Hyvän mielen koti

Sevas Oy:n asukaslehti 2 / 2014

«Turvaa

terveellinensisäilma

» Tehokas lajittelija säästää

Onnellisten Saarien

Valkoinenkultainen

koti

KIERRÄVIRHEET

Voita LAHJAKORTTI

2 | sevasmaailma 3 | sevasmaailma

Asumiskustannusten nousu kurittaa kaikkiaKiristyvä talous tuo valtiolle ja kunnille tar-

vetta nostaa asumiseen liittyviä kustannuksia.

Myös yksityisten palveluntarjoajien hinnoilla

on nousupaineita. Kustannusnousut vaikuttavat

samansuuruisina meihin kaikkiin riippumatta

tulotasosta, varallisuudesta tai siitä, omistaako

asunnon vai asuuko vuokralla. Kansalaisten on

vaikea säästää asumisesta.

Suomalaisten asuinkustannuksia nostavat

kunnallisten käyttötaksojen sekä arvonlisä-,

energia- ja kiinteistöverojen nousu. Uudet lain-

säädännölliset määräykset ja valvontavelvolli-

suudet lisäävät hallinnon kustannuksia.

Sevas Oy:n vuoden 2015 tulo- ja menoarviossa

vuokria on tarkistettu nousseita kustannuksia

vastaaviksi. Vuokrat määräytyvät omakustan-

nusperiaatteella siten, että vuokrilla katetaan

talojen ylläpidosta, hoidosta, korjaamisesta,

rakentamisesta sekä perusparantamisesta joh-

tuvat menot.

Asuntojen kokonaisvuokra koostuu pääoma-

kuluista ja hoitokuluista. Pääomakuluja ovat

rakennuslainojen lyhennys- ja korkokulut, joi-

den osuus kokonaisvuokrasta on keskimäärin

vähän alle puolet.

Hoitokuluja aiheuttaa talojen vastuulli-

nen ylläpito, kuten lämmitys, vesi, sähkö, jäte-

huolto, korjaus, huolto ja siivous. Lisänä ovat

myös vakuutusmaksut, kiinteistöverot ja hallin-

non kulut. Kunnalliset käyttömaksut muodos-

tavat noin 40 % ja huoltopalvelut noin 8 – 9 %

asuinkohteittemme hoitokuluista.

Suomen Kiinteistöliitto ry on ennustanut hoi-

tokustannuksiin 3,0 – 3,5 %:n nousua vuosittain

seuraavina viitenä vuotena. Sevas Oy:n vuok-

rantarkistus vuodelle 2015 on noin 2,4 – 2,8 %

asuntokohteesta riippuen. Vuokrantarkistus ei

sisällä mitään ylimääräisiä asumis- tai varus-

telutasoa nostavia hankintoja.

Sevas Oy:n keskivuokrataso on 0,9 €/m²/kk

edullisempi kuin aravavuokratalojen keskivuok-

rataso 20.000 – 60.000 asukkaan kaupungeissa.

Seinäjoella on siis kuitenkin edullista asu ver-

rattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkei-

hin.

Jukka Penttilä

toimitusjohtaja

Jukka

3 | sevasmaailma

Sirpa voitti lahjakortin ja Liisa Mäenpää matkailuoppaanSevasmaailma-lehden 1 | 2014 Sekaisin parista kirjai-mesta -kadunnimikilpailuun osallistui kymmeniä vas-taajia. Terävät vastaajat eivät haksahtaneet edes siihen, että Kaukolanraitin kirjaimet oli knoppina sekoi-tettu kahteen kertaan. Vastanneiden kesken arvottiin 50 €:n lahjakortti Päivölän Citymarketiin. Onnettarena toimi asukastoimensihteeri Anne Pänkälä. Lahjakortin voitti Sirpa Leppäkoski. Yksi vastaaja lähetti vastauksen, johon hän oli sekoit-tanut omien yhteystietojensa kirjaimet. Mutta me sel-vitimme tehtävän! Siitä ilosta Liisa Mäenpäälle on lähetetty Viestintätoimisto Tenhon tervehdyksenä Seinäjoen ”matkailuopas” Mihinä moon? Soot vääräs. Moon oikias. Kiitos kaikille vastaajille!

Muista kotivakuutus!Pidä huoli siitä, että oma kotivakuutuksesi on ajan

Paras ja nopein keino saada keittiö kuntoon on siivoaminen. Karsi turhat tavarat pois nä-kyviltä. Jos haluat raikas-taa ilmettä, laita purkkiin muutama yrtti.Sisustussuunnittelija Tea-Mariia PyykönenPirkka 9/2014

Nyt voin keskittyä ole-maan kiitollinen siitä, mitä minulla on juuri nyt. Kun ihminen ikääntyy, moni voi ajatella, että siinä menettää jotakin. Itse ajattelen, että saan koko ajan jotakin lisää.”Kaija Iso-Pahkala- BjörklöfHelsingin Sanomat 24.10.2014

Näin joulua kohti tahto-misen tilat kasvavat, ja haastaisinkin nyt itseni ja teidät miettimään, mitä emme halua, koska meillä se jo on. Oli sitten kysy-

myksessä kodinkone tai elämän rakkaus.Nuori Kulttuuri -säätiön toiminnanjohtaja Panu MäenpääIlkka 5.11.2014

Kodit ovat kauniita, ei siksi, että ne on laitettu viimeisen päälle, vaan siksi, että ne ovat usein persoonallisia ja niissä on rakkautta ja tunnelmaa.Pinewood Maison -blogi 6.11.2014

Minä tulen aina iloiseksi, kun astun sellaiseen kotiin missä jo eteisessä

aistii kuinka sitä rakas-tetaan ja kuinka siellä tykätään olla ja kuinka siitä on tehty juuri itselle hyvä.Perhosia ja piikkilankaa -blogi 12.10.2014

Aamu on hienoa aikaa. Hyvien yöunien jälkeen päivä alkaa kuin puh-taalta paperilta. Kaikki on taas mahdollista.Duudson, yrittäjä Jukka HildénMe naiset 43 / 23.10.2014

Kinkun paistorasva tukkii viemärin. Kerää rasva tölkkiin ja vie jätteisiin!

tasalla. Kiinteistön omistaja on vastuussa vain kiin-teistölle aiheutuvista ennalta arvaamattomista kor-jauskustannuksista, kuten vesi- ja palovahingoista. Oman koti-irtaimiston vakuuttamisesta asukkaat vastaavat aina itse.

Varovaisestitulen kanssa Älä jätä kynttilää pala - maan yksin! Sijoita kynttilät, parveke-lyhdyt ja ulkotulet siten, että ne eivät aiheuta palovaaraa. Jätä liekin yläpuolelle riittävästi tyhjää tilaa ja sijoita kynttilä aina palamatto-malle ja kuumentumatto-malle alustalle.

4 | sevasmaailma 5 | sevasmaailma

Asuintalojen pihamailla olevat pelastustie-kyltit kannattaa ottaa

tosissaan. Hädän tullen tulipalosta pelastautuminen saattaa olla

kiinni pienestä hetkestä. Kerrostalokohteissa pelastuslaitoksen

isoille autoille haastetta tuovat ahtaat pihat, joissa on esteenä

väärin pysäköityjä ajoneuvoja.

Apuasaatetaan tarvita milloin vain

Pelastustiet pidettävä vapaina

5 | sevasmaailma

Teksti ja kuvat: Jussi Mustikkamaa

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen

Seinäjoen paloaseman palomesta-

ri Veli-Matti Hakala katsastaa Sevas

Oy:n kohdetta Marttilantie 19 -osoit-

teessa. Tarkoitus on testata, miten

pelastuslaitoksen puomitikasauto

pääsee pihaan. Testin jälkeen todet-

tiin, että pihaan kyllä pääsee, mutta

ahdasta on. Pelastustie-kyltit kehot-

tavat pitämään ajoväylät vapaina, ja

kylttiä on syytä noudattaa.

– Yli kaksikerroksisiin kerrostaloi-

hin pitää päästä puomitikasautolla

tai nostolaitteilla parvekkeen puolei-

selle sivulle. Parveke katsotaan toi-

seksi poistumismahdollisuudeksi,

mikäli muuta kautta ei päästä pois-

tumaan, Hakala kertoo.

Pelastuslaitos on käynyt kerrostalo-

kohteiden pelastustiet läpi ja esimer-

kiksi nurmikon puolelle on taloissa

tehty sellaiset pohjatyöt, että maa

kestää raskaiden ajoneuvojen painon.

– Kantavan rakenteen päälle on

voitu laittaa sitten nurmikkopinta.

Kadun puolelta reitit on merkitty pe-

lastustie-liikennemerkein.

Pelastustien alueille ei saa pysäköi-

dä, ja tästä halutaan muistuttaa lii-

kennemerkein.

– Satunnaisesti löytyy kohteita,

joissa pelastustie on tukittu. Taloyh-

tiöistä otetaan yhteyttä pelastuslai-

tokselle ja ensisijaisesti asia pyritään

hoitamaan taloyhtiön sisäisenä asia-

na. Jos se ei onnistu, niin sitten viran-

omaisena voidaan antaa määräyksiä,

jollei asiaa saada muuten järjestyk-

seen.

Pelastuslaitos voi antaa väärin py-

säköidylle ajoneuvolle siirtomääräyk-

sen.

Tie raivataan auki

Hädän hetkellä pelastuslaitos raivaa

kulkutiensä auki. Pelastustien tukko-

na olevat autot tai muut esteet siir-

tyvät paloautojen edestä mies- tai

konevoimin.

– Kyllä esteet pyritään saamaan si-

vuun, että ajoneuvo saadaan sinne

kohteeseen perille saakka, palomes-

tari Veli-Matti Hakala sanoo.

Pelastustöissä viranomaisella on

laajat valtuudet hoitaa tehtäviään,

jotta ihmisten henki saadaan turvat-

tua.

– Kadun varsille pysäköintiin pi-

tää kiinnittää myös huomiota. Mo-

nessa taloyhtiössä ja asuinkohteessa

on ongelmana se, että autopaikko-

ja ei ole riittävästi, ja sen vuoksi au-

toja pysäköidään katujen varsille.

Pysäköidyt autot voivat olla meille

toiminnallisesti hankalissa paikoissa

ja pelastuskaluston kohteeseen tuon-

ti saattaa hankaloitua, Hakala toteaa.

Taloyhtiöissä on herätty katujen py-

säköintiongelmaan. Ahtaita kohteita

on varustettu liikennemerkein, jotta

isojen autojen pääsy pihaan voidaan

turvata.

– Päivisin kadut voivat olla vapai-

na, mutta yöaikaan autoja pysäköi-

dään katujen varsiin.

Veli-Matti Hakala lupaa, että pe-

lastuslaitoksen väki voi tulla paikan

päälle keskustelemaan pihojen tur-

vallisuudesta yhdessä asukkaiden

kanssa.

Pelastustie-kylttiä on syytä

noudattaa.

Palomestari Veli-Matti Hakala neuvoo

pitämään kulkuväylät vapaina.

Puomitikasauto on isokokoinen, joten

kulkutilaa pitää olla riittävästi.

6 | sevasmaailma 7 | sevasmaailma

palamattomana materiaalina poltto-

laitosten ongelma.

–Metalli kuuluu jätehuoltomääräys-

ten mukaan kierrätettäväksi. Se on

arvokas raaka-aine, jota voidaan hyö-

dyntää loputtomiin. Metalliromun voi

tuoda maksutta jäteasemalle.

–Ilmaiseksi jäteasemalle voi jättää

myös sähkö- ja elektroniikkaromua,

puujätettä, tiili- ja betonijätettä, ik-

kunalasia ilman karmeja sekä vaaral-

lista jätettä. Vaarallisia jätteitä ovat

muun muassa loisteputket, energi-

ansäästölamput, paristot, maalit ja

liuottimet sekä vanhentuneet lääk-

keet.

Teksti: Iina Åman

Lakeuden Etappi huolehtii Sevaksen

asuintalojen jätehuollosta.

Jäteneuvoja Hanna-Leena Juntti

Lakeuden Etapista toteaa, että perus-

lajittelu tehdään aina Etapin lajitte-

luohjeiden mukaisesti: poltettava jäte,

paperi, biojäte, lasi ja metalli lajitel-

laan omiin astioihinsa. Kartonkia ja

pahvia kerätään sopimuksen mukaan.

Kaupungissa on talokohteiden li-

säksi kaikkiaan 43 ekopistettä, jonne

voi myös viedä lajitellut jätteet ilmai-

seksi ympäri vuorokauden.

Hanna-Leena Juntti toivoo, että ih-

miset kierrättäisivät nykyistä enem-

män erityisesti metallia, sillä se on

Vanhasta sohvastakin pääsee eroon

Seinäjoki-Nurmon jäteasemalla mak-

sua vastaan.

Jos vanhan sohvan tai imurin jät-

tää jätekatokseen lojumaan, roinas-

ta päästään eroon vain järjestämällä

erillinen poiskuljetus. Tällaiset kus-

tannukset koituvat lopulta asuin-

kohteen kaikkien asukkaiden – myös

roskaajan itsensä – maksettavak-

si lisääntyneinä hallinto- ja huol-

tokustannuksina. Piittaamatonta

roskaamista ja hylkytavaroiden jättä-

mistä asiattomiin paikkoihin ei todel-

lakaan kannata katsoa läpi sormien.

Arkinen lajitteluon arvokas ekoteko

7 | sevasmaailma

Valuta nesteet ja liemet viemäriin, jotta jätteestä ei tule liian märkää.Biojäte on hyvä pakata paperipussiin tai sanomalehdestä käärittyyn pussiin. Myös kartonkipakkaukset, kuten keksi- ja muropaketit soveltuvat pakkaami-seen.

LASITAVARA » Värilliset ja värittömät lasipurkit ja

-pullot

Huuhtele lasipurkit ja -pullot, etikettejä ja kaulusrenkaita ei tarvitse poistaa.

PIENMETALLI» paistinpannut ja kattilat» metalliset keittiövälineet» metalliset tölkit ja purkit» kannet ja korkit» alumiinifoliot ja -vuoat» metalliset työkalut» tyhjät ja kuivat maalipurkit» tyhjät spraypullot, ilman muovisia

korkkeja

KERÄySPAPERI» sanoma- ja aikakauslehdet» toimistopaperit» mainospostit» uusiopaperit

» kirjekuoret, myös ikkunalliset» värilliset kopiopaperit» puhelinluettelot» pehmeäkantiset kirjat

Niittejä ja kirjekuorien muovisia ikku-noita ei tarvitse poistaa. Keräyspaperia ei saa niputtaa narulla tai teipillä.

KERÄySKARToNKI» maito- ja mehutölkit

(myös folioidut pakkaukset)» muut kartonkitölkit» paperipussit ja -kassit » muro- ja keksipaketit, muut kuivien

tuotteiden kartonkipakkaukset» aaltopahvit» pizzalaatikot ja munakennot

Jäteasemilla otetaan maksutta vastaan kotitalouksien puhdas kartonki pahvin-keräysastioihin. Likainen, esimerkiksi elintarvikejäämiä sisältämä kartonki, lajitellaan maksulliseen poltettavaan jätteeseen tai energiajakeeseen, jäte-asemasta riippuen. Nestepakkaukset tulee huuhtoa ja valuttaa kuiviksi. Ne kannattaa myös pakata sisäkkäin ja litistää, jolloin ne vievät vähemmän tilaa.

PoLTETTAVA KoTITALouSJÄTE» elintarvikepakkaukset» muovipullot ja -purkit» pienet muovituotteet (ei PVC-muovi)» imurin pölypussit» posliini- ja keramiikka-astiat» tekstiilit» kengät, kumi- ja nahkatuotteet» vaipat, siteet ja muut käytetyt

hygieniatuotteet» kissanhiekka ja muut lemmikki-

eläinten kuivikkeet» tupakantumpit» tuhka ( jäähtyneenä ja pakattuna

tiiviiseen pakkaukseen)» hehkulamput

Pakkaa kodin jätepusseihin ja sulje pussit hyvin hygieniasyistä.

BIoJÄTE» ruoantähteet ja pilaantuneet

elintarvikkeet» hedelmien ja kasvisten kuoret

ja naatit» mehumaijan sakat» kahvin ja teen porot » käytetyt suodatin- ja teepussit» kananmunankuoret» kalanperkuujätteet ja pienet luut

ISoT METALLIRoMuT » polkupyörät» pyykinkuivaustelineet» ajoneuvojen osat» maatalouskoneet» metallitynnyrit, joissa vähintään

toinen pääty kokonaan auki» muut isommat metallinkappaleet,

putket, palkit jne.

KERÄySPAHVI» aaltopahvi» ruskea kartonki» voimapaperi» ruskeat kirjekuoret ja ruskeat

paperikassit

Muista litistää pahvilaatikot huolelli-sesti ennen keräykseen vientiä.

Lisää lajitteluohjeita saat osoitteesta www.etappi.com tai arkisin Etapin asiakaspalvelusta, puh. (06) 421 4900.

ASuINTALoN JÄTEASTIoIHIN

MAKSuTTA JÄTEASEMALLE

8 | sevasmaailma 9 | sevasmaailma

Teksti ja kuvat: Jussi Mustikkamaa

Sevas Oy:n Törnäväntie kympissä

jätteiden lajittelu toimii kohtuulli

sen mukavasti. Asukkaat osallis

tuvat jätteiden lajitteluun hyvällä

prosentilla. Parantamisen varaa

toki on aina.

Asukastoimikunnan puheenjohtaja

Mauri Ahonen kiittää asukkaita eri-

tyisesti jätepaperin tehokkaasta lajit-

telusta. Kartonkijäteastiaan sitten

kertyykin ylimääräistä tavaraa.

– Ensimmäinen pahville ja karton-

geille tarkoitettu jäteastia oven suus-

sa kerää sisäänsä myös sekajätettä,

jota joudutaan sieltä ottamaan pois,

Ahonen harmittelee.

Tehokas jätteiden lajittelu tuo vuo-

sitasolla säästöjä, jotka näkyvät

alentavasti vuokrien hinnoissa. Tör-

näväntiellä lajitellaan kartongit, pol-

tettavat sekajätteet, paperit, metallit,

lasit ja biojätteet.

– Jos jäteauton kerääjä huomaa, et-

tä jätteet on huonosti lajiteltu, niin

kyllä hän sen kirjaa ylös ja laskuttaa

erikseen, Ahonen muistuttaa.

Hyvällä lajittelulla säästetään sekä

omaa kukkaroa että luontoa.

Asenteet ovat parantuneet

Asukkaiden asenteet jätteiden lajit-

telua kohtaan ovat vuosien mittaan

parantuneet huomattavasti. Ihmiset

ymmärtävät olevansa yhteisellä asial-

la. Mauri Ahonen myöntää, että oma

suhtautuminen on myös kohdallaan,

vaikka parannettavaa aina on.

– Biojätteen lajittelussa voisi olla

parannettavaa, mies myöntää.

Lajitteluastiat vievät kodin kaa-

peissa tilaa, ja se on yksi rajoittava

tekijä jätteiden lajittelussa.

– Useasti on vain kaksi jäteastiaa,

joita voi käyttää.

Kodin kaappeihin tulee tilaa, kun

peltipurkit ja lasijätteen vie pihan

jätekatoksen kierrätysastioihin si-

tä mukaa, kun jätettä kertyy. Kotia ei

kannata pitää jätteiden välisäilytys-

tilana.

Jätteiden tehokas lajittelu tuo säästöjäOngelmana poismuuttajat

Törnäväntiellä jätekatoksen kesto-

ongelma on vuokra-asunnoista

muuttavat asukkaat, joiden jäljiltä

jätekatoksien eteen kertyy sinne kuu-

lumatonta tavaraa.

– Pölynimureita, mikroaaltouune-

ja, kodinkoneita, tulostimia ja mui-

ta tavaroita, joita asukkaiden pitäisi

itse viedä Etapin kierrätyspisteisiin.

Sähkö- ja elektroniikkaromu ei kuulu

talon roska-astioihin, Ahonen muis-

tuttaa.

Jätekierrätykseen kuulumaton ta-

vara kuljetetaan katoksista pois erik-

seen ja niistä tulee Sevas Oy:lle aina

lisälasku. Tämä tarkoitta sitä, että

poismuuttajat aiheuttavat asumaan

jääville lisäkustannuksia, jotka näky-

vät pitkässä juoksussa kohottavasti

vuokrien hinnoissa.

– Jos ei ole omaa autoa, niin apua

voi aina kysyä. Kyllä ne on aina kave-

rin kanssa viety kierrätykseen, Mauri

Ahonen sanoo.

–Tehokas jätteiden lajittelu

tuo säästöjä, jotka näkyvät

myös vuokrien hinnoissa,

Mauri Ahonen sanoo.

9 | sevasmaailma

RIKK AuS saada rakastaa ja olla rakastettuTuRHA A on kateusVALINTA joskus vaikeaaoIVALLuS hyvän olon tunneoNNI syntyy pienistä asioistaILAHDuTTA A ystävällinen hymyVuoDENAIK A alkutalvi, puhdas valkoinen lumiKIRJA ilman sitä en voi nukahtaaKoTI turvapaikka kaikeltaMoTTo ”Pienikin ilo karkoottaa sata surua.”

Valitut sanat

Maarit Pitkäkangasviihtyy kotioloissaSevas Oy:n asukastoimenpäällikkö Maarit Pitkäkankaalle koti on paras paikka.– Rauhallinen koti luo rauhallisen mielen. Koti on minulle tärkeä paikka, jossa tunnen olevani turvassa. Se on minulle mukavuuden ja rauhallisuuden tyyssija, jossa voin kokea menneisyyden muistoja ja tehdä tulevaisuu-den suunnitelmia. – Kotona koen olevani täysin oma itseni ja voin tehdä siellä itselleni tärkeitä asioita.

Ku

vaa

ja: H

an

nu

Pet

tin

en, S

emio

Oy

Törnäväntie kymmenessä jätteiden lajittelu

ja kierrättäminen sujuu hyvin.

Mauri Ahonen on tyytyväinen, kun jätekatokseen

saatiin lukittava ovi.

iinaTarralappuOtetaan tästä ainakin tuo Oy pois

Ja: Kuva (ei kuvaaja)

10 | sevasmaailma 11 | sevasmaailma

Onnellisten Saarien

Valkoinen kultainen koti

Vastasatanut lumi verhoaa etuterassia.

Kynttilälyhtyjen valo varhaistalven

aamu hämärässä on kuin lämmin kutsu

Eija ja Pauli Saaren kotiin.

Ensivaikutelma ei petä. Jo eteisessä

avautuu ainutlaatuisen lämmin ja lempeä

tunnelma. Sydämellisen isäntäväen välit

tömyys saa vieraan viihtymään heti.

11 | sevasmaailma

Eija ja Pauli Saaren kodin harmonia

syntyy yhtenäisestä värimaailmasta

ja ajan kanssa kootuista esineistä,

jotka kaikki sopivat toisiinsa.

Teksti: Iina Åmanm Kuvat: Hannu Pettinen

Eija ja Pauli Saaren kodin sisustus on kauttaaltaan yhdistelmä

pettämätöntä tyylitajua, ehtymätöntä mielikuvitusta ja kiehto-

via yksityiskohtia, joita on joka puolella. Sisustuksen harmonia

syntyy valkoisen lukemattomista eri sävyistä ja harkiten käyte-

tystä kullasta.

Hämmästyttävintä on se, että tähän kotiin ei ole käytetty juu-

rikaan rahaa, vaan yhteistä aikaa ja omia kädentaitoja. Paria itse

ostettua huonekalua lukuun ottamatta kaikki on lahjaksi saatua,

perittyä, kierrätettyä ja kirpputoreilta löydettyä.

Saaret asuivat ennen Kuortaneella omassa hirsitalossaan.

Pauli teki elämäntyönsä isänsä perustamassa yrityksessä ja Ei-

ja harjoitti ompelijan ammattia. Elämä antoi kuusi lasta, neljä

poikaa ja kaksi tytärtä. Nyt nautitaan jo lastenlapsista.

Kumpikin jäi vuosia sitten samana kesänä sairauseläkkeelle,

ja Saaret muuttivat Seinäjoelle.

Kolme vuotta sitten Närelenkiltä vapautui koti Sevaksen

rivitalosta, johon pariskunta

oli haaveillut muuttavansa.

– Tämä on viehättävä asuinalue.

Pihapiirissä asuu tusinan verran

lapsia, ja elämä on rauhallista.

Luonto ja lenkkipolut ovat

aivan ääressä, Eija Saari kiittää.

12 | sevasmaailma 13 | sevasmaailma

Palapeili sai luvan lähteä eteisestä,

mutta se sai uudenlaisen elämän.

Isäntä teki peilipaloille uudet puiset

kehykset ja emäntä maalasi ne, tie-

tenkin valkoisiksi.

Pöydästä se alkoiVielä muutama vuosi sitten Saarien

perheen kotia hallitsi punainen vä-

ri. Sitten silmä alkoi kaivata jotakin

seesteisempää. Nyt punaiset sohvat

ovat Eijan ompelemien pehmoisten

luonnonvalkoisten huppujen peitossa.

On pakko kysyä, mistä tällainen ko-

konaisuus on saanut alkunsa

– Vaimon puolelta, luonnollisesti.

Pöydästä se lähti. Hän ehdotti,

että maalaisimme tumman ruoka-

pöydän valkoiseksi, Pauli Saari ker-

too. Sitä piti harkita hetki, mutta

idea toteutettiin.

Kun lopputulos oli onnistunut, sitä

seurasivat astiakaappi, lasikaapit ja

tv-taso. Nykyään kodin koko sisus-

tus koostuu valkoisen eri sävyistä.

– Yksi kimmoke sisustuksen suun-

nittelemiseen oli eteisen seinän

palapeili, joka odotti meitä muutta-

essamme tänne asumaan. Olimme

muuttaneet jo pari kertaa aiemmin-

kin asuntoon, jossa oli palapeili, ja

totesin että nyt ne saavat riittää, Eija

Saarta naurattaa.

Peilit irrotettiin seinästä ja tuu-

nattiin tyyliin sopivaksi. Saarien ma-

kuuhuoneessa sängyn päätyseinällä

lienee tällä hetkellä maailmankaik-

keuden kaunein palapeilisovellus.

Hyväksi katsottu työnjakoSaaren perheessä työnjako on synty-

nyt luontaisesti molempien lahjak-

kuudesta ja erilaisuudesta.

Eija on luova voima, joka useimmi-

ten näkee mielessään, miten yksittäi-

nen löytö sovitetaan kokonaisuuteen.

Hän on yleensä se, joka heittää ilmoil-

le idean. Pauli toimii makutuomari-

na ja harkitsee. Joskus käy toisinkin

päin. Pauli osuu paikalle ja näkee, mi-

ten jokin hylätty esine tai huonekalu

täydentäisi kodin kokonaisuutta.

– Meille ei ratkaise se, minkä väri-

nen esine tai huonekalu hankittaessa

on, koska tiedämme jo ostaessa, min-

kä väriseksi se meillä maalataan, Ei-

ja selittää. Kysymys on paremminkin

muotojen ja yksityiskohtien sovitta-

misesta osaksi kokonaisuutta.

Pauli hoitaa tarvittavat sahaamiset,

hiomiset ja kokoamiset.

–Tiedän että Eija nauttii maalaami-

sesta, ja hän saa tehdä sen työn, josta

eniten pitää, Pauli kertoo.

Välillä istahdamme isännän kut-

susta kahvipöytään. Tässä perheessä

hän on se, joka tietää miten keitetään

hyvä kahvi. Rouva kattaa pöydän. Pi-

tääkö enää edes erikseen todeta, että

kattauskin on kaunis?

13 | sevasmaailma

onko sinulla mukava harrastus, koti tai hyviä ajatuksia, joista haluaisit kertoa Sevasmaailman lukijoille?Ota yhteyttä toimitukseemme: Iina Åman, 0400 656 188, sähköposti iina.aman@tenho.fi tai Maarit Pitkä kangas (06) 420 3350,

maarit.pitkakangas@sevas.fi. Voit vinkata juttuaiheesta myös muille Sevas Oy:n asiakaspalvelijoille. Tämä juttu näki päivänvalon, koska asukastoimensihteeri Anne Pänkälä sai siitä vinkin.

Jutustellessa Pauli laskee ohimen-

nen kätensä vaimon olkapäille. Yhtei-

nen elämä on paljon muutakin kuin

pintasilausta.

Ilman Eijaa ei olisi raitista, per-

heellistä, onnellista Paulia. Vuosi-

kymmenien takainen elämä on saanut

kristillisistä arvoista kantimet, joista

kumpuaa syvä sydämen ilo, rakkaus

ja toisen kunnioittaminen.

Valkoisella voittoon

Eija Saari korostaa, että kodista huo-

lehtiminen ja nauttiminen ei katso

sitä, omistaako asunnon vai asuuko

vuokralla.

– Vuokra-asunnosta saa viihtyisän

kodin, kun vain haluaa. Haluamme

elää hyvää elämää ja laittaa omaa ko-

tia itsemme näköiseksi. Sen ei todella-

kaan tarvitse tulla kalliiksi. Olemme

vain ottaneet aikaa ja nähneet vai-

vaa kokonaisuuden toteuttamisessa.

Olemme edenneet pala kerrallaan, ja

kun perusidea on löytynyt, loput osat

loksahtavat kuin luonnostaan paikoil-

leen, Eija kuvailee.

Saarien innostus on tartuttanut

naapurinkin sisustamaan valkoisel-

la. Ideoita on hauska vertailla keske-

nään.

Huumorimielinen kilpavarustelu

on edennyt jo niin pitkälle, että hil-

jattain naapuri ilmoitti voitonrie-

muisesti ohittaneensa Saaret: hän oli

hankkinut valkoisen television. Se on-

kin Saaren huushollissa ainut esine,

joka on musta. Toistaiseksi.

Kodin lämpöinen tunnelma tuntuu

jo eteisessä.

Pauli löysi kirpputorilta tuliaisiksi

oviverhon, jonka arvasi ilahduttavan

vaimoa.

Talviset lyhdyt tervehtivät tulijaa jo

terassin edustalla.

iinaTarralappuTähän pitäisi saada pienet liikennemerkit, että tietään, mihin kuvaan kuvatestit viittaavat. Ylin viittaa tuohon keskimmäiseen kuvaan vasemmalla , keskimmäinen teksti siihen alimmaiseen ja alin teksti alimpaan kuvaan oikealla.

14 | sevasmaailma 15 | sevasmaailma

Teksti ja kuvat: Iina Åman

Kodin puhtaus ja ilmanvaihto

vaikuttavat terveyteemme ja virey

teemme. Puhtaus tuoksuu ilmassa

ja on terveellistä hengitettävää.

Toimiva ilmanvaihto parantaa yö

unia ja auttaa pysymään virkeänä

päiväsaikaan.

Hyvä ilmanvaihto ja raikas sisäilma

ovat välttämättömiä terveydellemme.

Ilmanvaihto haihduttaa sisäilmasta

kosteutta ja liiallista lämpöä. Se pois-

taa epäpuhtauksia, jotka ovat peräi-

sin omasta aineenvaihdunnastamme

ja asumisestamme.

Turvaa terveellinensisäilma

Kannattaa varmistaa, että kodin

korvaus- ja poistoilmaventtiilit toi-

mivat riittävän tehokkaasti. Jotta

ilma vaihtuu, sen pitää päästä pois-

tumaan jostakin ja virtaamaan josta-

kin sisään.

Välty ikävältä vedolta

Huoneistoon virtaa ulkoilmaa esimer-

kiksi makuuhuoneen tai olohuoneen

seinässä olevan korvausilmaventtii-

lin kautta.

– Korvausilmaventtiilin sulkeminen

ei ole suositeltavaa. Huoneilman tulo-

ja poistoilman virtauksen on voitava

toimia suunnitelmien mukaan. Näin

ohjeistaa Sevaksen kiinteistöammat-

timies Reino Pentinmäki.

– Poistoilmaventtiiliä ei saa kos-

kaan sulkea eikä säätää itse! Jos

rakennuksessa on talo- tai rappukoh-

tainen huippuimuri, tukittu ilman-

vaihtoventtiili voi sotkea koko talon

tai rapun järjestelmän, Pentinmäki

varoittaa.

Tukkimalla korvausilmaventtiili

huoneesta tulee alipaineinen tyhjiö.

Syntyy ikävä kierre: vedon tunne kas-

vaa, kun korvausilma etsiytyy huo-

neistoon vääriä reittejä pitkin, Reino

Pentinmäki toteaa.

Sevaksen asuinkohteissa ilman-

vaihtokanavat nuohotaan 5–7 vuoden

välein. Samalla tehdään ilmamäärä-

mittaus. Ilmanvaihdon riittävyyden

voi testata kotikonsteinkin asettamal-

la talouspaperiarkin poistoilmavent-

tiilin kohdalle. Imun tulee pitää arkki

paikoillaan.

Kylpyhuoneen lattiakaivo kannattaa puhdistaa säännöllisesti. Kaivoon ker-tyy roskaa, hiuksia ja likaa, jotka ovat oivallinen kasvualusta mikrobeille – ja tympeälle hajulle. Roskat voivat myös tukkia kaivon, jolloin seuraukset ovat ikäviä.

PIDÄ LATTIAKAIVo PuHTAANA

Kaivon puhtaanapito on vaivatonta. Tarvitaan vain pesin, esimerkiksi vanha tiskiharja, desinfioivaa pesuainetta ja vettä. Kädet on hyvä suojata kumihans-koilla.

• Irrota kaivon kansi vaikka ruuvi- meisselillä tai sopivalla koukulla. • Lattiakaivon syvemmässä osassa on

hajulukon kolo. Puhdista siitä irto- roska ja heitä jäteastiaan (ei wc-pyttyyn!). • Puhdista kaivo desinfioivalla yleispuh-

distusaineella ja vaikkapa vanhalla tiski harjalla. • Huuhtele. • Aseta kansi takaisin paikoilleen.

iinaTarralappuboldataan nimi

15 | sevasmaailma

Liesituuletin kannattaa puhdistaa riittä-vän usein, että se pysyy hygieenisenä. Likaisesta tuulettimesta voi tipahdella rasvaa jopa keittoastioihin. Peseminen on onneksi helppo toimen-pide.

Ilmanvaihtoventtiilien puhdistaminen kuuluu asukkaan omalle vastuulle. Venttiilit kannattaa puhdistaa ainakin kerran vuodessa, esimerkiksi joulusiivouksen yhteydessä. Jos korvausilmaventtiilin suodattimen puhdistus tuottaa vaikeuksia, kannattaa ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön. Ilmanvaihtoventtiileissä on useita malleja. Reino Pentinmäki näyttää, miten voi puhdistaa yhden tavallisimmista malleista.

• Kierrä kansi auki vasemmalle kääntäen. • Poista suodatinta paikallaan

pitävä säleikkö • Vedä suodatin pois kohtisuoraan.

• Pyyhi lika pois korvausilmaventtiilin kiinteästä runko-osasta • Pese suodatin haalealla vedellä esi-

merkiksi tiskialtaassa. Voit lisätä veteen pari tippaa astianpesuainetta.

• Pese suodatin kevyesti painele- malla. Huuhtele, ravista ja puristele varovasti kuivaksi. • Jätä suodatin kuivumaan ilmavaan

paikkaan ennen kuin asetat ilman- vaihtoventtiilin takaisin paikoilleen. • Suodattimen materiaali kuivuu ja

alkaa murentua vanhetessaan, jolloin se kannattaa uusia.

PuHDISTA VENTTIILIT KERRAN VuoDESSA

Keittiössä ja kylpyhuoneessa on tärkeää huolehtia siitä, että vesi virtaa kunnolla tiskialtaan ja lavuaarin viemärissä.

Jos viemäri vetää huonosti, kannattaa puhdistaa hajulukko irtoroskasta. Ei ole syytä turvautua ensimmäiseksi järeisiin liuottimiin. Ne poistavat rasvan, mutta eivät esimerkiksi ruoantähteitä, hiuksia tai koirankarvoja.

• Varaa ämpäri viemärin hajulukon alle, sillä siitä valuu aina vettä. • Tartu toisella kädellä hajulukon yläpuolelle ja kierrä hajulukko auki. • Tyhjennä hajulukon kupista irtoroska roskakoriin. Älä heitä irtoroskia lavuaariin

tai vessanpyttyyn, että et tuki putkia! • Puhdista hajulukko vanhan tiski- tai pulloharjan tai vaikka talouspaperin avulla. • Kierrä hajulukko takaisin paikalleen. • Valuta vettä ja varmista, että hajulukosta ei tiputtele vettä. Jos vettä tihkuu,

tarkista onko hajulukossa hapertunut tai rikkinäinen tiiviste, joka pitää vaihtaa uuteen. Ota tällöin yhteys huoltoyhtiöön.

Näet hyvät video-ohjeet www.sevas.fi/asuminen, Remontti-Reiskan asukasopas.

HuoLEHDI VIEMÄRIN VEToVoIMASTA

RASSAA RASVAT PoIS LIESITuuLETTIMESTA

• Irrota tuulettimen ritilä vetämällä alaspäin. • Käsittele ritilä asianpesuaineella.

Anna pesuaineen vaikuttaa puolisen tuntia, että rasva irtoaa kunnolla. • Pese kuumalla vedellä ja huuhtele.

• Jätä valumaan ilmavaan paikkaan, esimerkiksi tiskikaappiin, kunnes suodatin on kuivunut. • Pyyhi tuulettimen kiinteät osat

puhtaaksi rasvanpoistoon tarkoite- tulla yleispesuaineella. • Mikäli käytössäsi on tiskikone, ritilä

kannattaa pestä koneessa.

iinaTarralappusäleikkö.

iinaTarralappu-osasta.

iinaTarralappuonko tässä välilyönti?

16 | sevasmaailma 17 | sevasmaailma

Au

kea

ma

n k

oo

nn

eet:

Iin

a Å

ma

n j

a V

uo

kk

o A

la-I

lkk

a. K

uva

t (J

ou

ko

Ma

jah

arj

u) H

an

nu

Pet

tin

en, (

Vei

kk

o-k

issa

), S

enn

i K

uu

kk

a

JoKKERIN KALAPIHVIT400 g haukifilettä50 g vaaleata kuivattua leipää1 pieni sipuli50 g voita1 prk ranskankermaa 2 keltuaista1 tl suolaa1 rkl sitruunanmehuaripaus valkopippuria2 valkuaista

Jauha kalafileet, leipä ja sipuli lihamyllyssä tai monitoimikoneessa. Sulata voi. Sekoita kalaseokseen voisula, ranskankerma, keltu-aiset ja mausteet. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoita vaahto varovasti seokseen.

Paista pannulla voissa koepihvi tarkistaaksesi suolan ja maus-teiden määrän. Jos maut ovat kohdillaan, muotoile vedellä kostutetuin käsin pihvejä joko paistinpannulle tai uunipellille leivinpaperin päälle. Uunin lämpötila n. 180 – 200, paistoaika noin 15 – 20 min. Välillä pihvit voi kääntää.

Maistellaan perunamuusin ja kipakan kermaviilikastikkeen kanssa.

Sevaksen tekninen isän-

nöitsijä Jouko Majaharju

on innokas kalamies ja

armoitettu kotikokki.

Jokkerin maanmainiot

kalapihvit syntyvät tietysti

itse narratusta hauesta,

mutta haukea voi pyydystää

myös kaupan kalatiskiltä.

iinaTarralappuTässä toivon, että kuvaajan nimi lisätään kummankin kuvan yhteyteen, eli Hannun nimi niinkuin se oli alun perinkin, ja toisen kuvan yhteyteen johonkin nätisti juuri niin kuin kirjoitin ohjeeseen: Veikko-kisssan kuva: Senni Kuukka.Olen saanut Senniltä kuvan ilmaiseksi ja haluan että hänen nimenäs näkyy siinä, ei mitenkään liioitellen, mutta kuvan yhteyteen. On siis tällainen hygienia-asia.

17 | sevasmaailma

Puisen huonekalun uusi elämäOnko sinullakin kulahtaneita tuoleja, pöytä tai kenties lipasto? Niille pitäisi tehdä jotain…

Kävin K-Raudassa kyselemässä miten saisin omasta vanhasta tuolistani uu-den veroisen ja persoonallisen. Jorma Välimäki ystävällisesti neuvoi minua mitä kasvojenkohotukseen tarvitaan ja mitä tarvikkeet maksavat.

Kävin katsomassa myös Tikkurilan net-tisivuilta hyviä ohjeita tee-se-itse-koti-maalareita varten.

Näin se käy.

Puhdista ensin pinnat pölyharjalla ja poista pihka oksankohdista. Pese maa-lipesulla tai soodavedellä, huuhtele ja anna kuivua. Malttia!

Jos maali tai lakka hilseilee jostakin kohdin, raaputa se pois. Hio pinnat himmeiksi ja poista pöly. Oksakohtiin kannattaa sivellä oksalakkaa. Jos pin-nassa on koloja, ne voit kitata ja hioa kittauksen kuivuttua. Taas pölyt pois.Jos haluat vaihtaa kalusteen värin, kannattaa käyttää ensin pohjamaalia ja vasta sitten varsinaista pintamaalia 1-2 kerrosta.

Valmis! – Paitsi jos haluat kuvioita. Maa-laa vapaalla kädellä tai käytä sabluunaa.

Hiomapaperi 0,75 €/arkki, siveltimet 5–10 €/kpl, liuotin 4,50 €/l, pikasilote 9,50 €, lasta kittaamiseen 5 €, pohja-maali 8,50 €/0,3 l, pintamaali 14–16 €/0,3 l tai 28–30 €/l.

Nyt vain rohkeasti toimeen ja kalus-teelle uusi ilme. Vanhakin nuortuu kun saa tuoretta väriä pintaansa. Eikä teki- jälle ole ollenkaan pahitteeksi saada hyvä mieli onnistuneesta lopputulok-sesta :)

Nyt jännitetäänMikä onkaan nautinnollisempaa kuin kääriytyä talvi- iltana vällyjen alle ja avata kunnon rikosromaani. Joitakin kirjoja ei vain malta laskea käsistään ennen kuin tietää, ”kuka sen teki”. Tässä kooste muutamista suosituim-mista jännityksaen mestareista.

Agatha Christie Christien teräväpäinen Miss Marple vaikuttaa harmittomalta maalaistädiltä, mutta hän on toimittanut telkien taakse uskomattoman määrän mur-haajia. Dame Agathan toinen rakastettu salapoliisi-hahmo on belgialainen Hercule Poirot pienine harmaine aivosoluineen.

Arthur Conan Doyle Skotlantilainen lääkäri oli tuotte-lias kirjailija, jonka luoma Sherlock Holmes on yksi rikos-kirjallisuuden ylivertaisimpia yksityisetsiviä. Sir Doyle tosin kyllästyi Holmesiin ja toimitti etsivän pois päiviltä vuonna 1893, mutta palautti tämän henkiin yleisön vaa-timuksesta.

John Grisham Yhdysvaltalainen asianajaja kirjoittaa vetäviä oikeussalidraamoja. Grishamin tunnetuimpia kirjoja ovat Firma, Pelikaanimuistio, Päämies ja Sateen-tekijä. Kaikki myyntimenestyksiä myös elokuvina.

Maria Lang Pitkä, tumma ja komea rikoskomisario Christer Wijk polttaa piippua, juo litroittain kahvia ja ratkoo määrätietoisesti visaisimmatkin henkirikokset.

Stieg Larsson Ruotsalainen toimittaja, jonka hyytävässä Millenium-trilogiassa seikkailevat taloustoimittaja Mikael Blomkvist ja poikkeuksellinen nuori nainen Lisbeth Salan-der. Voisiko tällaista tapahtua todella?

Ilkka Remes Salaperäinen, salanimeä käyttävä Remes on yksi myydyimmistä suomalaisista jännityskirjaili-joista. Hän on julkaissut jännärin per vuosi vuodesta 1997. Viimeisin on tänä vuonna ilmestynyt Horna.

18 | sevasmaailma

Kaava-alueella olevat yksityisomistuksessa olevat pellotkin jaettiin tonteiksi, mikä nosti huomattavasti niiden hintaa.

Omakotitalojen rakentaminen suuntautuikin kaavoitetun alueen ulkopuolelle, mikä jo alkuunsa hajautti nopeahkon

kasvun tielle lähteneen yhdyskunnan rakennetta.

Teksti: Markus Aaltonen.

Kirjoittaja on seinäjokelainen tietokirjailija

ja vaikuttaja, joka harrastaa kaupunki-

suunnittelua ja arkkitehtuuria.

Kuvat: Ali Rinta-Jaskari

Miten osoitteet syntyivätSeinäjoen taajaväkisessäyhdyskunnassa?

Tammikuussa 1927 ilmestymisen-

sä aloittaneen Seinäjoen Sanomien*

päätoimittaja Heikki Laurinmäki

päivitteli lehden toisessa numerossa,

miten jo pientä kaupunkia muistut-

tavan yhdyskunnan osoitemerkinnät

ovat vanhalla kyläaikaisella mallilla:

sen ja sen talo.

Pakinassaan päätoimittaja kuvaa

vieraan ja alkuasukkaan keskuste-

lua postin kulmalla: ” –Voitteko sa-

noa, missä on Itikan talo? – Itikalla on

monta taloa, mitä niistä haluaisitte

tietää? – Niinkö? En osaa sanoa, sillä

osoitteeksi on ilmoitettu vain Itikan

talo. - Ketä sitten haluaisitte tavata?

– Sitä ja sitä. – Vai niin, sitten se on se

ja se talo. Tiedättekö, missä on Kaijan

talo? – En. - Entä Nygrenin kauppa? –

Ei. – Teidän tulee nyt mennä tätä tietä

ohi apteekin, Yhdyspankin ja Nygre-

nin kaupan ja kääntyä sitten ensim-

mäiselle poikkikadulle vasempaan…”

Pakinoitsija jatkaa vielä alkuasuk-

kaan puheenvuoroa, jossa kuvaillaan

mm. talojen värejä ja toteaa lopuksi,

että ”hieman monimutkaista”.

Lopuksi pakinoitsija toteaa, että

”kaiken tuon pitkän selvittelyn sijaan

voisi sanoa, että Vapaudentie on tuol-

la ja talon numeron näette seinällä”.

***

Seinäjoen Sanomat ilmestyi vain ker-

ran viikossa, ja kunnon osoitteis-

ton puuttumisesta kannettiin huolta

useassa numerossa. Asia oli pitkään

ollut Seinäjoen taajaväkisen yhdys-

kunnan valtuustossa ”tupakkapuhee-

na”, mutta vasta loppuvuodesta 1927

katujen nimeäminen ja talojen nume-

rointi oli esityslistalla. Valtuustolle ei

kuitenkaan ollut tehty virallista esi-

tystä, vaan kysymys oli esillä periaat-

teellisena, kuten lehti kertoi. Lehden

kriivari arveli, että valtuusto saattai-

si asettaa toimikunnan nimikilpiasi-

aa valmistelemaan.

Pääsääntöisesti kaduilla ja teillä oli

jo taajaväkisen yhdyskunnan aikaan

nimet, vain katukyltit ja talojen nume-

rot puuttuivat. Ylikonduktööri Jacob

Kronlund oli laadituttanut aseman-

seudulta ostamalleen suurehkolle

maa-alalle palstoituksen ja nimen-

nyt sen kadut. Kun arkkitehti Harald

Andersin laati vuonna 1922 Seinäjoen

ensimmäisen virallisen asemakaavan,

hän hyväksyi miltei poikkeuksetta jo

vakiintumassa olevat kadunnimet.

Uusia nimiä hän joutui toki luomaan

ison joukon.

***

Vakiintuneita kadunnimiä ja osoit-

teita ei yleensä mennä muuttamaan

kovin heppoisin perustein. Viime vuo-

sien kuntaliitokset aiheuttivat kui-

tenkin sen, että merkittävä määrä

päällekkäisiä nimiä jouduttiin kor-

vaamaan uusilla.

19 | sevasmaailma

* Tässä artikkelissa siteerattu ja

nykyinen Seinäjoen Sanomat

ovat eri lehtiyhtiöiden julkaisuja.

Aihepiiriin sidotut ryhmänimet helpottavat osoitteen

löytämistä. Lähes kaikista kaupungeista löytyy kaupun-

ginosa, jonka kadunimet ovat saaneet aiheensa Kaleva-

lasta, mikä ei ole kovin omaperäistä.

Seinäjoen menneisyydestä löytyy

myös kaksi muuta kehitysvaihetta,

jolloin katujen nimiä on huomatta-

vasti muutettu. Ensimmäinen ta-

pahtui jo 1920-luvun loppupuolella,

jolloin asemakaavassa kirkon tontiksi

varattu Luhtaanmäen alue annettiin

Vaasan lääninsairaalalle, joka vaa-

salaisten vastustuksesta huolimatta

siirrettiin Seinäjoelle. Suuren sairaa-

lan sijoittuminen jo oraalla olevaan

maakuntakeskukseen oli niin tär-

keä kehityspanostus, että vaasalais-

ten vesiperäiseksi pitäjäksi moittima

Seinäjoki antoi lääninsairaalalle pa-

rasta maataan.

Välttämättömin muutos koski Kirk-

kokatua, joka uudessa tilanteessa joh-

ti rautatieasemalta lääninsairaalaan.

Uudeksi nimeksi valittiin varsin ta-

vanomainen Keskuskatu. Kirkkokatu

palautettiin myöhemmin kartalle La-

keuden Ristin pohjoispuolelle.

Kaava meni lääninsairaalan takia

monelta muultakin osin uusiksi. Sei-

näjoen Sanomat kuvasi muutoksia

seuraavasti: ”Rantapuistikko nimi-

nen katu hävitetään Sahalankadun ja

Yrjönkadun väliseltä alueelta, Saha-

lankadun ja Kauppakadun väliltä ko-

konaan ja viime mainitusta kadusta

Yrjönkadulle asti se muuttuu Ojalan-

kujaksi, joka taas vuorostaan nykyi-

sestä paikasta poistetaan. Nykyinen

Rantapuistikko-katu kulkee saman-

nimisenä Ilkantietä Sahalankadulle

asti, josta se lähtee kulkemaan sai-

raala-alueen itäpuolitse Kaartotie-

nä, jatkuen uutena katuna Kaartotien

kulmaukseen, josta se samannimise-

nä edelleen kulkee Rautatientorille

asti. Uudessa asemakaavassa ole-

va Kaartotie jatkuu Sahalankadun-

kulmauksesta aina Jerikontien ja

Pellervonkadun kulmauksessa oleval-

le aukeamalle saakka.” »

19 | sevasmaailma

21 | sevasmaailma

Täytyy olla syntyperäinen ja jo

varttunut seinäjokelainen, että py-

syy edellä olevan lehtiselostuksen

mukana kartalla. Kaikille se kuiten-

kin osoittaa, miten yhden keskeisen

alueen käyttötarkoituksen muutos

pani kaavan ja nimistön aika tavalla

uusiksi. Helpoksi muutokset teki se,

että monet kadut olivat vasta pape-

rilla eli asemakaavassa.

Vielä tänäkin päivänä tuntuu huvit-

tavalta, kun bulevardimainen Olym-

piapuistikko muutettiin tavalliseksi

kaduksi, jonka reunoille asukkaiden

piti istuttaa kuuden metrin levyiset

puutarhakaistat. Prameaa piti olla.

Arkkitehti Andersinin asemakaa-

vasta on sanottava, että se oli veh-

reine puistokatuineen ja monine

toreineen pienelle yhdyskunnalle suu-

rellinen ja jopa epärealistinen hanke.

Tällainen saattoi syntyä ilmapiirissä,

jossa oli lähdetty tavoittelemaan jo-

tain suurempaa, kauppalaoikeuksia,

eivätkä haaveet kaupungiksi tulosta-

kaan jääneet paikallisessa lehdessä

ilman mainintaa. Kauppalaksi Seinä-

joki tuli vuonna 1931.

***

Toinen suuri nimien muutosvaihe

ajoittui kaupungiksi tulovuoden 1960

jälkeisiin aikoihin. Asiaan kiinty-

myksellä omistautuneen kaupungin-

johtaja Olavi Pihan johdolla luotiin

useita ryhmänimistöjä, ei vain uusil-

le laajenemisalueille, vaan myös kau-

punginosiin, joilla oli jo vakiintunut

katunimistö.

Selaillessani vuoden 1927 Seinäjoen

Sanomia pisti silmään päätoimitta-

jan artikkelissa oleva lause: ”Seinäjo-

ki lienee nykyään luettava nopeimmin

kasvavien kuntien joukkoon.” On kuin

lukisi tämän päivän lehtiä.

Harvinaisempaa edusosaa käyttämällä on myös haluttu

helpottaa osoitteen etsijää. Esimerkiksi viita-edusosaan

päättyvät kadut löytyvät Kasperista.

Kadunnimillä on myös sivistyksellinen tehtävä, ne ovat

ikkuna paikkakunnan historiaan. Ne kertovat mm.

Östermyran teollisesta vaiheesta ja paikkakunnalle

tärkeistä edesmenneistä merkkihenkilöistä.

20 | sevasmaailma

21 | sevasmaailma

1

2

Ku

va: T

uo

ma

s R

au

ha

laSusannan Helpdesk

Patterit ovat viileät, onko jokin vialla?

Ihanteellinen sisälämpötila on 21–22 astetta. Jos patteri on tällöin viileä, siitä ei tarvitse huo-lestua, koska patteri ei yritäkään lämmittää huo-neilmaa enää kuumemmaksi. Jos huoneiston lämpötila sen sijaan jää alle 21 asteen ja patterit ovat kylmät, kannattaa ottaa yhteyttä omaan huoltoyhtiöön. Liian viileä huoneilma tai kovin kylmät lattiat ovat epämiellyttäviä, ja ne voivat olla myös epä-terveellisiä. Jos huoneilma tuntuu liian viileältä, lämpöti-lan voi mitata huoneen sisäseinältä reilun met-rin korkeudelta. Ulkoseinä voi luonnollisesti olla useitakin asteita viileämpi. Tarkemmissa selvityksissä huoneilman vetoa ja lämpötilaa mitataan tarkoitukseen soveltuvilla mittalaitteilla ja -menetelmillä.Omaa viihtyvyyttä voi auttaa vuodenaikaan sopivalla pukeutumisella. Näin lämmityskaudella liian lämmin huoneilma väsyttää ja voi tuntua kuivalta tai aiheuttaa jopa hengitysoireita. Huoneen lämpötilan ei kuulu kohota yli 26 asteen kesän helleaikoja lukuun ottamatta.

Mitä huoltotoimenpiteitä asukkaan pitää tehdä itse?

Asukkaan vastuulla ovat esimerkiksi lattiakaivo-jen ja pesualtaiden hajulukkojen puhtaanapito, liesituulettimen rasvasuodattimen pesu sekä ilmanvaihtoventtiilien puhdistaminen vähintään kerran vuodessa. Asukkaalle kuuluu myös koti- ovien saranoiden ja lukkojen voitelu.Sevas Oy järjestää alkuvuodesta huoneisto- katselmukset, joissa käydään läpi asuntojen yleiskunto, paloturvallisuus ja mahdolliset puhdistus- ja korjaustarpeet. Jos lattiakaivo on kovin likainen, huoltoyhtiö jättää lattiakaivon kannen pois paikaltaan niin, että asukas voi puhdistaa kaivon.Asukkaalle kuuluvat huolto- ja puhtaanapitotyöt selviävät yksityiskohtaisemmin vastuunjako-taulukosta. Taulukko jaetaan jokaiselle vuokra-sopimusta solmittaessa. Taulukon löytää myös Sevas Oy:n nettisivulta www.sevas.fi/asumi-nen/asukkaan opas.

Teksti: Iina Åman, Kuva: Hannu Pettinen

Kiinteistöpäällikkö Ville Viitalan luotsaama kiinteistöhal-linnon tiimi pitää huolta Sevaksen mittavasta kiinteistö-ominaisuudesta.

Tiimi sai lisävoimaa, kun Laura Roos siirtyi vuokraustoi-men puolelta kiinteistöhallinnon sihteeriksi. Hän vastaa muun muassa asiakaspalvelusta ja avainhallinnasta, ot-taa vastaan asukkaiden vikailmoituksia ja opastaa vikail-moituksen tekemisessä.

IsännöITsIjöILLe LIsäaIkaa LaadunVaLVonTaan – Teknisille isännöitsijöille jää nyt enemmän aikaa valvoa huolto- ja siivousliikkeitä ja tehdä yhteistyötä palveluntuottajien kanssa. Kiinteistöpalveluiden laatu paranee, Ville Viitala lupaa.

Sevaksen teknisiä isännöitsijöitä ovat susanna alho, jouko Majaharju ja Ismo koskela. Kukin vastaa omien asuin-kohteidensa huoneistojen kuntoon ja käyttöön liittyvistä kysymyksistä.

– Muuttoremonttiasioissa kannattaa ottaa yhteys tarkastuksen tehnee- seen tekniseen isännöitsijään. Jos huolto- tai siivousliikkeen työssä on huomautettavaa, siitä on hyvä ilmoittaa suoraan kysei-selle yhtiölle. Jos tästä ei ole apua, kannattaa kääntyä omanteknisen isännöitsijän puoleen.

– Myös minuun voi olla yhtey-dessä, jolloin neuvottelen asiasta kohteen teknisen isännöitsijän kanssa. Hänellä on paras näkemys oman alueensa kiinteistöistä.

MITen ILMoITTaa VIasTaVille Viitala neuvoo tekemään vikailmoituksen sähköisesti Sevaksen kotisivujen kautta. Näin vikailmoitus jää heti muistiin, ja sen etenemistä voidaan seurata.

Voimme seurata tietojärjestelmästä kiinteistöä koskevia vikailmoituksia ja arvioida asioita laajemminkin. Viasta voi ilmoittaa myös sähköpostilla, puhelimitse tai käymällä asiakas-palvelussamme.

– Kaikenlaisista vioista kannattaa ilmoittaa heti niiden ilmaannuttua. Näin voimme varmimmin estää viasta aiheutuvat mahdolliset lisävahingot, Ville Viitala neuvoo.

Lisävoimaakiinteistöjen hoitoon

iinaTarralappuSiteerausviiva on tipahtanut pois

22 | sevasmaailma

Hyvä ElämäIina Åman

Päätin siivota varaston ja lajitella tavarat. Hyväkuntoiset hyväntekeväisyyteen,

tärkeät takaisin säilöön ja loput roskiin. Lajittelu on lopulta aika suoraviivaista.

En ole keräilijäluonne. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

Jätin viimeiseksi tietyn matkalaukun. Se oli täynnä saamiani kirjeitä ja postikortteja.

Olen säästänyt ne kaikki, vanhimpia vuosikymmenien ajan. Aioin jättää jäljelle vain tär-

keimmät kirjeet ja kauneimmat kortit.

Työn jatkuessa aloin silmäillä viestejä. ”Hyvää joulua ja onnea uuteen kotiin!”. ”Onnea

valmistumisen johdosta!” ”Pidetään, pidetään yhteyttä.”

Availin kirjekuoria. Äidin kirjeissä terveisiä puutarhasta, toisinaan leivontaohje.

Mukana isän ottama valokuva ja niin hassu viesti,

että oli vieläkin pakko nauraa ääneen. Kirjeitä ystä-

vältä, jonka menehtyminen onnettomuudessa särki

sydämeni. Kummityttären ihanat harakanvarpaat

joulukorteissa.

Eletty elämä, menneet vuodet ja jo unohtuneet

tapahtumat palasivat kirkkaana mieleen. Ihmiset,

joiden kanssa jaettiin merkityksellisiä asioita.

Nyt kun kirjeet ovat vaihtuneet tekstiviesteihin ja surunvalittelut hoidetaan face-

bookissa, meille jää yhä vähemmän mitään käsin kosketeltavaa: valokuva-albumeita tai

omakätisesti kirjoitettuja tervehdyksiä.

Tulin ajatelleeksi tulevia vuosikymmeniä. Muistanko myöhemminkin, millainen maa-

ilma oli silmissäni, kun olin kaksikymmentäkahdeksanvuotias? Miten sytyttävää oli kas-

vaa ammatissa, solmia ystävyyssuhteita, rakentaa tulevaa elämää?

Muistanko elämän käännekohdat, ystävien onnelliset perhetapahtumat, surujen syvät

viillot? Näenkö miten elämäni muovautui olosuhteiden ja omien valintojeni mukaiseksi?

Ja miten merkityksellistä tässä kaikessa on ollut toisten ihmisten läsnäolo ja välittämi-

nen?

Pakkasin kaiken takaisin matkalaukkuun, koska haluan muistaa.

MUISTANKOMILLAINEN MAAILMAOLI SILMISSÄNI, KUN OLINKAKSIKYMMENTÄ-KAHdEKSANVUOTIAS?

1. Heitän sanomalehdet paperinkeräyk-seen ruskeassa paperikassissa.

Oikein Väärin

2. Heitän alumiinitölkit ja tuikkukyntti-län kuoret sekajätteiden joukkoon.

Oikein Väärin

3. Heitän juomalasit, koristelasit ja ikkunalasit lasinkeräysastiaan.

Oikein Väärin

4. Heitän ruoantähteet muovi - pussissa biojäteastiaan.

Oikein Väärin

Kierrätetään taidollaTOIMINKO LAJITTELIJANA OIKEIN VAI VÄÄRIN?

Mikä roska kuuluu mihinkin jäteastiaan, mikä pitää viedä

vaarallisen jätteen keräykseen? Miten hävitän vanhan

polkupyörän? Vai antaisinko periksi laiskuudelle, jolloin

vahingoittaisin ympäristöä? Jätteiden lajitteluhan on hie-

man kärjistäen sanottuna kamppailulaji.

Ajatellaanpa esimerkiksi taido-nimistä kamppailulajia,

joka Wikipedian mukaan merkitsee elämäntapaa. Tässä

on heti yksi yhdistävä tekijä: mitä taidokkaampi lajitte-

lija, sitä syvemmin hän on sisäistänyt, mikä kuuluu ros-

kiin ja mikä kelpaa kierrätykseen.

Eniten oikeita vastauksia tietäneiden vastaajien kesken arvotaan lahjakortti 50 € Seinäjoen Päivölän Citymarketiin. Lähetä vas-tauksesi maanantaihin 15.12. mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen maarit.pitkakangas@sevas.fi tai kirjekuoressa Sevas Oy:n Seinäjoen, Peräseinäjoen tai Ylistaron toimipisteeseen. Kirjoita kuoreen Sevas Oy, Maarit Pitkäkangas, Matti Visannin kuja 10, 60100 Seinäjoki. Muista liittää mukaan omat yhteystietosi, että voimme ilmoittaa sinulle tiedon mahdollisesta voitostasi!

5. Vien puolitäydet vanhat maalipurkit metallinkeräysastiaan.

Oikein Väärin

6. Valutan kinkunpaistorasvan suoraan biojäteastiaan.

Oikein Väärin

7. Heitän vanhat lamput, kuten energiansäästölamput ja loisteputket, sekajätteeseen.

Oikein Väärin

8. Heitän maksalaatikon lopun wc-pönttöön.

Oikein Väärin

9. Jätän vanhan television jätekatokseen, mistä jäteauton kuljettaja saa poimia sen kyytiin.

Oikein Väärin

10. En lajittele mitään, että en tekisi virheitä.

Oikein Väärin

Meille kaikille kertyy väkisinkin pakkausjätettä, ruoan-

tähteitä, lehtiä ja muuta paperitavaraa – monenlaista pois

heitettävää. Roskien pois heittämisestä tulee etsimättä

mieleen judo ja täydellisen heittotekniikan tavoittelu:

Miten hallita käsiheitot, jalkaheitot, lonkkaheitot, heitot

selälleen tai kyljelleen? No, kaikkea ei kannata kokeilla

omalla jätekatoksella.

Mutta mauttomat vertaukset sikseen, sillä lajittelu muis-

tuttaa lopulta ehkä kaikkein eniten älypeliä.

Tässä onkin Sevasmaailman lukijoille pähkinää purta-

vaksi (kuoret kuuluvat biojäteastiaan).

KIERRÄVIRHEET

Voita LAHJAKORTTI

iinaTarralappuTänne on jäänyt pari mustaa pistettä :)

iinaKorostus

iinaKorostus

24 | sevasmaailma

Toimituskunta: Jukka Penttilä, Maarit Pitkäkangas, Iina Åman Toimitus: Iina Åman, Viestintätoimisto Tenho Ulkoasu ja taitto: Sonja Hyvärinen,Semio Oy Kannen kuva: Hannu Pettinen, Semio Oy Julkaisija: Sevas Oy Painopaikka ja painosmäärä: Litoset/KTMP Group, 3000 kpl

www.sevas.fi

SEINÄJoENToIMISToMatti Visannin kuja 10 60100 SeinäjokiPuh. (06) 420 3300Avoinna arkisin klo 8.30–15.30

PERÄSEINÄJoEN PALVELuToIMISToKeikulinkuja 1 61100 PeräseinäjokiPuh. (06) 416 6526Avoinna arkisin klo 9–15

yLISTARoN PALVELuToIMISToKaukolanraitti 5 61400 YlistaroPuh. (06) 416 7011Avoinna arkisin klo 9–15

HYVÄNMIELEN

KOTI