lapin - yrittajat.fi · lapin metalliromun ja -jätteen myyntiin käännetty alv-velvollisuus...

NUMEROSSA 6/2014

• Enontekiön Yrittäjät • Inarin Yrittäjät • Kemijärven Yrittäjät • Kemin Yrittäjät • Keminmaan Yrittäjät • Kittilän Yrittäjät• Kolarin Yrittäjät • Muonion Yrittäjät • Pelkosenniemen Yrittäjät • Pellon Yrittäjät • Posion Yrittäjät • Ranuan Yrittäjät

• Rovaniemen Yrittäjät • Sallan Yrittäjät • Savukosken Yrittäjät • Simon Yrittäjät • Sodankylän Yrittäjät • Tenonlaakson Yrittäjät • Tervolan Yrittäjät • Tornion Yrittäjät • Ylitornion Yrittäjät

LAPIN

Metalliromun ja -jätteen myyntiin käännetty ALV-velvollisuus

Verovelkarekisteri käyttöön – mitä se tarkoittaa käytännössä?

”Kuinka voin palvella?” kysyy hankinta-asiamies

Rauhallista joulua jaMenestyksellistäUutta Vuotta!

Lapin yrittäjäpäivätLevillä 6.–8.2.2015

Yrittäjä, saisiko olla älykäs työkaveri?

Meiltä saat verrattomat laitteet niin kotiin kuin konttorille.Minkä tahansa

Android-tabletin tai iPadin ostajalle Elisa

Kirja -lahjakortti.*

Arvo 150 €

n konttorille.

Maksat vain niistä päivistä, kun käytät datayhteyttä

yli 50 kt/vuorokausi.

Elisa Mobiili-laajakaistaliittymä

4G Tablet

120€/vrk

390€

ajalle Elisa hjakortti.*

150 €

Huawei M1 8”Tyylikäs ja tehokas tabletti

tai 7,30 €/kk. Alv. 0 %

175€

Samsung Tab S 10,5”

Näytöllä on väliä

tai 16,30 €/kk. Alv. 0 %

Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm

Tilaa elisa.fi /yritysverkkokauppa

Tule käymään tai varaa aika elisa.fi /ajanvaraus

Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia. *Tarjous voimassa 31.12.2014 asti. Tarjouslaitteet, lahjakirjat ja tarkemmat ehdot: kirja.elisa.fi /lahjakirjat.

Elisa myymälä Rovaniemi, yrittäjäpalvelupiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen 050 500 1117email: [email protected]

Elisa Yrityspiste, Kemi. Karjalahdenkatu 7 Jukka-Pekka Sarajärvi 050 436 6619email: [email protected]

67106_EL_YJA_Joulukampanja_LAY_A4.indd 1 3.12.2014 13.38

Yrittäjäinfo 6/2014 3

PÄÄKIRJOITUS

Pohjois-Suomella ja Poh-jois-Ruotsilla on perintei-set vahvat toimialat, met-sä, metalli, sekä matkai-lu, mikä on erityisen vahva Lapissa ja kaivannaistoi-minta erityisesti Norrbot-tenissa. Pohjois-Norjassa vahvat toimialat ovat öljy ja kaasu, mineraalit, mat-kailu ja erityisessä kasvu-kiidossa oleva meriruoka. Maailma tarvitsee tästä eteenpäinkin pohjoisten alueiden raaka-aineita ja niistä tehtyjä tuotteita ja palveluja.

On pitkään puhuttu, et-tä pohjoiset alueet ja nii-den luonnonvarat ovat ta-kuu Euroopan taloudelli-selle kehitykselle. Tämä voi olla totta, mutta mei-dän tulee muistaa, että täällä on myös osaavaa ja kehittyvää jalostusta. Pohjoisen edunvalvon-nassa tämä näkökulma tulee olla vahvana. Poh-joisten alueiden kiinnos-tavuus on herännyt. Me-neillään on mm. kansalli-sen tason selvitys ja poh-joismaiden pääminiterien tilaama sel-vitys pohjoisten alueiden tulevaisuu-desta. Paavo Lipponen kävi vastikään kuuntelemassa Lapin kehittäjiä oman selvitystyönsä tiimoilta. On hyvä, et-tä tällaista raaka-aineisiin, elinkeinoi-hin ja niiden hyödyntämiseen ja toimi-alojen kehittämisen keskittyvää työtä tehdään. Työ on kuitenkin turhaa, mi-käli pohjoisten maiden poliittinen pää-töksenteko ei sitten tarpeeksi voimak-kaasti tuekaan pohjoisten alueiden ke-hitystä. Rajat ylittävässä yhteistyössä näkyvät myös häiritsevät rajaesteet. Vaikka rajaesteet ovat Pohjoismaiden yhteistyöministereiden asialistalla kor-kealla, on niidenkin karsimisesta poliit-tisesti päätettävä. Rajaesteisiin tutus-tuivat suurlähettiläs Kari Kahiluoto

POHJOISEN KIINNOSTAVUUS KASVUSSA

Ruotsin ulkoministeriöiden virkamies-ten kanssa viime viikolla Tornio - Haa-parannalla Pohjoiskalotin Rajaneuvon-nan vieraana. Hyvä näin.

Pohjoisilla alueilla on hyviä edellytyk-siä myös uuden yritystoiminnan hou-kuttelemiseksi. Autotestaustoiminnal-la on jo lyhyt historiansa. Energiapihien datakonesalien investoinnit ovat alka-neet Pohjois-Ruotsissa. Tällaisia suuria konesaleja tarvitaan 200 seuraavien lä-hivuosien aikana Eurooppaan. Pohjoi-silla alueilla on sopiva ilmasto sekä po-liittinen vakaus tällaiselle toiminnalle. Professori Liisa Tyrväinen innostaa taas matkailuyrittäjiä ottamaan hyödyn luonnon terveysvaikutuksista, koska luonnon hyödyt terveydelle kiinnosta-vat yhä laajempaa joukkoa. Kasvava ala

tarvitsee lisää tutkimusta, jotta siitä voidaan kehitel-lä uusia matkailutuotteita.

Suomessa on puhut-tu myös peliteollisuuden toimialasta, joka kiin-nostaa erityisesti nuoria myös Lapissa. Rovanie-meläinen Supercellissa työskentelevä Arto Mik-kola palasi kotikulmilleen ja jakoi oppejaan opiskeli-joille pelialan seminaaris-sa Lapin ammattikorkea-koululla. Viesti pelibisnek-sen menestyjäksi mielivil-le ei jättänyt tulkinnanva-raa, OK tai keskitaso eivät kelpaa koskaan.

Luulajasta kotoisin ole-va nykyään Tokiossa työs-kentelevä peliguru Micael Stenmark miettii kroni-kassaan pelialaa Norbot-tenin strategiana. Kes-kittyminen digitaaliseen pelialaan on strategia, jo-ka itsestään luo kaipaa-maamme dynamiikkaa. Toisin kuin muut teollisuu-denalat kehittyy peliteol-lisuus jatkuvasti, muut-tuu, kuolee ja syntyy uu-

delleen. Peliala näyttää kykenevän tak-laamaan vastoinkäymiset muokkaa-malla itseään uusimalla ilmaisutapo-jaan ja alustojaan. Se on elänyt ja kas-vanut 30 vuotta näin ja vaikuttaa tule-van aina vain vahvemmaksi. Stenmar-kin mielestä tällaisen teollisuuden puo-lesta meidän täytyy työskennellä yh-dessä, koska se tuo mukanaan positii-visia vaikutuksia ja luo kokonaan uut-ta elinvoimaa ja luovuutta työskente-lyyn pohjoisessa. Mielestäni täältä päin katsottuna tässä toiminnassa saattaa olla mahdollisuuksia rajat ylittävään yhteistyöhön.

Martti Kankaanranta, varatoimitusjohtaja, Lapin Yrittäjät

J

Yrittäjäinfo 6/20144

Tykkää meistä Facebookissa:

www.facebook.com/lapinyrittajat

YRITTÄJÄINFO 6/2014

PÄÄKIRJOITUSPohjoisen kiinnostavuus kasvussa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3

LAPIN YRITTÄJÄTAluesivut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5 –15

VEROT JA RAHATVerovelkarekisteri käyttöön – mitä se tarkoittaa käytännössä? . . . . . .16

Metalliromun ja -jätteen myyntiin käännetty alv-velvollisuus . . . . . . . .18

Sähköisten palvelujen myyntimaasäännöt muuttuvat. . . . . . . . . . . . .20

YRITYSTOIMINNAN ABCLehtien kierrättäminen Ahvenanmaan kautta muuttuu hyödyttömäksi .21

Tuotannollisten investointien korotetut poistot

jatkuvatkin vielä 2015 ja 2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21

Yrittäjä vai työntekijä? Verottajalta uudet ohjeet . . . . . . . . . . . . . . . .21

TYÖNANTAJAN ABCLakineuvoja vastaa: Työntekopaikan muuttaminen . . . . . . . . . . . . . .22

Lakineuvoja vastaa: Koeajasta sopiminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24

Kelan asiointipalveluihin useita muutoksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26

YRITYSTOIMINNAN ABCUusi kasvuohjelma vauhdittaa kansainvälistymistä . . . . . . . . . . . . . .26

YRITTÄJÄ IHMISENÄYrittäjän työssäoloehto muuttuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .27

PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN”Kuinka voin palvella?” kysyy hankinta-asiamies yrittäjältä. . . . . . . . . .28

Sote-esitykseen jäi vielä korjattavaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30

YhteystiedotJulkaisijaLapin Yrittäjät ryHallituskatu 26, 96100 Rovaniemip. 0400 898 200

Valtakatu 5, 94100 Kemip. 0400 984 077

KANNEN KUVA: Pixhill

PäätoimittajaMartti Kankaanranta, p. 0500 693 745

Ulkoasu, taitto ja painopaikkaTornion KirjapainoTeollisuuskatu 8, 95420 Tornio

Sähköiset [email protected]

IlmoitusmyyntiLapin Yrittäjät ryKerttu Peltoniemi, p. 0400 898 200

LevikkiLapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl.

Tekniset tiedotSivukoko: 210mm x 297mm (A4)Painopinta-ala: 170mm x 254mm (takasivu 175x240)Värisyvyys: 4

Ilmoitushinnat 2015Ilmoitus yhdessä numerossaTakasivu 1 265 €1/1 sivu (254x170 mm) 1 150 €1/2 sivu (125x170 mm) 780 €1/4 sivu (60x170 mm) 440 €

Vuosi-ilmoitussopimus/kaikki 6 numeroaTakasivu 5 400 €1/1 sivu 4 900 €1/2 sivu 3 300 €1/4 sivu 1 900 €50x30 mm 260 €

Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24%.

Ilmestymisaikataulu 2015Lehti ilmestyy AineistopäiväNro 1 6.2. (23.1.)Nro 2 10.4. (27.3.)Nro 3 5.6. (22.5.)Nro 4 4.9. (21.8.)Nro 5 23.10. (9.10.)Nro 6 18.12. (4.12.)

ROVANIEMEN JA KEMIN TOIMISTOJEN AUKIOLOAJAT:

KEMIN TOIMISTO KIINNI 22.12.2014–1.1.2015

ROVANIEMEN TOIMISTO KIINNI 22.–28.12.2014.

5 Yrittäjäinfo 6/2014

LAPIN YRITTÄJIEN ALUESIVUT

PAIKALLISYHDISTYSTEN YRITTÄJÄJUHLISSA PALKITUT YRITTÄJÄT JA YRITYKSET 2014Enontekiön Yrittäjät ................................Tuomo Laakso/Koru LaaksoInarin Yrittäjät .........................................Soratuote Karppinen Oy/Hannu KarppinenKemijärven Yrittäjät ................................Kemijärven Kuntokeskus Ky/Riitta ja Jouni PalojärviKemin Yrittäjät ........................................Aulikki ja Janne Pelttari/A & J Pelttari avoin yhtiö, CitymarketKeminmaan Yrittäjät ..............................Anitta Liikamaa/Keminmaan kuntosaliKittilän Yrittäjät .......................................Polar Meetings Oy/Helena ja Heikki SyvänenKolarin Yrittäjät .......................................Eero Vapa/Oy Santa Claus Medias LtdMuonion Yrittäjät ....................................Sami ja Toni SieppiPelkosenniemen Yrittäjät .......................Claudipal Oy/Auli ja Ahti IsojärviPellon Yrittäjät ........................................Pekka Lakkapää/Lakkapään Kone ja Auto OyPosion Yrittäjät .......................................Erkki Mourujärvi/Veljekset MourujärviRanuan Yrittäjät ......................................Ville Hanhisuanto/Pohjoisen Auto OyRovaniemen Yrittäjät ..............................Lapin Systema OySallan Yrittäjät ........................................AKS-Rakennus Oy/Ari KellokumpuSimon Yrittäjät ........................................Sakari Huttula, Mauri Lammassaari, Mikko Sankala/Simon PerunaSodankylän Yrittäjät ...............................Anne Lehmusvuo/Koditoria Annen PullapuotiTenonlaakson Yrittäjät ...........................Aurala Oy/Paula ja Arto AuralaTervolan Yrittäjät ....................................Anu ja Pertti Tammela/Kemijoen lomaTornion Yrittäjät ......................................Reijo AngeriaYlitornion Yrittäjät...................................Aimon tv & data/Aimo Ainonen

PAIKALLISYHDISTYKSISSÄ PALKITUT VUODEN 2014 NUORI YRITTÄJÄ

Keminmaan Yrittäjät ..............................Katri Kyntömaa ja Mikko Berg/K-Market LautiaPellon Yrittäjät ........................................Emilia Kunnari/Tmi Emilia KunnariPellon Yrittäjät ........................................Tommi Vaara/Pellon AutotarvikeYlitornion Yrittäjät...................................Teemu Alaviippola/Rauta&Kone Nippeli

JUHLISSA LUOVUTETUT YRITTÄJÄRISTIT

Harju Tapio..............................................maalariyrittäjä .............................. kultaHarju-Autti Arto ......................................yrityskonsultti, tilintarkastaja ...... kultaHautajärvi Heimo ................................... liikkeenharjoittaja ........................ kultaHedemäki Tauno ....................................yrittäjä .......................................... timantti 30 vKallo Aarno .............................................muurari ......................................... kultaKourujärvi Esa ........................................ isännöitsijä ................................... timantti 30 vKourujärvi Pirkko ....................................kiinteistösihteeri .......................... timantti 30 vKunnari Timo .......................................... liikkeenharjoittaja ........................ timantti 40 vLindholm Matti .......................................yrittäjä .......................................... timantti 30 vMäkitalo Markku .................................... toimitusjohtaja ............................. timantti 40 vMäntykenttä Raija ..................................yrittäjä .......................................... kultaPalojärvi Jouni ........................................kuntohoitaja ................................. timantti 30 vPalojärvi Riitta ........................................ fysioterapeutti.............................. timantti 30 vPietilä Päivi .............................................konttoripäällikkö .......................... timantti 30 vPietilä Vesa.............................................. toimitusjohtaja ............................. timantti 30 vPitkänen Tenho ....................................... toimitusjohtaja ............................. kultaPyhähuhta Marja-Liisa ........................... toimitusjohtaja ............................. hopeaRantala Vaula .......................................... liikkeenharjoittaja ........................ timantti 30 vRiekkinen Olga ........................................myyntijohtaja ............................... hopeaRiekkinen Rauno .................................... toimitusjohtaja ............................. kultaRintala Antti ............................................yrittäjä .......................................... hopeaTolppanen Veijo ...................................... taksiautoililja ................................ timantti 30 vTörmänen Marketta ...............................yrittäjä .......................................... timantti 30 vUusitalo Mika .......................................... toimitusjohtaja ............................. kultaVainio Jorma ........................................... toimitusjohtaja ............................. timantti 40 vVuontisvaara Juho .................................yrittäjä .......................................... hopeaYlinenpää Tuula ...................................... toimitusjohtaja ............................. kulta


Elisalla taas kasvot yrityspalveluissa Meri-Lapissa

Jukka-Pekka Sarajärvi

Elisalle uusi yritysmyyjä Meri-Lapin alu-eelle. Yrittäjiä koskevat viestintäratkai-sut saavat taas henkilökohtaista palve-lua nettipalvelun lisäksi.

Ota yhteyttä!

Jukka-Pekka Sarajärvipuhelin 050 [email protected]

Yritysmentorointi- jaettua viisautta

Jaa

osaamistasi

ja auta uutta

yrittäjää

Kysy lisätietoja

Heikki KontiosaloYhteyspäällikköRovaniemen Kehitys Oypuh. +358 40 545 [email protected]

Martti KankaanrantaVaratoimitusjohtajaLapin Yrittäjät Rypuh. +358 50 069 [email protected]

Haasteet ja esteet kuuluvat elämään, janiiden voittaminen tapaa tehdä meistävahvempia ja parempia. Rikkauttaon kyky jakaa saamaamme viisauttaeteenpäin tuleville yrittäjille, jotkavasta taistelevat nykyisten ja vielätulevien haasteiden kanssa.


Lapin Yrittäjät on suorittanut yh-dessä Pohjoiskalotin Rajaneuvon-nan, Företagarna Norrbotten`n ja Bedriftsforbundet`n kanssa selvityk-sen rajaesteistä. Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välillä tapah-tuu sekä tavaroiden, palveluiden ja työ-voiman liikkuvuutta. Osa yrityksistä ja työntekijöistä muuttaa naapurimaahan kun taas osa ”pendelöi” rajan yli joko päivittäin tai harvemmin. Elinkeinoelä-män rajaesteet – kartoituksen tavoit-teena on tarjota pienille ja keskisuurille yrityksille apua rajaesteasioissa, auttaa yrityksiä luomaan paremmat edellytyk-set yritystoiminnan kasvulle, parantaa kilpailukykyä ja kannattavuutta sanoo Pohjoiskalotin rajaneuvonnan koordi-naattori Päivi Koivupalo.

Rajat ylittävää yritysten välistä yh-teistyötä, kauppaa ja työvoiman pen-delöintiä haittaavat rajaesteet, jotka muodostuvat valtioiden erilaisesta lain-säädännöstä ja viranomaiskäytännöis-tä. Rajaesteet voidaan jakaa kahteen ryhmään, esteisiin jotka johtuvat mai-den kansallisista säädöksistä, ja estei-siin, jotka johtuvat puutteellisesta infor-maatiosta tai tarvittavan tiedon saata-vuudesta. Lisäksi on esteitä, jotka joh-tuvat siitä, että maiden säädöstulkin-ta eroaa toisistaan. On välttämätön-

Poistamalla rajaesteitä kasvatamme tuottavuutta

tä, että näitä rajaesteitä pyritään pois-tamaan ja toimitaan pohjoismaisessa yhteistyössä myös niin, etteivät Euroo-pan Unionista tulevat direktiivit, kun nii-tä sovelletaan kansallisiin lainsäädän-töihin, aiheuta uusia rajaesteitä toteaa Päivi Koivupalo.

Koska varsinkin pohjoissuomalais-ten pk-yritysten mielenkiinto rajat ylit-tävään liiketoimintaan on viime aikoina huomattavasti kasvanut, on ensiarvoi-sen tärkeää, että rajaesteitä poistetaan tehokkaasti, rajaneuvonnan resursseja lisätään ja näin toiminnan laatu, toimin-nan sisällön osaaminen ja ammattimai-suus varmistetaan toteaa Lapin Yrittä-jien varatoimitusjohtaja Martti Kan-kaanranta. Laadukkaan rajaneuvon-tatyön tuloksena rajat ylittävää liike-toimintaa harjoittavien yritysten tuot-tavuus kasvaa, josta yritykset ja viime kädessä pohjoisten alueiden yhteiskun-nat hyötyvät.

Kun yritysten mielenkiinto rajat ylit-tävään liiketoimintaan kasvaa, olisi Kan-kaanrannan mielestä ensiarvoisen tär-keää, että myös rajat ylittävää julkista hankintatoimintaa kehitetään. Tässä on mahdollisuus erityisesti rajakunnil-la, mutta myös laajemminkin pohjois-ten alueiden kunnilla ja yrityksillä. Han-kinnat lähialueelta vahvistavat pohjoisia

Yrittäjät ovat ahkeraan vierailleet pohjoisten alueiden kaivoksilla.Kuva: Jenina Törmänen

alueita ja yrityksiä. Pohjoiset alueet yli rajojen tulee nähdä yhtenäisenä mark-kina-alueena niin tavaroiden, palvelui-den, työmarkkinoiden kuin osaamisen markkinoina.

Raportin Elinkeinoelämän rajaesteet Pohjoiskalotilla voi lukea osoitteessa www.yrittajat.fi /lappi Tutkimukset ja raportit ja rajaneuvonnan sivuilta www.rajaneuvonta.net

Lisätietoja:Martti Kankaanranta,

Lapin Yrittäjät, puh. 0500 693 745

Päivi Koivupalo, Pohjoiskalotin Rajaneuvonta,

puh. 040 1267 888


Yritykset, joilla ei ole ulkomaisia asiakkaita tai toimittajia ilmoittivat syyksi:

• kontaktit puuttuvat - byrokraattista• lakien ja säädösten erot - vaikea löy-tää asiakkaita

Yritysten välinen kaupankäynti Pohjoiskalotilla

Merkittävä osa Pohjoiskalotin pk-yrityk-sistä harjoittaa sekä vienti- että tuonti-kauppaa naapurimaiden kanssa. Suo-malaisista yrityksistä 32 % ilmoittaa

vievänsä tavaroita/palveluja naapuri maihin kun taas vastaavasti tuonti on 16 %, yli puolet yrityksistä harjoittaa se-kä vienti- että tuontikauppaa.

• eroavaisuudet lupa-asioissa - kielitaito• markkinointi vaikeaa - tiedon ja opas-tuksen saanti

Merkittävintä elinkeinoelämän raja-esteet ovat tiedon puute ja sen saami-nen, lait ja standardit, tulli ja arvonlisä-vero sekä kielitaito.


TAPAHTUMIA SYKSYLLÄ

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Tampereella 24.–26.10.2014

Lapin Yrittäjien varapuheenjohtaja Esa Auer ja puoliso, yritysmento-rinakin toimiva Marjut Kuusisto

Perjantain iltabileiden teemana ”rakkaus”. Kuvassa Asta Keränen, Päivi Heikkala, Mervi Rastas, Jari Kelahaara ja Keijo Kroko.

Nuorten Yrittäjien Get Together -tapahtuma järjestetään vuonna 2015 Levillä 24.-26.4. Tapahtumaa mainos-tamassa Keijo Krokon lisäksi Kerttu Pelto-niemi, Jari Kelahaara, Sauli Saarijärvi ja Eija Naalisvaara

Puheenjohtajaehdokas Paula Aikio-Tallgren ja mainostoimisto Aja-tuksen Taina Torvela puheenjohtajavaalin jälkeen.

Kuuntelemassa elinkeinoelämän toimijoita, yrittäjiä sekä opiskelijoita.

Mentorointikokemuksista kertomassa yhteyspäällikkö Heikki Kontiosalo Rovaniemen Kehitys ry:stä, mentoroita-vana ollut Sun Suutarin yrittäjä Henry Aho Kemistä sekä aluekummi Kaarlo Nurmiranta Pohjois-Pohjanmaalta.

Yrityskummin avulla menestykseen -tilaisuus Tornion Kukkolankoskella 6.11.2014

Yrittäjätreffi t Pörhön Autoliikkeissä Keminmaassa ja Rovaniemellä 16.–17.10.2014

Treff eillä Elisan arvonnassa Lumia830 -puhelimenvoittivat:

Markku Iljina, RovaniemiRaija Paasimaa, Keminmaa

Aluetoimistot Kemissä ja RovaniemelläPuhelin 0400 898 [email protected] www.yrittajat.fi /lappi

Inari Bohkkà, Inarin taksipalvelu.

KittiläPerkka-Valmennus Oy.

RanuaHakoniemen Tuvat.

RovaniemiAleri Trading Oy, Guimikko, Kirsi Kesti-lä Tmi, Laplan Oy, Oy Jarlas Ab, Raken-nuspalvelu Koivukangas Tmi, T. Poikela.

SodankyläParturi-Kampaamo Neljän Tuulen Tukka.

KolariJ J Stock Oy, Jarkko Ylläsjärvi, Je-messport Oy, Kinani Tmi, Lomakie-kerö Oy, Onnenkläppi, Ylläksen LVI, Ylläs-Sähkö.

MuonioLampela Heart Team, Rakennusliike Sieppi Oy.

Tervetuloa seuraavat uudet jäsenet:PelloFresh Food Fin Oy, Kallo Pia, Mikko Pantsar Oy.

Ylitornio, Aimon tv & data, Kvist Pekka, Lapin Verkonrakennus Oy, Rajatuuli Oy, Tak-si Marko Kreivi Tmi.

TornioJS-Tuning, Juhoka Oy, Karhunen Mer-ja Tmi, Kinnunen Marko Tapani Tmi, Ko-nepalvelu Numminen Oy, Koneurakointi Konstenius Tmi, Kulma-Palvelu, Maan-rakennus Markku Laitinen, Maatalous-urakointipalvelut Raimo Koli Ky, Mart-ti Juntti Tmi, Muurauspalvelu J. Yrjän-heikki, MVP Sisustus ja Saneeraus Tmi, Oulun Solariumstudio Oy, VT-Vieheet, Lohi-Armas-vaappu.

TervolaKari Kontiokoski Ky, Kuljetus ja Kone Sakari Frant, Lapin Marjamatka Oy, MA Nosto Tmi, M-Forest Oy, Koneurakointi Rantamaula Ky.

SimoNiemitalo Vesa Kaarlo, Tabell Jari.

KemiArja Korrensalo Tmi, Ellinoora lähipal-velu, Eurotasoite ja Maalaus, Jatan Bur-ger Ky, Julkunen Seppo Olavi, KJ Hyt-tiset Oy, Lumimaanretket Tmi, Partu-ri-kampaamo Poppi, Psykoterapiapal-velut Ulla Ollila.

EnontekiöKilpissafarit Hannu Rauhala.


Tervetuloa asiakkaaksemme!

www.saastopankki.fi/optia

RiiRiitttta-Liiisisasa MMoisanenKKonttoorrinrrinjojohtaja029 004040411 273104444 5554 6440

Pekka Konsteesteniun sPankinjohtajaa029 041 2741050 545 3132

Palvelemme Torniossa ma-to 10.00-16.3030, pe 10.00-16.00Hallituskatu 2, 95400 Tornio, puh. 029 041041 2730

Palvelemme Rovaniemellä ma-to 10.00-16.30,0 pepe 10.00-16.00 Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi, puh. 029 041 27400

ErjErja KoivumiesRRahoitusneuvoja0290 041 2737

Paula KraatariYritysrahoituspäällikkökö029 041 2747044 746 2747

Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

Olemme paikalliset olosuhteet ja yrittäjän arjen tunteva suomalainen

ja vakavarainen säästöpankki. Tarjoamme käyttöösi asiantuntemuk-

semme, vankan kokemuksemme yritysrahoituksesta, laadukkaat mak-

suliikennepalvelut sekä nyt myös rahoitusyhtiöpalvelut. Voimme jatkossa

tarjota yrityksellesi kohdevakuudellista osamaksu- ja leasingrahoitusta.

Tornio Rovaniemi

k-

ossa

sta.

Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2015!

UUDET YRITYKSET


Lapin Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksilleen maksuttoman puhelinneuvontapalvelun yrityksen lakiasiois-sa, työsuhdeasioissa, tili- ja veroasioissa sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvon-taa antavat jäsenistöstämme kootun neuvontarenkaan asiantuntijayritykset. Neuvonta on sisällöltään ensineuvontaa, joka tarkoittaa puhelimessa tai tarvittaessa sähköpostit-se annettuja vastauksia tai neuvoja selkeisiin kysymyksiin. Puhelinneuvonta ei tarkoita asian laajem-paa selvitystä eikä asian hoitamista tarkoittavan, mahdollisesti sovittavan varsinaisen toimeksianto-sopimuksen mukaisia toimenpiteitä tai asiakirjojen laatimista. Neuvontaa pyytävän yrityksen tulee ilmoittaa palvelun tarjoajalle jäsennumeronsa tai muu luotet-tava selvitys jäsenyydestään sekä kysymyksessä olevaan asiaan liittyvän tiedustelun vastapuoli. Mikäli neuvontaa tarjoava yritys katsoo olevansa esteellinen, on sillä oikeus kieltäytyä neuvon antamisesta. Neuvontapalvelu on rahanarvoinen jäsenetu ja sitä kannattaa käyttää. Älä jää yksin yritystoimin-taan liittyvän ongelman kanssa – ota rohkeasti yhteyttä!

ASIANAJOTOIMISTO JUNTURA OYRovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytJarmo JunturaPuhelin 0400 975 775

ASIANAJOTOIMISTO YLISUVANTO OYRovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytJouko YlisuvantoPuhelin 016 226 2600

ASIANAJOTOIMISTO TUULA MÄKINEN OYKemi• yrityksen lakiasiatTuula MäkinenPuhelin 0405 877 369

ASIANAJOTOIMISTO MARKUS KAIRALARovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytMarkus KairalaPuhelin 0407 357 263

LAKIASIAINTOIMISTOT

LAKIASIAINTOIMISTO LEX LAPPIA

Rovaniemi• yrityksen lakiasiatMatti TorvinenPuhelin 0400 822 872

Lapin Yrittäjien neuvontapalvelut

ASIANAJOTOIMISTOTAsianajaja on asiakkaidensa asioiden hoitamiseen erikoistunut Suomen asianajajaliittoon kuuluva kokenut lakimies.

ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KYSodankylä• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytHannu AutonenPuhelin 0400 391 025,

0404 838 660

ASIANAJOTOIMISTO HAAVIKKO & SALO OYRovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat•omistusjärjestelytJorma Haavikko, Kari Salo Puhelin 016 725 5000

ASIANAJOTOIMISTO PEKKA HEINO KYKemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytPekka HeinoPuhelin 016 256 644

ASIANAJOTOIMISTO HENRIKSSON & HEIKKILÄ OYKemi-Tornio• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytMikael Henriksson, Tuomo HeikkiläPuhelin 0103 208 610

LAKIASIAINTOIMISTO V. OLLILA & CORovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytVeijo Ollila Puhelin 0405 511 165

TILITOIMISTOT

KIRJANPITOTYÖ S. KUPILARovaniemi• työsuhdeasiat• tili- ja veroasiatSeija KupilaPuhelin 0405 148 767

MERI-LAPIN TILITOIMISTO OYKeminmaa• työsuhdeasiat• tili- ja veroasiatKimmo KeskitaloPuhelin 0400 981 272

TILIKONTROLLI KYKemi• työsuhdeasiat• tili- ja veroasiatAulikki RoivainenPuhelin 0400 893 524

TILITOIMISTO POLOJÄRVI OYMuonio• omistusjärjestelytVeikko PolojärviPuhelin 0400 557 323

ROVANIEMEN TILI- JA VEROTIETORovaniemi• tili- ja veroasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytVeijo Ollila Puhelin 0405 511 165


Torniossa vuonna 1994 perustettu oh-jelmistoyritys Datadrivers Oy on muka-na kehittämässä Työssä oppien am-mattiin - koulutusmallia. ”Haemme yrityksellemme kasvua ja se merkit-see myös osaavan henkilöstön tarvet-ta. Paikallisesti meidän alamme osaajia ei juurikaan ole tarjolla, joten lähdimme mielenkiinnolla mukaan, kun Lappias-ta otettiin yhteyttä”, kertoo toimitusjoh-taja Petri Lääkkölä. Kokeilussa yrittä-jä ottaa nuoren koulutettavaksi yrityk-seensä työssäoppimismallilla. Opiskeli-ja on oppilaitoksen kirjoilla ja hänen am-matillisen osaamisen kehittäminen ta-pahtuu laajennetusti työpaikalla. Opis-kelija ei ole työsuhteessa yrityksessä.

Suomen Yrittäjien aloitteesta käynnistyneessä Työssä oppien ammattiin –koulutusmallin kehittämistyössä on mukana 17 op-pilaitosta ympäri Suomea. Pohjois-Suomessa Ammattiopisto Lappia tekee yhteistyötä Lapin Yrittäjien kanssa. Tavoitteena on edistää nuorten työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Viisi Lappi-an opiskelijaa kouluttautuu uuden työssäoppimismallin pohjal-ta laaditun opetussuunnitelman mukaan eri alojen yrityksissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustuksen työssäoppimispainotteisen ammatillisen peruskoulutuksen ko-keiluun vuoden 2015 loppuun asti.

Kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat, vailla perustutkintoa olevat opiskelijat.

Tieto- ja viestintätekniikan opiske-lija Rami Kemppainen aloitti Datad-rivers Oy:ssä syyskuussa. Ramin työ-paikkaohjaajana toimiva Esa Kreivi ker-too, että hänen lisäkseen henkilöstö on osallistunut Ramin perehdyttämiseen oman työnsä ohella. ”Ramilla on pe-rusasiat hallussa ohjelmistoalan töihin ja hän on kiinnostunut ohjelmoinnista. Koulutuskokeilu on lähtenyt työnanta-jan näkökulmasta hyvin liikkeelle ja Ra-mi on pystynyt jo tekemään ns. oikei-ta töitä työlistalta.” Tavoitteena on, että Rami suorittaa yrityksessä yli 40 opin-toviikon työssäoppimisjakson.

Työssä oppien ammattiin -

”Nopeutettu opintopolku lahjakkaalle opiskelijalle”

Datadrivers Oy:n tuotteet ovat moni-puolisia kuljettajaopetuksen hallinnoin-nin ohjelmistoja. Asiakkaina ovat auto-koulut, ammatti-, kurssi- sekä aikuis-opistot ja muut logistiikka-alan koulut-tajat. Yritys on alansa markkinajohtaja Suomessa. Lääkkölä ja Kreivi esittävät toiveen Lappian tietoja viestintäteknii-kan opettaja Jonne Miettuselle. ”Oli-si hienoa, jos oppilaitoksessa olisi mah-dollista huomioida alan osaamistarpei-ta esimerkiksi datanomin opetussuun-nitelmassa vaikkapa PHP-ohjelmoin-tikielen opetuksena. Perusosaamisen tietojen taitojen lisäksi alan erityisosaa-misen tuominen osaksi opintoja madal-taisi edelleen kynnystä oppilaitoksen ja työelämän välillä sekä edistäisi työllis-tymistä”, Lääkkölä ja Kreivi korostavat.

Lappia Viestintä

Teksti Eija Hiukka, Kuvat Sami Aalto


Uudet yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVETYritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia uusia konsultointi- ja koulutusa konsultointi- ja elut ovat ELY-keskuksen t -

palveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä stumista, kansainväetaan pk-yritysten kasvu

sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä vat liiketoiminnan anakehittämispalvelut ko

konsultointi- ja koulutuspalveluista. Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat oteuttajiksi on valjastalveluista. Palvelui

voimat.

Tutustu uusiin palveluihin osoitteesssa n palveluihin os www.yritystenkehittamispalvelut.fi

Ota yhteyttä:Lapin ELY-keskus

Jari Uusinarkauspuh. 0295 037 [email protected]


VEROT JA RAHAT

Jos verotili on miinuksella,

sovi heti maksu-suunnitelmasta

Verohallinnon kanssa.

Verovelkarekisteri käyttöön – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Joulukuun 1. päivästä alkaen kuka ta-hansa on voinut käydä katsomassa ytj.fi -tietopalvelusta, onko yrityksellä vero-velkaa yli 10 000 euroa tai puutteita il-moitusten antamisessa Verohallinnol-le. Uudistus on osa harmaan talouden torjuntaa.

Miten verovelka-merkinnän saa?

Julkinen verovelkarekisteri näkyy “pu-naisella”, jos yrityksellä on yli 10 000 euroa erääntynyttä verovelkaa, josta ei ole voimassaolevaa, noudatettua mak-

susuunnitelmaa Verohallinnon kanssa, tai tuomioistuimessa vahvistettua vel-kajärjestelyä tai yrityssaneerausohjel-maa. Ulosoton kanssa tehty maksu-suunnitelma ei estä verovelan julkai-semista verovelkarekisterissä.

Verovelan euromäärää ei julkiste-ta. Merkintä on siis samanlainen, olipa verovelkaa 10 001 euroa tai miljoonia.

Merkintä tulee 2–4 viikon kuluttua siitä, kun yritystä on muistutettu vero-velasta. Kahdessa viikossa merkinnän saavat yritykset, jotka ovat usein pe-rinnän kohteena. Niille yrityksille, jot-ka maksavat veronsa yleensä ajoissa,

merkintä tulee noin neljässä viikossa. Kahteen viikkoon on kuitenkin syytä varautua.

Muistuttamisena pidetään esimer-kiksi sähköistä verotiliotetta. Verotiliot-teella ei kuitenkaan näy ajankohtaa, jol-loin häiriö tulee julkiseksi.

Miten merkinnän saa poistetuksi?

Merkintä poistuu ilman eri pyyntöä he-ti, kun verovelka pienenee alle 10 000 euron, kun Verohallinto saa tiedon mak-susuunnitelmasta tai täytäntöönpa-non keskeytyksestä, kun saneeraus-ohjelma/velkajärjestely vahvistetaan tai kun puuttuva ilmoitus toimitetaan Verohallinnolle.

Häiriö näkyy, vaikkei verovelkaa ole – miksi?

Puuttuva kausiveroilmoitus (arvonlisä-vero, ennakonpidätykset, sosiaaliturva-maksut) aiheuttaa myös häiriömerkin-

LISÄTIETOJA

johtaja Anna Lundén, Suomen Yrittäjät, [email protected] , 09 2292 2937veroasiantuntija Satu Grekin, Suomen Yrittäjät, [email protected] , 09 2292 2928

KOMMENTTI

Suomen Yrittäjät vaati lainvalmistelussa julkisesti rekisteröitävän verove-lan määrän nostamista ja sitä, että maksuvaikeuksien syyt otetaan pa-remmin huomioon. Vaatimukset kuultiin: Rekisteriin ei joudu, jos vero-velvollinen on sopinut maksujärjestelystä verottajan kanssa. Eduskun-ta myös nosti verovelkamerkinnän alarajaa suunnitellusta 5000 euros-ta 10 000 euroon.

Lisäksi Suomen Yrittäjät vaati ja sai läpi sen, että rekisteriin ei mer-kitä verovelkaa, johon on haettu muutosta ja jonka täytäntöönpano on keskeytetty. Vielä viime hetkillä Suomen Yrittäjät sai aikaan sen, että jos yritykselle on vahvistettu yrityssaneerauslain mukainen maksuohjelma, verovelkatietoa ei julkaista verovelkarekisterissä.


nän, vaikka yrityksellä ei olisi ollut ta-pahtumia kyseisenä kuukautena. Näin käy, vaikkei verovelkaa olisi euroakaan.

Huolehdi ainakin näistä

Tarkista verotiliote kuukausittain, sillä se on ainoa varoitus ennen häiriömer-kinnän julkaisua alv:n ennakonpidätys-ten ja sosiaaliturvamaksujen osalta.

Verotiliote on tarkistettavissa vero-tilin online-palvelussa joka kuukauden 22. päivä. Esimerkki: kun vero erääntyy 12. päivä, muistutus siitä tapahtuu 22. päivä. Jos yrittäjä ei reagoi 14 päivän ku-luessa, verovelka on julkinen.

Jos verotili on miinuksella, sovi he-ti maksusuunnitelmasta Verohallinnon kanssa. Maksusuunnitelma on ainut-kertainen mahdollisuus, joten noudata sitä, äläkä hanki uutta verovelkaa tai il-moituspuutteita. Jos näköpiirissäsi on muita veronmaksua haittaavia seikkoja, ota heti yhteyttä Verohallintoon maksu-suunnitelman päivittämiseksi.

Jos verotili on miinuksella ilmoi-tusvirheen vuoksi, kiirehdi korjaavan ilmoituksen antamista. Huolehdi, et-tä kausiveroilmoitukset lähtevät Vero-hallintoon viimeistään eräpäivänä. Ul-koistamalla ilmoittelun voit jakaa riskiä palveluntarjoajalle

Olen aikeissa ostaa yritykseltä, jolla näkyy häiriö. Mistä tiedän, uskallanko?

Jos tilaajavastuulaki tulee sovelletta-vaksi, on ensin tarkistettava verovel-karekisteristä, onko sopimuskumppa-nilla rekisterissä merkintää. Jos ei ole, ei ole tarvetta enempiin toimenpitei-siin. Mikäli verovelkaa on, tulee pyytää verovelkatodistus.

Jos tilaajavastuulaki ei tule sovel-lettavaksi, varsinaisia velvoitteita ei asiaan liity. Yritys voi harkita, tekeekö sopimuksen.

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN YRITTÄJIEN

TAPAHTUMA 24.–26.4.2015

LEVI

Äärimmäisyyttä ja seikkailua maailman pohjoisimmassa yrittäjyystapahtumassa!Varaa päivämäärät ja varaudu pahimpaan.

www.gettogether.fi

Yhteistyössä:

VEROT JA RAHAT



VEROT JA RAHAT

Suomen YrittäjätSatu Grekin

veroasiantuntijap. 09 2292 29328

[email protected]

Metalliromun ja -jätteen myyntiin käännetty alv-velvollisuus

Esimerkkitilanteita:

Vuoden 2015 alusta lähtien käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltami-nen on pakollista silloin, kun

1) kaupan kohteena on metalliro-mu tai -jäte

2) ostajana ja myyjänä on arvon-lisäveroverovelvollisten rekiste-

riin merkitty taho.

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa, että myyjä ei lisää myynti-hintaansa arvonlisäveroa eikä myös-kään tilitä sitä valtiolle. Sen sijaan osta-ja ilmoittaa omassa arvonlisäverotuk-sessaan veron ostostaan suoritettava-na verona. Sama vero voidaan ilmoittaa myös vähennettävänä verona (kohdas-sa 307) edellyttäen, että osto on teh-ty vähennyskelpoiseen tarkoitukseen.

Purkutyöt

Metalliromua ja -jätettä voidaan myydä siten, että myyjä saa ostajalta vastikkeeksi purkupalvelua. Arvonlisäveron näkö-kulmasta tätä pidetään kahtena erillisenä myyntinä, joista kumpikin on erikseen arvonlisäverollinen.

Esimerkki: A oy omistaa metallisen teollisuushallin, jonka haluaa purettavaksi. B oy antaa A:lle tarjouksen purkutyöstä hintaan 180. B saa pitää puretun materiaalin, jonka arvona osapuolet pitävät 100. Lisäksi A maksaa B:lle 80.

Arvonlisäveronäkökulmasta A:n katsotaan myyvän B:lle metalliromua arvosta 100. Tähän myyntiin sovelletaan me-talliromun käännettyä.

Samalla B:n katsotaan myyvän A:lle purkupalvelua 180 rahan arvosta. Tähän myyntiin sovelletaan joko tavallista arvonlisäveromenettelyä tai rakentamispalveluiden kään-nettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Jälkimmäistä siinä ta-pauksessa, että purkutyö tähtää rakennuspaikan raivauk-seen uutta rakentamista varten, ja A on rakentamispalve-luiden muu kuin satunnainen myyjä.

Kaupanjärjestäjät, vastaanottopalvelut

Romukaupassa saatetaan käyttää myös välittäjää. Välittäjä voi hoitaa mm. keräämiseen liittyvät järjestelyt. Näissä tilan-teissa tulee kiinnittää huomiota, myydäänkö romu suoraan tuottajalta loppuostajalle, ensin välittäjälle ja sitten toisena myyntinä välittäjältä loppuostajalle , myykö välittäjä romun loppuostajalle omissa nimissään romun alkuperäisen myy-jän lukuun , jokin muu menettelytapa.

Joka vaihtoehdossa sovelletaan erilaisia arvonlisäverotuk-sen säännöksiä. Erityisesti jos asetelmaan liittyy kansainvä-lisiä piirteitä, on arvonlisäverokohtelu selvitettävä.

Jos romun arvo on vähäinen, voi metalliromun myyjä mak-saa siitä, että romu vastaanotetaan. Tällöin kokonaisuutta ei todennäköisesti pidetä metalliromun myyntinä, vaan vastak-kaisen suuntaisena romun vastaanottopalvelun myyntinä.

Verohallinto antaa lähitulevaisuudessa tarkemman oh-jeistuksen asiasta.

Ostaja ilmoittaa metalliromun ja -jät-teen ostojensa arvonlisäveron kausi-veroilmoituksessa samoissa kohdissa kuin rakentamispalveluiden käännetty arvonlisäverokin, eli 318 ja 320. Myyjä il-moittaa metalliromun ja -jätteen myyn-tinsä kohdassa 319.

Metalliromun ja -jätteen määritelmä

Käännettyä vero-velvollisuutta sovelletaan seuraavien epäjalojen metalliromujen ja -jätteiden myyntiin:

1.rautapohjaiset jätteet ja romu; romus-ta sulatetut harkot, rautaa tai terästä (7204-alkuinen CN-nimike)2.kupari (7404-alkuinen CN-nimike)3.nikkeli (7503-alkuinen CN-nimike)4.alumiini (7602-alkuinen CN-nimike)5.lyijy (7802-alkuinen CN-nimike)6.sinkki (7902-alkuinen CN-nimike)7.tina (8002-alkuinen CN-nimike)8.eräistä muista epäjalometalleista koos-tuva romu ja jäte (8101-8113-alkuiset CN-nimikkeet)9. galvaanisten parien, galvaanisten pa-ristojen ja sähköakkujen jätteet ja romu, loppuun käytetyt galvaaniset parit ja pa-ristot sekä loppuun käytetyt sähköakut (854810-alkuinen CN-nimike).

LISÄTIETOJACN-nimikkeet: Tariffi - ja tilastonimikkeis-töstä ja yhteisestä tullitariffi sta 23.7.1987 annetun neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87

Käännettyä verovelvollisuutta sovelle-taan epäjalon metalliromun ja -jätteen kauppaan. Ulkopuolelle jäävät siten esi-merkiksi muovi-, paperi-, lasi- ja muu vastaava jäte, jalometallit sekä varsi-naiseen metalliromuihin ja -jätteisiin liittyvien palvelujen myynti.

Romu on kyseessä silloin, kun se so-pii uudelleensulatukseen kevyen erot-telun tai muun toimenpiteen jälkeen. Jätteellä puolestaan tarkoitetaan sen tuottajalle hyödyntämiskelvotonta materiaalia.

Romun tai metalliromun käsitteen

määrittelyssä ja siihen liittyvien tulkin-takysymysten ratkaisemisessa käyte-tään CN-nimikkeistöä (yhdistetty ni-mikkeistö) sellaisena, kuin se on ollut voimassa 1.1.2013. Tullin TARIC-tieto-kannasta voi tehdä hakuja myös men-neistä nimikesisällöistä.

VEROT JA RAHAT

PIXHILL


TYÖNANTAJAN ABC

Sähköisten palvelujen myyntimaasäännöt muuttuvat

Sähköinen palvelu tarkoittaa, että mi-tään fyysistä tavaraa ei luovuteta osta-jalle. Yksin sähköinen tilaus ei tee myyn-nistä sähköistä palvelua, vaan itse tuot-teenkin on oltava ei-fyysinen.

Sähköiset palvelut tarkoittavatkin esimerkiksi verkkolehtiä, pelejä, mai-nostilaa, laajakaistayhteyttä, puheai-kaa jne. Tällaisten, sekä tele- ja radio-lähetyspalveluiden myyntiin toisessa EU-valtiossa sijaitsevalle kuluttajal-le tulee tammikuusta alkaen soveltaa kuluttajan valtion arvonlisäverotusta. Tähän saakka tällaisiin myyntei-hin on sovellettu myyjän maan arvonlisäverotusta.

Muutos koskee siis1) sähköisiä sekä tele-, radio- ja televi-siolähetyspalveluiden myyntiä2) kuluttajille, jotka sijaitsevat toises-sa EU-valtiossa3) eikä niitä myydä välittäjän välityk-sin (esimerkiksi markkinapaikat, por-taalit, alustat).

Jos sähköisiä palveluita myydään kuluttajille välittäjän, kuten esimerkik-si markkinapaikan, portaalin tai alustan kautta, on arvonlisäverotuksen osal-ta olemassa säännös, jolloin sähköis-tä palvelua ei katsota myydyn kulutta-jalle, vaan välityksen tarjoavalle yrityk-selle. Tällöin sovelletaan B2B-kaupan

myyntimaasääntöjä. Tässä tilantees-sa välittäjäyrityksen tulee huomioida muuttuneet säännöt myydessään pal-velut edelleen kuluttajille.

Kaikkien yritysten, jotka myyvät näi-tä palveluita, tulee käydä läpi toimin-tansa ja tarkistaa, keitä sen asiakkaat ovat. Siinäkin tilanteessa, että asiakkaat ovat vain suomalaisia tai vain yrityk-siä, tulee yrityksen tarkistaa, onko ole-massa näyttö asiakkaan sijaintimaas-ta, alv-tunnisteet jne. Vähimmäistoi-menpiteenä esimerkiksi verkosta teh-tävien tilausten osalta asiakkaalta tu-lee kysyä tämän valtiota ja mahdollis-ta alv-tunnistetta.


JÄSENYRITTÄJÄ

Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun 09 229 221.

Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI!

LISÄTIETOJA

Verohallinto on 11.11.2014 julkaissut aiheesta kaksi ohjetta:Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen arvonlisäverotus A79/200/2014Arvonlisäveron erityisjärjestelmä A80/200/2014

Lehtien kierrättäminen Ahvenanmaan kautta muuttuu hyödyttömäksiTilatut lehdet tulivat arvonlisäverollisiksi vuoden 2012 alusta. Tämä aihe-utti järjestelyjä, joissa ennen toimitusta lukijalle lehti toimitettiin Ahvenan-maalle niputusta, postitusta ym. toimenpiteitä varten.

Kun lehti lähetettiin lukijalle Manner-Suomeen, arvonlisäverotus voi-tiin välttää hyödyntämällä maahantuonnin arvonlisäverotuksen ja pienim-män kannettavan veron alarajoja. Toimintaan haluttiin puuttua, ja muu-tosta koskeva lakiesitys alkaa olla loppusuoralla eduskuntakäsittelyssä. Muutosta ei kuitenkaan toteutettane esitetyssä muodossaan.

Itse arvonlisäverolain muuttamisen sijaan nyt ehdotetaan, että Ahve-nanmaan alv-poikkeuksia koskevaa lakia muutettaisiin. Kun kerran viikos-sa tai harvemmin ilmestyvä sanoma- tai aikakauslehti kuljetetaan Ahve-nanmaan maakunnasta muualle Suomeen, tapahtumaa ei pidettäisikään alv-mielessä maahantuontina, kuten tähän saakka. Sen sijaan kyse olisi tavallisesta arvonlisäverollisesta kotimaan myynnistä.

Asiaa koskeva hallituksen esitys sekä valiokuntamietintö ovat löydet-tävissä eduskunnan verkkosivuilta.

LISÄTIETOJAwww.eduskunta.fi : HE 53/2014 sekä VaVM 20/2014.

Tuotannollisten investointien korotetut poistot jatkuvatkin vielä 2015 ja 2016Väliaikainen kaksinkertainen poisto-oikeus tuotannollisista investoinneis-ta jatkuu sittenkin verotuksessa vielä verovuodet 2015 sekä 2016. Ke-vään kehysriihessä oli aiemmin linjattu, että verovuosi 2014 olisi viimei-nen soveltamisvuosi.

Oikeus valinnaiseen kaksinkertaisen poiston tekemiseen koskee näinä verovuosina käyttöön otettuja tehdas- ja työpajarakennusten sekä teh-taassa ja työpajassa käytettävien koneiden tai laitteiden hankintamenoja. Tuplapoistoa harkitessa on hyvä muistaa, että vaikka tulos ja siitä makset-tava vero pienenevät, samalla alenee yrityksen nettovarallisuus. Jälkim-mäinen seikka kiristää osingon verotusta sitä saavalla henkilöosakkaalle.

LISÄTIETOJAVerohallinnon ohje 24.3.2014: Laki tuotannollisten investointien korote-tuista poistoista verovuosina 2013 ja 2014”, A21/200/2014

Yrittäjä vai työntekijä? Verottajalta uudet ohjeetVerohallinto uudisti ohjeet siitä, milloin alihankkijalta ostettu työ on tehty yrittäjänä ja milloin työn-tekijänä. Uudessa ohjeessa anne-taan aiempaa ratkaisevampi pai-no osapuolten sopimukselle siitä, onko heidän välillään työsuhde vai toimeksiantosuhde.

Ohjeet olivat menossa yrittäjien kannalta huonompaan suuntaan, mutta Suomen Yrittäjien komment-tien ansiosta suunta saatiin muu-tettua ja ohjeet toimivat nyt yrittä-jille paremmin.

Yrittäjätulon ja palkan välinen ra-janveto on hiertänyt verotuksessa pitkään. Jos verottaja ei hyväksy pienen alihankkijan asemaa yrit-täjänä, tämän tulo voidaan verot-taa jälkikäteen palkkana. Palve-luita ostaneelle toimeksiantajal-le voi tällöin tulla maksettavaksi työnantajamaksuja.

LISÄTIETOJAwww.vero.fi : Syventävät vero-oh-jeet > Elinkeinoverotus > Palk-ka ja työkorvaus verotuksessa (10.10.2014)


PIXHILL

YRITYSTOIMINNAN ABC

TYÖNANTAJAN ABC

Lakineuvoja vastaa: Työntekopaikan muuttaminen

KYSYMYS:

Voiko työnantaja muuttaa työntekijän työntekopaikkaa?

VASTAUS:

Työnantaja voi muuttaa työntekijän työntekopaikkaa direktio- eli työnjoh-to-oikeutensa nojalla – kuitenkin työ-sopimuksessa määriteltyjen ehtojen rajoissa. Jos työntekopaikka on tarkas-ti määritelty työsopimuksessa, sitä ei voida muuttaa pelkästään direktio-oi-keuden nojalla.

Vaikka työsopimuksessa ei suo-raan määriteltäisi työntekopaikkaa, se voi vakiintua käytännön kautta. Silloin työnantaja ei saa yksipuolisesti muut-taa ehtoa ilman irtisanomisperustetta ja irtisanomisaikaa.

Jos henkilö on työskennellyt samas-sa tehtaassa vuosikymmeniä, voidaan ajatella, että paikka on jo vakiintunut osaksi työsuhteen ehtoja. Silloin työnte-kijää ei voida automaattisesti siirtää esi-merkiksi toiselle paikkakunnalle, vaikka työntekopaikasta ei olisi erikseen mai-nittu työsopimuksessa.

Työmatkan kesto ja siirron väliaikaisuus

Jos työntekopaikkaa halutaan muut-taa, tulee arvioida, poikkeaako työn-tekijän siirto työskentelypaikasta toi-seen olennaisesti hänen aikaisemmis-ta tehtävistään. Joillakin aloilla työnte-kopaikka vaihtelee useammin kuin toi-silla. Esimerkiksi konsultin toimenku-vaan voi kuulua vierailu eri yrityksis-sä, kun taas tehtaassa työ voi olla ko-rostuneesti kytketty työntekopaikkaan.

Tärkeä näkökohta on esimerkiksi työntekijän varsinainen työmatka ja sen kesto. Usein ajatellaan, että työntekijän voitaisiin edellyttää siirtyvän toiseen työpisteeseen saman talousalueen tai työssäkäyntialueen sisällä, jolloin työ-

matka ei olennaisesti muuttuisi. Jos työsopimuksessa työntekopaik-

ka on määrätty tarkasti, ei työnantajal-la ole oikeutta yksipuolisesti muuttaa tätä ehtoa, vaikka työmatka pysyisi-kin suunnilleen samanlaisena. Eräässä

Suomen YrittäjätSaija Sampio

lakineuvoja p. 09 229 [email protected]


Direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus

Direktio-oikeus eli työnjohto-oikeus tarkoittaa sitä, että työnantajalla on oikeus määrätä työntekijän tekemästä työstä. Käyttäessään työnjohto-oi-keuttaan työnantajan tulee kohdella työntekijöitä tasapuolisesti. Työntekijöi-tä ei saa asettaa eri asemaan esimerkiksi iän tai terveydentilan perusteella.

Työsopimuslain mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti nou-dattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Käytännössä työnantaja määrää, mitä työntekijä te-kee, miten työntekijä työnsä suorittaa, milloin työtä tehdään ja missä työtä tehdään. Työnantajan oikeus määrätä työnteosta ei ole kuitenkaan ehdo-ton. Rajoituksia työnantajan määräysvallalle voi olla työsopimuksen lisäksi esimerkiksi laissa, työehtosopimuksissa sekä vakiintuneissa käytän-nöissä.

Työntekijä on pääsääntöisesti velvollinen tekemään sitä työtä, josta hä-nen työsopimuksessaan on sovittu. Työntekijä on työnantajan määräyk-sestä velvollinen suorittamaan työtä, joka välittömästi liittyy hänen var-sinaiseen työhönsä ja jonka tekeminen ei olennaisesti muuta työnteki-jän työn laatua.

Olennaisia ovat työsopimuksen kirjaukset. Usein työsopimuksessa on voitu mainita, että työntekijälle kuuluvat hänen varsinaisen toimenkuvan-sa lisäksi myös muut työnantajan määräämät tehtävät. Tällaisenkaan so-pimusehdon puitteissa ei tulisi kuitenkaan muuttaa työntekijän pääasial-liseen toimenkuvaan perustuvia tehtäviä.

työtuomioistuimen ratkaisussa työn-tekijän siirtäminen Keravalta Helsin-kiin olisi merkinnyt työnjohto-oikeu-den ylittämistä, kun työntekijän työ-sopimukseen oli toimipaikaksi kirjattu Keravan kaupunki.

Keskeinen seikka on myös se, onko kyse tilapäisestä vai pysyvästä muu-toksesta. Eräässä työtuomioistuimen tuomiossa katsottiin työntekijän olleen velvollinen työsuhteensa ehtojen nojal-la siirtymään väliaikaisesti Vaasan lää-nin alueella sijainneelta murskaamo-työmaalta Imatralla sijaitsevalle työ-maalle. Kyse oli väliaikaisesta siirtymi-sestä, ja sama henkilöstö oli aiemmin-kin seurannut murskaamon mukana työmaiden vaihtuessa.

Paikan muuttaminen irtisanomisperusteella

Kun harkitaan työntekijän irtisanomis-ta tuotannollisista ja taloudellisista syis-tä, tulee kartoittaa, onko mahdollisuut-ta tarjota työtä muualta kuin työsopi-muksessa sovitusta työntekopaikas-ta. Työnantajalla on velvollisuus tarjo-ta paikkaa muista toimipisteistään, jos niissä on työtä tarjolla.

Esimerkiksi eräässä työtuomioistui-men ratkaisussa työntekijöiden alku-peräisellä työskentelypaikkakunnalla sijainnut tuotantolaitos lopetettiin, jol-loin työnantajalla voitiin katsoa olleen muuttuneiden olosuhteiden perusteel-

Työntekopaikka voi vakiintua käytännön kautta.

la syy työsopimusten muuttamiseen si-ten, että työskentelypaikka muuttui toi-selle paikkakunnalle. Työnantajan tu-li kuitenkin tällaisessakin tapauksessa noudattaa irtisanomisaikaa.

Työsuhde voidaan päättää, jos työn-antaja ei voi noudattaa sovittua työ-paikkaehtoa olosuhteiden muuttues-sa olennaisesti eikä työntekijä irtisa-nomistilanteessa ota vastaan toisel-ta työntekopaikkakunnalta tai toises-ta toimipisteestä tarjottua työtä. Työ-suhteen irtisanojana pidetään näissä tilanteissa kuitenkin työnantajaa. Työn tarjoaminen uudesta työntekopaikas-ta edellisen työntekopaikan toiminnan loppuessa kuuluu työnantajan velvolli-suuksiin, vaikka kyse olisikin olennai-sesta muutoksesta työsuhteen ehtoon.

c

TYÖNANTAJAN ABC


ab


TYÖNANTAJAN ABC

Lakineuvoja vastaa: Koeajasta sopiminen

VASTAUS:

Työsopimuslain mukaan työnanta-ja ja työntekijä voivat sopia koeajas-ta työsuhteen alkaessa. Koeajasta tu-lee aina sopia joko kirjallisesti, suul-lisesti tai sähköisesti. Suositeltavaa on aina sopia koeajasta kirjallisessa työsopimuksessa.

Pääsääntönä on, että koeaika voi olla enintään neljän kuukauden pitui-nen. Mikäli työnantaja järjestää työ-hön erityisen koulutuksen, voi koeai-ka olla enintään kuuden kuukauden pituinen. Tällaiseksi koulutukseksi ei kuitenkaan katsota tavanomaista työ-paikalle perehdyttämistä, vaan koulu-tuksen tulee olla erityinen työhön liit-tyvä koulutus, jota varten laaditaan koulutussuunnitelma.

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuk-sen kestosta. Vaikka työnantajaa sito-vassa työehtosopimuksessa olisi mää-räys koeajasta, tulee tällaisen koeaika-ehdon soveltamisesta kuitenkin nimen-omaisesti aina sopia työsopimuksessa.

Koeajasta voidaan sopia sekä mää-räaikaisissa että toistaiseksi voimassa-olevissa työsopimuksissa. Koeajan tar-koitus on antaa sekä työnantajalle et-tä työntekijälle aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia. Työantajalla on mahdollisuus seurata työntekijän soveltuvuutta ja menestys-tä työtehtävissään, ja työntekijä voi ar-vioida viihtymistä työssään.

Lähtökohtaisesti koeajasta voidaan sopia vain kerran. Näin ollen saman työntekijän kanssa tehtäviin peräkkäi-siin työsopimuksiin ei voida soveltaa

KYSYMYS:

Mitä minun tulee ottaa huomioon sopiessani koeajasta työntekijän kanssa?

koeaikaehtoa. Koeajan enimmäispituu-dessa pitää ottaa huomioon myös mah-dolliset aiemmat vuokratyösuhteet sa-maan työnantajaan.

Uuden koeaikaehdon sopiminen saattaa olla mahdollista, jos työnte-kijän työtehtävät tai asema muuttu-vat huomattavasti. Oikeuskäytännös-sä on katsottu, että erilaiset mutta ko-konaisuutena vähemmän ammattitai-toa vaativat tehtävät, jotka eivät vaadi erityistä osaamista tai pitkää perehdy-tystä, eivät mahdollista uutta koeaikaa.

Koeajalla purkamisen syyt

Koeajalla työsuhde voidaan purkaa il-man työsopimuslain yleisiä purkamis- tai irtisanomisperusteita. Työsuhteen päättyessä koeaikapurkuun ei myös-kään edellytetä irtisanomisajan noudat-tamista, vaan työsuhde päättyy välittö-mästi. Koeaikapurkua ei voida käyttää ennen työsopimuksen mukaisen työn aloittamista.

Koeaikapurku ei saa tapahtua syrji-villä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Purkamisen täytyy siis perustua työntekijän henki-löön tai työsuoritukseen liittyvään syy-hyn, jonka perusteella työnantaja kat-soo, ettei tehty työsopimus vastaa etu-käteisodotuksia. Purkaminen edellyt-tää aina asiallista perustetta.

Oikeuskäytännössä koeaikaan näh-den epäasiallisina purkuperusteina on pidetty työnantajan erehdystä, virhear-viointia työsuorituksesta tai ulkoisten työsuorituksiin vaikuttaneiden tekijöi-

den huomioimatta jättämistä. Perusteena eivät saa myöskään ol-

la työntekijän vaatimukset käyttää hä-nelle kuuluvia oikeuksia. Koeaikapurku ei saa perustua tuotannollisiin ja talou-dellisiin syihin, sillä koeajan tarkoituk-sena on nimenomaisesti osapuolten suoritusten arviointi. Tuotannollisin ja taloudellisin perustein tapahtuva työ-suhteen päättäminen edellyttää aina irtisanomisajan noudattamista.

Koeaikapurun yleisin hyväksyttävä peruste on työsuoritusten puutteelli-suus tai työvelvoitteiden laiminlyönti. Myös yleinen sopimattomuus tai so-peutumattomuus työyhteisöön voi ol-la perusteena. Koeaikapurun tulee siis perustua todelliseen ja asialliseen, eli hyväksyttävään syyhyn.

Päättämisestä ilmoitettava koeajan kuluessa

Ennen työsopimuksen purkamista koe-ajalla työntekijälle tulee varata mahdol-lisuus tulla kuulluksi. Tällöin työntekijäl-lä on mahdollisuus käyttää avustajaa. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä toimitettava työntekijälle kirjallisesti työsuhteen päättymispäivä-määrä sekä purkamisen syy.

Päättämisilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti koeajan kuluessa. Mikäli ilmoitusta ei voida toi-mittaa henkilökohtaisesti, on mahdol-lista käyttää kirjettä tai sähköistä vies-tiä. Päättämisilmoitus pitää jättää pos-tin kuljetettavaksi tai lähettää sähköi-sesti koeajan kuluessa.

Suomen YrittäjätKaisa Salo

lakineuvoja p. 09 229 [email protected]

______

Käytä SY:n jäsenetuja ja hyödyt!Alennukset euroina keskimäärin

Alennus viikonlopun pakettiautovuokrasta 30 € Europcar

Yrityksen sairauskuluvakuutus alennus päiväkorvauksen maksusta 600 € Fennia

Alennus kaskoon 300 € Fennia

Yritysturva 1-9 henkilön yrityksille 400 € Fennia

Etu kodin vakuutuksiin 90 € Fennia

Yrittäjän henkilöturvan lisäosa 300 € Fennia

Esim. alennus puolen päivän koulutustilaisuudesta 100 € Suomen Yrittäjät

Fonecta Finder yhteystieto-palvelu 240 € Fonecta

Talouselämä-lehti Summa-palvelun kautta (12 kk) 74 € Talentum Media

Valvoja-työkalu 20-400 € Suomen Tilaajavastuu

Elisa Yrityspooli, alennusta kk-maksuista vähintään 200 € Elisa

010-numerointi, 0 € yhdessä puheratkaisu vakion kanssa 240 € Elisa

Elisa maksupäätepalvelu 100 € Elisa

Elisa Toimisto365 pilvipalvelu,veloituksetta avaus ja 2kk-maksuista 36,50 € Elisa

Alennus asianajopalveluista 1000 € Jurinet

Yrittäjälehti 10 € Suomen Yrittäjät

Verkko+lehti-ilmoitus Yrityspörssissä 150 € Suomen Yrittäjät

Katso vuoden

2015 kaikki

rahanarvoiset

jäsenedut

www.yrittajat.fi/

jasenedut

Kun käytät jäsenetuja, säästät vähintään +3 890 € vuodessa.

www.yrittajat.fi

2015

Lask

elm

a o

n e

sim

erk

ki. J

äse

ne

du

t ov

at t

apau

sko

htai

sia.

Jäse

net

uja

tar

joav

a ku

mp

pan

i vas

taa

sisä

llöst

ä. S

Y p

idät

tää

oik

eu

det

mah

do

llisi

in m

uu

toks

iin.

+ Tämän lisäksi saat 10–20 % alennuksen risteily- ja reittimatkoista Tallink Silja Linen ja Viking Linen laivoilla.

+ Saat Suomen Yrittäjien oikeu-dellista puhelin-neuvontaa esim.

1-2 kertaa, arvo 200 €.

+ Yrittäjä- sanomat 10 kertaa vuodessa, arvo n. 90€.

+ Saat jäsen-alennusta Teboi-lin ja Neste Oilin polttoaineista.

+ Säästä kiin-teistön energia-kuluissa 5–65 % Skapat Energian palveluilla.

+ Yrittäjän am-mattikirjallisuut-ta jäsenhintaan Suomen Yrittäji-en kirjakaupasta, www.yrittajat.fi/kirjallisuus

+ Saat myös 15 % alennuksen Holiday Clubin kylpylähotellien ja loma-asunto-jen päivän majoitus- hinnasta.

+ Restel Hotel Group tarjoaa jäsenille huoneet sopimushinnoin

ja Ravintola- maailmassa jälkiruoka veloi-tuksetta nor-maalihintaisen pääruuan yhteydessä.

+ Itella arpoo 300 €:n arvoi-sen kylpylä-lahjakortin kaikkien Suomen

Yrittäjien jäsenten kesken, jotka ovat rekiste-röityneet Itella Verkostoon.

+ Tarkista oman alue- järjestösi tarjoamat edut www.yrittajat.fi/aluejarjestot


YRITYSTOIMINNAN ABC

Kelan asiointipalveluihin useita muutoksiaTyönantajien asiointipalveluihin tuli muutoksia marraskuussa 2014 sekä lisää alkuvuodesta 2015. Muutokset koskevat palveluja, joilla työnantaja lä-hettää työntekijöitä koskevia hakemuk-sia ja ilmoituksia.

Työntekijästä saatetaan pyytää sukunimi

Asiointipalvelu pyytää 15.11.2014 luki-en työntekijän sukunimen, jos työnan-taja ei ole aiemmin tai kahden vuoden sisällä lähettänyt kyseistä työntekijää koskevaa hakemusta tai ilmoitusta. Jos palvelun Aiemmin lähetetyt -kohdassa näytetään pdf-lomake, työntekijän hen-kilötunnus riittää. Myös eSARA-tiedos-toina lähetetyt yksittäistä työntekijää koskevat hakemukset ja ilmoitukset voi tarkistaa samasta kohdasta.

Osasairauspäivärahan maksut näkyviin

Maksut työnantajalle -kohdasta on puuttunut osasairauspäiväraha ja tartuntatautietuus.

Tämä korjataan 15.11.2014, jonka jäl-keen palvelusta voi tarkistaa kahden vuoden ajalta kaikki Kelan työnanta-

jalle maksamat päivärahaetuudet ja lomakustannuskorvaukset.

Pelkän lisätiedon voi ilmoittaa eSARA-tiedoston Y17-tietueellaPelkän lisätiedon voi ilmoittaa Y17-tie-tueella 18.11.2014 lukien muista kuin sai-rauspäivärahaa (01) koskevista etuuk-sista. Lähetä sairauspäivärahaan tar-koitettu lisätieto kela.fi :n asiointipalve-lussa tai soita Kelan työnantajalinjalle.

eSARA-tiedostot voi lähettää XML-muodossa

Alkuvuodesta 2015 Kelaan voi lähettää eSARA-tiedostot XML-muodossa. XML tuottaa vastaavat hakemukset ja ilmoi-tukset kuin nykyisin käytössä oleva pe-räkkäistiedosto. XML-tiedostojen muo-dollisuustarkistukset ovat selkeämpiä ja esiintymisehdot lievempiä kuin pe-räkkäistiedostojen tietuekuvauksissa. Käyttöönoton ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Lue lisää tiedostomuotoisesta il-moittamisesta infolehtisestä Näin työn-antaja lähettää Kelaan tiedostoja.

Siirtymäajan jälkeen Kela luopuu ko-

konaan peräkkäistiedoston käytöstä.

Lokitiedot

Keväällä 2015 palveluun lisätään Loki-tiedot-toiminto, jossa voi tarkistaa esim. millä Katso-tunnisteilla palveluun on kirjauduttu työnantajan valtuutuksel-la. Lokitietojen tarkistajalla tulee olla tä-män toiminnon edellyttämä uusi Kat-so-rooli. Kerromme Lokitiedot-toimin-nosta kela.fi /tyonantajat –sivuilla myö-hemmin tarkemmin.

Maksutiedot

Keväällä 2015 palveluun lisätään Mak-sutiedot-toiminto, josta työnantajalle maksetut päivärahat ja lomakustan-nuskorvaukset voi saada tiedostomuo-dossa. Toiminnolla korvataan työnanta-jan tiliotteelle välitettävät maksun vies-titiedot. Maksutietojen tarkistajalla tu-lee olla tämän toiminnon edellyttämä uusi Katso-rooli. Kerromme myös Mak-sutiedot-toiminnosta kela.fi /tyonanta-jat -sivuilla myöhemmin tarkemmin.

LISÄTIETOJAhttps://asiointi.kela.fi /esata www.kela.fi

Uusi kasvuohjelma vauhdittaa kansainvälistymistä

Uusi 45 miljoonan euron Team Finland-kasvuohjelma vauhdittaa yritysten kan-sainvälistymistä, ulkomaisia investoin-teja Suomeen ja matkailun edistämis-tä seuraavien kolmen ja puolen vuo-den ajan.

Kasvuohjelma investoi erityisesti uu-siin kasvualoihin, cleantechiin, bio- ja luonnonvaratalouteen, arktiseen liike-toimintaan sekä digitalisaation luomiin mahdollisuuksiin. Näiden lisäksi tämän

vuoden toisessa lisätalousarvioesityk-sessä esitetään 1,3 miljoonan euron pa-nostusta elintarvikevientiohjelman to-teuttamiseen Venäjän laskevan viennin korvaamiseksi sekä 5 miljoonaa euroa ICT-sektorin uuteen yritystoimintaan.

Hankkeita toteuttavat ensisijaisesti Fin-pron kaltaiset investointien edistämiseen erikoistuneet valtiorahoitteiset yhteisöt.

Yrityksille tarjotaan tehostettuja kan-sainvälistymispalveluja ja temaattisia

alustoja, joiden avulla niillä on parem-mat edellytykset suunnata toimintan-sa kansainvälisille markkinoille.

Invest in -toiminnassa keskitytään hankkimaan erityisesti ulkomaisten te-ollisten tuotekehitys -investointeja Suo-meen. Matkailussa painotetaan kansal-lisesti merkittävät toimia, joilla Suomen vetovoimaa vahvistetaan.

Hallitus päätti kasvuohjelmasta ke-vään 2014 kehysriihessä.

Yrittäjän työssäoloehto muuttuu Jotta työttömäksi jäänyt yrittäjä voi saada työttömyyspäivärahaa (ansio-sidonnaista tai peruspäivärahaa) tulee hänen täyttää yrittäjän työssäoloehto. Työssäoloehtoon tulee muutoksia vuo-den 2015 alusta.

Nykysäännösten mukaan yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on toiminut yrittäjänä 18 kuukautta työttö-myyttä välittömästi edeltäneiden neljän vuoden aikana siten, että hänen YEL-työtulonsa on ollut vähintään 8 520 eu-roa vuodessa.

Kaikki vuosityötulot huomioidaan

Ensi vuoden alusta työssäoloehto lyhe-nee 15 kuukauteen ja työtulon alaraja nousee noin 12 326 euroon vuodessa. Lisäksi jatkossa työtulon alarajan täyt-tymisessä huomioidaan kaikki YEL-, My-EL- tai TyEL-yrittäjänä harjoitetun toi-minnan eläkevakuutetut vuosityötulot. TyEL-yrittäjänä toimimisella tarkoite-taan tässä työttömyysturvalain ns. osa-omistajayrittäjänä toimimista.

Käytännössä muutoksista seuraa, että jos yrittäjä tahtoo jatkossa saa-da Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai yrittäjän työttömyyskassan jäsene-nä ansiosidonnaista päivärahaa, tulee hänen nostaa eläkevakuutuksen vuo-sityötulonsa vähintään uudelle alara-jalle. Toisin sanoen vain YEL-vakuutet-tujen henkilöiden tulee nostaa YEL-va-kuutuksensa vähintään em. alarajalle.

Työttömyyskassan jäsenen työssä-oloehdon täyttyminen edellyttää myös sitä, että kassan jäsenyys on kestänyt vähintään työssäoloehdon täyttymis-ajanjakson. Kassan jäsen voi itse vali-ta työttömyysvakuutuksensa tason ala-rajan ja kaiken YEL-, MyEL- ja TyEL-yrit-täjätoimintansa yhteenlaskettujen elä-kevakuutuksen vuosityötulojen väliltä. Sekä kassan jäsenmaksut että ansio-

päivärahan suuruus määräytyvät vali-tun vakuutustason mukaan.

Työttömyyskassa ei saa automaat-tisesti muuttuneita eläkevakuutuksen vuosityötulotietoja, joten jokaisen kas-san jäsenen on itse huolehdittava työtu-lonsa muuttamisesta eläkevakuutusyh-tiön lisäksi myös työttömyyskassaan. Mikäli alle 12 326 euron vuosityötulol-la itsensä sekä eläke- että työttömyys-vakuutuksessa vakuuttanut henkilö ei halua YEL-työtuloaan nostaa, ei hänen enää jatkossa välttämättä kannata olla työttömyyskassan jäsen.

PIXHILL

Suomen YrittäjätHarri Hellstén lainopillinen asia-

mies p. 09 2292 [email protected]

YRITTÄJÄ IHMISENÄ


PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN


”Kuinka voin palvella?” kysyy hankinta-asiamies yrittäjältäHankinta-asiamiespalvelu auttaa alueen yrittäjiä julkisiin hankintoihin ja kilpailutuksiin liittyvissä asioissa. Palvelun tavoitteena on edistää jäsenyrittäjien mahdollisuuksia osallistua nykyistä useammin ja onnistuneemmin julkisiin tarjouskilpailuihin,ja lisätä kuntien sähköistä ilmoittamismenettelyä myös pienhankinnoissa.

Jorma Saariketo,Varsinais-Suomi,044 556 7638,[email protected]

Hankinta-asiamies neuvoo hankinta-asioissa yrittäjiä puhelimitse ja tapaa-misissa. Yrittäjät kaipaavat apua mm. pienhankintailmoituskanavien etsimi-sessä, HILMAn käytössä, tarjousten liitteissä ja tarjouspyyntöjen ehtojen tulkinnassa.

Hankinta-asiamiehet kiertävät alu-

eensa jäsenyhdistysten ja kuntien ti-laisuuksissa puhumassa hyvistä han-kinnoista sekä tiedottavat yrittäjiä jul-kisiin hankintoihin liittyvistä asioista. He edistävät toiminnallaan kuntien ja yritysten välisen vuoropuhelun syntyä. Hankinta-asiamiesverkoston kautta hy-vät hankintakäytännöt leviävät ympä-

ri Suomea.Hankinta-asiamies.fi -verkkopalvelu toi-

mittaa yrittäjää kiinnostavat hankintail-moitukset hänen sähköpostiinsa. Vas-taavasti hankintayksiköt voivat syöttää palveluun pienhankintailmoituksiaan.

Palvelumalli selkiyttää hankintayk-siköiden pienhankintaprosesseja ja ta-

Tällä hetkellä mukana ovat Etelä-Savo, Helsinki, Häme, Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.

Hilkka Lydén, Helsinki.045 63 66 661,[email protected]

Jari Lydén, Helsinki,045 110 47 96,[email protected]

Kyösti Kauppinen, Kainuu,044 270 4739,[email protected]

Hankinta-asiamiehet palveluksessanne

Suomen YrittäjätHannamari Heinonen

elinkeinopoliittinen asiamies p. 09 2292 2943 hannamari.heinonen@

yrittajat.fi

Hankinta-asiamiehelle tyypillisesti esitettyjä kysymyksiä

Yrittäjä haluaa tietää jostain hankinnasta etukäteen mutta ei tiedä, kenel-tä siitä voi kysyä. Hankintayksiköt eivät informoi selvästi, kenen vastuul-la hankinta kulloinkin on.

Mistä yrittäjä löytää oman alueensa tarjouspyyntöjä? Miksei niitä tule hänelle suoraan kunnasta?

Mikä on HILMA? Miten HILMAa käytetään?

Yrittäjä haluaa apua tarjouksen tekemiseen erityisesti liitteiden osalta.

Tarjouspyynnön jokin ehto on sellainen, ettei yrittäjä tiedä, miten siihen pitää vastata.

HILMAn tarjouspyynnöt ovat liian suuria euromäärältään. Mistä yrittäjä löytää tietoa kuntien pienhankinnoista?

Hankintapäätöksen jälkeen yrittäjää mietityttää, miksi hankintapäätös oli sellainen kuin oli. Tuliko hän kohdelluksi oikein tarjouskilpailussa?

kaa hankintayksiköille parhaan laadun ja hinnan avoimen kilpailutuksen kaut-ta. Vaikka pienhankintoja ei säädellä lail-la, julkisia varoja on kuitenkin käytettä-vä mahdollisimman tehokkaasti. Tästä syystä myös pienhankinnat on tehtävä avoimesti ja kohdeltava yrityksiä tasa-puolisesti ja syrjimättömästi.

Kuntien ja yrittäjien välille tarvitaan avointa vuoropuhelua hankinnoistaSuomen Yrittäjien joka toinen vuosi teettämä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely osoitti keväällä 2014, että yrit-täjät ovat tyytymättömiä kuntien han-kintapolitiikkaan. Yrittäjät kokevat, että heillä ei ole tasavertaisia mahdollisuuk-sia tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita. Kunnan hankintaosaa-minen ei ole riittävää, kunta ei jaa han-kintoja osiin eikä huomioi pienhankin-noissa paikallisia yrityksiä. Myöskään tulevista hankinnoista tai niihin liitty-vistä linjauksista ei tiedoteta.

Käytännön kokemukset ovat osoit-taneet, että vaikka kunnilla olisi han-kintastrategiat ja pienhankintaohjeet käytössään, ne eivät jalkaudu yrityksiin saakka. Yhä edelleen kunnat ovat liian-

kin varovaisia yhteydenpidossa yrittä-jiin, sillä avointa vuoropuhelua pelätään eikä tulevista hankinnoista uskalleta keskustella. Yrittäjälle tilanne on haas-tava, sillä satsaukset tuotteen tai pal-velun kehittämiseen valuvat hukkaan,

jos kysyntää ei voi etukäteen selvittää.Varsinais-Suomen Yrittäjät vastaa

hankinta-asiamiespalvelun hallinnoin-nista, ylläpidosta ja kehittämisestä. Yh-teyshenkilö on hankinta-asiamies Jor-ma Saariketo.

hankinta-asiamies.fi

Sivusto uudistuu 5.1.2015.

?Ilkka Liljander, Etelä-Savo,044 794 5695,[email protected]

Marko Keski-Sikkilä,Pirkanmaa,050 4497 969,[email protected]

Katja Laukkanen,Keski-Suomi,050 381 8858,[email protected]

PAIKALLINEN VAIKUTTAMINENPAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN

29 Yrittäjäinfo 6/2014,

?

Suomen YrittäjätAnssi Kujala

varatoimitusjohtajap. 09 2292 2942

[email protected]



Sote-esitykseen jäi vielä korjattavaa

Palveluseteli paremmin käyttöön

Markkinoiden toimivuuden kannalta parasta olisi saada järjestämislakiin tuottajatahoille velvoite tarjota aina palveluseteliä kansalaisille.

Paras tapa valmistautua uuteen sote-rakenteeseen on tehdä aloite sen käyttöönotosta omassa kunnassa. Siinä kuntaa kehotetaan velvoitta-maan myös ns. tuotantoalueita tarjoamaan palveluseteleitä kansalaisille.

Palvelusetelijärjestelmä luo parhaiten mahdollisuuksia kaikille toimi-joille, lisää yritysten määrää, luo uusia palvelukonsepteja ja tuo muka-naan kansalaisille valinnanvapauden. Näin varmistetaan, että sote-alu-eiden kautta palvelutuotantoon ohjautuvat varat käytetään mahdollisim-man tehokkaasti kansalaisten hyödyksi.

Aloitepohja palvelusetelistä on Suomen Yrittäjien kuntasivulla: yritta-jat.fi /kunta > materiaalipankki

Hallitus on antanut esityksensä sosiaa-lija terveyspalveluita uudistava järjes-tämislain sisällöstä.

Sote-järjestämislain valmistelun yh-teydessä Suomen Yrittäjät ja alan toi-mialajärjestöt tekivät yhteisvoimin run-saasti töitä. Työ jatkuu vielä eduskun-takäsittelyn ajankin. Toimintamme vai-kutukset voidaan arvioida vasta, kun eduskuntakäsittely on ohi.

Sote-yrittäjät turvaavat lähipalvelut

Miksi laki on tärkeä? Me Suomen Yrit-täjissä puhumme tästä siksi, että asi-alla on merkitystä jokaiselle suomalai-selle yrittäjälle toimialasta riippumatta. Uudistuksen onnistuminen on tärkeää, jotta julkinen talous säilyisi terveenä ja kokonaisveroaste ei nousisi kohtuutto-maksi – jotta yrittäminen kaikilla toimi-aloilla olisi kannustavaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelualalla toi-mii jo nyt lähes 20 000 yritystä, jotka työllistävät yhteensä 60 000 ihmistä. Nämä yrittäjät turvaavat monen kun-nan lähipalvelut ja hillitsevät kunnan kustannuskehitystä. Näillä yrityksillä on suuri vaikutus kuntien elinvoimai-suuteen. Menestyvä yritys tuo verotu-loja ja työpaikkoja kuntaan.

Suomen Yrittäjissä on suoraan jäse-ninä 4 600 sosiaali- ja terveysalan yri-tystä. Järjestöön kuuluu lisäksi 10 so-siaali- ja terveyspalvelualan toimiala-järjestöä, joiden yhteenlaskettu jäsen-määrä on yli 2 000.

Pienillekin mahdollisuus osallistua

Nyt annetussa lakiesityksessä on hy-vää, mutta erityisesti yrityksien kannal-ta vielä korjattavaa. Eduskunnan tulee vielä vaikuttaa vielä lain sisältöön niin,

että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudis-tuksessa varmistettaisiin suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten mah-dollisuus osallistua palveluiden tuotta-miseen ja kehittämiseen.

Lain toteutuessa esitetyn kaltaisena vaarana on, että terve kilpailu laadulla ja hinnalla poistuu, eivätkä uudet yri-

Vaarana on, että terve kilpailu laadulla ja hinnalla poistuu, eivätkä uudet

yritykset pääse markkinoille.

Suomen Yrittäjien linjausehdotukset

Kun eduskunta käsittelee lakiesitystä, siinä pitäisi Suomen Yrittäjien mukaan varmistaa, että laki sisältäisi linjauksia, jotka

• antavat asiakkaalle nykyistä laajemman oikeuden valita palveluntuottajan

• mahdollistavat laajasti suomalaisten mikro- ja pk-yrityksien osallistumisen hyvinvointipalveluiden tuottamiseen

• tuovat mukanaan kustannus- ja laatuvertailu-järjestelmän, jolloin tiedetään kaikkien tuottajien kustannukset ja niitä pystytään vertaamaan

• päästävät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat samalle viivalle samoin säännöin ja mitoituksin.

On entistä tärkeämpää, että aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset rakentavat

kiinteät ja avoimeen vuoropuheluun perustuvat suhteet

kuntien luottamushenkilöihin ja nyt myös uusiin kuntayhtymiin.

PIXHILL

tykset pääse markkinoille. Pk-yrittäjät eivät usko pärjäävänsä isojen tuotan-toalueiden kanssa. Yleensä kun han-kintayksikön koko kasvaa, tyypillisesti myös hankintojen koko kasvaa.

Järjestämislaissa pitää siis löytää ratkaisu siihen, miten huolehditaan vel-vollisuudesta kehittää markkinaa niin, että palveluita voivat tuottaa julkinen sektori, yritykset ja järjestöt. Nyt uh-kana on, että sote-palvelut ovat entis-tä enemmän julkisen sektorin ja muu-tamien suurimpien palveluntuottajayri-tysten hallussa.

Avoin vuoropuhelu tarpeen

Uusi sote-rakenne lisää alueilla ja kun-nissa tehtävän edunvalvontatyön mer-kitystä. On entistä tärkeämpää, että aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset ra-kentavat kiinteät ja avoimeen vuoro-puheluun perustuvat suhteet kuntien luottamushenkilöihin ja nyt myös uu-siin kuntayhtymiin. Lähivuosina pitää koota kaikki rivit ja voimat siihen, että jokaisella sote-alueella jokainen tuot-tajavastuullinen ymmärtää monituot-tajamallin edut ja hyödyntää ne mah-dollisimman hyvin.

Suomen Yrittäjät on myös lisännyt tukeaan tähän työhön. Olemme kehit-täneet kuntasivustojemme sisältöä ja parantaneet niiden toimivuutta. Sivuilta saat tietoa ja näkemyksiä mm. hankin-noista, sote-palveluiden uudistamises-ta sekä elinkeinopolitiikasta yleisesti.

LISÄTIETOJAwww.yrittajat.fi /kunta



Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme yhteistyöstä ja toivotamme

Hyvää Joulua ja MenestyksellistäUutta Vuotta 2015

lapin - yrittajat.fi · lapin metalliromun ja -jätteen myyntiin käännetty alv-velvollisuus...

Documents