lasten ja nuorten hyvinvointityö ja sen johtaminen ... · lasten ja nuorten hyvinvoinnin...
Embed Size (px)
TRANSCRIPT

Lasten ja nuorten hyvinvointityö ja sen johtaminen Nurmijärvellä
1

• Sijainti:
Keski-Uudenmaan alue
Lähikuntia: mm. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,
Hyvinkää, Tuusula
• Pinta-ala 367 km2
• Asukasluku
n. 40 000
• Päätaajamat:
Nurmijärven kirkonkylä, Klaukkala, Rajamäki
Nurmijärvi
2

3
Vuosi Hanke, päätös, toiminta
2003-
2005
Yhteistyössä THL:n kanssa luotiin Varpu hanke I:ssä varhaisen puuttumisen malli. Hanke perustui
kunnanvaltuuston ja sosiaalipalvelujen vanhemmuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä tukeviin
tavoitteisiin sekä strategisiin linjauksiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi
2006-
2007
Varpu hanke II:ssa mallia tehtiin työntekijöille tutuksi ja juurruttamaan toimiviksi
arkikäytännöiksi.
2006-
2009
THL:n verkostotutkimus ja dialogiset menetelmät -työryhmän yhteinen kehittämishanke
Nurmijärven kunnan ja Rovaniemen kaupungin kanssa varhaisen avoimen yhteistyön
kehittämiseksi
2008 Kunnanjohtaja vakinaisti Varpu hankkeiden ohjausryhmän ennaltaehkäisevän työn
poikkihallinnolliseksi ohjausryhmäksi
2006-
2008
Verkostotyön koordinaattorin vastaamaan Varpu-hankkeen etenemisestä ja toteutumisesta,
vakinaistettiin vuoden 2007 talousarviossa. vuoden 2008 alusta alkaen.
2009 Ensimmäinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
2010 Jatkuvan ohjauksen, seurannan ja arvioinnin malli otetaan käyttöön
2011 Valtuusto hyväksyi päivitetyn Vatpu-mallin: Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa
2013 Ennalta ehkäisevän työn ohjausryhmästä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmäksi.
2013 Yhdyspinta tarkastelut TA-tavoitteisiin
2014 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma II hyväksyttiin
Historiaa – kehittämistyön päävaiheita Nurmijärvellä 2003-2014

4

Turvallisuus-työryhmä
Liikenneturval-lisuus-
työryhmä
Lasten ja nuorten
hyvinvoinnin ohjausryhmä
Aikuisväestön hyvinvointi-työryhmä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä
Sosiaali- ja terveystoimen
toimiala
Sivistystoimen toimiala
Elinkeino- ja kunta kehitys-
keskus
Keskus-hallinnon toimiala
Ympäristö-toimiala
Kunnan johtoryhmä (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä)
5

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen - rakenne
Varhaisen avoimen yhteistyön rakenne kunnassa
Kunnan strategia Kunnan johtoryhmä
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä
Toimiala-asiantuntija
Seuraa, kehittää, arvioi, raportoi
tiedottaa, kehittää, kouluttaa, koordinoi, raportoi
”Kunnan palveluissa ylläpidetään ja kehitetään varhaisen avoimen yhteistyön toimintamallia”
6

Monialaisen yhteistyön johtaminen
Porinat:
• Millaisia kokemuksia teillä on monialaisen yhteistyön johtamisesta ? Mikä edistää/estää sitä?
• Missä/millaisissa tilanteissa tarvitaan monialaisen yhteistyön johtamista?
7

Jäsenet:
• Sivistystoimenjohtaja pj.
• Sosiaali – ja terveysjohtaja
• Perhe – ja sosiaalipalveluiden päällikkö
• Varhaiskasvatuspäällikkö
• Opetuspäällikkö
• Nuorisopäällikkö
• Avoterveydenhuollon päällikkö
• Avoterveydenhuollon ylilääkäri
• Toimiala-asiantuntija(Verkostotyö)
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä
Painopisteenä on lasten- ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen
Tehtävät : • Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen lasten, nuorten – ja perheiden palveluissa asiakaslähtöisesti – alueellisten monialaisten työryhmien ohjaaminen • Varhaisen avoimen yhteistyön toiminnan kehittäminen
ja juurtumisen edistäminen arjen käytännöiksi • Lastensuojelulain 12 §:n mukaisen lasten- ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman valmistelun ja toteutumisen ohjaaminen ja seuranta
• Lasten -, nuorten - ja perheiden valtakunnallisten linjausten ja politiikkaohjelmien seuraaminen, niistä tiedottaminen ja toteuttaminen
8

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
9

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu 2014 Oppilaskuntien edustajien tapaaminen - viestit kouluilla käydyistä keskusteluista ja nostot suunnitelmaan
2014 Lautakuntakäsittelyt
2013 Ohjausryhmä käynnistää päivitystyön ja nimeää työ - ryhmän valmistelemaan päivitystyötä
2013 -2014
2013 Laajennetun Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmän tapaaminen valitaan suunnitelman ohjaavat periaatteet: osallisuus, tuki kehitysympäristöihin ja toimivat palvelut
2013 Työntekijöille suunnatut kehittämisforumit - edustuksellinen osallis - tuminen lasten, nuorten ja perheiden palveluista - työntekijöiden kokemustieto hyvinvoin - nista ja kehittämis- ajatukset
2013 Kysely palveluiden käyttäjille palveluiden tavoitettavuudesta, saatavuudesta ja hyödyllisyydestä
2014 Laajennetun ohjausryhmän sekä monialaisten työryh - mien tapaaminen - konk - reettien toimenpiteiden miettiminen ohjaavien periaatteiden toteutumiseksi
2014 Päivitystyön esitteleminen ja siitä keskusteleminen sivistystoimen esimiespäivässä
2014 Päivitystyön esitteleminen ja siitä keskusteleminen soteli - toimialan esimiespäivässä
2014 Valtuusto hyväksyy suunnitelman
2014 Lautakuntien jäsenten keskustelutilaisuus - luot - tamushenkilöiden ajatukset suunnitelman painopiste- alueista ja suunnitelman seurannasta
2014 Järjestöjen ja yhdistysten tapaamien
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN 2013–2014
10

Varhaisen avoimen
yhteistyön eettiset
periaatteetTuki lasten ja
nuorten kasvuympäris-
töihin
Osallisuus
Toimivat palvelut
11

TUKI KASVUYMPÄRISTÖIHIN
TOIMIVA PERUSTYÖ
OSALLSUUDEN
TOTEUTUMINEN
Yksilölle ja perheelle suunnatut palvelut
Kohdennetut palvelut
Kaikille suunnatut palvelut
INTENSIIVINEN APU
VARHAINEN TUKI
NEUVONTA JA OHJAUS
ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ
12

Lasten ja nuorten harrastaminen • Lasten ja nuorten liikkuminen •Yleinen harrastustoiminnan kehittäminen
Kouluruokailun kehittäminen
Ennaltaehkäisevien – ja varhaisen tuen
palvelujen kehittäminen
Kannustavat kohtaamiset
Lasten ja vanhempien eroauttaminen
Ryhmään kuuluminen-yhteisön merkitys
13

Ohjausryhmä
seuraa
Suunnitelman
tunnettavuus, arkeen
vieminen Toteutumista
tukevat koulutukset
Toteutettu toiminta,
ryhmät yms. Tiedon
kerääminen, palautteet,
kyselyt, kuulemiset
Osana strategiaa,
talousarviota, hyvinvointisuu
nni-telmaa
Monialainen yhteistyö ja
sen johtaminen
mm. verso -, huoli puheeksi, ”ero lapsiperheissä koulutukset
mm. kerhotoiminta, koulukahvilat, vertaisryhmät, ”supervälkät”, koululounaskokei-lut
mm. asiakaskyselyt, kouluterveyskysely, koonnit keskustelutilaisuuksista,
mm. talousarvioesitykset suunnitelman toteuttamiseksi, yhteys kunnan hyvinvointityöhön
mm. yhdyspintatarkas-telut, johtamisen rakenteet, oppilashuolto
mm. kuntalaisille tiedottaminen, järjestöjen, yhdistysten ja seurojen tiedottaminen, suunnitelman työyhteisössä käsittely
OHJAUS, SEURANTA, ARVIOINTI
14

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
Porinat:
• Millaisia kokemuksia teillä on lasten ja nuorten hyvinvointi suunnitelma työstä?
• Mikä edistää suunnitelmien toteutumista arjen toiminnassa?
• Millaisia ajatuksia Nurmijärven suunnitelma ja sen valmisteluprosessi herättää? – Mitä haluaisitte kysyä?
15

Rakenne ja asenne
16

Varhainen avoin yhteistyö
Dialoginen palvelukulttuuri
koko kunnan tasolla
Varhain:
Kun toimintamahdollisuudet ovat avarat. Ei sivusta seuraten – ellei se ole ammatillinen valinta
Avoimesti:
Luottamussuhteita vaalien. Ei selän takana, vaikka asiantuntijakeskeisyys houkuttaisi
Yhteistyössä:
Voimavarat kooten – unohtamatta tärkeimpiä resursseja ja läheisverkostoja
Osallisuuden ja kuulluksi
tulemisen lisääminen
kaikkien toimijoiden
kesken
17

On tarpeen ylittää rajoja kuntalaisten/ asiakkaiden
ja heidän läheisverkostojensa suuntaan
sukupolvien välillä sektoreiden, yksiköiden
ja ammattikuntien välillä johdon ja alaisten julkisten, yksityisten ja
III-sektorin tuottajien välillä
Sektori A
Ysikkö A1 Yksikkö
A2
Yksikkö
A3
B
Yksikkö B1
Yksikkö B2
Yksikkö B3
Sektori B
Vertikaalinen erikoistuminen vahvaa, horisontaalinen yhteistyö heikkoa
Kokonaisvaltainen arki
Tom Arnkil
•Lainsäädännössä , kansallisissa linjauksissa ja strategioissa on lukuisia velvoitteita monialaiseen
yhteistoimintaan.
• Mutta palvelujärjestelmämme on sektorijakoinen
• Sen vuoksi tarvitaan rajanylityksiä eri sektoreiden ja ammattiryhmien välillä
• Ja tarvitaan osaamista niin että yhteinen työ lasten ja heidän perheidensä hyväksi onnistuu
Palvelujärjestelmät ovat sektorijakoisia, ihmisten arki ei ole
18

• Kieliongelmat
• Erilaiset toimintakulttuurit
• Toisten työtä/ toista ei tunneta - Ennakkoluulot
• Arvovaltaristiriidat/asiantuntija keskeisyys
• Toimijatahojen runsaus
• Yhteistyömenetelmien puute
• Kiire
• Epävarmuus
• Ylisektorisen työskentelyn johtamisen ja koordinoinnin pulmat
Rajojen ylityksiä estävät mm.
19

2.11 / 4.11 20
• Huolen kasvu ja monimutkaiset tilanteet houkuttavat monologisuuteen
• Toive asioiden saamisesta hallintaan kasvaa • Houkutus lisätä hallintaa koettamalla hallita toisten
ajatuksia ja toimintaa sekä muuttaa toisia (toimenpiteiden kohteita, esineitä)
• Kiinnostus erilaisiin näkökulmiin, toisten (myös itsen) kuunteluun ja näkemysten monipuolistamiseen vähenee
• Tietäminen tappaa uteliaisuuden • Neuvotuttaminen ja toimenpidekeskeisyys • Kontrollin delegointi ja salailu-arvailurakenteet
Jotta saavutetaan hyviä joustavia rajojen ylityksiä ja voimavarojen yhdistelmiä, tarvitaan dialogisia kohtaamisia ihmisten välillä.
Avoimen yhteistyön haaste
20

Varhaista avointa yhteistyötä tukevia työtapoja ja toimintaa
mm.
• Huoli puheeksi koulutukset – ennakointilomake
• Ennakointidialogit – ulkopuoliset keskustelun ohjaajat
• Ihmeelliset vuodet - koulutukset
• Yhdyspintatarkastelut
• Hyvienkäytäntöjen dialogit ja puimalat
• Omin jaloin
21
Ryhmiä mm: •Ihmeelliset vuodet ryhmät •Vanhemman neuvo - + taikuri ja vetskariryhmät •Vertti – ryhmät •Maestro – ryhmät
Monialaiset alueelliset työryhmät •Koulukahvilat •Kantti kestää toiminta •Ryhmäyttämiset yläkouluilla •Ennaltaehkäisevä päihdetyö

Kytkeytyykö ja juurtuuko varhaisen avoimen
yhteistoiminnan dialoginen kulttuuri? Muutama keskeinen opetus:
On tarpeen muodostaa kunnan päätöksentekojärjestelmään kytkeytyvä ylisektorinen ohjausjärjestelmä, jolla on käytettävissään pysyvä,
riittävin aikaresurssein varustettu koordinaattori, jotta verkostomaiset kehitelmät eivät hajaudu takaisin sektoreihin On tarpeen edetä ainakin kolmella tasolla yhtä aikaa ja toisiinsa tukeutuen: ylimmän johdon (poliittinen ja viranhaltijajohto), keskijohdon ja henkilöstön tasolla. Koulutukset & dialogit horisontaalisesti ja vertikaalisesti
”sekakokoonpanoin” (eri sektoreilta/yksiköistä/ammateista; ei hierarkiatasoilta) edistää rajanylitysprosesseja – mutta ei tietenkään syrjäytä homogeenisten ryhmien koulutusta.
Prosessit ovat usein laajenneet yksittäisistä ”pisteistä” (esim. uudistushaluinen koulu) pikemminkin kuin ”laidasta laitaan” vyörytyksenä.
”Kriittinen massa” on tärkeä: asialle omistautuneiden ja koulutuksilla tuettujen toimijoiden riittävän suuri joukko, jota vaalitaan ja täydennetään.
22

•Meidän tulee oppia puhumaan yhdessä. Eri toimijat käyttävät erilaista kieltä ja tulkitsevat sanoja eri sisällöillä esim. konsultaatio ja sen eri tasot •Kun puhutaan asiakkaista viranomaisten kesken, on huomioitava, että käytetty kieli ja asenne siirtyy helposti asiakastilanteeseen •Alueella toimivien työntekijöiden tutustuminen ja toisen työn tunteminen on hyvän yhteistyön edellytys •Pitkä prosessi on edellytys yhteistyökulttuurin luomiselle. Se kehittyy vain dialogisella vuoropuhelulla. Miten dialogi saadaan toteutumaan toimijatasolla, jolloin ymmärrys ja yhteistyökulttuuri alkaa syntyä? •Toimintaohjeisiin luodut rakenteet mm. antavat mahdollisuuden lisääntyvään dialogiin. •Asiakkaan luottamuksen syntyminen kaikissa palveluissa alusta lähtien. Luottamus rakentuu osallisuuden kokemuksesta. Tämä pätee myös viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. •Kun on monta toimijaa, asiakkaan asian kuljettaminen on ydinkysymys,
johon etsitään ja tulee löytää vastaus (koordinointivastuu)
Huomioita yhdyspintatarkasteluista
23

Kysymyksiä, ajatuksia, huomoita, kommentteja?
24

Kiitos!