World VisionPaola Suhonenkannustaa eettiseen ostamiseen

Lapset kriisien keskellä

Joulupukki kävi Intiassa

02 /2013

Lydia tapasi Risto- kumminsa

Alle 800 päivää aikaa toteuttaa YK:n vuosituhattavoitteet Edelleen 19 000 lasta kuolee päivittäin ennalta ehkäistäviin syihin. World Vision tekee taukoamatta työtä ympäri maailmaa, jotta kaikkein heikoimassa asemassa olevilla perheillä olisi riittävästi monipuolista ruokaa ja mahdollisuus terveyspalveluihin.

Ympärille laskeutuu värimeri, kun intialaisen Sagarin kylän naiset värikkäissä sareissaan istuutuvat kanssamme kaislamatol-le. Vaihdamme ajatuksia naisten ja tyttöjen elämästä, kerromme kukin tarinoita omasta lapsuudestamme. Rohkaisemme naisia kouluttautumaan ja perustamaan naisten oma-apuryhmiä, jois-sa he voivat luoda elinkeinoja yhdessä, ajaa oikeuksiaan ja op-pia toisiltaan.

Naisen aseman muutos pelottaa sekä muuttujaa että yhtei-söä. Perinteisessä Sagarissa nainen peittää yhä kasvonsa hun-nulla miehen läsnä ollessa. Intialainen mieskollega kertoi koke-neensa jopa fyysistä uhkailua kannustaessaan naisia perustamaan omia ryhmiä. Siksi suomalaisvieraiden rohkaisu on tervetullutta.

Vierailuviikkomme aikana intialaismediat kertovat karvasta ta-rinaa Intian naisten ja tyttöjen asemasta: joukkoraiskauksia, kun-niamurhia, pahoinpitelyjä perheessä. Ei vain yhtä vaan kymme-niä saman viikon aikana. Ikävät otsikot sisältävät silti muutoksen idun. Kun joukkoraiskauksen uhrina kuolleen Nirbhaya-tytön tarina levisi kansainväliseen mediaan vuosi sitten, se aiheutti massiivisen joukkoreaktion myös Intiassa. Nyt riittää! Aiemmin vastaavista tapauksista olisi helposti vaiettu. Nyt julkinen paine tuoda ne julkisuuteen on kova, ja tekijöitä vaaditaan vastuuseen.

Tässä piilee tarinan voima. On tärkeää viedä kynä ja kame-ra sinne, missä on paljon kertomattomia totuuksia. Paikkoihin, joissa uutiskamerat eivät yleensä vieraile ja joihin turistiryhmät eivät eksy. Kehitysyhteistyöjärjestöllä on erityinen velvollisuus ja etuoikeus kertoa tarinoita, joissa muutos jo kytee.

Lapsilähtöisenä järjestönä meille on erityisen tärkeää, että ta-rinoissa kuuluu lapsen ääni. Lujempaa, korkeammalta, kirk-kaammin. Näin kuiskaus muuttuu huudoksi, pelko iloksi, ah-distus toivoksi.

Unna LehtipuuViestintäjohtaja

Lukijalle

Painettu ympäristö-ystävälliselle paperille

lukijalle

PS. Tänä syksynä myös joulupukki vieraili Sagarissa Joulupukkisäätiön ja MTV3:n uutisryhmän kanssa. Lue juttu sivulta 34.

3

Suomen World Vision on lasten elin­oloja ja oikeuksia edistävä kristillis­humanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja itsenäinen osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia.

World Vision 2/2013ISSN 1797­8157

vastaava päätoimittaja: Tiina Saukkopäätoimittaja: Unna Lehtipuutoimituspäällikkö: Tiina Lappalainen

kirjoittajat: Heidi Heikkinen, Nina Hyyppä, Pauliina Koponen, Saara Nokelainen, Paula Pihlava, Anna Pollari, Maija Seppälä, Merja Tikkanen­Vilagi

kuvaajat: James Addis, Minna Annola, Sanna Apajalahti, Chris Eritu, Charles Kariuki, Maija Seppälä, Paula Ojansuu, Meg Sattler, Merja Tikkanen­Vilagi

layout: Veera Aalto, Indicio Oy

kannessa: Risto Kaskilahti ja Lydia

kannen kuva: Minna Annola

paino: Libris Oy

julkaisija: Suomen World Vision ryLönnrotinkatu 20, 00120 Helsinkipuh. 096 818 300worldvision.fi

World Vision ­lehti lähetetään järjestön tukijoille. Lehti on maksuton ja sen voi tilata asiakaspalvelusta. Suomen World Vision käyttää lehden tilaajatietoja henkilötietolain mukaisesti.

Suomen World Visionin rahankeräyslupa keräysluvan numero: 2020/2013/2768 myöntäjä: Poliisihallitus 10.9.2013 toimeenpanoaika ja -alue: 1.10.13–30.9.15 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta

6 Profiili: Risto Kaskilahti

10 Minun valintani: Susanna Palmroth

11 Puheenvuoro

12 Muutoksentekijä: Eeva Pietola, Laura Friman ja Tommi Aaltonen

14 Kasvotusten

16 Ajankohtaista

18 Aktuellt

20 Visio

22 Reportaasi: Lapsia hädässä

28 Tositarina: Lasten ääniä Perusta

30 Pallon ympäri

32 Makuja maailmalta

34 Kampanja

36 Yhteistyössä

38 Suomen World Vision

sisältö

6

224

Kun valtiota kohtaa kriisi, eniten kärsivät lapset. Tällä hetkellä avustusjärjestöjen huomio kiinnittyy erityisesti Syyriaan.

Lydia tapasi kummisetänsä“Risto on ihan samanlainen kuin afrikkalaiset miehet”

asiakaspalvelu vastaa

28

34

38

5

Voiko Lahjakaupan kautta ostaa lahjan omalle kummilapselleen?

Hei lukija, tällä palstalla vastaamme kysymyksiisi

Lahjakaupan kautta ostetut lahjat toimitetaan alueke-hitysohjelmiimme osana pitkäkestoista toimintaamme. Lah-jakaupan valikoima perustuu ohjelmissa olevaan tarpeeseen. Työntekijämme saavat säännöllisesti tietoa siitä, mille lahjoille missäkin kohteessa on eniten käyttöä. Jos esimerkiksi vuohi-kiintiö on myyty loppuun, se poistuu lahjakaupan valikoimas-ta, kunnes sille on jälleen kysyntää kohteissamme.

Päätöksen siitä, kenelle ostetut lahjat annetaan, tekevät paikalliset World Visionin työntekijät. He tuntevat alueilla asuvat perheet sekä heidän tilanteensa ja tarpeensa par-haiten. Lahjojen saajat ovat usein heikoimmassa asemassa olevia perheitä, joista myös kummilapset valitaan. Lahjojen tuomasta ilosta voi silloin tällöin lukea tarinoita muun muas-sa uutiskirjeestämme.

Mikäli kummi haluaa muistaa kummilastaan henkilökoh-taisesti, voi hän halutessaan tehdä lapselle ja perheelle kertaluontoisen rahalahjoituksen. Tämä lahjoitus käytetään lyhentämättömänä lapsen ja perheen hyväksi. Kummi saa kuuden kuukauden kuluessa lahjoituksesta valokuvallisen raportin.

Rahalahjoilla on hankittu perheille muun muassa koti-eläimiä ja perheen toimeentuloa edistäviä työkaluja, sekä kodin käyttötarvikkeita. Rahalahjoista saa lisätietoa ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme.

Mirkka Nyrhinen, kummikoordinaattori

Kysy lisää: asiakaspalvelu@worldvision.fi, p. 096 818300

facebook.com/SuomenWorldVision

Jorgensadussa äiti lyö

Makuja maailmalta:Tomi Björckiltä

rapua ja drinkkiä

Joulupukkikävi Intiassa

profiili 7

Tätä hetkeä Lydia, 11, ja Risto, 50, eivät unohda. Kaksi maailmaa kohtasi

Mogotiossa teemukin äärellä.

teksti Unna Lehtipuu, Mogotio kuvat Minna Annola

Teehetki kummi sedän

kanssa

profiiliPuista kyhätyssä keittokatoksessa leviää maitoisen teen hento tuoksu. Ka-tokseen pääsee hetkeksi pakoon seisovaa kuumuutta, jota aurinko hohkaa Mo-gotion alueeseen kuuluvassa kenialaises-sa kylässä. Lydia kohentaa tulta kattilan alla. Tänään teetä keitetään harvinaisel-le ja odotetulle vieraalle, suomalaiselle kummille, joka on tulossa käymään.

– Jännittää, toteaa Lydia.– Mutta olen valmistautunut hyvin

Tiedän, että hänen nimensä on Risto ja että hän tulee Suomesta. Aion ainakin kysyä, montako lasta hänellä on.

Lydia on asunut sisarensa Michelen, 14, kanssa setänsä Gilbertin perheessä siitä saakka, kun tytöt jäivät orvoiksi kymme-nen vuotta sitten. Molemmat vanhemmat menehtyivät aidsiin. Äiti on enää etäinen ajatus, muistikuvia ei juuri ole. Uudessa perheessä tytöillä on nyt kaksi pienempää serkkua, kaksivuotias Grace ja Brian-vau-va, joiden hoitamiseen tytöt osallistuvat setänsä vaimon Daisyn kanssa.

– Vieraat tulevat, huutaa joku.Lydia menee tien päähän odottamaan,

ja kun Riston hahmo ilmestyy maise-maan, Lydia levittää kätensä. Riston ilah-tunut nauru kuuluu jo kaukaa.

– Lydia!Seuraa iso, lämmin halaus.– Lydia, so nice to see you, ääni särkyy

liikutuksesta.

Suuria unelmiaLydia johdattaa Riston tapaamaan per-hettään ja isovanhempiaan. Tee höyryää emalikupeissa, kun vaihdetaan kuulumi-sia ja Risto esittelee perheensä kuvia kän-nykän kamerasta.

– Tässä on tyttäreni Saara ja Siiri ja vai-moni Sari. He lähettävät sinulle terveisiä.

Lydia seuraa kuvavirtaa kännykän näy-töltä uteliaana. Hän saa kuulla tarinoita tyttöjen voimisteluharrastuksista ja näyt-telijäperheen elämästä.

Tulkin välityksellä Lydia kertoo elä-mästään.

– Lentäjäksi, hän vastaa uteluihin tule-vaisuudensuunnitelmista.

Tutustumista ja musisointiaGilbert esittelee Lydian kanssa Ristol-le kotipihaa: puuhun kytkettyjä lehmiä, vuohia aitauksessa, punasavisia majoja, joissa perheenjäsenet nukkuvat. Perhe saa pientä elantoa karjasta, mutta vähällä on elettävä. Risto istutetaan hetkeksi olki-kattoiseen majaan, jossa Lydia asuu si-sarensa kanssa. Tilaa on muutama neliö, kahta sänkyä peittävät hyttysverkot ma-lariariskin takia. Läksyjen lukuun valoa tuo parafiinilamppu.

– Sirkat sirittävät. Veikkaan, että täällä tulee aika hyvin uni, pohtii Risto ääneen.

Lydia katselee kummiaan tarkkaavai-sesti. Hetkittäin ujous vaihtuu lämpi-mään nauruun.

– Risto muistuttaa afrikkalaisia miehiä. Hänellä on samanlaiset korvat, hän on kalju ja ystävällinen, arvioi Lydia.

Risto kaappaa tytön kainaloonsa ja al-kaa rummuttaa tyhjällä muovikanisterilla reisiään. Lydia innostuu mukaan, taput-taa Riston päälakea. Spontaani musiikki-esitys jatkuu sypressipuun alla, ja muovi-mukit palvelevat soittimina.

Vettä hakemaanHelle keskipäivällä kolkuttelee jo 40 as-tetta. Risto lähtee Lydian avuksi nouta-

– Olisi hienoa, jos Risto tulisi uudelleen kylään, Lydia sanoo.

8

Vedenhaku kuuluu Lydian kotitöihin. – Täydet kanisterit painavat paljon, toteaa Risto.

profiili maan vettä joelta valkoisiin kanistereihin. Kilometrin matka tuntuu pitkältä avoi-men taivaan alla okaisella tiellä. Matkal-la ei ole suojaavaa varjoa.

– Aika kovaa fyysistä työtä, täydet ka-nisterit painavat paljon, toteaa Risto.

Vedenhaku kuuluu Lydian kotitöihin, kuten polttopuiden hakeminen sekä las-tenhoidossa ja ruoanlaitossa avustami-nen. Mogotio on Kenian kuivaa aluet-ta, jossa sataa vähän – usein aivan liian vähän, jotta maa jaksaisi tuottaa satoa.

Punatiiliseen kouluun on onneksi ly-hyt matka, vain muutama sata metriä ko-tipihasta. Lydia haluaa esitellä luokkan-sa Ristolle. Luokassa tytöt ja pojat istuvat vastakkaisilla puolilla luokkahuonetta.

– Lydia on reipas ja iloinen tyttö, joka menestyy hyvin koulussa. Hän on aina viiden parhaan joukossa. Kaikesta näkee, että tyttöjen on hyvä elää sedän perhees-sä, rehtori lisää.

Lapset saavat lounaan koulusta. Se on tuttu rutiini, sillä joka päivä tarjoillaan maissia ja papuja.

”Huikea ja surullinen matka”– Monta kyyneltä on vierähtänyt ja ärräpäitäkin päässyt, kun olen miettinyt täällä näkemääni, pohti näyttelijä ja World Vision -lähettiläs Risto Kaskilahti virallisen vierailunsa viimeisenä päivänä Keniassa.

– Matka on ollut sekä huikea että surullinen. Kun on nähnyt, miten ihmiset joutuvat sinnittelemään elämässä niin vähällä ja vaikeissa olosuhteissa.

Viikon aikana Kaskilahti vieraili Suomen World Visionin aluekehitysohjelmassa Mogotiossa tapaamassa kummityttöään Lydiaa. Lisäksi hän tutustui kätilöiden ylläpitämään slummikouluun ja naisyrittäjien työpajaan Nairobin slummissa.

– Nyt ymmärrän, miten kovasti apua tarvitaan, ja miten tehokkaasti apu menee perille World Visionin kautta. Kyllä järjestö tekee älyttömän hyvää työtä. Matka kasvattaa huimasti motivaatiotani puhua hyvän asian puolesta.

Kyseessä oli Riston ensimmäinen matka kehitysmaahan. Ehkä siksi siitä tuli myös raju matka omiin tunteisiin.

– Oman kummilapseni tapaminen oli isompi riemu ja ilo kuin odotin. Nyt sielua polttaa ja sydäntä pakahduttaa.

Mogotion työn tuoreita tuloksia

• Kansalaisvaikuttaminen ja yhteis-työ terveysministeriössä ovat johtaneet uuden terveyskeskuk-sen avaamiseen. Mugurin terveys-keskus palvelee nyt lähes 900 kotitaloutta.

• Mogotion alueen lapsista 79 pro-senttia saa kaikki rokotusohjelman rokotukset, kun muutama vuosi sitten luku oli alle 30 prosenttia.

• Valistustyön ansiosta ripulitaudit ovat vähentyneet, hygieniataso parantunut ja lapset sairastavat vähemmän

• Lastenryhmien ansiosta lapset tie-tävät nyt paremmin oikeuksistaan ja siitä, mistä he voivat tarvittaes-sa saada tukea ja suojelua.

• Äitien lisäksi myös isiä on saatu mukaan lastensuojeluun liittyviin koulutuksiin.

– Pikkulapsille tarvittaisiin aamupuu-ro, koska moni lähtee kouluun syömättä. Koulun varat eivät kuitenkaan riitä, pa-hoittelee rehtori.

Lydian kylässä moni lapsi odottaa vie-lä saavansa kummin.

Haikeat hyvästitPitkä päivä taittuu iltaan. Paluumatkal-le on turvallisinta lähteä ennen kuin pi-meä laskeutuu savannille. On kiitospu-heiden aika.

– Risto, olet nyt tavallaan Lydian toi-nen isä, perheemme jäsen ja aina terve-tullut takaisin. Olemme tosi kiitollisia Jumalalle, että tulit tapaamaan meitä, Gilbert sanoo.

– Olen tosi iloinen, että Risto on ottanut minut kummilapseksi. Olisi hienoa, jos Risto tulisi uudelleen kylään, Lydia lisää.

Pian vieraiden jeeppi sukeltaakin jo pu-nahiekkaiselle, kuoppaiselle tielle. Lydia katsoo perään, palaa sitten päivän töihin.

Loittonevan jeepin takapenkillä istuu hyvin hiljainen mies.

9

Kerro kummiudesta kaverille, ja voitte osallistua kummimatkan arvontaan.

OSALLISTU MATKA-ARVONTAAN!worldvision.fi/kerrokaverille

”Maailman lasten

on mun juttu.”auttaminen

10 minun valintani

Intiasta potkua liikeideaanteksti Maija Seppälä kuva Pintu Namdev

Vuosi sitten marraskuussa Susanna Palmroth luki World Vision -lehdestä uudesta Weconomy Start -ohjelmasta. Pitkään hautunut ajatus lähteä rakentamaan hyvää tuottavaa yritystoimintaa sai tulta alleen.

Susanna Palmroth päätti lähteä mu-kaan Weconomy Startiin. Sen jälkeen asi-at etenivät ripeästi. Jo elokuussa 2013 hän istui Indoren slummissa Intiassa ke-hittämässä liikeideaansa yhdessä paikal-listen kanssa.

– Siellä näki käytännössä, millaisia osa-tekijöitä liittyy kestävän liiketoiminnan rakentamiseen uusilla markkinoilla, Su-sanna kertoo.

– World Vision on hyvä ja luotettava kumppani niin Suomessa kuin täällä In-

tiassa. Erityisesti pienelle yritykselle tällai-nen yhteistyö on elinehto oikeiden kon-taktien ja toimintatapojen löytämiseksi.

Bisnestä ja maailman parannustaSusanna Palmrothin yritys Palmroth Consulting kehittää Weconomy Start -ohjelmassa liiketoimintakonseptia, jos-sa köyhien yhteisöjen valmistamia käsi-töitä tuodaan Suomeen ja markkinoidaan

liikelahjoiksi yrityksille. Ohjelma kestää vuoden ja siihen sisältyy työpajojen ja asi-antuntijatuen lisäksi kaksi matkaa kohde-alueelle. Tavoitteena on synnyttää liike-toimintaa, joka on yritykselle kannattavaa ja ratkaisee ongelmia köyhissä yhteisöissä.

Susannalle erityisen tärkeää on tuot-teen alkuperä; kuka sen on valmistanut ja millaisissa olosuhteissa. Hänen tavoit-teenaan on tarjota uusia taitoja Indo-ren slummin asukkaille, jotta he voisivat työllistyä käsityöammattiin.

Susanna Palmroth haastattelee Indoren slummissa Sunitaa, joka valmistaa käsityönä pieniä pussukoita.

puheenvuoro

Menemme koko ajan parempaan suuntaan. Auttamista ja välittämistä on joka päivä enem-män. World Visionilla on jo lähes 10 miljoonaa kummia. Se tekee meistä maailman suurimman kummilapsijärjestön.

Suomen World Visionkin on kasvanut pienes-tä isoksi. Kymmenen vuotta sitten reilu miljoo-na euroa meni ohjelmatyöhömme. Ensi vuonna käytämme yli seitsemän miljoonaa euroa kehi-tysyhteistyöohjelmaan ja kummiprojekteihin. Hyödynsaajien määrä on seitsenkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tuemme nykyään yhteensä puolta miljoonaa ihmistä Perussa, Kolumbiassa, Sri Lankassa, Intiassa, Ugandassa ja Ke-niassa. Koko World Visionin työn parissa on 100 miljoonaa ihmistä melkein sadassa maassa.

Jokainen kummi on tärkeä. Jokainen heiltä ja muilta tukijoiltamme saatu euro on tärkeä. Suomen World Visionissa todella tuntee ole-vansa mukana suuressa muutoksessa. Se laittaa yrittämään parhaansa ja joskus vähän enemmänkin. Niin arvokas jokainen meidän vastuul-lemme annettu sentti on.

Meitä palkkatyöläisiä on toimistolla jo melkein 40, kun vuonna 2002 meitä oli viisi. Me parannamme maailmaa ammatiksemme. Palkkaam-me aina parhaat ammattilaiset. Emme kasvaisi ilman osaajia, jotka te-kevät viestintää ja markkinointia. Joka vuosi sijoitamme rahaa kehitys-yhteistyöohjelman laajentamiseen. Sinunkin lahjoituksestasi melkein viidennes menee siihen, että lisäämme auttamista ja kerromme työm-me tuloksista. Investoimme siihen, että saamme aikaan aina vain isom-man hyödyn. Pitkällä tähtäimellä se on kannattava sijoitus.

Sinä voit auttaa meitä lisäämään muutokseen vauhtia. Voit kertoa kummiudestasi Facebookissa tai kahvipöydässä ja pyytää ystäviäsi, tut-tujasi tai vaikka ventovieraita mukaan. Hallituksemme jäsen Esa Aho-nen kertoi, että hän jätti World Vision -lehden bussiin, koska lehti oli hänestä niin hyvä, että myös seuraavan matkustajan oli syytä lukea se. Tästä teosta olen kiitollinen.

Tiina SaukkoSuomen World Visionin

toiminnanjohtaja

Jokainen kummi on tärkeä

11

Susanna PalmrothMinun valintani:

”Indoressa olen omin silmin nähnyt, kuinka suuri merkitys koulutuksella

on nuorten tulevaisuudelle ja työllistymiselle. Toimeentuloon kouluttaminen on kestävä tapa parantaa elinoloja. Tulokset ovat nähtävissä pitkään, vielä World Visionin työn loputtua alueella.”

worldvision.fi/lahjakauppa

– Paikalliset ovat todella motivoitu-neita kehittämään taitojaan ja rakenta-maan itselleen elinkeinoa. World Vision on jo tehnyt täällä pohjatyötä ihmisten voimaannuttamisessa. Se tarjoaa monel-le yritykselle hyvän alustan yhteistyöhön, Susanna toteaa.

Toiveena pysyvä muutosKeskeinen osa kaikkea World Visionin työtä on rakentaa pohja yhteisön pysy-välle muutokselle kohti parempaa elä-mää. Myös Susanna on nähnyt Indoressa, kuinka mahdollisuus omaan toimeentu-loon on hyvinvoinnin perusta.

– Todellinen pitkän tähtäimen muutos on mahdollista vain, jos ihmiset saavat oman toimeentulon. Siksi liiketoiminta-mahdollisuuksien kehittäminen köyhis-sä yhteisöissä on tärkeää.

On hienoa olla nuori kummi

teksti Paula Pihlava kuvat Paula Pihlava ja Chris Eritu

muutoksentekijä

Eeva Pietola, Laura Friman ja Tommi Aaltonen halusivat kummeiksi jo pari-kymppisinä. He kertovat, millaista on olla kummi ja pohtivat muiden nuorten suhtautumista kummiuteen.

– Kummius on muuttanut sitä, mi-ten elän omaa tavallista elämääni. Uskon, että se tekisi hyvää kaikille nuorille, Eeva Pietola, 21, kertoo.

Pietola asuu ja opiskelee Helsingissä. Hän on ollut ugandalaisen tytön kum-mina vuoden ajan. Kummiuden myö-tä Pietola on oppinut katsomaan asioita uudesta näkökulmasta.

– Olen saanut paljon enemmän tie-toa Afrikan maiden tilanteista. Asentee-

ni on muuttunut, ja osaan nauttia enem-män siitä, mitä kaikkea minulla on täällä Suomessa.

Nuoret epäileväisiäHänen kaveripiirissään ei ole muita kum-meja. Monet Pietolan ystävistä ovat kiin-nostuneita aiheesta, mutta epäröivät silti ryhtymistä kummiksi.

– Nuoret ovat hyvin skeptisiä erityi-sesti sen suhteen, meneekö apu perille. Se on suurin syy, miksi ei haluta ryhtyä kummiksi tai lahjoittaa rahaa kehitysyh-teistyöjärjestöille.

Pietolan mielestä tietoa kehitysmaista on saatavilla helposti ja tarpeeksi. Kyse on ennemminkin siitä, haluaako nuori tutkia asiaa tarkemmin.

– On hyvin pieni vaiva ottaa asioista enemmän selvää. Toisaalta tietoa on ny-kyään saatavilla niin paljon, että sen to-denperäisyyttä voi olla vaikea selvittää.

Sitoutuminen pelottaaEspoolainen Tommi Aaltonen, 26, on ollut kolumbialaisen lapsen kummi jo kuusi vuotta.

– Kummilapseni on nyt 14-vuotias. On ollut upeaa seurata hänen kasvamis-taan, Aaltonen hymyilee.

Hän tietää, miksi niin moni nuori vain harkitsee kummiutta, mutta ei kuiten-kaan ryhdy tuumasta toimeen.

– Pitkäaikainen sitoutuminen rajoit-taa nuoria ryhtymästä kummeiksi. Moni elää opintotuella tai maksaa asuntolai-noja pois. Nuorena elämä on myös im-

Kahden lapsen äiti Laura Friman on seuran­nut ilolla myös kummilastensa kasvamista.

Tommi Aaltonen nauraa, että hänessä kulkee koko ajan mukana pieni maailmanparantaja.

12

On hienoa olla nuori kummi

muutoksentekijäpulsiivista. Nuori voi esimerkiksi päättää lähteä ulkomaille yllättäen. Siinä tilan-teessa ei haluta sitoutua mihinkään pit-käksi aikaa, Aaltonen pohtii.

Pietolan mielestä juuri säännöllinen kuukausittainen lahjoittaminen estää monia nuoria ryhtymästä kummiksi.

– Mielestäni summa ei ole suuri ja sen pystyy helposti säästämään pikkujutuis-ta. Sama summa menee, jos käy kerran syömässä ulkona. Henkinen arvo, jonka kummiudesta saa, on suurempi kuin ra-hallinen menetys, hän korostaa.

– Opiskeluaikana piti aina muistaa, että lahjoitan kuukausittain rahaa. En kuitenkaan säästänyt erikseen sitä varten enkä koe, että kummimaksuun menneet rahat olisivat mitenkään pois muista me-noistani. Päinvastoin, Aaltonen jatkaa.

Neljä kummilastaMyös Laura Friman, 32, ryhtyi kum-miksi 20-vuotiaana. Turussa asuvalla Fri-manilla on neljä kummilasta.

– Moni on sanonut, että opiskelijalla ei ole varaa ryhtyä kummiksi. Minua se är-syttää. Myös nuorilla on varaa lahjoittaa kehitysapuun, Friman toteaa.

Laura Frimanille kummius on tuonut paljon iloa.

– Monet Afrikasta tai Aasiasta kertovat uutiset ovat ikäviä juttuja erilaisista krii-seistä, jotka tuntuvat itselle kaukaisilta asioilta. Kummiuden myötä olen saanut paljon elävämpää tietoa yhteisöjen ke-hittymisestä. Se on uskomattoman hie-no tunne, kun tietää, että oma pieni pa-nos voi auttaa toista.

Kummius avasi silmätEeva Pietola kiinnostui kummiudesta tä-tinsä kautta. Täti oli käynyt kummimat-kalla Keniassa, ja hänen kertomuksensa paikallisista ja heidän kulttuuristaan sai-vat Pietolan ryhtymään kummiksi. Hän päätti heti, että haluaa itsekin kummi-matkalle.

– Matka opetti paljon ja sen jälkeen oli jopa epätoivoinen olo. Miten pystyisin auttamaan enemmän? Se on juuri niin kuin sanotaan, tieto lisää tuskaa. En pidä mitään asioita enää itsestäänselvyytenä.

Tommi Aaltonen on matkustanut Ke-niassa ja ollut työharjoittelussa Tansani-

assa. Kummiudesta hän kiinnostui ystä-vän kautta.

– Seuraan Etelä-Amerikasta tulevia uutisia tarkemmin kuin ennen. Kun on oma kummilapsi, alueen tapahtu-mat koskettavat enemmän. Kummius on avannut silmät maailman tilan- teelle.

– Kun ei tiedä vielä, mihin oma elämä on menossa, voi olla vaikeaa ottaa huomioon muiden nuorten ja lasten elinoloja, Eeva Pietola pohtii. Hän tapasi kummimatkalla Ugandassa kummilapsensa.

13

kasvotusten14teksti Tiina Lappalainen kuvat Martiina Woodson

Elastinen räppäsi hyvän asian puolestaSuomen World Visionin lähettilään Tomi Björckin isännöimässä hyväntekeväisyys-illassa esiintyivät Suomen kuumimmat nimet: Elastinen ja TPH sekä stand up -taituri Sami Hedberg. Illan tuotto menee srilankalaislasten hyväksi.

Elastinen (oik.) ja Timo Pieni Huijaus ottivat yleisön energisellä rap­

setillään. – Nyt takapuolet ylös tuoleista, täällähän on

bileet, he kannustivat.

Lapset ovat erityisen lähellä Elastisen sydäntä. – Viihdyn heidän kanssaan. Lapset ovat suoria ja rehellisiä ja heistä lähtevä energia on mahtavaa, Voice of Kids ­ohjelmassakin vaikuttava tähti hymyili. Cheek (vas.) kertoi osallistuvansa hyvän tekemiseen mielellään. – Minulla on elämässäni kaikkea niin riittävästi, että siitä riitää annettavaksi muillekin. Mietin kuitenkin aina tarkasti, millaisiin projekteihin lähden mukaan.

Sami Hedbergin komiikka sai yleisön ulvomaan naurusta. Shown jälkeen miehestä löytyi myös vakavampi puoli. – Yhteistyö ison järjestön kanssa on ollut jo pitkään haaveissa. Haluan kantaa korte­ni kekoon muiden auttamisessa.

kasvotusten 15

Halonen muisti kumppaneitaan lehmälläMuotialan yritys Halonen ja Suomen World Vision jatkavat hyvin alkanutta yhteistyötä. Kesällä ja syksyllä 2013 lahjoitettiin varoja perulais-lapsille Halosen myymälöis-sä myydyistä Tee Library -paidoista. Nyt Suomen World Vision saa näkyvyyttä muun muassa Halosen kanta-asiakasilloissa, joita järjestetään ympäri Suomea.

– Yhteistyö Halosen kanssa on meille erittäin arvokasta. Pääsemme kertomaan kummiudesta ja siitä, miten kummien ja muiden lahjoittajien sitoutuminen auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia, Suomen World Visionin varainhankintapäällikkö Mari Rahikka sanoo.

– Halonen on myös antanut ainutlaatuisen joululahjan sidosryhmilleen ostamalla Suomen World Visionin Lahjakaupasta lehmän ja joului-sen yritysvideotervehdyksen, Rahikka lisää.

Myös Halosella ollaan tyytyväisiä yhteistyö-hön.

– Uskomme, että apu menee konkreettisesti perille Suomen World Visionin kautta, markki-noinnin suunnittelija Leena Ponto sanoo.

Kaleva Travel lahjoittaa kummimatkojaMatkatoimisto CWT Kaleva Travel tukee Suo-men World Visionin työtä lahjoittamalla muutamia kummimatkoja vuosittain. Järjestö saa näkyvyyttä myös matkatoimiston uutiskirjeissä ja lehdissä.

– On hienoa tehdä yhteistyötä turvallisen ja tunnetun matkatoimiston kanssa. Kaleva Tra-vel on pitkäaikainen yhteistyökumppanimme, asiakassuhdepäällikkö Mireille Bathgate Suomen World Visionista sanoo.

Lehmä on arvokas lahja.

Kummilapsen kohtaami­nen on koskettava hetki.

CH

RIS ER

ITU

Tomi Björck hehkui iloa, kun hänen Farang­ravintolansa täyttyi juhlijoista. – Kiitos kaikille illalliskortin ostaneille. Olette mukana tukemassa tärkeää asiaa.

Kansanedustaja Jaana Pelkonen oli innoissaan illan annista. Vierellä viihtyi Suomen World Visionin innovaatio­johtaja Juha-Erkki Mäntyniemi. – Mahtavaa ruokaa, upeat esiintyjät ja kaikki tämä vielä hyvän asian puolesta. Tällaisia iltoja lisää, Pelkonen pyysi.

Mikä hyvänteke väisyysilta?Lokakuun puolivälissä järjestettiin Helsingissä Farang-ravintolassa hy-väntekeväisyysilta, jonka ideoi Suomen World Visionin lähettiläs Tomi Björck. Farang for Sri Lanka -illassa kaikki taiteilijat esiintyivät veloi-tuksetta. Illan tuotto menee srilankalaislasten ravitsemusta edistävään työhön Kalpitiyaan. Tomi Björck lähtee helmikuussa 2014 Sri Lankaan katsomaan, mitä illalliskorteista saadulla tuotolla saadaan aikaan.

Farang­ravintolassa järjestetty hyväntekeväisyysilta oli loppuunmyyty. Tarjolla oli seitsemän ruokalajin illallinen viineineen.

ajankohtaista

– Vaatteesta pitäisi tykätä niin paljon, ettei siitä raaskisi luopua ikinä. Vaateostos-ten tulisi aina olla pitkäkestoisia hankinto-ja, vaatesuunnittelija ja Suomen World Vi-sionin lähettiläs Paola Suhonen tiivistää.

Eettinen vaatteiden ostaminen on Su-hosen mielestä helppoa. Ostotilanteessa tärkeintä on miettiä, tarvitseeko vaatetta todella. Tämän jälkeen tulee kiinnittää huomiota materiaaliin ja asun designiin.

– Pitkäkestoisuus on kaiken lähtö-kohta. Ennen vaatteita huollettiin ja vietiin pesulaan. Nykyään niiden käyttöä leimaa kertakäyttökulttuuri, jolloin jo ly-hyen ajan jälkeen vaate menee roskiin, Suhonen sanoo.

Ei massatuotannolleVaatteiden ja kodintekstiilien kulutus on kasvussa. Vuosien 2001 ja 2006 välisenä

teksti Paula Pihlava kuvat Paula Pihlava ja World Vision

Vaatteella on väliäSuomalaisten hylkäämiä vaatteita kertyy kaatopaikoille vuosittain 90 miljoonaa kiloa. Silti ostamme noin 13 kiloa uusia vaatteita joka vuosi. Paola Suhonen haluaa taistella kertakäyttökulttuuria vastaan.

aikana se lisääntyi 35 prosenttia. Mas-sakulutus kiihdyttää vaatetuotantoa, ja siksi markkinoilla on myynnissä paljon huonokuntoisia vaatteita.

– Jos ihmiset ostavat vain halpoja ja huonosti tehtyjä vaatteita, niitä tullaan tekemään aina, Suhonen jatkaa.

Hän vertaa vaatteiden ostamista kodin

sisustamiseen. Jokaisen tulisi kerätä itsel-leen aikaa kestäviä asuja.

– Kaapista pitäisi löytyä klassisia vaat teita, jotka näyttävät hyviltä silloin-kin, kun trendit muuttuvat. Hyvin tren-dikkäät vaatteet ovat nopeasti out, eikä niitä keh taa pitää enää sesonkien vaih-duttua.

16

Reilua puuvillaa• Reilun kaupan sertifiointimerkkiä

saa käyttää tekstiileissä, jotka on tehty Reilun kaupan periaatteiden mukaisesti viljellystä puuvillasta.

• Reilu kauppa sertifioi pellolla tapahtuvan puuvillan viljelyn, ei koko tuotantoketjua.

• Koko tuotantoketjun kaikilta toimijoilta vaaditaan kuitenkin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten noudattamista.

• Suomen World Vision on Reilun kaupan jäsenjärjestö.

Lähde: Reilu kauppa

Paola Suhonen suunnittelee vaatteita, joille hän toivoo pitkää ikää.

ajankohtaista

Eettisyyteen pitäisi ohjata lainsäädännölläIhmisten tietoisuus ja kiinnostus eettisiä sekä ekologisia vaatteita koh-taan on kasvanut yrittäjä Heidi Heikkisen mielestä. Heikkinen perusti kuusi vuotta sitten Suomeen ensimmäisen yrityksen, joka tuo maahan trendikkäitä, ekologisesti sekä eettisesti valmistettuja vaatteita.

– Karmashop on saanut tasaisesti lisää asiakkaita, joista monet ovat hyvin sitoutuneita. Taloustaantumankaan aikana ne ihmiset, jotka ovat sitoutuneet eettisyyteen, eivät yhtäkkiä vaihda halpaketjuihin. Tuotteiden ostaminen on näille ihmisille arvovalinta, Heikkinen sanoo.

Eettisten ja ekologisten vaatteiden myynti on Suomessa pääosin pienten toimijoiden käsissä. Heikkisen mielestä muu vaateala seuraa liian hitaasti perässä.

– Yritysvastuusäätelyä tulisi ohjata lainsäädännöllä. Pelkästään kulutta-jien boikotilla ei tulla saamaan aikaan tarpeeksi isoa muutosta suurten vaateketjujen toimintaan. Muutos on tapahtunut hitaasti, koska se vaatisi halpaketjuilta tuotannon uudelleen järjestelyjä ja panostuksia työolojen valvontaan, mihin niiden ei tietenkään tarvitse suostua niin kauan kun se ei ole pakollista.

Ekologisten ja Reilun kaupan vaatteiden tekijöille annetaan vuosi ai-kaa valmistaa tilaukset, jotta työtahti pysyy kohtuullisena ja käsityöläiset voivat keskittyä työnsä laatuun.

– Tavalliset vaateketjut saavat tuotteet myymälöihinsä yleensä kuu-dessa viikossa, Heikkinen kertoo liiketoiminnan eroista tavallisessa ja eettisessä vaatebisneksessä.

Heidi Heikkinen työskentelee Suomen World Visionissa Intian koordinaattorina.

”Valvonta on haasteellista”Suuri osa Stockmann-tavaratalon omien merkkien muodista tulee viidestä maasta eripuolilta Aasiaa. Konsernilla on esimerkiksi Hong Kongissa ja Pakistanis-sa omat ostokonttorit, joihin tuotteet tulevat noin 500 tehtaasta ja 220 tavarantoimittajalta.

– Omat ostokonttorit helpottavat valvonnan tekemistä, ja ehdimme itse tarkastaa osan tehtaista. Valvonnalla pyrimme takaamaan, että tuotteiden valmistajien toiminta on eettistä, Tuuli Kauhanen konsernin viestintäosastolta kertoo.

Konserni ei pysty itse seuraamaan kaikkien tehtaidensa toimintaa. Se kuuluu Business Social Complian-ce Initiativeen, joka tähtää työolojen parantamiseen kansainvälisillä markki-noilla ja tekee vuosittain tarkastuksia tehtaissa.

– Tuotanto-olosuhteiden valvonta on haasteellista, mutta uskomme, että BSCI:n kaltaisen suuren tahon tekemä valvonta on riittävää, Kauhanen sanoo.

Stockmann myöntää, että tietyissä maissa toimiminen tuo sosiaalisen vas-tuun riskejä kuten työturvallisuuden ja työaikalainsäädännön laiminlyöntiä.

– Valvontaa kehitetään koko ajan. Emme hyväksy lapsi- tai pakkotyö-voimaa missään muodossa, Kauhanen sanoo.

Eettisesti tuotetun vaatteen puuvilla ei ole lasten poimimaa.

17

Heidi Heikkinen on opettanut vaatteiden valmistamista Nepalissa ja Intiassa.

aktuellt18

Raider vill förverkliga barnens drömmar

text Luz Duque översättning Annette Gothóni kuvat world vision

Raider älskar att dela med sig av hop-pet som fyller honom. Han har fått er-kännande för sitt inflytelserika ledande, sina kunskaper och sitt sociala engage-mang. Detta har lett honom till att jobba för högskolestudenternas nätverk, som fungerar i mer än tio kvarter i kommu-nen Soledad.

Nätverket började sin verksamhet i norra Colombia, Barranquilla år 2011. Det var ett initiativ av unga högskole-studeranden som inspirerades av tanken att få använda sina nya kunskaper för att främja livet i sitt hemområde och samti-digt få arbetserfarenhet som ger dem en bättre chans att komma in i arbetslivet.

Förändringar och svårigheterAllt började med att han måste göra en stor livsförändring.

– När jag var 12 år gammal umgicks jag med ett gäng av pojkar, som använ-de sin tid till att hänga på gatan och brå-ka i kvarteren. En av mina bästa vänner dog under en skjutning, berättar Raider

Efter detta lämnade Raider gruppen och började studera. Han jobbade vid

Raider blir sminkad för att spela och leka med barnen.

Raider har deltagit i det av World Vision Finland finansierade Nace la esperanza programmet sen han var fjorton år gammal. Hans sätt att överkomma svårigheter genom förnuft och passion har inspirerat många andra unga pojkar.

aktuellt

Lyhyesti suomeksi:

Raider haluaa toteuttaa lasten unelmia

Kolumbialainen Raider on osallistunut Suomen World Visionin rahoittamaan Toivo on syntynyt -verkostoon 14-vuo-tiaasta lähtien. Omalla esimer-killään hän on rohkaisut muita nuoria voittamaan vaikeudet.

Raiderin taival ei ole ollut helppo. Hän oli vielä 12-vuo-tiaana jenginuori, joka riehui kaduilla kavereidensa kanssa. Läheisen ystävän kuolema ammuskelussa sai Raiderin ha-luamaan elämänmuutosta. Hän alkoi opiskella ja pääsi mukaan World Visionin projektiin.

Toivo on syntynyt -verkosto aloitti toimintasa Kolumbian Barranquillassa 2011. Siinä on Raiderin lisäksi mukana monia nuoria opiskelijoita, jotka työs-kentelevät paikallisten, syrjäy-tymisvaarassa olevien nuorten kanssa. Tarkoituksena on kertoa nuorille muun muassa koulutusmahdollisuuksista ja tukea heitä erilaisten projek-tien avulla kohti parempaa elämää. Kaikkein tärkeintä on jakaa toivoa.

– Kerron omista kokemuk-sistani nuorille ja olen esi-merkkinä siitä, että suuristakin vaikeuksista voi selvitä, Raider tiivistää.

19

sidan om studierna, för att kunna be-tala dem. Det var inte enkelt, men han klarade sig och blev en förebild för an-dra.

För inte så länge sen, fick Raider möta svårigheter igen. Hans mamma diag-nostiserades med hudcancer, som de har kämpat mot tillsammans.

– Trots den svåra ekonomiska situa-tionen, mötte vi min mammas sjukdom med mycket hopp.

Möjligheter för ungaIdag jobbar Raider med att främja ar-betsmöjligheter för unga genom World Visions projekt, utöver att han är aktiv inom nätverket.

– Vi som jobbar för nätverket vill dela med oss av våra värden och vår kunskap. Vi vill stöda människornas och samhäl-lets utveckling, tillägger Raider och job-bar vidare för att förverkliga de sårbara barnens drömmar.

De unga deltagarna i nätverket samlas årligen till ett läger för att planera och utvärdera projekten samt diskutera de motgångar som nätverket mött under det gångna året.

– Vi utbildar oss hela tiden, ordnar möten och seminarier. Vårt nätverk grundar sig på praktisk inlärning och självstudier.

Nätverket ordnar många olika slags utbildningar för de unga deltagarna.

Projekt som nätverket har förverkligat

1. Nätverket har främjat ungas möjligheter till högre utbildning

genom samarbete med universitet och organisationer, liksom World Vision. Detta har även bidragit till avtal om stöd och rabatter för studieavgifter.

2. Under de tre senaste åren har nätverket ordnat

hälsokampanjer, som försett de mest utsatta studenterna med medicinska tjänster och personlig omsorg.

3. Projektet unga förespråkar och stöder unga att delta

i den offentliga politiken för att utveckla sätt att bekämpa konflikter och stöda fred i Barranquilla.

4. Projektet vänner av naturen, som förverkligats

i samarbete med högskolor och universitet, har fokuserat på att lära barnen om återvinning och att ta hand om naturens resurser.

5. Projektet ecoemprendo är ett annat initiativ där

nätverket arbetat för att försäkra en hållbar utveckling genom att lära barn och unga om vikten att spara naturens resurser.

6. Den framgångsrika kvinnan, är ett årligt

evenemang där kvinnor tilldelas erkännande, tacksamhet och beundran för det arbete som de gör.

7. Kampanjen mera leenden, mindre krut

ordnas kring jul för att stöda barn som lever i fattigdom.

visio

Kun on oikein pieniKun on oikein pienivoi lentää linnun untuvalla,nukkua orvokinlehden alla,kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni,voi keinua heinässä heiluvassa,levätä kukassa tuoksuvassa,kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni,voi istua lumihiutaleille,ja liitää maailman tuulien teille,kun on oikein pieni.

Hannele Huovi

KU

VA M

INN

A A

NN

ALA

20

Lapsia hädässä

teksti Anna Pollari kuvat World Vision

Kun katastrofi iskee, lapset kärsivät eniten. Tällä hetkellä avustusjärjestöjen huoli kohdistuu

sodan runtelemaan Syyriaan, josta on paennut jo yli miljoona lasta.

Pieni Hamad jakaa väliaikaisen kotinsa 17 pakolaisen kanssa. Jordaniaan paenneista syyrialaisista kaksi kolmasosaa asuu leirien ulkopuolella.

reportaasiK

UVA

MEG

SAT

TLER

23

Shamaa, 10, istuu lattialla aurinkoisena iltapäivänä. Kotitehtävät ovat hujan ha-jan levällään hänen edessään.

– Minusta tulee opettaja, kun olen isompi. Mutta ei täällä vaan Syyriassa, hän sanoo.

Kahdeksan kuukautta sitten hän pake-ni Jordaniaan mukanaan vain yllänsä ol-leet vaatteet.

– Sotilaat ympäröivät kotimme ja yht-äkkiä me vain juoksimme, Shamaa ker-too pehmeällä äänellä.

Hänen perheensä päätyi lopulta Za’atarin pakolaisleirille, jossa 50  000 pakolaiselle tarkoitetulla alueella asuu kolminkertainen määrä ihmisiä. Leiri on puuton ja pölyinen pala autiomaata.

Tätä kirjoitettaessa yli kaksi miljoo-naa ihmistä on paennut Syyriasta. Mil-joona eli puolet heistä on lapsia. Monet ovat lähteneet Shamaan tavoin äkillises-ti ilman omaisuutta tai henkilöpapereita.

Päätepysäkkinä suurimalla osalla on naapurimaa kuten Jordania tai Liba-non. Siellä ihmiset asuvat paisuvilla pa-kolaisleireillä, autotalleissa, hylätyissä ra-kennuksissa tai paikallisilta vuokratuissa tiloissa. Lähestyvä talvi ja lisääntyvä kyl-myys aiheuttavat ongelmia.

Perusasioita ja turvaa– Lasten selviytyminen kriiseistä riippuu osin siitä, miten hyvin yhteisöt ennestään huolehtivat heistä ja miten hyvin yhteis-kunnan palvelut, kuten koulutus ja ter-veyspalvelut toimivat. Nämä systeemit ja rakenteet kuitenkin järkkyvät katas- trofin iskiessä, sanoo Heather MacLeod, World Visionin humanitaaristen operaa-tioiden johtaja.

Avustusjärjestöjen hätäapu pyrkii tur-vaamaan ihmisten perustarpeet kuten ruuan, veden sekä toimivan sanitaation. World Visionin työssä painottuvat myös lastensuojelu sekä kovia kokeneiden las-ten psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoin-nin lisääminen.

Esimerkiksi Syyrian kriisiä pakenevi-en pienten arki on epävarmuutta täyn-

Shamaa toivoo, että voisi palata kotiin Syyriaan.

reportaasi

KU

VA M

EG SA

TT

LER

24

reportaasi

World Visionin Heather MacLeod pakolaisleirillä Pohjois­Tšadissa.

KU

VA JA

MES A

DD

IS

25

nä. Lähes kaikki heistä ovat menettäneet läheisiään tai nähneet väkivaltaa.

World Vision järjestää pakolaislapsille psykososiaalista tukea ja ylläpitää erityi-siä lapsiystävällisiä tiloja. Lapsille tarjo-taan koulutettujen ammattilaisten tukea, harrastumahdollisuuksia, kouluopetus-ta sekä mahdollisuuksia vain leikkiä ja olla lapsi.

”Sydämeni särkyy”Uusiseelantilainen MacLeod johtaa World Visionin kansainvälisen avun valmiusyksikköä (Global Rapid Respon-se Technical Team). Kyseessä on monia-lainen asiantuntijaryhmä, jonka jäsenet siirtyvät tarvittaessa auttamaan ja koor-dinoimaan työtä hätäalueilla. Macleodin työssä Syyria on nyt ykkönen.

– Kysyn itseltäni päivittäin, missä päin maailmaa on rankinta olla lapsi. Juuri nyt listani kärjessä on Syyria. Sydämeni

särkyy, kun ajattelen, että rauhanomais-ta ratkaisua ei ole löydetty. Samalla mil-joonat lapset kärsivät ja pelkäävät. He ansaitsisivat uskoa tulevaan, mutta toi-vo heikkenee päivä päivältä, MacLeod toteaa.

Koulunkäynti on tärkeintäIhminen tarvitsee vettä, ruokaa ja suo-jaa selvitäkseen päivästä toiseen. Usein kriisin keskellä eläviä perheitä huolestut-taa kuitenkin eniten se, pääsevätkö lapset enää kouluun.

– Koulunkäynti ja ylipäätään arkiru-tiinit ovat erittäin tärkeitä lasten hyvin-voinnille. Jos koulunkäynti katkeaa, sillä on negatiivisia vaikutuksia pitkälle las-ten ja perheiden tulevaisuuteen, sanoo MacLeod.

Arvioiden mukaan vain 60 prosent-tia Syyrian kriisiä paenneista lapsista käy koulua. Mitä pidemmäksi tauko kasvaa,

Vuonna 2012 World Vision auttoi 87 kriisissä tai katastrofissa eri puolilla maailmaa. Merkittäviä avustusope-raatioita toteutettiin muun muassa Syyriassa ja Sahelin alueella Afrikassa.

Näistä humanitaarisista kriiseistä 26 oli aseellisia konflikteja.

Kaikkiaan 10,3 miljoonaa lasta ja aikuista sai hätäapua.

Apua annettiin yhteensä 547 miljoo-naa Yhdysvaltain dollaria. Lahjoituksia antoivat yksityishenkilöt, yritykset, maiden hallitukset ja muut viralliset tahot.

Haiti 2010–2012Haitiin iski tammikuussa 2010 voimakas maanjäristys, jossa menehtyi yli 220 000 ihmistä ja yli 300 000 loukkaantui. Yli miljoona jäi kodittomaksi. World Vision koordinoi 27 tilapäisleirin toimintaa. Noin 7 700 lasta osallistui lapsiystävälli-sissä tiloissa järjestettyyn leikki- ja ope-tustoimintaan, ja 100 kouluun toimitettiin oppimateriaaleja ja huonekaluja.

Katastrofityön tavoitteena on lievittää lasten hätää

Afrikan sarvi 2010–2012Afrikan sarvi koki pahimman ruokakrii-sinsä 60 vuoteen 2010–2012. Kuivuus, ruoan hinnan nousu ja paikalliset konflik-tit aiheuttivat sen, että yli 13 miljoonaa ihmistä tarvitsi apua. World Vision auttoi yli 2,4 miljoonaa hädänalaista. Ruoka-apua sai 1,6 miljoonaa ja veden saanti taattiin lähes 800 000 ihmiselle.

Pakistan 2011Kovat monsuunisateet aiheuttivat tuhoja seuduilla, jotka olivat vasta toipumassa edellisistä tulvista. Miljoonat menettivät kotinsa, satonsa tai kärsivät muuten tulvien seurauksista. World Vision jakoi ruoka-apua, väliaikaisia suojia kotinsa menettäneille ja muita hätäaputarvikkeita yli 140 000 ihmiselle. Noin 1 100 lasta osallistui lapsiystävällisissä tiloissa järjes-tettyyn toimintaan.

Auta Syyrian sotaa pakenevia: • lahjoita osoitteessa

worldvision.fi/katastrofiapu• tee tilisiirto:

FI 32 8000 1570 7681 36, viite 239842 • lähetä tekstiviesti AUTAN numeroon

16499 (10 euroa).

reportaasi

MEG

SAT

TLER

ASH

LEY JO

NA

TH

AN

CLEM

ENT

S

IAN

MC

INN

ES26

sitä suurempi on uhka kokonaisen suku-polven menettämisestä.

Pakolaisuus vaikeuttaa koulunkäyntiä monin tavoin. Taisteluiden takia opin-noissa on saattanut olla kuukausien tau-ko jo Syyriassa. Traumaattiset kokemuk-set vaikeuttavat keskittymistä, ja monella naapurimaihin päätyneellä lapsella on ongelmia seurata erilaista opintosuun-nitelmaa. Tukiopetus on tarpeen, jotta paluu kouluun onnistuisi myöhemmin.

Lapsia uhkaa moni asiaLapsi voi loukkaantua itse katastrofissa kuten tsunamissa, mutta vammoja voi ai-heutua vielä pitkään sen jälkeenkin rau-nioiden ja kaaoksen keskellä. McLeodin mukaan kaikenlainen väkivalta ja hy-väksikäyttö valitettavasti lisääntyvät kun kriisi iskee.

– Kyse voi olla siitä, että äärimmäises-sä stressitilassa oleva aikuinen saattaa sa-tuttaa omaa lastaan tai sitten ihmissala-

koulut ovat täynnä. Hänen koulunkäyn-tinsä keskeytyi jo kaksi vuotta sitten, kun taistelut kiihtyivät kotiseudulla Syyriassa.

Samhar-äiti taistelee pitääkseen toi-voa yllä.

– Olen ollut niin huolissani kaikesta. Haluaisin palata kotiin ja haluaisin, että lapseni ovat turvassa. Se ei vain nyt on-nistu. Tuntuu välillä, että otteemme elä-mästä lipsuu.

Shamaa on käynyt alkukesästä lähtien World Visionin järjestämässä tukiope-tuksessa, jotta hän pysyisi ikätovereiden-sa tahdissa. Toiveena on, että paluu kou-luun vielä onnistuu.

kuljettajat ottavat hyödyn irti sekavasta tilanteesta, kun lapset joutuvat eroon vanhemmistaan. Myös lapsityöläisten määrä lisääntyy.

YK:n ihmisoikeusneuvoston asetta-man komission Syyria-raportti kertoi aiemmin tänä vuonna vakavista lapsiin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista; lapsisotilaista, tappamisista, pidätyksistä sekä sieppauksista.

– Sotilaallisissa konflikteissa lapsia uh-kaa väkivalta ehkä pitkäänkin, sillä vä-kivallan kulttuuria on hankala katkaista. Lapsia myös rekrytoidaan taistelujoukkoi-hin ja aseellisiin ryhmittymiin, mikä joh-taa moniin ongelmiin, MacLeod toteaa.

Takaisin kouluunShamaan perhe lähti lopulta Za’atarin pakolaisleiriltä ja löysi väliaikaisen asun-non vilkkaasta Irbidin kaupungista. Jor-danian hallitus sallii pakolaislasten käydä julkisia kouluja, mutta Shamaan lähi-

Lapsiystävällisissä tiloissa on helpompaa olla lapsiLapset Salomonsaarilla leikkivät ja askartelevat rauhassa. Ugandalaiset ja kon-golaiset nuoret opiskelevat vieri vieressä. Syyrialaislapset hengähtävät hetken kaukana pommituksista. Kaikki ovat juuri kokeneet jotain järkyttävää; luonnon-katastrofin tai taisteluja.

Yhteistä lapsille on myös se, että he käyvät World Visionin ylläpitämissä lapsiystävällisissä tiloissa (Child-Friendly Spaces). Nämä lapset suhtautuvat kohtalotovereitaan positiivisemmin tulevaisuuteensa, kertoo World Visionin ja amerikkalaisen Columbian yliopiston tuore tutkimus.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lapsiystävällisten tilojen merkitystä Länsi-Ugandassa Rwamwanjan pakolaisleirillä, missä noin 73 prosenttia lapsista osallistuu tilojen toimintaan. Lapset saavat kouluopetusta ja lisäksi tiloissa voi osallistua ohjattuun taide- ja urheilutoimintaan tai vain leikkiä omia leikkejä. Koulutetut ohjaajat ovat paikalla ja auttavat lapsia käsittelemään heitä kohdan-nutta traumaa.

– Tilat auttavat katastrofin jalkoihin joutuneita lapsia muistamaan, millaista on olla lapsi, sanoo World Visionin Heather MacLeod.

Tutkimustulosten mukaan myös lasten vanhemmat hyötyvät lapsiystävällisistä tiloista, sillä heidän todettiin olevan vähemmän stressaantuneita sekä parem-min tietoisia yhteisön tarjoamasta tuesta ja esimerkiksi sairaanhoitopalveluista.

Vuonna 2013 lapsiystävällisiä tiloja on rakennettu Aasian tulvista kärsiville alueille, Guatemalan maanjäristyksessä toipuviin kyliin sekä Syyrian ja Kongon konfliktia pakeneville.

teksti Chris Huber

Lähteet: World Vision Humanitarian & Emergency Affairs Annual Report 2012, www.wvrelief.net

Sahel, Länsi-Afrikka 2012–Ruokakriisi vaikutti pahimmillaan 18 miljoonan ihmisen elämään läntisessä Afrikassa. Kriisialueilla on jaettu ruokaa, lääkkeitä, uutta siemenviljaa ja puhdasta vettä. Samalla World Vision on tehnyt pitkäkestoisempaa kehitysyhteistyötä; esimerkiksi Malissa ja Nigeriassa osa varoista on käytetty viemäröinnin ja hygienian parantamiseen.

Apua nopeasti• World Vision toimii lähes 100

maassa. Avustusoperaatio on mahdollista käynnistää niissä jo muutaman tunnin kuluessa katastrofista.

• World Vision auttaa kylä- ja slummiyhteisöjä varautumaan katastrofeihin ja toimimaan niin, että niiden vaikutukset olisivat mahdollisimman lieviä.

• World Vision hankkii avus-tustarvikkeet paikallisesti aina kun mahdollista. Suurien katastrofien yhteydessä hätä-apua siirretään kahdeksasta suuresta keskusvarastosta eri puolilla maailmaa. Valmiiksi pakatut hätäaputarvikkeet voidaan lennättää nopeasti katastrofialueelle.

reportaasiK

UVA

CH

RIST

INA

MU

GE

AM

AD

OU

BA

RA

ZE

27

tositarina

Jorge, 12Olipa kerran yksi lammas. Rosita-tyt-tö paimensi pientä lammasta. Kulki ja paimensi, kunnes jostakin ilmestyi nuo-rukainen. Nuorukainen sanoi: ”Au-tan sinua paimentamisessa.” Sillä aikaa, kun he keskustelivat, tuli kettu ja ryös-ti lampaan. Kettu vei lampaan pois. Oli myöhä ja kiire ja tyttö lähti kotiin. Tyt-tö kertoi äidilleen: ”Kettu vei yhden pässin.” Äiti kysyi: ”Että mitä?” Ja äiti löi tyttöä.

Perheeni: äiti, isä, kolme sisarustaLempinimeni: PapitoLempiaineeni: matematiikkaAine, josta en pidä koulussa: yhteiskuntaoppiTulen onnelliseksi: opiskelustaMinua yököttää: roskaruokaLempiruokani: chevicheHarrastukseni: television katselu

teksti Pauliina Koponen ja Merja Tikkanen-Vilagi kuvat Merja Tikkanen-Vilagi

Lasten ääniä PerustaMillaista on lasten elämä Perussa? Jorge, Angel ja Jhazmin kertovat kolme satua, jotka hipaisevat myös heidän arkeaan.

28

Jorge haluaa olla isona poliisi.

tositarina

Angel, 11Tapahtuipa niin, että kaksi juoppoa meni ravintolaan. Ja heidän poikansa. Ja nämä kaksi juoppoa tappelivat kadulla. Sitten toinen pojista meni syyttäjän luo ja sa-noi: ”Syyttäjä, syyttäjä, kaksi juoppoa tappelee tuolla.” Syyttäjä sanoi pojalle: ”Miksi et ole tullut kertomaan minulle tästä aikaisemmin?” Poika vastasi: ”Kos-ka isäni on voitolla.”

Sitten syyttäjä meni sinne, missä nuo kaksi juoppoa tappelivat. Syyttäjä kysyi: ”Mitä täällä tapahtuu?” Toinen juoppo sanoo: ”Häivy täältä, sinä surkimus.” Syyttäjä sanoo: ”Lähdetäänpä kamarille.”

”Älä häiritse minua, sinä tyhmä ja saa-maton”, sanoi toinen juoppo, ja rikkoi pullon syyttäjän päähän.

Jhazmin, 10Kun olin pieni tyttö, isoäitini rakasti minua kovasti. Hän antoi minulle usein lahjaksi kukkia. Äitini sanoi: ”Isoäitisi antaa sinulle paljon lahjaksi kukkia.” Iso-äiti antoi myös siskolleni paljon kukkia lahjaksi. Kun isoäitini oli kuolemaisil-laan, hän antoi minulle lahjaksi suukon ja yhden kukkasen. Ja sitten hän kuoli. Äitini sanoi minulle: ”Kuka sinulle nyt antaa kukkia?”

Tutustuin näihin lapsiin reilun viikon mittaisessa työpajas-samme Renacerissa, Perussa. Työskentelymme lomassa pyysin heitä keksimään satuja ja kirjoittamaan Ystäväni-kirjaan.

Työpajassa pohdimme World Visionin ja Renacerin asuk-kaiden yhteistyön seuraavia tavoitteita. Halusimme myös kuulla, mitä alueen lapset ajattelevat kotiseutunsa tule-

vaisuudesta. Lapset nimesivät suurimmaksi ongelmakseen kaltoinkohtelun. Kotiväkivalta, koulukiusaaminen ja fyysinen koulukuritus ovat edelleen liian monille arkipäivää.

Lasten mielipiteet herättivät yhteisöjen johtajat ja van-hemmat huomaamaan lasten pahoinvoinnin. Tässä onkin suuntaa tulevalle työlle kerrakseen.

Merja Tikkanen-Vilagi, Perun ohjelmakoordinaattori

Perheeni: äiti, isä, kolme sisarustaLempinimeni: MendozaLempiaineeni: matematiikkaAine, josta en pidä koulussa: yhteiskuntaoppiTulen onnelliseksi: autoistaMinua yököttää: kateelliset ihmisetLempiruokani: chevicheHarrastukseni: jalkapallon pelaaminen

Perheeni: isä, äiti, kaksi sisarustaLempinimeni: CaliLempiaineeni: ympäristöoppiAine, josta en pidä koulussa: yhteiskuntaoppiTulen onnelliseksi: siitä kun äitini laittaa ruokaaMinua yököttää: se kun joudun laittamaan ruokaaLempiruokani: chevicheHarrastukseni: tykkään laulaa

Perulaisten lasten huolena väkivalta

29

Angelin toiveammatti on asianajaja.

Jhazmin haluaisi insinööriksi tai lakimieheksi.

pallon ympäriK

UVA

: CH

RIS ER

ITU

KU

VA: M

INN

A A

NN

OLA

30

Ugandassa kouluvuoden kolmas lukukau-si alkoi oppilaille kurjalla tavalla. Paikalli-set ylä- ja alakoulujen opettajat aloittivat lakon ja kieltäytyivät opettamisesta. Syys-kuun puolen välin lakko oli kannanotto maan hallitukselle, joka ei ole opettajien vaatimuksista huolimatta nostanut alan palkkoja.

Ugandassa opettajien palkat laahaavat yleisen hintakehityksen perässä. Keskimää-räinen kuukausipalkka valtion julkisissa alakouluissa on 120 dollaria ja yläkou-luissa 200 dollaria. Yksityiset koulut ovat oppilaille kalliimpia, mutta se ei kuiten-kaan näy opettajien palkoissa. Päinvastoin,

yksityiskoulun opettaja voi tienata jopa vähemmän kuin julkisen koulun opettaja.

Kansallinen opettajien unioni vaatii 20 prosentin palkankorotusta. Viime vuosina kova inflaatio on vaikeuttanut valtion palkkalistoilla olevien elinoloja. Ugandan valtiolla on ollut vaikeuksia löytää varat palkankorotuksiin.

Vuonna 1997 maassa muutettiin kou-lulainsäädäntöä, jonka seurauksena perus-koulutus tuli ilmaiseksi kaikille lapsille. Se on kasvattanut oppilasmääriä huimasti. Ennen noin kolme miljoonaa lasta aloitti alakoulun, nykyään sen aloittaa yli kah-deksan miljoonaa lasta. Luokkahuoneet

pullistelevat oppilaita. Valtion standardi luokkakoolle on 45 oppilasta, mutta on hyvin tavallista, että yksi opettaja opettaa kaksin tai kolminkertaisestikin standardin ylittävää määrää oppilaita.

Kouluissa opettajien ahdinko näkyy usein poissaoloina, kun he etsivät tienestejä muualta. Poissaoloihin on Ugandassa puututtu koulun ja vanhempi-en tiu kemmalla yhteisvalvonnalla. World Vision on auttanut kouluttamalla aikuisia ja lapsia lapsen oikeudesta koulutukseen. Useissa kouluissa opettajien läsnäolo onkin parantunut kansalaisvaikuttamisen myötä.

tekstit Paula Pihlava, Heidi Heikkinen, Merja Tikkanen-Vilagi ja Saara Nokelainen

UGANDA | Opettajat taistelevat palkoistaan

pallon ympäri

KU

VA: M

INN

A A

NN

OLA

KU

VA: PER

ÍOD

ICO

ELL MU

ND

O M

END

ELLIN31

INTIA | Ainutlaatuinen lakiIntiassa on hyväksytty laki, jonka mukaan tietyn kokoisten yritysten tulee käyttää vuosittain kaksi prosenttia voitoistaan yhteiskuntavastuuseen. Yritys saa itse päättää, mihin lahjoittaa rahansa. Vaih-toehtoina on esimerkiksi koulutuksesta tai ympäristöstä huolehtivien järjestöjen tukeminen.

Laki hyväksyttiin elokuussa kahdeksan kuukautta kestäneen prosessin jälkeen. Laki on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä siitä, pystyvätkö järjestöt hyö-dyntämään heille tulevan ylimääräisen rahoituksen. Intia on ainut maa, jossa on asetettu vastaavanlainen laki.

KENIA | Oppia aikuisiälläOpintojen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Keniassa Kisumun läänis-sä aikuisilla ja vanhuksilla on mahdolli-suus opetella lukemaan ja kirjoittamaan. Orongon-kylässä paikallinen instituutio järjestää kaksi kertaa viikossa ilmaista opetusta, johon kaikki halukkaat voivat osallistua. Suurin osa oppilaista on yli 45-vuotiaita leskiä, osa jopa yli 70-vuo-tiaita.

Monet oppilaista ovatkin jo siirty-neet pois työelämästä, joten instituutio opettaa heitä lukemisen ja kirjoittamisen ohella tekemään erilaisia käsitöitä paikal-lisista materiaaleista.

UGANDA | Opettajat taistelevat palkoistaan

KOLUMBIA | Maan-viljelijöiden mielenosoitusKolumbiassa maanviljelijät ovat osoit-taneet mieltään useita viikkoja vaatien muutoksia maan kauppa- ja maanviljelys-politiikkaan. Bensan hinta ja tuotannon kustannukset ovat nousseet liian korkeal-le. Erityisesti Euroopan unionin ja Yhdys-valtojen vapaakauppasopimukset ovat lisänneet kilpailua, johon kolumbialaiset maanviljelijät eivät pysty vastaamaan. Sopimukset ovat kasvattaneet köyhien ja rikkaiden välisiä tuloeroja.

Elokuussa alkaneet mielenosoitukset ovat lamauttaneet osia maasta. Suurim-mat mielenilmaukset ovat tapahtuneet Kolumbian pääkaupungissa Bogotassa, jossa tapahtumat ovat muuttuneet toisinaan väkivaltaisiksi. Maan hallitus neuvottelee uusista sopimuksista maan-viljelijöiden kanssa.

PERU | Hätätila lumisateistaEpätavallisen voimakkaat lumi- ja ve-sisateet ravisuttivat Perua syyskuussa. Andien alueilla kylmyys ja lumisateet aiheuttivat laajaa tuhoa. Ne tappoivat muun muassa laamoja ja muita kotieläi-miä. Renacerin ja Mosoq Ayllun ohjelma-alueet eivät kuulu kaikkein pahiten kärsineiden alueiden joukkoon, vaikka epätavallisia sääilmiöitä koettiin niissäkin

muutaman päivän ajan. Mosoq Ayllun ohjelmajohtaja Federico Fernánde-zin mukaan World Visionin työntekijät vaikuttivat omalla panoksellaan siihen, että alueen paikallishallinto otti lopulta itse vastuulleen pahiten kärsineiden yhteisöjen auttamisen tarjoamalla asuk-kaille tehostettuja terveyspalveluita ja huolehtimalla eläinten terveydentilasta ja taloudellisten tappioiden korvaamisesta karjankasvattajille. Alueella vierailleen Fernándezin mukaan paikallishallintoa vastuuttamalla vahvistettiin samalla sen toimintakykyä kohdata mahdollisia uusia hätätiloja tulevaisuudessa.

SRI LANKA | Ihmisoikeuksia rikotaanVuonna 2009 loppunut Sri Lankan sisällissota vaikuttaa vielä maan turval-lisuuteen YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan. Navi Pillay vaatii Sri Lankan hallitukselta toimia, jotta maassa vallit-seva pelon ilmapiiri saataisiin poistettua. Pillay vieraili Sri Lankassa elokuun lopulla ja kuuli paikallisilta, että turvallisuusjoukot ovat uhkailleet heitä.

Pillay vaati ihmisoikeusaktivistien ja toimittajien häirinnän lopettamis-ta. Hänen mukaansa häirintä on ollut järjestelmällistä. Pillay on huolissaan siitä, että paikallisten uhkailu on pahentunut entisestään.

makuja maailmalta

PHANGAN GINGER

1 litra inkivääri olutta

5 cl tuorelime mehua

30 tulitikun kokoista inkivääri palaa

40 kpl mintun lehtiä

2 rkl palmusokeria

jäitä

Sekoita ja nauti.

Rapua ja juhlajuomaa Suomen World Visionin lähettilään Tomi Björckin resepteissä maistuu ihanainen

Aasia. Taskurapu ja vihreä mangosalaatti ovat huippukokin omia suosikkeja. Aterian alkuun sopii raikas Phangan Ginger.

KU

VA: FA

RA

NG

KU

VA: PA

ULA

OJA

NSU

U

32

makuja maailmalta

PEHMEÄKUORISTA TASKURAPUA JA VIHREÄ MANGOSALAATTI (neljälle)

PUHDISTA TASKURAVUT. Raota ravun pehmeää kuorta ja poista ravun uusi kuori, keuhkot ja ”kasvot”. Leikkaa ravut kahteen osaan keskilinjaa pitkin.

TEE SALAATTI: kuori ja leikkaa mango tulitikunpaksuisiksi tikuiksi. Lisää ne kulhoon salaatin muiden ainesten kanssa ja sekoita.

LÄMMITÄ ÖLJY isossa kattilassa 180-asteiseksi. Marinoi tas-kurapuja hetki kalakastikkeessa ja jauhota ne sitten tapiokajauholla. Tiputa ravut öljyyn yksitellen niin, että jalat ovat irti toisistaan. Paista rapuja noin kaksi minuuttia, kunnes ne ovat kauniin kullanruskeita.

SEKOITA VIHREÄÄ nahmjimiä salaatin joukkoon, kunnes salaatti on kosteaa ja nosta salaatti lautasen keskelle keoksi. Lisää ravut lautaselle salaatin ympärille, ripottele päälle rapeaa sipulia ja lisää nahmjimiä sekä pähkinää ja tarjoa heti.

2 pehmeäkuorista taskurapuakalakastiketta marinointiintapiokajauhoa paistamiseenöljyä paistamiseen0,5dl nahmjim-kastiketta

SALAATTI2 kpl vihreää mangoa2 cm pala inkivääriä, ohueksi *julienneksi leikattuna1 varsi sitruunaruohoa, ohueksi viipaloituna½ dl pomelon hedelmälihaa2 kpl vihreää chiliä, ohuena juliennena½ dl mintun lehtiä½ dl thaibasilikan lehtiä2 vartta kevätsipulia, ohueksi julienneksi leikattuna½ dl paahdettua maapähkinää, murskattuna* tulitikun kokoiseksi

KU

VA: FA

RA

NG

33

kampanja

Bharat pääsi joulupukin syliin.

34

Joulupukki kävi kylässäteksti Tiina Lappalainen, Sagar kuvat Minna Annola

on jo pikkuinen, jolla ei ole vielä nimeä. Saamme Anitalta noin kuusi litraa mai-toa päivässä. Osa tulee perheellemme ja osa menee myyntiin, perheen äiti kertoo.

Viisilapsisen perheen äiti Hari Bhai yrittää kainosti peitellä hymyään. Ilmassa väreilee kuumuuden ja lähes sataprosent-tisen kosteuden lisäksi jännitys. Sitten se tapahtuu. Pikkuruiseen oviaukkoon il-mestyy suurikokoinen mies punaisessa nutussa ja valtavassa valkoisessa parras-sa. Lasten silmät laajenevat. Joulupuk-kia viittoillaan sisään ja hänelle asetel-laan tuolia, mutta pukki ei halua vielä istua. Hänen katseensa pysähtyy Bharat-poikaan.

– Siinähän sinä olet, pukki ilahtuu.Hän kävelee vakaasti pojan luo ja nos-

taa tämän syliinsä. Vanhemmat ja sisa-rukset pidättävät henkeään. Bharat kat-soo ihmeissään. Äkkiä pieni käsi kiertyy luottavaisesti joulupukin niskan taakse. Seuraa hiljaista jutustelua. Joulupukki esittelee itsensä, kyselee pojalta kuulu-misia. Kun yhteinen hetki on ohi, puk-ki istahtaa tuoliinsa ja katsahtaa muu-ta perhettä.

– Onpas mukava tavata. Olen iloinen, kun saan vierailla kodissanne.

Puhvelista tuli AnitaMitä suomalainen joulupukki tekee Kes-ki-Intian Sagarissa sijaitsevassa rutiköy-hässä kylässä? Peruutetaan hieman ajassa taaksepäin. Noin vuosi sitten joulupuk-ki lahjoitti Suomen World Visionin Lah-jakaupan kautta Bharatin perheeseen ve-sipuhvelin. Poika oli tuolloin aliravittu ja sairasti tuberkuloosia. Pukki päätti jo lahjoitusta tehdessään lähteä katsomaan, millaisia vaikutuksia vesipuhvelilla on köyhän perheen elämään.

– Muistatteko vielä päivän, kun sait-

te vesipuhvelin? Onko sillä nimeä? Mi-ten paljon saatte siitä maitoa, joulupuk-ki haluaa tietää.

– Muistan ikuisesti sen päivän, kun saimme vesipuhvelin. Annoimme sen ni-meksi Anita. Se oli tiineenä ja nyt sillä

Bharat-pojan perheessä tapahtui syyskuussa 2013 kummia. Joulupukki saapui tarkastuskäynnille katsomaan, miten aiemmin aliravittu poika nykyään voi.

Lisää lahjojaJoulupukkisäätiö ja Suomen World Vision kampanjoivat yhdessä maailman lasten auttamiseksi. Joulu pukin vuosi sitten lahjakaupasta ostamat lahjat me-nivät perille osana Suomen World Visionin kehitysyhteistyötä. Ne päätyivät Keski-Intiaan Sagarin aluekehitysohjelmaan. World Vision työskentelee siellä 48 kylässä parantaakseen paikallisten kanssa erityisesti naisten asemaa ja lasten hyvinvointia.

Joulupukin lahjoittama lehmä annettiin perheelle paikallisesti suosittuna vesi-puhvelina. Lisäksi joulupukki lahjoitti rakennustarvikkeita paikalliselle esikoululle. Sinne pääsee 150 alle viisivuotiasta lasta. Lapset saavat esikoulussa päivittäin valtion tarjoaman aterian. Esikoulu toimii myös terveysklinikkana. Siellä järjes-tetään rokotus-, ravitsemus- ja hygieniakampanjoita. Lapset ja raskaana olevat naiset pääsevät säännöllisiin terveystarkastuksiin.

Tänä vuonna joulupukki teki jälleen uuden lahjoituksen. Sagarin alueelle lähtee Hyvä sato -paketteja ja Terveystarkastus lapselle -lahjoituksia.

Maikkari mukana matkassa

Joulupukin Sagarin-vierailua seurasi-vat myös MTV3:n toimittaja Ripsa Koskinen-Papunen ja kuvaaja Esa Kurkikangas. Kaksikko teki visiitistä pätkän 45-minuuttia-ohjel-maan ja loppukevennyksen Kymme-nen uutisiin.

Katso joulupukkiohjelma osoitteessa katsomo.fi (hakusana joulupukki).

Anita­vesipuhveli muutti viisilapsisen perheen elämän.

Tasa-arvo vammaisille

40 €

Siskolle Turkuun

ja opiskelijalle Sri Lankaan

Uutta!

Kun hankit jouluksi World Vision -lahjakaupasta eettisen lahjan, sillä

on aina kaksi saajaa. Toinen saaja on sinulle tuttu, toinen joku tuntematon maailman köyhimmissä olosuhteissa.

Yhtä kaikki, lahja menee aina todelliseen tarpeeseen ja sen hintaan

sisältyy aito antamisen ilo. 

Vuohi 42 €

Sinkulle ja lapsiperheelle

Osta jouluksi,

auta iäksi.

Lahjakauppa

TASAPUOLISTA

JOULUA KAIKILLE

TEE JOULUOSTOKSESI HETI worldvision.fi/lahjakauppa

Lapset terveempiäJoulupukki kysyy vielä lasten terveydestä. Onko äiti huomannut siinä muutosta?

– Lapset voivat nyt paljon paremmin eivätkä sairastele enää yhtä usein kuin ai-kaisemmin. Lapset saavat maitoa juomak-si aamuisin, ja teen heille siitä myös jo-gurttia, joka on vahvaa ja hyvää ravintoa.

Äiti kertoo pientä ylpeyttä äänessään, että perheellä menee nyt myös taloudel-lisesti paremmin.

– Olemme saaneet koulutusta puhve-leiden hoitamiseen, joten maitoa tulee koko ajan enemmän.

yhteistyössä36

World Vision järjesti tapahtumas-sa myös keskustelutilaisuuden teemalla: Weconomy edistää suomalaista yrittäjyyttä ja lisää samalla maailman hyvinvointia. Weconomyssa on kyse liiketoiminnas-ta, joka hyödyttää sekä köyhiä yhteisöjä että yrityksiä. Yritykset voivat saavuttaa menestystä skaalaamalla toimintaa useil-le markkina-alueille.

– Vähävaraisilla markkinoilla on nel-jä miljardia alle viisi euroa päivässä tie-naavaa ihmistä. Viisi euroa ei ole paljon, mutta sekin raha käytetään johonkin, pohjusti Suomen World Visionin toi-minnanjohtaja Tiina Saukko.

Paola Suhonen innovoi Perussa– Halusin leipoa lähettilästyöhöni konk-retiaa, sanoi suunnittelija Paola Suho-nen, joka innovoi yhdessä perulaisten käsityöläisnaisten kanssa neulemallis-toa Ivana Helsingin syyskaudelle 2014–2015.

Yritysvastuuta ja maljoja

teriaaleista kuten alpakan villasta ja kas-viväreistä sekä haastavista kuviomalleista.

Uusi mallisto on tarkoitus esitellä hel-mikuussa New Yorkin muotiviikoilla. Suhonen toivoo, että tilauksia tulee pal-jon, mutta ei pelkästään oman liiketoi-mintansa menestykseksi vaan perulaisten köyhien ihmisten työllistämiseksi.

– Suunnittelussa yhdistetään skandi-naavinen muotoilu ja paikallinen kä-sityöosaaminen. Odotan innolla, mitä paikalliset saavat aikaan orgaanisista ma-

teksti Nina Hyyppä kuvat Paula Ojansuu

Suomen World Vision tarjosi Nordic Business Forumissa vaihtoehtoja yritys-vastuun toteuttamiseen. Yrityskummius ja Weconomy Start -innovaatio-ohjelman jatkosuunnitelmat tulivat tutuiksi seminaariosastolla vieraileville.

– Työn tekemisen täytyy olla kaikille osapuolille mielekästä, painotti Paola Suhonen.

Mukanaolijat seurasivat puheenvuoroja nau­tiskellen keittiömestari Tomi Björckin suunnit­telemaa Weconomy­juomaa (resepti s. 32).

yhteistyössä 37

– Työn tekemisen täytyy olla kaikil-le osapuolille mielekästä, hän kiteyttää.

Yritykset kestävien arvojen puolestapuhujinaWeconomy-maljapuheita vastuullisen yrittäjyyden puolesta pitivät myösWe-

Mikä Nordic Business Forum?Syyskuussa Jyväskylässä pidetyn Nordic Business Forumin tee-mana oli johtajuus. Pääpuhujana oli legendaarinen amerikkalainen yritysjohtaja Jack Welch. Muita puhujia olivat mm. intialainen in-novaatioguru Vijay Govinda-rajan, kanadalainen journalisti ja kirjailija Malcolm Gladwell, Wikipedian perustaja Jimmy Wales sekä johtajuusajatte-lijat Tom Peters ja Lynda Gratton. Suomalaisia nimiä olivat Alexander Stubb, Jari Sarasvuo, Alf Rehn, Petri Parvinen ja Henkka Hyppö-nen. Puheenvuorojen lomassa Apocalyptica, Jenni Vartiainen ja Vesa-Matti Loiri loihtivat musiikillisia elämyksiä Pohjois-maiden suurimmassa bisnesta-pahtumassa.

Suomen World Vision tekee vahvasti yhteistyötä liike-elämän kanssa. Järjestö oli tapahtumassa mukana myös näytteilleasetta-jana.

– World Visionin kautta pääsemme kehitys­maissa alueille, joihin ei muuten olisi pääsyä, kertoi Biolanin toimitusjohtaja Esa Mäki.

conomy Start -pilottiyritys Biolanin toi-mitusjohtaja Esa Mäki, Espoon kaupun-ginvaltuutettu ja yrittäjä Jaana Jalonen sekä Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila.

– Meillä on aikomus osallistua We-conomy Start 2014 -hankkeeseen, pal-jasti Antila.

– Toivon, että yksityiset lahjoittajat ja yritykset ottavat suuremman roolin köyhien yhteisöjen auttamisessa, sanoi kahden lapsen kummi Jaana Jalonen (vas.). Vierellä Suomen World Visionin viestintäjohtaja Unna Lehtipuu.

Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Saukko avasi paneelin.

Paikalla olivat myös juuri kenttämat-koiltaan palanneet Weconomy Start -oh-jelman pilottiyrittäjät: Susanna Palmroth liikelahjakonseptia Intiassa kehittävästä Palmroth Consultingista, Reetta Neva-la Ekokrihasta sekä Juha Solio Kouvo-lan seudun ammattiopiston Biosampo FREES -vientikouluhankkeesta.

suomen world vision

Suomen World Vision on lasten elin oloja ja oikeuksia edistävä kristillishu-manitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö. Sillä on suomalaisten rahoittamia kehitysyh-teistyöhohjelmia Keniassa, Ugandassa, Sri Lankassa, Intiassa, Perussa ja Kolumbiassa.

Suomen World Vision maailmalla

KOLUMBIA

PERU

KENIA

SRI LANKA

INTIA

UGANDA

Suomen World Visionin tavoit-teena on muuttaa kaikkein heikoim-massa asemassa olevien lasten elämää pysyvästi.

Suomen World Vision on ulko-mi nis teriön kumppanuusjärjestö ja it se-

näinen osa kansainvälistä World Vision -verkostoa. Kansain välisesti World Visionin avun piirissä on 100 miljoonaa ihmistä. Järjestö toi-mii 98 maassa, jotka näkyvät alla olevassa kartassa keltaisina.

38

Mitä mieltä olet lehdestä? Mistä

aiheista haluaisit lukea lisää?

Anna palautetta: viestinta@

worldvision.fi

suomen world vision

Suomen World VisionLönnrotinkatu 2000120 Helsinki

asiakaspalvelu@worldvision.fipuh. 096 818 300

worldvision.fi

Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa

2014

Onko meillä sähköpostiosoitteesi?

Varmista, että osoitetietosi ovat ajan tasalla. Saat

esimerkiksi Vuosikirjeet jatkossa sähköisessä

muodossa. Jos sinulla ei ole s­postia, lähestymme

sinua kirjeitse kuten ennenkin.

39

– Meille tulee paljon kyselyitä kummi­lapsen tavallisesta arjesta, asiakassuhde­johtaja Sirpa Solehmainen sanoo.

teksti Paula Pihlava

Perulainen tyttö harjoittelee tanssi-esitystään. Ugandalainen poika pelaa jalkapalloa ja esittää ylpeänä oppimi-aan kikkoja. Intialainen tyttö hymyilee ja katsoo ujosti kameraan.

Loppuvuodesta Suomen World Visionin verkkosivuilla on katsottavissa lasten tervehdysvideoita, joissa he kertovat omalla äidinkielellä perhees-tään ja elämästään. Videot korvaavat vähitellen verkkosivuilla olevat lasten kuvat. Kummiksi ryhtyvä myös saa lapsen videon itselleen.

– Meille tulee paljon kyselyitä kummilapsen tavallisesta arjesta. Video antaa enemmän informaatiota, ja kummiksi haluava pääsee lähemmäs yhteisöä sekä lasta, asiakassuhdejohtaja Sirpa Solehmainen kertoo.

Paikalliset osallistuvat videoiden tekemiseen, jolloin he oppivat uusia taitoja.

– Tärkeintä uudistuksessa on linkin vahvistaminen kummin ja kehitysmaan yhteisön välillä. Teknologian kehittymisen myötä voimme tehdä kummiudesta elämyksellisempää, Solehmainen sanoo.

Vaikuta verkkosivujen sisältöön Suomen World Vision haluaa uudistaa verkkosivujaan yhdessä sen kävijöiden kanssa. Parannusehdotukset ja kaikenlainen palaute on tärkeää.

– Me haluamme kehittää palvelujamme paremmaksi ja tarvitsemme siihen sivuilla kävijöiden mielipiteitä. Miten sivuista saataisiin selkeämmät tai millaista tietoa kävijä haluaa lukea, Solehmainen luettelee esimerkkejä.

Järjestö hakee nyt verkkosivujen kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä, jotka pääsisivät suunnittelemaan uudistuksia. Ei tarvitse olla alan ammattilainen, koska palautteen saaminen tavallisista käyttäjäkokemuksista on myös hyvin tärkeää.

Jos olet kiinnostunut sivujemme kehittämisestä, ota yhteyttä asiakaspalveluun puhelimitse tai sähköpostilla:

asiakaspalvelu@worldvision.fi.

Kummiudesta elämyksellisempää

KU

VA: SA

NN

A R

ÄISÄ

NEN

Kummiksi ryhtyminen on hihojen käärimistä. Yhdellä eurolla päivässä olet mukana auttamassa maailman köyhimpiä lapsia ylös ja ulos köyhyydestä. Tällä rahalla me teemme töitä yhdessä, maailman haastavimmissa paikoissa. Rakennamme vesiverkostoja, käännämme viljelymaata, vahvistamme terveyttä ja demokratiaa, koulutamme opettajia, kumoamme ennakkoluuloja, lisäämme HIV-tietoisuutta sekä edistämme tasa-arvoa ja uskontokuntien välistä vuoropuhelua. Kummina maksat vähän, mutta teet paljon.

Siksi jokainen kummi on tärkeä. 

Mitä jos? Ryhdy kummiksi eurolla päivä. worldvision.fi

World Vision – maailman suurin kummilapsijärjestö