lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen suomessa - … · 3 lasten ja nuorten...

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016Sami Kokko & Anette Mehtälä (toim.)

Opetus- ja kulttuuriministeriö /Undervisnings- och kulturministerietValtion liikuntaneuvosto / Statens idrottsrådPL / PB 2900023 Valtioneuvosto / Statsrådet www.liikuntaneuvosto.fi

978-952-263-440-5 (painettu)978-952-263-441-2 (pdf)

Grafiikka: Pirita TolvanenTaitto: Reetta Martikainen

Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4

TEKIJÄT

Sami KokkoRiikka HämyläPauliina HusuJari VillbergAnne-Mari JussilaAnette MehtäläJorma Tynjälä jaTommi Vasankari

3

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016

SISÄLTÖValtion liikuntaneuvoston alkusanat ....................................................................... 4

1 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen aineistonkeräys ja menetelmät 2016 ........................ 6 Sami Kokko, Riikka Hämylä, Pauliina Husu, Jari Villberg, Anne-Mari Jussila, AnetteMehtälä,JormaTynjäläjaTommiVasankari

2 Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, istuminen ja ruutuaika sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset........................ 10 SamiKokko,AnetteMehtälä,JariVillberg,KwokNgjaRiikkaHämylä

3 Objektiivisesti mitattu paikallaanolo ja liikkuminen .................................... 16 PauliinaHusu,Anne-MariJussila,KariTokola,HenriVähä-YpyäjaTommiVasankari

4 Liikuntapaikat ja -tilaisuudet .............................................................................. 23 KimmoSuomi,AnetteMehtäläjaSamiKokko

5 Urheilu ja seuraharrastaminen ........................................................................... 27 KaisuMononen,MinnaBlomqvist,PasiKoskijaSamiKokko

6 Koettu liikunnallinen pätevyys ja koetut esteet ............................................ 36 MirjaHirvensalo,TimoJaakkola,ArjaSääkslahtijaTaruLintunen

7 Vanhempien ja kavereiden tuki lasten ja nuorten liikunnalle .................... 41 SannaPalomäki,AnetteMehtälä,PerttiHuotarijaSamiKokko

8 Koulupäivän aikainen liikunta ............................................................................. 46 8.1. Välituntiliikunta ............................................................................................... 46 KatjaRajala,HennaHaapala,KatariinaKämppi,HartoHakonenjaTuijaTammelin

8.2. Koulumatkaliikunta ....................................................................................... 48 JouniKallio,HartoHakonen,KatariinaKämppijaTuijaTammelin

9 Urheilun ja liikunnan seuraaminen ................................................................... 51 PasiKoski,AnttiLainejaPerttiMatilainen

10 Arvot, syrjintä ja kiusaaminen .......................................................................... 57 AnttiLaine,MikkoSalasuojaPerttiMatilainen

11 Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa ..................... 62 JariParkkari,AnuRäisänen,KatiPasanenjaArjaRimpelä

12 Suomen- ja ruotsinkielisten erot liikuntakäyttäytymisessä ........................ 67 EvaRoos,AnetteMehtälä,CarolaRay,SamiKokkojaSofiaHampf

13 Toimintakyvyn ja -rajoitteiden yhteydet liikunta-aktiivisuuteen ja paikallaanoloon ....................................................... 73 KwokNg,PauliRintalajaAijaSaari

14 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset ....................................................... 79

Sammanfattning ............................................................................................................ 84

Summary ......................................................................................................................... 90

4

Valtion liikuntaneuvoston alkusanat

Lapsenkokonaisvaltaisenkasvunjakehityksennäkökulmastaontarpeellista–elleivälttämätöntä–ettäliikuntaterveelläjamielekkäällätavallakuuluuosaksipäivittäistäelämää.Kysymyseiolemielipiteestä, vaantieteelliseennäyttöönpohjautuvasta tosiasiasta.Tästä johtuenkansallisellatasollaontarkoituksenmukaistatietää,kuinkalapsetjanuoretmaassammeliikkuvatjamitkäovatkeskeisetliikuntakäyttäytymiseenvaikuttavattaustamuuttujat.

Lukuisista yksittäisistä tutkimushankkeista huolimatta liikuntapoliittista päätöksentekoa on jopitkäänhankaloittanutse,ettävaltakunnantasoistaseurantatietoa lasten januorten liikunnanmäärästä ja keskeisistä trendeistä onolemassa riittämättömästi. Tyypillisesti lasten ja nuortenliikuntakäyttäytymistäonselvitettyosanalaajempiaterveys- jahyvinvointitutkimuksiajaennenkaikkeakyselyidenmuodossa.Eriaikarytmillätoistettaviintutkimuksiinonsisällytettykysymyksiäliikkumisestaerilaisintarkennuksin.Liikutko?Kuinkauseinliikut?Milläintensiteetilläliikut?Hen-gästyen?Hikoillen?Vaiurheiluseurassa?

Tämä tausta tunnistaen periaatteessa yksinkertaiseen kysymykseen, paljonko suomalaislapsetliikkuvat,eiolehelppoaantaayksiselitteistävastausta.

Valtionhallintommeontoiminnallisestihajautunut.Lastenjanuortenliikunnanedistämisennä-kökulmastaseontarkoittanutsitä,ettäurheilu-jaliikunta-asiatkuuluvatliikuntapolitiikan,koulunliikuntatunnitjayleinenkoulujärjestelmäkoulutuspolitiikan,kävely-japyörätietliikennepolitiikan,kouluterveydenhuolto sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä elinympäristöjen, kuten asuinalueidenkehittäminenpitkältiympäristöpolitiikanhoidettavaksi.Todellisuusnäyttäytyyvastaavanamyöstutkimuksennäkökulmasta.Tiedämmeeriosa-alueilta,kutenseuratoiminnastajakoululiikunnas-tapaljon,muttaarjenkokonaisaktiivisuudestajasenmuodostumisestaliianvähän.

Näistälähtökohdistasyntyiaikoinaanajatuskansallisesta,seurantamuotoisestalastenjanuortenliikuntaakäsittelevästäliikuntatutkimuksesta.LastenjanuortenliikuntakäyttäytyminenSuomessa(LIITU)-tutkimuksessakerätääntietoasamanaikaisestilastenjanuortenliikunnanmäärästä,liik-kumisenpaikoista,motiiveista,kokemuksistajatavoista.Tutkimuseiajatteleasiaahallintokunnit-tainvaanyhdenyhteisennimittäjäneliliikunnankautta.

Vuonna2014 sen aineisto julkaistiinensimmäisen kerran.Nyt kaksi vuottamyöhemmin käsis-sämmeontoinenkierros.Vuoden2016LIITU-aineistoontähänmennessäkattavinkansallinentutkimus,jossalastenjanuorten(9-,11-,13-ja15-vuotiaiden)liikkumistaonmitattusekaob-jektiivisestiliikemittareillaettäkyselyllä, jokatoteutettiinsuomenkielistenkoulujenlisäksimyösruotsinkielisissäkouluissa.

Kyselytutkimuksen yhdistäminen objektiiviseen liikemittaukseen auttaa tuottamaan kauan kai-vattuaymmärrystälastenjanuortenliikunnankokonaistilasta.Kyselyntekohetkellä62prosenttia9–15-vuotiaistalapsistajanuoristaosallistuiurheiluseuratoimintaan.Vastaavastisuositustenmu-kaantapahtuva,vähintääntunninpäivittäinenliikuntaonyleistynytlastenjanuortenkeskuudessavuodesta2014vuoteen2016.Näistäseikoistahuolimattavainkolmasosalapsistajanuoristaliik-kuusuositustenmukaisesti.Objektiivistenmittaustenmukaansuomalaisetlapsetjanuoretvietti-vätpuoletvalveillaoloajastaanjokoistuentaimakuulla.Reippaaseentairasittavaanliikkumiseenlapsetjanuoretkäyttivätvainreilunkymmenesosanvalveillaoloajastaan.

Tutkimustuloksetvahvistavatymmärrystämmesiitä,ettäfyysinentekeminenjatoimintaovatny-kyihmiselle satunnaista ja siten keskimääräisesti vähäisempää kuinmihin aiemmat sukupolvettottuivat.Onselvää,ettäkatsantokantaliikunnanedistämiseenonradikaalistikinmuututtava.Or-ganisoitu,ohjattuliikuntaonedelleenmerkittävässäroolissalastenjanuortenelämässä,muttaseeimitenkäänyksinriitä,jostavoitteenaonterveydenkannaltariittävästiliikkuminen.Kaikkilapsetjanuoreteivätseuroissaharrasta,osalopettaaseurassaliikkumisenjaosaseuroissaliikkuvistaeisaavutasuositustenmukaisenliikunnanmäärää.

5


Olennaisintaonhyväksyäsetosiasia,ettäyhteiskuntaonmuuttunutjapäivittäävallitsevatkäytän-nötvastaamaanväestönliikuntakäyttäytymisentarpeisiin–koskeesesittenseuroissatapahtuvaatoimintaa,koululiikunnankehittämistätaikuntienliikuntatoimintaa.Kysymysonnyky-yhteiskun-nassavallitsevistaolosuhteista,asenteista,arvostamisesta,arjensuunnittelusta,kannustuksesta,ohjeistajaliikuntanäkökulmanmuistamisestakaikessayhteiskunnallisessapäätöksenteossa.

LIITU-tutkimusmuistuttaaosuvastimyössiitä,ettäliikuntakeskusteluaeioletarkoituksenmukais-tajohtaaainoastaanvälinearvoiseensuuntaan.Toimintakyvynkohenemisen,fyysisenkunnonjaterveydenedistämisennäkökulmatovatkeskeisiä,muttaeivätläheskäänainoita.Valtaosalapsistajanuoristatykkääliikkuaseuroissajamuussaohjatussatoiminnassa,koskaliikuntatarjoaayhdes-säolollemielekkäänalustan.

Keskiarvojensijaanonmyösnostettavaesiinuusianäkökulmia.Tutkimuksenmukaannoin15pro-sentillanuoristaontoimintarajoitetaivamma, jokahäiritseeheidänpäivittäisiätoimiaan.Liikun-ta-jaurheiluharrastuksetovatkoulunjainternetinjälkeenkolmanneksiyleisinpaikka,jossalapsetjanuoretkokevatkiusaamistajasyrjintää.LIITU-tutkimusosoittaamyös,ettäurheilunjaliikunnantulevaisuudenkatsojakunnastaonhuolehdittukehnosti.Tämäkoskeeerityisestiurheilu-jaliikunta-tapahtumienpaikanpäälläseuraamista.Urheilunseuraamiseenliittyviähavaintojakorreloimyösse,ettälastenjanuortenarvostuksessasuomalaistenhuippu-urheilijoidenkansainvälinenmenestysjäitaiteenjakulttuurinkansainvälisenmenestyksenohellatärkeysjärjestyslistauksenhännille.

Onolemassaasioita,jotkamuuttuvatminuutissa.Onasioita,joidenkorjaamiseenmeneevuosiajaonasioita,jotkatarvitsevatjuurtuakseenelintapoihimmesukupolven.Näinollenjuuriseoh-jus,jollaliikuntaapyritäänlisäämään,tuleeollamahdollisimmanmonikärkinen.Olennaisimmattoimettehdäänpaikallisellatasolla.Suomalainenkuntakenttäuudistuujaliikunta-asioidenase-mointisenmyötä.Onkeskeistä,ettäkouluyhteisö,seurat,järjestöt,kunnallisettoimijatjayrityk-setratkaisevatasioitakokonaisvaltaisestiyhteiseenmaaliintähdäten.Toimenpideketjutpäätyvätlopultaperheeseen.Vanhemmat,isovanhemmatjamuutläheisetvaikuttavatkeskeisestilastenjanuortenliikuntasuhteeseen.

Yhteiskuntaonherännytlastenjanuortenliikunnanpuolesta.YhtenähallituksenkärkihankkeistaLiikkuvakoulu -ohjelma jalkautuuvaltakunnallisesti tavoitteenaan,että jokainenperuskoululai-nenliikkuupäivässätunninverran.Onmahdollista,ettäkoulustamuodostuukeskeisinväestöntoimintakyvyn,fyysisenkunnon,hyvinvoinninjasosiaalisenkoheesionvoimavara.Koulukiinnittyyliikuntaanmyöskoulujenliikuntatilojen,kerhotoiminnan,aamu-jailtapäivätoiminnan,harraste-toiminnanjakoulupihojennäkökulmasta.Perusopetuksentuntijaonmyötäliikuntatuntienmääräkasvaa,opetussuunnitelmanperusteetovatuudistuneetjalastenfyysistätoimintakykyämitataanvuodesta2016alkaenMove!-mittauksilla.

LIITU-tutkimusonerinomainenesimerkkiuudenlaisesta yhteistyöstä tutkimustiedon tuottami-sessa.

ValtionliikuntaneuvostohaluaakinkiittääJyväskylänyliopistoa,KIHU:a,LIKES:ä,UKK-instituuttia,Turunyliopistoa,NuorisotutkimusseuraajaFolkhälsaninakunnianhimoisenraportinkokoamises-sajamonitieteisentietopaketinsaattamisessakansallisentasonkeskusteluun.

Minna Paajanenpääsihteeri

Tapio Korjuspuheenjohtaja

6

1 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen aineistonkeräys ja menetelmät 2016

LastenjanuortenliikuntakäyttäytyminenSuomessa(LIITU)-tutkimuksessakerätäänkokomaankattavastitietoaajassatapahtuneistamuutoksista(trendeistä)9-,11-,13-ja15-vuotiaidenlastenjanuortenliikunta-aktiivisuudesta,liikuntakäyttäytymisestäjapassiivisestaajanvietostasekänäi-hinyhteydessäolevistatekijöistä.TässäLIITU-raportissatarkastellaanlastenjanuortenliikunta-käyttäytymisentilaakeväällä2016.

LIITU-tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 WHO-Koululaistutkimuksen ai-neistonkeräyksenyhteydessä.JotuolloinLIITU-tutkimuksentavoitteenaoliluodaSuomeenkokomaan kattava lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen trenditietoa tuottava tutkimus. Vuonna2016LIITU-tutkimustoteutettiinensimmäisenkerran itsenäisenä.Samallatutkimuksenkohde-ryhmää laajennettiin koskemaanmyös9-vuotiaita lapsia ja kyselyn rinnalla toteutettiinpaikal-laanolon ja liikkumisen objektiiviset mittaukset liikemittarilla. Vuoden 2016 LIITU-aineisto ontähänmennessäkattavinkansallinentutkimus,jossalastenjanuortenliikkumistaonmitattuob-jektiivisesti.Kyselyssäuusinaosa-alueinakysyttiinmuunmuassalastenjanuortenarvoistasekäsyrjinnän ja kiusaamisenkokemuksista.Vuonna2016LIITU-kysely toteutettiin suomenkielistenkoulujenlisäksimyösruotsinkielisissäkouluissa.Jatkossatutkimustoistetaanvähintääntässälaa-juudessakahdenvuodenvälein,vuonna2018jälleenyhdessäWHO-Koululaistutkimuksenkanssa.

TutkimuksestavastasiJyväskylänyliopistonTerveydenedistämisentutkimuskeskusyhteistyössämuidenliikuntatieteellisentiedekunnantutkijoiden,Kilpa-jahuippu-urheiluntutkimuskeskuksen(KIHU),Liikunnanjakansanterveydenedistämissäätiön(LIKES),UKK-instituutin,Turunyliopiston,Nuorisotutkimusseuran,SamfundetFolkhälsaninjavaltionliikuntaneuvostonkanssa.Paikallaan-olonjaliikkumisenobjektiivisistamittauksistavastasiUKK-instituutti,jokamyöstoteuttimittauk-setPirkanmaallajaSatakunnassa.MuuallaSuomessamittauksettoteutettiinyhdessäyhdeksänalueellisenkumppaninkanssa, jotkaolivatJyväskylänyliopisto(Keski-Suomenalue),KisakallionUrheiluopisto(LäntinenUusimaa),KuortaneenUrheiluopisto(Etelä-PohjanmaajaVaasa),LapinUrheiluopisto(Lappi),Lounais-SuomenLiikuntajaUrheilury,LiikU(Varsinais-Suomi),ODL,OulunDiakonissalaitosOulun Liikuntalääketieteellinen klinikka (Pohjois-Pohjanmaa), TanhuvaaranUr-heiluopisto(Etelä-KarjalajaSavo),SuomenUrheiluopisto(Päijät-Häme)jaVuokatinUrheiluopisto(Kainuu).Tutkimustarahoittaaopetus-jakulttuuriministeriö.

MITEN TUTKITTIINLIITU-tutkimuksenaineistonkeräystoteutettiinmaalis-toukokuussa2016.Vuoden2016LIITU-tutki-muskoostuiinternet-pohjaisestakyselylomakkeesta(liite1)sekäpaikallaanolonjaliikkumisenob-jektiivisestamittaamisestaliikemittarilla(UKKAM30jaUKKRM42,UKK-instituutti,Tampere).Lisäksitoteutettiinrehtorikysely(internet).Kyselyttoteutettiinsekäsuomenkielisissäettäruotsinkielisissäkouluissa.Liikemittauksettoteutettiinvainsuomenkielisissäkouluissa.SuomenkielisilläkouluillaolimahdollisuusvalitaosallistuakovainLIITU-tutkimuksenkyselyynvaisekäkyselyynettäpaikallaan-olonjaliikkumisenobjektiivisiinmittauksiin.Objektiivisiamittauksiavartenjokaiseltatutkimukseenosallistuvanluokanoppilaaltajahänenhuoltajaltaanvaadittiinsuostumusmittauksiinosallistumi-seen.Kyselyävarteneivaadittukirjallistasuostumusta,elleikoulunkanssaolluttoisinsovittu.Lisäksiuseatkunnat/kaupungitvaativattutkimusluvan,jotkahaettiinjamyönnettiin.

Kyselyt toteutettiin luokkakyselynäopettajajohtoisesti. Kyselyyn vastaamiseenoli varattuaikaayksioppitunti(45min)jasitäseuraavavälitunti(15min).Josvarattuaikaeiriittänytkyselyynvas-taamiseen,oppilastaohjeistettiinjättämäänkyselykesken.Lapsetjanuoretvastasivatkyselyynitsenäisestitietokoneellataitabletilla.Kolmasluokkalaisetvastasivatkyselyynopettajanjohdollasiten,ettäopettajalukikysymyksetjavastausvaihtoehdotääneen.

Sami Kokko, Riikka Hämylä, Pauliina Husu, Jari Villberg, Anne-Mari Jussila, Anette Mehtälä, Jorma Tynjälä ja Tommi Vasankari

7


Vuoden2014kyselylomakettamuokattiinvuoden2016tutkimustavartenjasesisälsiosineriky-symyksiäkuinkaksivuottaaiemmintoteutettukysely.Jatkossavuoden2016lomakettaontarkoi-tuskäyttääniinätutkimusvuosina,kunLIITU-tutkimustoteutetaanitsenäisenä.Toistasuppeampaalomakettaontarkoituskäyttää,kunLIITU-tutkimustoteutetaanyhdessäWHO-Koululaistutkimuk-senkanssa. Tärkeimmät, kahdenvuodenvälein trendiseurantaavaativat kysymyksetovatmuka-nakaikillatutkimuskerroilla.Vuonna2016kyselyitäolikolmeerilaistaversiota:A-kyselyjaB-kysely5–9-luokkalaisillejakolmasluokkalaistenkysely.NoinpuolellekouluistalähetettiinohjeetA-kyselyynvastaamiseenjanoinpuolelleB-kyselyynvastaamiseen.A-kyselyssäolikysymyksiävapaa-ajastajasyrjinnästäjaB-kyselyssäkysymyksiäliikunnanseuraamisesta,muutoinkyselytolivatsamanlaisia.Kolmasluokkalaisille oli oma, suppeampi kysely, joka koostui samoista kysymyksistä kuinmuilla.RuotsinkielisissäkouluissavastattiinvainA-kyselyynjakolmasluokkalaistenkyselyyn.Kyselytesites-tattiinhelmikuussa2016Jyväskylässä.Kyselyistäonkoottuyhdistelmä,jokaonliitteenä1.Liittee-seenonmerkitty,missälomakkeissamikäkinkysymysonollut.

Kyselyt toteutettiin objektiivisiinmittauksiin osallistuvissakin kouluissa luokkakyselyinä. Tavoit-teena oli, että kyselyyn vastaaminen ja liikemittareiden jakaminen ja käytön opastaminen ta-pahtuisivat samana päivänä. Aina tämä ei kuitenkaan koulun aikataulujen vuoksi onnistunut.Liikemittarinjakamisestajaopastuksestavastasivatalueellisettutkimusavustajat,jotkakiersivätomanalueensaobjektiivisiinmittauksiinosallistuneillakouluilla.Tutkimusavustajaohjeistilapsiajanuorialiikemittarinkäyttöönjaauttoijokaistakiinnittämäänmittarinkuminauhavyöllälantionoikeallepuolelle.Tutkimusavustajakirjasiylöskunkinoppilaanmittarinnumeronjamittauksenaloitusajan.Mittausajanjaksokestiseitsemänpäivää,javiimeisenäpäivänätutkimusavustajahakimittaritoppilailtakirjatenmyösmittaustenlopetusajankohdatylös.Mittariakäytettiinkokoval-veillaoloaika,ainoastaansuihkun,saunomisenjauinninajaksimittarituliottaapois.Jokainenlapsijanuori saimittausviikostaanhenkilökohtaisenpalautteen, jossakuvattiinmitenpaljonhänolikunakinmittauspäivänäistunuttaiollutmakuulla,seisonutpaikallaanjaliikkunutkevyestija/taireippaasti.Lisäksipalautteessakerrottiin,mitenmonenamittauspäivänälapsitainuorisaavuttiliikuntasuositukseneli liikkui reippaasti tai rasittavasti vähintään tunnin.Palautteet toimitettiinkouluillejaopettajatjakoivatneedelleenoppilaille.Osaoppilaistasaipalautteenjohuhti-touko-kuussa,osakoulujenalettuaelokuussa.

Jokaiselle liikemittauksiin osallistuvalle lapselle ja nuorelle määritettiin etukäteen henkilökoh-tainentutkimustunnus,jonkaavullaliikemittarituloksetjakyselynvastauksetolimahdollistayh-distäätoisiinsa.Kyselyynvastattiinnimettömänäjaoppilassaikeskeyttääkyselyynvastaamisenmissävaiheessatahansa.Objektiiviseenmittaamiseenosallistuneidenlastenjanuortenhenkilö-tiedotsuojattiinhuolellisestiaineistonkeruunaikanajapoistettiinsenjälkeen.Tätenkenenkäänhenkilöllisyyseipaljastunuttutkimuksenraportointivaiheessa.

LIITU-tutkimuksenotanta tehtiinWHO-Koululaistutkimuksenprotokollanmukaisestipoimimal-laTilastokeskuksenkoulurekisteristäsatunnaisotannalla458suomenkielistäperuskouluaja151ruotsinkielistäperuskoulua.Otannattehtiinuseammassaerässä,jolloinlisäotostenavullasaatiinriittävästikoulujamukaantutkimukseen.Lisäksiosastasuostuneistakouluistapyydettiinjälkikä-teenuseampaaoppilasryhmääosallistumaantutkimukseen.285suomenkielistäkoulua(10513lastajanuorta)ja65ruotsinkielistäkoulua(1975lastajanuorta)lupautuimukaantutkimukseen.109suomenkielistäkoulua(3452lastajanuorta)olihalukasosallistumaanpelkästäänLIITU-kyse-lyynja176(7061lastajanuorta)lupautuisekäkyselyynettäobjektiivisiinmittauksiin.Kouluista57prosenttiaolirekisteröitynytLiikkuvakoulu-ohjelmaanaineistonkeruunotosvaiheessa.

LIITU2016suomenkieliseenkyselyynvastasiyhteensä6411lastajanuortajavastausprosenttioli61.Ruotsinkieliseenkyselyynvastasi1154lastajanuortavastausprosentinollessa58.Liikemit-taritolivatkäytössä3284suomenkielisellälapsellajanuorella.Lopullisentutkimusaineistonkokoaineistonpuhdistuksenjälkeenonesitettytaulukossa1.

8

TAULUKKO 1. LIITU 2016 –tutkimukseen osallistuneet koulut sekä lapset ja nuoret (n).

koulut lapset ja nuoretSuomenkielinen kysely A 126 2598Suomenkielinen kysely B 94 2168Suomenkielinen kysely 3. lk 107 1645Suomenkielinen kysely yhteensä 285 koulua 6411 (joista 327 luokkaa) Ruotsinkielinen kysely 44 1154Kyselyt yhteensä 367 7565Objek�iviset mi�aukset 172 3284

Tutkimuksen lopuksi toukokuussa lähetettiin tutkimukseenosallistuneidensuomen- ja ruotsin-kielisten koulujen rehtoreille kutsu sähköiseen rehtorikyselyyn. Kyselyssä rehtoreita pyydettiinarvioimaankoulun toimintaa liikunnanedistämiseksi. Kyselyperustui Liikkuva koulu -ohjelmantoimenpiteisiin,muttavastauksiatoivottiinsekäohjelmaanrekisteröityneiltäettärekisteröitymät-tömiltäkouluilta. 368rehtorista191(51%)vastasikyselyyn.Rehtorikyselyntuloksetraportoi-daantoisaalla.

Aineistojenanalysoinnissakäytettiinjakaumatietoja,ristiintaulukointiasekäKhiinneliötestiä.Mo-nimuuttujamenetelmiäkäytettiintarvittaessajaneontällöinmainittutulosluvuissa.Kyselyaineis-tojenanalysoinnissakäytettiinSPSS22ohjelmaa.

RAPORTIN RAKENNE JA KÄSITTEISTÖLIITU2016-raporttikoostuutästä johdannosta jakahdestatoistatulosluvusta.Tuloslukujen jäl-keenesitelläänpäätulostenperusteellatehdytjohtopäätöksetsekäolennaisimmattoimenpide-suositukset.Ensimmäisetkaksituloslukuakohdentuvatsuomalaislastenja-nuortenliikunta-aktii-visuuteenjapassiiviseenajanviettoon.Ensimmäinentuloslukuperustuuheidänitsearvioihin(2Itsearvioituliikunta-aktiivisuus,istuminenjaruutuaikasekäliikkumisenseurantalaiteetja-sovel-lukset)jatoinenliikemittarillaobjektiivisestimitattuuntietoon(3Objektiivisestimitattupaikallaa-nolojaliikkuminen).Ensimmäisessätulosluvussaonmyösliikkumisenseurantalaitteisiinja-sovel-luksiinliittyväätietoa.Kolmastuloslukukäsitteleesitä,kenenjärjestämissätilaisuuksissalapsetjanuoretliikkuvat(4Liikuntapaikatja-tilaisuudet)janeljästuloslukukohdentuuliikunnanjaurhei-lunseuraharrastamiseen(5Urheilujaseuraharrastaminen).Viidestuloslukutarkasteleekoettualiikunnallistapätevyyttä jaesteitä (6Koettu liikunnallinenpätevyys ja koetutesteet) ja kuudesvanhempienjakavereidentukealiikuntakäyttäytymiselle(7Vanhempienjakavereidentuki las-tenjanuortenliikunnalle).Seitsemästuloslukuraportoikoulumatkojenkulkemistaliikunnallisestiaktiivisestisekävälituntienaikaista liikkumista (8Koulupäivänaikainen liikunta).Kahdeksas tu-loslukutarkasteleeliikunnanjaurheilunseuraamista,niinpaikanpäälläkuinmedianvälityksellä(9Urheilun ja liikunnan seuraaminen). Yhdeksäs tulosluku kuvaa laajemmin lasten ja nuortenarvomaailmaa sekä tarkemmin liikunnassa ja urheilussaesiintyvää syrjintää ja kiusaamista (10Arvot,syrjintäjakiusaaminen).Kymmenestuloslukuesitteleeliikuntaanliittyvienvammojenylei-syyttä(11Liikuntavammatkoulussa,vapaa-ajallajaurheiluseuroissa).Kaksiviimeistätuloslukuatarkastelevatkaikistayllämainituistatekijöistäolennaisiksinousseitaerojaensinkieliryhmien(12Suomen-jaruotsinkielistenerotliikuntakäyttäytymisessä)jasittentoimintakyvynrajoitteiden(13Toimintakyvyn ja -rajoitteidenyhteydet liikunta-aktiivisuuteen japaikallaanoloon) suhteen.Vii-meinen lukukohdentuukunkintulosluvunpäätulostenperusteella tehtyihin johtopäätöksiin janiistäkumpuaviintoimenpidesuosituksiin(14Johtopäätöksetjatoimenpidesuositukset).

Raportinyläkäsiteon liikuntakäyttäytyminen, jolla tarkoitetaan liikunta-aktiivisuuden lisäksi sii-henyhteydessäoleviatekijöitä,muttamyösliikunnallisestipassiivistaaikaajasiihenyhteydessäoleviatekijöitä.Liikunnallisestiaktiivisestaajastakäytetääneritulosluvuissahiemanerikäsitteitä,kutenliikuntatailiikkuminen.Olennaisempaaonse,ettäliikunnan/liikkumisenrasittavuuden(in-tensiteetin)kuvaamisessakäytetäänyhdenmukaisestiseuraavaamäärittelyä:kevyt liikunta/liik-kuminen(lightphysicalactivity;1,5–2,9MET–metabolicequivalent–elilepoaineenvaihdunnankerrannainen),reipasliikunta/liikkuminen(moderate-to-vigorousphysicalactivity;3,0–5,9MET)sekärasittavaliikunta/liikkuminen(vigorousphysicalactivity(≥6,0MET)(mm.Suniym.2014).Liikunnallisestipassiivisestakäyttäytymisestä(sedentarybehaviour)käytetäänkyselyissätermejä

9


passiivinenajanviettojatarkemministuminenjaruutuaika.Objektiivisestimitatuntiedonluvussakäytetään termiäpaikallaanolo sekä tarkemminmakuullaolo, istuminen ja seisominen, joidenenergiankulutusonvähäinen(alle1,5MET).

VaikkaLIITU2016-aineistokerättiinkoulujenkauttajatietyiltäluokkatasoilta,raportoidaanseikä-luokittain(9-,11-,13-ja15-vuotiaat),koskaotosonyleistettävissäjasuuriosakysymyksistäeiolekouluriippuvaisia,vaankuvaavatlastenjanuortenliikkumista/liikuntaajaesimerkiksiliikuntatilan-teitayleisemmin.Aineistossamukanaolevienlastenjanuortenkeskimääräiseniänvarmistettiinvastaavankyseessäolevaaluokkatasoa.SamaamenetelmääonkäytettykansainvälisessäHealthBehaviour in School-agedChildren (HBSC) -tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa kolmasluokka-laistenkeski-ikäolinoin9,4vuotta,viidesluokkalaistennoin11,4vuotta,seitsemäsluokkalaistennoin13,4vuottajayhdeksäsluokkalaistennoin15,4vuotta.Niissätulosluvuissa,joissatarkastelunkohteenaolevattekijätsensijaanovatkouluriippuvaisia,käytetääniänsijastaluokkatasoja,jottatuloksiaonhelpompitulkita.

Tuloksetraportoidaantulosluvuissalähtökohtaisestiseuraavasti:ensinkerrotaantuloskokotutki-musjoukossajasenjälkeenerotiänjasukupuolenmukaan.Osassaluvuistatarkastellaanerojasu-kupuolenmukaaneriikäluokissa.Näidenjälkeentarkastellaankyseessäoleviailmiöitäsuhteessaitsearvioituunliikunta-aktiivisuuteen,jokokaksiluokkaisena(7päivänä/muut)taineliluokkaisena(0–2,3–4,5–6tai7päivänä)(liite1,kysymys12).Lisäksivuoden2016aineistoavertaillaanvuo-den2014aineistoonniidenilmiöidenosalta,joissakysymys-javastausvaihtoehdotolivattäysinsamoja.Tämäolitässävaiheessamahdollistaainoastaansuomenkielisillä11-,13-ja15-vuotiaillalapsillajanuorilla.Kaikkiraportoiduterotovatlähtökohtaisestitilastollisestimerkitseviä.Mikälijokineroontekstiinkirjoitettu,vaikkaseeioletilastollisestimerkitsevä,ontämämainittuerik-seen.

Haluamme Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin puolesta esittää lämpimät kiitokset kaikilletutkimuksessamukanaolleille! Tutkimuseiolisi onnistunut ilman,ettäkoulut,niiden rehtorit,opettajatsekälapsetjanuoretolisivatolleetmukananiinaktiivisestikuinolivat.Haluammekiittäämyöskaikkia tutkimuksen toteutuksessamukanaolleitayhteistyötahoja jaheidän tutkijoitaan.Tutkimuksenovatmahdollistaneetvaltionliikuntaneuvostosekäopetus-jakulttuuriministeriö.

10

2 Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, istuminen ja ruutuaika sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset

Sami Kokko, Anette Mehtälä, Jari Villberg, Kwok Ng ja Riikka Hämylä

JOHDANTOKansallisenlastenjanuortenliikuntasuosituksenmukaan”Kaikkien7–18-vuotiaidentuleeliikkuavähintään1–2 tuntiapäivässämonipuolisesti ja ikäänsopivalla tavalla.” (Tammelin&Karvinen2008,6.)Liikkumallasuositustaenemmänterveyshyödytlisääntyvät,silläliikuntasuositusmäärit-tääterveydenkannaltareippaanliikunnanvähimmäismäärän.Lisäksisuosituksessaohjeistetaansisällyttämäänjokaiseenpäiväänrasittavaa liikuntaa.Rasittava liikunta, jossaselvästihengästyyjasydämensykenouseehuomattavasti,toteutuulapsillayleensälyhyissäjaksoissa.(Tammelin&Karvinen2008.)Maailmanterveysjärjestö(WHO2010)määrittääliikuntasuosituksessaansamanvähimmäismääränelituntireipasta liikuntaapäivittäin.Lisäksi lastenjanuortenliikunnantulisisisältäärasittavaaliikuntaavähintäänkolmekertaaviikossa.

LIITU-tutkimuksessaselvitettiinlastenjanuortenitsearvioitualiikunta-aktiivisuuttakyselyäedel-tävälläviikolla(reipasliikunta,liite1,kysymys12)sekärasittavanliikunnanuseuttatavallisenvii-konaikana(rasittavaliikunta,liite1,kysymys15).Lisäksilapsiltajanuoriltakysyttiinheidänaiko-muksistaanlisätävapaa-ajanliikuntaa(liite1,kysymys21).Lastenjanuortenistumisenmäärääsekäruutuaikaatarkastellaanjäljempänäluvussa(liite1,kysymykset17.,18.ja47.–49.)Luvussakuvataanensinlastenjanuortenitsearvioidunliikunta-aktiivisuuden,istumisenjaruutuajanja-kaumatkokovastaajajoukonosalta,senjälkeenerotikäryhmienjasukupuoltenvälilläjalopuksiverrataankevään2016aineistoavuoden2014aineistoonitsearvioidunliikunta-aktiivisuuden(rei-pasliikunta)jaruutuajanosalta.

LIIKUNTASUOSITUSTEN TOTEUTUMINEN 2016Keväällä2016vajaakolmasosa(31%)9–15-vuotiaistasuomalaislapsistaja-nuoristasaavuttilii-kuntasuositukseneliliikkuireippaastivähintääntunninpäivittäin.9-ja11-vuotiaistasuositustenmukaisestiliikkuinoin40prosenttia,13-vuotiaistaenääneljäsosaja15-vuotiaistavainharvempikuinjokaviides(kuvio1).Viitenätaikuutenapäivänäviikossaliikkuvienosuusoli31prosenttia,ollenmelkosamallatasollakaikissaikäryhmissä.Tätäharvemminliikkuvien(3–4päivänäsekä0–2päivänä)lastenjanuortenosuudetolivatselvästisuuremmatvanhemmissaikäryhmissä.15-vuo-tiaistavähänliikkuvia(0–2päivänä)olijokaviides.

0

20

40

60

80

100

0-2 päivänä3-4 päivänä5-6 päivänä7 päivänä

9-v.11-v.13-v.15-v.Kaikki

KUVIO 1. Viikoi�aisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a päivässä) saavu�avien ja liikuntasuositusta vähemmän liikkuvien lasten ja nuorten osuudet iän mukaan (n = 7321) (%).

%

41 39

2617

31 30 32 3429 31

21 2130

3626

8 8 1119

11

11


Pojat liikkuivat liikuntasuositusten mukaisesti yleisemmin kuin tytöt (kuvio 2). Toisaalta tytötliikkuivatpoikiayleisemminkolmenataineljänäpäivänäviikossa.Viitenätaikuutenapäivänäjakorkeintaankahtenapäivänäviikossa liikkuvia lapsia januoriaoli yhtäpaljon sekäpojissaettätytöissä.

0

20

40

60

80

100


PojatTytötKaikki

KUVIO 2. Viikoi�aisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a päivässä) saavu�avien ja liikuntasuositusta vähemmän liikkuvien lasten ja nuorten osuudet sukupuolen mukaan (n = 7340) (%). * Tilastollises� merkitsevä ero.

%

* *36

27 31 30 32 3123

30 26

11 11 11

9-vuotiaatpojatjatytötolivatliikunnallisestilähesyhtäaktiivisia.Vanhemmissaikäryhmissäpo-jatolivataktiivisempiakuintytöt.Liikuntasuosituksentäyttävienosuusolilähesyhtäsuuri9-ja11-vuotiaissapojissa(taulukko2),muttahuomattavastiharvempipoikaliikkuiliikuntasuosituksenmukaisesti13-vuotiaanajaedelleenharvempi15-vuotiaana.Tytöilläliikuntasuosituksenmukai-sestiliikkuvienosuusväheniiänmyötä,suurimmanpudotuksenollessa11ja13ikävuodenvälissä.

9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki44 39 41 46 33 39 31 21 26 21 13 17

TAULUKKO 2. Viikoi�aisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a päivässä) täy�ävien lasten ja nuorten osuudet iän ja sukupuolen mukaan (n = 7314) (%).

Lapsistajanuoristavainkuusiprosenttialiikkuirasittavastiviikonjokaisenapäivänä(kuvio3).Toi-saalta63prosenttiasaavuttimaailmanterveysjärjestöWHO:nrasittavanliikunnansuositukseneliliikkuirasittavastivähintäänkolmenapäivänäviikossa.

0

20

40

60

80

100



KUVIO 3. Viikon aikana rasi�avas� liikkuvien lasten ja nuorten osuudet iän mukaan (n = 7279) (%).

%

136 4 3 6

24 20 20 17 20

35 38 38 37 3729

36 3844

37

12

Päivittäinrasittavastiliikkuvienosuuspieneneeiänmyötä.9-vuotiaistanoinjokakahdeksasliik-kuipäivittäinrasittavasti,kun15-vuotiaistaenäänoinjokakolmaskymmenes.WHO:nrasittavanliikunnansuositustenmukaisestiliikkuviaoli9-vuotiaissa72prosenttiaja15-vuotiaissa56pro-senttia.

Pojatliikkuivatrasittavastityttöjäyleisemminviikonaikana(kuvio4).SensijaanWHO:nrasittavanliikunnansuosituksenpojatjatytötsaavuttivatyhtäyleisesti(63—64%).

0

20

40

60

80

100


PojatTytötKaikki

KUVIO 4. Viikon aikana rasi�avas� liikkuvien lasten ja nuorten osuudet sukupuolen mukaan (n = 7298) (%).

%

8 5 6

21 19 20

35 39 37 36 37 36

Suurinosalapsistaaikoilisätäliikuntaavapaa-aikanaan.11-vuotiaistalapsistaliikuntaaaikoilisätä90 prosenttia, 13-vuotiaista 87 prosenttia ja 15-vuotiaista 80 prosenttia. Tytöt (90%) aikoivatlisätävapaa-ajanliikuntaansapoikia(82%)yleisemmin.

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LISÄÄNTYILiikuntasuosituksenmukaisestiliikkuvia lapsia januoria(11–15-v.)oliLIITU-tutkimuksenaineis-toissayleisemminvuonna2016(29%)kuinvuonna2014(20%)(kuvio5).Vähänliikkuvienlastenjanuortenosuusolivastaavastipienentynyt.

0

20

40

60

80

100


20142016

KUVIO 5. Viikoi�aisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a päivässä) saavu�avien ja liikuntasuositusta vähemmän liikkuvien lasten ja nuorten osuudet vuonna 2014 (n = 2764) ja vuonna 2016 (n = 4672) (%).* Tilastollises� merkitsevä ero.

%

2029 29 32 33

2818

12

*

*

Lapsetjanuoretolivatliikunnallisestiaktiivisempiavuonna2016kuin2014kaikissaikäryhmissä(kuvio6).Liikuntasuositussaavutettiinkaikissaikäryhmissäyleisemminvuonna2016verrattunavuoteen2014.Vastaavastivähän liikkuviennuortenosuudetolivatpienentyneet, joskaaneroteivätolleettilastollisestimerkitseviä.

13


0

20

40

60

80

100 0-2 päivänä3-4 päivänä5-6 päivänä7 päivänä

KUVIO 6. Viikoi�aisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a päivässä) saavu�avien ja liikuntasuositusta vähemmän liikkuvien lasten ja nuorten osuudet vuonna 2014 (n = 2764) ja vuonna 2016 (n = 4672) iän mukaan (%).

2014 2016 2014 2016 2014 2016

11-v. 13-v. 15-v.%9

28

33

31

9

21

31

40

18

34

30

19

10

29

34

27

28

38

24

10

18

34

30

18

Sekäpoikienettätyttöjenliikunta-aktiivisuusolilisääntynytvuodesta2014vuoteen2016(taulukko3).Liikuntasuositustenmukaisestiliikkuviapoikiaoliyleisemminvuonna2016(35%)kuinvuonna2014(23%).17prosenttiatytöistäliikkuisuositustenmukaisestivuonna2014ja24prosenttiavuon-na2016.Vähänliikkuviaolivuonna2016vähemmän(12%)kuinvuonna2014(18–19%).

Pojatolivatmolempina tutkimusvuosina liikunnallisestiaktiivisempiakuin tytötkaikissa ikäryh-missä,paitsi15-vuotiaissavuonna2014.Tuolloinjokakymmenes15-vuotiaistatytöistäjapojistasaavuttiliikuntasuosituksen,kunvuonna2016tämänikäisistäpojistajo23prosenttiajatytöistä13prosenttialiikkuivähintääntunninpäivittäin(taulukko3).

11-v. 13-v. 15-v. Vuosi Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki2014 36 26 31 22 15 19 11 9 102016 46 33 39 31 21 26 21 13 17

TAULUKKO 3. Viikoi�aisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a päivässä) täy�ävien osuudet tutkimusvuoden, iän ja sukupuolen mukaan (vuonna 2014 n = 2764; vuonna 2016 n = 5514) (%).

ISTUMINEN JA RUUTUAIKA LISÄÄNTYVÄT IÄN MYÖTÄ, VANHEMPIEN PUUTTUMINEN VÄHENEELapsetjanuoret(11–15-v.)istuivatarkipäivinä(6t59min;n=5475)enemmänkuinviikonlop-puna(5t ja47min;n=5462).Nuoremmat lapset istuivatvähemmänkuinvanhemmat lapsetniinarkenakuinviikonloppuna.11-vuotiaatistuivatarkisinkeskimäärin5tuntia58minuuttiajaviikonloppuisin5 tuntia2minuuttia.13-vuotiaillavastaavat luvutolivatarkisin7 tuntia17mi-nuuttiajaviikonloppuisin6tuntia2minuuttiasekä15-vuotiaillaarkisin7tuntia52minuuttiajaviikonloppuisin6tuntia23minuuttia.11-ja13-vuotiaatpojatistuivatarkipäivisinvähemmänjaviikonloppuisinyhtäpaljonkuinsamanikäisettytöt.Sensijaan15-vuotiaatpojat istuivatarkisinsamanverranjaviikonloppuisinenemmänkuinsamanikäisettytöt.

Vainviisiprosenttialapsistajanuorista(9–15-v.)täyttiruutuaikaakoskevansuositukseneliviettiruudunääressäkorkeintaankaksituntiapäivässä(kuvio7).Noinpuolellelapsistajanuoristaker-tyiylikaksituntiaruutuaikaavähintäänviitenäpäivänäviikossa.Ruutuaikasuosituksettäyttyivätyleisemminnuoremmillakuinvanhemmillalapsilla.Poikienjatyttöjenvälilläeiollutmerkittäviäerojasiinä,kuinkamonenapäivänäviikossaruutuaikasuositusylittyi.Lapsillejanuorillekertyisitäuseampanapäivänäruutuaikaaylikaksituntiapäivässämitävähemmänliikunnallisestiaktiivisiaheolivat.

14

0

20

40

60

80

100



KUVIO 7. Lasten ja nuorten osuudet sen mukaan, kuinka monena päivänä viikossa ruutuaikaa kertyi yli kaksi tun�a päivässä* ikäryhmi�äin jaoteltuna (n = 6628) (%). *0 päivänä = täy�ää ruutuaikasuosituksen eli ruutuaikaa ei kerry yhtenäkään viikon päivänä yli kahta tun�a.

%

105 3 2 5

3122

14 1120

27 3125 23 26

3342

5964

49

Harvempi15-vuotiaannuorenvanhempiottikantaa lapsensaruutuaikaankuinmuiden ikäryh-mienlastenjanuortenvanhempi.9-vuotiaidenlastenvanhemmat(36%)toivoivatmuidenikä-ryhmienvanhempia(48—54%)harvemminlapsensavähentävänruutuaikaa.Lastenvanhemmat(35—47%)asettivatkuitenkinrajojaruutuaikaanhuomattavastiyleisemminkuinnuortenvan-hemmat(10—19%).Vainjokakymmenes15-vuotiaidenvanhemmistaasettinuorelleenruutuai-karajoituksia.Poikienjatyttöjenvanhemmatsuhtautuivatsamallatavoinruutuaikaan.

RUUTUAIKAA YHÄ ENEMMÄN, VANHEMPIEN RAJOITUKSIA VÄHEMMÄNRuutuaikasuosituksentäyttävien(11–15-v.)osuusolilaskenutvuodesta2014(5%)vuoteen2016(3%).Lapsiajanuoria,joilleruutuaikaakertyiylisuosituksenvähintäänviitenäpäivänäviikossa,olivuonna2014allepuolet(49%)vastaajajoukosta,vuonna2016ylipuolet(54%).Suurinkasvu,kahdeksanprosenttiyksikköä,olitapahtunut15-vuotiaissa.

Vuonna 2016 suurempi osuus (49%) vanhemmista toivoi nuorten vähentävän ruutuaikaansakuinvuonna2014(38%),muttatoisaaltaheasettivatsiihenrajojaentistäharvemmin.Ylipuolet11-vuotiaidenvanhemmistarajoittilastensaruutuaikaavuonna2014,vuonna2016enää35pro-senttia.13-vuotiaistanuorista28prosenttiasairajatruutuajalleenvuonna2014,muttavuonna2016 rajoja asetettiinenää joka viidennelle (19%).Myös15-vuotiaistapienempiosa sai rajatruutuajalleenvuonna2016(9%)verrattunavuoteen2014(17%).

LIIKUNNAN SEURANTALAITTEET JA SOVELLUKSETNykypäivändiginatiiveiksikinkutsututnuoretkasvavattietämättämillaistaelämäolisiilmaninterne-tiä.Aikuistenkeskuudessaliikkumistaseuraavatjaliikunnalliseenaktiivisuuteenkannustavatmatka-puhelinsovelluksetovaterittäinsuosittuja,muttaniidenkäytöstänuorisonkeskuudessatiedetäänvähemmän.

Kevään2016LIITU-tutkimuksessa11-,13-ja15-vuotiailtalapsiltajanuoriltakysyttiin,onkoheilläjokinliikuntaamittaavistalaitteista(liite1,kysymys59).Puoletpojista(50%)jahiukanpienempiosuustytöistä(45%)raportoiomistavansaliikunta-aktiivisuuttaseuraavanälypuhelinsovelluksen.Jokakuudespoikajatyttö(16%)myöskäyttisovellustaseuratakseenliikunta-aktiivisuuttaan.Var-sinaistenliikuntamittareiden,kutensykemittarit jaurheilukellot,omistajiaolivähemmän(pojat= 29%, tytöt = 25%) kuin sovellustenomistajia. Liikuntamittareita käyttiaktiivisesti vain jokakymmenes lapsi januori. Sovellusten jamittareidenkäyttäjätolivat keskimäärin liikunnallisestiaktiivisempiajaistuivatvähemmänkuinmuutlapsetjanuoret.

15


YHTEENVETOSuositustenmukainen,vähintääntunninpäivittäinenliikuntaoliyleistynytlastenjanuortenkes-kuudessavuodesta2014vuoteen2016.LIITU-tutkimuksenkevään2016aineistossakolmasosalapsistajanuoristaliikkui liikuntasuositustenmukaisesti.Tästähuolimattasuurinosalapsistajanuoristaliikkuuedelleenliianvähän.Keväällä2016vähän(0–2päivänäviikossa,tunninpäivässä)liikkuvialapsiajanuoriaolijokakuudes.Myösiänmyötätapahtuvaliikunta-aktiivisuudenvähene-minenonedelleenajankohtainenhaaste,niinpojillakuintytöilläkin.LIITU-tutkimuksenvuoden2014aineistokerättiinWHO-koululaistutkimuksenyhteydessä.Huomioitavaaon,ettäjosverra-taankevään2016LIITU-tuloksiavuoden2014WHO-Koululaistutkimuksentuloksiin (Incleyym.2016),onliikuntasuosituksenmukaisestiliikkuvienlastenjanuortenosuuspysynytsamana.

Lähes kaksi kolmesta lapsesta ja nuoresta saavuttiWHO:n rasittavan liikunnan suosituksen eliliikkuivähintäänkolmenapäivänäviikossarasittavasti.NuoremmatlapsetliikkuivatWHO:nsuosi-tustenmukaisestiyleisemminkuinvanhemmatlapset.Poikienjatyttöjenvälilläeiolluteroa.Kan-sallisenpäivittäisenrasittavanliikunnansuosituksensaavuttivainkuusiprosenttialapsistajanuo-rista.Nuoremmatlapsetsaavuttivatkansallisensuosituksenyleisemminkuinvanhemmatlapsetjapojatyleisemminkuintytöt.Valtaosalapsistaaikoilisätävapaa-ajanliikuntaansavuodensisällä.

Lapsetjanuoretistuivatarkisinkeskimäärinylitunninenemmänkuinviikonloppuisin.Ruutuaika-suositustäyttyivainviidelläprosentillalapsistajanuorista,janoinpuolellaheistäruutuaikasuosi-tusylittyivähintäänviitenäpäivänäviikossa.Ruutuaikaolilisääntynytvarsinkinnuortenkeskuu-dessa.Vanhempiensuhtautuminenlastensaruutuaikaanolimuuttunutaiempaavapaammaksielirajoituksiaasetettiinharvemminkuinennen.

11–15-vuotiaistalapsistajanuoristanoinpuoletomistiliikuntaamittaavanälypuhelinsovelluksenjanoinjokaneljäsvarsinaisenliikuntamittarin,kutensykemittarintaiurheilukellon.Huomattavastiharvempikäyttiniitäaktiivisesti.Liikunnanseurantalaitteitataisovelluksiakäyttävälapsitainuoriolikeskimäärinliikunnallisestiaktiivisempijaistuivähemmänkuinmuutlapsetjanuoret.

16

3 Objektiivisesti mitattu paikallaanolo ja liikkuminen

Pauliina Husu, Anne-Mari Jussila, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä ja Tommi Vasankari

JOHDANTOSäännöllinenjamonipuolinenliikkuminenlapsenajanuorenamuodostaaperustanterveellekas-vulle ja kehitykselle (Poitras ym.2016).Runsaspaikallaanolo,erityisesti istuminen,onpuoles-taanhaitallistaterveydelle(deRezendeym.2014;Carsonym.2016).Viimevuosienteknologinenkehitysontuonutuusia,objektiivisia,aiempaatarkempiajaluotettavampiamenetelmiäpaikal-laanolon ja liikkumisenmittaamiseen (Aittasalo ym. 2015;Vähä-Ypyä ym. 2015). Kevään2016LIITU-tutkimuksessauuttaliikemittarimenetelmääkäytettiinensimmäistäkertaasuomalaisialap-siajanuoriaedustavassaotoksessa.AikaisemminsamaamenetelmääväestönpaikallaanolonjaliikkumisenmittaamiseenonkäytettyaikuisillaTerveys2011-tutkimuksessa(Husuym.2016)sekälapsillajanuorillaNaantalinliikkuvakoulu-tutkimuksessa(Husu&Vähä-Ypyä&Vasankari2016).

Tässäluvussaesitelläänkevään2016LIITU-tutkimuksenliikemittarituloksia.Ensinkuvataan,mi-tenlastenjanuortenvalveillaoloaikajakautuipaikallaanoloonjaeritehoiseenliikkumiseen.Tä-mänjälkeenkuvataanpaikallaanolonjasenkatkaisevientaukojensekäeritehoisenliikkumisenjapäivänaikanaotettujenaskeleidenjakaumatkokoosallistujajoukossasekäikä-jasukupuoliryh-mittäin.Lopuksitarkastellaan,mitensuomalaisetlapsetjanuoretsaavuttivatliikuntasuositukseneliliikkuivatreippaastivähintään60minuuttiapäivässä(WHO2010).

MITTAUSMENETELMÄN KUVAUSLastenjanuortenpaikallaanoloajaliikkumistamitattiinlantiollapidettävälläliikemittarilla,jostakäytettiinversioitaUKKAM30jaUKKRM42(UKK-instituutti,Tampere).Osallistujatkäyttivätliike-mittariaviikon(seitsemänpäivää)ajanainavalveillaollessaan.Mittariolikiinnikuminauhavyössä,jonkalapsetjanuoretpukivatylleenaamullaherättyäänjariisuivat illallanukkumaanmennes-sään.Mittaririisuttiinmyöspeseytymisenjavesiliikunnanajaksi.

Liikemittaritallensiliikkumisestaaiheutuvaakiihtyvyyssignaaliakolmiaksiaalisesti100Hz:ntark-kuudella. Liikkumista ja paikallaanoloa kuvaavatmuuttujat laskettiin kiihtyvyyssignaalin raaka-tietoihinperustuvienMAD jaAPE (MeanAmplitudeDeviation jaAngleofPosturalEstimation)-menetelmienavullakäyttäenkuudensekunninanalyysijaksoa(epoch).Paikallaanolo(istuminen,makaaminen ja seisominen) tunnistettiin liikemittarin raakadatastahuomioimalla sekä liikkeenmatalatehoettämittarinasentosuhteessatunnistettuunpystyasentoon.Mittarinasentomääri-tettiinjokaisenanalyysijaksonlopussa.Analyysijaksoistalaskettiinyhdenminuutinliukuvaekspo-nentiaalinenkeskiarvojaliikkuminenluokiteltiintehonmukaankolmeenluokkaan:kevyt(1,5–2,9MET),reipas(3,0–5,9MET)jarasittava(≥6,0MET)(Suniym.2014).

Paikallaanoloa ja liikkumista kuvaavina muuttujina käytettiin istumisen/makuulla olon, paikal-laanseisomisenjaeritehoisen liikkumisenkeskimääräisiäosuuksia liikemittarinkäyttöajasta(=mittausaika). Lisäksi tarkasteltiinpaikallaanolon jaeri tehoisen liikkumisenkokonaiskestonpäi-vittäisiäkeskiarvoja sekäsitä, kuinkamontakertaapäivässä istuminen taimakaaminenpäättyipystysuuntaiseenliikkeeseen(=ylösnousu)jakuinkamontaaskeltalapsetjanuoretkeskimäärinottivatpäivänaikana.Mikäli liikemittariaolikäytettyyli19tuntiapäivässä,katsottiin lapsentainuorennukkuneenmittariyllään.Tällöin19tunninylimeneväaikavähennettiinistuen/makuullavietetystäajasta.

17


LIIKEMITTAREIDEN KÄYTTÖYhteensä3284lastatainuortaottiliikemittarinkäyttöönsä,mutta10mittariapalautuiilmanni-meätaimuita tunnistetietoja.Tässä tarkastelussakäytettävää liikemittariaineistoasaatiin3274lapselta ja nuorelta (57% tyttöjä).Heistä 90 prosenttia (n = 2931, 59% tyttöjä) oli käyttänytmittariavähintäänneljänäpäivänä,ainakin10tuntiapäivässä.Tätärajaavoidaanpitääriittävänäkuvaamaanpaikallaanolonjaliikkumisenmääräävalveillaoloaikana.

Ylipuoletlapsistajanuoristakäyttimittaria6–7päivänäviikonaikana,keskimäärin14tuntiapäi-vässä(taulukko4).9-vuotiaista43prosenttiakäyttimittariaviikonjokaisenapäivänä,kunvastaavaosuus15-vuotiaillaoli35prosenttia.Alakouluntytötjapojateivätjuurieronneettoisistaanmitta-rinkäyttöajansuhteen,muttayläkoulussasuurempiosatytöistäolikäyttänytliikemittariakaikkinaviikonpäivinäkuinpojista(40%vs.29%).

A Liikemi�aria käy�äneet 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Päivienlkm Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki1-3 11 6 8 9 7 8 17 11 13 23 9 154 6 8 7 8 9 8 11 6 8 10 10 105 13 15 14 17 19 18 17 17 17 16 17 176 28 27 28 24 28 26 27 25 26 21 25 237 42 44 43 42 37 40 28 41 36 30 38 35n 441 536 977 443 519 962 302 480 782 214 339 553

B Liikemi�aria vähintään 4 päivänä, ainakin 10 tun�a/päivä käy�äneet 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikkit:min/päivä 13:52 13:45 13:48 14:01 13:55 13:58 14:08 14:17 14:13 14:21 14:11 14:15n 391 504 895 403 482 885 250 429 679 165 307 472

TAULUKKO 4. Liikemi�arin käy�öpäivien lukumäärät (%) ([A]; n = 3274) ja keskimääräiset käy�öajat mi�aria vähintään 4 päivänä, ainakin 10 tun�a päivässä käy�äneillä ([B]; n = 2931).

18

PAIKALLAANOLON JA LIIKKUMISEN OSUUDET VALVEILLAOLOAJASTALapset januoretviettivätkeskimäärinpuoletvalveillaoloajastaan istuentaimakuulla (kuvio8).Istumisen/makuullaolonosuusolipienin9-vuotiaillajasekasvoitasaisestivanhempiinikäryhmiinsiirryttäessä.Keskimäärinkymmenesosapäivästävietettiinpaikallaanseisten.Seisomisenosuuskasvoihiemannuoremmistavanhempiinikäryhmiinsiirryttäessä,erityisestitytöillä.Tytöilläseiso-misenosuusolijonkinverransuurempikuinpojilla.Paikallaanseisomisenkeskimääräinenosuusvalveillaoloajastaoliyhtäsuuri9-vuotiaillatytöilläja15-vuotiaillapojilla.

Suurin osa lasten ja nuorten liikkumisesta oli kevyttä (1,5–2,9MET) (kuvio 8). Nuoremmissaikäryhmissäkevyttä liikkumistaoli enemmänkuinvanhemmissa.Tytöillä kevyttä liikkumistaolihiemanenemmänkuinpojilla,muttavanhemmissaikäryhmissäerotasoittui.Reipastaliikkumis-ta (3,0–5,9MET)oli noinkymmenesosavalveillaoloajasta ja rasittavaa liikkumista (≥6,0MET)vainpariprosenttia.Lapset(9-ja11-vuotiaat)liikkuivatkeskimäärinenemmänkuinnuoret(13-ja 15-vuotiaat). Pojilla oli keskimäärin enemmän reipasta ja rasittavaa liikkumista kuin tytöillä.15-vuotiallatytöillärasittavaaliikkumistaolienääalleprosenttivalveillaoloajasta.

0

20

40

60

80

100

15-v.13-v.11-v.9-v.15-v.13-v.11-v.9-v.

Rasi�ava liikkuminenReipas liikkuminenKevyt liikkuminenSeisominenMakuu ja istuminen

KUVIO 8. Paikallaanolon ja liikkumisen keskimääräiset osuudet valveillaoloajasta (n = 2931) (%).POJAT

%

TYTÖT

2,8

15

26

6

50

2,4

14

25

6

53

1,7

11

23

8

56

1,3

9

21

9

60

1,7

12

30

9

47

1,4

10

27

10

52

1,1

8

23

12

56

0,87

22

14

57

PAIKALLAANOLON MÄÄRÄLapsetjanuoretistuivattaiolivatmakuullakeskimäärin7tuntia44minuuttiapäivässä.9-vuotiail-latämäaikaolikeskimäärin6tuntia41minuuttia,11-vuotiailla7tuntia19minuuttia,13-vuotiailla8tuntia2minuuttiaja15-vuotiailla8tuntia24minuuttia(kuvio9).Pojatistuivattaimakasivatvalveilla ollessaan keskimäärinhiemanenemmän kuin tytöt kaikissamuissa ikäryhmissäpaitsi13-vuotiaissa.

0

2

4

6

8

10

15-v.13-v.11-v.9-v.

PojatTytötKaikki

KUVIO 9. Istumisen ja makuulla olon keskimääräinen aika päivässä tunteina (n = 2931).

tun�a

6,9 6,5 6,77,4 7,2 7,3

8,0 8,0 8,08,6

8,1 8,2

19


Paikallaanseisomiseenkäytettiinkeskimäärin78minuuttiapäivässä.Nuoret(13-ja15-vuotiaat)seisoivatkeskimäärinenemmänkuinlapset(9-ja11-vuotiaat),jatytötseisoivatkaikissaikäryh-missäkeskimäärinenemmänkuinpojat(kuvio10).

0

40

80

120

160

15-v.13-v.11-v.9-v.

PojatTytötKaikki

KUVIO 10. Paikallaan seisomiseen käyte�y keskimääräinen aika päivässä minuu�eina (n = 2931).

minuu�a

52

7665

53

8068 64

10490

78

117103

Lapset januorettauottivat istumistaankeskimäärin36kertaapäivässä.Ylösnousujenlukumää-rässäeiollutsuurtaeroaikäryhmienvälillä.Tilastollisestimerkitseväeroolivain9-vuotiaidenja15-vuotiaidenvälillä.Tytöillätauottamistakuvaaviaylösnousujaolienemmänkuinpojilla,erityi-sestinuoremmissaikäryhmissä(kuvio11).Pojilla ikäryhmienvälilläeiollut juurierojaylösnou-sujen lukumäärässä,mutta tytöillä ylösnousujen lukumäärä pieneni 9-vuotiaista 15-vuotiaisiinsiirryttäessä.Vanhimmatkin tytötnousivatkuitenkinkeskimäärinuseamminylöspäivänaikanakuinnuorimmatpojat.

0

10

20

30

40

50

15-v.13-v.11-v.9-v.

PojatTytötKaikki

KUVIO 11. Ylösnousujen keskimääräinen lukumäärä päivässä (n = 2931).

lukumäärä

34

4138

34

40 3834

38 3733

36 35

LIIKKUMISEN MÄÄRÄLapsetjanuoretottivatkeskimäärin10243askeltapäivässä.Nuoremmatikäryhmätottivatenem-mänaskeleitakuinvanhemmatryhmät(kuvio12).Pojatottivatkeskimäärinenemmänaskeleitakuintytöt,muttasukupuoltenvälineneroolivanhemmissaikäryhmissäpienempikuinnuorem-missa.9-vuotiaattytötottivatvainhiemanenemmänaskeleitapäivässäkuin13-vuotiaatpojat.Keskimäärinenitenpäivittäisiäaskeleitakertyi9-vuotiaillepojillejavähiten15-vuotiailletytöille.

20

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

15-v.13-v.11-v.9-v.

PojatTytötKaikki

KUVIO 12. Päivi�äisten askelten lukumäärä keskimäärin (n = 2931).

lukumäärä

12546

1037211322 11849

948610562

9967

8534 9061 87167918 8197

Lapsetjanuoretliikkuivatkevyesti(1,5–2,9MET)keskimäärin3,5tuntiapäivässä.9-vuotiaillaolikevyttäliikkumistalähestuntienemmänpäivässäkuin15-vuotiailla(kuvio13).Tytöilläolikevyttäliikkumistakeskimäärinenemmänkuinpojilla;9-ja11-vuotiaattytötliikkuivatkevyestihiemanenemmänkuinsamanikäisetpojat,muttavanhemmissaikäryhmissäsukupuoltenvälilläeiollutmerkitsevääeroa.

0

2

4

6

8

10

15-v.13-v.11-v.9-v.

PojatTytötKaikki

KUVIO 13. Kevyen liikkumisen määrä keskimäärin päivässä tunteina (n = 2931).

tun�a

3,6 4,1 3,9 3,4 3,7 3,6 3,3 3,2 3,2 3,0 3,1 3,0

Reipasta(3,0–5,9MET)liikkumistakertyilapsillejanuorillekeskimäärin92minuuttiajarasittavaa(≥6MET)liikkumista14minuuttiapäivässä.Sekäreippaanettärasittavanliikkumisenmäärävä-heniselvästinuoremmistavanhempiinikäryhmiinsiirryttäessä.

Pojat liikkuivatkaikissatarkastelluissa ikäryhmissä,molemmilla tehoalueillakeskimäärinenem-mänkuintytöt(kuvio14).

21


0

40

80

120

160

Rasi�ava liikkuminen

Reipas liikkuminen


Reipas liikkuminen


Reipas liikkuminen

9-v.11-v.13-v.15-v.

KUVIO 14. Reippaan ja rasi�avan liikkumisen määrä keskimäärin minuu�eina (n = 2931).

minuu�a

POJAT TYTÖT KAIKKI

124115

93

76

23 20 14 11

9986

14 11 10 7

110

66

18 15 11 8

6860

99

77

LIIKUNTASUOSITUKSEN SAAVUTTAMINENKolmasosa(34%)9–15-vuotiaistasuomalaislapsistaja-nuoristaliikkuireippaastitairasittavastivähintään60minuuttiajokaisenamittauspäivänä.Tarkastelussaolivatmukanaliikemittariavähin-täänneljänäpäivänä,ainakin10tuntiapäivässäkäyttäneetlapsetjanuoret.9-vuotiaistaliikun-tasuosituksensaavuttinoinpuolet,11-vuotiaistareilukolmannes,13-vuotiaistaenääneljäsosaja15-vuotiaistavainjokakymmenes(kuvio15).Pojatsaavuttivatsuosituksentyttöjäuseammin:kaikissaikäryhmissäsuosituksensaavuttaneitapoikiaolienemmänkuintyttöjä.

Saavuttaakseenliikuntasuosituksenmittarianeljänäpäivänäkäyttäneidenlastenjanuorten(n=265;9%)pitisiisliikkuareippaastitairasittavastiainakin60minuuttiajokaisenaneljänäpäivänä.Vastaavastimittariaviitenä(n=530;18%),kuutena(n=855;29%)jaseitsemänä(n=1281;44%)päivänäkäyttäneidenpitiliikkuareippaastitairasittavastivähintääntuntijokaisenamittaus-päivänä.

0

20

40

60

80

100

15-v.13-v.11-v.9-v.

PojatTytötKaikki

KUVIO 15. Liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a reipasta/rasi�avaa liikkumista jokaisena mi�auspäivänä) saavu�avien lasten ja nuorten osuudet (n = 2931) (%).

%

65

4151 50

2737

32

1521 18

8 11

Kun liikkumisenkokonaismääräntarkasteluunotettiinmukaanmyöskevyt liikkuminen,84pro-senttia 9-vuotiaista liikkui vähintään kolme tuntia jokaisenamittauspäivänä (kuvio 16). Kolmeneljästä11-vuotiaasta,puolet13-vuotiaista ja kaksi viidestä15-vuotiaasta liikkui vähintäänke-vyestiainakinkolmetuntiapäivässä. Ikäryhmienvälinenerosiissäilyimyöskevyenliikkumisensisältävissätarkasteluissa,muttasukupuoltenväliseterotolivatpienemmätkuinvainreippaantairasittavanliikkumisensisältävissätarkasteluissa.

22

0

20

40

60

80

100

15-v.13-v.11-v.9-v.

PojatTytötKaikki

KUVIO 16. Vähintään kolme tun�a jokaisena mi�auspäivänä liikkuneiden lasten ja nuorten osuudet (kevyt, reipas ja rasi�ava) (n = 2931) (%).

%

83 85 8476 75 76

58

4751

42 39 40

YHTEENVETO Objektiivistenmittaustenmukaansuomalaiset lapset januoretviettivätpuoletvalveillaoloajas-taan joko istuen taimakuulla (7 t44min).Paikallaanseistenheviettivätnoinkymmenesosanajastajakevyestiliikkuenkeskimäärinneljänneksen.Reippaaseentairasittavaanliikkumiseenlap-setjanuoretkäyttivätvainreilunkymmenesosanvalveillaoloajasta.Paikallaanolonmäärälisään-tyimerkittävästinuoremmistavanhempiinikäryhmiinsiirryttäessä,jasamanaikaisestierityisestireippaanjarasittavanliikkumisenmäärävähentyi.Pojatliikkuivatreippaastijarasittavastienem-mänkuin tytöt jahemyös saavuttivat liikuntasuosituksen tyttöjäuseammin. Tytötpuolestaanliikkuivatkevyestijonkinverranpoikiaenemmän,erityisestikahdessanuorimmassaikäryhmässä.Tytötmyösseisoivatkeskimäärinpoikiaenemmänjatauottivatistumistapoikiauseammin.

Aikaisemmistatutkimuksistapoiketentässätutkimuksessapystyttiinerottamaanpaikallaanseiso-minenistumisestajamakuullaolostajamyöspäivittäistenylösnousujenmäärävoitiintunnistaa.Seisomiseenkäytettyaikanäyttäisilisääntyvännuoremmistavanhempiinikäryhmiinsiirryttäessä.Ylösnousujen lukumäärässäei sensijaantapahtunutsuuriamuutoksia,mikäsamanaikaisen is-tuentaimakuullavietetynajanlisääntymisenkanssaviestiisiitä,ettänuoretistuvattaimakaavatpidempiäaikojakerrallaankuinlapset.

Näidentulostenvertaaminenaikaisemmintehtyihinobjektiivisiinmittauksiinonhaastavaaliike-mittariaineiston analysointimenetelmiin liittyvien erojen vuoksi. Tässä tutkimuksessa käytettyämenetelmääonlapsillajanuorillakäytettyaikaisemminvainalueellisestirajatummassaNaantalinliikkuvakoulu-tutkimuksessa(Husu&Vähä-Ypyä&Vasankari2016),jasiihenverrattunatuloksetovatvarsinsamansuuntaisia.

Jatkossatarvitaansystemaattisestisamallamittausmenetelmälläkerättyäseurantatietoasuoma-laistenlastenjanuortenpaikallaanolostajaliikkumisesta.Erityisestitulisitarkastella,mitenlastenjanuortenpaikallaanolojaliikkuminenjakautuvatpäivänaikana,jottapystyttäisiintunnistamaansellaisetajanjaksot, joissaolisimahdollistavähentää tai tauottaapaikallaanoloa ja lisätä liikku-mista.Arki-javiikonloppupäiviätulisitarkastellaerikseen.Lisäksitarvitaantietoapaikallaanolonvähentämisenjaerityisestikevyenliikkumisenlisäämisenvaikutuksistalastenjanuortentervey-teen.

23


4 Liikuntapaikat ja -tilaisuudetKimmo Suomi, Anette Mehtälä ja Sami Kokko

JOHDANTOLIITU-tutkimuksessa liikuntapaikkojen luokitusnojautuu soveltaenvaltakunnalliseenopetus- jakulttuuriministeriön käyttämään ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan hal-linnoimaan LIPAS liikuntapaikkaluokitteluun (Suomi& Vehkakoski 2016). Kyseessä on Suomen 34000 liikuntapaikanGIS-paikkatietojärjestelmä (Geographical Information Systems), jossa jo-kaisellaliikuntapaikallaonomakarttakoordinaatteihinperustuvasijaintitietosekäsiihensidotutominaisuustiedot,kutenkoko,pituus,leveys,korkeusjalajimahdollisuudet.TässätutkimuksessaLIPAS-luokittelusta poiketenmukanaovat kaupunkitila (aukiot, skeittipaikka, puistot) ja koulunpiha-alue.LIPAS-tietokannanylläpitoonannettuopetus-jakulttuuriministeriöstäJyväskylänyli-opistonliikuntatieteellisentiedekunnanhoidettavaksijo1980-luvultalähtien.LIPAS:takäyttävätliikuntaviranomaiset päättäessään liikuntarakentamisen valtionavuista. Kunnat käyttävät sitäomien liikuntapaikkojensamarkkinointiin jaurheiluliitot voivatetsiä järjestelmästä sopivia tur-naus- ja leiripaikkoja. Yksityinen sektori käyttää systeemiä liikuntarakentamisenmarkkinointiinsekärakennusmateriaalienmyymiseen.

Tässäluvussatarkastellaanlastenjanuortenosallistumistaerilaisiinliikunta-jaurheilutilaisuuk-siin(liite1.kysymys20)sekäliikuntapaikkojenkäytönuseutta(liite1.kysymys22)kouluajanulko-puolella,lastenjanuortenvapaa-aikana.

MISSÄ LAPSET JA NUORET LIIKKUVAT VAPAA-AIKANAAN?Kutenvuonna2014,kevään2016LIITU-tutkimustulostenmukaankevyenliikenteenväylätolivatkäytetyinlastenjanuortenliikuntapaikka,silläniilläliikkuikeskimäärinyli70prosenttialapsistajanuoristavähintäänviikoittainkouluajanulkopuolella.Vainkuusiprosenttialapsistajanuoristailmoitti,etteiliikukevyenliikenteenväylillälaisinkaan.Tytöt(75%)liikkuivatviikoittainenemmänkevyenliikenteenväylilläkuinpojat(67%).(Taulukot5ja6.)

Lapset ja nuoret käyttivät säännöllisesti viikoittain toiseksi yleisimmin sisäsaleja ja ulkokenttiä.Ylikolmanneksellelapsistajanuoristanäilläliikuntapaikoillaonsuurimerkityspäivittäisessäelä-mässä.Lapsistajanuoristanoinneljäsosaeiliikkunutsisäsaleissajanoinkuudesosaeiliikkunutulkokentillälainkaan.Näissäliikuntapaikoiksirakennetuissaympäristöissäliikkuisiisainakinjoskusvapaa-aikanaannoin80prosenttialapsistajanuorista.(Taulukot5ja6).

Aidossaluonnossaliikkuivähintäänkerranviikossakolmasosatutkimukseenosallistuneistalapsis-tajanuorista.Heistä12prosenttiaeiliikkunutluonnossavapaa-ajallalainkaan.Kaupunkitilassaliikkuminenolilähesyhtäsuosittuakuinaidossaluonnossaliikkuminen;kaupunkitilaakäyttiliik-kumisympäristönäviikoittaintaiuseamminkeskimäärin30prosenttialapsistajanuorista.Ulkoi-lualueidenja-reittienviikoittaisiakäyttäjiäolihiemanylineljäsosa(26%)lapsistajanuoristakutenmyöskoulupihankäyttäjiä(25%)kouluajanulkopuolella.Tyypillisimmilläänaidossaluonnossajaulkoilualueillasekä–reiteilläliikuttiinmuutamankerranvuodessataienintäänmuutamankerrankuukaudessa,jolloinluontoliikuntaeinäytäolevanvarsinaisestilastenjanuortentyypillisintäva-paa-ajanliikuntaa.(Taulukot5ja6.)

Koulupihallaonmerkittäväsija lasten(11-v.)kouluajanulkopuolisessavapaa-ajankäytössä;vain19prosenttialapsistaeiliikkunutvapaa-aikanaankoulupihallalaisinkaan.Toisaaltaiänyhteyslii-

24

kuntapaikkojenkäytönyleisyyteennäkyiselvimminkoulupihojenkäytössä:piha-alueellakoulu-ajanulkopuolellavähintäänkerranviikossaliikkui11-vuotiaista40prosenttia,mutta15-vuotiaistaenää13prosenttia.Lastenjanuortenliikkuminenkaikissatarkastelluissaliikuntapaikoissaolisitävähäisempäämitävanhempialapsetolivat,muttaliikuntapaikkojensuosituimmuuteenikäeivai-kuttanut.(Taulukko5.)

Pojat Tytöt 11-v. 13-v. 15-v. KaikkiKevyen liikenteen väylät 67 75 75 74 62 71Sisäsalit 40 32 39 38 31 36Ulkokentät 43 24 40 32 26 33Aito luonto 29 36 34 33 30 33Kaupunki�la 33 28 38 31 21 30Ulkoilualueet ja -rei�t 25 27 28 26 23 26Koulun piha-alue 31 19 40 20 13 25n 2573 - 2768 - 1868 - 1863 - 1591 - 5330 - 2636 2825 1928 1899 1619 5446

TAULUKKO 5. Niiden lasten ja nuorten osuudet, jotka käy�vät liikuntapaikkoja liikkumiseen kouluajan ulkopuolella vapaa-aikana noin kerran viikossa tai useammin (%).

TAULUKKO 6. Liikuntapaikkojen käy�ö kouluajan ulkopuolella (n = 5330 - 5446) (%)

useita kertoja noin kerran muutaman kerran muutaman ei viikossa viikossa kuukaudessa kerran vuodessa ollenkaanKevyen liikenteen väylät 52 19 14 9 6Sisäsalit 21 15 15 25 24Ulkokentät 18 15 21 31 15Aito luonto 14 19 28 27 12Koulun piha-alue 13 12 15 24 37Kaupunki�la 13 18 23 23 23Ulkoilualueet ja -rei�t 9 17 25 32 17

Lapset januoretkäyttiväterilaisia liikuntapaikkoja liikkumiseenkouluajanulkopuolellasitäylei-semminsäännöllisesti(noinkerranviikossataiuseammin)mitä liikunnallisestiaktiivisempiaheolivat.Yhteysolijohdonmukaisestisamansuuntainenliikuntapaikasta,ikäryhmästätaisukupuo-lestariippumatta.

Vuoden 2014 LIITU-raporttiin verrattuna uutena taustamuuttujana tarkasteltiinmaaseudun jakaupungin eroja, koska oletuksena oli, ettämaaseudulla olisi kärsitty liikuntamahdollisuuksienpuutteestaenemmänmuunmuassakyläkoulujenlakkauttamisbuuminjohdosta.LIITU2016-tu-lostenmukaanmaaseudunlapsetkompensoivatvarsinaistenliikuntapaikkojenpuutettaulkokent-tienjaluontoympäristönaktiivisemmallakäytölläkaupunkeihinverrattuna,muttaerotmaaseu-dunjakaupunginvälilläeivätolleetmerkittäviä.Kaupunginjamaaseudunyhtäläisyyttäselittäneese,ettäkoulujalakkautetaansamassatahdissamyöskaupungeissa,jolloinmenetetäänainasisä-liikuntapaikka(koulunsali)japahimmassatapauksessamyösulkoliikuntapaikka(koulunpiha),joskoulupoistuulakkautuksenvuoksiyleisestäkäytöstä.

KETKÄ LASTA LIIKUTTAVAT LASTEN VAPAA-AIKANA?

Omaehtoinen liikunta

Omaehtoinen liikunta oli lasten ja nuorten yleisin liikunnanmuoto, sillä 91 prosenttia ilmoittiharrastavansaomaehtoistaliikuntaavähintäänkerranviikossa.Paljoneli4–7kertaaviikossaoma-ehtoisestiliikkuviaolivastaajista51prosenttiajalähesjokatoinenpäiväliikkuvia(vähintään2–3kertaaviikossa)liikkuviaoli79prosenttia.Vähänelikerranviikossaliikkuviaoli13prosenttiaja

25


ei lainkaanomaehtoisesti liikkuviaoli yhdeksänprosenttia lapsista januorista (pojista10% jatytöistä7%).

Omaehtoinenliikkuminenväheninuoremmistavanhempiinikäryhmiinmentäessä.Paljonoma-ehtoisestiliikkuviaoli9-vuotiaissanoinkolmeneljäsosaa(73%),11-vuotiaissavajaakolmeviides-osaa(57%),13-vuotiaissakaksiviidesosaaja15-vuotiaissavähemmänkuinkolmasosa(31%).

Noinkolmannes(34–35%)13-ja15-vuotiaistanuoristaliikkuiomaehtoisesti2–3päivänäviikossa,11-vuotiaistanoinneljännes(27%)ja9-vuotiaistakuudesosa.Myöskerranviikossaliikkuvienosuussuurenisitämukaa,mitävanhempialapsetolivat(9-v.:6%;11-v.:10%;13-v.:15%;15-v.:21%)

Urheiluseurojen ohjattu liikunta

9–15-vuotiaistalapsistajanuorista53prosenttialiikkuiurheiluseuroissavähintäänkerranviikos-sa,pojat (58%) yleisemminkuin tytöt (49%).Urheiluseurassavähintäänkaksi kertaaviikossaliikkuilapsista(9-ja11-vuotiaat)45prosenttia,13-vuotiaista42prosenttiaja15-vuotiaista33pro-senttia.9-vuotiaitavainkerranviikossaliikkuvialapsiaoliurheiluseuroissa15prosenttia,15-vuo-tiaissa nuorissa enää kahdeksan prosenttia. Seuroissa kerran viikossa liikkuvien osuus oli noinpuoletseuroissapaljon(4–7päivänä)liikkuvienosuudesta.

Liikuntakerhot

Liikuntakerhojen toimintaan osallistui vähintään kerran viikossa keskimäärin 27 prosenttia9–15-vuotiaistalapsistajanuorista.Yleisimminkerhoihinvähintäänkerranviikossaosallistuivat9-vuotiaatlapset(35%)jaharvimmin15-vuotiaatnuoret(18%).Pojatjatytötolivattässäharras-tuksessatasaväkisenaktiivisia.

Koulujen muu ohjattu liikuntatoiminta

Koulujenmuuhunohjattuunliikuntaanosallistuivähintäänkerranviikossa23prosenttialapsistajanuorista.9–11-vuotiaat(30%)lapsetosallistuivatkoulujenmuuhunohjattuuntoimintaansel-keästiyleisemminkuin13–15-vuotiaat(14–15%)japojatyleisemmin(26%)kuintytöt(18%).

Liikuntayritykset

Lapsistajanuorista41prosenttiaosallistuivähintäänkerranviikossayksityistenyritystentarjoa-miinliikuntapalveluihin.Tytötottivatosaayksityistenyritystenliikuntapalveluihinhuomattavastiyleisemminkuinpojat,silläpojistavähintäänkerranviikossayritystentarjoamiinpalveluihinosal-listui34prosenttiajatytöistä47prosenttia.

ASUINPAIKALLA YHTEYS LIIKUNTA- JA URHEILUTILAISUUKSIIN OSALLISTUMISEENLapset januoretosallistuivat sitäyleisemminsäännöllisesti (kerranviikossa taiuseammin)eri-laisiinliikunta-jaurheilutilaisuuksiinvapaa-aikanaanmitäaktiivisempiaheliikunnallisestiolivat.Vahvimminliikunta-aktiivisuudenyhteyssäännölliseenosallistumiseennäkyiurheiluseuranjalii-kunta-alanyritystenkohdalla,heikoimminkouluntaimuunseuranjakerhonkohdalla.

Lapset januoretosallistuivatsäännöllisestiurheiluseurojenohjattuun liikuntaanhuomattavastiyleisemminkaupungissa(ka.58%)kuinmaaseudulla(ka.45%)iästäjasukupuolestariippumat-ta.Maaseudullapojat(75%)liikkuivatmuidenseurojentaikerhojenjärjestämissätapahtumissayleisemminkuinkaupungissaasuvatpojat(70%).Myöskoulujenohjattuuntoimintaanosallistu-minenoliyleisempäämaaseudullaasuvienpoikienkeskuudessakuinkaupungissaasuvien,var-sinkin11-vuotiaiden(44%vs.29%)ja13-vuotiaiden(26%vs.16%)joukossa.15-vuotiaattytötosallistuivatliikunta-alanyritystentoimintaanyleisemminkaupungissa(66%)kuinmaaseudulla(56%),kuntaasomaehtoinenliikkuminenolitämänikäisillätytöilläyleisempäämaaseudulla(91%vs.85%).

YHTEENVETOTämäntutkimuksenmukaanlastenjanuortenliikuntapaikkojenkäyttöprofiilionurbanisoitunut.Lastenjanuortenliikuntapaikkojenkäyttöprofiilissasuosituimpia”liikuntapaikkoja”olivatkevyenliikenteenväylät,joillaliikkuivähintäänkerranviikossaläheskolmeneljästälapsestajanuoresta.Tuloskertooaktiivisestakulkutavastakodinjakouluntaiharrastustenvälilläsekätoisaaltakevyen

26

liikenteen väylien yleisyydestä asuinalueiden ja perusopetuksen koulujen välillä (Suomi 2005).Varsinaisetrakennetutliikuntapaikat–sisäsalitjaulkokentät–olivattoiseksisuosituimpialiikun-tapaikkoja,joitaainakinjossainmäärinkäyttineljäviidestätutkimukseenosallistuneistalapsistajanuorista.

Läheskaksiviidesosaalapsistajanuoristaeiliikkunutvapaa-aikanaankoulupihallalaisinkaan.Kou-lunpiha-alueenkäyttämättömyydessävoiollayhtenätekijänäkoulujenlakkauttamiset,jolloinnii-denpihojenkäyttövapaa-ajanliikuntaanonvaikeutunut.Koulunpiha-alueellanäyttääkuitenkinolevanedelleenmerkittäväsija11-vuotiaidenlastenvapaa-ajanliikunta-aktiivisuudessa.

Lastenjanuortensuosituimmaksiliikuntapaikaksiosoittautunutkevyenliikenteenväyläonsuosi-tuinliikuntapaikkamyösaikuisväestönkeskuudessa.Aikuistenjanuortenliikkumisympäristönäyt-täätältäosinolevansamankaltaistumassa.Toisaaltaaikuisväestönkäyttöprofiilissakorostuvatlap-siajanuoriaenemmänaitoluontojaulkoilualueetsekä–reitit,kuntaasrakennetutliikuntapaikatnäyttävätolevanvarsinmerkityksellisiä liikuntapaikkoinalapsille januorille.Lapsistajanuoristaharvaliikkuisäännöllisestiaidossaluonnossa,ulkoilualueillaja-reiteillä.Ehkähiemanyllättäen,tähäntutkimukseenosallistuneidenlastenjanuortenliikkumispaikkojenkäytössämaaseudunjakaupunginvälilläeiollutmerkittäviäeroja.

Yhdeksänkymmenestälapsestajanuorestaliikkuivähintäänkerranviikossaomaehtoisesti.Nuo-remmat liikkuivatomaehtoisestimerkittävästiyleisemminvähintään joka toinenpäivä viikossakuinvanhemmatlapset.Poikienjatyttöjenvälilläeiollutmerkittäviäeroja.

Säännöllisesti vähintään kaksi kertaa viikossa urheiluseuran puitteissa harjoitteli kaksi viidestä9–15-vuotiaasta.Korkeintaankerranviikossaliikkuiharvempikuinjokakahdeksas.Seuroissaker-ranviikossaliikkuvienmääräolivainnoinpuoletseuroissapaljon(vähintäänjokatoinenpäivä)liikkuvienmäärästä.Tämäkertooseurojentoimintapolitiikanolevankeskittynytenemmänsään-nölliseenuseammankerranviikossatapahtuvaanurheiluharjoitteluunkuinkerranviikossa”hönt-säilyyn”.

Lapsetjanuoretosallistuivaturheiluseurojenohjattuunliikuntaanyleisemminkaupungissakuinmaaseudulla.Maaseudullapojat harrastivat liikuntaa kerhoissa, koulussa taimuissa seuroissa,kutenesimerkiksipartiossa,yleisemminkuinkaupungissaasuvatpojat.

YritystenpalveluihinosallistuisäännöllisestinytselvästisuurempiosuuslapsistajanuoristakuinviimeLIITU-tutkimuksenaikoihin(41%vs.30%).Tuloksiaeitosinvoiverratatäysinkeskenään,sillä 9-vuotiaat eivät olleet tutkimuksessa mukana lainkaan vuonna 2014 ja kysymyksen vas-tausvaihtoehdot poikkesivat nykyisistä. Vanhimman ikäryhmän tytöt osallistuivat liikunta-alanyritysten toimintaan yleisemmin kaupungissa kuinmaaseudulla omaehtoisen liikunnanollessasuositumpaamaaseudulla.Keskimäärintytötottivatosaayksityistenyritystenliikuntapalveluihinyleisemminkuinpojat.Syynävoiollase,ettätytöilleonmarkkinoillaenemmäntarjontaa(mm.hevosharrastus,monipuolinentanssinharrastusjatanssistudiot)kuinpojille(kehonrakennus,voi-mailu,kamppailulajit)(Suomi2012).

27


5 Urheilu ja seuraharrastaminen

Kaisu Mononen, Minna Blomqvist, Pasi Koski ja Sami Kokko

JOHDANTO Urheiluseuratoiminnallaonmerkittäväroolisuomalaisessaliikuntakulttuurissalastenjanuortenliikunta-aktiivisuuden ja liikuntakasvatuksen edistäjänä. Neljä viidestä suomalaisesta nuorestavähintäänkinkokeileeseuratoiminnassamukanaoloaennenaikuisikää(Koski&Tähtinen2005).Kansallisen liikuntatutkimuksenmukaan3–18-vuotiaista lapsista januoristanoin43prosenttiaharrastivuonna2009liikuntaataiurheiluaurheiluseurassa(SLU2010).EdellisenLIITU-tutkimuk-senmukaanseuratoimintaanosallistuivuonna2014ylipuolet11–15-vuotiaistalapsistajanuo-rista(Blomqvistym.2015).

Seuraharrastamisensuosioonviimeisenvuosikymmenenaikanakasvanutjaonkorkeimmillaannoin11-vuotiaana(Airaym.2013).Urheiluseuratoimintaantullaanmukaankeskimäärin6–9-vuo-tiaana ja valtaosa urheiluseurassa harrastavista valitsee päälajinsa viimeistään yläkouluiässä. (Kokko&Villberg&Kannas2010;Aarresola&Konttinen2012b).Vuoden2014LIITU-tutkimuksenmukaanurheiluseuratoimintaan tultiinmukaannoin seitsemänvuotiaana japäätösyhden lajinharrastamisestatehtiinkeskimäärinyhdeksänvuotiaana(Blomqvistym.2015).

Urheiluseurassaharrastavienosuusalkaalaskea11ikävuodenjälkeenja15–18-vuotiaistaenääjoka kolmas harrastaa liikuntaa urheiluseurassa (SLU 2010). Vaikka lopettamisen huippukohtaonkin15-ikävuodenvaiheilla, alkaa sekiihtyä jomuutamaavuottaaikaisemmin.Vuoden2014LIITU-tutkimuksessalopettamisenyleisimmäksisyyksimainittiinkyllästyminenlajiin.Lisäksijouk-kueessatairyhmässäviihtymättömyysjaettäharrastuseitunnutarpeeksiinnostavaltavaikuttivatusein11–15-vuotiaidenlastenjanuortenlopettamispäätökseen(Blomqvistym.2015).

Tässä LIITU-tutkimuksessa urheiluseurassa harrastamiseen liittyvillä kysymyksillä kartoitettiinseuratoimintaanosallistumista,urheiluseuraharrastuksenaloittamista,harrastamisenmonipuoli-suutta,harrastettujalajeja,harjoittelunmääriä,kilpailemistajatavoitteitapäälajissa,valmentajantoimintaasekäurheiluharrastuksenlopettamiseenvaikuttaneitatekijöitä(liite1,kysymykset42ja42A–42T).Urheiluseuraharrastamiseen liittyviinkysymyksiinvastasivatainoastaanseuratoimin-nassakyselyntekohetkellämukanaolleetlapsetjanuoret.

URHEILUSEURATOIMINTAAN OSALLISTUMINENKaikistaLIITU-kyselynurheiluseuratoimintaanosallistumistakoskeviinkysymyksiinvastanneista(n=6922)hiemanylipuolet(51%)harrastiliikuntaataiurheiluaurheiluseurassasäännöllisestijaak-tiivisesti.Lisäksi11prosenttiaosallistuiseuratoimintaansillointällöin(kuvio17).Näinollenkaikenkaikkiaan62prosenttiaharrastiliikuntaataiurheiluaurheiluseurassakyselyntekohetkellä.Ikäryh-mittäintarkasteltunaseuraharrastaminenoliyhtäyleistäyhdeksänvuotiailla(68%)ja11-vuotiailla(67%).Osallistumisenväheneminennäkyijo13-vuotiailla(63%)jaharrastajienosuusoliselvästipienin15-vuotiailla(48%).Yhdeksänvuotiaidenikäryhmässäurheiluseurassaaktiivisestijasään-nöllisestiharrastavienpoikienosuusolisuurempi(53%)kuinsamanikäistentyttöjen(47%).Yhdek-sänvuotiaidenikäryhmässäurheiluseurassaaktiivisestijasäännöllisestiharrastavienpoikienosuusolisuurempi(57%)kuinsamanikäistentyttöjen(50%).Yhdeksänvuotiaidenseuratoimintaansil-lointällöinosallistuvientyttöjenosuus(17%)olipuolestaansuurempikuinsamanikäistenpoikienosuus(12%).11-vuotiaidenikäryhmässäurheiluseurassaaktiivisestijasäännöllisestiharrastavienpoikienosuusolisuurempi(60%)kuinsamanikäistentyttöjen(52%).11-vuotiaidenseuratoimin-taansillointällöinosallistuvientyttöjenosuus(13%)olisuurempikuinsamanikäistenpoikien(10%).Lisäksi11-vuotiaillatyttöjenosuus(22%)olipoikia(18%)suurempiharrastuksenlopettaneissa.

28

0

20

40

60

80

100

En harrasta, enkä ole koskaan harrastanutkaan

En harrasta, mu�a olen aiemmin

harrastanut

Harrastan silloin tällöin

Harrastan säännöllises� ja ak�ivises�


KUVIO 17. Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan ja yhteensä (n = 6922) (%).

%

53 56 52

39

51

15 11 11 9 1119 20

2734

25

13 13 1018

13

Neljäsosalapsistajanuorista(25%)eiharrastanutliikuntaataiurheiluaurheiluseurassakyselyn-tekohetkellä,muttaoli harrastanut aikaisemmin.Näidenharrastuksen lopettaneidenosuusolikorkein15-vuotiailla(34%).Yhdeksän-(19%)ja11-vuotiaista(20%)oliurheiluseuraharrastuksenlopettanutviidesosaja13-vuotiaistanoinjokaneljäs(27%).Urheiluseuratoiminnanlopettaneistalähesneljäviidestä(79%)olihalukasaloittamaanharrastamisenurheiluseurassauudelleen,tytöt(85%)poikia (72%)yleisemmin.Tärkeimpiäsyitäsille,miksi lapsi tainuorieiollutkuitenkaanmennytuudelleenmukaanurheiluseuratoimintaan(n=1294)olise,etteiollutlöytynytkiinnos-tavaataisopivaalajia(54%),eiollutmotivaatiota(eiolekiinnostanuttaijaksanut)(36%),eiollutaikaa(30%),oliajatellutaloittavansamyöhemmin(29%)taiolihalunnutpanostaaopiskeluun(26%).

Vastaajista13prosenttiaeiollutkoskaanharrastanutliikuntaataiurheiluaurheiluseurassa.Yh-deksän-ja11-vuotiaillakyseinenosuusoli13ja13-vuotiaillakymmenenprosenttia.Vanhimmastaryhmästäeli15-vuotiaistasensijaanlähesviidennes(18%)eiollutkoskaanosallistunuturheilu-seuratoimintaan.Reilupuolet(51%)lapsistajanuorista,jotkaeivätolleetkoskaanharrastaneetliikuntaajaurheiluaurheiluseurassa,olisitäkuitenkinharkinnut,tytöistä(53%)hiemanuseampikuinpojista(46%).Tärkeimpiäsyitäsille,miksilapsitainuorieiollutvielämennytlainkaanmu-kaanurheiluseuratoimintaan(n=468)olise,etteiollutlöytynytkiinnostavaataisopivaalajia(50%),eiollutmotivaatiota(eiolekiinnostanuttaijaksanut)(30%),kodinläheisyydessäeioleollutharrastusmahdollisuuksia(30%),harrastaminenoliollutliiankallista(28%)taioliajatellutaloit-tavansamyöhemmin(27%).

Urheiluseurassaliikuntaataiurheiluaharrastavat(n=3152)olivatmenneetmukaantoimintaankeskimäärinkuudenjaseitsemänikävuodenvaiheilla(6,5±2,6).Tytöt(6,4±2,7)aloittivatharras-tamisenurheiluseurassahiemanpoikia(6,6±2,7)aikaisemmin.Nuorinryhmä,jostatämätietoonkäytettävissä,eli11-vuotiaatolivataloittaneetseurassaharrastamisenhiemannuorempana(6,1±2,3)13-vuotiaisiin(6,6±2,6)ja15-vuotiaisiin(6,9±3,0)verrattuna.Läheskolmeviidesosaa(58%)lapsistajanuoristaolialoittanuturheiluseurassaharrastamisenallekouluikäisenä,janoinjokaviides7–8-vuotiaana(21%)jayli8-vuotiaana(21%).

Lajikirjossa,jossaseuraharrastaminenoliensikertaaaloitettu,olierojasukupuoltenvälillä.Pojillasuosituimmataloituslajitolivatjalkapallo(38%),jääkiekko(13%)jasalibandy(12%)jatytöillävastaavastitanssi(17%),voimistelu(15%)jaratsastus(13%).Sukupuoltenvälilläolierojamyösvalitussapäälajissa.Suosituimmatpäälajitolivatpojillajalkapallo(27%),salibandy(15%)jajää-kiekko(14%)jatytöillävastaavastitanssi(17%),ratsastus(16%)jajalkapallo(10%)(Liite2).

Kolmeviidesosaa (60%)urheiluseuratoiminnassamukanaolevista lapsista januoristaharrastiseurassavainyhtälajia(kuvio18).Kahtalajiaharrastinoinneljännes(26%)jakolmeataiuseam-paalajiaharrastiseuratoiminnassamukanaolevistalapsistajanuorista14prosenttia.Kahtataiuseampaalajiaharrastavienosuusolimuitaikäluokkiasuurempi11-vuotiailla.Sukupuoltenvälilläeiolluterojaharrastettujenlajienmäärässä.

29


0

20

40

60

80

100

3 lajia tai useampaa2 lajiaYhtä lajia

11-v. 13-v. 15-v. Kaikki

KUVIO 18. Yhtä tai useampaa lajia seurassa harrastavien osuudet iän mukaan ja yhteensä (n = 3204) (%).

%

5262

6960

29 2722

2619

11 914

Päätösyhdenlajinharrastamisesta(n=1850)tehtiinkeskimäärinvähänyliyhdeksänvuotiaana(9,2±2,9).Päätöksenyhdenlajinharrastamisestaoli10–12-vuotiaanatehnytvähänylikolmasosalapsistajanuorista(36%),7–9-vuotiaanareiluneljäsosa(29%),allekouluikäisenäviidesosa(21%)jayli12-vuotiaana15prosenttia.11-vuotiaatolivattehneetpäätöksenharrastaavainyhtälajianuorempana(8,1±2,3)13-vuotiaisiin(9,6±2,8)ja15-vuotiaisiin(10,2±3,3)verrattuna.

MUUTOKSET LASTEN JA NUORTEN URHEILUSEURATOIMINTAAN OSALLISTUMISESSA VUODESTA 2014 VUOTEEN 2016Seurassaurheiluaharrastavien lasten januortenosuusoli vuonna2016 (58%)suurempikuinkaksivuottaaiemmin(54%)(kuvio19).Aikaisemminurheiluseurassaharrastaneiden,muttasit-temmin lopettaneidenosuusoli pysynyt samalla tasolla. Ei koskaan seuratoiminnassamukanaolleidenlastenjanuortenosuusolipienentynytvuodesta2014vuoteen2016.

0

20

40

60

80

100

En harrasta, enkä ole koskaan harrastanutkaan

En harrasta, mu�a olen aiemmin

harrastanut

Harrastan silloin tällöin

Harrastan säännöllises�ja ak�ivises�

20142016

KUVIO 19. Urheiluseurassa harrastavien lasten ja nuorten osuudet vuonna 2014 (n = 2736) ja 2016 (n = 4550).

%

46 48

8 10

28 2818 14

Urheiluseurassa harrastavien osuus oli 13-vuotiailla vuonna 2016 suurempi kuin kaksi vuottaaiemmin.Säännöllisestijaaktiivisestiharrasti13-vuotiaistavuonna2014ylikaksiviidesosaa(44%)javuonna2016reilutpuolet(52%).Sillointällöinseurassaharrastaviaolivuonna2014kah-deksanprosenttiaja2016kymmenesosa.

Sekäpoikienettätyttöjenharrastaminenurheiluseurassaoliyleistynytvuodesta2014vuoteen2016(kuvio20)samassasuhteessa.Pojistavuonna2014urheiluseurassaharrasti55prosenttiaja60prosenttiavuonna2016.Tyttöjäoliurheiluseuratoiminnassavuonna2014mukanareilupuolet(53%)javuonna2016läheskolmeviidesosaa(57%).

30

0

20

40

60

80

100

2 0162 0142 0162 014

En harrasta, enkä ole koskaan harrastanutkaanHarrastan silloin tällöinEn harrasta, mu�a olen aiemmin harrastanutHarrastan säännölli-ses� ja ak�ivises�

KUVIO 20. Urheiluseurassa harrastavien lasten ja nuorten osuudet vuonna 2014 (n = 2736) ja 2016 (n = 4550) sukupuolen mukaan.

% POJAT TYTÖT

18

27

10

45

18

29

7

46

14

29

10

47

14

26

10

50

Urheiluseuraharrastuksenaloittamisiässäolierojavuosien2014ja2016välillä.Vuonna2016ur-heiluseuraharrastusaloitettiinkeskimäärinaikaisemmin(6,6±2,7vuotiaana)kuinvuonna2014(7,0±2,5vuotiaana).Erojaolimyösharrastettujenlajienmäärässä.Vuonna2016suurempiosuus11-vuotiaista(49%)harrastiuseampaakuinyhtälajiaverrattunavuoteen2014(42%)(kuvio21).Vuonna2016 suurempi osuus 15-vuotiaista (72%) harrasti vain yhtä lajia verrattuna vuoteen2014.Lisäksikolmeataiuseampaalajiaharrastavien15-vuotiaidenosuusolipienentynytvuodes-ta2014(13%)vuoteen2016verrattuna(7%).Päälajinvalintaiässäeiollutsuurtaeroavuosien2014ja2016välillä.Päätösyhdenlajinharrastamisestatehtiinsekävuonna2016(9,5±2,8)että2014(9,4±2,6)keskimäärinvähänyliyhdeksänvuotiaana.

0

20

40

60

80

100

201620142016201420162014

3 lajia tai useampaa2 lajiaYhtä lajia

KUVIO 21. Urheiluseurassa yhtä tai useampaa lajia harrastavien lasten ja nuorten osuudet vuonna 2014 (n = 1462) ja 2016 (n = 2648) iän mukaan.

% 11-v. 13-v. 15-v.

14

28

58

12

26

62

7

21

72

19

30

51

9

28

63

13

21

66

HARJOITTELU JA KILPAILEMINEN PÄÄLAJISSAUrheiluseurassaharrastavillalapsillajanuorilla(n=3944)olisekävalmentajanohjaamiaharjoi-tuksia(3,0±1,7)ettäpäälajinomatoimisiaharjoituksia(3,1±2,2)keskimäärinkolmekertaaviikos-sa.Läheskolmellaneljäsosallalapsistajanuoristaolivalmentajanohjaamiaharjoituksiavähintäänkaksikertaaviikossa(taulukko7).Vähintäänneljäkertaaviikossavalmentajanjohdollaharjoitte-levienosuuskasvoiiänkarttuessa.Valmentajanohjauksessakahdestakolmeenkertaanviikossaharjoittelevienpoikienjatyttöjenosuudetolivatyhtäsuuret.Tyttöjenosuusolisuurempikerranviikossaharjoittelevissa javastaavastipoikienylineljäkertaaviikossavalmentajanohjauksessaharjoittelevissa.

31


TAULUKKO 7. Valmentajan ohjaamien viikoi�aisten harjoituskertojen osuudet päälajissa (%)

Krt/vko 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki (n = 988) (n = 1165) (n = 1099) (n = 692) (n = 1923) (n = 2021) (n = 3944)

Ei yhtään 8 7 8 8 8 7 81 kerran 24 20 19 17 14 26 202–3 kertaa 44 45 39 39 42 42 424–5 kertaa 20 22 27 30 28 20 24Yli 5 kertaa 4 6 7 6 8 5 6Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100

Omatoimisiapäälajinharjoituksiatekivähintäänkaksikertaaviikossaylipuoletlapsistajanuoris-ta(taulukko8).Erotomatoimisestipäälajiaanharjoittelevienosuuksissaikäluokkienvälilläolivatsuurimmat kerran viikossa, 2–3 kertaa viikossa ja yli viisi kertaa viikossaharjoittelevienosalta.Yhdeksänvuotiaidenosuusyliviisikertaaomatoimisestiharjoittelevissaoliselvästisuurempikuinmuissaikäryhmissä.Pojistaläheskolmeviidesosaajatytöistänoinpuoletharjoitteliomatoimisestivähintäänkaksikertaaviikossa.Tyttöjenosuusolisuurempieilainkaanomatoimisestiharjoittele-vissa.Pojatharjoittelivatkinsekävalmentajanohjauksessaettäomatoimisestityttöjäuseammin.

TAULUKKO 8. Omatoimisten viikoi�aisten harjoituskertojen osuudet päälajissa (%).

Krt/vko 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki (n = 966) (n = 1138) (n = 1067) (n = 668) (n = 1875) (n = 1964) (n = 3839)

Ei yhtään 26 26 24 25 23 27 251 kerran 16 22 23 23 20 22 212–3 kertaa 24 29 33 35 31 29 304–5 kertaa 15 15 12 12 15 13 14Yli 5 kertaa 19 8 8 5 11 9 10Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100

Valmentajanohjaamaharjoituskertakestipäälajissakeskimäärin91(±37)minuuttia(n=2810).11-vuotiailla(89minuuttia)harjoituskerrankestoolilyhyempikuin13-vuotiailla(93minuuttia).Pojillaharjoituskerrankesto(95minuuttia)olipidempikuintytöillä(88minuuttia).Päälajinoma-toiminenharjoituskertakestikeskimäärinminuuttia70(±44)minuuttia(n=2273).Pojillapäälajinomatoimisenharjoittelukerrankesto(77minuuttia)olipidempikuintytöillä(63minuuttia).

Valtaosa(76%)urheiluseurassaharrastavistalapsistajanuorista(n=3054)osallistuitaiolivii-meksikuluneenkaudenaikanaosallistunutkilpailutoimintaan(kuvio22).Noinneljäsosalapsistajanuoristaeiosallistunutkilpailutoimintaanlaisinkaan.Nuorimmassa ikäryhmässäosallistuttiinenemmänharraste-japaikallistasonkilpailuihin,kuntaasvaltakunnallisentasonkilpailuihinosal-listuminenlisääntyivanhemmissaikäryhmissä.Pojatosallistuivattyttöjäuseamminsekäpaikal-lis- taialuetasonettävaltakunnallisentasonsarjaantaikilpailuihin.Tytöistäsuurempiosuuseiosallistunutlainkaantaiosallistuiharrastetasonkilpailuihin.

32

0

20

40

60

80

100

KaikkiTytötPojat15-v.13-v.11-v.

En/emme osallistu sarjaan tai kilpailuihinHarrastetasoPaikallis- tai aluetasoValtakunnallinen taso

KUVIO 22. Eritasoisiin sarjoihin tai kilpailuihin osallistumisen osuudet iän ja sukupuolen mukaan (n = 3054) (%).

%

23

25

32

19

17

36

24

20

32

25

18

23

24

15

30

30

23

28

20

34

31 28 19 24

Läheskahdellakolmasosalla (64%)urheiluseurassaharrastavista(n=3033)olikilpailullisiata-voitteitaurheilijana(kuvio23).Menestystäjuniorisarjoissatai-kilpailuissatavoiteltiinyleisimminnuorimmassaikäluokassaosuudenvähetessäkohtivanhempiaikäluokkia.Eikilpailullisiatavoit-teitaomaavienosuusvastaavastilisääntyivanhemmissaikäluokissa.Pojistasuurempiosuusta-voittelimenestystäaikuistensarjoissataikilpailuissakansallisestitaikansainvälisestikuintytöistä.Tytöistäsuurempiosuusurheiliilmankilpailullistatavoitettaharrastusmielessätaikehittyäkseenliikunnallisesti.

0

20

40

60

80

100

KaikkiTytötPojat15-v.13-v.11-v.

Ei kilpailullista tavoite�aMenestys juniorisar-joissa/kilpailuissaMenestys aikuisten sarjoissa/kilpailuissa kansallises� tai kansainvälises�

KUVIO 23. Kilpailullisten tavoi�eiden osuudet iän ja sukupuolen mukaan (n = 3033) (%).

%

31

33

31

27

36

28

37

36

43

23

41

29

36

27

3442

3036

VALMENTAJAN TOIMINNAN ARVIOINTIYli50prosenttiaurheiluseurassaharrastavistalapsistajanuoristaolitäysinsamaamieltäkahdek-sassakolmestatoistavalmentajantoimintaaarvioivastaväittämästä(kuvio24).Yleisimmintäysinsamaamieltäoltiinsiitä,ettävalmentajaosasikehittäätaitoja,antoikannustavaapalautetta jahelpostiymmärrettäviäohjeita,kehittifyysisiäominaisuuksia,oli rohkaiseva ja loikannustavanharjoitusilmapiirin,oliystävällinenjahelpostilähestyttävä,perustelimiksijotakinharjoitellaanjaohjasihauskojajainnostaviaharjoituksia.Lähespuoletolitäysinsamaamieltäsiitä,ettävalmen-taja innosti liikkumaan jaurheilemaanomallaajalla janoinkaksiviidestäsiitä,ettävalmentajaohjasi heitä urheilullisiin/terveisiin elämäntapoihin ja huomioi heidänmielipiteitään tai ehdo-tuksiaan.Hiemanylikolmannesoli täysinsamaamieltäsiitä,ettävalmentajakeskusteliheidänkanssaanuseinjareiluneljännessiitä,ettävalmentajakannustiharrastamaanmyösmuitalajeja.

33


KUVIO 24. Seuratoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten arviot valmentajan toiminnasta (n = 2860 - 2986) (%).

0 20 40 60 80 100kannustaa harrastamaan myös muita lajeja

keskustelee usein kanssani

huomioi mielipiteitäni ja ehdotuksiani

ohjaa urheilullisiin/terveisiin elämäntapoihin

innostaa liikkumaan ja harjoi�elemaan omalla ajalla

ohjaa hauskoja/innostavia harjoituksia

perustelee, miksi jotakin harjoitellaan

on ystävällinen ja helpos� lähesty�ävä

on rohkaiseva ja luo kannustavan harjoitusilmapiirin

osaa kehi�ää fyysisiä ominaisuuksiani

osaa antaa helpos� ymmärre�äviä ohjeita

antaa kannustavaa palaute�a harjoituksissa

osaa kehi�ää taitojani

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

En samaa enkä eri mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Täysin eri mieltä

%

60 27 6 43

55 29 10 42

54 31 9 33

53 31 10 33

53 29 11 43

53 29 11 43

52 30 11 43

51 30 11 44

49 30 12 45

43 32 15 55

42 35 15 44

35 34 19 88

28 29 26 98

Urheiluseurassaharrastavienlastenjanuortenarvioissavalmentajantoiminnastaoliikäryhmienvälillä eroa jokaisessa väittämässä. Kriittisyys yleistyy iän myötä. Täysin samaamieltä olevienosuudet olivat suuremmat 11- ja 13-vuotiaissa kuin 15-vuotiaissa kaikissa väittämissä (tauluk-ko9).Suurimmaterottäysinsamaamieltäolevienosuuksissa11-ja15-vuotiaidenvälilläolivatväittämissävalmentajaniohjaahauskojataiinnostaviaharjoituksia,onrohkaisevajaluokannus-tavanharjoitusilmapiirinjainnostaaliikkumaanjaurheilemaanomallaajalla.Lastenjanuortenmielipiteetvalmentajantoiminnastaerosivatpoikienjatyttöjenvälilläkolmeaväittämäälukuunottamattakaikissamuissaväittämissä.Täysinsamaamieltäolevientyttöjenosuudetolivatpoikiasuuremmatkaikissamuissaväittämissäpaitsivalmentajanikannustaaharrastamaanmuitalajeja(taulukko9). Suurimmaterot täysin samaamieltäolevienosuuksissapoikien ja tyttöjenvälilläolivat väittämissä valmentajaniohjaahauskoja tai innostaviaharjoituksia,on rohkaiseva ja luokannustavanharjoitusilmapiirin,onystävällinenjahelpostilähestyttäväjaantaakannustavaapa-lautettaharjoituksissa;poikienollessakriittisempiä.

TAULUKKO 9. Valmentajan toiminnan arvioinnissa täysin samaa mieltä olevien vastaajien osuudet (%) iän ja sukupuolen mukaan (n = 2860‒2986).

Valmentajani… 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikkiosaa kehi�ää taitojani 65 61 54 57 64 60antaa kannustavaa palaute�a harjoituksissa 59 55 47 50 59 55osaa antaa helpos� ymmärre�äviä ohjeita 58 54 48 51 57 54osaa kehi�ää fyysisiä ominaisuuksiani 56 53 47 53 53 53on ystävällinen ja helpos� lähesty�ävä 58 52 46 48 57 53on rohkaiseva ja luo kannustavan harjoitusilmapiirin 59 53 45 48 58 53perustelee, miksi jotakin harjoitellaan 55 53 45 49 55 52ohjaa hauskoja/innostavia harjoituksia 58 50 41 45 56 51innostaa liikkumaan ja harjoi�elemaan omalla ajalla 55 49 42 49 50 49ohjaa urheilullisiin/terveisiin elämäntapoihin 47 42 37 44 42 43huomioi mielipiteitäni ja ehdotuksiani 44 42 38 40 44 42keskustelee usein kanssani 35 36 34 36 35 35kannustaa harrastamaan myös muita lajeja 32 26 24 31 24 28

34

URHEILUSEURAHARRASTUKSEN LOPETTAMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄTUrheiluseuraharrastuksenolilopettanutneljäsosa(25%)vastaajista(n=1705).Harrastusolilo-petettukeskimäärin11-vuotiaana (10,5±3,0). Päätöksenurheiluseuraharrastuksen lopettami-sestaolitehnyt10–12-vuotiaanaläheskaksiviidesosaalapsistajanuorista(38%),7–9-vuotiaanalähesneljäsosa(24%),allekouluikäisenä10prosenttiajayli12-vuotiaanareiluneljäsosa(28%).Sukupuoltenvälilläeiolluterojalopettamisiässä.Lopettaneistareiluviidesosaarvioi,ettäkyllästy-minenlajiin(23%)taiettäeiviihtynytjoukkueessatairyhmässä(23%)vaikuttivaterittäinpaljonharrastuksenlopettamisen(taulukko10).Tämänlisäksi17prosentinmielestäse,ettäharrastami-neneiolluttarpeeksiinnostavaataiettäeiolluttarpeeksihauskaavaikuttivaturheiluharrastuksenlopettamiseenerittäinpaljon.

TAULUKKO 10. Yleisimpien urheiluseuraharrastuksen lope�amiseen vaiku�aneiden syiden osuudet (n = 1305‒1338) (%).

Syy Eri�äin paljon Jonkin verran Ei lainkaanKyllästyin lajiin 23 38 40En viihtynyt joukkueessa/ryhmässä 23 37 40Harrastaminen ei ollut tarpeeksi innostavaa 17 40 43Minulla ei ollut tarpeeksi hauskaa 17 35 48Minulla oli muuta tekemistä 16 35 49En pidä kilpailemisesta 14 20 66Ryhmäni/joukkueeni toiminta loppui 14 15 72Kaverinikin lope�vat 10 23 67En pitänyt valmentajasta 10 22 68Halusin harrastaa jotain muuta urheilulajia 9 28 62

Urheiluseuraharrastuksen lopettamiseenvaikuttaneidensyiden jakaumissaolierojaeri-ikäisillä(taulukko11).Nuoremmillehaluharrastaajotainmuutaurheilulajiaolivanhempiaikäluokkiaylei-sempisyylopettaaharrastus.Vanhemmillaikäluokillaolinuorempiaenemmänmerkitystäsillä,ettäryhmäntaijoukkueentoimintaloppui,olimuutatekemistätaiettäkaveritkinlopettivat.

TAULUKKO 11. Urheiluseuraharrastuksen lope�amiseen vaiku�aneiden syiden osuudet iän mukaan (n = 1307‒1313) (%).

Halusin harrastaa Ryhmäni/joukkueeni Minulla oli Kaverinikin jotain muuta toiminta loppui muuta tekemistä lope�vat urheilulajia 11-v. 13-v. 15-v. 11-v. 13-v. 15-v. 11-v. 13-v. 15-v. 11-v. 13-v. 15-v.Eri�äin paljon 10 11 9 10 13 17 13 16 18 7 12 10Jonkin verran 37 27 23 12 14 16 32 33 37 20 26 23Ei lainkaan 53 62 68 78 73 67 55 51 45 73 62 67

Poikienjatyttöjenvälilläolierojaharrastuksenlopettamiseenvaikuttaneidensyidenjakaumissa(taulukko12).Pojilletyttöjämerkityksellisempiäsyitälopettaaurheiluseuraharrastusolivatkylläs-tyminenlajiinjaseettäolimuutatekemistä.Tytöillälopettamispäätökseenvaikuttipoikiaenem-mänse,ettähalusiharrastaajotainmuutaurheilulajia.

35


TAULUKKO 12. Urheiluseuraharrastuksen lope�amiseen vaiku�aneiden syiden osuudet sukupuolen mukaan (n = 1309‒1322) (%).

Kyllästyin Minulla oli Halusin harrastaa lajiin muuta tekemistä jotain muuta urheilulajia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat TytötEri�äin paljon 26 19 19 13 7 11Jonkin verran 38 38 36 34 28 29Ei lainkaan 36 43 45 53 65 60

YHTEENVETOUrheiluseuratoiminnallanäyttääolevanedelleenvahva,jopakasvava,roolisuomalaisessaliikunta-kulttuurissalastenjanuortenliikuttajana.TämänLIITU-aineistonmukaanurheiluseuratoimintaanosallistuikyselyntekohetkellä62prosenttia9–15-vuotiaistalapsistajanuorista.Urheiluseurahar-rastuksenvetovoimanäyttääkinolevannousussa,silläharrastajamäärätovatkasvaneetverrattunasekäviimeiseenKansalliseenliikuntatutkimukseen(SLU2010),jossaurheiluseuratoiminnassaolimukana3–18-vuotiaistalapsistajanuoristanoin43prosenttiaettävuoden2014LIITU-tutkimuk-seen(Blomqvistym.2015),jossaurheiluseurassaharrasti54prosenttia11–15-vuotiaistalapsistajanuorista.Urheiluseuraharrastuksenlopettaneitalapsiajanuoriaolineljäsosaja13prosenttiaeiollutkoskaanosallistunuturheiluseurojentoimintaan.Osallistumisestaseuratoimintaanonkinsiistullutlähesnorminkaltainenkäytäntö,silläseurattavoittavattämäntutkimuksenmukaanjolähesyhdeksänkymmenestälapsestajanuoresta.Asiassaontapahtumassataitapahtunutjokinmuutos,sillävanhimmassaikäryhmässäkyseinenosuusolilähellä80prosenttia.Sekäpoikienettätyttöjenharrastaminenurheiluseurassaoliyleistynytsamassasuhteessavuodesta2014vuoteen2016.Sukupuoltenväliseterotolivatylipäätäänpieniä.Selvimmäterotolivatlajimieltymyksissä.

Kevään2016LIITU-aineistonmukaanseuratoimintaaloitettiinkeskimäärinkuudenjaseitsemänikävuodenvaiheilla.11-vuotiaatraportoivataloittaneensaseuraharrastuksenkeskimäärinkuusi-vuotiainaja15-vuotiaatseitsemänvuotiaina.Kolmeviidesosaaurheiluseuratoiminnassamukanaolevistalapsistajanuoristaharrastiseurassavainyhtälajiajapäätösyhdenlajinharrastamisestatehtiinkeskimäärinyhdeksänvuotiaana.Kolmeneljästäurheiluseuratoimintaanosallistuneestaolikaudenaikanaosallistunut lajinsakilpailutoimintaan ja läheskahdellakolmestaoli kilpailullisiatavoitteitaurheilijana.Urheiluseurassaharrastavillalapsillajanuorillaolisekävalmentajanohjaa-miaharjoituksiaettäpäälajinomatoimisiaharjoituksiakeskimäärinkolmekertaaviikossa.

Nämäseuratoimintaanosallistumistakuvaavattuloksetantavatviitteitäsiitä,ettäurheiluseura-harrastaminenaloitetaanyhänuorempana jaettämyöspäälajivalitaanvarhaisessavaiheessa.Seuraharrastamisenaloitusiänvarhaistuminenonolluthavaittavissajoaikaisemmin(Koski2009,56)jasamasuuntanäyttääjatkuvan.TämänLIITU-aineistonmukaanmonipuolisestiurheiluseu-rassaerilajejaharrastavienosuudetolivatmelkopieniä,muttatoisaaltalieväämuutostamoni-puolistumiseenolimyöshavaittavissanuoremmissaikäluokissa.

Valtaosaurheiluseurassaharrastavista lapsista januoristaoli täysin tai jokseenkinsamaamiel-täsiitä,ettäheidänvalmentajansaosaakehittäätaitojajafyysisiäominaisuuksia,antaahelpostiymmärrettäviäohjeitajakannustavaapalautetta,onystävällinenjahelpostilähestyttävä,onroh-kaisevajaluokannustavanharjoitusilmapiirin,ohjaahauskojajainnostaviaharjoituksiasekäpe-rusteleemiksijotakinharjoitellaan.Valmentajantoiminnassanäyttiarvioidenperusteellaolevankehitettävää urheilullisiin ja terveisiin elämäntapoihin ohjaamisessa, lasten ja nuortenmielipi-teidentaiehdotustenhuomioimisessasekäheidänkanssaankeskustelemisessajamuidenlajienharrastamiseenkannustamisessa.

Urheiluseuraharrastuksenolilopettanutneljäsosalapsistajanuorista.Lopettamisenmerkittävim-piäsyitäolivatkaikissaikäluokissalajiinkyllästyminen,seetteiviihtynytjoukkueessatairyhmässä,jaseettäharrastamineneiolluttarpeeksiinnostavaataihauskaa.Huomioitavaaonkuitenkin,ettäurheiluseuratoiminnan lopettaneista lähesneljäviidestäolihalukasaloittamaanharrastamisenurheiluseurassauudelleen.Tärkeimpiäsyitä,miksitoimintaaneioltukuitenkaanmentyuudelleenmukaanolivatse,etteiolelöytynytsopivaalajiataieioleollutmotivaatiota.Syitäsille,etteilapsitainuoriollutollutkoskaanmukanaurheiluseuratoiminnassaolivatedellistenlisäksise,ettäkoti-paikkakunnallaeiolemahdollistaharrastaataiettäharrastusonliiankallis.

36

6 Koettu liikunnallinen pätevyys ja koetut esteet Mirja Hirvensalo, Timo Jaakkola, Arja Sääkslahti ja Taru Lintunen

JOHDANTOKoettuliikunnallinenpätevyysonyksimerkittävimmistäliikunta-aktiivisuudentaustatekijöistäniinlapsuudessakuinnuoruudessa.Yleisesti liikunnallisellapätevyydellätarkoitetaan ihmisenkoke-mustaedellytyksistäänonnistua fyysistä toimintaa jamotoriikkaa vaativissa tehtävissä. Lapsenjanuorenkokemuspätevyydestäsyntyyvuorovaikutuksessapsykologisen,sosiaalisenjafyysisenympäristönkanssa.Liikuntavoikinparhaimmillaantukealapsenjanuorenkokonaisvaltaisenhy-vinvoinninkehittymistätarjoamallaonnistumisenkokemuksiaerilaisissaliikuntatilanteissa.Pitkäl-läaikavälillälastenjanuortensäännöllisetmyönteisetkokemuksetkumuloituvatmyösyleiseksiitsearvostukseksi.

Fyysinentoimintakykytarkoittaaelimistöntoiminnallistakykyäselviytyäfyysistäponnisteluaedel-lyttävistä tehtävistä ja sille asetetuista tavoitteista (Rissanen1999). Kouluikäisillä se tarkoittaa,ettäheidäntulisiselvitäomanarkielämänsäfyysisistätehtävistäsekäopiskelustakohtuuttomastiväsymättäeliniin,ettähevapaa-ajallaan jaksavatmyösharrastaa ja tavataystäviään.Fyysinentoimintakykymuodostuuriittävistäkestävyys-,nopeus-,voima-jaliikkuvuusominaisuuksistasekämotorisistaperustaidoista(Jaakkolaym.2012).Lapsilla januorillatoimintakyvyneriosa-alueetovatyhteydessäerilaisiinasioihin.Esimerkiksihyväkestävyysjamotorisettaidotovatyhteydessäkognitiivisiintoimintoihinjasitäkauttamm.koulussamenestymiseen(Donnellyym.2016;Syvä-oja2014;vanDeraFels2015).Motorisetperustaidotmuuntuvateriharrastuksissatarvittaviksiliikuntataidoiksi,mikävahvistaafyysistäpätevyydenkokemustajalisäämotivaatiotaliikuntaakoh-taan(Stoddenym.2008;Robinsonym.2015).

Koettupätevyysonyksiavaintekijäliikunnallisestiaktiivisenelämäntavanomaksumisessa(Jaak-kolaym.2016;Wallhead&Buckworth2004).Koettuliikunnallinenpätevyysonyhteydessämyössisäiseenmotivaatioonmuunmuassakoulunliikuntatunneilla(Sas-Nowosielski2008),aikomuk-seenollaliikunnallisestiaktiivinenvapaa-aikana(Taylorym.2010),koulunliikuntatuntienliikun-nalliseenaktiivisuuteensekäkoulunulkopuoliseenliikuntaanosallistumiseen(Carroll&Loumidis2001;Taylorym.2010;Wallhead&Buckworth2004).

Vähänliikkuvienlastenjanuortenaktivoimiseksi,ontärkeäätietää,minkälaisiaesteitätairajoituk-sialapsetjanuoretraportoivatliikunnanharrastamiselle.Tärkeimmäksiliikunnanharrastamisenesteeksinuoretovataikaisemmissatutkimuksissaraportoineetajankulumisenmuissaharrastuk-sissajaitsensäkokemisenepäliikunnalliseksi(Karvonen&Rahkola&Nupponen2008;Palomäki&Heikinaro-Johansson2011,64–65).Jaksaminen,väsymys,viitsiminen,epäliikunnallisuusjalais-kuusovatyksilöllisiäsyitä, joitanuoret raportoivatavoimissavastauksissa (Hölttä2013). Nuo-ret raportoivatmyösniinkutsuttujatilannekohtaisia,ulkoisista tekijöistä johtuviaesteitäkutenmieluisanlajinohjauksenjatilojenpuutteensekäkavereidenharrastamattomuuden.Harvalapsitainuorikuitenkaankieltääliikunnanmerkityksellisyydenhyvinvoinnille.(Karvonen&Rahkola&Nupponen2008).

KOKEMUS LIIKUNNALLISESTA PÄTEVYYDESTÄ Koettualiikunnallistapätevyyttäanalysoitiinaikaisemminkehitetynmittarinsuomenkieliselläver-siolla(PhysicalSelf-PerceptionProfile-mittari[PSPP];Fox&Corbin,1989;Jaakkola2002).Mittarikäsittääviisi väittämää, joistamuodostettiinkeskiarvomuuttuja (liite1, kysymys19). Koetun lii-kunnallisenpätevyydenmuuttujanolisiismahdollistasaadaarvojavälillä1–5.Analyysejävartenmittarinskaalatkäännettiinniin,ettävastaus1tarkoittimatalaaarvoaja5korkeataarvoa.

37


Lapsetjanuoretkokivatitsensäverrattainkorkeastiliikunnallisestipäteviksi(taulukko13).Sekäpoikienettätyttöjenkoettuliikunnallinenpätevyysolikorkein11-vuotiaanajaalhaisin15-vuoti-aana.Pojatkokivat itsensätyttöjä fyysisestipätevimmiksikaikissa ikäryhmissä.Koetussa liikun-nallisessapätevyydessäeiolluttapahtunutmerkittäväämuutostavuosien2014ja2016aikana.

11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki3,95 3,61 3,77 3,79 3,50 3,64 3,73 3,35 3,53

TAULUKKO 13. Koe�u liikunnallinen pätevyys (keskiarvo) pojilla (n = 2647) ja tytöillä (n = 2807) iän mukaan (vaihteluväli 1–5, 5 = korkein arvo, 1 = alhaisin arvo).

Lastenjanuortenkoettuliikunnallinenpätevyysolisitäkorkeampimitäaktiivisempiaheliikunnal-lisestiolivat.Pojatkokivatkorkeampaaliikunnallistapätevyyttäkuintytötkaikissaliikunta-aktiivi-suus luokissa.

KOKEMUS LIIKUNNALLISESTA TOIMINTAKYVYSTÄ SEKÄ HALU JA KYKY KEHITTYÄLastenjanuortenkokemustaomastafyysisestätoimintakyvystäänmitattiinsovelletullaLintusen(1987;1996)mittarilla.Lasten januortenkäsitystäomasta fyysisestätoimintakyvystäarvioitiinkysymällä:millainenoletkoulussajavapaa-ajallakahdeksassaeritoimintakyvynosa-alueessa(lii-te1,kysymys24).Lapsetjanuoretvalitsivatnumeron,jokaparhaitenkuvasiheidänkäsitystäänomastakestävyydestä,nopeudesta,voimastajanotkeudestasekäliikuntataidoista,kutentasapai-nosta,pallonkäsittelytaidoistajaliikkumistaidoista.Esimerkiksi1=väsynhelposti,5=olenkestävätai 1=olen kankea,5=olennotkea. Lisäksi kysyttiin lasten januortenkykyä jahaluakehittäätoimintakykyä(liite1,kysymys24).

Keskimäärin lapsilla ja nuorilla näyttiolevanmyönteinen käsitys omasta fyysisestä toimintaky-vystään(taulukko14).9-ja11-vuotiaatlapsetarvioivatfyysisentoimintakyvynosa-alueensapa-remmiksikuin13-ja15-vuotiaat.Varsinkinnopeus,tasapainosekäjuoksemisenjahyppäämisentaidotarvioitiinsitäparemmiksimitänuorempialapsetolivat.Pojatarvioivatfyysisentoimintaky-kynsätyttöjäparemmaksiläheskaikillaosa-alueilla;tasapainotaitonsapojatjatytötarvioivatyhtähyviksijavainnotkeudessapojatkokivatitsensätyttöjäheikommiksi.

Yhdeksänvuotiaidenlastenkäsityssiitä,voivatkohetullaparemmiksi liikunnassa ja11–15-vuo-tiaiden lasten januortenkäsitys siitä,pystyvätköhekehittymään fyysisissäominaisuuksissaan,olimelkokorkeallatasolla.Poikienikäluokat(11—15-v.)eiväteronneettoisistaan,muttatytöilläpystyvyydentunneolikorkeampi15-vuotiaanakuin11-vuotiaana.Halukehittyäfyysisissäomi-naisuuksissaolipojillakorkeampi11-vuotiaanakuin15-vuotiaanatoisinkuintytöillä, joillahalukehittyäkasvoiiänmyötä.

38

TAULUKKO 14. Koe�u fyysinen toimintakyky sekä halu ja kyky kehi�yä (vaihteluväli 1–5, 5 = korkein arvo, 1 = alhaisin arvo) pojilla ja tytöillä.

Kestävyys (n = 7103)Nopeus (n = 7106)Voimakkuus (n = 7098)Notkeus (n = 7045)Tasapaino (n = 7047)Pallonkäsi�ely (n = 7040)Juokseminen/hyppääminen (n = 7088)Taitavuus liikunnassa ja peleissä (n = 7070)9-v.: Voin tulla paremmaksi liikunnassa (n = 1707). 11—15-v.: Pystyn kehi�ymään fyysisissä ominaisuuksissa (n = 5328). 9-v.: Haluan tulla paremmaksiliikunnassa (n = 1702). 11—15-v.: Haluan kehi�ää fyysisiä ominaisuuksia (n = 5318).

9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki4,08 3,97 4,03 4,07 3,85 3,96 3,86 3,72 3,79 3,77 3,52 3,644,22 3,97 4,09 3,99 3,78 3,88 3,83 3,64 3,73 3,77 3,47 3,614,03 3,66 3,85 3,89 3,7 3,79 3,76 3,57 3,66 3,75 3,44 3,593,44 3,81 3,62 3,22 3,41 3,32 3,13 3,24 3,19 2,98 3,22 3,14,19 4,28 4,24 4,09 4,1 4,1 3,98 3,89 3,93 3,89 3,81 3,854,15 3,66 3,91 4,14 3,64 3,89 3,92 3,56 3,73 3,76 3,46 3,64,38 4,17 4,28 4,15 3,96 4,05 3,89 3,73 3,81 3,82 3,57 3,69

4,38 4,09 4,23 4,21 3,87 4,04 3,98 3,73 3,85 3,9 3,62 3,75

4,32 4,3 4,31 4,29 4,06 4,17 4,22 4,13 4,17 4,25 4,15 4,2

4,61 4,56 4,59 4,45 4,32 4,39 4,34 4,46 4,4 4,27 4,47 4,37

LIIKUNNAN HARRASTAMISEN ESTEETLapsiltajanuoriltakysyttiinmissämäärinerilaisettekijätestävätheitäharrastamastaliikuntaajaurheilua(liite1,kysymykset23).Hevastasivatvalmiiksimuotoiltuihinväittämiinviisiluokkaisellaasteikolla:1=Estääerittäinpaljon,2=Estääpaljon,3=Estääjonkinverran,4=Estäävainvähänja5=Eiestälainkaan.Seuraavissakuvioissa25—28onraportoituniidenlastenjanuortenosuudet,jotkavastasivatesteenrajoittavanedesvähän(1—4)hänenliikkumistaan.

Ikäryhmienvälistenerojentarkasteluosoittijohdonmukaisestisen,ettäläheskaikkienesteidenraportointilisääntyiiänmyötä.Kun11-vuotiaillaviitsiminenjaajanpuuteolivatnoinkolmannek-senraportoimiaesteitä,niin15-vuotiaillanäitäesteitäraportoijoselvästisuurempiosavastaa-jista(50—60%).Tyttöjenjapoikienmainitsematesteetpoikkesivatvainvähäntoisistaan,muttatytötraportoivatpoikiayleisemminläheskaikkiaesteitä.Vainkavereidenharrastamattomuusolipojillaomanharrastuksenesteenätyttöjäyleisemmin.(Liite3.)

Yleisinesteliikunnanharrastamiselleoli,etteikodinläheisyydessäollutkiinnostavanlajinohjaus-ta.Ylipuolettytöistäja39prosenttiapojistavastasiliikunnanharrastamisenolevanliiankallista.Seuraavaksiyleisimmätesteetolivatyksilöllisiä.Lapsetjanuoretraportoivat,etteivätheviitsiläh-teäliikkumaan,heilläeioleaikaaliikkuataiheidänaikansakuluumuissaharrastuksissa(kuviot25ja26).Viidenyleisimmänesteenjoukkoonmahtuivieläse,etteikoululiikuntainnosta.Kolman-nesvastaajistanimesi liikunnankilpailullisuudenjasen,etteiole liikunnallinentyyppi liikunnanesteeksi.Vainpieniosavastaajista(14%)pitiliikuntaatarpeettomanataihyödyttömänä.(Liite3.)

Avoimissavastauksissatiedusteltiinmuitamahdollisiaesteitäliikunnanjaurheilunharrastamisel-le.Lapsetjanuoretvastasivatuseinterveyteenjavammoihinliittyviäyksityiskohtaisiaesteitäsekäliikuntapaikoillekulkemiseenjakaverienpuutteeseenliittyviäesteitä.Ulkoistenesteidenyleisyysolipoikkeavahavaintoverrattuna2014kyselynvastauksiin,jolloinyksilöllisetsyytkutenviitseliäi-syysjaajanpuutemainittiinyleisimmin.

39


0

20

40

60

80

100

Koululiikunta ei innosta

Ei aikaaEi viitsi lähteäLiian kallistaEi lajin ohjausta

11-v. 13-v. 15-v. Kaikki

KUVIO 25. Poikien viisi yleisintä liikunnan este�ä (n = 2015—2219) (%).

%

4656 53 52

37 41 43 4035

4553

44

3238

4638

3340 38 37

0

20

40

60

80

100


Ei aikaaEi viitsi lähteäLiian kallistaEi lajin ohjausta

11-v. 13-v. 15-v. Kaikki

KUVIO 26. Ty�öjen viisi yleisintä liikunnan este�ä (n = 2130—2397) (%).

%

4958

6859

51 5359

54

3948

6049

34

4960

4739

4451

44

LIIKUNTA-AKTIIVISUUDEN YHTEYS LIIKUNNAN ESTEISIINEsteitätarkasteltiinmyösliikunta-aktiivisuudensuhteen.Vähitenaktiiviseenryhmäänluokiteltiinlapsetjanuoret,jotkailmoittivatliikkuneensaedelliselläviikolla60minuuttiaenintäänkahtenapäivänä.Heidänryhmäänsäverrattiinkolmenataineljänäpäivänä,viitenätaikuutenapäivänäjakaikkinaseitsemänäpäivänätunninliikuntaaraportoineisiin.

Liikunnan harrastamisen esteiden raportointi erosi huomattavasti vähiten ja eniten liikkuvienryhmissä (kuviot27 ja28).Pääsääntöisestiesteidenyleisyysväheniaktiivisuuden lisääntyessä.Vähitenliikkuvistapojista71prosenttiajatytöistä74prosenttiailmoittiliikunnanharrastamistaanestäväksitekijäksisen,etteiviitsinytlähteäliikkumaan.Noinkaksikolmasosavähitenliikkuvistatytöistäjapojistailmoittiesteeksi,etteiollutliikunnallinentyyppi.Ylipuoletvähänliikkuvistapo-jistajatytöistäpitiesteenämyöskoululiikunnanvähäistäinnostavuutta.

40

0

20

40

60

80

100


Ei lajin ohjausta

Ei ole liikunnallinen tyyppi

Ei viitsi lähteä

0-2 päivänä 3-4 päivänä 5-6 päivänä 7 päivänä

KUVIO 27. Liikunta-ak�ivisuuden mukaan neljään ryhmään jae�ujen poikien liikunnan harrastamisen yleisimmät esteet (n = 2010—2213) (%).

%

74

59

42

66

46

28

57 58 54 56

4235

2717

42

28

0

20

40

60

80

100

Ei ole liikunnallinen tyyppi


Ei lajin ohjausta

Ei viitsi lähteä

0-2 päivänä 3-4 päivänä 5-6 päivänä 7 päivänä

KUVIO 28. Liikunta-ak�ivisuuden mukaan neljään ryhmään jae�ujen ty�öjen liikunnan harrastamisen yleisimmät esteet (n = 2128—2393) (%).

%

75

63

42

70 6857

65

53

37

62

42

2317

31

46

25

YHTEENVETO Tämäntutkimuksentuloksetosoittivat,ettäsuomalaistenlastenjanuortenkoettuliikunnallinenpäte-vyysoliverrattainkorkeallatasolla.Huomionarvoistatuloksissaonkuitenkinse,ettäsekätyttöjenettäpoikienkoettuliikunnallinenpätevyyslaski11-vuotiaista15-vuotiaisiin.Ilmiöheijastaneemurrosiänmukanaantuomaaherkkyyttäkaikenlaisellevertailullesekäfyysisenaktiivisuudenmääräntyypillistävähenemistämurrosiänaikana.Kyseinentulososoittaa,ettäyksilöllistenonnistumisenkokemustentarjoaminensekähyvienliikuntakokemustenaikaansaaminenonerityisentärkeääjuurinuorille.

Toinenmerkittävähuomioon se, että tytöt kokivat jokaisessa ikäryhmässä vähemmän liikunnallistapätevyyttäverrattunapoikiin.Siksierityistähuomiota tulisi kiinnittää tyttöjen liikunnallisenpätevyy-denkokemustenedistämiseenniinkotona,koulussakuinvapaa-ajalla.Yleisestiottaenmonipuolisetjavaihtelevatliikuntamuodot,-sisällötsekätoimintatavatosaltaanvarmistavat,ettäkaikentasoisetlapsetjanuoretsaavatliikunnallisestatoiminnastaheidänpätevyyttäänedistäviäkokemuksia.Pedagogisistatoimenpiteistäolennaisintaonkeskittyäomaankehittymiseensosiaalisentainormatiivisenvertailunsijaan.Lastenjanuortenkokemaliikunnallinenpätevyysonyhteydessämyöhempäänliikunta-aktiivi-suuteensekäsiihenliittyviinmotivaatiotekijöihin.Siksiontärkeäätukeapätevyydenkokemuksiakaikillalapsilla januorilla riippumattaheidän taustoistaan jakyvyistään. Ilahduttavaaon,että tyttöjenuskomahdollisuuksiinsakehittyäparaneejahalukehittääfyysisiäominaisuuksiaanlisääntyyiänmyötä.

Läheskaikki lapset januoretarvostivat liikuntaajapitivätsenharrastamistatärkeänä. Liikunnanjaurheilunharrastamiseenliittyikuitenkinrunsaastiesteitä,joidenraportointiolisitäyleisempäämitävanhemmastanuorestaolikysymys.Esteistämerkittävinolise,etteikodinläheisyydessäollutkiinnos-tavanliikunnanohjausta.Harrastamistapidettiinmyöskalliina.Liikunnanesteitäraportoitiinsuhteel-lisenrunsaasti.Erityisestinelapsetjanuoret,joidenyleinenliikunta-aktiivisuudenmääräolialhainen.Heidänraportoimistaanliikunnanesteistäsuuriosanäyttiliittyvänomaankehollisuuteensekäkoke-mukseenomastaliikunnallisestapätevyydestä.Heidänliikunnallisuuttaantulisikinjatkossakaikinta-vointukeaniinkoulussakuinkotonakin.Myösseurojenjakuntienmatalankynnyksenharrasteryhmiäolisitärkeääjärjestääkattavastieripuolillamaata.

41


7 Vanhempien ja kavereiden tuki lasten ja nuorten liikunnalle

Sanna Palomäki, Anette Mehtälä, Pertti Huotari ja Sami Kokko

JOHDANTOLäheisetihmiset,kutenvanhemmatjakaveritvaikuttavatmonineritavoinlastenjanuortenlii-kunta-aktiivisuuteenjaliikuntaansosiaalistumiseen.Liikuntaajasenhyötyjäarvostavatvanhem-mattukevattodennäköisestilapsiaanolemaanfyysisestiaktiivisia,jopariippumattasiitä,kuinkapaljonheitseharrastavatliikuntaa(Trostym.2003).Monennuorenkohdallaliikunnanharrasta-minenalkaahiipuamurrosiässä,muttavanhempienjakavereidensosiaalinentukinäyttäisiolevanyksiliikunta-aktiivisuuttaylläpitävistätailisäävistätekijöistä(Davison&Jago2009;Jago&Page&Cooper2012;Morriseyym.2015).

LIITU-tutkimuksessa2016selvitettiinvanhempientarjoamaasosiaalistatukeakysymällälapsiltajanuoriltaerikseenäidinjaisäntuenuseuttasamoillaväittämillä(liite1.kysymykset38–39).Täs-säluvussavanhempiensosiaalinentukilastensaliikuntaharrastukselleonjaettuemotionaaliseentukeen(kuvio29)javälineelliseentukeen(kuvio30).Lisäksikyselyssäneljäväittämääkoskikave-reiltasaatuasosiaalistatukeajasenuseuttatyypillisenviikonaikana(liite1.kysymys41).

VALTAOSA VANHEMMISTA KANNUSTAA LASTAAN LIIKKUMAANKeväällä 2016 kerätyn kyselyaineistonmukaan kahdeksan lasta kymmenestä koki, ettäainakintoinenvanhemmistakannustaaheitäliikkumaanusein.Sensijaanliikunnastataiurheilustakes-kusteleminenvanhempienkanssaeiollutyhtäyleistä,sillähiemanylipuoletlapsistajanuoristailmoittisitätapahtuvanusein.Molemmatemotionaalisentuenmuodot,kannustaminenjakes-kusteleminen,olivatyleisimpiä11-vuotiaidenmielestäjavähäisimmiksinekokivat15-vuotiaat.

0

20

40

60

80

100

Vanhemmat keskustelevat kanssasi liikunnasta

Vanhemmat kannustavat liikkumaan


KUVIO 29. Vanhempien tarjoama emo�onaalinen tuki liikuntaharrastukselle. Niiden lasten ja nuorten osuudet ikä-ryhmi�äin, joiden vanhemmista ainakin toinen tuki liikkumista kuviossa mainitulla tavalla usein tai eri�äin usein (%).

%

82 85 82

7080

5358 56

4954

42

LIIKUNTAKULUJEN MAKSAMINEN YLEISIN JA PYSYVIN VÄLINEELLISEN TUEN MUOTOVanhempientarjoamistavälineellisentuenmuodoistayleisinoliliikuntakulujenmaksaminen,jotailmoittitapahtuvanuseinlähes80prosenttialapsistajanuorista.Toiseksiyleisinoli liikuntapai-koilletai-harrastuksiinkyyditseminen,jokaolirunsaan60prosentinmukaanuseintoistuvatuenmuoto.Noinpuoletlapsistajanuoristailmoittiainakintoisenvanhemmistakäyvänseuraamassaharjoituksia, pelejä tai kisoja usein.Harvinaisinta oli vanhemman kanssa yhdessä liikkuminen,jota11-vuotiaistaharrastikuitenkinvielälähespuolet,mutta15-vuotiaistaenäävajaakolmannes.Useimmatvälineellisentuenmuodotpysyivät9-ja11-vuotiaillavieläsamallatasolla,muttavähe-nivätvanhemmissaikäryhmissäjaerityisestiikävälillä13–15-vuotta.Liikuntapaikoillekyyditsemi-sessä,liikuntaharrastustenseuraamisessasekävanhempienkanssaliikkumisessatapahtuunoin20prosenttiyksikönväheneminen11-ja15-ikävuodenvälissä.Pysyvinvälineellisentuenmuotonäyttäisiolevanliikuntakulujenmaksaminen.

0

20

40

60

80

100

Vanhemmat maksavat

liikuntakuluja

Vanhemmat seuraavat harjoituksiasi,

pelejäsi tai kilpailujasi

Vanhemmatliikkuvat kanssasi

Vanhemmat kyyditsevät liikkumaan


KUVIO 30. Vanhempien tarjoama välineellinen tuki liikuntaharrastukselle. Niiden lasten ja nuorten osuudet ikäryhmi�äin, joiden vanhemmista ainakin toinen tuki liikkumista kuviossa mainitulla tavalla usein tai eri�äin usein (%). Yhdeksänvuo�ailta ei kysy�y liikuntakulujen maksamista.

%

6571

66

5364

43 4637

26

38

54 5546

35

48

83 8272

79

LIIKKUMISEN TUKI ON OSITTAIN SUKUPUOLISIDONNAISTATarkasteltaessaerikseentyttöjenjapoikiensaamaatukea,havaittiinettätytötkokevatsaavansatukeaenemmänäidiltäkuinpojat,japojatpuolestaanenemmänisältäkuintytöt(taulukko15).Selvimminerotnäkyivätisienkohdalla,jotkalastenjanuortenmukaanesimerkiksikeskustelivatliikunnasta,seurasivatliikuntaasekäharrastivatsitäuseamminpoikienkuintyttöjenkanssa.Myöstyttöjenjapoikiennäkemyksetvanhempienyhteenlasketustatuestaerosivat,silläpojatkokivatsaavansakaikenkaikkiaanhiemanenemmäntukeavanhemmiltaan.Vanhempientukeatarkastel-tiintässäns.tuki-indeksinavulla,johonlaskettiinmukaankaikkikysytytvanhempientuenmuodot(omaliikkuminen,kannustaminen,keskusteleminen,kyyditseminen,lapsenkanssaliikkuminen,lapsenliikunnanseuraaminenjaliikuntakulujenmaksaminen).

TAULUKKO 15. 11–15-vuo�aiden poikien ja ty�öjen näkemykset äidin, isän ja molempien vanhempien tuesta liikuntaharrastukselleen. Vanhempien tukea kuvataan ns. tuki-indeksillä (vaihteluväli äidin ja isän tuessa 0–7 ja vanhempien yhteenlasketussa tuessa 0–14).

Pojat (n=2506–2338) Tytöt (n=2722–2539) ka kaÄidin tuki-indeksi 3,22 3,58Isän tuki-indeksi 3,58 2,98Yhteenlaske�u vanhempien tuki-indeksi 6,67 6,43

43


MUUTOKSET VANHEMPIEN TARJOAMASSA TUESSA VUODESTA 2014 VUOTEEN 2016Vanhempientukilastensaliikuntaharrastuksellenäyttäälisääntyneenviimevuosina,sillämonettuenmuodotolivat11–15-vuotiaidenlastenjanuortenmukaanyleisempiä2016kuin2014.Sel-vimmin,ylikymmenenprosenttiyksikköä,olilisääntynytliikuntaankannustaminen.Vuonna2014lapsista januorista59%koki saavansakannustustauseinäidiltään ja55% isältään.Vastaavatosuudetvuonna2016olivat71%äidiltäja62%isältä.Myösliikuntapaikoilletai-harrastuksiinkyyditseminenoliyleistynyt,samoinliikuntakulujenmaksaminen.Sensijaanliikunnanharrasta-minenyhdessälapsentainuorenkanssaeiollutvuonna2016senyleisempääkuinvuonna2014.Vanhempientuenyleistymistävoiosaltaanselittääluvussakaksiraportoitulastenjanuortenlii-kunta-aktiivisuudenlisääntyminen.Kun lapset januoretharrastavatyhäenemmänohjattua lii-kuntaaurheiluseuroissataiyksityisensektorinpalveluissa,tarvitaanmyöserilaisiavanhempienantamiatukimuotojaenemmän(esim.kyydityksetjakulujenmaksaminen).

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS KULKEE KÄSI KÄDESSÄ VANHEMPIEN TUEN KANSSAVanhempientuenjalastenliikunta-aktiivisuudenyhteyksientarkasteluosoitti,ettäaktiivisestiliik-kuvatlapsetjanuoretsaavatvanhemmiltaanmyöspaljontukea.Vanhempientuki-indeksi,johonlaskettiinyhteenmolempienvanhempienkaikkitukimuodot,olisitäsuurempi,mitäuseampanapäivänälapsitainuoriliikkuisuosituksenmukaisestivähintääntunnin(kuvio31).Erottuessaoli-vatkaikkienliikunta-aktiivisuudenmukaanmuodostettujenryhmienvälillätilastollisestimerkitse-viä,muttatyttöjenjapoikienvälilläeierojaollut.

KUVIO 31. Vanhempien tuen yhteys lasten ja nuorten (11–15-vuo�a) liikunta-ak�ivisuuteen. Vanhempien tukea liikunnan harrastamiselle kuvaa ns. tuki-ideksi (vaihteluväli 0–14). Lasten ja nuorten liikunta-ak�ivisuu�a kuvataan liikuntasuosituksen täy�ymisellä (kuinka monena päivänä viikossa on liikkunut vähintään 60 minuu�a).

0123456789

7 päivänä5–6 päivänä3–4 päivänä0–2 päivänä

PojatTytötKaikki

Vanhempien tuki liikunnalle

Lapsi tai nuori liikkunut vähintään 60 minuu�a päivässä

KAVEREIDEN KANSSA LIIKUTAAN ENITEN YKSITOISTAVUOTIAANAYleisinkavereidentuenmuotooliliikkuminenkavereidenkanssa,jotakertoiharrastavansauseinnoinkaksiviidestälapsestatainuoresta(kuvio32).11-vuotiaistalapsistaylipuoletliikkuiuseinka-vereidensakanssa,mikäolihuomattavastiyleisemminkuinmuissaikäryhmissä.Myös13-vuotiaatliikkuivatkavereidensakanssayleisemminkuin9-tai15-vuotiaat.

Noinkolmasosakyselyynvastanneistakertoi,ettäkaveritpyytävätuseinmukaanliikkumaantaiurheilemaan.Samoinnoinkolmasosalapsistajanuoristasaikavereiltaanuseinkannustustaliik-kumiseensataikehujaurheilusuorituksistaanjarunsaskolmanneskeskusteliuseinkavereidensakanssaliikunnastataiurheilusta.Näissäkintuenmuodoissahavaittiin,että11-vuotiaidenlastenkaveritpyysivätmukaansasekäkannustivat liikkumaanselvästiyleisemminkuinmuissa ikäryh-missä.9-vuotiaatlapsetkeskustelivatkavereidensakanssaliikunnastataiurheilustahuomattavas-timuidenikäryhmienlapsiajanuoriaharvemmin.

44


KUVIO 32. Niiden lasten ja nuorten osuudet ikäryhmi�äin, jotka ilmoi�vat kavereidensa tukevan liikkumistaan tai urheilemistaan usein tai hyvin usein kuviossa mainituilla tavoilla (%).

%0 20 40 60 80 100

Harrastavat liikuntaa tai urheilua kanssasi (n = 6825).

Kysyvät/pyytävät sinua mukaan liikkumaan tai urheilemaan (n = 6722).

Kannustavat sinua liikkumaan tai kehuvat urheilusuorituksiasi (n = 6667).

Keskustelevat kanssasi liikunnasta tai urheilusta (n = 6567).

3058

4537

43

21

40

3027

32

2443

3327

32

19

46

4037

35

Pojat (48%) liikkuivatkavereidensakanssausein taihyvinuseinyleisemminkuin tytöt (39%).Poikien (37%)kaveritmyöspyysivät liikkumaankanssaanyleisemminkuintyttöjenkaverit (27%).Sensijaanpojatjatytötkeskustelivatkavereidensakanssaliikunnastajaurheilustasekäsaivatkannustustaliikkumiseensakavereiltaanyhtäyleisesti.

PALJON LIIKKUVAT NUORET SAAVAT PALJON TUKEA MYÖS KAVEREILTAANLastenjanuortenliikunta-aktiivisuudenjakavereidentuenvälistäyhteyttätutkittiinkavereidentuki-indeksinavulla. Indeksimuodostettiinneljästäväittämästä(kuvio4), joidenyhteenlaskettusummavaihtelivälillä0–4.

Kavereiden tuki oli sitä yleisempää, mitä useampana päivänä lapsi tai nuori liikkui vähintääntunninpäivässä(kuvio33).Erotkavereidentuessaolivatkaikkienliikunta-aktiivisuudenmukaanmuodostettujen ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä. Yhteyksien tarkastelu ikäryhmittäinosoittikuitenkin,etteikavereidentuellaollutyhteyttä9-vuotiaidenlastenliikkumisenmäärään.Muissa ikäryhmissä (11–15-vuotta) paljon liikkuvat saivat kavereiltaan yleisemmin tukea kuinharvemminliikkuvat.Lisäksitytötjapojaterosivatsiten,ettäpaljonliikkuvat(vähintäänviitenäpäivänäviikossa)pojatsaivatyleisemmintukeakavereiltaankuinpaljonliikkuvattytöt(kuvio33).

KUVIO 33. Kavereiden tuen yhteys lasten ja nuorten (9–15-vuo�a) liikunta-ak�ivisuuteen. Kavereiden tukea liikunnan harrastamiselle kuvaa ns. tuki-indeksi (vaihteluväli 0–4). Lasten ja nuorten liikunta-ak�ivisuu�a kuvataan liikuntasuosituksen täy�ymisellä (kuinka monena päivänä viikossa on liikkunut vähintään 60 minuu�a).

0

1

2

3

4

7 päivänä5–6 päivänä3–4 päivänä0–2 päivänä

PojatTytötKaikki

Kavereiden tuki liikunnalle

Lapsi tai nuori liikkunut vähintään 60 minuu�a päivässä

45


YHTEENVETOVanhempiensosiaalinentukiliikunnalleväheneenuorteniänkarttuessakaikissatukimuodoissa.Kuitenkin esimerkiksi liikkumaan kannustaminen ja liikuntakulujenmaksaminen säilyvät varsinyleisinätuenmuotoinaaina15-vuotaisiinasti.Äidit tukivatuseammintyttöjen liikuntaa ja isätpuolestaanpoikienliikuntaa.Kaikenkaikkiaanpojatkokivatsaavansavanhemmiltaanjonkinver-ranenemmäntukealiikuntaankuintytöt.Vanhempientarjoamasosiaalinentukilisääntyihiemanvuosien2014ja2016välillä.

Yleisin kavereiden sosiaalisen tuenmuoto oli liikkuminen kavereiden kanssa. Kavereiden tuenmerkitysolisuurimmillaan11-vuotiaissa,jolloinylipuoletnuoristailmoittikavereidenliikkuvankanssaanusein.Myöskavereidentukiväheneevanhemmissaikäryhmissä.Huomionarvoistaoli,ettäläheskaikkivanhempiensosiaalisentuenmuodotolivatyleisempiäkuinkavereidentuki.Ai-noastaanyhdessäliikkuminenkavereidenkanssanousisuositummaksikuinvanhempienkanssaliikkuminennuorten iän lisääntyessä. Sekä vanhempienettäkavereiden tukioli selvästi yhtey-dessänuortenliikunta-aktiivisuuteen,sitenettätuenmääräolisitäsuurempaa,mitäenemmännuoretliikkuivat.

46

8 Koulupäivän aikainen liikunta

8.1. VÄLITUNTILIIKUNTA

Katja Rajala, Henna Haapala, Katariina Kämppi, Harto Hakonen ja Tuija Tammelin

JOHDANTOLapsetjanuoretviettävätaikaavälitunneillauseitatuntejaviikoittain, jotenvälituntiliikuntavoimuodostaamerkittävänosankoululaistenliikunta-aktiivisuudesta.Jokaiseenpäiväänpitäisisuo-situstenmukaansisältyätuntireipasta liikuntaa(Tammelin&Karvinen2008).Keskimäärinkol-masosapäivän reippaasta liikunnasta kertyy koulupäivänaikana (Tammelin ym.2015). Koulunhenkilökunnanmielestäkoulupäivänaikainen liikkuminenedistääkouluviihtyvyyttä japarantaaoppituntientyörauhaa(Kämppiym.2013).Välituntiliikuntatarjoaakoululaisillemielekästäteke-mistävälituntienajaksi.Useissa(55%)peruskouluissakoulupäiväonrakennettuniin,ettäsiihensisältyyvähintäänyksipitkänoin30minuutinvälitunti(Wissym.2016),jonkaaikanalapsillajanuorilla on tavalliseen 15minuutin välituntiin verrattuna enemmän aikaa liikkua koulupihalla,koulunlähiympäristössä,koulunliikuntasalissataimuissasisätiloissa.Välituntiliikuntaanosallistu-minenonmyönteisestiyhteydessälastenjanuortenkokemiinsosiaalisiintekijöihinkoulussa,ku-tenvertaissuhteisiinjayhteenkuuluvuudentunteeseensekäkouluilmapiiriin(Haapalaym.2014).Osallistumalla välituntitoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen koululaiset voivat vaikuttaaomankouluyhteisönsä toimintatapoihin.Välituntiliikunta tarjoaamonin tavoinmahdollisuuksialastenjanuortenosallisuudenkehittämiseenkoulussa.

LIITU-tutkimuksessaselvitettiinvälituntienviettopaikkaakysymällälapsiltajanuorilta,viettävätköhevälituntinsasisällävaiulkona (liite1,kysymys32).Välituntiliikunnanmäärääselvitettiintie-dustelemalla,mitälapsetjanuoretyleensätekevätkoulussavälitunneilla(liite1,kysymykset33ja34).Lisäksikysyttiinlastenjanuortenosallistumistavälituntitoiminnansuunnitteluun(liite1,kysymys36).Tuloksetraportoidaanluokkatason,sukupuolenjaliikunta-aktiivisuudenmukaan.

VÄLITUNNIT – ULKONA VAI SISÄLLÄ, ISTUEN VAI LIIKKUEN?Läheskaikkikolmas-javiidesluokkalaisetmuttaallepuoletseitsemäs-jayhdeksäsluokkalaisistailmoittiviettävänsävälitunnitpääsääntöisestiulkona(kuvio34).Poikienjatyttöjenvälilläeijuuriolluteroavälituntienviettopaikassa.

0

20

40

60

80

100

9. lk7. lk5. lk3. lk

PojatTytötKaikki

KUVIO 34. Niiden koululaisten osuudet, jotka vie�vät välitunnit enimmäkseen tai aina ulkona (n = 7241) (%).

%99 99 99 99 98 99

5345 49 46

41 43

47


Välitunneilla istumistatarkasteltiinerikseenulko- jasisävälituntienosalta.Ulkovälitunneillaylä-koululaisetistuivatselvästienemmänkuinalakoululaiset(kuvio35).Viidesluokkalaisistaneljäpro-senttiaviettikaikkitaiuseimmatvälitunnitulkonaistuen,kunseitsemäsluokkalaisista21prosent-tiajayhdeksäsluokkalaisista28prosenttiaistuikaikillataiuseimmillaulkovälitunneilla.Poikienjatyttöjenvälilläeiollutjuurikaaneroja.

0

20

40

60

80

100

9. lk7. lk5. lk

PojatTytötKaikki

KUVIO 35. Niiden koululaisten osuudet, jotka vie�vät useimmat tai kaikki ulkovälitunnit istuen (n = 4894) (%).

%

5 4 4

21 21 2126 30 28

Istuminensisävälitunneillaolihuomattavastiyleisempääkuinulkovälitunneilla(kuvio36).Seitse-mäsluokkalaisista72prosenttiajayhdeksäsluokkalaisista76prosenttiaistuikaikillataiuseimmillasisävälitunneilla.Sukupuoltenväliseterotolivatvähäisiä.Viidesluokkalaistentuloksiaeioleesitet-ty,koskaheidänkoulupäiviinsäeijuurikuulunutsisälläistuenvietettyjävälitunteja.

0

20

40

60

80

100

9. lk7. lk

PojatTytötKaikki

KUVIO 36. Niiden koululaisten osuudet, jotka vie�vät useimmat tai kaikki sisävälitunnit istuen (n = 2923) (%).

%

7570 72

7874 76

Välituntiliikunnankokonaismäärääkuvataanvälituntiliikuntaindeksillä(ks.Rajalaym.2014),jokasisältääkyselynvaihtoehtojenmukaisestikävelyn,liikuntapelitja-leikit,pallopelit,osallistumisenohjattuunvälituntiliikuntaansekätoimimisenvälituntiliikunnanohjaajana.Mitäsuurempivälitun-tiliikuntaindeksion,sitäenemmänjareippaamminkoululaisetliikkuvatvälituntienaikana(vaihte-luväli0–63).Välituntiliikunnankokonaismäärääkuvaavanvälituntiliikuntaindeksinluotettavuuttaonaikaisemmintutkittusuhteessakiihtyvyysanturimittareillamitattuunvälituntiliikunnanmää-räänjamittareidenvoidaantodetamittaavansamaaasiaa.(Rajalaym.2014.)

Välituntiliikunnanmäärässäoliselväeroalakoululaistenjayläkoululaistenvälillä(kuvio37).Vii-desluokkalaiset (välituntiliikuntaindeksi 27,0) liikkuivat välitunneilla enemmän kuin seitsemäs-luokkalaiset(13,8)jayhdeksäsluokkalaiset(11,5).Pojatliikkuivattyttöjäenemmänkaikillaluok-katasoilla.

48

0

5

10

15

20

25

30

35

Kaikki9. lk7. lk5. lk

PojatTytötKaikki

KUVIO 37. Välitun�liikunnan määrää kuvaava välitun�liikuntaindeksi (vaihteluväli 0–63) (n = 5446).

Välitun�liikunta-indeksi

29,9

24,127,0

17,1

10,813,8 13,6

9,511,5

20,7

15,017,8

Lastenjanuortenitsearvioituliikunta-aktiivisuuskokoviikonaikanaolipositiivisestiyhteydessävälituntiliikunnan määrään. Liikuntasuosituksen saavuttavilla lapsilla ja nuorilla välituntiliikun-taindeksiolikeskimäärinkorkeampi(21,7)kuinvähemmänaktiivisilla,jotkaliikkuivatvähintääntunninpäivässä5–6päivänäviikossa(indeksi17,8),3–4päivänäviikossa(indeksi15,1)taikor-keintaankahtenapäivänäviikossa(indeksi13,8).Itsearvioidunliikunta-aktiivisuudenpositiivinenyhteysvälituntiliikunnanmääräänhavaittiinerityisestiyläkoululaisilla.

OSALLISTUMINEN VÄLITUNTITOIMINNAN SUUNNITTELUUNKeväällä2016neljännes(25%)lapsistajanuoristavastasiosallistuneensaomankoulunsavälitunti-toiminnansuunnitteluun.Alakoululaisetolivatosallistuneetvälituntitoiminnansuunnitteluunylä-koululaisiauseammin.Aktiivisimminvälituntitoimintaanolivatvaikuttaneetviidesluokkalaiset,jois-takolmannes(33%)ilmoittiosallistuneensavälituntitoiminnansuunnitteluun.Kolmasluokkalaisistavälituntitoiminnansuunnitteluunoliosallistunutneljännes(28%),seitsemäsluokkalaisistavajaavii-dennes(17%)jayhdeksäsluokkalaisistaviidennes(20%).Sukupuoltenvälilläerojaolivain9.luokalla,jolloinsuurempiosuustytöistä(24%)kuinpojista(16%)osallistuivälituntitoiminnansuunnitteluun.

YHTEENVETOAlakoululaistenvälituntienviettotavatovathyvinerilaisiakuinyläkoululaisten.Alakoululaisetviet-tävät läheskaikki välitunnitulkona ja liikkuvat välitunneilla selvästienemmänkuinyläkoululai-set.Pojat liikkuvatvälitunneilla tyttöjäenemmänkaikilla luokkatasoilla.Välitunneilla istuminenoli yleisempääyläkouluissa verrattunaalakouluihin.Koululaisista vainneljäsosaoli osallistunutvälituntitoiminnansuunnitteluun,alakoululaisethiemanaktiivisemminkuinyläkoululaiset.

8.2. KOULUMATKALIIKUNTA

Jouni Kallio, Harto Hakonen, Katariina Kämppi ja Tuija Tammelin

JOHDANTOKoulumatkankulkeminenfyysisestiaktiivisesti,tavallisimminkävellentaipyöräillen,voimuodos-taamerkittävänosanlapsentainuorenpäivittäisestäliikunta-aktiivisuudesta.Kaupunkialueillaylipuoletlastenjanuortenpäivittäisestäreippaanliikunnanmäärästäonhavaittukertyvänaktiivi-sestakoulumatkankulkemisesta(Rainhamym.2012).Erityisestikoulumatkapyöräilynonhavaittuolevanyhteydessähyväänkestävyyskuntoon(Laroucheym.2014).

LIITU-tutkimuksessakysyttiinoppilaidenkoulumatkanpituuttajakulkutapaa(liite1,kysymykset29ja30).Yleisintätapaakulkeakouluunkysyttiinerikseentalvensekäkeväänjasyksynosalta.Tuloksiatarkastellaanluokkatason,sukupuolen,vuodenaikojenjaliikunta-aktiivisuudenmukaan.

49


KOULUMATKOJEN KULKEMINEN AKTIIVISESTI – KÄVELLEN JA PYÖRÄLLÄKoulumatkanpituusvaikuttaaluonnollisestikulkutapoihin.Yläkoululaistenkoulumatkatovatpi-tempiäkuinalakoululaisilla(taulukko16):ylikolmenkilometrinkoulumatkaon28prosentillatut-kimukseenosallistuneistaalakoululaisista(3.ja5.luokat)ja50prosentillayläkoululaisista(7.ja9.luokat).

TAULUKKO 16. Kolmas- ja viidesluokkalaisten (n = 3 441) sekä seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisten (n = 3505) osuudet eripituisilla koulumatkoilla (%).

Luokkataso 0–1,0 km 1,1–3,0 km 3,1–5,0 km Yli 5 km3. lk ja 5. lk 37 35 13 157. lk ja 9. lk 21 29 16 34

Suurin osa kyselyyn vastanneista koululaisista, joiden koulumatka oli alle viisi kilometriä, kulkikoulumatkansakävellentaipyöräillenkeskimäärinvuodenaikana(kuvio38).Kolmas-,viides-jaseitsemäsluokkalaisten keskuudessa aktiivinen kouluun kulkeminen oli yhtä yleistä (79–83%).Yhdeksäsluokkalaisillaaktiivinenkulkeminenolimuitaluokkatasojaharvinaisempaa(61%).Suku-puoltenväliseterotolivatvähäisiä.

0

20

40

60

80

100

9. lk7. lk5. lk3. lk

PojatTytötYhteensä

KUVIO 38. Koulumatkan fyysises� ak�ivises� (kävellen tai pyöräillen) kulkevien osuudet alle viiden kilometrin koulumatkoilla keskimäärin vuoden aikana (n = 5 157) (%).

%

79 81 8085 81 83 80 77 79

59 63 61

Koulumatkanpituusjavuodenaikavaikuttivatkuitenkinselvästikoulumatkanaktiiviseenkulkemi-seen.Koulustaallekilometrinetäisyydelläasuvista97prosenttiakulkikoulumatkansaaktiivisestikeväisinjasyksyisin(vihreäväri)ja86prosenttiatalvisin(sininenväri)(kuvio39).Yliviidenkilo-metrinkoulumatkankulkiaktiivisesti15prosenttiakeväisinjasyksyisinjaneljäprosenttiatalvisin.

50

KUVIO 39. Koulumatkansa ak�ivises� (kävellen tai pyörällä) kulkevien osuudet eripituisilla koulumatkoilla eri vuodenaikoina (n = 6 798) (%).

0

20

40

60

80

100

yli 5 km3,1 - 5,0 km1,1 - 3,0 km0 - 1,0 km

%

3., 5. ja 7. lk kevät/syksy

3., 5., 7. ja 9. lk talvi

9. lk kevät/syksy

Talvisinaktiivinenkulkeminenkouluunoliyhtäyleistäkaikillatutkimukseenosallistuneilla luok-katasoilla. Keväisin ja syksyisin aktiivinen kulkeminen oli yhdeksäsluokkalaisilla selvästi muitaluokkatasoja vähäisempää (kuvio39). Kävelyoli yhdeksäsluokkalaisilla yhtä yleistä kuinmuilla,muttapyöräilyhuomattavastivähäisempää(28%)kuinmuilla(60%).Onmahdollista,ettämo-nillapyöräilyvaihtuu9.luokallamopoiluun.Muullamoottoriajoneuvollakulkeminen(poislukienvanhempienkyytitaikoulukyyti)on9.luokallaselvästiyleisempää(37%)kuinesimerkiksiseitse-mäsluokkalaisilla(6%).

Vaikka koulumatkojen kulkeminenaktiivisestion yhtä yleistäpojilla ja tytöillä, kulkutavassaonkuitenkinsukupuoltenvälisiäeroja.Pojatpyöräilevätkouluunyleisemminkuintytöt,jatytötkäve-levätkouluunyleisemminkuinpojat.Eroonsuurintalvella,jolloinpojatkulkevatpyörälläkouluunkolmekertaayleisemminkuintytöt(pojat18%vs.tytöt6%).

Lastenjanuortenitsearvioituliikunta-aktiivisuuskokoviikonaikanaolipositiivisestiyhteydessäkoulumatkanaktiiviseenkulkemiseen.Lapsetjanuoretjaettiinliikunta-aktiivisuudenperusteellaneljäänryhmään:niihin,jotkaliikkuivatvähintääntunninpäivässä7päivänäviikossa(liikuntasuo-situksensaavuttavat),5–6päivänäviikossa,3–4päivänäviikossajakorkeintaankahtenapäivänäviikossa.Liikuntasuosituksensaavuttajienryhmässä73prosenttialapsistajanuoristakulkikoulu-matkansakävellentaipyöräillen,vähitenaktiivisistavain53prosenttia.

YHTEENVETOSuurinosakoululaisistakulkeekoulumatkansakävellentaipyöräillen,yhdeksäsluokkalaisetmuitaikäryhmiäharvemmin.Aktiivisenkulkemisenhaasteinaovatpitkätkoulumatkat,talvisekäyhdek-säsluokkalaisillamopoilu tai kyyditysmoottoriajoneuvolla. Tytöt ja pojat kulkivat kouluun yhtäaktiivisestiympärivuoden,joskintalvellatytötvaihtoivatpyöräilynkävelyynpoikiauseammin.

51


9 Urheilun ja liikunnan seuraaminen

Pasi Koski, Antti Laine ja Pertti Matilainen

JOHDANTOLapsetjanuoretkohtaavatliikuntaanjaurheiluunliittyviävirikkeitäuseissaympäristöissä,kutenperhe- ja kaveripiirissä sekäkoulussa.Unohtaaei sovimyöskäänmedian roolia, joka lukuisinekanavineenonläsnäarjessamme.Moniinliikuntamuotoihinjaurheilulajeihinensikosketussaat-taakintullamediavälitteisestitaiylipäätäänpenkkiurheilukokemustenkautta.Penkkiurheilullisetkokemuksetvoivatollamäärittämässäliikuntasuhdettammejasitämillaisiinaktiviteetteihinmah-dollinenkiinnostusherää.

Liikuntakulttuurinnäkyvimmänosa-alueenelikilpa-jahuippu-urheilunolemassaolojahyvinvointirakentuuyleisökiinnostuksenvaraan(Heinilä2000).Urheilulajitkamppailevatmediahuomiostajayleisönkiinnostuksestapaitsitoistensakanssamyösliikuntakulttuurinulkopuolistenelämänpiiri-enkanssa.Niinpävoisiolettaa,ettäolemassaolevastayleisöstähuolehtiminenjauusienseuraa-jienhoukutteleminenolisihuippu-urheilustajasenhyvinvoinnistavastaavientahojenkiinnostuk-senkohteena.Tämänsuuntainenpitkäjänteinenoteasiaaneikuitenkaanoleollutkovintavallistajanuorisonkiinnostusurheilunja liikunnanseuraamiseenetenkinpaikanpäälläonvähentynytmerkittävästi1990-luvultaalkaen(Koski2015).Eräsurheilunjaliikunnanpaikanpäälläseuraami-sensuosioonliittyvistähaasteistaonsyntynytmedian–senvälineidenjatarjonnankirjon–kehit-tymisenkautta.Niinpäurheilunjaliikunnanseuraamisessakannattaakinerottaapaikanpäälläjamediavälitteisestitapahtuvaseuraaminen.

Mediakentän muutokset ovat oleellisesti muokanneet sitä perustaa, johon mediavälitteinenpenkkiurheilu rakentuu. Esimerkiksi sosiaalinenmedia jamuut internetiin liittyvät uudenlaisetviestintämuodotvaikuttavatmerkittävästipenkkiurheilukäyttäytymiseen.Samallatarjontaonha-jautunuterikanavienkeskenjakuluttajiltavaaditaanentistäenemmänomaaaktiivisuuttajasuu-rempiataloudellisiapanostuksiamediavälitteistenpenkkiurheilutoiveidensatyydyttämiseksi.Se,näkyyköperheenkotivastaanottimistaerillismaksuunperustuviakanavia,määrittääpaljoltisitä,mitäurheilualapsillajanuorillaonmahdollisuuskotonaseurata.

Tässäluvussapaneudutaansiihen,mitenyleistäurheilunjaliikunnanseuraaminenpaikanpäälläjamediavälitteisestiolisuomalaislastenja-nuortenkeskuudessakeväällä2016(liite1,kysymyk-set64,65ja68)jamitämuutoksiaseuraamisessaontapahtunutkuluneenparinvuodenaikana.Vertailujatehdäänsukupuolittain,ikäluokittainjaliikunta-aktiivisuudensuhteen.

URHEILUN JA LIIKUNNAN SEURAAMINEN PAIKAN PÄÄLLÄNytkerätynaineistonperusteella11-,13-ja15-vuotiaistasuomenkielisistäperuskoululaisistaylipuolet(58%)olikäynytvähintäänkerranvuodessaseuraamassaurheilu-jaliikuntatapahtumiapaikanpäällä(taulukko17).Kuudestitaiuseamminkäyneidenosuusoliviidennes(20%),ylikym-menenkertaakäyneiden14prosenttiajayli20kertaakäyneidenkahdeksanprosenttia.Vastaa-vastiharvemminkuinkerranvuodessaseuraamassaolleitaoli19prosenttiajaheitä,jotkaeivätkäykoskaanoli23prosenttia.

52

TAULUKKO 17. Urheilu- ja liikuntatapahtumien paikan päällä seuraaminen vuo�a kohden sukupuolen ja iän mukaan (%).

Kerrat Pojat Tytöt 11-v. 13-v. 15-v. KaikkiUseammin kuin 20 kertaa vuodessa 10 5 8 8 6 811–20 kertaa vuodessa 7 5 6 7 5 66–10 kertaa vuodessa 8 7 7 9 8 83–5 kertaa vuodessa 15 14 15 15 13 141–2 kertaa vuodessa 20 23 24 20 21 22Harvemmin kuin kerran vuodessa 18 21 18 20 20 19Ei koskaan 22 25 22 21 27 23Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100n 858 1037 614 650 628 1895

Suomessatiedetäänliikunnanharrastamisenvähenevänkansainvälisestikinvertaillenpoikkeuk-sellisenjyrkästiyläkouluiässä(Airaym.2013).Samansuuntainenmuutosnäyttääkoskevanmyösurheilu-jaliikuntatapahtumienpaikanpäälläseuraamista.Ylikymmenenkertaavuodessaurhei-lu-jaliikuntatapahtumissapaikanpäälläkäyneitäoli11-ja13-vuotiaista14prosenttiaja15-vuoti-aista11prosenttia.Vastaavasti15-vuotiaista27prosenttiaeikäykoskaanseuraamassaurheilu-jaliikuntatapahtumiapaikanpäällä,kun11-ja13-vuotiallakyseinenosuusoli21–22prosenttia.

Pojatolivatkäyneettyttöjäyleisemminseuraamassaurheilu-jaliikuntatapahtumiapaikanpäällä.Luokissa3–5kertaavuodessaja6–10kertaavuodessapoikienosuusolitosinvainprosenttiyk-siköntyttöjäsuurempi,muttaerotkasvoivatkäymiskertojen lisääntyessä.Ylikymmenenkertaavuodessapaikanpäälläkäyviäolipojista17prosenttiajatytöistäkymmenenprosenttia.Yli20ker-taavuodessapaikanpäälläpenkkiurheilevienosuusolipojillakymmenenjatytöilläviisiprosent-tia.Tyttöjä,jotkaeivätkäyneetpaikanpäälläkoskaantaikävivätharvemminkuinkerranvuodessa,oliyhteensä45prosenttia.Poikienosaltavastaavalukemaoli40prosenttia.

Lasten januortenpenkkiurheiluatarkasteltiinmyösheidän liikunta-aktiivisuutensaperusteella.Havainnot tukivat ajatusta liikuntasuhteesta ja siihen sisältyvää ideaa liikunnasta ja urheilustaomanakulttuurisestirakentuvanamoniulotteisenasosiaalisenamaailmana(vrt.Koski2008).Ak-tiivisimpienliikkujienjoukostalöytyinimittäinyleisemminmyösniitä,jotkakävivätseuraamassaliikunta-jaurheilutapahtumiapaikanpäällä(kuvio40).Vastaavastiharvoinliikunnallisestiaktiivis-tenjoukossaolityypillisempää,etteiurheilutapahtumissakovinuseinkäyty.

0

20

40

60

80

100

0-2 pv/vk3-4 pv/vk5-6 pv/vk7 pv/vk

Ei lainkaanHarvemmin1‒2 krt vuodessa3‒10 krt vuodessayli 10 krt vuodessa

KUVIO 40. Urheilun ja liikunnan seuraaminen paikan päällä liikunta-ak�ivisuuden mukaan (monenako päivänä viikossa on liikkunut vähintään 60 minuu�a) (n = 1382) (%).

%

LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

18

17

24

26

15

21

21

24

24

10

35

26

19

14

7

51

23

14

66

53


Keväällä2014kerättyynaineistoonperustuvassaensimmäisessäLIITU-tutkimuksessahavaittiin,ettäurheilunseuraamisessapaikanpäälläoli tapahtunutmerkittävämuutos.Vuonna2014oliikäryhmästä10–14-vuotiaatkäynytnoin120000lastajanuortavähemmänseuraamassaurhei-luapaikanpäälläkuinvuonna1991.Vuosien1991ja1999välilläniidenlastenjanuortenosuus,jotkaeivätolleetkertaakaanedellisen12kuukaudenkuluessakäyneetpaikanpäälläseuraamassaurheilua,olikasvanut20prosenttiyksikköä,noin20prosentistayli40prosenttiin.Vuoden2014aineistoonpohjautuvassaLIITU-raportissatodettiin,ettätuoosuusoliedelleensuurentunut.Lä-hespuoletvastanneista(47%)eiollutkäynytvuodenaikanaseuraamassaurheiluapaikanpäälläkertaakaan.(Koski2015.)

Kunverrataanurheilunjaliikunnanpaikanpäälläseuraamisenosaltakevään2016aineistoakak-sivuottaaiemminkerättyynaineistoon,voidaannostaamuutamiahavaintojaesiin.Ensinnäkin1990-luvultaalkanut trendieinäyttäisi jatkuneenyhtä selvänäenääkuluneenkahdenvuodenaikana.Vähintäänkerranpaikanpäälläurheiluaseuranneidenosuusolinimittäinvuoden2016aineistossajonkinverransuurempikuinvuoden2014aineistossa(58%vs.53%).Tässäkohtaaonkuitenkinsyytämainitamahdolliseksiselitykseksise,ettävuodesta2014poiketenvuonna2016liikunta-sanaolikysymyksessäurheilunrinnallalaventamassaasiaajamyösvastausluokituksessaolieroavuutta.(Vrt.Koski2015,36.)

Joslaskevatrendivähintäänkerranvuodessaseuraavienosuudenosaltaolipysähtynyt,urheilu-jaliikuntatapahtumienpaikanpäälläseuraamisenaktiivisuusolikysymyksenlaventamisestahuo-limattamuiltaosin jokatapauksessavähentynyt.Vuonna2014useamminkuinviidestivuodenaikanapaikanpäälläurheilutapahtumassakäyneitäoli vastanneista28prosenttia, kunvuonna2016näinuseinkäyneitäoli21prosenttia.Kyseineneroolilöydettävissäkummassakinsukupuo-liryhmässä(pojat:33%→26%;tytöt24%→18%).Lisäksisenjoukon,jokaeikoskaankäynyturheilutapahtumissa,osuusolimolemmillasukupuolillakasvanutneljäprosenttiyksikköä(pojat:18%→22%;tytöt:21%→25%).(Vrt.Koski2015,36.)

URHEILUN JA LIIKUNNAN SEURAAMINEN TIEDOTUSVÄLINEISTÄUrheilunjaliikunnanosuustiedotusvälineissäonniinsuuri,ettäteema-alueensisältöihinonvai-keaollatörmäämättäpäivittäin.Mediakentänmuutoksettekeväturheilunjaliikunnanseuraami-senanalysoimisenhaasteelliseksi,etenkinkanavienlaajankirjontakia.Suomessaeiolekerättyyksityiskohtaisiatietojasiitä,mitenlapsetjanuoretkäyttävättiedotusvälineitäurheilunjaliikun-nanseuraamiseen.Vuoden2014LIITU-tutkimuksenaineistonkeruussakin jouduttiintyytymäänkokokyselynrajallisenpituudenturvaamiseksivarsinpelkistettyynyleiskuvaanmediavälitteisenpenkkiurheilunosalta.Kevään2016aineistonkeruussaolimahdollistakerätäjonkinverranyksi-tyiskohtaisempiatietojasiitä,kuinkapaljonlapsetjanuoretseurasivaturheiluajaliikuntaatiedos-tusvälineistäsekämitätiedotusvälineitäseuraamiseenkäytettiin.

Nytkerätynaineistonperusteellauseimmillalapsillajanuorillaurheilunjaliikunnanseuraaminentiedostusvälineistävieviikoittaisestaajankäytöstävainpienenosan(taulukko18).Vastaajista15prosenttiailmoitti,etteikäytäviikoittainlainkaanaikaamoiseen.Jonkinverran,muttakuitenkinenintääntunninviikossaaikaaurheilunjaliikunnanseuraamiseentiedotusvälineistäkäytti40pro-senttia,tunnistaviiteentuntiin34prosenttiajatätäenemmännoinjokakymmenes(11%).

Ikäryhmittäiset erot olivat pieniä, mutta iän myötä kiinnostus näyttäisi hieman vähenevän.Pojat käyttivät tyttöjäenemmänaikaaurheilun ja liikunnanseuraamiseentiedotusvälineistä.Esimerkiksiyliviisituntiaviikossaseuranneidenosuusolipojista15prosenttiajatytöistäyh-deksänprosenttia.Vastaavastipojistaheitä,jotkaseurasivatkorkeintaantunninviikossa,oli44prosenttiajatytöistä62prosenttia.

54

TAULUKKO 18. Urheilun ja liikunnan seuraaminen �edotusvälineistä yhden viikon aikana sukupuolen ja iän mukaan (%).

Aika Pojat Tytöt 11-v. 13-v. 15-v. KaikkiYli 15 tun�a 2 1 2 1 1 1Noin 11–15 tun�a 3 2 4 2 2 2Noin 6–10 tun�a 10 6 9 8 7 8Noin 3–5 tun�a 20 11 16 15 15 15Noin 1–2 tun�a 21 18 18 22 18 1930–60min 15 20 19 18 15 18Alle 30 min 17 26 20 22 23 22Ei ollenkaan 12 16 12 12 19 15Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100n 841 1017 600 635 620 1858

Liikunta-aktiivisuuden perusteella mediavälitteisen penkkiurheilun aktiivisuutta tarkasteltaessalöytyi vastaavansuuntainenyhteyskuinpaikanpäälläurheilunseuraamisessa.Elimikäli tunninliikuntasuositustäyttyyviikonaikanamontakertaa,ontodennäköistä,ettälapsitainuoriseuraaurheiluajaliikuntaamyöstiedotusvälineistä(kuvio41).Seitsemänäpäivänäviikossatunninliikku-vistaylipuoletseurasiliikuntaajaurheiluamedioidenkauttavähintääntunninviikossa,kunvas-taavaosuusniidenjoukossa,jotkaylsivättunninliikuntasuositukseenenintäänkahtenapäivänäviikossa,oli19prosenttia.

0

20

40

60

80

100

0-2 pv/vk3-4 pv/vk5-6 pv/vk7 pv/vk

Ei lainkaanEnintään tunnin viikossa1‒2 tun�a viikossa3‒5 tun�a viikossaYli 5 tun�a viikossa

KUVIO 41. Urheilun ja liikunnan seuraaminen �edotusvälineistä yhden viikon aikana liikunta-ak�ivisuuden mukaan (monenako päivänä viikossa on liikkunut vähintään 60 minuu�a) (n = 1359) (%).

%

LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

8

39

26

16

11

14

41

20

15

10

22

42

16

12

8

41

40

98

2

Mediakentänmuutoksetnäkyväterityisestierilaistenviestintäkanavienkirjossa janiidenmarkki-naosuuksienvaihtelussa.Yleisimminlastenjanuortenurheilunjaliikunnanseuraamiseenkäyttä-mättiedotusvälineetolivat televisio (mukaan lukiennetti-tv),sosiaalinenmedia (esim.Twitter jaFacebook)jamuutnettitallenteet(esim.Youtube)(kuvio42).Niidenviikoittaisiakäyttäjiäliikunnanjaurheilunseuraamiseenoliyli40prosenttiavastaajista.LaajinkäyttäjäkuntaoliYoutubenkaltaisillanettitallenteilla.Sellaistenvälitykselläurheiluajaliikuntaaseurasivastaajistaviikoittainylipuolet(53%).Päivittäinurheilua ja liikuntaa seurasi sosiaalisestamediastavajaaneljännes,nettitallenteiltaviidennesjatelevisiostajokakymmenes.Nettitallenteidenjasosiaalisenmediankeskeinenrooliur-heilunjaliikunnanseuraamisessasekäse,ettäneovatmoniltaosinohittaneetsuosiossatelevision,kertovatosaltaansiitä,mitenmediavälitteisenpenkkiurheilunkenttäonmuuttunuttaimuuttumas-sa.Tätätäydentävättiedotsiitä,ettänoinpuoletlapsistajanuoristaeilainkaanseuraaurheiluajaliikuntaaradiostaeikälehtienkautta.

55


0

20

40

60

80

100

Teks�-tvAikakaus-lehdet ja kirjat

Sanoma-leh�en paperi-versiot

Muut ne�sivut ja blogit

Sanoma-leh�en

ne�sivut ja -lehdet

RadioTelevisioMuut ne�-

tallenteet

Sosiaalinen media

Ei koskaanHarvemminViikoi�ainPäivi�äin

KUVIO 42. Urheilun ja liikunnan seuraaminen eri �edotusvälineistä (n = 1833–1879) (%).

%

29

25

23

23

51

31

11

7

50

30

14

6

51

33

124

57

31

93

68

22

73

50

28

16

6

19

28

33

20

19

39

32

10

Sosiaalisen median käyttö urheilun ja liikunnan seuraamiseen oli yleisintä 13-vuotiaiden kes-kuudessa. Päivittäin sosiaalistamediaa urheilun ja liikunnan seuraamiseen käytti13-vuotiaista27prosenttia.Vastaavaosuusoli11-vuotiailla17prosenttiaja15-vuotiailla25prosenttia.Mui-dennettitallenteidenpäivittäiskäyttöurheilunja liikunnanseuraamiseenolisensijaansuurinta11-vuotiailla (21,3%). Iän lisääntyessä tämäntyyppinen seuraaminen väheni hieman (13-v.→20,7%;15-v.→18,3%).Televisionjaradionpäivittäiskäyttöurheilunjaliikunnanseuraamiseenpysyiikäryhmittäintarkasteltunasuurinpiirteinsamana(televisio9,4–10,3%;radio6,0–7,0%).

Mediavälitteinenpenkkiurheiluonperinteisestiollutenemmänmiestenjapoikienkuinnaistenja tyttöjenkiinnostuksenkohteena.Kuten todettua, suuntaonnähtävissä tässäkinaineistossa,muttahavaintoeikuitenkaanpädekaikkiintiedostusvälineisiin(kuvio43).Urheiluviestinjakajinatutummatelitelevisio,teksti-tv,radio,sanomalehdetniinpaperisinakuinsähköisinäkinversioinasekäerilaisetnettitallenteetolivatpojillajonkinverranyleisemmässäkäytössäkuintytöillä.Sensi-jaanselkeämminliikunnallisenviestinvälineetkutenaikakauslehdet,blogityyppinennettitarjontajajoissainmäärinmyössosiaalinenmediaolitytöilläpoikiayleisemmässäkäytössä.

0

20

40

60

80

100

TytötPojatTytötPojatTytötPojatTytötPojat

Ei koskaanHarvemminViikoi�ainPäivi�äin

KUVIO 43. Urheilun ja liikunnan seuraaminen yleisimmin käytössä olevista �edotusvälineistä sukupuoli�ain (pojat n = 822–848; tytöt n = 1004–1024) (%).

%

SOSIAALINEN MEDIA MUUT NETTITALLENTEET TELEVISIO RADIO

33

23

21

23

22

33

32

13

18

33

35

14

20

45

29

6

48

32

13

7

54

31

106

26

26

25

23

15

22

35

28

56

Urheilunja liikunnanmediavälitteisestäseuraamisestakerättyjentietojenvertaaminenvuosien2014ja2016aineistojenvälilläeiolekysymysasettelussatehtyjenmuutostentakiamahdollistakuinosittain.Sevoidaan todeta,ettäniidenosuus, jotkaeivätkoskaanseuranneeturheilua jaliikuntaatiedotusvälineistäolikummassakinaineistossasamaasuuruusluokkaa(vuonna2014=9%javuonna2016=8%).

YHTEENVETO Lastenjanuortenpenkkiurheiluaktiivisuusolivuoden2014tilanteeseennähdenjatkanutlasku- trendiäänsiltäosin,ettäaktiivisimpien,useinpaikanpäälläurheiluajaliikuntaaseuraavienosuusolipienentynytjatoisaaltaniidenosuus,jotkaeivätkäykoskaanurheilu-jaliikuntatapahtumissa,olijonkinverransuurentunut.Sensijaanvähintäänkerranvuodessapaikanpäälläurheilu-jalii-kuntatapahtumienseuraajiensuhteellinenosuuseiollutenäävähentynyt.Huippu-urheilunpitkä-jänteisenkehittämisennäkökulmastavoidaankuitenkinvarsinyksiselitteisestitodeta,etteiuudenpotentiaalisenkatsojasukupolvenkasvattamisestaole kovinhyvinhuolehdittu.Tämävoinäkyäjatkossa,eivainkokoliikuntakulttuurinarvostuksessajaasemassasuhteessamuihinelämänalu-eisiin,vaanmyöserilajienmarkkina-asemissa.Jälkimmäistäkohtaavoidaanalleviivatasillämuis-tutuksella,ettäpenkkiurheiluntiedetäänolevansukupolvisidonnaista (ks.Koski1998;Zacheus2008).Hiipuvallatrendillävoiollavaikutuksianiinyksilöidenliikuntasuhteenrakentumiseenkuinkokoliikuntakulttuurinasemaanjaarvostukseen,ainakinkilpa-jahuippu-urheiluakoskien.

Mediavälitteisenurheilunja liikunnanseuraamisenmuutoksiineivertailutiedonpuutteentakiapäästäkunnollakiinni.Kaikenkaikkiaanmediaympäristömmemuuttuukuitenkinniinvoimakkaas-ti,ettänuomuutoksetnäkyvät väistämättämyösmediavälitteisessäurheilun ja liikunnan seu-raamisessa.Urheilulla ja liikunnallaonsuhteellisensuurirooli janäkyvyysmediassa,mutta isoosalapsistajanuoristaeikäytäseuraamiseenkovinkaanpaljoaaikaa.Vainyhdelläkymmenestämediavälitteiseenurheilunjaliikunnanseuraamiseenkuluiyliviisituntiaviikossa.

Sukupolvieneronäyttäytyyetenkinsiinä,mitätiedotusvälineitäurheilunjaliikunnanseuraami-seenkäytetään.Sosiaalinenmediajaerilaisetnettitallenteetolivatyleisimminlastenjanuortenkäytössäolleetmediat.Lehdetjaradioalkavatolla–perinteistenmuotojenrinnalletulleistanet-tiversioistahuolimatta– lähinnämarginaalisiaviestintuojia lasten januorten ryhmälle,ainakinurheiluunjaliikuntaanliittyen.Televisionasemaonvieläsillätavoinvankka,ettävainyksiviidestävastanneestakertoi,etteikoskaanseuraaurheiluajaliikuntaatelevisiosta.Televisionasemiavan-kistaaosaltaanse,ettäsitäseurataannykyisinrunsaastimyösnetinvälityksellä,esimerkiksiYleAreenantyyppisistäsovelluksista.

Pojatolivatedelleentyttöjäyleisemminkiinnostuneitaurheilunja liikunnanseuraamisestaniinpaikanpäälläkuinmediavälitteisestikin.Ikäluokittainenvertailuviittasikiinnostuksenväheneväniänmyötä,mitäeiyhtäselvästiolluttunnistettavissaparinvuodentakaisessaaineistossa.Liikun-ta-aktiivisuusoliyhteydessäurheilunjaliikunnanseuraamiseen,kutenodottaasaattoikin.Aktiivi-simmatliikkujatovattodennäköisestimyösaktiivisemminseuraamassaalantapahtumiajaasioitaniinpaikanpäälläkuinmediavälitteisestikin.

57


10 Arvot, syrjintä ja kiusaaminen

Antti Laine, Mikko Salasuo ja Pertti Matilainen

JOHDANTOArvotovatihmisentoiminnanyleisluontoisiapäämääriä,jotkaohjaavatkäyttäytymistä,valintojajahavaintoja.Niihinnojautuen ihmiset ilmaisevathyvänä ja toivottunapitämänsäasiat.Arvotmäärittävätmyössitä,mitäpidetääntavoittelemisenarvoisenajamitenihmistentulisikäyttäytyätosiaankohtaan.Tietytarvotovatvarsinpysyväluonteisia, sillä ihmisilläon tarve jonkinlaiseensosiaaliseen kanssakäymiseen ja aistinautintoihin sekä haasteiden kohtaamiseen ja vaihteluunelämässään.Osaarvoistaontietoisemminvalittuja.Neovattietyssäajassajapaikassasosiaalises-timäärittyneitä.Tästäsyystäarvotsaavatkulttuuristajaihmisestäriippuenerilaisiapainotuksia.Painotuserotvoivatsynnyttääihmistenvälillesyviänäkemyseroja,mikälitoistenihmistenarvo-maailmatuntuuvieraaltataipelottavalta.(Helkama2015.)

SuomalaistennuortenarvojaonselvitettyNuorisobarometreissävuodesta1994lähtien.Edellisenkerranarvojakartoitettiinvuonna2013tehdyssäkyselyssä(Myllyniemi2013).LIITU-tutkimuksentässä luvussa valotetaanarvoja11–15-vuotiaiden lasten januortenosalta.Vastaajilta kysyttiinomakohtaistenjayhteiskunnallistenasioidentärkeydestä.Kysymyksissäkeskityttiinasioihin,joitavoipitääarvoinataiyhteiskunnallisentoiminnanpäämäärinä.Omaanelämäänliittyvistäarvoistaesimerkiksi terveyteen,ulkonäköön,harrastusmahdollisuuksiin ja fyysiseenkuntoonyhdistyvätarvostukset liittyvät läheisesti liikunnan sosiaalisiinmerkityksiin. Yhteiskunnallisiin arvoihin liit-tyenjäljitetäänmuunmuassavastaajiensuhtautumistahuippu-urheilunjataiteenyhteiskunnal-lisiinmerkityksiin.Vastaustenvälitykselläsyntyyvarsinhyväkäsityssiitä,millaisenarvonlapsetjanuoretantavatsuomalaistenhuippu-urheilumenestyksellejakotimaistentaiteilijoidenkansainvä-lisellesuosiolle(ks.Salasuo&Piispa&Huhta2016).

Arvojenohellatässäluvussatarkastellaanlastenjanuortensyrjintä-jakiusaamiskokemuksialii-kunnassajaurheilussa.Syrjintäävoidaanpitääseurauksenaarvojenjaarvostustenristiriidasta.Kankkusen ja kumppaneiden (2010) tutkimuksen mukaan syrjintäkokemukset vaikuttavat voi-makkaastierityisestilapsiinjanuoriin.Lastenjanuortenelämässäsyrjintäkonkretisoituukiusaa-misena,häirintänä,ulossulkevinakäytäntöinäjafyysisenäväkivaltana.Pahimmillaansyrjintävoijohtaasosiaaliseensyrjäytymiseenjaitsenvahingoittamiseen.(Ks.Kankkunenym.2010.)Aiheentutkiminenonjäänytliikunnanjaurheilunosaltavähällehuomiolle(ks.Berg&Piirtola2014;Berg& Kokkonen2016). Aiemman tutkimuksen vähäisyys on yllättävää, sillä syrjintä on liikuntalain(2015)lähtökohtien,yhdenvertaisuuslain(2014)periaatteidenjaennenkaikkealastenjanuortenhyvinvoinninkannaltaäärimmäisenvakavaasia.Aiheentutkiminenontarpeellistajaajankohtais-ta,silläviimevuosinatehdyissäselvityksissäjatutkimuksissa(ks.esim.Junkala&Lallukka2012;Kokkonen2012)onnähtävissävahvojasignaalejasyrjinnästäliikunnassajaurheilussa.

Tuloksiatarkastellaansukupuolittain, ikäluokittain ja liikunta-aktiivisuudenmukaan.Liikunta-ak-tiivisuudenmukainentarkastelutehdään2-luokkaisesti(liikuntasuosituksensaavuttavatjasuosi-tustavähemmänliikkuvat).

TULOKSET

Arvot

Tutkituilta11-,13-ja15-vuotiailtalapsiltajanuoriltakysyttiin,mitentärkeitätietytomaanelä-määnliittyvätasiatheilleovat(liite1,kysymys60).Listattunaoli12asiaa,joistakullekinolikuusivastausvaihtoehtoa(Täysinyhdentekevää;Melkoyhdentekevää;Eitärkeää,muttaeiyhdenteke-vää;Melkotärkeää;Hyvintärkeää;Enosaasanoa).Tulostarkastelussamelkotärkeääjahyvintär-keääluokatonyhdistetty.

Tytötkokivatkaikkiomaanelämäänliittyvätasiatpoikiatärkeämmiksi.Asioidentärkeysjärjestysolikuitenkinomaaulkonäköälukuunottamattamolemmillasukupuolillasama.Tärkeimmiksikoet-tiinihmissuhteetkavereidenkanssa(83%)javapaa-aikakavereidenkanssa(80%).Ihmissuhteetperheenjäsenten ja sukulaisten kanssa (78%) sekä vapaa-aika perheenjäsenten ja sukulaistenkanssa(72%)koettiinmyöstärkeiksi,muttanejäivättärkeysjärjestyksessäkavereidenvastaavien

58

luokkientaakse,neljännelle jakuudennellesijalle.Omaterveys (79%)olikolmanneksi jaomafyysinenkunto(75%)viidenneksitärkeimmäksikoettuomaanelämäänliittyväasia.Yli70prosen-tinosuuteenylsilisäksikoulumenestys(73%).Tätäseurasivatharrastusmahdollisuudet(70%)jataloudellinentoimeentulo(67%).(Kuvio44.)

Omanulkonäöntärkeäksikokeneidenosuusolipojilla(52%)vastausvaihtoehdoistapienin.Tytöil-läomanulkonäöntärkeäksikokeneidenosuuden(67%)taaksejäivätmenestyminenharrastuk-sissa(66%)jamahdollisuusmatkustaalomallaulkomaille(58%).Pojillamahdollisuusmatkustaalomallaulkomaille(56%)olivastausvaihtoehdoistatoiseksipieninjamenestyminenharrastuksis-sa(62%)kolmanneksipienin.(Kuvio44.)

PojatTytötKaikki

KUVIO 44. Melko ja hyvin tärkeäksi koetut omaan elämään lii�yvät asiat sukupuolen mukaan (pojat n = 1419–1476; tytöt n = 1490–1528) (%).

%0 20 40 60 80 100

Mahdollisuus matkustaa lomalla ulkomaille

Oma ulkonäkö

Menestyminen harrastuksissa

Taloudellinen toimeentulo

Harrastusmahdollisuudet

Vapaa-aika perheenjäsenten ja sukulaisten kanssa

Koulumenestys

Oma fyysinen kunto

Ihmissuhteet perheenjäsenten ja sukulaisten kanssa

Oma terveys

Vapaa-aika kavereiden kanssa

Ihmissuhteet kavereiden kanssa 79

8783

7783

8075

8379

7482

7872 79

7568

7973

67 7772

66 7370

6471

6762

6664

5267

6056

5857

Täysinyhdentekevää-vastauksienväliseterotolivatomaanelämäänliittyvienasioidenosaltavä-häiset(7–11%).Noinkymmenenprosenttiakaikistavastaajistakokitäysinyhdentekeväksimah-dollisuudenmatkustaalomallaulkomaille(10,5%)jamenestymisenharrastuksissa(10,1%).Omaulkonäköolitäysinyhdentekevääniukastiallekymmenelleprosentille(9,5%)kaikistavastaajista.

Kolmenomaanelämään liittyvänasian tärkeys lisääntyi iänmyötä.Nämäolivatomaulkonäkö(11-v.50%→15-v.68%),taloudellinentoimeentulo(11-v.61%→15-v.75%)jaihmissuhteetkavereidenkanssa(11-v.79%→15-v.85%).Vastaavastikolmenomaanelämäänliittyvänasiantärkeysväheniiänmyötä.Nämäolivatharrastusmahdollisuudet(11-v.73%→15-v.65%),me-nestyminenharrastuksissa(11-v.66%→15-v.59%)javapaa-aikaperheenjäsentenjasukulaistenkanssa(11-v.76%→15-v.70%).Kuudenmuunomaanelämäänliittyvänasiantärkeyseivaihdel-luttilastollisestimerkitsevästiikäluokkienvälillä.

Liikunta-aktiivisuudellaoliselväyhteyskahteenomaanelämäänliittyvänasiantärkeyteen.Liikun-tasuosituksienmukaanliikkuvatkokivatharrastusmahdollisuudet(77%vs.67%)jamenestymi-senharrastuksissa(74%vs.60%)niitätärkeämmiksi, jotkaeivät liikkuneet liikuntasuositustenmukaisesti.Lisäksivapaa-aikaperheenjäsentenjasukulaistenkanssa(77%vs.71%),mahdolli-suusmatkustaalomallaulkomaille(61%vs.55%)jaomafyysinenkunto(78%vs.74%)oliliikun-tasuositustenmukaanliikkuvilletärkeämpääkuinniille,jotkaeivätliikkuneetliikuntasuositustenmukaisesti.Muillaomaanelämäänliittyvienasioidentärkeydellä ja liikuntasuositustenmukaanliikkumisellaeiolluttilastollisestimerkitsevääyhteyttä.Huomionarvoistakuitenkinon,ettäomaulkonäköolihiemantärkeämpääniille,jotkaeivätliikkuneetliikuntasuositustenmukaisestikuinniille,jotkaliikkuivatliikuntasuositustenmukaisesti(60,3%vs.58,7%).

Omaanelämäänliittyvienasioidentärkeydenohella11-,13-ja15-vuotiailtalapsiltajanuoriltaky-syttiinsuhtautumistayhteiskunnallisiinarvoihinliittyviinasioihin(liite1,kysymys61).Vastattava-naolikymmenenasiaajakäytössäolisamakuusikohtainenvastausasteikkokuinomaanelämäänliittyviäasioitakoskevassakysymyksessä.Myöställäkohtaamelkotärkeääjahyvintärkeääluokatontulostarkastelussayhdistetty.

59


Suomalaisurheilijoidenkansainvälistämenestystälukuunottamattatytötkokivatkaikkiyhteiskun-nallisiinarvoihinliittyvätasiatpoikiatärkeämmiksi.Molemmillasukupuolillasuomalaisurheilijoi-denkansainvälinenmenestysjäijokatapauksessasuomalaisentaiteenjakulttuurinkansainväli-senmenestyksenohellatärkeysjärjestyslistauksenhännille.Suomalaisurheilijoidenkansainvälisenmenestyksenkokitärkeäksi47prosenttiajasuomalaisentaiteenjakulttuurinkansainvälisenme-nestyksentärkeäksi30prosenttia.(Kuvio45.)

Suomalaisentaiteenjakulttuurinkansainvälisenmenestyksenkokitäysinyhdentekeväksi16pro-senttiajamelkoyhdentekeväksi15prosenttia.Suomalaisurheilijoidenkansainvälisenmenestyk-senosaltavastaavatlukematolivat12ja11prosenttia.Minkäänmuunasianosaltatäysinyhden-tekevääjamelkoyhdentekevääluokkienosuudeteivätkohonneetylikymmeneenprosenttiin.

Omaanelämäänliittyvistäasioistapoiketenyhteiskunnallisiinarvoihinliittyvienasioidentärkeysjär-jestysvaihteli jonkinverranpoikienjatyttöjenvälillä.Tärkeysjärjestyslistauksenhännille jääneidenasioidenlisäksikaikkeintärkeimpänäpidettyasiaolikuitenkinmolemmillasukupuolillasama:laaduk-kaanterveydenhuollonkokitärkeäksi79prosenttiavastaajista(tytöt83%japojat74%).(Kuvio45.)

Laadukkaanterveydenhuollonjälkeentytötpitivättärkeimpinäeläintenoikeuksia(79%),suku-puoltenvälistätasa-arvoa(78%) ja ihmisoikeuksia (77%).Pojilla laadukastaterveydenhuoltoaseurasivatsukupuoltenvälinentasa-arvo(67%),koulutusjärjestelmänmaksuttomuus(67%)jalaadukas peruskoulu (65%). Sukupuolittain tarkasteltuna luokkien väliset erot olivat kuitenkinmelkovähäisiä:pojillatoiseksi jaseitsemänneksitärkeimmäksikoetunasianvälinenerooliyh-deksänprosenttia(58–67%)jatytöilläviisiprosenttia(74–79%).Kahdeksanneksitärkeimmäksikoettuunympäristönsuojeluun(pojat52%,tytöt68%)erooli johiemanselvempi.(Kuvio45.)


KUVIO 45. Melko ja hyvin tärkeäksi koetut yhteiskunnallisiin arvoihin lii�yvät asiat sukupuolen mukaan (pojat n = 1401–1429; tytöt n = 1456–1490) (%).

%0 20 40 60 80 100

Suomalaisen taiteen ja kul�uurin kansainvälinen menestys

Suomalaisurheilijoiden kansainvälinen menestys

Ympäristönsuojelu

Eläinten oikeudet

Laadukas peruskoulu

Tasa-arvo ihonväristä ja kul�uurista riippuma�a

Ihmisoikeudet

Koulutusjärjestelmän maksu�omuus

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Laadukas terveydenhuolto 74

8379

6778

7267

7471

6477

7164

7670

6574

7058

7969

5268

6049

4547

2733

30

Kolmenyhteiskunnallisiinarvoihinliittyvänasiantärkeyslisääntyiiänmyötä.Nämäolivatkoulu-tusjärjestelmänmaksuttomuus (11-v.63%→15-v.77%), tasa-arvo ihonväristä jakulttuuristariippumatta(11-v.63%→15-v.76%)jasukupuoltenvälinentasa-arvo(11-v.65%→15-v.78%).Neljänyhteiskunnallisiinarvoihinliittyvänasiantärkeysvähentyiiänmyötä.Nämäolivatympäris-tönsuojelu(11-v.65%→15-v.56%),eläintenoikeudet(11-v.72%→15-v.65%),suomalaisur-heilijoidenkansainvälinenmenestys(11-v.49%→15-v.45%)jasuomalaisentaiteenjakulttuurinkansainvälinenmenestys(11-v.35%→15-v.26%).Laadukkaanperuskoulun,laadukkaantervey-denhuollonjaihmisoikeuksientärkeyseivaihdellutikäluokkienvälillätilastollisestimerkitsevästi.

Liikuntasuosituksienmukaan liikkuvatkokivat suomalaisurheilijoidenkansainvälisenmenestyksen(57%vs.44%)niitätärkeämmiksi, jotkaeivät liikkuneet liikuntasuositustenmukaisesti.Toisaaltaniille,jotkaeivätliikkuneetliikuntasuositustenmukaisestikoulutusjärjestelmänmaksuttomuus(72%vs.67%)jasukupuoltenvälinentasa-arvo(73%vs.70%)olitärkeämpääkuinliikuntasuositustenmukaan liikkuville.

60

Syrjintä ja kiusaaminen

Tutkituista11-,13-ja15-vuotiaistalapsistajanuoristaylikolmannes(37%)kokijoutuneensasyrji-tyksitaikiusatuksi(liite1,kysymys63).Heitä,jotkaeivätolleetkokeneetsyrjintäätaikiusaamista,olirunsaatpuolet(56%),jakuusiprosenttiaeiosannutsanoamielipidettään.Useinsyrjinnäntaikiusaamisenkohteeksi joutuneitaoliviisiprosenttia.Tytötkokivatsyrjintäätaikiusaamistapoi-kiaenemmän. Ikäryhmittäintarkasteltunasyrjintäätaikiusaamista ilmenieniten13-vuotiaidenkeskuudessajavähiten15-vuotiaidenkeskuudessa,muttaikäryhmienväliseterotolivatkuiten-kinmelkopieniä. (Taulukko19.) Liikuntasuosituksienmukaan liikkuvatkokivat syrjintää tai kiu-saamistavähemmän(33%)kuinne,jotkaeivätliikkuneetliikuntasuositustenmukaisesti(39%).

TAULUKKO 19. Itse syrjityksi ja/tai kiusatuksi joutuminen sukupuolen ja iän mukaan (%).

Pojat Tytöt 11-v. 13-v. 15-v. KaikkiKyllä, usein 4 6 4 6 5 5Kyllä, joskus 29 35 32 34 30 32En 61 52 56 54 60 56En osaa sanoa 5 8 8 6 6 6Yhteensä 100 100 100 100 100 100n 1422 1487 1036 1028 841 2909

Syrjityiksitaikiusatuiksijoutuneiltakysyttiin,missäsyrjimistätaikiusaamistatapahtui(liite1,kysy-mys63A).Selvästiyleisinpaikkaolikoulu(78%).Noinneljännes(24%)kokijoutuneensasyrjinnäntai kiusaamisenkohteeksi internetissä janoinviidennes (19%) liikunta- jaurheiluharrastuksissa.Muidenvastausluokkienosuudetolivat5–12prosenttia(nuorisopalvelut5%,muutharrastukset8%,kadullakulkiessa9%,muissanuortenhengailuympäristöissä10%jakodissa12%).Tytötjoutui-vatsyrjityiksitaikiusatuiksipoikiayleisemminkoulussa(81%vs.73%)jainternetissä(27%vs.20%).Kodissaosuusolimolemmillasukupuolillasamajamuissakysytyissäpaikoissapojilla1–2prosenttiatyttöjäsuurempi.(Kuvio46.)


KUVIO 46. Tilanteet, joissa joudu�u syrjityksi ja/tai kiusatuksi sukupuolen mukaan (pojat n = 437–463; tytöt n = 566–594) (%).

%0 20 40 60 80 100

Nuorisopalveluissa

Muissa harrastuksissa

Kadulla kulkiessa

Muissa nuorten suosimissa hengailuympäristöissä

Kodissa

Liikunta- ja urheiluharrastuksissa

Interne�ssä

Koulussa 73

8178

2027

24

201819

121212

1110101099

978

655

Ikäryhmienväliseterotolivatsyrjimis-taikiusaamispaikkojensuhteenvähäiset.Ainoatilastollisestimerkitseväeropaikantuimuihinnuortensuosimiinhengailuympäristöihin(esim.kauppakeskukset,kahvilatjahuoltoasemat),joissakohdattusyrjintätaikiusaamineniänmyötälisääntyi(11-v.7%→15-v.13%).Tämäonvarsinluonnollista,sillämyöslastenjanuortenajanviettotällaisissapaikoissaiänmyötälisääntyy.

Liikunta-jaurheiluharrastuksissasyrjinnäntaikiusaamisenkohteiksijoutuneiltakysyttiin,mistäsyys-tähesyrjintäätaikiusaamistakokivat(liite1,kysymys63B).Viisiyleisintäsyytäolivatulkonäkö(49%),vähäisetliikunnallisettaidot(33%),pukeutumistyyli(29%),muutsyyt(25%)jaikä(20%).Anne-tuista16vastausvaihtoehdostaviidenosuusjäiallekymmenenprosentinsuuruiseksi.Nämäolivat

61


rikkaus (6%), ihonväri (7%), seksuaalinensuuntautuminen (7%),vammaisuus (7%) jauskonto(8%).Muidenkuudenvastausvaihtoehdonosuudetolivatylikymmenen,muttaalle20prosenttia(poliittisetnäkemykset11%,köyhyys12%,sukupuoli14%,kielitaito15%,puhetapa18%jater-veydentila19%).

Tytötjoutuivatliikunta-jaurheiluharrastuksissasyrjityiksitaikiusatuiksipoikiayleisemminulkonäön(56%vs.42%),pukeutumistyylin(33%vs.24%),vähäistenliikunnallistentaitojen(35%vs.30%),puhetavan(21%vs.14%)jasukupuolen(17%vs.10%)takia.Pojatpuolestaanjoutuivatliikunta-jaurheiluharrastuksissatyttöjäyleisemminsyrjityiksitaikiusatuiksikielitaidon(20%vs.9%),poliittis-tennäkemysten(18%vs.6%),rikkauden(10%vs.3%),ihonvärin(10%vs.4%)jaterveydentilan(22%vs.17%)takia.

Liikunta- ja urheiluharrastuksissa ulkonäön takia syrjityksi tai kiusatuksi joutuminen lisääntyi iänmyötäselvästi(11-v.42%→15-v.60%).Muidensyidenosaltaikäryhmittäiseterotolivatvähäisiä.Liikuntasuositustenmukaanliikkuvatjoutuivatsyrjinnäntaikiusaamisenkohteeksiliikunta-jaurhei-luharrastuksissauseamminkuinne,jotkaeivätliikkuneetliikuntasuositustenmukaisesti(20%vs.18%).Eroeikuitenkaanolluttilastollisestimerkitsevä,jaonmyössyytäpitäämielessä,ettäliikuntasuo-situstenmukaanliikkuvatmyösviettävätliikunta-jaurheiluharrastuksissaenemmänaikaakuinne,jotkaeivätliikuliikuntasuositustenmukaisesti.

YHTEENVETOOmassaelämässäänerityisen tärkeinäasioina11–15-vuotiaat lapset januoretpitivätkavereita japerhettäsekäomaaterveyttäjafyysistäkuntoa.Omaulkonäköolitärkeätäerityisestitytöille.Näi-denarvostustenajattelisiheijastuvanlastenjanuortenliikuntakäyttäytymiseen.Liikuntaanliittyvienarvostustensuhdeliikuntasuositustentäyttämiseeneiolekuitenkaanniinyksinkertainen.Liikunta-suositustenmukaanliikkuvilleomafyysinenkuntoolitärkeämpääkuinniille,jotkaeivätliikuliikun-tasuositustenmukaisesti.Samanlaistayhteyttäeiollutkuitenkaanhavaittavissaliikuntasuositustenjaomanulkonäönvälillä.HavaintoonyhdenmukainenNuortenvapaa-aikatutkimuksen(Merikivi&Myllyniemi&Salasuo2016) tulostenkanssa, jossahavaittiinomaehtoisen jaulkonäköön liittyvänliikkumisenlisääntyvänvasta15ikävuodenjälkeen.

Omaanelämäänliittyvienasioidenlisäksilapsiltajanuoriltakysyttiinsuhtautumistayhteiskunnalli-siinarvoihin liittyviinasioihin. Laadukas terveydenhuoltokoettiin tärkeimmäksiyhteiskunnalliseksiarvoksi.Senlisäksitytötkorostivatvastauksissaaneläintenoikeuksia,sukupuoltenvälistätasa-arvoajaihmisoikeuksia.Pojatpuolestaanantoivatarvoalaadukkaanterveydenhuollonlisäksisukupuoltenväliselletasa-arvolle,maksuttomallekoulutusjärjestelmällejalaadukkaalleperuskoululle.

Osanayhteiskunnallisiaarvojaselvitettiin,mitensuomalaisurheilijoidenkansainvälinenmenestyssuh-teutuumuihinyhteiskunnallisiinarvoihin.Lastenjanuortenarvostuksessasuomalaistenhuippu-ur-heilijoidenkansainvälinenmenestysjäitaiteenjakulttuurinkansainvälisenmenestyksenohellatärke-ysjärjestyslistauksenhännille.Tulostenperusteellasuomalaisetlapsetjanuoretarvostivaterityisestihyvinvointivaltionperuspalveluitajasukupuoltenvälistätasa-arvoa.Suomalaistenmenestystähuip-pu-urheilussajataiteessapidettiinlastenjanuortenkeskuudessaselvästivähämerkityksellisempänä.

Omanelämänkannaltatärkeäksikoetuistaasioistajayhteiskunnallisiinarvoihinliittyviinasioihinsuh-tautumisestalöytyikyselyynvastanneidenlastenjanuortenkeskuudestamielenkiintoinensukupuo-liero.Suomalaisurheilijoidenkansainvälistämenestystälukuunottamattatytötkokivatkaikkikysytytasiatjaarvotpoikiatärkeimmiksi.

Tutkituista lapsista januoristareilustiylikolmanneskertoi joutuneensasyrjityksi taikiusatuksi.Syrjintäätaikiusaamistakokeneistanoinviidenneskokitulleensasyrjityksitaikiusatuksiliikunnantaiurheilunparissa.Liikunta- jaurheiluharrastuksetolivatkoulun ja internetin jälkeenkolman-neksi yleisin paikka, jossa syrjimistä ja kiusaamista tapahtui.Muissaharrastuksissa ja nuoriso-palveluissa syrjintäkokemukset olivat selvästiharvinaisempia. Liikunta- ja urheiluharrastuksissayleisimmätsyrjinnäntaikiusaamisensyytliittyivätulkonäköön,vähäisiinliikunnallisiintaitoihinjapukeutumistyyliin.Muidenannettujenvastausvaihtoehtojenmukaisiasyrjintäkokemuksiaolihar-vemmalla,muttaonsyytäkorostaa,ettäsyrjinnänsyitäeioletuloksissasuhteutettuesimerkiksivähemmistöjenkokoon.Tästäsyystäniidenlastenjanuortenmäärää,jotkakokivatjoutuneensasyrjinnäntaikiusaamisenkohteeksi ihonvärin,seksuaalisensuuntautumisen,vammaisuuden jauskonnontakia,voidaanpitäävarsinmerkittävinä.

Tämätutkimusonensimmäisiä,jossaselvitetäänlaajemminsyrjintääjakiusaamistaliikunta-jaurheiluharrastuksissa. Liikunta- ja urheiluharrastukset näyttävät tulosten perusteella sellaisiltalastenjanuortenvapaa-ajanfyysisiltäympäristöiltä,joissaerilaisetarvotjaarvostuksetjohtavatsyrjimiseenjakiusaamiseenyleisemminkuinmuissavapaa-ajanfyysisissäympäristöissä.Tuloksetovathuolestuttavia.Neherättävätkysymyksenliikunnanjaurheilunparissatoimivienaikuistenkyvystätunnistaajapuuttuasyrjintäänsekäkiusaamiseen.Tilanteenkorjaaminenedellyttääpi-kaisiatoimiapoliittisiltapäättäjiltä,virkamiehiltä,urheiluliikkeeltäja-seuroiltasekävanhemmilta.Myöstutkimustietoavakavastaongelmastakaivataanakuutistilisää.

62

11 Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa

Jari Parkkari, Anu Räisänen, Kati Pasanen ja Arja Rimpelä

JOHDANTOLiikuntaanaktivointiatulee lisätä ja liikuntaasekäurheiluatuleeohjata jaopettaaturvallisuus-näkökohdathuomioonottaen,sillämuutoinliikunnanharrastajistajaliikunnanterveyshyödyistäjopapuoletsaatetaanmenettää(Parkkariym.2003;Parkkari&Kannus&Fogelholm2004;Som-merym.2007;Haikonen&Parkkari2010).Loukkaantumisetjavammatvoivatkatkaistaliikunnanharrastamiseneikäuuttaliikuntalajiaainaetsitätilalle.Erityisestipojatovataiempientutkimustenmukaanolleet alttiita liikuntatapaturmille (Parkkari ym.2003;Parkkari&Kannus&Fogelholm2004;Haikonen&Parkkari2010;Karhola2013).Liikunnankokeminenfyysisesti,psyykkisestijasosiaalisesti antoisaksi ja turvalliseksi lisää liikkumisesta saatavaa positiivista kokemusta,mikäpuolestaanlisäätodennäköisyyttäharrastaaliikuntaaläpielämän.Kevään2016LIITU-tutkimuk-sessatarkasteltiin11-,13-,ja15-vuotiaidenlastenjanuortenliikuntavammoihinliittyviätekijöitä(liite1,kysymykset44–46B).

LIIKUNNASSA LOUKKAANTUNEIDEN MÄÄRÄLIITU-tutkimukseenosallistuneistanuoristaylipuolet(53%)ilmoittiloukkaantuneensaliikunnanyhteydessävähintäänkerranedeltävänvuodenaikana.Pojistaoliloukkaantunut56%jatytöistä50%.Enitenloukkaantumisiasattuiurheiluseuraliikunnassa,puolet(49%)urheiluseurassahar-rastavistaoliloukkaantunuturheiluseuraliikunnassavähintäänkerran.Vapaa-ajanliikunnassasat-tuienemmänvammojakuinkoululiikunnassa.Urheiluseuraliikunnassajakoululiikunnassalouk-kaantumistenmäärissäeiolluterojaikäryhmienvälillä(kuvio47).Muussavapaa-ajanliikunnassaloukkaantumistenmääräväheniiänmyötä,11-ja13-vuotiaillesattuienemmänloukkaantumisiakuin15-vuotiaille.

0

20

40

60

80

100

Koululiikunta (KL)

Muu vapaa-ajan liikunta (VA)

Urheiluseuraliikunta (US)*

11-v. (n: US = 1185, VA = 1723, KL = 1669) 13-v. (n: US = 1111, VA = 1758, KL = 1719) 15-v. (n: US = 730, VA = 1526, KL = 1504) Kaikki (n: US = 3046, VA = 5039, KL = 4922)

KUVIO 47. Liikunnan aikana loukkaantuneiden osuus ikäryhmi�äin kolmessa eri liikuntamuodossa (%). * Urheiluseuraliikunnassa osuus laske�in urheiluseurassa harrastavista lapsista ja nuorista, muussa vapaa-ajan liikunnassa ja koululiikunnassa kaikista tutki�avista.

%

48 5147 49

37 3426

33

22 20 20 21

63


Urheiluseurassapojille (52%) sattuienemmän loukkaantumisia kuin tytöille (46%).Myös va-paa-ajanliikunnassapojille(37%)sattuienemmänvammojakuintytöille(29%).Koululiikunnassaloukkaantumistenmäärässäeiolluteroatyttöjenjapoikienvälillä(kuvio48).

0

20

40

60

80

100

Koululiikunta (n = 4922, poikia 2341,

ty�öjä 2557)

Muu vapaa-ajan liikunta (n = 5039, poikia 2405,

ty�öjä 2607)

Urheiluseuraliikunta* (n = 3046, poikia 1471,

ty�öjä 1561)

PojatTytötKaikki

KUVIO 48. Liikunnan aikana loukkaantuneiden osuudet sukupuoli�ain kolmessa eri liikuntamuodossa (%)* Urheiluseuraliikunnassa osuus laske�in urheiluseurassa harrastavista lapsista ja nuorista, muussa vapaa-ajan liikunnassa ja koululiikunnassa kaikista tutki�avista.

%

5246 49

3729

33

21 20 21

LOUKKAANTUMISET LIIKUNTA-AKTIIVISUUDEN MUKAANLoukkaantumisetolivatyhteydessäliikunta-aktiivisuuteen.Riskiloukkaantuakasvoisitäsuurem-maksi,mitäuseampanapäivänäviikostaharrasti liikuntaa.Sekäpojillaettätytöillä loukkaantu-misriskikasvoimerkitsevästi,kunliikuntaaharrastettiinvähintään60minuuttiapäivässäviitenäpäivänäviikossataiuseammin(kuvio49).

0

20

40

60

80

100


Pojat (n = 1333) Tytöt (n = 1285) Kaikki (n = 2622)

KUVIO 49. Liikunnassa loukkaantuneiden osuudet liikunta-ak�ivisuuden mukaan (%).

%

38

2632 30

35 3222

30 26

10 10 10

LOUKKAANTUMISET LIIKUNTALAJEITTAINTaulukoihin20–23onkoottukuhunkinkymmenenlajia, joissatapahtuienitenloukkaantumisiapojillajatytöillä.Urheiluseuraliikunnassaenitentapaturmiasattuiniissälajeissa,joissaonenitenharrastajia.Pojillavammojaesiintyienitenjalkapallon,jääkiekonjasalibandynparissa(taulukko20).Vastaavastitytöilläkärjessäolivatratsastus,jalkapallojatanssi(taulukko21).

64

Tapaturmalaji Loukkaantuneiden Loukkaantuneiden osuus määrä urheiluseuraliikunnassa loukkaantuneista (%)jalkapallo 234 31jääkiekko 111 15salibandy 86 11laske�elu 27 4koripallo 26 3pyöräily 25 3parkour 22 3moo�oriurheilu 19 3uin� 17 2pesäpallo 12 2muut lajit 174 23Yhteensä 753 99*

*Osalle nuorista sattui loukkaantuminen useammassa lajissa ja kaikki eivät ilmoittaneet vammalajia.

TAULUKKO 20. Loukkaantumiset liikuntalajei�ain pojilla urheiluseurassa (n = 758).

TAULUKKO 21. Loukkaantumiset liikuntalajei�ain tytöillä urheiluseuraliikunnassa (n = 724).


Tapaturmalaji Loukkaantuneiden Loukkaantuneiden osuus määrä urheiluseuraliikunnassa loukkaantuneista (%)ratsastus 133 18jalkapallo 108 15tanssi 66 9naisvoimistelu, joukkuevoimistelu 46 6lentopallo 27 4yleisurheilu 26 4cheerleading 26 4juoksu 25 3telinevoimistelu 22 3pesäpallo 18 2muut lajit 223 31Yhteensä 720 99*

65


TAULUKKO 22. Loukkaantumiset liikuntalajei�ain pojilla muussa vapaa-ajanliikunnassa (n = 884).


Tapaturmalaji Loukkaantuneiden Loukkaantuneiden osuus määrä kaikista muussa vapaa-ajan liikunnassa loukkaantuneista (%)jalkapallo 195 22pyöräily 101 11salibandy 59 7moo�oriurheilu 51 6jääkiekko 42 5laske�elu 35 4trampoliini 35 4parkour 29 3juoksu 26 3koripallo 23 3muut lajit 217 25Yhteensä 813 92*

TAULUKKO 23. Loukkaantumiset liikuntalajei�ain tytöillä muussa vapaa-ajan liikunnassa (n = 752).


Tapaturmalaji Loukkaantuneiden Loukkaantuneiden osuus määrä kaikista muussa vapaa-ajan liikunnassa loukkaantuneista (%)juoksu 103 14jalkapallo 79 11ratsastus 63 8pyöräily 48 6ulkoilu, lenkkeily 46 6tanssi 26 3voimistelu 24 3laske�elu 23 3rullalautailu 23 3trampoliini 23 3muut lajit 229 30Yhteensä 687 91*

66

Kaikissakolmessaliikuntaympäristössäloukkaantumisiaraportoitiinvuonna2016enemmänkuinvuonna2014(kuvio50).

0

20

40

60

80

100

Koululiikunta(n = 6744)

Muu vapaa-ajan liikunta (n = 6954)

Urheiluseuraliikunta* (n = 3971)

20142016

KUVIO 50. Liikunnan aikana loukkaantuneiden osuus tutkimusvuosi�ain kolmessa eri liikuntamuodossa vuosina 2014 ja 2016 (%).

%

4148

2432

1419

Liikunta-aktiivisuudenyhteyttäloukkaantumisiinanalysoitiinlogistisellaregressiolla.Liikuntaym-päristöjen välisen eron tutkimisessa käytettiinWilcoxoninmerkittyjen sijalukujen testiä. Iän jasukupuolenyhteyttäliikuntavammoihinjatutkimusvuosienvälisiäerojavammojenyleisyydessäanalysoitiinkäyttäenordinaalistalogististaregressiota.

YHTEENVETOLiikunnanaikana sattuvat loukkaantumisetovatnuorten keskuudessa yleisiä janeovat tämäntutkimuksen perusteella lisääntymässä. Pojille sattuu hieman enemmän loukkaantumisia kuintytöille.Pojillavammojaesiintyieniten jalkapallon, jääkiekon jasalibandynparissa.Vastaavastitytöilläkärjessäolivatjalkapallo,ratsastusjatanssi.Tutkimusosoittaa,ettälisääntyväliikunnanharrastamineneisuojaavammoilta,vaanvammatlisääntyvätharrastamisenmäärännoustessa.

Tapaturmienehkäisykaikessalaajuudessaanonosaperuskoulunturvallisuustyötäjaseonkirjat-tumyös Perusopetuksenopetussuunnitelmanuusiin perusteisiin (Opetushallitus 2014).Niissätodetaan,ettäoppilaidentuleeperusopetuksenaikanaoppiatuntemaanjaymmärtämäänhyvin-vointiajaterveyttäedistävienjasitähaittaavientekijöidensekäturvallisuudenmerkityksen.Heitäohjataanennakoimaanvaaratilanteitajatoimimaanniissätarkoituksenmukaisesti.Terveydenjahyvinvoinninlaitoksenselvityksenmukaanopettajillesuunnattuamoduuliaturvallisuudestajata-paturmistaeikuitenkaanhuomioidaperus-eikätäydennyskoulutuksissa(Samposaloym.2012).Tämänlisäksiperusopetuksenoppimateriaaleissajuurilastenjanuortenkannaltatärkeätliikun-ta-jaurheilutapaturmienehkäisyasiatkäsitelläänpintapuoleisesti,jolloinmonetmahdollisuudetaiheidenesilleottamiseenjääväthyödyntämättä.

Liikuntavammojen valtakunnallisen ehkäisyohjelman (LiVE) tavoitteena on väestön liikunnalli-sen elämäntavan edistämisenohessa ehkäistä liikuntavammoja (www.terveliikkuja.fi). LiVE-oh-jelmaan kuuluu kolme toimeenpanevaa hanketta: Terve Urheilija (2006–), Terve koululainen(2010–)jaSmartMoves(2014-).TerveUrheilija-hankeonsuunnattuurheilijoillejaheidänval-mentajilleensekäohjaajilleen.TerveUrheilija-hankekouluttaaaktiivisestiohjaajiajavalmenta-jia sekäurheilijoitapaikallisesti javaltakunnallisesti (terveurheilija.fi).Tervekoululainen (TEKO)-hankkeessaollaantuottamassajajalkauttamassasähköisiämateriaalejajaverkkokoulutustaylä-kouluihin,alakoulussakolmanneltakuudennelleluokalle,sekäesi-jaalkuopetukseen.Hankkees-sanuortenarjenturvallisuuttajaterveellisyyttälähestytäänkymmeneneripainoalueenkautta.Oppimateriaalitovatmaksuttomia jakaikkienvapaastisaatavillahankkeenverkkosivuiltawww.tervekoululainen.fi.SmartMoves-hankkeentavoiteon16–19-vuotiaidenammattiinopiskeleviennuortenterveellisenjaturvallisenliikkumisenlisääminen,istumisenvähentäminenjaliikunta-javapaa-ajantapaturmienehkäisy(www.smartmoves.fi).

67


12 Suomen- ja ruotsinkielisten erot liikuntakäyttäytymisessä

Eva Roos, Anette Mehtälä, Carola Ray, Sami Kokko ja Sofia Hampf

JOHDANTO Aikaisempiatutkimustuloksialiikuntakäyttäytymiseneroistasuomen-jaruotsinkielistenlastenjanuortenvälilläonniukasti.Tulostenmukaansuomenkielisetlapsetjanuoretnäyttävätkuitenkinolevanliikunnallisestiaktiivisempiajakokevanyleisemminolevansahyviäliikunnassakuinruotsin-kielisetlapsetjanuoret.Lisäksisuomenkielisetnäkevätitsensäruotsinkielisiäyleisemminliikun-nallisestiaktiivisinamyöstulevaisuudessa(Kannas&Brunell2000.)WHO-koululaistutkimuksenaineistoihinperustuvan, trendieroja suomen- ja ruotsinkielisten lasten ja nuorten terveydessäjaelintavoissatarkastelevanraportinmukaansuomenkielisetkokivatparempaafyysistäkuntoa,liikkuivatrasittavastisekäsaavuttivatkansallisenliikuntasuosituksen(Tammelin&Karvinen2008)ruotsinkielisiäyleisemminkaikkinatutkimusvuosina(1994–2014)(Simonsenym.2016).

Vuoden 2016 LIITU-kysely toteutettiin suomenkielisten koulujen lisäksi myös ruotsinkielisissäkouluissa.Hankkeenyhteydessätutkitaannytensimmäistäkertaaerojalastenjanuortenliikun-takäyttäytymisessäkieliryhmienvälillä.Tässä luvussa tarkastellaanedellisissä luvuissa (lukuja9ja13lukuunottamatta)läpikäytyjäliikuntakäyttäytymiseenliittyviätekijöitäerikseensuomen-jaruotsinkielisiltälapsiltajanuorilta.Luvussakäsitelläänainoastaantilastollisestimerkitseväterotkieliryhmienvälilläkokotutkimusjoukontasolla.

Tarkasteltavien muuttujien tarkemmat kuvaukset löytyvät raportin edellisiltä sivuilta, kyseistäosa-aluettakäsittelevästäluvusta.Jatkossalapsiajanuoriasuomenkielisistäkouluistakutsutaansuomenkielisiksi(S)javastaavastilapsiajanuoriaruotsinkielisistäkouluistaruotsinkielisiksi(R).

ITSEARVIOITU LIIKUNTA-AKTIIVISUUS JA ISTUMINENSuomenkielisistäkolmasosa(32%)jaruotsinkielisistäneljäsosa(25%)saavuttiviikoittaisenreip-paanliikunnansuosituksen(vähintään60minuuttiapäivässä)(kuvio51).

0

20

40

60

80

100


suomenkieliset ruotsinkieliset kaikki

KUVIO 51. Viikoi�aisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a päivässä) saavu�avien ja suositusta vähemmän liikkuvien suomenkielisten (n = 6339) ja ruotsinkielisten (n = 1014) lasten ja nuorten osuudet (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.

%

3225

31 31 32 3126 30 26

11 14 11

*

68

Ruotsinkielisistälapsistajanuorista(72%)puolestaanhuomattavastisuurempiosakuinsuomen-kielisistälapsistajanuorista(62%)saavuttiWHO:nrasittavanliikunnansuosituksen(vähintäänkolmenapäivänäviikossa)(kuvio52).Ruotsinkieliset(89%)myösaikoivatlisätävapaa-ajanliikun-taansaseuraavanvuodenaikanahiukanyleisemminkuinsuomenkieliset(86%).

0

20

40

60

80

100

korkeintaan 2 päivänä3-4 päivänä5-6 päivänä7 päivänä

suomenkieliset ruotsinkieliset kaikki

KUVIO 52. Viikon aikana rasi�avas� liikkuvien suomenkielisten (n = 6298) ja ruotsinkielisten (n = 1012) lasten ja nuorten osuudet (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.

%

*

6 8 6

1925

20

37 39 37 3828

37

Suomenkielisetistuivatvähemmänkuinruotsinkielisetsekäarkisin(S6t54min,R7t24min)ettäviikonloppuisin (S5 t42min,R6 t).Heillemyöskertyi ruutuaikaayli kaksi tuntiapäiväs-sävähintäänkolmenapäivänäviikossaharvemmin(60%)kuinruotsinkielisille(66%).Suurempiosuussuomenkielisistä(29%)kuinruotsinkielisistä(22%)ilmoittikotiväenasettavanrajoituksiaruutuajalleen,jasuomenkieliset(54%)myösaikoivatvähentääruutuaikaansayleisemminkuinruotsinkieliset(47%).

LIIKUNTAPAIKAT JA -TILAISUUDETRuotsinkielisetlapsetjanuoret(25%)liikkuivaturheiluseurojenjärjestämissätilaisuuksissaylei-semminvähintäänneljänäpäivänäviikossakuinsuomenkielisetlapsetjanuoret(22%).Toisaaltasuomenkielisistälapsistajanuoristaylipuolet(52%)liikkuiomaehtoisestivähintäänneljänäpäi-vänäviikossaruotsinkielisissäosuudenjäädessä45prosenttiin.

Suomenkielisistäsuurempiosuuskäyttivapaa-aikanaanerilaisialiikuntapaikkojakuinruotsinkie-lisistä.Suomenkielisistäylipuolet (52–54%) liikkuisäännöllisesti (vähintäänmuutamankerrankuukaudessa) sisäsaleissa, ylläpidetyillä ulkoilualueilla sekä kaupunkitiloissa. Ruotsinkielisistälapsista januoristasisäsaleissa jakaupunkitiloissa liikkuisäännöllisestiallepuolet(47%), jayl-läpidetyilläulkoilualueillavain38prosenttia.Koulunpiha-alueellavapaa-aikanaliikkuivähintäänmuutamankerrankuukaudessakaksiviidestäsuomenkielisestä(40%)jareilukolmannesruotsin-kielisistä(36%).Molemmatkieliryhmätkäyttivätsäännölliseenliikkumiseenyleisimminkevyenliikenteenväyliä(S86%,R80%).

KOETTU LIIKUNNALLINEN PÄTEVYYS JA KOETUT ESTEETSuomenkieliset(3.68)kokivatkeskimäärinkorkeampaaliikunnallistapätevyyttäkuinruotsinkieli-set(3.53).Ruotsinkielisetarvioivatkuitenkinuseimmatfyysisentoimintakyvynosa-alueetparem-miksikuinsuomenkieliset.Ruotsinkielisetkokivatolevansakestävämpiä(Ska=3,80,Rka=3,96),voimakkaampia(Ska=3,70,Rka=3,81)japarempiajuoksemaanjahyppäämään(Ska=3,86,Rka=3,99)kuinsuomenkieliset.Lisäksiruotsinkielisetuskoivatsuomenkielisiäsuuremmassamäärinvoivansakehittyäfyysisissäominaisuuksissaan(Ska=4,15,Rka=4,34).Kuitenkinsuurempiosuus9-vuotiaista suomenkielisistä kuin ruotsinkielisistäuskoi voivansa tulla paremmaksi liikunnassa(Ska=4,33,Rka=4,13).Kysymystäeikysyttymuiltaikäryhmiltä.

Koetutliikunnanharrastamisenesteetvaihtelivatjonkinverrankieliryhmienvälillä(kuvio53).Mo-lemmissakieliryhmissäyleisimmäksiliikunnanesteeksikoettiinlähelläolevienharrastusmahdolli-suuksienpuute,suomenkieliset(56%)yleisemminkuinruotsinkieliset(49%).Liikunnankokemi-nenhyödyttömäksimainittiinesteeksikaikkeinharvimmin(S13%,R17%).Harrastuksenkalleusjaviitsiminenestiväthiukanallepuoltasuomenkielisistä(47%)janoinkahtaviidestäruotsinkie-lisistä(41–42%)liikkumasta.Kahtaviidesosaasuomenkielisistä(41%)jahiukanylikolmasosaaruotsinkielisistä (35%)koululiikuntaei innostanut, kun taaskaksi viidestä ruotsinkielisestä (41%)jakolmasosasuomenkielisistä(33%)koki,etteioleliikunnallinen.Noinkolmasosalleliikunta

69


oliliiankilpailuhenkistä(S36%,R32%).Noinkolmannesruotsinkielisistäkokiliikunnanikäväksitaitylsäksi(31%)taikavereidenharrastamattomuuden(34%)estävänheitäitseäänliikkumasta.Viimeksimainittujenväittämienkanssasamaamieltäoleviensuomenkielistenosuusjäireiluunneljännekseen(26–28%).

suomenkielisetruotsinkieliset

KUVIO 53. Suomenkielisten (n = 4539–4621) ja ruotsinkielisten (n = 806–835) lasten ja nuorten kokemat liikunnan esteet (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.

%0 20 40 60 80 100

Liikunnasta ei ole hyötyä minulle

Liikunta on ikävää/tylsää

Hikoilu liikunnan yhteydessä tuntuu inho�avalta

Kaveritkaan eivät harrasta liikuntaa

Terveys rajoi�aa

En ole liikunnallinen tyyppi

Liikunta on liian kilpailuhenkistä

Koululiikunta ei innosta minua

Ei ole aikaa liikuntaan

Liikunnan harrastaminen on liian kallista

En vaan viitsi lähteä liikkumaan

Ko�ni läheisyydessä ei ole kiinnostavan lajin ohjausta *

*

*

*

*

*

*

*

*

VÄLITUNTI- JA KOULUMATKALIIKUNTASuurempiosuussuomenkielisistä(66%)kuinruotsinkielisistä(58%)ilmoittiviettävänsävälitunnitenimmäkseenulkona.Ulkovälitunneillaruotsinkieliset(20%) istuivatsuomenkielisiäenemmän(16%).Välituntiliikuntaindeksinkeskiarvoolikuitenkinkorkeampiruotsinkielisillä(20)kuinsuo-menkielisillä(18),jotenruotsinkielisetliikkuivataktiivisinaollessaanyleisemminreippaastikuinsuomenkieliset.Ruotsinkieliset(30%)olivatmyösosallistuneetvälituntitoiminnansuunnitteluunsuomenkielisiä(24%)useammin.

Suuremmallaosallasuomenkielisistä(77%)kuinruotsinkielisistä(66%)lapsistajanuoristaolialle5kilometrinkoulumatka.Tästäjoukostasuomenkielisistä77prosenttiajaruotsinkielisistä63pro-senttiailmoittikulkevansakoulumatkataktiivisestikävellentaipyöräillen.Suomenkielisetkulkivatyleisemminkuinruotsinkielisetkoulumatkansaaktiivisestisekäsyksylläjakeväällä(S87%,R75%)ettätalvella(S67%,R51%).

VANHEMMAT JA KAVERIT LIIKUNTAHARRASTUKSEN TUKENAValtaosamolempienkieliryhmienvanhemmistakannustilapsiaantainuoriaanliikkumaan,suo-menkielisten (80%) yleisemmin kuin ruotsinkielisten (73%). Sen sijaan suurempi osuus ruot-sinkielisistä(51%)kuinsuomenkielisistä(47%) lapsista januorista ilmoitti,ettäainakintoinenvanhemmistakäyseuraamassaheidänharjoituksiaantaikilpailujaan.

Suomenkielistenlastenjanuorten(32%)kaveritpyysivätmukaansaliikkumaantaiurheilemaanyleisemminkuinruotsinkielisten(29%)kaverit.Ruotsinkieliset(39%)puolestaankeskustelivatkavereidenkanssaliikunnastajaurheilustayleisemminkuinsuomenkieliset(34%).

URHEILU- JA SEURAHARRASTAMINENRuotsinkieliset(70%)osallistuivatyleisemminvähintäänsillointällöinseuratoimintaankuinsuo-menkieliset(61%).Ruotsinkielisetolivataloittaneeturheiluseuraharrastuksenhiemannuorem-panakuinsuomenkieliset(Ska=6v7kk,Rka=6v3kk),jahemyöstekivätsuomenkielisiänuo-rempanapäätöksenvainyhdenlajinharrastamisesta(Ska=9v6kk,Rka=7v10kk).

70

Suosituinlaji11–15-vuotiaidenjoukossamolemmillakieliryhmilläolijalkapallo(S18%,R23%).Seuraavaksisuosituimmatolivatsuomenkielisilläsalibandysekätanssi/kilpatanssi(9%)jaruot-sinkielisillätanssi/kilpatanssisekäratsastus(9%).Jalkapallo(26%)olisuosituinlajimyös9-vuo-tiaillamolemmissakieliryhmissä.Seuraavaksisuosituimmatlajitnuorimmassaikäryhmässäsuo-menkielisilläolivatjääkiekko(8%)jatanssi/kilpatanssi(7%)jaruotsinkielisilläkäsipallo(14%)jasalibandy(8%).

Suomenkielistenlastenjanuorten(25%)keskuudessaoliyleisemminaiemminurheiluseurassaharrastaneita,muttasittemminlopettaneitakuinruotsinkielisissä(21%).Lopettamisensyissäolimyöskieliryhmienvälisiäeroja(kuvio54).Kolmeviidestäsuomenkielisestä(58–61%)janoinpuo-letruotsinkielisistä(48–50%)koki,etteiollutviihtynytjoukkueessataiettäitseharrastuseiollutolluttarpeeksiinnostavaa.Ylikolmasosasuomenkielisistä(37–39%)janeljäsosaruotsinkielisistä(26–27%)ilmoittilopettamisensyyksisen,etteijoukkuehenkeäollutolluttarpeeksitaiettäoliha-lunnutharrastaamuutaurheilulajia.Pienempiosuuskoki,ettäharrastusoliollutliiankallis(S22%,R15%).Ruotsinkielisetilmoittivatlopettamisensyyksisuomenkielisiäuseamminainoastaansen,ettäheilläoliollutmuutatekemistä(S49%,R60%).


KUVIO 54. Suomenkielisten (n = 1145–1185) ja ruotsinkielisten (n = 153–161) lasten ja nuorten syyt urheiluseuraharrastuksen lope�amiselle (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.

%0 20 40 60 80 100

Muu�o uudelle paikkakunnalle

Harrastus oli liian kallis

Heikko kilpailumenestys

Harjoi�elu oli liian rankkaa

Ei jäänyt aikaa muille harrastuksille

Sairaus/loukkaantuminen

Ryhmän toiminta loppui

Voi�aminen ja kilpaileminen korostuivat liikaa

Taitoni eivät kehi�yneet

Valmennuksen taso oli heikko

En pitänyt valmentajasta

Kaverinikin lope�vat

En pidä kilpailemisesta

En ollut niin hyvä kuin halusin olla

Halusin panostaa opiskeluun

Ei jäänyt rii�äväs� aikaa olla kavereiden kanssa

Joukkuehenkeä ei ollut tarpeeksi

Halusin harrastaa muuta urheilulajia

Oli muuta tekemistä

Ei ollut tarpeeksi hauskaa

Harrastaminen ei ollut tarpeeksi innostavaa

Kyllästyin lajiin

En viihtynyt joukkueessa *

*

***

*

Suurempiosuussuomenkielisistä (78%)kuin ruotsinkielisistä (71%) lapsista januorista, jotkaeivätkyselyntekohetkelläosallistuneetseuratoimintaan,muttaolivataikaisemminosallistuneet,olisihalukasaloittamaanurheiluseuraharrastamisenuudestaan.

Lapsilta januorilta, jotkaeivätkyselyntekohetkelläharrastaneet liikuntaaurheiluseurassa (mu-kaanlukienmyöshe,jotkaeivätkoskaanolleetharrastaneetseurassa),kysyttiinsyitäheidänseu-raharrastamattomuudelleen. Suomenkieliset ilmoittivat ruotsinkielisiä useammin syiksi harras-tuksenkalleuden(S20%,R11%),lähelläolevienharrastusmahdollisuuksien(S22%,R12%)jakyydin(S13%,R5%)puutteen.Ruotsinkielisetpuolestaanilmoittivatsuomenkielisiäuseamminsyiksiajanpuutteen(S28%,R38%)jahalunpanostaaopiskeluun(S24%,R34).

LIIKUNTAVAMMAT KOULUSSA, VAPAA-AJALLA JA URHEILUSEUROISSASuurempiosuusruotsinkielisistä(29%)kuinsuomenkielisistä(19%)vastasi,ettäheilläolikulu-neenvuodenaikanaolluttapaturmiataisyntynytvammojakoululiikunnassataiohjatussaopiske-

71


lijaliikunnassa.Ruotsinkieliset(55%)olivatsuomenkielisiä(41%)useamminjoutuneetolemaanpäivän tai useamman poissa harrastuksista tai koulusta vapaa-ajan liikunnan aikana tapahtu-neentapaturman/vammantakia.Ruotsinkieliset(66%)olivatmyösolleetsuomenkielisiä(57%)useamminpoissakoulustaurheiluseuraliikunnassasattuneenvammantakia.

ARVOTKieliryhmienvälilläolirunsaastierojasiinä,kuinkatärkeiksilapsetjanuoretkokivatomaanelä-määnsäliittyvätasiat.Suomenkielisetkokivatläheskaikkitarkasteltavatasiatyleisemminvähin-täänmelkotärkeiksikuinruotsinkieliset(kuvio55).Vainmenestyminenharrastuksissa(S64%,R62%)jamahdollisuusmatkustaaulkomaille(S57%,R56%)koettiinkieliryhmissäkeskimäärinyhtäyleisestitärkeiksi.


KUVIO 55. Suomenkielisten (n = 2218–2288) ja ruotsinkielisten (n = 709–736) lasten ja nuorten melko tai hyvin tärkeinä pitämät, omaan elämään lii�yvät asiat (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.

%0 20 40 60 80 100

Mahdollisuus matkustaa lomalla ulkomaille

Oma ulkonäkö

Menestyminen harrastuksissa

Taloudellinen toimeentulo

Harrastus-mahdollisuudet

Vapaa-aika perheen kanssa

Koulumenestys

Fyysinen kunto

Ihmissuhteet perheenjäsenten kanssa

Oma terveys

Vapaa-aika kavereiden kanssa

Ihmissuhteet kavereiden kanssa *

*

*

*

*

*

*

*

*

*

Kieliryhmienvälilläolimyöserojasiinä,kuinkatärkeinähepitivätkysyttyjäyhteiskuntaanliittyviäasioita.Näitäkinasioitasuomenkielisetpitivätyleisemminmelkotärkeinäverrattunaruotsinkieli-siin(kuvio56).Yhtäyleisestivähintäänmelkotärkeiksikoettiinkoulujärjestelmänmaksuttomuus(S71%,R69%),ihmisoikeudet(S71%,R68%)jaeläintenoikeudet(S67%,R67%).

72


KUVIO 56. Suomenkielisten (n = 2182–2233) ja ruotsinkielisten (n = 690–706) lasten ja nuorten melko tai hyvin tärkeinä pitämät, yhteiskuntaan lii�yvät asiat (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.

%0 20 40 60 80 100

Suomalaisen taiteen ja kul�uurin arvostus

Suomalaisen urheilun menestys

Ympäristön suojelu

Eläinten oikeudet

Tasa-arvo ihonväristä ja kul�uurista riippuma�a

Ihmisoikeudet

Koulujärjestelmän maksu�omuus

Laadukas peruskoulu

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Laadukas terveydenhuolto *

*

*

*

*

*

*

YHTEENVETOTässä tutkimuksessa suurempiosa (32%) suomenkielisistä kuin ruotsinkielisistä (25%) ylsi lii-kuntasuositukseen,kutenmyösaiemmissatutkimuksissaonhavaittu(Simonsenym.2016).Suo-menkielisetliikkuivatomatoimisesti,hyödynsiväterilaisialiikuntapaikkojajakulkivatkoulumatkataktiivisestiyleisemminkuinruotsinkieliset,kuntaas ruotsinkielistenkeskuudessaurheiluseura-harrastaminenoliyleisempää.Suomenkielistenjoukossaolisuurempiosuusurheiluseuraharras-tuksenlopettaneitakuinruotsinkielistenjoukossa.Ruotsinkielisetaikoivatlisätäliikuntaatulevai-suudessayleisemminkuinsuomenkieliset.

Aiemmistatutkimuksistapoiketenruotsinkielisetliikkuivatviikonaikanavapaa-aikanaanrasitta-vastiyleisemminkuin suomenkieliset.Myös välituntiaktiviteetit– kunhuomiooneioteta istu-mistajaseisoskelua–olivatkeskimäärinreippaampiatehoiltaankuinaktiviteetit,joihinsuomen-kielisetlapsetjanuoretuseimmitenvälitunneillaosallistuivat.Ruotsinkielisetolivatosallistuneetvälituntitoiminnansuunnitteluunyleisemminkuinsuomenkielisetlapsetjanuoret.

Ruotsinkielisetistuivatsuomenkielisiäenemmänsekävapaa-ajallaettäkoulussa,jaheillekertyienemmänruutuaikaakuinsuomenkielisille.Suurempiosuussuomenkielisistäkuinruotsinkielis-tävastasi,ettäkotiväkiasettaarajoituksiaheidänruutuajalleen.Suomenkielisetlapsetjanuoretmyösaikoivatvähentääruutuaikaansalähitulevaisuudessayleisemminkuinruotsinkieliset.

Suomenkielisilläliikunnallisenpätevyydentunneolisuurempikuinruotsinkielisillä,minkämyösaiemmattutkimuksetovattodenneet(Kannas&Brunell2000).Aiemmastapoiketenruotsinkie-lisetarvioivatfyysisentoimintakykynsäsuomenkielisiäparemmaksi.Ruotsinkielisilläolisuomen-kielisiinverrattunayleisemminliikunnanaikanasattuneitavammojajaniistäjohtuviapoissaoloja.

73


13 Toimintakyvyn ja -rajoitteiden yhteydet liikunta-aktiivisuuteen ja paikallaanoloon

Kwok Ng, Pauli Rintala ja Aija Saari

JOHDANTOYK:nyleissopimusvammaistenhenkilöidenoikeuksista(artikla31)korostaakerättyjenaineisto-jenerittelyäsiten,ettävammaistenhenkilöidenkokematesteettunnistetaan.Maailmanterveys-järjestön (WHO) toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveydenkansainvälinen luokitus (ICF)kuvaa,mitensairauksienjavammojenvaikutuksetnäkyvätyksilönelämässä(WHO2001;2007).YK:nyleissopimuksenjaICF:nyhdistäminenedellyttää,ettäselvityksissähuomioidaanvammai-sennuorensubjektiivinenkokemustoimintakyvystäänjasenrajoitteidenseurauksista.

KansallinenLIITU-tutkimussuoritettiintavallisissaperuskouluissa,jotennelapsetjanuoret,jotkakäyvät erityiskoulua eivät olleetmukana tutkimuksessa. Tulokset perustuvat lasten ja nuortenomiinvastauksiinjalisäksiheidänilmoittamansatoimintarajoitteeteivätvälttämättäolelääkärintoteamia. Kysymykset on esitetty 11-, 13- ja 15-vuotiaille nuorille suomen- ja ruotsinkielisissäkouluissa.

Terveyden, toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden selvittämiseksi LIITU-tutkimuksessa lapsilta januorilta kysyttiinonkoheilläpysyviä vaikeuksianähdä, kuulla,puhua sujuvasti, liikkua tai käsi-telläesineitä,hengittäätaimuistaaasioita/keskittyä.Tämäntyyppisetvaikeudetovathyvinuseinvahvasti yhteydessä sensorisiin, fyysisiin ja älyllisiin vammoihin, jotka aiheuttavat pysyvää toi-minnanvajavuutta (Üstün ym. 2003). Esimerkiksi aikaisemmissa tutkimuksissaon todettu, ettävammaisistasuomalaisistanuoristavain20prosenttiapojistaja12prosenttiatytöistäsaavutti60minuutinpäivittäisen liikuntasuosituksen,kunvastaavat luvutvammattomillanuorillaolivat30prosenttiapojillaja18prosenttiatytöillä(Ngym.2014;Kalmanym.2015).

Tämänluvuntavoitteenaonesittäämillaisiapysyviävaikeuksia(toimintarajoitteita)suomalaisillanuorillaesiintyy, jatarkastellatoimintarajoitteidenyhteyksiäliikunta-aktiivisuuteen,urheiluseu-rassaharrastamiseen,paikallaanoloon jakoulumatkojenaktiiviseenkulkemiseen, sekävertaillanäitävammattomiinnuoriin.Lukijanonhyvähuomata,ettätässäluvussaesitettävätarvotsaat-tavat poiketa huomattavastikin edellisistä luvuista, sillä tässä luvussa on pääosinmukana vainvaikeuksiataivammoja ilmoittaneet lapset januoret.Tässä luvussapysyvänvaikeudenrinnallakäytetäänkäsitteitätoimintarajoitejavamma.

TOIMINTARAJOITTEIDEN YLEISYYSTytötkokivattoimintarajoitteitaenemmänkuinpojat(16,8%vs.13,4%)(taulukko24).Selvästisuurinvaikeusliittyimuistamiseen.

Nähdä Kuulla Puhua Liikua Hengi�ää Muistaa Ei YhtäänPojat N 70 39 54 40 72 222 2383Pojat % 2,5 1,4 2 1,5 2,6 8,1 86,6Tytöt N 106 22 67 43 160 300 2429Tytöt % 3,6 0,8 2,3 1,5 5,5 10,3 83,2 Muutamat nuoret ilmoittivat enemmän kuin yhden toiminnallisen vaikeuden (sarakkeiden yhteissumma ei ole 100 %).

TAULUKKO 24. Toimintarajoi�eiden yleisyys sukupuolen mukaan.

74

Toimintarajoitteitaraportoineidentyttöjenosuus,päinvastoinkuinpoikien,kasvoiiänmyötä(tau-lukko25).Kaikissaikäryhmissäolimyösmuutamaprosenttiniitänuoria,joillaolienemmänkuinyksitoimintarajoite.

TAULUKKO 25. Toimintarajoi�eiden yleisyys iän ja sukupuolen mukaan.

11-v. 13-v. 15-v. 0 1 2+ 0 1 2+ 0 1 2+Pojat N 863 99 35 787 99 31 713 86 15Pojat % 86,6 9,9 3,5 85,8 10,8 3,4 87,6 10,6 1,8Tytöt N 883 96 44 837 132 53 690 126 36Tytöt % 86,3 9,4 4,3 81,9 12,9 5,2 81,0 14,8 4,2

TOIMINTARAJOITTEIDEN YHTEYDET LIIKUNTA-AKTIIVISUUTEENWHO:nliikuntasuosituksetovatsamanlaisetsekävammaisilleettävammattomille5–17-vuotiaillelapsille.Kunkysyttiinedellisenseitsemänpäivänliikunta-aktiivisuutta(reipasliikunta),pojatolivatjokaisessatoimintarajoitekategoriassatyttöjäaktiivisempia.Nepojat,joillaolikuulemisenkanssavaikeuksia,olivat kaikistaaktiivisimpia;38prosenttianäistäpojista saavutti liikuntasuosituksen(kuvio57).Osuusolisuurempikuinvammattomillapojilla(35%).Liikuntasuosituksestakauim-maksijäivätnetytötjapojat,joillaonliikkumisenvaikeus,esimerkiksiliikuntavamma.Liikuntara-joitteisistatytöistäliikuntasuosituksensaavuttivain12prosenttiajapojista15prosenttia.

0

20

40

60

80

100

ei yhtäänmuistaahengi�ääliikkuapuhuakuullanähdä

PojatTytöt

KUVIO 57. Liikuntasuosituksen saavu�aneiden poikien ja ty�öjen osuudet eri ryhmissä (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.

%

VAIKEUKSIA...

3328

38

2330

16 15 12

28 24

35

2322 18

*

Päivittäinen liikkuminenväheni iänmyötä sekävammaisillaettävammattomillanuorilla (kuvio58).11-vuotiaatvammattomatpojatliikkuivatenemmänkuinsamanikäisetvammaisetpojat.Vä-hitenliikkuivat15-vuotiaattytöt,joillaonkaksitaiuseampitoimintarajoite(6%).

0

20

40

60

80

100

15-v.13-v. 11-v.15-v.13-v. 11-v.

Ei Yhtään Yksi Kaksi +

KUVIO 58. Liikuntasuosituksen saavu�aneet nuoret, joilla on yksi tai useampi tai ei yhtään koe�ua vaikeu�a (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.

%

POJAT TYTÖT

48

35

2332

27 2922

33 30

1713 11

2113

3221 23

6

75


TOIMINTARAJOITTEIDEN YHTEYDET URHEILUSEURASSA HARRASTAMISEENSekäpojatettätytöt,joillaolitoimintarajoitteitamuistamisessatailiikkumisessajatytötjoillaolivaikeuksiakuulemisessa,harrastivatliikuntaaurheiluseurassatilastollisestimerkitsevästivähem-mänkuinvammattomatnuoret.Erivammaryhmiensisälläpoikienjatyttöjenvälilläselvineroolivain kuulemisen vaikeuksia kokevilla nuorilla (kuvio 59). Alle kuudesosa liikkumisen vaikeuksiakokevistanuoristasaavuttiliikuntasuosituksen(kuvio57),muttakuitenkinläheskolmasosaheistäharrastiliikuntaaurheiluseurassa(kuvio59).

0

20

40

60

80

100


PojatTytöt

KUVIO 59. Urheiluseurassa liikuntaa harrastavien poikien ja ty�öjen osuudet (%).

%

VAIKEUKSIA...47

4351

25

44 4030

4237

51 50

30

4639

Urheiluseurassaharrastaminenvähenipojillaiänmyötä,muttatytöilläväheneminenliittyienem-mäntoimintarajoitteidenmääräänkuin ikään.Tosin tytöistäkin11-vuotiaatolivataktiivisempiakuin15-vuotiaat.13-ja15-vuotiaidenpoikienharrastaminenurheiluseurassaväheniselvästi,kunheilläolienemmänkuinyksitoimintarajoite(kuvio60).

0

20

40

60

80

100

15-v.13-v. 11-v.15-v.13-v.11-v.


KUVIO 60. Urheiluseurassa liikuntaa harrastaneet nuoret, joilla on yksi tai useampi tai ei yhtään koe�ua vaikeu�a (%).*Tilastollises� merkitsevä ero.

%

POJAT TYTÖT

6154 57

5246

25

7

42

55

37 40 3934

39

5347 50

32

*

*

*

TOIMINTARAJOITTEIDEN YHTEYDET ISTUMISEEN JA RUUTUAIKAANLähes kaikille nuorille,mukaan lukien vammattomat nuoret, kertyi ruutuaikaa vähintään kaksituntiapäivässä lähes jokaisenapäivänä,enemmänkuitenkinheille, jotka raportoivat toiminta-rajoitteita. Jokaisessa ikäluokassa, sekä tytöissäettäpojissa,mitäuseampi toimintarajoite, sitäuseampanapäivänäheillekertyivähintäänkaksituntiaruutuaikaa(kuvio61).

76

0

1

2

3

4

5

6

7

15-v.13-v. 11-v.15-v.13-v. 11-v.


KUVIO 61. Kahden tunnin ruutuajan päivien määrät, kun nuorella on yksi tai useampi tai ei yhtään koe�ua vaikeu�a. *Tilastollises� merkitsevä ero.

päivää

POJAT TYTÖT

4,14,5 4,8 4,9

5,4 5,3

6,1

3,9

55,3 5,1 5,35,2

6,2

4,6 4,75,3

5,9

*

*

**

Vastaavastiistuminenlisääntyiiänjatoimintarajoitteidenmääränmukaansekäpojillaettätytöil-lä.Nuoret,joillaontoimintarajoitteitailmoittivatistuvansaarkipäivinäjaviikonloppunaenemmänkuinvammattomatnuoret.Kaikillanuorilla–mukaanlukienvammattomatnuoret–istumiseenkäytettyaikaolivähintään6tuntiapäivässä(kuviot62ja63).Nuoret,joidentoimintarajoiteliittyyliikkumiseen,istuivatenemmänkuinmuutjaviikonloppuisinenemmänkuinviikolla,pojatjopa10tuntiapäivässäviikonloppuna(kuvio63).

0

2

4

6

8

10


PojatTytöt

KUVIO 62. Istumisen määrät arkipäivinä. *Tilastollises� merkitsevä ero.

tun�a VAIKEUKSIA...

77,5

6,2

8,4 8,37,6

8,59,3

7,3 7,56,8 7

7,8 7,9 *

0

2

4

6

8

10


PojatTytöt

KUVIO 63. Istumisen määrät viikonloppuna.

tun�a VAIKEUKSIA...

6,5 6,6 6,7

8,7

7,5

5,6

9,7

7,1 7,16,6

5,7 5,5

8,7

7

77


TOIMINTARAJOITTEIDEN YHTEYDET KOULUMATKOJEN KULKEMISEENKaikistanuoristavähintäänneljäkymmenestäliikkuiaktiivisesti(kävellentaipyörällä)koulumat-kansa vuodenajasta riippumatta. Keväisin ja syksyisin vammattomat nuoret liikkuivat yleensäuseammin(65%)aktiivisestikuinnuoret,joillaontoimintarajoitteita(kuvio64).Sukupuoltenvä-liseterotolivatvähäisiä, lukuunottamattaniitänuoria, joillatoimintarajoite liittyikuulemiseen(kuvio65).

0

20

40

60

80

100


PojatTytöt

KUVIO 64. Koulumatkansa ak�ivises� kulkevien osuudet syksyisin/keväisin (%).

%

VAIKEUKSIA...70

57 56

7062

5646

5751 54

65 656359

0

20

40

60

80

100


PojatTytöt

KUVIO 65. Koulumatkansa ak�ivises� kulkevien osuudet talvisin (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.

%

VAIKEUKSIA...

45 4841

6555

4249 48 51

41

52 4946 47

*

Koulumatkojen aktiivinen kulkeminen väheni pääsääntöisesti iänmukana, siten että 11-vuoti-aatliikkuivatuseammin(noin80%)kuin13-vuotiaatja13-vuotiaat(noin60%)taaspuolestaanuseamminkuin15-vuotiaat(noin40%).Trendiolierityisenselväsyksynjakeväänaktiivisessaliik-kumisessa(kuvio66).Se,ettäolikonuorellatoimintarajoitteitayksitaienemmän,eiollutsuoraanyhteydessäsiihen,ettäkulkikohänkoulumatkansaaktiivisestivaiei.Kaikkienaktiivinenkouluunkulkeminenolivähäisempäätalvisinkuinsyksyisinjakeväisin,paitsiniillä15-vuotiaillapojilla,joillaoliyksitaiuseampitoimintarajoite(kuviot66ja67).

78

0

20

40

60

80

100

15-v.13-v.11-v.15-v.13-v.11-v.


KUVIO 66. Koulumatkansa ak�ivises� kulkevien osuudet syksyisin/keväisin, kun nuorella on yksi tai useampi tai ei yhtään koe�ua vaikeu�a (%).

%

POJAT TYTÖT

83 8174

68

53

36

7973

52

65

46 49

69

27

40

67 66

39

0

20

40

60

80

100

15-v.13-v. 11-v.15-v.13-v.11-v.


KUVIO 67. Koulumatkansa ak�ivises� kulkevien osuudet talvisin, kun nuorella on yksi tai useampi tai ei yhtään koe�ua vaikeu�a (%).

%

POJAT TYTÖT

6662

54 50 4739 38

61 61

2939

3340

47

59

46 4842

YHTEENVETONoin15prosentillanuoristaontoimintarajoitetaivamma,jokahäiritseeheidänpäivittäisiätoi-miaan.Erilaisiatoimintarajoitteitakokevatnuoret,liikuntarajoitteitalukuunottamatta,saavutti-vatliikuntasuosituksetjaosallistuivatliikuntaseuratoimintaanyhtäaktiivisestikuinvammattomatnuoret.Liikuntarajoitteitakokeneetnuoretsaavuttivatliikuntasuosituksetmuitaselvästiharvem-min. Pojatolivat aktiivisempia kuin tytöt ja liikunta-aktiivisuusmyös väheni iänmukana kutenvammattomillanuorilla.Ruutuaikajamuuistuminenlisääntyivättoimintarajoitteidenlisääntyes-sä,muttaolimäärältäänsamansuuntaistakuinvammattomillanuorilla.Koulumatkojenaktiivinenkulkeminenväheniiänmyötäkaikillanuorilla.Ylipuoletnuorista(paitsiliikuntarajoitteisetpojat)kulkivatkoulumatkansaaktiivisestisyksyisinjakeväisin.

79


14 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset

Vähäinenliikkuminen,liikuntasekäliiallinenpaikallaanolo,senerimuodoissa,ovatnykyajansuu-riakansanterveyteenjahyvinvointiinliittyviähaasteita.TässäluvussaesitetäänLIITU-tutkimuksenvuoden2016päätulokset,niidenperusteellatehdytjohtopäätöksetjatoimenpidesuositukset.

Kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikuntasuosituksen; liikunta-aktiivisuus vähenee iän myötä selvästi edelleen

Suomalaisetlapsetjanuoretviettivätylipuoletvalveillaoloajastaanpaikallaanistuentaimakuulla.Reippaaseentairasittavaanliikkumiseenhekäyttivätvainkymmenesosanajasta.Reipasjarasit-tavaliikkuminenolivanhemmissaikäryhmissäselvästivähäisempääkuinnuoremmissaryhmissä.Vastaavastipaikallaanolonmäärälisääntyimerkittävästinuoremmistavanhempiinikäryhmiinsiir-ryttäessä.Pojatliikkuivatreippaastijarasittavastienemmänkuintytöt.Tytötpuolestaanliikkuivatkevyesti,seisoivatjatauottivatistumistaanjonkinverranpoikiaenemmän.

• Lastenjanuortenarkeentuleesaadalisäämonipuolisiajahelpostitoteutettaviatapojavä-hentää paikallaanoloa ja lisätä liikkumista. Erityishuomiota tulisi kiinnittää yläkoululaisillesuunnattuihintoimiin.

• Tarvitaanuseidentoimijoidenstrategistayhteistyötäjatoimenpiteitä,jotkakohdentuvatläpi-leikkaavastilastenjanuortenarkeen(koulumatkat,koulupäivät,iltapäivätoiminta,harrastuk-set,vapaa-ajankulkeminen,kotijalähiympäristö).

• Lapsetjanuorettulisiottaamukaantoimenpiteidensuunnitteluun.Käyttäytymisenmuutok-seenriittääpientenasioidenhuomioiminenjaarkisetoivallukset.

Lasten ja nuorten lähielinpiirien tulisi olla mahdollisimman omavaraisia liikuntapaikoiltaan. Monipuoliset ja maksuttomat lähiliikuntapaikat palvelevat liikunnan edistämistä parhaiten.

Lastenjanuortensuosituinliikuntapaikka(kevyenliikenteenväylä)onsamankaltaistanutaikuis-ten ja nuorten liikkumisympäristön käyttöä. Kevyen liikenteen väylä ei kehitä lastenmotoristaoppimistariittävästi.Parempiaolisivatmonimuotoisetliikkumisympäristöt,jotkasijaitsevatlastenkotipiirissä(pihajaasunto),kaupunkienkorttelipiirissäjamaaseudullanaapurustossakylientaiasuintalojenelinpiireissä,joitavoivatrakentaaasunto-osakeyhtiötjakiinteistötitse.

• Lastenjanuortenlähipiiritpitäisitehdämahdollisimmanomavaraisiksiliikuntapaikoiltaan,jol-loinheidäneitarvitsisilähteäkorttelielinpiirejäkauemmaksikodista.

• Tärkeintäolisisaadamonipuolisialähiliikuntapaikkojalastenjanuortenlähielinpiireihin,joi-denkäyttöäeiolisirajattumitenkäänesim.vuorojenvaraamisellataimaksuilla.

• Parhaattulokset liikunta-aktiivisuudenlisäämiseksisaadaanlähiliikuntapaikkojenavulla, joi-denpitäisiollaavoinnaainaniin lähelläkoteja,etteiniihintarvitserakentaapukuhuoneita,parkkipaikkojatms.,jolloinneovaterittäinhalpojarakentaa.

Koulujenpihatovatverratenvähälläkäytöllä.Lasteniänkarttuessakoulupihojakäytetäänentistävähemmän.Tämäonmaa-alueidenhukkakäyttöä,koskamerkittävänajanjaksonvuorokaudessakoulujenpihatovatkäyttämättömiä.Kunkoulupihatjokoulujensaavutettavuudenvuoksiovatyh-dyskunnankeskeisilläpaikoilla,tulisikoulupihojentehokkaampaankäyttöönkiinnittäähuomiota.

• Koulupihojakäytetäänluonnollisestienemmän,josneovathyvinvarusteltujajaavoimia.Erästapasaadakoulujenpihatenemmänliikunnalliseenkäyttöön,onrakentaapihojenyhteyteenlähiliikuntapaikkoja.

• Lähiliikuntapaikkojavoidaanlisätämyösasuinkiinteistöissä,jolloinneovatesim.kerrostalojenpihoillakaikkiensaavutettavissa.Josnerakennetaansamaanaikaankuinmuukinkiinteistö,kustannustehokkuusonhyvä.

• Kokonaisuudessaanlastenjanuortenliikkumisympäristöjätulisitukeaenemmänkaavoituk-sessa.Riittävätliikunta-,leikki-jaluontopaikattuleevaratajoyleiskaavaan.Suositeltavaaon,

80

ettäkuntiensuunnittelijatjapäättäjätalkaisivathyväksyänykyistäenemmänliikunta-javirkis-tysteemallisiaosayleiskaavoja.Niitä täydennetäändetaljikaavoituksenasemakaavamääräyk-sillä,jolloinkoulujenpihoille,asuinalueille,kortteleihinjaasuinkiinteistöjenpihoillerakennet-taansäännönmukaisestilähiliikuntapaikatsamaantapaankuinnykyäänrakennetaanautojenparkkipaikat.Kevytrakenteisillejapienimuotoisillelähiliikuntapaikoilleriittääuseintoimenpi-deluvat,jolloinraskastakaavoitusprosessiaeitarvita.

Urheiluseurat tavoittavat lähes yhdeksän kymmenestä 9–15-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta ja lähes kaksi kolmasosaa osallistuu toimintaan parhaillaan. Urheiluseuraharrastus aloitetaan entistä nuorempana ja yhteen lajiin keskittyminen ja kilpaileminen luonnehtivat toimintaan osallistumista.

Urheiluseuratoimintaan osallistui 62 prosenttia 9–15-vuotiaista lapsista ja nuorista. Urheilu-seuraharrastuksenlopettaneitaolineljäsosaja13prosenttialapsistajanuoristaeiollutkoskaanosallistunuturheiluseurojentoimintaan.Seuratoimintaantullaanmukaanentistänuorempanajavaltaosalapsistajanuoristaharrastaavainyhtälajia.Kilpailutoimintaanosallistuuedelleenmer-kittäväosalapsistajanuorista.

• Urheiluseuroissatapahtuvanohjatunharjoitteluntuleeollalaadukastaliikuntakasvatusta,jokatarjoaamyönteisiäliikuntakokemuksiajakehittäätaitoja,muttamyösinnostaamonipuoliseenomaehtoiseenharjoitteluunjaliikuntaansekäohjaaurheilullisiinjaterveisiinelämäntapoihin.

• On tärkeää miettiä, miten nykymuotoisessa seuratoiminnassa pystytään mahdollistamaanlapselleliikunnanilo,monipuolistenliikuntataitojenjahyvänharjoitettavuudenkehittyminen.

• Kansallisen lasten januorten liikuntasuosituksen (Tammelin&Karvinen2008)mukaisia taiurheilijanpolullakehittymisenmahdollistavien(Mononenym.2014)kokonaisliikuntamääriensaavuttamiseenvaaditaanseurassatapahtuvanharjoittelunlisäksirunsaastiomaehtoistalii-kuntaa.

Urheiluseuraharrastuksenolilopettanutneljäsosalapsistajanuorista.Lopettamisenmerkittävim-piäsyitäolivatkaikissaikäluokissalajiinkyllästyminen,seetteiviihtynytjoukkueessatairyhmäs-sä,harrastamineneiolluttarpeeksi innostavaataieiolluttarpeeksihauskaa.Huomioitavaaonkuitenkin,ettäurheiluseuratoiminnanlopettaneista lähesneljäviidestäolihalukasaloittamaanharrastamisenurheiluseurassauudelleen.

• Valmentajienjaohjaajienosaamisenkehittämisessäerityistähuomiotatuleekiinnittäälastenjanuortensisäisenmotivaationrakentumiseenvaikuttavientekijöiden,kutenkoetunpätevyy-den,autonomiansekäsosiaalisenyhteenkuuluvuudentunteen,tukemiseensekävuorovaiku-tustaitoihin.

• Ontärkeääpohtia,mitenlapsiajanuoriavoidaanosallistaatoiminnansuunnitteluunjatoteu-tukseenenemmän,jolloinharrastuksestatulisiinnostavampaajahauskempaajasiinäviihdyt-täisiinparemminjapidempään.

• Onhaettavaratkaisuja,joillapystytääntarjoamaanlapsillejanuorillelisäähuokeitajamoni-muotoisiamatalankynnyksenmahdollisuuksiajokoaloittaataitullamukaanuudelleenurhei-lijantailiikkujanpolulle.

Lapset ja nuoret kokevat itsensä pääosin päteviksi liikkujiksi. Liikunnan kalleus ja vaikea saavutettavuus estävät heitä liikkumasta enemmän.

Lastenjanuortenkoettuliikunnallinenpätevyysjafyysinentoimintakykyolisitäkorkeampimitänuorempiaheolivat.Tytötarvioivatliikunnallisenpätevyytensäpoikiaalhaisemmaksi.

• Ontärkeäätukeakaikkienlastenjanuortenliikunnallisenpätevyydenkokemuksia.• Huomiotatuleekiinnittää13—15-vuotiaidenjaerityisestityttöjenliikunnallisenpätevyydenkokemustenedistämiseenniinkotona,koulussakuinvapaa-ajalla.

Ulkoisetesteetkutenliikunnansaavutettavuusjaliikunnankalleusolivatmerkittäviäesteitä.Vä-hiten liikkuviaesti liikkumastaomatkehollisuudenkokemuksetsekäalhaisetpätevyydenkoke-mukset

81


• Lastenjanuortenkokematerilaiset liikunnanesteettuleetunnistaa jahyödyntää liikunnanedistämisessä.

• Seurojen, koulujen ja kuntien tulee tarjota halpoja jamonipuolisia liikuntamahdollisuuksiakaikillelapsillejanuorille.

Vanhempien ja kavereiden liikunnallisella tuella on yhteys lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Liikuntaharrastusten ylläpitämiseksi tarvitaan läheisten monipuolista tukea kaikissa ikävaiheissa, myös murrosiässä.

Suuriosasuomalaisistavanhemmistatukeelastensaliikuntaaerityisestikannustamallasekämak-samallaliikuntakuluja.Kavereidentuki,kutenyhdessäliikkuminen,koettiinerityisentärkeäksivar-haisnuoruudessa(11–13-v.).Paljonliikkuvatnuoretkokivatsaavansamuitaenemmänmonipuolistatukeavanhemmiltaan,jaenitenmyöskavereidentukea.Vanhempientuenlisääntyminentutkimus-vuosien2014–2016aikanavoiollayhteydessäsiihen,ettälapsetjanuoretharrastavatyhäenem-mänliikuntaaohjatusti,nuoremmissaikäryhmissäerityisestiurheiluseuroissajavanhemmissamyösyksityisensektorinpiirissä.Tämäedellyttääuseinvanhempienosallistumistajatukeamm.kyyditse-mistäjakulujenmaksamista.

• Lapset januorettarvitsevat liikuntaharrastustensaylläpitämiseksivanhempiensa jamuidenläheistenmonipuolistatukeakaikissa ikävaiheissa,myösmurrosiässä, jolloin liikunta-aktiivi-suustyypillisestihiipuu.

• Jottakavereidentukeavoitaisiinhyödyntäälastenjanuortenliikunnassanykyistätehokkaam-min,tulisisitäjärjestävientahojen(kutenurheiluseurojen)toiminnassakiinnittääenemmänhuomiota lasten januortenvuorovaikutussuhteisiin jaohjataheitä yhteistoimintaan ja yh-dessätekemiseen.Aikuistenohjaamantoiminnanrinnallatuleetarjotamahdollisuuksiamyöslastenjanuortenliikunnalliselleautonomiallejakannustaaomaehtoiseenliikkumiseen.

Välitunneilla yläkoululaiset liikkuvat vähemmän ja istuvat enemmän kuin alakoululaiset. Koululaisista neljäsosa osallistuu välituntitoiminnan suunnitteluun.

Alakoululaistenvälituntienviettotavatovathyvinerilaisiakuinyläkoululaisten.Alakoululaisetviet-tävätläheskaikkivälitunnitulkona,liikkuvatvälitunneillaselvästienemmänjaistuvatvähemmänkuinyläkoululaiset.Välituntienviettäminensisällälisääistumistahuomattavastiverrattunaulko-välitunteihin.

• Välituntiliikuntaaonsyytäkehittääerityisestiyläkouluissa.• Istumista välitunneilla voi vähentää lisäämällä ulkovälitunteja ja järjestämällä koulupihallemielekästätekemistämyösyläkoululaisille.Samanaikaisestiontärkeääluodaerilaisiavälitun-tiliikunnanmahdollisuuksiamyöskoulunsisätiloihin,kutenkäytäville,aulatiloihinjaliikunta-saliin.

• Välituntitoiminnansuunnittelussaontärkeäähuomioidamyösvähitenliikkuvatlapsetjanuo-retjaheidäntoiveensa.

Koululaisistavainneljäsosaoliosallistunutvälituntitoiminnansuunnitteluun,alakoululaisethie-manaktiivisemminkuinyläkoululaiset.Välituntiliikunnansuunnittelujatoteuttaminentarjoavatmoniakonkreettisiatapojalastenjanuortenosallisuudenkehittämiseenkoulussa.

• Kunlastenjanuortenannetaanosallistuaitsevälituntitoiminnansuunnitteluunjatoteutuk-seen, toimintaon todennäköisestiheillemieluisaa.Nuortenäänelleon tärkeääantaatilaaerityisestiyläkoulussajavarsinkintytöille.

Koulumatkat kuljetaan pääasiassa kävellen tai pyörällä, mutta kulkeminen voisi olla aktiivisempaa talvisin.

Suurinosakoululaisistakulkeekoulumatkansakävellentaipyöräillen,yhdeksäsluokkalaisetmuitaikäryhmiäharvemmin.Aktiivisenkulkemisenhaasteinaovatpitkätkoulumatkat,talvisekäyhdek-säsluokkalaisillamopoilu tai kyyditysmoottoriajoneuvolla. Tytöt ja pojat kulkivat kouluun yhtä

82

aktiivisestiympäri vuoden, joskin talvella tytöt vaihtoivatpyöräilynkävelyynpoikiauseammin.Vaikkatilannekoulumatkaliikunnanosaltaonkeskimäärinhyvä,koulujenvälilläonkuitenkinsuu-riaeroja(Kallioym.2015)jatalvisinaktiivinenkulkeminenvoisiollayleisempää.

• Aktiiviseenkoulumatkojenkulkemiseenvoidaanvaikuttaamonintavoinsekäkotonaettäkou-lussa.

• Vanhempienmallijakannustussekäkuljettamisestaluopuminenlyhyilläkoulumatkoillatuke-vataktiivisuutta.

• Koulutvoivatedistääkoulumatkaliikuntaa järjestämälläsäilytyspaikatkulkuvälineille japyö-räilykypärille,laatimallavaaranpaikkakartoituksiajakannustamallaaktiiviseenkulkemiseen.

Urheilun ja liikunnan tulevaisuuden katsojakunnasta on huolehdittu kehnosti. Tämä koskee erityisesti urheilu- ja liikuntatapahtumien paikan päällä seuraamista. Toisaalta mediavälitteisessä seuraamisessa on siirrytty uudenlaiseen aikakauteen.

Urheilunjaliikunnanseuraaminentarjoaayhdenväylänliikuntakulttuuriinkiinnittymiseenjaliikun-tasuhteenrakentumiseen.Paikanpäälläurheilunjaliikunnanseuraamineneiolelastenjanuortenkeskuudessayhtäyleistäkuinedellisenvuosituhannenlopulla.Toisinsanoentapahtumienjärjestä-jäteivätole2000-luvullakovinhyvinonnistuneetuudenkatsojasukupolvenkasvatustyössä.

Toisaaltaurheilunjaliikunnanseuraamisessaonsiirryttyuudenlaiseenaikakauteen,mikäilmeneemediavälitteisenpenkkiurheilunmuutoksissa.Useimmillalapsillajanuorillaurheilunjaliikunnanseuraaminentiedotusvälineistävieajankäytöstämelkopienenosan.Laajinkäyttäjäkuntaonpe-rinteistenviestimiensijastaYoutubenkaltaisillanettitallenteilla.

• Liikuntakulttuurinpitkäjänteinenkehittäminenedellyttäisi,ettälastenjanuortenkohderyhmäotettaisiinparemminhuomioonniinurheilunjaliikunnantapahtumissakuinmediavälitteises-säurheilunjaliikunnantarjonnassa.

Kiusaaminen ja syrjintä varjostavat lasten ja nuorten liikunnan harrastamista

Lapsetjanuoretpitävättärkeinähyvinsamankaltaisiatasa-arvoonjayhdenvertaisuuteenliittyviäyhteiskunnallisiaarvoja,jotkaovatvuonna2015voimaantulleenliikuntalainlähtökohtina.Omas-saelämässäänlapsetjanuoretarvostavatsosiaalisiasuhteitakavereihinjaperheenjäseniinsekävapaa-ajanviettoaheidänkanssaan.Myösomaaterveyttäjafyysistäkuntoapidetääntärkeänä.Liikunnankansalaistoimintaavoidaankinlähtökohtaisestipitääotollisenapaikkanalastenjanuor-tenmyönteisenarvopohjanvahvistamisessa.

Myönteisistäarvoistahuolimattaliikunta-jaurheiluharrastamisenpäällelankeaakuitenkinhuo-lestuttava varjo. Liikunta- ja urheiluharrastukset ovat koulun ja internetin jälkeen kolmanneksiyleisinpaikka,jossalapsetjanuoretkokevatkiusaamistajasyrjintää.

• LastenjanuortenkasvunvahvistamiseksiOpetus-jakulttuuriministeriönjakuntientulisisi-toaliikunnanjaurheilunavustuskäytännöttiukemminliikuntalainlähtökohtiin–tasa-arvoon,yhdenvertaisuuteen,yhteisöllisyyteen,monikulttuurisuuteen,terveisiinelämäntapoihinsekäympäristönkunnioittamiseenjakestäväänkehitykseen.

• Liikuntapolitiikassatulisipanostaasellaisiinliikuntapaikkoihinja-tiloihin,joissalapsetjanuo-retvoivatliikkuavapaa-ajallaanomaehtoisestiyhdessäkavereidenjavanhempienkanssa.

• Raportissatunnistetaankiusaamisenjasyrjinnänyleisyysliikunnanjaurheilunharrastamises-sa.Tuloksetovathuolestuttaviajavaativatpikaisiatoimiapoliittisiltapäättäjiltä,virkamiehiltä,urheiluliikkeeltäja-seuroiltasekävanhemmilta.Myöstutkimustietoavakavastaongelmastakaivataanakuutistilisää.

Lasten ja nuorten liikunnan yhteydessä tapahtuvat loukkaantumiset ovat yleistyneet niin koulussa, urheiluseuroissa kuin vapaa-ajallakin. Liikuntavammojen ehkäisytyötä on tehostettava.

Kaikissakolmessa liikuntaympäristössä (koulu,urheiluseurat,muuvapaa-aika) loukkaantumisiaraportoitiinvuonna2016enemmänkuinvuonna2014.Tutkimukseenosallistuneistapojista56

83


prosenttiailmoittiloukkaantuneensaliikunnanyhteydessävähintäänkerranedeltävänvuodenai-kana.Tytöillävastaavalukuoli50%.Riskiloukkaantuakasvoisitäsuuremmaksi,mitäuseampanapäivänäviikostanuoriharrastiliikuntaa.

• Liikuntavammojenehkäisytyötätuleetehostaakaikissaikäryhmissä.• Koulutjaurheiluseurattavoittavatkohderyhmänkattavastijaovattämänvuoksiotollisiapaik-kojavammojenehkäisytyöntoteuttamiselle.

• Täydennyskoulutustenlisäksi,opettajien,ohjaajienjavalmentajienolisitärkeähyödyntääLii-kuntavammojenvaltakunnallisenehkäisyohjelman(LiVE)ilmaista,tieteelliseentutkimukseenperustuvaamateriaaliaverkkosivuillawww.terveliikkuja.fi.

Kieliryhmien välillä oli useita eroja liikuntakäyttäytymisessä. Ruotsinkieliset liikkuvat suomenkielisiä vähemmän vapaa-ajalla ja koulumatkoilla.

Suomenkielisetlapsetjanuoretylsivätpäivittäiseenreippaanliikunnansuositukseenruotsinkielisiäyleisemmin,ruotsinkielisetpuolestaanliikkuivatrasittavastiyleisemmin.Suomenkielistensuurempireippaanliikunnanmäärävoiselittyäruotsinkielisiäyleisemmälläarkiliikunnanmäärällä:suomen-kielisetliikkuivatomaehtoisesti,hyödynsiväterilaisialiikuntapaikkojajakulkivatkoulumatkatkävel-lentaipyöräillenruotsinkielisiäyleisemmin.Ruotsinkielisillekertyienemmänistumistajaruutuai-kaa,jaheilmoittivatsuomenkielisiäharvemmin,ettäheilläonkotonarajoituksiaruutuajalle.

• Ruotsinkielisetkoulutvoisivatottaaaktiivisemmanroolinlastenjanuortenliikunta-aktiivisuu-teenkannustamisessasekäkoulu-ettävapaa-aikana.

• Ruotsinkielistenlastenjanuortenvanhempienkanssatulisipohtiakoulukyyditystentarpeelli-suuttasekämahdollistaruutuajanrajoittamista.

Ruotsinkielisetraportoivatenemmänliikunnanaikanasattuneitavammojajaniistäjohtuviapois-saoloja.

• Ruotsinkielisissäkouluissa jaurheiluseuroissatäytyisikiinnittäähuomiotasiihenettä liikun-nanopettajillaja-ohjaajillaonriittävästitietämystäliikuntaanliittyvistäriskeistäjaniidenen-naltaehkäisystä.

Pojat liikunnallisesti aktiivisempia kuin tytöt toimintarajoitteita kokevien lasten ja nuorten joukossa. Paikallaanoloa kertyi eniten liikkumisessaan vaikeuksia kokevilla pojilla.

Vammattomiin nuoriin verrattuna vaikeudet kuulemisessa (kuulovamma tai vastaava) rajoittaaliikunta-aktiivisuuttavähitenjaliikkumisenvaikeus(liikuntavammataivastaava)eniten.

Toimintarajoitteita kokevat pojat saavuttivat liikuntasuositukset ja osallistuivat liikuntaseuratoi-mintaanyleisemminkuintytöt.Prosenttiosuudetolivatsamaaluokkaakuinvammattomillanuo-rilla(20–30%),lukuunottamattaliikkumisessaanvaikeuksiakokevianuoria,joidenprosenttiosuusjäialle15:een.

Vammaistennuortenpaikallaanolonprosenttiosuudetolivathyvinsamankaltaisiakuinvammat-tomillanuorilla,sekäarkenaettäviikonloppuna,noin6–7tuntia.Enitenpaikallaanoloa,jopa10tuntiapäivässäviikonloppuisin,olipojilla,joillaonliikkumisenrajoitteita.Vähintäänkahdentun-nin ruutuaikapäivienmäärä lisääntyi toimintarajoitteiden lisääntymisenmukaan jokaisessa ikä-luokassa.

• Koulujen,niiden lähiympäristön ja liikunnanharrastuspaikkojenesteettömyyttätuleekehit-tää.Olosuhteitatulisitarkastellasiitänäkökulmastamahdollistavatkoneleikkimisen,aktiivi-sentoiminnanjaliikunnanharrastamisenmyösniissätilanteissa,joissaosallistujallaonjokintoimintarajoitetaivamma.

• Koulujenjaliikunnallisiaharrastuksiatarjoavientahojentulisikehittäämatalankynnyksenlii-kuntaa,jokaeipohjaudukilpailemiseentaiparemmuuteen.Etenkinmuistamisenjakeskitty-misensekäpuhumisenvaikeuksiaomaavatnuoretsekätytötkaikissavammaryhmissävoivattullasyrjäytetyiksiperinteisestäliikuntatoiminnasta.

• Tarvitaanlisäselvityksiämitenuseammantoimintarajoitteen,vammantaivaikeudenyhtäai-kaisuusvaikuttaafyysiseenaktiivisuuteen.LisäksionsyytätäydentääLIITU-tutkimustaselvi-tykselläerityiskouluissaja-luokillaopiskelevienlastenjanuortenfyysisestäaktiivisuudesta.

84

Barns och Ungdomars Motions- och idrottsvanor i FinlandResultat av LIITU-undersökning 2016Sami Kokko & Anette Mehtälä (red.)Statens Idrottsråds Publikationer 2016:4

ILIITU-studiensamlaslandsomfattandeinformationomförändringaritid(trender)i9-,11-,13-och15-årigabarnochungasfysiskaaktivitet,motionsbeteendeochstillasittande,samtomdefaktorersomhänförsigtilldessa.DenhärLIITU-rapportengranskarbarnochungasfysiskaaktivi-tetochstillasittandeförvåren2016.

LIITU-studiengenomfördesförstagångenår2014isambandmedWHO-skolelevstudiensdata-insamling.År2016genomfördesLIITU-studienför förstagångensjälvständigt.Samtidigtutvid-gadesmålgruppenattäveninnefatta9-årigabarn,ochparallelltmedenkätengjordesobjektivamätningaravdenfysiskaaktivitetenochstillasittandemedhjälpavrörelsedetektorer(UKKAM30ochUKKRM42).

LIITU2016ärdenhittillsmestomfattandenationellastudiensominnehållerobjektivamätningaravbarnochungdomarsfysiskaaktivitet.Nyadelområdensominkluderadesienkätenkartladeblandannatbarnochungdomarsvärderingarochmobbningsupplevelser.LIITU2016genomför-desförförstagångenävenisvenskspråkigaskolor.Ifortsättningenkommerstudienattrepeterasmedtvåårsmellanrumiminstdennaomfattning,ochår2018skerdettaigenisambandmedWHO-skolelevstudien.

109finskspråkigaskolor(3452barnochunga)och65svenskspråkigaskolor(1975barnochunga)deltogiLIITU-enkäten,och176finskspråkigaskolor(7061barnochunga)varvilligaattdeltabådeienkätenochiobjektivamätningarna.Vidtidpunktenförinsamlingenvar57procentavdedelta-gandeskolornamediEnskolairörelse–programmet.

DenfinskspråkigaLIITU2016-enkätenbesvaradessammanlagtav6411barnochunga,medensvars-procentpå61.Densvenskspråkigaenkätenbesvaradesav1154barnochungasomgavensvarspro-centpå58.Rörelsedetektorernaanvändessammanlagtav3284finskspråkigabarnochunga.

14 SLUTSATSER OCH ÅTGÄRDSREKOMMENDATIONEROtillräckligmängdfysiskaktivitetochstillasittandeidessolikaformer,utgörenavdagensstoraut-maningarförfolkhälsanochdetallmännavälmåendet.IföljandekapitellpresenterasLIITU2016-forskningenshuvudresultat,deslutsatsersomgjortspåbasenavdessa,samtåtgärdsförslag.

En tredjedel av barnen och unga uppfyller rekommendationen om fysisk aktivitet; den fysiska aktiviteten minskar forstättningsvis tydligt med åldern

Finländskabarnochungatillbringaröverhälftenavsinvaknatidantingensittandeellerliggande.Endastentiondelavdenvaknatidenanvändestillraskochansträngandefysiskaktivitet.Deäldreåldersgruppernautövaderaskochansträngandefysiskaktivitetbetydligtmerasällanändeyngregrupperna.Mängdenstillasittandeökadeocksåmedåldern.Pojkarnavarfysisktaktivaoftareänflickorna.Flickornadäremotutövade lätt fysiskaktivitet, stodochtogpauser i sittandetnågotoftareänpojkarna.

• Barnochungabehövermångsidigaochenkeltgenomförbaralösningarförattfåmerafysiskaktivitetinivardagenochförattminskapåsittstillasittande.Specielluppmärksamhetbordeägnasåtåtgärderriktademothögstadieelever.

• Detbehövsettstrategisktsamarbetemellanfleraolikaaktörerochåtgärdersomriktarsigpåalladedelområdensombarnensochungasvardagbestårav(skolresor,skoldagar,eftermid-dagsverksamhet,hobbyn,transportpåfritiden,hemochnärmiljö).

• Barnochungabordeengagerasiplaneringenavåtgärder.Förattändrapåettbeteendekrävsiblandbaraattmanuppmärksammarsmåsakerisinvardag.

Barns och ungas närmiljö borde vara möjligast självförsörjande i fråga om idrotts-platser. Mångsidiga och kostnadsfria idrottsplatser främjar idrottande effektivast.

Denpopulärasteidrottsplatsenblandbarnochungaärgång-ochcykelvägar,vilket innebärattderasanvändningav idrottsplatser inte skiljer sigavsevärt fråndevuxnas.Gång-och cykelvä-

Sammanfattning

85


garutvecklarintebarnsmotoriskafärdighetertillräckligt.Bättrealternativskullevaramångsidigaidrottsmiljöersomfinnsihemmet(gårdochbostad), istäderikvartersområdenochpålands-bygdenisambandmedbyarellerbostadsområden.Bostadsaktiebolagochfastigheterkansjälvbestämmaombyggetavidrottsplatser.

• Barnsochungasnärmiljöbordegörasmöjligastsjälvförsörjandevadbeträffaridrottsplatser,såattdeintebehöverfärdasutanförkvartersområdetförattrörapåsig.

• Ibarnsochungasnärmiljöbordedetfinnasmångsidigaidrottsplatservarsanvändninginteskullevarabegränsadmedtillexempelbokningarellerkostnader.

• Debästaresultatenförattökapådenfysiskaaktivitetennåsmedhjälpavsådananäridrottsplat-seribarnsochungasnärmiljösomalltidäröppna.Dessabordevarasånärahemmenattdetintebehöveromklädningsrumellerparkeringsplatser,eftersomdedåävenärbilligareattbygga.

Skolgårdarnasanvändningsgradärtämligenliten.Juäldrebarnenblir,destomindreutnyttjardeskolgården.Dettaärslöseriav landområden,eftersomskolgårdarnastårtommaenstordelavdygnet.Eftersomskolorsplaceringbyggerpåtillgänglighet,befinnersigskolgårdarnaoftapåcen-tralaplatserisamhället,vilketefterfrågareneffektivareanvändningavskolgårdarna.

• Skolgårdarnautnyttjasgivetvismeraomdeärvälutrustadeochöppnaföralla.Ettsättattökapåanvändningsgradenärattbygganäridrottsplatserisambandmedskolgårdarna.

• Näridrottsplatser kan byggas i samband med bostadsfastigheter såsom våningshus, näridrottsplatsenfinnspådengemensammagårdenärdentillgängligföralla.Omidrottsplatsenbyggssamtidigtsomdenövrigafastighetenärkostnadseffektivitetensärskiltgod.

• Isinhelhetbörbarnsochungasnäridrottsplatserstödasmeraiplanläggningen.Entillräck-ligmängdnäridrottsplatser bör tryggas redan i generalplanen. Eftersträvansvärt är attbe-slutsfattare och planerare inom kommunerna i större utsträckning godkänner sådanadel-generalplaner,somriktarsigpå idrottochrekreation.Dessakompletterasavdetaljplanensdetaljplanebestämmelser, vilket ledertill attnäridrottsplatser skullebyggs i sambandmedskolgårdar,bostadsområden,kvarterochbostadsfastigheterlikaregelrättsomdetidagbyggsparkeringsplatserförbilar.Förbyggetavenklareochmindrenäridrottsplatserräckeroftabaraettåtgärdstillstånd,ochdetbehövsingaarbetsdrygaplanläggningsprocesser.

Idrottsföreningar når nästan nio av tio av 9-15-åriga barn och unga, och nästan två tredjedelar deltar i verksamheten som bäst. Barnen är allt yngre när de börjar en idrottsföreningshobby och verksamheten präglas av specialisering och tävlande.

62procentav9–15årigabarnochungadeltogiidrottsföreningsverksamhet.Enfjärdedelhadeslutatentidigareidrottsföreningshobbyoch13procenthadealdrighaftenidrottsföreningshob-by.Allt yngrebarngårmed i föreningsverksamhetenochmajoritetenavbarnenochdeungasysslarendastmedenidrottsgren.Enbetydligandelavbarnenochdeungadeltaritävlingar.

• Förattnåantingendennationellarekommendationenomfysiskaktivitet(Tammelin&Karvi-nen2008)ellerdenmängdfysiskaktivitetsomrekommenderasförkommandeprofessionellaidrottsutövare(Mononen2014)krävsattbarnenochungautöverträningeniidrottsförening-enävenrörpåsigrikligtpåegenhand.

• Idrottsföreningsverksamhetenbordevaraenhögklassigfysiskfostran,somerbjuderbarnenochungapositivaerfarenheterochutvecklarderasidrottsligakompetenser,mensomävenmotiverardemattrörapåsigmångsidigtpåegenhandochstöderutvecklingenavenfysisktaktivochhälsosamlivsstil.

• Detär viktigt attbeaktahuruvidadennuvarande föreningsverksamhetenklarar avatt för-medlaidrottsglädjeochutvecklabarnensidrottsligakompetenserochförmågaatttränarätt.

Enfjärdedelavbarnenochungahadeavbrutitenidrottsföreningshobby.Iallaåldersgruppervardeviktigasteorsakernaförattslutaattbarnenochungahadetröttnatpåidrottsgrenen,attdeintetrivdesilagetellergruppen,atthobbynintevartillräckligtengagerandeellerattdeintehadetillräckligtroligt.Anmärkningsvärtvardockattavdebarnochunga,somhadeslutatentidigarehobby,varnästanfyraavfemvilligaattdeltaiidrottsföreningsverksamhetpånytt.

• Iutvecklingenavkompetenserhostränareochledareiidrottsföreningsverksamhetenbordemanbetonafaktorersomharattgöramedbarnsochungasinremotivation,såsomupplevd

86

kompetens,autonomi,känslaavgemenskapochsocialafärdigheter.• Detärviktigtattfinnasättattgörabarnochungadelaktigaiplaneringenochverkställandetavverksamheten,eftersomdetskullegöraverksamhetenbådemeraengagerandeochroligare,ochdeskulletroligtvistrivaslängreisinhobby.

• Detbehövslösningarförattökapåutbudetavbilligamöjlighetermedlågtröskelförattdelta,såattalltflerabarnskullekommamedellerbörjapånyttmedenidrottshobby.

Barn och unga upplever sig huvudsakligen vara idrottsligt kompetenta. Kostnader i samband med idrott och tillgänglighet hindrar barn och unga ifrån att röra på sig mera.

Deyngrebarnenochungaupplevdesigvarameraidrottsligtochfysisktkompetentaändeäldre.Flickornaupplevdesigvaramindreidrottsligtkompetentaänpojkarna.

• Detärviktigtattstödaallabarnochungaiattfåidrottsupplevelserdärdekännersigkompetenta.• Uppmärksamhetborderiktasmotatt13–15årigaochspecielltflickorävenharupplevelseravidrottsligkompetensbådeihemmet,skolanochpåfritiden.

Yttrehinder,såsomkostnaderochtillgänglighet,utgjordebetydligahinderföridrottande.Blanddeminstfysisktaktivabarnenochungavarvanligahinderupplevelseravdenegnakroppenochlågupplevdkompetens.

• Dehindersomstårivägenförbarnochungasidrottandebordeidentifierasochkunskapomdessabordeanvändasifrämjandetavidrott.

• Föreningar,skolorochkommunerbordeerbjudabilligaochmångsidigaidrottsmöjligheteråtallabarnochunga.

Föräldrarnas och kompisarnas stöd till idrottande hade ett positivt samband med mängden fysisk aktivitet. Barn och unga i alla åldrar, även i tonåren, behöver mångsidigt stöd från sina närmaste för att klara av att upprätthålla en idrottshob-by.

Enstordelavdefinländskaföräldrarnastödersinabarnsidrottande,oftastgenomattuppmuntrademochbetalaförderasidrottsrelateradekostnader.Kompisarsstöd,såsomattidrottatillsam-mans,upplevdessomsärskiltviktigtiförpuberteten(11-13åringar).Demestfysisktaktivaungauppgavattdefickmeramångsidigtstödfrånbådeföräldrarnaochkompisarna,jämförtmeddemindrefysisktaktiva.Detupplevdaföräldrastödetökadeunderforskningsåren2014-2016,vilketdelviskanberopåattbarnochungaialltstörreutsträckningdeltariorganiseradidrottsverksam-het,deyngrespecielltiidrottsföreningsverksamhetochdeäldreäveninomprivatasektorn.Dettaförutsätteroftaettstörredeltagandeochstödfrånföräldrarna,blandannatgenomattskjutsabarnetochbetalaförrelateradekostnader.

• Barnochungaiallaåldrarbehövermångsidigtstödfrånföräldrarnaförattupprätthållaenidrottshobby,menspecielltipubertetenärstödetsärskiltviktigt,eftersomdetäridenåldernsomdenfysiskaaktivitetenvanligtvisminskar.

• Förattbättretavarapåkompisarsstödtillidrottande,bordemaninomidrottsverksamheten(tex föreningarna) fästamerauppmärksamhetpåbarnensochungas växelverkanoch sty-rademmotattsamarbetaochattgörasakertillsammans.Vidsidanomdenorganiseradeidrottsverksamhetenbordebarnochungaävenerbjudasmöjlighetentillidrottsligautonomiochuppmuntrasattrörapåsigsjälvständigt.

Högstadieeleverna rör på sig mindre och sitter mera på rasterna än lågstadieelever-na. En fjärdedel av eleverna deltar i planeringen av skolans rastverksamhet.

Detfannsstoraskillnadermellanlågstadie-ochhögstadieelevernaihurdetillbringarsinaraster.Lågstadieelevernavarutenästanallaraster,rördepåsigbetydligtmeraochsattmindreänhög-stadieeleverna.Attvarainnepårastenökarpåsittandet.

• Specielltihögstadietbordemanutvecklarastaktiviteten.

87


• Sittandepårasternakanminskasgenomattökapåmängdenuterasterochgenomattorga-niserameningsfull verksamhetpå skolgårdenäven förhögstadieeleverna.Samtidigtärdetviktigtattskapaolikaförutsättningarförrastaktivitetäveninneiskolbyggnaden,såsomikor-ridorerna,aulanochgymnastiksalen.

• Iplaneringenavrastaktiviteterärdetviktigtattuppmärksammadebarnochunga,somärminstfysisktaktiva,ochävenbeaktaderasönskemål.

Endastenfjärdedelavelevernahadedeltagitiplaneringenavskolansrastverksamhet,lågstadie-elevernanågotoftareänhögstadieeleverna.Planeringenoch förverkligandetav rastaktivitetererbjuderkonkretamöjligheterattutvecklabarnochungasdelaktighetiskolan.

• Närbarnochungasjälvafårdeltaiplaneringenochförverkligandetavrastaktiviteterna,ärverksamhetensannolikaretillderastycke.Detärdärförviktigtatterbjudaungamöjlighetentilldelaktighetochspeciellthögstadieeleverochflickorbordeengagerasiplaneringenavras-taktiviteterna.

Skolvägen utgör huvudsakligen en fysisk aktivitet, till fots eller med cykel, men på vintern kunde andelen av dem som genom egen fysisk aktivitet tar sig till skolan vara större.

Störstadelenavelevernatarsiggenomegenfysiskaktivitet(promenerandeellercyklande)tillskolan,eleveriårskursniomerasällanänövrigaåldersgrupper.Långaskolvägarochvinternutgörenutmaningmotdetta,ochföreleveriårskursnioärävenmopederellerskjutsermedmotorfor-donvanliga.Flickorochpojkarhadelikaoftafysisktaktivskolväg,menpåvinternvardetenstörreandelflickorsomersattecyklandemedpromenerande.Fastänskolvägsaktivitetenimedeltalärgod,finnsdetstoraskillnadermellanskolorna(Kalliomfl2015),ochpåvinternkundefysisktakti-vatransportformervarameraförekommande.

• Detfinnsflerasättattpåverkadetaktivaresandettillskolanbådeihemmetochiskolan.• Föräldrarkanstödaskolvägsaktivitetengenomegetexempelochuppmuntransamtgenomattinteskjutsabarnetpåkortaskolvägar.

• Skolorkanfrämjaskolvägsaktivitetengenomattordnaförvaringsutrymmeförfortskaffnings-medelochcykelhjälmar,görauppenkartläggningöverfarligaplatserochuppmuntraelever-naattfärdasaktivt.

Den framtida tittarskaran för sport och idrott har beaktats otillräckligt, speciellt då det gäller att följa med sport- och idrottsevenemang på plats. Å andra sidan har man i den mediala uppföljningen övergått till en ny tidsålder.

Attföljamedsportochidrotterbjuderettsättattanknytatillidrottskulturochbyggauppettper-sonligtförhållandetillidrott.Attföljamedsportochidrottpåplatsärintelikavanligtblandbarnochungasomdetvarislutetavdetförraårhundradet.Menandraordhardesomorganiserarevenemangpå2000-taletintelyckatsfödaennytittargeneration.

Åandrasidanharmanövergåttiennytidsålderiuppföljningenavsportochidrott,vilketfram-kommeriförändringaravdenmedialabänkidrotten.Deflestabarnochungaanvänderbaraenkortdelavsintidåtattföljamedsportochidrott.Användarkretsenförtraditionellamedierharminskatochdessahariställetersattsavinternettjänstersåsomyoutube.

• Enlångsiktigutvecklingav idrottskulturenförutsätterattmålgruppenbarnochungabättreskullebeaktasibådeidrottsevenemangochidetmedialautbudetavsportochidrott.

Mobbning och diskriminering skuggar barn och ungas utövande av idrott

De samhälleliga värderingarna jämnställdhet och jämlikhet, som utgör utgångspunkten i den2015ikraftträddaidrottslagen,delasavbarnochunga.Socialarelationerochtidmedkompisarochfamiljemedlemmaruppskattasavbarnochunga.Ävendenegnahälsanochfysiskakondi-tionenansågsvaraviktiga.Idrottsverksamhetärenlämpligbraplatsattstärkabarnochungaspositivavärdegrund.

88

Trots de positiva värderingarna ligger det en oroväckande skugga över idrottsverksamheten.Idrottshobbynärefterskolanochinternetdentredjevanligasteplatsendärbarnochungautsättsförmobbningochdiskriminering.

• FörattstödabarnsochungasutvecklingbordeUtbildnings-ochkulturministerietsamtkom-munernabindaidrottsbidragentätareihopmedutgångspunkternaiidrottslagen–jämnställd-het,jämlikhet,gemenskap,mångkulturalitet,hälsosammalevnadsvanor,respektförnaturenochhållbarutveckling.

• I idrottspolitikenbordeman satsa på sådana idrottsplatser och –utrymmen, där barnochungapåsinfritidkanrörapåsigsjälvständigtmedkompisarochfamiljemedlemmar.

• Irapportenuppmärksammasförekomstenavmobbningochdiskrimineringisambandmedidrottsverksamhet.Resultatenäroroväckandeochkräveromgåendeåtgärderavpolitiskabe-slutsfattare, tjänstemän, idrottsrörelser-och föreningarsamtav föräldrar.Utöverdettabe-hövsdetmeraforskningomdettaallvarligaproblem.

Skador i samband med idrott har blivit vanligare både i skolan, idrottsföreningar och på fritiden. Förebyggande arbete av idrottsskador måste utökas.

Iallatreidrottsomgivningar(skolan,idrottsföreningarna,fritiden)rapporteradesmeraidrottsskadorår2016jämförtmed2014.Upptill56procentavpojkarnasomdeltogistudienrapporteradeattdehadeskadatsigisambandmedidrottunderdetgångnaåret.Förflickornavarmotsvarandeandel50procent.Riskenattskadasigvarstörrejufleradagariveckanbarnochungavarfysisktaktiva.

• Förebyggandearbeteavidrottsskadorskallutökas.• Skolanochidrottsföreningarnanårhelaåldersgruppen,ochärdärförlämpligaarenorförverk-ställandetavförebyggandearbeteavidrottsskador.

• Utövertilläggsutbildning,borde lärare, ledareochtränareutnyttjadetnationellaprogram-metförförebyggandeavidrottsskadorLiVE:sgratis,forskningsbaseradematerialpånätsidanwww.terveliikkuja.fi.

Det fanns flera skillnader i idrottsbeteendet mellan språkgrupperna. De svenskspråki-ga rörde på sig mindre än de finskspråkiga på fritiden och under skolresorna.

Definskspråkiganåddedennationellarekommendationenomfysiskaktivitet istörreutsträck-ningändesvenskspråkiga,mendesvenskspråkigahademeraansträngandefysiskaktivitet.Definskspråkigasstörremängdfysiskaktivitetkanförklarasmedmeravardagsmotion:definsksprå-kigarördepåsigpåegenhand,utnyttjadeolikaidrottsplatserochtogsigsjälvtillskolanistörreutsträckningändesvenskspråkiga.Desvenskspråkigasattmeraochhademeraskärmtid,samtmeddelademerasällanändefinskspråkigaattdeharbegränsningarförskärmtidendärhemma.

• Svenskspråkigaskolorkundetaenaktivareroll iuppmuntrandetavbarnochungasfysiskaaktivitet,bådeiskolanochpåfritiden.

• Medsvenskspråkigabarnsochungasföräldrarbordemandiskuteranödvändighetenavattskjutsabarnettillskolanochmöjligabegränsningarförskärmtidenihemmet.

• Svenskspråkiga rapporterademera idrottsrelaterade skador samt frånvaro i sambandmeddessa.

• Isvenskspråkigaskolorochidrottsföreningarbordemanfästauppmärksamhetvidattlärareoch tränarehartillräckligtmedkunskapom idrottsrelaterade risker samt förebyggandeavidrottsskador.

Pojkar var mera fysiskt aktiva än flickor bland de unga som hade funktionsned-sättningar. Stillasittande var mest förekommande hos pojkar som upplevde rörel-sesvårigheter.

Jämförtmedungautanfunktionshinderbegränsasdenfysiskaaktivitetenminstavsvårighetermedhörseln(hörselskadaellermotsvarande)ochmestavrörelsesvårigheter(rörelsehinderellermotsvarande).

89


Pojkarmed funktionsnedsättningar nådde rekommendationenom fysisk aktivitet ochdeltog iidrottsföreningsverksamhetoftareänflickorna.Andelarnavarisammaklasssomhosungautanfunktionsnedsättningar (20–30%), förutomfördeungasomupplevde rörelsesvårigheter, varsandelblevunder15procent.

Ungamedfunktionsnedsättningarvarstillasittandeiganskasammautsträckningsomandrabådepåvardagenochpåveckoslutet,ungefär6-7timmar.Meststillasittande,upptill10timmarpåveckosluten,varpojkarsomhaderörelsesvårigheter.Dagardåskärmtidenöverskridertvåtimmarökademedmängdenfunktionsnedsättningariallaåldersgrupper.

• Tillgängligheteniskolor,skolornasnäromgivningochpåidrottsplatserbörutvecklas.Manbor-debeaktahuruvidaomständigheternamöjliggörlek,aktivitetochidrottävenidesituationerdärdeltagarenharenfunktionsnedsättningellerettfunktionshinder.

• Skolorocholikainstansersomerbjuderidrottsverksamhetbordeutvecklaidrottmedlågtrös-kelattdelta,somintegårutpåatttävlaochpåattvarabäst.Specielltungaochflickorsomharsvårighetermedattminnas,koncentrerasigochprata,kanbliåsidosattafråndentraditionellaidrottsverksamheten.

• Detbehövstilläggsutredningarkringhurflerafunktionsnedsättningar,skadorochspecialsvå-righetersamtidigtpåverkardenfysiskaaktiviteten.Utöverdettafinnsdetorsakattkomplet-teraLIITU-studienmedenutredningavdenfysiskaaktivitetenhosbarnochungaispecialsko-lor-ochklasser.

90

Summary

The Physical Activity Behaviours of Children and Adolescents in Finland Results of the LIITU study, 2016Sami Kokko and Anette Mehtälä (eds.)Publications of the National Sports Council 2016:4

Nationwidecomprehensiveinformationof9-,11-,13-and15-year-oldchildren’sandadolescents’physicalactivityandsedentarybehaviour,aswellasrelatedfactorsandchangesintime(trends)withinLIITUstudyweregathered.Thisreportpresentsthefindingsfromthe2016LIITUsurveyonthechildren’sandadolescents’physicalactivityandsedentarybehaviour.

LIITUstudywascarriedoutforthefirsttimein2014,inconnectionwiththeWHOCross-nationalHealthBehavioursinSchool-agedChildren(HBSC)survey.Intheyear2016,theLIITUstudywascarriedoutindependently.Atthesametime,LIITUwasextendedtocover9-year-oldchildren,andthesurveywascarriedoutinparallelwiththeobjectivemeasurementsofphysicalactivityandsedentarybehaviourusingaccelerometers(UKKAM30andUKKRM42).

Sofar,the2016LIITUisthemostcomprehensivenationalstudyonchildren’sandadolescents’physicalactivitythatwasmeasuredobjectively.Thereincludedsomenewquestionareasinthesurvey,e.g.children’sandadolescents’valuesaswellas,theexperiencesofdiscriminationandbullying. LIITU surveywas conducted both in Swedish speaking schools and Finnish speakingschools.Thereareplansforthesurveytoberepeatedeverytwoyears.Thenextsurveytakesplaceinin2018,onceagain,inconjunctionwiththeHBSCstudy.

109Finnishschools(3452childrenandadolescents)and65Swedishschools(1975childrenandadolescents)participatedonlytotheonlinequestionnaireand176Finnishschools(7061childrenandadolescents)werewillingtoparticipatetotheonlinequestionnaireaswellastakepartinthecollectionofobjectivemeasurements.Duringthesamplingproceduretherewere57percentoftheschoolsintheFinnishSchoolsontheMoveprogramme.

Atotalof6411childrenandadolescentsrepliedtotheLIITU2016questionnaire,theresponseratebeing61%.IntheSwedishversiontheresponseratewas58%,withatotalof1154childrenandadolescentsprovidingresponsestothequestionnaire.Accelerometerswereusedby3284Finnishchildrenandadolescents.

Main results and recommendations

One-third of the children and adolescents achieve the national and global recommen-dation on physical activity; physical activity still declines rapidly with age.

Finnishchildrenandadolescentsspentmorethanhalfoftheirwakinghourssittingorlyingdown.They used only one-tenth of their time engaged inmoderate or vigorous activities.Modera-te-to-vigorousphysicalactivity levelsamongolderagegroupswereclearly lower thanamongyoungerage.Similarly,sedentarytimeincreasedsignificantlywiththeage.Boystookpartinmoremoderate-to-vigorousphysicalactivitythangirls.Girls,ontheotherhand,tookpartinlightphy-sicalactivity,stoodandpausedtheirsittingtimesomemorethanboys.

• Itisimportanttogetmoreversatileandeasilyimplementedmeanstoreducesedentarytimeandtopromotephysicalactivityinchildren’sandadolescents’everydaylife.Specialattentionshouldbepaidtosecondaryschool-agechildren.

• Thereisaneedforthenumberofactorsinvolvedinstrategiccooperationandactions,whichextendacrosschildren’sandadolescents’everydaylife(schooljourneys,schooldays,after-noonactivities,hobbies,leisuretimetransportation,homeanditssurroundings).

• Childrenandadolescentsshouldbeinvolvedintheplanningoftheseactions.

91


Children’s and adolescents’ closest surroundings should be as self-contained for their physical activity facilities as possible. Versatile and free neighborhood sport facilities promote physical activity effectively.

Themostgenerallyusedvenuesforphysicalactivityofchildrenandadolescentswerecyclingandpedestriantrails.Theresultsuggeststhatchildren’sandadults’physicalactivityenvironmenthasbecomemorealike.Cyclingorpedestriantrailsdonotdevelopchildren’smotorskillsenough.Improvementswouldconsistofversatilephysicalactivityenvironments,whicharelocatednear-bychildren’shomes(apartmentsandyards),cityblocksandresidentialareasinvillagesorruralareas.Thesekindsoffacilitiescouldbebuiltupbythehousingcooperativesandrealestatethem-selves.

• Children’sandadolescents’neighborhoodshouldbeasself-containedfortheirphysicalac-tivityfacilitiesaspossible,sothattheydidn’thavetogoveryfarfromhomesurroundings.

• Themostimportantthingwouldbetogetnearchildren’sandadolescents’homesversatileneighborhoodsportfacilities,whichusewouldn’tbelimitedinanywaye.g.byrequiringboo-kingsorfees.

• Thebestresultsinpromotingphysicalactivitycanbeobtainedwithneighborhoodsportfaci-lities,whichshouldbealwaysopenandaresoclosetohomesthatthereisnoneedtobuildchangingrooms,parkinglots,etc.,inwhichcase,theyareverycheaptobuild.

Schoolyardsareinrelativelylittleuse.Schoolyardsareusedevenlessaschildrengetolder.Thisisawasteofland-use,becauseasignificantperiodofadayyardsareunused.Theschoolyardsarealreadyatkeylocationsofcommunitiesduetotheaccessibilityofschools,sooneshoulddrawattentiontothemoreeffectiveuseoftheschoolyards.

• Naturally,theschoolyardsareusedmoreiftheyarewell-equippedandopen.Onewaytogettheschoolyardstophysicallyactiveuseistobuildneighborhoodsportfacilitiesinconnectiontothem.

• Neighborhoodsportfacilitiescanalsobebuiltinrealestates,inwhichcasetheyarewithineveryone’sreache.g.inthecourtyardsoftheblockofflats.Iftheyarebuiltatthesametimeastherestoftheproperty,thecosteffectivenessisgood.

• Asawhole,physicalactivityofchildrenandadolescentsshouldbesupportedmore intheplanningofland-use.Sufficientexercisevenues,playgroundsandnatureshouldbealreadyreservedinthezoningplan.Itisrecommendedthatthemunicipalplannersandpolicymakersbegintoacceptmorecommunity-basedplansonthethemeofphysicalactivityandrecrea-tion.Theseplansshouldbecomplementedbythedetailedcityplans.Neighborhoodsportfacilitiesshouldbebuiltasaruletotheschoolyards,residentialareas,cityblocks,andyardsofrealestateinthesamewaythatthecarparkinglotsarebuiltnowadays.

Sports clubs attain almost nine out of ten 9–15-year-old child and adolescent and almost two-thirds of them participate currently in sports club activities. Children and adolescents begin practice in sports clubs younger than before and the concentration on just one sport and competition characterize the participation.

Themajority(62%)ofthe9-to-15-year-oldchildrenandadolescentstookpartinsportsclubac-tivities.One-quarteroftherespondentshaddroppedoutofsportsclubactivitiesand13percentofchildrenandadolescentshadneverparticipatedinthem.Childrenandadolescentsparticipate

92

insportsclubactivitiesatayoungeragethanbeforeandthevastmajorityofthemengageinonlyonesport.Thesignificantpartofthechildrenandadolescentsstillparticipatetothecompetitiveactivities.

• Traininginsportsclubshavetobehigh-quality,whichprovidespositivephysicalactivityexpe-riences, develop the skills, but also inspire the diverse spontaneous exercise andphysicalactivity,aswellasdirectstothesportyandhealthylifestyle.

• Inthecurrentformofsportclubs,itisimportanttothinkhowitenableschildrentofeelthejoyofphysicalactivity,developavarietyofphysicalskillsandgraspagoodabilitytorespondtoexercise.

• Inorderthatthenationalchildren’sandadolescents’physicalactivityrecommendation(Tam-melin&Karvinen2008)or thetotalphysicalactivityamountenablingdevelopment inthesportspaths(Mononenetal.2014)areachieved,plentyofspontaneousphysicalactivityinadditiontopracticingsportsinclubsisrequired.

One-quarterofchildrenandadolescentsdroppedoutsportsclubs.Inallagegroups,themostprominentcausesofdroppingoutwereboredomofsport,noenjoyinateamorgroup,orthehobbywasn’tarousingenough.Itisworthtonotethatofthosewhohaddroppedoutofsportsclubactivities,almostfouroutoffivewerewillingtostartpracticinginasportsclubagain.

• Duringthedevelopmentofcoaches’andtrainers’skills,attentionisneededinthewaytheycansupportfactorsaffectingestablishmentoftheinternalmotivationofchildrenandado-lescents,suchascompetence,autonomyandsocialcohesion,andtotheinteractionskills.

• Itisimportanttoconsiderhowtoinvolvemorechildrenandadolescentsinthedesignandimplementationoftheactivities,inorderthehobbieswouldbemorearousingandfunforchildrenandadolescents,andthattheywouldpersistforlongerinthehobbies.

• Wehavetoapplysolutionsthatarecapableofprovidingchildrenandadolescentsmorelow-costanddiverselow-thresholdopportunitieseithertostartoutorareturntopathofsportsorphysicalactivity.

Children and adolescents mainly perceive themselves as a physically competent. The high cost and inaccessibility of physical activities prevent them to be more physically active.

Perceivedphysicalcompetenceandphysicalperformanceofchildrenandadolescentswashighertheyoungertheywere.Girlsevaluatetheirphysicalcompetencelowerthanboys.

• Itisimportanttosupportthesensesofphysicalcompetenceofallchildrenandadolescents.• Attentionshouldbepaidtothepromotionofsensesofphysicalcompetenceamong13–15year-olds,andgirlsinparticular,athome,atschoolaswellasatleisuretime.

Externalobstaclessuchasaccessibilityandthehighcostofphysicalactivitiesweremajorobst-acles.Theleastphysicallyactiveperceivedthatperceptionsoftheirbodyandlowsenseofphysi-calcompetencepreventedthemfrombeingphysicallyactive.

• Differentobstaclestophysicalactivityperceivedbychildrenandadolescentsshouldbeiden-tifiedandutilizedtothepromotionofphysicalactivity.

• Clubs,schools,andmunicipalitiesshouldoffercheapanddiversesportsactivitiesforallchild-renandadolescents.

There is a relationship with the physically active support of the parents and friends and children’s and adolescents’ physical activity. In order to maintain the physically active hobbies there is a need to a wide range of support in all stages of life, also in adolescence.

AlargepartoftheFinnishparentssupportstheirchildren’sphysicalactivity,inparticularbyen-couragingandpaying thecostsofhobbies.Supportof friends, suchasbeingphysicallyactivetogether,wasfelttobeofparticularimportanceinbeingphysicallyactiveintheageof11–13years.Highphysicallyactiveadolescentsfeltthattheygotvariedsupportfromtheirparentsand

93


comparedtoothers,themostsupportwasalsofromtheirfriends.Theincreaseintheparents’supportduring research years 2014–2016 canhave relationship to the fact that childrenandadolescentspracticemoreaswellasmoreguidedphysicalactivityamongyoungeragegroupsinsportsclubs,andtheolderagegroupsalsointheprivatesector.Thisoftenrequiresthepartici-pationandsupportofparents,includingtransportationandthepaymentofthecostsofhobbies.

• Childrenandadolescentsneedawiderangeofsupportfromtheirparentsandotherclosedonesinordertomaintaintheirhobbiesinallstagesoflife,alsoduringadolescence,whenthelevelofphysicalactivitytypicallydecreases.

• Inorderthatwecouldutilizethesupportof friendsmoreeffectively forthepromotionofchildren’sandadolescents’physicalactivity,theproviders(suchassportsclubs)shouldpaymoreattentiontotheinteractionofchildrenandadolescentsandguidethemtocollaborateandworktogether.Inparallelofadult-guidedactivity,thereshouldbeprovisionsforchildrenandadolescentstobephysicallyactiveautonomously,andencouragethemtothesponta-neousphysicalactivity.

Secondary pupils are less physically active and sit more than the primary pupils during recess times. One-quarter of the pupils participated in the recess activities planning.

Primarypupilsspendtheirrecesstimesverydifferentlycomparedtothesecondarypupils.Pri-marypupilsspendalmostallrecesstimesoutdoors,aresignificantlymorephysicallyactiveduringrecesstimesandsitlessthansecondarypupils.Spendingtherecesstimesindoorsmakessittingsignificantlymorethanrecesstimesspentoutdoors.

• Physicalactivityatrecesstimesshouldbedeveloped,inparticular,atsecondaryschools.• Sittingduringrecesstimescanbereducedbyincreasingoutdoorrecesstimesandbyarran-gingsomethingmeaningful todoat schoolyardalso to thesecondarypupils.At thesametime,itisimportanttocreateavarietyofopportunitiesforphysicalactivityatrecess,inclu-dingtheinnersideofschool,suchascorridors,lobbiesandgymnasiums.

• Itisimportanttotakeintoaccountalsotheleastphysicallyactivechildrenandadolescentsandtheiraspirationswhenplanningtherecessactivities.

Onlyaquarterofpupilshadtakenpartinrecessactivitiesplanning,withtheprimarypupilslitt-lemoreinvolvedthanthesecondarypupils.Thedesignandimplementationofrecessphysicalactivitiesoffermanyconcretewaystothedevelopmentofsocialinclusionofchildrenandado-lescentsatschool.

• Whenchildrenandadolescentsareallowedtoparticipateinthedesignandimplementationofrecessactivities,theactivitiesarelikelytobepreferableforthem.Itisimportanttogivespacetothevoiceofadolescentsatsecondaryschools,andespeciallyofgirls.

Travelling to and from school is mainly travelled on foot or by bike, but travelling could be more active in the winter.

Themajorityofpupilstraveltheirwaytoschoolonfootorbybike,9thgradersfewerthanotheragegroups.Challengesforactivetravelinclude,longdistancestoschool,winter,andfor9thgra-dersdrivingamopedorridinginamotorvehicle.Boysandgirlstravelledtoschoolequallyactiveallyearround,althoughinwinterthegirlsswitchedfromcyclingtowalkingmoreoftenthanboys.Althoughthestatusregardingactiveschooltravelling,onaverage,isgoodthereare,bigdifferen-cesbetweentheschools(Kallioetal.2015)andactivetravelcouldbemorecommoninwinter.

• Activeschooltravellingcanbeinfluencedbymanyways,bothathomeandatschool.• Parents’rolemodelingandencouragement,aswellasstoppingtoprovidearideforshortschooljourneyssupportthephysicalactivity.

• Schools canpromotephysical activityby arranging storageplaces for vehicles andbicyclehelmets,bydrawingupriskmappingandbyencouragingactivetravelling.

94

Spectator provisions for children and adolescents are poor. On the other hand, we have entered a new era of watching sport via media.

Followingsportprovidesonewaytoattachoneselftothesportcultureandestablishrelationshiptothephysicalactivity.Followingsportintheactualvenueisnotascommonasitwasattheendofthepreviousmillenniumamongchildrenandadolescents.Inotherwords,theorganizersoftheeventshavenotbeenverysuccessful intheeducationworkofthenewgenerationatthetwenty-firstcentury.

On theotherhand,wehaveenteredaneweraofwatching sportviamedia,whichhas seenchangesinspectatorsport.Followingsporttakesupalittletimeamongmostofthechildrenandadolescents.ThelargestusergroupwatchessportfromthewebsitessuchastheYouTubeinsteadofthetraditionalmedia.

• The long-termdevelopmentofsportsculturewouldrequirethatchildrenandadolescentsarebettertakenintoaccountintheprovisionofthesporteventsintheactualvenueaswellassportsonthemedia.

Bullying and discrimination overshadow the children’s and adolescents’ physical activity

ChildrenandadolescentsfindsimilarsocialvaluesregardingequalityisaveryimportantaspectoftherevisedFinnish2015sports law. Intheirownlives,childrenandadolescentsappreciatethesocialrelationshipswithfriendsandfamilymembers,aswellasleisuretimewitheachother.Healthandphysicalfitnessisconsideredimportant.Citizenactioninexerciseorphysicalactivitiesmay,inprinciple,endorsethepositivebasisofvaluesofchildrenandadolescents.

Inspiteofthepositivevaluesfromsport,thereexistsadisturbingshadow.Sporthobbiesare,after school and the Internet, the thirdmost commonplacewhere children and adolescentsexperiencebullyinganddiscrimination.

• In order to strengthen the growthof children and adolescents, theMinistry of EducationandCultureandthemunicipalitiesshouldlinkphysicalactivityandsportfundingpoliciestobemorestrictlytosportslawprinciples–equality,community,culturalpluralism,ahealthylifestyle,aswellasrespectfortheenvironmentandsustainabledevelopment.

• Physicalactivitypolicyshouldinvestinsportsvenuesandfacilities,wherechildrenandado-lescentsareabletobephysicallyactivespontaneously,togetherwiththeirfriendsandpa-rents.

• Thisreportidentifiestheprevalenceofbullyinganddiscriminationinrelationtophysicalacti-vityandsports.Theresultsarecauseforconcernandrequireurgentactionsfromthepoliticalleaders,officials,sportsagentandclubs,aswellasfromparents.Moreresearchaboutthisseriousproblemisneededacutely.

Injuries occurring during children’s and adolescents’ physical activity have become more common at school, sports clubs as well as leisure time. Sports injury prevention work need to be enhanced.

Inallthreephysicalactivityenvironment(school,sportsclubs,andotherleisure-time)theinjurieswerereportedmoreintheyear2016thanin2014.56percentofboysreportedgettinginjuredduringphysicalactivityatleastonceduringthepreviousyear.Ingirls,thecorrespondingvaluewas50percent.Therisktogetinjuredincreased,themoredaysaweektheypracticedsports.

• Sportsinjurypreventionworkmustbeenhancedinallagegroups.• Schoolsandsportsclubsattainthetargetgroupcomprehensively,andare,therefore,favorab-lecontextstoimplementingpreventionofinjuries.

• Inadditiontothesupplementaryeducation,itwouldbeimportantthatteachers,trainersandcoachestakeadvantageofthefree,scientificresearch-basedmaterialonthewebsitewww.terveliikkuja.fifromthenationalsportsinjuriespreventionprogramme(LiVE).

95


There were a number of differences in physical activity behaviour between language groups. Swedish-speaking children and adolescents were physically less active at lei-sure time and on journey to school than Finnish-speaking children and adolescents.

MoreFinnish-speakingchildrenandadolescentsachievedmoderatetovigorousphysicalactivityrecommendationsthanSwedish-speakingchildren.However,moreSwedish-speakingchildrenandadolescentswerevigorouslyphysicallyactivethanFinnish-speakingchildren.Grea-terphysicalactivityofFinnish-speakingchildrenmaybeexplainedbytheeverydayphysicalactivity:theydidspontaneousphysicalactivity,tookadvantageofavarietyofsportsfacilitiesandtravelledjourneystoschoolonfootorbybikemoregenerallythanSwedish-speakingchild-ren.TheSwedish-speakingchildrenandadolescentssatmore,reportedmorescreentime,andtheirscreentimewasrestrictedlessgenerallyathomethanFinnish-speakingchildren.

• TheSwedish-languageschoolscouldtakeamoreactiveroleinencouragingandpromotingchildren’sandadolescents’physicalactivityatschoolaswellatleisuretime.

• TheparentsofSwedish-speakingchildrenandadolescentsshouldconsideredthenecessityofschoolridesandpossiblerestrictionsforscreentime.

TheSwedish-speakingchildrenreportmoreinjuriesandabsencesduetoinjuriesoccurredduringphysicalactivity.

• Swedish-language schools and sports clubs should draw attention to physical educationteachersandtrainerstohavesufficientknowledgeoftherisksofphysicalactivityandtheirpreventionofinjuries.

Boys were physically more active than girls among children and adolescents with perceived disabilities. Boys with perceived moving difficulties accumulated the most sedentary time.

Comparedtothenon-disabledchildrenandadolescents,difficultiesinhearing(hearingimpair-mentorcorresponding)limitsphysicalactivitytheleast,anddifficultyinmoving(physicaldisabi-lityorcorresponding)themost.

Moreboyswithperceiveddisabilitiesachievedthephysicalactivityrecommendationsandtookpartinthesportsclubsactivitiesthangirls.Theprevalencesweresimilartonon-disabledado-lescents(20–30%),withtheexceptionofadolescentshavingdifficultiesinmoving,whoseper-centagestayedinlessthan15.

Percentages of sedentariness of disabled adolescentswere very similar to non-disabled ado-lescents during theweek aswell as on theweekend,whichwas about 6–7 hours. Themostsedentary,forupto10hoursadayonweekends,wasboyswithmovingdifficulties.Thenumberofdayswithatleasttwohoursofscreentimeincreasedinaccordingtothenumberofdifficultiesineachagegroup.

• Schools, their immediateenvironmentandaccessibilityofphysicalactivity facilitiesshouldbedeveloped.Thecircumstancesshouldbeconsideredfromthepointofviewiftheyenab-le playing, exercising, and physical activity also in the cases where the participant has aconstraintordisability.

• Schoolsandprovidersofphysicalactivitiesshoulddeveloplow-thresholdphysicalactivities,whichisnotbasedoncompeteorsuperiority.Inparticular,adolescentsperceivingdifficultiesinrememberingandconcentration,andspeaking,aswellasgirlsinallfunctionaldifficultygroupscanbeincludedinthetraditionalsportsactivities.

• Thereisaneedforfurtherclarificationonhowmorethanonetypeofdifficultyinfluencesphysicalactivity.Furthermore,itisnecessaryassessthephysicalactivitylevelsofchildrenandadolescentsgoingtospecialschoolsandclassesintotheLIITU-research.

96

LÄHTEET

Aarresola, O. & Konttinen, N. (2012a) Nuori Urheilija -tutkimus: 14–15-vuotiaiden jouk-kueurheilijoiden harjoittelu, urheilupolut ja mikroympäristö. KIHUn julkaisusarja nro 30. http://www.urheilututkimukset.fi/web/julkaisut/6407/

Aarresola,O.&Konttinen,N. (2012b)Nuori Urheilija -tutkimus: 14–15-vuotiaiden yksilöurhei-lijoiden harjoittelu, urheilupolut ja mikroympäristö. KIHUnjulkaisusarjanro29,ISBN:978-952-5676-48-8.http://www.urheilututkimukset.fi/web/julkaisut/6406/

Aira,T.,Kannas,L.,Tynjälä,J.,Villberg,J.&Kokko,S.(2013)Hiipuva liikunta nuoruusiässä. Drop-off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-koululaistutkimuksen (HBSC-Study) ai-neistoilla 1986–2010. Julkaisuja/Jyväskylänyliopisto,terveydenedistämisentutkimuskeskus5.Jyväskylä:Jyväskylänyliopisto.

Aittasalo,M.,Vähä-Ypyä,H.,Vasankari,T.,Husu,P.,Jussila,AM.,Sievänen,H.(2015)Mean amp-litude deviation calculated from raw acceleration data: a novel method for classifying the inten-sity of adolescents’ physical activity irrespective of accelerometer brand.BMCsportsscience,medicineandrehabilitation7,18.Epub2015/08/08.

Berg,P.&Kokkonen,M.(toim.)(2016)Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikun-nassa ja urheilussa.Helsinki:Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura,julkaisuja186.

Berg,P.&Piirtola,M. (2014)Lasten ja nuorten liikuntatutkimus Suomessa – tutkimuskatsaus 2000–2012.Helsinki:LiikuntatieteellisenSeurantutkimuksiajaselvityksiä10.

Blomqvist,M.,Mononen,K.,Konttinen,N.,Koski,P.jaKokko,S.(2015)Urheilu ja seuraharrasta-minen. TeoksessaSamiKokko&RiikkaHämylä(toim.)Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014,Valtionliikuntaneuvostonjulkaisuja2015:2,Helsin-ki:Valtionliikuntaneuvosto,74–82.

Carroll,B.&Loumidis,J.(2001)Children’s perceived competence and enjoyment in physical edu-cation and physical activity outside school.EuropeanPhysicalEducationReview7,24–43.

Carson,V.,Hunter,S.,Kuzik,N.,Gray,C.E.,Poitras,V.J.,Chaput, JP.,Saunders,T.J.,Katzmarzyk,P.T.,Okely,A.D.,ConnorGorber,S.,Kho,M.E.,Sampson,M.,Lee,H.,Tremblay,M.S.(2016)Syste-matic review of sedentary behaviour and health indicators in school-aged children and youth: an update. Appliedphysiology,nutrition,andmetabolism=Physiologieappliquee,nutritionetmetabolisme41(6Suppl3),S240–65.Epub2016/06/17.

Davison,K.K.&Jago,R.(2009)Changeinparentsandpeersupportacrossages9to15yrandadolescentsgirl’sphysicalactivity.Medicine & Science in Sports & Exercise 41(9),1816–1825.

Donnelly, J., Hillman, C., Castelli, D., Etnier, J., Lee, S., Tomporowski, P.,Lambourne, K. & Sza-bo-Reed,A. (2016)Physical activity, fitness, cognitive function, and academic achievement in children: A Systematic Review.Medicine&ScienceinSports&Exercise48(6),1197–1222.

Fox,K.R.&Corbin,C.B.(1989)The physical self-perception profile: Development and preliminary validation.JournalofSport&ExercisePsychology11,408–430.

Haapala,H.,Hirvensalo,M.,Laine,K.,Laakso,L.,Hakonen,H.,Kankaanpää,A.,Lintunen,T. &Tammelin,T.(2014)Recessphysicalactivityandschool-relatedsocialfactorsinFinnishprimaryandlowersecondaryschools:cross-sectionalassociations. BMC Public Health 14, 1114.

Haikonen,K.&Parkkari, J. (2010)Liikuntatapaturmat.TeoksessaHaikonen,K.&Lounamaa,A.(toim.) Suomalaiset tapaturmienuhreina2009. THL raportti13/2010.Helsinki: Yliopistopaino.http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085395

Heinilä,K.(2000)Mikäonurheilunviihteellinenmerkitys?TeoksessaMiettinen,M.(toim.)Haas-teena huomisen hyvinvointi – Miten liikunta lisää mahdollisuuksia?Liikunnanjakansantervey-denjulkaisuja124.Jyväskylä:LIKES,287–307.

Helkama,K.(2015)Suomalaisten arvot. Mikä meille on oikeasti tärkeää.Helsinki:SuomalaisenKirjallisuudenSeura.

Husu,P.,Suni,J.,Vähä-Ypyä,H.,Sievänen,H.,Tokola,K.,Valkeinen,H.,Mäki-Opas,T.&Vasankari,T.(2016)Objectively measured sedentary behavior and physical activity in a sample of Finnish adults: a cross-sectional study.BMCpublichealth16,920.Epub2016/09/03.

Husu,P.,Vähä-Ypyä,H.&Vasankari,T.(2016)Objectively measured sedentary behavior and phy-sical activity of Finnish 7- to 14-year-old children- associations with perceived health status: a cross-sectional study.BMCpublichealth16(1),338.Epub2016/04/17.

97


Hölttä, I. (2013)Kunliikuntaei“uppoa”.LiikunnanharrastamattomuudensyytkuudenLiikkuvakoulu–hankkeenkoulun7.ja8.luokkalaisilla.Jyväskylänyliopisto.Liikuntakasvatuksenlaitos.Progradu–tutkielma.

Inchley,J.,Currie,D.,Young,T.,Samdal,O.,Torsheim,T.,Augustson,L.,Mathison,F.,Aleman-Diaz,A.,Molcho,M.,Weber,M.&Barnekow,V.(toim.)(2016)Growing up unequal: gender and socio-economic differences in young people’s health and well-being. Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study: international report from the 2013/2014 survey.HealthPolicyforChildrenandAdolescents.Copenhagen:WHORegionalOfficeforEurope.

Jaakkola,T. (2002)Changes in students’ exercise motivation, goal orientation, and sport com-petence as a result of modifications in school physical education teaching practices. LIKES–Re-searchReportsonSportandHealthno.131.UniversityofJyväskylä,Finland.

Jaakkola,T.,Sääkslahti,A.,Liukkonen,J.&IivonenS.(2012)Peruskoululaisten fyysisen toiminta-kyvyn seurantajärjestelmä. Jyväskylänyliopisto.Liikunta-jaterveystieteidentiedekunta.https://www.jyu.fi/sport/tutkimus/move/FTSloppuraportti22.8.2012.pdf

Jaakkola,T.,Yli-Piipari,S.,Watt,A.&Liukkonen,J.(2016)Perceived physical competence, motiva-tion and enjoyment in physical education as longitudinal predictors of adolescents’ self-reported physical activity. JournalofScienceandMedicineinSport19(9),750–754.

Jago,R.,Page,A.S.&Cooper,A.R.(2012)Friends and physical activity during the transition from primary to secondary school.Medicine&ScienceinSport&Exercise44(1),111-117.

Junkala, P.& Lallukka, K. (2012)Yhteiset kentät? Puheita ja tekoja vähemmistöihin kuuluvien nuorten yhdenvertaisen liikunnan ja urheilun edistämiseksi. Helsinki: Sisäasiainministeriön jul-kaisu1/2012.

Kalman,M.,Inchley,J.,Sigmundova,D.,Iannotti,R.J.,Tynjälä,J.A.,Hamrik,Z.,Haug,E.&Buck-sch,J.(2015)Secular trends in moderate-to-vigorous physical activity in 32 countries from 2002 to 2010: a cross-national perspective.EuropeanJournalofPublicHealth25(Suppl2),37–40.

Kankkunen,P.,Harinen,P.,Nivala,E.&Tapio,M.(2010) Kuka ei kuulu joukkoon? Lasten ja nuorten kokema syrjintä Suomessa.Helsinki:Sisäasiainministeriönjulkaisu36/2010.

Kannas, L.&Brunell,V. (2000).Subjektiv hälsa, hälsovanor och skoltrivsel. Jämförelse mellan svensk- och finskspråkiga elever 1994-1998. Terveystieteidenlaitoksenjulkaisusarja10.Jyväsky-lä:Jyväskylänyliopisto

Karhola,L. (2013)Nuorten liikuntavammojen yleisyys sekä tapaturma-alttiit lajit koulussa, va-paa-ajalla ja urheiluseuroissa. Opinnäytetyö Nuorten Terveystapatutkimuksessa, Lääketieteenyksikkö,Tampereenyliopisto.

Karvonen,T.,Rahkola,A.&Nupponen,H.(2008)”Enoleliikunnallinentyyppi”–sanooaiempaauseampikouluikäinen.Liikunta&Tiede45(6),8–12.

Kokko,S.&Villberg,J.&Kannas,L.(2011)Nuori urheilijan polulla. 13–15-vuotiaiden urheilijoiden arvioita harjoitusmääristään, harjoittelun monipuolisuudesta sekä elämäntavoista. Jyväskylän yliopisto. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. http://www.nuorisuomi.fi/fi-les/ns2/Urheilu-seurat_PDF/Nuori_Urheilijan_Polulla_raportti_final.pdf

Kokkonen,M.(2012)Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa. Helsinki:Valtionliikuntaneuvostonjulkaisuja2012:5.

Koski,P.(1998)Hiipuukohiihto,uupuukoyleisurheilu?Penkkiurheilueioleperinnelaji.Liikunta & Tiede 35(1),6–7.

Koski, P. (2008) Physical Activity Relationship (PAR). International Review for the Sociology of Sport. 43,2,151-163

Koski,P.(2009)Liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa.Helsinki:SLU.

Koski,P. (2015)Kilpaurheilunseuraaminen.TeoksessaKokko,S.&Hämylä,R. (toim.)Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa.LIITU-tutkimuksentuloksia2014.Valtionliikuntaneu-vostonjulkaisuja2015:2.Helsinki,34–38.

Koski,P.&Tähtinen,J.(2005)Liikunnanmerkityksetnuoruudessa.Nuorisotutkimus,23,1,3–21.

Kämppi,K.,Asanti,R.,HirvensaloM.,Laine,K.,Pönkkö,A.,Romar, J-E. &Tammelin,T. (2013) Viihtyvyyttä ja työrauhaa. Koulun henkilökunnan kokemukset ja näkemykset liikunnallisen toi-mintakulttuurin edistämisestä koulussa.Liikunnanjakansanterveydenjulkaisuja269.

Larouche,R.,Saunders,T.,Faulkner,G.,Colley,R.&Tremblay,M.(2014)AssociationsbetweenactiveSchoolTransportandPhysicalActivity,BodyComposition,andCardiovascularFitness:AsystematicReviewof68Studies.Journal of Physical Activity & Health11(1),206–227.

98

Liikuntalaki1.5.2015(390/2015).

Liikuntavammojenvaltakunnallinenehkäisyohjelma.TerveUrheilija-hanke.TampereenUrheilu-lääkäriasema,UKK-insituutti2006.www.terveurheilija.fi.

Liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma. Terve koululainen (TEKO) -hanke. Tampe-reenUrheilulääkäriasema,UKK-instituutti2010.www.tervekoululainen.fi.

Liikuntavammojenvaltakunnallinenehkäisyohjelma. SmartMoves -hanke. TampereenUrheilu-lääkäriasema,UKK-insituutti2014.www.smartmoves.fi.

Lintunen,T.(1987)PerceivedPhysicalCompetenceScaleforChildren.Scandinavian Journal of Sport Sciences9,57–64.

Lintunen,T. (1996)PerceivedPhysicalCompetenceScale (PPCS).TeoksessaOstrow,A.C. (ed.),Directory of Psychological Tests in the Sport and Exercise Sciences. SecondEdition.Morgantown,WV:FitnessInformationTechnology,251–253.

Merikivi,J.,Myllyniemi,S.&Salasuo,M.(2016)Media hanskassa. Lasten ja nuorten vapaa-ai-katutkimus 2016 mediasta ja liikunnasta. Helsinki:Nuorisotutkimusseuranjulkaisuja184,sarjaKenttä.

Mononen,K.,Aarresola,O.,Sarkkinen,P.,Finni,J.,Kalaja,S.,Härkönen,A.&Pirttimäki,M.(toim.)(2014) Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä. KIHUn julkaisusarja nro 46, ISBN: 978-952-5676-71–6.http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDgvMjUvMTBfMTBfMTV-fMTE2X1ZhbGludGF2YWloZV93d3cucGRmIl1d/Valintavaihe_www.pdf

Morrisey,J.L.,Janz,K.F.,Letuchy,E.M.,Francis,S.L.&Levy,S.M.(2015)The effect of family and friend support on physical activity through adolescence: a longitudinal study.InternationalJour-nalofBehavioralNutritionandPhysicalActivity12,103.

Myllyniemi,S.(2013)Vaikuttavaosa.Nuorisobarometri 2013.Helsinki:Nuorisoasiainneuvottelu-kunta50&Nuorisotutkimusseura145.

Ng,K.W.,Rintala,P.,Tynjälä,J.A.,Villberg,J.&Kannas,L.K.(2014)PhysicalactivitypatternsofadolescentswithlongtermillnessesordisabilitiesinFinnishgeneraleducation.European Journal of Adapted Physical Activity7(1),58–72.

Opetushallitus. (2014)Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.Helsinki:Opetus-hallitus. http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perus-teet_2014.pdf

Palomäki,S.&Heikinaro-Johansson,P.(2011)Liikunnan oppimistulosten seuranta-arviointi pe-rusopetuksessa 2010. Koulutuksen seurantaraportit 2011:4. Opetushallitus. Tampere: Tampe-reenYliopistopainoOy.

Parkkari,J.,Kannus,P.&Fogelholm,M.(2004)Liikuntavammat–suurintapaturmaluokkaSuo-messa. Suomen Lääkärilehti59(41),3889–95.

Parkkari,J.,Kannus,P.,Kujala,U.,Palvanen,M.&Järvinen,M.(2003)Liikuntavammatjaniidenehkäisy.Suomen Lääkärilehti58(1),71–6.

Poitras,V.J.,Gray,C.E.,Borghese,M.M.,Carson,V.,Chaput,J.P.,Janssen,I.,Katzmarzyk,P.T.,Pate,R.R.,ConnorGorber,S.,Kho,M.E.,Sampson,M.,Tremblay,M.S.(2016)Systematic review of the relationships between objectively measured physical activity and health indicators in school-aged children and youth. Appliedphysiology,nutrition,andmetabolism=Physiologieappliquee,nutritionetmetabolisme41(6Suppl3),S197-239.Epub2016/06/17.

Rainham,D.,Bates,C.,Blanchard,C.,Dummer,T.,Kirk,S.&Shearer,C.(2012)Spatial Classificati-on of Youth Physical Activity Patterns.AmericanJournalofPreventiveMedicine42(5),e87–e96.

Rajala,K.,Itkonen,H.,Kankaanpää,A.,Tammelin,T.&Laine,K.(2014)Yläkoululaisten subjektiivi-sen sosiaalisen aseman yhteys välituntiliikuntaan ja osallisuuteen. Liikunta&Tiede51(6),63–70.

deRezende,L.F.,RodriguesLopes,M.,Rey-Lopez,J.P.,Matsudo,V.K.&LuizOdo,C.(2014)Seden-tary behavior and health outcomes: an overview of systematic reviews.PloSone9(8),e105620.Epub2014/08/22.

Rissanen,L. (1999)Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen. Yli 65-vuotiaiden terveys, toi-mintakyky ja sosiaali- ja terveyspalvelujen koettu tarve.Oulu:Oulunyliopisto.

Robinson,L.,Stodden,D.,Barnett,L.,Lopes,V.,Logan,S.,Rodrigues,L.&D’Hondt,E.(2015)Mo-tor competence and its effect on positive developmental trajectories of health.SportsMedicine45(9),1273–1284.

99


Salasuo,M.,Piispa,M.&Huhta,H. (2016) Exceptional Life Courses. Elite Athletes and Succes-sful Artists in 2000s Finland.Helsinki: FinnishYouthResearchSociety, FinnishYouthResearchNetworkPublications177,internetpublications97.

Samposalo,H.,Markkula,J.,Merikanto,I.,Imporanta,T.&Lilllsunde,P.(2012)Tapaturmat kus-tantajien tuottamissa perusopetuksen oppimateriaaleissa: Selvitys tapaturmien ehkäisyn sisäl-löistä tietyissä 1.−9. vuosiluokkien oppiaineissa.Terveydenjahyvinvoinninlaitos(THL).Raportti19/2012. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/103036/THL_RAPO19_2012_web.pd-f?sequence=1

Sas-Nowosielski,K.(2008)Participationofyouthinphysicaleducationfromtheperspectiveofself-determinationtheory.Human Movement9,134–141.

Simonsen,N.,Roos,E.,Suominen,S.,Laakso,M.,Lehto,E.,Villberg,J.,Tynjälä,J.,Välimaa,R.,Oja-la,K.&Kannas,L.2016.Hälsotrender bland elever i svensk- och finskspråkiga grundskolor 1994-2014 – WHO:s skolelevsstudie (HBSC-Study).Jyväskylä:Terveydenedistämisentutkimuskeskus,7

SLU(SuomenLiikuntajaUrheilu)(2010)Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010. Lapset ja nuo-ret. SLU-julkaisusarja 7. http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTMvMTEvMjkvMT-NfNDRfMzJfMjgwX0xpaWt1bnRhdHV0a2ltdXNfbnVvcmV0XzIwMDlfMjAxMC5wZGYiXV0/Liikun-tatutkimus_nuoret_2009_2010.pdf

Sommer,H.,Brügger,O.,Lieb,C.&Niemann,S.(2007)Cost to the national economy of non-occu-pational accidents in Switzerland: road traffic, sport, home and leisure. BFU-reportno.58.

Stodden, D., Goodway, J., Langendorfer, S., Roberton,M., Rudisill,M., Garcia, C. &Garzia, L.(2008)Adevelopmentalperspectiveontheroleofmotorskillcompetenceinphysicalactivity:Anemergentrelationships.Quest60(29),290–306.

Suni,J.,Husu,P.,Aittasalo,M.&Vasankari,T.(2014)Liikunta on osa liikkumista- Paikallaanolon määritelmää täsmennetään parhaillaan. Liikunta&Tiede51(6),30-32.

Suomi,Kimmo(2000):Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo.Liikunnankehittämiskes-kus,Jyväskylänyliopisto1/2000.

Suomi,K.,Sjöholm,K.,Matilainen,P.,Glan,V.,Nuutinen,L.,Myllylä,S.,Pavelka,B.,Vettenranta,J.,Vehkakoski,K.&Lee,A.(2012)Liikuntapaikkapalvelutjaväestöntasa-arvo:seurantatutkimusliikuntapaikkapalveluidenmuutoksista1998–2009.Opetus-jakulttuuriministeriönVeikkausvoit-tovaroistakustantamajulkaisu.

Suomi,K.&Vehkakoski,K.(2016)Applied classification in LIPAS-project of sport facilities, venues and sites.FacultyofSportandHealthSciences.GeographicalInformationSystemsGIS-DataBankofFinnishSportFacilities.UniversityofJyväskylä.http://www.lipasinfo.fi.www.liikuntapaikat.fi

Syväoja,H. (2014)Physical activity and sedentary behavior in association with academic per-formance and cognitive functions in school-aged children. LIKES-ResearchReportsonSportandHealth292.Jyväskylä:LIKES-ResearchCenterforSportandHealthSciences.

Tammelin,T.&Karvinen,J.(toim.)(2008)Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuo-tiaille. Helsinki: Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTMvMTEvMDUvMTFfMjJfMDBfNDAzXzA4MDEyOUxpaWt1bnRhc3Vvc2l0dXNfa-2lyamFfa2V2eXRfXzA4LnBkZiJdXQ/080129Liikuntasuositus-kirja%28kevyt%29_08.pdf

Tammelin,T.,KulmalaJ.,HakonenH.&KallioJ.(2015)Koulu liikuttaa ja istuttaa.Liikkuvakoulu-tutkimuksentuloksia2010–2015.Tutkimustiivistelmä.LIKES-tutkimuskeskus.http://www.liikku-vakoulu.fi/filebank/1934-LiikkuvaKoulu_koulu_liikuttaa_ja_istuttaa__4s.pdf.Viitattu28.9.2016

Taylor,I.,Ntoumanis,N.,Standage,M.&Spray,C.(2010)Motivationalpredictorsofphysicaledu-cationstudents’effort,exerciseintentions,andleisure-timephysicalactivity:Amultilevellineargrowthanalysis.Journal of Sport & Exercise Psychology32,99–120.

Tiehallinto(2005)Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina – Suunnittelu ja vuorovaikutus. Hel-sinki:Tiehallinnonsisäisiäjulkaisuja16/2005.

Trots, S.G., Sallis, J.F., Pate,R.R., Freedson,P.S., Taylor,W.C.&Dowda,M. (2003) Evaluatingamodelofparentalinfluenceonyouthphysicalactivity.American Journal of Preventive Medicine 25(4),277-282.

Üstün,T.B.,Chatterji,S.,Bickenbach,J.E.,Kostanjsek,N.&Schneider,M.(2003)TheInternationalClassificationofFunctioning,DisabilityandHealth:Anewtoolforunderstandingdisabilityandhealth.Disability & Rehabilitation 25(11–12),565–571.

100

VanderFels, I.M.,TeWierike,S.C.,Hartman,E.,Elferink-Gemser,M.T.,Smith, J.&Visscher,C.(2015)The relationship between motor skills and cognitive skills in 4-6-year old typically develo-ping children: A systematic review.JournalofScienceandMedicineinSport18(6),6

Vähä-Ypyä,H.,Vasankari,T.,Husu,P.,Suni,J.&Sievänen,H.(2015)A universal, accurate inten-sity-based classification of different physical activities using raw data of accelerometer.Clinicalphysiologyandfunctionalimaging35(1),64-70.Epub2014/01/08.

Wallhead,T.L.&Buckworth,J.(2004)Theroleofphysicaleducationinthepromotionofyouthphysicalactivity.Quest56,285–301.

Wiss,K.,Hakamäki,P.,Hietanen-Peltola,M.,Koskinen,H.,Laitinen,K.,Manninen,M.,Saaristo,V.&Ståhl,T. (2016)Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – TEA 2015. Tilas-tokatsaus 2/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. http://www.julkari.fi/bitstream/hand-le/10024/130509/Tilastokatsaus_peruskoulut_2016_nett.pdf?sequence=1

WorldHealthOrganization(WHO)(2001) International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF).Geneva,Switzerland:WorldHealthOrganization.http://apps.who.int/classifi-cations/icfbrowser/.

WorldHealthOrganization(WHO)(2007)ICF-CY,International Classification of Functioning, Disa-bility and Health: Children and Youth version.Geneva:WorldHealthOrganization.

World Health Organization (WHO) (2010) Global recommendations on physical activity for health. Geneva:WorldHealthOrganization.

Yhdenvertaisuuslaki1.1.2015(1325/2014).

Zacheus,T. (2008)Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen. Suomalaiset lii-kuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. Turunyliopistonjulkaisuja,sarjaC,osa268.Turku:Turunyliopisto.

101


LIITE 1. LIITU 2016 -YHDISTELMÄKYSELYLOMAKE/ 3., 5., 7. JA 9. LUOKAT

KANSALLINEN LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN MONITO-ROINTITUTKIMUS

LIITELOMAKKEEN RAKENNE:

5.–9. -luokkalaiset:Kysymykset1–59(AjaBlomake)60–63B(vainAlomake)64–68(vainBlomake)

3. -luokkalaiset:Kysymykset1–2,4–8,10,12,15,20,24,29–30,32,35–39,41–42,42EGORS,43,47,47,49,51–58,69,merkitty*-merkillä.Mikälivastausvaihtoehdotpoikkeavat5.–9.-luokkalaistenlomakkeesta,3.-luokkalaistenvastausvaihtoehdotmerkitty*-merkillä.

Anna henkilökohtainen tunnistenumerosi:__________

1.* Sukupuoli:PoikaTyttö

2.* Millä luokalla olet?5.luokalla7.luokalla9.luokalla *3.luokalla,muullaluokalla,millä?___

3. Oletko urheilu- tai liikuntaluokalla?EnKylläEntiedä

4.* Missä kuussa olet syntynyt? TamHelMaaHuhTouKesäHeiEloSyysLokaMarrasJoulu

5.* Minä vuonna olet syntynyt?19981999200020012002200320042005*200520062007

6.* Pituutesi:________cm

7.* Painosi:________kg

8.* Minkälaisella paikkakunnalla asut nykyisin?Kaupungissa,keskustassaKaupungissa,keskustanulkopuolellaMaaseudullakirkonkylässätaiasutuskeskuksessaMaaseudullakirkonkyläntaiasutuskeskuksenulkopuolella

9. Tämä kysymys vain 9. -luokkalaisille: Mitä luulet tekeväsi, kun olet käynyt peruskoulun loppuun?Pyrin lukioonPyrinammattikouluuntaimuuhunammatilliseenkoulutukseenPyrinoppisopimuskoulutukseenPyrinsuorittamaankaksoistutkintoaMenentöihinJääntyöttömäksiEn osaa sanoa

102

10.* Missä maassa olet syntynyt?SuomessaMuussa maassa

Jos vastasi muussa maassa: Missä maassa olet syntynyt?

VirossaVenäjälläThaimaassaRuotsissaSomaliassaKiinassaIrakissaYhdysvalloissa(USA)Muussamaassa,missä_________________

11. Valitse yksi vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa tilannettasi. Kunvertaatitseäsimuihinsamanikäisiin,onkosinullapysyviävaikeuksia…

Ei ole vaikeuksia.Kyllä, mutta vai-keudet eivät juuri häiritse arkeani.

Kyllä, ja vaikeudet häiritsevät jonkin verran arkeani.

Kyllä, ja vaikeudet häiritsevät arkeani paljon.

Kyllä, ja vaikeudet häiritsevät arkeani erittäin paljon.

nähdä,vaikkakäyt-täisitsilmälaseja?

kuulla, vaikka sinulla olisikuulolaite?

puhuasujuvasti?

liikkumisessataiesineidenjatavaroi-denkäsittelyssä?

hengittää,esimer-kiksihengenahdis-tusta?

muistaaasioitataikeskittyä?

Seuraavissa kolmessa kysymyksessä (12., 13. ja 14.) liikunnalla tarkoitetaan kaikkea sellaista toimintaa, joka nostaa sydämen lyöntitiheyttä ja saa sinut hetkeksi hengästymään esimerkiksi urheillessa, ystävien kanssa pelatessa, koulumatkalla tai koulun liikuntatunneilla. Liikuntaa on esimerkiksi juokseminen, ripeä kävely, rul-laluistelu, pyöräily, tanssiminen, rullalautailu, uinti, laskettelu, hiihto, jalkapallo, koripallo ja pesäpallo.

12.* Mieti 7 edellistä päivää. Merkitse, kuinka monena päivänä olet liikkunut vähintään 60 minuuttia päiväs-sä? 0päivänä1234567päivänä

13. Mieti tavallista viikkoa. Merkitse, kuinka monena päivänä liikut vähintään 60 minuuttia päivässä? 0päivänä1234567päivänä

14. Kuinka paljon liikut tavallisen viikon aikana yhteensä?En lainkaanNoin½tuntiaviikossaNointunninviikossa2-3tuntiaviikossa 4-6tuntiaviikossa 7tuntiataienemmänviikossa

103


Seuraavissakahdessakysymyksessä(15.ja16.)rasittavallaliikunnallatarkoitetaankaikkeasellaistaliikuntaa,jonkaaikanasydämensykenouseehuomattavastijahengästytselvästi.Seuraavaatarkentavaalausettaei3.-luokkalaisil-la.Rasittavaaliikuntaaonesimerkiksivauhdikkaatpelitjaleikitjajuoksutaihiihto.

15.* Mieti tavallista viikkoa. Merkitse, kuinka monena päivänä viikossa liikkumisesi sisältää rasittavaa liikun-taa? 0päivänä1234567päivänä

16. Kuinka paljon tavallisen viikon aikana liikkumisesi sisältää rasittavaa liikuntaa yhteensä?Ei lainkaan Noin½tuntiaviikossaNointunninviikossa2-3tuntiaviikossa4-6tuntiaviikossa7tuntiataienemmänviikossa

17. Kuinka monta tuntia päivässä keskimäärin istut arkipäivinä? ____tuntia

18. Kuinka monta tuntia päivässä keskimäärin istut viikonloppuna? ____tuntia

19. Vastaa seuraaviin itseäsi koskeviin väittämiin mahdollisimman tarkasti. Valitse yksi vaihtoehto, joka parhaiten vastaa sinun käsitystäsi:

Olenhyväliikunnassa 12345 Olenhuonoliikunnassa

Olenmielestäniyksiparhaistaliikunnassa 12345 Kuuluntaidoiltaniheikoimpiinliikunnassa

Olenitsevarmaurheilutilanteissa 12345 Enluotaitseeniurheilutilanteissa

Olenkyvykkäimpienjoukossavalittaessaoppilaitaurheilutehtäviin

12345 Enkuuluniihinoppilaisiin,joitavalitaanurheilu-tehtäviin(kilpailut,pelitym.)

Olenensimmäistenjoukossakuntarjoutuumahdolli-suuspäästäsuorittamaanurheilutehtäviä

12345 Vetäydyntaka-alallekuntarjoutuumahdolli-suuspäästäsuorittamaanurheilutehtäviä

20.* Seuraavassa tiedustellaan osallistumistasi erilaisiin liikunta- ja urheilutilaisuuksiin. Vastaa jokaiseen vaakarivin kohtaan. Kuinka usein siis liikut vapaa-aikanasi?

Harvemmin kuin kerran viikossa taienlainkaan

Yhtenä päivänä viikossa

2-3 päivänäviikossa



Koulunjärjestämissäliikuntakerhoissa (koulunoppituntejaeilasketamukaan)

Urheiluseuranjärjestämissäharjoituksissa, kilpailuissataiotteluissa

Muunseurantaikerhonjärjestämissäliikuntatilaisuuk-sissa(järjestäjinäesim.partio,seurakunta,kyläyhdistys).Urheiluseuratoimintaaeilasketatässämukaan

Liikunta-alanyritystenjärjestämissätilaisuuksissa (järjestäjinäesim.kuntokeskukset,sisäliikuntapuistot,laskettelukeskukset,ratsastustallit,tanssiopisto)

Omaehtoisesti(esim.pihapelitja–leikit,höntsäily)

104

21. Aiotko seuraavan vuoden aikana lisätä vapaa-ajan liikuntaasi? Ehdottomastien Luultavastien Luultavastikyllä Ehdottomastikyllä

22. Kuinka usein käytät alla olevia paikkoja liikkumiseen kouluajan ulkopuolella vapaa-aikanasi? Laita yksi ruksi ruutuun jokaiselle vaakariville vaikka et käytäkään liikuntapaikkaa.

Liikuntapaikannimi En käytä laisinkaan

Muutaman kerran vuodessa

Muutaman kerran kuukaudessa

Noin kerran viikossa

Useita kertoja viikossa

Koulunpiha-alue

Ulkokentät;myösulkojääradat

Sisäsalit;myösjäähallit

Aitoluonto;metsät(esim.suunnistus,vaellus,marjastus),vesistöt(esim.veneily,surfaus)

Ylläpidetytulkoilualueet,ulkoilureitit;esim.pu-ruradat,hiihtopaikatKevyenliikenteenväylät;kävely-japyörätiet

Kaupunkitila;aukiot,skeittipaikka,puistot

23. Missä määrin seuraavat tekijät estävät sinun liikunnan ja urheilun harrastamista?

Estää erittäin paljon

Estää paljon

Estää jonkin verran

Estää vain vähän

Ei estä lainkaan

Kotiniläheisyydessäeiolekiinnostavanlajinoh-jaustaLiikunnanharrastaminenonliiankallista

Kaveritkaaneivätharrastaliikuntaa

Enoleliikunnallinentyyppi

Terveytenirajoittaaliikunta-aktiivisuuttani

Pidänliikuntaatärkeänä,muttaenvaanviitsilähteäliikkumaanEioleaikaaliikuntaan

Koululiikuntaeiinnostaminua

Hikoiluliikunnanyhteydessätuntuuinhottavalta

Liikunnastaeiolehyötyäminulle

Liikuntaonikävää/tylsää

Liikuntaonliiankilpailuhenkistä

Muusyy,mikä______

105


24.* Seuraavassa saat miettiä, millainen olet liikunnassa koulussa ja vapaa-ajalla. Valitse se numero, joka parhaiten sopii sinuun.

*Olenkestävä 12345 Väsynhelposti

*Olennopea 12345 Olenhidas

*Olenvoimakas 12345 Olenheikko

*Olennotkea 12345 Olenkankea

*Minullaonhyvätasapaino 12345 Minullaonhuonotasapaino

*Olentaitavakäsittelemäänpalloa 12345 Olenhuonokäsittelemäänpalloa

*Olenhyväjuoksemaanjahyppäämään 12345 Olenhuonojuoksemaanjahyppäämään

*Olentaitavaliikunnassajapeleissä 12345 Enoletaitavaliikunnassajapeleissä

Pystynkehittymäänfyysisissäominaisuuksissani 12345 Enpystykehittymäänfyysisissäominaisuuksissani

Haluankehittääfyysisiäominaisuuksiani 12345 Enhaluakehittääfyysisiäominaisuuksiani

Seuraavat väitteet, vain 3. -luokkalaisten lomakkeessa:

*Vointullaparemmaksiliikunnassa 12345 Envoitullaparemmaksiliikunnassa

*Haluantullaparemmaksiliikunnassa 12345 Enhaluatullaparemmaksiliikunnassa

25. Kuinka monta oppituntia sinulla on keskimäärin tavallisen koulupäivän aikana? (merkitse oppituntimäärä numeroin)____oppituntia

26. Arvioi, kuinka monta tavanomaisen koulupäivän oppitunneista vietät pääasiassa istuen? (merkitse oppi-tuntimäärä numeroin) ____oppituntia 27. Mikä oli liikuntanumerosi viimeksi saamassasi koulutodistuksessasi (ei-valinnainen kurssi)? 45678910+vastausvaihtoehto:emmeolevieläsaaneetliikunnastanumeroatodistuksessa

28. Montako minuuttia sinulla on tällä hetkellä koulun liikuntaoppitunteja kunakin päivänä viikossa? Jos sinulla ei ole liikuntaa jonakin päivänä, valitse 0 min.

0min,45min,60min,75min,90min,120min,yli120min

maanantaitiistaikeskiviikkotorstaiperjantai

29.* Kuinka pitkä matka sinulla on kouluun? 0 - 1,0 km 1,1-3,0km 3,1-5,0km 5,1-10,0km 10,1 - 20,0 km yli 20 km

30.* Kuinka kuljet koulumatkasi yleensä? Valitse yksi yleisin kulkutapa.

Kävellen Pyörällä Vanhempien kyydillä Koulukyydillä Muulla moottoriajoneuvolla

Talvella

Syksylläjakeväällä

106

31. Aiotko seuraavan vuoden aikana kulkea koulumatkasi nykyistä useammin kävellen tai pyöräillen? ehdottomastien luultavastien luultavastikyllä ehdottomastikyllä

32.* Missä olet yleensä koulun välitunneilla? Valitse itsellesi sopivin vaihtoehto. Kaikkivälitunnitulkona Enimmäkseenulkona,muttasillointällöinsisällä Enimmäkseensisällä,muttasillointällöinulkona Kaikkivälitunnitsisällä

33. Tätä kysymystä ei esitetä, jos vastasi 32. kaikki välitunnit sisällä. Mitä teet yleensä koulussa välitunneilla ULKONA? Vastaa jokaiselle riville.

En koskaan Silloin tällöin Useimmilla välitunneilla Kaikilla välitunneilla

Istun

Seisoskelen

KävelenOsallistunliikuntapeleihintai-leikkeihin(esim.hippa,hyppynaruhyppely,kiipeily,keinuminen)Pelaanpallopelejä(esim.jalkapalloa,sählyä)

Osallistunohjattuunvälituntiliikuntaan/-toimintaan

Toiminvälituntiliikunnanohjaajana

34. Tätä kysymystä ei esitetä, jos vastasi 32. kaikki välitunnit ulkona. Mitä teet yleensä koulussa välitunneilla SISÄLLÄ? Vastaa jokaiselle riville.

En koskaan Silloin tällöin Useimmilla välitunneilla Kaikilla välitunneilla

Istun

Seisoskelen

Kävelen

Osallistunliikuntapeleihintai-leikkeihin (esim.hippa,hyppynaru,tanssimatto)Pelaanpallopelejä(esim.jalkapalloa,sählyä)

Liikun/pelaankoulunliikuntasalissa

Liikun/pelaankoulunmuissasisätiloissa (esim.aula/käytävä)Osallistunohjattuunvälituntiliikuntaan/ -toimintaanToiminvälituntiliikunnanohjaajana

35.* Onko koulusi Liikkuva koulu? (Vastaa sen mukaan, mitä itse tiedät. Älä kysy opettajalta.)EiKylläEntiedä

36.* Oletko osallistunut seuraaviin koulusi toimintoihin?

Kouluntilojenjapiha-alueidensuunnittelu En Kyllä

Välituntitoiminnansuunnittelu En Kyllä

Oppituntitoiminnansuunnittelu En Kyllä

Koulunteemapäivien,juhlien,retkientaileirikoulunjärjestäminen En Kyllä

107


37.* Valitse, mikä vastausvaihtoehto kuvaa parhaiten koulusi tämänhetkistä tilannetta

Ei toteudu lainkaan

Toteutuu vain vähän

Toteutuu jonkin verran

Toteutuu paljon

Toteutuu täysin

*Välitunneillamennäänpääsääntöisestiulos

*Jokaiseenkoulupäiväänsisältyyvähintään30minyhtenäinenliikkumisvälitunti*Oppilaatohjaavatmuitaoppilaitavälituntiliikunnassa

*Koulussaonriittävästivälituntivälineitä

Välituntivälineetovatkaikkiensaatavilla

Kouluosallistuuliikuntakampanjoihinjatapahtumiin

*Koulunpihallaonpihamaalauksia

Koulunpihallaonpelialuejariittävästimuita liikunnallisiatoimintapaikkoja*Koulunliikuntasalionkäytössävälituntiliikkumisessa

Koulunmuitasisätilojakäytetäänvälituntiliikkumisessa

Koulunpiha-aluettajalähiympäristöähyödynnetäänoppitunneilla(muutkuinliikuntatunnit)Oppitunneillakatkaistaanpitkiäistumisjaksoja

*Koulussakannustetaanoppilaitaliikkumaan koulumatkatkävellentaipyöräillenKoulullaontoimivatpolkupyörienjakypärien säilytysratkaisutKoulussaontehtykoulumatkojenvaaranpaikkakartoitus

*Koulullaonliikunnallistakerhotoimintaa

38.* Kuinka usein äitisi (tai äitipuolesi, jos äitisi ei asu ensisijaisessa kodissasi) yleensä…

Ei koskaan Harvoin Joskus Usein Hyvin usein Ei ole tai en tapaa häntä

*Harrastaaitseliikuntaataiurheilua

*Kannustaasinualiikkumaantaiurheilemaan

*Kyyditseesinualiikuntapaikalletai urheiluharrastukseesi*Harrastaakanssasiliikuntaataiurheilua

*Käyseuraamassaharjoituksiasi,pelejäsitaikilpailujasi

*Keskusteleekanssasiliikunnastataiurheilusta

Maksaaliikunta-taiurheiluharrastukseenliittyviäkuluja

39.* Kuinka usein isäsi (tai isäpuolesi, jos isäsi ei asu ensisijaisessa kodissasi) yleensä…

Ei koskaan Harvoin Joskus Usein Hyvin usein Ei ole tai en tapaa häntä

*Harrastaaitseliikuntaataiurheilua

*Kannustaasinualiikkumaantaiurheilemaan

*Kyyditseesinualiikuntapaikalletai urheiluharrastukseesi*Harrastaakanssasiliikuntaataiurheilua

*Käyseuraamassaharjoituksiasi,pelejäsitaikilpailujasi

*Keskusteleekanssasiliikunnastataiurheilusta

Maksaaliikunta-taiurheiluharrastukseenliittyviäkuluja

108

40. Ottaako kotiväkesi kantaa siihen, kuinka paljon liikut vapaa-aikanasi? Ei,kotiväkenieiotakantaaliikuntaani Kyllä,kotiväkenitoivoo,ettäjatkanliikkumistayhtäuseinkuintällähetkellä Kyllä,kotiväkenitoivoo,ettäliikkuisinnykyistäuseammin Kyllä,kotiväkenirohkaiseeminualiikkumaannykyistäuseammin

41.* Tyypillisen viikon aikana: Kuinka usein kaverisi…

Ei koskaan Harvoin Joskus Usein Hyvin useinHarrastavatliikuntaataiurheiluakanssasi

Kysyvät/pyytävätsinuamukaanliikkumaantaiurheilemaan

Keskustelevatkanssasiliikunnastataiurheilusta

Kannustavatsinualiikkumaantaikehuvaturheilusuorituksiasi

42.* Harrastatko liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa? a.Kyllä,harrastansäännöllisestijaaktiivisesti b.Kyllä,harrastansillointällöin c.Enharrastatällähetkellä,muttaolenaiemminharrastanut d.Enharrasta,enkäolekoskaanharrastanutkaan

42A. Jos vastasi 42. a tai b: Mitä lajia aloit ensimmäiseksi harrastaa urheiluseurassa?Lajilistapudotusvalikkoonjaviimeiseksivaihtoehdoksi”muulaji,mikä.

42B. Jos vastasi 42. a tai b: Minkä ikäisenä aloit harrastaa liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa? (merkitse numeroin ikä) Tähän myös pudotusvalikko ja vastausvaihtoehdot väliltä 3 (”3v tai nuorempana”) - 17 vuotta.

42C.Josvastasi42.ataib:Kuinkamontaalajiaharrastattällähetkelläurheiluseurassa?(Otahuomioonkaikkierivuodenaikoinaurheiluseurassaharrastamasilajit) Yhtälajia 2lajia 3lajia 4lajia 5lajia

42D. Jos vastasi 42C. yhtä lajia: Minkäikäisenä teit päätöksen ja aloit harrastaa vain tätä yhtä lajia urheiluseu-rassa? (merkitse numeroin ikä)Tähän myös pudotusvalikko ja vastausvaihtoehdot väliltä 3 (”3v tai nuorempana”) - 17 vuotta.

42E.* Jos vastasi 42. a tai b: Mitä lajeja harrastat urheiluseurassa tällä hetkellä? Merkitse kaikki tällä hetkellä harrastamasi lajit. (Valitse sinulle tärkein laji ensimmäiseksi. Tätä lajia kutsutaan jatkossa päälajiksesi. Jos har-rastat useampia lajeja, niin valitse lajit tärkeysjärjestyksessä.1.laji = tärkein laji tälle sivulle, jonka jälkeen 2.laji = toiseksi tärkein laji seuraavalle sivulle jne.) 3. -luokkalaisten kysymys: Mitä lajia harrastat urheiluseurassa tällä hetkellä? Valitse alasvetovalikosta sinulle tärkein laji.

Lajilistanäkyyoppilaalle.

SeuraavatURHEILU-kysymyksetkoskevatedellisessäkysymyksessätärkeimmäksimerkitsemääsilajiaelipäälajiasi,elleitoisinolemainittu.

42F. Jos vastasi 42. a tai b: Minkä tason sarjaan tai kilpailuihin osallistut kuluvan tai olet osallistunut viimeisen kauden aikana? En/emmeosallistusarjaantaikilpailuihin Osallistun/osallistumme,harrastetasonsarjaantaikilpailuihin? Osallistun/osallistumme,paikallis-taialuetasonsarjaantaikilpailuihin Osallistun/osallistumme,valtakunnallisentasonsarjaantaikilpailuihin

42G.* Jos vastasi 42. a tai b: Kuinka monta kertaa normaalina viikkona sinulla on (merkitse viikoittaiset kerrat lukuna, ei yhtään kertaa = 0) 3. -luokkalaisten kysymys: Kuinka monta kertaa normaalina viikkona sinulla on mieluisimmaksi/tärkeimmäksi valitsemassasi lajissa… (merkitse viikoittaiset kerrat lukuna, ei yhtään kertaa = 0)Valmentajanohjaamiaharjoituksia ____Pelejä/kilpailuja ____Päälajinomatoimisiaharjoituksia ____

109


42H. Jos vastasi 42. a tai b: Kuinka monta minuuttia yksi tavallinen harjoituskerta kestää? (esim. 60 minuuttia)Valmentajanohjaamaharjoituskerta ____Päälajinomatoiminenharjoituskerta ____

42i. Jos vastasi 42. a tai b: Kuinka monta tuntia viikossa liikut tai urheilet päälajin tapahtumien lisäksi va-paa-ajallasi viikossa?Muidenlajientapahtumissa ____Omatoimisesti(muutkuinpäälajinomatoimisetHarjoituksetesim.kavereidenkanssapelailu) ____

42J. Jos vastasi 42. a tai b: Mikä on kilpailullinen tavoitteesi urheilijana? Merkitse korkein tavoitetasosi.Minullaeiolekilpailullistatavoitetta,urheilenharrastusmielessätaikehittyäkseniliikunnallisestiMenestysjuniorisarjoissa/kilpailuissaMenestysaikuistensarjoissa/kilpailuissakansallisestitaikansainvälisesti

42K. Jos vastasi 42. a tai b: Arvioi seuraavien väittämien pohjalta omaa käsitystäsi valmentajastasi. Valmenta-jani…

Täysineri mieltä

Jokseenkin erimieltä

En samaa enkä erimieltä

Jokseenkin samaamieltä

Täysinsamaamieltä

osaakehittäätaitojani

osaakehittääfyysisiäominaisuuksiani (nopeus,voima,kestävyys)osaaantaahelpostiymmärrettäviäohjeita

antaakannustavaapalautettaharjoituksissa

perustelee,miksijotakinharjoitellaan

huomioimielipiteitänijaehdotuksiani

ohjaaurheilullisiin/terveisiinelämäntapoihin

innostaaliikkumaanjaharjoittelemaanomallaajalla

kannustaaharrastamaanmyösmuitalajeja

onystävällinenjahelpostilähestyttävä

ohjaahauskoja/innostaviaharjoituksia

onrohkaisevajaluokannustavanharjoitusilmapiirin

keskusteleeuseinkanssani

42L. Jos vastasi 42. c: Mitä lajia aloit ensimmäiseksi harrastaa urheiluseurassa?Lajilista pudotusvalikkoon ja viimeiseksi vaihtoehdoksi ”muu laji, mikä.

42M. Jos vastasi 42. c: Minkä ikäisenä aloit harrastaa liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa? (merkitse numeroin ikä)Tähän myös pudotusvalikko ja vastausvaihtoehdot väliltä 3 (”3v tai nuorempana”) - 17 vuotta.

42N. Jos vastasi 42. c: Mitä lajia (lajeja) harrastit seurassa silloin, kun lopetit urheiluseuraharrastuksesi? (jos harrastit useampia lajeja, niin valitse lajit tärkeysjärjestyksessä 1.laji = tärkein laji)1. laji:________ Lajilista pudotusvalikkoon ja viimeiseksi vaihtoehdoksi ”muu laji, mikä.2. laji:________ Lajilista pudotusvalikkoon ja viimeiseksi vaihtoehdoksi ”muu laji, mikä.3. laji:________ Lajilista pudotusvalikkoon ja viimeiseksi vaihtoehdoksi ”muu laji, mikä.

42O.* Jos vastasi 42. c: Minkä ikäisenä lopetit urheiluseuraharrastuksesi? Tähän myös pudotusvalikko ja vastausvaihtoehdot väliltä 3 (”3v tai nuorempana”) - 17 vuotta.* 3. - luokkalaisilla pudotusvalikossa 3 (”3v tai nuorempana”) - 11 vuotta)

42P. Jos vastasi 42. c: Mikä seuraavista kuvaa parhaiten aiempaa osallistumistasi urheiluseuratoimintaan? Harrastin urheiluseurassa... kokeilumielessä harrastusmielessä kilpailumielessä

110

42Q. Jos vastasi 42. c: Arvioi vielä, missä määrin seuraavat syyt vaikuttivat päätökseesi lopet-taa liikuntaharrastus urheiluseurassa?

Ei lainkaan Jonkin verran Erittäinpaljon

Sairaus/loukkaantuminen

Harrastusoliliiankallis

Muuttouudellepaikkakunnalle

Ryhmäni/joukkueenitoimintaloppui

Enviihtynytjoukkueessa/ryhmässä

Joukkuehenkeäeiolluttarpeeksi

Kaverinikinlopettivat

Heikkokilpailumenestys

Enollutniinhyväkuinhalusinolla

Taitonieivätkehittyneet

Kyllästyinlajiin

Harrastamineneiolluttarpeeksiinnostavaa

Minullaeiolluttarpeeksihauskaa

Enpidäkilpailemisesta

Minullaolimuutatekemistä

Minulleeijäänytriittävästiaikaaollakavereidenkanssa

Halusinharrastaajotainmuutaurheilulajia

Halusinpanostaaopiskeluun

Minulleeijäänytaikaamuilleharrastuksillekuinurheilulle

Voittaminenjakilpaileminenkorostuivatliikaa

Harjoitteluoliliianrasittavaa/rankkaa

Valmennuksentasooliheikko

Enpitänytvalmentajasta

Muusyy,mikä?_______________

42R.* Jos vastasi 42. c: Olisitko uudestaan halukas harrastamaan liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa? En Kyllä, kokeilumielessä Kyllä,harrastusmielessä Kyllä,kilpailumielessä

42S.* Jos vastasi 42. d: Oletko koskaan harkinnut harrastavasi liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa? En Kyllä

111


42T. Jos vastasi 42R. tai 42S., kyllä: Valitse korkeintaan kolme syytä, miksi et ole vielä mennyt mukaan urheiluseuratoimintaan?

Minullaeiolemotivaatiota(eiolekiinnostanutenolejaksanut)

Minulla ei ole aikaa

Enolelöytänytkiinnostavaataisopivaalajia

Harrastaminenonliiankallista

Minullaonmuitaharrastuksia

Kaveritkaaneivätharrastaliikuntaaurheiluseurassa

Haluanpanostaaopiskeluun

Entiedä,mitenpääsisinmukaantoimintaan

Kotiniläheisyydessäeioleharrastusmahdollisuutta

Minullaeiolekyytiäharrastuspaikalle

Olenajatellutaloittaaharrastamisenmyöhemmin

Terveytenirajoittaaharrastusmahdollisuuksiani

Muusyy;mikä

43.* Tämä kysymys näkyy taas kaikille:

a. Millaista liikuntaa tavallisesti harrastat vapaa-aikanasi TALVELLA. Merkitse kolme eniten harrastamaasi liikuntamuotoa numeroin 1 (= eniten harrastamasi liikuntamuoto), 2 (= toiseksi eniten harrastamasi liikunta-muoto) ja 3 (=kolmanneksi eniten harrastamasi liikuntamuoto).

Liikuntamuotolistanäkyyoppilaalle.

b. Millaista liikuntaa tavallisesti harrastat vapaa-aikanasi KESÄLLÄ. Merkitse kolme eniten harrastamaasi liikuntamuotoa numeroin 1 (= eniten harrastamasi liikuntamuoto), 2 (= toiseksi eniten harrastamasi liikunta-muoto) ja 3 (=kolmanneksi eniten harrastamasi liikuntamuoto).

Liikuntamuotolistanäkyyoppilaalle.

44. Jos vastasi 42. a tai b: Onko sinulle sattunut viimeksi kuluneen VUODEN aikana tapaturma tai vamma URHEILUSEURALIIKUNNAN yhteydessä? Ei Kerran 2kertaa 3kertaataiuseammin

44A. Jos vastasi 44. kerran tai useammin: Missä URHEILU- TAI LIIKUNTALAJEISSA Sinun vammasi tai tapaturmasi sattuivat? _________________________

44B. Jos vastasi 44. kerran tai useammin: Montako päivää YHTEENSÄ jouduit olemaan poissa harrastuksista tai koulusta näiden vammojen tai tapaturmien takia viimeisen VUODEN aikana? ____enyhtäänpäivää ____päivää

45. Onko Sinulle sattunut viimeksi kuluneen VUODEN aikana tapaturma tai vamma VAPAA-AJAN LIIKUNNAN yhteydessä (ei urheiluseurassa)? Ei Kerran 2kertaa 3kertaataiuseammin

112

45A. Jos vastasi 45. kerran tai useammin: Missä URHEILU- TAI LIIKUNTALAJEISSA Sinun vammasi tai tapatur-masi sattuivat? _________________________

45B. Jos vastasi 45. kerran tai useammin: Montako päivää YHTEENSÄ jouduit olemaan poissa harrastuksista tai koulusta näiden vammojen tai tapaturmien takia viimeisen VUODEN aikana? Enyhtäänpäivää ____päivää

46. Onko Sinulle sattunut viimeksi kuluneen VUODEN aikana tapaturma tai vamma KOULULIIKUNNASSA tai ohjatussa OPISKELIJALIIKUNNASSA? Ei Kerran 2kertaa 3kertaataiuseammin

46A. Jos vastasi 46. kerran tai useammin: Missä URHEILU- TAI LIIKUNTALAJEISSA Sinun vammasi tai tapaturmasi sattuivat? ________________

46B. Jos vastasi 46. kerran tai useammin: Montako päivää YHTEENSÄ jouduit olemaan poissa harrastuksista tai koulusta näiden vammojen tai tapaturmien takia viimeisen VUODEN aikana? Enyhtäänpäivää ____päivää

47.* Mieti tavallista viikkoa. Kuinka monena PÄIVÄNÄ VIIKOSSA sinulle kertyy ruutuaikaa (mm. TV, tietokone, tabletti, kännykkä, konsolipelit) enemmän kuin kaksi tuntia päivässä? 0päivänä 1päivänä 2päivänä 3päivänä 4päivänä 5päivänä 6päivänä 7päivänä

48. Aiotko seuraavan vuoden aikana vähentää ruudun ääressä viettämääsi aikaa? Ehdottomastien Luultavastien Luultavastikyllä Ehdottomastikyllä

49.* Ottaako kotiväkesi kantaa siihen, miten paljon vietät aikaa ruudun ääressä? Ei,kotiväkenieiotakantaaruutuaikaani Kyllä,kotiväkenitoivoominunvähentävänruutuaikaani Kyllä,kotiväkeniasettaarajojaruutuaikaani

50. Kuinka mielestäsi menestyt seuraavissa oppiaineissa verrattuna muihin samanikäisiin? erittäinhuonosti,huonosti,kohtalaisesti,hyvin,erittäinhyvinÄidinkielessäMatematiikassaYleensäoppiaineissa

51.* Kuinka monta läheistä ystävää sinulla tällä hetkellä on? Eiyhtään Yksi Kaksi Kolmetaiuseampia

52.* Tunnetko koskaan itseäsi yksinäiseksi? En Kyllä,joskus Kyllä, melko usein Kyllä,hyvinusein

113


53.* Omistaako perheesi auton (henkilö-, paketti- tai kuorma-auto)? Ei Kyllä,yhden Kyllä,kaksitaiuseampia

54.* Onko sinulla oma huone? Ei Kyllä

55.* Kuinka monta tietokonetta perheelläsi on (mukaan lukien kannettavat ja tabletit, mutta ei pelikonsoleja eikä älypuhelimia)? Eiyhtään Yksi Kaksi Useampiakuinkaksi

56.* Kuinka monta kylpyhuonetta kotonasi on? Eiyhtään Yksi Kaksi Useampiakuinkaksi

57.* Onko kotonasi astianpesukone? Ei Kyllä

58.* Kuinka monta lomamatkaa ulkomaille teit viime vuonna perheesi kanssa? Enyhtään Yhden Kaksi Useampiakuinkaksi

59. Onko sinulla jokin seuraavista liikuntaa mittaavista laitteista?

Ei ole On,muttaenkäytäsitäaktiivisesti Onjakäytänsitäaktiivisesti

Sovellusälypuhelimessa

Syke-taiaktiivisuusmittari/ranneketaiurheilukello

Muu, mikä

KYSYMYKSET 60–63B VAIN A LOMAKKEESSA

60. Miten tärkeitä seuraavat omaan elämään liittyvät asiat ovat sinulle? (valitse vaihtoehto, joka parhaiten vastaa näkemystäsi)

Täysinyhdente-kevää

Melko yhden- tekevää

Eitärkeää,muttaei yhdentekevää

Melko tärkeää

Hyvin tärkeää

En osaa sanoa

Omaulkonäkö

Omaterveys

OmafyysinenkuntoKoulumenestysTaloudellinentoimeentuloIhmissuhteetperheenjäsentenjasukulaistenkanssaIhmissuhteetkavereidenkanssaHarrastusmahdollisuudetMenestyminenharrastuksissa

Mahdollisuusmatkustaalomallaulkomaille

Vapaa-aikaperheenjäsentenjasukulaistenkanssa

Vapaa-aikakavereidenkanssa

114

61. Miten tärkeitä seuraavat yhteiskuntaan / arvoihin liittyvät asiat ovat sinulle? (valitse vaih-toehto, joka parhaiten vastaa näkemystäsi)

Täysinyh-dentekevää

Melkoyh-dentekevää

Eitärkeää,muttaei yhdentekevää

Melko tärkeää

Hyvin tärkeää

En osaa sanoa

Laadukasperuskoulu

Koulutusjärjestelmänmak-suttomuus(peruskoulustakorkeakouluihin)Tasa-arvoihonväristäjakulttuuristariippumattaSukupuoltenvälinenta-sa-arvoLaadukasterveydenhuolto

Suomalaisentaiteenjakulttuurin(esim.bänditjanäyttelijät)kansainvälinenmenestysSuomalaisurheilijoidenkansainvälinenmenestysYmpäristönsuojelu

Ihmisoikeudet

Eläintenoikeudet

115


62. Kuinka paljon aikaa käytät keskimäärin viikossa yhteensä seuraaviin vapaa-ajanviettota-poihin? (valitse parhaiten ajankäyttöäsi kuvaava vaihtoehto)

En ollenkaan

Alle tunnin

1-2 tuntia

3-6 tuntia

7-10tuntia

Yli10 tuntia

Televisionkatselu(myöstallenteiltajatietokoneeltatapahtuva)

Lehtienjakirjojenlukeminen(paperiversioina)Pelaaminentietokoneella,pädillä,pelikonsolillataipuhelimellaPuhelimessapuhuminen(myösskypenjanettiyhteydenvälityk-sellätapahtuva)Sosiaalisenmedian,"Somen"(esim.facebook,instagram,twitter,youtube)käyttäminen(mukaanlukienkäyttöävartentapahtuvavalokuvienjavideoidenkuvaaminen)Muutietokoneenjapuhelimenvälityksellätapahtuvaviestintä(esim.chättäily,sähköposti-,teksti-japikaviestintä)MuunetissäsurffaaminenPiirtäminen,maalaaminenjamuukuvataiteenharrastaminen(myöstietokoneella)Kirjoittaminen(esim.päiväkirjan,tarinoidenjanovellienkirjoitta-minentaibloginpitäminen)Käsitöidentekeminen(esim.pienoismallienjapalapelienraken-taminen,ompelujanikkarointi)MusiikinkuunteluMuumusiikinharrastaminen(esim.jonkinsoittimensoittaminentaikuorossalaulaminen)NäytteleminenjamuuteatteritoiminnassamukanaoleminenUrheiluseurojenharjoitus-jakilpailutilaisuuksiinosallistuminenLiikunnanjaurheilunharrastaminenyksin(muukuinurheiluseu-rojenjärjestämätoiminta)Liikunnanjaurheilunharrastaminenkavereidentaiperheenjä-sentenkanssa(muukuinurheiluseurojenjärjestämätoiminta)Muidenyhdistystenkuinurheiluseurojen(esim.nuoriso-,ihmis-oikeus-jaympäristöjärjestöt,partio,seurakunta)tilaisuuksiinosallistuminenHengailukavereidenkanssaomassataiheidänkodissaHengailukavereidenkanssanuoriso-jamuissaharrastustiloissaHengailukavereidenkanssakaupungilla(esim.kauppakeskukset,kahvilatjahuoltoasemat)

63. Oletko ITSE kokenut joutuneesi syrjityksi ja/tai kiusatuksi?

EnKyllä,joskusKyllä,useinEnosaasanoa

116

63A. Jos vastasi 53. Kyllä usein tai kyllä joskus: Missä tilanteissa olet kokenut joutuneesi syrjityksi ja/tai kiusatuksi?

Ei Kyllä En osaa sanoaKoulussaKodissaLiikunta-jaurheiluharrastuksissaMuissaharrastuksissaNuorisopalveluissa(esim.nuorisotalossa)Muissanuortensuosimissahengailuympäristöissä(kauppakeskuk-set,kahvilat,huoltoasematjne.)KadullakulkiessaInternetissä(esim."Somessa")

63B. Jos vastasi 53A ”Liikunta- ja urheiluharrastuksissa” vaihtoehtoon Kyllä: Onko liikunta- ja urheiluharrastuksissa kokemasi syrjintä ja/tai kiusaaminen johtunut seuraavista syistä?

Ei Kyllä En osaa sanoaIkäUlkonäköPukeutumistyyliIhonväriUskontoSukupuoliSeksuaalinensuuntautuminenPoliittisetnäkemyksetKielitaitoPuhetapaTerveydentilaKöyhyysRikkausVammaisuusVähäisetliikunnallisettaidotSyrjintäonjohtunutjostainmuustasyystä,mistä?

117


KYSYMYKSET 64–68 VAIN B LOMAKKEESSA

64. Kuinka usein seuraat urheilua ja liikuntaa seuraavista tiedotusvälineistä? (silläeiolemerkitystä,mitälaitettaseuraamiseenkäytät:esim.katsotkotelevisiotatv-vastaanottimen,tietoko-neen,pädintaipuhelimenkautta/nettisivujatietokoneen,pädintaipuhelimenkautta)

En kos-kaan

Harvemmin kuin kerran kuussa

1-3kertaakuussa

1-3kertaaviikossa

4-6kertaaviikossa

Päivittäin

Televisio(myösnetti-tv,esim.YleAreena)Muutnettitallenteet (esim.Youtube)Teksti-tv

Radio(myösnettiradio)Sosiaalinenmedia (esim.Twitter,Facebook)SanomalehtienpaperiversiotSanomalehtiennettisivutjadigitaalisetnäköislehdetMuutnettisivutjablogitAikakauslehdetjakirjat (paperiversioina)

65. Kuinka paljon arvioit keskimäärin seuraavasi urheilua ja liikuntaa yhden viikon aikana yhteensä edellisessä kysymyksessä mainituista tiedotusvälineistä? (valitse seuraavista parhaiten ajankäyttöäsi kuvaava vaihtoehto)

En ollenkaanAlle30min30–60minNoin1–2tuntiaNoin3–5tuntiaNoin6–10tuntiaNoin11–15tuntiaYli15tuntia

66. Kuinka paljon seuraat seuraavia kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia tiedotusvälineistä, kun tapahtu-mat ovat käynnissä?

En ollenkaan Vähän Jonkin verran Paljon ErittäinpaljonAlppihiihdonjalumilautailunMM-kisatAmpumahiihdonMM-kisatJalkapallonmiestenMM-jaEM-kisatJääkiekonmiestenMM-kisatMuidenmiestenpalloilulajienMM-jaEM-kisat (esim.lentopallo,koripallo,salibandy)NaistenpalloilulajienMM-jaEM-kisatKesä-jatalviolympialaisetParalympialaisetPohjoismaistenhiihtolajien(maastohiihto, mäkihyppy,yhdistetty)MM-kisatX-Gamesit(Extremesportsgames)YleisurheilunMM-jaEM-kisat

118

67. Kuinka paljon seuraat seuraavia urheilu- ja liikuntaohjelmia tiedotusvälineistä?

En ollenkaan Vähän Jonkin verran Paljon ErittäinpaljonSuoratottelu-jatapahtumalähetyksetkansainvälisistäurheilunsuurtapahtumista(esim.Olympialaiset,MM-jaEM-kisat)Suoratottelu-jatapahtumalähetyksetmuistakansainväli-sistätapahtumista(esim.kansainvälistenpalloilusarjojenottelut)Suomenmaajoukkueidenottelu-jatapahtumalähetykset(muutkuinMM-jaEM-kisaottelut)Suoratottelu-jatapahtumalähetyksetkotimaisistatapah-tumistaLiikunta-jakuntoiluaiheisetohjelmatElektroninenurheilu(e-sports)ohjelmatUrheiluaiheisetajankohtais-,makasiini-javiihdeohjelmatUrheilunuutisohjelmat(esim.Urheiluruutu)

68. Kuinka usein käyt seuraamassa urheilu- ja liikuntatapahtumia paikan päällä?

En koskaanHarvemminkuinkerranvuodessa1–2kertaavuodessa3–5kertaavuodessa6–10kertaavuodessa11–20kertaavuodessaUseamminkuin20kertaavuodessa

69.* Tämä kysymys vain 3. -luokkalaisille: Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita koululiikunnassa?

Ei lainkaan tärkeää

Vainvähäntärkeää

Jonkin ver-rantärkeää

Tärkeää Erittäintärkeää

HengästynjahikoilentunnillaOpintoimimaanryhmässävastuullisestiOpinuusialiikuntataitojaOpinhuolehtimaanhyvinvoinnistaniOpettajaonreilujaoikeudenmukainen

Kysely päättyi.Kiitos osallistumisestasi!

119


LIITE 2. Liitetaulukko 2. Urheiluseurassa harrastavien lasten ja nuorten päälajit (%) sukupuolittain ja yhteensä.

Pojat Tytöt Kaikkin=1582 n=1633 n=3215

Jalkapallo 27,2 10,3 18,6Tanssijakilpatanssi 0,5 16,6 8,7Salibandy 14,6 2,8 8,6Ratsastus 0,3 16,2 8,4Jääkiekko 13,5 0,9 7,1Voimistelu 1,6 8,9 5,3Yleisurheilu 2,2 4,7 3,5Koripallo 3,0 2,3 2,6Lentopallo 1,3 3,4 2,4Uinti 2,7 2,2 2,4Pesäpallo 1,7 2,5 2,1Cheerleading 0,0 3,6 1,8Käsipallo 1,3 1,3 1,3Hiihto 1,3 1,1 1,2Tennis 1,4 1,1 1,2Uimahypyt 0,1 0,4 1,2Karate 1,3 0,7 1,0Sulkapallo 1,1 0,8 1,0Judo 1,3 0,4 0,9Ringette 0,0 1,7 0,9Suunnistus 0,6 1,1 0,9Golf 1,1 0,3 0,7Nyrkkeily 0,8 0,7 0,7Taekwondo 0,6 0,8 0,7Amerikkalainenjalkapallo 0,9 0,2 0,6Aerobic 0,3 0,7 0,5Alppihiihto 0,6 0,4 0,5Ampumaurheilu 0,7 0,2 0,5Luistelu 0,1 0,8 0,5Aikido 0,5 0,3 0,4Pyöräily 0,5 0,2 0,4Taitoluistelu 0,0 0,8 0,4Futsal 0,5 0,1 0,3Lumilautailu 0,4 0,2 0,3Muodostelmaluistelu 0,0 0,6 0,3Paini 0,4 0,1 0,3Sukellus 0,6 0,0 0,3Ampumahiihto 0,1 0,2 0,2Jujutsu 0,4 0,1 0,2Jääpallo 0,2 0,1 0,2Keilailu 0,4 0,1 0,2Miekkailu 0,3 0,2 0,2Painonnosto 0,4 0,1 0,2

120

Hiihtosuunnistus 0,1 0,0 0,1Jousiammunta 0,3 0,0 0,1Pöytätennis 0,2 0,0 0,1Squash 0,1 0,1 0,1Taido 0,1 0,1 0,1Vesipallo 0,1 0,1 0,1Voimanosto 0,1 0,1 0,1Yhdistetty 0,1 0,1 0,1Melonta 0,1 0,0 0,0Mäkihyppy 0,1 0,0 0,0Purjehdus 0,1 0,0 0,0Rullaluistelu 0,0 0,1 0,0

LIITE 3.

Liitetaulukko 3. Liikuntaharrastuksen esteet pojilla ja tytöillä ikäryhmittäin, niiden oppilaiden osuus (%), jotka vastasivat väittämän pitävän paikkansa (vain vähän, melko hyvin tai erittäin hyvin).

Kotiniläheisyydessäeiolekiinnostavanlajinohjausta,N=5401 46 52 45 55 52 66 55Liikunnanharrastaminenonliiankallista,N=5399 40 50 41 50 42 57 46Kaveritkaaneivätharrastaliikuntaa,N=5390 24 24 34 27 37 30 29Enoleliikunnallinentyyppi,N=5374 28 31 36 32 37 40 34Terveytenirajoittaaliikunta-aktiivisuuttani,N=5362 28 30 30 32 29 33 30Pidänliikuntaatärkeänä,muttaenvaanviitsilähteäliikkumaan,N=5353

36 39 46 48 51 58 46

Eioleaikaaliikuntaan,N=5371 32 35 38 49 46 59 43Koululiikuntaeiinnostaminua,N=5382 31 39 39 44 37 49 40Hikoiluliikunnanyhteydessätuntuuinhottavalta,N=5382 20 33 22 32 20 30 26Liikunnastaeiolehyötyäminulle,N=5361 15 14 15 11 16 13 14Liikuntaonikävää/tylsää,N=5366 23 25 25 26 27 34 27Liikuntaonliiankilpailuhenkistä,N=5340 29 38 34 38 33 41 36Muusyy,mikä________,N=4862 13 18 15 18 14 14 15

lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen suomessa - … · 3 lasten ja nuorten...

Documents