1

HANKESUUNNITELMA vuosille 2003-2005

Hankekoodi

(UM täyttää)

JÄRJESTÖ : Suomen ylioppilaskuntien liitto

1. HANKKEEN PERUSTIEDOT

1.1 HANKKEEN NIMI SUOMEKSI : Ammatti- ja yrittäjyyskoulutuksella paremmat

työllistymismahdollisuudet Lusakan nuorille

1.2 HANKKEEN NIMI ENGLANNIKSI : Vocational and entrepreneurial education: increasing

employment possibilities of young people in Lusaka

1.3 HANKKEEN SIJAINTI : Lusaka, Sambia. Lusakan sisällä hanke sijoittuu kaupungin vanhimmalle asuinalueelle (compound),

Kanyamaan. Kanyama on yksi Lusakan isoimmista asuinalueista. Karkean arvion mukaan Kanyamassa

on noin 350 000 hankkeen kohderyhmään kuuluvaa nuorta.

1.4 YHTEISTYÖKUMPPANI KOHDEMAASSA :

Kanyama Youth Programme Trust (KYPT)

Los Angeles Road, Lusaka P.O. Box 38737, Lusaka, Cell 757771

City Campus, Plot No. 17104, Los Angeles Road, Lusaka

Community Campus, Plot No. 1193/7409

E-mail: kypt2002@yahoo.com

1.5 HANKKEEN ALKAMISVUOSI JA ARVIOITU KOKONAISKESTO :

Alkamisvuosi 2003, arvioitu kesto 3 vuotta.

1.6 HANKETIIVISTELMÄ :

Kanyama Youth Programme Trust (KYPT) on rekisteröity, 1990-luvun alussa perustettu yhdistys, jonka

tavoitteena on ylläpitämässään koulutuskeskuksessa (KYPT Technical Institute) tarjota

ammattikoulutusta heikossa asemassa oleville nuorille. KYPT perustettiin yhteisön aloitteesta vuonna

1989. Koulutuskeskuksessa kurssien tarjoaminen aloitettiin vuonna 1993 Community Campus -alueella.

Vuonna 1994 rakennettiin toinen kampusalue, City Campus, vastaamaan yhteisön kysyntään.

Toiminta-ajatuksena on parantaa vähäosaisten nuorten ja naisten elinoloja tarjoamalla heille

mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen. Tätä kautta omavaraisuus sekä mahdollisuudet

työllistymiseen että jatkokoulutukseen paranevat. Hankkeessa on tarkoitus tukea keskuksen tarjoamia,

ammattiin valmistumiseen tähtääviä kursseja, joita ovat mm. ompelu-, kankaan värjäys- ja

2

batiikkikurssit, pienyrityksen perustamiskurssit, hotellityöntekijä- ja tarjoilijakoulutus ja keittäjäkoulutus.

Kursseja tarjotaan sekä pitkä- ja lyhytkestoisina. Hyödynsaajia ovat 15-30 vuotiaat Kanyaman alueella

asuvat nuoret, erityisesti naiset. Keskuksen kursseille voi osallistua kuka tahansa, tosin päämääränä on

tavoittaa huonoimmassa asemassa olevat. Tavoitteena on koulutuksen kautta parantaa lopullisten

hyödynsaajien asemaa erityisesti työllistymisen ja jatkokoulutuksen suhteen. Keskuksen tavoitteena on

myös tukea pienyrittäjyyttä tarjoamalla toimitiloja ja tukipalveluja alueen “epävirallisen sektorin” toimijoille

(informal sector operators). Valmisteltavassa hankkeessa keskitytään tarjoamaan kurssien lisäksi

edellytykset koulutukselle kouluttamalla KYPT:n henkilökuntaa, kehittämällä KYPT:iä järjestönä sekä

hankkimalla koulutusmateriaalia ja rakennustarvikkeita.

1.6 BUDJETTITIIVISTELMÄ

Vuosi 2003 2004 2005

Järjestön omarahoitus 4568 4568 5425

Haettava kehitysyhteistyötuki 18 672 18 672 22 028

Muu rahoitus

Kustannukset yhteensä (€) 22 840 22 840 27 128

2. YHTEISTYÖKUMPPANIT

2.1 PERUSTELUT YHTEISTYÖKUMPPANIN VALINNALLE :

Uutta hanketta suunnitellessamme toivoimme, että voisimme jatkaa koulutukseen liittyvää työtä, koska

se on olennainen osa SYL:n kehitysyhteistyön perinteitä. Haluamme toimia yhdessä nuorten ihmisten

kanssa, koska itse olemme nuoria opiskelijoita. Ja uudessa hankkeessa halusimme myös keskittyä

erityisesti naisten asemaan.

Yhteistyökumppanin valinta tehtiin lopullisesti kesällä 2002. Saman vuoden keväällä KEPA:n Sambian

toimistolle oli esitetty toive sambialaisen yhteistyökumppanin löytämisestä. Maavalinnalla oli kaksi

kriteeriä: 1) Afrikan valtio 2) valtio, jossa KEPA:lla on toimintaa. Vaihtoehtoja olivat Mosambik ja Sambia.

Toinen SYL:n hankkeista on päättymässä Mosambikissa vuonna 2002, joten maavalinnassa päädyttiin

Sambiaan. Projektiesityksiä saatiin KEPA:n kautta määräajassa kolme kappaletta, joiden joukosta

KYPT erottui positiivisesti. Järjestöllä oli jo ensimmäisen projektiesityksen perusteella selkeä

organisaatio, kokemusta ulkomaisista rahoittajista sekä realistinen ja yksityiskohtainen budjetti. Lisäksi

KYPT:in toiminta vastaa teemoiltaan (koulutus, nuoriso) sellaista hanketta, jota SYL haluaa tukea.

Lisäksi SYL pitää hyvänä merkkinä sitä, että KYPT on avoin koulutuskeskus kaikille nuorille:

pohjakoulutuksen puute ei aseta estettä opiskelulle, mikä tavanomaisesti on yksi nuorten ongelmista

3

jatkokoulutukseen pääsyssä. Pidämme korkeaan nuorisotyöttömyyteen puuttumista ja omaehtoista

itsensä työllistämistä erittäin tärkeinä. Koulutuskeskuksen opettajat antavat tarvittaessa yksilöllistä

opetusta, jos oppilaiden tasoerot ovat liian suuret. Erityisiä vaatimuksia koulutaustalle ei aseteta kuin

mekaanikkokurssilla, jossa peruskoulu tulee olla suoritettuna yhdeksänteen luokkaan saakka. Kurssien

maksuista KYPT on valmis jossain määrin joustamaan, millä halutaan taata kaikkien nuorten, myös

täysin varattomien, mahdollisuus osallistua kursseille. KYPT toimii myös suoraan Kanyaman yhteisössä

järjestämällä erilaisia tiedotustapahtumia (esim. AIDSista) ja aktivoimalla alueen asukkaita yhteiseen

toimintaan (esim. jalkapallojoukkue).

2.2 JÄRJESTÖN JA SEN YHTEISTYÖKUMPPANIN TEHTÄVÄT JA VASTUUT HANKKEESSA :

KYPT:llä on noin 15 maksavaa yksityisjäsentä: kannatusjäseniä, jotka eivät ole opiskelijoita. Jäsenyys ei

edellytä opiskelijastatusta. KYPT:in vuosittainen jäsenmaksu, 10 000 kwachaa (noin 2 euroa) on

kuitenkin liian suuri monelle Kanyaman alueella asuvalle. Yhteisö onkin esittänyt toiveen palvelujen

saamisesta jäsenmaksua vastaan. Yhteisöjäsenyyksien kautta moni alueen asukas on kuitenkin

KYPT:n jäsen. Yhteisöjäseniä ovat mm. koulut ja kirkot. Vuosikokoukseen saa osallistua

keskustelevana jäsenenä vaikka ei olisikaan maksanut jäsenmaksua. Näin kaikkien halukkaiden ääni

pääsee kuuluville, vaikka äänestysoikeus on vain jäsenmaksun maksaneilla. Oppilaita KYPT:ltä

valmistuu vuosittain noin 120. Vakituista henkilökuntaa on kolmen managerin lisäksi kolme

kokopäiväistä ja kolme osa-aikaista opettajaa.

KYPT vastaa kokonaisuudessaan projektin toteutuksesta. Käytännöstä (oppilaiden koulutus, kampusten

hoito, järjestön talous, hallinnolliset toimet) vastaavat KYPT:in kolme toimeenpanotason johtajaa sekä

heidän alaisuudessaan toimivat opettajat. Vuosikokous ja hallitus antavat toiminnalle päälinjaukset.

KYPT:n organisatorinen rakenne muistuttaa pitkälti SYL:n rakennetta.

Organisatorinen rakenne, KYPT:

Vuosikokous (Annual General Meeting)

Training manager (1) Administrative and finance manager (1)

Centre manager (1)

Lecturers (3) Cashier (1) Auxiliary staff (3)

Students Auxiliary Staff (5)

Hallitus (Board of trustees) (7)

Business counsellor (1)

4

Hallitus:

Hallituksessa (Board of Trustees) on seitsemän jäsentä: kaksi kirkon edustajaa, kaksi edustajaa

paikallisista opetuslaitoksista, yksi yhteisön liike-elämän edustaja ja kaksi edustajaa itsenäisistä elimistä,

TEVETA:sta1 ja YWCA:sta (Young Women’s Christian Association) yksi kummastakin. Näistä neljä ovat

miehiä ja kolme naisia. Hallitus valitaan joka vuosi vuosikokouksessa, uudelleenvalinta istutun kauden

jälkeen on myös mahdollinen. KYPT:n säännöissä on kuitenkin määritelty, kuinka monta kertaa

uudestaan henkilö voi tulla valituksi hallituksen jäseneksi.

Hallituksen rooli:

- poliittisten päätösten teko, linjanveto (Policy making)

- koulutusohjelmien monitorointi

- työntekijöiden palkkaus

- linjojen esittely hallinnon toimeenpanevalle tasolle

Toimeenpaneva taso (managerial level) ,

KYPT:issä on kolme johtajaa (manageria, jotka yhdessä muodostavat toimeenpanevan hallintoportaan.

Kyseessä ovat koulutusjohtaja, hallinto- ja talousjohtaja sekä keskuksen johtaja. Hallitus tapaa johtajien

kanssa säännöllisesti sekä aina silloin, kun tarvetta ilmenee. Hallituksen jäsenet voivat myös tavata

opiskelijoiden edustajia erilaisissa työryhmäistunnoissa.

SYL:n rooli on rahoittajan lisäksi toimia aitona yhteistyökumppanina, joka kannustaa, tukee, ehdottaa ja

rakentavasti kritisoi toisen kumppanuusosapuolen toimintaa. SYL hallinnoi hanketta Suomessa, pitää

yhteyttä KYO:n kansalaisjärjestöyksikköön, tiedottaa hankkeesta ja kerää hankkeen

omavastuuosuuden ylioppilaiden maksamilla vapaaehtoisilla kehitysyhteistyömaksuilla. SYL:lla on

palkattua henkilökuntaa kansainvälisten asiain sihteeri ja puolipäiväinen kehitysyhteistyön

projektikoordinaattori, joiden toimenkuvaan hankkeen hallinnointi kuuluu. Apuna toimivat myös

luottamusasemassa olevat vapaaehtoiset ylioppilaskuntien jäsenet SYL:n kehitysyhteistyöasiain

neuvottelukunnassa (KENKKU:ssa).

Tämä hankesuunnitelma on rakennettu Suomessa, mutta se on tehty KYPT:n projektiesityksen ja

yhteisten ajatusten pohjalta. Yhteisissä intresseissä on myös evaluoida hanke vuonna 2005, jotta

voidaan arvioida yhteistyön ja tässä tehtyjen suunnitelmien onnistuneisuutta.

Liitteenä avustuspyyntö ( ), yhteistyösopimus ( ), toimintalupa ( ), ei aiheeseen liittyviä liitteitä ( )

1 Training evaluation, vocational education teaching authority on muutama vuosi sitten perustettu kattojärjestö Sambiassa toimiville ammatillisia kursseja tarjoaville oppilaitoksille. TEVETA:n tavoitteena on tukea oppilaitosten kurssitarjontaa antamalla ohjausta opetussuunnitelman teossa, tuottamalla opetusmateriaalia sekä tarjoamalla lisäkoulutusmahdollisuuksia oppilaitosten opettajille. TEVETA myös antaa oppilaitoksille arvosanan asteikolla 1-5 riippuen opetuksen laadusta, tarjotuista kursseista sekä resursseista. Arvostelu tehdään vuosittain. TEVETA on organisaationa vielä suhteellisen uusi, joten sen toiminta ei ole täysin vakiintunutta. Näin ollen esimerkiksi KYPT ei vielä täysin pysty hyötymään TEVETA:n tarjoamista palveluista.

5

2.3 MUUT YHTEISTYÖTAHOT JA HEIDÄN ROOLINSA HANKKEES SA:

Kepan Sambian toimisto on merkittävä yhteistyötaho erityisesti kommunikaation ylläpitämisessä,

parantamisessa ja ylipäätään hankkeen monitoroinnissa. KYPT:illä ei esimerkiksi ole omaa

internet-yhteyttä, mutta he saavat käyttää Kepan toimiston yhteyttä.

3. HANKKEEN TAUSTA

3.1 HANKEALOITTEEN TEKIJÄ :

Hankealoitteen teki KYPT keväällä 2002, kun SYL oli ensin KEPA:n Sambian toimiston kautta tiedottanut

etsivänsä yhteistyökumppania Sambiasta.

3.2 HANKKEEN SUUNNITTELIJAT :

Hankkeen on suunnitellut KYPT. Valmistelumatkalla elokuussa 2002 kolme SYL:n edustajaa

keskustelivat KYPT:n kanssa järjestön tekemistä suunnitelmista, tekivät ehdotuksia ja kyselivät

tarkennuksia KYPT:n projektiesitykseen.

3.3 TAUSTATIETOJEN HANKINTA :

Elokuussa 2002 toteutettiin kaksiviikkoinen valmistelumatka, jonka aikana saatiin keväällä 2002 KYPT:n

lähettämää projektiesitystä (ks. liite) täydentämään lisää tietoa järjestöstä ja sen toiminnasta,

opettajakunnasta, ongelmista ja kehitystavoitteista. Erilaisissa tapaamisissa KYPT:n kanssa käytiin läpi

järjestön toimintaa avoimesti ja rakentavasti (SWOT-analyysi, ks. liite). Matkan aikana SYL:n edustajat

myös haastattelivat opettajia ja oppilaita, tapasivat aikaisemmin KYPT:n toimintaa rahoittaneiden

järjestöjen edustajia (NORAD, MS Zambia) sekä tutustuivat koulutuksen lisäksi muihin KYPT:n tukemiin

toimintoihin (rumpuryhmä, taidekeskus, yhteisön sanomalehti).

3.4 HANKKEEN LÄHTÖKOHTA : Hankkeen ensisijaisena lähtökohtana on tukea KYPT:n toimintaa antamalla resursseja

työllisyyskurssien asianmukaiseen läpiviemiseen. Tähän liittyy työllisyyskurssitarjonnan lisäksi mm.

opetusmateriaalin lisäämistä, luokkien kunnostamista ja opetushenkilökunnan lisäkouluttamista. Kaikki

tämä heijastuu suoraan opetuksen laatuun ja vahvistaa opiskelijoiden oppimismahdollisuuksia. Kyse on

jo olemassa olevien positiivisten tekijöiden vahvistamisesta: pyrkimyksestä kehittää KYPT:in toimintaa.

Lähtökohtaa pohtiessamme esitimme itsellemme kysymyksen: Minkälaista laajuutta ja laatua toiminta

edustaa tulevaisuudessa, jos sitä saadaan kehitettyä haluttuun suuntaan? Vastauksena muodostimme

vision KYPT:istä vuonna 2005 hankkeen päättyessä.

Vuonna 2005 KYPT:illä on:

� mielenkiintoista, kysyntää vastaavaa kurssitarjontaa

� osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa

� sitoutuneita järjestöorganisaation toimijoita

� nykyistä enemmän sekä yksityis- että yhteisöjäseniä

� vahvemmat linkit ympäröivään yhteisöön (Kanyama) sekä työmarkkinoihin

6

� toimiva seuranta koulutuksen vaikuttavuuden arvioimiseksi (tai suunnitelma siitä)

� realistinen ja selkeä ratkaisu koskien kurssimaksuja

(Mahdollisen tarkemman ongelma-analyysin voi liittää suunnitelman liitteeksi)

4. LÄHESTYMISTAPA

4.1 PERUSTELUT HANKKEEN TOTEUTTAMISTAVALLE : Hankkeen toteuttamistapa on pitkälti

kytköksissä KYPT:n tämänhetkiseen koulutustoimintaan: ammatillisia kursseja järjestetään pitkä- ja

lyhytkestoisina. Kurssitarjonnan kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen eivät näkemyksemme

mukaan kuitenkaan yksin riitä kestävän kehitysvaikutuksen aikaansaamiseksi. Hankkeen toteutuksessa

on pyritty huomioimaan KYPT kokonaisuutena. Hankkeelle arvioidut prioriteettiprosentit (ks. kohta 6.1.)

on muokattu sen pohjalta, kuinka todennäköisinä asetettujen tavoitteiden saavuttamista kolmen vuoden

aikana pidetään. Pääasiassa hanke keskittyy koulutuksen tukemiseen, mutta taustalla pyritään

ottamaan pieniä askeleita myös järjestön kehittämiseksi.

4.2 HANKKEEN KOKONAISKESTO JA VAIHEISTUS : Hankkeen kokonaiskestoksi on alustavasti

arvioitu kolme vuotta. Lähestymistavassa on pyritty huomioimaan se, että vaikka SYL ei välttämättä

kolmen vuoden päästä enää tukisikaan KYPT:iä, se on kolmen vuoden aikana on onnistunut

koulutuksen tukemisen ohella tarjoamaan järjestölle institutionaalista tukea organisaation

kehittämiseksi. Hankkeen alkuvaiheessa panostetaan priorisoituihin alueisiin (ks. 6.1.).

5. HYÖDYNSAAJAT

5.1 HYÖDYNSAAJAT : Lopullisia hyödynsaajia ovat Kanyaman alueen vähäosaiset nuoret. Välittömiä

hyödynsaajia ovat palvelujen tuottajat: KYPT järjestönä, koulutuskeskuksen opettajat, KYPT:in

järjestöorganisaation toimijat (hallitus, toimeenpaneva taso ja heidän alaisuudessaan toimivat henkilöt)

ja KYPT:n tuella toimivat yhteisöryhmät ja niiden aktiiviset toimijat. Kahden hyödynsaajaryhmän lisäksi

sidosryhmiä ovat aluetasolla Kanyaman alue ja toimialatasolla työnantajat.

Tarjoamalla nuorille mahdollisuuden osallistua ammatilliseen koulutukseen, KYPT auttaa nuoria tiellä

omavaraisuuteen ja työllistymiseen. Työllistyminen Lusakan alueella on erittäin vaikeata, eräiden

paikallisten kansalaisjärjestöjen mukaan lähes mahdotonta. KYPT:n tarjoamat ammattikurssit antavat

nuorille ammatillisen osaamisen lisäksi sekä sisältöä elämään että valmiuksia perustaa oma pienyritys.

KYPT:n oppilaiden kautta hyöty leviää myös muualle Kanyaman alueelle. Jo yhden perheenjäsenen

kouluttautuminen parantaa koko perheen sosioekonomista asemaa. Hyötyvaikutukset saattavat näkyä

esimerkiksi konkreettisten elinolojen parantumisena (esimerkiksi kotitalo, ravinto, hygienia, terveys). On

myös huomioitava, että mahdollisesti vain muutaman koululuokan suorittanut nuori saattaa olla hyvinkin

sulkeutunut, eikä omaa työllistymiseen tarvittavia sosiaalisia taitoja. KYPT:n kursseihin on sisällytetty

7

viestintätaitojen oppitunteja, jotta nuorten mahdollisuudet työllistyä myös vieraan työnantajan

palvelukseen parantuisivat.

5.2 HYÖDYNSAAJIEN SITOUTUMINEN HANKKEESEEN : Välittömien hyödynsaajien sitoutuminen on

SYL:n valmistelumatkan delegaation arvion mukaan voimakasta. Opettajat ovat motivoituneita,

tyytyväisiä ja arvostettuja. KYPT:n järjestöorganisaation toimijoiden kohdalla KYPT itse arvioi, että ainoa

todellinen huolenaihe on hallituksen jäsenten nopea vaihtuvuus, jonka myötä myös organisaation

institutionaalinen muisti heikkenee.

Lopullisten hyödynsaajien sitoutumista pyritään Kanyaman alueella vahvistamaan tarvetutkimuksella

(needs assessment), jonka avulla on tarkoitus muokata KYPT:n toimintaa haluttuun suuntaan.

Tarvetutkimus toteutetaan vuosittain. Tätä kautta on tullut esille mm. kiinnostus toimistotyön kurssien

järjestämiselle. Tarvetutkimuksen kautta myös SYL on kuullut yhteisön toiveita ja parannusehdotuksia.

Muista sitouttamisen välineistä mainittakoon seuraavat: 1) Valmistelumatkalla SYL haastatteli oppilaita,

jotta heidän mielipiteistään saataisiin realistinen kuva ja mielipiteet voitaisiin myös ottaa huomioon

hanketta suunnitellessa, 2) Alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua KYPT:n vuosikokoukseen

vaikka jäsenmaksua ei olisikaan maksanut, 3) Itse koulutuksen arviointiin oppilaat osallistuvat eri tavoin.

Oppilailla on joka luokassa oma edustajansa, joka välittää oppilaiden palautetta opettajille tai

koulutusjohtajalle. Oppilaat voivat antaa palautetta myös suoraan hallituksen jäsenille tai erikseen

järjestetyissä seurantatyöryhmissä (workshopeissa).

6. HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUMISEN SEURANTA

6.1 TAVOITTEET: Kaikilla tavoitteilla pyritään antamaan lopullisille hyödynsaajille mahdollisimman hyvät

lähtökohdat työllistymiseen ja erityisesti oma-aloitteiseen työllistymiseen. Hankkeella on yksi pitkän

tähtäimen tavoite, jota muotoillessamme olemme pitäneet mielessä, että tavoitteen toteutumiseen

vaikuttavat myös tämän hankkeen ulkopuoliset tekijät:

Nuorten ja erityisesti naisten elämänlaadun ja työl listymismahdollisuuksien parantuminen

lisäämällä ammatillista ja pienyritystoimintaan lii ttyvää osaamista koulutuksen kautta.

Hankkeella on neljä välitöntä, prioriteettijärjestyksessä olevaa tavoitetta, joilla pyritään kohti sitä

KYPT:iä, jonka näemme vuoden 2005 visiossa, ja joka pystyy toteuttamaan hankkeen pitkän tähtäimen

tavoitetta ammattimaisesti, kestävästi ja taloudellisesti järkevästi. Jokaisen tavoitteen kohdalla on

lueteltu esimerkinomaisesti asioita, joiden kehittäminen voi sisältyä ko. tavoitteeseen. Mainittujen

asioiden listan ei ole tässä vaiheessa tarkoituskaan olla kattava, toivoaksemme lista tulee elämään ja

muokkautumaan (erityisesti kohdissa 3 ja 4) sitä mukaa, kun yhteistyö etenee. Olennaista on huomioida

tavoitteiden tärkeysjärjestys koko hankkeessa, mitä olemme arvioineet tavoitteiden perässä mainituilla

prosenttiluvuilla.

1. Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen (70%)

8

� Kysyntää vastaavat, työelämälähtöiset kurssit � Priorisoidut vahvuusalueet kurssitarjonnassa � Riittävät opetusmateriaalit ja toimivat opetustilat

2. KYPT:n kehittyminen järjestönä (10%)

� Jäsenmaksukysymys � Tilojen vuokraus � Hallituksen jäsenten pitkäjänteisempi sitoutuminen

3. Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja ty ömarkkinoihin (10%) � Tunnetuksi tekeminen työnantajille, imago, profiloituminen � TEVETA � Vapaa-ajan aktiviteetit Kanyaman asukkaille, yhteisöryhmät, tiedotuskampanjat

4. Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioi miseksi (10% )

� Alkuarviointi opiskelun alkuvaiheessa � Kurssiarviointi opiskelun lopuksi � Opiskelijoiden tilastointi (esim. ikä, sukupuoli, käyty kurssi, valmistuminen, työllistyminen)

Hankkeen välittömiin tavoitteisiin on sisällytetty KYPT:n projektiesityksessä mainitut neljä tärkeintä

kehittämisaluetta. Yhteisesti on kuitenkin sovittu (ks. liite/yhteistyösopimus), että SYL:n ja ministeriön

rahoja käytetään keskitetysti kolmen ensimmäisen kehittämisalueen tukemiseen.

1. koulutuksen tarjoaminen, kurssien jatkuvuuden turvaaminen

2. yrityskoulutuksen kehittäminen

3. koulutusmateriaalin hankinta

4. tilojen remontointi

Koska kumppanuussuhdetta ei ole haluttu jättää pelkästään kurssitarjonnan kehittämiseen ja

koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseen, hankkeessa pyritään myös toteuttamaan vähemmän tärkeiksi

priorisoituja tavoitteita. Se, että kolme tavoitetta on tässä nimenomaisessa hankkeessa priorisoitu

vähemmän tärkeiksi ei tarkoita sitä, että ne olisivat kehitystavoitteen kannalta yhdentekeviä tai

merkitykseltään vähäisempiä. Yhteisissä keskusteluissa on vain sovittu, että pääpaino hankkeessa

annetaan koulutuksen kehittämiselle. SYL:n osalta kolmen viimeisen tavoitteen kohdalla kyseessä on

institutionaalisen tuen antaminen, KYPT:n toiminnan ja siihen liittyvien ongelmakohtien tarkastelu

ulkopuolelta, keskustelun käynnistäminen sekä mahdollisten ratkaisumallien tarjoaminen.

6.2 TOTEUTUMISEN SEURANTA:

Kehitystavoite ja seurantamenettely: Kehitystavoitteen (Nuorten ja erityisesti naisten elämänlaadun ja

työllistymismahdollisuuksien parantuminen lisäämällä ammatillista ja pienyritystoimintaan liittyvää

osaamista koulutuksen kautta) laadullisena mittarina toimii kurssien alussa ja lopussa kerättävä palaute

oppilailta. Palautteen anto toteutetaan valmiilla kaavakkeella, joka muokataan yhteistyössä, ja jossa on

myös mahdollisuus antaa avointa palautetta. Kursseja ennen ja niiden jälkeen kerättävä palaute on

tässä vaiheessa oikeastaan ainoa toteutettavissa oleva mittari, vaikka palautteessa voidaankin lähinnä

vasta arvioida elämänlaadun ja työllistymismahdollisuuksien parantumista. Palautteen kerää KYPT, SYL

seuraa palautteen keräämistä KYPT:n neljännesvuosiraporttien ja epävirallisen yhteydenpidon kautta.

9

(Kenties parempi laadullinen mittari olisi oppilailta kerättävä avoin/kaavakemuotoinen palaute noin

vuosi/kaksi valmistumisen jälkeen, ja parempi määrällinen mittari olisi jonkinlainen tilastoarvio

esimerkiksi koulutuksen avulla työllistyneiden lukumäärästä, elintason noususta tai yhteiskunnallisen

osallistumisen laajuudesta. Tällainen seurantamenettely on kuitenkin tässä vaiheessa hyvin vaikea

toteuttaa, kun KYPT:in omat arviointi- ja seurantamenetelmät ovat kohtuullisen kehittymättömiä eikä

merkittäviä kokemuksia arvioinnista ole.)

Välittömät tavoitteet ja seurantamenettely: Jokainen välitön tavoite ja sen seurantamenettely on alla

käsitelty erikseen.

Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen (70%)

Määrälliset mittarit: pidetyt kurssit, kurssien osallistujamäärät, palkattavien opettajien tutkintojen määrä,

hankitut opetusmateriaalit, pienyritys- ja viestintäopintojen määrä kurssien opetussisällöissä, toteutetut

tarvetutkimukset.

� Vahvuusalueet kartoitetaan sisäisessä keskustelussa, minkä jälkeen kurssitarjontaa muokataan

vahvuusalueita tukevaksi ja työelämälähtöisiksi

� Opettajakunnalta vaaditaan tulevaisuudessakin tutkintoa

� Vuosittaisessa tarvetutkimuksessa saatavan palautteen avulla muokataan kurssien sisältöä

suhteessa vahvuusalueisiin ja resursseihin

� Pienyritystoimintakurssit säilytetään opetusohjelmassa

� Viestintätaitojen opetusta sisällytetään opetukseen edelleen

� Varmistetaan opetusmateriaalin riittävyys ja kiinnitetään huomiota opetustilojen hyvään kuntoon

Päävastuu näissä seurantamenettelyissä on KYPT:illä. SYL osallistuu tässä erityisesti

opetusmateriaalien hankintaan, mutta voi myös tarjota tukea muiden menettelyjen käynnistämisessä ja

kehittämisessä.

KYPT:n kehittyminen järjestönä (10%)

Määrälliset mittarit: vuosittainen yksilö- ja yhteisöjäsenten määrä, ilmaisten palvelujen määrä,

vuosikokouksiin osallistuneiden määrä, vuokrattujen tilojen määrä, kauemmin kuin yhden kauden

hallituksessa istuneiden jäsenten määrä.

� Työskennellään aktiivisesti Kanyaman yhteisössä yksilö- ja yhteisöjäsenten määrän lisäämiseksi.

Pyritään löytämään ratkaisu, jossa yhteisön jäsenille voidaan tarjota jäsenmaksua vastaan joitakin

palveluja

� Kampuksilla sijaitsevia tiloja pääsääntöisesti vuokrataan, ei tarjota ilmaiseksi muille toimijoille

� Lisätään hallituksen jäsenten tietoisuutta pitkäjänteisen sitoutumisen merkityksestä

Päävastuu näissä seurantamenettelyissä on KYPT:illä, SYL voi tarjota tukea lähinnä pitkäjänteisen

sitoutumisen merkityksen konkretisoimisessa organisaation kannalta.

10

Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työma rkkinoihin (10%)

Määrälliset mittarit: järjestetyt kampanjat ja aktiviteetit, opintovierailujen määrä, vierailuluennoitsijoiden

määrä

� Tehdään KYPT:iä tunnetuksi työnantajien keskuudessa

� Rakennetaan imagoa, profiloidaan KYPT:iä tiettyjen osaamisalueiden ammattilaiseksi

� Tiivistetään suhteita TEVETA:n, hyödynnetään sen tarjoamia mahdollisuuksia laajemmin

� Järjestetään vapaa-ajan aktiviteetteja Kanyaman asukkaille, yhteisöryhmät

� Järjestetään jatkossakin tiedotuskampanjoita ajankohtaisista, ihmisiä koskettavista asioista

Päävastuu näissä seurantamenettelyissä on KYPT:llä. SYL voi tarjota tukea lähinnä KYPT:n tunnetuksi

tekemiseen liittyvän vaikutustyön suunnittelussa ja imagonrakennuksessa.

Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioi miseksi (10%)

Määrälliset mittarit: valmistuneiden määrä, kurssien alussa ja lopussa tehtyjen arviointien määrä, tehdyt

tilastot valmistuneista opiskelijoista.

� Alkuarviointi opiskelun alkuvaiheessa

� Kurssiarviointi opiskelun lopuksi

� Opiskelijoiden tilastointi (esim. ikä, sukupuoli, käyty kurssi, valmistuminen, työllistyminen)

Päävastuu näissä seurantamenettelyissä on KYPT:llä, SYL voi tarjota tukea arviointikaavakkeiden

tekemisessä, tilastoinnin suunnittelussa ja arkistoinnissa.

7. TOTEUTUSSUUNNITELMA

7.1 TULOKSET : Esitän tulokset suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tulokset eivät kaikilta osin ole vielä

kovin konkreettisia, mikä kertoo siitä, että hankkeessa pyritään toteutuksen aikana hyödyntämään

mahdollisimman paljon sekä välittömien että lopullisten hyödynsaajien osallisuutta. Esimerkiksi KYPT:in

opetuksen vahvuusalueita on tässä vaiheessa vielä hyvin vaikea perustellusti hahmottaa.

Tavoite: Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen ja jatkuvuuden turvaaminen (70%) Tulokset: � Vahvuusalueiden kartoittamisen jälkeen valikoituneet, kurssitarjonnassa näkyvät vahvuusalueet � Ammatillisesti pätevä opettajakunta � Vuosittaisen tarvetutkimuksen tulosten avulla muokattuja kursseja � Pienyritystoimintakurssit opetusohjelmassa, viestintätaitojen sisältyminen kursseihin � Riittävät opetusmateriaalit ja hyvät opetustilat

Tavoite: KYPT:n kehittyminen järjestönä (10%) Tulokset: � Jäsenmaksun maksaneiden yksilöiden ja yhteisöjen lisääntynyt määrä � Aktiivinen toimitilojen vuokraus

11

� Pitkäjänteisen sitoutumisen merkityksen ymmärtävät hallituksen jäsenet Tavoite: Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin (10%) Tulokset: � KYPT tunnettu organisaatio koulutusalojensa työnantajien (ainakin alueellisesti lähellä sijaitsevien)

keskuudessa � KYPT:in ammatillinen profiloituminen tietyille osaamisalueille � Tiivistynyt yhteistyö TEVETA:n kanssa, koulutuskeskuksella hyvä arvosana � Lisääntyneet tai laadullisesti parantuneet vapaa-ajan aktiviteetit Kanyaman asukkaille � Yhteisöryhmien aktiivinen toiminta, tiedotuskampanjoiden (esim. AIDS) toteutuminen � Ilmaisia palveluja yhteisön jäsenille jäsenmaksua vastaan Tavoite: Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi (10%) Tulokset: � Alkuarvioinnit ja kurssiarvioinnit � Opiskelijoiden alustava tilastointi (esim. ikä, sukupuoli, käyty kurssi, valmistuminen, työllistyminen) � Mahdollisesti järjestetyt valmistumisen jälkeiset tapaamiset

7.2 TOIMENPITEET: Toimenpiteet on muokattu suhteessa tavoitteisiin ja tavoitteista johdettuihin

tuloksiin, johon liittyen huomautamme, että jokaisen tavoitteen kohdalla luetellut asiat ovat vain

esimerkkejä, ja niiden kehittäminen voi sisältyä ko. tavoitteeseen. Mainittujen asioiden lista ei kuitenkaan

ole kattava, toivoaksemme lista tulee elämään ja muokkautumaan (erityisesti kohdissa 3 ja 4) sitä

mukaa, kun yhteistyö etenee.

Toimenpiteet koskien tavoitetta: Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen ja jatkuvuuden turvaaminen � Kartoitetaan vahvuusalueet sisäisessä keskustelussa, priorisoidaan kursseja palautteen ja

tarvetutkimuksen perusteella � Vaaditaan palkattavilta opettajilta tutkintoa, tarjotaan lisäkoulutusta erityisesti arvioinnin ja

kansalaistietouden lisäämiseksi � Toteutetaan vuosittainen tarvetutkimus ja hyödynnetään sen tuloksia � Säilytetään pienyritystoimintakurssit opetusohjelmassa, sisällytetään opetukseen viestintätaitoja � Hankitaan monipuolista ja laadukasta opetusmateriaalia sekä remontoidaan opetustiloja Toimenpiteet koskien tavoitetta: KYPT:n kehittyminen järjestönä � Sisällytetään tarvetutkimukseen kysymysosio koskien jäsenmaksua vastaan saatavia

ilmaispalveluja � Markkinoidaan KYPT:iä mahdollisille yhteisöjäsenille � Vuokrataan toimitiloja kuitenkin huomioiden erilaisten järjestöjen ja ryhmien taloudellinen tilanne � Keskustellaan sisäisesti pitkäjänteisen sitoutumisen merkityksestä organisaation toimijoiden,

erityisesti hallituksen jäsenten kanssa Toimenpiteet koskien tavoitetta: Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin � Lisätään KYPT:n tunnettavuutta ainakin alueellisesti lähellä sijaitsevien, KYPT:n koulutusaloja

vastaavien työnantajien keskuudessa � Tarjotaan Kanyaman asukkaille selkeitä vaihtoehtoja, ammatillisesti profiloitunut KYPT � Tiivistetään yhteistyötä TEVETA:n kanssa � Työskennellään koulutuskeskuksen arvosanan parantumiseksi � Tarjotaan Kanyaman asukkaille määrällisesti ja laadullisesti parantuneita, yhteisön toiveita ja

tarpeita kunnioittavia vapaa-ajan aktiviteetteja � Avustetaan yhteisöryhmiä niiden toiminnassa, mm. tiedotuskampanjoissa

12

� Pyritään tarjoamaan Kanyaman asukkaille jonkin verran palveluja jäsenmaksua vastaan Toimenpiteet koskien tavoitetta: Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi � Järjestetään kurssien alkuun arviointi koskien esim. omaa elämäntilannetta, odotuksia ja

elämänlaatua � Järjestetään kurssien loppuun arviointi esim. saaduista opeista, niiden hyödyllisyydestä,

työelämäkäyttöisyydestä � Aloitetaan opiskelijoiden tilastointi (esim. ikä, sukupuoli, käyty kurssi, valmistuminen, työllistyminen) � Mikäli mahdollista, järjestetään valmistumisen jälkeisiä tapaamisia

8. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA E UROINA

8.1 KUSTANNUSARVIO Kustannusarvio on rakennettu pitkälti KYPT:n projektiesityksen (ks. liite) perusteella.

KUSTANNUKSET Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005

Henkilökulut (liitteestä A1)

Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut

Suomalaisten asuminen ja matkakulut

Paikallisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut 5530 5530 5530

Muut henkilökulut

Välisumma yhteensä 5530 5530 5530

Koulutus ja valistus (liitteestä A4)

Henkilökulut 5750 5750 5750

Materiaalit, tilat ja muut kulut 6026 6026 6026

Välisumma yhteensä 17 306 17 306 17 306

Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (liitteestä A5)

Laite- ja materiaalihankinnat

Rakentaminen 2234 2234 2234

Muut hankinnat

Välisumma yhteensä 19 540 19 540 19 540

Käyttö ja kunnossapito

Käyttökulut

Kunnossapitokulut

Välisumma yhteensä

Seuranta ja arviointikulut yhteensä (liitteestä A2)

1000 1000 5288

13

TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 20 540 20 540 24 828

Hallintokulut (liitteestä A3)

Hallintohenkilöstön palkka- ja sosiaalikulut 1540 1540 1540

Toimistokulut (ml. matkakulut) 460 460 460

Varainhankinta ja tiedottaminen 300 300 300

Välisumma yhteensä 22 840 22 840 25 128

KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 22 840 22 840 27 128

Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 10% 10% 8% 8.2 RAHOITUSSUUNNITELMA Kohdassa 8.1 määritellyt kustannukset katetaan seuraavasti:

RAHOITUSSUUNNITELMA Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005

Omarahoitus (liitteestä B)

Rahallinen osuus 2568 2568 3425

Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset 2000 2000 2000

Omarahoitus yhteensä 4568 4568 5425

Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 20% 20% 20%

Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki

Aiempi kehitysyhteistyötuen varaus - - -

HAETTAVA KEHITYSYHTEISTYÖTUKI 18 672 18 672 22 028

Muu rahoitus

Rahoituslähteet:

RAHOITUS YHTEENSÄ

22 840 22 840 27 128

9. KESTÄVÄN KEHITYKSEN TARKISTUSLISTA

9.1 Mitä Suomen kehitysyhteistyön yleisiä periaatte ita hankkeen tavoitteet tukevat?

Hankkeen tavoitteet tukevat erityisesti taloudellisen vuorovaikutuksen lisäämistä, yksi keskeinen

tavoite on parantaa vähäosaisten nuorten työllisyys- ja yrittäjyystilannetta ja sitä kautta tavoitteena on

myös köyhyyden vähentäminen . Tavoitteena on ammattikoulutuksen myötä antaa nuorille keinoja

14

päästä työelämään ja oma-aloitteellisuuteen. Samalla rohkaistaan taloudelliseen riippumattomuuteen

opastamalla nuoria omaehtoiseen toimintaan. Hankkeessa luodaan edellytyksiä kestävälle

hyvinvoinnille. Hankkeen tavoitteet limittyvät myös osittain ihmisoikeuksien kunnioituksen ja

kansanvallan edistämisen periaatteeseen, sillä hankkeessa tuetaan tasa-arvoa panostamalla

erityisesti naisten koulutukseen. Hankkeessa on myös yhteiskunnalliseen tiedostamisen lisääntymiseen

tähtäävää osa-alueita. Tarkoituksena on lisätä nuorten tietoisuutta yhteiskunnallisista

osallistumismahdollisuuksistaan ja tukea paikallisten vaikutusmahdollisuuksia.

9.2 Miten hanke tukee kansalaistoiminnan kehittymis tä kohdemaassa?

Hankkeen yhtenä tavoitteena ja toiminnan osa-alueena on KYPT:in yhä tiiviimmän yhteyden löytäminen

ympäröivään Kanyaman asukkaisiin ja yhteisöllisiin ryhmiin. Yhteyttä haetaan tarjoamalla erilaisille

kansalaistoimijoille ja –ryhmille esim. toimitiloja, kehittämällä tarjottavien palvelujen määrää ja laatua,

kertomalla koulutuksen tärkeydestä ja sen vaikutuksesta nuorisotyöttömyyteen, järjestämällä

tiedotuskampanjoita erilaisten yhteisön toimintaryhmittymien avulla sekä sisällyttämällä koulutukseen

mm. viestintätaitoja. KYPT on yhteisökeskeinen järjestö, jonka toiminnan lähtökohdat tulevat yhteisön

ihmisiltä. Yhteisötoimintaan liittyvät sekä yksityiset yhteisön jäsenet että ryhmät ja instituutiot. Yhteisön

tarpeita kuuntelevat niin koulut kuin kirkotkin. Järjestö tarjoaa paikallisille yhteisöryhmille tiloja, jossa he

voivat kokoontua.

9.3 Voivatko kohdemaan lainsäädäntö, hallinto ja ke hittämissuunnitelmat vaikuttaa hankkeen

onnistumiseen? Miten ne on otettu huomioon?

KYPT toimii yhteistyössä paikallisen opetushallinnon kanssa. Sen toiminnan periaatteet vastaavat maan

virallisia lainsäädännöllisiä periaatteita.

9.4 Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät

• Miten sukupuoliroolit vaikuttavat ongelmiin ja/tai hyödynsaajien mahdollisuuksiin hyötyä

hankkeen tuloksista? Miten nämä tekijät otetaan huo mioon?

Hanke huomioi erityisesti naiset, joille on Sambiassa kulttuurillisesti mahdollista ryhtyä pienyrittäjiksi

mutta jotka usein joutuvat isoissa perheissä tekemään kotityöt tai hoitamaan pienempiä sisaruksiaan.

KYPT tarjoaa sellaisia kursseja, joissa varsinkin naisten työllistymistä pyritään edistämään. Tytöt

suosivat muun muassa ompelu- ja hotelli- ja ravintola-alan kursseja.

• Miten hanke vaikuttaa yhteiskunnalliseen tasa-arvoo n ja erityisesti heikoimpien

väestöryhmien asemaan? Miten hankkeessa taataan hei dän mahdollisuutensa hyödyntää

hankkeen tuloksia?

Järjestö työskentelee asuinalueiden vähäosaisten nuorten kanssa. Se pyrkii muuttamaan nykyistä

tilannetta, jossa työttömyys vaivaa etenkin kouluttamattomia nuoria. KYPT:n kursseille on kenen

tahansa mahdollista tulla, ja yhteisöryhmät pyrkivät omalla osallaan kannustamaan vähäosaisia

jäseniään hakeutumaan kouluun. Järjestö neuvottelee koulumaksuista, jos nuorilla ei ole varaa

maksaa niitä.

15

• Onko hankkeen hyödynsaajissa vähemmistöjä? Miten he idän roolinsa on otettu huomioon?

Hanke keskittyy vähempiosaisten nuorten ja erityisesti naisten kouluttamiseen siten, että näillä olisi

hyvät mahdollisuudet joko työllistyä ulkopuoliselle työnantajalle tai työllistää itse itsensä.

� Mistä muista kulttuurisista tekijöistä hankkeen onn istuminen riippuu? Miten ne on otettu

huomioon?

-

9.5 Onko hankkeella merkittäviä ympäristövaikutuksi a? Miten ne on otettu huomioon?

Tämä on koulutushanke, jolla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Hankkeesta ei myöskään aiheudu

haitallisia ympäristövaikutuksia.

9.6 Hankkeen kestävyys

• Miten hankkeen institutionaalinen kestävyys on varm istettu (vastuuorganisaation kyky

vastata hankkeen jälkeisestä toiminnasta, henkilöst ön riittävyys ja taidot jne.)?

SYL ei näe institutionaalisessa kestävyydessä ongelmia. Yhteistyökumppani on pyörittänyt

koulutuskeskustaan jo useamman vuoden, ja kumppanilla on ennen SYL:oa ollut muita ulkomaisia

rahoittajia. Yhteistyökumppanilla on tulevaisuuden visio, jossa se näkee itsensä ammattimaisena,

osaavana ja omalla alueellaan tunnettuna ammatillisen koulutuksen tarjoajana. SYL pitää

vastuuorganisaatiota riittävän pätevänä arvioimaan omaa kykyään ja taitojaan hankkeen jälkeisen

toiminnan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.

Molemmat hankkeen osapuolet ovat tehneet jo pitkään kehitysyhteistyötä. Hankeidea on lähtöisin

yhteistyökumppanilta, joka on tehnyt kymmenen vuotta työtä myös muiden ulkomaisten rahoittajien

kanssa. Kymmenen vuoden aikana se on kehittänyt järjestöään ja rakentanut organisaatiotaan

toimivaksi ja demokraattiseksi. Järjestöllä on kolme täysipäiväistä ja kolme osa-aikaista opettajaa,

jotka vastaavat vain kurssiopetuksesta. Järjestöllä on myös kolme johtajaa, jotka vastaavat

koulutuksesta, hallinnoinnista ja varojenkeruusta.

• Miten hankkeen taloudellinen kestävyys on varmistet tu? Kuinka suuria ovat hankkeella

kehitettävän toiminnan pitkän ajan käyttökustannuks et ja miten ne katetaan?

Hankkeella pyritään nimenomaan rajaamaan tämänhetkistä toimintaa koskemaan

yhteistyökumppanin vahvimpia ja Kanyaman nuorten toivomia, työelämälähtöisiä osaamisalueita

sekä käynnistämään organisaation sisällä toimintaa tehostavia kehityskulkuja. Hankkeella

kehitettävän toiminnan pitkän ajan käyttökustannusten ei ole tarkoitus kasvaa tämänhetkisen

toiminnan kuluja suuremmiksi, vaan kustannuksia pyritään kohdistamaan paremmin ja

tulonhankintamenetelmiä kehittämään tuottoisimmiksi.

• Miten hankkeeseen liittyvien investointien ja laite hankintojen pitkän ajan käyttö ja

kunnossapito sekä varaosahuolto on varmistettu?

16

Järjestöllä on Kanyaman asuinalueella kaksi keskeisellä paikalla olevaa kampusaluetta, joissa on

tilaa koulutuksille ja yhteisön muulle toiminnalle. Kursseja varten on olemassa koulutilat, jotka hyvällä

ylläpidolla toimivat moitteettomasti ja vastaavat hankkeen tarpeisiin. Hankkeessa ei tehdä merkittäviä

investointeja tai laitehankintoja, vaan remontoidaan jo olemassa olevia tiloja.

9.7 Muita kommentteja:

10. ALLEKIRJOITUS

Paikka: __________________________ Päivämäärä: __________________

Allekirjoitus: __________________________ _____________________________

Nimen selvennys: __________________________ _____________________________

Asema/tehtävä:__________________________ _____________________________

LIITTEET:

Hakemukseen liitetään järjestön viimeisin toimintakertomus ja tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja

talousarvio

Selvitys muista liitteistä:

Liite 1: KYPT:n projektiesitys

Liite 2: Matkaraportti valmistelumatkalta

17LIITE A: KULUERITTELYT EUROINA Kulut eritellään tarkasti haettavan vuoden osalta. Seuraavien vuosien osalta liitetaulukoita ei tarvitse liittää hakemukseen, joskin niitä voi käyttää apuna arvioitaessa ko. vuosien kustannuksia.

A1: Projektin toteuttamisen henkilökulut (ei sisällä hallintokuluja eikä seuranta- ja arviointimatkoja)

Tehtävä / työntekijä Työn kesto (kk)

Palkka- ja sosiaalikulut / kk

Matka- ja majoituskulut

Muut henkilökulut Henkilökulut yhteensä

Suomesta palkattava henkilöstö

Kehitysmaassa palkattava henkilöstö

Vartija

Palkanlaskija

Tilintarkastaja

12 kk

12 kk

169

190

1222

2030

2278

1222

Henkilökustannukset yhteensä 5530

Lisätietoja:

18A2: Seuranta- ja arviointimatkat:

Matkan aihe Osallistujat Matkan ajankohta Päiväraha t Matka- ja majoituskulut

Hankkeen kolmivuotisevaluointi

Seuranta ja arviointi Suomessa

2 henkilöä 2 vkoa, elokuu 2005 Päivärahat: 2 x 16 x 39 (mukana 2 matkapäivää) = 1248

Matkat: 2 x 1300 + lentokenttäverot 2 x n. 80 =

2760

Majoituskulut: 2 x 14 x 10 huone/yö = 280

1000

Matkakulut yhteensä 5288

Lisätietoja: Matka- ja majoituskulut euromääräisiä arvioita. Päivärahojen määrä valtion enimmäiskorvausten mukaan.

A3: Hallintokulut

Kululaji Yksiköiden määrä Yksikkökustannus Yhteensä

Kehitysyhteistyöprojektikoordinaattori Suomessa

Postitus- kopiointi- ja puhelinkulut

Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan sekä ylioppilaskuntien edustajien

matkakulut

Varainhankinta ja tiedottaminen

4 kk

10 kk

10 kertaa

410

6

40

1540

60

400

300

Hallintokulut yhteensä 2300

Lisätietoja: Suomessa työskentelevä projektikoordinaattori työskentelee 10 kk vuodessa. Työajan on laskettu jakautuvan kahden hankkeen ja kotimaan tiedotustyön

kesken seuraavasti: Sambian hanke 40 %, Guatemalan hanke 40 % sekä tiedotus 20 %.

19

A4: Koulutus- ja valistuskulut

Kululaji Yksiköiden määrä Yksikkö-kustannukset

Kulut yhteensä

Henkilökulut (kurssimaksut, ulkopuolisten kouluttajien palkkiot, majoitus- ja matkakulut, yms.)

Opettajien (3 henkilöä) palkat

Koulutuksen arviointi –työpaja

Henkilökunnan kansalaistietous –koulutus

Koulutus ja valistus Suomessa, esim. kehy-tapaamisissa ja erilaisissa tapahtumissa

12 kk

3 x 83,3

3000

450

1500

800

Muut koulutus- ja valistuskulut (materiaalit, tilat, yms.)

1. Pitkäkestoiset kurssit:

Hotel & catering

Tailoring

2. Lyhytkestoiset kurssit:

Batik, tie & dye

Basic business management

Food processing

3. Koulutusmateriaali (kirjoja, työkaluja ja muita em. kursseihin liittyviä työvälineitä)

4. Opetussuunnitelma

30 hlöä/vuosi

40 hlöä/vuosi

45 hlöä/vuosi

30 hlöä/vuosi

30 hlöä/vuosi

Pitkäkestoiset kurssit yhteensä: 2053

Lyhytkestoiset kurssit yhteensä: 1697

Koulutusmateriaalit yhteensä: 2000

276

Yhteensä 11 776

Lisätietoja (koulutuksen tarve, koulutettavat henkilöt tms.):

20A5: Investoinnit ja hankinnat

Investointi Hankintalähde Yksiköiden määrä ja laatu

Yksikkökustannus Rahtikulut yms. Kulut yhteensä

Laite- ja materiaalihankinnat

Rakentaminen

Koulutuskeskuksen opiskelutilojen kunnostus

Sambia

3 tilaa

744.6

2234

Muut hankinnat

Yhteensä 2234

Lisätietoja:

21LIITE B: OMARAHOITUS EUROINA

B1: Vapaaehtoistyö ja lahjoitukset (enintään 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista)

Työn / tavaran laatu Työn / tavaran määrä Arvon las kentaperuste Arvo yhteensä

Vapaaehtoistyö

SYL:n kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan hallinnointityö

Ylioppilaskuntien kehitysyhteistyötoimijoiden tiedotus- ja varainhankintatyö (kehy-jaokset, valiokunnat)

10 henkeä x 10 tuntia

40 henkeä x 10 tuntia

Arvio: 4 euroa/tunti

Arvio: 4 euroa/tunti

400

1600

Lahjoitustavarat

Yhteensä 2000

B2: Rahallinen omarahoitus

Rahoituslähde Määrä

Kehitysyhteistyömaksut opiskelijoilta (vuosina 2003-2004 maksujen määräksi arvioidaan 2568, vuodelle 2005 arvioimme

hieman uskaliaammin 5425 euroa)

2568

Yhteensä 2568