Lasten ja nuorten Vantaa IIToimintaohjelma vuosille 2013–2016

Sisällysluettelo

Johdanto .............................................................................................................................................................................. 3Taustaa ................................................................................................................................................................................. 3Toimintaohjelman valmistelu ....................................................................................................................................... 5Lasten ja nuorten vaikuttamistapoja Vantaalla ...................................................................................................... 7 Osallisuus varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa ...................................................................... 7 Varhaiskasvatus ..................................................................................................................................................... 7 Koulut ja oppilaitokset ........................................................................................................................................ 7 Osallisuus vapaa-ajalla ................................................................................................................................................. 8 Vaikuttaminen nuorisotiloilla ............................................................................................................................ 8 Vaikuttaminen kirjastoissa ................................................................................................................................. 8 Vaikuttaminen liikunnan keinoin .................................................................................................................... 8 Nuoret median tuottajina ................................................................................................................................. 8 Vaikuttaminen taiteen ja kulttuurin avulla .................................................................................................. 9 Nuorten oman toiminnan tukeminen ........................................................................................................... 9 Osallisuus kaupunkitasolla .......................................................................................................................................... 10 Äänestäminen ........................................................................................................................................................ 10 Aloitteet ................................................................................................................................................................... 10 Lasten asiantuntijaryhmä ................................................................................................................................... 10 Nuorisovaltuusto .................................................................................................................................................. 10 Vaikuttaja-päivä ..................................................................................................................................................... 11 Verkostokonsulttitoiminta ................................................................................................................................. 11 Vuorovaikutus kaupungin työntekijöiden ja päättäjien kanssa .......................................................... 11 Yhteiset suunnitteluprojektit ........................................................................................................................... 11 Palveluihin vaikuttaminen ................................................................................................................................. 11 Mielipidekirjoitukset, adressit, mielenosoitukset ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa.... 11Yhteistyö eri tahojen kanssa ......................................................................................................................................... 12Toimenpiteet vuosille 2013–2016 ............................................................................................................................... 14 Toimivat rakenteet ja aikuisen tuki ovat lasten ja nuorten osallisuuden edellytys ................................ 14 Osallistumiseen ja vaikuttamiseen tarvitaan tietoja ja taitoja ....................................................................... 15 Yhdessä toimimalla voi vaikuttaa .............................................................................................................................. 15 Monipuolisilla vaikuttamisen tavoilla erilaiset äänet kuuluville .................................................................... 16

Toimintaohjelman seuranta ja arviointi .................................................................................................................... 17

3

Johdanto

Lasten ja nuorten Vantaa on osallisuuden toimintaohjelma, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuor-ten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Ohjelmassa kerrotaan erilaisista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista Vantaalla sekä kuvataan keskeisimmät toimenpi-teet, joiden avulla mahdollisuuksia lisätään vuosina 2013–2016. Toimenpiteet liittyvät tietojen, kan-salaistaitojen ja -toiminnan sekä yhteistyön lisäämiseen, asenteiden muuttamiseen, osallisuuden ra-kenteiden sekä ennen kaikkea erilaisten vaikuttamistapojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Ohjelmaa toteutetaan aikuisten sekä lasten ja nuorten yhteistyönä ja sen toteutusta ohjaa ja tukee Lasten ja nuorten Vantaa ohjausryhmä. Ohjelman vastuutahona toimii sivistystoimen toimiala. Vuo-den 2014 loppuun asti osallisuustyön tukena toimii myös nuorisopalvelujen ESR-rahoitteinen Nuori – omaan elämäänsä vaikuttaja – yhteisössä toimija -hanke1.

Toimintaohjelma on tarkoitettu työvälineeksi kaupungin johdolle, työntekijöille, päättäjille ja kau-pungin muille toimijoille. Toimijat konkretisoivat toimenpiteiden toteutuksen omissa suunnitelmis-saan. Lapsille ja nuorille tehdään oma, helppolukuinen opas.

TaustaaVantaan kaupunginhallitus hyväksyi syksyllä 2010 ensimmäisen Lasten ja nuorten Vantaa -toimin-taohjelman. Ohjelmaan sisältyi 18 erilaista toimenpidettä, joilla lisättiin lasten ja nuorten mahdolli-suuksia osallistua ja vaikuttaa2 heitä koskeviin asioihin. Toimenpiteiden toteuttamisen tueksi käyn-nistettiin samaisena syksynä Lasten ja nuorten Vantaa -hanke. Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on kehitetty yhteistyössä eri toimijoiden sekä lasten ja nuorten kanssa.

Hankkeen aikana kaupunkiin on luotu muun muassa lasten asiantuntijaryhmä ja Mini Vaikuttaja-ta-pahtumia. Lisäksi on testattu palveluagenttitoimintaa ja kehitetty nuorisovaltuuston ja oppilaskun-tien hallitusten toimintaa sekä Vaikuttaja-päivää. Hankkeen aikana on järjestetty erilaisia koulutuksia kaupungin eri toimijoille, päättäjille sekä lapsille ja nuorille. Työvälineitä, kuten osallisuusoppaita, on luotu eri toimijoiden käyttöön. Materiaalit löytyvät hankkeen internet-sivuilta3.

Lasten ja nuorten osallisuus vaatii jatkuvaa kehittämistyötä, jotta lapset ja nuoret pääsevät entistä laajemmin mukaan heitä koskevien asioiden käsittelyyn. Lasten ja nuorten Vantaa -malli (kuvio 1) pe-rustuu Suomen lainsäädäntöön, jossa turvataan lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet. Nuo-risolain 8§:n mukaan nuorille4 on järjestettävä mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuo-risotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

Noin puolet Vantaan budjetista käytetään lapsia ja nuoria koskevaan toimintaan. Tästä syystä osal-lisuus ei toteudu ainoastaan projektitoiminnalla, vaan lasten ja nuorten asiat kuuluvat kaikille kau-pungin työntekijöille ja päättäjille sekä kaupungin muille toimijoille. Osallisuus sisältää sekä oikeu-den tiedon saamiseen ja tuottamiseen, että osallistumisoikeuden suunnitteluun, päätöksentekoon, yhteiseen toimintaan ja arviointiin.

1 Hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus Manner-Suomen ESR-ohjelmasta.2 Vaikuttamisella tarkoitetaan mielipiteiden ja ideoiden esille tuomista, asioiden pohtimista ja niistä keskustelemista, päätösten tekemistä, toimimista sekä toiminnan arvioimista ja kehittämistä.3 http://www.vantaa.fi/fi/nuorille/osallistu_ja_vaikuta/lasten_ja_nuorten_vantaa_-hanke4 Nuorella tarkoitetaan laissa 0−28-vuotiaita.

4

Lapset ja nuoret ovat yksilöitä, joilla on erilaisia tietoja ja taitoja. Heille on luotava erilaisia vaikutta-misen ja osallistumisen tapoja ikä ja kehitystaso sekä elämäntilanne huomioiden. Heidät tulee koh-data oman elämänsä asiantuntijoina, joilla on merkittävää kerrottavaa omasta elämästään. Erityisen tärkeää on huomioida lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat osallistumiseen ja vaikuttamiseen enemmän tukea (esimerkiksi vammaiset ja sairaat lapset ja nuoret). Lisäksi on huomioitava palvelujen ulkopuo-lella olevat nuoret.

Kuvio 1. Keskeiset lasten ja nuorten vaikuttamistavat Vantaalla. 5 6

Lapset ja nuoret

Edustuksellinen osallisuus

• Nuorisovaltuusto• Lasten asiantuntijaryhmä• Oppilaskuntien hallitukset• Nuorisotilojen vaikuttamis-

ryhmät• Vaikuttaja-päivä• Mini Vaikuttaja-tapahtumat• Oppilaskuntien hallitusten

alueelliset tapaamiset• Edustajat luottamuselimis-

sä ja työryhmissä

Suora osallisuus

• Kuntalaisaloite• Palaute• Oikaisuvaatimus

Toimintaosallisuus

• Järjestöt, harrastukset• Lasten ja nuorten omat toiminta-

ryhmät ja hankkeet• Tapahtumatuottaja-, vertais-

ohjaaja- ja mediatoiminta• Sosiaalinen media• Tapahtumat, tempaukset,

kilpailut• Mielenosoitukset, adressit,

mielipidekirjoitukset• Kannanotot ja lausuntopyynnöt• Yhteiset suunnitteluprojektit• Palveluihin ja palvelusuunni-

telmiin liittyvät keskustelut• Asiakaskyselyt• Nuorisotilojen auditoinnit

Tieto-osallisuus• nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Jeesi

• Fronter• sosiaalinen media• www.vantaa.fi/nuorille

- Kaupunginvaltuusto ja -hallitus- Lautakunnat: opetuslautakunta, vapaa-ajan lautakunta, tekninen lautakunta, kaupunkisuunnittelu-lautakunta, ympäristölautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta- Aluetoimikunnat: Aviapolis, Hakunila, Kivistö, Koivukylä, Korso, Myyrmäki ja Tikkurila, Svenska Kommittén- Koulun toimielimet, projektit, hankkeet

• asukaslehti

Päättäjät ja kaupungin työtekijät

Lainsäädäntö

5 Vaikuttamistavat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan toimivat vuorovaikutuksessa.6 Suoran vaikuttamisen keinot ovat sellaisia, jotka on kirjattu lakiin kuntalaisen oikeudeksi.

5

Toimintaohjelman valmistelu

Toimintaohjelman uuden osan valmistelussa kuultiin monin tavoin lapsia ja nuoria. Lapsille ja nuo-rille toteutettiin Webropol-kysely ja heitä haastateltiin kauppakeskus Tikkurissa, Tikkurilan Prismassa ja Point-kirjastossa. Myös nuorisovaltuusto ja lasten asiantuntijaryhmä osallistuivat aktiivisesti ohjel-man valmisteluun.

Kyselyjen ja haastattelujen avulla selvitettiin muun muassa lasten ja nuorten halua osallistua ja vai-kuttaa heitä koskeviin asioihin (kuvio 2) sekä sitä, mihin ja miten he haluavat osallistua ja vaikuttaa. Lisäksi heiltä kysyttiin, kokevatko he, että heillä on riittävästi mahdollisuuksia osallistumiseen ja vai-kuttamiseen (kuvio 3).

Kuvio 2. Lasten ja nuorten halu osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.

Vastaajat halusivat vaikuttaa erityisesti kouluun, vapaa-aikaan, kavereihin, nuorten omaan toimin-taan ja opiskeluun. Suosituimmat osallistumisen ja vaikuttamisen tavat olivat palautteiden antami-nen, tapahtumien järjestäminen, elokuvien, näytelmien tai musiikin tekeminen sekä kirjoittaminen ja keskusteleminen sosiaalisessa mediassa.

Kuvio 3. Lasten ja nuorten kokemus mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa itseä koskeviin asioihin.

Toimintaohjelman valmistelua varten kuultiin myös kaupungin eri toimialojen tulosalueita, työryh-miä, järjestöjä ja seurakuntia. Toimintaohjelman valmisteluun pystyi osallistumaan myös Otakantaa.fi -palvelun kautta7. Kuulemiskierroksen aineistosta on koottu raportti. Raportti löytyy Lasten ja nuor-ten Vantaa -hankkeen internet-sivuilta.

Haluaisitko osallistua ja vaikuttaa lapsia ja nuoria koskeviin asioihin? (n=182)

Koetko, että sinulla on riittävästi mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa sinua koskeviin asioihin? (n=157)

7 https://www.otakantaa.fi /fi FI/Hankkeet/Lasten_ja_nuorten_Vantaa_II_toimintaohjelman_valmistelu

6

Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelma linkittyy vahvasti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitel-ma Hyvikseen8. Ohjelmat täydentävät toisiaan ja niitä onkin tehty yhteistyössä. Hyviksessä määrite-tään lasten ja nuorten arjen kannalta keskeisiä kehittämisen osa-alueita ja teemoja, kuten kouluruo-an ja harrastustoiminnan kehittäminen. Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelman avulla pyritään luomaan välineitä siihen, miten lapset ja nuoret voivat osallistua Hyviksen osa-alueiden ja teemojen kehittämiseen.

Toimintaohjelma linkittyy myös kaupungin osallisuusmalliin9 ja lasten ja nuorten osallisuustyötä teh-dään yhteistyössä asukaspalvelujen kanssa. Kuviossa 4 on kuvattu eri-ikäisten kuntalaisten vaikut-tamistapoja Vantaalla. Osallisuuden perusperiaatteet toimivat pääosin samoin kaiken ikäisille ja eri-ikäisten vuorovaikutusta tulee tukea. Lapset ja nuoret tulee kuitenkin huomioida omana ryhmänään muun muassa heidän vajaavaltaisuutensa ja kokemattomuutensa vuoksi. Heillä ei ole ikänsä puoles-ta käytettävissään samoja vaikuttamisen välineitä kuin aikuisilla. Lasten ja nuorten kanssa toimittaes-sa on erityisen tärkeää mennä heidän luokseen ja tavata heitä heidän omissa ympäristöissään. Näin pystytään toivottavasti tavoittamaan myös ujompia ja hiljaisempia lapsia ja nuoria.

Kuvio 4. Keskeiset kuntalaisten vaikuttamistavat Vantaalla.

8 www.vantaanhyvis.fi9 Kaupungin osallisuusmalli on luettavissa osoitteessa http://www.vantaa.fi/fi/osallistu_ja_vaikuta/prime102.aspx

Edustuksellinen osallisuus

• Kaupunginvaltuusto• Lautakunnat• Aluetoimikunnat ja Svenska

Kommittén• Oppilaskunnat• Nuorisovaltuusto• Lasten asiantuntijaryhmä• Vanhusneuvosto• Vammaisneuvosto• Paikallisromanityöryhmä• Monikulttuurisuusasiain

neuvottelukunta• Vaikuttajapäivä ja

Mini Vaikuttaja-tapahtumat

Suora osallisuus

• Kuntalaisaloite• Neuvoa antava

kunnallinen kansanäänestys

• Palaute• Oikaisuvaatimus

Toimintaosallisuus

• Alueneuvonpidot• Kyläkeskustelut• Asukasfoorumit• Asukastilaisuudet• Osallistuminen

kaupunkisuunnitteluun• Asiakasosallisuus palveluissa• Kohtaamispaikat• Yhteistyöverkostot• Osallistuminen verkossa• Viksun vastauskortit• Kyselyt ja tutkimus• Hankkeet ja projektit

• Ohjeistus• Koulutus• Osallisuus

talouden ja toimin-nan suun-nittelussa

• Ennakoiva vaikutusten arviointi

Tieto-osallisuus• Esityslistat ja pöytäkirjat• Julkaisut ja tiedotteet• Uutiskirje

• Yhteispalvelu• Tehokas verkkoviestintä• asukaslehti • Seuranta

• Arviointi• Mittarit

7

Lasten ja nuorten vaikuttamistapoja Vantaalla

Lapset ja nuoret osallistuvat, toimivat ja vaikuttavat erilaisissa yhteisöissä, muun muassa kotona, koulussa, nuo-riso-, liikunta- ja kulttuuritiloilla sekä muissa harrastusyhteisöissä. Lapset ja nuoret ovat myös aktiivisia palvelu-jen käyttäjiä. Seuraavilla sivuilla on kuvattuna, miten eri-ikäiset lapset ja nuoret voivat vaikuttaa heille tärkeissä lähiyhteisöissä ja myös kaupungin tasolla.

Osallisuus varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa

Perusopetuksessa järjestetään arviointikeskustelu lukuvuo-sittain, johon osallistuvat oppilas, huoltajat sekä luokanoh-jaaja. Se tarjoaa yhden mahdollisuuden, jossa oppilas voi vaikuttaa omaan oppimiseensa liittyviin asioihin.

Oppilaat voivat osallistua ja vaikuttaa kouluissa myös tuki-oppilastoiminnan, vertaissovittelun sekä iltapäivä- ja kerho-toiminnan kautta.

Iltapäivätoiminta on ohjattua vapaa-ajan toimintaa pienille koululaisille. Iltapäiväkerhoissa lapset saavat osallistua yh-teisten sääntöjen ja sopimusten muotoiluun sekä toiminnan suunnitteluun. Toiminnassa lapsille tarjotaan mahdollisuus valita itseään kiinnostavaa tekemistä. Lasten vaikuttamista-poja iltapäiväkerhoissa kehitetään yhteistyössä iltapäivätoi-minnan palveluntuottajien kanssa.

Kerhotoimintaa järjestetään perusopetuksen vuosiluokkien 1–9 oppilaille. Kerhotoiminnan tavoitteena on muun muas-sa lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osallisuuden ja yhtei-söllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

Kaikissa kouluissa toimii lisäksi ruokaryhmä, jossa oppilaat ovat edustettuina. Ruokaryhmissä käydään läpi toiveruoka-päivät ja pohditaan miten edistetään ruokailun viihtyvyyttä. Joissakin kouluissa toimii myös oppilaiden ympäristöryhmä, jonka tehtävänä on edistää ympäristövastuullista toimintaa, kuten jätteiden lajittelua ja energian säästöä.

Aktiivisen kansalaisuuden edellytyksenä on demokratiaa, osal-listumista ja yhteistoimintaa koskeva tieto ja ymmärrys. Yhtenä eri oppiaineita yhdistävänä aihekokonaisuutena on Osallista-va kansalaisuus ja yrittäjyys. Sen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen vahvistamalla hei-dän tietoisuutta oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan yhteiskun-nassa. Osallistumiseen ja vaikuttamiseen kannustaminen on tärkeä tavoite myös yhteiskuntaopin opetuksessa.

Lisätietoja: vantaa.fi /osallistuvaoppilas

Varhaiskasvatus

Pienten lasten ideat, ajatukset ja aloitteet syntyvät yleen-sä lasten jokapäiväisessä arjessa liittyen vahvasti heitä ym-päröivään kokemusmaailmaan. Lasten vaikuttamismahdol-lisuudet ovat pitkälti aikuisten varassa: Aikuinen voi joko mahdollistaa tai estää lasten vaikuttamisen ja osallistumi-sen. Tämän vuoksi aikuisilta vaaditaan erityistä herkkyyttä kuunnella lapsia ja havaita myös lasten sanattomia aloittei-ta. Lähtökohtana on, että lapset tulevat kuulluksi päivittäin ja heitä kannustetaan ilmaisemaan omia näkemyksiään.

Koulut ja oppilaitokset

Oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus tulla kuulluksi, ilmaista mielipiteensä sekä vaikuttaa koulun arjessa. Toimintatavat rakennetaan yhdessä oppilaiden kanssa heidän ikä- ja kehi-tystasonsa mukaisesti. Oppilaiden osallisuudella on merki-tystä turvallisuudentunteeseen ja kouluviihtyvyyteen.

Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat ja opiskelijat. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan hallituksen, joka edus-taa koko oppilaskuntaa. Oppilaskuntatoiminnan tarkoitukse-na on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon ja koulun toiminnan suunnitte-luun, kuten opetusta koskevien suunnitelmien (esim. opetus-suunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman) ja järjestyssääntö-jen laatimiseen. Oppilaskunnan kautta oppilaat ovat mukana suunnittelemassa oppimisympäristöään ja koulun tapahtu-mia. Osallistumalla oppilaat saavat kokemuksia vastuunotos-ta ja yhteisten asioiden hoidosta. Oppilaskuntien hallitukset osallistuvat myös nuorisovaltuuston vaalien järjestämiseen ja Vaikuttaja-päivän ennakkotehtävien toteuttamiseen omassa koulussaan.

8

Vaikuttaminen nuorisotiloilla

Nuorisotilojen toiminnasta ja resursseista päätetään yh-

dessä nuorten kanssa sopien ja demokraattisesti. Toimi-

vat keskustelutilanteet edellyttävät yhteisöllisyyttä eli

me-hengen kokemusta. Jokaiselle annetaan mahdolli-

suus osallistua yhteisen todellisuuden ja toiminnan ra-

kentamiseen ja saada kokemuksia vastuunotosta ja yh-

teisten asioiden hoidosta.

Nuoret osallistuvat tiloilla toiminnan suunnitteluun ja to-

teutukseen muun muassa erilaisten kerhojen, tapahtu-

mien ja retkien kautta. Tiloilla toimii myös koulutettuja

vertaisohjaajanuoria. Vertaisohjaajat ohjaavat muun mu-

assa tilojen avoimia iltoja, junnutoimintaa, punttisalihar-

joittelua ja kerhotoimintaa. Osalla nuorisotiloista toimii

myös talokokouksia ja/tai -hallituksia. Näissä nuoret pää-

sevät päättämään monista tilan toimintaan liittyvistä asi-

oista.

Lisätietoja: vantaa.fi /nuorille > nuorisotilat

Osallisuus vapaa-ajalla

Vaikuttaminen kirjastoissaLapset ja nuoret voivat osallistua ja vaikuttaa eri tavoin myös kirjastoissa. Koivukylän, Myyrmäen ja Lumon kir-jastoissa toimii vertaisohjaajia, jotka järjestävät erilaista toimintaa, esimerkiksi kerhoja kirjaston tiloissa. Lisäksi lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan kirjaston toimin-taan esimerkiksi tapahtumien ja palautteen antamisen kautta. Lapsia ja nuoria otetaan mukaan myös kirjaston tilojen suunnitteluun. Tulevaisuudessa lasten ja nuorten toivotaan osallistuvan enemmän myös verkkosisältöjen luomiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa lukuvinkkien kirjoittamista ja lukupiirien pitämistä.

Lisätietoja: vantaa.fi /kirjasto

Vaikuttaminen liikunnan keinoin

Liikunta on erinomainen väline tuottaa elämyksiä ja hy-

vinvointia. Liikuntaharrastuksien ja liikuntaan liittyvien

hankkeiden kautta tarjoutuu mahdollisuus osallistua lii-

kuntatuokioiden suunnitteluun ja ideointiin sekä osallis-

tua ohjaamiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Liikun-

tapaikkojen rakentamiseen on mahdollisuus vaikuttaa

ilmaisemalla oma mielipiteensä jo rakentamisen suun-

nitteluvaiheessa.

Vantaan Liikkuva koulu -hankkeen alakouluissa toimii

oppilaista muodostettu liikuntaryhmä, Välkkärit. Välkkä-

riryhmä kehittelee ja ideoi pelejä ja leikkejä välitunneille.

Monessa koulussa kuullaan myös taukojumppaa keskus-

radiosta. Välkkärit suunnittelevat ja toteuttavat tauko-

jumpan. Toiminnan tavoitteena on koulupäivän liikun-

nallistaminen.

Sporttia kaikille -hankkeessa toimii nuorista koottuja mo-

nikulttuurisia liikuntaryhmiä, joihin nuoret itse rakenta-

vat liikuntatuntien sisältöjä. Sporttia kaikille -tapahtumiin

nuoret kokoavat erilaisia liikuntaryhmiä ja suunnittelevat

ohjelman. Tavoitteena on saada maahanmuuttajanuoret

innostumaan mukaan nuorten yhteisiin liikuntaharras-

tuksiin.

Lisätietoja:vantaa.fi /liikunta_ja_ulkoilu

Nuoret median tuottajina

Mediatoiminta on pääasiassa vapaa-ajalla, nuorisotilojen ja taiteen perusopetuksen oppilaitosten kautta tapahtu-vaa toimintaa. Sen tarkoitus on antaa itseilmaisun väli-neitä nuorille ja mahdollisuus oman näkemyksen esit-tämiseen. Lasten ja nuorten kulttuuri- ja monitoimitalo Vernissassa toimii viikoittain nuorten mediaryhmä. Me-diaryhmän nuoret paneutuvat monipuolisesti eri viestin-tävälineisiin ja -mahdollisuuksiin. He käsikirjoittavat, ku-vaavat ja editoivat omia elokuvia, tekevät lehtijuttuja ja taltioivat tapahtumia.

Vernissassa on mahdollista tehdä myös animaatioita. Vernissan videotallin animaatioryhmät ideoivat tarinan, rakentavat tarinan vaatimat animaationuket sekä kuvaa-vat ja editoivat lyhyen elokuvan.

Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Jeesissä toimii vertais-tiedottajia. Vertaistiedottajat tekevät juttuja erilaisista nuoria koskevista asioista. Juttuja julkaistaan muun mu-assa Facebookissa, kaupungin ja Jeesin nettisivuilla sekä paikallislehdissä.

Lisätietoja:vantaa.fi /nuorille > Harrasta ja tee itsejeesi.info/fi -FI/vertaistiedotusvantaa.fi /kuvataidekoulu

9

Vaikuttaminen taiteen ja kulttuurin avulla

Taiteen ja kulttuurin tekeminen ja kokeminen tuottaa iloa ja elämyksiä. Oman mielipiteensä voikin ilmaista edellä mai-nittujen tapojen lisäksi myös muun muassa tekemällä musiikkia, tanssimalla, näyttelemällä, piirtämällä tai maalaamalla. Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa taidehankkeissa, työpajoissa, esityksissä ja näyttelyissä.

Taiteen avulla voidaan aktiivisesti vaikuttaa oman elinympäristön esteettisyyteen ja merkityssisältöihin. Lasten taidetalot Toteemi ja Pessi Vantaalla ovat lapsille ja nuorille erityinen kanava nähdä, kokea ja tehdä taidetta. Vantaan kaupunginmu-seon ja Vantaan taidemuseon museopedagogisella ohjelmistolla, opastuksilla ja työpajoilla tarjotaan eväitä paikallisen kulttuuri-identiteetin voimistamiseen ja osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen.

Ryhmämuotoinen harrastus tukee lapsen sosiaalista kehitystä, osallisuutta ja omatoimisuutta unohtamatta varsinaista ta-voitetta, luovan ajattelun, uuden löytämisen ilon ja itsensä ilmaisemisen kyvyn kehittymistä10. Tavoitteena on myös eh-käistä monikulttuuristen lasten ja nuorten syrjäytymistä vahvistamalla osallisuutta ja edistämällä suvaitsevaisuutta. Tästä hyvä esimerkki on Tempo - monikulttuurinen lastenorkesteri, joka perustettiin Vantaan maahanmuuttajatiheille alueille.

Kulttuurista nuorisotyötä toteutetaan Vantaalla yhteistyössä nuoriso- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Kulttuuripalvelut ja-kavat yhdeksäsluokkalaisten kulttuurietukorttia eli Valttikorttia. Kortilla pääsee tutustumaan vapaa-ajallaan vantaalaisiin taide- ja kulttuuripaikkoihin ilmaiseksi tai edullisesti. Kortissa on kyse kulttuurin markkinoinnista ja yleisökasvatuksesta sekä nuorten omaehtoisen kulttuurin tukemisesta. Yhdeksäsluokkalaiset järjestävät vuosittain 1–3 vapaa-ajan tapahtu-maa sekä heidän kanssaan toteutetaan myös taideprojekteja.

2013 syksyllä Valttikortin jaon yhteydessä lanseerataan uusi Tuottaja tavattavissa -työmuoto, jossa nuoriso- ja kulttuuripal-veluiden työntekijät kiertävät Vantaan yläkouluilla. Kiertueella esitellään nuorille alueen nuoriso- ja kulttuuripalveluita se-kä tarjotaan konkreettista tukea oman tapahtuman järjestämiseksi koulutuksen, tilojen ja rahoituksen avulla.

Vantaan kulttuuri- ja nuorisopalvelut osallistuvat myös vahvasti pääkaupunkiseudulliseen yhteistyöhön esimerkiksi Lois-tefestari -tapahtuman sekä pääkaupunkiseudullisten tapahtumatuottajakoulutusten järjestämiseen.

Lisätietoja: vantaa.fi /nuorille > Harrasta ja tee itsevantaa.fi /kulttuuri > Lasten ja nuorten kulttuurivantaa.fi /kuvataidekoulu

Nuorten oman toiminnan tukeminen

Kaupungin nuorisopalvelut tukee vantaalaisten nuorten uusia projekteja myöntämällä Itse Tehty – nuorten toimintarahaa. Avustusta voivat hakea 13–19-vuotiaat ja ryhmässä tulee olla vähintään kolme jäsentä. Projekti voi olla esimerkiksi tanssiker-hon perustaminen, teatteriesitys, videon tekeminen tai vaikkapa tempaus yhteishengen kohottamiseksi nuorisotilalla. Nuori-sotiloista ja -palveluista saa tarvittaessa opastusta projektin toteuttamiseen.

Vaikuttaa voi myös järjestämällä tapahtuman. Tapahtumia voi olla hyvin monenlaisia ja myös niiden teemat voivat vaihdella. Tapahtumalla voi nostaa esiin jonkin itselleen tärkeän asian tai parantaa yleisesti esimerkiksi nuorten vapaa-ajanviettomah-dollisuuksia. Järjestää voi myös Flash mob -tapahtuman, jossa joukko ihmisiä kerääntyy julkiselle paikalle ja tekee ennalta so-vittuna ajankohtana jotain odottamatonta11.

Kulttuuri- ja nuorisopalvelut järjestävät tapahtumatuottajakoulutuksia nuorille. Koulutuksen aikana opetellaan muun mu-assa tiimityöskentelytaitoja sekä tapahtuman tuotantoon liittyviä käytännön asioita. Koulutus on tarkoitettu pääsääntöises-ti ysiluokkalaisille ja vanhemmille vantaalaisille nuorille. Koulutus on maksuton ja sen vetäjinä toimivat kulttuuri- ja nuoriso-palveluiden ohjaajat.

Lisätietoja: itsetehty.fi vantaa.fi /nuorille > Harrasta ja tee itsevantaa.fi /nuorille > Kansalaistoiminta ja järjestöt >avustukset

10 Vantaalla on 21 taiteen perusopetusta antavaa lai-tosta ja yhdistystä. Esimerkiksi Vantaan kuvataidekou-lu ja Vantaan musiikkiopisto ovat erityisen suosittuja 7–16 -vuotiaiden keskuudessa.

11 http://fi .wikipedia.org/wiki/Flash_mob

10

Osallisuus kaupunkitasolla

Äänestäminen

Kunnan ylin päättävä elin on asukkaiden valitsema val-tuusto. Valtuuston jäsenet eli valtuutetut valitaan kun-nallisvaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kunnallis-vaaleissa voivat äänestää ja asettua ehdolle Suomen kansalaiset sekä tietyillä ehdoilla kunnassa asuvat mui-den maiden kansalaiset. Äänioikeutettu on kaikissa vaa-leissa asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kan-salainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.

Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakuntavaaleis-sa valitaan seurakuntien toimintaa suunnittelevat, kehit-tävät ja ohjaavat kirkkovaltuuston ja seurakuntaneu-voston jäsenet. Seurakuntavaalit pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa äänioikeutettu on jokainen seurakunnan konfi rmoitu jäsen, joka viimeistään ensimmäisenä vaali-päivänä on täyttänyt 16 vuotta. Vaaleihin asetetaan use-ammasta ehdokkaasta koostuvia ehdokaslistoja. Ehdo-kaslistan voivat muodostaa ketkä tahansa seurakunnan 10 äänioikeutettua jäsentä. Ehdolle asettuvan tulee olla täysi-ikäinen, konfi rmoitu kirkon jäsen.

Myös nuoriso- tai varjovaalit voivat olla osa lasten ja nuorten demokratiakasvatusta. Vaaleissa voidaan ope-tella muun muassa sitä, miten vaalit ja demokratia toi-mivat sekä miten äänestäminen tapahtuu. Vaalien avul-la voidaan rohkaista eri toimijoita käsittelemään lasten ja nuorten kanssa vaaleja, vaaliteemoja ja seuraamaan eh-dokkaita. Lisäksi voidaan innostaa aktiivisuuteen myös niitä nuoria, joilla ei vielä ole äänioikeutta. Nuoriso- tai varjovaalit voi järjestää esimerkiksi kuntavaalien, edus-kuntavaalien tai presidentinvaalien yhteydessä.

Lisätietoja:vantaa.fi /vaalit > Kunnallisvaalitevl.fi /vaikutavaltikka.fi /vaalit/nuorisovaalit

Lasten asiantuntijaryhmäLasten asiantuntijaryhmä on suunnattu 7–12-vuotiail-le. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on tuoda vantaalais-ten aikuisten ja päättäjien tietoon lapsille tärkeitä asioita sekä tukea kahta vantaalaista Suomen Lasten Parlamen-tin edustajaa heidän toiminnassaan. Lukuvuonna 2012–2013 ryhmässä toimi 16 lasta.

Lisätietoja: vantaa.fi /lastenasiantuntijaryhma

Nuorisovaltuusto

Nuorisovaltuusto vaalitaan vaaleilla kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Valinta toteutetaan kouluvaaleina siten, että jokainen Vantaan kaupungin koulussa ja oppilaitoksessa opiskeleva äänioikeutettu voi äänestää omassa koulus-saan. Koulut ja oppilaitokset kannustavat ja ohjaavat ääni-oikeutettuja äänestämisessä. Niille äänioikeutetuille, jotka eivät opiskele Vantaan kaupungin oppilaitoksissa, järjes-tetään äänestysmahdollisuus kouluvaalien jälkeen.

Nuorisovaltuustoon kuuluu 20 varsinaista jäsentä ja 10 varajäsentä. Nuorisovaltuutetut ovat iältään 13–18-vuo-tiaita. Nuorisovaltuusto kehittää nuorten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, nuorten kuule-miseen ja osallistumiseen sekä kunnalliseen päätöksen-tekoon.

Nuorisovaltuuston edustajilla on läsnäolo- ja puheoike-us lautakunnissa, aluetoimikunnissa sekä kaupunginval-tuustossa. Nuorisovaltuusto kokoontuu yleiskokoukseen kuukausittain, tekee aloitteita kaupunginhallitukselle, an-taa lausuntoja, osallistuu erilaisiin työryhmiin ja järjestää nuorille suunnattuja tapahtumia. Nuorisovaltuusto tekee myös yhteistyötä oppilaskuntien hallitusten kanssa.

Lisätietoja: vantaa.fi /nuorisovaltuusto

Aloitteet

Lapsilla ja nuorilla on monta tapaa tehdä aloitteita Vantaan kaupungille: Vaikuttaja-päivän aloitteet, nuorisovaltuus-ton aloitteet sekä henkilökohtaiset aloitteet ja esitykset, joita jokainen kuntalainen voi tehdä kaupungin verkkosi-vujen aloitelaatikkoon.

Lisätietoja: www.vantaa.fi /nuorille > Osallistu ja vaikuta > Aloitteet

”Aikuiset kuuntelisivat paremmin ja

veisivät asioita paremmin eteenpäin.”

”Vaikuttamistavoista on kerrottava ja

niitä on esiteltävä kaikille oikealla tavalla.”

Lainaukset ovat lapsille ja nuorille toteutetusta Webropol-kyselystä sekä Mini Vaikuttaja-tapahtumien aloitteista.

Vuorovaikutus kaupungin

työntekijöiden ja päättäjien kanssa

Lapset ja nuoret voivat tavata kaupungin työntekijöitä ja

päättäjiä erilaisissa tapahtumissa, kuten Vaikuttaja-päivässä.

Tämän lisäksi he voivat olla suorassa yhteydessä molemmin-

puolisesti myös verkon kautta. Työntekijöille ja päättäjille voi

lähettää sähköpostia tai ajatuksiaan voi kertoa sähköisten

aloite- ja palautejärjestelmien12 tai sosiaalisen median kaut-

ta. Päättäjiltä ja työntekijöiltä edellytetään nopeata vastaa-

mista lasten ja nuorten henkilökohtaisiin yhteydenottoihin.

Lisätietoja: vantaa.fi /paatoksenteko

12 Kaupungissa pilotoidaan esimerkiksi www.otakantaa.fi

-palvelun käyttöä

11

Yhteiset suunnitteluprojektit

Edellä mainittujen tapojen lisäksi työntekijät, päättäjät, lapset ja nuoret voivat olla vuorovaikutuksessa yhteis-ten suunnitteluprojektien kautta. Lasten, nuorten ja ai-kuisten yhteiset suunnitteluprojektit tuovat suoraan esil-le lasten ja nuorten näkemykset.

Suunnitteluprojektit voivat liittyä esimerkiksi lähiympä-ristön, tilojen tai palvelujen suunnitteluun. Vantaalla on suunniteltu ja kehitetty yhdessä lasten ja nuorten kanssa muun muassa skeittipuistoja, koulujen ja päiväkotien pi-hoja, nuorisotiloja ja kouluruokaa.

Lisätietoja: http://www.vantaa.fi /fi /kaavoitus_ja_maankaytto/maankaytto/prime107_fi .aspx

Vaikuttaja-päivä

Vaikuttaja-päivä on vuosittain järjestettävä tilaisuus, jos-sa lapset ja nuoret tuovat päättäjien ja työntekijöiden tietoon itselleen merkityksellisiä asioita kysymysten, eh-dotusten ja aloitteiden kautta. Vaikuttaja-päivän ja sii-hen liittyvien ennakkotehtävien avulla lapset ja nuo-ret pääsevät vaikuttamaan kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon. Vaikuttaja-päivä koskee kaikkia van-taalaisia 7–18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Vaikuttaja-päivä on osa kaupungin asukasfoorumikonseptia.

Vaikuttaja-päivän lisäksi 5–6-vuotiaiden lasten kanssa järjestetään Mini Vaikuttaja-tapahtumia. Tapahtumissa käsiteltyjä lasten aloitteita ja ajatuksia viedään edelleen Vaikuttaja-päivään kaupungin työntekijöiden ja päättä-jien tietoon. Mini Vaikuttaja-tapahtumien tarkoituksena on laajemmin muistuttaa, että iästään huolimatta var-haiskasvatusikäisillä lapsilla on paljon tärkeää sanotta-vaa ja myös sanatonta viestittävää.

Lisätietoja: vantaa.fi /vaikuttaja-paiva

Verkostokonsulttitoiminta

Verkostokonsultit ovat koulutuksen saaneita kaupungin

työntekijöitä, jotka toimivat oman työnsä ohella ulkopuolisi-

na verkostotyön osaajina erilaisissa verkostoneuvotteluissa.

Verkostokonsultit voi tilata ulkopuolisiksi vetäjiksi esimer-

kiksi asiakasneuvotteluun, johon on koottu verkosto lapsen

tai nuoren omasta lähiverkostosta sekä häntä tukevasta vi-

ranomaisverkostosta. Lisäksi verkostokonsultit voi tilata tee-

maneuvonpitoon vaikkapa koululuokkaan käsittelemään

luokkailmapiiriä, tai vanhempainiltaan pohtimaan yhdessä

lasten, koulun ja vanhempien kesken ajankohtaista teemaa.

Verkostokonsultit voi tilata myös kuulemaan eri-ikäisten

lasten ja nuorten mielipidettä valmisteltaessa heitä koske-

via päätöksiä tai suunniteltaessa heitä koskevaa toimintaa.

Verkostokonsultteja välittää kaupungissa toimiva verkosto-

koordinaattori.

Lisätietoja:thl.fi /fi _FI/web/kasvunkumppanitfi /tyon/menetelmat/

verkostodialogiset_menetelmat/verkostokoordinaattorit

Palveluihin vaikuttaminen

Mielipiteen palveluista voi antaa lisäksi esimerkiksi vas-

taamalla erilaisiin palveluja koskeviin kyselyihin tai anta-

malla muuten palautetta palvelusta. Palvelujen arvioin-

tia ja kehittämistä varten voidaan myös kehittää erilaisia

asiakasraateja ja kokemusasiantuntijaryhmiä. Lisäksi

muun muassa palveluagenttitoiminnan avulla voidaan

saada palvelujen käyttäjiltä arvioita ja kehittämisideoi-

ta palvelusta.

Mielipidekirjoitukset, adressit, mielenosoitukset ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa

Lisäksi mielipiteensä voi kertoa esimerkiksi kirjoittamalla mie-lipidekirjoituksen lehteen, keräämällä adressin itselle tärkeäs-tä asiasta tai osallistumalla tai järjestämällä mielenosoituksen. Vaikuttaa voi myös sosiaalisen median kautta (esim. Facebook, Twitter, Youtube) esimerkiksi kirjoittamalla, keskustelemalla tai kuvien ja videoiden avulla.

12

Yhteistyö eri tahojen kanssa

Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat lasten ja nuorten lisäksi heidän huoltajansa. Huoltajilla on merkittävä roo-li lasten ja nuorten osallisuuden tukemisessa useastakin eri näkökulmasta katsottuna: miten huoltajat voivat tu-kea lasten ja nuorten mahdollisuuksia ilmaista omat mielipiteensä ja ajatuksensa kotona ja miten he voivat ottaa osaa kotona tapahtuvaan päätöksentekoon? Miten huoltajat voivat yhdessä lasten ja nuorten kanssa vaikuttaa lasten ja nuorten kasvuun liittyviin asioihin ja palveluihin? Tärkeä merkitys yhteistyössä on kasvatuskumppa-nuudella. Kasvatuskumppanuudessa lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset sitoutuvat lapsen ja nuoren huolenpidon, edun ja oikeuksien edistämiseen yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa13.

Myös järjestöt, seurakunnat ja muut erilaiset yhteisöt ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita lasten ja nuorten osal-listumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä. Esimerkiksi nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöt tarjoa-vat lapselle ja nuorelle mahdollisuuden löytää muita samoin ajattelevia ihmisiä ja opettavat yhdessä toimimisen mahdollisuuksista ja pelisäännöistä. Toiminnan tavoitteena on edistää nuorten osallistumista oman elämänsä ja elinympäristönsä laatuun vaikuttavaan päätöksentekoon ja kasvua yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi. Vapaa-ajan lautakunta myöntää nuorisojärjestöille ja nuorten toimintaryhmille avustuksia, joilla edistetään aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista vahvistumista, itsenäistymistä ja päihteettömyyttä. Kaupungin nuorisotyöntekijät tu-kevat järjestöjen toimintaa ja ohjaavat nuoria mukaan kansalais- ja järjestötoimintaan. Nuoriso- ja varhaisnuori-sojärjestöjen lisäksi kaupungissa toimii monia muita järjestöjä, jotka tarjoavat lapsille ja nuorille osallistumisen, toimimisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Seurakunnat ovat yhteisöjä, joissa jokaisella on oikeus osallistua, toimia ja vaikuttaa omalle ikäkaudelleen luon-tevalla tavalla. Seurakunnissa järjestetään monipuolisia toimintamahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten osallisuuden kokemusta. Evankelisluterilaisen seurakunnan lisäksi myös muut seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt ovat tärkeitä kumppaneita.

Uusia kumppaneita etsitään aktiivisesti. Tulevaisuudessa on tärkeää rakentaa yhteistyötä lasten ja nuorten osalli-suuden näkökulmasta myös muiden viranomaisten, kuten työvoimaviranomaisten ja KELAn sekä yritysten kanssa.

Lisätietoja: vantaa.fi /nuorille > Kansalaistoiminta ja järjestöt vantaalla.infovantaanseurakunnat.fi lastenkirkko.fi uskonnot.fi /yhteisot

13 http://www.thl.fi /fi _FI/web/kasvunkumppanit-fi /tyon/menetelmat/kasvatuskumppanuus

”Tehdä vaikkapa koulujen kautta erilaisia kyselyitä, joissa

kysyttäisiin parannusehdotuksia ja muutenkin

mielipidettä heitä koskeviin asioihin sekä tuleviin muutoksiin.”

13

Oppilaskunta

Vaikuttaja-päivä

Lasten asiantuntijaryhmä

Vertaisohjaajatoiminta

Yhteistyö päättäjien kanssa

Nuorisovaltuusto

14

Toimenpiteet vuosille 2013–2016

Ohjelman toimenpideosio sisältää vuosille 2013–2016 yhteensä neljä kokonaisuutta. Seuraavassa toimenpidekokonaisuuksien kuvaus:

Toimivat rakenteet ja aikuisen tuki ovat lasten ja nuorten osallisuuden edellytys

Toimivat rakenteet ja aikuisen tuki muodostavat lasten ja nuorten osalli-suuden kivijalan. Osallisuus ja sen huomioiminen on ennen kaikkea asen-ne ja tapa tehdä työtä. Se toteutuu parhaiten arjen aidoissa kohtaamis- ja vuorovaikutustilanteissa. Työntekijät huolehtivat omassa työssään siitä, et-tä lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.

Tavoitteena on, että lasten ja nuorten mukaan ottaminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Lapset ja nuoret otetaan mukaan asioiden käsittelyyn alusta lähtien (suunnittelu, päätöksenteko, toiminta, arviointi) ja osallisuus huomioidaan heitä koskevissa asioissa kaikilla tasoilla. Suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä voidaan tukea työntekijöiden positiivisen asenteen lisäksi muun muassa erilaisten strategioiden, suunnitelmien ja eri toimijoi-den yhteistyön avulla. Yhteistä osallisuustyötä tukemaan tarvitaan osallisuushankkeen päätyttyä vuoden 2014 lopussa myös lapsi- ja nuorisoasiavaltuutettu.

1. Kaupunkitasoiset rakenteet ja osallisuustyön tukia) Lapset ja nuoret huomioidaan • kaupunkitasoisia osallisuusrakenteita suunniteltaessa.• kaupungin osallisuusmallin mukaista toimeenpanosuunnitelmaa ja kaupunkiorganisaatiota koskevaa oh-

jeistusta tehtäessä. • osallisuuden toteutumisen seurannassa. b) Kaupungin henkilöstölle, päättäjille ja muille aikuisille toimijoille järjestetään koulutusta lasten ja nuorten

osallisuudesta ja osallistamisen menetelmistä.

Vastuutaho: konserni- ja asukaspalvelujen toimiala, sivistystoimen toimiala

c) Kaupunkitasoisen osallisuustyön jatkuvuus ja tuki varmistetaan lapsi- ja nuorisoasiavaltuutetun avulla. Vi-ranhaltijana toimivan valtuutetun tehtäviin kuuluu lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdolli-suuksien kehittäminen yhteistyössä kaupungin toimialojen, päättäjien, muiden kaupungin toimijoiden sekä lasten ja nuorten kanssa. Lisäksi viranhaltijan tehtävänä on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnetuk-si tekeminen ja sen toteutumisen edistäminen. Lapsi- ja nuorisoasiavaltuutettu toimii yhteistyössä lasten ja nuorten palvelujen koordinaattorin kanssa.

Vastuutaho: sivistystoimen toimiala

2. Toimialatasoiset rakenteet ja osallisuustyön tukia) Ennakoivassa vaikutusten arvioinnissa huomioidaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset.b) Lapset ja nuoret otetaan mukaan toimialakohtaisten osallisuussuunnitelmien sekä muiden lapsia ja nuoria

koskevien suunnitelmien laadintaan. c) Toimialoilla järjestetään koulutusta lasten ja nuorten osallisuudesta ja osallistamisen menetelmistä.

Vastuutaho: kaikki toimialat

”Jo kuuntelemalla ja ottamalla lasten/nuorten toiveet huomioon voidaan parantaa heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan.”

15

”Että näkisi sen, että voi vaikuttaa ja saisi tietoa siitä, mitä asioille tapah-tuu. Välillä nämä unohtuvat täysin.”

Osallistumiseen ja vaikuttamiseen tarvitaan tietoja ja taitoja

Lapset ja nuoret tarvitsevat osallistumiseen ja vaikuttamiseen erilaisia tie-toja ja taitoja. Tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille kootusti tietoa vai-kuttamismahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on luoda mahdollisuuksia kokemukselliseen ja toiminnalliseen oppimiseen.

3. Vaikuttamismahdollisuuksista ja lapsen oikeuksista viestiminena) Vaikuttamismahdollisuuksista ja lapsen oikeuksista kootaan yhdessä lasten ja

nuorten kanssa tietoa internet-sivuille. b) Vaikuttamismahdollisuuksista ja lapsen oikeuksista keskustellaan lasten ja nuorten kanssa päivä-

kodeissa, kouluissa ja vapaa-ajalla. Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti kaupungin ja kumppaneiden toiminnassa.

c) Sosiaalista mediaa hyödynnetään viestimisen välineenä.

Vastuutaho: sivistystoimen toimialaKumppanit: muut toimialat, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat

4. Lasten, nuorten, työntekijöiden ja päättäjien kohtaamiseta) Vaikuttaja-päivää ja Mini Vaikuttaja-tapahtumia kehitetään vuorovaikutuksellisina foorumeina.b) Erilaisia lasten, nuorten, työntekijöiden ja päättäjien pienimuotoisia kohtaamisia luodaan lasten ja

nuorten omissa toimintaympäristöissä sekä kaupungin virastoissa, kuten kaupungintalolla. Koh-taamisissa hyödynnetään sekä olemassa olevia että uusia vuorovaikutteisia tapoja (esimerkiksi elävä kirjasto -menetelmä, osallisuuskahvila, kaupungintalovierailut).

c) Nimetään kaupunginvaltuutetuista lasten ja nuorten valtuutetut.

Vastuutaho: sivistystoimen toimialaKumppanit: muut toimialat, päättäjät, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat

Yhdessä toimimalla voi vaikuttaa

Kukaan ei voi olla yksin osallinen. On tärkeää, että saamme kuulua ja toimia erilaisissa yhteisöissä. Toimintaohjelman tavoitteena on tarjota eri las-ten ja nuorten ryhmille sekä eri-ikäisten ryhmille erilaisia mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen ja toi-mimiseen.

5. Yhdessä toimimisen tukeminen kaupunkitasollaa) Lasten asiantuntijaryhmän toiminta vakinaistetaan. b) Nuorisovaltuuston, lasten asiantuntijaryhmän ja oppilaskuntien hallitusten välistä yhteistyötä

lisätään.

6. Yhdessä toimimisen tukeminen paikallistasollaYhdessä toimimisen tapoja kehitetään• koulujen ja oppilaitosten oppilaskuntien hallitusten välille (esimerkiksi ystäväkoulutoiminta),• nuorisotilojen talohallitusten välille,• oppilaskuntien hallitusten, nuorisotilojen talohallitusten, nuorisovaltuuston edustajien ja muiden

alueella toimivien lasten ja nuorten ryhmien välille,• lasten ja nuorten sekä eri-ikäisten asukkaiden välille (esimerkiksi vapaaehtoistyön kurssit, päiväko-

ti- ja koulumummot ja -vaarit).

Vastuutaho: sivistystoimen toimialaKumppanit: konserni- ja asukaspalvelujen toimiala, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, taiteen perus-opetusta antavat tahot, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat

”Useammin vietettäisiin päivä-kodilla juhlia, jonne kutsuttaisiin äiti, iskä, veli, mummo ja mummi.”

16

Monipuolisilla vaikuttamisen tavoilla erilaiset äänet kuuluville

Lapsia ja nuoria, kuten aikuisiakin, kiinnostavat hyvin erilaiset asiat esimerkiksi vapaa-ajan toiminnoista lastensuojeluun tai koulusta joukkoliikenteeseen. Lapset ja nuoret ovat aktiivisia palvelujen käyttäjiä, joilla on paljon erilaista palveluihin liittyvää kokemustietoa. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat mahdollisuuksia vaikuttaa entistä vahvemmin heitä koskevien palvelujen kehittämiseen.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta on palvelujen lisäksi tärkeä merkitys myös lähiympä-ristöllä. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöön, jossa he

asuvat ja viettävät aikaa. Lähiympäristöön voi vaikuttaa pienillä yh-teisillä teoilla (esimerkiksi siivoustalkoot). Lisäksi lasten ja nuorten on hyvä päästä mukaan myös isompiin lähiympäristön suunnittelu-hankkeisiin (esimerkiksi kaavoitus sekä puistojen, pihojen ja julkis-ten tilojen rakentaminen).

Sekä palvelujen että lähiympäristön kehittämisessä on tärkeää, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori saa äänensä kuuluville itseään koskevissa asioissa. Kuuluville tulee saada myös niin sanotut hil-jaiset äänet. Tarvitaankin lähellä lasta ja nuorta olevia vaikuttamisen tapoja.

7. Palveluihin vaikuttaminena) Ylläpidetään ja kehitetään toimintamalleja, joiden avulla lapset ja nuoret pääsevät helposti mu-

kaan palvelujen arviointiin ja kehittämiseen. Palvelumuotoilua, neuvonpitoja, kyselyjä, sähköisiä aloite- ja palautejärjestelmiä, kokemusasiantuntijuutta, palveluagenttitoimintaa, yhteisiä suunnit-teluprojekteja jne. toteutetaan.

b) Heikommassa asemassa olevat lapset ja nuoret huomioidaan muun muassa kehittämällä lasten-suojelulaitoksissa ja vammaispalveluissa lasten ja nuorten osallistumisen tapoja.

c) Lapset ja nuoret huomioidaan myös aikuisille suunnatuissa sosiaali- ja terveydenhuollon palve-luissa.

Vastuutaho: sivistystoimen toimiala, sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala sekä konserni- ja asukas-palvelutKumppanit: järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat

8. Asuinympäristöön vaikuttaminenYlläpidetään ja kehitetään toimintamalleja, joiden avulla lapset ja nuoret pääsevät helposti mukaan asuinympäristön arviointiin ja kehittämiseen. Kyselyjä, sähköisiä aloite- ja palautejärjestel-miä, yhteisiä suunnitteluprojekteja, nuorisofoorumin toimintaa, EkoTeko-kilpailuja jne. toteutetaan.

Vastuutaho: maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialaKumppanit: sivistystoimen toimiala, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret, huoltajat 9. Lasten ja nuorten oman toiminnan tukeminena) Lisätään lasten ja nuorten mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa omia tapahtumia. b) Innostetaan lapsia ja nuoria perustamaan omia, matalankynnyksen teema-, idea- tai toimintaryh-

miä. Ryhmiä tuetaan esimerkiksi Itse tehty - nuorten toimintarahalla. c) Kulttuurisen nuorisotyön kautta tuetaan lasten ja nuorten taiteellista toimijuutta.

Vastuutaho: sivistystoimen toimialaKumppanit: konserni- ja asukaspalvelut, taide- ja kulttuurilaitokset, taiteen perusopetusta antavat tahot, järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, lapset ja nuoret

”Tehdään joitain juttuja, joissa ”ujoillakin”

olisi mahdollisuus kertoa mielipiteensä.”

”Osallistua suunnitteluihin.”

17

Toimintaohjelman seuranta ja arviointi

Toimintaohjelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain Lasten ja nuorten Vantaa ohjaus-ryhmässä. Arviointia tehdään yhdessä ohjelman vastuutahojen, kumppaneiden sekä lasten ja nuor-ten kanssa. Arvioinnissa hyödynnetään muun muassa osallisuuden mittaamiseen kehitettäviä demo-kratiaindikaattoreita, itsearviointeja, kyselyjä ja tilaisuuksien palautteita. Toimintaohjelmalle luodaan erillinen arviointisuunnitelma.

• Perustuslain 6. pykälän mukaan lapsia on kuultava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän on saa-tava kehitystasonsa mukaan vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

• YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 12. pykälän mukaan lapsella on oikeus vapaasti ilmaista omat näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Sopimus astui Suomessa voimaan vuonna 1991.

• Kuntalain 27. pykälässä sanotaan, että kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vai-kuttaa kunnan päätöksentekoon.

• Kuntalain 28. pykälän mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimin-taa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toi-menpiteet.

• Nuorisolain 8. pykälän (2006) mukaan nuorten on voitava osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

• Lastensuojelulaissa (2007) halutaan varmistaa lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Neljännessä pykä-lässä sanotaan, että lapselle on turvattava mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan.

• Laki ammatillisesta koulutuksesta (1998), perusopetuslaki (1998) ja lukiolaki (1998) määrittä-vät, että kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla oppilaista muodostuva oppilaskunta. Sen teh-tävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistumista oppilaita koskevissa asioissa. Lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan.

• Laki taiteen perusopetuksesta (1998)

• Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa vuosille 2012–2015 osallisuus on yksi kol-mesta painopistealueesta. Ohjelmassa todetaan, että tavoitteena on muun muassa, että jokaisessa kunnassa on toimiva nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Lisäksi ta-voitteena on lisätä lasten ja nuorten mukanaoloa kunnallisten palvelujen arvioinnissa ja ke-hittämisessä sekä lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa.

Lait velvoittavat ottamaan

huomioon lasten ja nuorten

vaikuttamismahdollisuudet ja

toimimaan niiden toteuttamiseksi.

18

”Nuorten pitäisi saada kertoa oma mielipiteensä niin, että aikuiset oikeasti kuuntelisivat.”

” On tärkeää, että aikuiset osallistuvat

lasten leikkeihin.”

”Haluaisin vaikuttaa

järjestämällä tapahtumia,

joita itse saisi suunnitella

ja toteuttaa.”

Kuvitus: Alina Tirkkonen

Julkaisija Vantaan kaupunki 2013 sivistystoimi, nuorisopalvelut

Työryhmä Ari Tossavainen pj., Anna Cantell-Forsbom, Terhi Karhuniemi, Milla-Miia Luosujärvi, Teea Markkula, Kati Mikkonen, Sonja Pääsukene, Hanna Pösö, Sinikka Rantalainen, Ali Salloum, Markus Seppälä, Iris Sotamaa, Katja Syvärinen, Jaakko Turpeinen, Katja Vanonen, Päivi Viilomaa, Jaana Vilpas, Satu Virtanen, Pia Tasanko siht.

Ohjausryhmä Eija Ahola pj., Marja Auroma, Anna Cantell-Forsbom, Mia Eriksson-Pulkkinen, Paula Harju, Jukka Holopainen, Reeli Karimäki, Hannele Lautiola, Milla-Miia Luosujärvi, Teea Markkula, Kati Mikkonen, Ville Komulainen, Anitta Pentinmikko, Tiina-Liisa Pitko, Hanna Pösö, Tia Ristimäki, Sinikka Rantalainen, Susanna Salmela, Katja Syvärinen, Ari Tossavainen, Jaakko Turpeinen, Päivi Viilomaa, Kristian Åbacka, Pia Tasanko siht.

Ulkoasu Anitta MäkinenTaitto Heidi HölttäPaino AS Spin Press

Vantaan kaupunkiNuorisopalvelutKielotie 20 C, 01300 Vantaa