lääveri kaipio käytettävyys

Onko käytettävyys parantunut?

Johanna

Kaipio

(ent. Viitanen)

• Tutkijatohtori Aalto-yliopistossa Tietotekniikan laitoksella

– Taustalla DI, TkL ja TkT -tutkinnot

– Aihealueet: Käytettävyyden arviointi, käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät

– 10 vuotta tutkimus- ja opetustehtäviä

• Tutkimusalue: Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyys

– Väitöskirja (2011) Usability in Healthcare: Overcoming the Mismatch between InformationSystems and Clinical Work

• Apotti-hankkeessa keväästä 2013 käytettävyysasiantuntijana

Tinja

Lääveri

• LL 1995, sisätautien erikoislääkäri 2003, kliinistä lääkärintyötä vuoteen 2010

• Kehittämispäällikkö Apotti-hankkeessa, vastuualueina toiminnan kehittäminen (ESH) ja käytettävyys loppukäyttäjän näkökulmasta

• Kehittämispäällikkö HUS Tietohallinnossa 2010-2012

• Lääkäriliiton hallituksessa 2007-1013, ehealth työryhmän puheenjohtaja/varapuheenjohtaja 2007->

Aiheet

• Käytettävyystutkimuksen viitekehys

• Käytettävyystulokset

• Onko parannettavaa?

Mikä on potilastietojärjestelmä?

1. Potilastietojen talletuspaikka

2. Laaja hoitoprosessien toiminnanohjausjärjestelmä

– Päätöksenteon, työnkulkujen sekä hoitoketjujen tuki ja

ohjaus

– Resurssien ohjaus

– Raportoinnin ja laatutiedon hyödyntäminen

(laatumittarit)

– Toiminnan seuranta

3. Monipuolinen potilasportaali sähköistä asiointia ja

palveluja varten

Käytettävyyden määritelmiä

Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä

tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tyytyväisyyttä,

jolla käyttäjät saavat suoritettua

käytössään olevien välineiden avulla

ne tehtävät,

joita halutun tavoitteen saavuttaminen

tietyssä ympäristössä edellyttää.

(Kansainvälinen ISO 9241-11 standardi)

Käytettävyyden määritelmiä

Opittavuus

Tehokkuus

Muistettavuus

Virheettömyys

Miellyttävyys

Jakob Nielsen (1993)

Käyttäjäkokemus

Henkilön havainnot ja vasteet, jotka ovat seurausta tuotteen,

järjestelmän ja palvelun käytöstä ja / tai ennakoidusta käytöstä.

Sisältää kaikki käyttäjien tunteet, uskomukset, mieltymykset, fyysiset ja

psyykkiset vasteet, käyttäytymiset ja aikaansaannokset, jotka ilmenevät ennen

käyttöä, käytön aikana ja käytön jälkeen.

Käytettävyyskriteereitä voidaan käyttää arvioimaan käyttäjäkokemuksen joitakin

näkökulmia.

(Kansainvälinen ISO 9241-210 standardi)

Kyselyt käytettävyystutkimuksessa

• Vakiintunut käytettävyyden arviointimenetelmä

• Erittäin hyvä keino mitata käyttäjän subjektiivisia näkemyksiä ja kokemuksia

• Saadaan selville objektiivisesti vaikeasti mitattavia asioita kuten käyttäjän tyytyväisyyttä ja mahdollista turhautumista

• Luotettava menetelmä, kun se toistettaessa samanlaisessa ympäristössä samankaltaisten käyttäjien testaamana antaa samoja tuloksia

(Nielsen, 1993; Kirakowski, 2000)

Standardoituja käytettävyyskyselyjä

• System Usabilty Scale (SUS)– koekäytön jälkeen

• SUMI (Software UsabilityMeasurement Inventory)– uusien tuotteiden arviointi

tuotekehityksen eri vaiheissa

• Lisäksi: – QUIS (Questionnaire for User Interaction

Satisfaction)

– USE (Usefulness, Satisfaction and Ease of Use)

– CSUQ (Computer System UsabilityQuestionnaire)

– …

SUMI (Software Usability Measurement Inventory)

Käytettävyydeltään hyvä (potilas)tietojärjestelmä

• tukee terveydenhuollon ammattilaisen työtehtävien

suorittamista tarkoituksenmukaisella tavalla

– järjestelmä ei määrää toimintaprosesseja vaan integroituu

osaksi hoito/kliiniseen työhön liittyviä prosesseja ja

toimintatapoja

– terveydenhuollon vaihtelevissa työskentely-ympäristöissä.

• istuu osaksi muuta teknistä toimintaympäristöä, on

yhteensopiva muiden järjestelmien kanssa

• tukee terveydenhuollon ammattilaisten välistä

yhteistyötä.

Käytettävyyden monet ulottuvuudet ”Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä” -kyselyssä

• Käyttöliittymätason käytettävyys

– Tehtyjen virheiden korjaaminen onnistuu helposti

• Teknisempi näkökulma

– Järjestelmä reagoi nopeasti käskyihin

• Opittavuus

– Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä

• Virheettömyys

– Tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä

• Tiedon esitystapa

– Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän, jonka perusteella on helppo muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta

• Lääkärin tyypilliset työtehtävät

– Potilastietojen kirjaaminen on näppärää ja sujuvaa

– Potilastietojärjestelmän avulla on helppo saada esiin potilaasta tarvittavat tiedot

• Yhteistyö

– Tietojärjestelmät tukevat hyvin yhteistyötä ja tiedonkulkua lääkärien / hoitajien välillä

Käytettävyyssuunnittelun 10 heuristiikkaa

1. Käytä yksinkertaista ja luonnollista vuoropuhelua2. Puhu käyttäjien omaa kieltä3. Älä rasita käyttäjän muistikuormaa4. Ole yhdenmukainen5. Anna käyttäjälle palautetta toiminnoista6. Osoita selkeä poistumistapa7. Anna mahdollisuus oikopolkuihin8. Anna selkeät virheilmoitukset9. Vältä virhetilanteita10. Anna riittävä ja selkeä apu

(Jakob Nielsen, 1993)

Käyttöliittymätason käytettävyys

Samaa mieltä

2010 2014

Näkymissä (ikkunoissa) kentät ja toiminnot on sijoiteltu loogisesti

Sairaala 37% 44%

Terv.keskus 44 % 40%

Järjestelmä kertoo minulle selkeästi mitä kulloinkin tapahtuu (esimerkiksi tietojen tallentuminen)

Sairaala 29% 31%


Terminologia (esimerkiksi toimintojen nimet ja otsikointi) on selkeää ja ymmärrettävää

Sairaala 40% 40%


Rutiinitehtävien suorittaminen on suoraviivaista ja onnistuu ilman ylimääräisiä valintoja

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

2010 2014

• Rutiinitehtävä= usein toistuva tehtävä, työnkulku – Ei ole aina täsmälleen samanmuotoinen esim. lääkitys,

diagnoosin kirjaaminen, jatkohoitomääräykset, kertomusmerkinnät, ajanvaraukset jne

– Kyse yleensä tehtäväsarjoista esim. potilasryhmien hoito

• Kuinka hyvin tietojärjestelmäsuunnittelussa on tunnistettu keskeisimmät ja useimmin toistuvat tehtävät ja työnkulut?

• Tietojärjestelmän tuki toiminnalle vs. toiminnan muutos tietojärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan

Kirjatut tiedot häviävät toisinaan tietojärjestelmästä

• Hyvä uutinen! Kokemus harvinaistunut kaikkien tuotemerkkien käyttäjillä

• Varsinaista tallennetun tiedon katoamista tietokannasta tapahtunee harvoin…

• Tiedon häviämisen kokemusta voidaan pitäa äärimmäisena käytettävyysongelmana eli käyttäjä: – kirjaa väärään paikkaan– ei osaa tallentaa kirjattua tietoa oikein– ei tieda , mista etsia kirjattua tietoa

• On varsin mahdollista, etta käyttäjät ovat oppineet tulemaan toimeen järjestelmien virheansojen kanssa ja epäloogisetkin toiminnot on lopulta opittu ulkoa.

2010 2010 2014 2014

Eri mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä

Sairaala 39% 34% 54% 29%

terv.keskus 52 % 27% 62% 25%

Potilastietojärjestelmän käyttö ei vaadi pitkää ja perusteellista perehdytystä

• Opittavuus!• Toiminnallisuuksien määrä on kasvanut, joten opittavaa enemmän• Toisaalta perehdytykseen kuuluu yhä enemmän toiminta- ja

käyttötapojen opettelua eli vaikka järjestelmä olisi kuinka intuitiivinen, käyttäjien pitää käyttää sitä tietyllä tavalla.

• On usein mahdotonta ja epätarkoituksenmukaistakin suunnitella ohjelmisto niin, että vain yksi toimintapolku on mahdollinen.

• On kuitenkin mahdollista suunnitella ohjelmisto niin, että ”oikea ja tarkoituksenmukainen” toimintapolku on samalla myös helpoin ja ”väärät” polut on tavalla tai toisella tehty hyvin hankaliksi

2010 2014Samaa mieltä Samaa mieltä

Sairaala 39% 37 %

terv.keskus 37% 25%

Potilastietojen kirjaaminen on näppärää ja sujuvaa


Sairaala 22% 30 %

terv.keskus 29% 34%

• Mittaa toki käyttöliittymäsuunnittelun onnistuneisuutta, mutta ehkä vielä enemmän tiedon rakenteisuuden järkevyyttä.

• Jos pitää tietää, muistaa ja päättää, minkä otsikon alle vapaa teksti kirjataan…

• Mittaa myös, kuinka hyvin on analysoitu, mitä missäkin tilanteissa yleensä kirjataan mutta myös mitä tulisi kirjata

Potilastietojärjestelmä tuottaa sellaisen yhteenvetonäkymän (esim. "kuumekurvan" tai hoitotaulukon), jonka perusteella on helppoa muodostaa kokonaiskuva potilaan tilanteesta

• ”Toiminnallisuutta ei ole” –vastaukset olivat harvinaistuneet (sairaala 49% ->29%)• 2014 lisäksi kysymys: Potilastietojärjestelmän avulla on helppo saada esiin

potilasta tarvittavat tiedot. Tämän kanssa oli eri mieltä puolet vastaajista• Yhteenvetonäkymien muokattavuus ja tiedon aito rakenteisuus

avainelementtejä. • Koopman ym (2011) diabeetikon yhteenvetonäkymä vähensi diabeteksen

seurannassa tarvittavien tietojen hakuun kulunutta aikaa 5,5->1,3min ja klikkausten määrää 60-> 3


Sairaala 14% 28%

terv.keskus 15% 18%

Onko parannettavaa?

• Miten tietojärjestelmä voi tukea rutiinitehtävien suorittamista?

• Rutiinitehtävien analysointi?

• Ohjaaminen oikeaan toimintamalliin?

• Automatisaatio? tuplakirjaaminen? voiko kirjattavan tiedon päätellä?

• Halutaanko toimia kuten ennen vaikka tietojärjestelmän avulla muu toimintatapa olisi sujuvampi?

Onko parannettavaa?

• Käytettävyyssuunnittelun lähtökohtia:– Työvälineen tulee auttaa / tukea työtehtävien suorittamista ja

tavoitteen saavuttamista

– Järkevä työnjako ihmisen ja koneen välille

• Miten? – Loppukäyttäjä ei ole suunnittelija eikä käytettävyysasiantuntija

– Suunnittelija ei ole loppukäyttäjä

Yhteistyössä substanssi- ja käytettävyysasiantuntijoiden sekä teknisten suunnittelijoiden/toteuttajien kanssa