lapsen oikeus hyvään elämään maria kaisa aula suomen ... · lapsen oikeudet kirkossa? ltuki...
TRANSCRIPT
www.lapsiasia.fi1
Lapsen oikeus hyvään elämään
Maria Kaisa Aula
Suomen ekumeenisen neuvostonseminaari Vaasassa 9.10.2009
www.lapsiasia.fi2
Lapsiasiavaltuutetun tehtävätDzaanidalko tu at kenten hin pengo iego horttibi?
l edistää lapsen etua jaoikeuksia Suomessal ottaa selvää lasten ja nuortenmielipiteistäl välittää niitä päättäjille jatekee aloitteital seuraa lasten hyvinvointial tiedottaa YK:n lapsenoikeuksien sopimuksestal toimii kaikkien alle 18-vuotiaiden äänen vahvistajana
www.lapsiasia.fi3
YK:n lapsen oikeuksiensopimus 20 vuotta
SuojeluProtection
Palvelut ja toimeentulo”Riittävä osuus yhteisistävoimavaroista”Provision
OsallistuminenParticipation
www.lapsiasia.fi4
Lapsen oikeuksien lähtökohdatDzaanidalko tu at kenten hin pengo iego horttibi?
llapsia on kohdeltavayhdenvertaisestillapsen edun ensisijaisuuspäätöksenteossaloikeus elämään, henkiinjäämiseenja kehittymiseen omaan tahtiin (”iänja kehitystason mukaisesti….”)llapsen näkemyksen huomioonottaminenlvanhempien ensisijainen vastuulapsen hyvästä elämästäl valtioiden raportointi YK:lle jatiedottaminen
www.lapsiasia.fi5
Lapsen oikeudet Suomessa?Ylpeyden aiheital vauvojen terveysl kattavat neuvola- japäivähoitopalvelutl laadukas peruskoulul lapsia ei saa rankaistaruumiillisestil vähännuorisorikollisuutta
Parantamisen varaal lasten yksinäisyydenkokemuksetl perhesiteiden löystyminenl vanhempien alkoholinkäytönaiheuttamat ongelmatl palveluiden laadullisesti suureterot kuntien välilläl perheet eivät saa tukeaajoissal ammattikuntien jahallinnonalojen yhteinen työ jasuunnittelu vajavaistal lasten osallistuminen
www.lapsiasia.fi6
Mitä lasten hyvinvointi on ?l Hyvinvoinnin kokemusta vai ulkopuolisten
mittaamaa?l Eri ikäisten lasten hyvinvoinnin erilaiset
tarpeetl Lasten hyvinvointiin vaikuttavat sekä he itse,
kaverit, vanhemmat, lähiyhteisön aikuiset,kunnat, valtio, kirkot, elinkeinoelämä(mainonta, media, työnantajat) sekä järjestötl Tiedämmekö lasten ilon ja onnellisuuden
aiheista?
www.lapsiasia.fi7
Miten lapset kokevat oman hyvinvointinsaja oikeutensa? l Tuloksia selvityksestä ”Asiaa
Aikuisille!”(2008)l Laadullinen tutkimusotel Vastaajia 607
l alakoulut 70 %l yläkoulut 30 %
lTeema-alueetl koti ja perhel koulul vapaa-aikal lapset ja nuoret
Suomessa
lMikä on hyvin, mikä on huonosti,mihin haluaisit vaikuttaa?
www.lapsiasia.fi8
Sosiaaliset suhteet kannattelevat lasta
l Suurimmalla osalla lapsia on hyvät edellytykset turvalliseen javirikkeelliseen kasvuun ja oppimiseen
l kotiin ja perheeseen ollaan tyytyväisimpiäl koulunkäynnin mahdollisuuksia arvostetaan
l Pienellä osalla on elämää varjostavia huolial Sosiaalisten suhteiden suuri merkitys lasten hyvinvoinnille
korostuul iloissa ja hyvin olevissa asioissa: vanhemmat, sisarukset,
kaverit, koulun ilmapiiri, lemmikitl huolissa: riidat, kiusaaminen, epätasapuolinen kohtelu,
yksinäisyys vapaa-aikana, kavereiden puutel Hyvä ruoka on lapsille tärkeää kotona ja koulussal Etenkin koulun arkeen lapset haluaisivat vaikuttaa enemmänl Lapsille tärkeät asiat eivät aina maksa paljon vaan vaativat
aikuisen ”hoksaamista”
www.lapsiasia.fi9
Kodin ja perheen asiat
l Kodista ja perheestä oli enitenmyönteistä sanottavaa
”Minulla on turva, on ruokaa,rakastava perhe ja katto päänpäällä.”(alakoululainen)
l Hyvin olevia asioita perheessä(n=658)
l kaikki 37 %l perhesuhteet (sopu,
keskusteluyhteys) 22 %l ruoka 18 %l huolenpito ja välittäminen 6 %l koti (talo) 6 %l tuki harrastuksissa 5 %l turvallisuus 4 %
www.lapsiasia.fi10
Hyvin olevia asioita perheessä”Vanhemmat eivät ole eronneet, ruoka tulee pöytään ja on hyvä iso
omakotitalo”(alakoululainen)
”Kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään ja kaikkien mielipiteetotetaan huomioon. kaikilla on mukavaa yhdessä. Vaikka perhe oniso, huomioidaan tasapuolisesti”(yläkoululainen)
”Vanhemmat eivät juo eivätkä kiroile. Heillä on työ ja he saavathyvää palkkaa. ”(alakoululainen)
”Saan ruokaa, minusta pidetään huolta ja saan käydä harrastuksissaja olen turvassa .”(alakoululainen)
www.lapsiasia.fi11
Parantamista kaipaavat asiat perheessä
lEnemmistö ei osannutmainita parannettavaa(n=372)
l Ei mikään/En tiedä67 %
l Riidat 23 %l Enemmän yhteistä
aikaa 10 %
www.lapsiasia.fi12
Parantamista kaipaavia asioita perheessä”Se, että riitelen isoveljen kanssa paljon ja äiti ja isäon eronnut”(alakoululainen)
”Minä en pidä isäpuolestani, koska hän huutaa minullevälillä ihan turhaan”(alakoululainen)”Meidän perheessä on kaikki hyvin mutta minä ja siskojoudutaan yleensä olla kaikki päivät melkein kaksinkun aikuiset ovat töissä myöhään tai jollain tärkeilläasioilla.”(alakoululainen)
”Vanhempien mielestä koulu on ainoa tärkeä asiaelämässä eikä ne paljon välitä kaverisuhteista taiharrastuksista tai huomaakaan sellaisia juttuja”(yläkoululainen)
www.lapsiasia.fi13
Mihin haluaisi vaikuttaa perheessä?
l Enemmistö kokee voivansa vaikuttaa riittävästi tai eiosaa sanoa mihin haluaisi vaikuttaa (N=439)
l vaikuttaa riittävästi/ei tiedä 54 %l säännöt ja kotityöt 18 %l perheen yhdessäolo 8 %l ruokaan liittyvät asiat 8%l riitelyn vähentäminen 5 %l yhteiset menot ja matkat 4%l perheen rahankäyttö 4 %
www.lapsiasia.fi14
Asioita joihin haluaisi vaikuttaa kotona
”Ei mihinkään, kun isä ja äiti kysyvät meiltä mielipiteitä. Mutta isä ja äititekevät loppupäätöksen”(alakoululainen)
”Että olisi läheisemmät suhteet perheenjäseniin, tekisimme asioita yhdessäja muuta mukavaa”(yläkoululainen)
”Siihen että äiti ja isä eivät riitelisi, mutta olen huomannut että sitä minunon ihan turha yrittää (alakoululainen)
”Haluaisin osallistua ruuanlaittoon, koska se on niin mukavan näköistä”(alakoululainen)
”Että pääsisin paljon enemmän mummolaan ja olla äidinkanssa…(alakoululainen)
www.lapsiasia.fi15
Vapaa-aika: hyvin olevat asiat (N= 554)
l Harrastukset 47 %l Kaverit 37 %l Virikkeellinen ja turvallinenelinympäristö14 %
”Ympäristö on turvallinen ja puhdas.Urheilupaikkoja on riittävästi.Pururatoja on tarpeeksi. Mihinkäänharrastukseen ei ole pitkä matka jaharrastuksia on riittävästi. Lähelläniasuu riittävästi kavereita.”(alakoululainen)
www.lapsiasia.fi16
Hyviä asioita vapaa-ajalla
”On lyhyt matka uimahalliin ja muihin harrastuksiin, eitarvitse autokyytiä. Kavereita asuu lähellä. Lähellä onmonta uutta leikkipuistoa ja lisää tulee kun asummevastarakennetulla asuinalueella”(alakoululainen)
”Siihen, että vapaa-aikaa yleensäkään jää koulun jaharrastusten jälkeen”(alakoululainen)
”Että minulla on harrastus, joka ei vie koko ajanharjoituksiin ”(alakoululainen)
”Voi olla rauhassa, ei oo kiire. Sulkapallo on kivaa kaverinkanssa”(alakoululainen)
www.lapsiasia.fi17
Monipuolisuutta ja vähemmänsuorituspaineita vapaa-ajalle
l Parantamista kaipaavat asiat(N=413)
l Ei mikään/ei tiedä 48 %l Monipuolisemmatharrastusmahdollisuudet 20 %l Ulkoilu ja liikuntapaikat 15 %l Nuorisotyön palvelut ja toiminta10 %l Vapaa-ajan määrä 7 %
www.lapsiasia.fi18
Vapaa-ajalla parannettavaa”-- voisi olla enemmän harrastusmahdollisuuksia, sillä
syrjäkylillä asuvat eivät voi oikeastaan harrastaamitään joukkueliikuntaa tai mitään muutakaan. –”
”On pitkät matkat harrastuksiin, jos haluaa harrastaajotain erityistä”
”Haluaisin että olisi joku kerho missä tehtäis kaikenlaistakivaa”
”Uimahalli se kaupungissa olla pitää””Enemmän leikkipuistoja myös toiselle puolelle
kaupunkia””On vähän liikaa harrastuksia että ei ole välttämättä
rentoutumisaikaa”
www.lapsiasia.fi19
Mihin haluaisi vaikuttaa vapaa-ajalla?
”Että judossa olisi enemmän leikkejä.””Ei olisi niin paljon harkkoja. Olisi vaikka vaan kaksi
kertaa viikossa. Että näkisi kavereita””Haluaisin olla mukana päättämässä, mitä
harrastuspaikkoja rakennetaan tänne””No, tulee nyt lähinnä asuinympäristöstä mieleen, että
ihmiset vois laittaa roskat roskiin…””Että taloja ei rakennettaisi ihan vieri viereen. Eikä
kaadettaisi niin paljon puita että jäisi oikeaa metsääjäljelle ja eläimille asuinalueita”
www.lapsiasia.fi20
Koulu: hyvin olevat asiat (N=849)
l Sosiaaliset suhteet (45 %)l mukavat/pätevät opettajat ja henkilökuntal kaveritl luokkahenki ja koulun ilmapiiri
l Muita hyviksi mainittuja:l Opetus ja oppiminen (21 %)l Kouluruokailu (14 %)l Koulun tilojen viihtyisyys (13 %)l Välitunnit (6 %)
”Opettajiin, jotka jaksaa aina tukea (vaikka ne joskustuntuukin ärsyttäviltä) ja kavereihin joille voi kertookaiken.”(yläkoululainen)
www.lapsiasia.fi21
Koulussa hyvin olevat asiat”Opettajat, ainakin suurin osa ovat kivoja ja tekee kaiken oppilaan hyväksi
ja koulutalo on mahtava sekä uudet laitteistot”(yläkoululainen)
”Koulussamme on vertaissovittelu eli verso ja olen tyytyväinen sentoimintaan. Itse en ole ollut siinä mutta olen kuullut että se on ratkaissutmonia riitoja ja ne ovat loppuneet”(alakoululainen)
”Välitunti on sopivan mittainen (30 min). Kouluruoka on ihan hyvää.”(alakoululainen)
”Koulussa on oma keittäjä ja hän tekee tosi hyvää ruokaa”(alakoululainen)
”Hyvä piha ja nyt koulun pihaan suunnitellaan liikuntapaikkaa, jonka tekoonlapset ovat saaneet osallistua”(alakoululainen)
”Ei kiusata. Voi puhua aikuiselle jos on paha mieli.”
www.lapsiasia.fi22
Koulussa parantamista kaipaavat (N=504)
l ruokailu (30 %)l pihan viihtyisyys javälituntikäytännöt (30%)l koulun ilmapiiri jayhteisöllisyys (23 %)l koulun tilat (17 %)
www.lapsiasia.fi23
Koulu: parannettavaa”Kouluruoassa voisi kysyä oppilaiden toiveita.”
(alakoululainen)”Parempaa ruokaa voisi tulla. Perunoita voisi kypsentää
paremmin”(alakoululainen)”Välitunnit sais olla pidempiä että ehtisi kunnolla leikkiä
ja liikkua.”(alakoululainen)”Oppilaille valitetaan että he eivät käy välitunnilla ulkona
mutta siellä ei ole mitään tekemistä niin miksi sinnekukaan haluaisi mennä? (yläkoululainen)
”Maalatkaa koulu pirteämmäksi eikä sellaiseksi kuinsairaala!!!”(yläkoululainen)
www.lapsiasia.fi24
Miten parantaa asioita koulussa jatkuu…”Voisi puuhata muiden luokkien kanssa että kaikki oppisi tuntemaan
toisensa paremmin”(alakoululainen)
”Olisi kiva jos olisi jotain miten voisi saada uusia ystäviä ja opettajatvoisivat olla tasapuolisempia …(yläkoululainen)
”Opettajat puuttuvat suhteellisen vähän kiusaukseen jota muutamaoppilas harjoittaa päivittäisesti. Usein kun näen tönimistä taimuuta vastaavaa, opettajat katsovat tämän vain pienenähärnäämisenä”(yläkoululainen)
”Kun jotain haukutaan niin sen käsittelyä ei oikeen hoideta kunnollaloppuun asti koulussamme.”(alakoululainen)
www.lapsiasia.fi25
Mihin haluaisin vaikuttaa koulussa?
”Haluaisin vaikuttaa siihen, mitä tehtäisiin käsityötunnilla,koska opettaja aina päättää mitä tehdään”
”Lapset voisivat joskus valmistella liikuntatunninmieleisekseen”
”Ainakin siihen mitä hankitaan. Esim. sohvat jotkahankittiin olivat vähän aikaa käytävässä ja nyt niistäsuurin osa on openhuonees”
”Lapsetkin voisivat päättää asioista ja järjestää mukaviatapahtumia (meidän koulussa lasten päättäminen onjo aika hyvässä mallissa!)”
www.lapsiasia.fi26
Lasten näkökulmat kouluun painottavat
1) viihtyisää, siistiä ja terveyttä tukevaa fyysistäympäristöä (tilojen ja pihan pienet tärkeät asiat)
2) koulupäivän hengähdyshetkiä (ruokatauon merkitys,välitunnit ja niiden toiminnallisuus)
3) kiusaamisen vähentämistä ja koulun hyvää ilmapiiriä(tasapuoliset opettajat, ryhmäytyminen,tutustuminen toisiin oppilaisiin, mukavia tapahtumia)
4) lasten ja nuorten omien mielipiteiden selvittämistä javaikutusmahdollisuuksia koulun arjessa
www.lapsiasia.fi27
Parasta lapsuudessa (Asiaa aikuisille kysely 2008)
lVapaus, huolettomuus, eivastuutalEi rahahuolia, verojen jalaskujen maksamistalEi tarvitse käydä töissälSaa leikkiä ja pelatalSaa olla lapsi/nuorilOn aikaa kavereillelElämä on vielä edessäpäin
www.lapsiasia.fi28
Huolettoman lapsuuden puolesta!
l Enemmänl Leikkiäl Leppoisia harrastuksial Aikuisten läsnäoloal Kavereita ja ystäviäl Sopual Hyvää ruokaal Mahdollisuuksiaosallistua, vaikuttaa ja tullakuulluksil Varhaista tukeavanhempien ongelmiin
l Vähemmänl Suorittamistal Yksinäisyyttä
l Riitelyäl Kiirettä
l Aikuistenvälinpitämättömyyttäl Ehkäisevien palveluidenkarsintaa
www.lapsiasia.fi29
Mitä osallistumisella tarkoitetaan?
l hyvää vuorovaikutusta ja aikuisen välittämistäl pienen lapsen ensimmäinen kokemus siitä mihin hän voi
vaikuttaa tulee suhteesta hänen hoivaajaansa
l Osallistumisen ulottuvuudetl itsensä ilmaiseminen ja sen tukil kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminenl vaikuttaminen ja siihen liittyvän tiedon saaminen sekä
prosessin ymmärtäminen (palaute)l päättäminen
l Perustuu lapsen kunnioitukseen ja arvostukseenl Ei ole erillisiä hankkeita vaan jatkuvaa toimintaa
www.lapsiasia.fi30
Lasten osallistumisen esteitäl aikuisten kiire ja vuorovaikutustaitojen puutteet
l perehtyminen lapselle ominaiseen ilmaisuun ja tapaantoimia
l ennakkokäsitykset lapsista ja heidän tietonsa laadusta–”aikuinen tietää aina paremmin, mitä lapsi tarvitsee”
l tulee kysyä lapsilta myös suoraanl arvon antamista lasten omalle tärkeysjärjestykselle
l epäily, että lapsen oikeuksien korostaminen murentaaaikuisten auktoriteettia tai siirtää valtaa ”vääriin käsiin
l kasvattajalla ja päättäjällä on vastuunsal tavoitteena ei ole ”vallansiirto”vaan parempi tieto
päätösten perustaksil annetaan palautetta lapsille
www.lapsiasia.fi31
Kuulevatko aikuiset mitä lapset yrittävät sanoa?
l myös vanhemmille sujuvampia tapoja saadapulmatilanteissa tietoa (kunnan) palveluista
l perhepalveluiden kokonaisuus voi olla vaikeastihahmotettava
l käytetään paljon ammattikäsitteitä
l vanhempien osallistumisen edistäminen koulussa japäivähoidossa, seurakunnassa
l vanhempainyhdistykset, vertaisryhmät
l mutta lapset eivät välttämättä tiedä omia oikeuksiaanja mahdollisuuksiaan saada apua
l esim. kuritusväkivalta tai alkoholinkäyttö perheessä,kiusaaminen
l lasten pitää tietää mitä hyvään vanhemmuuteen kuuluu
www.lapsiasia.fi32
Miksi lasten pitäisi osallistuaseurakuntien ja kirkkojentoiminnassa?l antaa uutta ja aikuisilleyllättävääkin tietoa, jonkaansiosta he voivat parantaatoimintaansa ja lapsenkohtaamistal on lapsen oikeusl kiinnittää yhteisöön –> tunne:Olen tärkeä!l kasvattaa kansalaiseksil voimaannuttaa lapsial aktivoi myös vanhempia
www.lapsiasia.fi33
Lapsen oikeudet kirkossa?l tuki lapsen oikeuksia kunnioittavalle kotikasvatukselle ja hyvälle
suhteelle vanhempiinl lasten omien mielipiteiden ja heille tärkeiden asioiden
selvittäminen liittyen kirkon toimintaanl lapsinäkökulman huomiointi myös muualla kuin lapsi- ja
nuorisotyössä (jumalanpalveluselämä, diakonia, rakentaminen)l millainen osuus kirkon voimavaroista suuntautuu lapsille ja
perheille?l lapsen turvallisuuden tuki: rohkeus ottaa puheeksi huolenaiheita
vanhempien kanssa ja hyvä yhteys kunnan perhepalveluihinl lapsen oikeuksista tiedottaminen lapsille ja vanhemmillel lasten yhdenvertainen kohtelu (esim. kielivähemmistöt,
vammaiset lapset)l Mihin lapsen on tarpeen sopeutua? Miten aikuisten pitäisi
muuttaa toimintatapojaan?
www.lapsiasia.fi34
Kaksi näkökulmaa lapsiin
l Sijoitus lapsiin ja lapsuuteenon kannattavaal Lapset tulevana työvoimanalLapset tulevina hyödyllisinäaikuisina/seurakuntalaisinal Lapset toiminnan kohteenal ”Lapset ovattulevaisuutemme”l Koulutus, tiedot ja taidottärkeitä yksilöllelLapset ”valmennettavina”
l Lasten hyvä elämä on heidänoikeutensal Lapset ovat lapsia tässä ja nytl Lapset ovat tämän päivänseurakuntalaisial Lapset oman elämänsätoimijoinal ”Lapset ovat myös nykyisyys”l Leikki ja hoiva lapselle tärkeitäl Sosiaaliset taidot ja yhteiselol Lapset päämääränä sinänsä
www.lapsiasia.fi35
Kiitos!
lValokuvatPorin jaSatakunnanlastenkulttuuriverkosto”Vähäx valottaa”-festivaali