataba-sen, Helsingfors områdesvis, kvartalspublikatio-nen Kvartti samt Trender i Helsingforsregionen.

I Juni 2003 inleddes följande reform då vi för-utom att ändra strukturen försökte minska beho-vet av handarbete och uppdatering genom attgöra upp innehållselement baserade på stilöver-väganden för sidbakgrunderna. Viktigaste struk-turförändringen var att samla ihop Publikationer-na till en egen sidohelhet. Strukturen innebar na-vigering på både vänster och höger sida. Utskri-vandet av Meddelanden utvecklades så att manmed hjälp av ett strukturellt dokument kundefoga uppgifter om upphovsman, kontakter ochpublikationsförsäljning till textdelen. Såsom oftavid reformer blev det mest diskussion om vilkabakgrundsfärgnyanser som skulle användas, ochvalet föll på blått. Därmed syftades på Faktacen-tralens ambition att producera och förmedlahögklassig och tillförlitlig stadsinformation.

Knappt hade vi fått vår egen reform i hamnförrän stadens centralförvaltning började förnya

Verkkojulkaisuja-sarja oli käytössä vuosina2002–2006. Sen jälkeen lähes kaikki julkaisutovat myös netissä.

Internet-sivujen ilmeen elinkaari ja koko-naisuudistuksen tarpeen sykli oli tuohon aikaankolme vuotta. Vuonna 1998 käynnistyi www-si-vustojen uudistus, jossa tavoitteena oli asiakas-lähtöisyyden ja palvelevuuden lisääminen sekätiedon haun ja hallinnan parantaminen.

Uudistus toteutettiin rinnan tietokeskuksenjulkaisujen ilmeen kokonaisuudistuksen kanssa.Vuonna 1999 käyttöön otetut sivut olivat tavoit-teista huolimatta organisaatiolähtöiset. Etusi-vuilta avautuivat Kirjasto- ja tietopalvelu, Tilas-toja, Tutkimuksia, Kaupunginarkisto, yhteys jaorganisaatio ja Tiedotteita sivustot. Tietokes-kuksen toimintaa kuvattiin kertomalla:

Helsingin menestys tietoyhteiskunnassa voiperustua vain hyvään tietouteen kaupungin tilas-ta ja kehityksen dynamiikasta. Klikkaamalla va-semmalla olevia navigaatiopalloja voit tutustuaInternet-sivujemme eri osioihin. Oman pikanäp-päimensä alta etusivulta avautuivat Aluesarjat ti-lastotietokanta, Helsinki Alueittain, Kvartti lehtija Helsingin seudun suunnat julkaisu.

Kesäkuussa 2003 käynnistyi seuraava uudis-tus jossa rakenteen lisäksi pyrittiin vähentämäänkäsityön ja päivityksen tarvetta rakentamalla si-vupohjiin tyylimäärittelyihin pohjautuvia sisältö-elementtejä. Rakenteen merkittävin muutos oliJulkaisujen kokoaminen omaksi sivustokokonai-suudekseen. Rakenteessa oli käytössä sekä oike-an että vasemman puolen navigointi. Tiedote-si-vujen tulostusta kehitettiin rakenteellisen doku-mentin avulla liittämällä tekstiosioon tiedot teki-jästä, yhteystiedoista ja julkaisujen myynnistä.Niin kuin usein asioita uudistettaessa eniten kes-kustelua käytiin värimaailmasta ja valituksi tuli si-ninen. Värivalinta kuvasi tietokeskuksen visiotalaadukkaan ja luotettavan kaupunkitiedon välit-täjänä ja tuottajana.

Tuskin uudistus oli saatu toteutettua kun kau-punki ryhtyi uudistamaan Internet-sivujen koko-naisilmettä koko kaupungille yhtenäiseksi. Tie-

1 / 2012 KVARTTI � 67

och förenhetliga stadens olika förvaltningarswebbsidor. För Faktacentralens del blev det intemånga ändringar. Snabblänkarna utökades medpublikfavoriterna fickstatistiken Statistik omHelsingfors samt Helsingfors områdesvis. Detgrafiska bakgrundsuttrycket på de förnyade si-dorna utgick från interiörbilder av trappupp-gången i jugendstil vid vår dåvarande lokal påUnionsgatan.

Detta uttryck förekommer ännu ställvis påvåra sidor, men för det mesta är bilderna numerafrån stadsmiljön i Hagnäs där vi nu huserar. Mennågonting höll på att förändras, och i vår Inter-netgrupp var förväntningarna höga. Vi skulle fåen ny databasbaserad applikation som skulle göradet möjligt att bygga upp en ännu mer klientori-enterad helhet. Med iver väntade vi på de nya sid-formaten och på skolningsträffarna, som vi flitigtgick på. Men var förväntningarna för höga, ellervarför infriades de inte? Det nya systemet visadesig nämligen besvärligt och osäkert i praktiken.Det fungerade på en del datorer men inte på and-ra. Ibland blev uppdateringarna sparade, iblandinte. Att en textediterare togs i bruk gjorde detlättare att göra smärre förändringar, men att byg-ga upp nya sidformat eller ändra på helheternavar arbetsuppgifter som vi helt enkelt inte – trotsmånga önskemål – kunde fördela på många olikamänniskor.

I år görs förnyelser i hela stadsförvaltningensoch de olika ämbetsverkens internetlösningar isyfte att dels få fram nya trendenliga hemsidordär användarna lättare hittar fram till olika helhe-ter, dels öka interaktiviteten och de elektroniskatjänsterna.

tokeskuksen sivujen rakenteeseen uudistus eituonut montaakaan muutosta. Pikapainikkeisiinlisättiin kävijämääriltään suosikkituotteita kutenTaskutilastot ja Helsinki Alueittain julkaisu.Uudistettujen sivujen graafisen ilmeen hallitsevaelementti oli kuvataustaksi valittu Unioninkaduntoimipisteen jugend tyylin portaikko.

Vieläkin se löytyy kotisivujen hierarkioita se-lattaessa, vaikka useimmin kuvat ovat nykyisentoimipaikkamme lähistöltä Hakaniemestä. Jokinkuitenkin oli muuttumassa ja Internet-ryhmässäodotukset olivat korkealla. Saisimme käyttööm-me tietokantapohjaisen sovelluksen, joka mah-dollistaisi entistä asiakaslähtöisemmän koko-naisuuden rakentamisen. Uusia sivupohjia jakoulutustilaisuuksia odotettiin innolla ja niihinosallistuttiin. Olivatkohan odotukset liian kor-kealla, vai mistä johtui etteivät odotukset käyneettoteen? Käytössä uusi järjestelmä todettiin vai-keaksi ja epävarmaksi. Jonkun koneella se toimitoisen ei. Joskus päivitykset tallentuivat, joskustaas ei. Tekstieditorin käyttöönotto helpottipienten muutosten tekemistä, mutta uusien sivu-pohjien rakentaminen tai kokonaisuuksienmuuttaminen olivat tehtäviä, joita ei yksinkertai-sesti voitu hajauttaa monelle lukuisista toivo-muksista huolimatta

Tänä vuonna uudistuksen kohteena on kokokaupungin- sekä virastotasoinen Internet. Tar-koituksena on uudistaa sivustot (viimeisempientrendien mukaan) käyttäjille helpommin lähes-tyttäväksi kokonaisuuksiksi, lisätä interaktiivi-suutta ja sähköisiä palveluja.

Leila Lankinen huipensi pitkän uran tietokeskuksen palve-luksessa toimimalla vuodesta 2002 aina eläkkeelle jää-miseensä v. 2012 viraston tietohuoltopäällikkönä tilasto-ja tietopalveluyksikön vetäjänä.

Kari Palomäki, tietotekniikkasihteeri .

Leila Lankinen krönte en lång karriär vid Faktacentralenmed att från år 2002 till sin pensionering 2012 verka somverkets informationsförsörjningschef och ledare för Sta-tistik- och informationstjänstenheten.

Kari Palomäki, datatekniksekreterare.

68 � 1 / 2012 KVARTTI

MUUTTOLIIKE TUOTTAA ASUINALUEIDEN ETNISTÄ

ERIYTYMISTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Pääkaupunkiseutu on eriytynyt 2000-luvulla ai-kaisempaa selkeämmin kantaväestön ja maahan-muuttajataustaisten asukkaiden asuttamiin kau-punginosiin. Erot kantaväestön ja vieraskielistenryhmien muuttoliikkeessä ovat tuottaneet alu-eellisten erojen kasvua. Tuore väitöstutkimusosoittaa eriytymisen edenneen tavalla, joka onkansainvälisestä kehityksestä tuttu.

Kantaväestön muuttovirrat pääkaupunkiseu-dulla kiertävät maahanmuuttajataustaisten asu-miskeskittymiksi muodostuneita alueita. Muut-toliikkeessä on havaittavissa selvä alueellinenhierarkia, jossa muuttovirrat suuntautuvat kohtialueita, joilla maahanmuuttajataustaisten osuuson lähtöaluetta alhaisempi. Tämä näkyy muutto-tappiona maahanmuuttajataustaisten asumis-keskittymiksi muodostuneilla alueilla.

Kantaväestön muuttoliikkeen väestötappiokorvautuu vieraskielisilläMaahanmuuttajataustaisten asukkaiden seudunsisäinen muuttoliike näyttäytyy päinvastaisena.Nettomuuttovirrat kohdistuvat tyypillisimminasuinalueille, joilla vieraskielisten osuus nouseeseudun keskitasoa korkeammaksi. Tämä on pai-kannut kantaväestön muuttoliikkeen aiheutta-maa väestötappiota asumiskeskittymiksi muo-dostuneilla alueilla.

Toisin kuin kantaväestöllä maahanmuuttaja-taustaisten muuttovirtojen suuntautumisessa onkuitenkin selkeämpää vuosittaista vaihtelua.Pohjoismaisten esimerkkien tavoin myös erotmaahanmuuttaja-taustaisten ryhmien muutto-liikkeessä ovat selkeitä. Erityisesti Länsi-Euroo-pan kieliä puhuvien muuttoliike poikkeaa mui-

FLYTTANDE LEDER TILL ETNISK DIFFERENTIERING I

HUVUDSTADSREGIONEN

På 2000-talet har det i Huvudstadsregionen sketten allt klarare uppdelning mellan stadsdelar medmest ursprungsbefolkning och stadsdelar medstor andel invandrare. Skillnader i flyttbeteendemellan ursprungsbefolkning och invandrare harbidragit till att öka uppdelningen. En färsk dok-torsavhandling visar att differentieringen fram-skridit enligt internationellt välkänt mönster.

I huvudstadsregionen tar ursprungsbefolk-ningens flyttningsströmmar generellt en omvägkring de områden där invandrarbefolkning anho-pats. Man kan skönja en klar lokal hierarki i flyt-tandet, där strömmen går från områden medstörre invandrarinslag till områden med mindreinslag. Detta leder till flyttunderskott för de bo-stadsområden där det finns anhopningar av be-folkning med utländsk bakgrund.

Ursprungsbefolkningsunderskottett fylls avinvandrareInvandrarbefolkningens flyttande inom region-en följer ett motsatt mönster. Nettoflyttnings-strömmarna går mest typiskt till områden där in-vandrarandelen är större än genomsnittet. Den-na process har till en del uppvägt det flyttminusav ursprungsbefolkning som invandrartäta områ-den haft.

Jämfört med ursprungsbefolkningen uppvi-sar invandrarbefolkningens flyttningsströmmaren klarare årlig variation. På samma sätt som påandra håll i Norden finns det också klara skillna-der i flyttbeteende invandrargrupper emellan. Isynnerhet de som talar västeuropeiska språk flyt-tar med en annorlunda inriktning än övriga in-vandrargrupper.

Uutiset Nyheter

1 / 2012 KVARTTI � 69

den ryhmien muuttoliikkeen suuntautumisestaja alueellisesta sijoittumisesta pääkaupunkiseu-dulla.

Maahanmuuttajataustaisten asumiskeskittymätkulttuurisesti sekoittuneitaKaupunkikehityksen näkökulmasta kiinnostavaaon havainto ”pikku italioiden” ja kiinalaiskau-punginosien puuttumisesta pääkaupunkiseudul-ta. Seudulle muodostuneet maahanmuutta-ja¬taustaisten asumiskeskittymät ovat asukasra-kenteeltaan kulttuurisesti ja etnisesti sekoittunei-ta.

Tutkimuksen aineisto koostui asuinalueidenväestörakennetta, asuntokantaa ja alueiden väli-siä muuttovirtoja kuvaavista tilastoista. Eriytymi-sen rakennetta ja kehityskulkuja analysoitiin vie-raskielisten osuuden perusteella muodostetunasuinaluetypologian kautta. Muuttoliikkeen vai-kutuksia tarkasteltiin pääkaupunkiseudullesuuntautuneen ja seudun sisäisen muuttoliik-keen näkökulmasta.

Lähde: � Källa:

Katja Vilkama: Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat?Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alueel-linen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupunkiseudulla.

Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2011:2,painettuna ja verkossa

Lisätiedot:Katja Vilkama, puh. 09 1915 0774, [email protected]

Kulturell mix i invandraranhopningarnaUr stadsutvecklingens synvinkel är en intressantiakttagelse att inga ”Little Italy” eller ”China-town” finns i vårt huvudstadsområde. De bo-stadsområden dit folk med invandrarbakgrundsökt sig i så stor skala att det uppstått anhopning-ar är kulturellt och etniskt heterogena.

Avhandlingen bygger på statistik om befolk-ningsstruktur, bostadsbestånd och flyttande i oli-ka områden i Huvudstadsregionen. Utgåendefrån andelen personer med utländskt modersmåli områdena uppgjordes en områdestypologi ochanalyserades differentieringens struktur och ut-veckling. Flyttandets verkningar analyseradesmed avseende å flyttning dels till Huvudstadsre-gionen, dels inom den.

70 � 1 / 2012 KVARTTI

APPS4FINLAND-KISAN UUMENISSA SAATTAAPIILLÄ YLLÄTYSApps4Finland on julkisten datavarantojen hyö-dyntämiseen tähtäävä vuotuinen kilpailu. Sentarkoituksena on vauhdittaa julkishallinnon da-tavarantojen avaamista ja tuottaa avoimeen da-taan perustuvia hyötysovelluksia. Kilpailu pyrkiiruokkimaan positiivista datan käytön ja avaami-sen kierrettä sekä tuomaan esiin lahjakkaita da-tan soveltajia.

Kilpailu on olennainen osa julkisen avoimendatan tunnetuksi tekemistä. Pelkkä datan avaa-minen ei riitä, vaan se mitä avaamisen jälkeen ta-pahtuu, ruokkii yleistä mielikuvaa avaamisenhyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä. Jos da-taa ei käytetä, tulee hiljaisuudesta todiste avaa-mista vastaan. Tämän vuoksi kyvykkäiden ja mo-tivoituneiden datan hyödyntäjien olemassaoloon tuotava näkyviin, jotta datan avaamiseen riit-tää halua ja resursseja.

Ensimmäisen kerran kilpailu järjestettiin syk-syllä 2009 amerikkalaisen Apps4Democracy-kil-pailun innoittamana. Mukana ensimmäisenävuonna oli 30 työtä. Seuraavana vuonna osallis-tujamäärä ei juuri kasvanut. Sekä järjestäjiä ettäkisan tukijoita huoletti se, jäisikö avoimen datanhyödyntäminen Suomessa pienen idealistiporu-kan harrastukseksi.

Viime syksynä tilanne muuttui. Vuoden 2011Apps4Finlandiin osallistui yhteensä 140 työtä -47 sovellusta, 22 visualisointia, 16 datan avaustaja 55 ideaa. Määrä on merkittävä kansainvälisesti-kin, sillä esimerkiksi viime kesänä ratkenneeseenEuroopan laajuiseen Open Data Challenge -ki-saan osallistui 430 kilpailutyötä.

Ennen kilpailua yhteistyötä kisaa tukevienkumppaneiden kanssa tiivistettiin, jotta avattudata saataisiin paremmin hyödynnetyksi. Erityi-sesti yhteistyötä tehtiin Maanmittauslaitoksenkanssa. Kisaa varten avattiin uusia paikkatietoai-neistoja ja järjestettiin parikin tapahtumaa. Työntuloksena syntyi syyskuussa järjestetty avoimeenpaikkatietoon keskittyvä työpaja. Työpajan lisäk-si kilpailun kiinnostavimmat paikkatietosovel-

ÖVERRASKNING PÅ LUR I TÄVLINGENAPPS4FINLAND?Apps4Finland är en årlig tävling med syfte att fåut nytta ur offentliga dataförråd. Idén är att på-skynda öppnande av dataförråd inom den offent-liga sektorn och få fram nyttotillämpningar base-rade på öppen data. Tävlingen försöker stöda enpositiv spiral av dataanvändning och dataöpp-ning och föra fram begåvade dataapplicerare.

Tävlingen är en väsentlig del av det arbetesom görs för att göra offentlig öppen data känd.Det räcker inte att bara göra informationen öp-pen, utan det som händer efter öppnandet påver-kar allmänhetens bild av hur nyttigt eller onyttigthela öppnandet är. Om datan inte används blirtystnaden ett bevis mot öppnandet. För att säkraatt det finns vilja och resurser att öppna data gäl-ler det att synligt påvisa att det finns begåvadeoch motiverade applicerare som användare den.

Tävlingen hölls första gången hösten 2009 påinspiration av den amerikanska tävlingen Apps4-Democracy. Då deltog 30 arbeten. Följande årväxte antalet deltagare inte nämnvärt. Både ar-rangörerna och de som stödde tävlingen befara-de att nyttjandet av öppen data i Finland skullebli en hobby för ett litet gäng idealister.

Men förra höstas blev det annorlunda. I täv-lingen Apps4Finland 2011 deltog sammanlagt140 arbeten – 47 appar, 22 visualiseringar, 16 da-taöppningar och 55 idéer. Antalet är stort äveninternationellt sett – t.ex. i den alleuropeiska täv-lingen Open Data Challenge som avgjordes förrasomras inkom 430 tävlingsbidrag.

Före tävlingen intensifierades samarbetetmed de partners som stödde den, i syfte att få utmera nytta av den öppnade datan. I synnerhetblev det samarbete med Lantmäteriverket. NyaGIS-material öppnades med tanke på tävlingen,och ett par happenings ordnades. Det resulteradei en workshop för öppen GIS-data i september.De intressantaste applikationerna deltog intebara i workshoppen utan även i Paikkatietomark-kinat, Finlands största mässa inom GIS-data.

1 / 2012 KVARTTI � 71

lukset osallistuivat Paikkatietomarkkinoille, jot-ka ovat alan suurimmat messut Suomessa.

Kilpailu päätettiin seminaari- ja gaala-tapah-tumaan. Tapahtumassa tuotiin esiin avoimen da-tan yhteiskunnallista merkitystä käytiin läpi suo-malaisia avoimen datan kokemuksista ja tulevai-suuden suunnitelmia. Illan gaalaosuus taas tarjosidatan avaajille ja sen käyttäjille mahdollisuudentavata toisiaan.

Kilpailussa on neljä sarjaa: idea-, sovellus-, vi-sualisointi- ja datan avaus sarja. Sarjojen lisäksioli mahdollista voittaa neljä erikoispalkintoa:Helsingin Sanomien tietojournalismin erikois-palkinto, Ylen datan käytön erikoispalkinto,Kulttuuridatan erikoispalkinto ja Maps4Finland-paikkatiedon erikoispalkinto.

Ideasarjan voitti Kari Hintikan tilannekuva.finiminen luonnos kriisitiedon jakamiseen. Sovel-lussarjassa voiton vei ParkkiNappi niminen äly-puhelinsovellus. Käyttäjä voi sen avulla maksaapysäköintimaksun helposti yhtä nappia paina-malla. Tämä on mahdollista, sillä sovellus asemoikäyttäjän GPS-anturilla ja on tietoinen kaupun-gin erihintaisista pysäköintivyöhykkeistä. LauriVanhalan animaatio Helsingin joukkoliikenteenheräämisestä uuteen aamuun voitti visualisoin-tisarjan. Työ on kisan jälkeen monissa yhteyksis-sä mainittu esimerkkinä ennakoimattomasta da-tan käyttämisestä, jonka syntyminen suljetun da-tan maailmassa olisi ollut epätodennäköistä. Li-sää tietoa palkinnoista ja kilpailutöistä löytyyapps4finland.fi-sivustolta.

Suurin osa kilpailutöistä on suunnattu tavalli-sille kansalaisille. Ammattilaisnäkökulmasta nel-jäs - datan avaamiseen keskittyvä - sarja oli sisäl-löltään erilainen ja erityishuomion arvoinen.Yksityisille suunnatun sarjan voitti soRvi - avoi-men data työkalupakki R-kielelle. R on nopeastiyleistyvä tilastolliseen laskentaan ja grafiikantuottamiseen tarkoitettu avoin ohjelmistoympä-ristö, joka voidaan kytkeä avoimiin suomalaisiinaineistoihin soRvi-paketilla. R ja soRvi tuovatdisruptiivisille innovaatioille ominaisesti uudentuotteen sellaisten asiakkaiden saataville, jotka

Tävlingen avslutades med en seminarie- ochgalatillställning. Vid seminariet påvisades denöppna datans samhälleliga betydelse, och erfa-renheter och framtidsplaner för finländsk öppen-data dryftades. Galatillställningen på kvällensammanförde dem som ger ut öppendata ochdem som använder den.

Tävlingen har fyra serier, dvs. idéer, till-lämpningar (”appar”), visualiseringar och data-öppning. Förutom serierna kan man vinna fyraspecialpris: riksomfattande dagstidningen Hel-singin Sanomats specialpris i datajournalism,statliga radio- och TV-bolaget YLEs specialpris idataanvändning, ett specialpris för kulturdataoch ett specialpris för Maps4Finland -GIS-data.

I idéserien segrade Kari Hintikkas utkast vidnamn tilannekuva.fi för delande av krisinforma-tion. Segern i serien tillämpningar hemfördes avsmarttelefonappen ParkkiNappi, med vars hjälpman kan betala parkeringsavgifter genom enknapptryckning på mobilen. Detta är möjligt ge-nom att tillämpningen med hjälp av GPS ser varman är och att den är medveten om de olika pris-zonerna för parkering. I visualiseringen segradeLauri Vanhalas animation om hur kollektivtrafi-ken i Helsingfors vaknar till en ny morgon. Sist-nämnda har i många sammanhang nämnts somett oväntat sätt att använda data, ett sätt som hadevarit osannolikt i en värld av sluten data. Mera omprisen och tävlingsbidragen står det på sidanapps4finland.fi.

Största delen av tävlingsbidragen är riktadetill vanliga medborgare. Ur professionell synvin-kel var den fjärde serien, den om öppnande avdata, annorlunda till innehållet och värd särskilduppmärksamhet. Den serie som inriktade sig tillprivatpersoner vanns av sorRvi, en verktygsbackför öppendata på R-språk. R är en snabbt expan-derande öppen programmiljö avsedd för statis-tisk beräkning och grafikproduktion, och mankan koppla den till öppna material i Finland ge-nom soRvi-paketet. Såsom typiskt för disruptivainnovationer gör R ch soRvi produkten tillgäng-

72 � 1 / 2012 KVARTTI

eivät aikaisemmin ole hankkineet sitä hinnanvuoksi.

Julkisen sektorin datan avaus -sarjan voittipääkaupunkiseudun Palvelukartan REST-raja-pinta. Siinäkin saattaa piillä yllättävää potentiaa-lia, sillä se toteuttaa disruptiivisille innovaatioilleominaisen toisen piirteen: rajapinta perustuu pe-rinteisiä ammattilaisjärjestelmiä yksinkertaisem-paan teknologiaan, joka on jo näyttänyt kyntensäja osoittautunut erittäin suosituksi verkkopalve-luiden kehittäjien parissa. Onkin mielenkiintois-ta nähdä löytävätkö datan avaus -sarjan kilpailu-työt nykyisiä ammattilaisratkaisuja laajemmatkäyttäjäryhmät, joiden varassa ne voivat kehittyäja ehkä ajan myötä jopa haastaa nykyisiä ammat-tilaisjärjestelmiä. Se toteuttaisi datan avaajien jaApps4Finland-kilpailun järjestäjien yhden unel-man. Datan avaaminen ei tuottaisi pelkästään li-sätyötä, vaan julkishallinto hyötyisi itse avoimendatan ekosysteemin hyvinvoinnista.

lig för sådana kunder som inte tidigare skaffat denp.g.a. priset.

Segern i serien för öppnande av data från of-fentliga sektorn gick till gränssnittet REST förHuvudstadsregionens servicekarta. Även där kandet finnas oanad potential, i och med att den harett annat särdrag för disruptiv innovation: gräns-snittet bygger på en enklare teknologi än traditio-nella professionella system, en teknologi som re-dan visat sig vara bra och mycket populär blandwebbtjänstutvecklare. Det skall bli intressant attse om tävlingsbidragen i serien för öppnande avdata får större utbredning än de nuvarande pro-fessionella lösningarna fått. I så fall kunde täv-lingsbidragen utvecklas och med tiden kanskerentav utmana de professionella systemen. Dåskulle en dröm för dataöppnarna och Apps4Fin-land:s tävlingsarrangörer besannas. Öppnandetav datan skulle inte bara ge mera arbete, utan denoffentliga förvaltningen skulle själv dra nytta avatt öppendatans ekosystem mår bra.

Apps4Finland-kisan verkkosivut http://apps4finland.fi

Petri KolaHelsinki Region Infoshare –hankkeen yhteisö[email protected]

1 / 2012 KVARTTI � 73

[quotations are translations from Finnish]

In her editorial, Asta Manninen focuses onHelsinki’s 200-year journey as the capital of Fin-land and the anniversary celebrations. To cele-brate the anniversary, the Helsinki City Councildecided at their anniversary meeting on 11 April2012 to award an individual grant of €10 millionto prevent social exclusion and to support educa-tion and work opportunities for the young peopleof Helsinki. The ‘Helsinki 200 years as the capitalof Finland’ anniversary seminar was held on 12April 2012 at Finlandia Hall and the speakers in-cluded the President of the Republic of FinlandSauli Niinistö, Mayor of Helsinki Jussi Pajunen,Mayor of Stockholm Sten Nordin, Mayor of Tur-ku Aleksi Randell and Governor of Saint Peters-burg Georgy S. Poltavchenko. The anniversaryexhibition entitled ”Head and Heart” will con-tinue at the Virka Galleria until mid-June.

In his contribution Petteri Huuska, Environ-mental Planner, notes that a survey on environ-mental attitudes among Helsinki residents “con-firms the observation that the correlation bet-ween environmental attitudes and environmen-tal-friendly behaviour is not clear. This is shown,for example, by car ownership and holiday flyinghaving a direct correlation with people’s income,but no strong correlation with their attitude to-wards environmental issues. The same goes forprotecting the Baltic Sea where respondents

were, in principle, in favour of improving the sta-te of the sea, but not always ready to alter theirown environmental behaviour.

… Respondents were very concerned aboutthe state of the Baltic Sea. While only one percent totally agreed that the quality of the sea wa-ter was good, 85 per cent were worried about thestate of the Baltic. Yet only one-third of respon-dents felt they could influence the state of thesea.”

Referring to the state guarantee for emplo-yment/apprenticeship/education for under 25year olds (and under 30 year old unemployedgraduates) soon coming into effect in Finland,Jaana Lähteenmaa, Docent, Senior Lecturer,looks at this laudable step by the state authorities,but also reminds that

“I is important to keep a critical eye on theguarantee, too, whose objective it is to staveunemployment and exclusion among youngpeople. We have no reason to believe it will auto-matically work optimally. My typology will give ahint as to the kinds of challenges this “activation”of young jobless people might imply.

… It is probable that the guarantee will sup-port some of its young targets for real. But allyoung jobless do not want to do as they are told.Especially so if advice turns into orders where di-sobedience may cause hard sanctions such as lo-sing your unemployment allowance and evenpart of your income benefit. The guarantee may

Summary

by translator MAGNUS GRÄSBECK

74 � 1 / 2012 KVARTTI

throw some “restive” young jobless into extremepoverty (Kojo and Lähteenmaa 2011), as has al-ready been seen in Germany (cf. Kopf & Wolf2009). If there won’t be more jobs available soon,it may feel quite useless to many to be “activa-ted”.

Way back when Helsinki City Urban FactsDepartment acknowledged that, as Leila Lanki-nen and Kari Palomäki note in their article onhow our department established itself on theInternet in the 1990s, ”Helsinki’s success in theknowledge society can only be based on a goodawareness of the position and development dy-namics of the city.” This awareness is, of course,what the work of our department is essentially allabout, and Lankinen&Palomäki’s presentationgives colourful details on how a major tools inthis work – our website – has developed overtime.

Senior researchers Martti Tuominen andMarkus Laine contribute with an article presen-ting the Aggredi project designed to help 18-35year old violent delinquents change their patternof behaviour.

“The international peer group of the Aggrediis a gang task force under the state department forculture and sports in Guatemala. The task forceleader Gustavo Cifuentes was, in his youth, theleader of the largest youth gang in GuatemalaCity.

… Interviewees all agreed that Aggredi’s staffunderstand the reality in the street and the situ-ation of the young. At Aggredi, they could reflecton their lives in a different way than with the aut-horities. … At Aggredi, they could weigh diffe-rent alternatives for a future orientation togetherwith experts that don’t judge you but are simplyjust interlocutors. Another good thing aboutAggredi, clients felt, was the absence of surveil-lance or a formal authority towards their clients.”

Niina Uusi-Autti, a post graduate student ofadministrative sciences contributes:

“In the public discourse of late, the conceptsof network and innovation have become somet-

hing of a fashion. No matter what business or the-me, the need to form networks and be innovativewill soon pop up. But where does this urge forconstant change – innovation and networking –come from? Earlier it was enough just to find asefficient a way out as possible, and then createsystems to follow it up and evaluate it. Why is itno longer enough with a working model based onlinear planning? And why does an organisationalways have to renew and change?

…. According to many researchers (cf. Watts2002, Barabási 2003), we live in a world of net-works. There’s a lot of talk about them, but less soabout what they really are and what their signifi-cance is based on. Network sciences are a veryyoung science, yet at the moment in full blossom.Its principles can be applied on many life spheres,anything between sociology and the spread of in-fectious diseases. Yet we know that networks arenothing new, although undeniably they stronglycharacterise society today.

… What is the practical use of understandingnetwork dynamics? According to Barabási, thesame laws apply to all kinds of networks, social orbiological. In our network-shaped society of to-day, the success of organisations is strongly de-pendent on their ability to retrieve and handleknowledge. It takes information and knowledgeto be able to perceive weak signals in the opera-tional environment, develop new goods and ser-vices and to enable innovation. The importanceof networks lies in their ability to find new know-ledge and new impressions rapidly (Chesbrough2006.)

In his article Vesa Keskinen, Kvartti’s editor,reports from a survey on how young people inHelsinki spend their time, and focuses on so-cal-led screen time, i.e. time spent before the screenof a television set, computer, game console ormobile phone – including contacts over the so-cial media. The questionnaire was answered by1,400 young people in Helsinki between 11 and19 years of age.

1 / 2012 KVARTTI � 75

“In spring 2011, 22 per cent of 13–15 yearolds in Helsinki spent over four hours at thescreen. With 16-19 year olds, this percentage was17. Of all 11–19 year olds, the critical four hour li-mit was passed by 16 per cent.

… Screen time increases strongly with age upto the age of 14, after which almost all spend bet-ween two and four hours at the screen. Thismeans the general pattern is over two hoursscreen time on average. This also applies to thosedoing much sports, reading or creative hobbies.With girls, screen time decreases when they entersecondary studies at the age of 16.

… The general pattern is over two hoursscreen time daily on average, also among thosedoing much sports, reading or creative hobbies ...The most important finding is that, after all, the

majority of adolescents spent a reasonableamount of time at the screen or mobile.”

Our news bulletin reports on Migration lea-ding to ethnical differentiation in the HelsinkiMetropolitan Area: “From the angle of urban de-velopment it is interesting to note that no ‘LittleItalies’ or ‘Chinatowns’ have emerged in our ca-pital area. Those neighbourhoods with so manyforeign-background residents that they can becalled concentrations are culturally and ethnical-ly heterogeneous.”

Another item is that the annual Apps4Finlandcompetition is on again. Its purpose is to accele-rate the opening of public sector data to the pub-lic and to produce useful applications based onopen data.

� ASTA MANNINEN

Kaupunkitiedon 100 vuotta – perinne velvoittaa uusiin läpimurtoihin100 år av stadsfakta – noblesse oblige

� TIETOKESKUS 100-VUOTTA 3.3.2011� FAKTACENTRALEN 100ÅR 3.3.2011

ValokuvasikermäBildkavalkad

� RISTO RAUTAVA

Tieto ja päätöksenteko – ravistetaanko hihasta vai käytetäänkö tutkittua tietoa?Kunskap och beslutsfattande –skaka ur ärmen eller anlita statistik och forskning?

� SEPPO LAAKSO & EEVA KOSTIAINEN

Itämeren alueen suurkaupunkien talouskehityksestäOm den ekonomiska utvecklingen i storstäderna kring Östersjön

� KAIJA KATTELUS-SØRLIE

Tosiasioista todellisuuteenFrån fakta till verklighet

� ERKKI KORHONEN & ARI NISKA

Asumisviihtyvyys kaupungin alueellisissa vuokrataloyhtiöissä 2001–2008Invånartrivsel i stadens hyreshus i olika delar av Helsingfors 2001–2008

76 � 1 / 2012 KVARTTI

ARTIKKELIT � ARTIKLAR 2011

1 / 2011

3

8

26

35

41

16

� ANNA ANTTILA

Kiirettä pitää II – Mitä uutta nuorten vapaa-ajassa?Fart på II – Vad nytt inom ungdomarnas fritid?

� SUMMARY

� ARTIKKELIT 2010 � ARTIKLAR 2010

1 / 2012KVARTTI � 77


1 / 2011

64

66

53

� ASTA MANNINEN

Tieto ja hyvinvointi – monta mittariaInformation och välstånd – många mätare behövs

� HEIKKI HELIN

Yhteisöjen maksamat verot – jatkuvan kiistan kohteenaSamfundsskatten – ett ständigt stridsäpple

� SEIJA ILMAKUNNAS

Kaupunkitalouden vakautta kannattaa tavoitellaStabil stadsekonomi en god målsättning

� HEIKKI A. LOIKKANEN & ILKKA SUSILUOTO

Suurien kaupunkiseutujen pitkän ajan talouskehitysStora stadsregioners ekonomiska utveckling i ett långsiktigt perspektiv

� ESKO LAURONEN

Helsingin suurkaupungistuminen nostaa talouden tuottavuuttaMetropoliseringen i Helsingfors ger högre ekonomisk produktivitet

78 � 1 / 2012 KVARTTI


2 / 2011

3

9

32

44

21

ESA KATAJAMÄKI

Muistoja kansainvälisestä ja liikunnallisesta tietokeskuksestaMinnen av en internationell och sportig faktacentral

MARTA GOMES

Kokemuksia työskentelystä Helsingissä ja PortossaErfarenheter av arbete i Helsingfors och Porto

� SUMMARY

1 / 2012KVARTTI � 79


2 / 2011

58

68

53

TÖISSÄ TIEKESSÄ � PÅ JOBB PÅ FAKTACENTRALEN

ASTA MANNINEN

Sharing and Communicating Information and Knowledge – An Ever Topical Issue

The City of Helsinki as a Target of Fact-Finding. The Anniversary Book

City of Helsinki Urban Facts´Centenary Conference, 26–27 May 2011

Opening and Welcome AddressMayor JUSSI PAJUNEN:Open HelsinkiDeputy Mayor TUULA HAATAINEN:Information for Better Quality of Life

Information and Welfare – Keynote SessionProfessor DENISE LIEVESLEY;Chancellor ILKKA NIINILUOTO;

Director General HELI JESKANEN-SUNDSTRÖM

Panel DiscussionDirector Joanna van Antwerpen; Professor Leo van den Berg;Senior Lecturer Derek Bond; Professor Michael Parkinson; Director Eero Holstila

Short PresentationsDirector Jeanette Bandel and Senior Researcher Birgitta Ljungdahl;Professor Mari Vaattovaara; Senior Researcher Isabel Martins andProfessor Luis Delfim Santos;Information Manager Leila Lankinen;Research Director Timo Cantell

Open Data, Open AccessProject Manager Ville Meloni and Project Manager Pekka Vuori;Ministerial Adviser Taru Rastas; Director Pirjo-Leena Forsström;Director Istvan Kecskeméti; Head of Unit Berthold Feldmann;Director Klaus Trutzel and Director Thomas Willmann

80 � 1 / 2012 KVARTTI


3 / 2011

3

6–42

7

5

12

17

23

25

27

MARI VAATTOVAARA

Change of Urban Structure in the Helsinki Region

MAIJA VIHAVAINEN

A Hundred Years of Housing in Helsinki

� MATTI POHJOLA

Economic Growth, Welfare and Sustainable Development

� Urban History Presented by Atlases and Digital MediaHistorical town atlasesHistorical Helsinki AtlasElectronic services provided by City of Helsinki Urban Facts, City Archives

� FERDINAND OPLL

Vienna as a Cultural City

� ANNGRET SIMMS

Colonialism and Multiculturalism in Medieval Irish Towns(based on the Irish Historic Towns Atlas)

� NewsRapid Indicators on the Helsinki Regionwww.helsinginseudunsuunnat.fi – New webservice launched onTooLS – a first comparative survey of age group 50+ in eleven European cities

1 / 2012KVARTTI � 81


3 / 2011

32

49

53

38

43

59

70

71

� ASTA MANNINEN

Sadan vuoden kokemuksella eteenpäinFramåt med hundra års erfarenhet

� MATTI POHJOLA

Taloudellinen kasvu, hyvinvointi ja kestävä kehitysEkonomisk tillväxt, välstånd och hållbar utveckling

� HENRIK LÖNNQVIST

Ne hyvät veronmaksajatDe där bra skattebetalarna

� TUOMO MARTIKAINEN & HANNA WASS

Äänestäjien mobilisaatio ja puoluekannatuksen muutos vuoden 2011eduskuntavaaleissa HelsingissäMobilisering av röstare och förändring i väljarstöd vid riksdagsvalet 2011 i Helsingfors

82 � 1 / 2012 KVARTTI


4 / 2011

3

7

25

16

ANTTI KARISTO

Kun kaupunkitutkimuksessa muhiNär det ville sig vid stadsforskningen

� SUMMARY

1 / 2012KVARTTI � 83


4 / 2011

47

37

TÖISSÄ TIEKESSÄ � PÅ JOBB PÅ FAKTACENTRALEN

KVARTTI on Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisema Helsinkiä ja Helsingin seutua koskevaa ajankohtais-ta tutkimus- ja tilastotietoa esittelevä lehti. Kvartti on suunnattu paitsi päätöksenteon tueksi Helsingin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kaikille muille, jotka haluavat tarkemmin perehtyä kaupunki-ilmiöitä koskevaan tietoon. Lehti on alusta saakka ollut kokonaan kaksikielinen (suomi/ruotsi). Nykyisin yksi numero vuodessa on englanninkielinen. Quarterly pyrkii palvelemaan lukijoita ja yhteistyökumppaneita kansainvälisesti.

Ohjeita kirjoittajille

Aineisto lähetetään mieluiten sähköpostin liitetiedostona ja tekstit voivat olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä. Artikkelin alkuun tulee lyhyt sisältöä kuvaava ingressi. Artikkelin toivotaan painottuvan tulosten/tulkintojen esittelyyn. Otsikkojen tulee olla kertovia eivätkä johdanto, lopuksi, keskustelua – tyyppisiä. Tekstin maksimipituus on 4–5 sivua eli n. 1 700 sanaa / 15 000 merkkiä. Tekstejä kirjoitettaessa on otettava huomioon, että

• Teksti aloitetaan vasemmasta reunasta ilman sisennyksiä, tasaus ainoastaan vasempaan reunaan.• Pakollista rivinvaihtoa käytetään vain kappaleiden lopussa. Kappaleiden väliin jätetään yksi tyhjä rivi. Tavutusta

ei käytetä.• Lähdeviitteet sijoitetaan tekstissä sulkeisiin siten, että ensiksi tulee kirjoittajan nimi, sitten lähteen julkaisuvuo-

si ja lopuksi mahdollinen viittauksen sivunumero (esim. Karisto & Monten 1996, 25). Alaviitteitä tulee välttää.• Kuvioiden, taulukkojen ja karttojen numeroaineisto toimitetaan mieluiten Excel- tiedostona. Niiden otsikot

kirjoitetaan tekstiin ja niitä tehtäessä tulee huomioida, että otsikot ja selitteet tulevat lopulliseen tekstiin kah-della kielellä (poikkeuksena Quarterly).

• Valokuvat ovat suotavia, niiden minimiresoluutio on 300 dpi. Tiedostomuoto on jpg tai tiff .• Lähdeluettelo liitetään kirjoituksen loppuun otsikolla Kirjallisuus.

Julkaistusta artikkelista maksetaan 200 euron kirjoittajapalkkio. Kvartin aineisto- ja ilmestymispäivät ovat vuonna 2012 seuraavat:

Kvartti Aineisto toimitukseen Lehti ilmestyy

2/12 11.5.2012 15.6.2012 3/12 21.9.2012 28.10.2012 4/12 9.11.2012 14.12.2012

Päätoimittaja Asta Manninen Toimittaja Vesa Keskinen puh. 09 310 36400 puh. 09 310 36296 [email protected] [email protected] Osoite: Tietokeskus, PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Ympyrätalo, Siltasaarenkatu 18–20 A, 5 krs.

-lehden toimitus

kvartti

Helsingfors stads faktacentral •

kvartalspublikation1/2012

1/2012

N e l j ä n n e s v u o s i j u l k a i s u • K v a r t a l s p u b l i k a t i o n

H e l s i n g f o r s s t a d s f a k t a c e n t r a l • C i t y o f H e l s i n k i U r b a n Fa c t s

• Asta ManninenHelsinki 200 vuott a pääkaupunkina – historiaa ja tulevaisuuteen katsomista, avoimuutt a ja yhteistyötäHelsingfors som huvudstad i 200 år – historia och en blick in i framtiden, öppenhet och samarbete

• vesa keskinenNuorten aikaa kuluu ruudun ääressäDe ungas tid vid skärmen

• PETTERI HUUSKA

Helsinkiläisten ympäristöasenteet vuonna 2011Helsingforsbornas miljöatt ityder år 2011

• niina uusi-auttiTieto on voimaa ja yhteistyö ylivoimaaKunskap är makt och samarbete övermakt

• jaana lähteenmaaPilviä nuorten tyött ömien aktivoinnin ylläMörka moln över aktiverandet av unga arbetslösa

• markus laine & martt i tuominenNe ymmärtää katujen todellisuutt a – Kokemuksia toisenlaisesta väkivaltatyöstäDe förstår verkligheten ute på gatan. Erfarenheter av ett annat slags våldsarbete

• leila lankinen & kari palomäkiTietokeskus InternetissäFaktacentralen på webben

uutiset – nyheterMuutt oliike tuott aa asuinalueiden etnistä eriytymistä pääkaupunkiseudullaFlytt ande leder till etnisk diff erentiering i huvudstadsregionenApps4Finland-kisan uumenissa saatt aa piillä yllätysÖverraskning på lur i tävlingen apps4Finland?

summary

Helsingin kaupungin tietokeskus •

neljännesvuosijulkaisu

H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s

1/20

12

kvartti 12 1 verkko - helsingin kaupunki...asta manninen helsinki 200 vuotta pääkaupunkina –...

Documents