l s k e y ii - päivälehden arkisto · 17 3 0 4 ) j a kaikkiaan purist ettiin a s iakkaille m a t...

4
A N 0 . \l A 0 S K E Y ll T l Ii ,oo. X. ·19 S NOM OS KEYHT ION TO IMI NT K RTOMUS VU OD EL T 1 959 ============================================================ Vuoden 1958 lop u ss a osoitti va t m erk it, ttä t al oud llin n l s kuka usi Suom ss - kin oli ä ttyn y t j a e t n ous uk onjun k tuu ri oli alka nut. Tämä s i kka i s a not- tava sti k uit en kaan vaik utt anut S anom a Os k yhtiön k hit yk se n, sill ä yhtiö ss ä va llitsi täystyöllis yy s . T osin m aa mm g ra f is n a l a n tuot a nto v olyymi oli de llis ee n vuote en ve rrattuna a lh a is mpi. Mutt a S nom a s akey hti ö ss ä oli pakk o a nt aa töit ä myös toi sill k irjap a inoill c m n tuotantokyvyn oll ss ri itt ä mättöm ä n. Pa l kk oj n nousu j atkui , jos ka n mitä än in.fl aa tion 1n rkk ei oll u t. Myös k ulut, kut n p a p e rin hinta, k ohosiva t, ja j akc lukust annuk s t nousi va t nn ätysm äär iin. P ostin k orot e ttu a k ulj e tusm ak suj a d llis en vuo d n alu st a 70 pr os e ntill a , p ak o tt i tä y htiön ry ht ym ää n rikoistoim npit 1s1m j ake luun hd e n. E nsimmä is suurt u ott ajana on y htiö ott a nut käy t" ntöön le htien ku lj et uk s n l e ntot e its . Toisaalt a t a s y htiön l hd t ovat s lviyt yn t s uurin piirt ein er in omai s sti k ilpailust a, jok on k iristyn yt gr a fis ll ak in ala ll a , j a o vat s aavuttan e t uusia e nn äty snum e roit a s ekä l vi kk iin tt ä ilmoi - tuks ii n nähd en . Vuoden ai ka na monik y mm nv uotin e n a sia ka s, M aa s udun T ul e- va is uu s, jonka osu u s y hti ön vi raid en töi den yh te islas k utuks st a oli 26 o/o , s iirtyi o maan kir jap ai noons a. on ti ety st i vaiku tt a nut y htiö n l a s ku tus- n um ro ihin , siit äkin huolim a tt a , e tt ä on s aatu joit aki n uusi a a siakka it a. Toi- s aal ta m sk in omi n painotöid en pain os-j a si vu luk uj n k ohot e ss a oli k irj a- pa inopuolen las ku tus vu on na 195 9 l 913 mmk, oll en siis l ä h c s 100 mmk suu- rempi kuin vuonn a 19 58 ja s uure mpi k uin k os kaan aikai s mmm . Tu l vaa laa j nnu st a var t n Pit äjä nm äe ll ä ost ettiin vu od en aika na H lsin g in kaupun g ilta tontti, jo ka sij ait s ee y htiömm ha lluss a ol evan vara stotontin vi e- re ss ä. Tämä uusi tontti, jo ka pint a-a laltaan o n 7 000 m 2 , s aa tiin sit n, ttä va ihd ttiin ka upun g ill e P ak il a ss a ol eva l 404 m 2 :n ton tt i j a Ma lmill a ol ev a j ää n s tontti . Yh tiö s ai sama ll a vaih dossa P akila ss a uud en ton t in pint a- ala lt aa n l 4 00 m2 . Yh t jout u i m ak sam aan kau pun g ill lir ah aa 26 38 8 000 mk. Li s äk si ost e ttiin Ko rkeavu o re n ka dun ja L udvi gink a dun ku lm a ss a sij ai ts eva ns. Veikkaus ta lo 85 mm k :n hinn a st a Ludvi gin ka dun tul ev ia ta rp it a vart en. Il ka ntie 13 : s s a ol eva ll tontill ra ke nn e ttiin a sui ntalo , jo ka oli m elk in va lmis v uod en vai ht ee ss a. ll ä h e t ke ll ä o va t y htiön tonttit arp e t t yydy te tyt suurin piirt e in.

Upload: others

Post on 30-Jan-2020

2 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: l S K E Y Ii - Päivälehden arkisto · 17 3 0 4 ) j a kaikkiaan purist ettiin a s iakkaille m a t r iis e j 8 7 0 55 kp l. S an oma l eh ti rotaatio ss a pain e ttiin v 1 959 yhteen

A N 0 .\l A 0 S K E Y ll T l Ii

,oo. X. ·19

S NOM O S KEYHTIO N TOIM INT K RTOMUS VU O D ELT 1959

============================================================

Vuoden 19 58 lopu ss a osoittiva t m erkit, ttä t aloud llin n l s kukausi Suom ss -

kin oli pää ttyn y t j a e t tä n ous ukonjunk tuuri oli alkanut. Tämä s ikka i s a not­

tava sti k uite nkaan vaikutta n u t S anom a Os k yhtiön k hityk s e n, sillä yhtiö ssä

vallitsi täystyöllis yy s . T osin m aamm g ra fis n a l a n tuota nto v olyymi oli

d e llis een vuote e n v e rrattuna a lha is mpi. Mutta S nom a s akeyhtiö ssä

oli pakko a ntaa töitä myös toi sill k irjapa inoill c m n tuotantokyvyn oll ss

riittä mättömä n. Palkkoj n nousu jatkui , joska n mitää n in.flaa tion 1n rkk j ä

e i ollu t. Myös k ulut, kut n p a p e rin hinta, k ohosiva t, j a j akc lukustannuk s t

nousivat nnä t y s m äär iin. P ostin k orote ttua k ulj e tusmak suj a d llis e n vuo d n

a l u sta 70 pros entill a , p ako tti tä mä yhtiön r yhty m ään rikoistoim npit 1s1m

jake luun nähd en. E nsimmä is n ä suurtu otta j a n a on y htiö otta nut käy t "ntöön

l ehtien kulj e tuk s n l e ntote its . Toisaalta t a s yhtiön l hd t ovat s lviyty n t

s uurin piirte in erinomai s sti k ilpailusta , jok on k iristynyt g r a fis llakin

a l a lla , j a ovat s aavuttan e t uusia e nn ä t y snume roita s ekä l v i kkiin ttä ilmoi ­

tuk s iin nähden . Vuoden a i kan a monikymm n v uotine n a siakas, M aa s udun T ul e ­

vai s uu s , jonka osuu s yhtiön v i raiden töid e n yht e islask utuks sta oli 26 o/o ,

s iirtyi omaan kir japainoons a . Täm ä on ti e t y sti vaikutta nut yhtiön l a s kutus­

n um r o ihin , siitäkin huolima tta , e ttä on s aatu joitakin uusia a siakkaita . Toi­

s aal ta m yö s k in omi n painotöiden p a i n os-j a sivuluk uj n k ohote ss a oli k irja ­

p a inopuolen l a s kutus vuonna 195 9 l 913 mmk, oll e n siis l ä h c s 100 mmk suu­

rempi kuin vuonna 19 58 j a s uurempi k uin k oskaan aikai s mmm .

Tul vaa laaj nnu sta var t n Pitä jä nmäellä ostettiin vuode n aikana H lsin g in

kaupun gilta tontti, joka sijait s ee yhtiömm h a lluss a olevan varastotontin vi e ­

re ssä. Tämä uusi tontti, joka pinta - a laltaan o n 7 000 m2

, s aatiin sit n , ttä

vaihd ttiin kaupung ill e P akila ss a ol eva l 4 0 4 m2

:n t on tti j a Malmilla oleva

jään nö s tontti . Yhtiö s ai s a m a lla vaihdossa P akila ss a uude n ton t in pinta -

a l a ltaan l 4 00 m2 . Yh t iö joutu i m ak s a m aan kaupun gill välira h aa 26 38 8 000 m k .

Li s äk si oste ttiin K o rkeavuo renkadun j a L udv i ginka dun kulma ss a sijaits eva

ns. Veikkaus t a lo 8 5 mmk :n hinn a sta Ludvig in ka dun tul evi a t a rp ita varte n .

Ilkantie 13 : s s a olevall tontill rakenne ttiin a suintalo , jok a oli m e lk in

valmis v uode n vaiht ee ss a . Tällä h e tke llä o vat y htiön tonttitarp e t t yydyt e tyt

suurin piirte in.

Page 2: l S K E Y Ii - Päivälehden arkisto · 17 3 0 4 ) j a kaikkiaan purist ettiin a s iakkaille m a t r iis e j 8 7 0 55 kp l. S an oma l eh ti rotaatio ss a pain e ttiin v 1 959 yhteen

Jakelukysymyks en tultua monimutkais mmak s i, oli yhtiön pakko avata uusia sivu -

konttor ita . Näitä avattiin kokonai sta 8 kappal tta: Rauman , t e lä- K aarelan , Ta -

piolan, Munkkivuoren ja Varkauden konttorit yhtiön omistamissa osakehuon e istoissa

ja Tikkurilan, Valkeakosken j a Inkeroi s ten konttorit vuokrahuoneistoissa. Jak lu ­

konttoreita p erust e t tiin 10 kappal e tta , nimittäin Reko l aan , K o r s oon, Leppävaaraan,

Toijalaan, Haminaan , Jokivarteen, N okiall e , Tuusulaan, Heinolaan ja Hyrylää n .

Merkityt j a ositta in m ak s etut konttorihuoneistot p ä ätettiin p rustaa myöskin J y vä s ­

kylään ja Ouluun.

L ehtilatomon työ ka s v oi Maa s udun Tul evaisuud n poisjäämi s es tä huolimatta , mikä

näkyi siitä , ttä k okosivuj a ladottiin 11 558 kappal tta (e d e llis nä vuonna 11 5 0 2) ja

puolia s ivu j a 6 0 9 6 kpl. ( e d elli s e n ä vuonn a 6 16 0). Helsingin S anomain sivumäärä

oli enn ä tyk s e llinen , 10 340 s ivua . S t e reotypian luvuis ta ilmen e myös lis ääntynyt

työmäärä , s ivumatriiseja puristettiin nimittäin 19 427 kpl. (edelli s nä vuonna

17 3 0 4 ) j a kaikkiaan puristettiin a s iakkaille m a t r iis e j a 8 7 0 55 kp l. Sanoma l ehti ­

rotaatio ss a pain e ttiin v . 1959 yhteen s ·· 134 295 539 l eht ä (väh nny s e d ellis e stä

vuod e sta 8 . 1 % j ohtui vain Maaseudun Tul evaisuuden p o i sjäämis e stä ). Helsingin

Sanomia painettiin 9 0 024 5 0 7 kappal e tta , Ilta -Sanomia 20 832 832 kappal tta ,

Maa s eudun Tul evaisuutta 14 982 6 00 kpl. S e uraavat s uuruu sjär j e s tyk s e s s ä oli -

va t S ana, V e ikkaa j a j a Ylioppilasi hti. Tilapäi s töi tä painettiin rotaatiossa 979 000

kappale tta . R otaat ioss pain ttiin vuoden lopulla 9 vakinaista ja 2 tilapäi s leht ä.

S iviilipuol e lla paine ttuj e n a ikakausi htien kokona ismäärä nou si 4 o/o:lla, s iis

yh t nsä 16 2 0 9 9 00 kappale e s en, j a k irjo j a pain e ttiin 69 99 0 kappal tta (lis äy s

4 . 5 %) . Pain ettuja aikakausl ehtiä oli vuoden lopuss a siviilipuol lla 50 k pl. (edel ­

lis enä vuonna 46 kp l. ). Sitä paitsi painettiin 7 tilapäisjulkaisua (v . 1958 4 ). S uurim ­

mat painotöide n t ettäjät oliva t e d e lleenkin Viikkosanomat 7 4 0 9 2 00 k pl. (nousu

4 . 4 %) , Aku nkka 3 9 27 000 kpl. (lisäys 4 . 3 %) , V litut Pal a t l 814 000 kpl.

(li s äys 0 . 2 %), Me Naiset 55 1 5 00 kp l. (lis äy s l. 2 %) ja K a nsa Taisteli 542 000

kpl. (lisäys k okonaista 32 . 4 %). Kaikkien v i raiden painotöid n laskutus oli

443 856 0 75 m k . Väh nny s d llis stä vuodesta 5. 87% johtui etupää ssä Maa ­

s eudun Tulevai suuden ja Pirkan sii rty1ni s e stä muihin l a itoksiin. Markkamääräi­

nen laskutus vierailta k uvalaatta- asiakkailta väheni myös tämän johdosta ja oli

20 00 8 367 mk (väh nnys n . 6 % ) . Omi n painotöitt e n kustannusla s k l mallin n

arvo oli l 437 190 791 mk (lisäy s 10 %) ja kuvalaattojen 12 1 77 462 mk, eli

omat työt yht nsä l 449 368 253 mk. K ok onai s laskutus t eknillis e llä puolella

oli 1 913 232 695 mk, liså.yk s n ollessa e dellis stä vuodesta 5 . 66 % . Laskutu s

työntekijää k ohd n , jolloin otetaan huomioon t knillinen h enkilökunta työnjohta -

jine n, k ontto reineen ja apuos astoine n, oli 1 885 000 mk, pysyen m lko tarkal ­

leen s a1nana kuin e d e llis enä vuonna.

S .\ ;'\0 \IA O SA t E YJt T J ii

K .. o. soo. X. t9·

II L I , S J :0.: 1' 1

Tärkeimpiä menoeriä aih utti pap rin kulutus. Paperin hint , jol a t mmil·uun

1 p äivänä 1959 oli nou s sut 34 :50 markkaan, s äilyi muuttwnattorn n 1 ok o

vuod n, kunn s joulukuussa tapahtui uusi k orolus, 75 p nniä kilolt . Uusi

k o k o vuodeksi 1960 k iint äksi so ittu hinta 35:25 astu i oimaan 1. 1.1960.

Hinnankoro tu s i ollut puolust ttavissa, kun hintaa j o nn stään oli pidettäv"

riit tävän korkeana.

Kahd n suur n asiakkaan men tyk s e stä h uolimatta oli 1 htipap rin kulutus

vuonna 1959 melkein s ama k uin d llis n ··kin uonna l i 22 milj oonaa k iloa .

Kai kkiaan os tettiin taloon 23 5 00 000 kilo a s an oma l htip a p ria . Helsin gin

S anomain kul utu s oli 19 20 0 000 k ilo a , nousu 3 % ja Ilta -Sanoma in 1 200 000

kilo a . Suurimmat si iilipap rin käyttäjät olivat V iikkos a nom a t 1 49 0 000

k ilo a, Valitut P alat 250 000 kilo a, Aku nkka 226 000 kilo a, M Nais t

15 8 000 kiloa ja Kansa a ist l i 6 8 000 k iloa. V i raiden aikakausl hti n

osuus oli s uhte llis n pi ni, esimerkiksi Teknillis n A ikakauslehd n kulu tus

oli vain 2 0 000 kilo a l i all 1 % k o konaiskulututuk s sta. S iviilipap ri n

hinnoiss a tapahtui myö s nousua, suuruud ltaan 6 % , kar tong issa 6-7 % riippuen laadusta. S uoraan t ehtailta ost ttuj n p a p e ri n, sanornal htipap n

rnukaanlu ttuna, rahallinen arvo oli 949 2 75 9 0 3 mk.

Mustan rataatievärin k ulutus vuo nna 195 9 oli 330 62 0 kiloa li noin 15 g rammaa

paperikiloa k ohti. Värillisiä värejä käyt e ttiin 12 45 7 kiloa ; k ulutuk s n kasvu

oli edelli s e stä vuod sta m lkein kak sinkertainen. Hinnat ova t pysyn t suun­

nill een s amoina, mutta r otaatiovärin, vars inkin mustan, l aatu kaipaa k o rjau sta

ja hinnat o vat suht llis n k ork at. Yhtiö on ryhtynyt toimenpite isiin s aadak ­

s een korjauks n a s iaan .

K irjasinme tallia oli inventaarion mukaan varas toss a 19 4 664 kg, li hiukan

n emmän kuin edellis enä vuo nna.

Vuod n aikana on lisääntyn iden työmääri e n vuoksi ollul pakko hankkia uutta

k oneisto a ja kulutusvä lineitä . Tärkeimmät ovat 1 Linotyp e - latomakone l a to­

maan , l po rakone stereoty piaan (Hirth), matriisien k ostutuslait (Primtyp e )

ja k u val aatto jen k orkeusmittari, postitusosastolle amerikkalainen rautal anka ­

nitomiskon Signode, nauhansiirtolaitt t ja 2 Cito g raf-osoit painokonetta,

k ohopainoon 2 - vuoropaino k one L M Ja kuvapaikkaus k uum nnin (Primaton ­

Fixator), l abo ratorioon pikavaaka ja kulj etus os astoll e 2 Volkswagen p aketti­

auto a, 1 Dodg - kuormavaunu, 1 Bedford kuo rmavaunu, 1 De Sot o kuormavaunu,

1 D odge K ing sway h nkilöauto, 1 V olkswagen henkilöauto ja 1 F ordsan traktori

Page 3: l S K E Y Ii - Päivälehden arkisto · 17 3 0 4 ) j a kaikkiaan purist ettiin a s iakkaille m a t r iis e j 8 7 0 55 kp l. S an oma l eh ti rotaatio ss a pain e ttiin v 1 959 yhteen

kuormaajineen. K orjaamaon hank ittiin 2 p enkkihiomakonetta ja 1 juotosk o je. Uusia otsikk omatriis e j a ja l a jite lmia ja muuta pienemp ää o n sitten oste ttu tarpeen mukaan .

K orjaamot ova t olleet k ovass a työss ä uusie saaan ja k orj a t e ss aan vanhaa mate ­riaalia. Mainittak oon mm. s e uraavat t y öt: 50 hyllykkö ä , 8 3 jakelulaatikkoa, 27 re gaalia, 12 taittopöytää , 44 apu-ja työpöytää, 4 1 kaappia, 550 ladelma-ja p:tperilautaa ja 20 kirjoituspöytää, 6 uutta autoniavaa ja 9 erila ista kulj e tu s­vaunua, puhumattakaan sitten yhtiön h aarakonttorien kalusteista ja ilma stointi ­kanavan k o r j a ustöistä ym.

\ Vuosikertomukseen liite tään Pitäjänmäen teollisuuslaitek a en e rikoiska tsaus. Siitä mainittakoon k uitenk in, että talossa käytettyj en kemikaalioitte n valmistus nousi 77 161 litraan, oltuaan e dellisenä vuonna 5 000 litraa pienempi. Kemi­kaalioitten markkamääräinen kulutus oli 3 990 294.- ja nousu 300 000. -, kotimaisten ke1nikaalioitten osuus tästä oli 3 8 o/o. Laboratorion töistä mainitta­k oon, että liima, jota käytettiin 13 200 kiloa, oli 91-pros enttisesti laborato-rion omaa valmiste tta. Muuten mainittakoon, että valok uvausmate riaalin markka­määräisessä kulutuksessa saavutettiin s äästöä m e lk e in 6 o/o , k ulutuks en oll e ssa samaa suuruusluokkaa kuin enn enkin .

Galvanointilaitos Pitäjänmäellä toimi t ehokkaasti. Siellä kroma ttiin p e ltejä 42 k e rtaa, yhteens ä 2 221 kpl. E dell een on osoitta utunut, että oma s y steemimm on e ffektiivisin ja taloudellisin. Muuten laboratorion t y östä mainittak oon e d e ll een, että pap erintutkimus, me talli en laadunvalvonta ja vä rintutkiminen ovat jatkuneet säännöllisesti kuten e d e llisenäkin vuonna ja yhteydet on säily t e tty asianomaisiin hankkijoihin ja tehtaisiin. ·

Lehtien ilmoitustilanne oli kuluneena vuotena huoma ttavasti parempi k uin edelli ­sinä vuosina . Huolimatta siitä , e ttä ilmoitushintoja on k orote ttu, o vat numerot ennätyk s ellisiä. Helsingin S anomain i lmoitusme trimäärä v . 1959 oli 22 026, 11 (v. 195 8 19 8 27, 61 m). Uusi Suomi, H ufvudstadsbladet j a Suomen Sosia lidemo­k raatti oliva t yhteensä j ä lj ssä vuosimetrimäärän oll e ssa 22 55 8 , 76 (ennen 21 530, 32). Ilmoitusten luk umäär ä He lsingin S anomiss a oli 347 50 6 k pl. ( ennen 332 116). Muilla k olmella lehdellä oli mainittu määrä yhteen s ä 129 38 3 k pl. (ennen 129 91 0). Helsing in Sanomain ilmoitusten lisäy s oli 15 390 k pl. , k un taas muilla oli l a skua 527 kpl. Helsingin Sanomain ilmoitust n pros en tuaalinen osuus l ehd en koko alasta oli vuonna 1959 53. 2 o/o ( ennen 51. 3 o/o ) , Uuden Suom n 35. 5 o/o (ennen 33 . 9), H ufvudstadsbladetin 37,5 o/o (36. 9) ja Suome n Sosialidemo­kraatin 22. oo o/o (21. 4 o/o ). Helsingin Sanomien koko vuotuinen sivumäärä oli 10 340 (v.l958 9 65 8 ), muilla yhteensä 17 242 (1 7 096).

Rauha työoloiss a on s ä ilynyt, v. 1956 solmitun ty örauhasopimuk s en ansiosta. S en mukaisia palkank orotuk sia on tapahtunut kaksi, j oista toin en h e lmikuun

a l usta oli 3 o/o ja toin n marrask uun 3 0 p äiv··ä s euranne n palkanmak sukaud n a lusta 3 o/o . En s iksi mainittuun 3 o/o :n k orotuks en yhdiste ttiin työra uha sopi­muk s en dellyttämä viimeinen ns. tas o l orotu s, mikä aikanaan oli sovittu t y örauhasopimuka n hintana . S amalla on sov ittu s iitä, ttä k orot tut p a lkat kat sottiin tarki stetuik si elinkustannusind k sin pist luv un 136 mukaisik si, vaikka indeksi oli vasta 133, mikä m rkits e , e ttä kirjaltajat luopuiva t vaati­m a ata h yvity stä 3 pisteeltä. Vastaavat sopimuk s et on t hty myös autoa lan t y öntekijöid n kanss a ja ns. laitosmi st n j a muid n järj e stöihin k uuluma tto­mien kanss a . Mak s e ttuj n p a l kko jen k ok onaismäärä t knillisellä puol lla oli 599 8 35 692.- (edellisenä vuonna 5 48 8 52 602 . -). L isäksi on h nkilökun -nalle järj ste tty joulurahat j a myös e rikoispalkkiot H Ising in S anomi n 70 -vuotis­päivän johdosta. Teknillis en puol n h enkilök unta oli vuoden vaiht essa l 033 h enkilöä, johon liittyy m yö skin oppila itt n huomattava luk umää r ä , 65 h enkilöä ja t eknillisen puol en k onttorih enkilökunta 19 h nk ä, mikä m ää r ä on noussut yhdellä. Talon k ok o h nkilökunta oli l 534 h nkilöä. M ainittakoon, ttä toimituk­s e ssa oli 106 toimittajaa. Li s äk si oli H lsin g issä jakajia yht eens ä 797 ja maa ­s eudulla 8 95 e li kaikki aan l 693. E l äk lista lla oli 31. 12. 1959 yhte nsä 44 h n­k ilöä j a el äkesäätiön a l a is ena 4 h enkilöä .

Sosiaalis e t kulut olivat 141 18 1 8 02 . -. Yhtiön l ääkä rinä toimi e d elleen tohtori E lli Leikola , jolla on a punaan kaksi t rveyssisarta , joitte n työ käy ilmi s uraa­vi s ta nume roi s ta : polik linikkakäyn tejä oli yhteensä 9 540, k otikäyntejä 126 ja vi r ka- asiakäyntejä 7 . T ub e rkuloosipotilaita oli kir joissa yhte n s ä 21. Labora­tor i otutkimuksia tehtiin 2 0 8 9 . A mmattitautitapauksia oli aino a staan 3 ja t a p a ­turmia sattui 299. Ottaen huomioon h nkilök unnan suu ruuden, oli sairaalloisuu s huoma ttavan pientä .

Vuoden kulu es s a o n siirr tty e läkerahastoon 70 mmk . Muut n s l v iää vuositulos ohe isista omai s uus- ja tulosta s itte n otte ista, j o id n mukaan yhtiö n .. y ttää v oit­t o a 100 154 83 2 m k, mihin s ummaan sisältyy e d elli sen vuod n saldo 4 1 394 962 m k. Yhtiök ok o ukselle ehdote t aan, ttä o sinko a ja taan 18 0 m k osa ­ket t a k ohti e li yht en s ä 21 302 2 8 0 mk . Vararahastoon ehdote taan siirrettäväksi 25 000 000 mk . J ohtokunnan käyttörahaston tiliin e i ehdot ta s iirrettäväksi mi­tään, k oska siinä on viel ä käy ttämättä 57 755 67 1 m k . L oput, määrältään 53 8 52 552 m k ehdote taan jätettäväk si tulostilille.

Yhtiön johtokuntaan o vat k uuluneet varatuomari arn C a stren puheenjohtajan a, E ljas Erkko varapuheenjohtajana, ja jäseninä rouva Viol e t r kko ja r ouva P atricia S eppä l ä s ekä h e rrat Y rjö N iiniluoto ja A atos E r kko. E rovuorossa ov at h e rrat Aatos E r kko ja Y rjö N iiniluoto. Var sinaisina tilintarkastajina ovat ollee t eversti G. T auch e r j a toimittaja V . V . K ilpi s ekä vuosi-ja kuukausitilin-tark astajana KHT -tilinta r ka sta j a, kauppat . lis.

jana on ollut pankin johtaja Martti Tulon n.

imo utio. Varatilintarkasta -

Page 4: l S K E Y Ii - Päivälehden arkisto · 17 3 0 4 ) j a kaikkiaan purist ettiin a s iakkaille m a t r iis e j 8 7 0 55 kp l. S an oma l eh ti rotaatio ss a pain e ttiin v 1 959 yhteen

un~ä 196 0

Tilintarkastuskertomus

Sanoma Osakeyhtiön yhtiökokouksen 13.3.1959 v a litsemina olemme

suorittaneet yhtiön vuoden 1959 tilintarkastuksen ja esit ämme lau­

suntonamm e seuraav aa:

Allekirjoittanut Autio on tilivuoden aikana suorittamissaan

tarka stuksissa todennut, että yhtiön kirjanpito on asianmukaisesti

tositettu ja hoidettu.

Tulostase osoi t taa tilivuodelt a voittoa 58.759.870 mk. Kuluksi

on kirjattu 70 milj. mk:n siirto yhti ön eläkesäätiöön. Veroista on

maksettu 30 milj. mk edellisen vuoden voittovaroista.

Omaisuus on arvostettu yhtiön vakavaraisuutta silmälläpitäen.

Kassa- ja pankkitilit ovat täsmänneet kassan sekä rahalaitosten ti­

liottei den kanssa. Arvopaperit ovat asianmukaisesti säilössä ja

vakuutukset ovat hoidetut.

Vararahastoihin sisältyy johtokunnan käyttövaroja 57.755.671 mk.

Edelläesitetyn perusteella ja kun yhtiötä on käsityks emme mu­

kaan hoidettu taitavasti ja menestyksellisesti, ehdotamme yhtiö•

kokoukselle, että tilinpäätös vahvistettaisiin ja tilivelvoll~­

sille myönnettäisiin vastuuvapaus.

Puollamme johtokunnan ehdotusta voittovarojen käyttämisestä.

G.

Helsingissä maaliskuun 3 p:nä 1960.

Aimo Autio KHT

): f. Le-,_· V. V~ KUpi