LAPPEENRANNAN MUSEOT

2015

Hug

o Si

mbe

rg, L

amm

asty

ttö,

191

3. Ta

mpe

reen

Taid

eyhd

isty

s ry:

n ko

koel

ma.

Kuv

a: M

useo

kuva

.

Lappeenrannan linnoituksen museois-sa avautuu keväällä Karjalankannasta eri näkökulmista esittelevä näyttely. Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kan-naksella on yksi yhteinen näyttely, joka sijoittuu sekä Etelä-Karjalan museoon että Etelä-Karjalan taidemuseoon. Näyttely rakentuu kymmenen ker-tojan varaan. Kertojat ovat todellisia henkilöitä. He edustavat eri miljöitä ja alueita, eri sosioekonomisia ryhmiä, naisia, miehiä, lapsia. Kukin tuo tulles-saan erilaisia historiallisia vaiheita ja tapahtumia. Heidän mukanaan tulee myös näyttelyn aikajänne, joka on siten orgaaninen, ”sukupolvinen”, eikä valtiotason tai poliittisen historian sanelema. Henkilöt ovat näyttelykävi-jöille uusia tuttavuuksia ja uudessa yh-teydessä esitettyjä, yllättäviä, tunteita herättäviä, mieleenpainuvia. Kukin henkilö ja hänen miljöönsä esi-tellään näyttelyssä lyhyen elämäkerta-tekstin sekä valokuvien, monenlaisten esineiden ja esinekoosteiden ja taideteosten avulla. Näyttely ei siis lokeroi kertomisen tapaansa taideko-koelmien ja historiallisten kokoelmien tapaan, vaan näyttelyssä erityyppiset ”todisteet” saavat täydentää toinen toistaan. Myös näyttelyarkkitehtuuri on elämyksellistä: skaala ulottuu jykevästä esineistöstä aineettomiin teoksiin.

Kymmentä kertojaa täydentävät Kannaksen, ennen kaikkea Terijoen huviloiden kohtalot (mm. Harppulinna ja Penaty). Näyttely esittelee valokuvin muutamia huviloita, joiden vaiheet tekevät niistä suoranaisia persoonia. Huviloiden vaiheet havainnollistavat, miten venäläisten kesäparatiisista teh-tiin vuoden 1918 jälkeen suomalaisen keskiluokan matkailukohde. Kahden kansan kohtaamisen, maanomistuk-sen ja matkailun intressit olivat osin samansuuntaiset, osin ristiriitaiset.

26.4.2015–10.1.2016 Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella

Harppulinna-huvila Kellomäellä. EKM.

Harjoitustilanne, salakuljettaja Rajajoella. Rajamuseo.

Leonid Andrejev ja Anna Andrejeva Vammelsuun talon puutarhassa. Leeds University Library, Special Collections.

2 ETELÄ-KARJALAN MUSEON JA ETELÄ-KARJALAN TAIDEMUSEON YHTEISNÄYTTELY

Janne Muusari, Satamasta. EKTM.

3

Näyttelykokonaisuuteen kuuluu myös ”Kinolinna”, jossa kävijä saa katsella Kannakseen liittyviä valokuvia, lyhyt-elokuvia, dokumenttielokuvia, fi ktio-elokuvia ja multimediaa sekä syventyä Kannas-kirjallisuuteen. Hän voi myös kirjata oman sukunsa Kannas-muistoja tai kertoa siitä kannakselaisesta, joka on hänen ”yhdestoista Kannaksensa”.

Väinö Rautio, Näkymä Viipurista, 1919. EKTM.

Uimareita Kuokkalan rannalla 1935. EKM.

Hilma Ylä-Outinen pitelee sylissään lam-masta. Valokuvaaja: Hugo Simberg, 1913.Kansallisgalleria.

Kaksi kertojaa jakaa aina yhden museosalin. Siten kaksi ihmistä ja heidän elinkeinonsa, kontrastinsa ja yhteytensä muodostavat kävijän mielessä yhdessä uuden oivalluksen.

Matti Taskinen, Vanha puu Torkkelinpuis-tossa,1936. EKTM.

ETELÄ-KARJALAN MUSEOKristiinankatu 15, Lappeenrannan linnoitus p. 05 616 2255p. 05 616 2261

AvoinnaTalvi 2.1.–7.6. ja 25.8.–30.12.ti-su 11-17

Kesä 8.6.–23.8.ma-pe 10-18la-su 11-17

PääsyliputLinnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 7 € eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 6 €Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy

10.3.–25.4. Etelä-Karjalan museoon vapaa pääsy, avoinna perusnäyttely

Vapaa pääsy museoperjantaisinKevät 2.1., 6.2., 6.3., 10.4., 8.5.Syksy 4.9., 2.10., 6.11., 4.12.

Etelä-Karjalan museo on suljettu1.1., 3.–4.4., 6.4.,1.5.,14.5.19.–20.6. 6.12., 24.–26.12. ja 31.12.

Museokauppa palvelee museon aukioloaikoina.

4

Etelä-Karjalan museo toimii Lappeen-rannan linnoituksen pohjoiskärjessä, 1800-luvun alussa tykkivarikoiksi raken-netuissa makasiineissa. Rakennukset poikkeavat muista alueen uusklassismin aikaisista tiilikasarmeista, koska raken-nusmateriaalina on käytetty paikallista kiveä.

Perusnäyttely Kolme karjalaista kau-punkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen kaupunkien keskeisistä vaiheista. Kaupunkien historiaan on vaikuttanut niiden sijainti lännen ja idän rajalla sekä hyvät kulkureitit. Kaupunkeja on leimannut monien rajakaupunkien tapaan monikulttuurisuus. Koska Kolme karjalaista kaupunkia on suunniteltu useita vuosia esillä olevaksi perusnäyt-telyksi, löytyy siitä aineksia useaan museovierailuun.

Perusnäyttelyssä on esillä myös Viipurin pienoismalli. Se esittää Viipuria sellai-sena kuin kaupunki oli 2. syyskuuta 1939. Museon pienoisteatterissa on mahdollista katsoa Lappeenrannasta, Viipurista ja Käkisalmesta kertovia filmejä. Perusnäyttely pyrkii tarjoamaan tietoa ja elämyksiä oman kotiseudun historiasta eri-ikäisille kävijöille. Lapsille on museossa oma pienoisnäyttely sekä leikkinurkkaus, josta löytyy myös leikkilotja Pekka.

Etelä-Karjalan museon kokoelmat sisältävät esineistöä sekä valokuvia Lappeenrannasta, Etelä-Karjalan maakunnan alueelta sekä menetetyltä Karjalankannakselta. Omia kokoelmia esitellään niin perusnäyttelyssä, kuin museon vaihtuvissa näyttelyissä.Näyttelytoiminnan lisäksi Etelä-Karjalan museo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.

–1.3.2015 Arjen aakkosetArjen aakkoset kertoo tuiki tavallisista asioista A:sta Ö:hön. Kaksi-kymmentäyhdeksän aakkosta antaa alkukirjaimen sanoille, jotka kuljettavat näyttelyn tarinaa eri ajoissa ja paikoissa. Näyttelyssä vieraat voivat itse puuhata kaikenlaista: kokea, kokeilla ja oivaltaa, millaista elämä on ollut ennen. Lapsille suunnatun tarinan päähenkilöitä ovat pieni koululainen ja hänen päiväkoti-ikäinen sisaruksensa. Näyttelyn on tuottanut Työväenmuseo Werstas.

Sari Poijärvi: Sam Yaffa, Michael Monroe / Hanoi Rocks, 1982.

Sari Poijärvi: Katarina Boijer, 1986.

Sari Poijärvi: Kasarimuotia 1983.

5ETELÄ-KARJALAN MUSEON VAIHTUVAT NÄYTTELYT 2015

1950-luvun kauppa Arjen aakkoset -näyttelyssä.

26.4.2015–10.1.2016 Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella (ks. s.2-3)

–1.3.2015 KasariValokuvataiteilija Sari Poijärven näyttely esittelee värikkään vuosikymmenen valokuvauksen opiskelijan, lehtikuvaajan ja valokuvataiteilijan silmin. Näyttely kertoo myös 80-luvun henkisestä ilmapiiristä ja nuoresta kaupunkikulttuurista: tapahtumista, bileistä, klubeista ja lukuisista rauhanmarsseista. Monipuolisen aineiston kautta käsitellään myös kulttuurista murrosta suomalaisessa valokuvataiteessa ja rakennetaan 80-luvun valokuvahistoriaa. Vuosikymmen oli myös aikaa naiskuvaajien esiinmarssille, jonka etujoukoissa Sari Poijärvi oli.

ETELÄ-KARJALAN TAIDEMUSEOKristiinankatu 8-10, Lappeenrannan linnoitusp. 05 616 2256p. 05 616 2261

AvoinnaTalvi 2.1.–8.3., 26.4.–7.6. ja 25.8.–30.12.ti-su 11-17

Kesä 8.6.–23.8.ma-pe 10-18la-su 11-17

PääsyliputLinnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 7 € eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 6 €Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy

Vapaa pääsy museoperjantaisinKevät 2.1., 6.2., 6.3., 8.5.Syksy 4.9., 2.10., 6.11., 4.12.

Etelä-Karjalan taidemuseo on suljettu1.1., 7.1.–16.1. (näyttelynvaihto)9.3.–25.4. (näyttelynvaihto)1.5.,14.5.,19.–20.6. 6.12., 24.–26.12. ja 31.12.

Museokauppa Sulotar palvelee museon aukioloaikoina.

Etelä-Karjalan taidemuseo sijaitsee Lappeenrannan linnoituksessa ortodoksista kirkkoa vastapäätä uusklassistisissa vuonna 1798 rakennetuissa kasarmirakennuksissa. Taidemuseo toimii Kaakkois-Suomen aluetaidemuseona.

Taidemuseon kokoelmat koostuvat lähinnä suomalai-sesta kuvataiteesta 1800-luvulta nykypäivään. Suuri ja tärkeä kokoelma on Viipurin Taiteenystävät ry:n koko-elma. Kokoelmahankinnoissa on huomioitu erityisesti kaakkoissuomalainen taide.

Museon näyttelyt käsittelevät taiteen eri ilmiöitä hyvin monipuolisesti. Pääpaino on suomalaisella nykytaiteella, mutta vanhempaa taiteen historiaa esittelevää taidetta esitellään myös säännöllisesti. Yksi tärkeistä painopis-teistä on kaakkoissuomalainen taide. Välillä mukaan mahtuu myös ulkomaista taidetta esitteleviä näyttelyitä. Näyttelytoiminnan lisäksi taidemuseo tarjoaa opastuksia, tapahtumia ja työpajoja.

Unto Pusa, Kolme sulotarta,1963.

6

–6.1.2015Kukin tyylillään – tilan ja ajan vuoropuheluja

17.1.–8.3.2015 Viisi huonetta – Maija Helasvuo, Helinä Hukka-taival, Johanna Ilvessalo, Anni Rapinoja, Anne Tompuri ja Annu VertanenViisi huonetta -näyttely esittelee kuuden omaäänisen ja eri-ikäisen taiteilijan teoksia. Erilaisista materiaaleista, tekniikoista ja aiheista huolimatta taiteilijoita yhdistää paitsi monivuo-tinen yhteistyö, myös ennakkoluuloton ja usein totutusta poikkeava materiaalien ja ilmaiskei-nojen käyttö. Ryhmän yhteisesiintyminen luo yhteisen tilan ja maailman, jossa teokset ja taiteilijat keskustelevat keskenään.

Helinä Hukkataival, Ei milloinkaan laiskana (sar-jasta Ensin on oltava Martta), 2014, performans-si-interventio. Kuva: Merja Tanhua.

7ETELÄ-KARJALAN TAIDEMUSEON NÄYTTELYT 2015

Maija Helasvuo, Kimppu (sarjasta Muuttuvat kukat), 2012. Kuva: Ahti Kaukoniemi.

Annu Vertanen, Transition, 2012. Kuva: Jussi Tiainen.

Johanna Ilvessalo, Pisa-roiden keskellä (yksityiskohta), 2012.Kuva: Jussi Tiainen.

Anni Rapinoja, Luonnonvalot -sarja (yksi-tyiskohta), 2014. Kuva: A. Rapinoja.

Anne Tompuri, Tiheän pimeän läpi, 2013. Kuva: Tommi Kähärä.

26.4.2015–10.1.2016 Avojaloin – 10 elämää Karjalan Kannaksella (ks. s.2-3)

Wolkoffin talona vuodesta 1872 lähtien tunnettu kauppakartano on valmistunut vuonna 1826. Sen rakennutti liikemies J. Claudelin Kauppakadun varrelle, jonne myös tori ja raatihuone siirtyivät linnoituksesta. Claudelinien jäl-keen, 1860-luvulla, talon omistajia ehtivät olla kauppiaat Sotikoff, Sohin, Slasnikov sekä Žirjakov.

Jaroslavilainen Ivan Wolkoff (1827–1900) saapui Lappeen-rantaan jo 1840-luvulla, mutta vasta vuonna 1856 hänet on merkitty ortodoksikirkon kirjoihin. Hän aloitti uransa puutarhurina, teurastajana ja kauppiaana toisen, jo 1700-luvun lopulla maaorja-na tulleen Kuvšinovin perheen luona linnoituksessa. Suomen kansalais- ja kauppiasoikeudet hän sai vuonna 1871. Ivanilla ja vaimollaan Ljubovilla oli 10 lasta, joista pojat Mihail (1859–1901) ja Nikolai (1876–1912) jatkoivat isän liiketoimia. Kauppakadun talossa asui Nikolai pietarilaisen vaimonsa Marian (1875–1933) ja kahden lapsensa Johanneksen (1900–1969) ja Annan (1901–1983) kanssa. Tuolloin vuonna 1905 valmistui talon Ainonkadun puoleinen siipi.Johannes opiskeli agronomiksi ja asui synnyinkodissaan vaimonsa Martan (1902–1982) sekä viiden lapsensa kanssa. Hän vastasi kasvi-tarhan ja maatilojen hoidosta. Anna luki kielten maisteriksi ja

WOLKOFFIN TALOMUSEOKauppakatu 26, Lappeenrantap. 05 616 2258 p. 05 616 2261

AvoinnaTalvi 7.3.–7.6. ja 29.8.–6.1. la-su 11-17

Kesä 8.6.–23.8.ma-pe 10-18la-su 11-17

Pääsyliputaikuiset 7 € eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 6 €Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy

Wolkoffin talomuseo on suljettu 7.1.–6.3., 19.–20.6., 6.12., 24.–25.12., 31.12., 1.1.

Muina aikoina avoinna tilauksesta varaukset p. 05 616 2261• Draamaopastukset• Koulu- ja päiväkotiryhmät

Museoon tutustutaan opastetuilla kierroksilla, jotka alkavat Wolkoffin puodista:

venäjäksi tai englanniksi vain kesällä8.6.–23.8.

10:45 vain ma-pe11:4512:4513:4514:4515:4516:45 vain ma-pe

suomeksi, audio-opastus venäjäksi ja englanniksi:

10:15 vain kesällä11:1512:1513:1514:1515:1516:1517:15 vain kesällä

8

Wolkoffin talomuseon yhteydessä on myös pieni museokauppa, Wolkoffin puoti.

asui naimisiin mentyään Imatralla. Miehensä DI Väinö Nissisen kuoltua vuonna 1938, hän jatkoi opettamista Imatralla, kunnes sai Lappeenrannan lyseon viran vuonna 1946 ja asettui asumaan veljensä perheen luo. Lehtori Anna Wolkoff-Nissinen muistetaan legendaarisena saksan ja venäjän kielten opettajana.

Wolkoffin talo on neljän sukupol-ven aikainen koti, jonka Johannes Wolkoffin perilliset päättivät lahjoittaa museoksi vuonna 1986. Kauppahuo-neiston lisäksi talossa on seitsemän huonetta ja keittiö. Museoksi talo vihittiin kesällä 1993. Entinen kauppa toimii museopuotina ja sieltä alkavat opastukset kodin puolelle. Nyt pihan vuodelta 1848 peräisin olevassa sivurakennuksessa toimii ravintola ja päärakennuksen kivijalassa viinira-vintola.

Wolkoffin pääsiäinen la 28.3.–su 29.3., ti 31.3.–to 2.4. jala 4.4.–su 5.4.2015

Wolkoffin museo koristellaan pääsiäisenä suvun perinteiden mukaisesti. Pääsiäinen on ortodok-sisen kirkkovuoden tärkein juhla ja silloin saliin katettiin valkoliinaisille pikkupöydille pääsiäisherkut, pashat, babat, kulitsat ja koristeet. Paasto päättyy suuren lauantain yönä, jolloin kirkossa mukana siunattavana olleet leivonnaiset ja maalatut munat tuotiin kotiin nautittaviksi. Kattaus oli esillä

seuraavan viikon ajan vieraita varten, siksi leivonnaisia tehtiin runsaasti. Pääsiäisaika loppuu helatorstaina, johon asti ikonien koristemunat ja kirkossa siunatut pajunoksat pidettiin paikoillaan.

Wolkoffin joulu ti 8.12.–ke 23.12. la 26.12.–ke 30.12.2015 ja la 2.1.–ke 6.1.2016

Wolkoffin museon joulua vietetään Johannes Wolkoffin perheen tapaan. Ruokasaliin koristellaan kattoon asti ulottuva kuusi. Kuusia tuotiin Lavolan tilalta hevoskuormallisia ja niitä lahjoi-tettiin linnoituksen kirkkoon, pappilaan ja tutuillekin. Joulutervehdyksinä saadut kukkakorit ja Martta Wolkoffin kasvattamat amaryllikset kuuluivat tunnelmaan. Aattoiltaa perhe vietti suo-malaiseen tapaan, vaikka ortodoksisen kirkkovuoden perinteitä noudatettiin muuten tarkasti. Aikaisemmin lahjat jaettiin jouluaamuna, jolloin paasto päättyy loppiaiseen asti kestävään juhlakauteen.

9

IvanWolkoff

RATSUVÄKIMUSEOKristiinankatu 2, Lappeenrannan linnoitus p. 05 616 2257 p. 05 616 2261

AvoinnaKesä 8.6.–23.8.ma-pe 10-18la-su 11-17Muina aikoina avoinna tilauksesta

PääsyliputLinnoituksen museoiden yhteislippu aikuiset 7 € eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 6 €

Ratsuväkimuseoon voi ostaa myös erillislipun hintaan aikuiset 3,50 € eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 2,50 €

Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy

Ratsuväkimuseo toimii Lappeenrannan linnoituksessa, vuonna 1772 venäläiselle varuskunnalle rakennetussa vartiotuvassa.

10

Museo perustettiin ratsuväen perinne-joukko-osastojen ja yhdistysten sekä Lappeenrannan kaupungin yhteistyönä vuonna 1973.

Museon näyttely esittelee suomalaisen ratsuväen historiaa alkaen 1600-luvun Ruotsin vallan aikaisista hakkapeliitoista aina nykypäivän perinteeseen asti. Pääpaino on Lappeenrannassa toimineissa Ratsuväen joukoissa. Suomen Rakuuna-rykmentti (1889–1901) oli ensimmäinen suomalainen Suomen sodan 1808–1809 jälkeinen ratsuväkiosasto. Sen tulolla Lap-peenrantaan oli suuri merkitys kaupun-gille. Rykmentti sijoittui varta vasten sille rakennetulle kasarmialueelle eli nykyiselle Rakuunamäelle. Suomen itsenäistyttyä venäläisen ratsuväen hallussa vuosina 1901–1917 olleelle kasarmialueelle perus-tettiin vuonna 1921 Ratsuväkiprikaati. Se muodostettiin Uudenmaan Rakuunaryk-mentistä ja Hämeen Ratsurykmentistä. Luurankotakkiset ja punahousuiset rakuu-nat ja ratsumiehet hevosineen kuuluivat Lappeenrannan kaupunkikuvaan 1920-luvulta 1940-luvun lopulle asti.

Ratsumiehiä eri aikakausilta.

GALLERIA LAURAKauppakatu 25, Tasihinin talo,Lappeenranta

p. 040 684 9554 Taito-kauppa

p. 040 838 6592 Tiedustelut museon näyttelystä

Vapaa pääsy

Galleria Laura sijaitsee Kauppakadun varrella olevassa Tasihinin kauppias-talossa. Vuosina 1824–1828 rakennetun empiretalon aikaisempia omistajia ennen Tasihinejä olivat kauppiaat Kuvšinov, Aleksandrov ja Žirjakov. Tveristä 1890-luvulla tulleet Tasihinit lopettivat herkkukauppansa pidon jo vuonna 1917. Vuonna 1979 Tasihinit myivät kiinteistönsä kaupungille.

Vuonna 2008 kunnostetussa talossa toimii kotiteollisuusneuvos Laura Korpikaivo-Tammisen mukaan nimetyn Galleria Lauran lisäksi Taito Etelä-Karjala ry. ja kivijalan pieni myymälä.

Etelä-Karjalan museo järjestää vuosittain yhden näyttelyn Galleria Lauran tiloissa. Näyttelyn teema vaihtuu vuosittain, mutta keskiössä ovat erilaiset käsityöt.

11.9.–14.11.2015 Naiset työssäKodinhoitoa on perinteisesti pidetty naisten valtakuntana, mutta naiset ovat monesti vaikuttaneet myös kaupungin elinkeinoelämässä käsi- ja kotiteolli-suuden saralla. Syksyn 2015 näyttelyssä pääsemmekin kurkistamaan, miltä lappeenrantalaisnaisten työelämä kotiaskareiden ulkopuolella on näyttänyt.

Saimaan huopatehtaan työntekijöitä työssään.

11

2014

MUUTOKSET MAHDOLLISIA

MUSEOIDEN TOIMISTOPL 239, 53101 LappeenrantaKäyntiosoite: Kristiinankatu 9p. 05 616 2261museot@lappeenranta.fi

• Ryhmävaraukset• Opastustilaukset ryhmille• Tilojen vuokraus

Lappeenrannan museot:www.lappeenranta.fi/museot

www.facebook.com/lappeenrannanmuseot Etelä-Karjalan museoportaali:www.etelakarjalanmuseot.fi Tutustu Linnoitukseen älypuhelimella tai tabletilla: www.seinatonmuseo.fi/lappeenranta

Lappeenrannan museoiden julkaisuja netissä:www.issuu.com/lappeenrannanmuseot

Elävä Museo -blogi:www.elavamuseo.blogspot.com

Museokauppa Sulotar:www.linnoituksenpuodit.fi