kyliste-2007-3

3/2007TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNNAN LEHTI

J A K E S Ä N M U U TJ A K E S Ä N M U U TF E S TA R I E L Ä M Y K S E TF E S TA R I E L Ä M Y K S E T

KYLTERISTEREOTYPIAT KYLTERISTEREOTYPIAT ** LISÄÄ SEKSIÄ! LISÄÄ SEKSIÄ!

koko lehti 3_07lviimeinen.indd 1 11.10.2007 11:59:10

2pwc

Oletko kolmannen tai neljännen vuosikurssin laskentatoimen tai rahoituksen opiskelija?

Kiinnostaako työ kansainvälisessä asiantuntijaorganisaatiossa?

Hae Kisälli-ohjelmaamme 22.10. - 9.11.!

Lue lisää: www.pwc.com/fi/careers

*connectedthinking

Ryhdy asiantuntijaksi.

JoinTeamthe* ** *

** *

*

* *

*

*

*

*


3*

©2007 Accenture. All rights reserved.


4

5 pääkirjoitus

6 kylista ja käytävägallup

8 ylioppilaskuntajyrät

10 kesä+festarit=2007

16 korkeakulttuuria savonlinnassa

18 yly:ä leipätyöksi

20 kyleisö

23 sefe

24 kylterin kuumat kirjaimet

26 päiväkirjamerkintöjä majakalta

28 paula wilson

30 eetu uotinen

33 klassikkotuote

rähinää foorumilla

34 natuvissyset

35 viihteellä

36 vieraan katon alla

37 bunnies in björneb2org

38 apinagalleria feat. supersankarit

39 takasivun kolumni

Sisällys 3/07

Heikki Lähteenmäki

Anna Mattila

Fiilistelyssä:

Kesiemme festarit.

SIVU 10

Lue Kylisteestä kylteri-elämän aakkoset.SIVU 24

Eetu Uotinen jaterroritalous.SIVU 30

Kurkista Sampon matkassamajakan kesään.SIVU 26


5

On mukava herätä, kun huomaa sumuisten ja kirpeiden aamujen saapuneen. Kou-

lumatka maistuu hieman raikkaammalta, aamulenkki tuntuu hieman tehokkaam-

malta ja pääkin selviää paremmin kävellessä jatkoilta aamulla kotiin. Puut koettavat

pyristellä valon vähenemistä vastaan värjäytymällä kirkkaammiksi taivaan tummu-

essa synkemmäksi. Syksyn viileys laittaa puhtia kaduilla vaeltavaan kansaan. Kyllä.

Arvasit oikein, olen syksyihminen. Sellainen, joka kierolla tavalla nauttii märästä,

kylmästä, ja karusta.

Kaikki eivät kuitenkaan rakasta syksyä. Monille meistä se tarkoittaa kilpajuoksua

lähestyvän kandin dead linen kanssa, märkiä kenkiä, kuraista koiraa ja pimeyteen

kadonneita kesämuistoja. Syysmasennus ei ole pelkästään kliseinen sanonta, vaan

monelle karua totuutta. Mutta toisaalta, eipä tuo ole mikään ihme. Tiukasti kiinni

vedetyt sälekaihtimet varjelevat luokkia viimeisiltäkin sisään pyrkiviltä luonnollisil-

ta valonsäteiltä ja koulu vie leijonanosan käyttökelpoisesta päivästä. Katu vaihtuu

juoksumatoon ja puistonpenkki Cosmicin kulmapöytään. Ihmisillä tuntuu olevan

tarve piiloutua syksyltä.

Jos haluaa nauttia syksystä, se on kohdattava silmästä silmään. Mene sinne ulos.

Käy testaamassa jokirannan uusi kävelyreitti Tuomiokirkkosillalta Rautatiesillalle,

käy uimassa Uittamolla, pyöräile Ruissaloon katsomaan kurkiauraa. Vihamielisesti

räntää päin näköä vihmova syksy muuttuu miellyttävämmäksi, kun annat sille mah-

dollisuuden näyttää myös parempia puoliaan.

Vaikka et haluaisi heti vielä juosta syleilemään syksyäsi, hätä ei ole tämän nä-

köinen. Kyliste tarjoilee palan kesää takaisin mm. festariraportin muodossa (s. 10).

Kesäinen tuulahdus meri-ilmaa tulee myös Bengtskärin majakalta (s. 26). Kyliste

keräsi myös pahimmat kylteristereotypiat (s. 24). Testaa oletko pesunkestävä kaup-

pis vai kuulutko kadun toiselle puolelle.

Viihtyisiä lukuhetkiä uuden päätoimittajan ensimmäisen numeron parissa!

Kun saapuu syys...

[email protected]

päätoimittaja

Sampo Rouhiainen

toimittajat, kuvaajat ja taittajat

Mikko Aaltonen, Emmi Autio, Taru

Kankala, Mikko Karhulahti, Petri

Karvinen, Tomi Keskinen, Jenni

Kokkonen, Minna Latva-Salo,

Heikki Lähteenmäki, Anna Mattila,

Henri Palmroth, Jyri Ranta, Maiju

Ronkainen, Sampo Rouhiainen,

Eetu Simpanen, Päivi Surakka,

Marko Viitanen

painopaikka

Newprint, Raisio

33. vuosikerta

ISSN 1458-4077

ilmestymispäivä 5.10.2007

julkaisija

Turun kauppakorkeakoulun

ylioppilaskunta

Rehtorinpellonkatu 3

20500 TURKU

www.tukkk.fi /ky

mediakortti

www.tukkk.fi /ky/kyliste

Kyliste ilmestyy viisi kertaa luku-

vuoden 2007-2008 aikana. Toimi-

tus pidättää oikeuden muokata ja

lyhentää juttuja.

kannen kuva

kuva Anna Mattila

käsittely Tomi Keskinen

palaute osoitteeseen

[email protected]


6

Ihmiset harrastavat liian vähän seksiä. Matti Vanhanen on tätä

mieltä. Kiinteistömaailma yllyttää yhdyntään. Mutta ketä oikeas-

taan kiinnostaa pienenevät ikäluokat?

Seksi on hauskaa. Ainakin useimpien mielestä. Säännöl-

linen seksi virkistää mieltä vapauttamalla huomattavia määriä mie-

lihyvähormoneja ja tällä tavoin ehkäisee jopa masentuneisuutta.

Lisääntymistarkoituksessa harrastetussa yhdynnässä ei varmasti ole

mitään vikaa, vaikka itse en moista ole kokeillutkaan. Silti yhteis-

kunnan paineet aikaiseen perheen perustamiseen ovat tunnetusti

melko suuret.

Minua ei kuitenkaan vaipanvaihto houkuttele. Haluan

sitä itseään. Pitkään, toistuvasti ja eri tavoin. Maailma olisi varmas-

ti parempi paikka, jos täällä harrastettaisiin seksiä useammin kuin

keskimääräiset 77,76 kertaa vuodessa. Valitettavasti kukkahattus-

edät ja -tädit monesti haluavat pilata tämänkin ilon. Uskonto on

yksi suurimmista seksin tappajista. Välillä haluaisi sanoa sille oven

taakse ilmestyneelle saarnaajalle, että sinunkin pitäisi saada lämpöä

muualtakin kuin jumalaltasi.

Vastuuttomaan vieraissa hyppimiseen ei kuitenkaan pidä

yllyttää, mutta onko yhteiskunta todella liian seksuaalipainottei-

nen, kuten usein kuulee väitettävän. Lapsia on tietysti suojeltava

pornolta, mutta entäpä alastomuudelta? Missä yleensä kulkee hy-

väksyttävän alastomuuden ja pornografi an raja? Biologian oppikir-

joissa voi nähdä alastomia ihmisiä, samoin kuuluisissa taideteoksis-

sa. Useimmat hyväksyvät nämä kuvat, mutta silti samojen ihmisten

mielestä H&M:n alusvaatemainokset menevät liian pitkälle. Mikä

tekeekään Botticellin maalaamasta pornokuvasta suurta taidetta?

Maailma on pullollaan ihmisiä, varsinkin tyttöjä, jotka

eivät ole koskaan nähneet alastonta ihmistä edes kuvassa. Monesti

Parannetaan maailmaa seksillä

ka

mp

uks

ella

... T

om

i Ke

skin

en

[KY]]LISTA

Nobel-palkinnotViikolla 41 jaetaan jälleen kerran Nobel-palkinnot. Joko-

han meitin Ahtisaarella tärppäisi?

Foorumilla leimahtiOrly foorumilla kinataan omg, imo kaikki vois ottaa ihan

rauhassa plur. Etkö ymmärtänyt? Kvg.

ArsebookFacebook on jo ”so last year”. Seuraava muotiyhteisö on

arsebook.org. Siellä voit anti-sosialisoitua verkostoitu-

malla vihaamiesi ihmisten kanssa. Already a member?

Bog off !

Leijonan kitaMuun muassa huonekalukuningas, halpahallikeisari ja

poliitikko liki kiristävät salamadiilejä yrittäjien ja idea-

nikkarien kanssa. Lienee nouseva hitti kauppatieteilijöi-

den keskuudessa: näin ostat härskiin alihintaan osake-

enemmistön tulevaisuuden menestysyrityksestä!

Michael Jackson on kuollut!30.8. moni oli vetää oluensa väärään kurkkuun kuultu-

aan uutisen kuninkaan kuolemasta. Fanit voivat huo-

kaista kuitenkin helpotuksesta. Pilvenreunan panimo-

mestariksi siirtyi nimittäin kuuluisa olutmaistaja Michael

Jackson, eikä suinkaan itse ”Jacko”.

Suvi Lindénin lapsitalkootSuvi otti Matin neuvosta vaarin ja ryhtyi vauvantekotal-

koisiin - tuotanto tosin ulkoistettiin Kiinaan.

Rahankeruun monet keinotKypsään ikään ehtineet miesjulkkikset Juha Veijosen

johdolla ovat tehneet poikakalenterin kerätäkseen

rahaa sotaveteraaneille. Mitä seuraavaksi, varttuneiden

salkkaritähtien nakukalenteri vai vanhainkotien helmet

-deittipalsta?


7

HEHÄN OVAT KUIN KAKSI MARJAA

Kirsi ”Kikka” Siren

Edesmennyt viihdetaiteilija

Kukka ”Kukka” Tamminen

Juhlija Silliksellä -06

1. Millainen on mielestäsi tyypillinen kauppakorkean

opiskelija?

2. Koetko itse olevasi tyypillinen kauppislainen?

3. Suhtaudutaanko kauppiksen opiskelijoihin mielestäsi

eri tavalla kuin muiden alojen opiskelijoihin?

4. Viekö massa mukanaan? Alkavatko kauppiksen opiskeli-

jat lopulta muistuttaa toisiaan?

KÄYTÄVÄGALLUP

Erik Pöntynen, vk 2006, kv-liiketoiminta1. Trendikäs ihminen, perus muotifriikki

2. En.

3. Kyllä, pidetään rahanahneena (sitaatti

eräältä humanistilta..).

4. Ei vie. Erottautumista tapahtuu ainoas-

taan laitosten mukaan, esim. markkinointi

kerää tietyn tyylisiä ihmisiä ja laskis toisen

tyylisiä.

teksti ja kuvat TARU KANKALA

Heidi Moberg, vk 2004, markkinointi1. Sitä on hyvin vaikea määritellä. Täällä on

hyvin paljon erityyppisiä ihmisiä eivätkä

kaikki mene samaan stereotyyppiseen

malliin. On erilaisia ihmisiä niin kuin muu-

allakin. Ehkä kuitenkin hieman enemmän

merkkiorientoituneita kuin muualla.

2. Tunnen itseni kauppislaiseksi, mutta en

täysin vallitsevan stereotyypin mukaiseksi.

3. Kyllä jonkin verran. Jotkut suhtautuvat

positiivisesti ja kehuvat alavalintaa fi ksuksi,

mutta osalla on hyvin yksipuolinen käsitys

siitä millaisia ihmiset täällä ovat ja mitä

täällä ylipäätään opiskellaan.

4. Tämä ei ole niin massaa kuin yleensä

luullaan. Ihmisillä on myös muu elämä

koulun ulkopuolella ja nämä muut sosiaa-

liset suhteet auttavat oman identiteetin ja

tyylin säilyttämisessä.

Antti Jokela, vk 2007, ei valittu vielä1. Sellaista ei ole olemassa. Kuvat stereoty-

pioista murtuivat kun pääsi itse kouluun.

Ehkä tietynlainen avoimuus ja sosiaalisuus

on monelle yhteistä.

2. En.

3. Kyllä. Stereotyyppistä jaottelua tapah-

tuu kauppislaisiin, oikislaisiin, lääkisläisiin,

teekkareihin ja humanisteihin

4. Kyllä, sellaista on havaittavissa.

Milla Koskinen, vk 2007, ei valittu vielä1. Ei ole mitään tiettyä yhtenäistä linjaa.

Luulin, että olisi ollut stereotypioiden mu-

kaisia tyypejä, mutta niin ei ollutkaan.

2. En.

3. Kyllä. Kauppislaisten ajatellaan odotta-

van suuria tuloja ja varmaa työpaikkaa heti

valmistuttuaan. Heitä myös pidetään kai

hieman typerinä

4. Vanhemmissa opiskelijoissa tätä on ai-

nakin huomattavissa, mutta ei tietenkään

kaikissa.

nämä nuoret tytöt pakotetaan naimisiin ja tulevat raiskatuksi. Näin

tuhotaan ihmisen seksuaali-identiteetti lopullisesti. En väitä, että

alastonkuvien näyttäminen auttaisi asiaa, vaan rehellinen seksu-

aalivalistus, jolloin nainen edes tietäisi mihin on joutumassa. Täl-

laisten kulttuurien muuttaminen tasa-arvoisemmaksi tulisi tietysti

olla ensisijainen päämäärä, mutta suuret muutokset on aloitettava

jostakin.

Länsimaissa luulisi kuitenkin seksuaalivalistuksen olevan

pitkällä, mutta viime vuosina Suomessakin on kävelty takaperin.

90-luvulla ala-asteluokissa olleet ihmisen lisääntymisestä kertoneet

kirjat on haluttu ottaa pois liiallisen suorasukaisuutensa takia. Ei-

hän lapsille pidä kertoa, mistä he ovat tulleet. Otetaan vielä vanha

kunnon haikaratarina käyttöön. Ei. Terveen seksuaali-identiteetin

rakentuminen alkaa jo hyvin nuorena. Omalla kohdallani lapsen-

teosta kertonut kirja luokan kirjahyllyssä on ollut suuri kasvattaja.

Kirjaa käytiin lukemassa opettajalta “salaa”, koska se oli mielen-

kiintoinen ja siinä oli kuvia alastomista ihmisiä. Opit kuitenkin

tarttuivat kirjasta varmasti paremmin kuin kuivan, lähes eläkeikäi-

sen opettajan pitämällä terveystiedon tunnilla. Ilman kyseistä kirjaa

olisin ollut täysin isoveljieni armoilla.

Haluan siis yhteiskuntaamme lisää avoimuutta ja alas-

tomuutta. Ei anorektisia naismalleja ja hormoneilla pumpattuja

miesvartaloita katukuvaan, vaan suorapuheista valistusta. Kaikilla

tulisi olla oikeus terveeseen seksuaali-identiteettiin, eikä seksistä

puhuminen saa olla tabu. Pidä itsesi tyytyväisenä ja harrasta seksiä

riittävästi: hymyilet enemmän ja levität iloa ympärillesi. Muista tie-

tysti ehkäisy ellet ole yksin; vain kondomi suojaa taudeilta.

Seksisaarnaaja

”Minua ei kuitenkaan vaipanvaihto houkuttele. Haluan sitä itseään.

Pitkään, toistuvasti ja eri tavoin.” Kirjoittaja ei pidä seksistä lisääntymistarkoituksessa.


8

Tähän aikaan syksystä ajankohtaisia asioita tuntuu olevan

enemmän kuin voisi kuvitellakaan. Tekemistä, miettimistä

ja suunnittelua riittää kaikille ylioppilaskunnan toimijoille.

Toimistolla tehdään valtavasti työtä sen eteen, että jokaisella jäse-

nellä olisi mahdollisuus parhaaseen mahdolliseen opiskeluaikaan.

Ensimmäisenä tulee mieleen tietysti tänä syksynä opintonsa

aloittaneet uudet opiskelijat. Hommaa on riittänyt niin tutoreil-

la kuin pupuillakin. Itse pääsin kertomaan uusille opiskelijoille

ylioppilaskunnasta ja jäsenyyden eduista niin suomeksi kuin eng-

lanniksikin. Kävimme parin muun toimijan kanssa myös Porissa

toivottamassa tervetulleeksi jäsenet siellä. Lokakuu on alkamas-

sa, ja uudet opiskelijat on perehdytetty opiskeluun, tutustutettu

Turkuun ja kastettu ihka oikeiksi kyltereiksi. Nyt on sitten aika

opiskella, osallistua ja nähdä millaista opiskelijaelämä kokonai-

suudessaan on. Pitäkää hauskaa, olkaa iloisia ja voikaa hyvin!

Vaikka moni lukijoista onkin varmasti (toivottavasti!) val-

mistunut vuoteen 2011 mennessä, niin toinen erittäin merkit-

tävä ajankohtainen asia on konsortiohanke. Hankkeen tarkoi-

tuksena on luoda vahva ja arvostettu yliopistoyhteisö, jonka

aktiivisena osana toimii Turun kauppakorkeakoulu. Tulevai-

suudessa tulemme näkemään mitä muutoksia, parannuksia ja

haasteita hanke tuo tavallisen opiskelijan elämään. Ainakin yli-

oppilaskunnassa muutokset tulevat vaikuttamaan merkittävästi.

Nyt tehdään työtä sen eteen, että tulevaisuudessa opiskelijoiden

etua valvoo paras mahdollinen ylioppilaskunta. Se, mikä tuon

ylioppilaskunnan nimi on tai missä sen toimisto sijaitsee, ovat

loppujen lopuksi pieniä asioita aiemmin mainitun tavoitteen

rinnalla. Haasteena meille nykyisille ja tuleville toimijoille on

pitää huolta siitä, että tulevat opiskelijapolvet saavat vähintään

yhtä hyvää palvelua, edunvalvontaa ja etuja kuin nykyisetkin.

Kahden ison ajankohtaisuuden lisäksi ylioppilas-

kunnan syksyyn kuuluu valtavasti erilaista toimin-

taa. Esimerkkinä vaikka lukuvuoden mahtavimmat juh-

lat, vuosijuhlat, jotka ovat muutaman viikon päästä.

Ylioppilaskunnan hallinnon rakennetta kehitetään. Hal-

litus on myöntänyt toimijaryhmille avustuksia, jotta jokai-

nen jäsen voi osallistua hauskaan, opettavaiseen, hyödylliseen

tai muuten vain mukavaan toimintaan. Parkkiryhmään hae-

taan uusia jäseniä, joten jos toimiminen Parkin tiskin takana

houkuttaa niin pistä hakemus tulemaan. Ylioppilaskunnan

yrityksien hallituksiin on valittu uusia jäseniä ja toimintaa

kehitetään entistäkin opiskelijaystävällisemmäksi, aktiivisem-

maksi ja tuottavammaksi. Ylioppilaskunnan strategiatyö saa-

daan päätökseen syksyn aikana. Ja edustajisto on päättänyt

keitä tänä syksynä palkitaan ylioppilaskunnan ansiomerkeillä.

Tärkeimpänä ohjenuorana kaikessa toiminnassa on aina jä-

senten etu ja hyöty. Ylioppilaskunta tekee työtä sen eteen, että

teillä kaikilla olisi hyvä opiskella ja olla. Toivottavasti onnistum-

me siinä. Kertokaa meille mitä pitäisi vielä kehittää tai missä

olemme epäonnistuneet. Tai kertokaa toimijoille jos he ovat jos-

sain onnistuneet erityisen hyvin: Montun bileissä oli hauskaa,

tenttiarkistosta löytyi juuri se kaivattu kysymys tai kuukauden

lajiksi oli valittu juuri se, jota sinä olit aina halunnut kokeilla.

Hauskaa syksyä!

Johanna Kärki

Pääsihteeri

AJANKOHTAISTA TULEVAISUUTTA

”Tulevaisuudessa tulemme näkemään mitä muutoksia, pa-

rannuksia ja haas-teita konsortiohanke

tuo tavallisen opis-kelijan elämään.”


9

Nyt kun opiskelu on taas alkanut kunnolla ja puputkin

ovat saaneet ensimmäiset kosketuksensa ylioppilaskun-

taansa, eli Turun KY:hyn, on aika muistuttaa kaikkia

jäseniä ylioppilaskuntamme hienoudesta. Jo muutaman viikon

aikana on ollut mahdollista osallistua Ulkkiksen hienosti jär-

jestämiin kekkereihin, bilettää Parkin jatkoilla, käydä toimija-

ryhmien pupuinfoissa tai kokouksissa, ostaa opiskelutarvikkeita

koululla sijaitsevasta Wanhasta Narikasta, syödä Montussa, käy-

dä halvalla lääkärissä YTHS:llä tai matkustaa puoli-ilmaiseksi

junassa. Useimmille jo

vanhan kertauksena:

edellä mainitut asiat

ja monet muut edut

sinulle mahdollis-

taa jäsenyytesi Turun

kauppakorkeakoulun

yl ioppilaskunnassa.

Turun KY:n visiona on olla ”vahva ja itsenäinen vaikutta-

ja, joka tekee jäsentensä opiskeluajasta parhaan mahdollisen”.

Tähän pyritään tarjoamalla jäsenille mahdollisimman hyvää

vastinetta jäsenmaksulle mm. edunvalvonnan, tapahtumien

ja erilaisten harrastusmahdollisuuksien muodossa. On erit-

täin toivottavaa, niin kaikkien toimijaryhmien kuin ylioppi-

laskunnan hallinnonkin osalta, että jäsenet antavat palautetta

toiminnasta. Jos jokin juttu on hoidettu hyvin tai huonosti tai

tietty asia askarruttaa, kerro siitä. Tule juttelemaan kasvotus-

ten, lähetä sähköpostia tai kirjoita forumille. Etenkin forum-

keskustelu on jo käynyt kiivaana syksyn mittaan asiasta ja

asian vierestä. Luo oma käyttäjätunnus (kestää vähemmän

aikaa kuin pinna BB:tä katsoessa) ja osallistu keskusteluun.

Kun kiinnostut jonkin toimijaryhmän tekemisestä, mene

rohkeasti mukaan auttamaan tapahtumien järjestämisessä ja

käy kokouksissa. Valiokunnat ja toimijaryhmien uudet hal-

litukset valitaan keväisin, ja juuri sinä voit tulevaisuudessa

olla vaikuttamassa siihen, että Turun KY:n järjestämät ta-

pahtumat ovat entistä mehukkaampia, ihqmpia ja siistimpiä!

Mikäli haluat nähdä kuinka Turun KY:n suurinta valtaa

käytetään, tule edustajiston kokouksiin. Kaikilla jäsenillä on

niissä puhe- ja

läsnäolo-oikeus.

Edustajisto ko-

koontuu kerran

kuukaudes sa ,

yleensä maa-

nantai-iltaisin

kello 18, ja

päättää kaikista yo-kuntamme isoimmista asioista. Edustajis-

ton kokouksista, ja lähes kaikista muista tapahtumista, ilmoi-

tetaan ky-aktiivi-sähköpostilistalla. Kai olet jo liittynyt sille?

Olemalla aktiivinen voit vaikuttaa ja auttaa ylioppilaskunnan

hallintoa tekemään Turun KY:stä vieläkin paremman yhteisön.

Jonni Rahko

Turun KY:n edustajiston puheenjohtaja

Viivi Haonperä

Turun KY:n hallituksen puheenjohtaja

KIRPEÄÄ SYKSYN ALKUA, HYVÄ KUNTALAINEN!

”Juuri sinä voit tulevaisuudessa olla vai-kuttamassa siihen, että Turun KY:n jär-jestämät tapahtumat ovat entistä mehuk-kaampia, ihqmpia ja siistimpiä!”


10

tekstit ja kuvat EMMI AUTIO

TARU KANKALA

MIKKO KARHULAHTI

MINNA LATVA-SALO

ANNA MATTILA

SAMPO ROUHIAINEN

MATIAS SUHONEN

KESÄ+FESTARIT

=2007

Emmi Autio


11

Suomen suurten kesäfestivaalien kärkijoukkoon lukeutuva Ruis-

rock houkutti jälleen runsaasti festarikansaa Ruissaloon. Yleisö-

tavoitteensa ylittänyt rockjuhla teki loppuunmyytynä lauantaina

myös kaikkien aikojen päiväkävijäennätyksensä. Järjestelyt tuntui-

vat toimivan suuremmitta ongelmitta normaaleista ruuhkaantumi-

sista huolimatta. Uusi Telttalava mahdollisti visuaalisemmat show’t

päiväsaikaan ja myös Turun Sanomat -teltta tarjosi klubimaisem-

paa tunnelmaa ulkolavojen oheen. Etenkin perjantaina TS-teltassa

saatiin nauttia kiinnostavista suomalaisista nimistä.

Musiikkitarjonnan lisäksi myös poutainen sää suosi kävijöitä

lauantai-iltaan asti, minkä jälkeen sateet tekivät festaripiehtaroin-

nista kuraisempaa huvia. Sinnikkäästi ihmiset jaksoivat kuitenkin

ilmestyä paikalle vielä viimeisenäkin päivänä, jolloin sadetakit oli-

vat kuuminta huutoa. Kalsea ilma silti hieman hillitsi riehakkainta

juhlintaa.

Päällimmäisenä Ruisrockin musiikkitarjonnasta jäi mieleen

perjantaiyön elämyksenä ja kokonaisuutena uskomaton amerik-

kalaisvieras Th e Flaming Lips. Ehdottomasti yksi hienoimmista

keikoista ikinä. John Legend tanssitti suurta yleisöä niin ikään

perjantaina, ja harmittavasti miehen kanssa päällekkäin buukattu

Magenta Skycode soitti intiimimmän mutta silti erinomaisen setin

Turun Sanomat -teltassa.

Epäkiitolliseen aikaan aamupäivällä lauantain avannut energi-

nen Rubik oli BellRaysin ohella päivänsä valopilkkuja. Myös Tu-

run omat pojat Th e Crash villitsi kuuntelijansa. Yleisössä huomion

kiinnittivät sinnikkäät japanirock-fanit päivystäessään Rantalavan

eturivissä koko aamupäivän D’Espairs Ray’ta odotellen. Vetinen

sunnuntai oli melko tasainen tarjonnaltaan, mutta vakiofestarini-

mistä ainakin Lauri Tähkä poppoineen, Egotrippi hittiputkellaan

sekä von Hertzenin rokkaava veljessarja ilostuttivat kuulijoita.

Huolimatta jatkuvasta debatista Ruisrockin mahdollisista vai-

kutuksista ympäristöön, on festivaali aikamoinen kansallinen insti-

tuutio ja sellaisena paikkansa lunastanut. EA

Joensuun Ilosaarirock on eittämättä ansainnut maineensa. Se pys-

tyy luomaan joka vuosi omaperäisen, näköisensä kokonaisuuden.

Festivaali on kasvattanut suosiotaan tasaisesti kuitenkaan nosta-

matta päivittäistä maksimikävijämääräänsä yli 22 000:een – fes-

taritunnelman ylläpitämiseksi. Tänä kesänä Ilosaarirock myytiin

loppuun yhdennentoista kerran.

Konsepti on toimiva. Itse festarilippu on kesän tarjonnan hal-

vimmasta päästä ja sillä pääsee tutustumaan mielenkiintoisiin niin

kotimaisiin kuin ulkomaisiinkin esiintyjiin. Tämän lisäksi nälkäi-

simmät elävän musiikin ystävät voivat osallistua pientä lisämaksua

vastaan erilaisiin klubeihin, joita tarjoillaan koko viikonlopun ajan

festarialueen lähettyvillä ja Joensuun keskustassa. Ensimmäistä ker-

taa myös kaikki oheisklubit perjantaina olivat loppuunmyytyjä.

Töminä jäähallissa keskittyi pelkästään kotimaiseen punkkiin, Sulo

YleX- ja rekkalavalla Suomen suurimpiin rock-nimiin.

Tarjontaa on siis jokaiselle jotain -asenteella, minkä takia festari

luo omanlaisensa heterogeenisen kävijämassan, josta löytää ihmisiä

hardcore-punkkareista goottityttöihin ja tiukkafarkkuisiin indie-

poikiin, ja joensuulaisiin. Ilosaarirock onkin kuin vaihtoehtomusii-

kin sulatusuuni, jonka luoma tunnelma on jotain käsinkosketelta-

vaa. Festarifi iliksen voi aistia koko kaupungissa: Joensuun asukkaat

moikkaavat rennosti ja kyselevat kuulumisia, hymyilevat iloisesti.

Entäpä se musiikki? Ensimmäistä kertaa Suomessa vierailleet

Porcupine Tree, Terror, Th e Cinematic Orchestra ja Th e Slackers

löivät tylsät, rutiinimaiset discoensemblet ja himit mennen tullen.

Erikoismainintana Porcupine Tree, jonka audiovisuaalinen toteu-

tus muistutti jotain Toolin, Musen ja Stone Temple Pilotsin ris-

tisiitosta, joka pääsi liekkeihin täpötäydessä YleX-teltassa pitkän

elokuvamaisen intron jälkeen.

Suomen kesän valtavasta rock-festivaalitarjonnasta suurin osa

sisältää Kotiteollisuutta ja Zen Cafea. Mikäli kaipaat jotain muuta,

mene Ilosaarirockiin. MK

Ruisrock Ilosaarirock

“Ehdottomasti yksi hienoimmista keikoista ikinä.”

EASR

SR

EA


12

Karjaalla Billnäsin tunnelmallisella ruukkialueella 10-vuotisjuhli-

aan Responsibility-teemalla viettänyt Faces tarjosi perusfestareille

monikulttuurisen ja monipuolisen vaihtoehdon. Festivaalialueelle

tullessa tuntui siltä kuin olisi astellut pieneen rinnakkaistodellisuu-

teen, joka on vähäksi aikaa syntynyt keskelle luontoa ja kauniita

tiilirakennuksia. Paikalla oli oma persoonansa. Rentous oli päivän

sana niin kävijöiden kuin järjestäjienkin keskuudessa, jolloin yl-

lättävistä muutoksista ei tullut edes stressattua. Tämä tuskin olisi

tilanne monissa muissa paikoissa.

Alueella oli ulko- ja sisälavojen lisäksi muun muassa taidenäyt-

tely, erilaisia workshoppeja, elokuvanäytöksiä, Roots Village sekä

lapsille suunnattu Small Faces –alue. Tapahtumaa kuvaa siis myös

se, että kävijöitä oli kaikenikäisiä ja muutenkin kaikenlaisia, ja us-

kallan veikata, että jokainen sai jotain käynnistään irti. Esiintyjistä

vaikutuksen tekivät muun muassa Tsuumi Sound System, Trans-

kaakko ja Underwater Sleeping Society sekä Tanssiteatteri Minimi

Absolut Finlandia -esityksellään. Myös Soul Hustlers loi letkeitä

biittejä iltaan. Päällimmäiseksi tunteeksi jäi kuitenkin, ettei yhdessä

päivässä tapahtumasta mitenkään saa irti kaikkea, tai ainakaan tar-

peekseen. Itse tulen taatusti palaamaan Billnäsiin! EA

FacesEtnofestival

Konemetsä

Kun astun tilataksista keskelle tihkusateista metsää olo on häm-

mentynyt. Tuntuu kuin öisen maalaisidyllin keskelle olisi pudon-

nut palanen väärää maailmaa. Pellon laitaan on pystytetty telttaky-

lä pikaruokakojuineen ja reivikansaa valuu edestakaisin lavojen ja

majoitusalueen välillä. Syvemmällä metsässä meininki käy yhä psy-

kedeelisemmäksi ja biitti nopeammaksi. Huuruisten aurinkolasien

läpi pimeässä ja sumuisessa metsässä todellisuudentaju viimeistään

hämärtyy. On vaikea päätellä, ovatko siimoilla puiden väliin kiin-

nitetyt hologrammikoristeet totta vai näköharhaa.

36 tuntia tauotonta konemusiikkia keskellä metsää tarjosi oi-

vallisen maratonin koitella juhlakestävyyttään. Festivaalin osuessa

Ruisrockin kanssa samalle viikonlopulle saatiin pienen logistisen

järjestelyn avulla mahdollisuus tauottomaan juhlimiseen festivaa-

lista toiseen. Psy-tranceen perehtymättömälle Konemetsä tarjoaa

lähinnä eksoottisen kokemuksen täysin erilaista festivaalia, vaik-

ka paikalla onkin pitkä lista kansainvälisiä huippuja. Maallikolle

viikonlopun kohokohta oli kuitenkin sunnuntaiaamuinen aurin-

gonnousu sumuisen pellon yllä. Retki Marttilaan oli ehdottomasti

kokemisen arvoinen. On kuitenkin syytä pitää mielessä, etteivät

kolmen tunnin yöunet chill-out-lavan matolla riitä koko viikon-

lopuksi. SR

“Syvemmällä metsässä meininki käy yhä psykedeelisemmäksi.”

Anna Mattila Emmi Autio


13

Reinhardt Överstol

AnkkarockVantaan Korsossa asuinalueen keskellä jär-

jestettävä Ankkarock päättää perinteises-

ti Suomen varsinaisen festarikesän. Tänä

vuonna saatiin juhlia helteessä ja auringon-

paisteessa, jolloin sään väärin arvioineet

(kuten allekirjoittanut) saivat varmasti pal-

kaksi mukavasti ravunpunaisen hipiän. Tätä

tosin edisti pieni hikilenkki heti festivaalien

aluksi, kun oma sisäänkäynti ei tapahtunut-

kaan kätevästi pääportista vaan täysin alu-

een toisella laidalla olevasta paikasta, johon

ei päässyt oikaisemaan mitenkään.

Alueen ylä- ja alatasanteisiin jakautu-

misen vuoksi ei tullut tungosfi ilistä kuin

tietyissä risteyskohdissa, ja myynti- ja vesi-

pisteet tuntuivat vetävän kiitettävästi. Ank-

kaan kuuluu myös se, että festariohjelma

loppuu jo puolen yön tietämissä, mikä ei

ainakaan pitkämatkalaisten kannalta ole

ollenkaan huono asia. Musiikillisesti Ank-

karock kokosi yhteen aika pitkälti ne suo-

malaiset (PMMP:stä Kotiteollisuuteen,

Apulannasta Hanoi Rocksiin) ja ruotsalai-

set (Th e Ark, Mando Diao) ajankohtaiset

nimet, jotka olivat läpi kesän suurimpien

festivaalien vakiokävijöitä. Lauantaina Th e

Sounds toi montaa miestäkin munakkaam-

man solistinsa Maja Ivarssonin johdolla

tuulahduksen naisenergiaa lahden takaa,

ja viikonlopun aikana myös hollantilaisen

Th e Gatheringin solistin jäähyväiskeikka

sekä amerikkalainen pääesiintyjä Nine Inch

Nails keräsivät huomiota. Jonkin verran

napinaa tosin herätti päätösilotulituksen al-

kaminen jo kesken Nine Inch Nailsin enco-

refi ilistelyn. Festivaalikesä sai silti Korsossa

näköisensä päätösjuhlan. EA

RoskildeEnsikertalaiselle oli järkytys saapua yöllä

leirintäalueelle, joka rankkasateiden jäljiltä

muistutti lähinnä pakolaisleiriä. Yli sadan-

tuhannen festarivieraan keskeltä oli viime

tingassa vaikea löytää telttapaikkaa, mutta

onnistuimme saamaan leirin pystyyn ja ve-

täytymään telttaan putsataksemme enim-

mät kurat saveteilla. Tämä festivaalisuihku

olikin tarpeen, sillä matkassa oli ollut mut-

kia, kuten tippuminen rinkka selässä met-

riseen mutakuoppaan. Aamulla Punaisen

Ristin antaessa alueelle hukkumisvaroituk-

sen päätimme jättää kesämekot rinkkaan ja

metsästää Roskilden kaupungista kunnon

kuravaatteet.

Festivaalimieltä kohotti festarikansan

loputon optimismi eikä muutaman fi sun

jälkeen kurakaan enää haitannut. Roskil-

den esiintyjälistalla oli totisesti jokaiselle jo-

takin. Päälavalla loistivat esimerkiksi Björk,

Killers, RHCP ja Queens of the Stone Age,

unohtamatta tietenkään eläviä legendoja

Th e Who’ta ja Beastie Boysia. Globaalisti

suosittujen huippubändien lisäksi Roskil-

dessa on loistavat mahdollisuudet tutustua

tuntemattomampiin bändeihin. Portilla

jaettu festariopas bändikuvauksineen ja

karttoineen oli korvaamaton apu laajalla

festivaalialueella seikkailtaessa.

Alueen laajuuden ja esiintyjien lisäksi

Roskilden erottaa suomalaisista festareista

rento kansainvälinen tunnelma. Mahdolli-

suudet tutustua mitä erilaisimpiin ihmisiin

ovat rajattomat. Roskilde on värikäs kom-

muuni, joka kerää ihmiset eri puolilta maa-

ilmaa viihtymään. Tekemistä riittää bändien

katselun lisäksikin: voit käydä elokuvateat-

teriteltan pehmeillä sohvilla levähtämässä

tai testata taitojasi skeittiparkilla, jossa ta-

paa usein ammattilaisia. Voit myös poiketa

tanssiteltassa, tai vaihtoehtoisesti hiljentyä

meditoimaan Cathedral of Silenceen. Ajan

saa helposti kulumaan jo vaeltamalla ym-

päri valtavaa aluetta sen kojuja, telttoja ja

ihmisiä tutkiskellen. Lieneekö tekemisen

paljous syynä siihen, ettei kansa ole suoma-

laisempaan tapaan umpihumalassa. Kaiken

kaikkiaan Roskilde oli kuin piikki suoneen

– sitä on pakko saada lisää. MLS/TK

“Roskilde oli kuin piikki suoneen.”

EA

EA

AM

EA

EA

EA

SR


14

PipefestElokuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettiin jo seitsemännen

kerran Vuokatissa Pipefest-festivaali, joka on jo useita vuosia kerän-

nyt Suomen hip hop -kansan keskelle metsää nauttimaan neste-

mäisestä leivästä ja sirkushuveista. Tämä kaksipäiväinen tapahtuma

on monille kesän kohokohta. Päätin lähteä Vuokatin metsiin selvit-

tämään tämän festarin syvintä olemusta.

Karavaanimme starttasi torstaina iltapäivällä kohti Vuokattia.

Turusta ajomatkaa kertyy sellaiset 650 kilometriä, joten matkaan

täytyy lähteä ajoissa saadakseen perjantaiaamusta alkaen kaiken irti

festaritunnelmasta. Saavuimme paikalle yön pikkutunteina, jolloin

suurin osa festarikansasta oli jo saanut kupolitelttansa pystyyn ja

bileet olivat parhaimmillaan. Pipefestissä majoitusmahdollisuuk-

sia on paljon. Teltta-alueen lisäksi festivaalialueen läheisyydessä on

paljon mökkejä, asuntovaunupaikkoja (ilmaiseksi) ja hotelleja. Va-

linnanvaraa siis löytyy, ja festareillehan ei nukkumaan lähdetä.

Festareille lähdetään katsomaan mielenkiintoisia esiintyjiä ja

nauttimaan hyvästä musiikista. Nämä vaatimukset täyttäviä artis-

teja festariohjelmasta löytyi useita, joskin joukossa oli muutamia

hieman kyseenalaisia nimiä. No, kaikkia ei voi aina miellyttää.

Festivaalin ehdottomana vetonaulana oli amerikkalainen DMX,

joka on tunnettu musiikkiuransa lisäksi myös näyttelijänä. DMX

joutui kuitenkin peruuttamaan keikkansa, koska herra oli unohta-

nut mennä aikaisemmin oikeuskäsittelyyn ja hän ei saanut poistua

maasta. Inhimillinen erehdys.

Kahden päivän kattaus oli hyvin monipuolinen. Perjantaina

festarikansaa villitsivät muun muassa Kemmuru ja Avaimenakin

muinoin tunnettu ASA. Nousevista kotimaisista artisteista jäivät

päällimmäisenä mieleen nimet Timi Lexikon ja Pyhimys, molem-

mat positiivisessa mielessä.

Lauantaina vuorossa olivat tutut Elastinen, Iso H, Paleface,

Cheek ja DMX:n tilalle pikahälytyksellä saatu amerikkalainen

Cassidy. Elastinen veti keikan livebändin kanssa, joka toi settiin

jonkin verran vaihtelua, ja osa biiseistä toimi bändisovituksina erit-

täin hyvin. Hyvin mielenkiintoinen tapaus oli myös suomalaisen

dj/tuottajan DJ Mobsterin show. Tämä spektaakkeli piti sisällään

laajan kirjon biisejä, ja mukana olivat Redrama, Paleface, Cape-

Nape, amerikkalainen Zaq Coldly ja suomalainen beatboxvirtuoosi

Felix Zenger. Illan päätti jo aikaisemmin mainittu amerikkalainen

Cassidy, joka yllätti positiivisesti. Varsinkin Cassidyn hitit ”Hotel”

ja ”I’m A hustla” saivat tuhatpäisen yleisön villiksi.

Pipefestin selkeänä vahvuutena on se, että festivaali ei rajoitu

pelkästään musiikkiin vaan myös muut hip hop -kulttuurin osa-

alueet ovat olleet vahvasti edustettuina jo useana vuotena. Nokian

sponsoroima breakdance-kilpailu, kolmannen kerran järjestetty

Finnish Beatbox Battle ja paikalla olleet graffi titaiteilijat ja dj:t loi-

vat festivaalialueelle letkeän tunnelman, josta oli mukavaa nauttia

auringonpaisteen ja kylmien virvokkeiden kera.

Kaiken kaikkiaan Pipefest oli positiivinen kokemus, joten suuri

hatunnosto järjestäjille. He ovat luoneet lyhyessä ajassa talkootyöllä

festarin, joka tänä kesänä keräsi 10 000 kävijää. Ensi vuonna sitten

uudestaan. MS

Emmi AutioMaria Kuittinen


15

Provinssirock, SeinäjokiYksi kotimaisen festarikesän kulmakivistä; Tori Amos hurmasi, Amy Winehouse peruutti

Aawastock, YlitornioKuuleman mukaan Suomen henkeäsalpaavimmilla näköaloilla varustettu festari ja jo siksikin elämys

Indie Iltamat, TurkuPieni mutta hyvätunnelmainen sisäfestari S-Osiksella ja TVO:lla; aina mielenkiintoisia esiintyjiä, tosin aikataulun pitämisen kannalta on

tämänkin vuoden perusteella välillä turhan kunnianhimoista buukata jopa viisi bändiä per ilta

Uuden Musiikin Festivaali UMF, TurkuLaadukkaita esiintyjiä, profi loitunut elektronisempaan ja indiemusiikkiin

Flow-festivaali, HelsinkiOsa Helsingin juhlaviikkoja, monipuolista ja kiinnostavaa ohjelmistoa folkista bossanovaan, indierockista jazziin; tänä vuonna ensim-

mäistä kertaa Suvilahden vanhalla voimalalla

Glastonbury, Iso-Britannia”Kaikkien festivaalien äiti” sekä mittakaavaltaan että line-upiltaan

Accelerator, RuotsiKlubina aloittanut ja arvostetuksi indiefestivaaliksi laajentunut tapahtuma Göteborgissa ja Tukholmassa; houkuttaa suuria nimiä

Pukkelpop, BelgiaEhkä harvempien tuntema, mutta kansainvälisellä tasolla musiikkifestareiden trendsetteri

Muita tutustumisenarvoisia festareita

Emmi Autio


16

Myönnetään heti alkuun: en ole musiikinhar-

rastaja ja olin elämässäni nähnyt vain yhden

oopperan. Kokemus oli huono. Kun nyt

kuitenkin vietin kuluneen kesän Savonlin-

nassa, päätin antaa oopperataiteelle uuden

mahdollisuuden ja tutustua Oopperajuhlien syvimpään olemuk-

seen.

Kirja kourassa Savonlinnan OopperajuhlilleTartuin missiooni ammattilaisen elkein ja hankin heti alkajaisiksi

käsiini kaikkien tosiharrastajien perusteoksen, vuosittain julkais-

tavan Oopperajuhlakirjan. Etsiydyin paikallisten tapaan erääseen

Savonlinnan lukuisista torikahviloista, tilasin lörtsyn kaikilla maus-

teilla ja aloin selata opinto-oppaan paksuista manuaalia. Sain kui-

tenkin pian huomata sivistymättömyyden karvaan maun suussani.

Kesän oopperateosten joukossa oli vain kaksi tuttua klassikkoa:

Georges Bizet’n Carmen ja Giuseppe Verdin Macbeth. Lopuista

teoksista en maallikkona tiennyt nimen perusteella mitään, enkä

osannut päättää, mihin kaikkiaan kahdeksasta oopperasta perehtyi-

sin. Jotta en tietämättömyyttäni olisi menettänyt yhtäkään merk-

kiteosta, päätin kylmähermoisena kulttuuriharrastajana nähdä var-

muuden vuoksi ne kaikki.

Tutustuessani Oopperajuhlakirjaan opin, että myös Modest Mu-sorgskin säveltämä Boris Godunov kuuluisi kesän oopperaklassi-

koihin. Kuukauden mittaisten Oopperajuhlien viimeisellä viikolla

esiintyi Moskovan Bolshoi-teatteri, jonka toinen teos vaikutti ole-

van kirjan tekijöillekin mysteeri – Leonid Desjatnikovin Venä-

jällä kohua herättänyt moderni Rosenthalin lapset. Mainiota! Jos

kerran yksikään suomalainen oopperakriitikko ei ollut arvostellut

oopperaa, ei minunkaan voinut olettaa kuulleen teoksesta.

Koko kansan oopperaa juhlavuonna 2007Oopperajuhlien anti esitettiin perinteisesti suomalaisvoittoisin

voimin. Suomen kielellä kahdeksasta teoksesta esitettiin kuitenkin

vain kolme, joista Olavinlinnassa ainoastaan Olli Kortekankaan

moderni Isän tyttö. Eduskunnan ja Savonlinnan Oopperajuhlien

pyöreiden vuosien kunniaksi tilattu juhlateos puhututti mediassa

paljon jo etukäteen. Kaksi muuta suomenkielistä oopperaa olivat

Savonlinnasalissa esitetyt, nuoren polven tuleville kulttuurielitis-

teille suunnatut Jukka Linkolan Hui kauhistus! ja Jaakko Kuu-siston Koirien Kalevala.

Saimaan helmen taidetimantit

kulttuurielitismin lyhyt oppimäärä

teksti EETU SIMPANEN kuvat SAVONLINNAN OOPPERAJUHLIEN KUVAPANKKI

Timo S

eppäläinen (2007)

Värisuomi - Matti Kolho (2003)

Klassista idäntuontia. Joukkokohtaus Boris Godunovista.


17

Oopperajuhlien tarjonta oli teosten puolesta siis varsin kansainvä-

listä, ja keskiaikaisen puolustuslinnan pihalle rakennetulla lavalla

esiinnyttiin milloin ranskaksi, milloin italiaksi tai venäjäksi. Kaikkia

esityskieliä ei silti tarvitse hallita suvereenisti, sillä Olavinlinna on

varustettu tekstityslaittein. Oopperanautinto ei myöskään edellytä

kaikkien musiikillisten hienouksien ymmärtämistä: lavastukset ja

upeat rooliasut tarjosivat maallikollekin usein visuaalista mannaa ja

seurattavaa riittämiin.

Moni mieltää oopperat vain yläluokan ja julkimoiden viihteeksi.

Juhlayleisö kieltämättä koostui osin kaltaisistani suomalaisista kult-

tuurieliitin edustajista, presidenteistä ja muista delegaatioista, mut-

ta oopperalippujen hintahaitari sopi kyllä tavallisenkin kansalaisen

lompakolle. Oopperajuhlien tämänvuotinen budjetti oli reilut 8

miljoonaa euroa, josta pääsylipputulojen odotettiin kattavan 64 %.

Siksi 32 euron alinta hintaluokkaa voidaan pitää kansainvälisestikin

varsin edullisena. Jos oopperan lisäksi halusi tarkastella myös seura-

piirejä, saattoi paikan aitiosta, näennäisen ilmaista väliaikatarjoilua

ja hyvin pukeutunutta seuraa lunastaa halvimmillaan arki-illan esi-

tyksiin 151 eurolla.

Oopperajuhlakauden lyhyt tilinpäätös Oopperajuhlien visuaalisesti unohtumattominta antia olivat Mac-beth ja Gaetano Donizettin Lucia di Lammermoor, jotka molem-

mat istuivat sekä tarinansa että lavastuksen puolesta parhaiten Ola-

vinlinnan keskiaikaisiin puitteisiin. Carmen oli oopperoista ehkä

aloittelijaystävällisin, sillä se oli tv-mainoksistakin tuttuine sävel-

mineen ajoittain varsinainen klassikoiden hittiparaati. Isän tyttö ja

Rosenthalin lapset jäivät niin ikään elävinä mieleen. Ensiksi mainittu

kuvasi liikuttavasti tavallisia suomalaisia ihmiskohtaloita ankeassa te-

räsbetonimiljöössä, jälkimmäinen puolestaan yhdisti psykedeelisesti

strobot, siekailemattoman Venäjä-kriittisen mustan komedian sekä

tarinan viidestä kloonatusta säveltäjänerosta, Verdistä, Wagnerista,

Tšaikovskista, Musorgskista ja Mozartista.

Uniikkien puitteiden lisäksi Savonlinnan Oopperajuhlat tarjoavat

parhaimmillaan kokonaisvaltaisia taide-elämyksiä. Ei siis ihme, että

tapahtuma on monille jokavuotinen perinne ja kesän kulturelli ko-

hokohta. Tätä toivoo myös Savonlinnan kaupunki, joka houkuttelee

Saimaan saaristoon vuosittain huomattavan määrän turisteja: seudun

talouden lisäksi näet myös kaupungin imago kiteytyy Oopperajuh-

liin ja kesäiseen matkailusesonkiin. Loppusanoiksi voisin suositella

vastaavaa kokemusta kenelle tahansa, sillä tilaisuus teki lähtökoh-

dista huolimatta allekirjoittaneestakin oopperafanin. Älkää koskaan

sanoko ei koskaan!

Ps. Vuoden 2008 oopperaliput ovat varattavissa jo nyt!

Kirjoittaja on Kulttiksen tiedottaja

ja pitää mustasta makkarasta

“Jotta en tietämättömyyttäni olisi menettänyt

yhtäkään merkkiteosta, päätin kylmähermoi-

sena kulttuuriharrastajana nähdä varmuuden

vuoksi ne kaikki.”

Oopperaa koko kansasta. Kuva Isän tytöstä.

Tim

o S

eppä

läin

en (

2007

)

Bizet

Musorgsky

Desjatnikov

Verdi

Donizetti

Kortekangas

Kuusisto

Linkola

Oopperat

Lastenoopperat

Savonlinnasalin

konsertit

lipputulot

avustukset

sponsointi

ja muut

•

•

•

Carmen

Boris Godunov

Rosenthalin lapset

Macbeth

Lucia di Lammermoor

Isän tyttö

Koirien Kalevala

Hui kauhistus!

32 - 207 €

25 €

27 €

64 %

17 %

Faktaa Savonlinnan Oopperajuhlista 2007

Oopperateokset

Budjetti 8,06 M€

Lippujen hinnat

Kävijäennuste 69 000

(valtio ja Savonlinnan kaupunki)

19%

Tulonmuodostus


18

YLY:ä leipätyöksiYLY:ä leipätyöksi

Vastavalmistunut Valtteri

Kaartemo työskentelee

tutkijana Pan-Eurooppa

Instituutissa.

Mutta millaista on tutkijan arki, ja

mikä ihme on Pan-Eurooppa

Instituutti?

teksti Taru Kankala kuva Heikki Lähteenmäki


19

Syksyllä 2005 Valtteri Kaartemo löysi ky-duuni-listalta

ilmoituksen gradutoimeksiannosta, jota tarjosi Turun

kauppakorkeakoulun alaisena toimiva Pan-Eurooppa

Instituutti. Kansainvälisen liiketoiminnan pääaineopis-

kelija päätti hakea paikkaa, ja saikin yksikön henkilö-

kunnan kiinnostuksen heräämään. Saman vuoden joulukuusta

lähtien Kaartemo alkoi koulun ohella virallisesti työskennellä PEI:

n palveluksessa tutkimusapulaisena. Olemuksensa ja ulkonäkön-

sä puolesta hän kävisi edelleen helposti tavallisesta opiskelijasta,

vaikkakin 23-vuotiaan Kaar-

temon titteli on tätä nykyä

tutkija.

Pan-Eurooppa Instituutti

löytyy kauppakorkean tiloista kolmannesta kerroksesta ja sen

ydintehtävänä on tarkastella Euroopan talouden ja liiketoiminnan

kehitystä. Yksikkö seuraa erityisesti muutoksia EU:n itäisissä osissa

ja unionin itänaapureissa, ennen kaikkea Venäjällä. Sen tehtävänä

on tutkia, miten pan-eurooppalainen liiketoiminta kehittyy Laa-

jassa Euroopassa (“Wider Europe”) vuoteen 2030 mennessä ja se

toteuttaa myös akateemista ja soveltavaa tutkimusta sekä siihen

pohjautuvaa opetusta ja koulutusta.

Gradun tekeminen perehdytti Kaartemon Itämeren alueelle

tehtäviin kiinalaisiin investointeihin, josta on nyttemmin

kehittynyt yksi hänen asiantuntijuusalueistaan. Päätehtävinään

hän tällä hetkellä hoitaa yhdessä muiden yksikön työntekijöiden

kanssa erästä Suomen valtioneuvoston kansliaan tehtävää selvitystä

ja Suomen Akatemialle tehtävää useampivuotista projektia. Viime

keväänä maisteriksi valmistuneen Kaartemon mielestä työ vastaa

hyvin hänen saamaansa koulusta. ”Työssäni saan toimia kansain-

välisen liiketoiminnan asiantuntijatehtävissä. Olen myös saanut

huomata, että jotkin kouluaikana vähemmän tärkeiltä tuntuneet

opetukset osoittautuvatkin työelämässä yllättäen hyvin hyödyllisik-

si.” Kansainvälisissä tehtävissä myös kielitaidolla on luonnollisesti

merkittävä rooli. Kaartemo listaa kiitettävän englannin lisäksi tai-

toihinsa ruotsin ja saksan, sekä uusimpana aluevaltauksena turkin

alkeet, joita hän innostuneena suosittelee myös muille kauppakor-

kean opiskelijoille. ”Turkin kielen opiskelu lähti alun perin vitsistä,

että olisi hauskaa ymmärtää, mitä kebabravintoloiden työntekijät

keskustelevat. Tästä kuitenkin lopulta päädyttiin siihen, että aloin

tutkia Turkkia tarkemmin ja seuraamaan sen liiketoiminnan kehi-

tystä”.

Työtehtäviään tunnollisen oloinen Kaartemo kuvailee vaihtele-

viksi ja jokaista päivää erilaiseksi. Tavallinen päivä käsittää laa-

jaa tietojen etsintää ja käsittelyä, raporttien ja lehtiartikkeleidenkir-

joittamista sekä haastattelujen tekemistä. Mielenkiintoinen haaste

Kaartemon mukaan on ”pystyä erottamaan analyyttisesti oleelli-

nen suuresta määrästä dataa”. Parhaita puolia tutkijan työssä on

huomata toteutettujen tutkimusten ja projektien laajakantoinen

merkitys, kun kerätty informaatio leviää ja päätyy myös muiden

hyötykäyttöön. Aikoinaan myös Turun Sanomille työskennellyt

Kaartemo pitää kirjoitetun tekstin tuottamisesta ja kertoo hymyil-

len nauttivansa erityisesti siitä, kun saa viljellä tekstin kerroksiin

myös hieman epä-

suoraa huumoria.

Lisäksi hän kertoo

pitävänsä paljon

muiden ihmis-

ten parissa työskentelystä. Työ Pan-Eurooppa Instituutissa onkin

useimmiten projektiluontoista, ja tehtäviä hoidetaan useamman

henkilön voimin. Tehtävien onnistunut jakaminen on ehdoton

edellytys tehokkuudelle, ja työn edistymistä seuraillaan projekti-

kohtaisissa palavereissa. Pilke silmäkulmassaan Kaartemo toteaa-

kin työnsä olevan kuin jatkuvaa YLY:ä, loputonta tiimityöskentelyä

yhteisiä päämääriä kohti. ”Jokainen on vastuussa omasta osastaan

projekteissa, joita toteutetaan useita samaan aikaan. Tehtävien ka-

saantuessa priorisointikyky on äärimmäisen tärkeä ominaisuus”,

Kaartemo huomauttaa. Aikaisempina vuosina hänellä riitti hom-

mia myös kotiin vietäväksi, mutta tutkijaksi ylennyttyään tahti on

onneksi hieman rauhoittunut.

Varsinaisten annettujen tehtävien lisäksi yksikön tutkijat laati-

vat ajan salliessa myös muita, apurahoin tuettuja projekteja,

joiden aiheet ovat vapaammin valittavissa. Välillä työtehtävät saat-

tavat viedä myös koti- ja ulkomaisiin konferensseihin kuuntelijaksi

tai puhujaksi. Esiintymistaitoaan Kaartemo saikin kehittää jo opis-

keluaikana: vanhemmat vuosikurssilaiset saattavat muistaa hänet

muutaman vuoden takaisten Kylumpialaisten ja Pikkulaskiaisen

juontajana.

Tulevaisuudessa Kaartemoa kiinnostaisi tutkia enemmän kan-

sainvälisiä palveluinnovaatioita, joista hänellä on suunnitteilla

myös tohtorin väitöskirja. Väikkärin teko on kuitenkin tällä het-

kellä toissijaista muun työn rinnalla, eikä Kaartemo vielä huolehdi

sen valmistumisesta. ”Voisin joskus olla mukana auttamassa yrityk-

siä tekemään lisää rahaa, ja sitä kautta myös työpaikkoja ymmär-

tämällä paremmin asiakkaiden tarpeita”. Toimelias tutkija tahtoisi

olla kehittämässä uutta liiketoimintaa, eli auttaa muita pääsemään

liikeidean keksimisestä käytännön toimintaan. ”Isona tahtoisin

olla ideamoottori”, Kaartemo virnistää.

“Jotkin kouluaikana vähem-män tärkeiltä tuntuneet

opetukset osoittautuvatkin työelämässä yllättäen hyvin

hyödyllisiksi.”

”Isona tahtoisin olla ideamoottori.”

Syntynyt 17.11.1983

Turun kauppakorkean opiskelija vuosina

2002-2007

Työpaikka Pan-Eurooppa Instituutti

Kihloissa, asuu avoliitossa

Harrastaa lacrossea

•

•

•

•

•

Valtterin faktat


20


21


22


23

Kylteri-nimitys otettiin käyttöön Helsingin kauppakorkeakoulun yli-

oppilaskunnassa, KY:llä, jo kultaisella kuuskytluvulla. Silloin se tarkoitti

tietysti KY:n jäsentä. Vuonna 2001 kauppatieteellisten opiskelijayhtei-

söjen puheenjohtajista koostuva SEFEn kylterivaliokunta päätti tehdä

kylteristä yleisen ja yhteisen nimityksen kaikille meille kauppatieteiden

opiskelijoille.

Kylterit ovat loistotyyppejä, kukin omalla tavallaan. Tämä lause pohjautuu omaan empiiriseen tutkimukseeni, jota olen harjoittanut

vuodesta 2005 erilaisissa kylteritapahtumissa ympäri Suomen, ensimmäisistä Turun KY:n bileistäni lähtien. Oman havainnointini lisäksi

kylterille on jopa määritelty joukko kuvaavia ominaisuuksia. Syyskuussa 2005 järjestetyssä kylteriaktiivien tapaamisessa määriteltiin kyl-

terin ominaisuuksiksi mm. aktiivinen, avoin, ennakkoluuloton, sosiaalinen, menestyksenhaluinen, osaava ja vastuuntuntoinen. Kylteri

on lisäksi huumorintajuinen, osaa pitää hauskaa, mutta on järkevä myös haalarit päällä. Eipä ihme, että kylteriyhteisöt eri puolilla Suomea

ovat järjestäen omien yliopistojensa aktiivisimpia ainejärjestöjä, jotka ovat täynnä tulevia liike-elämän vaikuttajia.

SEFE puhaltaa kylterihenkeä

Sen lisäksi, että SEFE tarjoaa kylterijäsenilleen, eli meille kaikille, joukon hyödyllisiä etuja ja palveluja, haluaa SEFE edistää kylterien

yhteenkuuluvuutta ja nostattaa kuuluisaa kylterihenkeä.

SEFEn suurin ja tärkein kylteritapahtuma on vuosittain tammi-helmikuussa järjestettävä Kylteripäivät. KYPÄ juontaa juurensa vuo-

teen 1984, jolloin järjestettiin ensimmäiset, silloiselta nimeltään Ekonomiopiskelijapäivät, Turussa. Vuonna 2008 ympyrä sulkeutuu:

Seuraavat Kylteripäivät järjestetään jälleen Turussa, 31.1. – 1.2.2008. Ilmoittautumiset alkavat marraskuun alussa.

Jokaisen itseään kunnioittavan kylterin edustusasua, haalareita, koristaa tietysti kylteri-haalarimerkki. Näitä pyöreitä statussymboleja

elävöittävät kylteri-tekstit ja joka vuosi vaihtuvat kylterihenkiset sloganit. Kun edustat kylterimerkillä varustetuissa haalareissa poikkitie-

teellisissä tapahtumissa, ei varmasti jää epäselväksi, kuka on kyseessä. Uudet puput saavat omat kylterimerkkinsä kylliltä haalareidenjaon

yhteydessä myöhemmin syksyllä.

Kylteri-imago ei ole vain pelkkää hupia varten: SEFEn tavoitteena on ylläpitää hyvää kuvaa kylteristä työmarkkinoita silmällä pitäen.

Kaikkihan tietävät, että kauppatieteellinen koulutus avaa ovet monenlaisiin työtehtäviin jo opiskeluaikana. Tehtäviin, joihin saattavat

hakea myös muiden alojen opiskelijat, vaikkapa teekkarit. Luodaan yhdessä hyvä kuva kyltereistä, jotta kylteri-brandi olisi jatkossakin

kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Hyvä tuote kun on helppo myydä!

Kylterin ominaisuuksiksi on määritelty

aktiivinen, avoin, ennakkoluuloton ja

sosiaalinen sekä menestymisenhaluinen,

osaava ja vastuuntuntoinen. Kylteri on

lisäksi huumorintajuinen, osaa pitää

hauskaa, mutta on järkevä myös haalarit

päällä.

KYLLÄ, OLEN KYLTERI

Kyllisi Reetta

Reetta Noukka

SEFEn kylteriyhdyshenkilö

Gsm 040 828 8004

[email protected]

PS. Pupu, saat oman Kauppalehtesi tammikuusta alkaen!

•Ilmaisia lehtiä: Kauppalehti ja Ekonomi

•Palkkasuositukset: kesätöihin, gradupalkkiota ja alkupalkkaa varten

•Mahdollisuus parempaan työttömyysturvaan (IAET-kassa, tutustu: www.iaet.fi )

•Työsuhdepalvelut: uraneuvonta, työnhaun tuki ja työsuhdejuristin palvelut

•Alennuksia Talentumin ja Yhtyneiden Kuvalehtien lehdistä

•Alennuksia If:n vakuutuksista

•Oppaat työelämään esim. Kylterin työnhaun opas (ilmestyy jatkossa verkossa)

Lisätietoja eduista ja palveluista kylliltäsi

Kylterin hyötyjä SEFEstä


24

Kylterin kuumat kirjaimetKylterin kuum

A nsiotulot. Loistava keino mitata ihmis-arvoa! (Verotuksen kannalta ajatellen jokainen järkevä kylteri ottaa kaiken toki mieluummin pääomatulona.)

B emari, tarkemmin sanottuna isän bemari. Täydel-

lisen varustelun ainoa tarkoitus on herättää muissa

kateutta. Hämmennystä saattaa aiheuttaa, että

nimikkorekkarissa on jonkun muun nimikirjaimet.

C asual look. Perus hippirastat, löysät sammarit ja kirpparilta

löydetty iso villapaita… Eiku OHO! Onneksi me kaikki hallit-

semme tyylikkään businesslookin, ettei tämänkaltaista itsemme

ja imagomme totaalista nolaamista pääse tapahtumaan.

D emarit. Kyllähän ne Heinäluoman huomau-

tukset kuullaan... oppositiossa.E ikö löydy kallim-paa?

F ed(eral Reserve).

Kun Fedin Ben

yskähtää, menevät

kylterit kyykkyyn.

G ucci. Ei ole

niin väliä onko

sinulla maitoa

jääkaapissasi, kunhan

käsilaukussa komeilee

tupla-G. Tässä kun

on erona se, että jää-

kaapin sisältöä muut

eivät näe.

H umanisti.

Lajikkeeseen

törmäät usein

tien toisella puo-

lella. Tälle lajille tyypillistä on

sortua syvälliseen ajatteluun ja

asioiden todelliseen pohdiske-

luun. Tällainen jokapäiväinen

tyhjäntoimittaminen herättää

usein kyltereissä vieroksuntaa,

eikä ihme, sillä aika on rahaa ja

humanistin tuhlaama aika on…

paljon rahaa.

I lmaiset lounaat. Luontaisella

businessvaistolla varustettu

kylteri tietää, että näissä on

aina koira haudattuna. Silkkaa

ystävällisyyttähän se ei voi olla, eihän?

J ohtajuus. Johtajuuden valinta pääaineeksi tekee varsinaista herkkua

niistä hetkistä, jolloin pääset kertomaan mikä sinusta tulee isona. No,

vastaus on itsestään selvä, johtaja tietenkin, luultavasti jonkin suuren

yhtiön. Selväähän se on, että johtajien lapset ovat syntyneet johtajiksi.

K okoomus. Kun tulet kauppakor-keakouluun, ei sinun tarvitse enää seurata poliittisia käänteitä saati sitten muodostaa omia mielipiteitä. Valintasi on tietenkin kokoomus – saat lempivärin ja lempikukan-kin samaan pakettiin.

L äppäri saa sinut näyttämään tärkeältä (kunhan kukaan ei

huomaa että pelaat sillä mii-naharavaa kesken luennon).

N evermind the valmistuminen. Tärkeintähän on, että hallitset rankan

bilettämisen jalon taidon ja tietenkin näytät hyvältä.

O pinto-

lainan

nos-

tami-

nen on hyväksyttyä

ainoastaan sijoitus-

tarkoituksessa. Katso

kirjain P.

Quod non opus est, asse carum est. ”Tarpeeton on

kallista”

S almiakkiruutu sekä slipoveri. Esiintyvät usein yhdessä.

teksti EETU SIMPANEN, MINNA LATVA-SALO, TARU KANKALAkuvitus TOMI KESKINEN

sxc.hu


25

Kylterin kuumat kirjaimetmat kirjaimet

Ö öööööö… Överiksi meni? Aina voit avautua TuKY-foorumille!

M assa imaisee sinutkin! Anonyyminä

olet turvassa, ja kauppakorkeakoulun

käytävillä onkin onnistuttu luomaan

hämmästyttävän homogeeninen

yleisnäkymä. Suuren päänvaivan saavat osakseen ne har-

voin nähtävät persoonallisuudet, jotka haluavat nousta

kapinaan massaa vastaan ja erottua joukosta. Näillä

paroilla on nimittäin valittavana lacostepaitoja mitä

rohkeimmissa väreissä! Uuden malliston ilmestyminen

on aina hermostuttavaa aikaa, kun on jälleen valittava

omaan tyyliin sopivat sesonkivärit, mutta pidettävä silti

kiinni tiukasta valtavirtaa uhmaavasta asenteesta. Todel-

lisen kapinallisen tunnistaa uskaliaasti käännetyistä kau-

luksista. Tämä tietenkin vaatii jo vähän enemmän, sillä

kaiken tämän väritulvan keskellä täytyy vielä onnistua

pysymään ajan hermolla uusimmista kauluksenkääntö-

trendeistä.

Pappa betalar. Kou-lustamme löydät uskomattoman määrän ihka oikeita isin tyt-

töjä. Nämä tytöt ovat löytäneet todellisen syy-seuraussuhteen rikkauden ja rakkauden välillä. Isin avokätinen rakkaus tekee kylteritytön elämästä kaksin verroin helpompaa. Vuokran-maksu kertoo toki välittämisestä, mutta uusi taulutelevisio osoittaa jo todellista rakkautta. Selväähän on, että siihen mihin isillä ei ole varaa, ei ole kellään muullakaan.

R olex vai Citizen? No, kaikki hyvin kunhan se kello näkyy.

T oimijaryhmät. Manchester – Arsenal ei ole aivan yhtä jännittävä

matsi kuin Nesu – Ulkkis. Pidä mielessä kuka kuuluu vihollis-

leiriin, sillä eihän ole mitenkään mahdollista, että hekin olisivat

mukavia ihmisiä.

U hkapelit. Äkillisen

rikastumisen toivossa

moni katoaa luentosaleista

hurahdettuaan nettipoke-

riin tai erilaisiin jännittäviin sijoituspe-

leihin. Mikäs sen parempaa kuin rahalla

leikkiminen.

V erkostoituminen. Tämä termi on

kirjattu koulumme piilo-opetus-

suunnitelmaan niin ovelasti, että

jokainen kunnon kylteri hallitsee sen

erinomaisesti jo ensimmäisen vuosikurssin jälkeen.

Termin voit napata melkeinpä miltä tahansa perus-

kurssin luennolta. Ja sitten ei muuta kuin soveltamaan

käytäntöön! Verkostoitumisen hengessä eläminen vaatii

tiukkaa laskelmointia, sinun ei kannata tuhlata voimavaro-

jasi henkilöihin, joista et usko olevan hyötyä liike-elämässä!

X muistuttaa epäilyt-

tävästi sitä merkkiä,

jonka joku kuvain-

nollisesti veti otsaasi,

kun baarin pöytäseurueessa kerroit

opiskelevasi kauppatieteitä.

Y mpäristö. Ei kuulu

meille, pitkätukkaiset

ystävämme huolehti-

koot siitä tärkeämmän

puuhastelun puutteessa. Skippaa

katastrofi uutiset ja siirry Hesaris-

sasi suoraan taloussivuille.

Zero. What is the

diff erence between

us and humanists?

Zeros in wages!

Å bohanken - vain suomen-ruotsalaisella kylterillä voi olla kylteriä suuremmat

tulot.

Ä lykkyysosamäärä. Älä huolestu, tämä luku ei tie-tenkään ole yhtä relevantti kuin tasoituksesi viheriöllä.

Kauppakorkean pääsykokeet ei-vät onneksi mittaa minkäänlaista korkeampaa älykkyystasoa, tai vielä pahempaa, syvällistä ajattelua. Koska valintalautakuntakin on ymmärtänyt, ettei tulevalla ekonomilla moiseen ole aikaa, voit veikata ja voittaa tai puhua itseäsi sisään.

sxc.hu

( )koko lehti 3_07lviimeinen.indd 25 11.10.2007 12:03:51

26

24.7. Matka majakalle alkaa harmaissa

merkeissä. Pilvet roikkuvat maassa ja tih-

kusadetta vihmoo linja-auton tuulilasiin.

Perillä Kasnäsin vierasvenesatamassa mastot

heiluvat tuulessa. Veneistä suurin osa on tu-

lossa satamaan. Vain harva on lähdössä me-

relle päin tällä ilmalla. ” No, Rosalaan asti

ainakin pääsemme”, toteaa venekuskimme

Roger mietteliäänä, kun tiedustelen tilan-

netta ulompana merellä.

Syön kalakeittoa Rosalan viikinkikes-

kuksessa odotellessani kyytiä eteenpäin.

Rosalan jälkeen saaret alkavat muuttua luo-

doiksi ja puut harvenevat lopulta mataliksi

katajiksi kunnes lopulta katoavat kokonaan.

Aallot keinuttavat venettä voimakkaasti

ja keulassa istuessani tunnen olevani kuin

pikkupoika vuoristoradassa. Vain muutama

tiira ja merimetso on uskaltautunut kans-

samme sään armoille. Tyrskyt kastelevat

armotta vanhemman herran, joka kurot-

tautuu laidalle nähdäkseen paremmin. Kun

majakan torni alkaa hahmottua horisontis-

sa, Roger käskee meidät kannelta kajuut-

taan ja hiljentää tuntuvasti vauhtia, sillä

aallot käyvät parhaimmillaan kolme-, neljä-

metrisinä. Viimein saavumme Bengtskärin

laituriin, jossa majakan isäntä Per Wilson

on meitä vastassa. Hän toivottaa vieraat ter-

vetulleeksi ja kertoo, että risteilyt Hangosta

majakalle on peruttu tältä päivältä myrskyn

vuoksi. Autan kantamaan veneestä majakal-

le tulleen täydennyksen; juomavettä, ruoka-

tarvikkeita ja puhtaita liinavaatteita.

Lähes kaikki on tuotava sisäsaaristos-

ta, sillä kallioisella luodolla ei ole kaivoa ja

käyttövesikin kerätään sadevedestä. Niuk-

kuus opettaa helppoon elämään turtuneen

kaupunkilaisen säästäväiseksi. Pesuvadil-

linen vettä saunomisen jälkeen tuntuu jo

luksukselta, kun kuuntelee kertomuksia

kuivista kesistä, jolloin uimalenkki meressä

sai toimittaa suihkun virkaa veden loputtua

säiliöstä. Kesäisin ruoka- ja vesitäydennys

tulee päivittäin, mutta ennen majakanvar-

tijat perheineen elivät pitkälti omavaraisina

metsästäen vesilintuja ja hylkeitä, kalastaen

ja kasvattaen lampaita lähisaarissa. Kasvi-

maan pitäminen luodolla ei kuitenkaan

Kylisteen päätoimittaja

kokeili miltä tuntuu

kesätyö Suomen

eteläisimmässä

pisteessä Bengtskärin

majakalla

teksti ja kuvat SAMPO ROUHIAINEN

Majakan Majakan lapsetlapset


27

ollut kannattavaa, sillä syksyn kovim-

mat myrskyt pyyhkivät koko luodon yli

vieden maata mennessään.

Tilan puutteen vuoksi saan etuoikeuden

majoittua museoksi sisustettuun majakan-

vartijan asuntoon. Osa työntekijöistä nuk-

kuu yhteismajoituksessa majakan vintillä,

osa myöhemmin rakennetussa ulkoraken-

nuksessa. Paula ja Per Wilson asuvat tyt-

tärensä Noran kanssa majakan neljännessä

kerroksessa. Perhe viettää majakalla koko

kesäsesongin toukokuusta syyskuuhun ja

usein pidempäänkin.

Pääosa muista työntekijöistä koostuu

eteläsuomalaisista opiskelijoista. Suurin osa

on suomenruotsalaisia. Joukkoon mahtuu

niin huonekalusuunnittelua, sosiologiaa

kuin maisematutkimusta opiskelevaa, mut-

ta myös lukiolaisia. Monet ovat majakalla

ensimmäistä kesää, mutta porukan konkari

Katariina Havukainen on majakalla jo vii-

dettä vuotta. Majakka työpaikkana on sen

verran erikoinen kokemus, että sitä joko

rakastaa tai vihaa. Ihminen, joka ei pysty

irrottautumaan arkisesta elämänpiiristään

viikoksi pois ei todennäköisesti viihdy pie-

nellä luodolla pitkään. On toki luonnollis-

ta, että pidemmän yhtäjaksoisen työvuoron

lopussa alkaa koti-ikävä painaa, mutta jos

majakkaan kerran ihastuu, sinne on palat-

tava uudelleen ja uudelleen.

Majakalla työskennellään yleensä vii-

kon vuoroissa, jonka jälkeen on viikon

loma. Työntekijöitä on yhteensä reilu pari-

kymmentä, joista paikalla on kerralla vajaa

kymmenisen. Työskenteleminen kysyy pit-

kää pinnaa ja yhteistyökykyä. Kun samojen

ihmisen kanssa painetaan hommia välillä lä-

hes kellon ympäri, eikä vapaa-ajallakaan ole

muuta seuraa tarjolla, on tultava toimeen

ihmisten kanssa. Uusiin työkavereihin tu-

tustuu väkisinkin. Majakan lapset ovat yhtä

suurta perhettä Paula Wilsonin äidillisessä

huomassa. Jotkut ovat jopa palanneet myö-

hemmin työelämästään viettämään kesälo-

maansa majakkatyössä.

25.7. Päivä alkaa aamiaisen kattajien

osalta kahdeksalta ja hotellivieraiden syö-

dessä aamupalaa tehtävät jaetaan työnte-

kijöiden palaverissa. Listalleni osuu tällä

kertaa hotellihuoneiden siivoamista ja pe-

taamista, puiden pilkkomista ja kantamis-

ta saunalle, myyntiä kahvilassa ja saunan

lämmitystä. Lisäksi lupaan autella keittiössä

muilta töiltäni ehtiessäni. Tuntuu kuin oli-

sin töissä kesämökillä!

Moni matkailija on ilmeisesti pelästynyt

eilisen tuulista säätä ja uhkaavan tummia

pilviä, sillä Hangosta saapuvilla laivoilla on

vain kourallinen turisteja. Kahvilassa riittää

silti vilskettä, sillä kolea sää patistaa ihmi-

siä sisälle lämmittelemään. Aurinkoisella

ilmalla suurin osa matkailijois-

ta kuluttaa mieluiten aikaansa

sileillä kallioilla tarkastettuaan

ensin majakkarakennuksen tor-

neineen, mutta nyt suurin osa

on keskittynyt postikorttien kir-

joitteluun höyryävän teemukin

äärellä.

Päivän päätteeksi kokoonnu-

taan majakanvartijan asuntoon

pitkän pöydän ääreen ruokaile-

maan. Yhteisellä aterialla jutellaan

päivän tapahtumista ja kysellään

kuulumiset viimeksi saarelle saa-

puneilta. Kieli vaihtuu pöydässä

sujuvasti suomen ja ruotsin välillä, jotta

kaikki varmasti tietävät, missä kohdassa

vitsiä kuuluu nauraa. Tiskejä pöydästä ke-

räillessä jaetaan vielä saunavuorot

tyttöjen ja poikien kesken. Pojat

saavat jäädä tiskaamaan ja tytöt läh-

tevät saunaan. Mikään ei rentouta

pitkän työpäivän jälkeen kuin sa-

tavuotiaan saunan pehmeät löylyt

ja pulahdus raikkaassa merivedes-

sä. Vaikka eletään jo heinäkuun

loppupäiviä, ulkosaariston vesi

ei ole erityisen lämmintä.

26.7. Saaristossa säätila

vaihtelee nopeasti. Tänään

aurinko paistaa pilvettömäl-

tä taivaalta ja jo aamulla on

mukavan lämmintä. Koetan

haalia tehtävienjaossa mahdollisimman

paljon ulkohommia ja lähden syömään

aamupalaakin ulos majakan seinustalle.

Helteinen päivä kuluu nopeasti ja työtä

riittää. Majakalla vierailee päivän aikana

yhtensä reilut parisataa matkailijaa. Saunan

jälkeen jäämme viettämään iltaa kalliolle

ja katselemaan auringonlaskua. Hotelliin

majoittunut pariskunta liittyy seuraamme

ja tarjoilee viiniä. Puolenyön jälkeen viile-

nevä ilma ja ajatus huomisesta työpäivästä

vievät kuitenkin voiton ja patistavat sisälle

nukkumaan.

27.7. Tänään työt alkavat sujua jo rutii-

nilla ja majakkaslangi alkaa kuulostaa ym-

märrettävämmältä. Hikeä ei säästellä kun

kannamme poikien kanssa polttopuutäy-

dennyksen laiturilta varastoon. Iltapäivällä

havahdun vasta laivan sumutor-

ven ääneen. Kyyti Hankoon on

lähdössä kymmenen minuutin

päästä! Käyn haalimassa tavara-

ni kasaan ja hyvästelen nopeasti

työkaverit. Hyppään laivaan ja

asettaudun kansituolille mu-

kavaan asentoon ja palkitsen

itseni aamupäivän huhkimi-

sesta jäätelöllä.

Bengtskärissä ei keripukki uhkaa. Työntekijät päivällisellä majakanvartijan pöydässä.

Tornin huipulle on 252 porrasta.


28

Paula Wilsonia on kiittäminen siitä, että Bengtskärille nykyään

ylipäätään pääsee. Hänen elämäntyönsä ansiosta Pohjoismaiden

korkein majakka on palautettu entisaikojen loistoonsa.

Aikaisemmin hän on toiminut opettajana ja Turun yliopistol-

la saaristoprojektin suunnittelijana. Saaristoprojektin kautta hän

tutustui Bengtskärin majakan kunnostusprojektiin ja viikinkien

historiaan. Vuonna 1996 hän ryhtyi yrittäjäksi kehittämään ma-

jakkaa ja Rosalan viikinkikeskusta matkailukohteina. Lähtökohta

yrittäjyyteen oli kuitenkin hieman tavallisesta poikkea-

va. ”Halusimme muuttaa saaristoon ja työ oli mietittä-

vä sen mukaan”, Wilson kertoo. ”Siihen aikaa matkailu

saaristossa ei ollut vielä kehittynyttä. Oli vain muuta-

mia kesämökkejä. Näin kuitenkin matkailun saaris-

ton tulevaisuuden kannalta tärkeimpänä elinkeinona.”

Yrittäjäksi ryhtyminen ei ollut vaikeaa sillä hän oli jo

ollut mukana miehensä rakennusalan perheyrityksessä.

Myöskään säälle altis matkailuala ei pelottanut, sillä

puolison yritys tarjosi varmuutta tulonlähteenä.

Kun toiminta on lähtenyt sujumaan, arkirutiini-

en pyörittämiseen ei kulu enää niin paljon omaa aikaa

ja hän on voinut keskittyä tutkimuksiinsa. Tähän asti

Wilson on ollut itse mukana lähes kaikissa töissä, mutta tällä het-

kellä hän keskittyy kirjoittamaan kirjaansa saariston esihistoriasta

ja nimistöstä. ”Myös talvi tuo oman vaihtelunsa työvuoteen. Sil-

loin voin keskittyä muihin asioihin.”

Moni varmasti kadehtisi Paula Wilsonin työhuoneen näkymiä

majakalta. ”Parasta tässä työssä onkin ympäristö. Viihdyn täällä

niin hyvin, etten kyllä vaihtaisi mihinkään muuhun!”

Bengtskärin majakka rakennettiin 1906 turvaamaan merenkulkua Hangon satamaan. Rakennuksen

graniitti louhittiin luodolta ja se valmistui yhdeksässä kuukaudessa. Majakalla asui kolme majakanvartijaa,

sumusireeninhoitaja ja majakkamestari perheineen. 1920 – 30-luvulla majakalla asui parhaimmillaan yli

kolmekymmentä henkeä ja lapsille pidettiin jopa omaa koulua saarella.

Ensimmäisen maailmansodan aikana saksalaiset sota-alukset pommittivat jo evakuoitua majakkaa, mut-

ta pahemmilta vaurioilta vältyttiin. Jatkosodassa venäläiset onnistuivat sumun turvin tekemään maihinnou-

sun majakkasaarelle tarkoituksenaan räjäyttää torni. Vaiherikkaan taistelun aikana suomalaiset vetäytyivät

majakan ylempiin kerroksiin venäläisten päästessä ensimmäiseen kerrokseen asti. Oma tykistö pommitti

rantautuneita venäläisiä suomalaisten ollessa majakan paksujen kiviseinien suojassa odottamassa apujouk-

kojen saapumista. Majakka jäi kuitenkin lopulta suomalaisten haltuun.

Sodan jälkeen kunnostetulle majakalle muuttiavat ainoastaan majakanvartijat, jotka asuivat saarella

kahden viikon vuoroissa. Majakka automatisoitiin vuonna 1968 ja se pääsi rappeutumaan vakituisen asu-

misen puuttuessa. Se avattiin kunnostuksen jälkeen matkailijoille 1995.

Bengtskärin myrskyisä historia

Paula Wilson – Elämäntapayrittäjä

“Viihdyn täällä niin hyvin, etten

vaihtaisi mihinkään muuhun.”

Per ja Paula Wilson aamukahvilla.


29

Osuuspankin asiakkaana olet sähköisten verkkopalveluiden edelläkävijä. Perinteisten palveluiden, kuten laskujen maksamisen tai osakekaupan lisäk-si voit nyt seurata ja budjetoida omaa talouttasi. Palvelu näyttää menneet, ennakoi tulevat, seuraa rahavirtoja, raportoi, lajittelee ja tarjoaa erilaisia työkaluja taloutesi hoitoon niin numeroina kuin kaavioina. Se tekee kai-ken tämän nopeasti ja helposti reilulla *eurolla kuukaudessa. Maksu hoituu myös bonuksilla. Alle 26-vuotiailla mahdollisuus maksuttomaan palveluun. Sähköisten palveluiden eturintamaan pääset konttorissamme tai osoit-teessa www.op.fi.

Päästä budjettihiiri kotipöydällesi.

* Palvelun hinta on 1,20 euroa/kk. Etua elämään


30

KAUPPAKORKEASTA KOSOVOON JA TAKAISIN

teksti JENNI KOKKONEN kuvat HEIKKI LÄHTEENMÄKI


31

Tapasin kauniina syys-

päivänä terrorismiin ja

sen talousvaikutuksiin

perehtyneen ja niistä kandidaa-

tintutkielman tehneen Turun

kauppakorkeakoulussa opis-

kelevan Eetu Uotisen. Hän

kiinnostui terrorismista, isla-

milaisista terroristiverkostoista

ja terrorismin talousvaikutteista

tutustuttuaan Turussa toimivan

Research Group for Confl icts

and Terrorism -ryhmän jäse-

neen. Konfl iktien ja terroris-

min tutkimusryhmä toimii

Turun yliopistolla poliittisen

historian laitoksella ja sen tehtä-

vänä on ensisijaisesti seurata ja

analysoida konfl ikteja ja kriisejä

ympäri maailmaa sekä tutkia

terrorismia ilmiönä. Kandidaa-

tintutkielman aiheen valintaan

vaikuttivat myös Eetun omat

kokemukset. Hän on pitänyt

kauppakorkeassa opiskelusta

muutaman välivuoden ja oli

vuoden ajan apukouluttajana

Puolustusvoimilla, ja haki sen

jälkeen rauhanturvaajaksi Koso-

voon, jossa myös vietti vuoden.

Eetu kertoo, että on elänyt

viimeiset pari vuotta elämässään

niin sanotusti täysillä ja tarttu-

nut vastaan tulleisiin haasteisiin

rohkeasti. Hänen periaatteisiin-

sa kuuluu elämässä vastaan tu-

leviin haasteisiin tarttuminen,

vaikka ne eivät aina vastaisikaan

lapsuuden unelmia tai haaveita,

sillä Eetu uskoo, että kaikki ko-

kemukset tuovat mukanaan uu-

sia haasteita ja mahdollisuuksia

elämässä. Vuonna 2004 Eetulle

tarjoutui mahdollisuus lähteä

vuodeksi Kosovoon rauhan-

turvaajaksi. Tuolloin maassa ei

enää ollut sotatila, mutta alu-

eella oli kuitenkin sen verran

rauhatonta, että rauhanturvaa-

jia tarvittiin alueelle takaamaan

rauhaa. Rauhanturvaajien teh-

tävänä oli muun muassa pitää

näkyvyyttä yllä paikan päällä

rauhan takaamiseksi, ja Eetu

kertoo heidän esimerkiksi vä-

lillä käyneen juttelemassa tul-

kin välityksellä paikallisille

ihmisille. Hän havainnollistaa

myös työn haasteita kertomalla,

kuinka tässä asiassa jouduttiin

tasapainoilemaan näkyvyyden

ja näkymättömyyden välillä.

Saavuttaakseen alueelle pysyvän

rauhan piti rauhanturvaajien

huomioida, etteivät he saaneet

näkyä liikaa ympäristössä, jotta

tilanne alkaisi ajan kanssa muo-

toutua rauhanaikaa vastaavaksi.

Eetu mainitsee rauhanturvaa-

jien tehtäviin kuuluneen myös

muun muassa partiointia, eli he

esimerkiksi kävivät ajoneuvoilla

ajamassa eri reittejä läpi tarkas-

taen ympäristöä.

Rauhanturvaajat toimivat

kohdemaassa ryhmänä oman

maansa edustajien kanssa.

Kosovossa oli Eetun mukaan

hänen siellä ollessaan satoja

suomalaisia ja useita eri kansal-

lisuuksia. Yksittäiseen ryhmään

kuului yleensä 4-10 rauhan-

turvaajaa. Ryhmässä varajoh-

tajana toimiessaan Eetu ker-

too huomanneensa erityisesti,

kuinka ryhmän eri jäsenillä on

erilaisia näkökulmia asioihin,

ja kaikkein haasteellisimmaksi

hän kokikin toimimisen yhte-

nä ryhmänä yhteisen tavoitteen

puolesta erilaisista näkökul-

mista huolimatta. Ryhmässä

toimiminen oli Eetun mukaan

todella ryhmää yhdistävä ko-

kemus, ja hän kertoo vain voi-

vansa yrittää kuvitella yhdessä

sotineiden sotilaiden tuntemaa

hyvin voimakasta yhteenkuulu-

vuutta, kun tämäkin kokemus

yhdisti erittäin voimakkaasti.

Hän kertoo rauhanturvaajana

olemisen antaneen muutenkin

kokemuksena paljon hänelle,

sillä siinä oppi tuntemaan it-

sensä paremmin. Eetu kertoo,

että töitä oli Kosovossa aina

neljä viikkoa kerrallaan, minkä

jälkeen oli yksi vapaa viikko.

Töissä oltiin käytännössä 24/7,

eikä siinä tilanteessa kukaan

voinut esittää mitään rooleja.

Työelämässä tai koulussa voi

hyvinkin olla tietynlainen roo-

li päällä, mutta Eetu kertoo

omasta kokemuksestaan, että

rauhanturvaajana ollessa kaikki

tällaiset roolit karisevat pakon

sanelemana pois. Eetu itse ha-

lusi mieluiten työskennellä pi-

dempiä jaksoja kerralla ja pitää

pidempiä lomia. Näiden lomi-

en aikana hän kierteli Balkanin

aluetta ja muun muassa kävi

vuorilla vaeltamassa yhdessä

muiden rauhanturvaajien kans-

sa. Vuoristoalueet olivat hänen

mukaansa todella hienoja Ko-

sovossa, ja aika yllättävää oli,

että talvella ilmasto oli hyvin sa-

manlainen kuin Suomessa. Va-

paa-ajalla oli mahdollista muun

muassa käydä salilla ja tietenkin

suomalaisille niin tärkeässä sau-

nassa. Eetu kertoo, että ainakin

tarinoiden mukaan suomalai-

set rauhanturvaajat rakentavat

aina ensiksi saunan saavuttuaan

uuteen paikkaan. Eetu kertoo

sopeutuneensa nopeasti vieraa-

seen kulttuuriin ja maahan, ja

olihan Kosovossakin sentään

mahdollisuus saunoa joka päivä!

Eetusta onkin äkkiseltään hyvin

vaikea mainita mitään eroja Ko-

sovon ja Suomen välillä, vaikka

kulttuurierot ovat huomattavat,

sillä arki on hänen mielestään

pohjimmiltaan samanlaista

kaikkialla maailmassa. Hän ker-

too, että arki Kosovossa alkoi

nopeasti tuntua niin sanotusti

normaalilta arjelta, ja ympäris-

tön erilaisuudesta huolimatta

elämä etenee omalla painollaan.

Eetu painottaa eroja kuitenkin

olevan, sillä vuosi Kosovossa

opetti arvostamaan Suomea ai-

van toisella tavalla. Hän mainit-

see yhdeksi suurimmaksi eroksi

sen, että Suomessa olemme tot-

tuneet puhtauteen ja länsimai-

seen elintasoon, mutta Koso-

vossa ja koko Balkanin alueella

hän kertoo nähneensä muun

muassa lapsia kerjäämässä ka-

duilla. Eetun mielestä kaikkein

hienoin kokemus Kosovosta oli

kuitenkin oppia itsestä ja muis-

ta ihmisistä lisää.

Sopeutumiskykyä vaadittiin

uudelleen vajaa vuosi Kosovos-

ta paluun jälkeen, sillä vuosi

sitten kesällä Eetu oli kolme

kuukautta Iranissa Teheranissa

korkeakouluharjoittelijana Suo-

men suurlähetystössä. Hänen

työhönsä kuului muun muassa

raporttien kirjoittamista, ko-

kousjärjestelyissä auttamista ja

niin edelleen. Suurkaupungissa

asuminen oli turkulaiselle koke-

mus sinänsä autoineen ja saas-

teineen. Teheranissa kun on eri

laskelmien mukaan 12–20

“Arviolta 2-5 prosenttia maail-man bruttokansantuotteesta

kuuluu terroritaloudelle ja muulle laittomalle taloudelle, jotka ovat usein kytköksissä.”

”Vuosi Kosovossa opetti arvostamaan Suomea aivan toisella tavalla.”

Terroritalous, islamilainen terrorismi ja terroristiverkostot. Mielenkiintoa

ja ajatuksia herättäviä sanoja, joihin sisältyy paljon mielikuvia. Tässä

mies, joka tietää, mitä näiden sanojen taakse kätkeytyy.

”Englannissa tehdyssä ratsiassa

väärennetyistä passeista kaksi

kolmasosaa oli suomalaisia.”


32

miljoonaa asukasta ja sen mukai-

sesti autoja ja saasteita. Kulttuuri

on luonnollisesti varsin erilainen

kuin Suomessa. Eetu koki risti-

riitaiseksi muun muassa sen, että

hänen kokemuksensa mukaan

kaduilla valtion valvonnassa ih-

miset noudattivat tarkasti kult-

tuurinsa ja uskontonsa normeja,

mutta seinien sisällä yksityisissä

kodeissa voitiin toimia täysin

toisin ja jopa normien vastaises-

ti.

Eetu sai mahdollisuuden tu-

tustua eri yhteiskuntaluokkiin

Iranissa asuessaan. Hän asui

ylempään luokkaan kuuluvan

paikallisen kanssa, mitä kautta

hän pääsi tutustumaan varak-

kaampien iranilaisten elämään.

Heidän talonsa ja elämäntyylin-

sä olivat hyvin länsimaisia. Mo-

net heistä olivat Eetun mukaan

opiskelleet ulkomailla ja omak-

suneet länsimaisia tapoja. Eetu

kertoo, että heidän juhlissaan

käytettiin esimerkiksi alkoholia,

ja naiset pukeutuivat länsimai-

siin vaatteisiin kuten farkkuihin

ja toppeihin. Eetu kertoo huvit-

tuneena, kuinka nuoret saattoi-

vat iltaisin ajaa kaduilla autoilla

rinkiä fl irttaillen toisilleen ja

vaihtaen kännykkänumeroita.

Harrastuksensa painin kautta

Eetu taas sai mahdollisuuden

tutustua myös köyhempiin ira-

nilaisiin ja heidän maailmanku-

vaansa, joka joissakin tapauksissa

oli täysin erilainen. Hän kertoo

huomanneensa, kuinka saamme

täällä kotimaassa usein aika yksi-

puolisen kuvan esimerkiksi juuri

Iranista hunnutettuine naisine ja

jatkuvine väkivaltaisuuksineen,

vaikka todellisuudessa Iran on

paljon monipuolisempi maa,

johon kuuluu paljon muutakin

kuin nämä uutisissa nähdyt ku-

vat todellisuudesta. Kokonaisuu-

tena tavalliset ihmiset tuntuivat

olevan kiinnostuneita länsimaa-

laisista ja olivat heitä kohtaan

ystävällisiä.

Terrorismi ja siihen kietou-

tuva talous alkoivat kiinnostaa

Eetua ulkomailla vietetyn ajan ja

konfl iktien ja terrorismin tutki-

musryhmän kautta. Terrorismi

aiheena on myös ollut pinnalla

kovasti viime aikoina, vaikka Ee-

tun kokemuksen mukaan Suo-

messa on yleisesti ehkä ollutkin

ilmassa asennetta, ettei tämä ai-

hepiiri koske niin suuresti meitä

täällä kaukaisessa kotimaassam-

me. Eetu kertoo, että aihetta

ei ole tutkittu Suomessa kovin

paljon, mutta tietoa aiheesta

löytyi kuitenkin suhteellisen

hyvin, sillä maailmalla aiheesta

on kirjoitettu. Hän kertoo, että

vähän aikaa sitten englannissa

tehdyssä ratsiassa väärennetyistä

passeista kaksi kolmasosaa oli

suomalaisia, sillä niillä on help-

po päästä maailmalla rajojen yli.

Tulevaisuudessa voi tietysti olla

toisenlainen tilanne, jos suo-

malaisia passeja väärennetään

yleisesti. Eetu kertoo, että ar-

violta 2-5 prosenttia maailman

bruttokansantuotteesta kuuluu

terroritaloudelle ja muulle lait-

tomalle taloudelle. Nämä ovat

usein kytköksissä, ja tällöin pu-

hutaan jopa 0,6-1,5 biljoonasta

dollarista vuodessa. Terrorismilla

ja siihen liittyvällä rikollisuudel-

la on siis hyvinkin suuri vaikutus

maailman talouteen.

Eetulla on tarkoitus jatkaa te-

kemään aiheesta pro gradu -tut-

kielmaa tämän vuoden aikana.

Hän toivoisi saavansa toimek-

siannon joltain taholta gradua

varten, sillä olisi mielenkiintoi-

sempaa tehdä tutkimusta todelli-

sen tarpeen pohjalta. Mutta vielä

ennen gradun tekoa on nuorella

miehellä edessä muita suunni-

telmia, sillä hän on todellakin

päättänyt tarttua kaikkiin eteen

tuleviin tilaisuuksiin. Seuraa-

vana onkin lähtö purjehtimaan

Kroatiaan ja nauttimaan vielä

hetkeksi opiskelijaelämästä.

“Iran on paljon muutakin kuin uutisissa nähdyt kuvat.”


33

Hermès Kelly bag.

Hermès’n iätön klassikko on ollut tuotannossa 1930-luvulta saak-

ka. Uuden nimen laukku sai vuonna 1956 kun amerikkalaisen elo-

kuvan ikoni ja tuore Monacon ruhtinatar Grace Kelly kuvattiin

Life-lehteen peittämässä raskauttaan krokotiilinahkaisella Hermès-

laukullaan. Kelly bag edustaakin kaikille estetiikan ystäville korkeaa

statusta, eleganssia ja eteerisyyttä.

Ranskalainen Hermès aloitti satuloiden valmistajana vuonna

1837 mutta on nykyään erikoistunut luksusnahkatuotteisiin ja

muotiasusteisiin. Yhden Kellyn valmistaminen vie 18 - 24 tuntia

riippuen nahasta (kauden ja toiveiden mukaan käytetään esim. al-

ligaattorin, liskon tai strutsin nahkaa) ja yksityiskohtien määrästä.

Nahkurintyö viimeistellään koristelukolla, numeroiduilla avaimilla

sekä kelta- tai valkokultaisella lukkojärjestelmällä.

Kellyjä valmistetaan jokaiselle kaudelle huomattavasti alle ky-

synnän, mikä takaa aina korkeat markkinahinnat. Hintahaarukka

vaihtelee 4 000-18 000 euron välillä ja ostaminen tapahtuu Her-

mès-liikkeiden odotuslistojen kautta. Hetken mielijohteesta ei Kel-

ly bagia osteta - uutta laukkua odotellessa voi helposti vierähtää

muutama vuosi.

teksti PÄIVI SURAKKA

Foorumi

“Syömishäiriökirjallisuudessa potilaita luonnehditaan keski-

määräistä älykkäämmiksi.” –Niki

“Mitenkä sitten kyseinen kuva viljelee epätervettä ja sairasta

naiskuvaa? Siinä istuu hyvännäköinen, normaalipainoinen,

timmissä kunnossa oleva nainen sohvalla.” –Keijo

“Toivottavasti Keijo ei ihan tosissaan kuvittele, että mainok-

sen nainen on normaalivartaloinen. Tai sitten ihmisen evo-

luutio on jossain vaiheessa ruvennut sisältämään silikonia ja

Photoshopia.” –tuc

“Oletin mainosten perusteella että Turun kauppakorkeakou-

lu olisi rento ja salliva opiskelupaikka, mutta taisin erehtyä

pahasti…” –Bugs Bunny

“Onko tässä nyt vaarana, että kauppatieteilijäopiskelijoiden/

muiden opiskelijoiden maanlaajuisesti tunnettu “hyvä maku”

kokee ikään kuin infl aation.” –Keisari

“Tulee mieleen, että kirjoittaja on käynyt George W. Bush

School of Public Speakingin ja valmistunut loistavin arvosa-

noin.” –Keijo

“Kai se naistutkimus on yhtä tiedettä kuin kauppatiedekin. Ei

meidänkään juttuja kaikki pidä ihan oikeena tieteenä. Ei edes

oman talon sisällä.” –jamp

“Tänäänkin leipäpöytään oli varmaan 10m jono ihmisiä, jotka

selkeäsi jonottivat mielestäni leipää. Noh, leipä ei maistunut,

ja kävelin ohi, pääsin melkein heti taas salaatille saakka. Oi-

kein tai väärin, kuka tietää. Tuskinpa ketään.” –John T Lake

“Eli ensi vuonna asia tullaan hoitamaan yhtä typerästi. Käy-

tännön syistä. Itse olen tosin jo silloin muilla laitumilla, että

pitäkää tunkkinne.” –jamp

“Tulisi heti karsittua se roska, mihin upottaisi muuten useita

tunteja ja sitten vasta toteaisi, että roskaahan tämä on.” –Petri

Tässä sarjassa seurataan keskustelua foorumillla ja noste-

taan esiin osuvimpia sivalluksia ja pahimpia sammakoita.

Tsekkaa itse: www.tuky.fi /forum

Tässä sarjassa esitellään klassikkotuotteita

maailmalta ja kotimaasta.

Mainonnan sopivuudesta ja muuten vain arveluttavista käytännöistä.

koonnut TOMI KESKINEN


34

HARVOIN COVERBÄNDIN ilmoitus herättää näin

valtavaa kiinnostusta. Pitkä jono kiemurtelee kuiten-

kin Tavastian ovilla jo kauan ennen niiden aukeamista. Ele-

tään keskiviikkoa 26. syyskuuta.

Kello yhdeltätoista h-hetki koittaa, odotus palkitaan

ja lavalle ilmestyy juontaja. Vaikka alkuspiikki on lyhyt, se

tuntuu pitkältä, koska se tehdään eestiksi, tietenkin. Onhan

luvassa Suomenlahden eteläpuolella supersuosioon noussut

Natuvissyset, joka coveroi suomalaista Nightwishia.

Sali pimentyy ja bändin jäsenet kiipeävät lavalle. Ensin

saapuu kosketinsoittaja, seuraavaksi kitaristi, basisti, rumpali

ja lopuksi naissolisti. Hetkonen, hehän näyttävät harvinaisen

paljon esikuvansa jäseniltä! Selvä, ulkoinen olemus on hallus-

sa, vaan kuinka on soitannon laita?

Soitto toimii, ehdottomasti. Bändi täräyttää ilmoille sekä

vanhaa Nightwish-tuotantoa, että kappaleita uudelta Dark Passion Play -albumilta. Solisti laulaa edeltäjänsä Tarja Turu-sen klassiselle laulutyylille sävelletyt kappaleet vahvan rokah-

tavasti ja ehdottoman täydellä tunteella.

Vasta noin tunnin intensiivisen soiton jälkeen basisti

Marco Hietalan kaksoisolento myöntää suuren huijauksen.

Lavalla on kuin onkin aito bändi! Hietala kuittaa valheellisen

tiedotuksen hurtilla huumorilla: ”Joskus me ollaan häpeile-

mättömiä mulkeroita.”

Anette Olzon (iso kuva), Tuomas Holopainen, Marco

hietala, Emppu Vuorinen ja Jukka Nevalainen tekivät Dark Passion Playlla monikertaista suomalaista musiikkihistoriaa.

Paitsi että levy mainitaan Suomen kalleimmaksi albumiksi,

ehti se heti julkaisupäivänään myydä platinaa. Fanit olivat

siis hyväksyneet uudistuneen Nightwishin ja julkkaribileet

olivat paikallaan. Bändi sai syystäkin soittaa encoreineen täy-

det kaksi tuntia suoraan sydämestä. Ei ihme, että myös salin

suuret kattolamput heiluivat luihin ja ytimiin iskevän soiton

tahdissa.

Taattua meininkiä Tavastialla.

“Joskus me ollaan häpeile-“Joskus me ollaan häpeile-mättömiä mättömiä mulkeroita.”mulkeroita.”

NATUVISSYSET - - Suomenlahden Suomenlahden

ehkä kovin ehkä kovin coverbändicoverbändi

tek

sti j

a k

uv

at

TU

KY

N S

UU

RIN

NW

-FA

NI


35

HELSINKILÄINEN CRUMB

LAND on ensilevystään huo-

limatta jo vanha tekijä ja

pyörinyt kuvioissa eri nimillä

jo noin 10 vuotta. Kesällä jul-

kaistiin se ensimmäinen pitkä-

soitto, jossa on jo aikaisemmin

julkaistujen demojen uusit-

tuja versioita ja hyvä setti vä-

hemmän kuultua materiaalia.

Crumblandin musiik-

ki kuulostaa rehelliseltä, siltä

jo unohdetulta genreltä, jota

myös grungeksi kutsuttiin. Ki-

tarat rouhivat mallikkaasti ja

rytmiosasto tuo vahvan pohjan

tukemaan Jontte Genbergin

särmikästä laulua. Onnellisista

asioista ei pahemmin laulel-

la, mutta laulun ollessa niin

mallikasta ja tulkinnallisesti

vahvaa, ei tähän puuroon edes

sopisi laulaa sateenkaarista.

Itse asiassa laulu on levyllä se

asia, joka paikkaa kohtia, jois-

sa bändi ei tuota parastaan.

Selkeää hittipotentiaalia

levyllä on kilokaupalla, vaik-

ka ensimmäisellä kuuntelulla

voisi luulla ideoiden toistavan

toisiaan. Harva materiaali kui-

tenkaan paranee näin kovin

kuuntelukertojen lisääntyessä,

ja tällä esityksellä Crumbland

pääsi levyhyllyni kärkipäähän.

Niille, joita tiukka jenkkirock

sykähdyttää, levy on selkeä tar-

vehankinta. Elokuussa bändi

kävi myös Turussa ja palkitsi

hyvin ison yleisönsä. Uskon,

että lisäkseni paikalle tulleet

14 ihmistä ovat samaa mieltä.

www.crumbland.com

Levy

Crumbland - Should I

Tell You?

Crumbland : Should I Tell You?

HOT FUZZ

HOT FUZZ on varsin näppärä

sekoitus toimintaa, komediaa

ja murhamysteeriä. Elokuva

sijoittuu Sandfordin idylliseen

pikkukylään, johon lontoolai-

nen huippupoliisi Nick Angel

(Pegg) siirretään ratkomaan

olemattomia pikkurikkeitä.

Erikoisten onnettomuuksien

sarja herättää kuitenkin An-

gelin epäilykset ja käynnistää

toimintaketjun, joka ylittää pa-

himmatkin splatterkliseet. Tällä

elokuva- ja pop-parodioinnilla

Hot Fuzz eteneekin alusta lop-

puun eikä pulaa räjähdyksistä,

roiskuvasta verestä tai lentävistä

raajoista tule.Katsojien sietoky-

ky nopeatahtisen leikkauksen

ja käsivaralta kuvaamisen suh-

teen on kasvanut viime vuosina

huomattavasti. Sitä hyödenne-

täänkin Hot Fuzzissa laveasti.

Leikkaus on todella hektistä,

ja vauhdista ei tingitä missään

vaiheessa. Loppukohtauskin

on äärimmilleen venytettyä vit-

siä glorifi oidun väkivaltaisista

sovitusretkistä, joita elokuvat

yleensä ovat pullollaan. Kukaan

ei nykyään kehtaa tehdä Tap-

pavan aseen kaltaisia väkivallan

ylistyksiä, joten onnistuuhan

se näinkin, parodian kautta.

Elokuvassa piipahtelee brittis-

kenen parhaita näyttelijöitä ja

tekijöitä. Timothy Dalton, Jim

Broadbent, Martin Freeman ja

Bill Nighy ovat sellaisia huip-

puammattilaisia, että nostavat

lyhyilläkin piipahduksilla elo-

kuvan tasoa.

Loputtomat kulttuuriviit-

teet ja brittiläinen huumori

erottavat Hot Fuzzin positiivi-

sesti yleisestä komediatarjon-

nasta. Leff a on kuitenkin puo-

lisen tuntia liian pitkä ja siitä

uupuu substanssia.

45

Päivi Surakka

Ohjaus: Edgar Wright

Käsikirjoitus: Edgar Wright

ja Simon Pegg

Pääosissa: Simon Pegg,

Nick Frost, Timothy Dalton

ja Jim Broadbent

(Iso-Britannia 2007)

5

Petri Karvinen


36

Kaikkihan sen tietävät: ulko-

mailla kaikki on toisin. Kun

edessä on lukukausi tai -vuo-

si vaihtoyliopiston suojissa,

oma hulppea 35 neliön ker-

rostaloyksiö lasitetulla parvekkeella aivan

Hämeenkadun paraatipaikalla vaihtuu alle

10 neliön koppiin paikallisessa opiskelija-

asuntolassa. Vuokra on mitä on, kämppik-

set kovaäänisiä ja alue ankea, mutta asunto

kuin asunto, kuuluu kokemukseen.

Näinhän se menee ja Sydneyssä reissaa-

va Lassi Ahopeltokin sen vahvistaa: ”Nyt

asun siis Surry Hillssissä, joka on aivan

keskustan tuntumassa. Minulla on oma

pieni huone (lähes koirankoppi, varmaan

2,5m*2,5m), mutta onpahan vähän omaa

rauhaakin silloin harvoin kuin täällä ehtii

käymään. Talo on aika kylmä, eikä kovin

siisti, mutta sijainti on loistava; kävelen 10

minuuttia yliopistolleni.”

Lassi vaikuttaa tyytyväiseltä - kuten pi-

tääkin. Asukkaiden hurjaa vaihtuvuutta, ko-

tikadulla ryöstön kohteeksi joutumista ja sa-

tunnaisia tunkeutumisyrityksiä voi varmasti

pitää vain eksoottisena lisänä, onhan takana

hurjempiakin kokemuksia Sydneyn asun-

tomarkkinoilta: ”Asunnon etsintä vieraas-

sa kaupungissa voi olla mielenkiintoinen

kokemus. Suurin pohjanoteeraus oli vai-

valloisen suunnistamisen jälkeen löydet-

ty ränsistynyt rivitalo, joka vaivoin pysyi

pystyssä nojaten kohti moottoritietä, jon-

ka pientareella se oli. Kyseisessä kämpässä

englantilaistyyliset rivitalot oli yhdistetty

sisältä kokonaisuudeksi, jossa asui kuulem-

ma vuodenajasta riippuen 20–50 ihmistä.

Rakennus oli täynnä pimeitä käytäviä, rap-

paukset olivat tippuneet, maalit irronneet

ja seinissä oli suoranaisia reikiä, joista pys-

tyi tirkistelemään ulos. Yhteiset tilat olivat

aivan kuvottavassa kunnossa, kuten myös

takapiha, joka toimi selvästikin paikallisen

jätelaitoksen romuvarastona. Absurdein

hetki asunnonnäytössä oli, kun menimme

katsomaan itse vuokrattavaa huonetta: sen

betonikatto oli sortunut osittain niin, että

lattialla sängyn virkaa toimittava patja oli

nyrkkiä isompien betonimurikoiden pei-

tossa! Ei ollut epäilystäkään, oliko kyseinen

crack house potentiaalisten majapaikkojeni

joukossa.”

Samaan aikaan Etelä-Afrikas-sa

Toisilla tosin saattaa puolen vuoden

virkistysmatka uuteen kulttuuriin saada

uudet mittasuhteet onnettaren ottaessa

ohjat asunnonhakumenettelyssä. Etelä-Af-

rikan Port Elizabethissa opiskelevat Mari-ka Heinonen ja Tiina Jaatinen kertaavat

kotipihansa uima-altaan reunalta palmu- ja

sitruspuiden varjosta: ”Meidän kämppä

on kaupungin parhaalla alueella. Kaikki

tarvittava on suht lähellä (paitsi koulu), ja

parhaisiin menomestoihinkin voi iltasella

huoletta kävellä porukalla. Vastarempatussa

talossa meillä on omien huoneiden lisäksi

tilava keittiö, ihana puutarha ja riittäväs-

ti kylpyhuoneita koko yhdeksän hengen

vaihtariporukalle. Toivelistamme mukai-

sesti vuokraisäntämme sisusti kämpän

DVD-soittimella ja televisiolla, ostipa koko

porukalle polkupyörätkin! Koko komeu-

den kruunaa keittiössä arkisin kahdeksasta

neljään touhuava taloudenhoitaja Cynthia,

joka siivoaa huoneet ja hoitaa muutkin ko-

tiaskareet.” Toki kateellisten helpotukseksi

eivät tytötkään ole täysin ilman kommel-

luksia säästyneet. Marikan ulos kuivumaan

jätetyt lenkkarit katosivat alkuremontin yh-

teydessä jälkiä jättämättä. Parin viikon ku-

luttua kovaonniset tossut kuitenkin palau-

tuivat takaisin oikealle omistajalleen, kun

eräs remonttimiehistä oli penkonut vel-

jenpoikansa tavaroita aavisteltuaan tämän

varastelleen talon asukkailta – ja sieltähän

ne sisäänajetut, paljon käytetyt lenkkarit

löytyivätkin, poikaparan kätköistä.

Niinpä. Ulkomailla kaikki on toisin.

Koirankoppeja ja luksuslukaaleja

Teksti ANNA MATTILA

Kuva TIINA JAATINEN

”Lassi vaikuttaa tyytyväiseltä

- kuten pitääkin. Asukkaiden

hurjaa vaihtuvuutta, kotikadulla

ryöstön kohteeksi joutumista ja

satunnaisia tunkeutumisyrityk-

siä voi varmasti pitää

vain eksoottisena lisänä.”


37

BUNNIES IN BJÖRNEB2ORGOlo on kummallakin kuin matikan tunnilla konsanaan. Teh-

tävä on annettu ylemmältä taholta: Kirjoittakaa juttu Kylis-

teeseen, aikaa minuutti. Emme toki ole myöhässä. Haasteellinen

tehtävä, jonka yksi kokenut kylteri ja toinen nuorempi konkari

hoitavat jopa puolessa ajassa. Siis asiaan.

Paikka näyttää tyhjältä, ei ole Ässien peliä. Puput eivät ole vie-

lä tiedostaneet opiskelun metodeja. Tarjoilija virittelee rauhallista

tunnelmaa tuomalla kynttilät pöytiin.

On ensimmäinen viikko kun puput pääsevät rauhoittumaan

teemaan sopivan V2-Jäätynyt Enkeli -leff aillan merkeissä (toki

OPM, PPM ja OEM) ilman virallisempia kemuja. Ensimmäisen

viikon taival näytti taas niin uusille kuin vanhoillekin mistä kylterit

on tehty. Uutta opinahjoa juhlittiin kaupunkiajelun, tutustumis-

bileiden, saunaillan ja kaupunkisuunnistuksen muodossa. Toisella

viikolla Yyterin hiekkadyyneillä järjestettiin virallinen PorKyn fris-

beegolf-turnaus. Ilta oli tapahtumarikas. Toinen allekirjoittaneista

kahlasi kiekon perässä jo ensimmäisen heiton jälkeen ankkalam-

mikosta a(la)sti, ja kuinka ollakaan, tuloksetta. Toinen sukelsi illan

viimeistä kiekkoa porealtaan pohjalta edelleen tuloksetta.

Arki sujui luokkahuoneita etsiskellessä ja muistellessa kuka oli

opettaja, kuka kylteri tai mitä kukin eilen sattui tekemään. Puput

osoittivat vanhemmille esimerkkiä aamuisten luentojen olemassa-

olosta ja varsinkin läsnäolosta.

Harkkasitsit PorKy järjesti historiallisesti ensimmäistä kertaa

omien toastien voimin, ja pakko myöntää, että kyllä täälläkin osa-

taan. Laulu raikui, ja show oli kokonaisuudessaan maan mainio.

Ehkä tulevaisuudessa nähdään Porin ensimmäiset, muttei viimei-

set, toastit jakamassa punishmentteja myös Turun areenoilla. Seu-

raavaksi sitsejä vietetään jopa henkilökunnan voimin. Odotukset

ovat korkealla!

Sattuipa pöytään istahtamaan eräs Nordean johtaja, joka tarjosi

koko pöydälle hauet. Ahaa, tänään oli siis Nordean perehdytysilta

uusille opiskelijoille, ja välitön vaikutelma illan kulusta oli varsin

positiivinen. Ensimmäinen puheenaihe Onnelan tulevasta sijain-

nista vahvisti luulomme; suurin murhe tässä maailmankaikkeuden

keskipisteessä näytti olevan Porin alkuviikkoisen ravintolatarjon-

nan köyhyys.

Ajassa hieman taaksepäin palattaessa vietettiin Turun kauppa-

korkeakoulun Porin yksikön KTM-koulutuksen 10-vuotisjuhlia.

Alumnit, henkilökunta ja joitakin opiskelijoitakin pääsi vaihta-

maan kuulumisia ja kokemuksia koulutuksen ja opiskelijaelämän

aikajanalta aina nykypäivään asti.

Lehdet tippuvat jo puista, HETKINEN, on siis jo syksy! Mutta

mihin hittoon kesä katosi? Kollegat koulun käytävillä ovat yhty-

neet aivoituksiimme, ja kaikki valittelevat kesän lyhyyttä. Porissa

asennetaan jo lyhtytolppia huoltoauton valokeilan turvin. Henki-

lökunta tuo kynttilän pöytään tunnelman virittämiseksi. Ihmiset

ovat palanneet kesälaitumilta Poriin, ja kaikki on kuin mitään ei

olisi välissä tapahtunutkaan. Puput valloittavat Poria uusilla kujeil-

laan. Tunnelma on luotu ja arpa heitetty. Jos vanhat merkit pitävät

paikkansa, on ässä näissä peleissä valttia. Mukavaa syksyä kaikille!

Jan & Tapani, PorKyn hallitus

P.S. Alussa oli 8, nyt on 7. Kiitos Jouni, pitäkää hyvänänne turku-

laiset!


38

SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 9.11.

Sampo Rouhiainen

Päätoimittaja

Lucky Luke (lonely cowboy)

Mikko Aaltonen

Toimittaja

Homer Simpson (does what ever a Spider-Pig does)

Mikko Karhulahti

Toimittaja

Asterix (taikajuoma antaa mittaamattomat voimat)

Eetu Simpanen

Kulttuuritoimittaja

Tarzan (apinoiden kuningas)

Minna Latva-Salo

Toimittaja

Super-Hessu (superpähkinöistä poveria!)

Jyri Ranta

Taittaja

TuKKK-pupu (jaksaa, jaksaa, jaksaa)

Heikki Lähteenmäki

Kuvaaja

Hämähäkkimies (does what ever a Spiderman does!)

Päivi Surakka

Toimittaja

Neiti Etsivä (ratkaisee pulman kuin pulman)

Emmi Autio

Toimittaja

Hermione Granger (osaa käyttää taikasauvaa)

Tomi Keskinen

AD

Robin Hood (miehet sukkahousuissa)

Taru Kankala

Toimittaja

Nikke Knatterton (johtopäätös: uskomaton päättelykyky)

Kiira Palola

Toimittaja

Taikaviitta (arjen sorrettujen sankari!)

Marko Viitanen

Graafi kko

Mustakaapu (salaperäinen heppu)

Anna Mattila

Toimittaja

Peppi Pitkätossu (jaksaa nostaa norsun)


39

Hyi hikeäTapio Heikinheimo

OSTIN HILJATTAIN KAUSIKORTIN MINULLE uu-

teen, opiskelijoiden kansoittamaan kuntosaliin. Ensivaikutel-

ma oli hyvä: reippaan näköisiä ihmisiä uudehkojen laitteiden

kimpussa, sopivan menevää musiikkia ja riittävästi erilaisia

käsipainoja – täällähän voisi jopa viihtyä, ajattelin.

Salin seinälle kehystetyn opastaulun ensimmäinen kohta

kertoi, että asianmukaisen urheiluvarustuksen lisäksi asiak-

kaiden on tuotava mukanaan hikipyyhe laitteiden pyyhki-

mistä varten. Pyyhe mainittiin listan ensimmäisenä. Vaikka

hikipyyhe on yleinen käytäntö useilla saleilla, omasta kassis-

tani löytyi vanhasta tottumuksesta vain suihkupyyhe. Kyllä

nyt yhden treenin ilman pyyhettä pärjää, päätin.

Olin väärässä. Salin todellinen luonne alkoi paljastua sitä

mukaa, kun treenitoverini siirtyivät laitteelta toiselle pyyh-

keidensä kanssa. Ennen uudelle laitteelle siirtymistä jokai-

nen suorastaan jynssäsi käyttämänsä laitteen puhtaaksi talon

tarjoamien irtopaperien ja suihkupullojen avulla. Seuraavan

laitteen parissa ensimmäiseksi ei toki säädetty painoja tai

verrytelty raajoja, vaan – varmuuden vuoksi – pyyhkäistiin

penkki ja suojattiin se huolella hikipyyhkeellä. Laitteiden

suojaaminen kaikelta ihmiskosketukselta, saati sitten pakon-

omainen suorituksen jälkeinen hinkkaaminen ja pyyhkimi-

nen, oli hämmentävää. Oliko tänne tultu treenaamaan vai

siivoamaan?

Tässä vaiheessa lienee syytä painottaa, että kyseessä ei ollut

”kuntosali”, johon mennään näyttäytymään ja peilailemaan,

vaan erittäin keskinkertainen ja sopuhintainen korttelisali,

jollaisissa normaalisti käyttäydytään kuten salilla normaalis-

ti käyttäydytään. Eli kesytetään rautaa, poljetaan sitä pyörää

ja ties vaikka hikoillaankin hieman. Todettakoon myös, että

allekirjoittanut ei toki ole vapaan kainalokarvoituksen ja ke-

hon luonnollisten aromien nimiin vannova tunkio, vaan kes-

kinkertaisen siivo ja puhtoinen tavistreenaaja.

Hikikammoisille salitreenaajille suosittelisin tutustu-

mista yhteen tai useampiin seuraavista: jääkiekkojoukkueen

pukuhuone, täpötäysi joukkoliikenneväline hellepäivänä,

eläimellinen seksiakti (aktiivisena osapuolena), tanssit Tiës-

ton tahtiin tai vaikka kesätyö Muumipeikkona. En usko, että

tarvitsisi enää stressata edellisen käyttäjän jäljiltä nihkeästä

kuntopyörän penkistä.

Eikä puutteellisesti varustautuneiden tulokkaiden enää

tarvitsisi uhrata ainoaa suihkupyyhettään peiliseinästä heijas-

tuvien murhaavien katseiden takia.


40

Klikkaa itsesi osoitteeseen www.fennia.fi/magis.

MagisTörkeän edullinen vakuutus-paketti TuKY:n jäsenille!


kyliste-2007-3

Documents