SODANKYLÄN KUNTA Vilkas, viihtyisä, kehittyväSOSIAALIPALVELUT Lapin tähtikunta

LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS-OHJEET

Hyväksytty:Perusturvaltk 30.1.2017

Voimaan 1.2.2017 alkaen

2

Sisällysluettelo1 JOHDANTO .............................................................................................................................. 3

2 YLEISET PERHEPALVELUT LAPSIPERHEIDEN TUKENA ...............................4

3 LASTENSUOJELUASIAN VIREILLETULO ............................................................6

4 PALVELUTARPEEN arviointi ....................................................................................7

5 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET ............................................85.1 Ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki ................................................................................. 9

5.2 Tukihenkilö ja –perhe, perhekuntoutus ................................................................................ 9

5.3 Tehostettu perhetyö ............................................................................................................ 9

5.4 Sijoitus avohuollon tukitoimena ......................................................................................... 10

6 LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS .............................................................. 10

7 HUOSTAANOTTO..................................................................................................... 11

8 SIJAISHUOLTO......................................................................................................... 128.1 Perhehoito ......................................................................................................................... 14

8.2 Laitoshoito ......................................................................................................................... 15

9 JÄLKIHUOLTO ......................................................................................................... 15

11 MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ ............................................ 18

12 LASTENSUOJELUN TILASTOINTI ..................................................................... 19

13 LÄHTEET ................................................................................................................. 19

14 LIITTEET ................................................................................................................. 20Liite 1 lastensuojeluilmoitus ..................................................................................................... 20

Liite 2 lastensuojelutarpeen selvitys: oppaat lapselle, nuorelle ja vanhemmalle ....................... 20

Liite 3 Lautakunnan päätös 31.1.2016: Perhehoidon (sis. jälkihuollon), tukiperhe- jatukihenkilötoiminnan soveltamisohjeet, palkkiot ja kulukorvaukset 1.2.2017 alkaen ................ 20

Liite 4 Lautakunnan päätös 31.1.2017: Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut sijoituksenaikana/soveltamisohje ............................................................................................................. 20

Liite 1 lastensuojeluilmoitus 1 (2) ....................................................................................... 21

3

Liite 2 Lastensuojelutarpeen selvitys: oppaat lapselle, nuorelle ja vanhemmalle ...................... 23

1 JOHDANTO

Nämä lastensuojelun soveltamisohjeet on laadittu työntekijöiden ja kuntalaisten käyttöön.

Ohjeiden tavoitteena on avata lastensuojelun prosessia ja yhdenmukaistaa työkäytäntöjä.

Tavoitteena on kuvata myös sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisten yleisten

perhepalveluiden yhtymäkohdat lastensuojeluun. Sodankylässä samalla sosiaalityöntekijällä

on sekä lastensuojelun että yleisten perhepalveluiden asiakkaita.

Sosiaalihuoltolain uudistus siirsi sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista

hyvinvoinnin edistämiseen. Lapsiperheiden tuessa panostetaan varhaiseen tukeen ja

ennaltaehkäisyyn. Olennaista on toimijoiden tiivis yhteistyö, erityistä tukea tarvitsevien lasten

huomioiminen yleisissä palveluissa ja entistä vahvempi oikeus palveluiden saamiseen ilman

lastensuojelun asiakkuutta.

Käsitteitä:

· lapsi = alle 18-vuotias henkilö

· erityistä tukea tarvitseva lapsi = lapsi jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada

tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden,

päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi tai lapsi,

jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi (Shl

3§)

· sijaishuolto = huostassa olevan lapsen asuminen perhe- tai laitoshoidossa

· perhehoito = yksityisessä perheessä tapahtuvaa perhehoitoa ja/tai sijaishuoltoa. Perustuu

toimeksiantosopimukseen.

· laitoshoito = ammatillisessa perhekodissa, nuorisokodissa tai muussa lastensuojelun

yksikössä tapahtuvaa avohuoltoa/sijaishuoltoa. Perustuu ostopalvelusopimukseen.

4

2 YLEISET PERHEPALVELUT LAPSIPERHEIDEN TUKENA

Kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöitä ja –perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa on

mahdollista saada sosiaalihuoltolain mukaisina yleisinä perhepalveluina ilman lastensuojelun

asiakkuutta. Lähtökohtana on palvelutarvearvio.

Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella palvelutarvearvion tekee sosiaalityöntekijä.

Palvelutarpeen arvio on aloitettava 7. arkipäivänä yhteydenotosta ja se pyritään tekemään

kolmen kuukauden kuluessa. Kiireellisen avun tarve arvioidaan heti. Kaikilla lapsiperheillä on

oikeus omatyöntekijään (perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä). Erityistä tukea tarvitsevalla

lapsella omatyöntekijä on sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti.

Sosiaalityöntekijä kirjaa lapsen mielipiteen selvittämisen tavan ja sisällön lapsen

asiakaskertomukseen. Lapselle tehdään asiakassuunnitelma ja sen perusteella ja

sosiaalihuoltolain mukainen valituskelpoinen palvelukohtainen päätös hoidon ja

huolenpidon turvaavista tukitoimista. Sodankylässä samalla sosiaalityöntekijällä on sekä

lastensuojelun että yleisten perhepalveluiden asiakkaita.

Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetään lapsiperheiden kotipalvelua. Kotipalvelua

annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan

syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Sosiaalityöntekijä tekee palvelusta

päätöksen. Erityisiä perhetilanteita aiheuttavat esimerkiksi uupumus, vaikea erotilanne,

perheenjäsenen kuolema tai toisen perheenjäsenen vankilassa olo. Erityisiä tilanteita voi olla

myös perheissä, joissa on vammainen lapsi, kaksoset tai aikuinen omainen hoidettavana.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734 määrittelee kotipalvelun

maksulliseksi. Lain mukaan maksu voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä

huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.

Tukiperheet ja –henkilöt organisoituvat sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijän kautta. Uudet

tukiperheet ja – henkilöt haastatellaan ja heidän soveltuvuutensa ja mm. perheen

taloudelliset edellytykset toimintaan arvioidaan. Tukiperheisiin tehdään kotikäynti ennen

hyväksymistä. Uudet tukihenkilöt ja – perheet esittävät hyväksyttävän rikosrekisteriotteen.

Tukiperhettä ja –henkilöitä lapselle haettaessa ensisijaisesti kartoitetaan aina lapsen

läheisverkosto ja sen mahdollisuus toimia lapsen tukena (isovanhemmat, muut sukulaiset ja

läheiset). Tukihenkilö tai – perhepalvelu on säännöllistä, pitkäjänteistä ja tavoitteellista

toimintaa. Palvelusta tehdään joko sosiaalihuolto- tai lastensuojelulain mukainen päätös ja

lapsen, huoltajien ja tukiperheen tai – henkilön kanssa laaditaan sopimukset. Kunnan

puolesta sopimuksen allekirjoittaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Palvelu

myönnetään määräaikaisena (korkeintaan vuodeksi kerrallaan) ja sitä tarkistetaan vähintään

5

6-12 kk:n välein. Tukiperhe ja – henkilö toimittaa kuukausittain tapahtumaraportin ja laskun(sis.matkalasku) sosiaalitoimistoon. Tukiperheelle ei myönnetä erikseen

käynnistämisavustusta toiminnan aloittamiseen.

Tukihenkilö tapaa lasta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa pääsääntöisesti oman kotinsa

ulkopuolella, esim. lapsen harrastuksen merkeissä. Tukihenkilölle korvataan

tukihenkilöpalkkio. Tukihenkilötapaamiset kestävät yleensä vähintään kaksi tuntia. Lapsesta

aiheutuneita kuluja korvataan erikseen kuittien perusteella, kuluista sovitaan etukäteen

sosiaalityöntekijän kanssa. Tietoa tukiperheille ja – tukihenkilöille maksettavista korvauksista

on liitteessä 3.

Vertaisryhmätoimintaan ohjataan erilaisten järjestöjen toiminnan piiriin (esim. Erityislasten

omaiset ELO, Mannerheimin lastensuojeluliitto). Perhetyöntekijät järjestävät omana

toimintana vertaistuen mahdollistavaa ryhmämuotoista perhetyötä (Pikku kerho).

Kunnalla on velvollisuus järjestää lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta.

Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnalla huolehditaan siitä, että lapsen

huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu tapaamisoikeus toteutuu

lapsen edun mukaisesti. Valvonta voi tarkoittaa valvottua vaihtoa tai tuettua tai valvottua

tapaamista. Valvonta perustuu joko vahvistettuun sopimukseen tai tuomioistuimen

päätökseen. Palvelu on vanhemmille maksutonta. Tapaamisten valvoja ilmoittaa

lastenvalvojalle toteutumatta jääneistä ja keskeytyneistä tapaamisista. Tapaamisten valvojina

voivat toimia perhetyöntekijät, lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä ja sosiaalityöntekijät.

Kun sosiaalihuollon asiakkuudelle ei ole enää perusteita, asiakkuus päätetään kirjaamalla se

dokumentteihin. Yleisten perhepalveluiden ja lastensuojelun asiakkuus voivat olla voimassa

myös rinnakkain tai yleisistä perhepalveluista voidaan siirtyä pelkästään lastensuojelun

asiakkuuteen. Asiakkuus voi olla tarpeen, jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu ja

perhepalvelut eivät ole riittäviä tukitoimia. Syynä lastensuojeluasiakkuuteen voi olla myös se,

että yleiset perhepalvelut riittäisivät, mutta välttämättömiä palveluita ei haluta ottaa vastaan

ja sen takia tarvitaan lastensuojelun osaamista ja tukitoimia. Lastensuojelun asiakkuudesta

voidaan siirtyä myös sosiaalihuoltolain mukaisten yleisten perhepalveluiden piiriin, jos tuen

tarve on edelleen olemassa, mutta tilanteen paranemisen myötä lastensuojelun asiakkuuden

edellytyksiä ei ole enää ole.

6

3 LASTENSUOJELUASIAN VIREILLETULO

Lastensuojeluasia voi tulla vireille, kun on herännyt huoli tai epäily, että lapsi omalla

käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai lapsen kasvuolosuhteet

vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä. Kyse voi olla esim. koulunkäyntivaikeuksista,

päihteiden käytöstä, väkivallan käytöstä, mielenterveysongelmista ja kasvatusvaikeuksista,

joista aiheutuu hoidollisia tai huollollisia puutteita.

Lastensuojeluasia tulee vireille ilmoituksesta, hakemuksesta, pyynnöstä tai kun

sosiaalityöntekijä muussa yhteydessä on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelutarpeesta.

Ilmoituksia voivat tehdä yksityishenkilöt nimettömänä tai omalla nimellä. Yhteystiedot voi

kirjata, mutta niitä voidaan kieltäytyä antamasta lapsen huoltajalle, jos se on perusteltua

julkisuuslaissa (11.2§) erikseen määrätyistä syistä. Tavallisin tällainen tilanne voi olla, jos

lapsen myönteinen suhde ilmoituksen tekijään vaarantuisi. Viime kädessä oikeusistuin

päättää ilmoittajan henkilötiedon antamisesta asianosaisille. Lastensuojelulaissa erikseen

luetelluilla viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus.

Jos viranomainen tekee ilmoituksen, hän ilmoittaa siitä ensin lapsen huoltajalle ja lapsen ikä

ja kehitystaso huomioiden myös lapselle itselleen. Ilmoitus voidaan tehdä ensin suullisena ja

pyynnöstä sen jälkeen myös kirjallisena (liite 1 lastensuojeluilmoitus). Jos kyseessä on

lapseen kohdistunut seksuaalirikos tai pahoinpitely tai epäily, huoltajalle ja lapselle ei kerrota

ilmoituksen tekemisestä, olipa epäilty perheenjäsen tai ulkopuolinen. Seksuaali- ja

pahoinpitelyrikoksen epäilystä viranomainen ilmoittaa aina välittömästi tiedon saatuaan

suoraan poliisille. Poliisi on yhteydessä lastensuojeluun, mutta ilmoittajan tulee tästä

huolimatta tehdä ilmoitus myös lastensuojeluun. Mikäli viranomainen ilmoittajana on

epävarma, ylittyykö tapauksessa lastensuojelun kynnys, hän voi ensin konsultoida

sosiaalityöntekijää esim. puhelimitse. Yhdessä kartoitetaan, riittävätkö peruspalvelut ja

soveltuvatko ne tilanteeseen ja mitä perustyössä on jo tehty. Suositellaan, että

viranomaistahon ollessa ilmoittaja, sosiaalityöntekijä tapaa asianosaisia yhdessä ilmoittajan

kanssa. Tällainen saattaen vaihtaen – tilanne mahdollistaa paremmin avoimen yhteistyön

jatkossa ja asiaan vaikuttavien tietojen jakamisen.

Asianosaiset (lapsi, huoltajat/vanhemmat) voivat tehdä hakemuksen avun saamiseksi.

Lapsen ja perheen kanssa työskentelevä toinen viranomainen tai työntekijä voi tehdä

pyynnön lastensuojelun tarpeen arvioimiseksi yhdessä asianosaisten kanssa. Pyyntöä

pidetään ilmoitukseen nähden ensisijaisena, kun asianosainen itse on ollut aloitteellinen

avun saamiseksi.

7

Sosiaalityöntekijä voi saada tietoa lastensuojelun tarpeesta toimiessaan muussa

työtehtävässä, esim. päihdehuollon, toimeentulotuen ja kuntouttavan työtoiminnan

yhteydessä.

Kun lastensuojeluasia on tullut vireille, sosiaalityöntekijän on arvioitava asian kiireellisyys

välittömästi saman arkipäivän aikana ja tarvittaessa ryhdyttävä tilanteen vaatimiin

toimenpiteisiin. Uudet lastensuojeluasiat käsitellään lastensuojelupalaverissa

(sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, sosiaalityön johtaja). Sosiaalityöntekijä

on yhteydessä huoltajiin ja lapseen, lapsen läheisverkostoon ja myös muihin viranomaisiin

lisätietojen saamiseksi ja tilanteen arvioimiseksi. Kyse on ensivaiheessa lähinnä

puhelinkontakteista.

Lastensuojeluasiassa vanhemman tiedonsaantioikeus perustuu huoltajuuteen, ei

vanhemmuuteen (poikkeus: huostaanottoprosessi). Jos toinen vanhempi on erotettu

huollosta, hänellä voi olla (rajattu) tiedonsaantioikeus ja tällöin vanhemman on esitettävä

oikeuden päätös tai lastenvalvojan vahvistama sopimus asiasta tietojen saamiseksi.

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä sosiaalityön päivystykseen arkisin klo 9-11 puh. 0400

694 024 tai lastensuojelun sosiaalityöntekijöille suoraan (päivähoidon ja koulujen osalta

nimetylle vastuusosiaalityöntekijälle). Virka-ajan ulkopuolella ilmoitus tehdään hätänumeroon

112, josta tieto lähtee Ensi- ja turvakodin kautta (etupäivystys) tarvittaessa kunnan alueella

päivystävälle sosiaalityöntekijälle (takapäivystys). Kirjalliset ilmoitukset osoitetaan

osoitteeseen: Sodankylän kunta, sosiaalitoimisto/lastensuojelu, PL 60, 99601 Sodankylä.

4 PALVELUTARPEEN ARVIOINTI

Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa päätettävä,

käynnistetäänkö ilmoituksen/hakemuksen/pyynnön johdosta sosiaalihuoltolain 37 §:n

mukainen palvelutarpeen arviointi, minkä yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve (LsL

26 §). Selvitys tehdään kyseessä olevan tapauksen edellyttämässä laajuudessa. Selvityksen

käynnistämisestä tehdään päätös ja merkintä lapsen asiakirjoihin, minne myös

lastensuojeluilmoitus kirjataan. Palvelutarpeen arvioinnin aikana lapsella on voimassa

sosiaalihuollon asiakkuus. Lastensuojeluasiakkuus arvioidaan tilanteen ja mahdollisten

tukitoimien perusteella ja nämä kaksi asiakkuutta voivat olla voimassa rinnakkain.

8

Selvitystä ei voi tehdä ilman lapsen tapaamista. Lapsesta voidaan pyytää tietoja neuvolasta,

päivähoidosta, koulusta, perheneuvolasta ja muilta viranomaisilta. Tieto voidaan pyytää ja

saada suullisesti tai kirjallisesti (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20 §).

Tarvittaessa ollaan yhteydessä myös lapsen läheisverkostoon. Tietoa pyydettäessä

yhteistyökumppaneille ja läheisverkostolle kerrotaan lapsen tilanteesta sen verran kuin on

tarpeellista riittävän ja tarpeellisen tiedon saamiseksi. Viranomaisilmoittajataholle ja lapsen

muille työntekijöille kerrotaan selvityksen etenemisestä sen verran kuin on tarpeellista lapsen

palvelun ja hoidon arvioimiseksi ja järjestämiseksi (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta

ja oikeuksista 17 §).

Laajemman selvityksen ollessa kyseessä sovitaan alussa asianosaisten kanssa

aikatauluista, tapaamisista ja käydään läpi selvityksen teemoja. Selvityksessä voidaan

käyttää apuna erilaisia menetelmiä ja apuvälineitä. Pienen lapsen kanssa voidaan leikkiä ja

vauvaikäistä voidaan havainnoida. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota perheen arjen rytmiin,

lapsen perushuoltoon ja –hoitoon sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen.

Selvityksen tekoon on aikaa maksimissaan kolme kuukautta. Selvityksen arviointi ja

johtopäätökset kirjataan ja selvitys käydään läpi asianosaisten kanssa. Mikäli asianosaisten

kanssa on sovittu, selvitys voidaan lähettää yhteistyötahoille, mikäli sillä on merkitystä lapsen

palvelun ja hoidon kannalta. Myös muutoin yhteistyötahoille voidaan antaa tarvittavaa,

yksilöidympää tietoa lapsen tilanteesta, vaikka asianosaiset kieltäisivätkin tiedon antamisen.

Joskus selvityksen aikana joudutaan tekemään kiireellisiä lastensuojelupäätöksiä tai

käynnistetään avohuollon tukitoimia. Näistä huolimatta selvitys pyritään viemään päätökseen

määräaikana.

Selvityksen lopputuloksena voi olla se, että asiakkuutta lastensuojeluun ei synny,

lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, asiakas/perhe siirtyy muiden palveluiden asiakkaaksi tai

asiakas/perhe siirtyy yleisten perhepalveluiden asiakkaaksi.

5 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET

Mikäli lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, laaditaan lapselle asiakassuunnitelma, jossa

sovitaan yhteisesti työskentelystä, sen tavoitteista ja aikataulusta. Suunnitelma tarkistetaan

3-6 kuukauden välein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lastensuojelun avohuollon

tukitoimia voidaan antaa lapselle ja perheelle, mikäli siihen on palvelutarpeen arvioinnin

perusteella aihetta. Avohuollon tukitoimista päättää lapsen asioista vastaava

9

sosiaalityöntekijä sovittuaan palvelun antamisesta lapsen ja perheen kanssa. Ennen palvelun

tarjoamista asiasta keskustellaan lastensuojelupalaverissa ja mahdollisesti muun viranomais-

ja läheisverkoston kanssa.

5.1 Ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki

Lastensuojelun ohjaus ja neuvonta keskittyy ongelmatilanteen selvittämiseen,

suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen muutostyöhön ja ratkaisujen löytymiseen. Tarvittaessa

perhe ohjataan aikuissosiaalityöhön (toimeentulon vaikeudet, työllistymisen edistäminen),

perheneuvolaan ja/tai mielenterveystoimistoon.

Taloudellinen tuki on tarkoitettu tehostamaan muita lastensuojelun tukitoimia. Sitä voidaan

myöntää lastensuojelullisesti perusteltuihin menoihin, esim. lapsen harrastusmenoihin ja se

perustuu aina myös laskelmaan perheen taloudellisesta tilanteesta

(toimeentulotukilaskelma). Hakemus käsitellään aina kollegiaalisesti viikkopalaverissa ennen

päätöstä. Taloudellisesta tuesta tehdään lastensuojelun avohuollon päätös.

5.2 Tukihenkilö ja –perhe, perhekuntoutus

Tukihenkilöt ja –perheet on kuvattu kappaleessa 2. Perhekuntoutusta järjestetään

silloin, kun sen järjestäminen on ensisijaista suhteessa lapsen sijoittamiseen yksin kodin

ulkopuolelle. Perhekuntoutuksen edellytetään olevan lapsen edun mukaista.

5.3 Tehostettu perhetyö

Lastensuojelun perhetyö on vaikuttavimpia lastensuojelun avohuollon tukitoimia ja sen tuen

piiriin ohjaudutaan sosiaalityöntekijän kautta. Lastensuojelun perhetyö määritellään

tehostetuksi perhetyöksi, jossa perheellä on lastensuojelun asiakkuus. Yhteistyötä tehdään

lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolan perhetyön kanssa. Tavoitteena on lapsen

näkökulman esille tuominen perheessä, vanhemmuuden vahvistaminen ja perheen

vuorovaikutuksen paraneminen.

Sosiaalityöntekijä tekee perhetyön palvelupäätöksen asiakastietojärjestelmään. Perhe,

sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä laativat yhdessä asiakassuunnitelmaan perustuvan

perhetyön suunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan konkreettisemmin tavoitteet, perheessä

tehtävä työ, osalliset ja yhteistyö. Lastensuojelun perhetyön sisältö vaihtelee lapsen ja

perheen tarpeen mukaan. Perhetyö voi olla toiminnallista tai keskustelevaa lapsen kanssa

10

tehtävää ja/ tai yhteistyöhön vanhemman kanssa painottuvaa perhetyötä. Perhetyötä

arvioidaan yhdessä tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 2x/vuosi ja aina perheen tilanteen

olennaisesti muuttuessa.

Perhetyötä voidaan tehdä myös ryhmämuotoisena usean perheen kanssa, jolloin perheillä

on mahdollisuus vertaistukeen. Pikku kerho kokoontuu kerran viikossa kolme tuntia

kerrallaan ja sen asiakas voi olla sekä sosiaalihuollon että lastensuojelun päätöksellä.

5.4 Sijoitus avohuollon tukitoimena

Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti yksin tai vanhemman/huoltajan kanssa perhe- tai

laitoshoitoon. Tällainen vaihtoehto voi tulla kyseeseen lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi,

lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen kasvatuksesta vastaavan henkilön sairauden ajan tai

muun vastaavan syyn vuoksi lapsen huolenpidon järjestämiseksi. Päätöstä arvioidaan

kolmen kuukauden välein. Lapsi on otettava huostaan, mikäli huostaanoton edellytykset

täyttyvät.

6 LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS

Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshoitoon, jos hän on välittömässä

vaarassa huolenpidon tai kasvuolosuhteiden puutteiden takia tai lapsen oman

käyttäytymisen perusteella (käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän

rikoksen tai näihin rinnastettava käyttäytyminen). Kyseessä ovat tällöin painavat

lastensuojelulain 40 §: mukaiset perustelut, jotka ovat perusteena myös huostaanotolle.

Kiireellisen päätöksen voi tehdä kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä 30 päiväksi ja sitä

voi jatkaa 30 päivällä sosiaalityön johtaja. Kiireellinen sijoitus tulee lopettaa, jos perusteet

eivät ole voimassa. Kiireellinen sijoitus jatkuu määräajoista huolimatta, jos määräajan

voimassaoloaikana on tehty huostaanottohakemus hallinto-oikeudelle. Kiireellisen sijoituksen

tarvetta arvioitaessa huomioidaan Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfon 8/2015

ohjeistus.

11

7 HUOSTAANOTTO

Lapsi on otettava huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen

huolenpidossa tai muut kodin kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen

terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä

päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla siihen

rinnastettavalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään. Huostaanottoon ja

sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole

lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat

osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

(Lastensuojelulaki 40§).

Huostaanottoasian valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä toisen

sosiaalityöntekijän tai perhetyöntekijän kanssa. Mikäli kukaan asianosainen ei vastusta

huostaanottoa, päätöksen tekee sosiaalityön johtaja. Huostaanotossa asiaan osallisia ovat

lapsi itse ja biologiset vanhemmat ja/tai lapsen hoidosta ja kasvatuksesta viimeksi

vastanneet aikuiset. Jos lapsi on ollut avohuollon tukitoimena sijoitettuna yksityisperheessä

ennen huostaanottoa, voidaan sijaisvanhempia pitää asiaan osallisina riippuen sijoituksen

kestosta. Asiaan osallinen voidaan jättää kuulematta lastensuojelulain 42 §:ssa mainituilla

perusteilla, mutta päätös hänelle on kuitenkin annettava tiedoksi. Jos joku asiaan osallisista

vastustaa huostaanottoa tai sijaishuoltoa, jätetään huostaanottohakemus Pohjois-Suomen

hallinto-oikeuteen. Hakemuksen tulee olla riittävän konkreettinen ja sen sisällön tulee olla

lastensuojelulain mukainen.

Hakemuksen liitteenä toimitetaan yhteenveto, joka sisältää selostuksen lapsen ja perheen

tilanteesta sekä lastensuojeluasiakkuudesta. Mukaan liitetään myös asiakassuunnitelma ja

asiaan osallisten kuulemiset. Nämä samat asiakirjat liitetään päätökseen ns.

suostumushuostaanoton ollessa kyseessä. Valmisteluasiakirjoina pidetään lastensuojelun

asiakaskertomusta, lastensuojeluilmoituksia, aiempia suunnitelmia ja asiantuntijalausuntoja.

Asiaan osallisilla on mahdollisuus tutustua valmisteluasiakirjoihin sosiaalityöntekijän

vastaanotolla esim. kuulemisen yhteydessä. Hallinto-oikeus järjestää asiassa yleensä

suullisen käsittelyn noin puolen vuoden sisällä hakemuksen jättämisestä, mikäli joku osapuoli

sitä pyytää. Valmisteluasiakirjoista voidaan lähettää kopiot hallinto-oikeuteen niiltä osin, kuin

sosiaalityöntekijä arvioi niillä olevan vaikutusta asian käsittelyssä.

12

8 SIJAISHUOLTO

Kun lapsi on sijoitettu sijaishuoltoon, tehdään asiasta ilmoitus sijoituspaikkakunnan

lastensuojeluun ja lapsen kotipaikkakunnan asioista vastaavaan maistraattiin (Kemi).

Lapsilisä peritään perusturvalautakuntaan (ilmoitus Kelalle). Lapsen ollessa perhehoidossalapsilisä maksetaan perhehoitajalle sijoitusta seuraavan täyden kuun alusta. Myös lapsen

muut tulot (elatustuki, eläkkeet, etuudet ja korvaukset) peritään perusturvalautakunnalle

sijoitusta seuraavan kuun alusta lukien. Varoista kertyy 40 % lapsen itsenäistymisvaroiksi ja

60 % menee sijaishuollon kustannusten katteeksi. Kelalle toimitetaan sosiaalityöntekijän

allekirjoittama valtakirja, jolla valtuutetaan sijaishuoltopaikka hoitamaan lapsen asioita.

Toiselle paikkakunnalle sijoitetulle lapselle on tarpeellista vaihtaa terveyskeskuksen ja

keskussairaalan palvelut uudelle asuinpaikkakunnalle. Lapsen asioista vastaava

sosiaalityöntekijä huolehtii, että nämä ”jälkityöt” tulevat tehtyä sijaishuollon alkaessa,

muuttuessa ja päättyessä. Lapsen sijoituksen päättyessä sijaishuoltopaikka luovuttaa

hallussaan olevat lasta koskevat asiakirjat sosiaalityöntekijälle.

Sijaishuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelmaa tarkistetaan vähintään kaksi kertaa

vuodessa. Tarkistamisen yhteydessä sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisestikahden kesken ja lapsen tapaaminen kirjataan lastensuojelun dokumentteihin, ellei lapsi

vastusta tällaista tapaamista. Uusi asiakassuunnitelma kirjataan, kun lapsen elämässä

tapahtuu oleellisia muutoksia, esim. koulu tai palvelutarve oleellisesti muuttuu. Jos

sijaishuollossa oleva lapsi haluaa olla yhteydessä sosiaalityöntekijäänsä, mahdollisuus siihen

on tarjottava mahdollisimman pian. Yhteydenpidossa voidaan hyödyntää

videoneuvottelutekniikkaa. Sosiaalityöntekijä käy sijaishuoltopaikassa pääsääntöisesti

vähintään kaksi kertaa vuodessa, asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Samalla

hän toteuttaa laissa kunnalle määrättyä valvontatehtävää.

Sijoitetulle lapselle tehdään elatussopimus molempien vanhempien kanssa. Vanhempien

elatuskyky selvitetään elatusapulaskurin avulla. Tarvittaessa sosiaalityöntekijä avustaa

huoltajia edunvalvojan sijaisen hakemisessa elatussopimuksen allekirjoittamista varten.

Molempien vanhempien ollessa huoltajia, yleinen edunvalvoja haetaan maistraatista siihen

saakka, kunnes elatussopimus päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta tai sijaishuollon

päättyessä. Mahdollinen elatusapu peritään perusturvalautakunnalle ja tästä 40 % kerryttää

lapsen itsenäistymisvaroja. Ellei elatusvelvollinen vanhempi (=ei huoltaja) suostu

yhteistyöhön lastenvalvojan kanssa elatussopimuksen laatimiseksi, huoltaja voi laittaa asian

vireille käräjäoikeudessa tai antaa valtakirjan asian hoitamiseksi asianajajalle tai

13

oikeusavustajalle. Viime kädessä sosiaalityöntekijällä on oikeus ajaa oikeusapukannetta

lapsen puolesta tietyin edellytyksin (Elatuslaki 13 a §).

Jos elatusapua ei jostain syystä voida vahvistaa tai sen käsittely pitkittyy, maksukykyiselle

vanhemmalle voidaan määrätä asiakasmaksu maksukyvyn mukaisesti. Asiakasmaksu

käytetään kokonaisuudessaan hoidon korvaukseen. Asiakasmaksu ei kerrytä

itsenäistymisvaroja. (Asiakasmaksulaki 7 §). Liitteessä 4 on kuvattuna asiakasmaksujen

määräytyminen sijaishuollon aikana.

Sosiaalitoimi tukee huostassa ja sijaishuollossa olevan lapsen ja tämän läheisten

yhteydenpitoa. Vanhemmille voidaan korvata taloudellisesta tilanteesta tehdyn laskelman

perusteella lapsen palaveri- ja tapaamismatkoja Kelan taksan mukaisesti (v. 2017 0,22 €/km)

tai julkisen kulkuneuvon taksan mukaisesti, ruokamenoja kotilomien ajalta toimeentulotuen

perusosan suuruisesti ja lapsen puhelinkuluja 20 €/kk. Korvauksia maksetaan niiltä osin,

kuin sijaishuoltopaikka ei kustanna niitä. Vanhemmille maksettavasta taloudellisesta tuesta

sovitaan etukäteen asiakassuunnitelmassa. Sosiaalityöntekijä tekee vanhemman

hakemuksen perusteella korvauksista lastensuojelupäätöksen, jonka pohjana on

toimeentulotukilaskelma.

Jos lapsi on perhehoidossa tai laitoshoidossa avohuollon tukitoimena, korvauksissa

noudatetaan samoja periaatteita.

Sijaishuollon aikanakin lapsen omat vanhemmat säilyvät lapsen huoltajina. Huoltajilta

pyydetään lupa esim. erityisluokalle siirtoon tai leikkauksiin. Huoltajat päättävät myös lapsen

uskontokunnasta ja nimestä. Lapsi ei saa olla ilman huoltajan lupaa tunnistettavissa

julkisissa tiedotusvälineissä (esim. lehtihaastattelut). Perusturvalautakunnalla on oikeus

määrätä lapsen olinpaikka. Lapsi voi matkustaa sijaishuoltopaikan mukana ulkomaille.

Lapselle hankitaan oma passi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän suostumuksella.

Passin myöntää sijaishuoltopaikkakunnan poliisiviranomainen. Mukaan matkalle laaditaan

englannin- ja suomenkielinen matkustuslupa sosiaalityöntekijän ja/tai huoltajan

allekirjoittamana.

Sijaishuollon aikana yhteistyö sosiaalityöntekijän ja lapsen biologisten vanhempien välillä

jatkuu. Työskentelyn tarkoituksena on turvata lapselle turvalliset olosuhteet kotilomien

aikana, tukea sijaishuoltopaikan ja kodin välistä yhteistyötä ja edesauttaa ja arvioida

kotiutumisen edellytyksiä. Vanhempien henkilökohtaisissa vaikeuksissa (esim.

mielenterveys-, päihde- ja toimeentulon ongelmat) vanhempi ohjataan aikuissosiaalityön

palveluiden tai muun vastaavan palvelun piiriin.

14

8.1 Perhehoito

Perhehoitajalain 1 §:n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka hoidon

järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä

toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 §:ssä tarkoitettua

perhehoitoa. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa

työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan.

Sosiaalitoimi on ottanut perhehoitoon sijoitetuille lapsille tapaturmavakuutuksen. Lapset on

vakuutettava erikseen urheiluseurojen kautta kilpaurheiluun liittyvien tapaturmien varalta.

Myös perhehoitaja on tapaturmavakuutettu toimiessaan perhehoitajana. Suositellaan, että

sijaisperhe liittää lapsen omaan kotivakuutukseensa, jossa yleensä on mm. vastuuvakuutus

lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta.

Jos kyseessä on sijoitus avohuollon tukitoimena, huoltaja ja sijaisperhe huolehtivat

osoitteenmuutoksesta maistraattiin. Lapsen tilapäinen asuinkunta on se paikkakunta, jossa

sijaisperhe asuu. Kotikunta on edelleen Sodankylä eli lapsi säilyy sodankyläläisenä.

Huostaanoton ollessa kyseessä sosiaalityöntekijä ilmoittaa asiasta maistraattiin.

Perhehoitajaksi voi hakeutua olemalla yhteydessä lastensuojelun työntekijöihin tai

sosiaalityön johtajaan. Perheen soveltuvuus tehtävään selvitetään ja perhe ohjataan

sijaisvanhemmuus-koulutukseen, mikäli sellaista on tarjolla. Perhe kustantaa itse oman

koulutuksen. Jos kuntaan jo toimeksiantosopimussuhteessa oleva sijaisperhe haluaa

osallistua pitkäkestoiseen sijaisvanhemmuuskoulutukseen (Pride), voi kunta osallistua

kustannuksiin 50–100 %:n osuudella riippuen perheessä asuvien sijoitettujen lasten

kotikunnasta. Lapsen sijaishuoltoa selvitettäessä kartoitetaan lapsen läheisverkosto ja

sukulaisten/läheisten soveltuvuus toimia sijaisperheenä. Perhehoitajien kanssa tehdään

toimeksiantosopimus ja perheelle maksetaan liitteenä olevan taulukon mukaiset hoitopalkkio

ja kulukorvaus (liite 3). Kunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa sosiaalityön johtaja.

Käynnistämiskustannuksista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Palkkion ja

kulukorvauksen määrät käsitellään lastensuojelupalaverissa. Hoitopalkkio ja kulukorvaus

ovat verotettavaa tuloa, mutta kulukorvauksen saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa.

Lapsesta aiheutuvia matkoja korvataan laskun perusteella Kelan taksan mukaisesti (v. 2016

0,22 €/km) muiden korvausten (esim. Kela) vähentämisen jälkeen. Sosiaalitoimi maksaa

lapsen päivähoitokulut. Mikäli päivähoidossa oleva lapsi on sijoitettu toiseen kuntaan,

sosiaalityöntekijä välittää tiedon päivähoidon vastuualuepäällikölle päivähoidon

kuntaosuuden suorittamista varten.

15

Hoitopalkkion määrään vaikuttaa lapsen hoitoisuuden ja perhehoitajan erityisten

valmiuksien lisäksi se, onko perhehoitaja työssä vai jääkö hän pääasiallisesti hoitamaan

lasta kotiin. Kulukorvauksen tarkoitus on korvata perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren

ravinnosta, asumisesta, tavanomaisista harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta

elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä terveydenhuollon kustannukset ( tk-maksut,

pkl-maksut, lääkkeet), joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Palkkiota voidaan

korottaa lapsen/ nuoren erityishoitoisuuden vuoksi. Hoidon vaativuus ja sitovuus ja siihen

perustuva korotus tarkistetaan vähintään vuosittain asiakassuunnitelmaneuvottelun

yhteydessä.

8.2 Laitoshoito

Laitoshoidosta tehdään lapsikohtainen ostopalvelusopimus sijaishuoltoyksikön ja Sodankylän

kunnan välillä. Kunnan puolesta sopimuksen hyväksyy sosiaalityön johtaja.

Eri laitoksilla on erilaisia lupia toimintaansa ja myös niiden käytännöt erityisistä tarpeista

aiheutuvien kustannusten korvaamisesta vaihtelevat. Laitoshoito kattaa yleensä myös

lapsen ja läheisten yhteydenpidosta aiheutuvia kustannuksia, mm. sijaishuoltoyksikön

käytännön mukaiset kotilomamatkat ja tarvittaessa ruokarahaa kotiin. Nämä on syytä

selvittää etukäteen ennen sopimuksen laatimista.

9 JÄLKIHUOLTO

Huostaanoton päättyessä ja viimeistään silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta, hän siirtyy

jälkihuollon palveluiden piiriin. Jälkihuollon aloittamisesta tehdään aina päätös.

Perhehoidossa olevien nuorten jälkihuollon palkkiot ja kulukorvaukset maksetaan liitteessä 3

esitetyllä tavalla. Lapsi on oikeutettu jälkihuollon palveluihin viiden vuoden ajan sijaishuollon

päättymisen jälkeen. Jälkihuolto lakkaa kuitenkin viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta.

Nuorelle tehdään jälkihuoltosuunnitelma, missä sovitaan nuorelle annettavasta tuesta.

Tarvittaessa nuorelle hankitaan ostopalveluna itsenäistymistä tukeva palvelu. Nuoren

kotipaikkakunnalla Sodankylässä perhetyöntekijät tarjoavat itsenäistymisvalmennusta

jälkihuollon nuorille. Tarvittaessa nuori hakee toimeentulotukea Kelasta eikä hänen edellytetä

nostavan opintolainaa poiketen yleisistä toimeentulotuen soveltamisohjeista. Tarvittaessa

nuori ”saattaen vaihdetaan” oleskelupaikkakunnan sosiaalipalveluiden piiriin.

16

Sijoituksen ajalta nuorelle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaali- ja

terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14§:ssä tarkoitetuista tuloista, korvauksista

ja saamisista (ei kuitenkaan lapsilisistä). Sosiaalitoimi varaa kuukausittain em. tuloista 40%

nuoren itsenäistymistä varten.

Mikäli itsenäistymisvaroja ei ole kertynyt, sosiaalitoimi voi sen sijaan maksaa nuorelle

jälkihuollon aikana taloudellista tukea harkinnan mukaan korkeintaan 2200 €.

Pääsääntöisesti kustannetaan itsenäistymisasunnon kalusteita ja tarvikkeita. Vaihtoehtoisesti

voidaan maksaa myös mahdollisen autokoulun kustannuksia; erillistä autokoulurahaa ei

myönnetä. Vanhempien mahdollisuudet osallistua kustannuksiin selvitetään. Varoja ei

käytetä vuokravakuuteen eikä opiskelumenoihin. Varojen käytöstä tehdään suunnitelma ja

lastensuojelupäätös, olivatpa kyseessä kertyneet itsenäistymisvarat tai kunnan

lastensuojelumäärärahoista maksettavat varat.

Jos nuori siirtyy asumaan itsenäisesti jälkihuollon aikana, hänelle järjestetään

itsenäistymisvalmennus. Suositus on, että nuori ei tee 1-3 kuukautta pidempää

määräaikaista vuokrasopimusta. Jälkihuollon työntekijällä on vara-avain nuoren asuntoon,

sitä käytetään kuitenkin vain erityisestä syystä. Merkintä avaimesta voidaan tehdä

vuokrasopimukseen tai se voidaan kirjata jälkihuollon suunnitelmaan. Nuoren taloudellinen

tukeminen on osa jälkihuollon suunnitelmaa, mihin kirjataan myös nuoren osalta hänen

velvollisuudet ja vastuut.

10 EDUNVALVONTA

Lastensuojelulain 22 §:n mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajansijaan lapsen puhevaltaa, jos on perusteltu syy olettaa

1. ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja2. edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun

turvaamiseksi.

Perusteltu syy on olemassa silloin, kun voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa, että huoltajajoutuu lojaliteettiristiriitaan tai on ilmeinen eturistiriita niin, että hänen puolueettomuutensavaarantuu.

Esimerkkejä ilmeisestä eturistiriitatilanteesta huoltajan ja lapsen välillä:

17

· Huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisestahyväksikäytöstä.

· Huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene käyttämään puolueettomasti lapsenpuhevaltaa.

· Huoltajat eivät kykene esim. asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa erottamaan riittävästitoisistaan omia ja lasten tarpeita ja siten puolueettomasti valvomaan lapsen etua.Huoltajan passiivisuus käyttää lapsen puhevaltaa

· Lapsen yksityisyyden suojaan liittyvät kiistatilanteet

Erimielisyys huoltajan ja lapsen tai huoltajan ja sosiaalityöntekijän välillä ei riitä perusteeksiedunvalvojan määräämiselle.

Lisäksi tulee harkita ja perustella erikseen, millä tavoin edunvalvojan määrääminen ontarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä maistraatti, sosiaalitoimi tai lapsenhuoltaja. Sosiaalityöntekijän velvollisuus on huolehtia siitä, että edunvalvojaa haetaantarvittaessa. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalitoimi ovat asiastayksimieliset. Muussa tapauksessa edunvalvojan määrää käräjäoikeus.Edunvalvontamääräys määrittää edunvalvojan tehtävän ja toimivallan rajat.

Lastensuojelun edunvalvojan pätevyydestä ei ole olemassa erityissäännöksiä. Lapinsosiaalialan osaamiskeskuksen nettisivuilla on luettelo koulutuksen saaneista edunvalvojista,jotka toimivat Lapin alueella. Edunvalvoja tapaa lasta ja tutustuu tämän elämäntilanteeseen.Edunvalvoja huolehtii siitä, että lapsen mielipiteet ja toivomukset tulevat esille lastensuojeluntyöskentelyssä ja päätöksenteossa sellaisina, kuin lapsi itse tuo ne esiin silloin, kun se onlapsen iän ja ilmaisukyvyn puolesta mahdollista.

Lisäksi edunvalvoja tuo esille oman näkemyksensä siitä, mikä olisi lapsen edun kannaltaparas ratkaisu. Edunvalvojan näkemys lapsen edusta voi poiketa lapsen, sosiaalitoimen taihuoltajien näkemyksistä. Edunvalvoja pitää lapsen ajan tasalla prosessin etenemisestä.

Kun lapsen huoltajaa tai tälle läheistä henkilöä (avio- tai avopuoliso) epäillään lapseenkohdistuneesta rikoksesta, tulee lapselle määrätä edunvalvoja tätä rikosasiaa vartenhuoltajan sijaiseksi. Epäiltäessä vanhempaa tai muuta huoltajaa, käynnistyy rikosprosessinlisäksi yleensä myös lastensuojeluprosessi. On tarkoituksenmukaista, että sama edunvalvojaedustaa lasta sekä lastensuojelu- että rikosasiassa.Tutkinnanjohtajan on tarvittaessa tehtävä tuomioistuimelle hakemus edunvalvojanmääräämisestä. Hakemuksen voi tehdä myös syyttäjä, maistraatti tai sosiaaliviranomainen.Edunvalvojan määräys on voimassa sen rikosasian käsittelyn loppuun asti, jonka esitutkintaa

18

varten määräys on annettu. Edunvalvojan määräämisestä aiheutuneet kustannukset sekäedunvalvojan palkkio ja kustannukset maksetaan valtion varoista.

On tärkeää huomioida, että edunvalvoja määrätään tiettyyn asiaan nimenomaan huoltajansijaan käyttämään lapsen puhevaltaa, ei sosiaalityöntekijän tilalle. Lapsen asioista vastaavasosiaalityöntekijä johtaa lastensuojeluprosessia. Edunvalvojan määrääminen ei vähennäsosiaalityöntekijän lakisääteisiä velvoitteita suhteessa lapseen, tämän tapaamiseen,kuulemiseen ja mielipiteen selvittämiseen.

Myös sosiaalityöntekijän tehtävänä on valvoa lapsen etua, mutta hän ei voi käyttää tämänpuhevaltaa. Edunvalvojalla on asiassa johon hänet on määrätty, samat asianosaisenoikeudet kuin huoltajalla on yleensä, mm. hänellä on oikeus saada lasta koskevat asiakirjatEdunvalvojaa tulee kuulla lasta koskevia päätöksiä tehtäessä.

11 MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ

Lastensuojelulaki velvoittaa kunnilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen

kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista

asiantuntijoista koostuvan lastensuojelun asiantuntijaryhmän. Asiantuntijaryhmä avustaa

sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa

ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Ryhmä antaa myös lausuntoja

lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon pohjaksi.

Sosiaalityöntekijä voi pyytää konsultaatiota asiantuntijaryhmältä sosiaalityön johtajan kautta.

Asiantuntijaryhmä pyritään saamaan koolle seitsemän arkipäivän kuluessa.

Asiantuntijaryhmälle toimitetaan etukäteistietona yhteenvetolomake lapsen tilanteesta sekä

muut tapauksen kannalta olennaiset asiakaskirjat (asiakassuunnitelma,

lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenveto, huostaanottohakemuksen yhteenveto ja/tai

päätös sekä muita arviointeja, lausuntoja tai selvityksiä lastensuojelutoimenpiteistä).

Konsultaatiossa on mukana lapsen oma sosiaalityöntekijä ja hänen työparinsa, asian

kannalta keskeiset asiantuntijaryhmän jäsenet, puheenjohtaja ja sihteeri. Konsultaatioon

osallistuvat ovat vaitiolovelvollisia.

Moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä on edustus perheneuvolasta, lastenneuvolasta,

terveydenhuollosta (lastenneuvola, lastenpsykiatria, kouluterveydenhuolto), sivistystoimesta

(oppilashuollosta, päivähoidosta, erityisopetuksesta), poliisista, mielenterveystoimistosta,

sosiaalityöstä ja perhetyöstä.

19

12 LASTENSUOJELUN TILASTOINTI

Lastensuojelu tilastoi vuosittain mm. lastensuojeluilmoitusten määrät, palvelutarpeen

arviointien määrät ja lastensuojelun asiakasmäärät valtakunnallista terveyden- ja

hyvinvoinninlaitoksen (THL) tilastoa varten sekä kunnan omia tilastoja varten. Tietojen

kirjaamisesta tilastointia varten vastaa lapsen oma sosiaalityöntekijä.

13 LÄHTEET

Hallintolaki 434/2003

Laki lapsen elatuksesta 704/1975

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003

Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999

Lastensuojelulaki 13.4.2007/417

Perhehoitajalaki 263/2015

Sodankylän kunnan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma 2013-2016

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014

Stm Kuntainfo 8/2015 Kiireellinen sijoitus

Hyödyllisiä linkkejäwww.sodankyla.fi

wwww.sosiaalikollega.fi

www.thl.fi/web/lastensuojelun-kasikirja.

20

14 LIITTEET

Liite 1 lastensuojeluilmoitusLiite 2 lastensuojelutarpeen selvitys: oppaat lapselle, nuorelle ja vanhemmalleLiite 3 Lautakunnan päätös 30.1.2016: Perhehoidon (sis. jälkihuollon), tukiperhe- ja

tukihenkilötoiminnan soveltamisohjeet, palkkiot ja kulukorvaukset 1.2.2017alkaen

Liite 4 Lautakunnan päätös 30.1.2017: Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksutsijoituksen aikana/soveltamisohje

Liite 1 lastensuojeluilmoitus 1 (2)

Liite 2 Lastensuojelutarpeen selvitys: oppaatlapselle, nuorelle ja vanhemmalle

marja.nasi

Perusturvaltk 30.1.2017 § 2 Liite nro 1a

Liite 3

PERHEHOIDON (SIS. JÄLKIHUOLLON), TUKIPERHE- JA

TUKIHENKILÖTOIMINNAN SOVELTAMISOHJEET, PALKKIOT JA

KULUKORVAUKSET

LÄHTÖKOHTANA SOSIAALIHUOLTOLAKI, LASTENSUOJELULAKI JA

PERHEHOITAJALAKI

Perheelle voidaan järjestää tukiperhe- ja tukihenkilöpalveluita joko lastensuojelu- tai

sosiaalihuoltolain perusteella. Korvaukset ovat samanlaisia riippumatta siitä, minkä lain

perusteella palvelua on myönnetty. Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetty tukiperhe- tai

tukihenkilöpalvelu ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta.

Perhehoitajalain 1 §:n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka hoidon

järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä

toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 §:ssä tarkoitettua

perhehoitoa. Lain 1 §:n 4 momentissa todetaan, että toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö

ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan.

Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat verotettavaa tuloa, mutta

kulukorvauksen saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa. Perhehoitajan joko pää- tai

sivutoimen verokortti toimitetaan sosiaalitoimeen mahdollisimman pian, kun lapsen

sijoituksesta on sovittu. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan seuraavan kuun 16. päivänä.

Sosiaalitoimi on ottanut perhehoitoon sijoitetuille lapsille tapaturmavakuutuksen. Lapset on

vakuutettava erikseen urheiluseurojen kautta kilpaurheiluun liittyvien tapaturmien varalta.

Myös perhehoitaja on tapaturmavakuutettu hoitotilanteessa. Suositellaan, että sijaisperhe

liittää lapsen omaan kotivakuutukseensa, jossa yleensä on mm. vastuuvakuutus lapsen

aiheuttamien vahinkojen varalta.

2

HOITOPALKKION MÄÄRÄYTYMINEN

Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio sovitaan toimeksiantosopimuksessa kutakin

perhehoitoon sijoitettua lasta kohti erikseen. Palkkioon vaikuttaa myös se, edellyttääkö

hoitotyö perhehoitajan kotona olemista vai voiko hän käydä kodin ulkopuolella töissä.

Perhehoitajien palkkiot 2017

1.Hoitopalkkio

€/kk

2. Hoitopalkkio

€/kk

3. Hoitopalkkio

€/kk

Kodin ulkopuolella työssä olevat perhe-hoitajat, lapsi 0-17 v.

700 € 800 € -- --

Kotona olevat perhe-hoitajat, lapsi 0-17 v.

1100 € 1250 € 1500 € --

Nuori opiskelee toisella paikkakunnalla (alaikäinen)

700 €

--

--

--

Jälkihuoltonuori (18–20 v.), asuu perheessä

700 € 770 € -- --

Tukiperhe- ja tukihenkilöpalkkiot

Tukihenkilö 25 € / tapaaminen

-- -- --

Lyhytaikainen perhe-hoito, esim. kriisitilanne

50 €/vrk -- --

Tukiperhe 40 €/vrk 50 €/vrk

Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä 2922,52 € v. 2017.

3

HOITOPALKKIOIDEN MÄÄRÄÄ TARKISTETAAN SEURAAVIN PERIAATTEIN:

1. Perushoitopalkkio

Perushoitopalkkio maksetaan perhehoitajalle niissä tilanteissa, joissa lapsen hoito edellyttää

tavanomaista huolenpitoa. Lapsen kasvuun liittyvät normaalit kehityskriisien aiheuttamat

ongelmat eivät ole perusteita hoitopalkkion korottamiseen.

2. Hoitopalkkio

Lapselle on myönnetty Kelan vammaistuki TAI lapsen hoidosta, huolenpidosta ja

kuntoutuksesta vaativat tavanomaista enemmän aikaa, vaativuutta ja sitovuutta. Lapsi

tarvitsee vastaaviin samanikäisiin verrattuna enemmän päivittäistä huolenpitoa ja valvontaa

tai säännöllisiä, vähintään viikoittaisia hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Tarvittaessa voidaan

pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan vammaistukea. Työ

edellyttää työ perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta tai

ammattikoulutusta.

Hoitopalkkion 3. maksuluokkaa käytetään vain, kun kyse on laitoshoidon vaihtoehdosta ja

perhehoitaja on kotona. Palkkion määrää voidaan tarkistaa, mikäli lapsen hoidettavuus

perhehoidon aikana muuttuu.

KULUKORVAUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN

Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren ravinnosta,

asumisesta, tavanomaisista harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta

elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä terveydenhuollon kustannukset (tk-maksut,

pkl-maksut, lääkkeet), joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.

Kulukorvaus sisältää lapsen ja nuoren käyttövarat. 15- vuotta täyttäneelle lapselle tulee

perhehoitajan antaa käyttövaroina 1/3 kulloinkin voimassa olevan elatustuen määrästä (n. 50

€/kk). 10–14- vuotiaalle lapselle perhehoitaja maksaa ns. taskurahaa 30€/kk. Elatustuen

määrän voi tarkistaa lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä aina vuoden alussa.

Lapsen ja perhehoitajan/tukiperheen tutustuessa toisiinsa tutustumisvaiheen matkoista

maksetaan sijaisperheelle/tukiperheelle kulloinkin voimassa olevan Kelan taksan mukaisesti

(v. 2017 22 snt/km). Matkoista ilmoitetaan vastaavalle sosiaalityöntekijälle

matkalaskulomakkeella. Lapsesta maksetaan sijais- ja tukiperheeseen tutustumispäiviltä

tukiperhepalkkion mukainen korvaus, mikäli lapsi käy perheessä ilman vanhempiaan.

4

Lapsen tai nuoren pitkäaikaisen, yli kuukauden kestävän laitoshoidon ajalta maksettava

kulukorvauksen määrä tarkistetaan tapauskohtaisesti.

Kulukorvaukset

Ikä Kulukorvauksen määrä

0 – 12 -vuotiaat 500 €

13-17 -vuotiaat 650 €

Jälkihuolto 18 – 20 vuotiaat

- nuoren oman tulot huomioidaan

650 € Sijaisperheessä asuva

Lyhytaikainen perhehoito, tukiperhe

27,36 €/vrk

NUORI MUUTTAA OPISKELEMAAN TOISELLE PAIKKAKUNNALLE (ALAIKÄINEN)

Huostassa olevan nuoren muuttaessa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan peruskoulun

jälkeen maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiona ja kulukorvauksena taulukon mukaisesti.

Tällöin sijaisperheen edellytetään tosiasiallisesti huolehtivan ja vastaavan nuoren elatuksesta

ja tuen tarpeesta kokonaisvaltaisesti. Lisäksi edellytetään, että nuorella on mahdollisuus

käydä sijaisperheessä viikonloppuisin ja loma-aikoina ja hänellä on edelleen oma tila tai

huone sijaisperheessä. Nuoreen pidetään yhteyttä ja perhehoitaja huolehtii lapsen

perustarpeista (vaatetus, harrastusvälineet, terveydenhuoltokulut, matkakulut

opiskelupaikkakunnalle jne.).

Kun nuori on ollut sijoitettuna perhehoitoon avohuollon tukitoimena ja muuttaa peruskoulun

jälkeen opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja asuu itsenäisesti (ei asuntolassa),

lakkautetaan perhehoitosopimus, ellei sen jatkamiselle ole erityistä perustetta. Perhehoitajan

kanssa voidaan laatia tukiperhesopimus, jos nuori edelleen pitää sijaisperhettä

tukikohtanaan ja saa sieltä tukea. Tällöin tukiperhepalkkiota on mahdollista korottaa

korkeintaan kaksinkertaiseksi, mikäli toimintaan sisältyy merkittävää yhteydenpitoa

tapaamisten ulkopuolella. Perhehoitosopimus lakkautetaan, mikäli nuoren kotipaikka vaihtuu.

5

YKSILÖLLISISTÄ TARPEISTA JOHTUVA PSYKOTERAPIA JA TERVEYDENHUOLTO

Sijaishuollossa olevan lapsen/ nuoren yksilöllisistä tarpeista johtuvan psykoterapian ja

terveydenhuollon tarve arvioidaan ja toteutetaan lapsen oleskelupaikkakunnan julkisten

terveydenhuoltopalveluiden kautta. Ellei kyseeseen tule Kelan korvaama psykoterapia,

hakemus osoitetaan Sodankylän terveyskeskuksen lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmälle

sosiaalityöntekijän kautta.

NORMAALIN KULUKORVAUKSEN LISÄKSI KORVATAAN

Kouluikäisen lapsen harrastuksiin myönnetään 300 euroa (sisältää myös harrastuksiin

liittyvät matkat) ja alle kouluikäiselle lapselle 100 €/vuosi/lapsi vuosittain selvitysten

perusteella.

Koululiikunnan edellyttämien urheiluvälineiden ja polkupyörän hankkimiseen pyydetään

sosiaalityöntekijältä maksusitoumus tai sovitaan etukäteen hankinnoista kuitteja vastaan.

Perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren silmälasit huomioidaan erikseen normaalin

kulukorvauksen lisäksi, mikäli lapsi ei saa maksusitoumusta Lapin sairaanhoitopiirin kautta.

Yleensä silmälääkäri informoi asiasta käynnin yhteydessä, epäselvissä tapauksissa

sairaanhoitopiirin maksusitoumuksesta voi kysyä suoraan sairaalan sosiaalityöntekijältä.

Matkakorvauksena perhehoitajille voidaan maksaa oman auton käytöstä kulloinkin voimassa

oleva Kelan taksan mukainen korvaus sen mukaan mitä asiakassuunnitelmassa on

erikseen sovittu korvattavaksi. Normaalit päivittäiset kuljetukset esim. päivähoitoon ja

harrastuksiin sisältyvät kulukorvaukseen eikä näitä matkoja erikseen korvata. Erikseen

korvattavia matkakuluja voivat olla esim. lapsen vieminen tapaamisiin.

Lomanvietosta aiheutuviin kuluihin voidaan erikseen myöntää vuosittain max. 300 €/vuosi.

Korvauksista lomanviettokuluihin sovitaan etukäteen lapsen asioista vastaavan

sosiaalityöntekijän kanssa. Kuluista toimitetaan kuitit sosiaalityöntekijälle.

Asiakassuunnitelmassa sovituista erillishankinnoista tulee esittää kuitti tai lasku

mahdollisimman pian, viimeistään kuukauden sisällä hankinnasta.

Kelan hoitotuki lapsesta maksetaan perhehoitajalle. Kelan hoitotuella perhehoitaja kattaa

matkakustannukset omalla autolla, taksilla, julkisilla kulkuneuvoilla, lääkkeet, terapiakäynnit

6

yms. vastaavat kustannukset. Mikäli menot ylittävät hoitotuen, korvataan ylittävät kulut

kuitteja tai muuta luotettavaa selvitystä vastaan perhehoitajalle.

Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Lapsesta maksetaan lapsilisä Kelan kautta perheelle

sijoitusta seuraavan kuukauden alusta alkaen. Lapsilisä porrastetaan perhehoitajien omien ja

mahdollisesti muiden perheeseen sijoitettujen lasten kanssa. Sosiaalitoimen kautta

ilmoitetaan Kelalle, että lapsilisä maksetaan perhehoitajalle.

Suomessa asuvasta lapsesta maksetaan lapsilisää, kunnes hän täyttää 17 vuotta. Lapsilisän

porrastus määräytyy niiden lasten lukumäärän mukaan, joista henkilö on oikeutettu

nostamaan lapsilisää. Esimerkiksi jos 15 vuotta täyttänyt lapsi nostaa itse lapsilisänsä, hän ei

vaikuta korottavasti perheen muista lapsista maksettavaan lapsilisään. Lapsilisä on verotonta

tuloa.

HOITOPALKKIO JA KULUKORVAUS JÄLKIHUOLLON AJALTA

Jälkihuollossa olevasta, täysi-ikäisestä nuoresta maksetaan hoitopalkkiona taulukon

mukaisesti, mikäli perhehoitaja tosiasiallisesti huolehtii nuoresta kotonaan. Kulukorvaus

maksetaan näissä tilanteissa taulukon mukaisesti. Jos nuorella on omia säännöllisiä tuloja tai

etuuksia, vähentävät nämä sijaisperheelle maksettavaa kulukorvausta. Jos nuori saa

työmarkkinatukea, työttömyyskorvausta, palkkatuloa tai muuta säännöllistä tuloa (ei

opintorahaa), kulukorvausta ei makseta perhehoitajalle lainkaan. Kesätyötulot eivät vaikuta

kulukorvauksen määrään. Nuoren ja sijaisperheen kanssa tehdään suunnitelma siitä, mihin

nuori tulonsa käyttää.

Kun täysi-ikäinen nuori muuttaa omaan asuntoon, sosiaalityöntekijä neuvoo ja opastaa

nuorta myös taloudellisissa asioissa, joista nuori vastaa itse (poikkeus: edunvalvonnassa

oleva nuori). Tarvittaessa nuori on oikeutettu saamaan toimeentulotukea tai muuta

taloudellista tukea opintoihinsa. Opintoraha tulee hakea normaalisti. Jälkihuollossa olevan

nuoren ei tarvitse ottaa opiskelujaan varten opintolainaa.

Hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksun perusteet tarkistetaan

asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä vähintään vuosittain. Mikäli nuoren tilanteessa

tapahtuu muutos ennen sovittua asiakassuunnitelman tarkistusta, tulee perhehoitajan

informoida asiasta sosiaalityöntekijää/jälkihuollon ohjaajaa, jotta tilanne voidaan tarkistaa

välittömästi.

7

PERHEHOITAJAN TYÖNOHJAUS JA TÄYDENNYSKOULUTUS

Ensisijaisen tuki perhehoitajille organisoituu sosiaalityöntekijän kautta. Perhehoitajalla on

oikeus osallistua työnohjaukseen/tukikeskusteluihin ja osallistumisvelvollisuus sovittuihin

täydennyskoulutuksiin sekä kunnan järjestämiin perhehoitajien koulutuksellisiin tapaamisiin.

Työnohjauksesta sovitaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Kunnan

alueella asuville perhehoitajille järjestetään lisätuki ensisijaisesti perheneuvolan kautta.

Tarvittavasta täydennyskoulutuksesta sovitaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän

kanssa etukäteen. Koulutukseen osallistumisesta korvataan osallistumismaksu, matkakulut

julkisen kulkuneuvon mukaan tai oman auton käytön korvaus Kelan taksan mukaan,

kohtuulliset majoituskulut sekä lapsenhoitokustannukset. Pyrkimyksenä on, että perhehoitaja

voi osallistua kerran vuodessa täydennyskoulutukseen.

PERHEHOITAJAN VAPAAN KORVAUS

Perhehoitajalla on oikeus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista

kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella

vähintään 14 vrk perhehoitajana. Vapaa-aika lasketaan ajanjaksona vuoden ajalta (1.5.–

30.4.). Perhehoitajan vapaaksi ei lasketa, jos sijoitettu lapsi on tapaamassa biologisia

vanhempia. Perhehoitaja sopii sosiaalityöntekijän kanssa vapaapäivien järjestämisestä

(tukiperhe, lapsen läheisverkosto, perhehoitaja järjestää lapsen hoidon itse) ja asia kirjataan

toimeksiantosopimukseen.

Mikäli hoitaja ei ole pitänyt yhtään vapaapäivää, hänelle maksetaan kesäkuussa

ylimääräinen vähimmäismäärän mukainen kulukorvaus pitämättömistä vapaista 30.4 saakka.

Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen lomakorvauksen maksamisesta perhehoitajan

hakemuksen perusteella.

8

INDEKSIKOROTUKSET

Palkkiota ja kulukorvauksia tarkistetaan vuosittain voimaan tulevien valtakunnallisten

indeksikorotusten mukaisesti. Sosiaalitoimi ilmoittaa palkanlaskentaan vuosittain voimaan

tulevat korotukset.

KÄYNNISTÄMISKORVAUS

Perhehoitajalain ja -asetuksen mukaisesti korvataan hoidon alkaessa sijoitettavalle lapselle

tarpeelliset ja välttämättömät hankinnat käynnistämiskorvauksena. Lapselle tarpeellisista ja

välttämättömistä hankinnoista on sovittava etukäteen lapsen asioista vastaavan

sosiaalityöntekijän kanssa. Kustannukset korvataan kuittia vastaan tai hankintoihin voidaan

antaa maksusitoumus.

Käynnistämiskorvauksella voi hankkia sijoituksen alkuvaiheessa ensimmäisen vuoden

aikana esim. sängyn, turvaistuimen, vaatteita yms. Tukiperheelle ei myönnetä erikseen

käynnistämiskorvausta toiminnan aloittamiseen.

TOIMEKSIANTOSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA PURKAUTUMINEN

Sodankylässä perhehoitosopimuksen irtisanomisajaksi pyritään sopimaan molemmin puolin

yksi kuukausi. Irtisanomisajasta tehdään merkintä toimeksiantosopimukseen.

Mikäli lapsi asuu irtisanomisajan perheessä, maksetaan sekä palkkio että kulukorvaus. Ellei

lapsi asu perheessä, maksetaan irtisanomisajalta vain palkkio. Toimeksiantosopimuksen

irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanominen voidaan toimittaa todisteellisesti tai

tavallisella kirjeellä. Kirjeitse suoritettu irtisanominen katsotaan tulleen osapuolten tietoon

seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä.

Sen lisäksi, mitä perhehoitajalain 5§:ssä on säädetty toimeksiantosopimuksen purkamisesta,

sopimus voidaan purkaa välittömästi, mikäli sopimusosapuoli törkeästi rikkoo sopimusehtoja

tai lapsen oikeuksia vastaan. Sopimus katsotaan purkautuneeksi siitä päivästä, kun lapsi

tosiasiallisesti muuttaa sijaisperheestä. Tällöin ei makseta hoitopalkkiota eikä kulukorvausta.

9

Mikäli lasta tai nuorta ollaan kotiuttamassa, tulee perhehoitajien kanssa sopia perhehoidon

toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta hyvissä ajoin määräajat huomioon ottaen. Lapsen,

nuoren tai perhehoitajan tilanteessa tapahtuvasta muutoksesta tulee välittömästi ilmoittaa

sosiaalityöntekijälle.

LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO JA TUKIPERHEHOITO, TUKIHENKILÖT

Enintään kuukauden kestävästä lyhytaikaisesta perhehoidosta (kriisitilanteet) ja

tukiperhehoidosta korvataan taulukon mukainen korvaus. Mikäli perhehoito jatkuu

pidempään, tehdään perhehoidon toimeksiantosopimus, jonka mukaisesti maksetaan

hoitopalkkio ja kulukorvaus. Tukiperheelle ei myönnetä erikseen käynnistämisavustusta

toiminnan aloittamiseen.

Lapsen, huoltajien ja tukiperheen tai – henkilön kanssa laaditaan erilliset sopimukset.

Tukiperhe ja – henkilö toimittaa kuukausittain tapahtumaraportin, laskun tapaamisista ja

mahdollisen matkalaskun sosiaalitoimistoon. Matkoista korvataan Kelan taksan mukaisesti.

Tukihenkilö tapaa lasta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa pääsääntöisesti oman kotinsa

ulkopuolella, esim. lapsen harrastuksen merkeissä. Tukihenkilötapaamiset kestävät yleensä

vähintään kaksi tuntia. Lapsesta aiheutuneita kuluja korvataan erikseen kuittien perusteella,

kuluista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa.

Jos lapsella on tukiperhepalvelun lisäksi tarvetta lyhytaikaisempaan, muutaman tunnin

kestävään tapaamiseen ilman yöpymistä, voidaan tukiperheen kanssa laatia erikseen

tukihenkilösopimus.

Liite 4

LASTENSUOJELUSTA PERITTÄVÄT ASIAKASMAKSUT SIJOITUKSEN AIKANA/ SOVELTAMISOHJE

LASTENSUOJELUN MAKSUT

Asiakasmaksulain (1992/734) 4 §:n 4 kohdassa säädetystä poiketen lastensuojelulain nojalla

avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetusta perhehoidosta tai

laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan,

milloin se on asianomaisten toimeentulon edellytykset ja huollolliset näkökohdat huomioon

ottaen perusteltua, periä lapsen vanhemmilta maksu, joka saa määrältään olla enintään

lapsen elatuksesta annetun lain (1975/704) 1–3 §: n perusteella määräytyvän elatusavun

suuruinen (asiakasmaksulaki 7§).

Kunta voi maksua vahvistamatta periä ja nostaa lapselle tulevat elatusavut siltä ajalta, jolloin

lapsi saa tässä pykälässä tarkoitettuja perhehoitoa tai laitoshuoltoa taikka asumispalveluja

sekä käyttää ne perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista aiheutuvien

kustannusten korvaamiseksi.

Lastensuojelulaissa tarkoitetuista perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista

aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi voidaan periä asiakasmaksulain 4 §:n 4

kohdasta poiketen kohtuulliseksi katsottava maksu myös muista lapsen tai nuoren 14 §:n

mukaisista tuloista, korvauksista tai saamisista.

Korvaus voidaan periä

1) perimällä korvaus lapsen tuloista ja

2a) perimällä vanhemmille vahvistettu elatusapu tai

2b) vahvistamalla lapsen vanhemmille erillinen lastensuojelun asiakasmaksu

2

1) Lapsen tuloista perittävä korvaus

Lapsen tuloilla tarkoitetaan mm. eläkkeitä, elinkorkoja, avustuksia tai muita jatkuvia tai

kertaluonteisia tuloja, korvauksia tai saamisia, jotka maksetaan siltä ajalta, jonka laitoshoito

tai perhehoito kestää. Lapsilisä ja elatustuki ovat tavanomaisimpia perittäviä etuuksia.

Sodankylässä lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Lapselta tai nuorelta perittävä maksu

määrätään kuukausimaksuna toistaiseksi. Maksua tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.

Perintäpäätös tehdään heti sijoituksen alkaessa ja perintä alkaa hoidon alkamista seuraavan

kalenterikuukauden alusta lukien.

Lastensuojelulain (2007/417) 77 §:n mukaan lapsen tai nuoren tuloista, korvauksista tai

saamisista on varattava 40 % hänen itsenäistymisvaroihinsa, 60 % käytetään hoidon

korvaukseksi. Itsenäistymisvarojen määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta

huomioon.

2a) Elatusavun periminen

Elatusavun maksamista kunta voi hakea itselleen, jos lapsi on kunnan kustantamassa

ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella kalenterikuukautta pidemmän ajan.

Elatusapu maksetaan tällöin kunnalle aikaisintaan hoidon alkamista seuraavan

kalenterikuukauden alusta. Elatussopimus tulee vahvistaa kolmen kuukauden kuluessa

sijoituspäätöksestä, jotta mahdollinen elatusapu saadaan perittyä takautuvilta kuukausilta.

Sosiaalityöntekijä laittaa vireille elatusasian mahdollisimman pikaisesti. Vanhempien

elatuskyky selvitetään elatusapulaskurin avulla ja sijoitetulle lapselle tehdään elatussopimus.

Tarvittaessa sosiaalityöntekijä avustaa huoltajia edunvalvojan sijaisen hakemisessa

elatussopimuksen laatimista varten. Yleinen edunvalvoja haetaan maistraatista siihen

saakka, kunnes elatussopimus päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta tai sijaishuollon

päättyessä. Mahdollinen elatusapu peritään perusturvalautakunnalle ja tästä 40 % kerryttää

lapsen itsenäistymisvaroja. Ellei elatusvelvollinen vanhempi (=ei huoltaja) suostu

yhteistyöhön lastenvalvojan kanssa elatussopimuksen laatimiseksi, huoltaja voi laittaa asian

vireille käräjäoikeudessa tai antaa valtakirjan asian hoitamiseksi asianajajalle tai

oikeusavustajalle. Viime kädessä sosiaalityöntekijällä on oikeus ajaa oikeusapukannetta

lapsen puolesta tietyin edellytyksin (Elatuslaki 13 a §).

Elatussopimus on ensisijainen tapa lastensuojelulaissa tarkoitetuista perhehoidosta tai

laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi.

Elatusapu kerryttää lapsen itsenäistymisvaroja.

3

Elatussopimus tehdään kummankin vanhemman kanssa, mikäli sitä ei ole aiemmin tehty.

Yleensä ns. etävanhemman kanssa on jo aikaisemmin (erotilanteessa) vahvistettu

elatussopimus tai oikeuden päätös. Tällöin lapsen edustajan sopimuskappale tai oikeuden

päätös on toimitettava alkuperäisenä sosiaalityöntekijälle, joka tekee maksuvaatimuksen

Kelalle. Elatussopimus tehdään silloin vain vanhemman kanssa, joka ei vielä ole elatusavun

suorittaja.

2b) Vanhemmilta perittävät lastensuojelun asiakasmaksut

Lastensuojelusta perittävien maksujen osalta ensisijaista on tehdä elatussopimus (ks. kohta

2a). Mikäli vanhemmat eivät suostu tekemään elatussopimusta eikä asiaa saada jostain

syystä ratkaisua käräjäoikeudessakaan tai asian käsittely pitkittyy, vastuusosiaalityöntekijä

tekee päätöksen lastensuojelun asiakasmaksusta ja etuuskäsittelijä huolehtii laskutuksesta.

Vanhemmilta peritään asiakasmaksua käytettävissä olevien nettotulojen perusteella. Maksu

voi olla määrältään enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1-3 §:n perusteella

määräytyvän elatusavun suuruinen. Jos henkilö tai perhe on varaton tai vähävarainen,

maksua ei peritä. Päätöksen asiakasmaksusta vapauttamisesta tekee sosiaalityön johtaja

sosiaalityöntekijän valmistelun pohjalta. Perittävässä maksussa otetaan huomioon

huollettavien määrä ja tulot elatusvelvollisuuden mukaan. Yhdessä asuville vanhemmille

tehdään kummallekin nettotulojen mukainen erillinen oma päätös. Asiakasmaksu

vahvistetaan kuukausimaksuna toistaiseksi ja sitä tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.

Asiakasmaksu ei kerrytä lapsen itsenäistymisvaroja. Asiakasmaksu peritään seuraavan

taulukon mukaisesti: (erikseen kummallekin vanhemmalle)

Tulot vähennysten jälkeen Perintäprosentti

0 – 600 € Ei perintää

601 – 800 € 10 % nettotuloista

801 – 1 000 € 12 % nettotuloista

1 001 – 1 200 € 14 % nettotuloista

1 201 € - 16 % nettotuloista

Mikäli sijoitettavia lapsia on useampia, taulukon mukaista maksua korotetaan sijoitettavien

lasten lukumäärän mukaan seuraavasti:

4

Sijoitettavia lapsia (lukumäärä) Korotusprosentti

1 Ei korotusta

2 15 %

3 30 %

4 45 %

5 tai useampi 60 %

Maksukykyä arvioitaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon vanhemman tosiasialliset

perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikuttavat seikat, esim. tosiasiallinen huolenpito

henkilöstä, joka ei kuulu perheen määritelmän piiriin. Huostaanoton taustalla on usein

pitkään jatkuneita sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Lastensuojelussa perheen

kokonaistilanne ja mahdollisuudet lapsen hoitamiseen sijaishuollon jälkeen tulee ottaa

huomioon. Asiakasmaksun periminen ei saa vaarantaa perheen toimeentuloa ja pyrkimyksiä

selviytyä omaehtoisesti ongelmistaan.