Kymenlaakson maakuntauudistus

MAKU-palvelut; Tiimien väliraportit 31.3.2017

Liikennepalvelut Kotouttaminen Ympäristöterveydenhuolto Vesi- ja kalatalouspalvelut Vesien- ja merenhoidon palvelut Alueiden kehittämisen palvelut Alueiden käytön palvelut Maatilojen palvelut Turvallisuuspalvelut Pelastuspalvelut Kasvupalvelut

19.5.2017

Kasvupalvelu, esivalmistelun loppuraportti 2.5.2017

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson tarpeisiin on laadittu yhteinen kasvupalvelun esivalmisteluraportti. Tiimissä ovat olleet mukana TE-toimistosta Juha Kouvo ja Tuija Luodelahti, ELY-keskuksesta Satu Mäkelä, Tea Raatikainen ja Juha Linden, Etelä-Karjalan liitosta Satu Sikanen sekä Kymenlaakson liitosta Toni Vanhala. Tiimin koollekutsujana toimi Satu Mäkelä. Raportin sisältö on yhdistelty kummankin maakunnan toivomien aiheiden mukaan.

Työn edistyessä on pidetty Lappeenrannassa sekä Kouvolassa Kasvupalvelusta tilaisuudet, joihin on osallistunut yhteensä liki 100 henkilöä. Osallistujat edustivat laajasti sidosryhmiä, kuntasektorin elinkeino- ja työvoimatoimijoita, henkilöstöjärjestöjä jne. Tilaisuudet toimivat tiedonjakajina valtakunnallisesta ja maakunnallisesta valmistelusta sekä antoivat mahdollisuuden kysyä ja keskustella aiheesta. Tällaisia tilaisuuksia on tarpeen järjestää lisää lakien vahvistuttua ja maakunnallisen työstämisen edetessä.

Raportti muodostuu tekstiosuudesta ja sen liitteenä toimitetaan

• taulukko nykyisistä elinkeino- ja työvoimapalveluista palvelukokonaisuuksittain ja tuottajittain

• vertailu kehitysyhtiöiden elinkeinopalveluihin • vertailu kuntien työvoimapalveluihin • vertailu valtakunnallisiin elinkeinopalveluihin • luonnostaulukko ELYjen tietojärjestelmistä • valtakunnallinen Owal Groupin

markkinavuoropuheluraportti

Kasvupalvelussa uudistetaan valtion elinkeino- ja työvoimapalvelut kokonaisuudessaan, toimintamalliltaan, sisällöltään sekä logiikaltaan. Lakivalmistelu on vielä kesken ja valtakunnallista valmistelutyötä asian tiimoilta on laajasti meneillään. Tiimi toteaa että valmistelutyötä on syytä jatkaa asioiden vahvistuttua, kaikkiin asioihin ei ole vielä vastauksia ja taulukotkin vaativat jatkotyötä. Kasvupalvelujen logiikka vaatii päätöksiä ja arvovalintoja siitä millaisia työvoima- ja elinkeinopalveluja maakunnassa halutaan jatkossa järjestää, minkä jälkeen voidaan lähteä käymään markkinavuoropuhelua ja miettimään palvelumuotoiluja tarkemmin. Tarkoitus on ostaa markkinoilta vaikuttavuutta, mikä vaatii niin tuottaja- kuin järjestäjäorganisaatioltakin uudenlaista osaamista ja uudenlaista liiketoimintalogiikkaa.

1 Alla kummankin maakunnan toivomat valmistelun sisällöt ETELÄ-KARJALAN RAPORTTIPOHJA

/ Kuvaus palvelujen nykytilasta (sisältö, määrä, palveluverkko) tehty / Palvelukokonaisuuden keskeiset tulevaisuuden haasteet/muutokset palveluissa

/ sote/maku- lakiesitysten vaikutukset palveluihin: / muu aiemmin päätetty tai uusi substanssilainsäädäntö: / toimintaympäristön muutosten keskeisimmät vaikutukset (HUOM! MEGATRENDIT)

/ Palvelujen tarjonta uudessa mallissa: merkittävät/suurimmat asiakasryhmät ja heidän palvelujensa (asiointi, prosessit) tarjoaminen uudessa maakuntamallissa palveluprosessien sujuvuus, merkittävät rajapinnat ja toimivuus:

/ palveluverkko ja sen kehittäminen / digitaalisuus / asiakkaiden osallistumismahdollisuudet ja oma aktiivisuus:

/ Johtamisjärjestelmässä huomioitavaa / Järjestäjä- tuottaja- malli ja monituottajuuden vaikutukset johtamiseen: / Organisoinnissa huomioitavaa palvelujen näkökulmasta: / Johtamisessa tarvittava tieto ja sen kerääminen: / Sidosryhmäyhteistyö (erit. kuntayhteistyön toteuttaminen): / Raportoinnissa ja ohjauksessa huomioitavaa valtion suuntaan

/ Muutokseen valmistautuminen / Kehittämistarpeita jatkossa toiminnan tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi / Muutokseen varautuminen ennen vuotta 2019

KYMENLAAKSON RAPORTTIPOHJA

1. Palvelukokonaisuuden nimi 2. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit, Prosessit ja prosessinomistajat

maakunnassa, Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä: 3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin

prosessin osalta 4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet?? mitä tarkoittaa muutosten toteuttamiselle

Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kunkin prosessin osalta:

5. Alustava palvelutuotannon suunnittelu, tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstö- ja talousresurssit), suoritteet ja asiakasmäärät, henkilöstön määrä ja htv:

6. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin, prosessien rajapinnat, yhteistyötarpeet

7. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet: 8. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat,

prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde

2 Sisällys 1. Palvelukokonaisuuteen tällä hetkellä kuuluvat palvelut ja prosessit (TAULUKOT) ................................... 3

A. ELY:n, TE-toimiston ja maakuntaliiton palvelut jaoteltuina palvelukokonaisuuksittain ....................... 3 B. Valtakunnalliset kasvupalvelukokonaisuudet ....................................................................................... 3 C. Seutujen/kaupunkien työllisyyden ja yrittäjyyden palvelukokonaisuudet ........................................... 3 D. Tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä .................................................................................... 3

2. Muutostarpeet palvelujen osalta lakiesitys ja asiakastarpeet huomioiden .............................................. 3

A. Mitä on kasvupalvelu (lain mukaan)? .................................................................................................... 3 B. Kuka on kasvupalvelun asiakas? ............................................................................................................ 3 C. Mitkä ovat maakunnan viranomaistehtävät ja järjestämistehtävät? ................................................... 4 D. Mihin kokonaisuuksiin maakunnan kasvupalveluja tulee keskittää maakunnassa, ehdotus? Huomioi maakuntastrategia, megatrendit ja asiakastarpeet ...................................................................................... 5

3. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle ....................................................... 5 A. Mitä lakeja vielä odotettava? Onko toimintamallityötä tms. valtakunnan tasolla? ............................. 5 B. Mitä voidaan valmistella? ...................................................................................................................... 6 C. Muita avoimia kysymyksiä (mm rahoitusmalli) ..................................................................................... 6

4. Palvelujen tarjonta uudessa mallissa ........................................................................................................ 7

A. Merkittävimmät ja suurimmat asiakasryhmät ...................................................................................... 7 B. Palveluprosessit maakunnan sisällä / rajapintojen kanssa, toimintamallit ........................................... 8 C. Palveluverkko ja sen kehittäminen ........................................................................................................ 9 D. Digitaalisuus ja puhelinpalvelut, maakunta/valtakunta ........................................................................ 9 E. Asiakkaiden osallistumismahdollisuudet ja oma aktiivisuus ............................................................... 10

5. Markkinapuutteen toteaminen ............................................................................................................... 11

6. Resurssiarviot .......................................................................................................................................... 12

A. Henkilöstö- ja toimitilatarpeet ............................................................................................................ 12 B. Kasvupalvelulle valtion talousarviossa kohdennettavat varat ja niille asetettavat reunaehdot ........ 13

7. Johtamisjärjestelmässä huomioitavaa .................................................................................................... 13 A. Järjestäjä- tuottaja- malli ja monituottajuuden vaikutukset johtamiseen .......................................... 13 B. Organisoinnissa huomioitavaa palvelujen näkökulmasta ................................................................... 14 C. Johtamisessa tarvittava tieto ja sen kerääminen ................................................................................ 15 D. Sidosryhmäyhteistyö (erit. kuntayhteistyön toteuttaminen).............................................................. 16 E. Raportoinnissa ja ohjauksessa huomioitavaa valtion suuntaan .......................................................... 16

8. Muutokseen valmistautuminen .............................................................................................................. 16

A. Kehittämistarpeita jatkossa toiminnan tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi ............................. 16 B. Muutokseen varautuminen ennen vuotta 2019 ................................................................................. 16

9. Liitteet ...................................................................................................................................................... 17

3 KASVUPALVELUN ESIVALMISTELURAPORTTI KAAKKOIS-SUOMESSA

1. Palvelukokonaisuuteen tällä hetkellä kuuluvat palvelut ja prosessit (TAULUKOT)

A. ELY:n, TE-toimiston ja maakuntaliiton palvelut jaoteltuina palvelukokonaisuuksittain

B. Valtakunnalliset kasvupalvelukokonaisuudet C. Seutujen/kaupunkien työllisyyden ja yrittäjyyden palvelukokonaisuudet D. Tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Kts liitetaulukot. Tietojärjestelmien osalta taulukko on luonnosversio ja sisältää kaikkia ELY:n ja TE-hallinnon käytössä olevia tietojärjestelmiä. Tämä taulukko on tarkoitettu valmistelua varten, mutta ei jaettavaksi laajemmin vielä tässä vaiheessa. 2. Muutostarpeet palvelujen osalta lakiesitys ja asiakastarpeet huomioiden

A. Mitä on kasvupalvelu (lain mukaan)?

Kasvupalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan eli nykyisten ELY-keskuksen yrityspalvelujen ja TE-toimiston tuottamien tehtävien järjestämistä maakunnassa. Lain tavoite on yhdistää alueiden kehittämisen ja kasvupolitiikan tavoitteet laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi, jonka elementtejä ovat alueiden kehittäminen, kestävä taloudellinen kasvu, osaamisen, sosiaalisen osallisuuden ja kotoutumisen edistäminen sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritystoiminnan edellytysten edistäminen. Kasvupalvelut ovat valtakunnallisia ja maakunnallisia ja ne tulee toteuttaa yhteen sovitettuina ja tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina yhdessä kuntien elinvoimapalvelujen kanssa. Kasvupalvelulaissa määritellään maakuntien järjestämisvastuu, palvelukokonaisuudet, kansallisesti ja EU rakennerahastoista rahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden hallinnointi- ja rahoitustoiminta sekä alueiden kehittämisen järjestelmä. Kasvupalvelut on järjestettävä ja tuotettava sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisina kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Palvelut tuotetaan yhteen sovitettuina tarkoituksenmukaisina toimivina palvelukokonaisuuksina sekä väestön ja yritysten tarpeet huomioon ottaen hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan sähköistä asiointia.

B. Kuka on kasvupalvelun asiakas?

Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaita ovat kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henkilöt, yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt, jotka kyseisiä palveluja tarvitsevat sekä sellaiset kasvupalveluihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset, joiden toiminta tähtää kasvupalvelun tavoitteiden edistämiseen. Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaalla on oikeus valita maakunnan järjestämisvastuun mukaisesti nimeämä palveluntuottaja. Maakunnan on huolehdittava asiakkaan oikeuksista, velvollisuuksista ja etuuksista tiedottamisesta. Maakunnan tiedottamisvelvollisuus tarkoittaisi muun muassa sitä, että maakunnan tulisi huolehtia siitä, että tieto kasvupalveluiden tuottajista olisi helposti saatavilla. Maakunnan tulee www-pohjaisen tietopalvelun lisäksi varmistaa, että asiakkaalla olisi myös muuta kautta mahdollisuus saada tietoa palveluntuottajista. Maakunta vastaa palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnista ja asiakkaan ohjaamisesta tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Maakunnan olisi erityisesti huolehdittava heikommassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden neuvonnasta ja ohjauksesta tarkoituksenmukaisiin palveluihin osoittamalla selkeästi palvelun tuottajat, joista asiakas voisi valita. Työnhakijan informoinnista ja palvelutarpeen arvioinnista säädettäisiin erikseen valmisteilla olevassa rekrytointi- ja osaamispalveluita koskevassa laissa ja maahanmuuttaja-asiakkaiden osalta erikseen myös laissa kotoutumisen edistämisestä. Rahoituslaissa tullaan säätelemään tarkemmin

4 yritysrahoituksen suuntaviivoja. Nämä kolme lakia ovat tulossa lausunnolle touko-kesäkuussa 2017 ja menossa eduskunnan päätettäviksi syksyllä 2017. Lisäksi ns Digilaki tulee ottamaan kantaa maakuntien kasvupalvelujen tietojärjestelmiin ja mahdollisesti sieltä tulee reunaehtoja palvelumuotoiluun, jotta palvelut olisivat mahdollisimman laajasti digitalisoitavissa. Arvioidaan että digilakiluonnos valmistuisi loppuvuodesta 2017.

C. Mitkä ovat maakunnan viranomaistehtävät ja järjestämistehtävät?

Lakiehdotuksen tavoite on, että mahdollisimman paljon palveluita annettaisiin yksityisten tahojen tuotettavaksi. Laissa säädetään maakunnallisiin kasvupalveluihin liittyvistä viranomaistehtävistä, joita ei voida siirtää yksityisten hoidettavaksi. Maakunnalliset kasvupalvelut ovat harkinnanvaraisia, ellei muuta säädetä. Kasvupalvelut voivat olla suppeatkin, ellei riittävää tarvetta palveluihin ole. Sen sijaan maakunta ei voi laajentaa palvelutarjontaa alueille, joilla sillä ei ole maakuntalakiin perustuvaa toimivaltaa. Lakiehdotus rekrytointi- ja osaamispalveluista sekä kotouttamislaista tarkentaa maakunnan järjestämisvelvollisuutta niiden tuottamisessa. Lakiesitys kotouttamispalveluista jättää paljon vastuuta maakuntien harteille: Maakunta voi päättää palveluvalikoimasta ja määritellä palveluja sekä niiden tuotantoa koskevia lisäehtoja, jotka tuottajien pitää täyttää. Maakunta määrittelee palveluketjut, asiakassetelipalvelut ja henkilökohtaisen budjetin käytön laajennukset. Maakuntien on määriteltävä myös maakunnan liikelaitoksen palveluyksikön toiminnallisuuksia. Maakunnan tehtävänä on palvelujen tarveharkinta ja maakunnan resurssien käyttämistä koskeva päätöksenteko; palvelujen saatavuuden varmistaminen siten, että asiakas voisi mahdollisimman monen palvelun osalta valita tarvitsemansa palvelun tuottajan useammasta kuin yhdestä vaihtoehdosta; ja palvelujen tuottajana olevan maakunnan yhtiön ohjaaminen silloin, kun palvelujen saatavuutta ei muutoin ole voitu varmistaa. Maakunnan järjestämistoiminto: Uudistuksen toteutuminen edellyttää riittävästi resursoidun sekä osaavan järjestämistoiminnon. Järjestäjän keskeisiä tehtäviä olisivat: 1) määritellä kriteerit, joilla tuottajat pääsevät tuottamaan palveluita, 2) tilata palvelut palveluntuottajilta asetettuja kriteereitä vastaavina ja hinnaltaan hyväksyttävinä, sekä 3) valvoa ostajana palvelun laatua. Jos kriteerit täyttäviä palveluiden tuottajia ei ole, maakunnan täytyisi tuottaa palvelut omana tuotantona. On tärkeää että maakunnassa on järjestämispuolen osaava joukko, joka ymmärtää miten palvelumarkkinat jatkossa toimivat ja millainen palvelurakenne maakuntaan pitää muodostaa. Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu lisäksi vastuu kasvupalvelujen yhteensovittamisesta 19 §:n mukaisesti kokonaisuuksiksi sekä toiminnan yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Maakuntien tulee toteuttaa varsinaisiin hankintoihin liittyvät markkinavuoropuhelut, jotta vuoropuhelussa päästään konkreettisiin maakuntakohtaisiin tarpeisiin ja toteutustapoihin. Markkinavuoropuhelua tulisi jatkaa myös keskitetysti siten, että maakuntien kasvupalvelujen ostamisen suunnitelmat koottaisiin yhteen ja näistä käytäisiin avoin verkkokonsultaatio yhdessä palveluntarjoajien kanssa. Järjestämistoimintoihin kuuluvat mm yritystoimintaan liittyvien avustusten maksupäätösten tekeminen (yli 10.000 euroa), määrärahojen osoittaminen eri tukimuodoille, määrärahapäätösten perusteiden määritteleminen sekä määrärahan käyttöä koskevien tarkastusten järjestäminen. Järjestämistoimintoihin kuuluvat myös palvelujen viranomaistehtävät, palvelutarpeiden kartoitus, palvelujen hankintaan ja määrärahoihin liittyvät tehtävät. Järjestämisvastuuseen liittyy vastuu siitä, että maakunnassa on tarjolla rekrytointi- ja osaamispalveluja (lakiehdotus rekrytointi- ja osaamispalveluista). Maahanmuuttajien osaamisen kehittämisestä ja kotoutumiskoulutuksesta säädettäisiin tarkemmin laissa kotoutumisen edistämisestä. Maakunta vastaa siitä, että kotoutumissuunnitelmaan oikeutetulle henkilölle laaditaan kotoutumissuunnitelma. Laissa säädetään maakunnallisiin kasvupalveluihin liittyvistä viranomaistehtävistä, joita ei voida siirtää yksityisten hoidettavaksi. Maakunnalle siirtyy ELYistä, TE-toimistoista ja maakuntaliitoista suuri määrä erilaisia verkostotehtäviä, joilla on edistetty ja kehitetty aluetta. Avoin kysymys on, ovatko nämä tehtävät osa järjestämistehtävää, aluekehitystehtävää vai mahdollisesti maakunnan strategista tehtävää. Asia ratkennee tulevan maakunnan organisaatiorakennetta pohdittaessa.

5

D. Mihin kokonaisuuksiin maakunnan kasvupalveluja tulee keskittää maakunnassa,

ehdotus? Huomioi maakuntastrategia, megatrendit ja asiakastarpeet

Maakunta tekee päätöksen rahoituksen suuntaamisesta ja tarjottavista palveluista. Tähän suunnattu rahoitus TEMistä on ns. yleiskatteellista. Maakunta tulee käymään säännöllisesti valtion ja kuntien kanssa neuvotteluja rahoituksen suuntaamisesta ja palvelujen järjestämisestä. Merkityksellistä on se, että työnhakija-asiakkailla ja kotoutuja-asiakkailla on perustuslaillisia ja kasvupalvelulakiin perustuvia oikeuksia saada tietyt palvelut omasta maakunnastaan. Vaikeimmin työllistyviin on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdessä SOTE-rajapinnan kanssa, nuoriin taas yhdessä oppilaitosten ja Ohjaamojen kanssa. Yrityspalvelut ovat enemmänkin harkinnanvaraisia, mutta koko kasvupalveluajatus lähtee siitä että yritysten kasvaessa ja kehittyessä syntyy työpaikkoja kansalaisille. Harkintaa tulee käyttää siinä, kuinka paljon yrityksille suunnataan suoraa tukea ja kuinka paljon kehitetään innovaatioalustoja ja verkostoja. Suora tuki voi olla esimerkiksi rahoitusta, neuvontaa, konsultointia, koulutusta, starttirahaa tai palkkatukea. Organisatorisesti kannattaa maakunnassa miettiä, voisiko yrityksille suunnatut palvelut koota yhteen (Kasvupalvelut, OKM:n rahoituspalvelut, Maaseutuohjelman yrityspalvelut, rekrytointi- ja osaamispalvelujen yrityksille suunnatut osiot jne.) jolloin asiakaspalveluprosessi sujuisi mahdollisimman joustavasti riippumatta palvelun tai prosessin omistajaohjauksesta. Syytä on myös rakentaa kuntien kanssa tiivis yhteistyö joko sopimusmallilla tai muutoin. Näin pystytään parhaiten välittämään ja vastaanottamaan tietoa palveluista ja asiakasrajapinnasta ja varmistamaan se ettei tuoteta päällekkäisiä tai pirstaleisia palveluja. On syytä myös miettiä millainen osa kasvupalveluista voidaan tuottaa kokeiluina tai pilotointeina hankerahoituksella eri kumppanien kanssa. Varsinainen palvelumuotoilu voidaan/kannattaa käynnistää vasta kun valtakunnallinen kehitystyö ja sisältölait saadaan valmiiksi. Siihen kannattaa sitouttaa asiakkaita, sidosryhmiä, henkilöstöä ja palveluntuottajia. Asiakastarpeita voidaan kerätä suoraan, mutta erityisesti kannattaa hyödyntää ELYjen ja maakuntaliittojen ennakointiosaamista. Markkinavuoropuhelu ja kuntien/kehitysyhtiöiden/SOTEn kanssa käytävä keskustelu on jo osin aloitettu, mutta sitä tulee jatkaa tiiviinä. Luottamusta, tiedon jakamista ja yhteistä ymmärrystä on kasvatettava kaikkien tasojen ja toimijoiden kanssa. Rahoituksen suuntaamisessa on huomioitava maakuntastrategia, jonka pohjalla on mm alueen elinkeinostrategia. Maakuntaohjelmat 2018 -21 ovat valmisteilla. Megatrendit erityisesti. kasvupalveluihin liittyen ovat: työelämän murros, uudet työn muodot ja tähän liittyen osaamisen muuttuminen ja erikoistuminen, uudet yrittäjyyden muodot ympäristötietoisuuden kasvu ja siihen liittyvät trendit sekä väestörakenteen muutokset. (EKA Tulevaisuusryhmä 2016)

3. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle

A. Mitä lakeja vielä odotettava? Onko toimintamallityötä tms. valtakunnan tasolla?

Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki on vasta lausuntovaiheessa ja maakuntalakien valmistelulle on ollut tyypillistä että erilaiset lausunnot on otettu hyvin huomioon. Laki menee eduskunnan vahvistettavaksi todennäköisesti kesäkuussa 2017. Syksyllä 2017 valmistuvat Kasvupalveluun liittyvät sisältölait: Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista, Laki kotoutumisen edistämisestä sekä Laki aluekehityksen ja kasvupalvelun rahoittamisesta. Tässä vaiheessa ne ovat hyvin luonnosasteella mutta nähtävissä on että niissä tullaan määrittelemään tarkemmin Kasvupalvelun sisältöjä. Nämä lait tulevat lausunnolle touko-kesäkuussa 2017. Omassa aikataulussaan valmistellaan vielä ns tietojärjestelmälakia, joka tullee sisältämään säädöksiä mm valtakunnallisiksi edellytetyistä tietojärjestelmistä. Kasvupalvelun osalta tällaisia

6 järjestelmiä voisivat olla esimerkiksi hakemustenkäsittelyjärjestelmät sekä asiakkuudenhallintajärjestelmät niin työnhakija- kuin yritysasiakkaille. Järjestelmien kehittämiseen liittyen on meneillään useita erilaisia palvelumuotoiluun ja prosesseihin liittyviä valtakunnallisia hankkeita. Alla luettelonomaisesti tällä hetkellä tiedossa olevia hankkeita asian tiimoilta, suluissa valmistuminen jos tiedossa:

/ Palvelutarjooman arviointi, siirtymävaihe ja minimipalvelut (3/17) / Palvelumallien ja prosessien määritys, ml valtakunnallisen ja maakunnallisen palvelun

yhteensovittaminen (kevät 2017) / Asiakaslähtöisyys, asiakaskokemukset ja -näkemykset (jatkuva) / Eri hallinnonalojen palvelujen (TEM,.MMM, OKM, STM) palvelujen yhteensovittaminen / Kasvupalvelun monikanavamalli, TE ja Yrityssuomi (4/17) / Järjestämistoiminto ja -osaaminen, ydinprosessit, seuranta, arviointi ym (04/17) / Markkinoiden rakentamisen mekanismit, valmis konsulttityö, LIITTEENÄ / Tiedollajohtamisen malli, laadunhallintamalli (kevät 17) / Vaikuttavuusinvestoinnin toiminta- ja rahoitusmallin arviointi kasvupalveluissa / TE-toimistojen työttömyysturvatehtävien siirtäminen KELAlle ja työttömyyskassoille 2018

alusta, valmistelu meneillään / Työvoimakoulutuksen reformi 2018 alusta, valmistelu meneillään / Maakuntauudistuksen vaikutukset työmarkkinatuen rahoitusosuuksiin, selvitystyö

käynnistymässä / Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut, valmistelu, tuloksia saadaan vasta 2018

lopulla / Team Finland -uudistustyö

B. Mitä voidaan valmistella?

Tässä vaiheessa raportti keskittyy kuvaamaan kasvupalvelujen nykytilaa valtion, aluehallinnon ja kuntien näkökulmista. Palvelut on jaoteltu laissa määriteltyihin palvelukokonaisuuksiin:

/ rekrytoinnit ja osaaminen / yritystoiminta ja yrittäjyys / edellytysten luonti innovaatioiden kehittämiselle / kansainvälistyminen / rahoitus / palveluohjaus ja tietopalvelut

Maakunnalla on vastuu koordinoida palveluja asiakasnäkökulmasta siten että palvelupolku olisi mahdollisimman selkeä ja mutkaton, palvelut eivät olisi päällekkäisiä tai toistensa kanssa kilpailevia ja että tarpeelliset palvelut järjestetään. Maakunta vastaa siitä että palvelut tuotetaan asiakkaalle kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Esivalmistelun tuloksena voidaan tuottaa materiaalia päätösten pohjaksi siitä millaisia kasvupalveluja maakunnassa tarvitaan ja miten ne kannattaa tuottaa. Ehdotamme väliaikaishallinnolle että valmistelua kannattaa jatkaa samalla kun reunaehdot vahvistuvat.

C. Muita avoimia kysymyksiä (mm rahoitusmalli) Aluekehityksen ja kasvupalvelujen rahoitusmalli on edelleen osittain avoin. Kasvupalvelut tullaan rahoittamaan pääosin yleiskatteellisella rahoituksella (pl. rakennerahastovarat). Keskeistä maakunnan käyntiinlähdössä on se, että rahoitusosuuden maakunnissa eivät tulisi ainakaan ensimmäisen vuonna ratkaisevasti muuttumaan nykymääristä. Näin varmistetaan asiakkaiden palvelun jatkuvuus, joka muuten voisi vaarantua.

7 Huomioitavaa on, että Itä- ja Pohjois-Suomessa rahoitusta voidaan paikata melko suurilla EAKR- ja ESR-rahoituspoteilla. Aiemmin tätä on pystytty valtakunnallisesti kompensoimaan siten, että Etelä- ja Länsi-Suomen alueille on suunnattu vastaavasti enemmän ns kansallista rahoitusta. Nyt vaikuttaa siltä että yritysrahoituksen kansallinen rahoitusosuus tulee hiipumaan liki olemattomiin. Tämä voi olla Etelä- ja Länsi-Suomelle edunvalvontakysymys.

4. Palvelujen tarjonta uudessa mallissa A. Merkittävimmät ja suurimmat asiakasryhmät

Yritysasiakkaat

/ Aloittavat yritykset / Paikallisesti toimivat yritykset / Kasvua, kehittymistä ja/tai kansainvälistymistä tavoittelevat yritykset / Muutostilanteissa olevat yritykset, myös toimintaansa supistavat ja lopettavat

/ esim omistuksenvaihdokset, suuret investoinnit, rakennemuutos

Henkilöasiakkaat (työssä olevat, työttömyysuhan alaiset, työttömät) / Työpaikan vaihtajat ja hakijat (myös kv) / Osaamistaan uudistavat ja täydentävät, sis urasuunnittelu / Yrittäjyyttä suunnittelevat / Monialaista palvelua tarvitsevat (kasvupalvelu, sote ym), / erityisryhmiä

/ nuoret, alle 30-vuotiaat (nuorisotakuu) / kotoutujat / asiakkaat, joiden työkyky on alentunut

Yhteisöt ja muut työnantajat (osin asiakkaita, osin kumppaneita) Tarvitsevat rekrytointipalveluita, mutta ovat myös mukana hankerahoituksella kehittämässä elinkeinoelämää, innovaatioalustoja, työllisyyttä, estämässä syrjäytymistä jne. Lisäksi valtakunnallisia kasvupalveluita kuten Tekesin rahoitusta voidaan käyttää näihin tarpeisiin.

Volyymiltaan suurin asiakasryhmä ovat työttömät työnhakijat. Kullekin asiakassegmentille on tähän saakka tarjottu heille erityisesti suunniteltuja eriytettyjä palveluja. Eri segmenteille suunnatuissa palveluissa eri toimijoilla on ollut sovitut palveluntuottajaroolit.

Alueen yritysten ohjaus yrityspalveluiden pariin hoidetaan tällä hetkellä kolmessa asiakasrajapinnassa, seututasolla, ELYissä/TE-toimistoissa ja valtakunnallisissa palveluissa (Team Finland). Asioista on tähän saakka sovittu Seudullisten Yrityspalvelujen sopimuksissa, joissa roolijaot ovat olleet melko selkeät. Tavoitteena on ollut välttää päällekkäisyyksiä yhteisen asiakkuussuunnittelun ja koulutusten avulla. Tällaista työtä ja mallia tarvitaan jatkossakin. Tarvitaan jatkuva vuoropuhelun kuntien elinvoimapalveluiden ja valtion kasvupalveluja tarjoavien välillä. Asiakkuudenhallinta on oltava maakunnassa järjestäjällä. Asiakasryhmät valtakunnallisiin kasvupalveluihin (TF) maakunnissa ovat potentiaaliset kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset, jotka eivät vielä ole TF-palveluiden parissa tai eivät ole olleet yli 5 vuoteen. Asiakassegmenteistä ne kuuluvat kotimarkkina-, kv-, kasvu- ja born global-yrityksiin. Alkavien ja paikallisesti toimivien yritysten kansainvälistymiseen ja kasvuun liittyvät palvelutarpeet hoidetaan myös neuvonnan ja ohjauksen osalta maakunnissa ja joiltakin osin kunnissa.

8

B. Palveluprosessit maakunnan sisällä / rajapintojen kanssa, toimintamallit

RAJAPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN:

• Aluekehitystyön strateginen suunnittelu ja kehittäminen (ml. elinkeinoelämän ja innovaatioiden toimintaympäristön kehittäminen)

• Tilasto- ja tietopalvelut • Kansainväliset yhteydet ja verkostotyö eri aluetasoilla • Alueiden käyttö ja -suunnittelu, maakuntakaavoitus, liikenne- ja ympäristöasiat • Kotouttaminen (erillinen käsittely Kymenlaaksossa) on osa kasvupalveluja mutta merkittävä

rajapinta soteen ja kuntiin • Maaseutuohjelma (yritystuet ja hanketuet) • Ennakointi ja oppilaitosyhteistyö • Vaikeimmin työllistyvät, rajapinta kuntiin ja soteen • OKM luovien alojen yritysten verkostot ja rahoitukset, kulttuurin koordinointitehtävät ja

identiteettikysymykset • Ohjaamot, ELO • Kuntien työllisyysasiat • Kuntien elinvoimatehtävät (nykyisin Seutuyp-sopimukset) • Muut seudulliset yrityspalvelut, kuten Pro Agria, oppilaitokset ym (nykyisin Seutuyp-

sopimukset) • Valtakunnalliset kasvupalvelut (TF-koordinaattorit ja TF-alueverkosto) • Rakennerahastojen hallinnointi, osa kasvupalvelua mutta tullaanko hoitamaan osin

keskitetysti? • Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelma (Etelä-Karjalan liitto hallintoviranomainen) • Kansallinen rahoitus, esim. AIKO (ennakoiva rakennemuutos + kasvusopimus) • ym.

Rakennerahastojen hallinnoinnista tulee maakuntaliittojen ja ELYjen kesken sopia vuoden 2018 loppuun mennessä. Asiasta on erilaisia näkemyksiä, kustannuskysymys lienee keskeinen. Maakunnan sisäiset yrityspalveluprosessit kattavat asiakassegmentit alkavista yrityksistä kansainvälistyviin ja resursseina palveluiden järjestämiseksi ovat kaikki maakunnan yritysasiantuntijat (TF-, elinkeino-, maaseudun yritysasiantuntijat). Maakunnan palveluina ovat: neuvonta, sparraus ja ohjaus laajempiin palvelukokonaisuuksiin (esim. TF-palveluehdotus) sekä rahoitus (esim. kehittämisavustus, maaseuturahoitus, kehpa), joiden prosessit ovat valtuuksien hajauttamisen takia nykymallilla sekavia. Uudessa mallissa resurssit, toimijoiden roolitukset ja valtuudet pitää sopia siten, että yritysten ohjaus, sparraus ja neuvonta järjestetään maakuntatasolla asiakastarpeen määrittäessä yhteistyörajapinnat. Maakunnallista TF-toimintamallia ollaan kehittämässä TF-uudelleen organisoinnin myötä, missä organisaatioiden välistä yhteistyömallia sovitetaan YritysSuomi-konseptiin. Asiakkuuksien hoito ja tiedon vaihto valtakunnan toimijoiden välillä helpottuu uuden CRM:n myötä. Maakuntauudistuksen myötä on tärkeää, että yhteiset tietojärjestelmät ovat myös käytettävissä maakunnan ja valtakunnan palvelutuottajien kesken. Yhteinen CRM-järjestelmä on tulossa käyttöön vuoden 2017 aikana, mutta keiden käyttöön se tulee? Palveluntuottajat varmasti mutta entä esim. seudulliset yrityspalvelut ja kuntien elinvoimapalvelut?

/ Rahoituspalvelut kasvuedellytysten luontiin sekä kansainvälistymisen valmisteluun järjestetään maakunnissa.

/ Rahoituspalvelut yritysten tki-toimiin kansainvälistymiseen liittyen toteutetaan valtakunnallisena palveluna, johon ohjaus toteutetaan maakunnan TF-toimintamallilla. Jos yrityksen kasvutoimet kohdistuvat kotimarkkinoille, tukitoimenpiteiden vastuu ja resurssi tulee olla maakunnissa, koska TF-malli ei tue kotimarkkinoilla kasvua, mikä on alueiden työllisyyden kannalta tärkeää.

9

/ Yritystoiminnan aloittamiseen liittyvään valmiuksien luontiin ja selvittämiseen tarvittavia resursseja ns. nopeina lähipalveluina (palveluseteli), jossa kriteeristö on valtakunnallisesti linjattu.

/ Aktivointitoimet yritysten kansainvälistymisen edistämiseen ja kasvuun sovitaan yhteistyössä luotavan TF-konseptin mukaan.

/ Henkilöasiakkaiden ja yritysten ohjaus, sparraus ja neuvonta järjestetään maakuntatasolla asiakastarpeen mukaan, joko itse järjestäen (keksintöjen kehittäminen), toteuttaen tai eteenpäin ohjaten.

Innovaatioiden ja osaamiskeskittymien kehittymiselle edellytysten luonti alkaa kunta- ja maakuntatasolta, jolloin alueellinen palvelukokonaisuuskonsepti toteutuu yhteistyössä yksityisten, kuntien, maakunnallisen ja valtiollisten kasvupalveluorganisaatioiden sekä koulutus/tutkimus-organisaatioiden kesken. Maakunnan rooli ekosysteemien synnyttämisessä ja tukemisessa on mm. InvestIn toimien edistäminen sekä toimintaympäristöhankkeiden kautta ko. valmiuksien rahoittaminen.

Henkilöasiakkaiden osalta

/ oltava selkeästi kuvattu kokonaisuus asiakkaalle / näyttävä vahvasti työmarkkinalähtöisyys, iso osa henkilöasiakkaista työllistyy omatoimisesti

ja ilman kummempaa tukea, myös eurooppalaisen työnvälityksen ja työmarkkinoiden huomioiminen sekä globaalisuus

/ prosessissa kuvattuna myös kohdat, joissa asiakkaalla valinnanvapaus esim. eri palveluihin tai palvelutuottajiin

/ kuvattuna myös kohdat, joissa palveluprosessin tsekkauspisteet, käsittääkseni tulee olla palvelun järjestäjän/maakunnan vastuulla

/ palveluprosessin kokonaisuuden hallinta ja palvelun etenemisen seuranta / palvelun laadun ja tuloksellisuuden seuranta

/ maakunnan oman tuotannon ja ostopalvelujen osalta selkeät tavoitteet vastuut tekemisessä / hankintaosaaminen erittäin tärkeää / riittävän tiedon kulun varmistaminen, asiakkuusjärjestelmät, palautejärjestelmät,

C. Palveluverkko ja sen kehittäminen Asia on kesken. Palvelumalli tullee perustumaan verkko- ja puhelinpalveluun sekä palveluntuottajien ja yhteistyökumppaneiden suoraan asiakaspalveluun. kts. edelliset kohdat

D. Digitaalisuus ja puhelinpalvelut, maakunta/valtakunta TE-palvelujen digitalisointi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman helpottaminen digitalisoinnin keinoin. TE-palvelut yhdistyvät 2019 maakuntauudistuksen myötä kasvupalveluihin, joita tullaan tuottamaan monitoimijaympäristössä. Digitaalinen kasvupalvelutuotanto edellyttää yhteistä tietoa ja siihen kytkeytyvää digitaalista asiankäsittelyä ja prosessin hallintaa. Kasvupalveluja järjestettäessä on pyrittävä mahdollisimman monimuotoiseen sekä digitaalisen palvelutarjonnan ja sähköisen asioinnin mahdollistaviin toimintamalleihin. Periaatteena on yhden luukun periaate ja reaaliaikainen tieto. Tieto ilmoitetaan vain kerran, tieto seuraa asiakasta ja tiedot ovat niitä tarvitsevien käytössä. Ensisijainen palvelukanava on digitaalinen verkkopalvelu ja toissijainen palvelukanava henkilökohtainen asiointi puhelimitse, kuvallisena etäpalveluna tai käyntiasiointina. Yritysasiakkaiden palveluille ei aseteta kiinteää toimipaikkaa koskevia vaatimuksia. Maahanmuuttajien osalta digitaalisten palveluiden täysimääräisessä

10 hyödyntämisessä olisi varmistettava riittävän kattava kielivalikoima oma-asioinnin tukena. Osa kotoutujista tarvitsee tukea ja henkilökohtaista palvelua digitaalisten palveluiden käytössä varsinkin maahanmuuton alkuvaiheessa. TEM ja KEHA käynnistivät syksyllä 2016 TE-palveluiden uudistamishankkeen (TE-Digi). Hanke toteutetaan vuosina 2016-2019. Hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteena ovat sujuvampi ja työttömyyden pitkittymistä ennaltaehkäisevä asiakasohjaus sekä selkeämmät verkkopalvelut, jotka tukevat työnhakijoiden oma-aloitteisuutta. Pidemmällä aikavälillä TE-palvelut tulevat muodostamaan ekosysteemin, joka perustuu kaikkien toimijoiden käytössä olevaan yhteiseen tietoon ja tiedonvaihtoon. TE-ekosysteemin ytimessä ovat Työmarkkinatori sekä kumppanuuksiin ja yhteistyöhön perustuva toimintamalli. Työmarkkinatori avataan 2018, pilotointi käynnistyi 14.3.2017. Kyseessä on digitaalinen rekrytointialustakonsepti, joka yhdistää julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat. Työmarkkinatori toimii työn hakemisen ja rekrytoinnin kohtaamispaikkana ja tietolähteenä mahdollistaen työnhakijoiden, yrittäjien ja työnantajien, opiskelijoiden, oppilaitosten, työnvälittäjien sekä rekrytointiyritysten kohtaamisen. Julkisten yrityspalvelutoimijoiden yhteisen yritysasiakkaiden asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM-järjestelmä) pilotointi käynnistyi 1.3.2017. Henkilöasiakkaiden puhelinpalvelusta kaikki hoidetaan keskitetysti TE-puhelinpalvelussa, jossa siirtyminen yhteen numeroavaruuteen 1.1.2017. Yritysasiakkaiden yleisneuvontaa on hoidettu Yritys-Suomen verkkosivuilla ja puhelinpalvelussa. Valtakunnallisessa valmistelussa on Yrityssuomea vastaava KAPA-yhteensopiva palvelumalli, joka tosin on huomattavasti suppeampi sisällöltään suomi.fi/yrityksille.

E. Asiakkaiden osallistumismahdollisuudet ja oma aktiivisuus Kasvupalveluiden lähtökohtana on asiakkaan tarpeet ja hyvä asiointikokemus. Asiakkaalla on oikeus valita haluamansa palveluntuottaja maakunnan järjestämisvastuunsa mukaisesti nimettyjen palveluntuottajien joukosta kuitenkin niin, että asiakkaalla ei ole niihin subjektiivista oikeutta. Palveluiden tulee muodostaa palvelukokonaisuuksia, jotka on rakennettu palvelutarpeiden pohjalta. Palvelukokonaisuus voi olla myös koko palveluprosessi. Asiakkaiden omia vaikuttamismahdollisuuksia voidaan lisätä käyttäen eri vaikutuskanavia kuten asiakaspalautetta(= käyttäjäkokemukset), palveluiden laadun tehokasta valvontaa sekä asiakasraateja, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa mm. palveluiden sisältöön. Palveluntuottajina voivat olla julkinen, yksityinen tai kolmas sektori. Lain perusteella vastuu asiakasprosessista on siirtymässä (enemmän) asiakkaalle itselleen. Tuetumpaa palvelua tarvitsevien asiakkaiden osalta pitää selvittää työnjako- ja vastuukysymykset asiakkuuden hoidossa, jotta vältytään väliin putoamisilta. Asiakkaiden osallistumismahdollisuus ja myös osallistaminen edellyttää toimivia välineitä, jotka ovat saavutettavissa, jolloin asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu. Voidaanko huolehtia kuntien kanssa yhdessä, että asukkailla on riittävät digitaaliset valmiudet ja asukkailla esim. kirjastojen tai vastaavien julkisten tilojen laitteiden käyttömahdollisuus digiasiointiin? Alueellinen TF-verkostotoimintamalli sisältää paikallisten yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten sekä seudullisten toimijoiden osallistumisen verkoston toimintaan yhdessä sovitulla organisaatiomallilla. Toiminnan läpinäkyvyyden parantamisen lisäksi sitoutetaan toimijoita lähempään yhteistyöhön niin tilaisuuksien järjestämisen kuin viestinnän suhteen. Asiakasaktivoinnin kannalta parhaillaan kokeillaan toimintamallia yhteistyössä TF-toimijat/ elinkeinoyhtiöt.

11 5. Markkinapuutteen toteaminen Maakunnan kasvupalvelujen järjestämistehtävän kannalta markkinapuutteen toteamismekanismi on yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Mikäli markkinapuutteen määrittely tapahtuu mekanistisesti tai muutoin maakunnan järjestämistoimivallan ulkopuolella, voi se johtaa alueiden väliseen eriarvoistumiseen asukkaiden ja asiakkaiden palveluissa. Samalla seurauksena voi olla paikallisten toimijoiden markkinoiden romahtaminen ja kehittymisedellytysten menettäminen. Tarvitaan tarpeeksi pitkä siirtymäaika toimintojen sopeuttamiseksi markkinalähtöisiksi. Vaikka tavoitteena on ollut jo pitkään ns. yhden luukun periaate, niin nyt esitetyssä muodossa lainsäädäntö onkin viemässä kehitystä todennäköisesti päinvastaiseen suuntaan eli entistä hajanaisempaan kokonaisuuteen: valtakunnalliset kasvupalvelut keskitetysti tuotettuina, maakunnalliset kasvupalvelut yksityissektorin palveluntuottajineen ja valinnanvapauksineen, MMM:n hallinnonalan yrityspalvelut maakuntatasolla keskitettyinä, kuntasektorin yrityspalvelut, yleisten kehittämishankkeiden kautta välitetyt yrityspalvelut jne. Yksistään tiedonsiirto näiden kaikkien välillä on ennakoitavissa lievästi sanottuna haastavaksi. Lakiluonnoksen 23 §:n mukaan palveluntuottaja velvoitetaan tallentamaan asiakastiedot järjestelmiin. Selvyyden ja kokonaisvaltaisen palveluketjun varmistamiseksi tulisi määritellä, mitä asiakastiedolla tarkoitetaan. Samoin asiakastietojen luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja tulee ottaa huomioon. Voidaanko esim asiakastietoja myydä tai luovuttaa kolmannelle taholle ja millä edellytyksillä. Markkinalähtöisyyden vahvistaminen on sinänsä kannatettava asia. Mutta miten monituottajamallissa kyetään tehokkaasti hoitamaan äkilliset suuret irtisanomis- ja lomautustilanteet? Miten pirstaloitunut monituottajamalli kykenee vastaamaan äkillisten rakennemuutostilanteiden tai suurten rekrytointitarpeiden aiheuttamaan organisoitumiseen? Maakunnalle uhkaa jäädä välineiksi hidas kilpailuttamisprosessi ja kankea sopimusohjausmalli ohjata palvelujen tuotantoa äkillisiin muutostilanteisiin. Nykymallissa TE-palvelut on joustavasti kyennyt reagoimaan muuttuviin palvelutarpeisiin. Markkinapuutetta, ja muutoinkin toiminnan järjestämistä, arvioitaessa on pystyttävä pitämään yhtenä arviointiperusteena kustannusvaikuttavuutta. Maakunnan taloudellisuuden kannalta ei ole perusteltua itsearvoisesti pyrkiä välittömään siirtymiseen markkinalähtöisyyteen, jos tosiasiallisesti ja todennettavasti oman tuotannon kautta toiminta on järjestettävissä kokonaistaloudellisesti edullisemmin. Alueen lähtökohdista on perustellusti voitava käyttää myös omaa tuotantoa toimintojen järjestämisessä. Maakunnan toimivuuden kannalta on haasteellista, että siellä tullaan toimimaan kolmella eri mallilla: sote-malli, kasvupalvelu ja muut maku-palvelut. Kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sääntelyn purkamista, digitaalisten palvelujen kehitysloikkaa ja asiakkuuksien hallinnan parantumista. Asiakkuuksien hallinnan parantaminen edellyttää taas palveluohjauksen tehostamista ja koordinointia.

Työmarkkinoiden ja työelämän muutos on nopeaa ja erilaisen tiedon hyödyntäminen haastavaa. TE-palvelujen valtakunnallisten työnvälityksen pilottien kokemukset palvelujen tuotannosta ovat osoittaneet asiakasohjauksen olevan erityisen kriittinen tekijän palvelun onnistumiselle. Lakiesitys ei riittävästi huomioi asiakasohjauksen merkitystä palvelujen ja palveluketjujen toimivuudelle. Asiakkaiden palvelutarpeen arviointi tulisi olla maakunnan järjestäjätoiminnon tai liikelaitoksen vastuulla, jotta asiakasohjaus ja palvelujen integraatio voisivat toteutua. Tältä osin lain perusteluissa ei ole riittävästi huomioitu kokemusperäistä ja käytössä olevaa tietoa erilaisten asiakasryhmien kyvystä itseohjautuvasti ratkaista palvelutarpeitaan.

12 6. Resurssiarviot

A. Henkilöstö- ja toimitilatarpeet

Tällä hetkellä Kasvupalveluihin liittyviä asioita tehdään TE-toimistossa, ELY-keskuksen E-vastuualueella ja maakuntaliitoissa (EAKR). Palveluihin nyt käytettävä htv-määrä summittaisena arviona on TE-toimistossa n. 190 htv, ELY-keskuksissa (Häme ja Kaakkois-Suomi) n 20 htv, Kymenlaakson liitossa 2 htv ja Etelä-Karjalan liitossa 1,5 htv (sis. vain EAKR). Osa maksatus- ja hallinnointitehtävistä on lisäksi keskitetty Uudenmaan liittoon ja KEHA-keskukseen. TE-toimiston tehtäviä on tällä htv-määrällä tehty Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. ELY-keskuksen tehtäviä on edellä mainitulla htv-määrällä tehty pääosin Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Yritysrahoitus- ja rakennerahastotehtäviä Häme on hoitanut viiden maakunnan alueella, yllä olevaan sisältyy pyöreä arvio erityisesti Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan asioita hoitavasta htv-määrästä. Ulkomaisten elinkeinonharjoittajien oleskelulupalausuntoja ja työntekijän oleskelulupien osaratkaisuja on Kaakkois-Suomesta puolestaan tehty usealle eri maakunnalle. Htv-määrän jakautumiseen maakunnittain vaikuttavat vielä monet asiat:

/ Valtakunnallisen henkilöstösiirtoryhmän mukaan erilaisia neuvotteluja toimintojen keskittämisestä ei ole vielä käyty. Lähtökohtana on, ettei henkilöstön tarvitsisi vaihtaa työskentelypaikkaa.

/ Keskustelua resurssijaosta Kaakkois-Suomen maakuntien kesken ei ole käyty (kuka käy?) / Maakuntien toivotaan lisäksi sopivan mahdollisista yhteistoiminta-alueista seuraavissa

asioissa. (Neuvottelut vielä aloittamatta) / rakennerahastoasiat / valtakunnallisten ESR-hankkeiden hallinnointitehtävät / EURES-tehtävät / työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupa-asioiden hoito / (Pohjoiskalotin koulutussäätiöasiat) / Viranomaistehtävien vaatima htv-määrä määrittelemättä

/ henkilölle maksettavien tukien ja korvausten myöntäminen / yritykselle myönnettävät muut tuet, jos haetun tuen arvo ylittää 10 000 euroa / tuen tai korvauksen maksatuksen keskeyttämistä, lopettamista tai takaisinperintää

koskevan päätöksen tekeminen / työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua koskevat ratkaisut / päätös työnantajalle tai yrityksille tarjottavien rekrytointi- ja osaamispalvelujen

epäämisestä / ulkomaalaislain mukaiset työntekijän oleskelulupaan ja elinkeinonharjoittajan

oleskelulupaan liittyvät osapäätökset, ennakkotiedon antaminen sekä päätös pidättyä työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä

/ Järjestämisvastuun vaatima htv-määrä määrittelemättä / palvelujen tarveharkinta ja maakunnan resurssien käyttämistä koskeva

päätöksenteko / palvelujen saatavuuden varmistaminen siten että asiakas voi mahdollisimman

monen palvelun osalta valita tarvitsemansa palvelun tuottajan useammasta kuin yhdestä vaihtoehdosta

/ palvelujen tuottajana olevan maakunnan yhtiön ohjaaminen silloin kun palvelujen saatavuutta ei ole voitu muutoin varmistaa

/ LISÄKSI / oltava tarjolla rekrytointi- ja osaamispalveluita / tiedottaminen asiakkaan oikeuksista, velvollisuuksista ja etuuksista / palvelujen käyttöön liittyvä neuvonta / palvelutarpeen arviointi / kotoutussuunnitelman laadinta ja siihen liittyvä ohjaus / 57 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhakijalle järjestetään koulutus- tai

työntekomahdollisuus siten kuin siitä erikseen säädetään

13

/ Maakunnat tullevat käyttämään valtakunnallisia verkko- ja puhelinpalveluja niin yritys- kuin työvoimapalvelujen osalta? Jollei, niin näihin tulee laskea myös resurssitarvetta

Toimitilatarpeet määräytyvät tarkemmin htv-määrien täsmentyessä. Tällä hetkellä Kaakkois-Suomen TE-toimistolla on toimipaikkoja Lappeenrannassa, Imatralla, Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella on päätoimipaikka Kouvolassa ja sivutoimipaikka Lappeenrannassa.

B. Kasvupalvelulle valtion talousarviossa kohdennettavat varat ja niille asetettavat reunaehdot

Kasvupalveluun kohdistettava TEMin rahoitus tulee olemaan yleiskatteellista. Mom no Mom nimi tp 2015 kehys 2019 32.01.02 ELYjen toimintameno * 214 435 000 176 386 000 32.30.01 TE-toimistojen toimintameno 153 486 000 147 642 000 32.30.44 Alueellinen kuljetustuki 5 000 000 0 32.30.45 Yritysten kehittämishankkeet 28 180 000 1 178 000 32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut 588 299 000 418 121 000

989 400 000 743 327 000 Momentit 32.30.01, 32.30.44, 32.30.45 ja 32.30.51 muodostavat kasvupalvelurahoituksen. Jakokriteerit ovat lakiehdotuksessa painoarvoineen seuraavat: Työttömät työnhakijat (60 %), työttömyysaste (15 %) ja yritysten toimipaikat (25 %) Lisäksi ELYjen toimintamenomomentti tulee yleiskatteelliseen rahoitukseen mutta jakoperusteena käytetään asukasmäärää. Lisäksi kasvupalveluiden tuottamiseen käytetään maakunnissa mm. rakennerahastovaroja, joille ohjelmat antavat reunaehtoja.

7. Johtamisjärjestelmässä huomioitavaa

A. Järjestäjä- tuottaja- malli ja monituottajuuden vaikutukset johtamiseen

TE-toimistojen yritys- ja henkilöasiakkaiden palvelut sekä ELYissä tarjottavat yritysten rahoitus- ja neuvontapalvelut yhdistetään maakunnallisiksi kasvupalveluiksi uudistamalla nykyiset palveluja koskevat säädökset. Maakuntien vastuulla on huolehtia kasvupalveluiden yhteensovittamisesta eli toiminnan yhteensovittamisesta kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen tuottajien kanssa niin, ettei päällekkäisyyksiä synny. Yhteensovittamista tarvitaan myös Maaseuturahaston yrityspalvelujen ja esimerkiksi OKM:n yrityksille suunnattujen palvelujen kanssa, jotka maakunta tuottaa itse.

Maakunnallisten palvelujen järjestäminen ja tuottaminen tulee eriyttää niin, että palvelujen järjestäjä on aina maakunta. Järjestäjällä on vastuu palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä. Järjestäjä päättää myös tuotantotavasta, varmistaa kustannusvaikuttavuuden ja vastaa palvelujen yhdenvartaisesta saatavuudesta. Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluvat myös palvelujen kehittäminen ja maakunnan omavalvonnan organisoiminen, johon liittyen maakunnan tulee tehdä omavalvontaohjelma.

Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu myös asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista tiedottaminen sekä neuvonta ja ohjaus asiakkaalle tarkoituksenmukaisiin palveluihin, jotka taas edellyttävät palvelutarpeen arviointia ja esimerkiksi kotoutumissuunnitelman laatimista. Maakuntiin siirtyvissä organisaatiossa on hoidettu hyvin paljon myös erilaisia verkostotehtäviä. Ovatko nämä jatkossa osa järjestämistehtävää vai mahdollisesti maakunnan strategiatoimintoa?

14 Verkostojen määrää ja toiminnan sisältöä on hyvä tarkastella kriittisesti rakenteellisen muutoksen yhteydessä. Voitaisiinko yhdistää/uudistaa/perustaa uusia/lopettaa aikansa eläneitä?

B. Organisoinnissa huomioitavaa palvelujen näkökulmasta

ELYn tehtävien osalta kasvupalvelut koskevat E-vastuualueen tehtäviä sekä tiettyjä yritysten rahoitus-, maksatus- ja takaisinperintätehtäviä, jotka on keskitetty rakennerahasto-ELYihin eli Kaakkois-Suomen osalta Hämeen ELY-keskukseen. ELYn tehtävistä sekä toiminta- että substanssimäärärahoista merkittävä osa kohdentuu liikenne- ja ympäristövastuualueiden tehtäviin. E-vastuualueella hoidetaan myös maaseutupalveluiden tehtäviä, jotka eivät myöskään sisälly kasvupalveluihin.

ELYn kasvupalveluihin siirtyvät tehtävät ovat pääosin joko julkisen hallinnoinnin tehtäviä, verkostotyötä tai kasvupalvelujen järjestämistehtäviä. Yritysrahoituksen osalta tehtävät ovat asiakasrajapinnan tuotantotehtävää.

TE-toimisto poikkeaa merkittävästi ELYstä siinä, että lähes kaikki TE-toimiston tehtävät ovat palvelun tuottamista asiakasrajapinnassa. Selkeää jakoa järjestämis- ja tuottamistehtävien välillä ei ole tehty ja monet TE-toimiston tehtävistä (esim. puhelinpalvelut, yrityskäynnit, työllistämissuunnittelu) voidaan tulkita molempiin ryhmiin kuuluviksi näkökulmasta riippuen. TE-toimiston asiantuntija- ja asiakaspalvelutehtävissä merkittävimpiä ovat asiakkaan työmarkkinakyvyn ja -tilanteen alkukartoitus sekä suunnitelmien teko yhdessä asiakkaan kanssa työllistymisestä, aktivoinneista ja kotouttamisesta. Tavoitteena on aina henkilöasiakkaan työllistymisen edistäminen ja työtä tarjoavan asiakkaan osaavan työvoiman saaminen. Näiden tehtävien osalta ei vielä ole selvää jakoa järjestämis- ja tuottamistehtäviin. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi sisältää järjestämisroolin, koska maakunnan tulee selvittää asiakkaan palvelutarpeet pystyäkseen järjestämään palvelutarpeiden mukaisia palveluja. TE-toimiston ammatinvalintapalvelujen on arvioitu sijoittuvan tuottamistehtäviin. Ammatinvalintapsykologit selvittävät asiakkaan ammatinvalintaan ja ammatinvaihdoksiin liittyviä kysymyksiä ja tukevat koulutukseen tai suoraan työelämään sijoittumista. TE-toimistossa hoidetaan myös Euroopan laajuisen työnvälityksen (Eures) tehtäviä, joiden osalta myös arviointi järjestämis/tuottaja -akselilla on tarkentumatta. Yrityspalveluista muutosturvapalvelut kohdistuen rakennemuutostilanteiden hoitoon sisältävät sekä julkisia hallinnointitehtäviä että asiakkaan neuvontaan ja ohjaukseen liittyviä tuottamistehtäviä.

Aloittavan yrittäjän palveluissa ns. starttirahaan liittyvä päätöksenteko lasketaan tässä yhteydessä julkiseksi hallintotehtäväksi. Aloittavan yrittäjän neuvonta on tuottamistehtävä.

Yrityksen palvelutarpeiden arviointi, jota tehdään mm. yrityskäyntien yhteydessä, on maakunnan palvelutarpeiden selvittämisrooliin kuuluva järjestämistehtävä. TE-toimistossa julkisia hallintotehtäviä hoidetaan usein osana asiakasprosesseja. Esimerkiksi työttömyysturvan peruslausunnot ja vaikkapa palkkatukipäätösten valmistelu ovat julkisia hallintotehtäviä, joihin sisältyy merkittävä osa henkilökohtaista asiakastyötä. Työttömyysturvan siirtyessä suunnitelmien mukaan maksajalle, nykyiset julkiset hallintotehtävät poistuvat nykyisessä muodossaan maakunnan tehtäväkentästä. Palkkatukipäätöksenteko säilynee julkisena hallintotehtävänä. TE-toimistojen yhteinen puhelinpalvelu hoidetaan tällä hetkellä valtakunnallisen työnjohdon alaisuudessa, mutta on sisällöllisesti kasvupalvelua. Puhelinpalvelun organisoiminen voidaan lukea järjestämistehtäviin, mutta osa neuvontapalveluja voidaan lukea myös palvelujen tuotantotehtäviin.

15 TE-toimistolla on myös laajaa kumppanuustoimintaa. Toiminnan jatkuvuus kytkeytyy kasvupalvelujen palveluverkkoratkaisuihin. Välityömarkkinoiden koordinointitehtävä liittyy kiinteästi kolmannen sektorin palvelujen hyödyntämiseen tuottamistehtävässä.

Asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin osalta käydään vielä ministeriötasollakin keskustelua siitä, onko se järjestämis- vai tuotantotehtävä. Ainakin alkuvaiheessa tämä tehtävä on hyvä pitää maakunnan omana tehtävänä eikä kilpailuttaa sitä markkinatoimijoille. Näin varmistetaan asiakastarvetiedon ja ennakoinnin tarvitseman tiedon saaminen, rahojen seuranta sekä asiakasprosessin reitityksen lähteminen oikeille urille. Merkitystä on myös sillä, että tiettyjen henkilöasiakasryhmien osalta varmistetaan että he ohjautuvat varmasti johonkin palveluun. Hallitusohjelman tuomien määräysten mukaan erityisen tärkeää on työnhakija-asiakkaiden aktivointi ja patistaminen työllistymisen polulle.

C. Johtamisessa tarvittava tieto ja sen kerääminen Maakuntahallinnossa tarvitaan tietoa kasvupalvelujen toimeenpanon suunnitteluun ja johtamiseen. Maakunnalla tulee olla käytettävissään kaikki se tieto, mitä tarvitaan palvelujen volyymin, asiakastarpeiden määrittelyjen ja palvelun laatutason määrittämiseksi. Tavoitteena on tuottaa kustannustehokkaita, laadukkaita, vaikuttavia ja asiakaslähtöisiä palveluja. Toisena tavoitteena on lähentää kasvupalvelujen järjestämistasoja (kunta- maakunta -valtio) toisiinsa palveluprosessien yhteensovittamiseksi. Asiakkuudenhallinnan näkökulmasta keskeistä on tieto asiakaskokemuksesta, kustannustehokkuudesta ja vaikuttavuudesta/tuloksellisuudesta. Valinnanvapauden toteuttaminen edellyttää sitä, että asiakkailla ja palveluntuottajilla on käytettävissään relevanttia tietoa maakunnan järjestämisvastuulla tuotettavista palveluista ja niiden laadusta. Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu myös palveluntuottajilta kerättävä vertailutieto ja vertailusta oppiminen. Asiakastiedon lisäksi tarvitaan strategisen johtamisen työkaluna ennakointitietoa siitä, miten palvelumarkkinat toimivat ja miten ne ja asiakkaiden tarpeet tulevat muuttumaan lähitulevaisuudessa. Ennakointitietoa voidaan käyttää hyödyksi palvelujen muotoilussa ja hankinnassa sekä uusissa toimintatapa- ja tuoteinnovaatioissa. TE-digi-järjestelmää valmistellaan parhaillaan KEHAssa. Valmistelun haasteena ovat kasvupalvelun sisältövalmistelun aikataulu ja keskeneräisyys (palveluprosessien kuvaus, toiminnan seurannan ja tilastoinnin tarpeet, henkilötietolain mukainen henkilötietojen käsittely). Tietoa kerätään asiakastietojärjestelmistä (URA, CRM). Suorituksen johtamisen työkaluna on Clikview, joka kerää lähes (päivittyy öisin) reaaliaikaisesti tietoa asiakastietojärjestelmistä. Tällä hetkellä Clikview´n avulla seurataan tiettyjä TE-toimiston palveluja (määräaikaishaastattelut esimerkiksi) ja määrärahaseurantaa (ELY). Clkiview'n käyttöa kehitetään voimakkaasti ja se tulee sisältämään jatkossa myös palvelujen vertailun mahdollistavia julkisia osioita. Johtamisen näkökulmasta on tärkeää kuvata miten ja keiden välillä tieto liikkuu eri tasoilla. Maakunnan tietojohtamisen roolit ja vastuut tulee kuvata jo valmisteluvaiheessa. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota maakuntarakenteen sisällä siihen, miten tietojohtaminen linkittyy koko organisaation toimintaan. Valmisteluvaiheessa erityisen tärkeää on muutosjohtajan rooli sekä E-johtajan, työllisyys- ja yrittäjyyspäällikön, TE-toimiston johtajan, palvelupäälliköiden ja muiden avainhenkilöiden välinen tiedon jakaminen ja käsittely sekä henkilöstön osallistaminen. Maakunta-virastossa tietoa on tärkeää tuottaa keskitetysti, säännöllisesti ja tarkoituksenmukaisesti myös poliittisen johdon käyttöön sekä huolehtia toiminnan läpinäkyvyydestä tiedottamalla tuloksista ja vaikuttavuudesta medialle ja sitä kautta kansalaisille.

16

D. Sidosryhmäyhteistyö (erit. kuntayhteistyön toteuttaminen) Yritys- ja työllisyyskysymykset ovat keskeinen osa kuntien elinvoimapolitiikkaa. Kasvupalvelulakiehdotuksen mukaisesti maakunnan tulee järjestää palvelut alueensa ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti neuvoteltuaan kuntien kanssa. Kuntien ja maakunnan välille tarvitaan aitoa kumppanuutta kasvupalveluiden järjestämisessä ja aluekehitystyössä. Käytössä on ollut Seudullisten yrityspalvelujen sopimus-malli, jota on tukenut Yrityssuomi-portaali ja valtakunnallinen puhelinpalvelu. On tarpeen välittää tietoa palveluista ja asiakastarpeista kumpaankin suuntaan ja suunnitella yhdessä palveluja. Roolien on oltava selvät. Sopimukseen liittyen on tehty yhteinen yritysasiakkuussuunnitelma vuosittain, sovittu tavoitteista asiakassegmenteittäin ja järjestetty yhteisiä koulutuksia toimijoille vähintään 2 kertaa vuodessa, YS-portaaliin liittyen lisäksi järjestelmäkoulutusta. Kokonaisuudesta on ELYssä huolehtinut Asiakkuus-toiminto. Samantyyppistä toimintaa suositellaan jatkossakin niin toimijoiden kuin asiakkaidenkin hyvien kokemusten vuoksi.

E. Raportoinnissa ja ohjauksessa huomioitavaa valtion suuntaan

Valtakunnallisia mittaristoja ollaan juuri kehittämässä ja ne jäänevät varsin yleiselle tasolle (esim. työllisyysaste, kasvuyritysten määrä jne.) sekä kappalemäärältään vähäisiksi. Lienee syytä pohtia yhdessä päättäjien kanssa maakunnan omia vaikuttavuusmittareita Kasvupalvelujen osalta valtakunnallisten mittarien lisäksi. Nähtäväksi jää, tuleeko käytetyistä rahamääristä raportoida erikseen TEMille. Tähän saakka rahojen käytön jakautuminen (51-momentti) on ollut hyvinkin kiinnostava niin TEMin kuin eduskunnankin näkökulmasta.

8. Muutokseen valmistautuminen

A. Kehittämistarpeita jatkossa toiminnan tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi Kasvupalveluihin ja niitä tukeviin toimintoihin on mahdollisuus löytää uusia tulokulmia, lisää vaikuttavuutta ja yhteensovitusmahdollisuuksia esimerkiksi ESR-, EAKR- ja maaseuturahaston tehtäviä kokoamalla rahoitus- ja maksatusyksiköihin. Riskianalyysi on tarpeen laatia: mitä tapahtuu jos jokin tehtävä jää tekemättä? Mikä on välttämätöntä? Omavalvontaohjelma pitää lakiehdotuksen mukaan laatia, mahdollisuudet synergiaan sote-puolen kanssa.

B. Muutokseen varautuminen ennen vuotta 2019 ELY-keskusten ja TE-toimiston rekrytoinneissa on huomioitava sijaintipaikka tulevissa maakunnissa. ELYssä ja TE-toimistossa voidaan muutosvaiheessa vahvistaa henkilöstön osaamista sellaisissa toiminnoissa, jotka jäävät lain mukaan maakunnan itse tuotettaviksi viranomaispalveluiksi sekä järjestämiseen liittyvissä asioissa (esimerkiksi KEHA-keskuksen Järjestämisakatemia TE-toimiston ja ELY-keskusten henkilöstölle). ELY-keskuksissa (Häme, Kaakkois-Suomi) ja TE-toimistossa on käynnistymässä vuoden 2017 aikana muutosta tukeva uudistumisohjelma, joka sisältää erilaisia johdon ja keskijohdon sekä henkilöstön valmennuksia. Työterveyshuollon palvelut ja sisäiset tukiverkostot, kuten työnohjaajat, kehittämiskumppanit ja luottamusmiehet, ovat johdon ja henkilöstön tukena muutosvaiheessa.

17 Muutosvaiheessa on jo käynnistetty erilaisia pilotteja TEM:n ja KEHAn rahoituksilla, joilla kokeillaan maakunta-uudistukseen ja kasvupalvelujen järjestämiseen liittyviä uusia toimintamalleja. TE-palveluilla on käynnissä useita erilaisia kasvupalvelu-uudistukseen tähtääviä pilotointeja. ELY-keskuksessa käynnistyy innovaatiokumppanuuteen ja älykkääseen ostamiseen liittyvä kehittämishanke ja RYP- Ratkaisukeskeiset yrityspalvelut- hanke. Yhdessä sidosryhmien kanssa järjestetään työpajoja, maakuntamessuja ja markkinavuoropuhelutilaisuuksia, joissa tutustumisen lisäksi opitaan yhdessä uusia toimintatapoja yli organisaatiorajojen. 9. Liitteet

MAAKUNNALLISET KASVUPALVELUT yrityksille suunnatut sinisellä, henkilöasiakkaille suunnatut punaisella, muut/molemmille mustalla

Nykyiseen toimintaan sisältyy huomattavan paljon erilaista verkosto- ja sidosryhmätyötä, jonka voidaan tulkita liittyvän järjestämistehtävään tai vaihtoehtoisesti aluekehityksen kokonaisuuteen. Nämä tehtävät on merkitty vihreällä.

Valtakunnalliset kasvupalvelut tai muut maakunnan kokonaisuuteen liittyvät palvelut kuten MMM:n rahoitus vaaleansinisellä

MAAKUNNALLISET PALVELUKOKONAISUUDET

ELY-keskus TE-toimisto Maakuntaliitto

Rekrytointi ja osaaminen 1. Työnhaun palvelut; 2. yritysten ja muiden

työnantajien rekrytointitarpeisiin liittyvät palvelut

3. henkilöasiakkaiden uraohjaus ja osaamisen kehittäminen

• Elinikäinen ohjaus ja oppiminen, tieto-neuvonta- ja ohjauspalvelut, sidosryhmätyön koordinointi alueen toimijoiden ja OKM:N ja TEM:n sekä alan tutkimuslaitosten kanssa

• Osaamisen, osaamistarpeiden ja työvoiman saatavuuden ennakointi elinkeinoelämän ja henkilöasiakkaiden näkökulmista, palvelutuotteiden kehittäminen ja yhteensovittaminen yhteistoiminnassa sidosryhmien kanssa, ennakointiverkostotyön koordinointi

• Työvoimakoulutuksen ja TE-palvelujan ostamisen kokonaisuus: suunnittelu, tekninen ja juridinen hankintaprosessi, seuranta, määrärahat, verkostotyö TE-toimiston, oppilaitosten ja palveluntuottajien kanssa, asiakastarpeiden

• 1.Työnhaun palvelut ja palvelut työnhaun tueksi omana/hallinnon palveluna:

• Asiakkaanpalvelutarpeen kartoitus, määräaikaishaastattelut, työllistymissuunnitelman teko ja asiakasohjaus/palveluohjaus, työtarjoukset

• rekrytointipalvelut/työnvälitys verkkosivuilla avoinna olevat työpaikat ja esittelypaikat CV-netti, paikkavahti

• omana työnhakuinfot, koulutusinfot, CV-klinikka

• valtakunnalliset Jobitti-työnhaun verkkovalmennus, paikkavahti, CV-netti, rekrytointikokeilu,

• ostopalveluna työnhakuvalmennus, työnhakuklubit, työhönvalmennus

• 2. yritysten ja työnantajien rekrytointipalvelut sähköinen alusta työpaikkailmoitteluun

• EAKR-rahoitus kehittämis- ja investointitoimintaan (uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen)

• Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelman rahoitus ja hallintoviranomaisen tehtävät

• koulutus- ja osaamistarpeiden pitkän aikavälin ennakointi ja ennakointiverkostoyhteistyö eri sidosryhmien kanssa

• edunvalvonta (voisiko tätä täsmentää: kenen kanssa?)

• asukas- ja aluemarkkinointi (myös ulkomaalaisille nuorille AEBR-verkoston kautta)

• Hanketoimintaa vaihtelevasti (ollut esim. kv-hanketoimintaa erityisryhmien työllisyyden edistämiseksi)

tunnistaminen verkoston kanssa

• maahanmuuttoon liittyvä verkostotyö mm. Migri, AVI

• kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntapaikkojen hankinta (neuvottelut, sopimukset) ja kuntiin sijoittaminen yhteistyössä vastaanottokeskusten ja kuntien kanssa alueellisen strategian mukaisesti

• kuntien tukeminen ja ohjaus kotouttamisen edistämisessä

• TE-toimiston ohjaus, neuvonta, tukeminen ja osaamisen edistäminen kotouttamisessa ja työllistymisen edistämisessä

• turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen, hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen

• maahanmuuttoon liittyvien asiakokonaisuuksien, kuten prosessien ja toimintamallien, suunnittelu, valmistelu ja esittely

• maahanmuuttoon liittyvä viestintä ja sidosryhmien sitouttaminen, tiedon tuottaminen

www .te-palvelut.fi Eures-eurooppalainen työnvälitys verkko- ja henkilökohtaisena palveluna, työntekijän oleskelulupien osa-ratkaisut, työtarjoukset, ehdokasesittelyt, CV-netti palkkatuki, rekrytointikokeilu yhteishankintakoulutus, rekrytointitilaisuuksien järjestäminen tiivis asiantuntijayhteistyö elinkeinoyhtiöiden, ELYn, kauppakamarin, yrittäjäjärjestöjen yms. kanssa ostopalvelut (mm. palkkioperusteinen työnvälityspilotointi)

• 3. Uraohjaus ja osaamisen kehittämispalvelut

• omana/hallinnon työelämätutka, ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut koulutusinfot (yksittäiset ja yleinen koulutusinfo) työkokeilu koulutuskokeilu palkkatuet työttömyysetuudella tuettu opiskelu

• ostopalveluna työvoimakoulutus,

• Kotoutumiseen liittyvien palvelujen ostaminen, määrärahat

• ESR hanketyö ja osallistuminen hankerahoituksen koordinointiin

omaehtoinen Ura-valmennukset

Yritystoiminta ja yrittäjyys 1. Yrittäjyyteen ja yrityksen

perustamiseen liittyvät palvelut;

2. yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen sekä osaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut; ja

3. työelämän laadun ja tuottavuuden edistämiseen liittyvät palvelut.

• Yrittäjyyskasvatus (ELO-strategia)

• Luova talous ja kulttuuriin liittyvä elinkeinotoiminta kuten matkailun edistäminen

• Starttirahalausuntojen ostaminen

• Yritys-Suomi -verkosto- ja sidosryhmätyö, seudulliset yrityspalvelut

• Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen, työelämän laatu, Työelämä 2020 -verkostotyön koordinointi ja yhteistyö mm Tekes, Ttl, erilaiset kampanjat

• ESR hanketyö

• 1. Yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen liittyvät

• Omana palveluna: Neuvonta ja ohjauspalvelut yrittäjyyteen Yritys-Suomi -palvelu Startti yrittäjyyteen -infot yrittäjyyskokeilu Starttiraha

• ostopalvleuna Minustako yrittäjäksi -valmennus, Yrittäjyyskoulutus, Starttirahalausunnot Tiivis yhteistyö mm. elinkeinoyhtiöiden kanssa 2. ja 3 Yritysten kontaktointi (soitot, käynnit, tilaisuudet) palvelutarpeiden kartoittamiseksi ja tarvittaessa palvelutarpeiden välittäminen verkostokumppaneille Yhteishankintakoulutus (täsmä ja muutos)

•

• EAKR-rahoitus (alueelliset kehittämishankkeet yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen

• Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelman rahoitus (ml. hallintoviranomaisen tehtävät)

• Kansallinen AIKO-rahoitus, maakunnan kehittämisraha ja Etelä-Karjalan kehittämisrahoitus alueellisille kehittämishankkeille

• Elinkeinoelämän toimintaympäristöä edistävät mm. strategia-, ohjelma- verkosto- ja edunvalvontatyö

• Yliopiston ja yritysten yhteistyötä edistävien hankkeiden aktivointi

Innovaatioympäristö 1. Innovaatioiden ja keksintöjen

tekemiseen tarvittava tuki;

• toimintaympäristötuki Starttirahalla voidaan tukea innovatiivista yritystoiminnan syntymistä

• Maakunnallinen strategiatyö (maakuntaohjelma,

2. ulkomaisten yritysten sijoittumista alueelle ja investointeja alueelle edistävät toimet; ja

3. innovaatioympäristöjen kehittäminen

• Invest In toiminnan alueellinen tuki ja ohjaus TF- sekä kunnallisiin palveluihin

Yhteishankintakoulutus (rekry, täsmä, muutos)

älykkään erikoistumisen strategia)

• EAKR-, CBC-, kansallinen ja maakunnallinen rahoitus

• Yliopiston ja yritysten yhteistyötä edistävät hankkeet

Kansainvälistyminen 1. Yritysten tukeminen

kansainvälistymisen edistämiseksi sekä siihen liittyvät valtakunnallisten kasvupalvelujen käyttöä edistävät palvelut ja

2. työntekijöiden kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen.

• Kv-toiminnan valmiuksien edistäminen (rahoitus, TF palvelulupaukset) neuvonta ja ohjaus TF-palveluihin (kts. Kohta muut palvelut)

• 2 EURES • 2 CIMO/OPH • 2 Ammatinharjoittajan

oleskelulupapalvelut

• Yritysten kontaktointi (soitot, käynnit, tilaisuudet)

• EURES ja työntekijän oleskelulupapalvelut

• EAKR-, CBC-, kansallinen ja maakunnallinen rahoitus

• Alueiden välinen kansainvälinen yhteistyö

• Kontaktiportti kansainvälisille toimijoille

• Kansainvälinen edunvalvonta (EU + Venäjä)

• Kansainvälisen hanketoiminnan edistäminen maakunnassa ja liiton oma kv-hanketoiminta

Rahoitus 1. Avustukset yritysten kasvun

ja liiketoiminnan edistämiseksi sekä niihin liittyvä ohjaus valtakunnallisiin kasvupalveluihin;

2. avustukset julkisten ja yksityisten yhteisöjen kehittämis- ja investointitoimintaan; ja

3. palkkatuki ja työolosuhteiden järjestämistuki.

• Palkkatuki; 51-momentin + STM:n käyttösuunnitelmat, sidontojen seuranta ja valvonta

• Maaseutuohjelman rahoituspalvelut

• ELY-rahoituspalvelut (EAKR, ESR, KehPa, investointi- ja kehittämisavustus)

• neuvonta ja ohjaus TF- rahoituspalveluihin ( Tempo, NIY, Kiito, Into, T&K, Innovaatioseteli, Team Finland Explorer, Digiboosti, Messuavustus)

• Palkkatuen myöntäminen • Starttiraha • Yhteishankintakoulutukset • Liikkuvuusavustukset • Työolosuhteiden

järjestämistuen myöntäminen

• EAKR-rahoitus investointi- ja kehittämishankkeisiin (ei yksittäisten yritysten liiketoimintaan)

• Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelman rahoitus rajat ylittävän yhteistyön edistämiseen liiketoiminnassa, koulutuksessa, tutkimuksessa, ympäristö- ja energia-alalla sekä saavutettavuuden parantamisessa

• Maakunnan kehittämisraha, AIKO-rahoitus ja Etelä-

Karjalan kehittämisrahasto alueellisiin kehittämishankkeisiin

Muut palvelut 1. Työnhakijoiden palvelun

tarpeiden kartoitus ja niiden mukainen neuvonta sekä ohjaus maakunnan kasvupalveluihin;

2. yritysten ja muiden yhteisöjen, säätiöiden ja osuuskuntien palvelun tarpeiden kartoitus ja niiden mukainen neuvonta sekä ohjaus maakunnan ja valtakunnallisiin kasvupalveluihin;

3. yritysten liiketoiminnan ja sen tilanteen sekä yritysten kasvu- ja kansainvälistymistavoitteiden arvioiminen sekä ohjaus maakunnan ja valtakunnallisiin kasvupalveluihin; ja

4. lausunnot työttömien työnhakijoiden oikeudesta työttömyysetuuteen.

• 1 Ennakointi- ja asiakas/sidosryhmäkartoitukset ja selvitykset, TNO- ja ELO-verkostojen koordinoimat ohjaustehtävät

• Erilaiset infotilaisuudet, sparraustilaisuudet

• Ennakointi-, strategia- ja ohjelmatyö elinkeinopolitiikkaan, työllisyyteen ja osaamisen kehittämiseen liittyen

• Team Finland koordinaattoreiden palvelut, ohjaus pääosin TF-palveluihin:

Finnveran laina, takaus, vientitakuu, ELYn palvelut, Tekesin innovaatiorahoitus, Teollisuussijoituksen pääomasijoitus, Finnfundin rahoitus kehitysmaiden ja Venäjän hankkeisiin, Finnpartnershipin liikekumppanuustuki kehitysmaihin, Trade Fair -avustus

• Ammattibarometrin laatiminen

• Hankeyhteistyö ja niiden palveluihin ohjaaminen

• Ohjaus mm. Yritys-Suomi ja Team Finland toimijoiden palveluihin

Team Finland muut palvelut; Markkinamahd., neuvonta, koulutus, verkostot, yhteiskuntasuhteet, näkyvyys

• Vastuu aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta (maakuntaohjelma ja sen seurantatyö)

• Tilasto- ja tietopalvelut • Matkailustrategian

valmistelu ja toimeenpanotehtävät (seurantaryhmän koordinointi)

• Kulttuurin koordinointi- ja edistämistehtävät (mm. maakunnallinen kulttuurityöryhmä)

• Kuntien välisen yhteistyön edistäminen mm. elinkeinopolitiikassa (Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun koordinointi)

• Maakunnallisen viestintäverkoston koordinointi

• Muu elinkeinopoliittinen sidosryhmäyhteistyö

MAAKUNNALLISET KASVUPALVELUT (UUDISTUS) VS. ELINKEINOYHTIÖIDEN YRITYSPALVELUT

MAAKUNNALLISET PALVELUKOKONAISUUDET

KINNON YRITYSPALVELUT KEHYN YRITYSPALVELUT WIRMAN YRITYSPALVELUT CURSORIN YRITYSPALVELUT

Rekrytointi ja osaamisen kehittäminen

1. Työnhaun palvelut; 2. yritysten ja muiden

työnantajien rekrytointitarpeisiin liittyvät palvelut; ja

3. henkilöasiakkaiden uraohjaus ja osaamisen kehittäminen.

Nuorten työllistyminen: Duunistatoimeen.fi

Yhteisrekryt (ilmoitukset, nettisivu)

Yrittäjyysinfot

YES-Keskus Imatra Yrittäjyysinfot Koulutustilaisuudet Oppilaitosyhteistyö

Satunnaiset täsmärekrytoinnit ja niissä avustaminen

Yhteisrekryt (ilmoitukset, nettisivu)

Startti yrittäjyyteen tapahtumat ja henkilökohtainen neuvonta

Kuntien palvelutarpeisiin vastaaminen. Elinkeinostrategia ohjaa yrityspalveluiden toteutusta.

Maahanmuuttajille suunnattu yritysneuvonta ja neuvontatilaisuudet

Yrittäjyyskasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa sis. Yes-keskus Kotka-Hamina , yrittäjyysleirit, koulutustoiminta, Nuori yrittäjyys (NY) -toiminta http://nuoriyrittajyys.fi, yrittäjä-oppilaitos -yhteistyö (Yes-kummit) http://yeskummit.fi/, NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelma http://nyvuosiyrittajana.fi/ ja Uskalla yrittää -finaaliin osallistuminen ja yritysten sparraaminen http://uskallayrittaa.fi/, yrittäjyysluennot oppilaitoksissa

Yritystoiminta ja yrittäjyys 1. Yrittäjyyteen ja

yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut;

2. yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen sekä osaamisen

Uusyrityskeskuksen palvelut

Yritysten tieto- ja neuvontapalvelut

Palvelutarpeiden tunnistaminen ja ohjaus (Yritys-Suomi yhteistyö)

Yrityskummi ja asiantuntijapalvelu

Toimitilapalvelu

Uusyrityskeskuksen palvelut

Yritysten tieto- ja neuvontapalvelut

Omistajan vaihdokset

Palvelutarpeiden tunnistaminen ja ohjaus (Yritys-Suomi yhteistyö)

Uusyrityskeskuksen palvelut

Yritysten tieto- ja neuvontapalvelut

Palvelutarpeiden tunnistaminen ja ohjaus kumppaneille tapauskohtaisesti

Yrityskummi ja asiantuntijapalvelu

Yrittäjyyskasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa (katso yllä)

Tuotteistetut ja sertifioidut neuvonta- ja asiantuntijapalvelut (Uusyrityskeskus) aloittaville yrittäjille https://www.uusyrityskeskus.fi/

Starttirahaneuvonta ja starttirahalausunnot te-toimistolle

kehittämiseen liittyvät palvelut; ja

3. työelämän laadun ja tuottavuuden edistämiseen liittyvät palvelut.

Paikallisten hankintojen edistäminen

Yrityskummi ja asiantuntijapalvelu

Toimitilapalvelu Paikallisten

hankintojen edistäminen

Palveluseteli

Toimitila- ja tonttipalvelu

Paikallisten hankintojen edistäminen

Yleiset yritysneuvojien neuvontapalvelut kaikille Kotka-Haminan seudun yrittäjille (ei toimiala, yrityksen taloudellinen tilanne yms. rajoituksia) https://www.cursor.fi/fi/toimiva-yritys sis. mm. talousanalyysi, yrityksen tervehdytyspalvelut yms.

Yrittäjille suunnatut ja tuotteistetut neuvontatilaisuudet Infopläjäykset (sis. yritystoiminnan hallinto, myynti, markkinointi ja brändäys, kannattavuuslaskelman laatiminen yms.) https://www.cursor.fi/cursor/tulevia-tapahtumia-ja-koulutuksia

Yhteistyö Proagrian kanssa ja heidän tarjoamien yrityspalvelujen välittäminen ja käyttäminen

Asiantuntijaverkoston ilmaiset neuvontapalvelut (mm. mainostoimistot, juristit, kirjanpitäjät, pankki, kiinteistövälittäjä yms.) https://www.cursor.fi/fi/aloittava-yrittaja/asiantuntija-apunasi

Internetissä olevat yritystoiminnan neuvontavideot www.youtube.com/playlist?list=PLGEGIJF8tCeJYezBXcT3_uXocyW-3s8qZ

Yrittämisen perustiedon sisältämä Yritystulkki -palvelu ja Yritys-Suomi -palvelu sis. liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelman mallit, erilaiset laskentaohjelmat ja lomakkeet yms.

Omistajanvaihdospalvelut sis. Yrityspörssi www.yritysporssi.fi, neuvontapalvelut (mm. rahoitus, kehittäminen dokumentit), omistajanvaihdoksen kohteena olevan yrityksen tilanteen analysointi yms.

Nuorten yritysten tukipalvelu NYT -palvelu sis. neuvontapalvelut, sparraus ja ohjaus muille asiantuntijoille, talousanalyysi yms. https://www.cursor.fi/fi/toimiva-yritys/nuoret-yritykset

Julkisten hankintojen neuvontapalvelut (hankinta-asiamies)

Yrityskummien tuki- ja ohjauspalvelut toimiville yrityksille

Verkkopalvelu Kotkan-Haminan seudun vapaista toimitiloista ja tonteista https://www.cursor.fi/fi/toimitilat-ja-tontit

Yritystoiminnan perusasiat sisältävät Power Point -kalvot Slideshare -palvelussa ja

yritysneuvojilla (kielet fi, en ja ru)

Oppilaitosyhteistyö mm. LUT; Xamk, Ekami, yritysten tarvitsemien pienten projektitöiden välittäminen opiskelijoille + töiden koordinointi

Innovaatioympäristö 1. Innovaatioiden ja

keksintöjen tekemiseen tarvittava tuki;

2. ulkomaisten yritysten sijoittumista alueelle ja investointeja alueelle edistävät toimet; ja

3. innovaatioympäristöjen kehittäminen

Innovaationeuvonta

Kannusteraha Teematilaisuudet Yrityskiihdyttämö

Innovaationeuvonta Palveluseteli Teematilaisuudet Yritysverkostojen

kehittäminen

Innovaationeuvonta Liikeidean sparraus

ja rahoitusneuvonta Teematilaisuudet ja

työpajat Yrityskiihdyttämö

(LUT konserni + Kaupunki)

Klusteritoiminta (Green Energy Showroom, EkMet, matkailu ja ICT)

Kokeiluympäristöjen luominen

Järjestelmällinen InvestIn toiminta yhteistyössä alueelliset ja kansallisten kumppanien kanssa (IIF)

Willi idea -kilpailu

Yleinen innovaationeuvonta Asiantuntijasyhteistyö ja

asiakkaiden ohjaaminen muille asiantuntijoille mm. Ely -keskus, ThinkSuomi

Yrityskiihdyttämö LevelUP:n www.visitkotkahamina.fi/en/leveluphub/ palvelut innovatiivisille tuote- ja palveluideoille

Klusteritoiminta mm. kiertotalous, BioA, Clean Tech

Sijoittumispalvelut ja sijoittujien etsintä, Invest-toiminta, matkailun palvelut

Kansainvälistyminen 1. Yritysten tukeminen

kansainvälistymisen edistämiseksi sekä siihen liittyvät valtakunnallisten

Kansainvälistymisneuvonta

Kohdemarkkinaselvitykset

Kumppani - matching

Kansainvälistymisneuvonta

Kohdemarkkinaselvitykset

Kumppani – matching

Kansainvälistymisneuvonta

Alueellinen Team Finland toiminta

Kumppani – matching

Kansainvälistymisneuvonta osana neuvontapalveluja sis. markkinatutkimukset, myynti ja markkinointi, asiakashankinta yms.

kasvupalvelujen käyttöä edistävät palvelut ja

2. työntekijöiden kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen.

Fact-finding, Technical visits

Verkostojen luominen ja kehittäminen

Kansaiväliset hankkeet (tiivis yhteistyö LUT konsernin ja muiden toimijoiden kesken)

Yritysten ohjaaminen esim. tiettyyn toimialaan ja markkinoihin erikoistuneiden asiantuntijoiden luo esim. Team Finland, SVKK, kauppakamarit yms.

Koulutukset ja tietoiskut tapauskohtaisesti https://www.cursor.fi/cursor/tulevia-tapahtumia-ja-koulutuksia

Palvelujen rahoitus (ei neuvonta) projektien kautta (jos projekti käynnissä)

Toimialakohtaisia messuosallistumisia (hankerahoitusten mukaan)

Levelup -kiihdyttämö: a) liiketoiminnan kehittäminen

kansainvälisille markkinoille b) yhdistäminen suoraan

kotimaisiin ja kv. verkostoihin (asiantuntijat, investorit, partnerit)

c) lakineuvonta d) rahoitusneuvonta

(pääomasijoitukset, enkelisijoitukset, rahoitusinstrumentit ELY, TEKES)

e) toimialakohtaiset asiantuntijamentoroinnit ja konsultoinnit

Rahoitus

1. Avustukset yritysten kasvun ja

Rahoitusneuvonta Lausuntopalvelu Rahoituskierrokset

Rahoitusneuvonta Lausuntopalvelu

Rahoitusneuvonta Lausuntopalvelu

(startti ja Finvera)

Yleinen rahoitusneuvonta sis. pakollisten dokumenttien laatiminen (suunnitelmat,

liiketoiminnan edistämiseksi sekä niihin liittyvä ohjaus valtakunnallisiin kasvupalveluihin;

2. avustukset julkisten ja yksityisten yhteisöjen kehittämis- ja investointitoimintaan; ja

3. palkkatuki ja työolosuhteiden järjestämistuki.

Rahoituskierrokset (case kohtaisesti – ei järjestelmällistä)

Hankerahoituksen koordinointia ja järjestämistä

laskelmat, esitykset yms.) rahoituslähteet jne.

Tuotteistettu ja julkiset rahoittajat yhteen kokoava Rahoituspäivä -palvelu

Yhteistyössä Proagrian kanssa Hyrrä -järjestelmän käyttöneuvonta

Starttirahalausunnot te-toimistolle

Yhteistyö pankkien kanssa mm. asiakastapaamiset

Levelup -kiihdyttämö: a) Vuosittainen

Investoritapahtuma *Ship Startup Festivalin yhteydessä

b) Kontaktit investoreihin ja yritysten yhdistäminen sopiviin toimijoihin

c) Toimialakohtaiset kansainväliset investoritapahtumat yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. (hankerahoitusten mukaan)

Muut palvelut 1. Työnhakijoiden

palvelun tarpeiden kartoitus ja niiden mukainen neuvonta sekä ohjaus maakunnan kasvupalveluihin;

2. yritysten ja muiden yhteisöjen, säätiöiden ja

Kartoitukset Yleisohjaus ja

sijoittumispalvelu Toimialojen

kehittäminen Rahoitusinfot Hankeyhteistyö Osallistuminen

ennakointi- ja elinkeinopoliittisee

Kartoitukset Yleisohjaus ja

sijoittumispalvelu Toimialojen

kehittäminen Rahoitusinfot Hankeyhteistyö Osallistuminen

ennakointi- ja elinkeinopoliittiseen suunnittelutyöhön

Kartoitukset tapauskohtaisesti (esim. isot irtisanomiset)

Yleisohjaus ja sijoittumispalvelu

Toimialojen kehittäminen (lähinnä hankkeiden kautta)

Rahoitusinfot

Yrityskohtainen yhteistyö ja muutostilanteisiin vastaaminen esim. Summan paperitehdas/Google, Karhulan valimo

Elinkeinopolitiikan eri tehtäviin osallistuminen seudullisesti ja kuntakohtaisesti

Yritystoimintaa ja sen edellytyksiä parantavien kehittämishankkeiden

osuuskuntien palvelun tarpeiden kartoitus ja niiden mukainen neuvonta sekä ohjaus maakunnan ja valtakunnallisiin kasvupalveluihin;

3. yritysten liiketoiminnan ja sen tilanteen sekä yritysten kasvu- ja kansainvälistymistavoitteiden arvioiminen sekä ohjaus maakunnan ja valtakunnallisiin kasvupalveluihin; ja

4. lausunnot työttömien työnhakijoiden oikeudesta työttömyysetuuteen.

n suunnittelutyöhön

Hankeyhteistyö Osallistuminen

ennakointi- ja elinkeinopoliittiseen suunnittelutyöhön

hakeminen, rahoittaminen ja toteuttaminen

Yhteistyö ja tiedottaminen seudun yritysten palveluista ja uutisista mm. sosiaalisen median eri kanavien kautta

Hankeyhteistyö eri toimijoiden, kuntien ja seutujen kanssa

Markkinointipalvelut seudun yrityksille esim. Kotka-Haminan seudun markkinointiklubi https://www.cursor.fi/fi/toimiva-yritys/markkinointiklubi ja Visit Kotka-Hamina -verkkosivu https://www.visitkotkahamina.fi/ ja sen markkinointipalvelut

Seutuyhteistyö paikallisen yrittäjäyhdistysten kanssa mm. keskustayhdistykset, yrittäjäjärjestöt, kauppakamari yms.

Koulutukset ja tietoiskut tapauskohtaisesti https://www.cursor.fi/cursor/tulevia-tapahtumia-ja-koulutuksia

Yhteistyö seudun maahanmuuttajien kanssa toimivien organisaatioiden ja kuntien kanssa

Yleiset tavoitteet julkisille palveluprosesseille/Kinno:

1. Asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen 2. Vaikuttavuus 3. Prosessien tehokkuus

Yleiset tavoitteet julkisille palveluprosesseille/Wirma:

1. Roolijako selkeämmäksi ja tavoitteen niiden mukaan 2. Asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen 3. Vaikuttavuus 4. Prosessien tehokkuus – tiiviimpi yhteistyö!

Yleiset tavoitteet julkisille palveluprosesseille/Cursor

1. Yhden luukun periaate -> Yrityspalvelujen ulkoistaminen paikalliselle ja jo nyt asiakasrajapinnassa koko ajan

toimivalle elinkeinoyhtiölle. Elinkeinoyhtiöllä ylivoimainen alueensa asiakastuntemus ja siten jatkuva vuorovaikutus yrityksiin ja yrittäjiin. Alueilla esim. kaksi toimijaa – nykyisenlainen te-toimisto ja yrityspalveluja tuottaja elinkeinoyhtiö.

2. Selkeä roolijako – esim. te-palvelut, paikalliset yrityspalvelut ja seudun ulkopuolelle suuntautuvat yrityspalvelut esim. Team Finland, suurlähetystöt jne.

3. Roolijaon mukaisten palveluprosessien selkeyttäminen, nykyistä selkeämpi palvelujen tuotteistus ja siten nykyistä selkeämmät palvelut ja niiden helpompi saavutettavuus

Työllisyyden palvelukokonaisuus

Kouvola Kotka Hamina Imatra Lappeenranta

Miten työllisyyden palvelukokonaisuudet on järjestetty Kaakkois-Suomessa?

-Työllistymisen edistäminen osa kaupungin hyvinvointipalveluita -Työntekijöitä työllistymisen edistämisen palveluyksikössä yhteensä 42 -Kymenlaakson TYP-verkosto -Työllistymisen edistämisen palveluyksikön määrärahat vuositasolla noin 5,5 miljoonaa euroa (ei sisällä työmarkkinatuen kuntaosuutta eikä hallintokunnittain budjetoitua palkkatuetun työllistämisen määrärahaa) -Vuositasolla työllistymisen edistämisen

-TYP ja kunnallisen työllisyyden hoidon yksikkö vastaavat työllisyyspalveluista (13 työntekijää) - Asiantuntijat ja Kela tekevät yhteistyötä TYP-verkoston kanssa -TYP:llä on lakisääteiset tehtävät -Kunnalla omat tehtävänsä esim. palvelujen tarjoaminen pitkäaikaistyöttömille, eläkeselvitykset ja yhteistyö TE-toimiston kanssa -Kotkassa ostetaan palveluja paljon ostopalveluina -Nuoret on nostettu työllistämisessä kohderyhmäksi ja yhteistyö Ekamin kanssa on ollut onnistunutta

-Työllisyysyksikkö koordinoi kaupungin työllisyysasioita ( kaksi työntekijää) -Työllisyysyksikkö järjestää nuorten kesätyöt (160 paikkaa nuorille kesäksi) -Nuorisotyöttömyyden hoito prioriteettilistan kärjessä -Kesätyösetelit nuorten työllistämiseen -Vammaispalvelut -Pitkäaikaistyöttömät TE-toimiston kautta -Kuntalisä yrityksille -Kasvotusten saatavat palvelut lähellä ihmisiä -Netin kautta on vaikea saada kunnolla selvyyttä asiakkaan

-Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Eksotelle vuonna 2016. -Työllisyyspalvelujen järjestämisvastuu Eksotella -Palvelusopimukseen sisältyy ostopalveluja kolmannen sektorin toimijoilta; TyönVuoksi ry ja IntoPajat ry -Eksote järjestää palkkatukityöllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa ostopalvelujen lisäksi myös Eksoten laitoksissa -Imatran kaupungin omina työllisyydenhoidon toimenpiteinä ovat palkkatukityöllistäminen kaupungin palveluyksiköissä ja kaupungin ympäristötöissä sekä työkokeilut kaupungin palveluyksiköissä -Työllistämisen kuntalisä yrityksille ja yhteisöille

-Eksoten näkyvä rooli vaikeasti työllistettävien työllistämisessä -Ostopalvelut siirrettiin vuonna 2010 Eksotelle -Kunta hoitaa palkkatukijärjestelmän -TYP -Yrityslisä -Nuorisotyöttömyys huolestuttavaa, ei tarpeeksi resursseja nuorten palveluihin (netti ainoana palveluna ei riittävä) -Ohjaamoiden toiminta kannattavaa, nuoret ovat antaneet positiivista palautetta -Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömät jäävät usein palveluiden ulkopuolelle.

palveluissa noin 2 000 asiakasta Pääsääntöisesti tausta TE-toimiston PL3:lla, yleensä pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistettäviä -Asiakkaita ohjautuu työllistymisen edistämisen palveluihin pääosin TE-toimistosta ja aikuissosiaalityöstä, mutta myös vammaispalveluista, asumispalveluista, etsivästä nuorisotyöstä, hankkeista, psykiatrian poliklinikalta, A-klinikalta, Kelasta tai asiakas hakeutuu itse

-Kasvupalvelujen uudistamisen myötä pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tilanne tulee muuttumaan -Uudistus voi synnyttää ongelmia vaikeasti työllistettävien kohdalle

todellisesta palvelutarpeesta. -Maakuntauudistuksen myötä toivotaan, että kasvupalvelut pysyvät hyvin saatavilla sekä yksilölle henkilökohtaisesti räätälöityinä

Maakuntauudistuksen myötä toivotaan tilanteeseen parannusta -ELY- keskuksen , TE-toimiston ja kuntien intressit eivät palveluja järjestäessä aina kohtaa. Kasvupalvelu-uudistuksella toivotaan järjestelmään selkeyttä -Kouvola-vetoinen päätöksenteko kasvupalvelu-uudistuksen suhteen häiritsee, sillä Etelä- Karjalan asiantuntijoita ei kuulla

Työ- ja elinkeinoministeriö – Loppuraportti

Markkinavuoropuhelu kasvupalvelujen tueksiAnalyyttisen tuen raportti

Markkinavuoropuhelun tuki

SISÄLLYS

2

1. Johdanto…………………..3

2. Johtopäätökset ja

suositukset…………………4

3. Ostamisen nykytila

ELY-keskuksissa .................. 15

5. Markkina-analyysi.....................21

6. Kotimaisten palveluntuottajien

pääviestit......................................40

7. Kansainvälisten kokemusten

pääviesti.......................................55

Markkinavuoropuhelun tuki

Johdanto

3

Tämä raportti on tiivistelmä Kasvupalveluiden kehittämisen tueksi hankitusta Markkinavuoropuhelun tuki -asiantuntijapalvelusta.

Asiantuntijapalvelu on koostunut - Työ- ja elinkeinohallinnon toimittamien ostamista

kuvaavien tilastojen analyysistä. - Potentiaalisten kasvupalvelutoimijoiden analyysistä.- Neljän valtakunnallisen vuoropuhelutilaisuuden

toteutuksesta potentiaalisille kasvupalvelutoimijoille. Tilaisuuksia markkinoitiin Paltan ja Henkilöstö-palveluyritysten liiton, Suomen yrittäjien sekä kehittämispalveluja tarjoavien yritysten kautta.

- Työkokouksista työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.- Kahden kansainvälisen toimijan haastattelusta.

Raportin alussa esitetään tiiviit johtopäätökset sekä suositukset markkinavuoropuhelujen jatkamiseksi.

Tämän jälkeen kuvataan ostamisen nykytilaa TE-hallinnossa ELY-keskusten toimittamien tilastojen pohjalta, ELY-keskusten nykyisin käyttämiä palveluntuottajia sekä analysoidaan potentiaalista markkinatoimijoiden joukkoa.

Vuoropuhelutilaisuuksien teemat ja keskeiset viestit on tiivistetty omissa osioissaan tämän jälkeen.

Kansainvälisistä haastatteluista nostetaan esiin muutamia oppeja, jotka koskettavat erityisesti kasvupalveluiden toteutuksen nykyistä vaihetta.

Raportin suositukset ovat Owal Group Oy:n näkemyksiä kuullun keskustelun pohjalta. Muut raportin osat kuvaavat palveluntuottajien vuoropuhelussa esittämiä näkökulmia.

Markkinavuoropuhelun tuki

Raportin käsitteet

4

Kasvupalvelut: TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi maakuntauudistuksen yhteydessä 2019. Niitä toteutetaan järjestäjä-tuottaja –mallilla.

Kilpailullisella tuotantomallilla ja asiakkaiden valinnanvapaudella vahvistetaan palvelujen vaikuttavuutta, synnytetään uusia palveluinnovaatioita ja luodaan uutta palvelumarkkinaa.

Maakunnan oma tuotanto hoitaa markkinapuutteet.

Nykyiset palvelut: Raportissa käsitellään tilastotietoja ELY-keskusten ostamista työvoimapoliittista koulutuksista, kursseista ja valmennuksista sekä yritysten kehittämispalveluista. Kaikista nykyisistä hankinnoista ei ollut saatavilla tietoa.

Tämän lisäksi puhutaan nykyisistä TE-toimistojen toteuttamista tehtävistä ja palveluista, kuten rekrytointi ja työnvälitys.

Kansainväliset toimijat: Hankkeessa haastatellut kaksi kansainvälistä toimijaa olivat Ingeus (www.ingeus.com)ja Maximus (www.maximus.com). Toimijat operoivat useissa eri maissa. Kansainvälisiä esimerkkejä ostopalvelujärjestelmistä on esitetty aiemmissa työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemissa raporteissa (Työpolitiikan kansainvälinen vertaisarviointi sekä Yksityisen palveluntuotannon hyödyntäminen työnvälityksessä).

Työ- ja elinkeinoministeriö – Loppuraportti

Johtopäätökset ja suositukset

Markkinavuoropuhelun tuki

Johtopäätökset ja suositukset

6

Suunnitteluvaiheen vuoropuhelu hahmotti palveluntuottajien kenttää. Potentiaalisia palveluntuottajia on tilastojen valossa reilut 10 000.

Markkinavuoropuhelu on ollut suunnitteluvaiheen vuoropuhelutilaisuus. Useille vuoropuheluun osallistuneille palvelutarjoajille kyse on ollut myös kasvupalveluja koskevien alustavien suunnitelmien kuulemisesta.

Suomessa toimi vuonna 2015 yhteensä 1 395 työllistämistoimintaan keskittynyttä yritystä. Näistä 82 % on erikoistunut työvoiman vuokraukseen. Toimialan liikevaihto on kasvanut voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana.

Liikkeenjohdon konsultointiin erikoistuneita yrityksiä toimi samana vuonna 9 168. Konsultointialan liikevaihto on puolestaan pysynyt melko tasaisena viime vuosina. Konsultointialalla toimii hyvin paljon pieniä 1-4 henkilön yrityksiä, joiden liikevaihto on korkeintaan 200 000 euroa.

Nykyisissä TE-hallinnonalan palveluntarjoajissa on sekä perinteisiä liikkeenjohdon konsultointiin ja sen eri osa-alueisiin keskittyneitä toimijoita, rekrytointiin ja työnvälitykseen keskittyneitä henkilöstöpalvelualan yrityksiä sekä koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen keskittyneitä yrityksiä.

Markkinavuoropuheluun osallistui reilut 150 kotimaista palveluntarjoajaa tai palvelujen tarjoamisesta kiinnostunutta toimijaa. Lisäksi kuultiin kahta Suomessa toimimatonta kansainvälistä yritystä.

Markkinavuoropuhelun tuki

Johtopäätökset

7

Kasvupalvelujen kilpailutus voi uudistaa palveluntuottajakenttää merkittävästi.

TE-hallinnossa ostetaan nykyisin palveluita noin 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Volyymin lisäys olisi työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan noin 150 milj. euroa. Lisäksi on huomioitava, että kaikissa yrityspalveluissa ja osassa TE-palveluja yritykset rahoittavat osan ja osa yritystuista siirtyy markkinaan siinä vaiheessa, kun yritys ostaa sillä asiantuntijapalvelua tuettuun hankkeeseen. Markkinan kokonaisarvoksi on arvioitu karkeasti 450 miljoonaa €.

65 % palveluntuottajista vuonna 2015 oli yrityksiä, loput julkisomisteisia toimijoita, säätiöitä tai yhdistyksiä. Euromääräisesti n. 60 % vuoden 2015 ostoista kohdistui muunlaisille toimijoille kuin yrityksille (valtionapua saaville koulutuksen tuottajille, säätiöille tai yhdistyksille). Aiemmin TE-hallinto on käyttänyt toimialallaan perinteisempiä tai liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään suurempia yrityksiä.

Kansainvälisiä työllistävyyspalveluja tarjoavia yrityksiä vastaavia palveluntuottajia ei Suomessa juurikaan toimi. Nykyisistä toimijoista näitä voi kuitenkin kehittyä.

Kiinnostusta palvelujen tarjoamiseen löytyy, mutta ajattelu perustuu pitkälti vielä nykyisin ostettuihin palveluihin.

Lähes kaikki palvelujentarjoajat ovat kiinnostuneita tulevaisuudessa tarjoamaan kasvupalveluita joko omilla vahvuusalueillaan tai kehittämään yhdessä uudenlaisia palvelukokonaisuuksia.

Kotimaisista toimijoista suurin osa ajattelee kasvupalvelujen tarkoittavan nykyisten kaltaisten palvelujen lisäämistä tulosperusteisesti. Käytännössä vain osa palveluntuottajista tunnistaa sen, millaisia voisivat olla kokonaisvaltaiset kasvupalvelut, useisiin eri tarpeisiin.

Markkinavuoropuhelun tuki

1. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN

YRITYKSILLE JA TYÖHAKIJOILLE TYÖN LÖYTÄMINEN

3. TYÖNHAKIJOIDEN TYÖMARKKINAVALMIUKSIEN JA

TYÖNHAKUTAITOJENKEHITTÄMINEN

4. YRITTÄJIKSI AIKOIVIEN JA YRITYSTEN

LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VAHVISTAMINEN

2. TYÖNHAKIJOIDEN LYHYTKESTOINEN

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Esim. FEC / Rekrykoulutukset

Esim. työnhakuvalmennuksetMuut valmentavat palvelut

Liiketoimintasuunnittelu, keksintö- ja IPR-asiat, kansainvälistymisosaaminen jne.

Pilottihankkeet

Johtopäätökset

8

Peruskonseptista laaja-alaiseksi tarjoajaksi palveluntuottajilla on vielä matkaa, mutta kasvupalvelujen ostamisella voidaan vauhdittaa tätä kehitystä.

Suurin osa nykyisistä palveluntarjoajista on vielä työnvälityksen kärkihankkeen mukaisten työnvälityspilottien arvioinnin perusteella oman peruskonseptinsa tarjoajia. Markkinoiden avaaminen ja pilotointi sekä kokeilukulttuuri muuttavat kuitenkin nykyisiä palveluntuottajia laaja-alaisempaan suuntaan siten, että ne voisivat kattaa useita erilaisia tarvekategorioita (esim. kuvan tarpeet 1-3). Laaja-alaisemmat palveluntuottajat ovat myös selkeästi muita erikoistuneempia nimenomaan julkisen sektorin palvelutuotantoon.

Yrityspalveluja tarjoavat yritykset ovat selkeästi kooltaan pienempiä ja palveluiltaan erikoistuneempia. Heidän palautteessaan korostuu pääasiassa ajatus asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisäämisestä ja laatukontrollista (joko akkreditointijärjestelmä tai asiakastyytyväisyyteen sidottu malli).

Markkinavuoropuhelun tuki

Johtopäätökset

9

Palveluntuottajien mielestä kasvupalvelujen kehittäminen vaatii tiettyjen tiettyjen taustajärjestelmien kehittämistä.

Nykyiset palveluntuottajat näkevät tärkeiksi:- Tietojärjestelmien rajapintojen toimivuuden- Raportointivelvoitteiden pitämisen kohtuullisena- Asiakkaiden valinnan vapauden lisäämisen.

Näkemykset palveluntuottajien määrästä tulevissa sopimuksissa vaihtelevat, mutta kilpailu nähdään tärkeäksi: - Rajoittamaton kilpailu ja asiakkailla valinnanvapaus- Palveluntuottajien määrän korostaminen toiminnan

alussa, jotta saadaan eri tyyppisten palvelun tuottajien toiminnasta kokemuksia ja palvelujen tuottajat kehittyvät

- 3-7 palveluntarjoajaa maakunnassa (pl. yritysten konsultointipalvelut, joissa rajoittamaton).

Palveluntarjoajat toivovat nykyistä (6-18kk) pidempiä sopimuskausia varsinkin silloin, jos kyse on tulosperusteisista palveluista.

Kasvupalveluiden tuottamisesta kiinnostuneet toimijat nostivat esiin erityisesti seuraavat näkökulmat:- Investointien kannattavuuden takaaminen

(ennustettava volyymi + riittävä hinta)- Vähintään 3 vuotta (vaihteluväli 2-3 vuotta, mutta

tyypillisin vastaus 3 vuotta)- 2+2+2 (uusien mukaan ottamisella ja huonosti

menestyneiden pois tiputtaminen); tai 3+3.

Yrityskonsultointia osana kasvupalveluja toteuttavat toimijat esittivät seuraavat keskeiset näkökulmat:- Jatkuva hankintamalli, jossa akreditointi ja

tuloskontrolli- Tuloskontrolli voisi tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:

Huonoa palautetta saaneet pois seuraavalla kierroksella, 2 uutta tilalle.

Markkinavuoropuhelun tuki

Johtopäätökset ja suositukset

10

Kansainvälisten toimijoiden esiin nostamat keskeiset opit liittyvät vastaavien markkinaehtoisten järjestelmien luomiseen pitkäjänteisenä kehitysprosessina.

Näkemyksissä korostuvat:- Inkrementaalisen kehittämisen ja jatkuvan

parantamisen painottaminen osana koko järjestelmää- Selkeiden tavoitteiden ja vertailtavien sekä

läpinäkyvien tulosmittareiden asettaminen- Tulosten ja vaikutusten (työssä pysyminen)

painottaminen hankintojen taustalla - Laadun painottaminen hinnan kustannuksella

markkinoiden luomisen vaiheessa- Ostamisosaamisen ja sopimushallinnan osaamisen

systemaattinen kehittäminen- Jatkuva markkinavuoropuhelu- Palveluntuottajien keskinäinen, mutta rajoitettu,

kilpailu ja keskitetty tuloksellisuuden seuranta sekä hyvien palveluntuottajien painottaminen ja huonojen karsiminen.

Kansainväliset palveluntarjoajat ovat selkeästi erilaisia kuin nykyiset kotimaiset palveluntuottajat.

Kansainväliset toimijat keskittyvät ”Employability Service Provision” -tyyppiseen työllistyvyyttä edistävään palveluun ja niiden rajapinta on vahvasti myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ne eivät painota henkilöstövuokrausta.

Seuraavan sivun kuvassa on esitetty tiivistetysti kotimaisten markkinavuoropuhelussa kuultujen toimijoiden sekä kansainvälisten toimijoiden näkemykset kasvupalvelumarkkinoiden kehittämisestä. Tämän jälkeen esitetään ulkopuolisen konsultin keskeiset suositukset.

Markkinavuoropuhelun tuki

11

Kasvupalvelujen kehityskaari

NYKYTILAKASVU-

PALVELUT- 300 miljoonan

markkinat, jotka painottuvat julkisille toimijoille

- Yksittäiset palveluostot, joissa on painotettu suoritemaksuja tulosten asemasta

- Kasvupalvelujen ostaminen laajoina tulosperusteisina kokonaisuuksina useita palveluntuottajia (2-4) keskenään kilpailuttaen

- Yritysten osaamistarpeiden ratkaiseminen palvelusetelimallilla

- Tulosperusteisten maksujen nykyistä vahvempi painottaminen työllisyyspalveluissa

- Keskitetty seuranta- ja arviointijärjestelmä

- Laajempien kokonaisuuksien ostamisen kokeilut 3-4 vuoden sopimuskausilla

- Järjestelmien rajapintojen kehittäminen

- Yrityspalveluita ja työnvälitystä integroivat kokeilut

- Palvelusetelimallin (tai jatkuvan akkreditoinnin mallin kokeilu) yrityspalveluissa

- Alueelliset markkinavuoro-puhelut

- Ostamisosaamisen kehittäminen ja laadun korostaminen

- Menestyvien palkitseminen osaksi toimintamallia

Kokeilujen vaihe Kehittämisen vaihe

2017 2023

Kuva esittää markkinavuoropuhelussa kuultujen eri toimijoiden näkemystä mahdollisesta kehityskaaresta.

Markkinavuoropuhelun tuki

Suositukset

12

1. Maakunnalliset markkinavuoropuhelut. Maakuntien tulee toteuttaa varsinaisiin hankintoihin liittyvät markkinavuoropuhelut, jotta vuoropuhelussa päästään konkreettisiin maakuntakohtaisiin tarpeisiin ja toteutustapoihin. Markkinavuoropuheluissa tulisi myös huomioida ylimaakunnalliset yhteiset palvelukokonaisuudet.

2. Yhteinen alusta markkinavuoropuhelujen toteutukseen. Markkinavuoropuhelua tulisi jatkaa myös keskitetysti siten, että maakuntien kasvupalvelujen ostamisen suunnitelmat koottaisiin yhteen ja näistä käytäisiin avoin verkkokonsultaatio yhdessä palveluntarjoajien kanssa.

Alustalla varmistetaan se, että markkinat voivat toimia myös ylimaakunnallisesti. Alustan toiminta tulisi olla mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Yksinkertaisemmillaan se voi olla www-sivusto sekä sen toimintaa tukevat säännölliset foorumit. [Esimerkki Iso-Britanniasta: https://www.gov.uk/government/groups/work-programme-partnership-forum]

Suositukset ovat markkinavuoropuhelun analyyttisesta tukipalvelusta vastanneiden suosituksia keskeisistä opeista.

Markkinavuoropuhelun tuki

Suositukset

13

3. Päähankkija- / operaattorimalli varmistamaan monenlaisten palvelutarjoajien mahdollisuuksia osallistua kasvupalvelujen toteuttamiseen. Ostamisen kehittämistä tulee kehittää työllisyyttä edistävien palvelujen osalta usean pääoperaattorin väliseksi kilpailulliseksi malliksi, jossa asiakas voi valita haluamansa palveluntuottajan rajatusta määrästä palveluntuottajien muodostamia konsortioita. Markkinavuopuhelussa saatu palaute tukee tätä mallia.

Operaattorimallilla varmistettaisiin, että pienet yritykset voisivat osallistua kasvupalvelujen tarjoamiseen myös työllisyyttä edistävissä palveluissa ja päähankkijoilta edellytettäisiin alihankintaketjujen monipuolisuutta.

4. Yrityspalveluissa palvelusetelimalli tai akreditoitu asiantuntijapalvelu -malli paras keino ratkaista osaamisvajeita. Yrityspalveluissa ostamisen kehittämistä tulee jatkaa asiakkaiden valinnanvapautta korostavaa palvelusetelimallia tai asiantuntijapalvelu -malleja hyödyntäen kuitenkin siten, että siihen sisältyy palvelun tuottajan laadun kontrolli.

Markkinavuoropuhelun tuki

Suositukset

14

5. Palkkio työssä pysymisestä, ei suoritteista. Työllisyyttä edistävissä palveluissa tulisi siirtyä nykyisiä pilotteja enemmän tulosten ja vaikutusten ostamiseen. Vaikutuksilla tarkoitetaan tässä erityisesti työssä pysymisestä maksamista (työllistymisen asemasta). Tämä on erityisesti kansainvälisten kokemusten tarjoama viesti.

6. Keskitetty ja avoin palveluntuottajien suorituskyvyn seuranta. Palveluntuottajien suorituskyvyn seuranta tulisi toteuttaa keskitetysti ja avoimesti siten, että se tarjoaa asiakkaille, tilaajille ja palvelun tuottajille tietoa. Parhaita käytäntöjä tulisi hyödyntää erityisesti Australiasta (Star Rating -järjestelmä) sekä Sveitsistä (alueelliset regressiomallit).

Työ- ja elinkeinoministeriö – Loppuraportti

Ostamisen nykytila ELY-keskusten tilastojen valossaVuoden 2015 aineiston valossa

Markkinavuoropuhelun tuki

Nykyisen ostamisen volyymit

16

Työ- ja elinkeinoministeriön toimittamien tietojen perusteella palveluja hankittiin vuonna 2015 reilulla 270 miljoonalla eurolla.

- Kurssien ja koulutusten osuus on reilu 269 miljoonaa euroa ja

- Yritysten kehittämispalvelujen osuus n. 900 000 euroa.

- Yritysten kehittämispalveluissa keskimääräinen liikevaihto yritykselle oli 10 700 € vuonna 2015.

Kurssit ja koulutus sisältävät työvoimapoliittiset koulutukset.

Vuoden 2018 alusta tutkintotavoitteisesta työvoimapoliittisesta koulutuksesta n. 90 miljoonaa euroa siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle.

Tästä kokonaisuudesta puuttuvat starttiselvitykset (asiantuntijapalveluna hankittavana), joista saatava data on liian hajanaista, jotta se kannattaisi strukturoida.

Muita analyysistä puuttuvia palveluja ovat ovat:- Henkilöasiakkaiden yksittäiset asiantuntijapalvelut

(dataa ei ole helposti saatavilla)

- ESR-rahoituksella tehdyt hankinnat.

Markkinavuoropuhelun tuki

Ostamisen volyymi ELY-alueittain vuoden 2015 datan perusteella

17

0 €200 €400 €600 €800 €1 000 €1 200 €1 400 €

0 €10 000 000 €20 000 000 €30 000 000 €40 000 000 €50 000 000 €60 000 000 €

Vuoden 2015 ostot ELY-alueittain

Koulutukset, kurssit ja kehittämispalvelut Suhteutettuna työttömiin työnhakijoihin

Alla olevassa kuvassa on esitetty vuoden 2015 ostojen jakaantumista ELY-alueittain. Yli 20 miljoonan euron markkina-alueita on Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Investointia on suhteutettu työttömien työnhakijoiden määrään vuoden 2015 lopussa. Esitys on suuntaa-antava.

Markkinavuoropuhelun tuki

Nykyiset palveluntuottajat

18

Työ- ja elinkeinoministeriön tietolähteiden perusteella palveluja hankittiin yli 270 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Laskutustiedoiltaan 18 suurinta palveluntuottajaa laskuttivat yli 5 miljoonaa euroa vuositasolla.

Näistä 18 suurimmasta palveluntuottajasta neljä on yrityksiä ja muut pääasiassa julkisomisteisia palveluntuottajia. Vuonna 2015 työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suuri volyymi selittää kokonaiskuvaa.

Neljä suurinta palveluntuottajaa ovat aikuiskoulutusorganisaatioita ja viides TE-hallinnon palveluihin erikoistunut yritys.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälityksen kärkihankkeen piloteissa on mukana lisäksi sellaisia yrityksiä, jotka eivät perinteisesti toimi TE-hallinnon palveluntuottajina. Tällaisia ovat esimerkiksi työnvälitykseen keskittyvät yritykset.

Palveluntuottajista noin joka viides on jollain tavalla erikoistunut TE-hallinnon palveluihin. Koulutus- ja valmennuspalveluissa noin viidenneksellä yrityksistä tai osakeyhtiömuotoisista toimijoista liikevaihdosta merkittävä osa (yli 80 %) tulee TE-hallinnosta.

Kehittämispalveluissa tämä osuus on pienempi. Kehittämispalveluissa on kuitenkin palveluntuottajia, joiden kotisivujen analyysistä voi nähdä, että esimerkiksi yritysten kehittämispalvelut (tai innovaatioseteli) muodostavat merkittävän markkinoinnin kanavan.

Markkinavuoropuhelun tuki

TE-hallinnon ostojen osuus liikevaihdosta

19

Saatavissa olevalla datalla analysoidaan seuraavaksi TE-hallinnon ostojen osuutta yritysten liikevaihdosta. Kaikkiaan 276 yrityksen liikevaihtotiedot olivat saatavilla vuodelta 2015. Tiedot sisältävät jonkin verran epätarkkuuksia, mutta analyysiä voidaan pitää suuntaa antavana.

Yritysten profiilit eroavat koulutus- ja valmennus-palveluja tarjoavien ja yritysten kehittämispalveluja tarjoavien yritysten välillä. Yritysten kehittämis-palveluissa tarjoavissa yrityksissä on selvästi vähemmän sellaisia, joiden liikevaihdosta merkittävä osuus tulisi TE-hallinnolta. Näillä on myös muuta liiketoimintaa.

Tätä on havainnollistettu oheisessa kuvassa.

Yritysten jakaantuminen sen mukaan, kuinka suuri % -osuus yritysten liikevaihdosta tulee TE-hallinnolta

Alle 20 % 20-50 % 50-80 % Yli 80 %

Koulutus, valmennus,

kurssit45 % 23 % 11 % 21 %

Yritysten kehittämis-

palvelut 65 % 26 % 8 % 0 %

Markkinavuoropuhelun tuki

Palveluntuottajien luonnehdintaa ELY-alueittain

20

Useimmiten viisi suurinta palveluntuottajaa ovat julkisomisteisia tahoja tai säätiöitä. Seuraavassa kuvataan suurimpia palveluntuottajia lyhyesti ELY-alueittain.

- Uusimaa: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta yksi yritys

- Varsinais-Suomi: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta yksi yhdistyksen omistama osakeyhtiö

- Pirkanmaa: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta kaksi yritystä

- Kaakkois-Suomi: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta yksi yhdistyksen omistama osakeyhtiö

- Etelä-Savo: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta kaksi yritystä

- Pohjanmaa: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta yksi yritys

- Keski-Suomi: Viisi suurinta palveluntuottajaa julkisomisteisia / -rahoitteisia toimijoita

- Pohjois-Savo: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta 3 yritystä

- Pohjois-Karjala:Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta kaksi yritystä

- Kainuu: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta 3 yritystä

- Pohjois-Pohjanmaa:Viisi suurinta palveluntuottajaa julkisomisteisia / -rahoitteisia toimijoita

- Lappi: Viisi suurinta palveluntuottajaa julkisomisteisia / -rahoitteisia toimijoita

- Satakunta:Viisi suurinta palveluntuottajaa julkisomisteisia / -rahoitteisia toimijoita

- Etelä-Pohjanmaa: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta kaksi yritystä

- Häme: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta yksi on yritys.

Työ- ja elinkeinoministeriö – Loppuraportti

Markkina-analyysiKatsaus palveluntuottajiin

Markkinavuoropuhelun tuki

Potentiaalisten palveluntuottajien analyysiä

22

Potentiaalisia palveluntuottajia tarkasteltiin markkinavuoropuhelussa hyödyntämällä kahta toimialaa: ”Työllistämistoimintaa” sekä ”Liikkeenjohdon konsultointia”.

Kaikki näillä toimialoilla toimivat yritykset eivät tosiasiassa olisi välttämättä potentiaalisia palveluntuottajia. Toisaalta potentiaalisia palveluntuottajia saattaisi olla myös muissa toimialaluokissa. Suunnitteluvaiheen analyysissä tämä on kuitenkin riittävä tarkkuustaso.

Analyysissä hyödynnettiin kolmea aineistoa:- Tilastokeskuksen perustilastot- Työ- ja elinkeinoministeriön toimittamat tiedot

vuoden 2015 palveluntuottajista. Suurista palveluntuottajista useat ovat julkisia toimijoita, säätiöitä tai yhdistyksiä, joten niiden tilinpäätös-tietoja ei voitu hyödyntää analyysissä.

- Yli 5 300 yrityksen satunaispoimintaa työllistämis- ja liikkeenjohdon konsultointi -toimialojen yrityksistä. Poiminnassa analysoitiin näiden potentiaalisten toimijoiden liikevaihtoluokkaa, henkilöstöluokkaa, perustamisvuotta ja kotipaikkaa vuoden 2015 tietojen pohjalta.

Seuraavassa esitetään analyysin keskeisemmät viestit ja analyysiin liittyviä kuvia.

Markkinavuoropuhelun tuki

Tiivistelmä

23

Suomessa toimi vuonna 2015 yhteensä 1 395 työllistämistoimintaan keskittynyttä yritystä. Näistä82 % erikoistuu työvoiman vuokraukseen. Toimialan liikevaihto on kasvanut voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana.

Liikkeenjohdon konsultointiin erikoistuneita yrityksiä toimi samana vuonna 9 168. Toimialan liikevaihto on pysynyt melko tasaisena viime vuosina. Konsultointi-alalla toimii hyvin paljon pieniä 1-4 henkilön yrityksiä, joiden liikevaihto on korkeintaan 200 000 euroa.

Otosten perusteella ELY-keskukset ovat toistaisesti hyödyntäneet toimialalta keskimääräistä perinteisempiä ja suurempia yrityksiä.

Markkinavuoropuhelun tuki

Yritysten määrä kasvupalveluihin kytkeytyvillä toimialoilla koko Suomessa

24

Toimiala (TOL2008) 2013 2014 2015

Työllistämis-toiminta

- Työnvälitys-toiminta

- Työvoiman vuokraus

- Muuthenkilöstön hankinta-palvelut

1 323

68

1 098

157

1 337 (+1,1 %)

72 (+5,9 %)

1 108 (+0,9 %)

157

1 395 (+4,3 %)

79 (+9,7 %)

1 149 (+3,7 %)

167 (+6,4 %)

Pääkonttorien toiminta:liikkeenjohdon konsultointi

- Liikkeen-johdon konsultointi

8 565

8 562

8 822 (+3,0 %)

8 822(+3,0 %)

9 168 (+3,9 %)

9 168 (+3,9 %)

Sekä työllistämistoimintaa että liikkeenjohdon konsultointia harjoittavien yritysten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Esimerkiksi työnvälitys-toiminnan osalta yritystoimipaikkojen määrä kasvoi vuodesta 2014 vuoteen 2015 lähes 10 %. Työllistä-mistoiminnassa toimipaikkoja oli vuonna 2015 n. 1 395 ja liikkeenjohdon konsultoinnissa 9 168.

Työllistämistoiminnassa toimivista yrityksistä noin 82 % harjoittaa työvoiman vuokrausta. Työnväli-tystä harjoittavien yritysten osuus on noin 6 %. Loput harjoittavat muuta henkilöstön hankinta-palvelua.

Liikkeenjohdon konsultoinnin osalta viime vuosien kasvuvauhti (toimipaikkojen lisääntymisenä mitattuna) on ollut noin 3 %:n luokkaa. Enemmistö sekä liikkeenjohdon konsultoinnin että työllistämis-toiminnan toimipaikoista sijaitsee Helsingissä.

Markkinavuoropuhelun tuki

Toimipaikkojen määrä maakunnittain

25

Maakunta Työllistämistoiminta(TOL2008)

Pääkonttorien toiminta: Liikkeenjohdon konsultointi (TOL2008)

Uusimaa 634 5 375

Pirkanmaa 161 640

Varsinais-Suomi 171 617

Keski-Suomi 45 311

Pohjois-Pohjanmaa 89 310

Päijät-Häme 46 231

Pohjanmaa 48 191

Kanta-Häme 40 176

Satakunta 64 169

Seuraavaan taulukkoon on koottu kasvupalveluihin kytkeytyvien toimialojen toimipaikkojen lukumäärä maakunnittain vuonna 2014. Maakunnat on esitetty järjestyksessä eniten liikkeenjohdon konsultointia omaavista toimipaikoista vähiten näitä omaaviin. Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla.

Markkinavuoropuhelun tuki

Toimipaikkojen määrä maakunnittain

26

Maakunta Työllistämistoiminta(TOL2008)

Pääkonttorien toiminta: Liikkeenjohdon konsultointi (TOL2008)

Pohjois-Savo 62 159

Kymenlaakso 32 126

Etelä-Pohjanmaa 28 113

Etelä-Savo 21 112

Etelä-Karjala 29 106

Pohjois-Karjala 27 95

Lappi 30 86

Kainuu 21 36

Keski-Pohjanmaa 14 32

Markkinavuoropuhelun tuki

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

2013 2014 2015* 2013 2014 2015*

Pääkonttorien toiminta: liikkeenjohdon konsultointi

Työllistämistoiminta

Liik

evai

hto,

tuha

tta

euro

a

Liikkeenjohdon konsultointiin ja työllistämistoimintaan erikoistuneiden yritysten liikevaihdon kehitys koko Suomessa

2013-2015*

Pienten yritysten osuus liikevaihdosta Suuren yrityksen osuus liikevaihdosta

Kasvupalveluihin kytkeytyvien toimialojen liikevaihdon kehitys Suomessa

27

Myös liikevaihdolla mitattuna työllistämistoiminta on ollut viime vuosina selvästi kasvusuuntainen toimiala. Samalla suurten yritysten osuus liikevaihdosta on kasvanut (vuonna 2013 n. 47 % ja vuonna 2015 n. 55 %).

Liikkeenjohdon konsultointia harjoittavien yritysten osalta kehityskuva poikkeaa; liikevaihdon kasvu on ollut kohtalaisen stabiilia, mutta pienten yritysten osuus on kasvanut (vuonna 2013 n. 73 % ja vuonna 2015 n. 77 %).

76 %73 %76 %73 % 77 %

53 %47 %

45 %

55 %

53 % 47 %

27 % 24 % 23 %

Markkinavuoropuhelun tuki

Työllistämistoimintaan osallistuvien yritysten liikevaihto ja henkilöstö

28

0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000

Liikevaihto

Liikevaihto

Liikevaihto

2013

2014

2015

Tuhatta euroa

Työllistämistoiminnan liikevaihdon kehitys koko Suomessa 2013-2015

Työnvälitystoim inta Työvoiman vuokraus Muut henkilöstön hankintapalvelut

0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000

Henkilöstön lkm

Henkilöstön lkm

Henkilöstön lkm

2013

2014

2015

Työllistymistoiminnan henkilöstön lukumäärän kehitys koko Suomessa 2013-2015

Työnvälitystoim inta Työvoiman vuokraus Muut henkilöstön hankintapalvelut

92 %

88 %

86 %

90 %

91 %

95 %

Otos yli 5 300:sta konsultointipalveluja ja työllistämistoimintaa

harjoittavasta yrityksestä

Markkinavuoropuhelun tuki

Otoksen maakuntakohtainen jakauma vastaa hyvin todellista jakaumaa

30

0,4 %(0,4 %)

0,5 %(0,5 %)

1,2 %(1,1 %)

1,2 %(1,3 %)

1,2 %(1,3 %)

1,3 %(1,3 %)

1,3 %(1,2 %)

1,4 %(1,5 %)

1,5 %(2,1 %)

1,6 %(2,1 %)

2,2 %(2,3 %)

2,4 %(2,7 %)

2,5 %(2,2 %)

3,1 %(3,4 %)

2,7 %(0,0 %)

3,5 %(3,8 %)

6,7 %(7,7 %)

7,3 %(7,5 %)

57,9 %(57,5 %)

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

Maakuntien osuudet otoksessa olevista yrityksistä (N = 5 368), suluissa maakunnan todellinen osuus koko maan toimipaikoista Tilastokeskuksen mukaan

Markkinavuoropuhelun tuki

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien otosyritysten perustietoja

31

Satunnaisotannan yrityksistä enemmistö on osakeyhtiöitä (75 %) ja perustettu erityisesti vuoden 2004 jälkeen. Myös yksityisiä elinkeinon-harjoittajia on melko paljon (19 %). Loppu 6 % edustaa muita yritysmuotoja.

Perustamisvuosien jakauma on esitetty oheisessa kuvassa. Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavia yrityksiä on perustettu 2000-luvun jälki-puoliskolla. Finanssikriisin jälkeen yritysten perustamisia on tapahtunut vähemmän, mutta yhä 1990-lukua enemmän. Seuraavalla sivulla on esitetty keskimääräinen perustamisajankohta maakunnittain.

158296

567 566697

1788

1296

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800

2 000

Ennen 1985

1985-1989 1990-1994 1995-1999 2000-2004 2005-2009 2010 jälkeen

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten perustamisajankohta

(N = 5 368)

Markkinavuoropuhelun tuki

Otosyritysten keskimääräinen perustamisvuosi maakunnittain

32

1998

20012001 2002

2002 2002 2002 2002 2002 2003 20032003 2003 2003 2003

2004 2004 2004

Keskimääräinen konsultointia tai työllistämistoimintaa harjoittavan yrityksen perustamisvuosi maakunnittain

Markkinavuoropuhelun tuki

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten kokoluokka

33

83%

5%

5%

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten henkilöstön

lukumäärä (N = 5 368)

1-4 5-9 10-1920-49 50-99 Vähintään 100Ei tiedossa

3798

411 352 221 225 94267

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten liikevaihtoluokat,

miljoonaa euroa (N = 5 368)

Enemmistö otannan yrityksistä edustaa pieniä yrityksiä. 83 %:ssa yrityksistä työskentelee 1-4 henkilöä. Tämä näkyy myös yritysten kokoluokassa; enemmistöllä liikevaihto on alle 200 000 euroa.

Markkinavuoropuhelun tuki

Yrityskanta henkilöstöluokkien mukaan esitettynä maakunnittain

34

1716

5163

53 57 58 60 71 71 98 119 105 142 163 297 388 2565

0%

20%

40%

60%

80%

100%

Osu

us y

ritys

kann

asta

(ot

os)

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten määrä ja osuudet henkilöstöluokan mukaan (tapaukset, joissa henkilöstöluokka tiedossa)

1-4 hlöä 5-9 hlöä 10-19 hlöä 20-49 hlöä 50-99 hlöä Vähintään 100 hlöä

Yrityskannassa on jonkin verran maakunnittaista vaihtelua. Esimerkiksi Kainuussa on suhteessa enemmän henkilöstöltään suurempia yrityksiä. Tähän vaikuttaa kuitenkin toimipaikkojen pieni määrä kokonaisuudessaan. Sinisessä palkissa on esitetty 1-4 henkilöä työllistävien yritysten absoluuttinen lukumäärä.

Markkinavuoropuhelun tuki

Yrityskanta henkilöstöluokkien mukaan esitettynä maakunnittain

35

1 1 1 2 1 1 3 25

15

43

1 1 3 1 1 2 33

30

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten määrä ja osuudet henkilöstöluokan mukaan (tapaukset, joissa henkilöstöluokka tiedossa)

50-99 hlöä Vähintään 100 hlöä

Seuraavassa kuvassa on edelliseen sivuun liittyen esitetty vain niiden yritysten määrä ja osuus maakunnan yrityskannasta (otoksessa), jotka työllistävät vähintään 50 henkilöä. Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa, Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa otokseen ei lukeutunut yhtäkään tällaista yritystä.

2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 %2 %

2 %

4 %

1 %3 %

3 %3 %

Markkinavuoropuhelun tuki

Yrityskanta liikevaihtoluokan mukaan esitettynä maakunnittain

36

13 1949 54

4457 56 59 64

61 85 105 97129 142 259 321 2148

0%

20%

40%

60%

80%

100%

Osu

us y

ritys

kann

asta

(ot

os)

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten määrä ja osuudet liikevaihtoluokan mukaan, miljoonaa euroa (tapaukset, joissa liikevaihtoluokka tiedossa)

0-0.2 0.2-0.4 0.4-1 1-2 2-10 Yli 10

Yrityskannassa on jonkin verran maakunnittaista vaihtelua myös yritysten jakaumaa liikevaihtoluokkien mukaan tarkastelemalla. Sinisessä palkissa on esitetty 1-4 henkilöä työllistävien yritysten absoluuttinen lukumäärä.

Markkinavuoropuhelun tuki

Seuraavassa kuvassa on edelliseen sivuun liittyen esitetty vain niiden yritysten määrä ja osuus maakunnan yrityskannasta (otoksessa), joiden liikevaihto on vähintään 2 miljoonaa euroa. Kainuussa otokseen ei lukeutunut yhtäkään tällaista yritystä.

Yrityskanta liikevaihtoluokan mukaan esitettynä maakunnittain

37

1 1 1 1 2 2 6 2 6 7 5 11 3 513 23

146

1 3 1 2

84

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten määrä ja osuudet liikevaihtoluokan mukaan, miljoonaa euroa (tapaukset, joissa liikevaihtoluokka tiedossa)

2-10 Yli 10

11

10 % 2 % 2 % 2 % 3 % 3 % 8 % 4 % 7 % 6 % 4 % 9 % 2 % 5 % 4 % 5 %

8 %

Markkinavuoropuhelun tuki

7% 3%

7%6%

12%11%

9%11%

19%

13%

31%

33%

15%24%

ELY-keskusten hyödyntämät yritykset (otos, N = 160)

Kaikki yritykset (otos, N = 5 368)

Eri ajankohtina perustettujen yritysten osuus; ELY-keskusten hyödyntämät vs.

toimiala yleisesti

Ennen 1985 1985-1989 1990-1994 1995-1999

2000-2004 2005-2009 2010 alkaen

Yritysten perustamisajankohdat

38

11 11

19

15

30

50

24

0

10

20

30

40

50

60

ELY-keskusten hyödyntämien yritysten perustamisajankohdat (otos, N = 160)

”Uudet” yritykset65 %

”Perinteiset” yritykset 26 %

”Uudet” yritykset70 %

”Perinteiset” yritykset 20 %

Markkinavuoropuhelun tuki

52%

83%

16%

5%

10%

3%

7%

3%5%8% 5%

ELY-keskusten hyödyntämät yritykset (N = 100)

Kaikki yritykset (otanta) (N = 5 368)

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten henkilöstön lukumäärä;

ELY-keskusten hyödyntämät vs. toimiala yleisesti

1-4 5-9 10-19 20-49 50-99 Vähintään 100 Ei tiedossa

Yritysten henkilöstömäärä

39

52%

16%

10%

7%

5%8%

ELY-keskusten hyödyntämien konsultointipalveluja tarjoavien yritysten

henkilöstön lukumäärä (N = 100)

1-4 5-9 10-19

20-49 50-99 Vähintään 100

Ei tiedossa

Pieniäyrityksiä (alle 50 hlöä)93 %

Pieniäyrityksiä (alle 50 hlöä)85 %

Työ- ja elinkeinoministeriö – Loppuraportti

Palveluntuottajien pääviestitKeskustelutilaisuuden satoa

Markkinavuoropuhelun tuki

Kiinnostusta kasvupalvelujen tarjoamiseen esiintyy

41

Markkinavuoropuhelussa kuullut toimijat olivat lähtökohtaisesti kiinnostuneita tarjoamaan kasvupalveluita - joko nykyisen kaltaisia palveluita tai kehittämään uudenlaisia palveluita.

Palveluntuottajat olivat usein huolissaan siitä, mitä heidän nykyisin toteuttamille palveluilleen tapahtuu tulevaisuudessa. Tämä heijastuu ajoittain näkemysten varovaisuudessa.

Kuten oheisesta kuvasta huomataan, muutamat palveluntuottajista olivat selkeästi maakunnallisia vuoropuhelun kansallisesta luonteesta huolimatta.

§ Keskiarvo asteikolla 1-5, vastauksia yht. 144

4,38

4,46

3,94

4,21

4,40

1,00 2,00 3,00 4,00 5,00

Kiinnostus nykyisten kaltaisten palvelujen vahvistamiseen yrityksemme

nykyisillä maantieteellisillä alueilla

Kiinnostus nykyisten kaltaisten palvelujen vahvistamiseen yrityksemme

nykyisillätoimialoilla

Kiinnostus nykyisten kaltaisten palvelujen vahvistamiseen muissa

maakunnissa

Kiinnostus nykyisten kaltaisten palvelujen vahvistamiseen uusilla

toimialoilla

Kiinnostus uusien palveluiden tarjoamiseen

Markkinavuoropuhelun tuki

Millaisiin tarpeisiin kasvu-palveluilla tulisi hakea ratkaisuja?

42

Osa palvelutarjoajista näkee tarpeen ja mahdollisuuden laajamittaisiin tulosperusteisiin palvelukokonaisuuksiin kattaen kaikki erilaiset tarpeet. Voidaan siis ajatella, että markkinavuoropuhelu on herättänyt palveluntuottajia tämän tyyppiseen ajatteluun. Muutoin keskustelu liikkui usein yksittäisissä palveluissa tai teemoissa, joita eri teemojen kokonaisuuksien sisällä tulisi huomioida.

Useat palveluntuottajista näkevät toimialakohtaisen erikoistumisen tärkeäksi (kuten nyt on toteutettu esim. työnvälityksen kärkihankkeen mukaisissa piloteissa). Vastaavasti tällaista toimialakohtaista erikoistumista ei ole laajemmissa Welfare-to-Work / Employability Service -konsepteissa.

Useat kiinnittävät huomiota asiakastyytyväisyyden ja asiakaspalautteen seurantaan segmentistä riippumatta.

Keskusteluissa otettiin usein kantaa yleisesti kasvupalvelujen toteuttamisen periaatteisiin. Tärkeiksi nähtiin esimerkiksi:

1. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN

YRITYKSILLE JA TYÖHAKIJOILLE TYÖN LÖYTÄMINEN

3. TYÖNHAKIJOIDEN TYÖMARKKINAVALMIUKSIEN JA

TYÖNHAKUTAITOJENKEHITTÄMINEN

4. YRITTÄJIKSI AIKOIVIEN JA YRITYSTEN

LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VAHVISTAMINEN

2. TYÖNHAKIJOIDEN LYHYTKESTOINEN

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Esim. FEC / Rekrykoulutukset

Esim. työnhakuvalmennuksetMuut valmentavat palvelut

Liiketoimintasuunnittelu, keksintö- ja IPR-asiat, kansainvälistymisosaaminen jne.

Pilottihankkeet

- Tiedon avaaminen ja rajapinnat järjestelmien välillä- Sääntelyn ja tuotteistamisen purkaminen- Pienten yritysten ja muiden toimijoiden

mahdollisuuksien varmistaminen palvelutuotantoon osallistumiseksi.

Markkinavuoropuhelun tuki

1. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN YRITYKSILLE JA TYÖN LÖYTÄMINEN TYÖHAKIJOILLE

43

Palveluntuottajien näkökulmasta keskeiset kasvupalveluissa ratkaistavat tarpeet tässä kategoriassa ovat:

1. Työnvälitys, ennakoiva matching kaikista keskeisin palvelu. Sisältäen palveluntuottajille riittävät valtuudet ohjata henkilö työhön, koulutukseen ja ml. aktiivisen työnvälityksen keinot.

2. Osaamisperustaisuus ja osaamisen tunnistaminen osana näitä palveluita

Muita keskustelussa esiintyneitä palveluita / tarpeita, joihin palveluntuottajilla voisi olla annettavaa olivat: - Työnvälityspalvelu myös pitkäaikaistyöttömille- Rekrytointivalmennus yrityksille - Yritysten oikean tarpeen tunnistaminen - Yritysten välinen vertaistoiminen ja kasvuhakuisten

yritysten tunnistaminen osana työnvälityspalveluita- FEC-koulutukset muillekin kuin yrityksille ja

kilpailutusten kehittäminen helpommiksi pienille yrityksille

- Toimialakohtainen kokonaishankinta- Haastattelut työnhakijoille ja työnhakijoiden profilointi- Maahanmuuttajien käytännön työnvälitystoiminta

osana em. palveluita- Työvoimapoliittisten toimenpiteiden joustava ja nopea

hyödyntäminen ml. työkokeilujen, -harjoittelujen ja palkkatuen kytkeminen palveluntarjoajille

- Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus- Yritysten osaamistarpeiden kartoittaminen- Riittävät kannustimet myös yrityksille.

Markkinavuoropuhelun tuki

2. TYÖNHAKIJOIDEN LYHYTKESTOINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

44

Muita tarpeita tai palveluita, joihin palveluntuottajilla voisi olla annettavaa olivat:- Työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta osana palvelu-

kokonaisuuksia ja täysin henkilökohtainen räätälöinti- Lupakortit ja muut vastaavat (erikseen hankittuna tai

kouluttajan vastuulla) - Yrityslähtöinen osaamisen päivittäminen ja osaamisen

tunnistaminen- Virtuaaliset koulutusmahdollisuudet- Toimialaerikoistunut osaamisen kehittäminen. Perusteluina

erityisesti tehokkaampi vastaaminen työvoimapulaan ja markkinointiin.

- Kansainvälistymiseen ja markkinointiin ja myyntiin keskittyvät ohjelmat mm. palveluseteleitä hyödyntäen. Tekesille tulisi jättää tuotekehitys- ja IPR-asiat

- Maahanmuuttajien integroitumisen varmistaminen lyhyen koulutuksen kautta (mm. lyhyet täsmäkielikoulutukset)

- Keskeisenä menetelmänä ja näkökulmana kaikessa osaamisen kehittämisessä kontaktien luonti ja vertaistuki.

Lyhytkestoisen osaamisen kehittämisessä palveluntuottajien mielestä keskeisiä näkökulmia olivat:

1. Rekrytointikoulutuksen ja osaamisen koulutuksen mallit edelleen tai rekrytointikoulutuksen kehittäminen FEC-koulutuksen suuntaan. FEC-koulutus nähdään toisena toimivana mallina, joka tulisi kytkeä hankittaviin kokonaisuuksiin.

2. Osaamisen kehittämisessä erityisesti tulosten ja vaikutusten huomiointi

3. Rekrytointi- ja palkkausosaamisen lisääminen yrityksissä yritysten yhteistyössä, jotta yritysten olisi myös helpompi työllistää

Keskeisenä läpileikkaavana näkökulmana oli nykyisen lyhytkestoisen koulutuksen hankinnan joustavoittaminen ja nopeuttaminen.

Markkinavuoropuhelun tuki

3. TYÖNHAKIJOIDEN TYÖMARKKINAVALMIUKSIEN JA TYÖNHAKUTAITOJEN KEHITTÄMINEN

45

Muita tarpeita tai palveluita, joihin palveluntuottajilla voisi olla annettavaa olivat:- Kotoutumista tukevien palvelujen kytkeminen

erityispalveluina osaksi hankintakokonaisuuksia- Alaistaidot- Prosessimainen henkilökohtainen valmennus ja

ryhmämuotoinen toiminta- Yksilövalmennus ja uravalmennusryhmissä- Ammatinharjoittajien valmennukset (Ahvo -konsepti)

yksityisten toimijoiden toteuttaman henkilöille, jotka ovat kiinnostuneet yrittämisestä osa-aikaisesti ja / tai osuuskuntien jäseninä lyhyistä työsuhteista

- Ammatillisten taitojen mukaan ottaminen kasvupalveluiden osaamisen kehittämisessä on tärkeää

- Yrittäjämäisen / omatoimisen asenteen vahvistaminen työnhakijoilla

- Työnhaun valmennuspalvelut(jatkuu seuraavalla sivulla)

Työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksien ja työnhakutaitojen kehittämisessä keskeisiä näkökulmia ovat:

1. Työnhakuvalmennus (myös yksityisille palveluntarjoajille, ei vain isoille koulutusorganisaatioille)

2. Asenteisiin liittyvä koulutus, valmennus ja ohjaus osana hankintoja ja palveluita

3. Uravalmennus, ammatinvalinnanohjaukseen ja myös tarpeellisena (alanvaihtajat, kuolevat alat, vajaakuntoiset). Urasuunnittelun paineet ja ammatinvalinta korostuvat tulevaisuudessa, vaikka olisi akateeminen tutkinto.

Markkinavuoropuhelun tuki

3. TYÖNHAKIJOIDEN TYÖMARKKINAVALMIUKSIEN JA TYÖNHAKUTAITOJEN KEHITTÄMINEN

46

- Tuen yksilöllisyys ja keskittyminen erityisesti henkilön työn haun tukemiseen (CV, haastattelusparraus jne.)

- Työssä ja toiminnassa tapahtuva osaamisen arviointi ja osaamisen kartoitus

- Oppisopimus -tyyppinen koulutus- Digitaaliset valmennusmenetelmät- Ammatinvaihtajat- Sivutoimisen yrittäjyyden valmennus ja koulutus tai

näiden kohderyhmien valmennus kohti yrittäjyyttä - Yhteistyö sote-palvelujen kanssa.

Markkinavuoropuhelun tuki

4. YRITTÄJIKSI AIKOVIEN JA YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VAHVISTAMINEN

47

Markkinavuoropuhelussa esiintyi hyvin erilaisia näkökulmia siihen, millaisia tarpeita tulisi kasvupalvelujen osalta ratkaista. Näitä esitettyjä tarpeita on kuvattu ohessa suhteessa yrityksen elinkaareen.

Yritystoiminnan käynnistäminen- Yrittäjien tai alkavien yrittäjien mentorointiin liittyvät

palvelut- Yrittäjyysvalmennus yrittäjäksi ryhtyville- Yritysten kannattavuuslaskenta ja yrittäjyyden

kustannukset + laskentaosaaminen- Yrittäjyyden kokeileminen joustavasti yrittäjyyden

aloitusmallina- Liiketoimintasuunnitelman konsultointi- Yksityisten yritysten perustajien mätsäys muihin

yrittäjiin- Osuuskuntatoiminnan kehittäminen ja yrittäjien

saattaminen tätä kautta yhteen- Aloittavan yrittäjän kokonaispalvelun hankinta.

Yritysten toiminnan aikaiset palvelut- Investointiselvitykset (pre- ja feasibility studyt) - Pienten pk-yritysten verkostoitumisen edistäminen - Tuotteistaminen ja kansainvälistäminen ja vienti

osana erityisesti pienten yritysten valmennuspalveluita

- Kasvun keinoihin keskittyvät lyhyet valmennukset liittyen erityisesti myyntiin

- Kaikissa valmennuksissa myynnin näkökulma mukana

- Yritysten toimintaedellytyksiä ylläpitävät palvelut erityisesti Työssäoppimisen arviointi ja työssäoppimisen lisääminen

- Rahoitukseen liittyvät palvelut- Yritysten byrokratian hoitaminen- IPR-osaaminen ja tuotekehitys- Digitalisaatiostrategiat ja vastaavat (nyt jo osin

Tekesistä)- Yritysten kehittämispalveluissa havaittavien

tarpeiden hyödyntäminen myös työnvälityksessä ànämä tiedot tuottajille.

Markkinavuoropuhelun tuki

4. YRITTÄJIKSI AIKOVIEN JA YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VAHVISTAMINEN

48

Yritysten omistajanvaihdos/yritystoiminnan päättäminen- Sukupolven-tai omistajanvaihdokset - Lopettavan yrittäjän neuvonta- Sarjayrittäjyyden edistäminen- Yritysten tervehdyttämispalvelut- Ennakointi ja ”ravistelu” kasvuhaluisille yrityksille- Mestari-kisälli –palvelu.

Markkinavuoropuhelun tuki

Muita palveluntuottajien esiin nostamia näkökulmia

49

Keskustelutilaisuuksissa puhuttiin myös muista teemoista. Joissakin näkemyksissä esitettiin, että palveluntuottajille tulisi tarjota jonkinlainen mahdollisuus hyödyntää palkkatukea osana palvelukokonaisuuksia. Vastaavan tyyppinen järjestelmä on käytössä ilmeisesti vain Australiassa.

Paljon kommentteja liittyy tietosuojakysymysten ratkaisemiseen ja niistä huolehtimiseen. Palvelun-tuottajat huomauttavatkin, että idea kasvupalveluista laajoina kokonaisulkoistuksina saattaisi edellyttää merkittäviä muutoksia nykyisiin tietosuojakäytäntöihin.

Työllisyys- ja elinkeinotilanteen ennakoinnin tulisi monien kommenttien mukaan sisältyä palvelukokonaisuuksiin ja ennakoivaa otetta tulisi korostaa erityisesti järjestäjän toimesta.

Järjestäjä ja tuottajamalliin siirtyminen edellyttäisi erilaisia testi- ja kokeiluympäristöjä ja näiden sallimista ja kehittämistä.

Hankinnoissa tulisi huomioida nykyistä pidemmälle luotaavaa osaamisen tunnistamista ja mahdollisuuksien luontia työnhakijoille.

Keskittyminen erityisesti oikeasti töitä hakeviin asiakkaisiin nousi muutamissa kommenteista. Tämä korostuu erityisesti sellaisilla palveluntuottajilla, joiden toiminta keskittyy puhtaasti työnvälityspalveluun.

Usein toistuvana kommenttina todettiin, että työnvälityksen tulosperusteisessa toiminnassa nykyinen hinnoittelu ollut suhteellisen pieni ja tätä tulisi kasvattaa, jotta toiminta kehittyisi tai olisi kannattavaa.

Vuoropuheluihin osallistui jonkin verran myös seudullisia kehittämisyhtiöitä, jotka näkivät oman roolinsa joko palvelun tuottajina tai kumppaneina yritysten ohjaamisessa palvelupolulla eteenpäin.

Markkinavuoropuhelun tuki

Miten kasvupalveluita tulisi ostaa?

50

Vuoropuhelutilaisuuksissa käytiin keskustelua siitä, miten tulevia kasvupalveluita tulisi hankkia. Näkökulmina olivat sekä hankinnan kohdemäärittely sekä toimittajien määrät ja hankintamallit. Keskeiset keskustelukysymykset olivat:

A. Missä palveluissa tulisi korostaa asiakkaan valinnanvapautta ja miten?

B. Millaisia näkemyksiä teillä on palveluntuottajien määrästä eri tarpeiden ratkaisemisessa?

C. Missä palveluissa voidaan maksaa tuloksesta tai vaikuttavuudesta ja kuinka suuri osuus?

D. Millaisia ajatuksia teillä olisi sopimusten pituudesta?

Seuraavassa on esitetty ensin markkinavuoropuhelussa keskustellut vaihtoehdot hankintojen määrittelystä, tavoista ja toimittajien määrästä.

Seuraavaksi kuvataan tiivistetysti kuhunkin teemaan liittyvä keskustelu. Vuoropuhelun taustalla käytetyt nelikentät siitä, millaisia eri tapoja kasvupalvelujen hankintaan voisi olla, ovat tämän raportin liitteenä.

Markkinavuoropuhelun tuki

A. Missä palveluissa tulisi korostaa asiakkaan valinnanvapautta ja miten?

51

Hyvin useat kuulluista palveluntuottajista korostivat asiakkaiden valinnanvapautta tärkeänä periaatteena. Seuraavassa on esitelty sitä, miten näkemykset erosivat eri tyyppisten palvelujen kohdalla.

Työllisyyspalvelut: - Ylipäätään rekrytointipalvelut, työnvälitys ja

koulutuspalvelut - Valinnanvapaus nähdään myös riskinä silloin, jos

asiakkaat eivät ohjaudu. Valinnanvapaus nähdään toimivan paremmin konsultoinnissa tai yrityspalveluissa

- Pitkäaikaistyöttömien työnhakuvalmennuksessa (mutta suoriteperusteisesti)

- Palvelutuottajien akkreditointi- Vuokra- ja suorahakuyritykset erikoistuneet eri aloihin.

Yrityspalveluissa suuri valinnanvapaus palveluseteleillä –yrityspalveluissa tarvitaan hyvin konkreettista konsultointia palvelusetelimallilla.

Keskusteluissa nähtiin tärkeäksi, että valinnanvapautta myös tuottajalla: Eli mahdollisuus palauttaa asiakas.

Valinnanvapauden haasteena on sekä työllisyys että yrityspalveluissa se, että asiakas ei tiedä mitä haluaa, jolloin tämä tarkoittaa erilaisten ratkaisujen selvittämistä osana palveluita.

Markkinavuoropuhelun tuki

B. Millaisia näkemyksiä teillä on palveluntuottajien määrästä eri tarpeiden ratkaisemisessa?

52

Vuoropuhelutilaisuuksissa esiintyi erilaisia näkemyksiä siitä, mikä olisi soveltuva maksimimäärä palveluntuottajia. Keskeiset viestit on tiivistetty seuraavassa. Työllisyyspalvelut:• Maksimimäärä (tieto asiakkaista aina kaikilla

palveluntarjoajilla)• Alussa pitäisi olla paljon, jotta saadaan tietoa eri

tyyppisten palvelun tuottajien toiminnasta ja palvelujen tuottajat kehittyvät

• 3-7 – maakunnallisuus palvelutarjoajissa.

Yrityspalveluissa laajalla palvelusetelimallilla nähdään olevan paras mahdollisuus toteuttaa tilaisuudessa kuvattuja kasvupalveluja.

Useista kommenteista on nähtävissä, että puitesopimus/operaattorimalli voisi olla toimiva kompromissi.

Muita keskustelussa esiintyneitä näkökulmia olivat:• Asiantuntijoiden akkreditointi tietyillä

valintakriteereillä: ei liian tiukat kriteerit, jotta mukaan pääsee asiantuntijoita pienemmälläkin kokemuksella

• Osaaminen ja laatu kriteerinä kaikista keskeisin• Muutamat palveluntuottajista arvioivat, että

kokonaisulkoistus on tuskin halvempaa kuin julkinen• Suuret toimijat voisivat hoitaa massoja ja pienet

erikoistua• Iso-Britannian mallia vastaavissa lähestymistavoissa

pitäisi huomioida, että operaattoreilla pitää olla tulosvastuu myös sen alaisista alihankkijoista, jotta ei synny hyvä veli –tyyppisiä verkostoja

• Monituottajamalleissa asiakasmäärien ja -tarpeiden ennakointi on tarpeen, jotta palveluja voidaan toteuttaa

• Puitesopimusmallit: 2-5 isompaa alan toimijaa koordinoi kokonaisuutta, mutta muitakin kriteerit täyttäviä palvelun tuottajilla pitää olla mahdollisuus tulla osaksi järjestelmää.

Markkinavuoropuhelun tuki

C. Palveluntuottajien näkemyksiä siihen, missä palveluissa voidaan maksaa tuloksesta tai vaikuttavuudesta

53

Osa näkee, että tuloksista maksaminen tulisi sisältyä kaikkiin palveluihin. Osa näkee, että vain rekrytointi- ja työnhakupalveluissa voi tulla kysymykseen tulosperusteisuus. Havainnot kertovat siitä, että palveluntuottajat eivät vielä ole kypsiä tulosperusteisuudelle.

Palvelutuottajien mielestä tulokset on määriteltävä järkevästi siten, että niiden kustantaminen on mahdollista:

• Pidemmän tähtäimen vaikuttavuus työllisyyspalveluissa mahdollinen muutamien mielestä

• Esim. työnhakijoiden uraohjaus on pidempi prosessi, jossa vaikea määritellä tarkkaa tulosta

• Työnhaussa työllistymistulos tulos voi olla ok. Psykologin palveluissa ei.

• Tulos voi olla kielitaito maahanmuuttajilla, työnhakusuunnitelman teko tai toimintakyvyn paraneminen

• Työmarkkinavalmiuksien kehittämisessä ei kaikkien mielestä pitäisi olla tulospalkkiota.

Hinnoitteluperusteiden erottelua asiakkaiden tilanteiden mukaan korostettiin useissa puheenvuoroissa, esim.:• Voisiko olla skaala eri osaamisalueittain? Ei voi olla vain

yhtä hintaa?• Vahvemmat eriytetyt hinnoitteluperusteet• Vajaakuntoisten kohdalla tulisi olla muita tuloksia kuin

työllistymistulos• Eri maksuperusteet eli hinnoitteluryhmät

pitkäaikaistyöttömille kuin muille.

Yrityspalveluissa tulosperusteisuutta nähdään harvoin mahdolliseksi, ainakaan silloin, jos kyse on lyhytkestoisista palvelusetelitoimeksiannoista.

Yrityspalveluissa voisi palveluntuottajien mielestä toimia bonusjärjestelmä, joka olisi sidottu asiakaspalautteeseen. Muutamissa puheenvuoroissa myös ehdotettiin, että voitaisiin laskea yrityspalvelujen pitkän aikavälin vaikuttavuutta.

Suoriteperusteisuus nähtiin keskeiseksi seuraavissa palveluissa: koulutus ja osaamisen kartoitus. Tämä kuvastaa edelleen palveluntuottajien tapaa ajatella palvelua.

Markkinavuoropuhelun tuki

D. Palveluntuottajien näkemykset sopimusten pituudesta

54

Markkinavuoropuhelussa kuultujen palveluntuottajien keskeinen viesti on, että sopimusten tulisi tulevassa tilanteessa nykyistä pidempiä, luoden jatkuvuutta ja ennustettavuutta. Työllisyyspalvelut

• Investointien kannattavuuden takaaminen (ilmeisesti volyymeillä)

• Vähintään 3 vuotta. Joissain vastauksissa myös 2-3 vuotta.

• 2+2+2 vuotta (uusien mukaan ottamisella ja huonosti menestyneiden pois tiputtamisella); tai 3+3.

Yrityspalvelut:• Jatkuva hankintamalli, jossa akkreditointi ja

tuloskontrolli• Tuloskontrollin toinen vaihtoehto: Huonoa

palautetta saaneet pois seuraavalla kierroksella, 2 uutta tilalle.

Työ- ja elinkeinoministeriö – Loppuraportti

Kansainväliset kokemukset

Markkinavuoropuhelun tuki

Millaisia kansainvälisiä toimijoita kuultiin?

56

Kansainvälisesti kasvupalveluita muistuttavia palveluita ostetaan usein laajoina ohjelmina. Markkinavuoropuhelussa kuultiin kahta kansainvälistä, eri maissa ja erilaisissa ohjelmissa toimivaa toteuttajaa.

Haastatteluun osallistuivat • Ingeus (www.ingeus.com)• Maximus (www.maximus.com)

Heidän näkemyksensä perustuvat usein erilaisiin malleihin ostaa työllistymistä tukevia palveluita kokonaisvaltaisesti ja tulosperusteisesti. Keskeiset päämarkkinat ovat Australiassa ja Isossa-Britanniassa, mutta myös muissa maissa. Ingeuksella oli kokemusta myös Ruotsin markkinoilla toimimisesta, josta he vetäytyivät.

Iso-Britanniassa ostetaan kullekin työssäkäyntialueelle 2 konsortiota tarjoamaan palveluita yli vuoden työttömänä olleille asiakkaille.

Laajoissa konsortiossa on pääurakoitsija sekä useita alihankkijoita. Tästä käytetään nimitystä päähankkijamalli. Alihankintaketjujen laatua varmistetaan erikseen omalla standardilla ja toiminnan auditoinnilla. Lisätietoa:• Iso-Britannian Työ- ja eläkeasioiden osaston

työohjelma: https://www.gov.uk/government/collections/work-programme-statistics--2

• Kuvaus Iso-Britannian pääoperaattorimallista: http://owalgroup.com/tyollisyys-ja-hyvinvointipalvelun-hankinta-laajana-kokonaisuutena/

• Merlin Standard - konsortioiden laadunhallinnan malli: www.merlin-standard.co.uk

Australiassa hankitaan kilpailevia konsortioita eri työmarkkina-alueille toteuttamaan koko julkisen yritys-ja työllisyyspalvelujen sekä yksittäisten ohjelmien kenttää. Palveluissa maksetaan pääasiassa tuloksista, ei suoritteista. Tuloksellisuustietoa raportoidaan regressiomalliin pohjautuvalla tähtiluokituksella.

Markkinavuoropuhelun tuki

Kansainvälisten toimijoiden huomioita

57

Seuraavassa on kuvattu heidän avainviestejään asioista, joita kannattaa tai ei kannata tehdä, kun kehitetään markkinoita.

Muita ydinviestejä ovat:

• Suomessa ei ole samanlaisia työllistämispalveluita tarjoavia yrityksiä kuin suuret monialaiset työllistämis- ja elinvoimapalveluita tarjoavat yritykset ovat. Nämä yritykset tarjoavat palveluita ensisijaisesti työnvälityksen ja työllistämisen edistämiseksi laaja-alaisesti. Palveluissa yhdistyvät työnhakijoiden työnvälitys, mutta myös erilaiset muut palvelut.

• Kansainvälisesti on vaikea löytää yrityksiä, joissa yhdistyisivät yrityspalvelut (yritysten konsultointi) ja työnvälityspalvelut. Joissakin ohjelmissa näitä on yksittäisinä vaihtoehtoina.

• Aktiivisen pilotointikulttuurin myötä osa kotimaisista palvelutarjoajista on laajentamassa omaa otettaan tulosperusteiseen työnvälitykseen ja laajempiin palvelukokonaisuuksiin

Hajautettu palvelujen hankinta edellyttää kansainvälisten toimijoiden mielestä:• Keskitettyä suorituskyvyn mittaamista yhteisillä

mittareilla (sekä yhteistä tietojärjestelmää)• Kansallista keskitettyä työpaikka- ja

osaamisrekisteriä työssäkäyntialueiden ja työntekijöiden liikkuvuuden varmistamiseksi

• Palvelujen laadun minimistandardeja, ja riittävän ennustettavaa budjetointia

• Systemaattista hyvien käytäntöjen keräämistä ja poliittista sitoutumista jatkuvaan kehittämiseen

Markkinavuoropuhelun tuki

Oppeja ostamisen kehittämiseen

58

Kansainvälisten toimijoiden mielestä hyvä ja tehokas hankinta edellyttää seuraavien oppien huomioimista:

• Ei kannata kiirehtiä, vaan pyrkiä inkrementaaliseen muutokseen, jossa opitaan ja sovelletaan paikallisia oppeja hyviin käytäntöihin (palkkioiden määrä, aloitusmaksut vs. tulosmaksut vs. vaikuttavuus)

• Ei saa tuotteistaa tai määrittää liian tarkasti, muuten päädytään aina minimiin. Prosessin määrittäminen vaikuttaa palveluntuottajien kykyyn innovoida.

• Ei saa painottaa hintaa laadun kustannuksella, sillä tästä seuraa ei-toivottua palveluntuottajien käyttäytymistä

• Ei saa sekoittaa asiakkaiden valinnan vapautta ja kilpailua. Erityisesti työllisyyttä edistävissä palveluissa on riskinä, että rahoitus jakaantuu liian ohuesti eikä kunnollisia markkinoita tai palveluntuotantoa synny.

Kansainvälisten toimijoiden mielestä keskeisiä oppeja muiden maiden kokemuksista on ollut

1. Palveluiden selkeiden ja mitattavien tavoitteiden määrittely

2. Kaikkien sosiaalipartnereiden osallistaminen3. Pitkien sopimusten ja suurien asiakasmäärien

painottaminen alussa vahvistaakseen palveluntuottajien kiinnostusta investointeihin

4. Siirtää riskiä palveluntuottajille myöhemmin5. Keskittyä tulospalkkiossa työssä pysymisestä

maksamiseen työsopimusten asemasta6. Varmistaa eri palveluntuottajien välinen riittävä

kilpailu7. Seurata aikaisempaa suorituskykyä8. Palkata osaavaa henkilöä kirjoittamaan ja

hallinnoimaan sopimuksia9. Kannustaa joustavaan palvelusuunnitteluun10.Varmistaa koko järjestelmän selkeät avainmittarit11.Varmistaa riippumaton auditointi ja julkaista

vertailtavaa dataa

Markkinavuoropuhelun tuki

Tulevaisuuden huomioitavat trendit

59

Kansainvälisten toimijoiden näkökulmasta työllisyyspalvelujen tarjoamisen tulevaisuuteen liittyy:• Nykyistä dynaamisemmat tavat

henkilöiden profilointiin (esim. tekoälyä hyödyntäen)

• Nykyistä monipuolisempia alihankintaketjuja, joissa on eri tyyppisiä palveluja ja osaamista eri tyyppisille toimijoille

• Tietojärjestelmien rajapintojen kehittämistä julkisen ja yksityisen välillä mukaan lukien kaikki yksityiset toimijat

• E-palvelujen, sosiaalisen median ja avatarien käyttöjä

• Asiakasymmärryksen lisäämistä kaikissa palvelujen suunnittelun ja kehityksen vaiheissa

Kansainväliset toimijat ovat sitä mieltä, että tulevaisuus vastaavien tyyppisten laajojen hyvinvointi- ja kasvupalvelujen hankinnassa siirtyy kohti vaikuttavuuden hankintaa eli käytännössä työssä pysymisestä maksamista. Tämä näkyy vahvasti suurempien kansainvälisten toimijoiden ydinprosesseissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö – Loppuraportti

Liite: Markkinavuoropuhelussa käytetyt nelikentät

Markkinavuoropuhelun tuki

HANKINTATAPAHANKINNAN KOHDEMÄÄRITTELY

61

Kaikki asiakkaatValitut segmentit

Kaik

ki t

arpe

etVa

litut

tar

peet

“Kokonais-ulkoistus”

“Osittaisulkoistus”“Yksittäisten

palvelujen osto”

“Valittujen asiakassegmenttien

ulkoistus”

• Kokonaisulkoistus: ”Ulkoistettu TE-toimisto” (kaikki palvelut ja asiakkaat)

• Osittaisulkoistus: Tietyt palvelukokonaisuudet/kategoriat on ulkoistettu kokonaisuudessaan

• Asiakassegmenttien ulkoistus: Kokonaisulkoistus tiettyjen asiakassegmenttien osalta

• Yksittäisten palvelujen osto: Ostetaan erikseen eri asiakasryhmien tarpeisiin valittuja palveluita

Markkinavuoropuhelun tuki

TOIMITTAJIEN MÄÄRÄ JA HANKINTAMALLIT

62

Yksi toimittajaMonta toimittajaa

Palv

eluk

okon

aisu

usEr

illise

t pa

lvel

uost

ot

Kokonaisulkoistus yhdelle toimijalle

Yksi toimittaja per palvelukokonaisuus

Monitoimittaja-sopimukset

Toimittajaverkostoasiakkaiden käytössä(valinnan vapaus)

Toimittajien määrä ja operointimalli- Yksi toimittaja vs. monta toimittajaa- Operaattori vs. kokonaistoimittaja- Palvelusetelimalli (monta toimittajaa ja

valinnan vapaus)- Yksi toimittaja per palvelu/palvelukokonaisuus- Toimittajaverkosto (esim. toimialapohjainen)

Maksumekanismi- Resurssipohjainen- Suoritepohjainen- Tulos- /vaikutuspohjainen- Hybridi

1

29.3.2017

MAAKUNTAUUDISTUS KYMENLAAKSOSSA Liikennepalvelut-tiimi, väliraportti

Tiimin kokoonpano:

Jyrki Karhula, ELY-keskus, pj. Kari Halme, ELY-keskus Jussi Kailasto, ELY-keskus, siht. Frank Hering, Kymenlaakson liitto Riitta Kallström, Kymenlaakson liitto Hannele Tolonen, Kotka Matti Ruoti, Hamina Hanna Piispa-Malinen, Kouvola Heli Hietsalo, Kouvola (kunnes kaupunkiin nimitetään liikenneinsinööri, joka tulee edustajaksi tiimiin)

Tiimi on kokoontunut tammi-maaliskuussa 2017 kolme kertaa.

1. Maakuntauudistuksen säädöspohja

Maakuntalakiluonnoksessa 22.12.2016 maakunnan tehtävät tie- ja liikenneasioissa on kirjattu seuraavasti:

Maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä mm. seuraavilla tehtäväaloilla: • liikennejärjestelmän toimivuus, • liikenneturvallisuus, • tie‐ ja liikenneolot, • alueellinen tienpito, • maankäytön yhteistyö sekä • toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen

liikennejärjestelmäsuunnitteluun Maakunta voi lisäksi hoitaa:

• yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevia valtionavustustehtäviä; • liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen

henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä, lukuun ottamatta toimintaa liikennekaaren IV osan 1

2 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kunnallisten ja seudullisten viranomaisten toimialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä, sekä raideliikennettä;

• saaristoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä

Hallituksen esityksen 2.3.2017 perusteluteksteissä todetaan muun muassa seuraavaa:

”Säännöksessä säänneltäisiin sellaisista liikennealan tehtävistä, jotka tulisivat koskemaan kaikkia maakuntia. Maakunnan tehtävänä olisi vastata liikennejärjestelmän toimivuudesta. Liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Laajasti ottaen liikennejärjestelmään sisältyvät myös liikennetiedot ja liikennepalvelut. Liikennejärjestelmä kytkeytyy tiiviisti yhteiskunnan muihin toimintoihin, kuten alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Liikennepolitiikan ja liikennejärjestelmän yhtenä tavoitteena on liikkumisen ja kuljettamisen turvallisuus sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikennejärjestelmä. Liikennejärjestelmän toimivuuden ja suunnittelun tehostamiseksi olisi tärkeää huolehtia laaja-alaisesta yhteistyöstä valtion, maakuntien ja kuntien kesken. Erityisen tärkeää olisi yhteen sovittaa eri liikennemuotojen (tie, rata, vesi, lentoliikenne) ja tietoliikenteen toimivuus huomioimalla kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeet.

Liikennejärjestelmän toimivuus sisältää liikennejärjestelmäsuunnittelua, tarveselvityksiä ja esisuunnittelua sekä suunnittelun yhteensovittamista maakunnan muun suunnittelun sekä kuntien ja valtion suunnittelun kanssa. Toiminta koskee periaatteessa myös liikenteen ohjausta, nopeusrajoituksia ja tienpidon lupia, mutta koska väyläomaisuuden omistajuus on valtiolla, tulisi näistä tehtävistä sopia erikseen. Tähän kuuluvat myös liikenneturvallisuustehtävät, jotka liittyvät kaikkeen toimintaa. Maakunnat voisivat esimerkiksi tehdä oman alueensa liikenneturvallisuussuunnitelmia tai toteuttaa suunnitelman yhdessä muiden maakuntien kanssa.

Tie- ja liikenneolojen osalta tehtävään kuuluisivat toimintaympäristön seuranta sekä tiestö- ja liikennetietojen ylläpito ja seuranta. Alueellisella tienpidolla varmistetaan liikenteen päivittäinen toimivuus ja turvataan tierakenteiden ja siltojen säilyminen. Nämä tehtävät toteutettaisiin sopimuspohjaisesti (päämies-agentti–sopimukset), koska valtio toimisi edelleen koko tieverkoston omistajana. Sopimuksissa voitaisiin sopia tarkemmin yksittäisen maakunnan tai tiepidosta vastaavan vastuumaakunnan kanssa alueellisen tieverkon kunnossa- ja ylläpidosta sekä mahdollisista alueurakoista (esimerkiksi kilpailutus ja töiden valvonta sekä maakunnan alueella olevan valtakunnan verkon osan kunnossapito) ja muista tienpitoa koskevista tehtävistä. Näistä asioista säädettäisiin tarkemmin maantielaissa (503/2005). Maakunnan tulisi joko yksin tai yhteistyössä muiden maakuntien kanssa tuottaa tietoja liikennemääristä, asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeista valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Nämä tiedot tukisivat maakuntastrategian ja julkisen talouden suunnitelman laatimista sekä tarvittavien investointien valmistelua ja palvelutason määrittelyä.”

3 Hallituksen esityksen perusteluteksteissä on siis oleellisia tarkennuksia aiempiin kuvauksiin, mutta läheskään kaikkiin toimintamallia koskeviin kysymyksiin se ei vastaa. Tieverkkoa ei kuitenkaan jaeta valtion ja maakunnan teihin, koko verkon omistajuus säilyy valtiolla ja sopimuspohjaisuus tulee mukaan ohjausmalliin. Joitain epätarkkuuksia hallituksen esitysaineistoon sisältyy ja esimerkiksi investointihankkeiden suunnittelu ja toteutus puuttuu kokonaan. Maantielain uudistus myöhemmin keväällä 2017 tulee tarkentamaan mallia. Silloin selvinnee, miten tarkalle tasolle ohjausmalli maantielaissa viedään, esimerkiksi kirjataanko sinne maakuntatasoisesti yhteistyörakenteet ja säilyykö nykyinen perus-ely-hankinta-aluerakenne ja miten järjestetään nykyiset keskitetyt tehtävät.

Maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydennysesitys julkaistiin 10.3.2017. Siihen liittyvä lausuntokierros päättyy 13.4.2017.

Esityksen yleisperusteluissa todetaan muun muassa seuraavaa:

Uudistuksessa tehtäväsiirtojen yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset lakkautetaan 1 päivänä tammikuuta 2019 lukien ja niiden tehtävät siirtyvät valtaosin maakunnille mutta eräiltä osin myös uudelle perustettavalle Valtion lupa- ja valvontavirastolle, Innovaatiorahoituskeskus Te-kesille, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, Liikennevirastolle, Maaseutuvirastolle ja Valtiokonttorille.

Yleiskatteiselle maakuntien valtionrahoitusmomentille kootaan esityksen mukaan rahoitusta yhteensä arviolta 1,12 miljardia euroa. LVM:n hallinnonalalta tähän sisältyy valtion vuoden 2017 talousarvion seuraavat momentit:

• 31.01.41 Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v); 100 %:a momentin määrärahasta

• 31.10.50 Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v); n. 23 %:a momentin määrärahasta

• 31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v); n. 41 %:a momentin määrärahasta

Esityksen mukaan seuraavia määrärahoja ei siirretä osaksi maakuntien valtionrahoituksen momentin määrärahoja, ovat LVM-hallinnonalan osalta seuraavat:

• 31.10.20 Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on 1 271 950 000 euroa, josta tienpidon osuus on 508 000 000 euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltavia seikkoja ova tieverkoston säilyminen uudistuksessa valtion omaisuutena sekä väyläverkoston yhtenäisen kehittämisen ja korjausvelan vähentämisen tavoitteet.

• Momentti 31.30.64 Saariston yhteysliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on 12 990 000 euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltava seikka on määrärahan perusteena olevien tehtävien maantieteellisesti hyvin rajattu kohdentuminen.

• Momentti 31.30.66 Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on 5 303 000 euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltava seikka on määrärahan perusteena olevien tehtävien maantieteellisesti hyvin rajattu kohdentuminen.

4

2. Maakuntalakiluonnokseen kirjattujen tehtävien nykytila

Lakiluonnokseen ja hallituksen esityksen perusteluteksteihin kirjattuja tehtäviä hoitaa nykyisellään pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri-vastuualue. Tehtävien hoito on nykyisin järjestetty yhtenäisenä palveluna kahden tai viiden maakunnan alueella. Viiden maakunnan alueella toimitaan tiestön kunnossapidon ja investointihankkeiden toteutustehtävissä. Lisäksi tieliikennetelematiikkatehtäviä hoidetaan KAS ELYstä koko maan alueella keskitettynä tehtävänä.

Kymenlaakson liitolla on säädöspohjainen vastuu alueellisessa liikennejärjestelmätyössä.

Joukkoliikenteen järjestämisessä Kymenlaaksossa toimii kolme toimivaltaista viranomaista: KAS ELY, Kotkan-Haminan seutu sekä Kouvolan kaupunki.

Kymenlaaksossa on saariston yhteysalusliikennettä Kotkan kantasatamasta, Kuutsaloon, Kaunissaareen ja Haapasaareen. Nykyinen liikenteen järjestäjä on Varsinais-Suomen ELY. KAS ELY käyttää luvussa 3 kuvattujen tehtävien hoitamiseen vuonna 2017 kaikkiaan 57 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi tehtäviä hoidetaan osittain ostopalveluna, muun muassa laadunvalvontapalveluita ja hankinta-asiakirjojen valmistelua. Näiden palveluiden ostoon käytetään vuonna 2017 noin 0,6 M€. Työt kohdistuvat viiden maakunnan alueelle.

3. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit

3.1 Liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen

3.1.1 Maakunnan edunvalvonta ja aluekehitystyö

Keskeisimmät maakunnan edunvalvonta-asiakirjat ovat maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma. Liikennesektorin kehittämisasiat ovat oleellinen osa näitä asiakirjoja.

Liikennesektorin asioiden edistämisessä tärkeää on kansallinen ja kansainvälinen, Kymenlaaksossa erityisesti Venäjän lähialueelle ja Balttiaan suuntautuva sidosryhmäyhteistyö.

Keskeisiä prosessin tuotteita ovat myös hallitusohjelmaan ja valtion talousarvioon sekä EU:n aluekehitysohjelmiin kirjatut maakunnan liikenneasioita edistävät kirjaukset, suunnitelmat ja hankkeet.

Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,0 htv.

3.1.2 Liikennejärjestelmäsuunnittelu

5 Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu eri kulkutapoja palvelevasta liikenneinfrastruktuurista, liikennepalveluista ja niitä käyttävästä liikenteestä. Vastuu liikennejärjestelmän eri osien ylläpidosta ja kehittämisestä on jakaantunut usealle osapuolelle, mutta aluekehityslakiin perustuen nykyinen maakuntatason liikennejärjestelmäsuunnittelun vastuutaho on maakunnan liitto. Arkipäivän työssä tarvitaan eri tahojen yhteistä suunnittelua, vuorovaikutusta ja osallistumista.

Prosessin nykyisiä tuotteita ovat Kaakkois-Suomen liikennestrategia (vastuu KAS ELY), Kymenlaakson maakunnan liikennestrategia (vastuu KL liitto) ja seutukuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmat.

Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,5 htv.

3.1.3 Tiestöön ja liikenteeseen liittyvät maankäyttöasiat Kaavayhteistyössä huolehditaan maantieverkon toiminnallisuudesta ja turvallisuudesta. Isona asiana on maantieverkon laajuus katu-maantie-rajapinnassa. Toiminnallisuuden lisäksi huolehditaan riittävistä aluevarauksista myös tulevaisuuden tarpeisiin. Tärkeää on maantielain nojalla laadittavien tiesuunnitelmien kaavanmukaisuudesta huolehtiminen suunnittelun eri vaiheissa ja tarvittavien kaavamuutosten/poikkeamisten avustaminen. Prosessiin liittyen osallistutaan yleiskaavojen liikenneselvityksiin sekä tehdään tarvittavat yleis- ja tiesuunnitelmat kaavoituksen tueksi valta- ja kantateiden sekä merkittävimpien seututeiden osalta. Tietyissä tapauksissa asia voidaan hoitaa myös kuntavetoisesti suunnittelusopimuksilla. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,5 htv.

3.1.4 Asiakastarpeiden selvittäminen

Esiselvityksiä laaditaan tienpidon suunnittelua ja ohjelmointia varten. Selvitykset ovat hyvin erityyppisiä ja esiselvityksille yhteinen ominaisuus onkin ongelmakeskeisyys ja yleispiirteisyys. Ratkaisujen etsiminen, löytäminen ja arvioiminen ovat tärkeämpiä kuin vaihtoehtojen valinta tai suositus. Esiselvityksen prosessi on joustava ja sovitetaan suunnittelutilanteeseen ja suunnittelutehtävän laajuuteen. Selvitysten teossa voivat sidosryhmät olla tarvittaessa mukana, ja niiltä voidaan selvityksen valmistuttua pyytää myös kannanottoja tai virallisia lausuntoja.

Esiselvitysten sisältö ja laajuus määrittyvät niiden käyttötarkoitusten mukaan valtakunnallisista tai alueellisista selvityksistä hyvinkin rajattuihin hankekohtaisiin selvityksiin asti. Selvityksissä keskitytään ongelma-analyysiin sekä ongelmien periaatteellisiin ratkaisumalleihin ja niiden välisiin eroihin alustavien

6 vaikutustarkastelujen pohjalta. Esiselvitys onkin usein välittävä vaihe liikennejärjestelmän suunnittelun ja toimenpiteiden tai hankkeiden suunnittelun välillä. Esimerkiksi tieverkon hoidon ja ylläpidon suunnittelua kehitetään vuorovaikutteiseksi ja esiselvityksiä voidaan käyttää vuorovaikutuksen välineinä.

Esiselvityksen pohjalta tehtävä päätös on luonteeltaan tieviranomaisen sisäinen päätös hankkeen edistämisestä, eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. Johtopäätöksinä voidaan esittää esim. yhden tai useamman vaihtoehtoisen ratkaisumallin jatkokehittämistä sekä seuraavan suunnitteluvaiheen sisältöä ja ajoittamista. Tuloksena voi olla ratkaisu, jossa varsinaista uusinvestointia ei tarvita, vaan ongelmat voidaan ratkaista muilla toimenpiteillä. Esiselvitysvaiheessa neliporrasperiaatteen noudattaminen on erityisen tärkeää esiselvitysvaiheessa: ongelman ratkaisuvaihtoehtoja haetaan ennakkoluulottomasti ja vuorovaikutteisesti eri toimijoita ja sidosryhmiä jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa sitouttaen.

Erilaisia esiselvitystyyppejä ovat:

• Tarve-, kehittämis- ja toimenpideselvityksissä tarkastellaan rajattua tieverkon osaa, tiejaksoa tai vieläkin rajatumpaa kohdetta kuten esim. yksittäistä liittymää. Selvityksen päätavoitteina on tutkia millainen ongelmatilanne on kyseessä ja millaisia vaihtoehtoisia keinoja ongelman poistamiseksi tai lieventämiseksi voisi olla käytettävissä. Tarkoituksena on ollut selvittää toimenpidetarpeita ja kustannuksia ja ratkaista myös maantielain mukaisen hankesuunnittelun mahdollinen tarve.

• Yhteysväliselvitys käsittelee pitkähkön tiejakson parantamisen tarvetta sekä kehittämistoimenpiteitä alustavasti. Yhteysväliselvityksen tuloksena koko yhteysvälille hahmotellaan tiejaksoittain tavoitetilanteen (aikajänne yli 20 vuotta) edellyttämät alustavat kehittämistoimenpiteet.

• Teemakohtainen selvitys on useimmiten luonteeltaan tilanne- ja tarvetarkastelu jostakin erityisteemasta. Tarkastelualue voi teemasta riippuen olla ELY-keskuksen/ maakunnan/ maakuntien, kuntaryhmän, kunnan tai sen osan alue. Tyypillisimpiä erityisteemoja ovat liikenneturvallisuus, tievalaistus, kevytliikenne, joukkoliikenne, meluntorjunta, pohjavesien suojaaminen, ohituskaistajärjestelyt ja tieverkon luokittelu.

Esiselvitys ei ole vielä hankkeen tai toimenpiteen varsinaista suunnittelua. Siinä hahmotellaan ratkaisuvaihtoehtoja ja päätetään sen jälkeen mahdollisesta suunnittelun aloittamisesta. Esiselvityksellä ei voi ratkaista sellaisia tiensuunnittelutilanteita, joissa tarvitaan maantielaissa määritelty suunnittelumenettely vuorovaikutuksen takaamiseksi ja oikeudellisesti selkeiden toimenpidepäätösten aikaansaamiseksi.

Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,2 htv.

3.1.5 Liikenteen hallinta

7 Liikenteen hallinnan tavoitteena on parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta, vähentää liikenteen päästöjä sekä hyödyntää tieverkkoa tehokkaammin. Liikenteen hallinnan keinoilla vaikutetaan kulkutavan, reitin tai matkan ja kuljetuksen ajankohdan valintaan. Liikenteen hallinta muodostuu seuraavista osa-alueista: liikenteen tiedotus, liikenteen ohjaus, häiriön hallinta, kysynnän hallinta, kuljettajan tuki ja valvonta sekä kaluston ja kuljetusten hallinta.

Liikenteen hallinnan edellytyksenä on luotettava ajantasainen tilannekuva liikennejärjestelmästä, joka mahdollistetaan tieto- ja viestintätekniikan avulla. Liikenteen tiedotuksella tarjotaan ajantasaista tietoa tienkäyttäjille sekä ennen matkaa että matkan aikana mm. kelistä, liikenteestä ja liikenteen häiriöistä. Liikennettä ohjataan kiinteillä liikennemerkeillä tai vaihtuvalla liikenteen ohjauksella liikennemerkein, opastein ja liikennevaloin. Häiriön hallinta on liikenteen häiriötilanteiden havaitsemista ja hoitamista eri viranomaisten välisenä yhteistyönä. Yksi keskeinen tienkäyttäjille suoraan näkyvä tehtäväkokonaisuus on nopeusrajoitusten hallinta ja siihen liittyvät päätökset. Poliisin kanssa tehdään yhteistyötä automaattisen nopeus-, liikennevalo- ja kaistankäyttövalvonnan kehittämisessä ja laajentamisessa. Liikenneverkon ja liikenteen hallinnan palveluiden ajantasaisesta operoinnista vastaa 24/7-periaatteella Liikenneviraston tieliikennekeskus. Operoinnin tärkeänä edellytyksenä on liikennejärjestelmän ajantasainen tilannekuva. Ajantasainen, ennakoiva liikenneverkkojen operointi vaatii myös erityisten liikenteenhallintasuunnitelmien laatimista. Näissä suunnitelmissa annetaan yksityiskohtaiset toimintamallit toimille, joihin tieliikennekeskusten päivystäjien ja muiden toimijoiden tulee ryhtyä ennakoitavissa olevien ja yllätyksellisten häiriötilanteiden tai muiden ongelmien estämiseksi tai viimeistään niiden synnyttyä. Liikenteenhallintasuunnitelmat laaditaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja synkronoidaan paikallisen ja alueellisen tason häiriönhallintasuunnitelmien kanssa. Yhteistyöstä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa vastaa alueellinen tienpitäjä.

Häiriöiden hallinnassa keskeistä on viranomaisyhteistyön kehittäminen ja koordinointi. Tämän työn tuotteita ovat liikenteen häiriönhallintasuunnitelmat. Tähän sisältyy mm. toimintatapojen kehittämistä, varareittien suunnittelua sekä opastuksen ja viitoituksen kehittämistä.

Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen parantaa näiden kulkutapojen houkuttelevuutta, hillitsee henkilöautoliikenteen kasvua, torjuu osaltaan ilmastonmuutosta ja parantaa mm. lasten ja ikääntyvien liikkumista. Keskeisinä työkaluina ovat kysynnän hallinnan keinot mukaan lukien joukkoliikenteen liikennevaloetuudet, eri kulkutavat kattava matkansuunnittelupalvelu ja joukkoliikennetiedotus.

8 Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,6 htv.

3.1.6 Liikenneturvallisuustehtävät Liikenneturvallisuustehtävät ulottuvat lähes kaikkiin liikennepalveluiden prosesseihin (liikennejärjestelmätyö, asiakastarpeiden määrittäminen, liikenteen hallinta, tienpidon ohjelmointi, hankesuunnittelu ja kunnossapidon suunnittelu). Niiden hoitaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa. Turvallisuuden rinnalla huomioidaan matkaketjuajattelu ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edistäminen sekä liikkumisen ohjaus. Liikenneturvallisuustyön keskeisiä tuotteita ovat yhdessä kuntien tai seutukuntien kanssa poikkihallinnollisesti tehtävät liikenneturvallisuussuunnitelmat. Keskeisiä sidosryhmiä kuntien lisäksi ovat poliisi ja Liikenneturva. Osallistumalla liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyöhön liikenneteknisenä asiantuntijana tuotetaan tietoa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,6 htv.

3.1.7 Logistiikka-asiat ja elinkeinoelämän edellytysten edistäminen Yhteistoiminta kuljetuspalveluiden tuottajien ja suuria kuljetustarpeita omaavien yritysten ja järjestöjen kanssa on systemaattista ja säännöllistä. Tästä esimerkkinä on vuosina 2015 - 2016 valmisteltu tieverkon korjausvelkaohjelma. Kauppakamarien logistiikkavaliokuntatyöhön osallistumalla saadaan tietoa alan näkymistä ja tarpeista sekä annetaan toimijoille informaatiota tieviranomaisten suunnitelmista ja mahdollisuuksista. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.

3.1.8 Tieliikenteen ympäristöasiat Väylänpitäjän pitää olla selvillä alueensa tie- ja liikenneympäristön tilasta ja kehityksestä liittyen erityisesti liikennemeluun, tienpidon ja liikenteen vaikutuksiin pinta- ja pohjavesiin, vaikutuksiin luonnon monimuotoisuuteen sekä maisemaan. Haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi pidetään yllä ympäristöä parantavien hankkeiden priorisointilistoja. Priorisointi perustuu suureksi osaksi

9 valtakunnallisiin, Liikenneviraston määrittelemiin strategisiin linjauksiin ja tavoitteisiin, joita peilataan alueellisiin erityispiirteisiin ja asiakastarpeisiin.

Ympäristön tilan tietoa käytetään hyväksi hankekohtaisessa suunnittelussa esisuunnitelmista tiesuunnitelmiin. Ympäristönäkökulma sisällytetään hankkeiden suunnitteluketjuun. Kunnossapidon ympäristövaikutuksiin vaikutetaan paitsi hankinnan kautta myös valvonnalla sekä vuorovaikutuksella palveluntuottajien kanssa. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.

3.1.9 Tie- ja liikenneolojen seuranta Tie - ja liikenneolojen seurannan tiedot ovat muiden prosessien tukena ja taustatiedon tuottajana. Tiestö- ja paikkatietoaineistoja ja niihin liittyviä tietojärjestelmiä pidetään yllä ja päivitetään jatkuvana toimintana.

Kokonaisuudesta on tunnistettavissa seuraavat, erilliset osa-alueet:

o Paikkatiedot o Tierekisteri (tiestö- ja liikennetiedot) o Tiestön ja sillaston kuntomittaukset ja inventoinnit sekä niihin liittyvät

tietokannat (YHA-rekisteri, siltarekisteri) o Onnettomuusrekisteri

Osa tiestöön ja liikenteeseen liittyvistä inventoinneista hankitaan valtakunnallisilla sopimuksilla, osa paikallisesti. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,5 htv.

3.1.10 Liikenteen kansainväliset asiat

Yhteistyö Venäjän fedetratiivisen tiehallinnon, Leningradin alueen tiekomitean ja liikennealan yhteistyöelin Direktsian kanssa on säännöllistä. Yhteistyöllä edistetään erityisesti EU-tasoisten ohjelmien toteuttamista molemmin puolin valtakunnan rajaa.

Kansainvälistä jopa maailmanlaajuista yhteistyötä tehdään tiesää- ja älyliikennepalveluissa, joiden ylläpito on vastuutettu Kaakkois-Suomen liikennetelematiikkayksikölle.

Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,2 htv.

3.2 Alueellinen tienpito

10 3.2.1 Tienpidon suunnittelu, ohjaus ja taloushallinta Nykyisen toimintamallin mukaisesti ELY-keskuksella on yksi kaikkia vastuualueita koskeva tulossopimus toimintaa ohjaavien ministeriöiden ja keskushallintojen kanssa. Se on yleisen tason sopimus, jota liikennevastuualueen osalta täydennetään Liikenneviraston kanssa tehtävällä toimintasuunnitelmalla. Tässä toimintasuunnitelmassa osoitetaan tienpidon tuotekohtaiset määrärahat ja asetetaan indikatiiviset tulostavoitteet. Määrärahojen kohdentaminen tapahtuu Liikenneviraston toiminnanohjausjärjestelmässä (SAMPO) hankkeittain, projekteittain ja toimenpiteittäin. Näiden hankkeiden vastuuhenkilöille määrärahan käyttöoikeus delegoidaan joko työjärjestyksessä tai määrärahakirjeellä projektivastaavalle. Määrärahojen käyttöä seurataan säännöllisesti ja talousohjaukseen liittyy myös tarvittavien ohjaustoimenpiteisiin liittyvien päätösten teko tai valmistelu. Hankkeiden taloudenhallinta toiminnanohjausjärjestelmässä on jatkuvaa. Talousohjauksen tehtäviin kuuluu myös tietojen toimittaminen Liikenneviraston tilinpäätöstä varten. ELY-keskus pitää Internet-sivuillaan yllä tienpidon ja liikenteen suunnitelmaa (TLS). Suunnitelmassa sovitetaan strategiset linjaukset lähivuosina käytettävissä oleviin resursseihin ja esitetään konkreettiset toimenpiteet asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 3,0 htv.

3.2.2 Tiestön hoidon ja käytön suunnittelu ja ohjelmointi Hoidon suunnitteluun ja ohjelmointiin liittyy verkostollisten hoidon luokitusten laatiminen ja päivittäminen: mm. sorateiden hoitoluokitus, talvihoitoluokitus, viherhoitoluokitus ja kevyen liikenteen väylien hoito- ja ylläpitoluokitus. Lisäksi hoidon suunnitteluun liittyy täsmähoidon erityiskohteiden ja niiden yleisistä laatuvaatimuksista poikkeavien toimenpidevaatimusten määrittely. Hoidon suunnitteluun kuuluu myös urakka-alueiden inventointien suunnittelu ja joissain tapauksissa toteutuskin. Tapauskohtaisesti saattaa hoidon suunnitteluun kuulua myös muita tehtäviä esimerkiksi kuivatusten suunnittelu, sorastusten kohdentaminen ja määrä sekä muiden varusteiden ja laitteiden hoidon suunnittelu. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.

3.2.3 Tiestön ylläpidon suunnittelu ja ohjelmointi

11 Ylläpidon suunnittelu ja ohjelmointi koskee päällystettyjen teiden, sorateiden, siltojen, lauttapaikkojen, tunneleiden sekä muiden varusteiden ja laitteiden ylläpitoa. Ohjelmoinnilla tarkoitetaan korjauskohteiden ja niiden toimenpiteiden määrittelyä ja ajoitusta käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Päällysteiden ylläpidossa laaditaan kohdekohtaiset ohjelmat vuosittain päällystemittausten saadun palautteen ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Ohjelmointi on jatkuva prosessi, jota tarkennetaan rahoituksessa, ohjelman toteutumisessa tapahtuvien muutosten ja päällysteiden tilassa havaittujen tai mitattujen muutosten perusteella. Lisäksi tehdään useamman vuoden alustavia ohjelmia. Tiemerkinnät hankitaan toimintavaatimusten perusteella palvelusopimuksella. Siltojen ylläpidon ohjelmointi ja suunnitteluprosessi alkaa tarkastusten ohjelmoinnilla. Ensin ohjelmoidaan yleistarkastukset, joiden perusteella päätetään erikoistarkastettavat sillat. Erikoistarkastuksista edetään korjaussuunnitteluun tai sillan uusimiseen liittyvään yleissuunnitteluun ja sitä seuraavaan rakennussuunnitteluun. Tarkastusten tulosten, laadittujen selvitysten ja muiden havaintojen perusteella laaditaan ohjelma korjattavista tai uusittavista silloista. Siltojen ylläpitoon kuuluu myös siltojen isännöintiin liittyvät tehtävät eli esimerkiksi lausunnot siltoihin liittyvistä ulkopuolisista rakenteista, kuten putkista ja kaapeleista. Siltojen hallinnointiin liittyy myös siltarekisterin ylläpito. Sorateiden ylläpidon ohjelmoinnissa nykyisin keskeisenä tehtävänä on kelirikkokorjausten ohjelmointi. Tämä tapahtuu kelirikkoinventointien sekä alueelta ja hoidon asiantuntijoilta saatujen palautteiden perusteella. Varusteiden ja laitteiden ohjelmoinnin ja suunnittelun tueksi laaditaan erillisiä selvityksiä ja inventointeja. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,5 htv.

3.2.4 Tieinvestointiohjelmat Perusväylänpidon rahoituksella voidaan toteuttaa myös tieverkon rakennushankkeita, kuten liittymien parantamisia ja kevyen liikenteen väyliä. Usein hankkeita toteutetaan kuitenkin monikanta- tai erillisrahoituksella. Hankkeiden toteutuskelpoisuus vaatii useimmiten pitkäjänteisiä neuvotteluja yhden tai useamman partnerin kanssa. Hankkeiden osalta pitää selvittää toteutuskelpoisuus, määritellä suunnitelmien taso ja tarve sekä varmistaa rahoitusosuudet. Perusväylänpidon ulkopuolisia rahoituslähteitä voivat olla esimerkiksi

12 • Erilliset EU-ohjelmat kuten ENI, Central Baltic • Muiden hallinnonalojen kautta saatava EU-rahoitus, mm Manner-Suomen

maaseudun kehittämisohjelma • työllisyysperusteinen investointituki • kuntien rahoitus • muiden virastojen rahoitus • yritysten rahoitus

Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,3 htv.

3.2.5 Investointihankkeiden esi-, yleis- ja hankesuunnittelu Kaikkien tiehankkeiden suunnitteluun sisältyy ennen tiesuunnitelman laatimista jonkin asteista yleissuunnittelua. Yleissuunnitteluvaiheeseen sisältyy mm. lähtötietojen hankkiminen ja ongelma-analyysi, vaihtoehtotarkastelu vaikutuksineen sekä lopulta konkreettinen ehdotus ratkaisumalliksi. Hankkeen laajuudesta ja vaikutuksista riippuen yleissuunnitteluvaiheen tuloksena on maantielain mukainen yleissuunnitelma, vaikutuksiltaan vähäisen hankkeen toimenpidesuunnitelma tai kaavoitusta palveleva aluevaraussuunnitelma. Yleissuunnittelu on tien periaateratkaisujen, yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja tiehankkeeseen vaikuttamisen kannalta tärkeä suunnitteluvaihe. Tällöin määräytyvät maantien toiminnallinen perusratkaisu, laatu ja vaikutukset. Suunnittelua tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutteisesti asianosaisten sekä sidosryhmien kanssa huomioiden hankkeen luonne, laajuus ja vaikutukset. Maantielain mukainen yleissuunnitelma sisältää periaatteessa samat asiat kuin tiesuunnitelma, suunnitelma-asiakirjojen tarkkuustaso on kuitenkin tiesuunnitelmaa yleispiirteisempi. Yleissuunnitelman lähtökohtana on yleensä aiemmin laadittu esiselvitys. Tiehankkeen toteuttamista edeltää tiesuunnitteluvaihe. Vasta tiesuunnitelman hallinnollisen hyväksymispäätöksen jälkeen voidaan käynnistää investoinnin toteuttaminen. Tapauskohtaisesti tiesuunnitteluun voidaan kytkeä myös rakennussuunnittelu. Lähtökohtaisesti rakennussuunnittelu on kuitenkin investoinnin toteutuksen ensimmäinen vaihe.

Vaikka tieverkon suurten kehittämishankkeiden toteutus on Liikenneviraston vastuulla, niiden suunnittelusta vastaavat paikalliset ELY-keskukset.

Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 3,0 htv.

3.2.6 Tiestön hoidon hankinta

13 Tiestön hoito hankitaan monivuotisina (5 - 7 vuotta) alueurakoina. Yksittäisten urakoiden laajuus on keskimäärin tuhat kilometriä. Urakat ovat pääosin palvelusopimusluonteisia. Ei siis makseta työsuoritteista vaan palvelun laadusta. Urakoihin sisältyy kuitenkin myös määrämitattavia osuuksia.

Tilaaja asettaa urakoille valvojat (aluevastaavat). Kullakin aluevastaavalla on keskimäärin kaksi urakkaa valvottavanaan.

Kymenlaakson alueella on kaksi urakka-aluetta, Kotka ja Kouvola.

Nykytilanteessa hoidon hankintaan käytetään viiden maakunnan alueella yhteensä 8,0 htv, mistä 1,2 htv kohdistuu Kymenlaakson maakuntaan.

3.2.7 Tiestön ja sillaston ylläpidon hankinta

Ylläpitotöiden hankinnassa on käytössä useita variaatioita. Yleensä kohteista muodostetaan laajoja kokonaisuuksia, jotka niputetaan yhdeksi hankinnaksi. Esimerkiksi yhteen päällystysurakkaan voi sisältyä kohteita viiden maakunnan alueelta. Kunkin maakunnan osuudet on kuitenkin hinnoiteltavissa erikseen.

Kaakkois-Suomessa on käytössä myös tiestön ylläpidon palvelusopimuksia. Näissä hankinnoissa palvelun tuottaja huolehtii kohteiden ohjelmoinnista niin, että asetetut palvelutasotavoitteet saavutetaan. Palvelusopimuksia on käytössä päällysteiden ja tiemerkintöjen ylläpidossa, tievalaistuksen ylläpidossa sekä siltojen ylläpidossa.

Nykytilanteessa tiestön ja sillaston ylläpidon hankintaan käytetään viiden maakunnan alueella yhteensä 6,0 htv, mistä 0,5 - 1,0 htv kohdistuu Kymenlaakson maakuntaan.

3.2.8 Tie-, silta ja ympäristöinvestointien hankinta

Rakennushankkeiden toteutuksessa on mahdollista käyttää useita eri hankintamalleja. Perusmalleina ovat ST-malli (suunnittele ja toteuta) ja kokonaishintaurakka. ST-mallissa palvelun tuottaja vastaa rakennussuunnittelusta, kun taas kokonaishintaurakoissa tilaaja vastaa rakennussuunnittelusta.

Suurehkot rakennushankkeet kilpailutetaan yleensä yksittäisinä hankintoina, mutta pienehköjä saman tyyppisiä hankkeita voidaan myös yhdistää suuremmiksi hankintakokonaisuuksiksi.

Kuntien ja kolmansien osapuolien kanssa voidaan tehdä toteuttamissopimuksia, jolloin hankkeen toteutusvastuu on kunnalla ja/tai kolmannella osapuolella. Tällöin tienpitäjä asettaa hankkeelle valvojan. Kaakkois-Suomessa ELY-keskuksen liikennevastuualueen investointiyksikkö vastaa myös ympäristövastuualueen investointihankkeiden toteutuksesta.

14 Nykytilanteessa tie-, silta- ja ympäristöinvestointien hankintaan käytetään viiden maakunnan alueella yhteensä 10,0 htv, mistä 1,5 – 2,0 htv kohdistuu Kymenlaakson maakuntaan.

3.2.9 Tieliikennetelematiikka

KaakkoisSuomessa toimiva liikennetelematiikkayksikkö vastaa koko maan osalta olemassa olevan tieliikenteen telematiikkainfrastruktuurin ylläpidosta ja tienvarsilaitteisiin liittyvistä tietoliikennetehtävistä, tieinvestointihankkeisiin liittyvän liikenteen hallinnan suunnittelun ohjauksesta ja valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta.

Lisäksi yksikkö vastaa yleisen tieverkon tunneleiden turvallisuuden asiantuntijatehtävistä.

Nykytilanteessa tieliikennetelematiikkaan käytetään kahdeksantoista maakunnan alueella yhteensä 8,0 htv, mistä 1,0 htv kohdistuu tunneliturvallisuuteen. Kymenlaakson alueella on kaksi tietunnelia ja yksi rakenteilla.

3.2.10 Sähkötekniset hankinnat

Sähköteknisiin hankintoihin kuluu huolehtiminen muista kuin liikennetelematiikan edellyttämistä tehtävistä. Keskeisiä tehtäviä ovat tievalaistuksen ja pumppaamoiden ylläpidon palvelusopimuksista huolehtiminen.

Nykytilanteessa sähköteknisiin hankintoihin käytetään viiden eteläisen maakunnan alueella yhteensä 1,0 htv.

3.2.11 Tie- ja ratamaanhankinta

Tie- ja rataverkon investointihankkeisiin liittyy lähes poikkeuksetta tie- ja ratapohjien maanhankintaa. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä maanmittauslaitoksen kanssa. Kaakkois-Suomessa tähän tehtävään käytetään nykyisin 0,5 htv, minkä lisäksi maanhankinnan maksatuksiin käytetään valtakunnallisesti keskitettynä palveluna noin 0,5 htv. Näillä resursseilla hoidetaan myös Liikenneviraston toteuttaminen liikenneverkon kehittämishankkeiden maanhankintatehtävät.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa on toteutettu valtakunnallisesti ainutlaatuinen järjestely, kun liikennevastuualueen maanhankintatehtävät hoidetaan ympäristövastuualueen toimesta.

3.2.12 Rajanylityspaikkojen kehittäminen

15 Kaakkois-Suomessa tienpitoon liittyy erityispiirteenä osallistuminen tieliikenteen rajanylityspaikkojen kehittämiseen. Työ on yhteistoimintaa rajaviranomaisten, Liikenneviraston, LVM:n ja venäjän viranomaisten kanssa. Työhön sisältyy elementtejä liikennejärjestelmäsuunnittelusta, tienpidon suunnittelusta ja ohjelmoinnista sekä väylien hoidon, ylläpidon ja investointien toteutuksesta. Toiminnan henkilöresurssitarve vaihtelee vuosittain, riippuen muun muassa EU:n rajayhteistyöohjelmien vaiheesta. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.

3.2.13 Tienpidon lupa-asiat

Tienpitoon liittyy melkoinen määrä lupa-ja sopimusasioita, kuten

• Erikoiskuljetusluvat • Palvelukohdeopasteluvat • Johto- ja kaapelisopimukset • Vesijohto- ja viemärisopimukset • Kioski- ja myyntisopimukset • Tienvarsimainoslausunnot • Muuntamojen sijoittaminen suoja- tai näkemäalueella • Tilapäiset liikennejärjestelyt • Työluvat tiealueella työskentelyyn • Liittymäluvat • Rakentaminen suoja- tai näkemäalueelle

Nämä asiat on nykyisin valtakunnallisesti keskitetty pääosin Pirkanmaan ELY-keskukseen, missä niitä hoidetaan 37 htv resurssilla. Paikalliset ELY-keskukset tukevat tarvittaessa paikallistuntemusta edellyttävissä asioissa.

Kukin ELY-keskus huolehtii kuitenkin omalla toimialueellaan pääteiden ja vilkkaiden seututeiden liittymäluvista sekä näiden teiden varsilla lupien myöntämisestä rakentamiseen suoja- ja näkemäalueille.

3.3 Yksityisteitä koskevat valtionavustustehtävät

Valtionavustuskelpoisille yksityisteille voidaan myöntää harkinnanvaraisesti valtionavustusta. Avustusta voi hakea tien tiekunta. Avustusta myönnetään pääasiassa tien vaurioiden ja rakenteiden korjaamiseen. ELY-keskus arvioi hankkeen kiireellisyyden ja vaikuttavuuden. Avustuksesta päättää ELY-keskus, jonka alueella tie tai suurin osa siitä sijaitsee.

Avustus on yleensä 60 % hankkeen hyväksytyistä ja tukikelpoisista arvonlisäverollisista kustannuksista. Avustushakemus osoitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle, joka arvioi hankkeen tukikelpoisuuden. Avustuspäätöksen tekee käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa paikallinen ELY-keskus, Kymenlaaksossa siis Kaakkois-Suomen ELY-keskus

16 Vuotuiseen valtionavustukseen oikeutettuja erityiskohteita ovat myös yksityisteiden lossit. Niiden ylläpitoa ja liikennöintiä tuetaan 80 prosentilla toteutuneista kustannuksista. Kymenlaaksossa ei tällä hetkellä ole yhtään yksityistielossia.

Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.

3.4 Joukkoliikenteen järjestäminen

Toimivaltainen viranomainen: KAS ELY

Joukkoliikenteen kehittämisessä Kaakkois-Suomen ELY-keskus sitoutuu voimassa oleviin säädöksiin ja valtakunnallisiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin eli esimerkiksi pyrkimykseen korvata osa nykyisin henkilöautolla tehdyistä matkoista joukkoliikenteellä. Tavoitteet liittyvät paitsi liikennejärjestelmän toimivuuden turvaamiseen, myös pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Joukkoliikennettä priorisoidaan liikennejärjestelmän kehittämisessä etenkin kaupunkiseuduilla.

ELY-keskus tekee määräajoin päätöksen alueensa joukkoliikenteen palvelutasosta. Nyt voimassa oleva päätös koskee vuosia 2016 - 2018. Päätöstä edeltävä valmistelutyö tehtiin yhteistyössä kuntien, liikennöitsijöiden ja alueen muiden sidosryhmien kanssa. Palvelutaso on korkeampi keskeisillä ja kysynnältään vahvemmilla yhteysväleillä. Muilla yhteysväleillä määritellyt palvelutasot on suhteutettu todelliseen kysyntään ja kysyntäpotentiaaliin sekä käytössä oleviin resursseihin.

Palvelutasopäätöstä tehtäessä huomioitiin yhtenä määrittävänä tekijänä myös käytettävissä oleva rahoitus, jonka ei ole oletettu lisääntyvän tulevina vuosina. ELY-keskus suuntaa rahoitustaan tavoitteiden mukaisesti kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen käytön tukemiseen ja lisäämiseen, ja muilla alueilla pääosin peruspalvelutason turvaamiseen. Yhteistyö liikenteen suunnittelussa ja rahoituksessa alueen kuntien kanssa lisääntyy.

Joukkoliikennepalveluiden toteutumisen taustalla maantieliikenteessä on nykylainsäädännön mukaan joko markkinaehtoinen lupaliikenne tai sopimusliikenne.

Toimivaltainen viranomainen: Kotkan-Haminan seutu

Kotkan, Haminan ja Pyhtään yhteinen henkilökuljetusyksikkö aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa. Etelä-Kymenlaakson henkilökuljetusyksikkö vastaa:

• joukkoliikenteeseen liittyvistä suunnittelu-, kehittämis- ja seurantatehtävistä Hamina-Kotka-Pyhtää -alueella

• Haminan, Kotkan ja Pyhtään maksamien henkilökuljetusten suunnittelu-, kehittämis- ja seurantatehtävistä, liikenteen kilpailuttamisesta, laskujen asiallisuuden tarkastuksesta ja ajojärjestelytehtävistä

17 Henkilökuljetusyksikön operatiivinen toiminta on Kotkan kaupungin organisaatiossa teknisten palveluiden vastuualueella.

Henkilökuljetusyksikön toimintaa johtaa liikennepäällikkö Simo Virtanen. Hänen lisäkseen yksikössä työskentelee kolme kuljetustenhoitajaa.

Jo henkilökuljetusyksikön perustamisasiakirjassa asetettiin tavoitteeksi pyrkiminen seudulliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi 1.1.2016 alkaen. Eduskunta vahvisti joulukuun 2015 lopulla Joukkoliikennelain muutoksen, jolla Hamina-Kotka-Pyhtää –alueesta muodostui joukkoliikenteen seudullinen toimivaltainen viranomainen.

Hamina, Kotka ja Pyhtää muodostavat yhdessä Kotkan seudun joukkoliikenteen toimivalta-alueen, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää Kotkan kaupungin teknisen lautakunnan alainen joukkoliikennejaosto, jonka ensimmäinen kokous pidettiin 19.4.2016.

Toimivaltainen viranomainen: Kouvolan seutu

Kouvolan kaupungin hallintosäännön 7 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää joukkoliikenteen palvelutason määrittämisestä. Hallintosäännön 12 §:n mukaan Lasten ja nuorten lautakunta järjestää joukkoliikennelain mukaiset tehtävät sikäli kun näistä ei ole erikseen määrätty. Joukkoliikenneasioita varten Kouvolassa on joukkoliikennelogistikon virka. Organisaatiossa joukkoliikennelogistikko sijoittuu Hyvinvointipalveluihin. Joukkoliikenneasiat käydään läpi joukkoliikennetyöryhmän kokouksissa.

Joukkoliikennelogistikko vastaa mm. joukkoliikenteeseen liittyvistä suunnittelu- kehittämis- ja seurantatehtävistä sekä liikenteen kilpailuttamisesta. Joukkoliikennelogistikon tehtävää tukevat 2 koulukuljetuskoordinaattoria sekä kuljetussihteeri.

3.5 Liikkumisen ohjaus

Liikkumisen ohjaus on osa uutta, liikenteen kysynnän hallintaa painottavaa ajattelutapaa. Useissa Euroopan maissa liikkumisen ohjausta (mobility management) on toteutettu jo pitkään hyvin tuloksin. Se on otettu mukaan liikennepolitiikkaan myös Suomessa. Liikkumisen ohjauksella kannustetaan kestäviin liikkumistottumuksiin erilaisin tiedollisen ohjauksen keinoin sekä koordinoimalla ja kehittämällä palveluja. Tyypillisiä keinoja ovat kestävän liikkumisen neuvontapalvelut, viestintäkampanjat ja työpaikoille räätälöidyt liikkumissuunnitelmat. Liikkumisen ohjausta tuetaan Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti joukkoliikenteen valtionavustuksilla. Liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttaminen. Keinoina tähän ovat tiedollinen ohjaus, markkinointi ja palvelujen kokeilu sekä kehittäminen. Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on yksityisautoilun vähentäminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosion kasvattaminen. Liikkumisen ohjauksella siis kannustetaan kestäviin liikkumistottumuksiin.

18 Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksia koordinoi Liikennevirasto. Avustuksia haetaan vuosittain. Vuodelle 2017 liikkumisen ohjauksen valtionavustushakemuksia tuli 42 ja 29 hankkeelle myönnettiin valtionavustusta. Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset liikkumisen ohjausta järjestävät verkostot, säätiöt ja yhdistykset. Avustuksen toivotaan edistävän pysyvien toiminta- ja yhteistyömuotojen syntymistä seuduilla ja kunnissa.

4. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta

Liikennepalveluiden asiakaskunta on hyvin laaja, käytännössä koko kansa ja elinkeinoelämä ovat asiakkaita. Koko laajaa asiakasryhmää on vaikea hallita, joten asiakkaat tulisi ryhmitellä tehokkaan asiakkuustoiminnan toteuttamiseksi. Asiakkuuksien pääryhmittely on jako kansalaisiin ja elinkeinoelämään. Tavoitteena on, että avainasiakasryhmien määrä olisi pieni, kuitenkin siten, että kaikkien asiakkaiden tarpeet tulevat riittävästi huomioitua. Keskeinen avainasiakkuuden kriteeri on eri asiakasryhmien kautta saavutettu yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Asiakasryhmät tulee määritellä siten että toteuttamalla niiden tarpeet toteutetaan laajasti myös muiden asiakkaiden tarpeita, eli samalla luo arvoa myös muille asiakasryhmille.

Asiakaslähtöisyyden tulee korostua voimakkaasti toiminnassa ja toimintaa ohjaavissa visioissa ja tavoitteissa. Toiminnan tulee perustua asiakkaiden tarpeisiin ja yhteiskunnan odotuksiin ja asiakkaille tulee tarjota toimivia ja turvallisia tie- ja liikennepalveluita sekä kansalaisten liikkumisen että elinkeinoelämän kuljetusten tarpeisiin.

Palvelut tulee saada lähelle asiakasta. Seuraavat asiat tulee toimia

• Palvelun sisältö on selkokielellä asiakkaan helposti saatavilla ja informaatio muutoksista on reaaliaikaista, esim. verkossa tarjottu kunnossapidon ”tilannehuone”

• Palautteiden käsittely on nopeaa ja avointa • Digitaalisuutta hyödynnetään koko palveluprosessissa

19 5.1 Asiakasryhmät

Peruskoululaiset (7-15 v)

Peruskoululaiset muodostavat kansantaloudellisen potentiaalin näkökulmasta merkittävän ryhmän. Liikenneturvallisuuden ja sosiaalisen tasa-arvon näkökulmat korostuvat.

Lapset ja nuoret tekevät yli puolet matkoistaan kävellen tai pyörällä, joten tarpeet kohdistuvat kevyen liikenteen väylille. Omaehtoisen liikkumisen mahdollisuuksia parantavat kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimivuutta tukevat toimenpiteet. Mahdollisuus omaehtoiseen liikkumiseen vähentää merkittävästi tarvetta henkilöautolla tehtäviin matkoihin. Lasten kuolemaan johtavista onnettomuuksista suuri osa syntyy kevyen liikenteen onnettomuuksissa. Peruskoululaiset muodostavat merkittävän ryhmän myös asenteisiin vaikuttamisen näkökulmasta. Vaikuttamalla ryhmän asenteisiin voidaan vaikuttaa pidemmällä aikavälillä yleisiin asenteisiin liikenneturvallisuuden, joukkoliikenteen- ja kevyen liikenteen käytön edistämiseksi.

Työmatkalaiset

Työmatkalaiset muodostavat kansantaloudellisesti merkittävän ryhmän. Liikenteen sujuvuuteen liittyvät tavoitteet korostuvat. Työmatkat ajoittuvat varsin kapeisiin ruuhkahuippuihin, joten niiden vaikutus liikenteen sujuvuuteen on huomattavan suuri. Työmatkaliikenteellä on myös merkittävä rooli ympäristövaikutusten hallinnassa. Työmatkalaisten ryhmässä on paljon potentiaalisia joukkoliikennepalvelujen käyttäjiä.

Vapaa-ajan liikkujat

Seniorit

Ulkomaankauppa

Ulkomaankaupan, erityisesti vientiteollisuuden kansantaloudellinen merkitys on kiistaton. Ulkomaankauppa kattaa keskeiset tuotannon alat ja niiden tarvitsemat logistiikkapalvelut. Vientiteollisuuden ohella tukku- ja vähittäiskauppa hyödyntää samaa väyläverkostoa. Tukku- ja vähittäiskaupan osalta tavaravirtojen suunta on kuitenkin vastakkainen vientiteollisuuteen nähden mikä synnyttää sekä taloudellisia että ympäristövaikutussynergioita.

Toimivat satamat ja rajanylityspaikat sekä terminaalien ja teollisuuskeskittymien hyvät yhteydet niihin ovat koko elinkeinoelämän toimivuuden sekä tavaratuotannon ja logistiikkapalvelujen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä. Ulkomaankaupan tienpidolle asettamat vaatimukset liittyvät etenkin pääväylien liikenteen sujuvuuteen, toimiviin yhteyksiin satamiin sekä muihin rajanylityspaikkoihin.

Teollisuuden raaka-ainekuljetukset (puunhankinta)

Metsäteollisuuden kansantaloudellinen merkitys on suuri (osuus viennistä 24 %) samoin kuin vaikutukset alueiden elinvoimaisuuteen. Lisäksi metsäteollisuuden tiekuljetussuorite on erittäin suuri, lähes kolmannes Suomen vuotuisesta kokonaistiekuljetussuoritteesta. Hankintalogistiikka muodostaa valtaosan metsäteollisuuden tiekuljetuksista vaikuttaen olennaisesti toimialan

20 kustannusrakenteeseen sekä kilpailukykyyn. Muista elinkeinoelämän tavaralajisegmenteistä poiketen metsäteollisuus ohjaa pitkälti itse hankintalogistiikkaansa. Metsäteollisuuden puunhankinnan tienpitoon asettamat tarpeet kohdistuvat pääosin alemmalle tieverkolle.

Henkilöliikennepalveluiden tuottajat

Henkilöliikennepalvelujen laatu ja määrä vaikuttaa merkittävästi kaupunkiseutujen liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen sekä ympäristövaikutusten hallintaan. Houkutteleva joukkoliikenne vähentää liikennettä korvaamalla henkilöautoilua. Henkilöliikennepalveluilla on merkittävä rooli työ- matkaliikenteessä, alueiden elinvoimaisuuden säilyttämisessä sekä matkailutoimialalla. Toiminta on hyvin tietointensiivistä liittyen henkilökuljetusten suunnitteluun, ohjaukseen sekä seurantaan.

Tavarakuljetuspalveluiden tuottajat

Tavarakuljetuspalveluiden merkitys korostuu tulevaisuudessa yritysten ulkoistaessa logistiikkatoimintojaan ja tavaravirtojen edelleen keskittyessä. Tavarakuljetuspalve-luiden tuottajat toimivat operaattorina useilla toimialoilla ja ovat siten keskeisessä roolissa liikennevirtojen rationalisoijina. Tavarakuljetuspalveluiden tarpeet kohdistuvat kattavasti koko tiestölle. Toiminta on hyvin tietointensiivistä liittyen kuljetusten suunnitteluun, ohjaukseen sekä seurantaan.

5. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle

6. Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus kunkin prosessin osalta

7. Alustava palvelutuotannon suunnittelu

• Tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit)

• Suoritteet ja asiakasmäärät • Henkilöstön määrä ja HTV

8. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin

• Prosessien rajapinnat • Yhteistyötarpeet

9. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet

21

10. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde

1

Maakuntapalvelut vuonna 2019

Väliraportti 30.3.2017 / loppuraportti 31.5.2017

1. Palvelukokonaisuuden nimi

Kotouttaminen

2. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit

Kotoutuminen ja kotouttaminen voidaan käsittää hyvin laajasti. Kotouttamiseen laajassa käsityksessä liittyy koko yhteiskunta ja sen eri toiminnot, kuten julkinen sektori, 3. sektori, vapaaehtoistyö, yritykset, oppilaitokset jne. Tässä raportissa on keskitytty niihin prosesseihin, joita kuntien maahanmuuttopalveluissa sekä ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa hoidetaan liittyen nimenomaan kotouttamiseen. Kouvolan ja Kotkan kaupungeissa kotouttamispalveluissa hoidetaan pääosin pakolaisina maahanmuuttaneiden palveluita. TE-toimiston puolella kotoutumispalveluissa hoidetaan pääasiassa kotoutumislain piiriin kuuluvien palvelut. Kotouttamisen palveluilla on vahvat yhdyspinnat mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kasvupalveluiden kanssa. Prosesseista on jätetty pois myös mahdollisiin "paperittomiin" liittyvät prosessit, koska "paperittomat" eivät kuulu kotoutumispalveluiden piiriin. Tarkastelusta on jätetty pois lisäksi Iitti, koska Iitti vaihtaa maakuntaa ennen maakuntauudistusta.

Kotoutumiseen liittyviä prosesseja määrittelevät lait kotoutumisen edistämisestä, laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista sekä ulkomaalaislaki. Mm. kotoutumislaki ja JTYPL ovat muuttumassa.

Prosessit ja prosessin omistajat maakunnassa

2.1 Kuntiin ohjaamisen prosessi

Pakolaisten kuntiin ohjaamisen prosessista vastaa tällä hetkellä ELY-keskus. ELY-keskus saa TEM:stä vuosittaiset kuntiin ohjaamistulostavoitteet. ELY-keskus neuvottelee alueen kuntien kanssa pakolaisten (kiintiö- sekä turvapaikanhakijoiden ja yksintulleiden alaikäisten) vastaanotosta ja tekee kuntien sopimukset pakolaisten vastaanotosta.

Maahanmuuttovirastosta tulee ELY-keskukseen tieto valituista kiintiöpakolaisista, jotka ELY-keskus toimittaa kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin. Kunnista ilmoitetaan ELY-keskukselle, jos kunta ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ko. listalta. ELY-keskus toimittaa tämän tiedon Maahanmuuttovirastoon, josta toimitetaan tarkemmat tiedot pakolaisista ELY-keskukseen, joka toimittaa ne kuntiin.

Tämän lisäksi ELY-keskus kysyy kunnista kuntapaikkoja turvapaikkahaun kautta tulleille luvansaaneille. Vastaanottokeskukset laittavat kuntapaikkahakemuksen UMAREKissa ELY-keskuksen työjonoon, minkä jälkeen ELY-keskus tiedustelee kuntapaikkaa alueen kunnista tai muilta ELY-alueilta. Pääsääntö on, että kuntapaikka pyritään hankkimaan luvansaaneen omalta ELY-

2

keskusalueelta. Jos kuntapaikka ELY-keskuksen alueelta löytyy, tekee ELY-keskus UMAREKissä kuntaanosoitusilmoituksen, joka toimitetaan luvan-saaneelle, kunnalle sekä vastaanottokeskukselle.

Kaikista ELY-keskuksen kautta kuntaanohjatuista pidetään yllä ELY-keskuksessa kuntaan-osoitusrekisteriä kotoutumislain mukaan.

Kuntiin ohjaamisen prosessia johtaa ELY-keskus.

Kymenlaaksossa kiintiöpakolaisia ovat vastaanottaneet Kotka ja Kouvola. Turvapaikkahaun kautta luvansaaneita on ohjautunut lähinnä Kotkaan ja Kouvolaan sekä vähän Haminaan. Yksintulleita alaikäisiä on Pyhtäällä.

2.2 Yksintulleiden alaikäisten majoittamisprosessi

ELY-keskus neuvottelee kuntien kanssa yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta ja tekee sopimukset kuntien kanssa alaikäisille tarkoitettujen palveluiden perustamisesta. Kunta voi järjestää palvelut omana tuotantona tai ostaa palvelut kilpailuttamalla. Yksikkö voi olla mm. perheryhmäkoti, tukiasumisyksikkö tai tuettua asumista. Perheryhmäkoti on asumismuodoista raskain, sillä sitä suhteutetaan usein lastensuojelulaitoksen mitoituksiin mm. henkilöstön osalta. Lisäksi yksintulleet alaikäiset ovat oikeutettuja 21 vuoteen saakka jälkihuollon palveluihin, jos heillä on niihin tarvetta.

Kymenlaaksossa on Kotkassa perheryhmäkoti, joka on kaupungin ylläpitämä. Pyhtäällä on tukiasumisyksikkö, jonka palvelut hankitaan A-klinikka Oy:ltä. Lisäksi Kouvolassa on tuettua asumista, jota järjestää Valkealan kristillinen opisto.

Yksintulleiden alaikäisten majoittamisprosessia johtaa ELY-keskus. Kunnat ovat äärimmäisen tärkeitä yhteistyökumppaneita prosessissa.

2.3 Kotouttamisen prosessi

Kotouttamista tehdään sekä kunnissa että TE-toimistossa. Kunnissa kotoutumisen prosessi kohdistuu lähinnä pakolaisiin. TE-toimistossa asiakaskunta ko. prosessin kannalta on laajempi. TE-toimiston kotouttamisprosessia määrittelee pitkälti TEM:stä tullut ohjeistus. Kuntien kotouttamisen prosessin tukena ovat kunnissa laadittavat kotouttamisohjelmat, joissa on kuvattu kuntien kotouttamiseen liittyviä suunnitelmia.

Kunnan maahanmuuttopalveluissa tapahtuvan kotouttamisen prosessin osalta liitteenä on Kouvolan kaupungissa laadittu organisaatio (Liite 1). Kotkan kotouttamisen prosessi on pitkälti samansuuntainen Kouvolan kanssa. Kunnan prosessi sisältää sekä alkukartoituksen että kotoutumissuunnitelman laatimisen.

TE-toimiston osalta prosessissa asiakas ilmoittautuu työnhakijaksi, minkä jälkeen hänen prosessinsa TE-toimistossa alkaa. Työnhakijaksi kirjaudutaan joko sähköisesti tai lomakkeella. EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat eivät voi ilmoittautua työnhakijoiksi sähköisesti. Asiakkuusprosessia hoidetaan TE-toimistossa URA-järjestelmässä. Aluksi asiakkaalle tehdään alkukartoitus, joka sisältää mm. kielellisen alkukartoituksen, ja asiakkaan työttömyysturvaoikeus selvitetään. Kielellistä alkukartoitusta varten asiakas kirjataan Koulutusportti-järjestelmään, jonka kautta asiakkaiden ohjaus myös kotoutumiskoulutuksiin tapahtuu. Alkukartoituksen jälkeen asiakkaalle tehdään kotoutumissuunnitelma, johon kirjataan asiakkaan palvelutarpeen mukaiset palvelut. Asiakas on TE-toimiston kotoutumispalvelujen asiakas pääsääntöisesti 3 tai 5 vuotta eli ajan, jolloin hän on oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan.

3

Kotouttamisen prosessista vastaavat kunnat ja TE-toimisto.

2.4 Neuvonnan prosessi

Kunnissa lähinnä pakolaiset osallistuvat kotouttamisen prosessiin maahanmuuttopalveluissa. Kunnissa on tarjolla muille kuin pakolaistaustaisille neuvontaa ja ohjausta. Etelä-Kymenlaaksossa seudullista alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta muille kuin pakolaistaustaisille maahanmuuttajille antaa Virkaneuvo, joka sijaitsee Karhulassa. Lisäksi Virkaneuvo on kerran viikossa Haminassa. Kouvolassa ohjausta, vastaanottoa ja informointia hoitaa OVI-tiimi, joka hoitaa myös muita kuin maahanmuuttajia.

Alkuvaiheen neuvonnan prosessista vastaa kunnat.

2.5 Vapaaehtoisten prosessi

Merkittävänä osana kotouttamista on vapaaehtoistyön organisointi kunnissa. Vapaaehtoistyön kautta mukana kotouttamisessa on mm. järjestöjä, urheiluseuroja, seurakuntia sekä yksityisiä henkilöitä.

Vapaaehtoisten prosessin koordinoinnista vastaa kunnat.

2.6 Hyvien etnisten suhteiden prosessi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä Kouvolan ja Kotkan kaupungit kuuluvat Etelä-Suomen alueelliseen ETNO-verkostoon, jonka tehtävänä on hyvien etnisten suhteiden ylläpito alueilla. Hyvien etnisten suhteiden avulla lisätään turvallisuutta alueella ja vähennetään rasismia eri ryhmien välillä huomioiden myös maahanmuuttajien sisäinen rasismi. Hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi alueella voidaan pitää tilaisuuksia, kuten Rasismin vastainen viikko. Julkishallinnon ohella myös muut toimijat ovat tärkeitä myös etnisten suhteiden edistämisessä.

2.7 Elinkeinonharjoittajien oleskelulupien prosessi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee elinkeinonharjoittajien oleskelulupien käsittelyssä arvion yritystoimien edellytyksistä Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten alueilla. Kun oleskelulupaa on haettu elinkeinonharjoittajaksi, tulee siitä UMAREKin kautta tieto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, joka tekee arvion yritystoimien edellytyksistä alueelleen hakevista yrittäjistä. Tämän jälkeen arvio postitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen, joka tekee osapäätöksen asiaan, minkä jälkeen Maahanmuuttovirasto tekee lopullisen päätöksen oleskeluluvasta.

Oleskeluprosesseista vastaa Maahanmuuttovirasto.

Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä

UMAREK, ylläpitäjä Maahanmuuttovirasto

ELY-keskus: 3 hlö

Kotka: 3 hlö (maahanmuuttopalvelut) + vastaanottokeskuksen henkilöstö

Kouvola: ollaan ottamassa käyttöön parhaillaan

4

URA, ylläpitäjä KEHA-keskus

ELY-keskus: 3 hlö

TE-toimisto: 7 hlö

Koulutusportti, ylläpitäjä KEHA-keskus:

TE-toimisto: 7 hlö

Effica, ylläpitäjä Tieto?:

Kotka: 7 (maahanmuuttopalvelut) + 2 (käytönasiantuntijat) + 6 (vastaanottokeskus) + perheryhmäkoti (13)

Kouvola: 8 + 2 (käytönasiantuntijat)

Kelmu, ylläpitäjä Kela:

Kotka: 6

Kouvola: 6

VRK, ylläpitäjä Väestörekisterikeskus:

Kotka: 3

Kouvola: päivitetään

3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta

4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle

5. Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kunkin prosessin osalta

6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit) Suoritteet ja asiakasmäärät Henkilöstön määrä ja HTV

7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet

8. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet

9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde

Ympäristöterveydenhuollon väli- ja loppuraportti

2 / 8

2

Sisällys 1. Palvelukokonaisuuden nimi ................................................................................................... 3

2. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit ........................................................................... 3

2.1. Prosessit ja prosessin omistajat maakunnassa .................................................................. 4

2.2. Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä .................................................................. 6

3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta .............................................................................................................................. 7

4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle ...................................... 7

5. Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kunkin

prosessin osalta .............................................................................................................................. 7

6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit) ...................................... 7

6.1 Suoritteet ja asiakasmäärät ............................................................................................ 7

6.2 Henkilöstön määrä ja HTV ................................................................................................. 7

7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin ....................... 7

7.1 Prosessien rajapinnat .......................................................................................................... 7

7.2 Yhteistyötarpeet .................................................................................................................. 7

8. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet ....................................................................................... 7

9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat ................ 8

9.1 Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde .................... 8

3 / 8

3

Maakuntapalvelut vuonna 2019

Väliraportti 30.3.2017 / loppuraportti 31.5.2017

JohdantoJohdantoJohdantoJohdanto

Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on varmistaa elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus.

Ympäristöterveydenhuolto voidaan jakaa terveysvalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon. Terveysval-

vontaan kuuluvat elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja lääkelain mukaiset valvontatehtävät.

Eläinlääkintähuoltoon kuuluvat eläinlääkäripraktiikka virka-aikana ja päivystysaikana sekä valvon-

tatehtävät.

Kymenlaaksossa on kolme ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Kouvolan yksikköön

kuuluu Kouvolan lisäksi Iitin kunta, Kotkan yksikköön Pyhtään kunta ja Haminan yksikköön Virolah-

den ja Miehikkälän kunnat.

1.1.1.1. Palvelukokonaisuuden nimiPalvelukokonaisuuden nimiPalvelukokonaisuuden nimiPalvelukokonaisuuden nimi

Maakuntapalvelujen projektiryhmän kokouksessa 7.12.2016 nimettiin maakuntapalvelujen valmis-

telutiimit ja tiimien puheenjohtajat. Yksi valmistelutiimeistä oli ympäristöterveydenhuollon palve-

lut. Tiimin puheenjohtajana on toiminut ympäristöterveyspäällikkö Taru Pyötsiä Kouvolasta ja sih-

teerinä ympäristöterveyssuunnittelija Jenny Holm Kotkasta. Muita jäseniä ovat vastaava terveys-

tarkastaja Saija Lassila Kouvolasta, vastaava eläinlääkäri Hanna-Mari Luukkonen Kouvolasta, kau-

pungineläinlääkäri Tanja Häkkinen Kotkasta, maaseutupalveluiden päällikkö Minna Anttila Kouvo-

lasta, terveysinsinööri Maria Komi Haminasta sekä ympäristöterveydenhuollon päällikkö Eila Kalis-

te Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Ympäristöterveydenhuollon tiimi on koonnut taulukkoon tässä raportissa esitettyjä tietoja. Ko-

koomataulukko on tämän raportin liitteenä. Taulukossa on esitetty ympäristöterveydenhuollon

lisäksi aluehallintoviraston tekemä alkoholilain mukainen valvonta.

2.2.2.2. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessitPalvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessitPalvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessitPalvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit

Ympäristöterveydenhuollossa elintarvikevalvonta ja eläinlääkintähuolto kuuluvat maa- ja metsäta-

lousministeriön hallinnonalaan ja kuntien elintarvikevalvontaa ja eläinlääkintähuoltoa ohjaavat

Evira ja paikallinen aluehallintoviraston yksikkö. Terveydensuojelu-, tupakka- ja nikotiinituotteiden

valvonta samoin kuin aluehallintoviraston tekemä alkoholivalvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysmi-

nisteriön hallinnonalaan ja ohjaavana virastona toimii Valvira.

4 / 8

4

2.1. Prosessit ja prosessin omistajat maakunnassa2.1. Prosessit ja prosessin omistajat maakunnassa2.1. Prosessit ja prosessin omistajat maakunnassa2.1. Prosessit ja prosessin omistajat maakunnassa

Ympäristöterveydenhuollon prosessit voidaan jakaa elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja

nikotiinituotteiden valvontapalveluihin sekä eläinlääkintähuoltopalveluihin.

Elintarvikevalvonta sisältää elintarvikelain mukaiset viranomaistehtävät. Viranomaistehtävillä tar-

koitetaan suunnitelmallisen elintarvikehuoneistojen ja elintarvikelaitosten valvonnan, mukaan

lukien alkutuotanto-, kontaktimateriaali- ja ensisaapumisvalvonta. Suunnittelemattomat tarkas-

tukset, näytteenotto, ohjaus ja neuvonta sekä epidemiaselvitykset kuuluvat myös elintarvikeval-

vonnan pääprosessiin.

Terveydensuojelu sisältää terveydensuojelulain mukaiset viranomaistehtävät, joihin kuuluu ter-

veydensuojelulain mukaisten huoneistojen suunnitelmallinen valvonta. Terveydensuojelulain mu-

kaisia huoneistoja ovat mm. koulut, päiväkodit, majoitushuoneistot, kauneudenhoitoa ja ihon kä-

sittelyä suorittavat huoneistot, vanhainkodit, uimarannat, uimahallit, yleiset saunat ja yleiset lii-

kuntatilat. Myös talousveden ja uimaveden valvonta sekä asumisterveysvalvonta ja laivatarkastuk-

set kuuluvat terveydensuojelun pääprosessiin.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden valvontaan kuuluu tupakan ja nikotiinikorvaustuotteiden myynti-

lupien käsittely ja lupien myöntäminen, myynnin ja mainonnan valvonta ja tupakointikieltojen

määrääminen asuntoyhtiöihin.

Elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkavalvonnan prosessin omistaja on Kouvolan yksiköissä

ympäristöterveyspäällikkö, Kotkassa kaupungineläinlääkäri ja Haminassa ympäristöpäällikkö. Kai-

kissa em. prosesseissa on alaprosessina hakemusten tai ilmoitusten käsittely sekä varsinainen val-

vontatyö. Elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkavalvonnan prosessit ovat osittain limittäisiä

prosesseja, koska useamman lain mukaista valvontaa voidaan tehdä samalla tarkastuksella, esim.

elintarvikevalvonnan yhteydessä tarkastetaan tupakkalain mukaista myyntiä.

Alkoholivalvonnan maakuntaan siirtyvät tehtävät. Prosessin omistajana ovat alkoholitarkastajat ja

heidän esimiehensä:

Lupahallinto

Anniskeluluvat

� Anniskelun jatkoaikaluvat

� Alkoholijuomien vähittäismyyntiluvat

� Alkon myymälöiden hyväksymiset

� Raideliikenteen anniskeluluvat koko maassa

� Lisäksi käsitellään luvanhaltijoita ja myyntipaikkoja koskevia ilmoituksia

� Lupapäätöksistä aluehallintovirasto perii valtiovarainministeriön maksuasetuksessa sääde-

tyt suoritemaksut

5 / 8

5

Valvonta

� Alkoholijuomien anniskelun valvonta (ravintolat)

� Vähittäismyynnin valvonta (kaupat)

� Kuittilain noudattamisen valvonta

� Alkoholijuomien mainonnan ja muun myynnin myynninedistämisen valvonta

� Valvontaan kuuluu myös ilta- ja yöaikaan tehtävä ”kenttävalvonta”

� Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta alkoholielinkeinossa

Eläinlääkintähuollon pääprosessi voidaan jakaa kahteen alaprosessiin. Prosessit ovat eläinlääkäri-

palvelut ja eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonta sekä muu valvonta. Valvontatehtäviä on

sekä kunnilla että aluehallintovirastolla.

Eläinlääkäripalvelut sisältävät eläinlääkintähuoltolain edellyttämät eläinten terveyden- ja sairaan-

hoidon, terveydenhuollon tuotantoeläimille sekä ympärivuorokautisen päivystyksen. Prosessin

omistaja on Kouvolan yksikössä ympäristöterveyspäällikkö, Kotkassa kaupungineläinlääkäri ja Ha-

minassa ympäristöpäällikkö.

Kunnassa tehtävä eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonta sekä muut valvontatehtävät sisäl-

tävät epäilyilmoitusten perusteella tehtävän eläinsuojelu- sekä eläintautivalvonnan ja ilmoituksen

varaisen toiminnan tarkastamisen. Lisäksi siihen kuuluu eläintautien torjuntaa ja siihen liittyvää

näytteenottoa, eläinten ja eläinperäisten elintarvikkeiden tuonnin ja viennin valvontaa sekä sivu-

tuotevalvontaa. Prosessin omistaja on valvontaeläinlääkäri tai kaupungin/kunnaneläinlääkäri.

Aluehallintovirasto osallistuu eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan ohjaamalla ja koor-

dinoimalla paikallisten kunnaneläinlääkäreiden toimintaa sekä auttamalla tarvittaessa heitä. Lisäk-

si aluehallintovirastolla on omia valvontatehtäviä. Maakuntiin siirtyviä aluehallintoviraston tehtä-

väkokonaisuuksia ovat:

� Eläintautilaki: eläintautiepäilyjen selvittely, rajoittavat määräykset, terveysluokkapäätök-

set, laittoman tuonnin hallintopäätökset, laskutus, eläintautivalmiuden ylläpito (valmius-

eläinlääkäriverkosto), eläintautipäivystys

� Eläinsuojelulaki: otantatarkastukset, hankalat/pitkittyneet tapaukset, pakkokeinot, ilmoi-

tus- ja lupahallinto (eläinten pito ja eläinnäyttelyt), laskutus

� Teurastajien kelpoisuustodistukset, laskutus

� Eläinkuljetusten valvonta ja lupahallinto, laskutus: ajoneuvojen ja kuljettajien luvat, eläin-

kuljetusten tarkastukset

� Sivutuotevalvonnan ohjaus, laskutus

� Tilojen lääkekirjanpidon valvonta, antibioottivahinkojen selvittely

� Täydentävien ehtojen valvonta ja eläinten merkitsemisen (ID-valvonnan) johtopäätökset

sekä maitohygieniavalvonnan johtopäätökset: ELY-yhteistyö, EU-:n tilatukiin ja elintarvik-

keiden jäljitettävyyteen liittyviä

6 / 8

6

Prosessin omistaja on läänineläinlääkäri.

2.2. Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä2.2. Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä2.2. Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä2.2. Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä

Terveysvalvonta

Kaikissa kolmessa ympäristöterveydenhuollon yksikössä on käytössä Digia Tarkastaja -ohjelma,

jota ylläpitää Digia Oyj ja Kouvolassa KS-Tieto sekä Haminassa ja Kotkassa ICT Kymi. Kyseiseen oh-

jelmaan kirjataan tarkastukset, näytteenotot ja yhteydenotot. Käyttäjiä on kaikkiaan 25 henkilöä.

Lisäksi terveysvalvonnassa on käytössä useampia internetpohjaisia sovelluksia, jotka on lueteltu

liitteenä olevassa taulukossa.

Viranhaltijapäätökset tehdään Kouvolassa Dynastia asiahallintajärjestelmällä, ylläpitäjänä Innofac-

tor, Kotkassa hallinto- ja arkistointiohjelma Hallilla ja Haminassa Jemma-ohjelmistolla, jota ylläpi-

tää Triplan Oy.

Aluehallintoviraston alkoholivalvonta

Alkoholihallinnossa on käytössä ALLU-rekisteri, johon laitetaan luvat, valvonta-asiat ja lausunnot.

Eläinlääkintä

Eläinlääkäripraktiikassa on käytössä useampia potilasohjelmia. Potilasohjelmat vaihtelevat yksi-

köittäin ja eläinlääkäreittäin. Käytössä ovat seuraavat potilasohjelmat:

� KliniQ, ylläpitäjänä Terakuu Oy, käyttäjiä 7, ohjelma käytössä sekä Kouvolassa että Haminassa.

� Provet–ohjelmisto, ylläpitäjänä Finnish Net Solutions Oy, käyttäjiä 4, ohjelma käytössä Kotkassa ja

Haminassa.

� Elo- eläinlääkäriohjelmisto, ylläpitäjänä Ohjelmistosuunnittelu A. Klemetti, käyttäjiä 1, ohjelma

käytössä Iitissä.

� Terveydenhuoltotyössä käytössä internetpohjainen Naseva ja Sikava, ylläpitäjänä Eläinten terveys

ETT ry, käyttäjiä Nasevassa 11 ja Sikavassa 6.

Eläintauti- ja eläinsuojeluvalvonnassa on käytössä internetissä toimivia tietojärjestelmiä, joita ovat

mm. Traces, eläintenpitokielto- ja eläintenpitäjärekisterit, alkutuotantosovellus ja Eviranet. Alue-

hallintovirastossa on käytössä samat eläintauti- ja eläinsuojeluvalvonnan järjestelmät kuin paikalli-

sestikin. Tämän lisäksi virastolla on käytössä USPA-asianhallintajärjestelmä. Virasto on siirtynyt

sähköiseen asianhallintaan 2017 alusta.

7 / 8

7

3.3.3.3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakasTiimin toteamat muutostarpeet asiakasTiimin toteamat muutostarpeet asiakasTiimin toteamat muutostarpeet asiakas----, yritys, yritys, yritys, yritys---- ja ympäristönäkökulmaja ympäristönäkökulmaja ympäristönäkökulmaja ympäristönäkökulmas-s-s-s-

ta kunkin prosessin osaltata kunkin prosessin osaltata kunkin prosessin osaltata kunkin prosessin osalta

4.4.4.4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselleMahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselleMahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselleMahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle

5.5.5.5. Esitä ja analysoi kunkin prosessin Esitä ja analysoi kunkin prosessin Esitä ja analysoi kunkin prosessin Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta

kunkin prosessin osaltakunkin prosessin osaltakunkin prosessin osaltakunkin prosessin osalta

6.6.6.6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja

suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousuoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousuoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousuoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talous-s-s-s-

resurssit)resurssit)resurssit)resurssit)

6.16.16.16.1 Suoritteet ja asiakasmäärätSuoritteet ja asiakasmäärätSuoritteet ja asiakasmäärätSuoritteet ja asiakasmäärät

6.2 6.2 6.2 6.2 Henkilöstön määrä ja HTVHenkilöstön määrä ja HTVHenkilöstön määrä ja HTVHenkilöstön määrä ja HTV

7.7.7.7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihinMahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihinMahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihinMahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin

7.1 7.1 7.1 7.1 Prosessien rajapinnatProsessien rajapinnatProsessien rajapinnatProsessien rajapinnat

7.2 7.2 7.2 7.2 YhteistyötarpeetYhteistyötarpeetYhteistyötarpeetYhteistyötarpeet

8.8.8.8. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeetNykyiset ja tulevat toimitilatarpeetNykyiset ja tulevat toimitilatarpeetNykyiset ja tulevat toimitilatarpeet

8 / 8

8

9.9.9.9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat kohdennettavat kohdennettavat kohdennettavat

varat varat varat varat

9.1 9.1 9.1 9.1 Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähdeProsessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähdeProsessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähdeProsessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde

Ympäristöterveydenhuollon prosessit nykyhetkellä Lyhyt tehtävänkuvaus Ministeriö (toimintaa

ohjaava) Minkä lain alaista Prosessin omistajat nykyhetkellä

Tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrät nykyhetkellä, arkistointi Tulostavoitteet ja suoritteet Asiakkaat (tyypit ja määrät),

arvio tulevasta

Resurssit henkilöstön määrä ja htv

(myös avustava tuki)Toimitilat

Prosessien rajapinnat nykyhetkellä (valtio, kunnat, sote, tuottajaverkosto, muut)

Yhteistyökumppanit Asiakkaille aiheutuvat kustannukset Kokonaiskustannukset

Kouvola: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää Digia Oyj/KS-Tieto, käyttäjiä 10, Eviranet käyttäjiä 8, Oiva-sovellus käyttäjiä 7, Kiikari käyttäjiä 7, Alkutuotantosovellus käyttäjiä 8, asianhallintajärjestelmä Dynastia, ylläpitää Innofactor, käyttäjiä 8

Kouvola 2016: Suunnitelmalliset tarkastukset 619 kpl, muut tarkastukset 7 kpl, näytteitä 45, lausunnot n. 5, pakkokeinoprosesseja keskimäärin 5 vuodessa

Kouvola: 870 elintarvikehuoneistoa, n. 1500 alkutuotantokohdetta

Kouvola: 5,6 htv

Kouvola: Tekniikka- ja ympäristötalo, Valtakatu 33, Kuusankoski, huoneita 14 kpl, yht 203 m2

Kouvola: Ilmoituksen käsittely 100 €, tarkastusmaksu 98 €- 294 €, elintarvikelaitoksissa maksu käytetyn työajan mukaan, tuntitaksa 49 €

Kouvola: 744 000 €

Kotka: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää ICT Kymi/valvontayksikkö, käyttäjiä yht. 7; Eviranet, Oiva-sovellus ja Kiikari, käyttäjiä 6 kpl; hallinto- ja arkistointiohjelma Halli ylläpitää Triplan/ICT Kymi, käyttäjiä 8 kpl

Kotka: 2016 Suunnitelmalliset tarkastukset 412 kpl ja muut tarkastukset 65 kpl , yht. 477 kpl, näytteitä 55 kpl ei pakkokeinoja

Kotka: 550 kohdetta (liha, kala, vilja, kasvis, myynti, tarjoilu, valmistus, kuljetus, varastointi, kontaktimateriaalit), lisäksi alkutuotantoa 180 kohdetta

Kotka: 3,5 htv

Kotka: Ympäristötalo, Kotkantie 6, 48200 Kotka, 7 työhuonetta, lisäksi neuvottelutilaa, sosiaalitilat jne.

Kotka: Ilmoituksen käsittely 90 euroa, valvonta 45 euroa/h

Kotka: Ympäristöterveydenhuollon kokonaiskustannukset (toimintakulut): 431 000 €, maksutuotot 43 300

Hamina: Digia-tarkastaja ylläpitää Digia Oy/ICT kymi/valovntayksikkö käyttäjiä 5 kpl, eviranet, oiva-sovellus, kiikari, alkutuotantosovellus käyttäjiä 5 kpl, JEMMA ylläpitäjä Triplan Oy käyttäjiä 5 kpl

Hamina 2016: suunnitelmalliset tarkastukset 193 kpl ja näytteet 67 kpl, muut tarkastukset 28 kpl, uusintanäytteet 7 kpl, ei pakkokeinoja

Hamina: elintarvikehuoneistot 215 kpl, alkutuotanto n. 550 kpl

Hamina: n. 2 htv

Hamina: Haminan kaupungintalo, Puistokatu 2, Hamina, huoneita 5 kpl + sosiaalitilat ym.

Hamina: suunnitelman mukaisista tarkastuksista ja ilmoituksen/hakemuksen käsittelystä laskutus käytetyn ajan mukaan, tuntitaksa 43 €. Näytteenottotaksa 21,5 €

Hamina: kokonaiskustannukset: 254.199,20 € (brutto), maksutuotot: 17 672 €

Ilmoituksen käsittely

Ilmoituksia Kouvola 50 (todistukset), toimijanvaihdoksia 18, Kotka 107, Hamina 29 (todistukset)

Valvonta

Kouvola: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää Digia Oyj/KS-Tieto, käyttäjiä 13; Eviranet, käyttäjiä 5; Kiikari-sovellus, käyttäjiä 5; asianhallintajärjestelmä Dynastia, ylläpitää Innofactor, käyttäjiä 13

Kouvola: 227 suunnitelmallista tarkastusta, toteuma 206, muut tarkastukset 352, lausunnot 30, näytteenotot 550

Kouvola: 516 kohdetta, suunnittelemattomat tarkastukset x

Kouvola: 6,85 htv (sis. asumisterveys) Kouvola: Kts. yllä

Kouvola: Ilmoituksen käsittely 200 - 400 €, osa tuntitaksalla 49 €/h, tarkastusmaksut 74 - 294 €

Kouvola:

Kotka: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää ICT Kymi/valvontayksikkö, käyttäjiä yht. 7; Eviranet, Oiva-sovellus ja Kiikari, käyttäjiä 6 kpl; hallinto- ja arkistointiohjelma Halli, käyttäjiä 8 kpl

Kotka: 2016 Suunnitelmalliset tarkastukset 91 kpl ja muut tarkastukset 245 kpl , yht. 336 kpl (laivatarkastuksia 62 kpl), näytteenotot 323 kpl

Kotka: 344 kohdetta (kokoontumis- ja majoitustiloja, uimarannat, uima-altaat, saunat, koulut, hoivat, liikuntatilat, ihon läpäisevät hoidot, talousvesi), lisäksi asunnot ja laivat

Kotka: noin 2,6 htv

Kotka: Ympäristötalo, Kotkantie 6, 48200 Kotka, 7 työhuonetta, lisäksi neuvottelutilaa, sosiaalitilat jne.

Kotka: Ilmoituksen käsittely 90 euroa, valvonta 45 euroa/h, laivatarkastus 180 euroa

Kotka: maksutuotot 18 800 €

Hamina: Digia-tarkastaja ylläpitää Digia oy/ICT kymi /valvontayksikkö käyttäjiä 5 kpl,terveydensuojelun extranet käyttäjiä 5 kpl, JEMMA ylläpitäjä Triplan Oy käyttäjiä 5 kpl

Hamina 2016: suunnitelmalliset tarkastukset 81 kpl, toteuma tarkastukset 48 kpl, muut tarkastukset 180 kpl, (laivatarkastuksia 34 kpl), lausunnot 24 kpl, näytteenotot 173 kpl

Hamina: 171 kpl suunnitelmallista kohdetta Hamina: n. 2 htv

Hamina: Haminan kaupungintalo, Puistokatu 2, Hamina, huoneita 5 kpl + sosiaalitilat ym.

Hamina: suunnitelman mukaisista tarkastuksista ja ilmoituksen/hakemuksen käsittelystä laskutetaan käytetyn ajan mukaan, tuntitaksa 43 €. Laivatarkastus 86 €. Näytteenottotaksa 21,5 €.

Hamina: maksutuotot: 7 331, 5 €

Ilmoituksen käsittelyIlmoituksia Kouvola 43 (TsL-hyväksymispäätökset), Kotka 24, Hamina 5

Valvonta

Kouvola: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää Digia Oyj/KS-Tieto, käyttäjiä 8; tupakkaluparekisteri, käyttäjiä 3

Kouvola: 2016 toteuma 94 + 22 muuta tarkastusta, 30 nikotiinivalmisteiden tarkastusta

Kouvola: 2016: 180 valvontakohdetta tupakkalain mukaan ja 75 kohdetta lääkelain mukaan (nikotiinivalmisteiden myynti)

Kouvola: 0,45 htv Kouvola: Kts. yllä

Kouvola: Hakemukset 75-200 €, valvonta 50-175 € (2017: 150 €/hakemus, valvonta 350 €/myyntipiste, nikotiini 100 €/myyntipaikka)

Kouvola 2016: Tulot tupakkalupapäätökset n. 2100 €, nikotiinivalmisteet 1200 €, tupakkavuosimaksut 9400 €, nikotiinivalmisteet 4750 €

Kotka: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää ICT Kymi/valvontayksikkö, käyttäjiä yht. 7

Kotka: 2016 Suunnitelmalliset tarkastukset 72 kpl ja muut tarkastukset 3 kpl , yht. 75 kpl

Kotka: tupakkalain mukaisia kohteita 114 kpl (vähittäismyynti, tukkumyynti, tupakointitilat), lääkelain mukaisia kohteita 45 kpl

Kotka: 0,5

Kotka: Ympäristötalo, Kotkantie 6, 48200 Kotka, 7 työhuonetta, lisäksi neuvottelutilaa, sosiaalitilat jne.

Kotka: Hakemukset 135-405 euroa, ilmoitukset 90 euroa, myynnin valvonta 350 euroa/myyntiartikkeli/myyntipiste, tupakointikiellon määrääminen 45 euroa/h

Kotka: maksutuotot 8 300

Hamina: Digia tarkastaja ylläpitäjä Digia Oy / ICT kymi / valvontayksikkö käyttäjiä 5 kpl, tupakkaluparekisteri käyttäjiä 3 kpl

Hamina 2016: suunnitelman mukaiset tarkastukset 17 kpl, toteuma 25 kpl, muut tarkastkset 4 kpl, nikotiinivalmisteiden tarkastusia 13 kpl

Hamina: 52 tupakkalain valvontakohdetta ja 22 lääkelain mukaista kohdetta

Hamina: n. 0,2 htv

Hamina: Haminan kaupungintalo, Puistokatu 2, Hamina, huoneita 5 kpl + sosiaalitilat ym.

Hamina: Tupakkalupa hakemukset 129 €, vuotuinen valvontamaksu 350 € /myyntiartikkeli/myyntipiste. Lääkelain mukainen lupamaksu 86 € hakemukselta. Jos hakemuksella haetaan myyntilupaa useampaan kuin yhteen myyntipisteeseen, korotetaan maksua 43 € / myyntipiste. Lääkelain vuotuinen valvontamaksu yhden myyntipisteen myyntipaikalta 43 €. Korotus 11 € jokaisen tämän määrän ylittävää myyntipaikan myyntipistettä kohden.

Hamina 2016: Tulot tupakkalupa päätökset 546 €, nikotiinivalmisteet 291 €, tupakkavuosimaksut 2375 €, nikotiinivalmisteet 1033 €

Hakemuksen käsittely

Hakemuksia: tupakkalain mukaiset Kouvola 21, Kotka 12, Hamina 6 ja lääkelain mukaiset Kouvola 16, Kotka 4, Hamina 3

Valvonta

Evira, AVITerveysviranomainen, pelastusviranomainen,

rakennusvalvonta, poliisi

Valvira, AVI,

Terveysviranomainen, pelastusviranomainen, poliisi, rakennusvalvonta, kaavoitus,

ympäristönsuojelu, sosiaalitoimi, varhaiskasvatus,

vesilaitokset, tilapalvelut

Valvira, AVI Poliisi, alkoholivalvonta

Kouvola: Ympäristöterveyspäällikkö,

Kotka: Kotkan kaupungineläinlääkäri,

Hamina: Ympäristöpäällikkö

Kouvola: Ympäristöterveyspäällikkö,

Kotka: Kotkan kaupungineläinlääkäri,

Hamina: Ympäristöpäällikkö

Kouvola: Ympäristöterveyspäällikkö,

Kotka: Kotkan kaupungineläinlääkäri,

Hamina: Ympäristöpäällikkö

Tupakkalaki, lääkelaki

Elintarvikevalvontapalvelut MMM Elintarvikelaki

Terveydensuojelupalvelut

Tupakka- ja nikotiinituotteiden valvontapalvelut

Elintarvikelain mukaiset viranomaistehtävät: Suunnitelmallinen

huoneistojen ja elintarvikelaitosten valvonta

ml. alkutuotanto-, kontaktimateriaali- ja

ensisaapumisvalvonta, näytteenotto, ohjaus ja

neuvonta, epidemiaselvitykset

Terveydensuojelulain mukainen

viranomaistoiminta: Tsl:n mukaisten huoneistojen

valvonta (koulut, päiväkodit, majoitushuoneistot,

kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä suorittavat

huoneistot, vanhainkodit, uimarannat, uimahallit, yleiset saunat ja yleiset liikuntatilat), talousveden- ja uimaveden

valvonta, asumisterveysvalvonta,

laivatarkastukset

Tupakan ja nikotiinikorvaustuotteiden

myyntilupien käsittely ja lupien myöntäminen, myynnin ja

mainonnan valvonta, tupakointikieltojen

määrääminen asuntoyhtiöihin

STM

STM

Terveydensuojelulaki

KASVUPALVELU-tiimiEtelä-Karjala ja Kymenlaakso

Väliraportti 30.3.2017Satu Mäkelä, Juha Kouvo, Satu Sikanen, Toni Vanhala, Tea Raatikainen,

Tuija Luodelahti, Juha Linden

• 1. Palvelukokonaisuuteen tällä hetkellä kuuluvat palvelut ja prosessit• TE-toimiston, ELY:n ja maakuntaliiton kasvupalvelukokonaisuuteen kuuluvat

palvelut• Vertailu valtakunnalliseen kasvupalvelukokonaisuuteen• Vertailu seutujen/kaupunkien työllisyyden ja yrittäjyyden

palvelukokonaisuuteen

• Valmistumassa taulukkomuotoon jaoteltuna laissa määriteltyihin palvelukokonaisuuksiin

• 2. Muutostarpeet palvelujen osalta lakiesitys ja asiakastarpeet huomioiden

• Kasvupalvelun ja sen asiakkaiden määrittelyt• Maakunnan tehtävät: viranomaistehtävät, järjestämistehtävät,

tuottamistehtävät• Palvelurakenne ja prosessit uudistettava• Palvelumuotoiluun ja monikanavaisuuteen tulossa valtakunnallisia malleja• Maakunnan kärkialat huomioitava palvelujen kohdistamisessa• Kaikille asiakasryhmille kuitenkin suunnattava tasapuoliset palvelut

(maakunnan oma päätöksenteko, raha yleiskatteellista)

• 3. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle?• Sisältölait tulossa vasta syksyllä, lausunnolle touko-kesäkuussa• Valtakunnallista kehittämistyötä todella paljon vielä kesken, mm prosessit,

palvelumuotoilut, monikanavamallit, tiedolla johtaminen, hankintaosaamisen kehittäminen jne

• Edetä voidaan henkilöstön osaamisen kehittämisessä järjestämistehtäviä varten

• Voidaan valmistella vertailumallia valtion ja kuntien palveluihin nähden ja edelleen ehdotusta siitä mihin maakunnan palvelun tulee keskittyä

• Rahan määrä aloitusvaiheessa ei vielä ole vahvistunut, trendi jatkossa kuitenkin lienee laskeva. Asettaa tehokkuusvaatimuksia palvelutuotannolle jottei laatu ja määrä ratkaisevasti alene.

• 4. Palvelujen tarjonta uudessa mallissa• asiakassegmentointi palvelutarjoomavalintojen tueksi• yhteistyömallit alueen toimijoiden kanssa

• Aiemmin käytössä olleet Yrityssuomi, SeutuYP, Team Finland –alueverkosto• Yksityiset palveluntuottajat ja heidän roolinsa asiakasrajapinnassa

• Asiakasprosessi sujuvaksi valtio-maakunta-palveluntuottajat – kunnat• Palveluverkko ja sen kehittäminen• Digitaalisuus ja puhelinpalvelut keskeisiä (valtakunnallisuus),

verkkkokoulutukset, tiedon jakaminen, sähköiset palvelut• Asiakkaiden osallistumismahdollisuudet ja oma aktiivisuus

• 5. Kustannustehokkuusanalyysi• Laaditaan esimerkinomaista vertailua kustannustehokkuudesta oman

tuotannon ja ostopalveluiden välillä

• 6. Resurssiarviot (htv, toimitilatarve, kohdennettavat varat)• Paljon keskeneräisiä asioita edelleen, joten ei voida vielä arvioida• Keskitettävät asiakokonaisuudet, neuvottelut alkamassa• Kohdennettavat varat; lain perusteluissa valtakunnan tason laskelmia

• 7. Johtamisjärjestelmässä huomioitavaa• Järjestäjä-tuottaja-malli ja monituottajuuden vaikutukset johtamiseen• Organisoinnissa huomioitavaa palvelujen näkökulmasta

• MMM/OKM/STM, asiakasprosessi valtio-maakunta-palveluntuottajat-kunnat• Johtamisessa tarvittava tieto ja sen kerääminen• Sidosryhmäyhteistyö

• MYR?• Raportoinnissa ja ohjauksessa huomioitavaa valtion suuntaan

• Rahojen seuranta, valtakunnalliset mittarit tekeillä

• 8. Muutokseen valmistautuminen• Kehittämistarpeita jatkossa toiminnan tehostamiseksi ja laadun

parantamiseksi• Omavalvontaohjelma maakuntatasolla• Tiedonkulun varmistaminen (asiakastieto, asiakastarpeet, rahanseuranta, kuntayhteistyö

ym)• Aleneva rahoituskehys

• Muutokseen varautuminen ennen vuotta 2019• Pilotteja liikkeelle

Vesi- ja kalatalouspalveluttalouspalvelut: prosessien raportointi

1. Vesi- ja kalatalouspalvelut Vesitalouspalveluihin sisältyy vesihuolto- ja vedenhankintatehtävät sekä vesistötehtävät, joihin kuuluu vesistöjen säännöstely, rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus, hydrologisten havaintotietojen tuottaminen, tulvariskien hallinta, peruskuivatus- ja ojitusasiat, patoturvallisuustehtävät, osa vesilain yleisen edun valvontaan liittyvistä valvontaviranomaisen tehtävistä, toimeenpanotehtävät rajavesistöasioissa sekä toiminta vesistörakenteiden ja niihin liittyvien lupien ja sopimusten haltijana.

Vesistötehtäviä hoidetaan nykyisin suuressa määrin keskitetysti. Esimerkiksi patoturvallisuustehtäviä hoitaa Suomessa vain yksi ELY-keskus (Kainuun ELY-keskus). Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa Päijänteen ja Kymijoen alueen vesistösäännöstelyjä sekä Vuoksen ja Saimaan juoksutustehtäviä. Keskitettyihin tehtäviin kuuluu myös suomalais-venäläisen rajavesikomission tehtävät. Kaakkois-Suomen ELY-keskus koordinoi tulvariskien hallinnan suunnittelua Vuoksen ja Kymijoen vesistöalueilla. Kymijoen ja rannikon merkittävillä tulvariskialueilla tulvariskien hallintatyötä tehdään yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa.

Vesitaloustehtävät muodostavat kokonaisuuden, joka tulee pystyä hoitamaan asiantuntevasti ja uskottavasti. Kansalaisilla on paljon liittymäpintaa vesiasioihin ja vesiasioista ollaan luontaisesti hyvin kiinnostuneita. Tämä koskee niin säännöstelyasioita, vesihuoltoa, ojitusasioita kuin vesistöjen hoitoakin. Etenkin poikkeuksellisissa tilanteissa (tulvat, juomaveden laatuongelmat, vesistöjen laatuongelmat) asiantuntemusta kysytään ja ennalta tehdyn työn merkitys korostuu. Ilmastonmuutoksen eteneminen lisää poikkeuksellisten tilainteiden riskiä tulevaisuudessa. Jos asioita ei hoideta asianmukaisesti on aina olemassa mahdollisuus, että vastakkainasettelu kärjistyy ja luottamus kärsii.

Kalataloustehtäviin sisältyvät kokonaisuuksina EU-kalastuksenvalvonta, kalatalouden elinkeinojen rahoittaminen ja edistäminen, vapaa-ajankalastuksen kehittäminen ja kalavarojen hoito sekä kalavesien hoidon palvelut.

EU-kalastuksenvalvonnan tehtävänä on huolehtia EU:n kalastuslainsäädäntöön kuuluvista valvontatehtävistä, mm. Itämeren kalastuskiintiöiden käyttöön liittyvästä valvonnasta. Kalatalouden elinkeinojen rahoittamisen ja edistämisen päätyökaluna toimii Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kautta jaettavat investointi- ja kehittämistuet. Vapaa-ajankalastuksen kehittämisen ja kalavarojen hoidon sektorilla kalastuslain toimeenpano on keskeisessä asemassa. Kalavesien hoidon palvelut kattavat mm. yleisen kalatalousedun valvonnan ja kalataloudelliset kunnostukset.

Kalataloustehtäviä hoidetaan nykyisin keskitetysti kolmessa ELY-keskuksessa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus hoitaa kalataloustehtävät Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Henkilöstöä on ELY-keskusten toimipisteissä Vaasassa, Turussa, Helsingissä ja Kouvolassa. Osa Kaakkois-Suomen alueen tehtävistä hoidetaan muista toimipisteistä käsin ja

vastaavasti osa Kouvolan toimipisteen henkilöstöstä hoitaa tehtäviä myös muiden kuin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien osalta.

Kalataloustehtävät muodostavat selkeän kokonaisuuden, joka tulee pystyä hoitamaan asiantuntevasti ja uskottavasti. Kalastukseen liittyvistä asioista ollaan ymmärrettävästä syystä hyvin kiinnostuneita, yli kolmasosa Suomen kansalaisista ilmoittaa harrastuksekseen kalastuksen. Erityisesti saaliin jakoon liittyvissä kysymyksissä syntyy herkästi intohimoja, vastakkain asettelua ja konflikteja, joiden ratkaisussa asiantuntevalla viranomaisella on tärkeä rooli.

2. Vesi- ja kalatalouspalveluihin kuuluvat prosessit

Vesitalouspalvelujen prosesseja ovat:

A. Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta B. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät C. Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus D. Peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävät E. Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät

Kalatalouspalvelujen prosesseja ovat:

F. Yleisen kalatalousedun valvonta G. Kalastuslain toimeenpano H. Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen I. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnointi J. EU-kalastuksenvalvonta

Taulukko: Vesitalouspalveluiden prosessit ja päätehtävät; yhdyspinnat muihin maakunnan palveluihin; asiakkaat ja yhteistyökumppanit; tietojärjestelmät

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit

Yhdyspinnat maakunnan muihin palveluihin

Asiakkaat ja yhteistyökumppanit

Tietojärjestelmät

Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta • Tulvariskien hallinnan suunnittelu • Operatiivinen tulvantorjunta • Kymijoen hyydöntorjunta

Pelastus ja turvallisuus Alueiden käyttö Vesien- ja merenhoito Ympäristöterveys Merialuesuunnittelu

muut maakunnat kunnat: yhdyskuntatekniikka, kaavoitus yritykset asukkaat satama valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnalliset HERTTA-ympäristönsuojelun tieto-järjestelmä, vesistömalli-järjestelmä ja tulvatieto-järjestelmä

Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät • Vesistöjen säännöstely/

Päijänne/Kymijoki/ Saimaa/Vuoksi ym.

• Seuranta- ja kalatalousvelvoitteet • Lupien hallintaan liittyvät

sopimukset

Vesien- ja merenhoito Kalatalouspalvelut Pelastus ja turvallisuus

muut maakunnat asukkaat osakaskunnat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset rajavesikomissio

Valtakunnalliset HERTTA-ympäristötieto-järjestelmä ja vesistömalli-järjestelmä

Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus • Kulkuesteiden poistaminen • Elinympäristökunnostukset • Säännöstelyjen

muuttaminen/tarkistaminen

Kalatalouspalvelut Luonnonsuojelu Vesien- ja merenhoito Alueiden kehittäminen

osakaskunnat kalatalousalueet asukkaat yritykset vesivoimalaitokset yhdistykset

Valtakunnallisen HERTTA-ympäristötieto-järjestelmän VESTY –vesistötyötieto-järjestelmä

Peruskuivatus ja ojitustoimitustehtävät • Neuvonta ja ohjaus ojitusasioissa • Ojitushankkeiden tukemiseen ja

rahoitukseen liittyvät asiantuntijatehtävät

Maa- ja elintarvike-tuotanto Vesien- ja merenhoito

viljelijät ojitusyhtiöt asukaat kunnat

Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät • Vedenhankintaan liittyvät

neuvontatehtävät • Vesihuoltolain mukaiset tehtävät • Pohjavesialueiden suojeluun ja

käyttöön liittyvät ohjaustehtävät

Ympäristöterveys Vesien- ja merenhoito Alueidenkäyttö Alueiden kehittäminen

vesihuoltolaitokset vesiosuuskunnat kunnat asukkaat yritykset

VEETI –vesihuollon tieto-järjestelmä POVET- pohjavesi-tietojärjestelmä

Taulukko: Kalatalouspalveluiden prosessit ja päätehtävät; yhdyspinnat muihin maakunnan palveluihin; asiakkaat ja yhteistyökumppanit; tietojärjestelmät

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit

Yhdyspinnat maakunnan muihin palveluihin

Asiakkaat ja yhteistyökumppanit

Tietojärjestelmät

Yleisen kalatalousedun valvonta • Lausunnot ja valitukset

lupaprosesseissa • Kalatalousvelvoitteiden valvonta ja

toimeenpano

Vesitalouspalvelut Vesien- ja merenhoito Luonnonsuojelu

Muuta maakunnat Toiminnanharjoittajat Vesialueiden omistajat Kalatalousalueet Kaupalliset kalastajat Vapaa-ajankalastajat Järjestöt Konsultit Valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnallinen KAVERI-tietojärjestelmä

Kalastuslain toimeenpano • Kalatalouden yhteistyöryhmien

vetäminen • Kalatalousalueiden toiminnan

valvonta • Kalastuslain mukaisten lupien,

rajoitusten ja kieltojen toimeenpano

• Kalastonhoitomaksuvarojen jakaminen

Vesien- ja merenhoito

Muut maakunnat Vesialueiden omistajat Kalatalousalueet Kaupalliset kalastajat Vapaa-ajankalastajat Järjestöt Valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnallinen KAVERI-tietojärjestelmä

Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen • Vaellusesteiden poistaminen • Elinympäristökunnostukset • Kalastuksensäätely

Vesien- ja merenhoito

Muut maakunnat Vesialueiden omistajat Kalatalousalueet Kaupalliset kalastajat Vapaa-ajankalastajat Järjestöt Konsultit Toiminnanharjoittajat Kehittämisyhtiöt Valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnallinen KAVERI-tietojärjestelmä, Valtakunnallinen VESTY-tieto-järjestelmä

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) hallinnointi • Neuvonta, ohjaus ja linjaukset • Tukipäätökset

Maaseudun kehittäminen Alueiden kehittäminen Vesien ja merenhoito Alueiden käyttö Merialuesuunnittelu

Muut maakunnat Kaupalliset kalastajat Yritykset Kehittämisyhtiöt Kunnat Kalatalousryhmät Järjestöt Valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnallinen HYRRÄ-järjestelmä, Valtakunnallinen EMKR-järjestelmä

EU-kalastuksenvalvonta • Kalastuskiintiöiden jakaminen ja

valvonta • Saalisrekisteri • Kaupallisten kalastajien rekisteri • Kalastusalusrekisteri

Maa- ja elintarviketuotanto Ympäristöterveys

Muut maakunnat Kaupalliset kalastajat kalakauppa Valtion virastot ja tutkimuslaitokset EU:n muut jäsenvaltiot EFCA, SAKL

Valtakunnalliset eKAKE- ja KAKE-järjestelmät, EU-järjestelmät

Kuvaus prosesseista

Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta

Tulvariskien hallintatyön merkittävin osa on tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittäville tulvariskialueille (Kymijoen vesistöalue, Haminan ja Kotkan rannikkoalue). Prosessi alkaa kuuden vuoden välein tulvariskien hallintaa koskevan lain (620/2010) mukaisesti tulvariskien alustavalla arvioinnilla. Arvioinnissa käydään läpi, onko olosuhteissa tapahtunut muutoksia, jotka voisivat vaikuttaa tulvariskeihin ja kohteiden nimeämiseen. Tämän jälkeen laaditaan tai tarkistetaan tulvavaarakartat ja sen jälkeen laaditaan viranomais- ja asianosaisyhteistyönä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Maakuntaliitot ovat tulvariskien hallintaa koskevan lain mukaan työn käynnistäjänä ja viranomaistahoista muodostettavan tulvaryhmän merkittävänä osapuolena. ELY-keskukset ovat käytännössä pyörittäneet suunnitteluprosessia tulvaryhmän johdolla. Tulvariskien hallintatyön eri vaiheet tallennetaan SYKE:n ylläpitämän HERTTA-järjestelmän alla olevaan tulvatietojärjestelmään. Tulvakartat julkaistaan kaikille avoimessa tulvakarttapalvelussa (www.ymparisto.fi). SYKEn rooli paikkatietoaineistojen hallinnassa ja käsittelyssä on ratkaisevan suuri, mutta maakunnan tulee hallita paikkatiedon analysointi tulvariskien hallinnassa.

Tulvariskien hallintatyötä ja -suunnittelua tulee kohdistaa myös muille kuin merkittäville tulvariskialueille, missä merkittäviä tarpeita on. Saimaan tulvariskien arviointia ja tulvariskien hallinnan kehittämistyötä on tehty Kymijoen vesistöalueen tulvariskienhallintatyön rinnalla yhteistyössä Kymijoen ja Saimaan vesistöalueiden muiden ELY-keskusten kanssa. Operatiivista tulvantorjuntatyötä on mm. Kymijoen alaosan hyydöntorjunta.

Hydrologisella seurannalla tuotetaan tietoa Suomen vesivaroista julkisen ja yksityisen päätöksenteon tueksi sekä yleisen ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Tieto on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi tulvariskien hallinnassa, patoturvallisuudessa, vesistöjen säännöstelyssä, vesivoiman tuotannossa, vesihuollossa, vesitalouslupien valvonnassa sekä vesienhoidon suunnittelussa. Nykyisin hydrologisen havaintotiedon tuottamisen päävastuu ja koordinaatio on keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, joka järjestää hydrologisen havaintotiedon tuotannon yhteistyössä muiden ELY-keskusten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Kaikilla ELY-keskuksilla on vastuu alueensa hydrologisista asiantuntijatehtävistä, ja ne osallistuvat hydrologisen havaintotiedon hankinnan suunnitteluun, valvontaan sekä soveltuvin osin tuotantoon. SYKE vastaa valtakunnallisista hydrologisista asiantuntijatehtävistä, palveluista ja niihin liittyvästä kehittämisestä. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät

Päijänne, Konnivesi-Ruotsalainen, Iitin Pyhäjärvi ja Kymijoen jokihaarojen säännöstelyt muodostavat yhden säännöstelykokonaisuuden, jota Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa merkittävimpänä operatiivisena vesistöjen käyttötehtävänä. Osana rajavesistötehtäviä Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa myös Saimaan ja Vuoksen juoksutustehtäviä. Säännöstelyihin ja niihin liittyviin lupiin liittyy myös erilaisia tarkkailu- ja kompensaatiovelvoitteita.

Vesistörakenneomaisuus siirtyy maakuntien tilakeskukseen ja maakunta maksaa vuokraa niiden ylläpidosta.

Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus

Merkittävin kohde Kymenlaaksossa on Kymijoki, jolla on kansallisesti erittäin suuri arvo lohikalojen nousujokena. Korkeakosken kalaporras on ensimmäinen osa tärkeää työtä. Seuraavana huomio tulee kohdistaa Kymijoen koskien elinympäristöjen parantamiseen ja länsihaaran kalankulkuun. Perkaukset, joita on 1800-luvulla ja 1900-luvulla tehty, ovat muuttaneet koskien tilaa paljon ja ympäristöä on mahdollista kohentaa kunnostuksilla, jotka ovat selvityksiltään, massamääriltään ja kustannuksiltaan merkittäviä. Myös pienemmissä jokivesistöissä tehtävä kunnostustyö on tarpeellista.

Säännöstelyhankkeita on tarkistettu ja selvitetty viime vuosikymmeninä (mm. Päijänne, Ylä-Kivijärvi, Niska- ja Suolajärvi). Tarkistukset vahvistetaan yleensä vesilain mukaisessa lupamenettelyssä. Säännöstelyhankkeiden kehittämistyö on sidoksissa läheisesti vesien hoidon suunnitteluun. Hankkeiden tulee olla kirjattu vesienhoitosuunnitelmiin tai niiden toimeenpano-ohjelmiin.

Kunnostuksiin ja vesien hoitoon liittyvät resurssit ovat pienet, jonka vuoksi yritysten, yhteisöjen ja muun omaehtoisen kunnostus- ja edistämistyön tukeminen on merkittävässä osassa. Tähän liittyvät myös rahoituksen ja avustusten kohdistaminen perusteiltaan parhaimmille kohteille.

Joki- ja järvimuodostumat ja niiden ominaispiirteet ja tiedot ovat HERTTA-rekisterissä vesien hoitoa koskevilla sivuilla. Vanhoja toimenpiteitä koskevat tiedot ovat ELY-keskuksen arkistossa tai maakunta-arkistossa. Lupia koskevat tiedot ovat samoin arkistossa. Lupia on myös merkittävässä määrin skannattu sähköiseen muotoon etenkin uudempien (1960-luvulta lähtien) lupien osalta.

Peruskuivatus ja ojitustoimitustehtävät

Ojitustoimitus määrätään vesilain mukaan tietyin ehdoin. Toimituksen pitämisestä tulee ELY-keskuksen vastata. Kustannuksista vastaa hankkeen vireille laittanut taho. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee nykyisin toimituksia myös muiden ELYjen alueilla, koska useissa ELYissä ei ole enää asiaa osaavia henkilöitä eikä resursseja.

Ojitushankkeita on toteutettu Kymenlaaksossa tuhansia. Kaikki hankkeet ovat lain mukaan edelleen lainvoimaisia, vaikka useinkin ojituksia varten perustetut ojitusyhtiöt eivät enää toimi. Yhtiöillä ja sen osakkailla on kuitenkin ositettu vastuunsa mahdollisesti jatkossa aiheutuvista kustannuksista. ELY:ssä on hankkeiden arkistot, josta asiakkaat saavat ongelmatilanteissa hanketta koskevat tiedot. Ojitusyhtiöiden edustajat tai niihin kuuluvat maanomistajat tarvitsevat jatkuvasti ohjausta ja tietoa hankkeisiin ja ojituksiin liittyen. Tiedot hankkeista ovat ELY-keskuksen arkistossa.

Ojitushankkeita voidaan rahoittaa maaseuturahoituksesta. Rahoituspäätöksen valmisteluun liittyen ELY-keskuksen vesitalouspalvelut on antanut asiantuntija-apua ELY-keskuksen maaseuturahoituksesta päättäville.

Vesihuollon osalta toiminta on viime vuosina siirtynyt vesihuollon järjestämisestä varautumisen ja poikkeustilanteiden hallinnan edistämiseen sekä vesihuollon neuvontatehtäviin. Vesihuollon edistämisessä keskeistä on edelleen vedenhankinnan edistäminen ja pohjavesivarojen turvaaminen. Vesihuollon tietojärjestelmänä ovat SYKE:n VEETI (vesihuollon tietojärjestelmä) ja

POVET (pohjavesien tietojärjestelmä). Vesihuollon kehittämis- ja ohjaustehtävät liittyvät vahvasti myös alueiden käytön suunnitteluun ja ympäristöterveyteen.

Yleisen kalatalousedun valvonta

Yleisen kalatalousedun valvonnan hoitamisen lähtökohta on osallistuminen vesilain, ympäristösuojelulain ja YVA-lain mukaisiin prosesseihin. Lausuntojen, valitusten ja hakemusten avulla vaikutetaan lupa- ja valitusviranomaisissa annettaviin päätöksiin siten, että kalakantojen ja kalastuksen etuja turvataan vesistöjä pilaavissa tai muuttavissa hankkeissa.

Lupapäätöksissä määrättyjä kalatalousvelvoitteita valvotaan ja toimeenpannaan. Velvoitteet jakautuvat tarkkailu- ja toimenpidevelvoitteisiin sekä kalatalousmaksuihin. Tarkkailuvelvoitteiden avulla pyritään selvittämään toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Viranomainen hyväksyy tarkkailuohjelmat. Toimenpidevelvoitteita voivat olla esimerkiksi kalaportaan rakentaminen, kalataloudellinen kunnostus ja kalojen istuttaminen. Kalatalousmaksut ovat toiminnanharjoittajan viranomaiselle maksamia maksuja, joiden käyttöä viranomainen hallinnoi. Kalatalousmaksuja käytetään mm. kalavesien kunnostuksiin ja kalaistutuksiin. Kalatalousmaksut muodostavat merkittävän osan kalatalouden rahallisista resursseista.

Kalatalousvelvoitteiden toimeenpanon keskeisenä työkaluna on valtakunnallinen KAVERI-rekisteri.

Operatiivisena työnä tehdään mm. kalaistutusten valvontaa.

Kalastuslain toimeenpano

Uusi kalastuslaki astui voimaan vuoden 2016 alussa. ELY-keskuksella on keskeinen rooli lain toimeenpanossa.

Alueellisten kalatalouden yhteistyöryhmien vetäminen on määrätty ELY-keskukselle. Yhteistyöryhmien tavoitteena on avustaa alueen kalatalousasioiden hoitamisessa, näkemysten yhteensovittamisessa sekä tutkimustiedon hyödyntämisessä. Yhteistyöryhmä koostuu kalatalousalueiden, kalatalous- ja ympäristöjärjestöjen, tutkimuksen, hallinnon, maakuntien liittojen edustajista. Kymenlaakson alueella toimii Kaakkois-Suomen alueellinen kalatalouden yhteistyöryhmä, joka kattaa myös Etelä-Karjalan maakunnan.

Uuteen kalastuslakiin perustuvien kalatalousalueiden rajapäätökset tehdään vuonna 2017. ELY-keskus määrittää päätöksillään rajat yhteistyöryhmien esitysten pohjalta. Kalatalousalueiden toiminnan käynnistyttyä valvotaan toiminnan laillisuutta ja hyväksytään niiden laatimat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, jotka toimivat keskeisinä ohjeina ja määräyksinä kalavesien hoidossa.

Toimeenpannaan käyttö- ja hoitosuunnitelmissa esitetyt säätely- ja rajoituspäätökset. Käsitellään kalastuslain mukaiset lupahakemukset. Tehdään ”itsenäistä” kalastuksensäätelyä tarpeen mukaan.

Jaetaan kalastonhoitomaksuvaroista korvauksia vesialueiden omistajille ja kalatalousaluetoimintaan.

Keskeisenä työkaluna on valtakunnallinen KAVERI-rekisteri, joka sisältää mm. osiot kalastukseen liittyvistä säätelypäätöksistä, kalaistutuksista, kalaveden hallinnasta ja kalastuksenvalvojista.

Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen

Elinympäristökunnostuksia ja vaellusesteiden poistamista/ohittamista ohjaa mm. valtioneuvoston hyväksymä kalatiestrategia, sen alueellinen toimenpideohjelma ja vesienhoitosuunnitelmat. ELY-keskuksen kalatalousviranomainen hallinnoi kalataloudellisiin kunnostuksiin osoitetun määrärahan käyttöä ja priorisoi kunnostuskohteita. Kunnostuksia ja vaellusesteiden poistoa tehdään myös yleisen kalatalousedun prosessien kautta. ELY-keskuksen vesistöyksikkö on erittäin tärkeä yhteistyökumppani, käytännössä hankkeita viedään eteenpäin useimmiten yhdessä.

Toimivan kokonaisuuden hallinta edellyttää kalastuksensäätelyä ja nykyinen kalastuslaki antaa siihen hyvät edellytykset.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) hallinnointi

Alueellinen kalataloushallinto toimeenpanee toimialueellaan Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmaa 2014 - 2020, jossa päärahoituslähteenä EU:n meri-ja kalatalousrahasto (EMKR). Toimintaohjelma on valtakunnallinen, toimeenpanossa ei sovelleta kunta-tai maakuntarajoja. Rahoitusta ohjataan monipuolisesti paitsi koko toimialan investointeihin myös tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä ns. innovatiivisiin sinisen biotalouden edistämishankkeisiin. Tekniset tuet ohjelman hallinnointiin, tietojärjestelmiin ja vastaavasti myös YKP:n valvontatoimenpiteisiin ja tietojärjestelmien kehittämiseen ovat myös mahdollisia ja hyväksytty erillisellä komission vahvistuksella. EMKR:stä on erotettu omaksi kokonaisuudekseen myös ns. meripolitiikan ohjelman kansalliseen toteutukseen määräraha. Kansallista määrärahaa on varattu myös kalastusvakuutusjärjestelmän mukaisiin korvauksiin kalastusvakuutusyhdistyksille

EU-kalastuksenvalvonta

EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) valvontaa koskevat säädökset ja erityisesti Itämerellä sovellettavat säädökset muodostavat merkittävän työkokonaisuuden. Kaupallista kalastusta ja ensikäden ostoja valvotaan ja seurataan ympärivuorokautisesti kiintiöityjen kalalajien osalta. Valvontaa tehdään myös fyysisesti purkusatamissa, joissa ilmoitetun ja puretun saaliin laji- ja kilomääräiset suhteet tarkistetaan. Saalisrekisteröinnin lisäksi valvontajärjestelmään liittyy kaupallisten kalastajien rekisterin ja kalastusalusrekisterin ajantasainen ylläpito valtakunnallisesti.

Valvonnan kautta havaittuihin virheisiin ja asiakkaiden mahdollisiin laiminlyönteihin sovelletaan seuraamusmenettelyä, jossa ELYn ilmoitusten perusteella Maaseutuvirasto tekee harkintavaltansa puitteissa lopullisen päätöksen hallinnollisesta seuraamuksesta.

Valvonnan yhteistyö tapahtuu laajalla pohjalla. Rajavartiolaitoksen (RVL) Turun toimipisteessä sijaitsee Kalastuksen Seurantakeskus, jossa troolialusten operatiivista toimintaa Itämerellä voidaan seurata satelliittiseurannan kautta. Avomeren fyysistä valvontaa tehdään yhteistyössä RVL:n kanssa ja vastaavasti Itämerellä on säännölliset kalastuksen valvojien vuorovaikutuksen lisäämiseen liittyviä valvontakampanjoita ja koulutusta eri rantavaltioissa. YKP:n toimeenpanoa koskevassa kansainvälisessä koulutuksessa ja riskinarvioinnissa EFCA toimii koordinaattorina ja vastuutahona.

3. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta

A. Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta

Tulvariskien hallintasuunnittelu on tehty maakuntaliiton muodostaman viranomaiskokoonpanon johdolla. Menettelytapa säilynee jatkossakin samanlaisena. Kymijoen ja rannikon tulvariskien hallinnassa tärkeimmät painopisteet ovat tulvariskien jatkuvan tietoisuuden ylläpitäminen sekä valmiuden parantaminen, jossa valmiusharjoitusten merkitys on suuri ja yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa on ratkaisevan tärkeää. Ilmastonmuutos tulee lisäämään tarvetta varautua tulva- ja kuivuustilanteisiin. Tulvariskien hallintasuunnittelu ja hallintatyö yleensäkin mukaan lukien Kymijoen hyydetulvien torjuntatyöt (räjäytykset) ovat hyvin lähellä pelastuslaitoksen tehtäviä ja toimialaa ja -ajatusta. Työskentelyn lähentäminen tältä osin ELY-keskuksen toimintojen kanssa voisi olla tuloksellista.

Hydrologinen seuranta ulkoistetaan suuressa määrin ensi vuodesta lähtien, mutta näillä näkymin ainakin lähimmiksi tuleviksi vuosiksi osa hydrologisesta toiminnasta jää hoidettavaksi tulevassa maakunnassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa on hyvä osaaminen ja resurssimahdollisuuksia jäljelle jäävien hydrologisten seurantatehtävien hoitamiseksi myös laajemmalla alueella muiden maakuntien puolella.

B. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät

Vesistöjen käyttöön liittyen etenkin suurten vesistöjen osalta (Päijänne, Kymijoki, Saimaa, Vuoksi) tulee ottaa huomioon, että käyttötoimenpiteet vaikuttavat laajalla, useita maakuntia käsittävillä, alueilla alueella. Tämä edellyttää yhteistyötä maakuntien välillä.

Vesistöjen käyttötoimenpiteitä tulee hoitaa muodostuneen lainsäädännön ja sitä koskevien muodostuneiden käytäntöjen mukaan ympäristönäkökulma vahvasti huomioon ottaen. Ympäristö ja siihen kohdistuvat vaikutukset ovat vesien käytön yksi asiakas. Myös muu asiakasnäkökulma täytyy huomioida. Vesistöjen käyttöön liittyviä asiakkaita ovat erityisesti vapaa-ajan lomarakennusten omistajat sekä muut rantojen ja vesien virkistyskäyttäjät. Virkistyskäyttäjillä on kuitenkin yleisesti ottaen rajoittunut käsitys vesistöjen käyttäytymisestä luonnonolojen määräämänä, jonka vuoksi tehostettu tiedottaminen erilaisten sääolosuhteiden johdosta syntyneistä tilanteista on tarpeen. Myös ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan muutostarpeita vesistöjen käyttötoimintaan, joka voi edelleen heijastua lupien hallintaan. Ilmastonmuutos voi edellyttää myöhemmässä vaiheessa myös lupien muuttamista edellyttäviä toimenpiteitä.

Vaatimuksia voi syntyä myös asiakkailta päin ja niihin täytyy pystyä vastaamaan. Tässäkin yhteistyö maakuntien välillä nousee avainasemaan. Jonkin maakunnan tulisi kehittää erikoisosaamista vesistöjen käytön ja lupien hallinnan tehtäväalueella, jota muut maakunnat voisivat hyödyntää.

Rajavesistötehtävät toteutetaan rajavesisopimuksen (rajavesien käyttökomissio) mukaisesti. Rajavesistötehtäviä hoitavien tai hoitavan maakunnan tulee osata vesistöjen laatuun, kalastukseen ja kalastoon sekä vesien käyttöön ja hoitoon liittyvät aihepiirit sekä erikoiskysymykset. Tehtävät keskittyvät tiettyihin ajankohtiin vuodessa, jonka vuoksi rajavesistötehtävien tulee olla liitettynä toisiin vesistöasioihin liittyviin tehtäviin. Nykyisin rajavesistötehtäviä hoitavat ja osaavat Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Lapin ELY-keskus.

C. Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostusta ja hoitoa on tehty Kymenlaaksossa yhteistyössä kalataloustehtäviä hoitavien henkilöiden kanssa (nykyisin VARELY). Hankkeiden valintaa ja priorisointia on tehty vesien hoitosuunnitteluun ja kalatiestrategiaan liittyen, joten kunnostuslinjauksiin ovat voineet vaikuttaa myös muut yhteistyötahot. Rakennettujen vesistöjen rakentamistoimenpiteet on aikoinaan tehty lähes kokonaisuudessaan valtion toimesta, jolloin rahoitusvaatimukset ja toimenpidevastuut kohdistuvat vahvemmin julkiselle sektorille, tulevaisuudessa valtion sijaan maakunnalle. Rakennettujen vesistöjen kunnostusselvityksiin, suunnitteluun ja toteutukseen tulee varata riittävä määrä määrärahoja. Nykyinen yhteistyötapa on ollut tehokasta, mutta esimerkiksi organisaatiomuutoksilla sitä voidaan edelleen kehittää. Yhtenä keinona olisi kalataloustehtävien ohjauksellinen lähentäminen vesien hoidon ja rakennettujen vesistöjen kunnostuksen kanssa.

Kunnostuksilla on merkitystä esimerkiksi matkailuelinkeinojen ja matkailuyritystoiminnan edistämiselle. Etenkin Kymijoen imagoa valtakunnan yhtenä merkittävimpänä lohikala-alueena on mahdollista kehittää ja se edellyttää myös konkreettisia joen ja koskien korkeussuhteisiin liittyviä muutoksia. Rakennettujen vesistöjen hoitotyön yhteyksiä alueiden suunnitteluun ja elinkeinojen kehittämistyöhön pitäisi pyrkiä parantamaan.

D. Peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävät

Peruskuivatus- ja ojitustehtävien hoitovelvollisuus tulee vesilain sisällöstä. Ojitustoimituksiin liittyy paljon viranomaistehtäviä, jotka eivät ole varsinaisia lupa-asioita, joita aluehallintovirastot hoitavat. Tilanne ELY-keskuksissa on jo tähän mennessä muodostunut resurssien puutteen vuoksi sellaiseksi, että tehtäviä hoidetaan vain määrätyissä ELY-keskuksissa. Maakuntien tulee todennäköisesti järjestää ojitusasioiden hoitaminen yhteistyössä. Nykyisistä lähtökohdista tarkastellen ei voida pitää järkevänä, jos jokainen maakunta yrittää hoitaa ojitusasiat omilla resursseillaan. Arkistojen sijainti ja nykyinen paperimuoto tulee asiakaspalveluun liittyen huomioida.

E. Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät

Vesihuoltoon liittyvät ohjaus- ja kehittämistehtävät kohdistuvat tulevaisuudessa yhä enemmän varautumiseen ja poikkeustilanteiden hallinnan parantamiseen sekä haitallisten aineiden muodostamien uhkien sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten muutosten torjumiseen. Myös veden taloudelliseen käyttöön ja siihen liittyvään yritystoiminnan ohjaukseen tulee löytää tehokkaita toimintatapoja.

Vesihuollon huomioiminen tulee sisällyttää luonnollisena osana sekä maakunnan maankäytön suunnitteluun että kuntien maan käytön ohjaukseen. Nykyisen tasoista ohjausta ei tule heikentää.

Vesihuollon osalta tulee erityisesti huomioida työn pitkäjänteisyys ja ennakoivuus. Selvitysten, suunnittelun ja ohjauksen tulee perustua hyvään ja erikoistuneeseen asiantuntemukseen sekä tarpeita vastaaviin riittäviin resursseihin. Nykyisiä resursseja tulee lisätä.

Kirjoitetaan myöhemmin

F. Yleisen kalatalousedun valvonta G. Kalastuslain toimeenpano H. Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen I. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnointi J. EU-kalastuksenvalvonta

4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle A. Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta

Suurilla vesistöalueilla (Kymijoki, Vuoksi, rannikko) tulvariskien hallinnan suunnittelua tehdään vesistökohtaisesti. Jos maakuntien kesken ei saada yhteistyötä aikaan, voi suunnittelun kokonaisuus jäädä vajaaksi.

Lähempi yhteys pelastuslaitoksen ja aluesuunnittelun sekä ympäristöterveydenhuollon tehtäviin on tulvariskien hallintatehtävien osalta hyödyllistä ja entistä tiiviimpi yhteistyö maakunnan sisällä on selvä hyöty.

Hydrologisen seurannan osalta tarvitaan paikallista tietämystä ja ohjausta. Yhteistyötä maakuntien välillä tulee edistää tämän tehtävän osalta, koska kaikilla maakunnilla ei enää ole edellytyksiä ja asiantuntemusta asian hoitamiseen.

B. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät

Mahdollisuudeksi voidaan katsoa, että vesistöjen käyttötehtäviä ja lupien hallintaa keskitetään maakuntien välillä tai toteutetaan yhteistyötä sovittujen menettelytapojen mukaan siten, että tehtäväaluetta johdetaan yhdestä paikasta. Jos maakuntien kesken ei saada yhteistyötä aikaan, voi vesistökokonaisuuksittain toteutettu säännöstelyjen hoito hajota, jolloin kellään ei ole vesitilanne kokonaisuutena hallinnassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on hoitanut vesistöjen käyttötehtäviä ja rajavesistötehtäviä sekä Kymijoen vesistöalueen että Vuoksen vesistöalueen osalta yhteistyössä muiden ELY-keskusten kanssa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen henkilöstöllä on näissä tehtävissä valmius jatkaa toimintaa siten, että tehtäviä hoidetaan laajemmalla alueella kuin Kymenlaakso.

C. Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Mahdollisuuksia parempaan tuloksellisuuteen uudessa maakuntakokonaisuudessa uudistettujen ohjausmallien johdosta on. Esteenä voi olla, jos nykyisiä resursseja joudutaan vähentämään. Myös tämän tehtävän osalta tulee huomioida maakunnallinen ja ylimaakunnallinen yhteistyö. Erityisesti vesitalouden ja kalatalouden kunnostusresurssien yhdistämien voi lisätä tehoa rakennettujen vesien hoidossa.

D. Peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävät

Vesilain mukainen laillisuusvalvonta siirtyy perustettavaan valtion viranomaiseen, ojitustoimitukset ja peruskuivatuksen edistämisen tehtävät siirtyvät maakuntaan. Tehtävien onnistunut hoito edellyttää sitä, että valtion ja maakunnan yhteistyö on saumatonta ojitusasioissa. Yhteistoimintaa tarvitaan myös toimintamallien kehittämisessä sekä arkistotietojen sähköistämisessä. Arkistotietojen sähköistäminen on tulevina vuosina välttämätöntä ja se antaa mahdollisuuksia kehittää ojitus- ja peruskuivatustoiminnan sisältöä edelleen.

E Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät

Vesihuoltotehtävien hyvä hoito varmistaa yhden alueen perusedellytystekijän ongelmattomuuden tulevaisuudessa. Vesihuollon ja vedenhankinnan edistäminen on perusteltua toteuttaa tiiviissä yhteistyössä ympäristöterveyden palvelujen kanssa. Maakunnan sisällä yhteistyön tiivistämiselle ei pitäisi olla esteitä. Vesihuollon edistäminen ja tulvariskien hallinta linkittyvät tiiviisti myös maakunnan alueidenkäytön, merialuesuunnittelun sekä vesien- ja merenhoidon tehtäviin.

Kirjoitetaan myöhemmin

F. Yleisen kalatalousedun valvonta G. Kalastuslain toimeenpano H. Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen I. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnointi J. EU-kalastuksenvalvonta

5. Prosessien kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden analysointi Vesitaloustehtäviä hoidetaan nykyisin tehkokkaasti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan lisäksi myös laajemmin keskitettyjen tehtävien osalta. Keskittämisen ansiosta Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen on muodostunut kriittinen määrä vesiasioita kattavasti hoitavaa henkilöstöä, jonka osaamista on hyödynnetty myös ELYn omaa aluetta laajemmin (esim. säännöstelyt, tulvariskien hallinta, virtavesien kunnostaminen ja ojitustoimitukset).

Kymenlaakson Liiton nykyinen osuus vesitaloustehtävistä koskee erityisesti aluesuunnittelun keinoin tehtävää tulvariskien hallintaa, vesihuollon ohjaustehtäviä sekä kalatiestrategian toimeenpanon edistämistä.

Tekstiä kalatalousasioista

Tehtävien hoitaminen edellyttää useita erilaisia erityisosaamisia ja etenkin poikkeuksellisissa vesitilanteissa resurssien määrän on oltava riittävä mm. sijaisjärjestelyiden toteuttamiseksi. Alla olevassa taulukossa on kuvattu nykyiset Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesitalousresurssit jyvitettynä Kymenlaakson maakuntaan. Kyseisillä henkilöresursseilla tehtävien nykyistä laatutasoa ei pystytä ylläpitämään, jos maakuntien välillä ei ole yhteistyötä

Maakuntaan ELY-keskuksesta siirtyvät vesitaloustehtävät ovat kansalaisille, yrityksille ja muille tahoille tuotettavia peruspalveluita. Kymenlaaksossa vesistöt ja pohjavedet muodostavat merkittävän tekijän, joka vaikuttaa alueen vetovoimaan, asuinympäristöön ja monelta osin myös yritysten toimintaedellytyksiin. Vesistöt ovat osa asukkaiden välitöntä elinpiiriä. Yhdyskuntien ja yritysten vedenhankinta tulee turvata

myös poikkeustilanteissa. Peruskuivatus on tärkeä osaa maatalouden toimintaa. Kymenlaaksossa on merkittäviä tulvariskialueita, joten tulvariskien hallinta on tärkeä osa vesitaloustehtäviä.

Taulukko: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesitalousresurssit Kymenlaakson osalta (aluesuunnitteluun ja maakuntakaavoitukseen liittyen vesitalouspalveluilla on lukuisia rajapintoja, nämä resurssit on kuvattu alueidenkäytön työryhmän resurssilaskelmissa.)

Taulukko: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousresurssit Kymenlaakson osalta

Vesien- ja merenhoidon palvelut: prosessien raportointi

1. Vesien- ja merenhoidon palvelut

Vesien- ja merenhoidon palveluilla turvataan ja parannetaan Kymenlaakson pinta- ja pohjavesien tilaa. Keskeisiä palvelun osia ovat virtavesien, järvien ja merialueen sekä pohjavesien seuranta, vesistöihin ja pohjavesiin kohdistuvien paineiden tunnistaminen, tila-arviointi sekä vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttamisen edistäminen (ml. vesistökunnostukset ja pohjavesien suojelu). Tila-arviointi tehdään seurannan tulosten perusteella ja se pitää sisällään pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokittelun sekä pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan luokittelun. Vesien ja merenhoidon palvelukokonaisuuteen liittyy myös merialuesuunnittelu.

Vesienhoito ja merenhoito perustuvat EU:n vesipuite-, meristrategia- pohjavesi- ja laatunormidirektiiveihin. Vesien- ja merenhoidosta säädetään laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä useassa lakiin liittyvässä valtioneuvoston asetuksessa. Merialuesuunnittelu perustuu merialuesuunnitteludirektiiviin (2014/89/EU) ja sen kansallisesta toimeenpanosta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä laissa Suomen talousvyöhykkeistä.

Kaikki ELY-keskusten vesienhoidon tehtävät ja merenhoidon alueelliset tehtävät siirtyvät nykyisiltä ELY-keskuksilta maakuntiin. Vesienhoidon suunnittelua ja toteutusta varten Manner-Suomi on jaettu viiteen kansalliseen vesienhoitoalueeseen (VHA), jotka kukin tuottavat oman vesienhoitosuunnitelmansa. Vesienhoitoalueet toimivat vesienhoidosta EU:lle raportoivina yksiköinä. Kymenlaakson maakunta sijaitsee pääosin Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueella (VHA2), mutta sivuaa kaakkoisimmilta osiltaan Vuoksen vesienhoitoaluetta (VHA1). Vesienhoitoalueiden rajaukset eivät noudata hallinnollisia vaan vesistöaluekokonaisuuksien rajoja, joten samalla vesienhoitoalueella tehdään yhteistyötä useiden ELY-keskusten kanssa.

Parhaillaan on käynnissä kaikkia pohjavesialueita koskeva tarkistus ja luokitusjärjestelmän uudistus. Pohjavesialueet luokitellaan niiden vedenhankintakelpoisuuden ja suojelutarpeen perusteella luokkiin 1 tai 2. Lisäksi yksilöidään E-merkinnällä ne pohjavesialueet, joista purkautuva pohjavesi ylläpitää maa- tai pintavesiekosysteemejä. Luokitustyö jatkuu vuoden 2019 loppuun.

Suomen merialueelle tehdään yksi merenhoitosuunnitelma. Sen laatii ympäristöministeriö yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Rannikon ELY-keskukset osallistuvat työhön aktiivisesti ja ELY-keskusten työtä koordinoi nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Merialuesuunnittelu on alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä erillinen suunnittelumuoto. Merialuesuunnitelmat ovat yleispiirteisiä, aluevedet ja talousvyöhykkeen kokonaisuutena kattavia suunnitelmia, joissa tarkastellaan eri toimintojen tarpeita laaja-alaisesti ne yhteen sovittaen. Näitä ovat erityisesti energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön säilyttäminen, suojelu ja parantaminen.

2. Vesien- ja merenhoidon palveluihin kuuluvat prosessit

Kootaan koko maakuntaa koskeva toimenpideohjelma, jolla turvataan ja

parannetaan vesien tilaa

Pintavesien kemiallinen tila Pintavesien ekologinen tila

Pohjavesien kemiallinen tila ja riskialueet

Vesien- ja merenhoitopalvelujen prosesseja ovat:

A. Tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden valinta ja ominaisuudet B. Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta C. Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi D. Toimenpideohjelman laatiminen E. Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta F. Merialuesuunnittelu

Taulukko: Vesien ja merenhoidon palveluiden prosessit ja päätehtävät; yhdyspinnat muihin maakunnan palveluihin; asiakkaat ja yhteistyökumppanit; tietojärjestelmät

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit

Yhdyspinnat maakunnan muihin palveluihin

Asiakkaat ja yhteistyökumppanit

Tietojärjestelmät

A. Tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden valinta ja ominaisuudet • Luokiteltavien ja seurattavien järvi-

, joki ja merivesimuodostumien määrittely

• Pohjavesimuodostumien rajaus/määrittely

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys Merialuesuunnittelu

muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat vesihuoltolaitokset osakaskunnat toiminnanharjoittajat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnalliset HERTTA1, Karpalo2 ja USPA3 tiedonhallintajärjestelmät.

B. Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta • Maakunnan toteuttama seuranta

valtakunnallisten linjausten mukaisesti

• Seurannan hankinta • Vesienhoidon tarpeiden huomioon

ottaminen toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailussa

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys

muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat vesihuoltolaitokset osakaskunnat toiminnanharjoittajat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnalliset HERTTA1, Karpalo2 ja USPA3 tiedonhallintajärjestelmät.

C. Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi • Tilan arviointi seuranta- ja

tarkkailutulosten perusteella • Tilaan vaikuttavien riskien

tunnistaminen (padot, perkaukset, piste- ja hajakuormitus)

• Pintavedet ekologinen tila (erinomainen/hyvä/tyydyttävä/välttävä/huono) ja kemiallinen tila (hyvä/hyvää huonompi)

• Pohjavedet kemiallinen tila (hyvä/huono), määrällinen tila (hyvä/huono)

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys

muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat vesihuoltolaitokset osakaskunnat toiminnanharjoittajat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnalliset HERTTA1, Karpalo2 ja USPA3 tiedonhallintajärjestelmät.

D. Toimenpideohjelman laatiminen • Toimenpiteiden suunnittelu vesien

tilatavoitteiden saavuttamiseksi eri sektoreille

• Toimenpiteiden vaikutusten ja kustannusten arviointi

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys Maa- ja elintarviketalouden palvelut

muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat vesihuoltolaitokset osakaskunnat toiminnanharjoittajat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnalliset HERTTA1, Karpalo2 ja USPA3 tiedonhallintajärjestelmät.

E. Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta • Vesistöjen kunnostus • Vesiensuojeluhankkeiden

edistäminen ja rahoittaminen • Pohjavesialueiden

suojelusuunnitelmat • Pohjavesitutkimukset/rakenneselvi

tykset • Lausunnot lupa-asioissa (VesiL, YSL,

MRL) • YVA-prosessit • Toimenpiteiden toteutuksen

seuranta

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys Maa- ja elintarviketalouden palvelut

muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat vesihuoltolaitokset osakaskunnat toiminnanharjoittajat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnalliset HERTTA1, Karpalo2, USPA3 ja VAHTI4 tiedonhallintajärjestelmät.

F. Merialuesuunnittelu • aluevesien ja talousvyöhykkeen

alueidenkäytön suunnittelu • yhteensovitetaan energia-alojen,

meriliikenteen, kalastuksen ja vesiviljelyn, matkailun, virkistyskäytön sekä ympäristön säilyttämisen, suojelun ja parantamisen tarpeita.

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Kasvupalvelut Maa- ja elintarviketalouden palvelut

muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat osakaskunnat toiminnanharjoittajat satama valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnalliset ympäristönsuojelun-tietojärjestelmät Velmu- tietokannat SYKE:n merialuetietoportaali HELCOM – ja VASAB tietokannat Liikenneviraston paikkatietokannat Maakuntakaavojen paikkatietokannat LUKE:n tietokannat Uusista / keskitetyistä kansallisista tietokannoista neuvotellaan

1 HERTTA = Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä, joka sisältää mm. seuraavat osatietojärjestelmät: VEME, VESLA, VHS_Seuranta, POHJE, KPLANK, Leväkukinta, Koekalastus, VESTY, KERTY ja POVET 2 Karpalo = Ympäristökarttapalvelu, joka sisältää HERTTAn jne. tietokantojen tiedot karttapohjaisena 3 USPA =Asiakirjanhallintajärjestelmä 4 VAHTI = Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, joka sisältää tiedot esim. luvanvaraisten toimijoiden päästöistä.

Kuvaus prosesseista

Seuraavassa on kuvattu Kymenlaakson maakunnan vesien ja merenhoidon prosessit tiivistetysti. Tarkempi kuvaus vesien- ja merenhoidon nykyjärjestelmästä ja prosessien työvaiheista löytyy ympäristöministeriön laatimasta Vesien- ja merenhoidon käsikirjasta (versio 17.2.2017), jota on koottu maakuntauudistuksen esivalmistelun yhteydessä.

Tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden valinta ja ominaisuudet

Vesienhoidon suunnittelua tehdään kuuden vuoden sykleissä. Vesien ominaispiirteiden tarkastelussa rajataan ensin suunnitteluyksiköt eli pintavesi- ja merialueet sekä pohjavesialueet, joiden varaan vesien- ja merenhoidon seuraavat työvaiheet rakentuvat. Mukana ovat kaikki yli 50 ha järvet, valuma-alueeltaan yli 50 km2 jokialueet, tärkeimmät vaelluskalapurot sekä 1, 2 ja E luokan pohjavesialueet. Näiden ulkopuolelle jää suuri joukko pieniä vesistöjä järviä ja jokivesistöjä. Merialuejako on sovittu Itämeren valtioiden välillä HELCOMissa.

Alueiden rajausten jälkeen joet, järvet ja rannikkovedet tyypitellään luonnontieteellisin perustein määriteltyihin tyyppeihin (esim. suuret kirkasvetiset järvet tai turvemaiden joet). Tyypittelyn avulla varmistetaan, että tila-arviointi (luokittelu) tehdään erilaisissa ja erikokoisissa vesistöissä vertailukelpoisesti. Rannikkovesien ulkopuolisia avomerialueita ei tyypitellä, koska avomeren arvioiden vertailukelpoisuudesta huolehditaan Itämeriyhteistyössä.

Pohjavesialueet luokitellaan niiden vedenhankintakelpoisuuden ja suojelutarpeen perusteella luokkiin 1 tai 2. Lisäksi yksilöidään E-merkinnällä ne pohjavesialueet, joista purkautuva pohjavesi ylläpitää maa- tai pintavesiekosysteemejä. Pohjavesialueen ominaisuuksia, kuten tietoa virtaussuunnista tarkennetaan luokittelun yhteydessä.

Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta

Seurannan tarkoituksena on antaa yhtenäinen ja kattava kokonaiskuva pinta- ja pohjavesien sekä meren tilasta. Samalla seuranta tuottaa tietoa ihmisen toiminnasta aiheutuvista ympäristöpaineista ja paineiden vaikutuksista vesi- ja meriympäristön sekä pohjavesien tilaan. Seurantatieto on perustana toimenpiteiden suunnittelulle, kohdentamiselle ja toteutukselle sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnille. Vesienhoidossa pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan arviot sekä pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan arviot sekä laatutekijöiden nousevien pitoisuusmuutosten tunnistaminen, perustuvat vesienhoitoalueiden seurannasta saatuun tietoon.

Merenhoidossa seurannalla kerätään tietoa lajeista, luontotyypeistä, meriveden ja merenpohjan ominaisuuksista sekä meriympäristöön kohdistuvista paineista. Merenhoidon seurantaohjelmaa toteutetaan Suomen merialueella rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle. Merenhoidon seurantaohjelma muodostaa Suomen osuuden HELCOM:n koordinoimassa Itämeren laajuisessa seurantajärjestelmässä.

Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi

Vesistöjen tilan arviointi on monivaiheinen prosessi, jossa hyödynnetään seurantatietoa ja tietoa vesiin kohdistuvista paineista. Tila-arviointi pitää sisällään pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan

luokittelun sekä pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan luokittelun. Pintavesien tilanarvioinnissa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä (kasviplankton, vesikasvillisuus, päällyslevät, pohjaeläimet ja kalasto). Fysikaalis-kemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät otetaan huomioon ja ne voivat alentaa tila luokkaa. Pintavesien kemiallinen tila arvioidaan vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksien perusteella vedessä tai eliöstössä (esim. kalojen elohopeapitoisuus).

Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, mikäli vedenotto ei ylitä pohjaveden muodostumisnopeutta tai pohjavedenpinnan korkeus laske pysyvästi ihmistoiminnan seurauksena. Kemiallisen tilan määrittämisessä käytetään pohjaveden ympäristölaatunormeja ja laatunormien ylityksestä mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia.

Merenhoidossa meriympäristön tila luokitellaan hyvän tilan laadullisten kuvaajien avulla (luonnon monimuotoisuus, vieraslajit, kaupalliset kalat, ravintoverkot, rehevöityminen, merenpohjan koskemattomuus, hydrografiset muutokset, epäpuhtauksien pitoisuudet ja vaikutukset, epäpuhtaudet ruokakalassa, roskaantuminen, energia ja vedenalainen melu).

Toimenpideohjelman laatiminen

Toimenpideohjelman laatimisen tarkoituksena on löytää kaikille vesistökuormitusta ja muita paineita tai pohjavesiriskiä aiheuttaville sektoreille kustannustehokkaat toimenpiteet vesien hyvän tilan säilyttämiseksi ja saavuttamiseksi. Toimenpiteitä suunnitellaan pintavesien osalta mm. haja- ja pistekuormituksen vähentämiseksi, koskien kunnostamiseksi, kalojen kulkemisen parantamiseksi sekä haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöjen vähentäminen. Pohjavesialueille suunnitellut toimenpiteet ovat usein kohdekohtaisia ja liittyvät esimerkiksi pilaantuneiden alueiden tutkimiseen ja puhdistamiseen, tiealueiden pohjavesisuojauksiin, pohjavesiseurannan järjestämiseen ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen.

Merenhoidossa tavoitteita voidaan asettaa ravinnekuormituksen lisäksi esim. liettymiselle, vieraslajeille, samentumiselle, pohjien peittymiselle, pohjien eroosiolle, valikoivalle eläinten hyödyntämiselle ja sivusaaliille, haitallisten aineiden kuormitukselle, muutoksille valuma-alueella ja joissa, roskaantumiselle sekä vedenalaiselle energialle ja melulle. Merialueen paineiden vähentämistarpeet sovitetaan yhteen HELCOMin avomerta koskevien arvioiden kanssa sekä HELCOM ravinnekuormituksen vähentämistavoitteiden kanssa.

Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta

Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteiden toteutusta. Vastuu varsinaisista käytännön toimenpiteistä on pääasiassa toiminnanharjoittajilla, erilaisilla yhteisöillä sekä kansalaisilla. Maakunta huolehtii pääasiassa toimeenpanon yleisestä edistämisestä ja julkisen tuen ohjauksesta toimeenpanoa koskeviin hankkeisiin. Keskeistä on toimeenpanon edistäminen tiedollisesti ja taloudellisesti erilaisin vesien- ja merenhoitoa palvelevin avustuksin. Toteutusyhteistyön edistäminen ja hankkeistamisen tuki ovat tärkeitä. Tärkeä osa toimenpideohjelman toteutusta ovat erilaiset vesistökunnostus- ja -suojeluhankkeet.

Maakunnan tehtävänä on toimeenpanon yleinen ohjaus ja tuki. Tämä sisältää mm. erilaisten vesienhoidon toimenpideohjelmien toteutumista edistävien lausuntojen laatimisen mm. ympäristölupiin, ojituksiin tai metsänhoitoon liittyen, YVA-prosesseihin osallistumisen ja kaavoitukseen osallistumisen. Lisäksi

rahoituksen ohjaus sekä muu alueen kehittämiseen liittyvä työ edistää vesienhoidon toimenpideohjelmien toteuttamista.

Toimenpiteiden toteutumista seurataan ja tietoa hyödynnetään uutta toimenpideohjelmaa valmisteltaessa ja arvioitaessa toteutettujen toimenpiteiden riittävyyttä.

Merialuesuunnittelu

Merialuesuunnittelun tavoitteena on varautua merialueen pitkän aikavälin käyttötarpeisiin tarkastelemalla eri toimintoja kokonaisvaltaisesti laajalla merialueella ja yleispiirteisellä tasolla siten, että pyritään sovittamaan yhteen eri toimintojen tarpeet ja ratkaisemaan mahdolliset ristiriidat. Suunnitelmien tavoitteena on löytää synergiaetuja eri alojen kesken, lisätä tietoa suunnitteluprosessin myötä ja edistää sinistä kasvua.

Tavoitteena on järjestää merialuesuunnitelmien laatiminen siten, että eri viranomaisten yhteistyöllä sekä sidosryhmien ja muiden asianosaisten osallistumisella suunnitelmien valmisteluun saadaan vaikuttavuutta ja eri tahot sitoutumaan suunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen omassa toiminnassaan. Merialuesuunnitelmilla ei ole oikeusvaikutuksia eikä sitovaa vaikutusta muun lainsäädännön mukaisiin lupa- tai muihin menettelyihin.

Tavoitteena on myös, että suunnitelmat antavat Suomelle hyvän lähtökohdan tehdä yhteistyötä muiden maiden kanssa merialueen käyttöön liittyvissä kysymyksissä Itämeren alueella.

3. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta Pintavesillä ja pohjavesillä on suuri merkitys Kymenlaakson vetovoiman kannalta. Meri, Kymijoki, Pohjois-Kymenlaakson järvet sekä lukuisat pienet vesistöt ovat tärkeitä alueen virkistyskäytön, matkailun sekä houkuttelevan asuinympäristön kannalta. Vedet ovat myös tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä. Vesistöjen tila on parantunut viime vuosikymmeninä, mutta edelleen useat vesistöt kärsivät muun muassa rehevöitymisestä. Vesistöihin kohdistuu myös uusia paineita ja ilmastonmuutos edellyttää uusien vesiensuojelutoimenpiteiden käyttöönottoa. Kymenlaaksossa on hyvät ja runsaat pohjavesivarat Salpausselillä, jonne myös ihmistoiminta on keskittynyt. Monin paikoin pohjavedessä on havaittavissa ihmistoiminnan vaikutuksia. Yhdyskuntien ja yritysten vedenhankinnan kannalta pohjavesien suojelu on ensiarvoisen tärkeää. Tulevaisuudessa haitallisten ja vaarallisten aineiden vaikutusta vesiin tulee ehkäistä.

Pinta- ja pohjavesien tilan seurantaa toteutetaan Kaakkois-Suomessa osana valtakunnallista seurantaohjelmaa. Vesienhoidon seurantaohjelma koostuu ELY-keskuksen hankkimasta seurannasta ja toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailusta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa näytteenotto ja analytiikka hankitaan vuoden 2018 loppuun kestävillä sopimuksilla. Näytteenottopalvelua tuottavat maakunnalliset toimijat ja analytiikkapalvelua tuottaa pääkaupunkiseudulla toimiva yritys. Muiden ELY-keskusten näytteenotto ja analytiikka hankitaan yhteiskilpailutuksen perusteella. Valtakunnallisesti hankittujen palvelujen sopimuskausi päättyy vuoden 2018 lopussa, mutta maakunnilla on mahdollisuus vuoden mittaiseen optiovuoteen. Tulevaisuudessa maakunnan vesistöseurannan järjestämismahdollisuudet ovat joko osallistua valtakunnalliseen kilpailutukseen tai järjestää hankinta itsenäisesti. Valtakunnallisesta laajasta kilpailutuksesta on saatu merkittäviä kustannussäästöjä.

Valtion seurannan lisäksi tärkeä osa seurannasta muodostuu toiminnanharjoittajien ympäristö- ja muiden lupien mukaisista velvoitetarkkailusta. Yritysten kannalta tarkkailu on tärkeää niiden toiminnan vaikutusten seuraamiseksi ja yleisen hyväksyttävyyden saamiseksi toiminnalle. Velvoitetarkkailua toteuttavat pääasiassa maakunnalliset toimijat. Lisäksi kunnat toteuttavat täydentävää vesistöseurantaa.

Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi tapahtuu valtakunnallisen, vesien- ja merenhoitolakiin perustuvan, ohjeistuksen mukaisesti ja työssä hyödynnetään valtakunnallisista tietojärjestelmistä saatua seurantatietoa. Tietojärjestelmiä tulisi uudistaa helppokäyttöisemmäksi, mutta yksittäisen maakunnan tai viranomaisen ei ole järkevää pitää yllä tai kehittää ko. Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimia ja kehittämiä järjestelmiä. Vesienhoidossa on tärkeää, että maakunta saa käyttöönsä eri valvontaviranomaisten tietojärjestelmiin kerätyt seurantatiedot. Valtakunnallisten tietojärjestelmien kehittämiseen tulisi osoittaa varoja valtiolta tai yhteisesti kaikilta maakunnilta. Tietojärjestelmissä tulee olla avoimia rajapintoja asukkaille, yrityksille, kunnille ja ympäristöalan konsulteille ja sitä kautta raportoidaan tiedot vesienhoidosta myös EU:n suuntaan eli aineistojen tulee olla yhtenäiset

Vesienhoidon toimenpideohjelma on toimintaa ohjaava asiakirja, jossa tunnistetaan mahdollisimman kattavasti erilaiset toimenpiteet, joilla vesien hyvä tila voidaan ylläpitää tai saavuttaa. Toimenpideohjelman vaikuttavuutta voidaan parantaa lisäämällä paikallisten asukkaiden, yritysten ja yhdistysten osallistumista suunnitteluprosessiin ja sitouttamalla niitä toimenpiteisiin. Vesienhoidon toimenpiteillä on merkittävä vaikutus myös merenhoidon tavoitteiden toteutumiseen.

Maakunnan alueelle laadittava toimenpideohjelma on osa vesienhoitoalueelle laadittavaa yleispiirteisempää vesienhoitosuunnitelmaa. Vesienhoitosuunnitelma kootaan toimenpideohjelmien tietojen pohjalta ja vesienhoitosuunnitelmien laadinnasta on vastannut tähän saakka koordinoiva ELY-keskus (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue/Uudenmaan ELY ja Vuoksen vesienhoitoalue/Etelä-Savon ELY, Merialue/Varsinais-Suomen ELY), johon koordinaatio on erikseen resursoitu. Vesien- ja merenhoidon suunnitteluprosessissa on edelleen tarvetta tiiviille yhteistyölle vesienhoitoalueilla. Yhteistyö on välttämätöntä resurssien tehokkaan käytön ja suunnittelun vesistöaluekokonaisuuden tarkastelun kannalta

ELY-keskuksessa nykyisin olevat ympäristönsuojelulain, vesilain ja maa-aineslain valvontaan ja YVA-menettelyihin liittyvät tehtävät siirtyvät valtion uuteen virastoon. Vesienhoidon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyö maakunnan vesienhoidon asiantuntijoiden ja valtion viraston välillä on saumatonta, jotta erilaisissa lupaprosesseissa vesienhoidon näkökulma tulee otettua huomioon ja toimenpideohjelmaan tarvittavat tiedot mm. laitosten kuormituksesta ja lupatilanteesta saadaan käyttöön. Asia on tärkeää myös toiminnanharjoittajille, jotka lupa- ja valvonta-asioissa joutuvat asioimaan sekä maakunnan että valtion lupa- ja valvontaviraston kanssa.

Vesienhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa maakunnan rooli on vahva. Vesistökunnostus- ja vesiensuojeluhankkeiden toteutusta tarvitaan nykyistä enemmän. Uutena vesistöjä uhkaavana tekijänä on ilmastonmuutos, joka lisää valuntoja kasvukauden ulkopuolella ja voimistaa säätilan ääri-ilmiöitä (mm. rankkasateiden oletetaan voimistuvan).

Pohjavesien suojelun ja erilaisten maakäytön muotojen yhteensovittaminen on tärkeää alueen kehittämisen kannalta. Tehtävää ja yhteistä tavoitetta voidaan edistää vesienhoidon ja maakuntatason alueidenkäytön suunnittelu- ja ohjaustyössä. Hyvälaatuinen, puhdas pohjavesi on toimivan vesihuollon edellytys, mutta runsailla, hyvälaatuisilla pohjavesivaroilla voi olla myös merkitystä elinkeinotoiminnalle (esim. elintarviketeollisuus tai puhdasta, tasalämpöistä raakavettä tarvitseva teknologiateollisuus).

Vesistökunnostuksilla ja hyvälaatuisten vesien säilyttämisellä voidaan lisätä maakunnan vetovoimaa esimerkiksi matkailuelinkeinoilleja loma-asukkaille sekä houkutella uusia pysyviä asukkaita esim. pääkaupunkiseudulta. Etenkin Kymijoen imagoa valtakunnan yhtenä merkittävimpänä lohikala-alueena on mahdollista kehittää ja se edellyttää myös konkreettisia joen ja koskien korkeussuhteisiin liittyviä muutoksia. Vesistöjen hoitotyön yhteyksiä alueiden suunnitteluun ja elinkeinojen kehittämistyöhön pitäisi pyrkiä parantamaan.

Suomenlahden tilan parantamisessa kansainvälisillä toimilla ja toimenpiteillä (HELCOM) ja valtakunnallisesti laadittavalla Suomen merenhoidon suunnitelmalla keskeinen rooli. Maakunnan aktiivinen osallistuminen merenhoidon suunnitteluun on siksi tärkeää. Kansainvälisten toimien vaikutus on jo havaittavissa Suomenlahden itäisimmällä osalla ja tätä voidaan hyödyntää esim. matkailun edistämisessä. Vesienhoidon alueellisilla ja paikallisilla toimilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys rannikon läheisten vesien tilan kehityksessä.

Merialuesuunnittelu

4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle Vesistöseurannan ja vesienhoidon tehtäväkokonaisuus muodostuu useista erilaista osaamista edellyttävistä osatehtävistä. Tehtävien hoitaminen edellyttää monipuolista vesistö- ja meriasiantuntemusta erityisesti biologiselta mutta myös tekniseltä puolelta. Pohjavesiin liittyvät kysymykset edellyttävät syvällistä ymmärtämystä pohjavesistä ja geologiasta. ELY-keskuksessa on pystytty pitämään yllä kriittistä osaamista kahden maakunnan alueella. Muutostilanteessa vaarana on, että osaaminen jakaantuu ja sitä häviää, elleivät maakunnat pysty sopimaan yhteistyöstä. Yhteistyön jatkuminen myös muiden (raja/lähi-) maakuntien välillä on tärkeää.

Vesien- ja merenhoidon entistä tiiviimpi yhteistyö aluesuunnittelun ja maakuntatasoisen edistämistehtävän kanssa voi tuoda uusia keinoja vesien- ja merenhoidon tavoitteiden edistämiseen. Työssä on varmistettava, että tiivis yhteistyö valtion virastoon siirtyvien ympäristönsuojelutehtävien kanssa jatkuu.

5. Prosessien kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden analysointi Vesien- ja merenhoidon tehtäviä hoidetaan nykyisin tehkokkaasti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Vesistöseurannan sekä vesien- ja merenhoidon tehtävissä vesistöaluekohtaisella yhteistyöllä on saatu kustannustehokkuutta ja erityisosaamista on voitu keskittää.

Maakuntaan ELY-keskuksesta siirtyvät vesienhoidon tehtävät ovat kansalaisille, yrityksille ja muille tahoille tuotettavia peruspalveluita. Kymenlaaksossa vesistöt ja pohjavedet muodostavat merkittävän tekijän, joka vaikuttaa alueen vetovoimaan, asuinympäristöön ja monelta osin myös yritysten toimintaedellytyksiin. Vesistöt ovat osa asukkaiden välitöntä elinpiiriä. Yhdyskuntien ja yritysten vedenhankinta tulee turvata myös poikkeustilanteissa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu nykyiset Kaakkois-Suomen ELYn ja Kymenlaakson liiton vesien- ja merenhoidon tehtävät jyvitettynä Kymanlaakson maakuntaan. Kyseisillä henkilöresursseilla tehtävien nykyistä laatutasoa ei pystytä ylläpitämään, jos maakuntien välillä ei ole yhteistyötä

Taulukko: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen (Kymenlaakson osalta) ja Kymenlaakson liiton vesien- ja merenhoidon resurssit

1

Maakuntapalvelut vuonna 2019

Alueiden kehittämisen palvelut - tiimi

Väliraportti 31.3.2017

1. Palvelukokonaisuuden nimi

ALUEIDEN KEHITTÄMISEN PALVELUT

Palvelukokonaisuus on jaettu neljään osaan: Strategiapalvelut, rahoituspalvelut, edunvalvontapalvelut sekä viestintä- ja tietopalvelut.

2. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit

Prosessit on eritelty liitteenä olevassa taulukossa.

3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta Kuvataan loppuraportissa 31.5. mennessä.

4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle Kuvataan loppuraportissa 31.5. mennessä.

5. Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kunkin prosessin osalta Kuvataan loppuraportissa 31.5. mennessä.

6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit) Aluekehityksen henkilöstöresurssit ovat Kymenlaakson liitossa: Strategiapalvelut: 2,35 Rahoituspalvelut: 1,95 Edunvalvontapalvelut: 0,9 Viestintä- ja tietopalvelut: 0,95 Yhteensä: 6,15

2

ELY-keskuksessa (Kaakkois-Suomi, tarkennetaan) Strategiapalvelut: 0,5 htv Rahoituspalvelut: 11 htv Edunvalvontapalvelut: - Viestintä- ja tietopalvelut: 0,4 htv

7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin

Kuvataan loppuraportissa 31.5. mennessä.

8. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet

Nykytilanne: maakuntaliitossa toimistohuoneet x henkilölle ja ELY-keskuksessa y henkilölle sekä molempien toimistojen neuvotteluhuoneet. Toimitiloja tarvitaan työhuoneet x-y henkilölle sekä neuvotteluhuoneita/ ryhmätyötiloja. Suunnittelutehtävät ovat sen kaltaisia, että työtilojen rauhallisuus korostuu. Aluekehitykseen liittyvät työtehtävät ja sidosryhmäyhteistyö edellyttävät lisäksi liikkumista työntekijöiltä. Kustannustehokkuutta edistetään tarjoamalla riittävät nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut sekä esim. yhteiskäyttöinen toimipiste maakunnan toisessa keskuskaupungissa, olettaen, että maakuntavirasto sijaitsee toisessa keskuskaupungissa.

9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

Maakunnan liiton aluekehitystehtäviin liittyvä toiminta on rahoitettu kuntien rahoituksella. ELY-keskuksen osalta toiminta rahoitetaan valtion budjettirahoituksella.

ALUEIDEN KEHITTÄMISEN PALVELUT / KYMENLAAKSO 31.3.2017

Strategiapalvelut Prosessit Tietojärjestelmä Suoritteet ja asia-

kasmäärät Vuosikustannuk-set ja toimijalle ai-heutuvat kustan-nukset

Henkilöstön määrä ja htv:t Prosessin tuloksena maakuntaan makset-tavat erät ja niiden ra-hoituslähde

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet Kehittämistarpeet asiakasnäkökul-masta ym.

Maakuntaoh-jelma

IGM 1 ohjelma / 4v. asiakkaina maa-kunnan asukkaat ja kehittämistoi-mijat

ostopalvelut, ku-ten konsulttipalk-kiot ym. huomioi-tava!

Aluekehityksen, Aluesuun-nittelun ja tukipalvelujen henkilökunta osallistuu prosessiin tarpeen mukaan ELY.n strategiatiimi ja joh-toryhmä

Valtion budjettimo-mentit + EU-rahoitus / 4 vuotta

Alueiden käytön palvelut, kasvupalvelut, vesi- ja ka-latalouden palvelut, ko-touttamisen palvelut, lii-kennestrategia, ympäris-tövaikutusten arviointi. Alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma. EU-strategiat

Maakuntaohjelma on koko-naisuus, jonka laadinta ja toi-meenpano edellyttää laajaa yhteistyötä valtion viran-omaisten, alueiden kehittä-miseen osallistuvien yhteisö-jen ja järjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa.

Asukkaiden osallis-taminen. Sos.part-nerit yms. Tiedottaminen

Toimeenpano-suunnitelma

IGM 1 topsu / vuosi Asiakkaina maa-kunnan asukkaat ja kehittämistoi-mijat

Aluekehitys + ELY Valtion budjettimo-mentit + EU-rahoitus / kalenterivuosi

Alueiden käytön palvelut, kasvupalvelut, vesi- ja ka-latalouden palvelut, ko-touttamisen palvelut, lii-kennestrategia, ympäris-tövaikutusten arviointi. Alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma. EU-strategiat

TOPSU:n laadinta ja toimeen-pano edellyttää laajaa yhteis-työtä valtion viranomaisten, alueiden kehittämiseen osal-listuvien yhteisöjen ja järjes-töjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa.

Ohjausvaikutuksen lisääminen.

ELY-keskuksen strateginen tulos-suunnitelma

Netra 1 suunnitelma / 4 vuotta, tarkenne-taan vuosittain

ELY:n strategiatiimi, johto-ryhmä

Samat kuin maakuntaoh-jelmassa

Aluekehityksen ennakointi

IGM Jatkuvaa seuran-taa ja ennakointia Alueelliset kehi-tysnäkymät (ELY)

Aluekehitys + aluesuunnit-telu ELY / KEHA-keskus

- Maakuntaohjelma, maa-kuntasuunnitelma

Yhteydet valtakunnalliseen ennakointiin, tutkimuslaitok-set, muut maakunnat, kehi-tysyhtiöt, oppilaitokset, kun-nat

Koulutustarpei-den ennakointi

Pitkän tähtäimen määrällinen enna-kointi (liitto) lyhyen tähtäimen ennakointi (ELY)

Liitto + ELY - Edunvalvonta Yhteydet valtakunnalliseen ennakointiin, tutkimuslaitok-set, muut maakunnat, kehi-tysyhtiöt, oppilaitokset (etenkin AMK ja 2.aste), kun-nat

Yhteistyö elinkei-noelämän kanssa

elinikäisen oppi-misen ELO-ver-kosto

Rakennerahasto-ohjelmien laa-dinta

1 ohjelma / EU-oh-jelmakausi

Aluekehitys ELY

EAKR+ESR+kansallinen /ohjelmakausi (n.25 milj. 2014-2020)

Edunvalvonta, EAY- ja ul-korajaohjelmat, maaseu-tuohjelma

MYR:n rooli Yhteistyö TEM:n ja muiden, erityisesti Etelä-Suomen maakuntien kanssa.

Yksinkertaistami-nen!

EAY-ohjelmien laadinta

1 CB-ohjelma, vai-kuttaminen Itä-meri- ja Interreg Europe ohjelman sisältöihin

Aluekehitys 7 milj. / 2014-2020 (Central Baltic, Itämeri, Interreg Europe)

Edunvalvonta Rakennerahasto-ohjelma, Ulkorajaohjelmat

TEM, ohjelma-alueen maa-kunnat ja valtiot, komissio (DG REGIO). Euroopan parla-mentti Kunnat, kehittämistoimijat

Prosessien nopeut-taminen ja yksinker-taistaminen. Tiedot-taminen ja tietoisuu-den lisääminen

Ulkorajayhteis-työohjelman (ENI-CBC) laadinta

1 ENI-CBC ohjelma / ohjelmakausi

Aluekehitys + ELY 11,5 milj. /2014-2020 Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelma

Edunvalvonta, Rakennera-hasto-ohjelma, EAY-ohjel-mat

TEM, UM, hallintoviranomai-nen, ohjelma-alueen maa-kunnat Suomessa ja Venä-jällä, Venäjän UM ja talouske-hitysministeriö, komissio (DG NEAR), Euroopan parlamentti

Prosessien nopeut-taminen ja yksinker-taistaminen. Tiedot-taminen ja tietoisuu-den lisääminen.

Alueellisen maa-seudun kehittä-misstrategian ja -suunnitelman laa-dinta

Kaakkois-Suomen maaseudun kehit-tämisen strategia ja kehittämissuun-nitelma 2014-2020 (n+2-3 vuotta)

ELY-keskus/Maaseutupal-velut, laaja sidosryhmäval-mistelu, myös maakuntalii-tot osallistuvat

32,5 milj. (2014-2020 n+2-3vuotta), lisäksi alueellisesti ”kiintiöi-mättömät” määrärahat (mm. maatilarahoitus, ohjelman viljelijätuet ym.)

Maaseudun kehittäminen, Leader-toiminta ja –mää-rärahat, Maakuntaoh-jelma, muu yritysrahoitus, rakennerahasto-ohjelmat, edunvalvonta

MMM, Maaseutuvirasto, laaja sidosryhmäyhteistyö, maaseutujaosto

Ohjelman vaikutta-vuuden seuranta Uudelle ohjelma-kaudelle: - rahoituksen selkeä painotus yritystoi-mintaa (esim. 60% myöntökiintiöstä), - kehittämishanke-toiminnan kriittinen tarkastelu (vaikutta-vuus) Maksajavirastosopi-mus säätelee toi-minnan (mm. ns. vahva eriyttäminen)

Liikennejärjestel-mäsuunnittelu

Liitto vastaa, yh-teinen jatkuva prosessi ELY:n kanssa

ostopalvelut huo-mioitava

Aluesuunnittelu + ELY - Edunvalvonta, maakunta-ohjelma, TOPSU, ilmasto- ja energiastrategia (check aluesuunnittelu!)

LVM, LIV, RHK, Tulli, rajavar-tiolaitos, kunnat + satama

Liikennöitsijät, lii-kenteen strategiset asiakkaat

Kaakkois-Suomen liikennestrategia

1 raportti vuonna 2016, joka toimii

ELY + liitto Maakuntastrategia, maa-kuntaohjelma ja topsu, maakunta- ja seututason

LVM. Livi, naapurimaakunnat

taustana maakun-takohtaiselle ja seudulliselle lii-kennejärjestelmä-työlle; jatkuva seuranta ja mah-dollinen päivitys 2020-luvun alussa

liikennejärjestelmäsuunni-telmat

Luovien alojen yrittäjyyden ja kulttuurin saavu-tettavuuden edis-täminen

Jatkuva prosessi Liitto, Kymenlaakson kesä-yliopisto ELY

- Maakuntaohjelma, raken-nerahastot, AIKO

Kunnat, oppilaitokset LUOVA-verkosto

Ilmasto- ja ener-giastrategia, luon-nonvarastrategia, terveysliikunta-strategia

Liitto maakuntaohjelma

Älykkään erikois-tumisen strategia

Liitto (hankkeena AMK) maakuntaohjelma

Ennakoidun ra-kennemuutoksen suunnitelma (ERM)

Aluekehitys maakuntaohjelma

Rahoituspalvelut

Prosessit Tietojärjestelmä Suoritteet ja asia-kasmäärät

Vuosikustannuk-set ja toimijalle ai-heutuvat kustan-nukset

Henkilöstön määrä ja htv:t Prosessin tuloksena maakuntaan makset-tavat erät ja niiden ra-hoituslähde

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet Kehittämistarpeet asiakasnäkökul-masta ym.

Rahoitus Maksatus

Kansallisen alue-kehitysrahoituk-sen palvelut (AIKO)

IGM Asiakkaana julki-set organisaatiot (kehitysyhtiöt, AMK, jne.) Jatkuva haku.

Liitto Liitto Myöntövaltuus noin 211 000 / vuosi

Maakuntaohjelma ja –TOPSU-prosessi, jossa lin-jataan rahoituksen suun-taaminen. EAKR- ja ESR-kehittämisra-hoitus.

Edunvalvonta kansallisen instrumentin olemassaolosta ja määrästä.

Hakuprosessin sel-keyttäminen, tee-moittaminen tms.

4-5 projektia / vuosi

Maaseutuohjelma.

EAKR-kehittämis-rahoituspalvelut

EURA 2014 Liitto: Asiakkaana julki-set organisaatiot (kehitysyhtiöt, AMK, jne) Kohdennetut ha-kukierrokset. X määrä projek-teja

Aluekehi-tys, Uuden-maan liitto -KAS ELY:n MYRS-edustajat -Hämeen ELY

Uuden-maan liitto, KEHA-kes-kus

3 miljoonaa euroa / vuosi

Maakuntaohjelma ja TOPSU-prosessi, jossa lin-jataan rahoituksen suun-taaminen. Muut rahoitusohjelmat Edunvalvonta.

Ylimaakunnalisten hankkei-den osalta muut maakunnat. Edunvalvonta koheesiopoli-tiikan osalta.

Yhden luukun peri-aate. Yksinkertaistami-nen!!!

ESR-rahoituspal-velut

EURA 2014 Hämeen ELY

KEHA-kes-kus

Maaseutuohjel-man rahoituspal-velut Kaakkois-Suomessa

Hyrrä, Tukisovellus Asiakkaina maa-seutuyritykset, maatila- ja puutar-hayritykset, kehit-tämistoimijat, yh-distykset ym.

Kaakkois-Suomen ELY/Maa-seutupalve-lut, kuntien YT-alueet (osa ohjelman viljelijä-tuista)

Kaakkois-Suomen ELY/Maa-seutupalve-lut, kuntien YT-alueet (osa ohjel-man viljeli-jätuista)

32,5 milj. (2014-2020 n+2-3 vuotta), lisäksi alueellisesti ”kiintiöi-mättömät” määrärahat (mm. maatilarahoitus, ohjelman viljelijätuet, Neuvo2020 -toimen-pide)

Maaseudun kehittäminen, Leader-toiminta ja –mää-rärahat, kuntien YT-alueet (osa ohjelman viljelijä-tuista), muu yritysrahoi-tus, rakennerahasto-ohjel-mat

Sopimuksin delegoitua (MMM/MAVI, MAVI/ELY-keskus, MAVI/kuntien YT-alu-eet) maksajavirastotoimintaa MMM, MAVI, EVIRA, TUKES kuntien YT-alueet Leader-ryhmät Yritysjärjestöt, ProAgria Etelä-Suomi, kehitysyhtiöt, muut kehittäjätahot, maa-seutujaosto, ym. ym.

Ohjelmakokonaisuu-den parempi hal-linta, mm. kehittä-mishankkeiden tuet-tava nykyistä parem-min elinkeinoja sekä ohjelman muita ta-voitteita. Maksajavi-rastosopimus sääte-lee toiminnan (mm. ns. vahva eriyttämi-nen)

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

V-S ELY KEHA-kes-kus

Central Baltic-oh-jelman edistämi-nen, hallintoko-mitea + kansalli-sen vastinrahoi-tuksen myöntö-prosessiin osallis-tuminen

EMS (Varsinais-Suo-men liitto)

Asiakkaana pää-osin julkiset orga-nisaatiot. Aikatau-lutetut hakukier-rokset. Kymenlaaksossa rahoitetaan x määrä projekteja

Hallinto keskitetty Varsi-nais-Suomen liittoon. Ko-miteajäsenten työpanos Kymenlaakson liitosta.

4 milj. / rahoituskausi Muut rahoitusohjelmat. Edunvalvonta

Projektiyhteistyön edistämi-nen ja kehittäminen Suomen maakuntien ja kumppanimai-den toimijoiden kesken. Kehittämisyhtiöt ym. Edunvalvonta.

Yksinkertaistaminen

ENI-CBC-ohjel-man edistäminen, valintakomitea, seurantakomitea

PROMAS (E-K Liitto) Asiakkaana pää-osin julkiset orga-nisaatiot. Aikatau-lutetut hakukier-rokset. Kymenlaaksossa rahoitetaan arvi-olta x määrä pro-jekteja

Hallinto keskitetty Etelä-Karjalan liittoon. Komi-teajäsenten työpanos Ky-menlaakson liitosta.

LIP-hankkeet 6,5 milj. Kehittämishankkeet 5 miljoonaa

Venäjä-yhteistyö Edunvalvonta

Maakuntien yhteinen edun-valvonta. Projektiyhteistyön edistämi-nen ohjelma-alueen toimijoi-den kesken. Kehittämisyhtiöt ym.

Valmisteluprosessin nopeuttaminen

Yleinen maakun-nan kehittämi-seen liittyvä ra-hoitusneuvonta (EU+KV) Interreg Europe, COSME, Horizon ym Bryssel-ra-hoitteiset ohjel-mat

ei tietojärjestelmää Tiedottaminen, neuvonta.

Aluekehitys ei ennakkoon arvioita-vissa / pieni hit-rate. Tavoitteena määrän kasvattaminen

Edunvalvonta Muut maakunnat Helsinki EU-toimisto

Muut maakunnat, Helsinki EU-toimisto

Tiedottaminen, tie-toisuuden lisäämi-nen, aktivointi.

Edunvalvontapalvelut

Prosessit Tietojärjestelmä Suoritteet ja asia-kasmäärät

Vuosikustannuk-set ja toimijalle ai-heutuvat kustan-nukset

Henkilöstön määrä ja htv:t Prosessin tuloksena maakuntaan makset-tavat erät ja niiden ra-hoituslähde

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet Kehittämistarpeet asiakasnäkökul-masta ym.

MYR + MYRS IGM MYR 3-4 kokousta, MYRS n. 6-7 ko-kousta / vuosi

Aluekehitys, liiton sisäiset palvelut

EAKR, ESR, + muut oh-jelmat

Strategiapalvelut, Rahoituspalvelut Maakuntaohjelma, maa-seutuohjelma jne.

Maakuntien välinen yhteis-työ

Tiedonvälitys

ELY-keskuksen neuvottelukunta

ELYn johto + strategiatiimi valmistelijana

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteinen, maa-kuntien rajat ylittävän si-dosryhmäyhteistyön vä-line

Edunvalvonta Eduskunnan ja valtioneuvoston suuntaan

IGM Kansanedustaja- ja ministeritapaa-miset tarpeen mu-kaan

Liitto + Maakunnan luotta-mushenkilöt.

Vaihtelee vuosittain. EU-edunvalvonta Yhteistyö kuntien, kehitysyh-tiöiden, kauppakamarin jne. kanssa, ylimaakunnallinen yhteistyö

Edunvalvonnan te-hostaminen ja syste-matisointi, tausta-materiaalien tuotta-minen.

Maakunnan liitto-jen yhteistoi-minta

liikennejärjestel-mätyö, KV-yhtey-det, EU-edunval-vonta (koheesio-, liikennepolitiikka) Pohjoinen kasvu-vyöhyke

Liiton johto, aluekehitys, aluesuunnittelu

Vaihtelee Kunnat, kehitysyhtiöt, AMK Yhteisen ylimaakun-nallisen edunvalvon-nan tehostaminen

Lausunnot IGM arviolta 50/vuosi Johtoryhmä, aluekehitys, aluesuunnittelu

- Kunnat, kehitysyhtiöt, naapu-rimaakunnat, kauppakamari

maakunnan lausun-non antajan määrit-tely (Maakuntahalli-tus, virkamieslau-sunto?)

Maakunnan tun-nettuuden ja kult-tuurin edistämi-nen

IGM, Vaihtelee Liitto, Kesäyliopisto, ELY-keskuksen johto ja strate-giatiimi

- Kehittämishankkeet Kunnat, kehitysyhtiöt, lukui-sat kulttuuri- ym. toimijat

Tunnettuuden ja ve-tovoiman lisäämi-nen

Kuntien ja maa-kunnan välisen yhteistyön edistä-minen

IGM Kuntajohtajako-koukset 1/kk, ym. tapaamiset Seutukuntatapaa-miset liikenneasi-ossa.

Johtoryhmä ELY:n MRL:n mukainen ke-hittämiskeskustelu

- Strategia- ja rahoituspal-velut

Alueidenkäyttö Säännönmukaisen toimintamallin ke-hittäminen uudessa maakunnassa.

Central Baltic-seurantakomitea

V-S Liitto 2 kokousta / vuosi Maakuntajohtaja - Muut rahoitusohjelmat Seurantakomiteassa edustet-tuna olevat tahot

-

Itämeri-ohjelman kansallinen neu-voa antava työ-ryhmä

TEM + Itämeriohjel-man intranet

n. 2 kokousta / vuosi

Aluekehitys Itämeriohjelman pro-jektit, päätöksenteko ylikansallisella seuran-takomitealla.

Muut rahoitusohjelmat, erityisesti EAY ja ENI-CBC

Muut maakunnat, TEM Tiedonvälitys

EU-edunvalvonta Tarve vaihtelee (TEN-T, kohee-siopolitiikka, raja-ohjelmat)

Liitto - Helsinki EU-toimisto, CPMR

Valtio, muut maakunnat, kunnat, kehitysyhtiöt.

Edunvalvonnan li-sääminen ja tehosta-minen

CPMR-toiminta jatkuva prosessi Liitto + luottamushenkilöt - EU-edunvalvonta muut CPMR-maakunnat Tiedon tuottaminen ja tiedon välitys

koheesio- meri-alue- ja liikenne-politiikka Helsinki EU-toi-misto

- käyttö tarpeen mukaan

Liitto - EU-edunvalvonta Muut toimiston ylläpitäjäta-hot

Tiedonvälitys toimis-ton palveluista

BSSSC (Baltic Sea States Sub-re-gional co-opera-tion)

verkosto, jolla 1 vuosikokous

Liitto + luottamushenkilöt - Muu Itämeriyhteistyö, CPMR

Muut maakunnat Nuorisopolitiikka

Kansainväliset yh-teydet (Venäjä, Kiina jne)

Tarpeen mukaan Liitto ENI-CBC-ohjelman pro-jektien kautta

Strategiapalvelut Kehitysyhtiöt, kunnat, TEAM Finland, muut maakunnat

Rajavesikomissio Komissiolla vuosit-tainen kokous ja samoin alatyöryh-millä vuosittainen kokous. Epäviral-lista kanssakäy-mistä useasti vuo-dessa tarpeen mu-kaan. Rajavesiseu-rantaa rajavesis-töissä kerran kuu-kaudessa.

100.000 (Kymen-laakso ja Etelä-Karjala)

ELY 7 henkilöä, 1,5 htv (Ky-menlaakso ja Etelä-Karjala)

Maa- ja metsätalousmi-nisteriön vesivaramää-rärahat ja ympäristömi-nisteriön vesistöseu-rannan määrärahat.

Vesi- ja kalatalouspalvelut, vesien ja merenhoidon palvelut.

Etelä-Karjalan maakunnat ja muut rajamaakunnat, kun-nat, rajavartiosto, MMM ja YM, SYKE, LUKE.

Viestintä- ja tietopalvelut Prosessit Tietojärjestelmä Suoritteet ja asia-

kasmäärät Vuosikustannuk-set ja toimijalle ai-heutuvat kustan-nukset

Henkilöstön määrä ja htv:t Prosessin tuloksena maakuntaan makset-tavat erät ja niiden ra-hoituslähde

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet Kehittämistarpeet asiakasnäkökul-masta ym.

ECOREG ELY-vetoinen pro-sessi, johon liitto osallistuu

Aluesuunnittelu Maakuntaohjelma Etelä-Karjala Tiedotuksen lisäämi-nen

Aluekehityskat-saus

IGM vapaaehtoinen Aluekehitys Maakuntaohjelma Kehitysyhtiöt, kunnat jne. onko tarpeellinen? Pitäisi korvata ajan-tasaisella seuranta-tiedolla

Maakunnan tun-nettuuden edistä-minen

- Liitto Kansalliset ja KV-yhteydet Kunnat, kehitysyhtiöt Pitäisi panostaa huo-mattavasti nykyistä enemmän.

Suomi100-tyyppi-set kampanjat

vaihtelee, hanka-lasti ennakoita-vissa

Hallinto/sisäiset palvelut

Tiedottaminen eri ohjelmien ja hankkeiden to-teuttamisesta

IGM, nettisivut ohjelmaviestintää liiton ja ELYn toi-mesta sekä rahoi-tetun hankkeen (Kaakon kantri, maaseutuoh-jelma)

Aluekehitys ELY

MYR Leader-ryhmät

Rahoituksen hakijat Tiedotuksen syste-matisointi ja lisäämi-nen Viestintäsuunnittelu tarkemmaksi.

TLS jatkuvasti päivit-tyvä tienpidon ja liikenteen suunni-telma interne-tissä. Tämä on sekä viestinnän että edunvalvon-nan dokumentti

ELY-keskus

uutiskirjeet ELYn uutiskirje 5-6 kpl/vuosi, ELYn Kulttuurin uutis-kirje 2 kpl/vuosi,

ELY-keskus, viestintäryhmä Kaikki ELYn vastuualueet

Ajankohtaistie-dottaminen

ELY-keskuksen viestintäryhmä,

mm. sosiaalisen median käyttö

maakuntaliiton viestintä

Kriisiviestintä ELY-keskus, myös maakuntaliitolla on tulossa omat ohjeet

ELY-keskus, L-vastuualue liikenneonnettomuusasi-oissa yhdessä Pelastuslai-toksen ja Liikenneviraston kanssa. Myös äkillinen ra-kennemuutostapahtuma, kuten ison tehtaan sulke-minen aiheuttaa kriisivies-tintätarpeita tulevassa maakunnassa.

ALUEIDENKÄYTÖN PALVELUT VÄLIRAPORTTI 31.3.2017

1. Alueidenkäyttö

Maakuntalakiesityksessä 2.3.2017 esitetään 6 § maakunnalle seuraavat alueidenkäyttöön liittyvät tehtävät:

11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 21) …merialuesuunnittelu

Em. tehtävät ovat nykyiselläänkin maakuntaliiton ja ELY-keskuksen lakisääteisiä tehtäviä.

Näiden lisäksi hallituksen esityksessä on lukuisia tehtäviä, jotka liittyvät tiiviisti alueiden käyttöön ja aluesuunnitteluun, kuten liikennejärjestelmäsuunnittelu ja luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen, kulttuuriympäristön hoito sekä maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset ja Euroopan unionin asiat ja yhteydet. Lakiesityksessä todetaan myös, että kuntien yhteisellä päätöksellä voidaan maakunnan hoidettavaksi siirtää rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtäviä.

2. Alueidenkäytön palvelukokonaisuuteen liittyvät prosessit

2.1 Yleiskuvaus

Alueiden käytön suunnitteluun ja ohjaamiseen liittyviä tehtäviä ohjataan maankäyttö- ja rakennuslailla. Toimintatapaan liittyy lakiperusteisesti avoimuus, systemaattinen lähestymistapa ja kansalaisvaikuttaminen. Alueidenkäytön ohjauksessa olennaisia asioita ovat asiantuntijuus, jatkuvuus ja luottamuksen ylläpito. Alueidenkäytön suunnittelukenttä edellyttää yhteistyötä mm. aluekehitys-, liikenne- ja ympäristöviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa.

2.2 Prosessit ja prosessien omistajat maakunnassa

Alueidenkäyttöön ja -suunnitteluun liittyvät lakisääteiset tehtävät:

• Maakuntasuunnitelman laadinta (aluerakenne)

• Maakuntakaavoitus ja siihen liittyvien taustaselvitysten laadinta

• MRL mukaiset vaikutusten arvioinnit, suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA)

• Merialuesuunnittelu

• Liikennejärjestelmäsuunnittelun organisointi

• Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyen alueellisten ja laaja-alaisten suunnitelmien laadinta / organisointi

• Alueidenkäytön suunnittelun kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja edunvalvonta

• Maakunnan muu suunnittelu ja osallistuminen kansalliseen ja ylimaakunnalliseen alueidenkäytön suunnitteluun

Em. tehtävät ovat nykytilanteessa maakuntaliiton tehtäviä ja tehtävät esitetään siirrettäväksi suoraan maakunnalle.

Alueidenkäyttöön ja -suunnitteluun liittyvät lakisääteiset edistämis- ja valvontatehtävät:

• Kuntien maankäytön suunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja valvominen (kaavaohjaus, päätösten seuranta), maakuntakaavan tavoitteiden edistäminen kuntakaavoituksessa

• Kuntien rakennustoimen järjestämisen edistäminen, ohjaaminen ja valvominen (tuki rakennusvalvonnalle)

• Kuntien kehittämiskeskustelut

• Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistäminen

Em. tehtävät ovat nykytilanteessa ELY-keskuksen tehtäviä ja tehtävät esitetään siirrettäväksi suoraan maakunnalle. Mahdolliset maankäyttö- ja rakennuslain muutokset voivat muuttaa ohjaus- ja valvontatehtäviä.

Alueidenkäytön edistämistehtäviä toteutetaan myös eräiden ympäristöhallinnon rahoitusjärjestelmien kautta. Rahoitus liittyy kiinteästi alueidenkäytön edistämistehtävään. Työn merkitykseen liittyy rahoituksen yhteydessä toteutuva neuvonta.

• Ympäristöhallinnon harkinnanvaraiset valtionavustukset

o Rakennusperinnön hoito

o Saariston ympäristönhoito

o Kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista ja muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviin valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviin projektiluonteisiin hankkeisiin

Em. tehtävät ovat nykytilanteessa ELY-keskuksen tehtäviä. Maakuntalakiesityksessä kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista on osa maakunnan tehtäviä.

Muut alueiden käyttöön liittyvät tehtävät:

• Rakennussuojeluasiat, rakennussuojelupäätökset

• Muinaismuistolakiin liittyvät päätösasiat, muinaismuistojen kajoamisluvat

• Joukkoliikennejärjestelmä

Näiden tehtävien järjestämisvastuuseen maakunnassa liittyy vielä epävarmuutta.

Maakuntalakiesityksessä todetaan myös, että kuntien yhteisellä päätöksellä voidaan maakunnan hoidettavaksi siirtää rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtäviä.

Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito on esitetty lakiesityksessä maakunnan tehtäviksi. Em. tehtävä on ELY-keskuksen tehtäviä.

2.2 Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä

ArcGIS (Desktop, Online ja Server)

• Maakuntasuunnittelun työväline paikkatietoaineistojen tuottamiseen, hallintaan, ylläpitoon ja analysointiin. Ohjelmistojen avulla tuotetaan ja ylläpidetään maakuntakaava-aineistoja sekä julkaistaan rajapinta- ja karttapalveluita. Ohjelmiston avulla tullaan toteuttamaan maakuntakaavaa koskevaa lakia paikkatietoinfrastruktuurista.

Aluesuunnitteluun liittyvät tietojärjestelmät (ei ylläpitovastuuta, tiedonhaku ja -jakaminen) esimerkiksi: YKR-aineisto, Hertta-järjestelmä, Edilex (lakikirjasto, sisältää mm. KHO:n ennakkotapaukset), kiinteistötietojärjestelmä (KTJ, paikkatietojärjestelmä, joka pitää sisällään kiinteistörekisterin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin).

Lisäksi normaalit toimistotyökalut.

3. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta

Alueidenkäytön suunnittelun osalta ei merkittäviä muutostarpeita ole eikä alueidenkäytön suunnittelutehtävien siirtäminen maakuntaan aiheuta suuria sopeutumistoimia. Uudistuksen myötä voidaan maakunnan alueidenkäytön suunnittelusta luoda entistä vahvempi ja uusia synergiaetuja hyödyntävä kokonaisuus. Asiakasnäkökulmasta alueidenkäytön suunnitteluun liittyvien palveluiden keskittäminen yhdelle toimijalle tuo mahdollisuuksia entistä laadukkaampien ja nopeampien palveluiden tuottamiseen, mikäli resurssit maakunnassa ovat riittävät.

Luonnonsuojelun edistämistehtävien osoittaminen uudelle maakunnalle mahdollistaa niiden käsittelyn tiiviissä yhteistyössä alueidenkäytön suunnittelun kanssa. Nykytilanteessa ELY-keskus hoitaa luonnonsuojelutehtäviä sekä Kymenlaakson että Etelä-Karjalan alueiden osalta. Maakuntaan siirron yhteydessä tulee varmistua riittävistä luonnonsuojelun resursseista. Lisäksi tulee varmistua saumattomasta yhteistyöstä tulevan LUOVA-viraston ja muiden maakuntien kanssa.

Maakuntalakiesityksessä todetaan myös, että kuntien yhteisellä päätöksellä voidaan maakunnan hoidettavaksi siirtää rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtäviä. Mikäli kunnat päättävät siirtää näitä tehtäviä maakuntaan, aiheuttaa se merkittäviä muutoksia ja avaa entistä tiiviimmän yhteistyömahdollisuuden alueidenkäytön suunnittelun sekä rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen välille. Toisaalta tehtävien siirto maakuntaan aiheuttaisi uusien toimintatapojen muodostamista niin maakunnassa kuin kunnissa. Asiakkaan näkökulmasta näiden tehtävien siirto maakunnalle olisi täysin uusi tilanne.

Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa. Liikennepalveluihin liittyvät tehtävät tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alueidenkäytön suunnittelun ja liikennesuunnittelun välillä. Näiden asioiden käsittely samassa organisaatiossa luo merkittäviä synergiaetuja.

Vesien ja merenhoidon palvelujen entistä tiiviimpi yhteistyö alueidenkäytön suunnittelun ja merialuesuunnittelun kesken voi tuoda uusia keinoja vesien- ja merenhoidon tavoitteiden edistämiselle.

4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle

Väliraportointivaiheeseen mennessä ei ole ilmennyt esteitä muutosten toteuttamiselle. Mahdollisuuksia ja muutoksia on kuvattu edellisessä kappaleessa.

5. Prosessin kustannustehokkuus ja vaikuttavuus

Alueidenkäytön tehtäväkokonaisuus vaikuttaa suoraan alueen elinvoimaisuuteen ja ympäristön laatuun. Suunnittelulla luodaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Alueidenkäytön suunnittelu luo kivijalan maakunnan elinvoiman kehittämiselle ja vetovoimalle.

Luomalla maakuntatasolle uusi laaja-alaisen osaamisen toimija voidaan kehittää palveluiden kustannustehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Tämä edellyttää, että alueidenkäytön suunnittelun henkilö- ja osaamisresurssit on mitoitettu tarkoituksenmukaisesti siten, että on mahdollista luoda tehokas ja joustava poikkitieteellinen osaamiskeskittymä, joka toimii yhteistyössä lähialueen muiden toimijoiden kanssa.

6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit)

Maankäytön suunnittelun ja siihen liittyvän oikeusohjauksen avulla luodaan menestyvää ja ympäristöltään korkealuokkaista Kymenlaaksoa. Maankäyttö- ja rakennuslain 1 § mukaan tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Palvelutuotannon kokonaisuuden suunnittelun ja tulostavoitteiden tulee edistää em. lain asettamia vaatimuksia.

Alueuudistuksen tavoitteena tulee olla ylläpitää ja kehittää palveluiden laatua, kustannustehokkuutta sekä sujuvuutta. Asiakasnäkökulmasta korostuu, että alueidenkäytön palvelut koskevat tavalla tai toisella kaikkia maakunnan asukkaita ja toimijoita. Alueidenkäytön keskeinen tehtävä on kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen maakunnassa alueidenkäytön suunnittelun ja ohjauksen keinoin.

Alueidenkäytön palveluiden asiakkaat:

• Maakunnan kunnat, arkipäiväisessä asioinnissa kuntien maankäytön suunnittelusta ja järjestämisestä vastaavat henkilöt esim. tekniset johtajat, kaavoituspäälliköt jne.

• Asukkaat, kansalaiset: Kaavan laadinnan osallisia, joiden kanssa on järjestettävä vuorovaikutus ja osallistuminen, kaava oltava saatavilla kansalaisille ja muille asiakkaille

• Poliittisella tasolla kuntien maankäytöstä (kaavojen hyväksymiskäsittelystä) vastaavat lautakunnat ja kunnanhallitukset

• Muut maakunnalliset organisaatiot ja etujärjestöt, esim. MTK, Kauppakamarit, Luonnonsuojelujärjestöt, kunnalliset vesi-ja jätehuoltoyhtiöt…

• Ympäristö ja luonto

Taulukko 1. Nykyiset alueidenkäytön tehtävät, resurssit ja suoritteet

Nykytilanne Kymenlaakson liitto Kaakkois-Suomen ELY

Suoritteet • maakuntakaavoitus ja siihen liittyvät osallistumisprosessit sekä tiedon tuottaminen MRL edellyttämällä tavalla ja muut kappaleessa 2 kuvatut tehtävät

• osallistuminen maakunnan muuhun suunnitteluun

• lausunnot: n. 70/a • neuvottelut: n. 300/a

• alueidenkäyttöön liittyvät edistämistehtävät ja muut kappaleessa 2 kuvatut tehtävät

• lausunnot (n. 70/a/2 maakuntaa) • viranomaisneuvottelut (30-40/a/2 mk) • muut neuvottelut (n. 70/) • oikaisut (0-3/a) • valvonta (kuntien päätökset) • koulutus (0 – 4/a)

Toimijalle aiheutuvat kustannukset

• maakuntakaavoituksen ja aluesuunnittelun selvitykset, aineistot ja tilastot.

• 35 000 -70 000 € / v • toimitilakuluja / työntekijä

emme ole toistaiseksi arvioineet

• arvioidut ict kulut ovat 2 500 € / tietokone

• paikkatieto-ohjelmaan liittyvät kulut 2016 < 20 000 €.

• toimitilakuluja / työntekijä emme ole toistaiseksi arvioineet

• tietokonejärjestelmät, ohjelmat? • hankinnat tehdään valtakunnan tasolla

yhteisesti kilpailutettujen palvelutuottajien kautta (Hansel)

Henkilöstön määrä ja htv

Aluesuunnittelussa vuonna 2016 kuusi vakanssia: suunnittelujohtaja, maakuntakaavainsinööri, suunnitteluinsinööri, ympäristösuunnittelija, maakuntasuunnittelija, suunnitteluavustaja

henkilöstökulut 2016 noin 375 000 €. (kk-palkka 12,5 kk x sivukulut 30 %)

Alueidenkäytön ohjaus vuonna 2016 viisi vakanssia: alueidenkäyttöpäällikkö, arkkitehti, lakimies, alueidenkäytön insinööri, ylitarkastaja

Lisäksi mukana on ollut runsaasti ELY-keskuksen eri alojen asiantuntijoita. Vuonna 2015 työsuorite oli yhteensä n. 8 htv. Työ jakautuu 2 maakunnalle. -> Kymenlaakson osuus 4 htv.

Vuosikustannukset noin 450 000 €

Ei sisällä matkoja

noin 320 000 € (4 htv?,Täsmällistä lukemaa ei ole käytössä. Suuruusluokka perustuu arvioon.)

Ei sisällä matkoja

Muista kustannuksista ei tietoa

7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin

7.1 Prosessien rajapinnat

Alueidenkäytön suunnittelulla ja edistämisellä on erittäin paljon rajapintoja muihin prosesseihin:

• Aluesuunnittelu – Aluekehitys -rajapinta: Maakunnan suunnitteluun kuuluvat MRL mukaan maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma (maakuntaohjelma). Aluekehitysyhteistyö lähtökohtaisesti korostuu alueiden käytön suunnittelussa.

• Alueidenkäyttö – Ympäristö – Luonnonsuojelu -rajapinta: Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on MRL 5 § mukaan edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä sekä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä.

• Kaavoitus – Liikennejärjestelmä ja -palvelut -rajapinta: Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on MRL 5 § mukaan edistää liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa. Liikennejärjestelmäsuunnittelun koordinointi on maakuntaliittojen lakisääteinen tehtävä ja muut maakunnan liikennetehtävät ELY-keskuksen nykyisiä tehtäviä.

• Kaavoitus ja merialuesuunnittelu – Merenhoito- ja vesienhoitosuunnittelu -rajapinta: MRL 19 § mukaan maakunnan liiton tehtävänä on merialuesuunnittelu, joka on maakuntakaavasta erillinen suunnittelumuoto, joka laaditaan ylimaakunnallisessa yhteistyössä. Maakuntakaavoitus ja merialuesuunnittelun työkenttä liittyvät kiinteästi toisiinsa. Maakuntalain mukaan maakunnan tehtävänä on vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen, vesihuolto sekä merialuesuunnittelu. Kokonaisuuden tarkkailun kytkeminen alueiden käytön suunnitteluun on välttämätöntä.

• Edunvalvonta, KV-asiat, EU-yhteistyö -rajapinnat: Maakuntalain mukaan maakunnan tehtävänä on maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Alueidenkäytön suunnittelulla tuetaan merkittävästi alueellista identiteettiä. Kansainvälinen aluesuunnitteluyhteistyö korostuu rajamaakunnassa ja EU:n ulkorajalla. Kymenlaakso on merkittävä osa EU:n TEN-T ydinverkkoa ja sen suunnitteluun ja edistämiseen osallistuminen on tärkeä maakunnan edunvalvontatehtävä. Merialuesuunnittelussa korostuu erityisesti Itämeren ja Suomenlahden alueiden kansainvälinen yhteistyö.

• Alueidenkäytön suunnittelu – ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen -rajapinta: Maakuntalain mukaan maakunnan tehtävänä on ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen. Kymenlaaksossa on jo tehty vapaaehtoisesti tähän liittyviä tehtäviä esim. laatimalla ympäristökasvatusstrategia. Toimintaa voidaan jatkaa uudessa maakunnassa entistä tiiviimmässä yhteistyössä. Alueidenkäytön suunnittelun yhteydessä laaditaan lukuisia ympäristöä koskevia selvityksiä, joita voidaan käyttää hyväksi ympäristötietouden tuottamisessa.

7.2 Yhteistyötarpeet

Yhteistyötä on tarpeen tehdä maakunnan sisäisen yhteistyön ja rajapintojen lisäksi laajasti, mm. EU, lähivaltiot, ministeriöt, kunnat, muut viranomaiset. Maakunnan suunnitteluun sisältyy laaja sidosryhmäyhteistyö alueen toimijoiden kesken ml. asukkaat, kansalaisjärjestöt, muu kolmas sektori sekä yksityinen sektori.

Maakuntahallinnolla tulee olla tehtäviensä hoitamiseen riittävä resurssi. Pääosa edellä mainittujen tehtävien hoitamiseen tarvittavasta osaamisesta ja henkilöresursseista tulee maakuntauudistuksen yhteydessä uutta maakuntahallintoa edeltäneistä viranomaisista.

8. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet

Nykytilanne: maakuntaliitossa toimistohuoneet 6 henkilölle ja ELY-keskuksessa 5 henkilölle sekä molempien toimistojen neuvotteluhuoneet.

Toimitiloja tarvitaan työhuoneet 8-10 henkilölle sekä neuvotteluhuoneita/ ryhmätyötiloja. Suunnittelutehtävät ovat sen kaltaisia, että työtilojen rauhallisuus korostuu. Kaavoitustyössä tarvitaan karttatulostimia ym. normaalia toimistotyöpistettä suurempia laitteita, joka tulee huomioida työtilojen koossa. Suunnittelu- ja ohjaustehtävät ovat myös sen luonteisia, että taustamateriaalia, selvityksiä, kirjoja ja esim. vanhoja päätöksiä joudutaan säilyttämään paperisessa muodossa, mikä vaatii ns. hyllytilaa.

Maakuntakaavoitukseen liittyvät työtehtävät, vuorovaikutus ja osallisuusprosessit ja muu sidosryhmäyhteistyö edellyttävät liikkumista työntekijöiltä. Kustannustehokkuutta edistetään tarjoamalla riittävät nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut.

9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

Nykytilanteessa maakuntien liittojen toiminta on rahoitettu kuntien rahoituksella. ELY-keskuksen osalta toiminta rahoitetaan valtion budjettirahoituksella.

MAATILOJEN PALVELUT VÄLIRAPORTTI 30.3.2017

2 (18)

Maakuntapalvelut vuonna 2019 Väliraportti 30.3.2017 / loppuraportti 31.5.2017

Sisällys 1. Johdanto ................................................................................................................................................. 3 2. Prosessit .................................................................................................................................................. 3

2.1. Viljelijätukihallinto ........................................................................................................................... 3 2.2. Maatilojen rahoitus ......................................................................................................................... 7 2.3. Maatalouslomitus ............................................................................................................................ 9 2.4. Eviran ohjaamat tehtävät .............................................................................................................. 12 2.5. Eläinlääkintähuolto ........................................................................................................................ 14 2.6. Markkinatoimet ............................................................................................................................. 17

3 (18)

1. Johdanto

Kymenlaakson maakuntaliiton MAKU-projektiryhmän toimeksiannosta osana maakuntauudistuksen esi-valmistelua työryhmät selvittävät maakuntaan siirtyvien tehtävien osalta nykytilatietoja ja suunnittelevat alustavasti palvelutuotantoa. Esivalmistelun yhdeksi palvelukokonaisuudeksi on nimetty Maatilojen palvelut. Maatilojen palvelut – työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Tuula Ahonen, maaseutupäällikkö, Ha-minan kaupunki, Minna Anttila (pj.) maaseutupalvelujen päällikkö, Kouvolan kaupunki, Osmo Minkkinen, valvontaryhmän päällikkö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Jyrki Pitkänen, maaseutupalvelut yksikön päällik-kö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Taru Pyötsiä, ympäristöterveyspäällikkö, Kouvolan kaupunki, Mervi Taimisto, lomituspalvelukoordinaattori, Kouvolan kaupunki ja Tarja Vuorentausta-Helin, lomituspalvelu-johtaja, Kouvolan kaupunki. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa alkuvuonna 2017: 20.1., 23.2. ja 17.3. Työryhmää on avustanut toimistosihteeri Mervi Suomalainen, Kouvolan kaupunki. Työryhmässä on koottu Excel-taulukoihin (liite 1) prosesseista runsaasti tietoa, jota tässä raportissa esitetään.

2. Prosessit

2.1. Viljelijätukihallinto

Viljelijätukihallinnon tehtävät kuuluvat Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan.

Viljelijätukihallintoa hoidetaan Kymenlaaksossa Kouvolan yhteistoiminta-alueella (Kouvola) ja Haminan yhteistoiminta-alueella (Hamina, Kotka, Pyhtää, Miehikkälä, Virolahti) sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa. Yhteistoiminta-alueet ovat isäntäkunnan alaisena toimivia yksikköjä, joissa hoidetaan viljeli-jätukien hallintoa. Yhteistoiminta-alueilla ja ELY-keskuksessa viljelijätukihallintoa hoidetaan kansallisen maksajaviraston, Maaseutuviraston (Mavi) kanssa solmitun ns. maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Maksajavirastosopimuksella on siirretty maksajaviraston tehtäviä yhteistoiminta-alueilla ja ELY-keskuksessa toteutettavaksi. Maaseutuvirastolle annetaan vuosittain vakuutus tehtävien hoitamisesta sopimuksen mukaisesti. Yhteistoiminta-alueiden toiminta on kuntien rahoittamaa lukuun ottamatta ylei-sessä valtionosuudessa tulevaa korvausosuutta. ELY-keskuksen rahoitus tulee valtiolta.

Tehtävät perustuvat lakiin:

- maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 210/2010 1§ (maaseutuelinkeinoviranomaisen teh-tävät)

- maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) - Euroopan Unionin suorista tuista maataloudelle 193/2013 - maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 1559/2001 - eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista 1360/2014 - ELY-keskuksista 897/2009

4 (18)

2.1.1. Viljelijätukihallinnon prosessit ja prosessien omistajat

Viljelijätukihallinnon prosesseja ovat:

1) Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja päätöksenteko

2) Viljelijöiden tukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus

3) Tukioikeuksien siirtohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, varantoon viennit sekä varantohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko sekä tukioikeusrekisterin ylläpito

4) Viljelijätukien valvonta

5) Viljelijätukien jatkotoimet (mm. takaisinperintä, oikaisuvaatimusten käsittely)

6) Viljelijöiden koulutus ja neuvonta, tiedottaminen

7) Vahingonkorvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko (hirvi- ja petoeläinvahingot)

Em. prosesseja suoritetaan sekä Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta-alueilla että Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen maaseutupalvelut yksikössä.

Yhteistoiminta-alueilla ja ELY-keskuksessa käsitellään tukihakemuksiin liittyviä sitoumus-, sopimus- ja maksatushakemuksia.

Perustukeen liittyvien tukioikeuksien osalta työnjako on nykytilanteessa seuraava: siirrot käsitellään yh-teistoiminta-alueilla ja tukioikeuksien mitätöinti ja tukioikeuksien varantoon liittyvät päätökset ELY-keskuksessa.

Viljelijätukien valvonnasta vastaa nykytilanteessa ELY-keskus.

Aiheettomasti tai väärin perustein maksettujen tukien takaisinperinnästä vastaa tuen myöntänyt taho (YTA tai ELY), yhteistoiminta-alueen tekemien päätösten ensimmäisen vaiheen muutoksenhakuelin on nykytilanteessa ELY-keskus. ELY-keskuksen päätösten osalta oikaisuvaatimusten käsittely kuuluu hallinto-oikeudelle.

Viljelijöiden koulutus, neuvonta ja tiedottaminen sekä vahingonkorvaushakemusten käsittely kuuluvat yhteistoiminta-alueille ja ELY-keskukselle.

Prosessien omistajat ovat Kouvolan yhteistoiminta-alue, maaseutupalvelujen päällikkö, Haminan yhteis-toiminta-alue, maaseutupäällikkö ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus, yksikön päällikkö.

5 (18)

2.1.2. Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä

Viljelijätukihallinnossa käytetään koko Suomessa yhtenäisiä tietojärjestelmiä (Tukisovellus, Tukioikeusre-kisteri), joita ylläpitää Maaseutuvirasto. Tukisovellusta on kehitetty viime vuosina ja se on tällä hetkellä ainoa kattava tietojärjestelmä viljelijätukien käsittelyyn. Siirrettyjä maksajavirastotehtäviä hoitavien taho-jen edellytetään käyttävän Maaseutuviraston tietojärjestelmiä. Tukisovelluksen ja Tukioikeusrekisterin käyttäjiä Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta-alueilla on 12 henkilöä ja ELY-keskuksessa 30 henkilöä, jois-ta 12 - 14 on määräaikaisia.

2.1.3. Muutostarpeet asiakas- yritys- ja ympäristönäkökulmasta

2.1.4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle

2.1.5. Prosessin kustannustehokkuus ja vaikuttavuus

2.1.6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit) Suoritteet ja asiakasmäärät Henkilöstömäärä ja htv

Viljelijätukia hakevia tiloja on 1 626. Lisäksi tukioikeuksien käsittelyssä asiakkaina on 3 490 maanomista-jaa.

Yhteistoiminta-alueilla tehtävien hoitoon tarvittiin vuonna 2016 12 henkilöä, yhteensä 10,56 henkilötyö-vuotta (muut tehtävät mukaan lukien 12,24 htv) ja kustannukset koko maaseutuhallintoon olivat noin 731 966 euroa. ELY-keskuksessa viljelijätukihallinnon tehtäviä suoritti 19 vakinaista ja 12 - 14 määräai-kaista henkilöä, yhteensä 20,34 henkilötyövuotta ja toiminnan kustannukset olivat noin 1 084 639 euroa.

Viljelijätukien erilaisia hakemuksia, ilmoituksia tai sopimuksia käsiteltiin noin 9 926 kpl. Valvontatapahtu-mia oli noin 847 kpl. Lisäksi käsiteltiin tukioikeuksien leikkauksia ja myöntöjä varannosta.

2.1.7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet

2.1.8. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet

6 (18)

2.1.9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

2.1.10. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde

Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta-alueiden viljelijätukihallinnon kautta välitettiin vuonna 2016 yhteen-sä 44,2 milj. euroa EU:n ja valtion tukirahaa alueen maatiloille. ELY-keskuksen kautta maksettiin vuonna 2016 viljelijätukia yhteensä 3,2 milj. euroa (luomukorvaus ja ympäristösopimukset, Kaakkois-Suomi).

7 (18)

2.2. Maatilojen rahoitus

Maatilarahoitus -tehtävä kuuluu Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan. Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa tehtävää kahden maakunnan (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) alueella. Tehtävää hoidetaan kansallisen maksajaviraston, Maaseutuviraston (Mavi) kanssa solmitun ns. maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Maaseutuvirastolle annetaan vuosittain vakuutus tehtävien hoitamisesta sopimuksen mukai-sesti. ELY-keskuksen rahoitus tulee valtiolta. Maatilarahoituksen tukimuodot ovat nuoren viljelijän aloitus-tuki sekä maa- ja puutarhatilojen investointituet. Tässä kappaleessa on käsitelty myös Neuvo2020 -toimenpiteen hallinnointi ELY-keskuksessa.

2.2.1. Maatilojen rahoituksen prosessit ja prosessien omistajat

Maatilarahoituksen prosesseja ovat:

1) Hakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus

2) Jatkotoimet (mm. takaisinperintä)

3) Viljelijöiden sekä sidosryhmien koulutus ja neuvonta, tiedottaminen

Prosessin omistaja on Kaakkois-Suomen ELY-keskus, yksikön päällikkö.

2.2.2. Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä

Maatilarahoituksessa käytetään koko Suomessa yhtenäistä tietojärjestelmää Hyrrää, jota ylläpitää Maa-seutuvirasto. Hyrrän käyttäjiä on ELY-keskuksessa maatilarahoituksen osalta n. 10 (myöntö, maksatus, jatkotoimet).

2.2.3. Muutostarpeet asiakas- yritys- ja ympäristönäkökulmasta

2.2.4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle

2.2.5. Prosessin kustannustehokkuus ja vaikuttavuus

2.2.6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit) Suoritteet ja asiakasmäärät Henkilöstömäärä ja htv

Suoritteet ja asiakasmäärät (2016): Noin 140 tukipäätöstä sekä noin 130 maksatusta. Henkilöstömäärä ja htv (2016 ml. Neuvo2020): Noin 8 henkilöä ja noin 3,5 htv.

8 (18)

2.2.7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet

2.2.8. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet

2.2.9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

2.2.10. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde

Yhteensä aloitus- ja investointitukia myönnettiin avustuksina noin 3,7 milj. euroa (koko Kaakkois-Suomi). Tuet sisältävät sekä EU:n että kansallista määrärahaa. Avustuksen lisäksi ELY-keskus myönsi osalle hank-keita korkotukea yhteensä noin 6,6 milj. euron lainapääomalle. Lisäksi Neuvo2020 -toimenpiteen mukais-ta tukea myönnettiin n. 0,2 milj. euroa.

9 (18)

2.3. Maatalouslomitus

Tehtävän johdosta, ohjauksesta sekä valvonnasta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Lomituspal-veluiden toimeenpanosta vastaa Maatalousyrittäjien Eläkelaitos (MELA), joka on solminut Kouvolan kau-pungin kanssa toimeksiantosopimuksen paikallishallinnon järjestämisestä Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikössä. Tällä hetkellä toimitaan kolmen maakunnan alueella. Kouvolan paikallisyksikön lomi-tusalueeseen kuuluvat Kouvola, Miehikkälä, Virolahti, Hamina, Kotka, Pyhtää, entinen Ruotsinpyhtää, Iitti, Orimattila ja Lahti. Toiminta on valtion rahoittamaa lukuun ottamatta asiakasmaksuja.

Tehtävän tarkoitus on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan toteutumista, työssä jaksamista ja työurien pidentymistä. Maatalousyrittäjälle järjestetään lomituspalveluja hänen valintansa mukaan joko osoitta-malla hänelle maatalouslomittaja tai korvaamalla maatalousyrittäjän itse hankkimista lomituspalveluista aiheutuneita kustannuksia palvelun tuottajalle.

Maatalousyrittäjän lomituspalveluja ovat vuosilomalomitus, sijaisapu ja maksullinen lomittaja-apu.

Paikallishallinnossa hallintotehtäviä hoitaa 7 henkilöä/6,5 htv ja maatalouslomitusta 105 vakinaista henki-löä ja lisäksi on määräaikaisia, lyhytkestoisessa työsuhteessa olevia sekä ostopalvelulomittajia, yhteensä lomitustyövoimaa on 104 htv.

2.3.1. Maatalouslomituksen prosessit ja prosessien omistajat

Maatalouslomituksen prosesseja ovat:

1) Vuosilomalomitushakemusten ja tuetun maksullisen lomituksen hakemusten käsittely ja päätök-senteko

2) Sijaisapulomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko

3) Itse järjestetyn lomituksen korvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko

4) Asiakaspalvelu

5) Maatalouslomituksen järjestäminen

6) Maatalouslomitustyö

7) Henkilöstöasioiden hoitaminen

8) Palkkojen valmistelu

9) Laskutus

10) Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän työskentely

Prosessien omistaja on Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikkö, lomituspalvelujohtaja.

10 (18)

2.3.2. Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä

Lomituspalvelupaikallisyksiköllä on valtakunnallinen selainpohjainen Lomitusnetti-tietojärjestelmä, jonka ylläpidosta vastaa MELA. Käyttäjinä ovat 7 hallintohenkilöä. Lisäksi maatalouslomittajat ja maatalousyrit-täjät pääsevät käyttämään Lomitusnetin omia osioita.

2.3.3. Muutostarpeet asiakas- yritys- ja ympäristönäkökulmasta

Haasteena on työntekijöiden ammattitaidon ylläpitäminen tilakokojen kasvaessa ja automaation lisäänty-essä sekä työmatkojen pidentyminen maatilojen luopuessa karjasta.

2.3.4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle

2.3.5. Prosessin kustannustehokkuus ja vaikuttavuus

2.3.6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit)

Suoritteet ja asiakasmäärät Henkilöstömäärä ja htv

Lomitettavia maatalousyrittäjiä on 525 maatalousyrittäjää, 343 lomitettavaa tilaa ja yhteensä 21 716 lomi-tuspäivää.

215 tilaa (325 maatalousyrittäjää) on Kymenlaakson puolella, Päijät-Hämeen puolella on 123 tilaa (193 maatalousyrittäjää) ja Uudellamaalla 5 tilaa (7 maatalousyrittäjää).

Lomitusta Kouvolan kaupungin lomituspalveluissa toteuttavat tällä hetkellä yhteensä 115 kuukausipalk-kaista maatalouslomittajaa, joista 10 lomittajaa on määräaikaisessa työsopimussuhteessa. Kuukausipalk-kaisten maatalouslomittajien lisäksi lomitustyötä suorittaa n. 150 henkilöä lyhytaikaisissa työsuhteissa.

Ostopalvelulomitusta Kouvolan lomituspalveluille tarjoaa 10 yrittäjää sopimuksella, joka päättyy 31.12.2018 ja lisäksi lyhytaikaisia ostopalvelusopimuksia on 5. Maatalouslomituksen henkilötyövuosia on 104.

Lomahallinnossa työskentelee kaikkiaan 7 hallintohenkilöä, 6,5 htv.

Kustannukset olivat v. 2016 lomituspalveluihin 5 446 264 euroa ja lomahallintoon 404 098 euroa.

11 (18)

2.3.7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet

2.3.8. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet

2.3.9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

2.3.10. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde

12 (18)

2.4. Eviran ohjaamat tehtävät

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ELY-keskuksia elintarviketurvallisuuden varmistamisen kannalta keskeisissä tehtävissä (laki ELY-keskuksista 897/2009, 3 § kohta 6?), joilla varmistetaan maatalouden tuo-tantopanosten (siemenet, lannoitteet, rehut) vaatimustenmukainen laatu ja turvallisuus, kasvisten kau-panpitovaatimusten toteutuminen, luonnonmukaisen tuotannon sekä eläinten merkintä- ja rekisteröinti-vaatimusten toteutuminen, hyvä elintarvikehygienia kasvintuotantotiloilla sekä kasvinterveyden hyvän tilanteen säilyminen.

Toiminnan vaikuttavuuden ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta on välttämätöntä, että koko valvonta-ketju keskus-, alue- ja paikallistasolla toimii hyvin. Valvonnan strategiset tavoitteet ja toimenpiteet tavoit-teiden saavuttamiseksi on määritelty valvonta-asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisessa Elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU-suunnitelma). Strategiset tavoitteet perustu-vat hallinnonalan, MMM:n ja Eviran strategioihin, toimialakohtaisiin kansallisiin strategioihin sekä halli-tusohjelman linjauksiin. VASU-suunnitelman perusteella laaditaan valvontaohjelmat ja vuosittaiset toi-mintasuunnitelmat. Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) 2015 - 2019 löytyy Eviran internetsivulta https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/valvonta/suunnitelmat-ja-ohjelmat/elintarvikeketjun-monivuotinen-kansallinen-valvontasuunnitelma/

2.4.1. Eviran ohjaamien tehtävien prosessit ja prosessien omistajat

Eviran ohjaamien tehtävien prosesseja ovat:

1) Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterien ylläpito

2) Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta

3) Siementen markkinavalvonta

4) Hukkakauravalvonta

5) Rehuvalvonta

6) Lannoitevalvonta

7) Kasvinsuojeluaineiden valvonta

8) Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta

9) Luomuvalvonta

10) Elintarvikehygieniavalvonta kasvintuotantotiloilla

Prosessin omistajana on Evira.

13 (18)

2.4.2. Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä

Eviran tietojärjestelmät: Elmo: Käyttäjiä ELY-keskuksessa on 3. Tietojärjestelmän ylläpidosta vastaa Evira. Eläinrekisteri: Käyttäjiä ELY-keskuksessa on 4. Tietojärjestelmän ylläpidosta vastaa Maatalouden laskenta-keskus/ Evira. Pitopaikkarekisteri: Käyttäjiä ELY-keskuksessa on 4. Tietojärjestelmän ylläpidosta vastaa Maatalouden laskentakeskus/ Evira.

2.4.3. Muutostarpeet asiakas- yritys- ja ympäristönäkökulmasta

2.4.4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle

2.4.5. Prosessin kustannustehokkuus ja vaikuttavuus

2.4.6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit) Suoritteet ja asiakasmäärät Henkilöstömäärä ja htv

2.4.7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet

2.4.8. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet

2.4.9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

2.4.10. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde

14 (18)

2.5. Eläinlääkintähuolto

Eläinlääkintähuolto kuuluu Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan ja kuntien eläinlääkintähuoltoa ohjaavat Evira ja paikallinen aluehallintoviraston yksikkö.

Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunta järjestää alueellaan peruseläinlääkäripalvelut arkena virka-aikaan ja eläinlääkäripäivystyksen kaikkina vuorokaudenaikoina. Kunta järjestää myös eläinsuojelu-, eläintauti- ja sivutuotevalvonnan sekä eläinten ja eläinperäisten tuotteiden tuonnin ja viennin valvonnan.

Kymenlaakson alueella on kolme ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Alueelliset yksiköt sijaitsevat Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa. Kunnaneläinlääkäreiden toimipisteitä on Kouvolassa, Iitissä, Pyhtäällä, Haminassa, Miehikkälässä ja Virolahdella. Päivystysalueita on kolme: Kouvola-Iitti, Kotka-Pyhtää ja Hamina-Virolahti-Miehikkälä. Valvontatehtäviä hoitaa Kouvolassa pääasiassa valvontaeläinlääkäri, muissa yksiköissä praktisoivat eläinlääkärit. Aluehallinto-virasto valvoo eläinlääkintähuoltoon kuuluvien lakien täytäntöönpanoa ja noudattamista alueellaan ja tekee myös valvontaa.

2.5.1. Eläinlääkintähuollon prosessit ja prosessien omistajat

Eläinlääkintähuollon pääprosessi voidaan jakaa kahteen alaprosessiin. Prosessit ovat eläinlääkäripalvelut ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä muu valvonta. Valvontatehtäviä on sekä kunnalla että aluehallintovirastolla.

Eläinlääkäripalvelut sisältävät eläinten terveyden- ja sairaanhoidon, terveydenhuollon tuotantoeläimille sekä ympärivuorokautisen päivystyksen. Prosessin omistaja on Kouvolan yksikössä ympäristöterveyspääl-likkö, Kotkassa kaupungineläinlääkäri ja Haminassa ympäristöpäällikkö.

Kunnassa tehtävä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä muut valvontatehtävät sisältää epäi-lyilmoitusten perusteella tehtävän valvonnan ja ilmoituksen varaisen toiminnan tarkastamisen. Lisäksi siihen kuuluu eläintautien torjuntaa ja siihen liittyvää näytteenottoa, eläinten ja eläinperäisten elintarvik-keiden tuonnin ja viennin valvontaa sekä sivutuotevalvontaa. Prosessin omistaja on valvontaeläinlääkäri tai kaupungin/kunnaneläinlääkäri.

Aluehallintoviraston tekemä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä muu valvonta pitää sisäl-lään kunnan viranomaisten (kunnaneläinlääkäreiden) yleistä ohjausta ja neuvontaa. Läänineläinlääkärit auttavat kunnaneläinlääkäreitä pitkittyneiden ja hankalien eläinsuojelutapausten hoidossa. Lisäksi lää-nineläinlääkärit tekevät EU- tilatukiin liittyviä otantatarkastuksia tuotantotiloilla, täydentävien ehtojen valvontaa eläinten hyvinvoinnin osalta, johtopäätökset eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvon-nassa, käsittelevät eläinsuojelulain mukaisia ilmoituksia ja lupia sekä myöntävät eläinkuljetuslupia ja val-vovat eläinkuljetuksia. Eläintautivalmiuden ylläpito ja johto, terveysluokkapäätökset ja näytteenoton koordinointi kuuluvat myös läänineläinlääkäreille. Prosessin omistaja on läänineläinlääkäri.

2.5.2. Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä

Eläinlääkäripraktiikassa on käytössä useampia potilasohjelmia. Potilasohjelmat vaihtelevat yksiköittäin ja eläinlääkäreittäin. Käytössä ovat seuraavat potilasohjelmat:

15 (18)

- KliniQ, ylläpitäjänä Terakuu Oy, käyttäjiä 7, ohjelma käytössä Kouvolassa ja Haminassa.

- Provet – ohjelmisto, ylläpitäjänä Finnish Net Solutions Oy, käyttäjiä 4, ohjelma käytössä Kotkassa ja Haminassa.

- Elo- eläinlääkäriohjelmisto, ylläpitäjänä Ohjelmistosuunnittelu A. Klemetti, käyttäjiä 1, ohjelma käytössä Iitissä.

- Terveydenhuoltotyössä käytössä internet pohjainen Naseva ja Sikava, ylläpitäjänä Eläinten terveys ETT ry, käyttäjiä Nasevassa 11 ja Sikavassa 6.

Eläintauti- ja eläinsuojeluvalvonnassa on käytössä internetissä toimivia tietojärjestelmiä, joita ovat mm. Traces (käyttäjiä 11), eläintenpitokielto- (5) ja eläintenpitäjärekisterit, alkutuotantosovellus ja Eviranet (7).

Aluehallintovirastossa käytettäviin tietojärjestelmiin kuuluvat Eviran ylläpitämät Elvi, Kartturi, rokotusre-kisteri, eläintietojärjestelmä, nautarekisteri, vesiviljelyrekisteri ja Eviranet. Lisäksi käytössä ovat Maaseu-tuviraston ylläpitämä Tukisovellus sekä Traces, Sikava ja Naseva. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on käytössä USPA asianhallintajärjestelmä. Aluehallintoviraston tietojärjestelmiä käyttää useampi lää-nineläinlääkäri työtehtävien mukaan. Kouvolan toimipaikassa järjestelmiä käyttää 1 läänineläinlääkäri ja 1 sihteeri.

2.5.3. Muutostarpeet asiakas- yritys- ja ympäristönäkökulmasta

2.5.4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle

2.5.5. Prosessin kustannustehokkuus ja vaikuttavuus

2.5.6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit) Suoritteet ja asiakasmäärät Henkilöstömäärä ja htv

2.5.7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet

16 (18)

2.5.8. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet

2.5.9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

2.5.10. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde

17 (18)

2.6. Markkinatoimet

Viljan interventio on EU:n markkinatoimi, jolla voidaan puuttua markkinahäiriötilanteessa viljamarkkinoi-hin ostamalla markkinoilta ohraa tai vehnää interventiovarastoon. Edellinen laajamittainen interventio tapahtui v. 2010–2011, minkä jälkeen interventio-ostoja ei ole ollut. Valmius intervention toteuttamiseen on kuitenkin pidettävä yllä. ELY-keskuksen rooli interventiossa on valvoa ostettavien ja myytävien vilja-erien vastaanottoa ja luovuttamista.

2.6.1. Markkinatoimet - prosessit ja prosessien omistajat

2.6.2. Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä

2.6.3. Muutostarpeet asiakas- yritys- ja ympäristönäkökulmasta

2.6.4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle

2.6.5. Prosessin kustannustehokkuus ja vaikuttavuus

2.6.6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit) Suoritteet ja asiakasmäärät Henkilöstömäärä ja htv

2.6.7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet

2.6.8. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet

2.6.9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

18 (18)

2.6.10. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde

ProsessikuvauksetVILJELIJÄTUKIHALLINTO Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja päätöksenteko: Paperihakemus/ilmoitus: vastaanottaminen, tallentaminen,

skannaus arkistoon, tallennuksen tarkastaminen. Paperi- ja sähköinen hakemus: tarkastusluetteloiden mukainen tarkastus,

hyväksyminen, ratkaiseminen, päätöksen lähettäminen.

Viljelijöiden tukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus (viljelijätuet): Paperihakemus:

vastaanotto, tallentaminen, skannaus arkistoon, tallennuksen tarkastaminen. Paperi- ja sähköinen hakemus: peltolohkojen

käsittely, tarkastusluetteloiden mukainen tarkastus, hyväksyminen, ratkaiseminen, päätöksen lähettäminen.

Tukioikeuksien siirtohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, varantoon viennit sekä varantohakemusten

vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, tukioikeusrekisterin ylläpito: vastaanotto, tallennus, skannaus arkistoon,

tallennuksen tarkastaminen, hyväksyminen, päätöksen lähettäminen.

Viljelijätukien valvonta: hakemustietojen tarkastus, maastotarkastus, valvontatietojen tallennus, tallennuksen tarkastus,

valvontatietojen varmennus, valvontatuloksen lähettäminen.

Viljelijätukien jatkotoimet (mm. takaisinperintä, oikaisuvaatimusten käsittely): kuuleminen, takaisinperinnän

tallentaminen, päätöksen lähettäminen.

Viljelijöiden koulutus ja neuvonta, tiedottaminen

Vahingonkorvaushakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus (hirvi- ja petoeläinvahingot)

MAATILOJEN RAHOITUSAloitus- ja investointitukien päätöksenteko ja maksatus sekä jatkotoimet

Viljelijöiden ja sidosryhmien koulutus ja neuvonta, tiedottaminen

Neuvontakorvauksen hakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus

MAATALOUSLOMITUSVuosilomalomitushakemusten ja tuetun maksullisen lomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko :

vuosilomahakemuksen, liitteen ja lähetekirjeen postitus, kirjallisen hakemuksen vastaanotto, tallennus Lomitusnettiin,

päätöksen tekeminen, tulostus ja postitus. Sähköinen hakemus: hakemuksen tietojen tarkistaminen, päätöksen tekeminen,

tulostus ja postitus. Samassa tehdään päätös maksullisen lomittaja-avun käytöstä. Vuosiloman siirrosta tehdään erillinen

päätös.   

Sijaisapulomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko : sijaisapupyynnön vastaanottaminen kirjallisesti, pyynnön

tallentaminen Lomitusnettiin, kirjaus Excel-seurantataulukkoon, päätöksen tekeminen, tulostus ja postitus. Sähköinen

hakemus: hakemuksen käsittely, kirjaus Excel-seurantataulukkoon, päätöksen tekeminen, tulostus ja postitus. Jos tarvittava

liite puuttuu, tiedotus asiakkaalle tai ehdollinen päätös.

Itse järjestetyn lomituksen korvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko : korvaushakemuksen vastaanottaminen, loma-

ajan kirjaus Excel-taulukkoon, korvauspäätös lomansaajalle, ilmoitus lomittajalle korvauksen maksamisesta,

maksumääräyksen tekeminen, postitus asianosaisille. Korvauskäsittely tapahtuu tietojärjestelmän ulkopuolella.

Asiakaspalvelu : lomituspalveluihin liittyviin asiakastiedusteluihin vastaaminen ja palveluiden hakemiseen liittyvä neuvonta,

vahingonkorvaushakemusten selvittely, lomituspyyntöjen vastaanotto, lomitusten selvittely, työntekijöiden työhön ja

työsuhdeasioihin liittyvät kyselyt, neuvonta ja selvittely.

Maatalouslomituksen järjestäminen: Lomituspyynnön vastaanotto: (suullinen, kirjallinen, sähköinen) Vuosiloma: pyyntö

hyvissä ajoin, tarkista: oikeus/pyhäpäivät/yhtäaikaa pitovelvollisuus/saldo. Sijaisapu: hyvissä ajoin tiedetyt tai äkilliset,

tarkista: kirjallinen pyyntö/oikeus/tarve/valtakirja/liitteet. Tuettu maksullinen: tarkista:

oikeus/tuntimäärä/lomittajatilanne. Lomituspyynnön kirjaaminen: lomitusnetti, käsilistat, sijaisavuissa lisäksi Excel taulukko,

puhelinpalvelulistaan. Lomituksen suunnittelu: lomittajan kiinnitys lomituspyyntöön, työvuoroluettelon (4:n viikon jakso)

oikeellisuuden tarkistus: lepoajat, vapaapäivät, lomat, työtuntien täsmääminen lomittajan työaikoihin, työvuoroluettelon

vahvistus, tulostus, arkistointi, postitus. Yrittäjän lomitusvahvistuksen tulostus ja postitus. Lyhytaikaisten lomittajien

sopimusten teko ja allekirjoituksen haku, sopimusten ja työselosteen postitus tarvittavine liitteineen. Poikkeamat: lomittaja

sairastuu, sijaisen etsiminen, yrittäjän äkillinen sijaisavun tarve, yrittäjän/lomittajan äkillinen vuosiloman tarve.

Tilakäynnit/olosuhdekartoitukset sovitaan asiakkaan kanssa, kirjallinen vahvistus, tilakäynnillä täytettävät lomakkeet,

tietojen kirjaus lomitusnettiin: tietojen päivitys, uusi asiakas pohjatiedot, tarkastuskäynti korjattavista kohteista;

tilakäyntikertomus tulostus ja postitus asiakkaalle, työajan laskenta tilakohtaisten eläin- ja työmenetelmätietojen pohjalta.

Päivystys: lomittajille yksintyöskentely- ja sairaspäivystys iltaisin ja viikonloppuisin, työaikojen ylitysten kirjaaminen ja

hyväksyminen, lomituksen järjestäminen lomittajan sairastuessa.

1 (3)

Maatalouslomitustyö: vuosiloma- ja sijaisapulomitus päivittäin välttämättömiin karjataloustöihin lypsykarja-,lihakarja-,

hevos-, lammas-,sika- ja siipikarjatiloille sekä hieho- ja vasikkakasvattamoihin, tuettu maksullinen ja täysin maksullinen

lomittaja-apu yrittäjän tehtäväosuuteen kuuluviin karjataloustöihin. Ostopalvelulomitusta hankitaan tarpeen mukaan.

Maatalouslomittajien suojavaatteita ja turvajalkineita hankitaan myös tarpeen mukaan.

Henkilöstöasioiden hoitaminen: työsopimukset , viranhaltijapäätökset työlomista, muistiot, todistukset, työterveyshuolto,

työtapaturmailmoitus , työtapaturman tutkinta ja kirjaaminen, läheltä piti -ilmoituksen kirjaaminen ja käsittely, henkilöstön

muistaminen.

Palkkojen valmistelu: työaikojen hyväksyminen, mobiilikuittaukset sekä kirjalliset työselosteet, kilometrikuittausten

tarkistus, vuosi- ja sairaslomien oikeellisuuden tarkistus, työaikavertailun tulostaminen, tarkistus mahdolliset:

erilliskorvausvapaat, kutsuraha, pidennetty tasoittumisjakso, pesu- ja puhelinraha 2xvuosi, mobiilitoteutumien tulostus

2xvuosi, lomittajan vuosiloma-, koulutus-, kuntoutus-, sairaslomakirjaus, tarkistus, hyväksyntä, tulostus. Lyhytaikaisten

lomittajien osalta, tuntilistojen tarkistus, tuntien ja kilometrien tallennus. Työsopimusten tarkistus: tilinumero, osoitetiedot,

muutosten tallennus lomitusnettiin, verokortit Taitoaan, tulostetaan palkkaerittelyt. Lyhytaikaisia maksetaan kuukauden 15.

ja viimeinen päivä kuukausipalkkaiset lomittajat, vertailulistojen ja työvuorotaulukoiden perusteella selvitetään jaksolta

maksettavat lisä- ja ylityöt ottaen huomioon "työtä"-päivien ja poissaolojen merkitys. Tulostetaan lomitusnetistä näytölle

palkkaerittelyt henkilöittäin. Tarkistetaan yli- ja lisätyöt, huomioidaan vuosittainen 5.000 km raja matkoissa. Vähennetään

erilliskorvausvapaat. Lisätään kutsurahat ja viikkolepokorvausten maksu. Ilmoitetaan mahdolliset vähennykset palkasta.

Tulostetaan palkkaerittely paperille ja liitetään kyseisen lomittajan jakson muihin tulosteisiin. Vakituiset kk-palkkaiset

maksetaan 15. pv ja määräaikaiset kk-palkkaiset kuun lopussa. Sympa-käsittely: henkilöstöhallinnolle tehdään pyyntö

organisaation lisäämisestä uusille lyhytaikaisille lomittajille. Palvelussuhteiden, organisaation ja tilitietojen lisääminen, niiden

hyväksyttäminen ja hyväksyminen. Uusien kk-palkkaisten lisääminen Sympaan. Nykyisten palvelussuhteiden muutosten

tallentaminen Sympaan. Käsittely ESSissä: ilmoitetaan lomittajien sairaslomat, vuosilomat, koulutukset ym. poissaolot

(jatkossa Sympa -ohjelman kautta). Dokumentteja toimitetaan henkilöstöhallinnolle, työterveyshuollolle, Taitoaan. Palkkojen

siirto: Kerätään lomitusnetissä kyseiseen maksupäivään otettavat lomitukset. Tulostetaan lomitusnetistä tarkistuslista

paperille ja liitetiedostoksi. Siirtotiedoston muodostaminen ja tiedoston siirto määritellylle polulle. Ilmoitus Taitoaan Tikettinä

tehdystä siirrosta. Ilmoituksen liitteenä sähköinen tarkistuslista. Taitoa vastaanottaa aineiston ja tarvittaessa pyytää

täydennystä tietoihin. Sähköposti-ilmoitus tiedoston sisäänlukijoille Taitoaan. Arkistointi: Palkanmaksuun liittyvä aineisto

arkistoidaan vuosittain aakkosittain henkilöittäin.

Laskutus: Lomitusnetistä kerätään laskuttamattomat lomittajien palkkajakson jälkeen. Sisältää sijaisavun, tuetun

maksullisen ja täysin maksullisen lomituksen. Tarkistus, että kaikki sijaisapuihin tarvittavat liitteet ovat tulleet ja päätökset

postitettu. Laskujen erittely henkilöittäin ja laskutustietojen muodostaminen. Tehdään mahdolliset aikaisemmista laskuista

johtuvat oikaisut. Muodostetaan laskutusaineisto ja tulostetaan tarkistuslista paperille sekä sähköiseksi liitetiedostoksi.

Siirtotiedoston muodostus ja siirto määritellylle polulle. Ilmoitus Taitoaan Tikettinä tehdystä siirrosta. Taitoa tekee laskut ja

postittaa asiakkaille. Maksulykkäyspyyntö ja maksusuunnitelma asiakkaan pyynnöstä. Pyyntö menee maaseutupalvelujen

päällikön hyväksyttäväksi. Tieto päätöksestä toimitetaan Taitoaan ja asiakkaalle. Kuntaperintä huolehtii maksujen

perinnästä. Laskutus Lomitusnetin ulkopuolella: Kouvolan lomittajien tekemät lomitukset muiden paikallisyksiköiden alueella,

lomittajien varallaolot ja valvontakäynnit laskutetaan Rondo -laskutusohjelmalla. Laskut tiliöidään, tarkastetaan ja

hyväksytään.

Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän toiminta : toimii lomituksen hallintohenkilöstön tukena lomituspalvelujen

järjestämiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä, seuraa palvelujen toimeenpanoa, edistää yhteistoimintaa lomituksen

osapuolten välillä, edistää palvelujen oikeudenmukaista, taloudellista ja tehokasta toimeenpanoa, tiedon välittäjä eri

sidosryhmien välillä toimeenpanoon liittyvistä asioista, seuraa asiakaspalautetta.

EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄTEläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterien ylläpito: Pitopaikkailmoitusten ja eläintenpitoilmoitusten sekä

käyttöoikeushakemusten vastaanotto, tallennus ja tositteiden lähettäminen asiakkaalle.

Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta : Eri tuotantomuotojen tuhooja tautitilanteen seuraaminen ja valvonta sekä

kontrollikäynnit. Tarvittaessa torjuntapäätösten tekeminen ja niiden noudattamisen seuranta

Siementen markkinavalvonta : Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten tekeminen ja näytteiden otto tiloilla,

kauppaliikkeissä ja pakkaamoilla. Markkinoinnin seuranta.

Hukkakauravalvonta : Hukkakaurarekisterissä olevien tilojen hukkakauratilanteen seuraaminen painopisteenä pahat

saastunnat (torjuntasuunnitelmat/torjuntaohjeet), maastotarkastukset, tarkastusten raportoinnit Eviraan.

Rehuvalvonta : Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten tekeminen ja näytteiden otto tiloilla, kauppaliikkeissä.

Markkinoinnin seuranta.

Lannoitevalvonta : Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten tekeminen ja näytteiden otto tiloilla, kauppaliikkeissä.

Markkinoinnin seuranta.

Kasvinsuojeluaineiden valvonta : Painopisteen mukaisten kohteiden valinta, tarkastus, pöytäkirjat, tiedot TUKES:iin.

2 (3)

Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta : Otanta, Tarkastuksen valmistelu, tilakäynti, tulosten tallentaminen,

läänineläinlääkärin ratkaisu, tallennus, koordinointi, lopullinen tulos viljelijälle.

Luomuvalvonta : Rekisteröitymishakemus, tietojärjestelmiin kirjaus, alkutarkatustoimeksianto, alkutarkastus, minkä jälkeen

vuosittaiset tarkastukset (valtuutettu tarkastaja), tarkastustulosten kirjaaminen, luomutodistus.

Elintarvikehygieniavalvonta kasvintuotantotiloilla: Osana tukivalvontaprosessia.

ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOEläinlääkäripalvelut Eläinlääkäripalvelujen tuottaminen, joka sisältää eläinten terveyden ja sairaanhoidon,

terveydenhuollon tuotantoeläimille sekä ympärivuorokautisen eläinlääkäripäivystyksen.

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta - kunnan tehtävät: Eläinsuojelulain mukainen valvonta

epäilyilmoitusten perusteella ja ilmoituksenvaraisen toiminnan tarkastaminen, eläintautien torjunta ja siihen kuuluva

näytteenotto, eläinten ja eläinperäisten tuotteiden tuonnin ja viennin valvonta sekä sivutuotevalvonta .

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta - Avin tehtävät:

Yleinen kunnan viranomaisten ohjaus ja neuvonta. EU-tilatukiin liittyvät otantatarkastukset tuotantotiloilla ja täydentävien

ehtojen valvonta eläinten hyvinvoinnin osalta, johtopäätösten teko eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnassa,

hankalat eläinsuojelutapaukset. ESL mukaiset ilmoitukset ja luvat, eläinkuljetuksiin liittyvät luvat ja valvonta.

Eläintautivalmiuden ylläpito ja johto, terveysluokkapäätökset, näytteiden oton koordinointi.

MARKKINATOIMETViljan interventio

3 (3)

Maatilojen palvelut 31.3.2017

Prosessi Prosessin omistaja Ministeriö/toimintaa

ohjaava organisaatio

Prosessin

tuloksena

maakuntaan

maksettavat erät

Rahoitus-

lähde

Asiakasmäärät Suoritteet Prosessin

kehittämistarpeet

asiakas-, yritys- ja

ympäristö-

näkökulmasta

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet,

kumppanit, sidosryhmät

VILJELIJÄTUKIHALLINTO Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:

maaseutupäällikkö

KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Mavi 47,4 milj. € EU ja valtio Maatalousyrittäjät

1626 kpl

Maanomistajat 3490

kpl

Hakemukset/ilmoitukset/sopimuks

et 9 926 kpl, tukioikeuksien

mitätöinnit 3915 kpl,

valvontatapahtumat 847 kpl,

valvojien koulutus 100 pv,

takaisinperinnät 230 kpl,

oikaisuvaatimuspäätökset 50 kpl,

viljelijä- ja uutiskirjeet 33 kpl,

koulutuspäivät 4 kpl

Hukkakauravalvonta,

eläinrekisterien ylläpito,

eläinten terveyden ja

hyvinvoinnin valvonta,

ympäristönsuojelu, muut

valvonnat (Eviran ohjaamat

tehtävät)

Maaseutuvirasto, Evira, MMM,

valvontaeläinlääkärit

Sidosryhmät: MTK, ProAgria, Avi,

Tukes, riistanhoitoyhdistys

MMM/Mavi katso viljelijätuet Kouvola: hakemukset/ilmoitukset

985 kpl

Viljelijätukien käsittely Maaseutuvirasto, MMM

Hamina: hakemukset/ilmoitukset

714 kpl

ELY: sitoumukset ja sopimukset 500

kpl

MMM/Mavi Kouvola: 28,7 milj. € Kouvola: maatalous-

yrittäjiä 994 kpl

Kouvola: tukihakemukset 3 739 kpl Maaseutuvirasto, Evira, MMM,

valvontaeläinlääkärit

Sidosryhmät: MTK, ProAgria, Avi,

Tukes

Hamina: 15,5 milj. € Hamina: maatalous-

yrittäjiä 632 kpl

Hamina: tukihakemukset 3 452 kpl

ELY: 3,2 milj. €

(Luomukorvaus ja

ympäristösopimukset,

Kaakkois-Suomi)

ELY: sitoumuksen tai

sopimuksen tehneitä

maatalousyrittäjiä

408 kpl (sisältyy

kokonaisasiakas-

määrään)

ELY: sitoumukset ja sopimukset 408

kpl (Kaakkois-Suomi; sisältyy

sitoumusten ja sopimusten

käsittelyyn)

MMM/Mavi Kouvola:

maanomistajia 2 210

kpl

Kouvola: tukioikeushakemukset 299

kpl

Maaseutuvirasto, MMM

Hamina:

maanomistajia 1 280

kpl

Hamina: tukioikeushakemukset 218

kpl

ELY: tukioikeuksien mitätöinti 2 408

tuenhakijaa ja 1 507

maanomistajaa (ei tuenhakijana),

varantohakemukset 15 kpl

Viljelijöiden tukihakemusten

vastaanotto, käsittely, päätöksenteko

ja maksatus (viljelijätuet)

Tukioikeuksien siirtohakemusten

vastaanotto, käsittely ja

päätöksenteko, varantoon viennit sekä

varantohakemusten vastaanotto,

käsittely ja päätöksenteko,

tukioikeusrekisterin ylläpito

Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja

päätöksenteko

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:

maaseutupäällikkö

KASELY: yksikön

päällikkö

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:

maaseutupäällikkö

KASELY: yksikön

päällikkö

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:

maaseutupäällikkö

KASELY: yksikön

päällikkö

EU ja valtio Viljelijätukien valvonta,

hukkakauravalvonta,

eläinrekisterien ylläpito,

eläinten terveyden ja

hyvinvoinnin valvonta,

Viljelijätukien käsittely,

viljelijätukien valvonta

1 (7)

Maatilojen palvelut 31.3.2017

Prosessi Prosessin omistaja Ministeriö/toimintaa

ohjaava organisaatio

Prosessin

tuloksena

maakuntaan

maksettavat erät

Rahoitus-

lähde

Asiakasmäärät Suoritteet Prosessin

kehittämistarpeet

asiakas-, yritys- ja

ympäristö-

näkökulmasta

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet,

kumppanit, sidosryhmät

Viljelijätukien valvonta KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Mavi katso viljelijätuet katso viljelijätuet 2015 valvontatapahtumia 770 kpl

(Kouvola 355, Hamina 415), 2016

pinta-alavalvontatapahtumia 749 :

kokotilavalvonta 166 tilaa,

täydentävät ehdot peltovalvonta 43

tilaa, täydentävät ehdot

kasvinsuojelu ja rehut 101 tilaa,

ympäristösopimukset 11 tilaa,

peltolohkorekisterivalvonta 77 tilaa,

talviaikainen asiakirjavalvonta 203

tilaa, kasvipeitteisyysvalvonta 147

tilaa, hampun THC-valvonta 1 tila,

valvojien koulutus 100 pv,

eläinvalvontatapahtumia 98 :

tilavalvonta 35 tilaa, ID-valvonta 26

tilaa, eläinristiintarkastukset 37

tilaa, täydentävät ehdot

koordinointi 170 tilaa

Viljelijätukien käsittely,

takaisinperintä,

hukkakauravalvonta,

eläinrekisterien ylläpito,

eläinten terveyden ja

hyvinvoinnin valvonta,

ympäristönsuojelu, muut

valvonnat (Eviran ohjaamat

tehtävät)

Maaseutuvirasto, MMM

MMM/Mavi katso viljelijätuet katso suoritteet Kouvola: takaisinperinnät 80 kpl Maaseutuvirasto, MMM

Hamina: takaisinperinnät 100 kpl

ELY: takaisinperinnät 50 kpl,

oikaisuvaatimuspäätökset 50 kpl

Kouvola:

koulutuspäivillä

osallistujina 255

maatalousyrittäjää,

uutiskirjeiden tilaajia

682

maatalousyrittäjää

Kouvola:

koulutuspäivät 2 kpl

uutiskirjeitä 29 kpl

Viljelijätiedote 2016

-vihkonen 1 kpl

Hamina:

koulutuspäivillä

osallistujina 270

maatalousyrittäjää

Hamina:

koulutuspäivät 2 kpl

viljelijäkirjeitä 3 kpl

Kouvola: 1 721 € Kouvola: katso

suoritteet

Kouvola: korvaushakemukset 1 kpl

Hamina 6 211 € Hamina: katso

suoritteet

Hamina: korvaushakemukset 3 kpl

Viljelijätukien jatkotoimet (mm.

takaisinperintä, oikaisuvaatimusten

käsittely)

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:

maaseutupäällikkö

KASELY: yksikön

päällikkö

Viljelijöiden koulutus ja neuvonta,

tiedottaminen

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:

maaseutupäällikkö

KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Mavi Maaseutuvirasto

Sidosryhmät: Evira, MTK, ProAgria,

Tukes

- Maaseutuvirasto, MMM

Sidosryhmät: riistanhoitoyhdistys

Viljelijätukien käsittely,

viljelijätukien valvonta,

sitoumuskäsittely,

tukioikeuskäsittely

-

Vahingonkorvaushakemusten käsittely,

päätöksenteko ja maksatus (hirvi- ja

petoeläinvahingot)

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:

maaseutupäällikkö

MMM/Mavi Valtio

2 (7)

Maatilojen palvelut 31.3.2017

Prosessi Prosessin omistaja Ministeriö/toimintaa

ohjaava organisaatio

Prosessin

tuloksena

maakuntaan

maksettavat erät

Rahoitus-

lähde

Asiakasmäärät Suoritteet Prosessin

kehittämistarpeet

asiakas-, yritys- ja

ympäristö-

näkökulmasta

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet,

kumppanit, sidosryhmät

MAATILOJEN RAHOITUS KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Mavi 3,7 milj. € + korkotuki

6,6 milj. €:n

lainapääomalle,

0,2 milj. € Neuvo2020

EU ja valtio Maatalousyrittäjät

(katso suoritteet),

Neuvo 2020-neuvojat

50 kpl

Hakemukset 140 kpl,

maksatushakemukset n. 130 kpl

(Kaakkois-Suomi), Neuvo2020 -

maksatushakemukset n. 820 kpl

Viljelijätuet, yritystuet Maaseutuvirasto, MMM

Sidosryhmät: MTK, ProAgria,

rahoituslaitokset, yksityiset

neuvojat

Aloitus- ja investointitukien

päätöksenteko ja maksatus sekä

jatkotoimet

KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Mavi 3,7 milj. € + korkotuki

6,6 milj. €:n

lainapääomalle

EU ja valtio katso suoritteet Hakemukset 140 kpl

(tukihakemukset),

maksatushakemukset n. 130 kpl

(Kaakkois-Suomi)

Viljelijätuet, yritystuet Maaseutuvirasto, MMM

Sidosryhmät: MTK, ProAgria,

rahoituslaitokset

Neuvontakorvauksen hakemusten

käsittely, päätöksenteko ja maksatus

KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Mavi 0,2 milj. € EU ja valtio Neuvo 2020-neuvojia

50 kpl, joiden

asiakkaina 800

maatalousyrittäjää

Neuvo2020 -korvauksen

maksatukset n. 820 kpl

- Maaseutuvirasto, MMM

Sidosryhmät: ProAgria, yksityiset

neuvojat

MAATALOUSLOMITUS Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:

lomituspalvelujohtaja

STM/Mela Valtio/Mela,

asiakkaat

Maatalousyrittäjät

525 kpl (Kymenlaakso

325, Päijät-Häme 193,

Uusimaa 7)

Lomituspäivät 21 716 kpl

(Kymenlaakso 13 774 pv, Päijät-

Häme 7 670 pv, Uusimaa 272 pv),

päätökset asiakkaille 1 403 kpl,

työsopimukset 874 kpl,

palvelussuhdetapahtumat/päätöks

et 2 130 kpl, työsuunnitelmat 3 109

kpl, palkanmaksutapahtumat 2 052

kpl, laskutukset 1 062 kpl,

kokoukset 62 kpl, tilakäynnit 35 kpl

AVIn työsuojeluvalvonta,

eläinlääkäripalvelut, eläinten

terveyden ja hyvinvoinnin

valvonta

STM, Mela,

Sidosryhmät: Henkilöstöpalvelut,

työterveyshuolto, KVTES/KT, Jyty,

Maatalouslomittajat ry, If, Keva,

Kela, Kunnan Taitoa Oy,

kuntoutuslaitokset, oppilaitokset,

MTK, Valio, AVI, eläinlääkärit,

seminologit, MELA-asiamies

Vuosilomalomitushakemusten ja

tuetun maksullisen lomituksen

hakemusten käsittely ja päätöksenteko

Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:

lomituspalvelujohtaja

STM/Mela maatalousyrittäjiä

525 kpl

päätökset 549 kpl, siirtopäätökset

104 kpl

STM, Mela

Sijaisapulomituksen hakemusten

käsittely ja päätöksenteko

Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:

lomituspalvelujohtaja

STM/Mela maatalousyrittäjiä

145 kpl (sisältyy

kokonaisasiakas-

määrään)

päätökset 672 kpl STM, Mela

Itse järjestetyn lomituksen

korvaushakemusten käsittely ja

päätöksenteko

Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:

lomituspalvelujohtaja

STM/Mela maatalousyrittäjiä 24

kpl (sisältyy

kokonaisasiakas-

määrään)

päätökset , ilmoitukset,

maksumääräykset 78 kpl

STM, Mela

Sidosryhmät: Kunnan Taitoa Oy

Asiakaspalvelu Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:

lomituspalvelujohtaja

STM/Mela maatalousyrittäjiä

525 kpl

kts. kaikki suoritteet STM, Mela

Sidosryhmät: MTK, Valio, AVI,

eläinlääkärit

Maatalouslomituksen järjestäminen Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:

lomituspalvelujohtaja

STM/Mela katso suoritteet työvuorotaulukot 1 309 kpl,

yrittäjän lomitusvahvistus 2 040 kpl,

poikkeamat 1 800 kpl, lyhyet

työsopimukset 742 kpl, tiimi- ja

rengaskokoukset 60 kpl, tilakäynnit

35 kpl

AVIn työsuojeluvalvonta STM, Mela

Sidosryhmät: MTK, Valio,

eläinlääkärit, seminologit,

KVTES/KT, AVI

Maatalouslomitustyö Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:

lomituspalvelujohtaja

STM/Mela maatalousyrittäjiä

525 kpl

vuosiloma 12 979 pv, sijaisapu 6

858 pv, tuettu maksullinen 1 867 pv,

täysin maksullinen 12 pv

Eläinlääkäripalvelut, eläinten

terveyden ja hyvinvoinnin

valvonta

STM, Mela

Sidosryhmät: MTK, Valio,

eläinlääkärit, seminologit, AVI,

työterveyshuolto

3 (7)

Maatilojen palvelut 31.3.2017

Prosessi Prosessin omistaja Ministeriö/toimintaa

ohjaava organisaatio

Prosessin

tuloksena

maakuntaan

maksettavat erät

Rahoitus-

lähde

Asiakasmäärät Suoritteet Prosessin

kehittämistarpeet

asiakas-, yritys- ja

ympäristö-

näkökulmasta

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet,

kumppanit, sidosryhmät

Henkilöstöasioiden hoitaminen Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:

lomituspalvelujohtaja

STM/Mela työsopimukset 874 kpl,

työlomapäätökset 1 850 kpl, tyhy-

keskustelut 183 kpl, työterveysasiat

70 kpl, työturva-asiat 27 kpl

STM, Mela

Sidosryhmät: Henkilöstöpalvelut,

työterveyshuolto, KVTES/KT, Jyty,

Maatalouslomittajat ry, If, Keva,

Kela, Kunnan Taitoa Oy,

kuntoutuslaitokset, oppilaitokset

Palkkojen valmistelu Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:

lomituspalvelujohtaja

STM/Mela valmistelu 1 309 kpl, maksuun 2 052

kpl, työsopimus Sympaan 742 kpl

STM, Mela

Sidosryhmät: Kunnan Taitoa Oy

Laskutus Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:

lomituspalvelujohtaja

STM/Mela katso suoritteet lomituslaskut 1 032 kpl,

maksulykkäys 20 kpl, muu laskutus

10 kpl

STM, Mela

Sidosryhmät: Kunnan Taitoa Oy

Lomituspalvelujen

yhteistoimintaryhmän toiminta

Kouvolan

lomituspalvelujen

paikallisyksikkö:

lomituspalvelujohtaja

STM/Mela yhteistoimintaryhmä

n jäseniä 17 kpl

kokoukset 2 kpl STM, Mela

Sidosryhmät: MTK, Mela-asiamies

4 (7)

Maatilojen palvelut 31.3.2017

Prosessi Prosessin omistaja Ministeriö/toimintaa

ohjaava organisaatio

Prosessin

tuloksena

maakuntaan

maksettavat erät

Rahoitus-

lähde

Asiakasmäärät Suoritteet Prosessin

kehittämistarpeet

asiakas-, yritys- ja

ympäristö-

näkökulmasta

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet,

kumppanit, sidosryhmät

EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:

maaseutupäällikkö

KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira, Tukes Valtio eläintenpitäjät 937

kpl, hukkakauratilat

979 kpl, muut

tarkastettavat tilat ja

asiakkaat n. 500 kpl

eläinrekisteri- ja

pitopaikkailmoitukset 100 kpl,

valvonnat ja päätökset 832 kpl

Viljelijätukien käsittely,

viljelijätukien valvonta,

kemikaalivalvonta,

vesiensuojelu, eläinten

terveyden ja hyvinvoinnin

valvonta, elintarvikevalvonta

MMM, Evira, Tukes

Kouvola: 561

kotieläintilaa ja muita

eläintenpitäjiä

Kouvola: ilmoitukset 70 kpl

Hamina: 376

kotieläintilaa ja muita

eläintenpitäjiä

Hamina: ilmoitukset 30 kpl

Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet (2015: 25 tarkastusta), 2016: 13

tarkastusta + rekisteröintipäätökset

7 kpl

Viljelijätukien valvonta MMM, Evira

Siementen markkinavalvonta KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet (2015: 52 tarkastusta) 2016: 10

tarkastusta

MMM, Evira

Kouvola: maatiloja

hukkakaurarekisteriss

ä 599 kpl

Kouvola: 72 tilakäyntiä (sis. 19

vapautumiskatselmusta)

Hamina: maatiloja

hukkakaurarekisteriss

ä 380 kpl

Hamina: 25 tilakäyntiä

ELY (2015: 90 valvontaa) 2016: 20

suunnitelmavalvontaa ja noin 60

hukkakauravalvontaa

tukivalvontojen yhteydessä

Rehuvalvonta KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet (2015: tilavalvonta 41 tarkastusta)

2016: tilavalvonta 34 tilaa ja 7

näytettä, markkinavalvonta 57

käyntiä ja 82 näytettä

Viljelijätukien valvonta MMM, Evira

Lannoitevalvonta KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet 2015 ja 2016: 0 kpl MMM, Evira

Kasvinsuojeluaineiden valvonta KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Tukes katso suoritteet (2015: markkinavalvontana 5 kpl,

käytön valvontana 18 kpl,

täydentävien ehtojen valvontana 40

kpl) 2016: käytön valvontana 10 kpl,

täydentävien ehtojen valvontana 43

kpl

Viljelijätukien valvonta,

kemikaalivalvonta,

vesiensuojelu

MMM, Tukes

Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin

valvonta

KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet (2015: 52 tarkastusta) 2016: 45

tarkastusta

Viljelijätukien valvonta,

eläinten terveyden ja

hyvinvoinnin valvonta

MMM, Evira

Luomuvalvonta KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet (2015: 310 tarkastusta) 2016: 324

tuotantotarkastuspäätöstä ja 86

lupapäätöstä

Viljelijätukien valvonta MMM,Evira

Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterien

ylläpito

Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:

maaseutupäällikkö

KASELY: yksikön

MMM/Evira

Hukkakauravalvonta Kouvolan YTA:

maaseutupalvelujen

päällikkö

Haminan YTA:

maaseutupäällikkö

KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira Viljelijätukien käsittely,

viljelijätukien valvonta

MMM, Evira

Viljelijätukien käsittely,

viljelijätukien valvonta,

eläinten terveyden ja

hyvinvoinnin valvonta

MMM, Evira

5 (7)

Maatilojen palvelut 31.3.2017

Prosessi Prosessin omistaja Ministeriö/toimintaa

ohjaava organisaatio

Prosessin

tuloksena

maakuntaan

maksettavat erät

Rahoitus-

lähde

Asiakasmäärät Suoritteet Prosessin

kehittämistarpeet

asiakas-, yritys- ja

ympäristö-

näkökulmasta

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet,

kumppanit, sidosryhmät

Elintarvikehygieniavalvonta

kasvintuotantotiloilla

KASELY: yksikön

päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet (2015: täyd.ehdot 26 tarkastusta)

2016: täydentävien ehtojen

valvontana 26 tarkastusta

Viljelijätukien valvonta,

elintarvikevalvonta

MMM, Evira

6 (7)

Maatilojen palvelut 31.3.2017

Prosessi Prosessin omistaja Ministeriö/toimintaa

ohjaava organisaatio

Prosessin

tuloksena

maakuntaan

maksettavat erät

Rahoitus-

lähde

Asiakasmäärät Suoritteet Prosessin

kehittämistarpeet

asiakas-, yritys- ja

ympäristö-

näkökulmasta

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet,

kumppanit, sidosryhmät

ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Kouvola ja Kotka:

ympäristöterveys-

päällikkö

Hamina:

ympäristöpäällikkö;

Valvontaeläinlääkäri/

kaupungin- tai

kunnaneläinlääkäri

Läänineläinlääkäri

MMM/Evira,

aluehallintovirasto

Kunta, valtio,

asiakkaat

Karjatiloja 262 kpl,

hevostiloja n. 1.200

kpl,

pieneläinasiakkaita

22.580 kpl, muita

toimijoita n. 24 kpl

Praktiikkakäynnit 16 079 kpl,

valvontakäynnit 580 kpl

Viljelijätukien valvonta,

eläinrekisterien ylläpito,

eläinten merkinnän ja

rekisteröinnin valvonta

Eläinsuojelussa:

Aluehallintovirasto, ELY keskus,

poliisi, syyttäjä, sosiaalipalvelut,

ympäristönsuojelu,

rakennusvalvonta ja pelastuslaitos

Eläinlääkäripalvelut Kouvola ja Kotka:

ympäristöterveys-

päällikkö

Hamina:

ympäristöpäällikkö

MMM/Evira,

aluehallintovirasto

Kunta, asiakkaat Nautatilat 170

(Kouvola) 67

(Hamina) 10 (Kotka),

sikatilat 11 + 3 + 1,

hevostilat arvio 1200,

arvio

lemmikkieläinten

määrästä 11 700 +

3380 + 7500

Sairaskäynnit virka-aikana 2211

(Kouvola) + 937 (Hamina) + 56

(Kotka) ja päivystysaikana 313 +

273 + 15, pieneläinkäynnit virka-

aikana 6606 + 1776 + 2001 ja

päivystysaikana 723 + 552 + 480,

terveydenhuoltokäynnit 85 + 37 +

14

Tuotantoeläinpraktiikka

vähenee tulevaisuudessa

(varsinkin maitotilat),

pieneläin- ja

hevospraktiikka kasvaa.

- MMM, Evira, Aluehallintovirasto

Sidosryhmät: Yksityiset

eläinlääkärit, laboratoriot,

lääkefirmat

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin

valvonta ja muu valvonta - kunnan

tehtävät

Valvontaeläinlääkäri/

kaupungin- tai

kunnaneläinlääkäri

MMM/Evira,

aluehallintovirasto

0 €

Valtio maksaa tällä

hetkellä kunnille

valvontatehtävistä

koituvat kustannukset,

kulut

Kouvolassa 85 000 €,

Haminassa 15 000 €,

Kotkassa 25 000 €

Valtio, osittain

asiakkaat

Vesiviljelylaitoksia

Hamina 8, Kotka 1,

muuten kts. Ylläoleva

sarake

Eläinsuojelutarkastukset n. 300

(Kouvola), näistä 200 pieneläimiä ja

100 isoeläimiä (tuotantoeläimet 50

ja hevoset 50), työajasta 50 % kuluu

tuotantoeläimiin ja hevosiin + 61

(Hamina 29 pieneläin, 32 isoeläin) +

80 (Kotka 70 pieneläin, 10 isoeläin),

eläintautivalvontaan liittyvät

suunnitelmalliset tarkastukset ja

näytteenotot 30 + 10 + 2, tuonti- ja

vientitarkastukset 30 + 9 + 0 ,

sivutuotevalvonta 10 + 7 + 2

Eläinsuojeluvalvonnassa

asiakasmäärät kasvavat

tulevaisuudessa, jolloin

valvonnan vaativat

resurssit kasvavat. Muu

valvonta todennäköisesti

pysyy ennallaan.

Eläinsuojelussa viljelijätukien

valvonta, eläintaudeissa

eläinrekisterien ylläpito,

eläinten merkinnän ja

rekisteröinnin valvonta

MMM, Evira, Aluehallintovirasto

Eläinsuojelussa: Poliisi, syyttäjä,

sosiaalipalvelut, ympäristönsuojelu,

rakennusvalvonta, pelastuslaitos ja

ELY-keskus

Sidosryhmät: Eläintaudeissa

Eläinten terveys ETT ry,

eläinsuojelussa paikallinen

eläinsuojeluyhdistys

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin

valvonta ja muu valvonta - Avin

tehtävät

Läänineläinlääkäri MMM/Evira 0 €

Eläinten merkintä ja

rekisteröinti,

otantatarkastukset ja

täydentävien ehtojen

valvonta: ELY:lle

ehdotukset

tukisanktioista

Valtio Katso yllä oleva rivi Eläinsuojelutarkastukset 5-10,

eläinsuojelu ja täydentävien ehtojen

tarkastukset 6, eläinten merkinnän

ja rekisteröinnin valvonta 20,

eläinsuojelulain mukaiset luvat ja

ilmoitukset 3, eläinkuljetusluvat 1-2,

eläinkuljetustarkastukset 1, eläinten

lääkitsemisen valvonta 3. Luvut noin

arvioita/vuosi.

Eläinsuojeluvalvonnassa

asiakasmäärät kasvavat

tulevaisuudessa, jolloin

valvonnan vaativat

resurssit kasvavat. Muu

valvonta todennäköisesti

pysyy ennallaan.

Eläinsuojelussa viljelijätukien

valvonta, eläintaudeissa

eläinrekisterien ylläpito,

eläinten merkinnän ja

rekisteröinnin valvonta

MMM, Evira, Aluehallintovirasto

Eläinsuojelussa: Poliisi, syyttäjä,

sosiaalipalvelut, ympäristönsuojelu,

rakennusvalvonta, pelastuslaitos ja

ELY-keskus

Sidosryhmät: Eläintaudeissa

Eläinten terveys ETT ry,

eläinsuojelussa paikallinen

eläinsuojeluyhdistys

MARKKINATOIMET

Viljan interventio ei tapahtumia

7 (7)

Maatilojen palvelut 31.3.2017

RESURSSITProsessi Tietojärjestelmät Henkilöstön

määrä

Henkilötyövuosia Vuosikustannukset

(tilinpäätös 2016)

Rahoituslähde Nykyiset toimitilat

Nimi Ylläpitäjä Käyttäjien

määrä12 (YTA) + 19

vakituista ja 12-14

määräaikaista

(ELY)

10,56** (YTA)+ 20,34

(ELY)

731 966 € (YTA)+ 1 084 639 €

(ELY)

YTA: huoneita 11, 162 m2 + 102 m2

ELY: huoneita xx, xxx m2

Kouvola: 7 Kouvola:

5,41*/6,49**/7,68***

*viljelijätukikäsittely,

**maaseutuhallinto,

***koko henkilöresurssi

(sis. maaseudun

kehittämisen)

Kouvola: TP 411 966 €

maaseutuhallinto Kouvolan maaseutupalvelut, Vartiotie 4, Kouvola, huoneita 6, yht. 102 m 2 +

kokoushuone/arkisto ja kopiohuone 62 m 2

Hamina: 5 Hamina: 5,15*/5.75** Hamina: 320 000 €

maaseutuhallinto (TP 380 000 €

sis. Sepran kuntaraha)

Haminan kaupungintalo, Puistokatu 2, Hamina, huoneita 5, yht. 60 m2 +

keittiö, kopiohuone ja aula 40 m2 (+ 45 m2 Virolahti 2017 syksyyn)

ELY: 19 vakituista +

12-14

määräaikaista

ELY: 20,34 htv ELY: 1 084 639 € ELY-keskus, Salpausselänkatu 22, Kouvola, huoneita xx, yht. xx m2

Virastotalo, Villimiehenkatu 2 B, Lappeenranta, huoneita xx, yht. xx m2

Sitoumusten ja sopimusten

käsittely ja päätöksenteko

Tukisovellus Maaseutuvirasto YTA: 12

ELY: 6

YTA: 12

ELY: 6

YTA: sisältyy

viljelijätukihallinnon

kokonaismäärään

ELY: 3,07 htv

YTA: sisältyy viljelijätukihallinnon

kokonaiskustannuksiin

ELY: 157 627 €

YTA: kunta

ELY: valtio

Viljelijöiden tukihakemusten

vastaanotto, käsittely,

päätöksenteko ja maksatus

(viljelijätuet)

Tukisovellus Maaseutuvirasto YTA: 12

ELY: 4

YTA: 12

ELY: 4

YTA: sisältyy

viljelijätukihallinnon

kokonaismäärään

ELY: 1,57 htv

YTA: sisältyy viljelijätukihallinnon

kokonaiskustannuksiin

ELY: 78 773 €

YTA: kunta

ELY: valtio

Tukioikeuksien siirtohakemusten

vastaanotto, käsittely ja

päätöksenteko, varantoon

viennit sekä varantohakemusten

vastaanotto, käsittely ja

päätöksenteko,

tukioikeusrekisterin ylläpito

Tukioikeusrekisteri Maaseutuvirasto YTA: 12

ELY: 2

YTA: 12

ELY: 2

YTA: sisältyy

viljelijätukihallinnon

kokonaismäärään

ELY: sisältyy sitoumusten

ja sopimusten

käsittelyyn

YTA: sisältyy viljelijätukihallinnon

kokonaiskustannuksiin

ELY: sisältyy sitoumusten ja

sopimusten käsittelyyn

YTA: kunta

ELY: valtio

Viljelijätukien valvonta Tukisovellus Maaseutuvirasto ELY: 23 ELY: 9 vakituista +

12-14

määräaikaista

koko ELY: tukien

valvonta ja tarkastus

(työajan seurannan Vyp)

14,44 htv, joista

määräaikaisten osuus n.

5 htv

ELY-KESKUSTEN

SUORITEKOHTAISET

KUSTANNUKSET AJANJAKSO 1.1.-

31.12.2016 Tehtävät

vyörytettynä peltovalvonta

kustannukset 2016

3838€/tarkastus tuottavuus 14

tarkastusta/htv pitäen sisällään

kesän peltovalvonnan,

kasvipeitteisyysvalvonnan ja

talviaikaisen asiakirjavalvonnan

KULUT YHTEENSÄ

RAINDANCE 775 458 €

Valtio Salpakeskus Kouvola ja virastotalo Lappeenranta

Valtio, kunta12 (YTA) + 30

(joista 12-14

määräaikaisia)

(ELY)

VILJELIJÄTUKIHALLINTO Tukisovellus

Tukiokeusrekisteri

Henkilöstö- ja taloushallinnon

ohjelmat

Maaseutuvirasto,

henkilöstö- ja

taloushallinnon ohjelmien

ylläpitäjät

1 (5)

Maatilojen palvelut 31.3.2017

RESURSSITProsessi Tietojärjestelmät Henkilöstön

määrä

Henkilötyövuosia Vuosikustannukset

(tilinpäätös 2016)

Rahoituslähde Nykyiset toimitilat

Nimi Ylläpitäjä Käyttäjien

määräViljelijätukien jatkotoimet (mm.

takaisinperintä,

oikaisuvaatimusten käsittely)

Tukisovellus Maaseutuvirasto YTA: 4

ELY: 2

YTA: 4

ELY: 2

YTA: sisältyy

viljelijätukihallinnon

kokonaismäärään

ELY: 1,15 htv

YTA: sisältyy viljelijätukihallinnon

kokonaiskustannuksiin

ELY: 63 725 €

YTA: kunta

ELY: valtio

Viljelijöiden koulutus ja

neuvonta, tiedottaminen

YTA: 12

ELY: 6

YTA: sisältyy

viljelijätukihallinnon

kokonaismäärään

ELY: 0,11 htv

YTA: sisältyy viljelijätukihallinnon

kokonaiskustannuksiin

ELY: 9 056 €

YTA: kunta

ELY: valtio

Vahingonkorvaushakemusten

käsittely ja päätöksenteko (hirvi-

ja petoeläinvahingot)

Tukisovellus Maaseutuvirasto YTA: 2 YTA: 2 YTA: sisältyy

viljelijätukihallinnon

kokonaismäärään

YTA: sisältyy viljelijätukihallinnon

kokonaiskustannuksiin

Kunta

MAATILOJEN RAHOITUS Hyrrä Maaseutuvirasto ELY: 8 ELY: 8 ELY: 3,5 htv ELY: n. 200 000 € Valtio Toimitilat, katso viljelijätukihallinto

Aloitus- ja investointitukien

päätöksenteko ja maksatus sekä

jatkotoimet

Hyrrä Maaseutuvirasto ELY: 8 ELY: 8 ELY: 3,0 htv ELY: n. 200 000 € Valtio Henkilöresurssi ei sisälly viljelijätukihallinnon summaan (ELY)!

Neuvontakorvauksen

hakemusten käsittely,

päätöksenteko ja maksatus

Hyrrä Maaseutuvirasto ELY: 4 (sisältyy

maatilojen

rahoituksen

henkilöstön

kokonaismäärää

n)

ELY: 4 (sisältyy

maatilojen

rahoituksen

henkilöstön

kokonaismäärään)

ELY: 0,5 htv ELY: sisältyy maatilojen

rahoituksen

kokonaiskustannuksiin

Valtio Henkilöresurssi ei sisälly viljelijätukihallinnon summaan (ELY)!

MAATALOUSLOMITUS Lomitusnetti

Henkilöstö- ja taloushallinnon

ohjelmat (katso rivit alla)

MELA (maatalousyrittäjien

eläkelaitos),

henkilöstö- ja

taloushallinnon ohjelmien

ylläpitäjät (katso rivit alla)

7 (hallinto) + 105

(lomittajat) +

asiakkaat

hallintohenkilöstö

7 +

maatalouslomittaja

t 105 +

määräaikaiset

lomittajat n. 10 +

lyhytaikaiset

lomittajat n. 150

hallintohenkilöstö 6,5 +

maatalouslomittajat

89,7 htv + määräaikaiset

ja tilapäiset lomittajat 11

htv +

ostopalvelulomittajat

3,3 htv

404 098 € (hallinto) + 5 446 264

€ (lomituspalvelut)

Valtio/Mela +

asiakasmaksut

Kouvolan lomituspalvelut, Vanhamaantie 17, Elimäen virastotalo, huoneita 6

yht. 108,4 m2 + suojavaatevarasto ja ala-arkistotila, vuokrattu etätyöpiste

Miehikkälässä, Keskustie 7, n. 20 m2

Vuosilomalomitushakemusten ja

tuetun maksullisen lomituksen

hakemusten käsittely ja

päätöksenteko

Lomitusnetti MELA 3

+ asiakkaat

sisältyy hallinto-

henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy

hallintohenkilöstön

kokonaismäärään

hallintoraha Valtio/Mela

Sijaisapulomituksen hakemusten

käsittely ja päätöksenteko

Lomitusnetti MELA 3

+ asiakkaat

sisältyy hallinto-

henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy

hallintohenkilöstön

kokonaismäärään

hallintoraha Valtio/Mela

Itse järjestetyn lomituksen

korvaushakemusten käsittely ja

päätöksenteko

Excel-taulukko, Rondo Kunnan Taitoa Oy 3 sisältyy hallinto-

henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy

hallintohenkilöstön

kokonaismäärään

hallintoraha Valtio/Mela

Asiakaspalvelu Lomitusnetti, Tentrio,

sähköposti

MELA, Tentrio Oy 7 sisältyy hallinto-

henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy

hallintohenkilöstön

kokonaismäärään

hallintoraha Valtio/Mela

2 (5)

Maatilojen palvelut 31.3.2017

RESURSSITProsessi Tietojärjestelmät Henkilöstön

määrä

Henkilötyövuosia Vuosikustannukset

(tilinpäätös 2016)

Rahoituslähde Nykyiset toimitilat

Nimi Ylläpitäjä Käyttäjien

määräMaatalouslomituksen

järjestäminen

Lomitusnetti, ESS MELA 3

+ asiakkaat

sisältyy hallinto-

henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy

hallintohenkilöstön

kokonaismäärään

hallintoraha Valtio/Mela

Maatalouslomitustyö Lomitusnetti MELA 105 maatalouslomittaj

at 105 +

määräaikaiset

lomittajat n. 10 +

lyhytaikaiset

lomittajat n. 150

maatalouslomittajat

89,7 htv + määräaikaiset

lomittajat 7,8 htv +

lyhytaikaiset lomittajat

3,2 htv +

ostopalvelulomittajat

3,3 htv

lomituspalvelujen valtionkorvaus

+ asiakasmaksut

Valtio/Mela +

asiakasmaksut

Henkilöstöasioiden hoitaminen Dynasty, Sympa, ESS,

Aino,Trip & Expence, IF:n

tapaturmailmoitusohjelma,

Kontti, Tentrio, Asta

Innofactor, Sympa Oy,

Aino Health Ab, Aditro, IF,

Abako Media Oy, Tentrio

Oy, Kunnan Taitoa Oy

7 sisältyy hallinto-

henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy

hallintohenkilöstön

kokonaismäärään

hallintoraha Valtio/Mela

Palkkojen valmistelu Lomitusnetti, ESS, Sympa,

Asta

MELA, Sympa Oy, Kunnan

Taitoa Oy

5 sisältyy hallinto-

henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy

hallintohenkilöstön

kokonaismäärään

hallintoraha Valtio/Mela

Laskutus Lomitusnetti, Asta, Rondo MELA, Kunnan Taitoa Oy 2 sisältyy hallinto-

henkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy

hallintohenkilöstön

kokonaismäärään

hallintoraha Valtio/Mela

Lomituspalvelujen

yhteistoimintaryhmän toiminta

sisältyy

hallintohenkilöstön

kokonaismäärään

sisältyy

hallintohenkilöstön

kokonaismäärään

hallintoraha Valtio/Mela

EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT Eläintenpitäjärekisteri,

pitopaikkarekisteri,

Elmo/KataElmo, ID sovellus,

tukisovellus

Evira

Maaseutuvirasto

Eläintenpitäjä- ja

pitopaikkarekist

eri 4,

Elmo/KataElmo

3,

ID sovellus 2,

tukisovellus 8

YTA: 12 (sisältyy

viljelijätukihallinto

on)

ELY: 6 (täydentävät

ehdot 23)

YTA: 1,68 htv

ELY: 1,5-2 htv, jakautuu

vuosittain vaihtelevasti

alla oleville tehtäville

suurimpana luomu

YTA: kustannukset sisältyvät

viljelijätukihallintoon

ELY: n. 119 436 €

Valtio, kunta Katso viljelijätukihallinto

Eläintenpitäjä- ja

pitopaikkarekisterin ylläpito

Eläintenpitäjärekisteri,

pitopaikkarekisteri

Evira YTA: 4 YTA: 4 (sisältyy

viljelijätuki-

hallintoon)

YTA: 0,10 htv kustannukset sisältyvät

viljelijätukihallintoon

Kunta

Kasvinterveys ja

taimiaineistovalvonta

KataElmo Evira 1 1 0,09 htv 5 039 € Valtio

Siementen markkinavalvonta 1 0,02 htv 1 308 € Valtio

YTA: 8 (sisältyy

viljelijätuki-

hallintoon)

YTA: 1,58 htv YTA: kustannukset sisältyvät

viljelijätukihallintoon

ELY: 2 hlöä

substanssi-

valvontaan ja 9+14

täydentävien

ehtojen valvontaan

ELY: 0,13 htv ELY: 6 478 €

Valtio, kuntaYTA: 8Hukkakauravalvonta Tukisovellus Maaseutuvirasto

3 (5)

Maatilojen palvelut 31.3.2017

RESURSSITProsessi Tietojärjestelmät Henkilöstön

määrä

Henkilötyövuosia Vuosikustannukset

(tilinpäätös 2016)

Rahoituslähde Nykyiset toimitilat

Nimi Ylläpitäjä Käyttäjien

määräRehuvalvonta 1 hlö markkina-

valvontaan ja 9+14

täydentävien

ehtojen valvontaan

0,26 htv 15 562 € Valtio

Lannoitevalvonta 1 Valtio

Kasvinsuojeluaineiden valvonta 1 hlö käyttö- ja

markkinavalvontaa

n + 9+14

täydentävien

ehtojen valvontaan

0,03 htv 1 602 € Valtio

Eläinten merkinnän ja

rekisteröinnin valvonta

ID sovellus Evira 4 2 0,3 htv AJANJAKSO 1.1.-31.12.2016

KULUT YHTEENSÄ RAINDANCE

15 854 €

Valtio

Luomuvalvonta Elmo Evira 2 2 ELY + valtuutetut

tarkastajat 6

1,2 htv AJANJAKSO 1.1.-31.12.2016

KULUT YHTEENSÄ RAINDANCE

64 400 € + maksuttomat

tehtävät 7 778 €

Valtio

Elintarvikehygieniavalvonta

kasvintuotantotiloilla

9+14 täydentävien

ehtojen valvontaan

0,02 htv 1 415 € Valtio

ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Katso rivit alla Katso rivit alla Katso rivit alla 13,5 12,35 htv 1 138 000 € + Avin kustannukset

n. 150 000 €

Kunta, valtio,

asiakkaat

Huoneita 36 kpl, kaikki tilat yhteensä 1 109 m2

KliniQ (Kouvola ja Hamina) Terakuu Oy 7 Kunta, asiakkaat Kouvolan yhteisvastaanotto , Siltapuistonkatu 1, Kuusankoski, huoneita 12

kpl+ sos.tilat, varastot, aulatilat yht. 312 m ²

Elo-eläinlääkäriohjelmisto

(Iitti)

Ohjelmistosuunnittelu

A.Klemetti

1 Iitin vastaanotto, Rautatienkatu 27, Kausala, huoneita 4, yht. 144 m²

Provet (Kotka ja Hamina) Finnish Net Solutions Oy 4 Haminan vastaanotto, Teollisuuskatu 16 B, Hamina, huoneita 6 + sos.tilat,

yht. 140 m²

Naseva Eläinten terveys ETT ry. 11 Virolahden vastaanotto, Mäkitie 1 B, huoneita 6, yht. 203 m²

Sikava Eläinten terveys ETT ry. 6 Miehikkälän vastaanotto, Hauhiantie 1, Miehikkälä, huoneita 3, yht. 110 m²

Eviranet Evira 7Kotkan/Pyhtään vastaanotto, Alatie 108 B, Heinlahti, huoneita 5, yht. 200 m²

Eläinten terveyden ja

hyvinvoinnin valvonta ja muu

valvonta - kunnan tehtävät

TRACES,

eläintenpitokieltorekisteri,

eläintenpitäjärekisteri,

alkutuotantosovellus, Eviranet

TRACES - EU Komissio,

eläintenpitokielto-rekisteri -

Oikeusrekisterikeskus sekä

eläintenpitäjärekisteri,

alkutuotantosovellus ja

Eviranet - Evira

TRACES 11,

eläintenpitokielt

orekisteri 5,

Eviranet 7

Kouvola+Iitti 1

kokoaikainen ja

muut 6

(kaupungineläin-

lääkärit) avustavat,

Hamina 4, Kotka

0,4

Kouvola+ Iitti 1,25 htv,

Hamina 0,4 htv, Kotka

0,4 htv

Kouvola+Iitti 5000 €

(valvontaeläinlääkärin kulut,

joita valtio ei maksa)

Valtio, osittain

asiakkaat

Kouvola+Iitti, 1 huone, Valtakatu 33, Kuusankoski, yht. 11 m ²

valvontaeläinlääkärillä sekä eläinlääkäreiden vastaanottotilat kts.

eläinlääkäreiden vastaanottotilojen tiedot

Eläinlääkäripalvelut Kouvola+Iitti 580 000 €, Kotka

210 000 €, Hamina 343 000 €

Kouvola 6,

Iitti 1,

Hamina 4,

Kotka 2,5 hlö

Kouvola+ Iitti 6,75 htv,

Hamina 3,6 htv, Kotka 2

htv

4 (5)

Maatilojen palvelut 31.3.2017

RESURSSITProsessi Tietojärjestelmät Henkilöstön

määrä

Henkilötyövuosia Vuosikustannukset

(tilinpäätös 2016)

Rahoituslähde Nykyiset toimitilat

Nimi Ylläpitäjä Käyttäjien

määräEläinten terveyden ja

hyvinvoinnin valvonta ja muu

valvonta - Avin tehtävät

Elvi, Kartturi, rokotusrekisteri,

eläintietojärjestelmä,

nautarekisteri,

eläintenpitäjärekisteri,

vesiviljelyrekisteri.

Tukisovellus ja TRACES,

Naseva, Sikava, Eviranet.

Etelä-Suomen

aluehallintovirasto: USPA

asianhallintajärjestelmä

Evira: Elvi, Kartturi,

rokotusrekisteri,

eläintietojärjestelmä,

nautarekisteri,

eläintenpitäjärekisteri,

vesiviljelyrekisteri,

Eviranet. Maaseutuvirasto:

Tukisovellus EU-

komissio: TRACES Eläinten

Terveys ETT ry: Sikava ja

Naseva Etelä-

Suomen

aluehallintovirasto: USPA

Useat

läänineläinlääkä

rit tehtäviensä

mukaan,

Kouvolan

toimipaikassa 1

läänineläinlääkä

ri, 1 sihteeri

Etelä-Suomen

aluehallintovirasto

n Kouvolan

toimipaikassa 1

läänineläinlääkäri

ja 1 sihteeri hoitaa

Kymenlaakson ja

Etelä-Karjalan

aluetta, osa

tehtävistä

hoidetaan muista

toimipaikoista

Kymenlaakson osalta 0,5-

1,5htv

läänineläinlääkärin ja

sihteerin osuus.

Yksittäiseen

maakuntaan sijoittuva

htv ei ole tiedossa. Avi:n

HAKE-yksikkö antaa

virallisia htv-tietoja

tehtäviin käytetystä

työajasta.

Arvio 100 000-150 000 € Valtio Kouvolan Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimipaikka, Kauppamiehenkatu

4, Kouvola, huoneita 2 kpl, yht. 25 m²

MARKKINATOIMET 4

Viljan interventio 4 ei tapahtumia

5 (5)

TURVALLISUUSPALVELUT/tiimi Väliraportti 21.3.2017

TURVALLISUUSPALVELUT KYMENLAAKSON MAAKUNNASSA

Työryhmä

Vesa Parkko pj. Kympe Juhani Carlson siht. Kympe Jyrki Pitkänen ELY Heli Sahala Kotkan kaupunki Marja-Terttu Nuorivuori Kouvolan kaupunki Lasse Koste Carea Työskentely Työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa 24.1.2017 ja 14.3.2017. Aineistoja on työstetty kokouksissa tehtyjen linjausten mukaisesti. Aineistosta on myös pyydetty kommentteja muilta työryhmiltä. Suunnitteluvaiheen alustava tuotos

Turvallisuuspalvelut on hyvin laaja-alainen kysymys tulevan maakunnan kannalta. Varautumisen ja jatkuvuuden hallinnan katsotaan kuuluvan yhdeksi osaksi turvallisuuspalveluita. Turvallisuuspalvelutiimi on käsitellyt varautumista ja jatkuvuuden hallintaa.

• Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta

1. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja maakunnan riskiarvio 2. Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin 3. Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen sekä

yhteistoiminta 4. Maakunnan yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa

Maakuntakonsernin muut turvallisuuspalveluihin kuuluvat tehtävät suunnitellaan erikseen konserniohjauksella toimialojen yhteistyönä. Osa-alueita ovat mm. • Riskienhallinta (konsernihallinto esim. rahoitus, vakuuttaminen jne.) • Turvallisuusjohtamisen järjestelmä (konsernihallinto osana normaalia johtamista) • Tietoturvallisuus (kaikki toimialat) • Työturvallisuus (työterveyshuolto ja työsuojelu) • Henkilöturvallisuus (kaikki toimialat) • Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus (maakuntien tilakeskuksen kanssa yhteistyössä) • Rikosturvallisuus (poliisin kanssa yhteistyössä) • Ympäristöturvallisuus (kaikki toimialat) • Väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta (konsernihallinnon ohjeistus)

Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta

Maakunnan omaan varautumiseen sisältyy sen järjestämis- ja tuottamisvastuulla olevien tehtävien ja toimintojen varautumisesta huolehtiminen, muun muassa valmiussuunnittelu, materiaalinen varautuminen, henkilöstön koulutus sekä muut toimintakyvyn turvaamiseksi tarvittavat etukäteisvalmistelut, sekä niiden sisäinen yhteensovittaminen monialaisessa maakuntakonsernissa siten, että myös varautuminen tulisi ohjatuksi yhtenä kokonaisuutena.

Tämän lisäksi maakunnan tehtäväksi säädettään varautumisen yhteensovittaminen alueellaan. Yhteensovittamisella tarkoitettaisiin yhteistyötä, jonka käytännön toteutumisesta vastaa maakunta. Toimialakohtaiseen varautumisen alueelliseen yhteensovittamiseen sisältyisi asianomaisen toimialan eri toimijoiden varautumisen yhteensovittaminen sekä erityislainsäädännössä eri viranomaisille säädetyt tehtävät toimialakohtaisessa varautumisessa, esimerkiksi pelastustoimen viranomaiset johtavat eri toimijoiden pelastustoimintaan osallistumista koskevaa suunnittelua ja huolehtivat pelastustoimintaan liittyvän poikkeusolojen toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta. Tarvittavasta toimialakohtaisen varautumisen edellyttämän yhteistoiminnan järjestämisestä vastaisivat toimialan toimivaltaiset viranomaiset. Toimialakohtaisesta varautumisesta säädetään kunkin toimialan omassa lainsäädännössä. Konserniohjeessa tulisi olla määräykset maakuntakonsernin valmiussuunnittelusta, varautumisesta ja konsernin sisäisen varautumisen yhteensovittamisesta.

Arvio mahdollisuuksista toteuttaa muutokset ja muutoksen vaatimat toimenpiteet

Varautumisen yhteensovittaminen on Kymenlaaksossa ollut jo useamman vuoden Valmius- ja turvallisuusfoorumin koordinoimaa toimintaa. Foorumissa on jokaisella kunnalla edustaja ja Kymenlaaksossa toimivat viranomaistahot ovat myös kaikki edustettuja. Avilta ja Elyltä on myös edustajat foorumissa. Kuntajohtaja on toiminut foorumissa puheenjohtajana ja sihteerinä pelastuslaitoksen edustaja. Valmius- ja turvallisuusfoorumin toiminta on kehittynyt niin, että se on tehnyt Kymenlaakson valmiuskortit ja Kymenlaakson riskiarvion. Valmius- ja turvallisuusfoorumi on hyvä pohja jatkaa varautumisen maakuntalain edellyttämää yhteensovittamista Kymenlaaksossa. Foorumin kokoonpanoa tulee muuttaa maakuntalain mukaiseksi ja tällöin siitä tulee maakuntavetoinen. Foorumin toimintana on jo nykyisin tuotettu Kymenlaakson riskiarvio, joka on tulevaan maakuntalakiin esitetty velvoite järjestää alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityö. Maakuntaan liittyvien toimijoiden varautumiskulttuurin erilaisuus on huomioitava. Lisäksi kuntakonsernin varautuminen ja sen yhteensovittaminen maakuntauudistuksessa on erikseen huomioitava.

Arvio kustannustehokkuudesta ja vaikuttavuudesta

Kustannus ja toiminnallinen tehokkuus tulee siitä, että jokainen toimiala vastaa lain mukaisesti itse omasta varautumisesta. Varautumisen yhteensovittaminen ja koordinointi vaatii resursointia. Nyt tämän yhteensovittamisen kuntien kanssa on tehnyt Kymenlaakson pelastuslaitos. Ei liene tarkoituksenmukaista kasvattaa maakuntaan siirtyvien toimijoiden kustannuksia varautumisenkaan osalta. Kun varautuminen hoidetaan maakunnassa nykyisellä järjestelmällä, vaadittava resursointi yhteensovittamiseen on n. 2 htv. Tämän esim. maakunnan pelastuslaitos pystyy hoitamaan Iitistä vapautuvalla resurssilla, kun Iitti siirtyy Päijät-Hämeen maakuntaan.

Arvio palvelutuotannon suunnittelusta

Varautumisen palvelutuotannosta vastaa jokainen toimiala omalta osaltaan ja sen resursointi on n. 0,15 % kokonaishenkilömäärästä [htv]. Turvallisuustyö tehdään organisaatioiden eri tasoilla osana normaalia toimintaa, mutta vaatii myös päätoimista henkilöstöä.

Arvio mahdollisista muutostarpeista ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin

Varautumisella merkittävin rajapinta toimialoilla on pelastuspalveluihin. Pelastuslaitoksella on koulutettu henkilöstö häiriötilanteisiin ja valmius ennakoivan tilannekuvan tuottamiseen 24/7. Myös maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestämiseen pelastuslaitoksella on olemassa valmius ja toimivat yhteistyökäytännöt.

Maakunnan varautumiseen ja jatkuvuuden hallintaan vaikuttava keskeinen lainsäädäntö

(HE 2.3.2017) 141 § Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Maakunnan on valmiussuunnitelmin ja normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. 142 § Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista alueella toimivien viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä: 1) alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityön järjestäminen; 2) turvallisuuteen vaikuttavien toimintaympäristön muutosten poikkihallinnollisen seuranta- ja arviointityön järjestäminen; 3) varautumisen suunnittelussa tarpeellisen yhteistoiminnan järjestäminen; 4) maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestäminen. Maakunnan on ylläpidettävä yhteistyössä 1 momentissa mainittujen tahojen kanssa yhteensovittamisessa tarvittavia yhteistyörakenteita. Huoltovarmuuden turvaamisesta säädetään erikseen.

Liite: Diaesitys turvallisuuspalveluista Turvallisuuspalvelujen prosessit taulukko

Turvallisuuspalvelut

Maakuntauudistus Kymenlaakso14.3.2017

Turvallisuuspalvelujen prosessit

1. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja maakunnan riskiarvio

2. Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

3. Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen sekä yhteistoiminta

4. Maakunnan yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa

1. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja maakunnan riskiarvio

• Alueen valmius- ja turvallisuussuunnittelu (Maakuntalaki 142 §) – Hyödynnetään maakunnassa olevaa Valmius- ja

turvallisuusfoorumia• Foorumin kokoonpanoa ja toimintaa muutetaan vastaamaan

maakunnan varautumisen yhteensovittamistehtävää Alueen valmiussuunnittelun yhteensovittaminen

– Olemassa olevien Kymenlaakson valmiuskorttien avulla sovitaan toimintamallit eri häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

• Tehdään kortteihin tarvittavat muutokset• Kymenlaakson riskiarvio

• Maakunnan riskiarvio laadittu viranomaisyhteistyönä 2016 ja tullaan tekemään tarvittavat muutokset 2017

2. Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

• Kymenlaakson valmiussuunnitelma pohjautuen Kymenlaakson riskiarvioon ja valmiuskorttiin (Maakuntalaki 141 §)– Maakuntakonsernin yleisen tason valmiussuunnitelma

laaditaan 1.1.2019 mennessä • Varautuminen huomioidaan kokonaisuutena

maakuntakonsernissa ja osana toimialojen perustehtäviä (Maakuntalaki 141 §) – Turvallisuuden toimintamallit huomioivat mm.

• henkilöstön turvallisuusselvitykset• tilojen suojaus (varavoima jne.)• suuronnettomuusvalmiuden ja varautumisen kehittäminen

3. Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen sekä yhteistoiminta

• Valmiusjärjestelyt, valmiuden kohottaminen ja oman toiminnan turvaaminen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa (Maakuntalaki 141 §)

– ylläpidettävät toiminnot ja tarvittava henkilöstö– suojatut johtokeskustilat ICT huomioiden– materiaalivalmius (suuronnettomuus ja väestönsuojelu)– oman toiminnan turvaaminen (varavoima, polttoainehuolto jne. huomioiden)

• Päivystysjärjestelyt – Arvioitava maakunnan päivystystoimintaa tekevien tahojen yhteistyönä

• Ennakoiva tilannekuvan muodostaminen ja jakaminen (Maakuntalaki 141 §)• ICT-infra ja valtakunnalliset yhteydet (Maakuntalaki 141 §)

– kriittisten toimintojen osalta riittävän turvalliset palvelinsalit, tietoliikenneyhteydet ja verkontoimilaitteet.

– kaupallisten yhteyksien lisäksi omien radiopuhelinverkkojen käytettävyys (Virve, VHF)– TUVE verkon liityntäpisteet, yhteys valtakunnalliseen ERICA hätäkeskusjärjestelmään ja KEJO

kenttäjohtamisjärjestelmään

4. Maakunnan yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa

• Kuntien yhdenmukainen valmiussuunnittelu– Maakunta kehittää osaltaan kuntien, eri

viranomaisten ja tahojen yhteistoimintaa varautumisvelvoitteiden tehostamiseksi ja päällekkäisten toimintojen karsimiseksi.

– Pelastustoimi tukee jatkossakin kuntien valmiussuunnittelua ja tuottaa palveluita häiriötilanteen toimintojen käynnistykseen

– Kymenlaakson kunnat hyödyntävät maakunnan varautumisosaamista

– Kunnilla käytössä maakunnan valmiuskorttiin pohjautuva ajantasainen kunnan valmiuskortti

KUNNAT

MAAKUNNAN PELASTUSLAITOS JOHTAA

VARAUTUMISTA PELASTUSTOIMINNAN

TEHTÄVIIN JA YHTEENSOVITTAA

MUUTA VARAUTUMISTA(pelastuslaki 379/2011, 47§)

MUUTORG.

VARAUT.

PV:NVARAUT.

RAJANVARAUT.

PELASTUSTOIMINTAAN VARAUTUMINEN

MAAKUNTA VALTIO

PELASTUSLAITOKSEN VARAUTUMINEN

SOTENVARAUTUMINEN

MAKUN MUIDEN ORGANISAATIOIDEN

VARAUTUMINEN

POLIISINVARAUT.

ALUEELLINEN JA KANSALLINEN VALMIUS SUURONNETTOMUUKSIIN, HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN (ML. SOTATILA)

KUNTIEN VARAUTUMINEN

Esimerkki toimialakohtaisesta varautumisesta

Kymenlaakson valmius- ja turvallisuusfoorumi

Kymenlaakson valmius- ja turvallisuusfoorumi• osa kuntien ja viranomaisten turvallisuusyhteistyötä• tiedon jakaminen toimijoiden kesken• linjataan ja asetetaan yhteisiä painopisteitä• yhteen sovittaa Kymenlaakson valmius- ja turvallisuusasioita.

Laadittu mm. Kymenlaakson valmiuskortti• Valmiuskortti auttaa kuntia ja viranomaisia varautumistyössä sekä • häiriötilanteessa nopeasti käsitys keskeisistä toimijoista ja tehtävistä• Kortissa on mukana kaikkien tahojen yhteystiedot

Esimerkki valmius- ja turvallisuusfoorumista sekä valmiuskortista

Riskitason vertailu / Kymenlaakso – EK maalis 2017LAAJASTI YHTEISKUNTAAN VAIKUTTAVAT TAPAHTUMAT (ei numeraalista riskilukua)

ENERGIANSAANNIN VAKAVAT HÄIRIÖT

KYBERTOIMINTAYMPÄRISTÖN RISKIT

MAAILMANLAAJUISESTI TAI SUOMEN LÄHIALUEILLA ESIINTYVÄT VAKAVAT TARTTUVAT TAUDIT IHMISIIN

SUOMEEN SUORAAN TAI VÄLILLISESTI KOHDISTUVA TURVALLISUUSPOLIITTINEN KRIISI

VAKAVA YDINVOIMALAITOSONNETTOMUUS SUOMESSA TAI SUOMEN LÄHIALUEILLA

AURINKOMYRSKYN 100-VUODEN RISKISKENAARIO

VAKAVAT ALUEELLISET TAPAHTUMAT Riskiluku Suomi

RiskitasoKymenlaakso

RiskitasoEtelä-Karjala

NOPEAHKOSTI SYNTYVÄ LAAJA TULVA ASUTUSKESKUKSESSA TAI SEN LÄHEISYYDESSÄ 7,1 korkea keskitaso

VAKAVA KEMIKAALI- TAI RÄJÄHDYSONNETTOMUUS VAARALLISIA AINEITA KÄSITTELEVÄSSÄ TEOLLISUUSLAITOKSESSA

4,36 korkea keskitaso

SUURI MERELLINEN ONNETTOMUUS 11,2 korkea

VAKAVA LENTOLIIKENTEEN ONNETTOMUUS 4,4 matala matala

VAKAVA RAIDELIIKENTEEN ONNETTOMUUS 7,9 korkea korkea

VAKAVA MAANTIELIIKENTEEN ONNETTOMUUS 5,1 keskitaso keskitaso

USEAMPI YHTÄAIKAINEN LAAJA METSÄPALO 6,8 matala keskitaso

SUURI, LAAJASTI YHTEISKUNTAAN VAIKUTTAVA RAKENNUSPALO KRIITTISEN INFRASTRUKTUURIN KOHTEESSA 6,8 keskitaso keskitaso

LAAJA TAI PITKÄKESTOINEN VEDENJAKELUHÄIRIÖ 8,0 keskitaso keskitaso

LAAJALLE ALUEELLE ULOTTUVA TALVIMYRSKY, JOHON LIITTYY PITKÄ PAKKASJAKSO 13,8 keskitaso keskitaso

UKKOSMYRSKY (RAJUILMA) 7,6 keskitaso keskitaso

ALUEESEEN KOHDISTUVA TERRORISTINEN TEKO TAI TERRORISMI 7,5 matala matala

VAKAVA HENKILÖÖN KOHDENNETTU VÄKIVALLANTEKO 6,6 matala matala

ISOJEN VÄKIJOUKKOJEN VÄKIVALTAINEN LIIKEHDINTÄ 5,7 matala matala

LAAJAMITTAINEN MAAHANTULO 8,5 keskitaso korkea

KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TURVALLISUUSPALVELUT Versio 14.3.2017

PROSESSIT (huomioitava myös poikkeusolot ja väestönsuojelu)

Strategia Maakunnan asukkaat Yritykset Ympäristö Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit

* Varautumisen huomioiminen kokonaisuutena maakuntakonsernissa ja osana toimialojen perustehtäviä (riittävä resurssointi) Laaditaan maakuntaan turvallisuuden toimintamallit -henkilöstön turvallisuusselvitykset - tilojen suojaus - suuronnettomuusvalmiuden ja varautumisen kehittäminen

Varautuminen huomioidaan toimintojen johtamisessa ja palvelujen jatkuvuudenhallinnassa häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta. Varautuminen on luonteva osa normaalia maakunnan hallintoa ja tehtävien hoitamista.

Yhtenäinen maakunnan varautumisen ja jatkuvuuden hallinnan malli sekä yhteinen tilannekeskustoiminta varmistavat asiakkiden palvelut kaikissa olosuhteissa. Viranomaisten toimintakyky on varmistettu, jotta asukkaat saavat kriittiset palvelut ja yhteiskunnan turvallisuus säilyy

Saa tukea viranomaisilta toimintaansa ja tietoa varautumisesta sekä voi olla tuottamassa palveluja jotka turvaat toimintaa häiriötilanteessa

Ymäristövahinkojen minimointi hyvällä ennakko suunnittelulla ja ripeällä ja ympäristön huomioon ottavalla toiminnalla (edellyttää asiantuntijoiden saatavuutta 24h).

Alueen kunnat, raja, poliisi, puolustusvoimat, Syke, Stuk, ilmatieteenlaitos, muut maakunnat ja pelastuslaitokset, hätäkeskuslaitos, Valtioneuvoston tilannekeskus, toimialan ministeriöt, Sisäministeriö

* Valmiusjärjestelyt, valmiuden kohottaminen ja oman toiminnan turvaaminen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa -ylläpidettävät toiminnot -tarvittava henkilöstö -suojatut johtokeskustilat ICT huomioiden -materiaalivalmius (suuronnettomuus ja väestönsuojelu) - oman toiminnan turvaaminen (varavoima, polttoainehuolto jne. huomioiden)

Valmius maakunnassa on osittain 24/7 toimintaa ja osittain virka ajan valmiutta. Tilanteen vaatiessa valmius nostetaan ennakoiden ja suunnitelmallisesti. Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen vaatima omavaraisuus on huomioitu toiminnassa ja materiaalihankinnoissa

Maakunnan asukkaat saavat laadukkaita palveluita myös häiriötilanteissa ja riittävät palvelut myös poikkeusoloissa.

Maakunnan yrityksille tuotetaan ladukkaita palveluita myös häiriötilanteissa ja riittävät palvelut myös poikkeusoloissa. Häiriöitä hallitaan yhteistyössä huoltovarmuuskriittisten yritysten kanssa

Maakunta on varautunut alueellaan luonnononnettomuuksiin, laajan alusöljyvahingon ranta- ja meritorjuntaan sekä kemikaalionnettomuuksiin satamissa, teollisuudessa ja kuljetuksessa. Ympäristönnettumuuksia varten on koulutettu ja varustettu riittävä suorituskyky, jotta vahingot kyetään minimoimaan

Yhteistyö sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa sujuu valmiuskortissa suunnitellun pohjan mukaan ja tilanne huomioiden. Järjestöillä on merkittävä rooli niin palveluiden tuottajina kuin varautumisen toimijoina.

Valtioneuvoston tilannekeskus, kunnat, poliisi, puolustusvoimat, raja, tulli, Stuk, ilmatieteenlaitos, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, sopimupalokunnat ja muut tarpeelliset

Maakunnan päivystysjärjestelyt yhteensovitetaan mahdollisimman tehokkaasti maakunnan eri toimijoiden kesken

Valtioneuvoston tilannekeskus, toimialan ministeriöt, kunnat, poliisi, puolustusvoimat, raja, tulli, Stuk, ilmatieteenlaitos, muut maakunnat ja pelastuslaitokset

Kyetään ennakoiden minimoimaan ympäristövahinkoja ennakoimalla vaaratilanteita (esim. myrskyt, tulva).

Päivystysjärjestelyillä tuotetaan maakunnan yrityksille erikseen sovitut palvelut 24h ja sieltä on suora yhteys huoltovarmuuskriittisten yritysten päivystykseen

Valmiutta kyetään nostamaan ennakolta luonnononnettomuuksiin sekä tehostamaan toiminnan aloittamista laajan alusöljyvahingon ranta- ja meritorjuntaan sekä kemikaalionnettomuuksiin

Maakunta kehittää osaltaan kuntien, eri viranomaisten ja tahojen yhteistoimintaa varautumisvelvoitteiden tehostamiseksi ja päällekkäisten toimintojen karsimiseksi.

Ympäristövahinkoja voidaan minimoida varmistamalla tarvittavien tietojen saatavuus ja käytettävyys. Erityisesti ympäristöonnettomuuksissa yhteys huoltovarmuuskriittisten yritysten ja viranomaisten välillä on keskeistä vahinkojen minimoimiseksi

Maakunnan asukkaille turvataan kriittisten palveluiden saatavuus myös häiriötilanteissa. Asukkaiden on mahdollista häiriötilanteissa ja poikkeusloissa tehdä hätäilmoitus ja saada viranomaisilta apua.

Maakunnan yrityksille turvataan kriittisten palveluiden saatavuus myös häiriötilanteissa. Viranomaiset saavat kriitisiä palveluja tuottavien yritysten tiedot käyttöönsä. Krivat toimii huoltovarmuuskriittisten yritysten ja viranomaisten yhteydenpito ja tilannekuvan jakamisvälineenä

Erillisverkot, Leijonaverkot, Teleoperaattorit, Hätäkeskuslaitos, Valtioneuvoston tilannekeskus,toimialan ministeriöt, kunnat, poliisi, puolustusvoimat, raja, tulli, Stuk, ilmatieteenlaitos, muut maakunnat ja pelastuslaitokset

Ympäristön huomioiminen kaikessa suunnittelussa.

Huomioidaan huoltovarmuuskriittiset yritykset valmiuskortissa.

Maakunnan alueen viranomaisten yhteinen näkemys alueen riskeistä ja tarvittavista painotuksista. Maakunnan turvallisuus suunnitellaan ja toteutetaan maakunnan riskiarvioon pohjautuen.

Valmiussuunnitelman tarkoituksena on varmistaa elintärkeiden toimintojen jatkuminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa niin, että ihmisten elinmahdollisuudet, yhteiskunnan toimintakyky turvataan.

* Valmiussuunnittelun yhdenmukaistaminen

* Ennakoiva tilannekuvan muodostaminen ja jakaminen Kyetään ennakoiden minimoimaan henkilö- ja taloudellisia vahinkoja antamalla vaaratilanteista tarvuttavat varoitukset (esim. myrskyt, tulva). Oikeaikainen tiedottaminen tukee asukkaiden omatoimista varautumista.

* ICT-infra ja valtakunnalliset yhteydet - kriittisten toimintojen osalta riittävän turvalliset palvelinsalit, tietoliikenneyhteydet ja verkontoimilaitteet. -kaupallisten yhteyksien lisäksi omien radiopuhelinverkkojen käytettävyys (Virve, VHF) -TUVE verkon liityntäpisteet, yhteys valtakunnalliseen ERICA hätäkeskusjärjestelmään ja KEJO kenttäjohtamisjärjestelmään

Tehokkaalla, tietoturvallisella ja yhdenmukaisella ICT-varautumisella turvataan maakunnan kriittisten palvelujen käytettävyys 24/7 normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Maakuntaan rakennetaan pelastustoimelle sekä sosiaali- ja terveysviranomaisille tarvittavat turvallisuusverkkoyhteydet ja mahdollisuus valtakunnalisten palveluiden käyttämiselle.

Pelastustoimi tukee jatkossakin kuntien valmiussuunnittelua ja tuottaa palveluita häiriötilanteen toimintojen käynnistykseen. Kymenlaakson kunnat hyödyntävät maakunnan varautumisosaamista. Kunnilla käytössä maakuntien valmiuskorttiin pohjautuva ajantasainen kunnan valmiuskortti

Tilannekuvaa seurataan 24/7, jotta voidaan etupainotteisesti varautua yhteiskunnan häiriötilanteisiin ja toimintojen käynnistäminen tapahtuu ennakoiden. Maakunnan yhteinen päivystys ja tilannekeskus jakavat maakunnan turvallisuustilannekuvaa sekä huolehtivat valmiuden kohottamisesta annettujen parametrien mukaisesti

Kymenlaakson asukkaiden vaikutuksien tarkempi huomioiminen päivityksessä vuonna 2017

Häiriötilanteessa saavat mahdollisimman häiriöttömän palvelun, ajantasaiset toimintaohjeet ja tiedon tilanteen vaikutuksista

* Päivystysjärjestelyt - Arvioitava maakunnan päivystystoimintaa tekevien tahojen yhteistyönä

Päivystysjärjestelyillä tuotetaan maakunnan asukkaille erikseen sovitut palvelut 24h

Päivitys 2017, yritystoiminnan tarkempi huomioiminen päivityksen yhteydessä

Maakunnan valmiussuunnitelmassa ja erillisissä muissa suunnitelmissa huomioidaan ympäristön- ja vesistön suojelu

Kyetään ennakoiden minimoimaan henkilö- ja taloudellisia vahinkoja ennakoimalla vaaratilanteita (esim. myrskyt, tulva). Oikeaikainen tiedotus mahdollistaa yritysten varautumistoimenpiteiden käynnistämisen ajoissa

Turvallisuuskriittisten yritysten ottaminen mukaan suunnitteluun ja yritysten huomioiminen suunnitelmissa

Ohjataan asukkaita omatoimiseen varautumiseen kriisinsietokyvyn parantamiseksi mm- hankkimalla kotivara.

Edistää alueen valmius- ja turvallisuussuunnittelua sekä turvallisuusyhteistyötä. Foorumi ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa ja seuraa ajankohtaisia turvallisuuskysymyksiä eri toimialoilla.

Valmiuskorttien avulla sovitaan toimintamallit eri häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

Erillinen ympäristöpuolen asiantuntija mukaan foorumin toimintaan ja suunnitteluun?

Valmiuskorttiajatus myös yrityksille ja yritysten laajempi huomioiminen maakunnan valmiuskortissa

Ympäristön tarkempi huomioiminen maakunnan valmiuskortissa

1. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja maakunnan riskiarvio (Maakuntalaki 142 §)

2. Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin (Maakuntalaki 141 § ja toimialojen lainsäädäntö)

4. Maakunnan yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa

3. Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohtottaminen sekä yhteistoiminta (Maakuntalaki 141 § ja toimialojen lainsäädäntö)

Foorumi toimii viranomaisten välisenä yhteistyöelimenä. Kunnat, poliisi, puolustusvoimat, raja, tulli osallistuvat toimintaan, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, sopimupalokunnat ja muut yhteisöt huomioidaan suunnittelussa

Valmiuskortti käytössä kunnilla, poliisilla, puolustusvoimilla, rajalla, tullilla AVI:lla

Kunnat, poliisi, puolustusvoimat, raja,

Kunnat, poliisi, puolustusvoimat, raja,

Alueen valmius- ja turvallisuussuunnittelu * Valmius- ja turvallisuusfoorumi -Toiminnassa oleva foorumi, jonka kokoonpanoa ja toimintaa tarkistetaan maakuntamuutoksen yhteydessä

Alueen valmiussuunnittelun yhteensovittaminen - Valmiuskortit muutetaan maakuntauudistuksen vaatimuksia vastaaamaan

* Kymenlaakson riskiarvio -Maakunnan riskiarvio laadittu 2016 ja tullaan päivittämään 2017

* Kymenlaakson valmiussuunnitelma pohjautuen Kymenlaakson riskiarvioon ja valmiuskorttiin -Maakuntakonsernin yleisen tason valmiussuunnitelma laaditaan

Päivitys 2017, ympäristövaikutusten arvioiden tarkistaminen

Maakunta tekee vuonna 2018 yleisen ja sektorikohtaiset suunnitelmat, siitä miten turvataan maakunnan asukkaiden peruspalvelut ja turvallisuus.

Maakunta tekee yleisen ja sektorikohtaiset suunnitelmat, siitä miten turvataan maakunnan yritysten toimintamahdollisuudet ja turvallisuus.

Häiriöttömämpää palvelua sekä häiriötilanteessa paremmin toimivaa palvelua, kun viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen toiminta on ennalta suunniteltu ja koordinoitu

PELASTUSTUSPALVELUT/tiimi Väliraportti 20.3.2017

PELASTUSPALVELUT KYMENLAAKSON MAAKUNNASSA

1. Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeet

Kymenlaakson pelastuslaitos on Kotkan kaupungin organisaatioon kuuluva

kunnallinen liikelaitos, jonka omistavat Kymenlaakson kunnat. Kymenlaakson

pelastuslaitos käynnistyi vuonna 2004 ja historiansa aikana pelastuslaitoksen

yhteistoimintasopimusta on tarkasteltu kerran ja hallinto- sekä toimintasääntöjä on

tarkasteltu lähinnä lainsäädännöstä johtuvista syistä kahdesti. Tarkastelujen myötä

pelastuslaitoksen organisaatiota on myös kehitetty paremmin palvelemaan

maakunnan asukkaita.

Pelastuslaitos on toiminnallisesti selkeä kokonaisuus eikä sen toiminnalle ole

nähtävillä muita merkittäviä muutoksia kuin osin maakuntauudistuksesta seuraava

Iitin kunnan irrottautuminen niin Kymenlaakson maakunnasta kuin myös

Kymenlaakson pelastuslaitoksesta.

2. Pelastuslaitoksen kustannustehokkuus pelastustoimen prosessien kannalta

Pelastuslaitoksen kustannukset ovat olleet hallinnassa jo vuosien ajan ja

pelastuslaitoksen kustannusten kasvu on ollut maltillisempaa kuin keskimäärin

kuntakentässä tapahtunut kustannuskasvu. Pelastuslaitos on onnistunut osaltaan

tehostamaan toimintojaan esim. omavalvontajärjestelmiä kehittämällä ja toisaalta

tehokasta ja kustannuksiltaan hyvin hallittavaa sopimuspalokuntakenttää

tukemalla.

Pelastustoimeen kiinteästi kuuluva varautuminen, sen kehittäminen maakunnan

tasolla ja muiden organisaatioiden varautumisen ohjaaminen, koordinointi ja

yhteensovittaminen kuitenkin edellyttävät resursseja tulevaisuudessa

pelastustoimelta. Tämän tehtävän pelastuslaitos kykenee hoitamaan resursseilla

(2htv), jotka vapautuvat Iitin kunnan siirtyessä Päijät-Hämeeseen. Kuvaus

pelastustoimen ohjaavasta roolista on liitteenä 1.

3. Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspalvelutuotannon suunnittelu

Kymenlaakson pelastuslaitoksen palvelutuotanto jakautuu karkeasti jaotellen

kolmeen osaan, kuten liitteenä olevasta taulukosta ilmenee (liite 2): Riskienhallinta

ja pelastustoiminta ovat pelastuslaitoksen lakisääteisiä tehtäviä ja ensihoitopalvelut

ovat yhteistoimintasopimukseen perustuvaa toimintaa, jonka rahoitus tulee

terveystoimelta (Carea).

Pelastuslaitoksen organisaatiota tarkastellaan vuoden 2018 aikana, kun selviää

ensihoidon osuus pelastuslaitoksen kokonaispalveluntuotannosta.

4. Muutostarpeet ja rajapinnat muihin prosesseihin

Pelastuslaitos on monin osin spesiaali-ala, joka joutuu varautumaan yhteiskunnan

erilaisiin häiriötilanteisiin. Tämä varautuminen edellyttää pelastustoimea

huomioimaan suunnittelussaan järjestelmät ja tukipalvelut, jotka toimivat myös

silloin kun muut toimialat ”yskähtelevät” (esim. ict, viestijärjestelmät ja

energiahuolto).

Tukipalveluissa pelastustoimi tukeutuu merkittävin osin jo nyt ulkopuolisiin

palveluntarjoajiin, mutta tukipalveluissa voi edelleen löytyä rajapintoja maakunnan

muihin toimijoihin, kun maakunnan organisaatiot selkeytyvät.

Tulevan maakunnan toimijoista pelastustoimi, ensihoito, terveystoimi ja

sosiaalitoimi tarvinnevat tiettyjä päivystyspalveluja. Näiden toimijoiden tulee

selvittää mahdollisuudet tuottaa päivystyspalveluja yhteistyössä tai ainakin samaa

infraa hyödyntäen.

Pelastustoimella on ollut kiinteä yhteys ensihoidon palveluihin jo yli sadan vuoden

ajalta ja tätä yhteistyötä kannattaa kehittää edelleen. Sekä pelastustoimi että

ensihoito ovat molemmat valmiutta ylläpitäviä, kuntalaisia äkillisissä, ennalta-

arvaamattomissa tilanteissa palvelevia toimialoja, joiden yhteensovittamisessa

löytyy molempia toimialoja palvelevia synergiaetuja.

5. Pelastustoimen toimitilat

Pelastuslaitoksen tehokas toiminta edellyttää laajaa, asiakasta lähellä olevaa

nopeaa palveluverkkoa. Palveluverkon rungon muodostavat paloasemat, joita

maakunnan alueella on 37 kpl. Paloasemakiinteistöt ovat joko kuntien tai

yksittäisten vapaapalokuntayhdistysten omistamia. Pelastustoimi maksaa näistä

kiinteistöistä vuokraa omistajilleen. Paloasemaverkon ylläpito on keskeisessä

roolissa kansalaisille annettavan palvelun nopeudessa.

6. Pelastustoiminnan kustannukset

Kymenlaakson pelastustoimen toimintakulut vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan

olivat yhteensä 19 145 t€, josta varsinaisen pelastustoimen osuus oli 15 950 t€ ja

ensihoidon osuus 3 195t€. Pelastustoimen nettomenot olivat vuonna 2016

asukasta kohden 78,99€.

7. Valtion jyvittämät kustannukset toimintaan

Valtio ei osoita pelastustoimelle valtionosuuksia.

8. Maakuntien pelastustoimen välinen yhteistyö

Pelastuslaki (379/2011) määrittelee alueen pelastustoimen yhteistoiminnasta ja

Kymenlaakson pelastuslaitoksella on yhteistoimintasopimukset Päijät-Hämeen, Itä-

Uusimaan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan pelastustoimien kanssa.

KUNNAT

MAAKUNNAN PELASTUSLAITOS JOHTAA

VARAUTUMISTA PELASTUSTOIMINNAN

TEHTÄVIIN JA YHTEENSOVITTAA

MUUTA VARAUTUMISTA (pelastuslaki 379/2011, 47§)

MUUT ORG.

VARAUT.

PV:N VARAUT.

RAJAN VARAUT.

PELASTUSTOIMINTAAN VARAUTUMINEN

MAAKUNTA VALTIO

PELASTUSLAITOKSEN VARAUTUMINEN

SOTEN VARAUTUMINEN

MAKUN MUIDEN ORGANISAATIOIDEN

VARAUTUMINEN

POLIISIN VARAUT.

ALUEELLINEN JA KANSALLINEN VALMIUS SUURONNETTOMUUKSIIN, HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN (ML. SOTATILA)

KUNTIEN VARAUTUMINEN

KYMENLAAKSON MAAKUNNAN PELASTUSPALVELUT

Strategia Maakunnan asukkaat Yritykset Ympäristö Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit

PALVELUTASO Pelastustoimen palvelutasopäätös on tärkein alueen

pelastustoimea ohjaava asiakirja.

Palvelutasopäätöksen laatimisvelvollisuus perustuu

pelastuslakiin(379/2011). 28§:n mukaan

palvelutason on vastattava paikallisia tarpeita ja

onnettomuusuhkia sekä siinä on otettava huomioon

myös toiminta poikkeusoloissa. 29§:n mukaisesti

alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia

kuultuaan.

Palvelutasopäätöksessä selvitetään maakunnan

asukkaiden saamat pelastustoimen palvelut

Palvelutasopäätöksessä selvitetään alueen yritysten

saamat palvelut mm sammutus- ja pelastustoiminta

sekä valvontatoiminta. Pelastustoimi valvoo

palvelutasopäätöksen mukaisesi myös yritysten

omatoimista varautumista

Pelastustoimi esittää palvelutasopäätöksessään

kuinka se suorittaa

kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaista

valvontatehtävää, torjuu kemikaalionnettomuuksia ja

huolehtii öljyvahinkojen torjuntalain mukaisista

öljyntorjuntatehtävistä sekä varautuu niihin

etukäteen öljyntorjuntasuunnitelmissaan.

Kunnat, ympäristöviranomaiset, sairaanhoitopiiri,

puolustusvoimat, rajavartiolaitos, AVI ja ELY-

keskus ja yritykset

RISKIENHALLINTA, KUVAUS

NYKYTILASTA.

Alueen erityispiirteet

PROSESSIT (huomioitava myös

poikkeusolot ja väestönsuojelu) Strategia Maakunnan asukkaat Yritykset Ympäristö Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit

Turvallisuusviestintä Pelastuslaitos huolehtii alueellaan pelastustoimelle

kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja

neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja

muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja

varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä

asianmukainen toiminta onnettomuus- ja

vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten

rajoittamisessa

Turvallisuusviestinnän avulla tavoitetaan vuosittain

noin kuudesosa alueen väestöstä.

Suurten yritysten ja laitosten kanssa tehdään

turvallisuustyötä turvallisuuskulttuurin

edistämiseksi.

Ympäristön tilan pilaantumista ehkäistään ennalta

huolehtimalla siitä, että vaarallisia kemikaaleja

varastoivat ja käsittelevät yritykset ottavat huomioon

kemikaaliriskit toiminnassaan ja

pelastussuunnitelmissaan.

Kunnat, poliisi, puolustusvoimat, raja, tulli, ELY-

keskus osallistuvat toimintaan, sopimupalokunnat ja

muut yhteisöt huomioidaan suunnittelussa

Valvontatehtävät Valvontasuunnitelma on laadittu vuosittain ja

valvontaa kohdennetaan alueen riskien ja muiden

erityisten valvontatarpeiden mukaisesti

Yhden ja kahden asunnon sekä pelastus-

suunnitelmavelvollisten asuinrakennusten

palotarkastukset toteutetaan pääosin omavalvonnan

keinoin.

Pelastuslaitoksella on suurteollisuuteen ja alueen

Seveso-laitoksiin perehtynyttä henkilöstöä.

Pelastuslaitos huomioi valvontatehtäviä

suorittaessaan ympäristön tilaa.

Kunnat, ELY-keskus

Riskianalyysi Riskianalyysi on sekä systemaattista että jatkuvaa

ja riskianalyysi tehdään valtakunnallisesti

yhtenäisillä perusteilla.

Maakunnan asukkaille tiedotetaan alueen ja

toiminnan riskeistä eri valistuksen keinoin.

Tunnistettuihin riskeihin varaudutaan sisäisin ja

ulkoisin pelastussuunnitelmin

Pelastuslaitos huomioi mm. kaavalausunnoissaan

ympäristön rakentamisen aiheuttamat riskit

ympäristölle ja pohjavesistölle.

Maakunnan asukkaat, yritykset, kunnat, ELY-

keskus, AVI

PELASTUSTOIMI, KUVAUS

NYKYTILASTA.

Alueen resurssit

PROSESSIT (huomioitava myös

poikkeusolot ja väestönsuojelu) Strategia Maakunnan asukkaat Yritykset Ympäristö Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit

Pelastustoiminta Kymenlaakson pelastuslaitos pelastaa ja suojaa

ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä kaikissa

pelastustoimelle säädetyissä tehtävissä

Pelastuslaitoksella on maakunnan laajuinen

paloasemaverkko, joka palvelee maakunnan

asukkaita lähipalveluna huomioiden säädetyt

vasteajat.

Suurten riskikohteiden kanssa tehtävää yhteistyötä

kehitetään ja erityisesti huomioidaan

suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat kohteet

mm.. Sevesokohteet

Kiinnitetään erityistä huomiota

luonnononnettomuuksiin varautumiseen sekä

vaarallisten aineiden onnettomuuksien torjuntaan ja

valmiuden ylläpitoon.

Kunnat, poliisi, puolustusvoimat, raja, tulli, ELY-

keskus, sopimuspalokunnat, vapepa, ja muut

yhteisöt sekä alueen yritykset

Paloasemat ja kalusto Maakunnassa on kattava ja toiminnallinen

paloasemaverkosto ja kalusto vastaa tarpeita

Maakunnan asukkaat saavat pelastustoimen

palvelut tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti

toimintavalmiusohjeen mukaisesti

Paloasemien varustelussa huomioidaan yritysten

edellyttämät erityistarpeet.

Jokaisen paloaseman kalustolla on mahdollisuus

aloittaa ympäristöonnettomuuksien rajoittaminen

Kunnat, sopimuspalokunnat, maakunnan

"tilapalvelukeskus"

Varautuminen päivittäisiin

onnettomuuksiin

Vastesuunnittelussa on perustoiminta-alueille

määritelty pelastusyksikkö, jonka tehtävänä on

suorittaa päivittäisen onnettomuuden

pelastustehtävä säädetyssä vasteajassa

Pelastuslaitos opastaa valistuksen eri keinoin

maakunnan asukkaita onnettomuuksien ehkäisyssä

ja torjumisessa.

Yritysten pelastussuunnitelmat ovat ajantasalla ja

tarkastettu valvontasuunnitelman mukaisesti sekä

yritysten henkilöstö osaa toimia oikein

onnettomuustilanteessa.

Pelastusyksiköiden henkilöstö minimoi

ympäristövahinkojen syntymisen kaikissa

onnettomuustyypeissä

Kunnat, poliisi, puolustusvoimat, raja, tulli, ELY-

keskus, sopimuspalokunnat, vapepa, ja muut

yhteisöt sekä alueen yritykset

Varautuminen

suuronnettomuuksiin

Suuronnettomuuksien edellyttämä henkilöstö- ja

kalustoresurssien hälyttäminen on suunniteltu

hälytysohjeessa ja suuronnettomuuksien varalta

ylläpidetään operatiivisia toimintasuunnitelmia.

Suuronnettomuuksien mahdollisuudesta tiedotetaan

koko maakunnan väestöä säännöllisesti

turvallisuustiedottein. Pelastustoimi on varautunut

väestön varoittamiseen hälytinverkostolla ja muilla

teknisillä ratkaisuilla

Yritykset laativat pelastuslaitoksen ohjauksessa

säännöllisesti tiedotteet väestölle, joissa kerrotaan

yrityksen toiminnan aiheuttamista mahdollisista

suuronnettomuuksista sekä osallistuvat

suunniteltuihin harjoituksiin.

Pelastuslaitos varautuu systemaattisesti ja

keskittämällä erikoiskalustoa, jonka avulla voidaan

tehokkaasti rajoittaa ja torjua ympäristöuhkia.

Kunnat, poliisi, puolustusvoimat, raja, tulli, ELY-

keskus, sopimuspalokunnat, vapepa, ja muut

yhteisöt sekä alueen yritykset

Varautuminen normaaliolojen

häiriötilanteisiin

Pelastuslaitos suunnittelee ja toteuttaa

pelastustoiminnan turvaamisen mm. viestiliikenne-

ja energiaomavaraisuuden osalta.

Maakunnan asukkaille turvataan avunsaanti ja

mahdollisuus häiriötilanteissa tehdä

onnettomuusilmoitus suoraan ennaltasuunnitelluille

paloasemille.

Yritysten riskianalyyseissa huomioidaan

normaaliolojen häiriötilanteet tukemalla valvonnan

yhteydessä yritysten varautumista sekä keräämällä

varautumistietoja.

Häiriötilanteisiin varautumisessa huomioidaan

ympäristölle aiheutuvat riskit

Kunnat, poliisi, puolustusvoimat, raja, tulli, ELY-

keskus, sopimuspalokunnat, vapepa, ja muut

yhteisöt sekä alueen yritykset

Varautuminen poikkeusoloihin Pelastuslaitos huolehtii osaltaan poikkeusoloihin

liittyvistä tehtävistä ja tukee kuntia, maakuntaa,

asukkaita ja yrityksiä poikkeusoloihin

varautumisessa ja varautuu väestönsuojeluun.

Pelastuspalvelujen taso turvataan erillisen

suunnitelman mukaisesti ja varaudutaan väestön

suojaamiseen.

Pelastuspalvelujen taso turvataan erillisen

suunnitelman mukaisesti

Pelastuspalvelujen taso turvataan erillisen

suunnitelman mukaisesti

Kunnat, poliisi, puolustusvoimat, raja, tulli, ELY-

keskus, sopimuspalokunnat, vapepa, ja muut

yhteisöt sekä alueen yritykset

Öljyntorjunta Pelastuslaitos vastaa alueellaan öljyvahinkojen

torjunnasta. Pelastuslaitos varautuu ja torjuu

öljyvahinkoja laatimansa Öljyvahinkojen

torjuntasuunnitelman mukaisesti ja varautuu myös

suuriin alusöljyvahinkoihin (SÖKÖ suunnitelma).

Varautumiseen tarvittava öt-kalusto hankintaan öt-

suunnitelman mukaisesti noudattaen

öljysuojarahaston antamia ohjeita Jokaisella

pelastuslaitoksen asemapaikalla on perusvalmius

päivittäisten öljyvahinkojen alkutorjuntaan.

Pelastuslaitos on varautunut suureen kemikaali ja

öljyntorjuntatehtävään keskitetysti.

Maakunnan asukkaat saavat nopean ja tehokkaan

avun päivittäisissä öljyvahingoissa.

Yritykset tunnistavat toiminnassaan öljyvahinkojen

riskit ja vastuun sekä osaavat oikeilla

ensitoimenpiteillä rajoittaa tapahtunutta vahinkoa.

Öljyä varastoivat yritykset laativat omat lakisääteiset

öljyntorjuntasuunnitelmat ja tekevät

pelastuslaitoksen kanssa yhteistyötä suunnitelmien

laadinnassa.

Pelastuslaitoksella on tarkoituksenmukainen

öljyvahinkojen torjuntakalusto öljytuotteiden

aiheuttamien ympäristövahinkojen varalta.

Pelastuslaitos on onnettomuustilanteessa tiiviissä

yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa sekä

käyttää tarvittaessa asiantuntijoiden palveluja

öljyvahinkojen rajaamiseksi ja torjumiseksi

mahdollisimman nopeasti. Pelastuslaitoksella on

ajantasaiset tiedot mm. pohjavesi - ym valuma-

alueista laatiessaan torjuntasuunnitelmia.

Syke, Öljysuojarahasto, Ely, kunnat, poliisi, raja,

puolustusvoimat, vapepa, WWF

Kansainvälinen toiminta ja raja-

alueyhteistyö

Kymenlaakson pelastuslaitos on aktiivinen toimija

raja-alueyhteistyössä yhdessä muiden raja-alueen

pelastuslaitosten kanssa. Pelastuslaitos ylläpitää

kansainvälisiä suhteita EU:n alueella ja osallistuu

valtioiden välisten sopimusten perusteella kulloinkin

käytettävissä olevin resurssein yhteistyöhön.

EU-kansalaisia pyritään palvelemaan E18-tien

varressa tapahtuvissa liikenneonnettomuuksissa

myös raja-alueella.

Kansainvälisille yrityksille annetaan tietoa

Kymenlaakson pelastuslaitoksen toimintakyvystä ja

valmiudesta pelastustoimintaan

Yhteistyö ulottuu ympäristöonnettomuuksien

ehkäisyssä ja torjunnassa alueen ulkopuolelle.

SM, rajavartiolaitos, emercom, CMC

Päivystysjärjestelyt, hälytys- ja

johtamisjärjestelmät

Maakunnassa on laaja-alainen, viranomaisten

yhteistyönä sovittu päivystyspalveluja tuottava

keskus, joka tukee maakunnan tuottamia tehtäviä.

Pelastuslaitoksella suojatut verkkoyhteydet

onnettomuusjohtamista varten. Keskus tuottaa

hälytyspalveluja maakunnan eri viranomaisille.

Keskus tukee maakunnan asukkaille annettavia

pelastus- ensihoito-, sosiaali- ja terveystoimen

tarjoamia palveluja.

Keskus tukee maakunnan yrityksiä

onnettomuustilanteissa antamalla yrityksille

ohjausta ja viranomaisneuvontaa

onnettomuustilanteissa.

Keskus tukee eri viranomaisia

ympäristövahingoissa

Pelastus, ensihoito, terveystoimi, sosiaalitoimi,

poliisi, raja, ELY, puollustusvoimat, tulli,

sopimuspalokunnat, vapepa,

Tukipalvelut (sisältäen

huoltotoiminnan,

materiaalihankinnan ja

ydinhankinnat

Pelastuslaitoksen huoltotoiminta on laadukasta,

hyvin organisoitua ja perustuu ydinalueiden osalta

pääsääntöisesti häiriötilanteiden ja poikkeusolojen

vaatimaan omavaraisuuteen. Pelastuslaitos turvaa

toiminnat ydinhuoltotoimintojen huoltohenkilöstöllä,

toimivalla materiaalinhallintajärjestelmällä,

hankintaosaamisella ja luotettavien

sopimuskumppaneiden kanssa tehdyillä

vuosisopimuksilla

Palvelujen turvaaminen omavaraisuudella ja

toimivilla järjestelmällä, jotka tukevat maakunnan

asukkaille annettavia palveluja kaikissa

olosuhteissa.

Palvelujen turvaaminen omavaraisuudella ja

toimivilla järjestelmällä, jotka tukevat maakunnan

yrityksille annettavia palveluja kaikissa olosuhteissa.

Osa tukipaveluiden tarpeista voidaan tuottaa

yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa.

Pelastuslaitos pyrkii hankinnoissaan ja

huoltotoiminnassa huomioimaan

ympäristöystävälliset tuotteet ja menelmät

Maakunnan muut toimijat, kunnat, muut

pelastuslaitokset ja sopimuskumppanit (yritykset)

ENSIHOITO, KUVAUS

NYKYTILASTA.

Alueen resurssit

PROSESSIT (huomioitava myös

poikkeusolot ja väestönsuojelu) Strategia Maakunnan asukkaat Yritykset Ympäristö Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit

Ensihoito Kymenlaakson pelastuslaitos tuottaa

ensihoitopalveluja maakunnan asukkaille

terveystoimen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen

mukaisesti kustannusneutraalisti

Pelastuslaitos tuottaa ns. kansalaistehtävien

ensihoitopalveluja maakunnan asukkaille.

Pelastuslaitos tuottaa haja-asutusalueille

ensivastetoimintaa, jolla turvataan hätätilapotilaan

elintoiminnot.

Pelastuslaitos tukee yritysten omaa

ensiaputoimintaa yhteistyössä Kaakkois-Suomen

Pelastusalan Liiton kanssa.

Kymenlaakson terveystoimi, Kymenlaakson

ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen

pelastusalan liitto sekä valtakunnallinen

verkottuminen muiden pelastuslaitosten kanssa.

Ensivaste Kymenlaakson pelastuslaitos tuottaa

ensivastepalveluja kustannusneutraalisti

maakunnan asukkaille terveystoimen kanssa tehdyn

yhteistyösopimuksen mukaisesti.

Ensivasteyksiköt tukevat ensihoitoyksiköiden

toimintaa maakunnassa, nopeuttavat ensihoidon

aloitusta ja kykenevät ylläpitämään hätätilapotilaan

elintoimintoja annettujen hoitoohjeiden mukaisesti.

Palvelun tärkeys korostuu harva-asutusaluilla,

joissa varsinaisten ensihoitoyksiköiden vasteajat

ovat pidemmät.

Ensivastetoiminta voi kohdistua myös yritysten

alueille tapahtuviin sairaskohtauksiin ja

onnettomuuksiin.

Kymenlaakson "terveystoimi", Kymenlaakson

ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen

pelastusalan liitto sekä valtakunnallinen

verkottuminen muiden pelastuslaitosten kanssa.

Päivystysjärjestelyt Maakunnassa on laaja-alainen, viranomaisten

yhteistyönä sovittu päivystyspalveluja tuottava

keskus, joka tukee maakunnan tuottamia tehtäviä.

Keskus tuottaa maakunnan asukkaille ensihoitoa

tukevia päivystyspalveluja

Keskus tuottaa maakunnan yrityksille ensihoitoa

tukevia päivystyspalveluja

Pelastus, ensihoito, terveystoimi, sosiaalitoimi,

vapepa,

ver 15.3.2017 tiimikokous

Pelastuslaitoksella on sopimus kuudesta ympärivuorokauden miehitetystä hoitotason yksiköstä, joista pelastuslaitos käytännössä miehittää viisi yksikköä (osassa yksiköitä on Carean miehitys). Maakunnan alueella on lisäksi neljä yksityisen palveluntuottajan

ympärivuorokautista hoitotason yksikköä ja osan vuorokaudesta toimivia yksiköitä on yhteensä kuusi (esim siirtoyksikköinä) . Alueella toimii lisäksi 20 pelastuslaitoksen tuottamaa ensivasteyksikköä ja viisi muuta ensivasteyksikköä. Pelastuslaitos kykenee

miehittämään pelastuslaitoksen vara-ambulanssit, 4 kpl, perustason ensihoidon miehityksellä suuronnettomuustilanteissa sekä tarvittaessa kalustamaan miehistönkuljetusajoneuvoja potilaskuljetusajoneuvoiksi poikkeuksellisissa tilanteissa. Pelastuslain valtuudet

antavat valtaoikeudet tarvittaessa laajoihin otto-oikeuksiin pelastustoimen tilanteessa.

Pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista valvontakäynneillä ja asiakirjavalvonnalla. Toteutumista edesautetaan myös valistuksen ja neuvonnan keinoin. Pelastuslaitos antaa alueensa kunnille lausuntoja kaavoitukseen ja

rakentamiseen liittyen, huolehtii yleisötilaisuuksien valvonnasta pelastuslain mukaisesti sekä suorittaa kemikaaliturvallisuuslainmukaiset valvontatehtävät. Pelastuslaitos antaa lausunnot niistä räjähdelain (390/2005) mukaisista laitoksista, joiden valvonta kuuluu

Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Pelastuslaitos valvoo nuohouspalveluiden toteutumista alueellaan. Kymenlaakson maakunnan erityispiirteinä ovat Suomenlahden laivaliikenne, erityisesti öljy- ja kemikaalikuljetukset, varuskunta-alueet Haminassa, Utissa ja

Vekaranjärvellä, lentokentät Utissa, Karhulassa, Selänpäässä, Ummeljoella ja Wredebyssä, kaksi kemikaalisatamaa, Seveso-turvallisuusselvityslaitokset sekä kolme kemikaaliratapihaa; Haminassa, Kotkassa ja Kouvolassa, sekä yhteinen raja Venäjän kanssa

Kymenlaakson pelastustoimi on 37 paloasemalta tuotettu lähipalvelu, josta pelastuslaitos vastaa, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmishengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi

eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin voimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettaviksi. Kymenlaakson pelastuslaitoksella on vakinaista henkilökuntaa sijoitettuna viidelle paloasemalle ja

pelastuslaitoksella on sopimukset 35 kymenlaakson alueen palokunnan kanssa, joiden perusteella sopimuspalokunnat tuottavat pelastustoimen palveluja maakunnassa. Pelastuslaitoksen välitön perusvalmius onnettomuustilanteeessa on 26 (1+2+4+19) henkilöä,

viidessä minuutissa valmius laajenee 100 (1+2+24+73) henkilöön, seitseman minuutin kuluttua valmius on 131 (1+2+28+100) henkilöä, 10 minuutin kuluttua valmius on 169 (1+2+38+128) henkilöä, 20 minuutin kuluttua valmius on 218 (1+2+44+171) henkilöä.