KYMENLAAKSON MAAKUNTAUUDISTUSSEMINAARI

Kotka | 31.8.2016

Sähköinen osallistuminen päivän keskusteluun ja työskentelyyn

Seminaarille on luotu oma kommenttiseinä (Padlet‐seinä), jonne voi lähettää kommentteja päivän aikana. Lisäksi jokaiselle valmisteluryhmälle on luotu oma seinä, jonne voi lähettää terveisiä kyseisen ryhmän valmistelutyöhön.

Sähköiset kommenttiseinät on luotu vain seminaarin osallistujien käyttöön ja niiden tarkoitus on toimia päivän työskentelyn ja keskusteluun osallistumisena apuna. 

Seinälle voi lähettää kommentteja, kysymyksiä tai muita huomioita (anonyymisti tai omalla nimellä). Ilmoitustaululle voi lähettää myös kuvia, linkkejä tai pienikokoisia tiedostoja.

Kommentoinnin voit aloittaa kirjoittamalla tietokoneella tai mobiililaitteella selaimen osoiteriville oheisen linkin tai oheisen QR‐koodin avulla.

Käyttö on helppoa ja yksinkertaista. Kommentointi tapahtuu kaksoisklikkaamalla seinää tai klikkaamalla plus‐merkkiä sivun oikeassa alanurkassa.

VALMISTELURYHMIEN KOMMENTTISEINÄTSOTE:http://bit.ly/kyme_sote

Maakuntapalvelut:http://bit.ly/kyme_maakunta

Tukipalvelut 1 (Tietohallinto ja ICT, kiinteistöt ja toimitilat, hankinta):http://bit.ly/kyme_tuki1

Tukipalvelut 2 (Talous, henkilöstö):http://bit.ly/kyme_tuki2

Itsehallinto, demokratia ja osallisuus:http://bit.ly/kyme_itsehallinto

http://bit.ly/kyme_seminaari

Päivän ohjelma

8.45  Aamukahvi

9.00  Tilaisuuden avausJaakko Mikkola, maakuntajohtaja, Kymenlaakson Liitto

9.30  Valmistelutilanteen esittelySote‐projekti: Annikki Niiranen, toimitusjohtaja, Carea sekä palvelujohtaja Jorma Haapanen, Kotkan kaupunkiMaakuntapalvelut‐projekti: Jaakko Mikkola, maakuntajohtaja, Kymenlaakson Liitto jaLeena Gunnar, ylijohtaja, Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus

10.30  Virvokkeita

10.45  Tukiryhmien tilannekatsauksetHankinta: Marja‐Liisa Jyrkilä, hankintapäällikkö, KouvolaHenkilöstö: Päivi Karhu, henkilöstöjohtaja, KouvolaTalous: Tuukka Forssell, talousjohtaja, KouvolaTietohallinto ja ICT: Sirpa Mäntynen, tietohallintojohtaja, KouvolaToimitilat ja kiinteistöt: Matti Filppu, kehitysjohtaja, Hamina

11.30  Kymenlaakson maakunnan tulevaisuusAlustavan tulevaisuuskuvan esittely, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

12.00  Lounas

AAMUPÄIVÄ

Päivän ohjelma

13.00  Työstöosuus I: Sukellus Kymenlaakson sote‐ ja maakuntauudistukseenValmisteluryhmien työn läpikäynti ryhmissä ja valmistelun tärkeimpien kysymysten esiin nostaminenMahdollisuus kiertää ja tutustua jokaisen valmistelutyöryhmän tekemään työhön sekä keskustella ja kommentoida työtä ja valmistelua

14.00  Kahvit

15.00  Työosuus II: Valmistelun jatkotavoitteet sekä osallisuus ja viestintä sote‐ ja maakuntauudistuksessaValmisteluryhmittäin käydään keskustelua jatkovalmistelusta.

15.45  Seminaaripäivän yhteenveto ja loppukeskusteluKeskustelun summaus ja konkreettiset yhteiset tavoitteet esivalmisteluvaiheelle

17.00  Salaattibuffet‐ Keskustelu maakuntauudistuksen valmistelusta jatkuu vapaamuotoisemman ryhmäytymisen merkeissä

19.00  Tilaisuus päättyy

ILTAPÄIVÄ

Maakuntauudistusseminaarin tavoitteet

• Esitellään maakuntahallituksen hyväksymä organisointi ja maakuntauudistuksen tavoitteet

• Esitellään sote‐ ja maakuntapalvelujen projektiryhmien sekä tukipalveluryhmien valmistelutilanne (tietohallinto‐ ja ICT, henkilöstö, talous, toimitilat ja kiinteistöt, hankinnat)

• Luodaan yhteistä näkemystä Kymenlaakson tulevaisuuskuvasta, jota maakuntapalveluiden projektiryhmä on alustavasti työstänyt

• Sovitaan esivalmisteluvaiheelle asetettavista konkreettisista yhteisistä tavoitteista Kymenlaakson tarpeiden pohjalta

Maakuntauudistuksen kansallinen tilannekatsaus ja Kymenlaakson näkymät

Lähde: Tuomas Pöysti, esitys alue‐ ja paikallishallintopäivillä 17.8.2016http://www.uta.fi/jkk/aluejapaikallishallintopaivat2016/esitykset.html

Maakuntien ääniä valmisteluvaiheessa (TEMille annettujen vastausten perusteella)

Palvelut

• Rakennerahastoja, yritystukia ja elinkeinoasioita koskevan todellisen päätöksenteon säilyminen maakunnilla; uudistuvien TE‐palvelujen ja yrityspalvelujen (kasvupalvelut) turvaaminen koko maakunnassa, yhteys kuntien elinkeinopalveluihin

• Järjestäjä–tuottaja ‐mallin joustava toteuttaminen käytännössä

• Erilaisten rahoituskanavien joustava hyödyntäminen

• Asiakasnäkökulman ja palvelujen vaikuttavuuden kehittäminen

Kokonaisvaltaisuus ja synkronointi

• Alueellisen kehityksen ja vetovoiman edistäminen monipuolisilla palveluilla

• Ylimaakunnallisten tehtäväkokonaisuuksien selkeyttäminen

• Sote‐valmistelutyön ja maakuntauudistusvalmistelun synkronointi

• Alueelliseen organisoitumiseen ja toteutukseen liittyen tunnistettu riskejä mm. aikatauluun, resursointiin, viestintään, sitoutumiseen, näkemyseroihin ja asiakkaiden osallisuuteen liittyen 

Vastuusta alueiden kehittämisestä

• Maakunnan roolia on vahvistettava aluekehityksen viestinviejänä kunta‐ ja toimijakentän ja valtion välisessä dialogissa, • Sidosryhmille oltava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon (osa pitää 

nykymallia eri toimijoiden osallistamisesta toimivana osa ei)• Yhtenäinen strategiaprosessi aluekehittämisstrategian ja maakunnan oman 

strategian toimintastrategian osalta, maakuntastrategiaa ja aluekehittämisstrategiaa ei tule nähdä erillisinä 

• Vaalikausirytmi suunnittelussa ja toimeenpanossa on hyvä• Maakunnille on taattava laaja liikkumatila ja riittävästi resursseja 

aluekehittämiseen 

Yhteistyöstä

• Yhteistyön tulee olla tarpeista kumpuavaa • Yhteistyön tulee olla vuorovaikutteista ja säännöllistä, ministeriöiden aktiivien 

jalkautuminen alueille ‐> ministeriöiden käytäntöjen yhtenäistäminen• Tarvitaan foorumeita maakuntien ja valtion välillä, joissa käydään teemakohtaisia 

keskusteluja suunnittelusta ja seurannasta • vuosittaiset neuvottelut toimeenpanotason sisällöstä ja rahoituksesta

Kulminaatiopisteet, summausta:• ministeriöiden keskinäinen yhteistyö• valtion ja maakuntien suhde• sektoripolitiikkojen sovittaminen kokonaisuuteen

Maakuntauudistuksen kansallinen valmisteluprosessi

HUOM! Aluekehittämisjärjestelmää (ohjausta) rakennetaan tiiviimmin elo‐syyskuussa 2016!

Kehitysnäkymät kunnassani 3‐5 vuoden päästä ovat...

Lähde: MDI:n kuntakysely 2016 (tulokset julkaistaan 14.9.2016).

Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan kuntani kehitysnäkymiin…

Lähde: MDI:n kuntakysely 2016 (tulokset julkaistaan 14.9.2016).

Kesän kiinnostavimmat kartat – HUOM! työversioitaTyömatkoihin perustuva verkostoanalyysi – miten toiminnalliset alueet muotoutuvat

Kartat: SYKE

5 km ruudut 10 km ruudut

Havaintoja maakuntauudistuksesta ja kriittisistä menestystekijöistä

… edellytykset määritellä asiakkuudet ja asiakasryhmät 

… edellytykset tavoittaa asiakkaat… edellytykset tunnistaa asiakastarpeet

… edellytykset tuottaa palvelut asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti

Kriteerit: ‐ palvelun nopeus‐ palvelun osuvuus

Maakuntauudistuksen vaikutukset?

…edellytykset määritellä palvelutaso valtakunnallisesti

… edellytykset käyttää resursseja tehokkaammin

… edellytykset allokoida resursseja ja hyödyntää vahvuuksia (haavoittuvuuden minimointi)

… edellytykset tehostaa järjestelmiä ja prosesseja

… edellytykset määritellä ja mitata kustannustehokkuutta

Tietojärjestelmien käyttöön otto 

… edellytykset asiakkaiden samanlaiseen ja tasapuoliseen kohteluun alueesta riippumatta (yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus)

… edellytykset tunnistaa tarve, mihin julkista rahaa käytetään

… edellytykset asettaa selkeät valtakunnalliset linjat ja tavoitteet

… edellytykset hahmottaa palvelujen kokonaisprosessit

…eri toimijoiden resurssit saatava tehokkaasti käyttöön –kokonaiosresurssit ja niiden hallinta.

Kriteerit:hallitusohjelman mukaiset tavoitteet työllistyminen, uudistuminen, kilpailukyky (kasvupalvelut)

1.1. ASIAKKAISIIN(asiakaslähtöisyys)

2.2. KUSTANNUS‐TEHOKKUUTEEN 

3.3. VAIKUTTAVUUTEEN

Lähde: MDI, VAAKA-hanke (LUONNOS)

HALLINNON JA PALVELUTUOTANNON VASTUU KESKITTYY MAAKUNTIIN

• Tehtävien ja kehittämistyön keskittämisen etujen hyödyntäminen (esim. tietyt erityistehtävät ja KEHAntoiminta)

• Uuden mallin kokonaiskustannusten hallinta ja mittaaminen • Kansallisen edun näkökulmasta huolehtiminen (koordinaatio ja kokonaisuuden hallinta)

• Aktiivisen yhteistyön turvaaminen ja motivointi maakuntien kesken• Pirstaleisen kehityksen ja resurssien käytön osaoptimoinnin välttäminen

• Maakuntien erityispiirteiden huomiointi ja erilaisten mallien toimivuuden tarkastelu

• Päätöksentekokulttuurin muutoksessa onnistuminen sekä poliittisten päätösten ja viranomaispäätösten erottaminen toisistaan 

• Yhteisen ymmärryksen luominen kansallisesti ja alueilla asiakaslähtöisyydestä (asiakkaista), kustannustehokkuudesta, vaikuttavuudesta

• Henkilöstön ottaminen mukaan uuden maakuntaorganisaation toimintakulttuurin ja työyhteisön rakentamiseen 

Lähde: MDI, VAAKA-hanke (LUONNOS)

• Asiakasohjauksessa ja asiakkaiden palvelupolun suunnittelussa onnistuminen

• Tiedon integraatiossa onnistuminen (mm. eri viranomaisten asiakastietorekisterit, yksityisten toimijoiden pääsy tietoihin jne.)

• Palveluketjujen integraatio ja tuotannollinen integraatio julkisen ja yksityisen välillä (koordinointi ja palveluketjujen kokonaisuuden hallinta)

• Yhtenevät tulkinnat ja epäselvyyksien välttäminen tehtävien ja palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa

• Riittävien edellytysten, kannusteiden ja osaamisen varmistaminen maakunnissa (innovatiivisten) hankintojen tekemiseen

• Kilpailuneutraliteetin turvaaminen

• Palvelun järjestämisen ja tuotannon erottaminen eri organisaatioihin 

• Toimivien/kilpailullisten palvelumarkkinoiden syntyminen ja edistäminen

• Julkisiin hankintoihin ja älykkäisiin innovatiivisiin ostoihin liittyvä osaaminen mm. markkinoiden synnyn edistämisessä.  

• Tehtävistä selviytymiseen tarvittavan (erikois)osaamisen turvaaminen

• Epäluulojen poistaminen yksityistä palveluntuotantoa kohtaan

PALVELUJEN TUOTTAMISEN RAKENTEET MUUTTUVAT

Lähde: MDI, VAAKA-hanke (LUONNOS)

MAAKUNTIEN ITSENÄISYYS VAHVISTUU JA YLHÄÄLTÄ PÄIN TULEVA SUORA OHJAUS VÄHENEE

• Sellaisen lainsäädännön ja seurannan luominen sekä informaatio‐ohjaus, joka johtaa tehokkaampaan ja vaikuttavampaan toimintatapaan

• Onnistuminen indikaattoriohjauksessa (esim. läpinäkyvyys ja aluekohtaisen osaoptimoinnin välttäminen)

• Valtion (eri ministeriöiden) ja maakuntien välisessä koordinaatiossa onnistuminen 

• Valtion ja maakuntien välisen neuvottelumenettelyn sisällöissä onnistuminen • Maakunnille asetettavissa kannustimissa onnistuminen (pitkäjänteisyys ja sitoutuminen yli hallituskausien 

tavoitteiden toteuttamiseen)

• Alueellisen toiminnan reunaehtojen määritteleminen lainsäädännöllä

• Katkoksien ja epäjatkuvuuskohtien välttäminen asiakastyössä uuteen malliin siirryttäessä

Lähde: MDI, VAAKA-hanke (LUONNOS)

TOIMINTOJEN JA PALVELUJEN DIGITALISOINTI LUO UUSIA MAHDOLLISUUKSIA

• Digitalisaation kokonaisvaltaisessa hyödyntämisessä onnistuminen• Meneillään olevien isojen kansallisten kehittämishankkeiden onnistunut läpivienti (esim. kansalliseen 

palveluarkkitehtuuri ja palveluväylä, työmarkkinatori jne.) 

• Uusien järjestelmien rakentaminen ja käyttöönotto vaatii resursseja etenkin alkuvaiheessa

Lähde: MDI, VAAKA-hanke (LUONNOS)

Kansainvälinen vertailu aluekehittämisjärjestelmistä

• Suuntana suuremmat alueet, ”miljoonapiirit”, esim. Ruotsissa 6 aluetta

• Ei yhtä mallia, vaan erilaiset mallit erilaisille alueille. Mitä vahvempi kaupunki alueella on, sitä suurempi on kaupungin vastuu ja rooli. Metropolialueiden erityisratkaisut muuttumassa yhä fokusoidummiksi ja sopimusperusteisiksi (korostuneesti maankäyttö, asuminen, liikenne), ei enää ylimalkaista yleistä erityisasemaa metropolialueelle.

• Sopimuksellisuus valtion ja alueiden välillä ‐ valtion äänen yhdistäminen tärkeää. Korostetaan kumppanuutta ja eri toimijoiden verkostomaista toimintaa. Järjestetty toimivat foorumit keskustelulle ja neuvotteluille

• Territoriaalisuuden merkityksen muutos: ei‐territoriaaliset verkostot ja vyöhykkeet haastavat hallinto‐ ja aluerajat. Alueet kuuluvat useisiin erilaisiin verkostoihin ja eri sisältöteemoissa on erilaiset alueet.

• Jatkuva evoluutio uudistamisen jälkeen: alueet muuttuvat jatkuvasti perustamisen jälkeen, ei liian jäykkiä ja raskaita rakenteita. Kokeilujen kautta kehittäminen myös maakuntamalleissa.

Lähde: MDI, VAAKA-hanke (LUONNOS)

Millainen on Kymenlaakson maakunta ja miten se järjestää palvelut vuonna 2019?

Maakuntapalveluiden tulevaisuustyö

• Historiallisen suuren hallinnon uudistuksen hyödyntäminen Kymenlaaksossa, että rakennetaan ja luodaan jotain kokonaan uutta – ei vain yhdistetä organisaatioita ja tehtäviä 

• Kymenlaakson erityispiirteiden huomiointi: • Sijainti: rata, raja ja meri• Venäjä‐osaaminen• Ekotehokkuus tärkeänä teemana• Alueellisen liikkumavaran hyödyntäminen 

yli hallinnonalarajojen • maakunnan yhtenäisyyden varmistaminen

• Maakuntapalveluiden olennaisia rakennuspalikoita: • Asiakaslähtöisyys, toimiva johtamisjärjestelmä, yhteistyö, digitalisaation hyödyntäminen• Kymenlaakson näkökulmasta tulee korostaa aluelähtöisyyttä maakuntapalvelujen 

organisoinnissa (sopimuksellisuus ja verkostomainen tapa tuottaa palveluja) ja toisaalta tarvitaan valtion ohjausta varmistamaan yhdenmukainen perusrakenne muiden maakuntien kanssa sekä palvelujen yhdenvertaisuus

VAHVA (YKSITYISKOHTAINEN) 

VALTIONOHJAUS

VAHVA ALUELÄHTÖISYYS(väljä valtionohjaus)

YKSI MALLI(yhtenäisyys)

MONTA MALLIA(moninaisuus)

TASAMALLIYksi ja sama malli 18 maakuntaan, sama perusrakenne, samat vastuut ja tehtävät, ei 

aluekohtaisia erityisjärjestelyjä

SOPIMUSMALLIYhtäläinen 

neuvotteluprosessi, tavoitteet ja resurssit 

määritellään maakuntakohtaisesti, alueen 

tarpeet ja vahvuudet huomioiden

VERKOSTOMALLIOrganisoituminen asia‐, 

tehtävä‐ ja painopistekohtaisesti hallintorajat ylittävän 

verkostomallin perustalta

TYYPPIMALLITunnistetaan erilaiset alueet ja piirteet, 

räätälöidään vastuut ja tehtävät alueiden 

profiilien perusteella, vahva kontrolli ja 

määrittely silti valtiolla

Työosuus I: Sukellus Kymenlaakson sote‐ ja 

maakuntauudistukseen

Ryhmäjako

Tehtävänanto

1. Teeman yhteinen käsittely: Valmistelutilanteen lyhyt läpikäynti.Ryhmän puheenjohtaja alustaa lyhyesti valmisteluryhmän valmistelutilanteesta. 

2. Keskustelu ryhmän teeman tärkeimmistä kysymyksistä (tarvittaessa pienryhmissä):I. Mitkä ovat kaikkein tärkeimpiä kysymyksiä, joita valmisteluryhmän työssä pitäisi 

pohtia? • Hyödyntäkää yhteisessä keskustelussa valmisteluryhmän työskelentelyssä jo esille nousseita 

olennaisia huomioita ja kysymyksiä (koostettu muutama pointti erilliselle paperille).• Jos näette tarpeelliseksi, jakautua käsittelemään pääkysymyksiä kahteen tai kolmeen 

pienryhmään

II. Miten valmistelussa huomioidaan Kymenlaakson erityispiirteet tai tarpeet?III. Millaisia asioita tai alustavia ajatuksia valmistelutyöstä voidaan testata muulla 

seminaariväellä? Mihin kysymyksiin halutaan tietoa, kommentteja, näkemystä koko osallistujaporukalta?

3. Yhteenveto kirjataan kysymyksittäin erillisille fläpeille. Ryhmän pj ja sihteeri koostaa yhdessä ryhmän ajatukset kolmelle fläpille.

10 min

30 min

20 min

Työosuus I: Sukellus Kymenlaakson sote‐ ja 

maakuntauudistukseen

Valmisteluryhmien työhön tutustuminen

Tehtävänanto

PJ ja sihteeri jäävät fläpeille kertomaan tilanteesta ja muut osallistujat kiertävät muiden ryhmien valmistelutilanteita läpi. Palautetta ja ryhmien toimintaa on myös mahdollisuus kommentoida sähköisesti ja lähettää terveisiä Padlet‐alustan kautta.

1. Käykää tutustumassa muiden ryhmien valmistelutilanteeseen ja työhön.

2. Keskustelkaa, kerätkää tietoa ja kommentoikaa ryhmien työtä. Onko työryhmissä nostettu Kymenlaakson kannalta kaikkein tärkeimmät kysymykset esille ja onko alueen erityispiirteet huomioitu? Kertokaa näkemyksenne myös työryhmien esille nostamiin erityiskysymyksiin.

Aikaa tähän on kahveineen 45 min.

Työosuus II: Valmistelun jatkotavoitteet sekä osallisuus ja viestintä 

sote‐ ja maakuntauudistuksessa

Tehtävänanto

1. Paluu omaan ryhmään: Käykää ryhmässä lyhyt yhteenveto kierron aikana esille nousseista kommenteista.

2. Kirjatkaa ryhmiin jaettuihin PPT‐pohjiin tiivistykset seuraaviin kysymyksiin: 

KALVO 1:  Mitä Kymenlaakson näkökulmasta ryhmän teemassa tulisi tavoitella uuden maakunnan aloittaessa toimintansa vuonna 2019? Millaisia konkreettisia yhteisiä tavoitteita esivalmisteluvaiheelle tulisi tällöin asettaa?

KALVO 2: Mitkä ovat valmisteluprosessissa työryhmänne seuraavat askeleet? Huomioikaa askelissa kaksi näkökulmaa:• Sote‐ ja maakuntauudistuksen valmistelutyön osallistava organisointi ja viestintä• Maakuntien välinen yhteistyö ja tiedon vaihto

www.mdi.fi @MDIfriendsMDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI